1

MUKAVUUDEKSIKodin

Uponorin asiakaslehti

1/2010

www.uponor.fi

Sipe Santapukin ja Eric Lloyd Wrightinvaikuttava taloprojekti

Lattialämmitys vanhaan taloon

Energiatehokkuus kunniaan

2

Jos energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja sovelletaan vain uudisrakentamisessa, kehitys on hidasta. Myös vanhan raken-nuskannan energiatehokkuuden nostamiseen tulee löytää uusia menetelmiä.

Uponor on avainasemassa matalaenergiataloihin liittyvässä tuotekehityksessä. Sen tutkimus- ja kehitystoiminta sekä tuo-te- ja palvelukonsepti kattavat lähes koko talotekniikan teolli-sesta rakennustuotannosta hartiapankkirakentajaan, saneerauk-sesta uudisrakentamiseen, yhteiskunnan infrastruktuurista loma-rakennuksiin.

Rakennustuotantoa ovat vuosikymmeniä ohjanneet muut kuin energian kulutukseen ja ympäristöön liittyvät tekijät. Esi-merkkinä tästä on se, että kerrostalorakentamisessa kaukolämpö-verkkoon liittyneissä rakennuksissa on kosteiden tilojen lämmityk-sessä käytetty sähkölämmitteistä lattialämmitystä.

50 vuoden elinkaarimallilla laskettuna yhdessä kaukolämmit-teisessä kerrostalossa sähköisen lattialämmityksen lisäkustannus on vesikiertoiseen lattialämmitykseen verrattuna 80 000 euroa. Sähköisellä tuloilman jälkilämmityksellä varustetussa asunnossa lisäkustannus nousee 200 000 euroon. Jos sähkölämmitystä käy-tetään kymmenesosaan kaukolämmön tarpeesta, päästöt kasvavat polttoaineesta riippuen 10–45 prosenttia. Uusien kerrostalojen varustaminen vesikiertoisella lattialämmityksellä on järkevää, sa-moin on laajojen saneerausten yhteydessä viisasta varustaa kos-teat tilat vesikiertoisella lämmityksellä. Uponor CEFO -modulaa-rinen linjasaneerausmalli antaa mahdollisuuden energiankulutusta alentaviin ratkaisuihin ja parantaa oleellisesti saneerauksen asu-kasystävällisyyttä.

Uponor-lattialämmityksiä on asennettu 40 vuotta. 1970-lu-vun ratkaisut toimivat yhä. Nyt yritys on tuonut markkinoille ko-konaan uuden sukupolven ohjausteknologian lattialämmitykseen, Uponor Control System (DEM). Teknologiaa voidaan soveltaa myös vanhoissa lattialämmitystaloissa. Uusi ohjausjärjestelmä tuo 5–8 prosentin energiansäästön perinteiseen lattialämmitykseen ver-rattuna.

Tulevina vuosikymmeninä asetettavien energiasäästötavoit-teiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että ratkaisut perustu-vat uuden teknologian ja toimintamallien innovointiin, sillä vain se tarjoaa portaita jatkolle. Suuri haaste talotekniikkateollisuudelle on pitää ratkaisut riittävän käyttäjäystävällisinä ja tärkeässä roolissa olevat asentajat ja suunnittelijat mukana kehityksessä.

Uponor kehittää matalenergia-ajan teknologiaa

Rokkari tekee erikoista historiaa . . . . . . . .3Sipe Santapukin kiinnostava taloprojekti

Asumismukavuuteen ja laatuun kannattaa panostaa. . . . . . . . . . . . . . . . . .6Haastattelussa rakentamisen asiantuntija Rauno Romppainen

Hulevedet hallintaan . . . . . . . . . . . . . . . . .9Sadevedestä voi olla hyötyä

Oikea prinsessa taloksi . . . . . . . . . . . . . .11Kannustalon Aurorassa on sisäistä laatua

Vaivaton putkiremontti etenee Hämeenlinnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14Kerrostalon putkiremontista voi selvitä nopeammin

Mukavuutta ja lämpöä vanhassa kuoressa. . . . . . . . . . . . . . . . . .15Lattialämmityksellä rintamamiestalolle uusi kevät

Pihan tekniset ratkaisut kuntoon. . . . . . .18Pihasuunnittelu kannattaa tehdä ajoissa

Energiatehokkaampi asuminen auttaa ilmastotalkoissa . . . . . . . . . . . . . .20Vanhankin talon energiatehokkuus huomioitava

Käyttövesiremontteja vankalla kokemuksella. . . . . . . . . . . . . . .22Komposiittiputkilla nopeasti siistiä jälkeä

Nykyaikasta ja huoletonta jätevesien käsittelyä . . . . . . . . . . . . . . . .24Vanha talo nykyaikaiseksi

Vesijärveä kannattaa hoitaa. . . . . . . . . . .26Puhdas Vesijärvi on ilo monelle

Uutta Uponorilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . .27

Kodin mukavuudeksiJulkaisija:Uponor Suomi OyPl 21, 15561 NastolaPuh. 020 129 211www.uponor.fi • www.jatevesi-info.fi

Päätoimittaja: Tord Holmlund

Toimitusneuvosto: Tord Holmlund, Terhi Klemetti,Leila Korhonen, Anneli Nousiainen, Pekka Porko

Toimitus: Plus-LehdetIso Roobertinkatu 43 A, 00120 Helsinki

Painopaikka: Esa Print Oy, Lahti

MUKAVUUDEKSIKodin1/2010

Tord HolmlundUponor Suomi Oymarkkinointipäällikkö

3

Teksti: Jaana PesonenKuvat: Sipe Santapukin kuva-arkisto

>>

Sipe Santapukin rakennushanke, Santa-ranta on projektina vähintäänkin ainut-

laatuinen. Se on paitsi kulttuurihistoriaa jo syntyessään, myös sukupolvien välisen kui-lun umpeen kurova, lämminhenkinen osoi-tus sinnikkyydestä, ystävyydestä, sekä eri puolilla maailmaa kyteneistä samanlaisista ajatuksista ja niiden kohtaamisesta. San-taranta on Sipen unelma, jonka Eric Lloyd Wright teki todeksi Heinolaan, Ruotsalaisen rannalle. Eric piirsi Santapukin kauniille jär-venrantapalstalle 83 m2 vierastalon, sekä sii-hen myöhemmin liitettävän n. 400 m2 pää-rakennuksen. Koskaan aiemmin ei kukaan Wrighteista; Frank Lloyd Wright, Lloyd Wright, tai Eric Lloyd Wright ole suunni-tellut rakennusta Eurooppaan.

Vierastalon rakentaminen alkoi kesällä 2009 ja se valmistuu kesään 2010 mennessä.

Unelmia ja toiveita

Simo Santapukki haaveili lapsena kilpa-au-toilijan, rokkitähden sekä arkkitehdin amma-

teista. Yksi niistä toteutui elämäntyön ja yksi harrastuksen kautta. Vaikka arkkitehdin ura olikin jäänyt toistaiseksi ainoastaan haaveen tasolle, ikuisena esteetikkona Sipe kuitenkin tiesi, että tulisi suhtautumaan oman kodin rakentamiseen yhtä suurella kunnianhimol-la, kuin mihin tahansa muuhunkin sydäntä lähellä olevaan hankkeeseen elämässään. ”Arkkitehtuuri on kaikkien taiteiden äiti. Luonnollisestikin halusin, että tuleva kotini on myös ideologisesti harmoniassa kauneu-dentajuni kanssa”, huomauttaa Santapukki ja lisää: ”Sama vaiva torpan rakentamises-sa kuitenkin on, niin miksei sitä sitten tekisi kerralla kunnolla.”

Alusta alkaen Santapukille oli selvää, että omalle kodille sopivaa tonttia etsittäi-siin ensimmäiseksi lapsuudenkodin maise-mista Heinolasta. Kun hän ensikertaa astui nykyiseen Santarantaan, mies tiesi tulleensa tulevan kotitalonsa paikalle. Tontin rauha, kauneus, kalliot ja kaunis mäntymetsä lumo-sivat ensi hetkestä. ”Olen kiertänyt ympäri

Suomenniemeä jo miltei 20 vuoden ajan, ja tulevan kotini sijainti menee kyllä top kol-meen kaikista täällä käymistäni paikoista”, kertoo Sipe Santapukki.

Vastatuulesta voimaa

Tontin ostaminen Heinolalta ei ollut ihan pikkujuttu, vaikka Apulanta-rumpali onkin kaupungista kotoisin ja tehnyt sitä tunne-tuksi yhtyeensä kanssa jo miltei parinkym-menen vuoden ajan.

Vastoinkäymiset eivät lannistaneet Santapukkia missään vaiheessa. ”On todel-la hyvä asia, että talon suunnittelulle siu-naantui ruhtinaallisesti aikaa, valituskierteen aiheuttama sattumien suma on itse asiassa palvellut etuani. Osittain tämän vuoksi ajau-duin tilanteeseen, jossa arkkitehdikseni vali-koitui huippuluokan mestari. Alusta alkaen minulle oli selvää, että en halua tontilleni persoonatonta talopakettitaloa. Tavoitteena oli saada omannäköinen koti, joka stemmaa ympäröivän luonnon kanssa ja jossa haluan

Heinola nousi sattuman kautta maailmankartalle

Rokkari tekee erikoista historiaa

Apulanta-yhtyeen rumpali Sipe Santapukki ei enää kirjoita historiaa pelkästään nuotein, sillä hänen tulevan talonsa sa-notaan olevan rakennustaiteen helmi jo ennen valmistumis-taan. Sen on suunnitellut mai-neikkaan Wrightin arkkitehti-suvun viimeinen edustaja, orgaanisen arkkitehtuurin mestari, 80-vuotias herrasmies nimeltä Eric Lloyd Wright.

4

Sipe

San

tapu

kk

i

asua vielä vuosikymmenienkin kuluttua.”, kertoo Santapukki.

Orgaaninen arkkitehtuuri oli Santapu-kin johtotähtenä, ja nimenomaan Ericin, se-kä hänen isoisänsä, Frank Lloyd Wrightin työt. Santapukki jakoi monen muun kans-sa näkemyksen siitä, että juuri Wrightin suku vastasi tämän planeetan hienoimmis-ta rakennuksista ja sen tyyppinen asumus oli Heinolan tontillekin saatava. Toteutus osoittautui kuitenkin monin verroin haas-teellisemmaksi, kuin mitä Santapukki osa-si odottaa.

Sipe Santapukki otti yhteyttä kaikkiaan viiteen suomalaiseen arkkitehtiin, mutta hei-dän ehdotuksensa eivät vastanneet hänen toiveitaan.

Arkkitehti tutustui Suomeen

Sipen idea lähestyä Ericiä työtarjouksella sai alkunsa erään syyskuisen juoksulenkin aika-na koetusta päähänpistosta. Kyseisen len-kin jälkeisen yön Sipe vietti näppäimistönsä äärellä kirjoittaen Kalifornian herralle Suo-mesta, itsestään sekä siitä, minkä takia juuri Eric Lloyd Wright olisi ainoa oikea vaihtoeh-to Santapukin talohankkeen arkkitehdiksi.

Kuukaudet kuluivat, vastausta sähkö-postiviestiin ei tullut ja Santapukki oli jo eh-tinyt unohtaa kirjoittaneensa Ericille. Reilun puolen vuoden kuluttua Santapukki sai kui-tenkin aihetta jopa epätodelliselta tuntu-vaan iloon: sähköpostilaatikkoon oli ilmesty-nyt kalifornialaiselta arkkitehdiltä viesti, joka

alkoi sanoilla: ”Simo hyvä! Kuka arkkitehti voisi vastustaa tuollaista pyyntöä.”

Tuosta viestistä alkoi tiivis kirjeenvaih-to, jossa selvisi myös se, että Eric Lloyd Wright on aina halunnut suunnitella talon johonkin eksoottiseen paikkaan ja Heinola voisi mitä ilmeisimmin olla juurikin se paik-ka. Santapukki kutsui arkkitehdin vaimonsa kanssa vierailulle Suomeen. Pariskunta saa-pui maaliskuussa 2008 ja reilun viikon aikana päiviä vietettiin paitsi talohankkeesta kes-kustelemalla, myös tutustumalla Ericin toi-veiden mukaisesti Alvar Aallon sekä Elien Saarisen kohteisiin, kuten Villa Maireaan ja Hvitträskiin.

Upea keväinen luonto ja ilmeisen mu-kava reissu lumosivat herra Wrightin. Hänen ja Santapukin välille oli syntynyt lyhyen ajan puitteissa side, jota monet kutsuisivat ystä-vyydeksi. Kasvotusten kohtaaminen sinetöi

lopullisesti sen, että pohja ainutlaatuiselle asiakassuhteelle oli luotu ja suunnitteluso-pimuksen myötä arkkitehtuurin mestariteos odotti siirtymistään paperille, ja siitä edel-leen Suomen Heinolaan toteutettavaksi.

