1

2

KOKEMUKSIAMOBIILIOHJAUKSESTA

AMMATTIKORKEAKOULUSSA

MOTTU-projekti- mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena

Toimittaneet Anna-Leena Ruotsalainen ja Airi Laitinen

3

Savonia-ammattikorkeakouluJulkaisutoimintaPL 6 (Microkatu 1 B)70201 KUOPIOGSM 044 785 5023faksi 017 255 5014julkaisut@savonia.fiwww.savonia.fi/julkaisut

1. painos

Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeus-asetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion jaKopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointiaopetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseenmuotoon on ehdottomasti kielletty. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminentai muuntelu on ehdottomasti kielletty.

Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D4/2/2011ISBN: 978-952-203-140-2 (painettu)ISBN: 978-952-203-141-9 (verkkojulkaisu)ISSN-L: 1795-0848 (painettu)ISSN: 1795-0848 (verkkojulkaisu)

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisusarja C:47ISSN: 1797-3848 (painettu)ISSN: 1797-3856 (verkkojulkaisu)

Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala KuopioTaitto: Tapio AaltoPainopaikka: Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy 2011

4

SISÄLLYS

Anna-Leena RuotsalainenJohdanto ...................................................................................................... 5

Sanna KukkasniemimTuutorin kehityskaari Mobiletoolsin ja pilotoivien opettajienyhteistyönä .................................................................................................. 7

Sirpa SiikonenMobiiliohjauksen haasteet opintopolun eri vaiheissa .............................. 13

Marja-Sisko KataikkoRyhmän taustan vaikutus mobiiliohjauksen pilotointiin ja ryhmäytymisennäkökulma mobiilituutoroinnissa ............................................................ 23

Arja LångMobiilituutorointi ohjauksen ja neuvonnan tukena opintojenalkuvaiheessa ............................................................................................. 27

Sami LahtimTuutorin käyttö opiskelijoiden alkukyselyssä ja henkilökohtaisessaohjauksessa ............................................................................................... 33

Riitta Junnila-SavolainenMobiilituutorointia opintokokonaisuuksissa– Opintojaksojen kompetenssien kautta tapahtuva tuutorointi .............. 39

Marja-Leena RautiainenHarjoittelun ohjaus mTuutorin avulla ..................................................... 45

Pentti OjajärviMobiilius opetuksessa ja oppimisessa ..................................................... 49

Airi LaitinenMitä saimmekaan aikaan - vaikuttavuuden arviointiaMobiiliteknologia tuutoroinnin tukena – projektista .............................. 59

Anna-Leena RuotsalainenEtätuutoroinnin mahdollisuudet ammattikorkeakoulussa ..................... 67

Mitä tulevaisuudessa? .............................................................................. 71

Pentti Ojajärvi”Elämä on mobiilia” .................................................................................. 77

5

6

Johdanto

Ammattikorkeakoulujen yhdeksi opetuksen kehittämisen painopistealueeksi onasetettu opintojen läpäisyn parantaminen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisy.Tähän pyritään esimerkiksi opintojen etenemisen seurannalla ja havaittujenongelmakohtien korjaamisella, opintojen ohjatulla suunnittelulla ja kattavallaopiskelun ohjauksella sekä opiskelumotivaation tukemisella.

Opiskelijalle on taattava mahdollisuus henkilökohtaiseen opintojen- jauraohjaukseen koko opiskeluajan. Ohjauksen tulee entistä paremminennaltaehkäistä opintojen keskeyttämistä ja tavoittaa keskeyttämistä harkitsevatopiskelijat mahdollisimman varhain. Ohjauspalvelujen kehittämisessä tulee kehittääerilaisia vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseksi omaehtoisena ohjauksena, ryhmä-ja pienryhmäohjauksena sekä henkilökohtaisena ohjauksena hyödyntäen tieto-,viestintä- ja mobiiliteknologian vielä käyttämättömiä ja rajattomia mahdollisuuksia.

Suunnitelmallisena ja kokonaisvaltaisena ohjausprosessina tuutorointi on tarkoitettuoppijan avuksi hänen persoonallisessa ja ammatillisessa kasvussa ja oppimistaitojenkehittymisessä. Ohjaus tukee oppimisprosessin käynnistämistä, oppimisensolmukohtien avaamista ja oppimisen sosiaalisuuden korostamista. Olennaisiaseikkoja tuutoroinnissa ovat yksilöllisyys, luottamuksellisuus, sosiaalinenvuorovaikutus ja yhteistyö.

Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena (MOTTU) - projektin lähtökohtana on olluttukea opiskelijoiden opintojen etenemistä ja pidemmällä aikavälillä vaikuttaa myösopintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen. Projektin yhtenä tavoitteena on ollutkehittää opettajille uusi työväline opiskelijan tuutoroinnin avuksi niin, että hepystyvät tukemaan opiskelijan oppimisprosessia oikea- aikaisesti. Mobiiliteknologianavulla opiskelijoiden on myös mahdollista saada tuutorointia ajasta ja paikastariippumatta säännöllisesti ja systemaattisesti. Opettajat voivat näin löytääpotentiaaliset keskeyttäjät ja suunnata tehostetun tuutoroinnin näihin opiskelijoihin.

Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena - projektissa (11/2008-6/2011), jota rahoittiEuroopan sosiaalirahasto (ESR), ovat olleet mukana Savonia -ammattikorkeakoulu(Terveysalan Kuopion yksikkö, Tekniikan Kuopion yksikkö ja KuopionMuotoiluakatemia) ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (Biotalouden, Luovienalojen ja Sosiaali- ja terveysalan keskukset). Projektissa on ollut mukana 9 opettajaaeri koulutusohjelmista. He ovat toimineet opettajatuutoreina mobiilituutorointiapilotoiville opiskelijaryhmille. Pilotoinissa on ollut mukana noin 290 opiskelijaaeri koulutusohjelmista kulttuurialalta, luonnontieteiden alalta, luonnonvara- jaympäristöalalta, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta sekä tekniikan ja liikenteen alalta.

7

Projektissa on tuotettu etätuutorointiprosessin malli, jossa kuvataan opiskelijanohjauksen tarve ja etätuutoroinnin mahdollisuudet opiskelijan opintopolun erivaiheessa. Etätuutorointiprosessista on tehty animaatio, jonka avulla opiskelijantuutoroinnin toteuttaja voi löytää uusia keinoja opiskelijan ohjaamiseenmobiiliteknologian ja sosiaalisen median avulla.

Projektissa tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty mobilituutoroinnista saataviahyötyjä opiskelijoiden ohjauksessa, opintojen keskeyttämisessä ja oppimisprosessintukemisessa.

Tässä julkaisussa tullaan käsittelemään mobiilituutorointia pilotoivien opettajienja opiskelijoiden kokemuksena. Julkaisun artikkeleiden aiheena on mobiiliohjausopetuksessa, harjoittelussa ja opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluprosessintukemisessa opiskelijan opintopolun eri vaiheessa. Lisäksi julkaisussa on artikkelimobiilisovelluksesta (mTuutori) ja sen kehittämistyöstä ja projektin aikana tehdystätutkimuksesta.

Kiitokset rahoittajalle sekä projektityöskentelyssä mukana olleille opettajille – Airi,Arja, Kalevi, Marja-Leena, Marja- Sisko, Pentti, Riitat, Sami, Sanna, Sirpa – jaopiskelijoille. Kiitokset projektiryhmälle hyvästä ja antoisasta yhteistyöstämTuutorin kehittämistyössä ja projektin tavoitteiden mukaisen etenemisenvarmistamisesta. Kiitos myös mTuutorin kehittämistyötä tehneille MobiletoolsInternationalin Pekka Pirttiaholle ja Teemu Thorströmille hyvästä yhteistyöstämobiilisovelluksen, mTuutorin, kehittämistyössä.

Anna-Leena RuotsalainenProjektipäällikkö

8

Sanna Kukkasniemi

mTuutorin kehityskaari Mobiletoolsin ja pilotoivienopettajien yhteistyönä

Opetuksen painopiste on siirtynyt opettajajohtoisesta opetuksesta opiskelijanoppimisprosessin ohjaamiseen (Koli 2010; Pirttiaho 2009; Manninen 2004, 29-34). Opiskelijan yksilöllisten ohjaustarpeiden huomioiminen jokaisessa opintopolunvaiheessa ja sen siirtymissä on tärkeää (Annala 2009, 72; Hämäläinen 2009, 182-183; Kauppila 2009; Lätti 2008, 82). Samalla mobiiliteknologia, älypuhelimet jakehittyneet käyttöjärjestelmät ovat mahdollistaneet ennen Internetiin rajautuneidenpalveluiden käytön myös mobiililaitteiden kautta. Saatavuus ja saavutettavuus onyhä helpompaa. Tekniikan kehittyessä myös ohjauksen ja tuutoroinnintoteuttamiseksi on otettu avuksi erilaisia teknisiä apuvälineitä. Koska Suomessajokaista suomalaista kohti on käytössä enemmän kuin yksi matkaviestinliittymä(Tilastokeskus 2009), mobiiliteknologian hyödyntäminen osana tuutorointia onluonteva askel kasvokkaisten ohjaustapaamisten rinnalle.

Artikkeli sisältää kuvauksen Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena –projektissatehdystä yhteistyöstä Mobiletools-yrityksen sekä Savonia-ammattikorkeakoulunja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun pilotoivien opettajien ja opiskelijoidenvälillä mTuutori-sovelluksen kehittämiseksi. Kuvaus perustuu kevään 2009 jajoulukuun 2010 välisenä aikana laadittuihin projektiryhmän workshop-päivienmuistioihin, pilotoivien opettajien sekä yrityksen edustajien väliseenkommunikointiin sovelluksen pilotointi- ja testauskysymyksissä sekä Mobiletoolsinedustajan Pekka Pirttiahon haastatteluun joulukuussa 2010.