Uniikkitalon lähtökohdat

Eric Lloyd Wrightin lähtökohtana on aina suunnitella ympäristöön integroituva raken-nus, jossa otetaan huomioon paitsi tontin, myös asiakkaan sosiaalinen ympäristö, hä-nen maailmankuvansa sekä käsityksensä luonnosta. Ennen suunnittelun aloitusta Si-pe sai vastattavakseen lukemattoman mää-rän toinen toistaan henkilökohtaisempia ky-symyksiä.

Santapukki oli tyytyväinen löytäessään vihdoinkin arkkitehdin, joka tekee suunni-telman täsmätyönä asiakkaalleen ja hänen tontilleen, eikä pelkästään kopioi jotain jo

Arkkitehti Eric Lloyd Wright ja Sipe Santapukki viettivät run-saasti aikaa tontilla. Arkki-tehti kartoitti ja kuvasi maastoa ja ympäristöä usean sadan kuvan verran.

5

olemassa olevaa luomusta. Uniikkitalon suunnittelu onnistui yli odotusten ja ark-kitehti otti myös huomioon Sipen toiveen, jonka mukaan talo ei saa sisältää yliampuvaa luksusta tai liiallista prameilua.

Santapukki oli otettu mies nähdessään ensimmäiset kuvat talostaan. Talo oli juuri sellainen, kuin hän oli toivonut. ”Itse asiassa päätin kyllä ennen kuin näin varsinaiset pii-rustukset, ettei suunnitelmista tulla muutta-maan viivakaan. Tosin, ei niistä olisi mitään tarvinnutkaan muuttaa ja joka sivulta nä-kee, ettei Eric ole päästänyt itseänsä hel-polla. Hän todella teki työnsä juurikin niin pieteetillä sekä arvoillensa uskollisena, kuin osasin odottaa. Olen etuoikeutetussa ase-massa voidessani tehdä Ericin taideteoksen todeksi ja voidessani vielä itse asua siinä.” Sympaattinen, pohdiskeleva ja rokkipiireis-sä vastavirtaan kulkeva kolmekymppinen, päihteetön nuorimies sai unelmiensa kodin ja teki samalla mittaamattoman arvokasta kulttuurihistoriaa.

Luontoa mukaileva ja luonnonmukainen

Sipe Santapukin hanke edustaa orgaanista arkkitehtuuria, jonka kantavana ajatuksena ovat luonto ja luonnonmukaisuus. Raken-nusten pohjakuvissa toistuu rasteripohjan muodot. Suoria kulmia ei ole, koska luon-tokaan ei pääsääntöisesti tee niitä. ”Mitään erikoisuudentavoitteluahan tämä ei ole, vaan pikemminkin päin vastoin. Kaikessa tekemisessä pyritään harmoniaan ympäris-tön kanssa ja välttämään materiaalien tar-peetonta tuhlausta.”

Talojen rungot rakennetaan valettavista

betoniharkoista ja seinät verhoillaan luon-nonkivillä. Rakennukset tehdään hyvin sää-tä kestävistä, parhaista mahdollisista ainek-sista, sillä Santapukki haluaa talojen olevan pystyssä vielä parinsadan vuoden päästäkin, kun aika on hänestä jättänyt. Rakennukset tulevat sulautumaan siten luontoon, ettei niitä järveltä katsottuna juurikaan huomaa.

Talojen katot ovat kaarevia, ne ovat saaneet muotonsa tontilla olevan kaareva-pintaisen kallion innoittamana. Sisätilojen sisustusmateriaaleina käytetään kiveä ja puuta. Vierastalossa neliöitä on noin 80 ja päätalossa nelisensataa. Varsinaista studio-ta taloon Santapukki ei halunnut, sillä ”on hyvä edes joskus yrittää olla erossa työstä, vaikka se onkin ikuinen intohimoni kohde”.

Tällä hetkellä työn alla on vierastalo. Siihen tulee oleskelutila, keittiö, makuu-huone, kylpyhuone sekä sauna. Vierasta-lossa on myös ulos sijoitettu takka ja teras-sille on suunniteltu uima-allas. Vierastalon kattona on perinteinen turvekatto.

Sipe luottaa Uponoriin

Myös talon tekniikassa on otettu huomioon ympäröivä luonto ja ekologinen ajattelu.

Sipe valitsi Uponor-pientaloratkaisun, joka kattaa kaikki talon rakentamiseen tar-vittavat LVI-putkistot.

Juomavesi johdetaan kaivosta taloon Uponorin jäätymättömillä Supra-putkilla, sillä tontille ei haluttu louhia syviä putki-kaivantoja. Tällä täytettiin Santapukin toive säästää ympäristön kaunis kanervikko. Ke-vyen putken asennus onnistui jopa häneltä itseltään. ”Kaivon ja talotekniikan perustöitä tein itse, sehän oli meikäläiselle vain muka-vaa harrastelua ja suorastaan hermolepoa” toteaa Santapukki. Keväällä tontille asen-netaan Uponorin Clean I -panospuhdista-mo, joka käsittelee ja puhdistaa jätevedet vaatimusten mukaisesti.

Lämmitysjärjestelmäksi on valittu Upo-norin uusi energiaa säästävä vesikiertoinen lattialämmitys. Siinä voidaan hyödyntää usean eri lämmönlähteen yhdistelmää, ns. hybridilämmitystä. Santapukin talossa käy-tetään varaavaa sähkölämmitystä, maaläm-pöä sekä tuulivoimaa. Tavoitteena on, että valtaosa sähköstä voitaisiin tuottaa oma-varaisesti. ■

Sipe Santapukin rakennusprojektia tul-laan seuraamaan Uponorin nettisivuilla osoitteessa www.uponor.fi

”Kaikessa tekemisessä pyritään harmoniaan ympäristön kanssa.”

6

Teksti ja kuvat: Jaana Pesonen

Nykyajan omakotirakentamista vaivaa usein ammattitaidottomuus ja liian

tiukka rakentamisaikataulu. Omakotiraken-tajiksi ryhdytään yleensä ilman aikaisempaa kokemusta. Rakennushanke ajatellaan vie-tävän läpi muutamassa kuukaudessa. Myös oman työn osuus arvioidaan liian suureksi. Kun tähän lisätään vielä keskeneräiset tai puutteelliset suunnitelmat, talolle sopima-ton tontti ja liian tiukalle vedetty budjetti, on hankaluuksia tiedossa jo ensi metreiltä.

Tätä mieltä on miltei neljän vuosikym-menen ajan teollista rakentamista ja kaup-paa seurannut sekä erilaisissa asiantuntija-tehtävissä toiminut Rauno Romppainen. Kuluneen kymmenen vuoden aikana Romp-

painen toimi Koskisen Oy:n taloteollisuus-yksikön johtajana. Viimeinen vuosi on nyt kulunut erilaisissa rakentamistehtävissä kon-sulttina.

Kotina kaupunkikartano

Suurelle yleisölle Rauno Romppainen on tul-lut tutuksi asuntomessurakentajana. Hän ra-kennutti perheelleen kesän 2004 messuille Herrala Talojen kaupunkikartanon Heino-lan Tähtiniemeen aivan Ruotsalainen-jär-ven rantaan.

Kaksikerroksisen talon pinta-ala on 250 neliömetriä ja rakentamisessa hyödynnettiin uusinta talotekniikkaa. Erityistä huomiota kiinnitettiin asumismukavuuteen ja energia-

Rakentamisen asiantuntija Rauno Romppainen:

Asumismukavuuteen ja laatuun kannattaa panostaa

Omakotitalon rakentaminen on haasteellinen palapeli, jonka onnistuneeseen kokoa miseen tarvitaan mo-nia ammattilaisia ja laaduk-kaita aikaa kestäviä materi-aaleja. Myös maalaisjärjestä, sosiaalisuudesta ja kauppa-miehen taidoista on apua.

7

Messurakentajana oleminen oli opettavaista ja mukavaa

”Rakentaminen ja etenkin messurakenta-minen on perheille todella suuri ponnistus. Itse alan ihmisenä tiesin, mitä tuleman pi-tää ja meille messurakentajana oleminen oli ihan positiivinen kokemus. Jos mahdollisuus tarjoutuisi, voisin lähteä uudelleen mukaan vastaavanlaiseen projektiin, kertoo Rauno Romppainen.

”Meidän talo suunniteltiin huolella kah-den ihmisen toimivaksi kaupunkikodiksi. Ti-lojen suunnittelu tehtiin alusta alkaen niin huolellisesti, että vuosien aikana ei tehtyjä ratkaisuja ole tarvinnut katua. Talosta halut-tiin tasokas, upea ja edistyksellinen koti, jos-sa hyödynnetään uutta ja tarpeenmukaista talotekniikkaa. Tavoitteet saavutettiin kai-killa tasoilla ja olemme olleet erittäin tyyty-väisiä”, täydentää Romppainen.

Hyvä sisäilma lisää asumisviihtyvyyttä

Erityisesti Rauno Romppainen kiittelee rai-kasta ja puhdasta huoneilmaa ja koneellista ilmanvaihtoa, joka pitää talon sisälämpötilan

tasaisena ja miellyttävänä. Uponor-ilmanvaihtojärjes-telmä mitoitettiin jo suun-nitelmavaiheessa niin että tulo- ja poistoilmamäärät saatiin säädettyä oikeaan suhteeseen.

Ilmanvaihtokoneeseen sisään otettava ilma esiläm-mitetään talvella ja viilen-netään tarvittaessa kesäl-lä alapohjassa kiertävällä maaliuosputkistolla.

Koska kysymyksessä on kaksikerroksinen, neliöil-tään ja kuutioiltaan tavan-omaista suurempi talo, asennettiin molempiin ker-roksiin oma ilmanvaihto-laite.

>>

taloudellisuuteen: talo lämpenee öljyllä ja sen lisänä hyödynnetään auringosta saata-vaa lämpöenergiaa. Tähtiherrassa on Upo-norin toimittamat vesi-, viemäröinti- ja lat-tialämmitys- sekä ilmanvaihtojärjestelmät.

Edistykselliset ja uutta tekniikkaa ole-vat ratkaisut, kuten kosteusanturit ja läm-mön talteenotto ovat vuosien aikana sääs-täneet rakenteita ja energiaa. Elektroninen valvontajärjestelmä mittaa sisäilman suh-teellista kosteutta ja tehostaa ilmanvaihtoa tarvittaessa automaattisesti. Ilmanvaihdon tehostus vähentää kosteuden vaikutusta ta-lon rakenteisiin. Kun rakenteet pysyvät kui-vina, talossa on terveellinen asua ja talon elinkaari on pidempi.

Auringosta saatavaa lämpöenergiaa hyödynnetään sekä lattialämmityksessä että lämpimän käyttöveden lämmityksessä. Öljyä kuluu vuositasolla 2 000–2 500 litraa, mikä on vähän tämänkokoisessa talossa.

Rakenneratkaisuja selvittelevä hanke ja puusavotta

Rauno Romppainen on rakentamisen paris-sa viihtyvä moniosaaja, jolla on aina saman-aikaisesti monta rautaa tulessa. Kuluneen

Osa alakerran oleskelu-tilasta on kahden kerrok-sen korkuista.

Rauno Romppainen työstää parhaillaan uutta projektia, joilla olisi tarkoitus selvittää talon rakenteiden tiiveyttä ja toimivuutta käytännössä.

8

vuoden aikana hän on suunnitellut ja työs-tänyt energiataloudellista asumista ja tiiviitä rakenneratkaisuja esittelevää hanketta. Sii-nä seurataan useampien ulkoisesti saman-laisten, mutta rakenne-, eriste- ja materiaa-liratkaisuiltaan erilaisten talojen tiiviyttä ja rakenteiden toimivuutta.

Romppainen on myös valmentanut Hei-nolan kansalaisopiston iltakursseilla tulevia omakotirakentajia yhdessä eri alan ammat-tilaisten kanssa sekä antanut ammattiapua yksityis- ja ammattimaisissa uudis- ja kor-jausrakentamishankkeissa. Lisäksi hän on korjannut vuosikymmeniä tyhjänä ollutta maatilaa vapaa-ajan asunnoksi. Kun va-paa-aikaa on ollut, hän on koetellut kun-toaan fyysesti vaativissa metsätöissä. Siinä jos missä mieli lepää ja ajatukset selkenevät.

Budjetti ja aikataulu realistisiksi

Mitkä ovat sitten Romppaisen teesit tulevil-le omakotirakentajille? Sanottavaa miehellä olisi vaikka kymmenen kurssi-illan verran, mutta kannattaa keskittyä muutamaan olen-naisimpaan asiaan.

Rakentamiseen kannattaa suhtautua vakavasti ja jo ennen varsinaisen työn aloit-tamista kannattaa selvittää asumisen arvo-valinnat. Tällä termillä Romppainen tarkoit-taa sitä, että tontin ja talon pitää olla sopu-soinnussa toistensa kanssa. Huonolle tontille ei kannata rakentaa komeaa ja suurta ta-loa, koska sen jälleenmyyntiarvo ei ole pa-ras mahdollinen. Kauniille tontille kannattaa taas suunnitella hyvin varusteltu ja laadukas talo, sillä sen arvo säilyy vuosien saatossa.

Rakennusbudjettia ei kannata tehdä aluksi niin tiukaksi, että siinä ei ole yhtään varaa ennalta odottamattomille kustannuk-sille. Niitä saattaa syntyä muun muassa ma-teriaalivalinnoista, maapohjatöistä tai raken-tamisvaiheen aikana muuttuneista rakenne-ratkaisuista. ”Myös talon ylläpito- ja käyttö-kustannukset pitää huomioida tulevien vuo-sien menoerinä. Taloa ei tarvitse vain raken-taa, siellä pitää pystyä myös asumaan”, tä-räyttää Romppainen suorasukaisesti.

Rakentamisen aikana voi ”ruokaha-lu kasvaa syödessä” ja raha-asioissa mo-po karata käsistä. Sisustusmateriaalivalin-nat ovat aluksi menoarvion mukaisia, mutta pikku hiljaa valinnat muuttuvat suunniteltua kalliimmiksi.

Ensikertalaiset arvioivat usein oman

Asu

mis

muk

avuu

teen

kan

natt

aa p

anos

taa

työn osuuden liian suureksi ja sen lisäksi asettavat rakentamisaikataulunsa liian tiu-kaksi. ”Usein sanonkin rakentamista suun-nitteleville, että oman työn osuudeksi kan-nattaa laskea työmaan siisteyden ylläpito, materiaalien hankintaa ja pienten aputöiden tekoa. Siinä on useimmille puuhaa ihan riit-tämiin perheen ja päivätyön ohella”, huo-mauttaa Rauno.

Panosta ammattilaisiin

Rakentaminen alkaa arkkitehdin kanssa yh-teistyössä tehtävästä asiakasperheen tar-peiden kartoituksesta ja sen jälkeisestä ti-lasuunnittelusta. Ennen suunnittelijan va-lintaa kannattaa haastatella useampia eh-dokkaita. Pelkän nimen ja maineen perus-teella ei arkkitehtiä kannata palkata. Siinä voi nimittäin käydä niin, että tontille nou-see rakentajan kustannuksella arkkitehdin monumentti eikä toimivaa ja taloudellista kotia perheelle.

Rakennesuunnittelija kannattaa ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mu-kaan yhteistyöhön arkkitehdin kanssa. Näin arkkitehtisuunnittelu ja rakenneratkaisut tu-kevat toisiaan, eikä työmaalla tehdä ulko-näön kustannuksella suhteettoman kalliita

muutosratkaisuja, jotka vaikuttavat esimer-kiksi kantaviin rakenteisiin.

Työmaa on juuri niin laadukas kuin siitä vastaava mestari on. Muutamalla tuhannel-la eurolla ei työmaalle saa kuin ”kumileima-simen”, joka näennäisesti hoitaa hanketta ja allekirjoittaa virallisia papereita. Paikan päällä vastuullisesti hanketta johtavasta alan ammattilaisesta kannattaa maksaa monin-kertaisesti enemmän. Niin kuin nimikin jo kertoo, hyvä vastaava mestari vastaa koh-teen työnjohdosta ja toteuttamisesta sekä työmaan kokonaisvaltaisesta aikataulutta-misesta eri osapuolille.

Tutkimus kiinnostaa

Kun Rauno Romppainen puhuu rakentami-sesta, miehen silmiin syttyy tuike ja mielipi-teitä ja kannanottoja riittää. Tulevaisuuden tehtävänä on seurata edelleen rakentamisen uusia tuulia ja tuottaa myös sellaista koke-musperäistä tietoa, jota ei laboratorio-olo-suhteissa pysty luomaan. Paljon on nyt työn alla ja paljon uusia ideoita on suunnittelu-asteella. Vapaaherraksi ei ole vielä aikomus siirtyä, sillä teollisen rakentamisen ja puun-jalostuksen parissa on yhä liian paljon kiin-nostavia ja avoimia kysymyksiä. ■

Lämmönjako ta-pahtuu vesikiertoi-sen lattialämmi-tyksen kautta.

Ilmanvaihtokana-visto on muovinen. Se on antistaatti-nen, mikä omalta osaltaan parantaa sisäilman laatua.

Talon katolle pelti-katteeseen on in-tegroitu 12 neliö-metrin verran au-rinkokeräimiä.

9

Teksti: Dakota Lavento

>>

Orimattilassa Kaitilantien päässä rakennetaan kunnallistek-niikkaa. Rivitaloalueeksi kaavoitetuille tonteille tarvitaan

vesi- ja viemäröintiliittymät. Urakkaa toteuttaa maarakennus M Laivola Oy.

Kaivanto syvenee ja vesi- sekä paineviemäriputket las-ketaan paikalleen. Tien vieressä köllöttää jätevesipumppaa-mo sekä sen ”painoksi” hankittu betonilaatta. Hulevesikaivot odottavat asennustaan. Orimattilan vesilaitoksen johtaja Reijo Hutri kertoo, että Orimattilan kunnan alueella vastaavanlai-sia työmaita on edessä riittämiin myös tulevina vuosina. Uusia asutusalueita on kaavoitettu asuntorakentamiseen molemmin puolin Helsinki-Lahti-moottoritietä.

Kaitilantien uusien rivitalotonttien hulevedet ohjataan kunnan viemäriin. Uusilla asuntoalueilla ja erityisesti suuril-la kaupallisilla tai teollisilla tonteilla näin ei enää välttämättä tehdä. – Kuntien on mahdotonta jatkossa mitoittaa hulevesi-järjestelmäänsä jatkuvasti kasvavan rakennuskannan mukaan. Tontin omistaja velvoitetaan yhä useammin hoitamaan huleve-tensä omalla tontillaan, tuotepäällikkö Esko Laatunen Uponor Suomi Oy:stä kertoo.

Tontilla talteen

Uponorilta on tullut markkinoille kaksi ratkaisua hulevesien imeyttämiseen maaperään jo niiden syntypaikalla. Hulevesi-kasetit soveltuvat suuriin kohteisiin ja liikenne- ja pysäköin-tialueille. Hulevesitunnelit taas ovat omiaan tiuhaan asutulla omakotitaloalueella. Molempien ratkaisujen toimintaperiaat-

Hulevedet hallintaanHulevesien käsittelyssä ollaan kunnallisestikin siirtymässä yhä enemmän tonttikohtaisiin ratkaisuihin. Omakotitontilla ilmainen kasteluvesi kannattaa käyttää hyödyksi.

Hulevesikasetti so-veltuu julkiseen ra-kentamiseen ja suu-riin kohteisiin.

Orimattilalaiseen savimaahan upotetaan käyttövesi-johto, paineviemäriputki sekä hulevesiviemäri.

10

Hul

eved

et h

allin

taan

vesien, kuten talousjätevesien kanssa puh-distamolle. Sekavesiviemäreitä ei rakenneta enää nykyään. Niitä löytyy mm. vanhoista kaupunkikeskustoista. Erillisviemäröinnissä hulevedet johdetaan avo-ojissa tai omassa putkessaan suoraan läheisiin vesistöihin. Sitä on totuttu kutsumaan sadevesiviemäriksi.

Sekaviemäröinnin ongelmat on help-po havaita. Tulvien aikana verkoston kapa-siteetti ei riitä ja puhdistamatonta vettä on johdettava puhdistamon ohi vesistöön. Suu-ret vesimäärät ja alhainen veden lämpötila, erityisesti lumen sulamisaikaan, voivat hei-kentää myös puhdistamon kemiallista puh-distuskykyä.

Ympäristöhaitoilta erillisviemäröinti-kään ei suojaa. Mitä pidemmälle hulevesi kulkee, sitä enemmän se kuljettaa muka-naan maa-aineksia, mahdollisia bakteereja ja ympäristömyrkkyjä vesistöön.

Hulevesiviemäristön mitoittaminen on myös ongelmallista. Putkiviemärijärjestelmi-en rinnalle onkin kehitetty uusia, vaihtoeh-toisia menetelmiä hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn. Sellaisia ovat esimerkiksi hule-vesien imeytysrakenteet, viivytys- ja pidä-tysaltaat sekä rakennetut kosteikot.

Suomessakin pyritään yhä enemmän hulevesien käsittelyyn jo syntypaikallaan.

Hulevedet otettava huomioon jo kaavoitusvaiheessa

Projektipäällikö, DI Katja Rasi työskente-lee Sito Oy:n kaupunkitekniikan osastolla vesihuoltosuunnittelun parissa. Hänen työ-sarkaansa kuuluvat myös vuoto- ja huleve-siselvitykset.

– Laajalti uutisoidut kaupunkitulvat ovat viime vuosina nostaneet hulevedet ylei-seen tietoisuuteen. Ilmastonmuutos näyttää

lisänneen erityisesti hetkellisten, voimakkai-den rankkasateiden määrää. Toisaalta tulvi-mista aiheuttaa myös kaupunkikeskustojen rakenteellinen muuttuminen. Mitä tiiviimmin keskustat rakennetaan, sitä enemmän siellä on vettä kerääviä pintoja ja vähemmän tilaa alueille, jotka viivyttävät veden valumista ja pienentävät huippuvirtaamaa, hän kertoo.

– Tulvia ei voida kokonaan välttää. Hu-levesiviemäri on mitoitettu valitulle mitoi-tussateelle ja se ei voi vetää määränsä enem-pää vettä. Silloin ylimääräinen vesi padottuu ja lopulta hakee vaihtoehtoisen kulkureitin, niin sanotun tulvareitin. Siksi jo kaavoitus-vaiheessa olisi varattava hulevesien hallit-tuun käsittelyyn tilaa ja mietittävä tulvareitit valmiiksi, Rasi painottaa.

Hulevesien luonnonmukainen käsitte-ly on osa ilmastonmuutokseen varautumis-ta ja sen haittavaikutusten ehkäisyä. Kolme tärkeää asiaa ovat imeyttäminen, viivytys ja haihdutus. Mitä enemmän sateesta voidaan viivyttää ja imeyttää maaperään syntyalu-eella, sitä vähemmän on riskiä valuvan ve-simäärän kasvamisesta tulvamittoihin. Me-netelmiä on monia. Imeytyskasettien lisäksi voidaan rakentaa ojia, kosteikkoja, painan-teita, reikäkiveyksiä, kennostoja, Katja Rasi luettelee. Uusi tulokas Suomessa on myös viherkatot.

Hulevesi ei ole kuitenkaan pelkkä ongelma

– Hulevesi pitäisi mieltää haitan sijaan voi-mavaraksi. Vesipulan uhkaamassa maail-massa jokainen pisara on arvokas, eikä si-tä pitäisi päästää virtaamaan umpiputkissa hukkaan. Parhaat hulevesijärjestelmät mah-dollistavat arvokkaan veden hyödyntämisen syntypaikallaan tarpeen mukaan. ■

Ohjeita omakotitalon rakentajille:– Käytäntö vaihtelee eri kunnissa ja eri alueilla. Ota etukäteen selvää ra-kennustarkastuksesta, mitä tontin hulevesille tulee tehdä. Pienillä kau-punkitonteilla hulevedet on usein oh-jattava kunnalliseen viemäriin.– Kerro LVI-suunnittelijalle, jos halu-at hyödyntää hulevesiä tontillasi esi-merkiksi puutarhan kastelussa.– Jos päädyt hulevesien imeyttämi-seen omalla tontilla, LVI-suunnitteli-ja mitoittaa järjestelmän ottaen huo-mioon hulevesien määrän ja maape-rän läpäisevyyden.– Vanhassakin talossa katolta juokse-vat sadevedet voi ottaa talteen hel-posti riittävän suureen ämpäriin!

teena on hulevesien väliaikainen varastointi moduulissa ja veden imeytyminen hallitusti maaperään.

– Hulevesikasetin suorakaiteen muo-toisia moduuleja voidaan asentaa kymme-neen kerrokseen ja jopa 5 metrin syvyyteen. Rakenteensa vuoksi järjestelmä on helppo muuntaa haluttuun muotoon ja käytössä olevaan tilaan. Vähän kuin legoilla raken-taisi, Laatunen kuvaa.

Menetelmä on tehokkaampi kuin pe-rinteinen sepeli-imeytys. Se edellyttää vä-hemmän maankaivutöitä ja on siksi sekä nopeam pi että edullisempi asentaa.

Pientaloille tarkoitetun sade- ja sula-misveden väliaikaiseen varastointiin tarkoi-tetun hulevesitunnelin tilavuus on 300 lit-raa. Sateen jälkeen vesi imeytyy tasaisesti maaperään. – Järjestelmään voidaan liittää myös säiliö, josta sadevettä voidaan kesä-aikana käyttää kasteluun, Laatunen kertoo.

Hulevedet viemäreissä

Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alu-eilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä sekä talon perustusten kuivatusvesiä. Niitä valuu erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennus-ten katoilta.

Perinteiset hulevesien johtamisjärjes-telmät perustuvat joko seka- tai erillisvie-märöintiin.

Sekajärjestelmässä hulevedet johde-taan samassa putkessa yhdessä muiden jäte-

Työmaan edis-tymistä tarkas-tamassa tuote-päällikkö Esko Laatunen Upo-nor Suomi Oy:stä ja Ori-mattilan vesi-laitoksen johta-ja Reijo Hutri.

11

>>

Nuori LVI-urakoitsija Jarmo Hautala Härmän LVI-Tekniikka Oy:stä istuu

kahvilla Rantasten upouudessa keittiössä. Pöydän ääressä rentotutuvat myös Sanna ja Tero Rantanen sekä heidän tyttärensä Eveliina ennen lentopalloharkkoihin lähte-mistään.

Rantaset ovat hartiapankkirakentajia, mutta aivan kylmiltään he eivät urakkaan lähteneet. Ennen rakennusprojektiaan he olivat remontoineet aikaisemman, jo vuon-na 1986 rakennetun omakotitalonsa kaut-taaltaan.

– Meillä oli pitkään mielessä aivan uu-si, juuri meille rakennettu talo, Sanna Ran-tanen myöntää.

Juuri sopiva

Kannustalon Aurora valittiin, sillä malli so-pi perheelle lähes sellaisenaan. – Kumpikin tykästyi sen ulkonäköön, Sanna kertoo. – Yhden väliseinän halusimme poistaa, mutta muuten rakensimme aika lailla vakioratkai-sun, Tero Rantanen sanoo.

Kunnan tontti tuli myyntiin juuri sopi-vasti, peltotontti aivan Ylihärmän keskus-tan tuntumasta, uudelta omakotitaloalueel-ta. Aivan heittämällä yksikerroksinen Auro-ra ei tontille sopinutkaan, sillä kaavassa oli ajateltu 1 ½-kerroksen ratkaisuja. – Onneksi tässä mallissa on harja tavallista korkeam-malla, joten se meni läpi, Tero naurahtaa.

Rantasten Aurora on Kannustalon suo-

situn perinnemalliston yksikerroksinen rat-kaisu, jossa on asuinpinta-alaa 144 m2 ja kerrosalaa 161 m2.

Tonttikaupat tehtiin kesäkuun alussa vuonna 2008 ja rakennuslupa saatiin siitä viikon päästä. Paketti tuli tontille marras-kuussa. Toimitus oli säältä suojaan -asennus, katolla ruoteet paikoillaan.

LVIS-töitä lukuun ottamatta kaikki muu onkin sitten enimmäkseen Sannan ja Teron käden jälkeä.

Tontilla on kunnan vesi ja viemäri. Läm-mönlähteeksi Rantaset valitsivat lapualai-sen Lämpöässä-maalämpöpumpun. Kaikista LVI-ratkaisuista he keskustelivat tutun ura-koitsijan Jarmo Hautalan kanssa.

Turvallisia ratkaisuja

Jarmo Hautala on käyttänyt paljon asen-tamissaan kohteissa kotimaisia materiaaleja

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

Oikea prinsessa taloksiRantasen perhe rakensi Ylihärmään unelmiensa talon. Upealla kartanomaisella Kannustalon Auroralla on kruununjalokivensä: Uponor-järjestelmätodistus.

Rantaset rakentavat pihansa vasta ensi kesänä. Siihen saakka kauneutta luovat ruukkukukat.

12

Prin

sess

a ta

loks

i

ja suositteli Uponor-pientaloratkaisua myös Rantasille.

– Oman talon suhteen ei halua ottaa turhia riskejä. Luotettavat materiaalit, jois-ta urakoitsijakin voi mennä takuuseen ovat varma valinta. Kun kaikki osat varmasti sopi-vat yhteen, on yksi huoli vähemmän. Jos jo-takin menee kuitenkin pieleen, tietää, mistä neuvoja ja apua saa, Tero selvittää.

Uponor-pientaloratkaisu on omakoti-rakentajan talotekniikan kokonaispaketti, joka koostuu laadukkaista järjestelmistä, neuvonta-, materiaalilaskenta- ja suunnit-telupalvelusta sekä järjestelmätodistuksis-ta. Pakettia täydentää LVI-talokansio, jossa kaikki tarvittava tieto on yhdessä paikassa.

Jokaiseen asennettuun Uponor-järjes-telmään myönnetään järjestelmätodistus, jo-ka todistaa, että rakennuksessa on käytet-ty osiltaan ja materiaaleiltaan yhteensopivia LVI-järjestelmiä. Tunnuksena talo saa oman numeroidun talolaattansa.

Rantasten talossa on varsin kattava pientaloratkaisu, johon kuuluvat mm. sade-vesijärjestelmä, salaojat sekä eristettyä put-kea varsinaisen asuinrakennuksen ja pitkäs-tä rakennetun autotallirakennuksen välis-sä. Luonnollisestikin talossa on asumismu-kavuuden takaava lattialämmitys. Se sopii erinomaisesti maalämpöpumpun kaveriksi, sillä lämmitysjärjestelmässä kiertävän veden lämpötilaksi riittää +30 - +40º C.

Rantasten pientaloratkaisua täydentä-vät käyttövesiputkisto sekä kiinteistöviemä-röinti ja ilmanvaihtojärjestelmä.

Kestää hankalaakin vettä

– Ylihärmän vesi on melko aggressiivista. Täällä kuparia ei kannata käyttää syöpymä-

Rantasten uudessa keittiössä kelpaa rentoutua. Pöydän ääressä vasemmalta LVI-urakoitsija Jarmo Hautala, Tero, Sanna ja Eveliina Rantanen.

Rantasten keittiö on sekä ajattoman kaunis että käytännöllinen.

Toinen jakotukki on nerokkaasti sijoitet-tu Sannan ja Teron makuuhuoneen yh-teydessä sijaitsevan vaatehuoneen sei-nään.

Kodinhoitohuoneessa, siistin kaapinoven taka-na sijaitsee jakotukki ja ILTO-ilmanvaihtokone. Talossa on Uponorin ilmanvaihtojärjestelmä.

”Oman talon suhteen ei halua ottaa turhia riskejä. Luotettavat materiaalit, joista urakoitsijakin voi mennä takuuseen ovat varma valinta.”

riskien vuoksi, Jarmo Hautala sanoo. PEX-materiaalista valmiste-tut käyttövesiputket eivät altistu korroosiolle. Korroosio-ongel-mista kärsivillä alueilla korroosiolle alttiiden putkien on todettu pahimmassa tapauksessa syöpyvän rikki jo muutamassa vuodessa.

Hautala on päätynyt käyttämään komposiittiputkea tekni-sen tilan kytkennöissä.

– Komposiittiputket ovat nopeita ja turvallisia asentaa. Ulko-näölläkin on merkitystä, kun putket jäävät näkyviin. Komposiitti-putket ovat siistejä sellaisenaan, hän sanoo.

Turvallisuus ja luotettavuus ovat tärkeitä asioita omakotitaloa rakentavien asiakkaiden kannalta. – Omakotitalo on iso sijoitus, monille elämässä tärkein projekti, jossa mikään ei saa mennä vi-kaan, Hautala huomauttaa.

Jarmo Hautalan Härmän LVI-Tekniikka Oy urakoi sekä uudis-taloja että omakotitalojen ja rivitalojen käyttövesi- ja lämmitys-järjestelmäremontteja, mutta myös suurempia kohteita.

Yritys on juuri muuttamassa uusiin toimitiloihin, joiden yh-teyteen Jarmo Hautala haluaa perustaa myös pienen LVI-tarvi-kemyymälän.

Rantasen perheeltä eivät projektit ota loppuakseen. Tero kertoo, että autotallia pitäisi viimeistellä talven aikana ja kesällä on edessä pihan laittaminen. – Ja anopin asunnossa pitäisi tehdä remonttia, hän virnistää ja näyttää tyytyväiseltä. ■

Pientalon katolta valuu vuodessa keskimäärin 50–100 kuutiota sadevettä. Toimivat sadevedenpoisto- ja salaoja-järjestelmät suojaavat talon rakenteita kosteus-, home- ja routavaurioilta. Ne ehkäisevät tulvavesien pääsyn kella-riin sekä pitävät lammikot ja jäätiköt pois kulkuväyliltä.

u p o n o r - k ä y t t ö v e s i r e m o n t t i o m a kot i ta lo o n

helppo Koulutettu asentaja ottaa Sinuun

yhteyttä ja tekee tarjouksen.

nopea Remontti tehdään muutamassa

päivässä rakenteita rikkomatta.

vaivaton Voit asua talossa koko remontin ajan.

luotettava Uponor-käyttövesiremontteja on tehty jo satoihin kohteisiin.

edullinen Jopa alle 3 000 euroa. Tarvittaessa myös rahoituspalvelu.

kestävä Uponor-käyttövesiremontti turvaa talosi

vesivahingoilta vuosikymmeniksi.

onko talosi putkiremontti-iässä? Kunnostusiässä ovat erityisesti 1980-luvulla ja sitä ennen raken-

nettujen omakotitalojen käyttövesiputkistot. Asennustyöstä saat

kotitalousvähennyksen.

Vaivatonputkiremontti

VCA

täältä pääset alkuun

www.pientalosaneeraus.fi

puh. 020 129 2020

14

Taattua laatua

Järjestelmän käyttövesiputket ovat kotimai-sia Uponorin komposiittiputkia, ja viemäri-putkiston osat yhtiön polypropeenista val-mistettuja putkia ja yhteitä.

Uponorin komposiittiputki on alumiini-vaipalla vahvistettu monikerroksinen muovi-putki. Järjestelmään kuuluvat putket, liitti-met ja muut tarvikkeet sekä asentamisessa tarvittavat työkalut.

Elementit voidaan asentaa lähelle käyt-töpisteitä tai jopa WC- ja kylpyhuonetiloihin, jolloin vältytään pitkiltä vaakaputkituksilta. Se tuottaa säästöjä, kuten myös elementtien helppo ja nopea asennus. Työmaalla tehtä-vän työn osuus on minimoitu, sillä elementit toimitetaan sopivan mittaisina. Elementtien kannet, ääni- ja paloeristykset ja putkien lä-vistykset ovat elementeissä valmiina.

Sami Foudilan mukaan Uponor Cefo -elementtijärjestelmä on toimitettu jo yli 3 000:een asuntoon. Järjestelmä on tuo-nut kohteissa selviä kustannus- ja aikatau-lusäästöjä.

– LVI-suunnittelijamme ovat suunni-telleet satoja asuntoja uudis- ja korjausra-kentamiseen. Kustannusvertailuissa vesijoh-tojen sijoittaminen WC/kylpyhuonetiloihin osoittautuu yleensä selvästi edullisemmaksi ratkaisuksi kuin asennukset porraskäytäviin, Foudila kertoo.

Täydellinen järjestelmä

Uponor Cefo -elementtijärjestelmän perus-osat koostuvat vesielementistä, viemäriele-mentistä, yläasennuselementistä ja seinä-WC-elementistä. Tuotevalikoimaan kuuluvat myös jakotukkijärjestelmä, IV-elementit se-kä sähköelementit.

Elementit on rakennettu teräslevyrun-koon. Elementtien ääni- ja paloeristykset on hoidettu valmiilla palo- ja äänieristyskase-teilla. (Luja tai EK-kipsilevy)

Elementtien pintaratkaisu on vakiona pulverimaalattu teräslevy. Vakiomallistossa on kolme vaihtoehtoa erilaisiin pinta-asen-nuksiin ja yksi täysin seinään tai vanhaan hormiin upotettava malli.

Elementti voidaan viedä vanhaan hor-miin tai asentaa kokonaan uuteen paikkaan kylpyhuoneessa. Tilaa säästyy, sillä Uponor Cefo -elementit tarvitsevat mallista riippuen enintään n. 0,17 m2 lattiapinta-alan. Vesi- ja seinä-WC-elementit sisältävät luotetta-van vuodonilmaisimen, joka paljastaa välit-tömästi mahdolliset vuodot kotelointien si-sällä. Koska vuoto on havaittavissa helposti, niin vika voidaan korjata heti ja näin vältyt-tyä ikäviltä seurauksilta. ■

Lisätietoja: Uponor Suomi Oy, www.uponor.fi

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

Vaivaton putkiremontti etenee HämeenlinnassaUponor Cefo -elementtijärjestelmää käytettäessä asuinkerros-talon putkiremontista selvitään totuttua nopeammin ja vai-vattomammin. Elementit sisältävät Uponorin vesi-, viemäri- ja lämmitysputkistot kiinnikkeineen valmiiksi asennettuina.

UPONOR CEFO -LVIS-järjestelmä koostuu toisiinsa sopivista moduu-leista ja elementeistä, joiden eri yh-distelmillä tuodaan huoneistoihin vedet, viemäröinnit, ilmanvaihto ja sähköt. Järjestelmän käyttövesiput-ket ovat Uponorin komposiittiputkia ja viemäriputkiston osat yhtiön po-lypropeenista valmistettuja putkia ja yhteitä.

Hämeenlinnassa sijaitsevan, vuonna 1962 valmistuneen, kolmesta kerrostalosta

koostuvan As Oy Louhimokatu 2 – 4:n put-kistoremontti on hyvässä vauhdissa. Asuk-kaat pääsivät takaisin vuokra-asuntoihinsa joulukuussa.

– Uusiin kylpyhuoneisiin tulee suihku-seinämät. Kylpyhuoneisiin mahtuu myös pe-sukone, toimitusjohtaja Sami Foudila Cefo-Elementit Oy:stä kertoo.

Eri vaiheissa olevissa kylpyhuoneissa putkiremonttiin valitun menetelmän käte-vyyttä on helppo seurata. Kotimainen Upo-nor Cefo -elementtijärjestelmä koostuu toi-siinsa sopivista elementeistä, joiden eri yh-distelmillä tuodaan huoneistoihin käyttöve-si, viemäröinti, ilmanvaihto ja sähköt.

Uponor Cefo -elementti voidaan asentaa esimerkiksi vanhan vesi- ja viemärinousun paikalle, uuteen paikkaan kylpyhuoneessa tai upot-taa seinään.

15

>>

Hannu Jylhänmaa etsi vaimonsa kanssa van-haa, luonteikasta taloa eläkepäivien kodiksi.

Remonttiakin talo saisi vaatia, sillä vapaaherraksi jäänyt Hannu oli valmis poikansa kanssa tarttu-maan itse toimeen.

Pariskunta asui aiemmin 1970-luvun alussa rakennetussa talossa, jossa ei oikein ollut riittä-vän perinteistä tunnelmaa.

Aivan Sauvon keskustan tuntumassa, mutta rauhallisella alueella, peltojen vieressä sijaitse-va talo osoittautui oikeaksi. Tontilla on vanhoja, tuottavia hedelmäpuita ja marjapensaita, mutta asian ratkaisi kuitenkin pihapiiristä löytyvä alku-peräisessä 1950-luvun kunnossa oleva saunara-kennus, jonka yhteyteen on myöhemmin liitetty suuri vierashuone. – Siihen on aikanaan kaavailtu kukkakauppaa, Hannu Jylhänmaa kertoo.

Vuonna 1952 rakennetun, rintamamies-

tyyppisen päärakennuksen remontin ajan se on toiminut pariskunnan viikonloppuasuntona ja kun kaupaksi saatu vanha koti jätetään, myös remontin loppuajan väliaikaisena asuntona.

Tunnelmaa ja mukavuuksia

Jylhänmaat eivät halua luonnollisestikaan re-montoida kodistaan pois vanhaa tuntua. Kaikki alkuperäinen säilytetään, jos se vain suinkin on mahdollista. Nykyaikaisista mukavuuksista hei eivät kuitenkaan halua tinkiä.

Vanhassa talossa oli aikanaan lämmitystä varten tulisijat ja sähköpatterit. Hannu Jylhän-maa päätti panostaa ympäristöystävälliseen il-maisenergiaan niin paljon kuin mahdollista. Vet-tä lämmitetään jatkossa aurinkopaneeleilla ja ilma-vesi-lämpöpumpulla.

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

Mukavuutta ja lämpöä vanhassa kuoressa

Länsisuomalaisparis-kunta kunnostaa elä-kekodikseen tunnel-mallista rintamamies-taloa kypsän puutar-han keskellä. Vanha tunnelma halutaan säilyttää mukavuu-desta tinkimättä. Ta-loon asennettiin mo-derni lattialämmitys. Käyttövesi lämpenee puolestaan jatkossa auringon ja ilma-vesi-pumpun avustuksella.

Jylhänmaat kunnostavat vanhaa sauvolaistaloa tunnelmalliseksi kodiksi.

16

Mu

kav

uutt

a ja

läm

pöä

Sähköpattereiden sijaan taloon asen-nettiin lattialämmitys. Kellarikerroksen sisä-saunan, pesuhuoneen ja teknisen tilan lat-tiassa lattialämmitys on perinteisesti valun sisällä.

Vanhaankin taloon lattialämmityksen asentaminen on kannattava investointi, jo-ka säästää myös lämmityskuluissa. Lattia-lämmitys pitää herkästi kylmää ja vetoa ais-tivat jalat lämpiminä. Huonelämpötila voi-daan haluttaessa pitää hieman tavanomaista alhaisempana, esimerkiksi +20 °C:ssa. Kah-den asteen sisälämpötilan pudotus laskee lämmityskustannuksia jo noin 10 prosentilla.

Lämmönlähde valittavissa joustavasti

Lämmönjakotapana vesikiertoinen lattia-lämmitys on joustava lämmönlähteen suh-teen. Sen lämmönlähteenä voi olla esimer-kiksi kaukolämpö-, öljy-, puu-, pelletti- tai sähkökattila. Lämmönlähteen voi haluttaes-sa vaihtaa tulevaisuuden energiajärjestel-miin sopivaksi tai energioiden saatavuuden ja hintasuhteiden muuttuessa.

Järjestelmä soveltuu erinomaisesti myös lämpöpumppujen tai aurinkolämmit-teisten akkuvaraajien matalalämpöiselle ve-

delle. Lattialämmitykseen liitettynä lämpö-pumpun korkea hyötysuhde paranee en-tisestään, kun lämmityspiirin lämpötila on matala.

Uponor-lattialämmitys toimii pienillä lämpötilaeroilla. Matala lämpötila säästää myös rakennuksen materiaaleja. Lämpöä luovuttava pinta on laaja, minkä ansiosta putkien veden lämpötila on yleensä +27 °C – +45 °C. Veden lämpötila valitaan lattian tyypin ja välipohjan rakenteen mukaan.

Jylhänmaiden talon keskitilassa sijaitse-vat keittiö, ruokailuhuone ja olohuone. Sin-ne asennettiin lattialämmitys Uponorin latti-alämmityskasettien avulla. Jakotukki saatiin kätevästi piiloon eteisen komeroon.

Talon yläkertaan tulee makuuhuone ja myös sinne Jylhänmaat ovat tehneet lattia-lämmitysvarauksen.

Nopeasti paikallaan

Lattialämmityksen asennus käy nopeasti. Remontin LVI-urakasta vastaa Jari Aura-nen Ykköstien Putkityöt Oy:stä. Hän kävi asentamassa kellarikerroksen lattialämmi-tyksen päiväseltään ja saman verran aikaa kulunee keskikerroksen kanssa.

Kun vanhat lattiat purettiin, löydettiin

paksu, kuiva 40 cm:n kutterinpurueriste-kerros. Auranen neuvoi poistattamaan siitä noin viiden senttimetrin verran ja korvaa-maan sen mineraalivillalla, joka sekä tukee asennuskasetteja kutterinpurua paremmin ja on toki myös lämmöneristysominaisuuk-siltaan toista luokkaa.

Jari Auranen käyttää mielellään kaset-teja asennuksessa. – Kipsilevyasennukseen verrattuna tämä on nopeampaa, helpompaa ja siistimpää, kun kipsilevysoiroja ei tarvit-se leikata ja asentaa, hän sanoo ja näyttää, kuinka kätevästi putki painetaan kasetin asennusvakoon. Hänen mukaansa metalli-nen kasetti tehostaa myös lämmönjakau-tumista lattiapinnassa.

Uponor-lattialämmitysjärjestelmä asen-netaan vanhoihin lattioihin 12 mm:n putkil-la. Järjestelmän matalan rakennekorkeuden ansiosta kynnyksiä tai ovea ei tarvitse korot-taa. Asennuskasetit jakavat lämmön tasai-sesti lattiapintaan. Ne asennetaan vasojen väliin, 600 mm välein. Kasetissa on kiinni-tysnauha, joka naulataan vasan yläosaan. Putket asennetaan putkiuriin 300 mm vä-lein. Vasojen päälle asennetaan lopuksi 22 mm lastulevy- tai, kuten Jylhänmaat aikovat tehdä – parkettilattia. ■

Hannu Jylhänmaa tekee suuren osan talon peruskorjauksesta itse.

Uponor-lattialämmitysjärjestelmä asennetaan vanhoihin lattioihin 20 mm:n putkilla asennuskasetin putkiuriin.

Talon keskikerroksen jakotukki saa-tiin sijoitettua siivouskomeroon.

Vanhaankin taloon lattialämmityksen asentaminen on kannattava investointi.

17

Pihasuunnittelussa huomioidaan rakenta-mistapaohjeet, talon arkkitehtuuri ja il-

mansuunnat, naapurusto, pihan tuleva käyt-tötarkoitus ja asiakasperheen toiveet sekä olemassa oleva realistinen budjetti.

Omakotipihojen suunnittelussa tontin kasvupaikkatekijät vaikuttavat kasvivalintoi-hin ja kasvien sijoitteluun. Piha voi olla esi-merkiksi minimalistinen, japanilainen, kivi-, tai terassipiha, kivikkopuutarha tai luonnon-mukainen puutarha. Perusparannettavissa pihoissa kannattaa kunnioittaa rakennetun ympäristön tunnelmaa, ei luoda kokonaan uusia ratkaisuja. Jos tontilla kasvaa kaunii-ta puita tai muuta kasvillisuutta, niitä kan-nattaa säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Puiden lisäksi piharakentamisessa voidaan hyödyntää kalliota, suuria kiviä, puroa tai kosteikkoa.

Pääkulkuväylät rakennetaan niin, että ne on helppo pitää puhtaina ja lumettomina. Pintamateriaaleina voidaan käyttää betoni- tai luonnonkiveä, soraa, kivituhkaa tai vaik-ka laattoja. Kulkukohtiin voidaan asentaa myös sulanapito. Kulkuväylien päällystettä valittaessa kannattaa muistaa, että hiekka, kivituhka ja muut hienojakoiset pihapäällys-teet kulkeutuvat helposti kenkien mukana. Talon sokkelin viereen varataan leveä kais-tale murskeelle tai luonnonkiville; näin sok-keli saadaan pysymään kuivana ja siistinä.

Piharakentaminen alkaa yleensä maa-massojen siirtelyllä. Sadevesikaivot ja sala-

Teksti: Jaana PesonenKuvat: Uponorin kuva-arkisto

Viimeistelty ja toimiva piha nostaa kiinteistön arvoa

Pihan tekniset ratkaisut kuntoon

Kun rakennetaan uutta tai remontoidaan perinpohjai-sesti vanhaa taloa, kannattaa jo rakennusvaiheessa toteut-taa ja ottaa huomioon tule-van pihapiirin rakentamiseen liittyviä suuria ratkaisuja. Näitä ovat kunnolliset ja toimivat sadevesi- ja salaoja-järjestelmät, jäätymättömät suojaputket, kaapeloinnit valaistukselle sekä sulana-pitojärjestelmä.

>>

ojat kannattaa kaivaa paikoilleen ennen pe-rustusten rakentamista tai heti perustusten teon jälkeen. Näin saadaan perustusten vie-reen asennettua kunnollinen routasuojaus ja muotoiltua maanpinta viettämään perus-

tuksista pois päin. Kun salaojat asennetaan varhaisessa vaiheessa pysyy talon vierusta kuivana myös rakentamisen aikana.

Salaojitus tulee rakentaa niin syvälle, etteivät maan päältä tulevat mekaaniset ra-

18

situkset pääse vahingoittamaan putkia. Sa-laojien pohjat ja putkien kallistukset kannat-taa tehdä kerralla kuntoon, sillä myöhem-min tehdyt muutokset ja korjaustoimenpi-teen ovat kalliita. Sadevesiä ei missään olo-suhteissa saa johtaa salaojiin.

Myös pihapiirin valaistus kannattaa suunnitella hyvissä ajoin. Sähköputkitukset tehdään pihan maamassojen siirron yhtey-dessä. Itse valaisimia voidaan hankkia myö-hemminkin. Omakotitalon piha valaistaan pylväsvalaisimilla tai korkeammilla pollari-valaisimilla. Pienillä kohdevalaisimilla va-laistaan taas kauniita yksityiskohtia kuten suurta puuta tai erikoisenmuotoista kiveä.

Sulanapito kulkuväylille ja portaisiin

Lumensulatusjärjestelmä vähentää lumitöi-tä ja liukastumisriskiä, kun portaat, pihapo-lut ja ajoluiskat pysyvät sulina. Tämä lisää omalta osaltaan turvallisuutta piha-alueella liikuttaessa.

Järjestelmä toteutetaan niin, että lu-mensulatusputkisto on omana putkipiirinä talon lämmitysjärjestelmässä. Lumensula-tusjärjestelmässä menoveden lämpötila on +35 astetta, joten järjestelmä soveltuu käyt-tämään kaikkia yleisesti käytössä olevia läm-mönlähteitä. Maanpinnan alle sijoitettu läm-pötila-anturi pitää kiertoveden lämpötilan aina tarvittavan lämpöisenä.

Maahan asennettavat putket ja liitti-met ovat polyeteeniä, joten syöpymisvaa-raa ei ole.

Putkipiirin päälle voidaan asentaa as-faltti, laatoitus tai vaikka kivituhka. Putki-piiri voidaan valaa myös betoniin. Pintaläm-mitysputket asennetaan noin 100 millimetriä valmiin pinnan alle ja 250 mm asennusvä-lein, jotta pintalämpötila olisi tasainen.

Hulevesitunneli

Pientalon sade- ja sulamisvedet, eli huleve-det voidaan käsitellä myös tontilla hulevesi-tunnelin avustuksella. Sen toimintaperiaate perustuu maahan imeyttämiseen. Tunnelin tilavuus on 300 litraa. Se toimii väliaikaise-na varastona sateen aikana. Sateen jälkeen vesi imeytyy tasaisesti maaperään.

Järjestelmä koostuu tunnelimoduuleis-ta ja päätylevyistä, jolloin sitä voidaan laa-jentaa tarvittavan kokoiseksi. Tunnelit voi-daan asentaa myös henkilöajoneuvoliiken-nöidylle alueelle, minkä ansiosta sen sijoi-

Tek

nis

et r

atka

isut

Kun rännikaivossa on epäkeskeisen muotoilu, se on helppo asentaa oi-kein syöksytorven alle.

Pihatiet ja portaat ovat talvellakin turvallisia kulkea, kun niissä on sulanapitojärjestelmä.

Salaojat asennetaan vettä hyvin läpäise-vään salaojasoran sisään. Salaojakai-vosta viettoa put-kelle pitää olla vä-hintään 5 millimet-riä yhden metrin matkalla

Kuvassa on esitetty omakotitalon salaoja- ja sadevesijärjestelmän putkituk-set. Sadevesiviemäri ja salaoja asennetaan tavallisesti rinnakkain

19

tuspaikan löytäminen on helppoa. Mitoituk-seen vaikuttavat maaperän maalajiominai-suudet, pinta-ala, jolta hulevedet kerätään, ja mitoitussadevesimäärä.

Salaoja pitää talon jalat kuivina

Salaojat keräävät talon perustusten vieres-tä vedet pois sekä varmistavat, ettei pohja-veden pinta pääse nousemaan liian lähelle talon alapohjaa. Salaojat asennetaan vettä hyvin läpäisevän salaojasoran sisään ja put-

kille suositellaan viettoa noin viisi millimetriä yhden metrin matkalla.

Uponor-salaojaputki on halkaisijaltaan 110 millimetriä. Siinä on kaksinkertainen ra-kenne: sileä sisäpinta tehostaa veden virta-usta ja poimupintainen ulkokuori taas lisää putken lujuutta kuormitustilanteissa.

Talon nurkkiin asennetaan yleensä tar-kastuskaivot, joista salaojien toimivuutta voidaan tarkastaa. Tarvittaessa niiden kautta voidaan huuhdella putkistoa. Salaojakaivos-sa on umpinainen kansi ja lietepesä.

Sadevedet hallitusti talteen

Sadevettä kannattaa kerätä talteen esimer-kiksi pihan kastelua varten. Ne voidaan oh-jata suureen säiliöön tai pihalle rakennet-tuun vesiaiheeseen. Niistä puolestaan vettä voi ohjata tarvittaessa pois ylivuotoputkella.

Talojen katolle satavat vedet johdetaan rännejä pitkin talon nurkkiin asennettuihin rännikaivoihin. Rännikaivossa on siivilä, joka estää lehtien ja roskien kulkeutumisen put-kistoon ja sitä pitkin kaivoihin.

Sadevesijärjestelmällä on oma runko-putkisto rakennuksen ympärillä, maan alla.

Sadevesiputkilla pitää olla viettokalte-vuutta vähintään 1/100 eli yksi senttimetri metrin matkalla.

Piha-alueella ja ajotiellä virtaavat sade- ja sulamisvedet ohjataan kallistusten avulla siiviläkannelliseen sadevesikaivoon. Sade-vesikaivoihin on saatavissa teleskooppinen kansiosa tai valurautainen kansi, jonka kuor-mituskestävyys on 40 tonnia.

Sadevesi- ja salaojaputket johtavat vedet kokoojakaivoon, josta ne johdetaan kunnalliseen sadevesiviemäriverkostoon tai maastoon, esimerkiksi lähellä olevaan avo-ojaan. Sadevesi- ja salaojaputkistot eivät jäädy, kun ne sijoitetaan routasuojauksen alapuolelle. ■

Sadevettä kannattaa kerätä talteen esimerkiksi pihan kastelua varten.

Hulevesitunneli on erityisesti pieniin kohteisiin suunniteltu hulevesien varastointi- ja imeytysmoduli. Sen tilavuus on 300 litraa.

20

Johtava asiantuntija Tapio Jalo Motivasta selvittää tottuneesti vuoden 2010 alusta

voimaan tulleiden rakennusten tiukentunei-den energiatehokkuusvaatimusten sisältöä. Vertailukohtana ovat rakennusmääräysko-koelman vaatimukset vuodelta 2007. Kun nyt rakennuksen lämmitysenergian enim-mäistarve vuodessa ilman käyttöveden läm-mitystä on tasolla 75 kWh/m2, niin vuoden 2010 alusta on siirrytty tasolle 60 kWh/m2. Tähän päästään, kun rakenteiden U-arvot kiristyvät, sallittu vaipan ilmavuotoluku pie-nenee ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde-vaatimusta nostetaan.

Viime vuosina matalaenergiataloksi on kutsuttu monenlaisia ratkaisuja. Lähtökoh-ta matalenergiarakennukselle on ollut, että tilojen lämmitysenergian tarve on enintään 60 % vastaavaan normitaloon verrattuna. Virallista määritystä kokonaisuudelle ei ole ollut. Tilanne on onneksi selkiytymässä.

– Matalaenergiarakennuksen lämmitys-energiantarve tulee jatkossa olemaan tasol-la 30–50 kWh/hyöty-m2/v. Tarkempi mää-ritelmä on julkaistu marraskuussa ohjeessa RIL 249-2009 Matalaenergiarakennukset, Asuinrakennukset, Tapio Jalo kertoo.

Vastaavasti passiivienergiataloksi kut-sutaan rakennusta, jonka lämmitysenergian enimmäistarve on enintään15 kWh/hyöty-m2/v.

Lämmitykseen vähemmän energiaa

Uudet 2010 määräykset viitoittavat koko tulevan vuosikymmenen uudisrakentamis-ta. Tavoitteena on hallittu matalaenergiara-kentaminen, alueellisen energiatuotannon optimointi ja uusiutuvan energian käytön lisääminen.

Matalaenergia-rakennuskonseptia ale-taan soveltaa kaikessa rakentamisessa. Siksi

Teksti: Dakota Lavento

Energiatehokkaampi asuminen auttaa ilmastotalkoissa

Mitä energiatehokkaammassa talossa asut, sen pienempi on hiilijalanjälkesi. Vaikka uudisrakentamisen energiatehokkuus jatkuvasti parantuu, on myös vanhan rakennuskannan energiansäästömahdollisuudet otettava huomioon.

pienrakentajillekin on jatkossa markkinoilla erilaisia kokonaisratkaisuja.

Olemassa olevan rakennuskannan saat-taminen mahdollisimman energiatehokkaak-si tulee olemaan haasteellista. Suomalaises-sa kerrostalokannassa on yhä suuri korjaus-velka, joka koko ajan vain kasvaa.

Jalon mukaan tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa, jotta korjaaminen saadaan vauhtiin.

Vanhan rakennus-kannan energiatehok-kuuteen kannattaa panos taa sanoo johtava asiantuntija Tapio Jalo Motivasta.

– Matalaenergiataloiksi ei vanhoja kerrostaloja vielä pystytä kannattavasti muuttamaan, saati sitten passiivienergiataloiksi. Jokaisen rakennuksen kohdalla voidaan kuitenkin selvittää optimaalisin tapa parantaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Parannustoi-menpiteet voidaan selvittää energiakatselmuksella ja toteuttaa kokonaiskorjaus. Erillliset energiatehokkuut-ta parantavat korjaukset eivät ole paras mahdollinen ratkaisu, hän muistuttaa.

Tarvitaankin toimiva kokonaiskorjauskonsepti. Matalaenergiatalojen ominaisuuksien, olosuhteiden ja energiatehokkuuden tarkasteluun ja valintaan on ke-hitettävä toimivat suunnittelutyökalut.

Vanhoissa omakotitaloissa on myös paljon toteut-tamatonta energiansäästöpotentiaalia. Lisäämällä läm-möntalteenottojärjestelmällä varustettu ilmanvaihto ja säästämällä käyttöveden kulutuksessa saavutetaan jo paljon. Yläpohjan lisäeristys ja rakennuksen tiiviyden parantaminen ovat myös yleensä toteutettavissa. Ai-na on kuitenkin varmistettava ilmanvaihdon riittävyys.

Omakotitalojen energiatehokkuuskorjauksiin tarvi-taan ammattitaitoisia suunnittelijoita ja korjaustoimin-taan perehtyneitä urakoitsijoita, jotka kykenevät kat-somaan pientaloa kokonaisuutena ja korjaustoimintaan perehtyneitä urakoitsijoita. Jalo sanoo, että jatkokou-lutustarve on tiedostettu.

Energiatehokas talo menee kaupaksi

Tulevaisuudessa energiansäästö ja kustannustehok-kuus konkretisoituvat rakennusten elinkaaritarkaste-lussa. Ympäristöluokitus kertoo, minkälaisesta raken-nuksesta on kysymys. Energiatehokkuus kasvattaa ra-kennuksen jälleenmyyntiarvoa.

Jalo ehdottaa, että olisi järkevää sovittaa yhteen rakennusten kuntoarviot ja energiatodistukset. Tarkas-tukseen perustuvaan erilliseen energiatodistukseen tu-leekin jo nyt kirjata havaitut parannusehdotukset.

Jatkossa on mahdollista vertailla paremmin ra-kennusten kokonaisenergiankulutusta, kun siirrytään tarkastelemaan rakennuksen käytön aiheuttamia CO

2-

päästöjä. Tulevaisuudessa huomioidaan myös uudis-rakentamisessa käytettävä ja rakennusmateriaaleihin sitoutuva energia.

Rakennuksen kokonaisenergiankulutusta mitat-taessa sekä käyttäjien asenteet että ylläpidon merki-tys painottuvat.

– Energiatehokkuus on saatava läpinäkyväksi ja painoarvona mukaan kaikkiin hankintoihin ja luonnol-lisestikin korjausrakentamiseen

Jalo muistuttaa, että tavoitteenasettelussa ei pi-dä tyytyä olemassa oleviin määräyksiin. – On tehtävä tietoisia ratkaisuja ja arvioitava rakennuksen ja kor-jausinvestoinnin elinkaarta. Kyseessä on sijoitus koko maapallon tulevaisuuteen. ■

Uponorilta saat mm. markkinoidenhelppokäyttöisimmän ja toiminta-varmimman panospuhdistamon!

Omistatko kesämökin?Asutko haja-asutusalueella? Vaatiiko jätevesijärjestelmäsi korjausta?

Tutustu tutkittuihin ja turvallisiinUponor-jätevesiratkaisuihin sekäkäyttäjien kokemuksiin:www.uponor.fi

Luota kokemukseenja ota yhteyttä

Uponor Jätevesi-infoon p. 020 129 2900 (10-18)tai lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen

jatevesi.info@uponor.com

Ryhdy toimeen ja hoida homma kanssamme kuntoon!Jätevesi-infomme auttaa sinua kaikissa jätevesiasioissa, vain paikallis-puhelumaksun hinnalla. Saat avuksesi alan luotettavimmat ammattilaiset:suunnittelijat, jälleenmyyjät ja asentajat. Saat varmasti juuri sinullesopivan kokonaistaloudellisen ratkaisun ja vältyt virhehankinnoilta.Jos korjaat vanhaa – muista kotitalousvähennys!

 

Teksti: Dakota Lavento

22

Hannu Åman uusii pohjalaisten omakoti- ja rivitalo-jen käyttövesiputkistoja 30 kohteen vuosivauhtia.Hannun LVI-Palvelun pakettiauto seisoo vuonna

1976 rakennetun kauhavalaisen omakotitalon pihamaal-la. Kesällä aloitettu käyttövesiremontti saatetaan loppuun nyt, kun talon isäntä on saanut kylpyhuoneen pinnat uu-teen uskoon.

Hannu Åman on toteuttanut kuuden vuoden kulues-sa yli 300 kohdetta Uponorin komposiittiputkilla. Suurin osa niistä on samantyyppisiä käyttövesiremontteja kuin tämänpäiväinenkin omakotitalo on. Mukana on myös lämmitysputkistoremontteja ja uudiskohteita.

Hänestä on tullut melkoinen asiantuntija ja myös ky-sytty kouluttaja komposiittiputkien käyttämisessä.

Hannu Åman sekä hänen asiakkaansa ovat pitäneet komposiittiputkia ylivertaisena vaihtoehtona putkisto-materiaalivalintoja tehtäessä. – Siisti, vaivaton ja nopea asennus, Hannu Åman sanoo. – Monet asiakkaat kysyvät ensitapaamisella, kuinka pitkäksi aikaa putkiremonttia pi-tää lähteä evakkoon. Helpotus on suuri, kun kerron, että koko urakka on yleensä ohi kahdessa päivässä ja ilman ve-siäkin joutuu olemaan vain muutaman tunnin, hän kertoo.

Siistiä ja nopeaa

Komposiittiputkistot asennetaan vanhan seinäpinnan päälle rakenteita rikkomatta. Putkien reitityksessä hyö-dynnetään kalusteiden ala- ja yläsokkeleita. Vanhat, ra-kenteiden sisällä olevat putket ovat käytössä remontin ajan ja ne voidaan jättää paikoilleen työn valmistuttua. Näin asukkaan normaali elämä häiriytyy mahdollisimman vähän. Vanhoja putkia voidaan käyttää viimeiseen saakka ja vesi katkaistaan ja uusi putkijärjestelmä liitetään vasta, kun uudet putket ovat jo paikallaan.

Käyttövesiremontteja vankalla kokemuksellaSuomalaisissa omakotitaloissa tehdään käyttövesiremont teja tänä vuonna yhä enemmän. Uusien menetelmien helppous lisää omakotitaloasukkaiden intoa ikäänty vien järjestelmien uusi-miseen.

Monikerroksinen komposiittiputki ei altistu korroosiolle. Kompo-siittiputken alumiinivaippa tekee putkesta happitiiviin, jolloin happi ei pääse putken seinämän läpi veteen aiheuttamaan metal-liosien syöpymistä. Sileä, muovinen sisäpinta varmistaa, ettei put-kesta liukene veteen epäpuhtauksia ja juomavesi pysyy hyvänä.

23

>>

Kuten muuallakin Suomessa, myös Pohjanmaalla suurin buumi käyttövesire-monteissa on tuloillaan. – Täällä tehdään eniten remontteja 1960- ja 1970/80-luvun vaihteen taloissa. Remontteja teettävät elä-keikäiset pariskunnat, jotka kunnostavat ko-tiaan ja toisaalta vanhan omakotitalon osta-neet lapsiperheet.

Uudet omistajat haluavat nykyisin saa-da kotinsa teknisestikin uuteen uskoon. – Putkimies on usein ensimmäinen ammatti-lainen, johon otetaan yhteyttä, Hannu Åman kertoo.

Kotitalousvähennyksen enimmäismää-rän kasvattaminen tänä vuonna 3 000 eu-roon henkilöltä on antanut monille lisäpont-ta remontin aloittamiseen. Joillakin alueilla remontteja tekevät LVI-urakoitsijat ovat ol-leet ajoittain jopa ylityöllistettyjä, sillä naa-purin esimerkki kannustaa myös muita putki-remontin harkintaan omakotitaloalueilla, joissa rakennuskanta on suhteellisen saman ikäistä.

Merkittävä osa Hannu Åmaninkin yksi-tyisasiakkaista tulee yhä puskaradion kaut-ta. – Täälläkin on käynyt naapureita kysele-mässä. Omakotialueilla talot on usein raken-nettu samaan aikaan ja käyttövesiremontin tarvekin osuu samaan aikaan, hän sanoo.

Nopea ja helppo tapa

Uponor toi käyttövesiremonttipalvelun-sa markkinoille vuoden 2009 alkupuolella.

Remontin nopeus perustuu komposiittiput-kijärjestelmään, jolla putkiremontti voidaan tehdä helposti ja nopeasti rakenteita rikko-matta. Remonttia ei tarvitse lähteä karkuun ja se on valmis muutamassa päivässä.

Käyttövesiremonttipalvelu on asiak-kaalle mahdollisimman helppo, sillä se saat-taa yhteen erikoiskoulutetut asennusliikkeet ja asiakkaat. Kaikki eivät tunne hyvää put-kiasentajaa ennestään. Siksi yrityksessä on rakennettu maan kattavaa, erityisesti tä-hän menetelmään perehtynyttä ja erikois-koulutettua LVI-urakoitsijaverkostoa. Asiak-kaan yhteydenoton jälkeen tieto välitetään asiak kaan paikkakunnalla toimivalle yhteis-työurakoitsijalle. Hän ottaa yhteyttä, sopii ajan kartoituskäynnille ja tekee tarjouksen remontista.

Työtä riittää

Hannu Åmanilla on ollut vuoden mittaan suurempia työmaita, joten hän on ehti-nyt toteuttaa omakotitalojen käyttövesire-montteja vain kymmenisen, kun parhaina vuosina niitä on ollut kahden miehen yri-tyksellä 70-80. Työtä myös riittää ympäri vuoden.

Paitsi toukokuussa. – Olen huomannut, että se on vuoden hiljaisinta aikaa. Johtuisi-ko päättäjäisajasta, Åman naurahtaa.

Ihan turhaan remonttia harkitsevat pel-käävät sotkua. Komposiittiputkilla urakka on ohi muutamassa päivässä. ■

Komposiittiputket ovat helppoja ja tur-vallisia asentaa. Uudenaikainen liitintekniik-ka ja järjestelmän osat takaavat tiiviit liitok-set ja helpottavat asennusta. Putki taipuu kätevästi oikeilla työkaluilla. Liitokset teh-dään erikoistyökalulla ilman juotoksia tai hit-sausta. Näin vältetään myös tulipalon riskit.

Lopputulos on erittäin siisti. Putket ja osat on valmiiksi pintakäsitelty valkoisiksi, joten niitä ei tarvitse maalata. Putket voi-daan myös piilottaa koteloihin, jotka esimer-kiksi tapetoidaan huomaamattomiksi.

Toteutuneesta käyttövesiremontista toimitetaan järjestelmätodistus, josta on hyötyä myöhempien remonttien aikana tai esimerkiksi taloa myytäessä.

Tarve remonteille kasvaa

Suomessa on lähes puoli miljoonaa 30–50 vuotta vanhaa pientaloa. Tämänikäisissä ta-loissa käyttövesi kulkee yleensä rakenteissa kulkevissa metalliputkissa, joiden uusiminen alkaa olla ajankohtaista. Korroosio-ongel-mat ovat erittäin yleisiä vesijohtoverkostois-sa, eikä niiden syntyminen välttämättä vaadi edes vuosikymmeniä.

Kauhavalaistalossa käyttövesiputkiston suhteen ei vielä ollut todettu ongelmia. Ris-kejä alkuperäisten putkien kanssa ei kuiten-kaan haluttu ottaa. Omistajat ovat muuten-kin pitäneet talostaan hyvää huolta. Kau-kolämpö on otettu käyttöön ja eteisaulan toisessa päässä hurisee ilmalämpöpumppu, joka isännän mukaan on osoittautunut oi-valliseksi sisäilman puhdistajaksi.

Hannu Åman on tehnyt yli 300 komposiittiputkistoremonttia kuuden vuoden aikana.

Näkyviin jäävät putket ovat siistit sinällään-kin, mutta voidaan toki haluttaessa koteloida piiloon.

Komposiittiputkella toteutetussa käyttöve-siremontissa seinäpin-toja ei tarvitse uusia, mutta kauhavalaises-sa omakotitalossa saunan pesuhuoneet kaakelit laitettiin kui-tenkin uusiksi.

24

Vielä reilu vuosi sitten Väyrysillä jäte-vedet ohjattiin betonirengaskaivoihin.

Kesäisin kaivot aiheuttivat hajuhaittoja. Ki-ristyvät jätevesimääräykset saivat perheen miettimään nykyaikaista, tehokasta ja ym-päristöystävällistä jätevesienkäsittelytapaa.

Laitteistosta perheellä on käyttökoke-muksia vuoden ajalta. Tämän helpommaksi jätevesien käsittely ei asukkaiden mielestä voi tulla. ”Suosittelemme Uponorin panos-puhdistamoa varauksetta muillekin jäteve-sijärjestelmän uusimista miettiville. Saos-tuskemikaalia on lisätty vuoden aikana vain kerran. Loka-auton ei ole vielä tarvinnut

tyhjentämää saostussäiliöön kertynyttä lie-tettä”, kertovat Arja ja Jaakko Väyrynen.

Huoleton ja helppohoitoinen

Yllättävintä ja positiivisinta on ollut puhdis-tamon helppokäyttöisyys. Asukkaiden ei tar-vitse seurata puhdistamoon kertyvän liet-teen määrää tai kompostoida mitään. Puh-distusprosessiin ei tarvitse myöskään lisätä ravinneliuoksia, jotta puhdistusprosessi py-syisi aktiivisena. Ainoastaan saostuskemi-kaaliliuosta lisätään noin kerran vuodessa. Sekin onnistuu käsiä likaamatta tai hajuhai-tasta kärsimättä. Kiinteistössä sisällä oleva

Teksti: Jaana Pesonen

Panospuhdistamo toimii luotettavasti

Nykyaikaista ja huoletonta jätevesien käsittelyä

Jätevesijärjestelmän uusimi-nen on ajankohtainen aihe monien vanhojen kiinteistö-jen omistajille. Väyrysen ne-lihenkinen perhe Orimatti-lasta valitsi tunnelmalliseen omakotitaloonsa ja kaunii-seen pihapiiriinsä Uponor Clean 1 -panospuhdistamon.

Talon ensimmäinen osa on hirsirakenteinen ja se on tehty joskus 1920-luvulla. Laajennuksia taloon on tehty 1960 ja 80-luvuilla. Väyryset ostivat maaseu-dun rauhassa ja kauniilla rinnetontilla sijaitsevan rakennuksen vuonna 1986 ja sen jälkeen taloa on remontoitu huone huoneelta. Remontoinnista on vastannut perheen pää Jaakko.

25

näyttöpaneeli ilmoittaa huollon tarpeesta, esim. milloin tarvitsee lisätä saostuskemi-kaalia tai tyhjentää saostussäiliö.

Oli yllätys kuinka ripeästi asennus hoitui. Suosituksen asennusliikkeestä Väyryset saivat Jätevesi-infon kautta. Kokonaisurakan hoi-ti LVI-palvelu Saku ja kaivuun ja maapohja-työt teki maansiirtotöihin erikoistunut Jarkko Notkola. Asukkaat ovat tyytyväisiä asennuk-seen. Puhdistamo asennettiin päivässä,joten se ei häirinnyt normaalia asumista.

Puhdistamo vie tilaa melko vähän. Asennussyvyys on tuloviemäristä maanpin-taan maksimissaan 1,2 metriä. Ilahduttavaa on Arja Väyrysen mielestä ollut myös laittei-den sulautuminen pihapiiriin.

Vain vähän kemikaaleja

Uponor Clean 1-panospuhdistamo on biolo-gis-kemiallinen pienpuhdistamo, jonne voi-daan johtaa kaikki kiinteistön asumisjäte-vedet. Väyrysillä puhdistamoon johdetaan asuintalon kaikki jätevedet sekä pihapii-rissä olevan saunan pesuvedet. Puhdista-mon toiminta perustuu panospuhdistustek-niikkaan, aktiivilieteprosessiin sekä fosforin

kemialliseen saostamiseen. Puhdistamo on kaksiosas toinen, jossa on prosessisäiliö ja saos tussäiliö. Saostussäiliön tilavuus on 2,5 kuutiota ja prosessisäiliön 1 kuutio.

Biologisen puhdistusprosessin suo-rittavat aktiivilietteessä elävät pieneliöt. Saos tuskemikaalin avulla poistetaan jäte-veteen liuenneita fosforiyhdisteitä. Puh-distusprosessin läpikäynyt vesi johdetaan avo-ojaan.

Kohtuuhintainen käyttää

Panospuhdistamo on mitoitettu yhden per-heen tarpeisiin. Maksimivirtaama on hie-man yli tuhat litraa vuorokaudessa. Jäte-vedet puhdistetaan aina samankokoisissa erissä, jolloin puhdistustulos on erittäin hy-vä. Laitteisto sopii myös ympärivuoden käy-tössä oleville vapaa-ajanasunnoille.

Järjestelmä on käytössä hyvinkin koh-tuuhintainen. Kemikaalia kuluu vuodessa noin 40–60 litraa (150–200 €), sähkön-kulutus on 330 kWh vuodessa (noin 35 €) ja yksi tyhjennyskerta maksaa noin 80–100 euroa. Vuotuinen kokonaiskustannus on siis noin 265–335 euroa. ■

Saostuskemikaali on nestemäistä. Se lisätään kannen alla olevaan pie-neen säiliöön. Säi-liöstä kemikaalia kulkeutuu aina au-tomaattisesti oikea määrä yhden noin 170 litran kokoisen jätevesierän puh-distukseen.

Puhdistamon toimintaa seura-taan näyttöpaneelista ja merk-kivalot kertovat huollon tar-peesta. Paneeli on Väyrysillä sijoitettu asuintalon eteiseen. Laite ilmaisee kuvasymbolein saostuskemikaalin loppumises-ta, tyhjennystarpeesta tai mah-dollisista laitevioista.

Arja ja Jaakko Väyrynen ovat tyytyväisiä talonsa jätevesijär-jestelmän uudistamiseen. Haju-haitat katosivat ja jätevesi saa-daan yhä puhtaammaksi ennen avo-ojaan purkua.

26

Kysymys on merkittävästä ohjelmasta, jolla on noin miljoonan euron vuosibudjetti vuosille 2009-2011. Varoja tullaan käyttä-mään myös Porvoonjoen veden laadun pa-rantamiseen.

Jäte- ja hulevedet puhtaiksi

Yhtenä hankkeen pääyhteistyökumppaneis-ta Uponor on ollut mukana mm. kuntatilai-suuksien järjestämisessä.

– Ohjelman tukeminen on Uponorille luontevaa, sillä kehitämme tehokkaita rat-kaisuja haja-asutuksen ja hulevesien aiheut-taman kuormituksen vähentämiseen, Jaana Suur-Askola kertoo.

Uponor on erikoistunut puhtaan veden toimittamiseen kaikkialla maailmassa. Sen kehittämät ratkaisut ovat merkittävässä ase-massa ympäristön- ja luonnonsuojelutyössä.

– Tehokkailla jätevesijärjestelmillä voi-daan vähentää erityisesti haja-asutuksen fosforipäästöjen aiheuttamaa vesistökuor-mitusta. Kaupunkialueella puolestaan ovat ajankohtaisia hulevesien hallinta ja niiden aiheuttamien ympäristövaikutusten mini-mointi. Hulevesien mukana voi vesistöihin päästä merkittäviä määriä orgaanisia aineita ja ravinteita, Jaana Suur-Askola lisää.

Työ kantaa hedelmää

Vesijärvi on hyvä esimerkki siitä, mihin tar-mokkaalla työllä vesien suojelussa voidaan päästä. Kolmisenkymmentä vuotta sitten järvi haisi ja velloi paksua sinilevää.

1970-luvun alussa järvi oli kaupungin ja teollisuuden voimakkaan jätevesikuorman pahoin likaama. Kaupungin jätevesikuormi-

tus saatiin poistetuksi vuonna 1976, ja teol-lisuuden jätevedet vuoteen 1979 mennes-sä. Silti Vesijärven rehevyystaso oli edelleen haitallisen korkea.

Järven tila heikkeni edelleen 1980-lu-vulla massiivisten sinilevämäärien seurauk-sena. Pahimmilla alueilla kalat olivat sairai-ta, haisivat ja maistuivat pahalta. Arvokalat järvestä olivat kadonneet lähes kokonaan.

Lahtelaiset havahtuivat tosissaan, kun heille selvisi, että osa heidän juomaveten-sä raakavedestä oli peräisin likaantuneesta järvestä.

Muutamien vuosien ja laajojen joukko-jen sinnikkäällä työllä Vesijärvi elpyi. Kunnos-tuksen yhteydessä tehty tutkimustyö osoitti kuitenkin, että järvi on ekosysteemiltään eri-koinen eikä pysy virkistys- ja kalastuskäyt-tökunnossa ilman jatkuvaa kunnostustyötä.

Työ on onneksi kantanut hedelmää. Lahden Vesijärvi on ilo sekä kaupunkilaisille että järven ympäristön asukkaille turisteista puhumattakaan. Järven rannoille on nous-sut asukkaita kauempaakin houkuttelevia kaupunginosia. Maailmankuulu Sibeliustalo sijaitsee myös aivan järven äärellä, ja useat kahvilat ja ravintolat ovat sijoittuneet järven rantaan. Vesijärven eteläisimmästä lahdes-ta, Lahden kaupungin rannasta, on tullut kaupunkilaisten ja kulkijoiden olohuone. ■

Lue lisää: www.puhdasvesijarvi.fi/, www.vesku.net

Vesijärveä kannattaa hoitaa

VesijärvifaktaaVesijärvi tai Lahden Vesijärvi on Ky-mijoen vesistön järvi, joka sijaitsee Päijät-Hämeessä Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän välissä. Se on 43. suurin Suomen järvistä. Vesijär-ven pituus on 25 km ja pinta-ala 108 km².Järven eteläpäässä on Lahden kaupunki, pohjoisessa järvi on yh-teydessä Päijänteeseen Vääksyn ka-navan kautta. Vesijärven keskisyvyys on kuusi metriä ja sen syvin kohta Kajaanselällä on 42 m. Veden viipy-mä on 5,4 v.

Vesijärven valuma-alueen pinta-ala on 515 km², josta metsää on 60%, peltoa 23%, suota 8% ja asuttuja aluei ta 9%. Vesijärven rantaviivan pi-tuus on 181 km ja noin 50 saaren ran-taviivojen pituus 31 km. Saarten yh-teinen pinta-ala on 4,5 km². Alueella on 1 304 rantakiinteistöä, joista va-paa-ajan asuntoja on 1 222 ja muita asuinrakennuksia 82.

Lähde: Wikipedia

Upea Vesijärvi on oleellinen osa tuhan-sien päijäthämäläisten maisemaa ja elä-

mää. Se on myös erikoislaatuinen, herkkä järvi, joka ei pysy kunnossa ilman jatkuvia toimenpiteitä. Uponor on Puhdas Vesijärvi -ohjelman pääyhteistyökumppanina muka-na pelastamassa Vesijärveä.

– Puhdas Vesijärvi -ohjelman tarkoi-tuksena on parantaa ja ylläpitää Vesijär-ven lisäksi myös alueen pienten järvien ti-laa osoittamalla varoja talousalueen vesis-töjen tutkimus- ja kunnossapitotoimintaan. Se pyrkii myös tiedottamisen avulla kannus-tamaan alueen kuntia, yrityksiä ja asukkaita yhteisvastuullisen ympäristönhoitoon, ha-ja-asutusalueiden jätevesiasiantuntija Jaana Suur-Askola Uponor Suomi Oy:stä kertoo.

27

UponoriltaUutta

Uponor Control System (DEM)Uponor on kehittänyt uuden, dynaamiseen energianhallintaan ky-kenevän lattialämmityksen säätöjärjestelmän. Se säästää energiaa perinteiseen verrattuna jopa 8%. Itseoppiva järjestelmä laskee to-dellisen energiantarpeen lämmitysjakson aikana ja pystyy näin rea-goimaan nopeammin lämpötilavaihteluihin. Uponor SMS-etäkäyt-tömoduulin avulla järjestelmää voidaan säätää myös etänä matka-puhelimen kautta.

Eristetty ilmanvaihtokanavistoValmiiksi tehtaalla esieristetty kanava helpottaa asennusta työkoh-teessa ja säästää asennusaikaa. Kun putki on valmiiksi eristetty, villaa ei tarvitse sitoa kanaviston ympärille. Eristysmateriaalina käytetään 15 millimetrin vahvuista polyuretaanivaahtoa, joka on pölyämätön-tä ja kevyttä. Liitoskohtien eristys tiivistetään alumiinisilla kiristys-pannoilla. Järjestelmä soveltuu käytettäväksi erityisesti silloin, kun huoneiston tuloilmaa viilennetään sekä aina ulko- ja jäteilmakana-vissa, joissa on oltava kondenssieriste.

Uudet radontiivisteetHelppokäyttöiset radontiivisteet takaavat hyvän ja terveellisen sisäil-man laadun.

Tuotevalikoimaan kuuluu kaksi erilaista sokkelitiivistettä puu- ja kivitaloille, neljä erikokoista läpivientitiivistettä talon putkistojen tii-vistämiseen sekä jakotukkitiiviste jakotukille johtavien putkien tiivis-tämiseen. Tiivisteiden materiaalina käytetään EPDM-kumia, joka on kestävää ja joustavaa. Asennuksessa ei tarvitse tehdä tulitöitä eikä käyttää erikoistyökaluja.

Kestävä kaapelinsuojaputkiUusi kaapelinsuojaputki helpottaa ja nopeuttaa entisestään sähkö- ja telekaapeleiden asentamista. Putki on suunniteltu erityisesti piha-valaistuksen ja talokohtaisten tietoliikennekaapeleiden asennukseen.

Putki on entistä kestävämpi, sillä siinä on kaksikerrosrakenne. Put-ken sisään on valmiiksi asennettu vetonaru. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu kaksoismuhvit, tiivisteet ja tulpat. Tiivisteiden ja erikoiskaksois-muhvin avulla järjestelmästä saadaan tarvittaessa vesitiivis. Keltainen putki on tarkoitettu sähköasennukseen ja punainen teleasennukseen.

Parempi hanakulmarasia Uponor- hanakulmarasia M6 lyhentää asennusaikaa ja parantaa kos-teusturvallisuutta.

Valikoimasta löytyy sopiva ratkaisu kaikkiin asennuskohteisiin ja seinärakenteisiin. Kokonaisuus sisältää kaikki tarvittavat osat sekä asen-nustyökalut ja -ohjeet. Hanakulmarasiassa on entistä pidempi seinä-läpivienti (60 mm) ja tuotetta on saatavissa kolmessa eri rasiamallissa Q&E- tai FPL-PX-liitoksella.

Yksi lattialämmitysylitse muiden

t ä ä lt ä l ö y d ä t l i s ä ä ! www.uponor.fi , puh. 020 129 211

e n e r g i a a s ä ä s t ä v ä Uponor Control System (DEM) -ohjausjärjestelmän avulla säästät energiaa 5–8 % perinteiseen lattialämmitykseen verrattuna.

p ä i v i t ä va n h a l at t i a l ä m m i t y k s e s i Voit parantaa vanhan lattia-lämmityksesi energiatehokkuutta uudella ohjausjärjestelmällä.

n o s ta m u k av u u t e s i u u d e l l e ta s o l l e Älykäs ohjausjärjestelmä pitää huonelämpötilan tarkasti haluttuna. Se osaa jopa ennakoida muutokset lämmön-tarpeessa. Uponor-lattialämmityksellä voit myös viilentää.

h y ö dy n n ä ta r j o u s pa lv e lu / v e lo i t u k s e to n m at e r i a a l i -l a s k e n ta Lähetä talosi pohjapiirustus Uponorille. Saat tarjouksen tai veloitukset-toman materiaaliluettelon omien tarjouspyyntöjesi tueksi.

Uusi energiaa säästävä Uponor-lattialämmitys ja -ohjausjärjestelmä vievät lattialämmityksen uuteen aikaan. Säästät energiaa ja asumi-nen on entistä mukavampaa.

u u t ta !

VCA