Mikä mTuutori on?

mTuutori on Moodleen integroitu, tällä hetkellä Java-sovelluksia tukeviinkännykkämalleihin ladattava mobiilisovellus. Sovellus mahdollistaa kyselyihinvastaamisen mobiililaitteen tai Moodlen kautta sekä tekstiviestitiedottamiset. Lisäksisovelluksen avulla voidaan lähettää sovelluksen sisäisiä tekstiviestejä, valokuvia jamultimediaviestejä, jotka ovat nähtävissä Moodlessa. Oppimisympäristön kauttaon saatavissa kyselyistä koostuvat yhteenvetoraportit. Koosteen lisäksi myösyksittäisen opiskelijan vastauksia voi tarkastella. Kyselyjen vastaanottamista javastaamista varten tarvitaan puhelinliittymän datayhteyttä, mutta sovelluksen kauttalähetetyt tekstiviestit välittyvät erilaisiin mobiililaitteisiin.

Sovelluksen kautta tehdyt kyselyt voivat sisältää seuraavia kysymysvaihtoehtoja:skaala-kysymykset, vastausvaihtoehto-kysymykset sekä vapaamuotoiset

9

tekstikysymykset. Kyselyt tallentuvat palveluntarjoajan hallinnoimaan tietokantaan.Lisäksi sovellus mahdollistaa tunnistautumisen Moodlen tunnuksilla, video- jakuvamateriaalin lähetyksen sekä ryhmä- ja yksilöraportit sekä sovelluksenulkopuolisen ja sisäisen viestinnän. (Pirttiaho & Thorström 2009.)

Sovelluksen kehittyminen pilotoinnin aikana

Pilotointi käynnistyi syksyllä 2009 Mobiletoolsin pilottiopettajille pitämälläkoulutuksella, jossa testattiin sovellusta kännykässä ja päästiin nopeasti alkuunsovelluksen käytössä. Mobiletools teki myös käyttöohjeet niin opettajille kuinopiskelijoille, joita he ovat päivittäneet sovelluksen kehityksen myötä.

Syksyllä pilotoinnin alussa oli Moodlen testiympäristöjen kanssa ongelmia jaopettajana oli vaikea hahmottaa, onko kyse mTuutori-sovelluksen ongelmasta,omasta osaamattomuudesta vai Moodlesta. Moodle-ongelmien hävittyä pilotointialkoi selkeytyä ja sovellus näyttäytyä helppokäyttöisenä.

Moodlen keskustelualueen viestien perusteella 9/2009-12/2010 sekä muistioiden3/2009-12/2010 mukaan pääasiallisiksi kehittämiskohteiksi jo olemassa olleidenpiirteiden lisäksi nousivat:

- tekstiviestien maksimipituus ja skandien näkymättömyys- kyselyiden ja tekstiviestien ajastusmahdollisuus- kyselypankki- yksittäiselle opiskelijalle kyselyn tai tekstiviestin lähettäminen (hops)- valituille opiskelijoille kyselyn tai tekstiviestin lähettäminen- palauteviesti opiskelijalle siitä, että vastaukset ovat lähteneet eteenpäin

Pilotoinnin päättymiseen mennessä kyselypankkia lukuun ottamatta kaikki toiveeton pystytty sovelluksen ja Moodlen yhteistoimintaan luomaan. Osa tekstiviestejäkoskevista kysymyksistä on operaattorikohtaisia, jolloin käyttäjän matkapuhelimenoperaattori vaikuttaa toimintojen onnistumiseen, kuten esimerkiksi skandiennäkyvyys tai näkymättömyys. Kysymyspankin lisäksi tulevaisuuden kehittämis-kohteisiin kuuluu opiskelijoiden toive kyselyn vastausten yhteenvedon näkemisestäennen lähettämistä.

Onnistunut yhteistyö

Kuten projektiryhmän mielestä, myös Pirttiahon (2010) mukaan yhteistyö onedennyt hyvin. Mobiletoolsin kiinnostuksen kohteita tässä hankkeessa ovat olleetMoodle-integraatio yleisellä tasolla sekä tuutorointi sisällöllisesti. Mobiletoolsissa

10

projektista on pidetty ja tuloksiakin tavoitteisiin nähden on tullut pitkin kehitystyötä.(Pirttiaho 2010.) Tavoitteet projektissa olivat Pirttiahon mukaan selkeät ja niissäon pysytty.

Haasteitakin on ollut. Moodle teknisenä järjestelmänä on aika monipuolinen jaaiheuttaa teknisiä haasteita. Pilotoinnissa on konkreettisesti havaittu, mitenmobiilitoiminnot nivoutuvat käyttäjän kannalta Moodleen ja miten käyttäjätoimintoja käyttää. (Pirttiaho 2010). Ehkä kovin haaste on ollut osittain teknisessäintegraatiossa ja sen toiminnassa sekä siinä, mitä ominaisuuksia on mukana jakuinka opettajat niitä käyttävät, Pirttiaho pohtii.

Projektiteknisesti Pirttiahon mielestä (2010) projekti on edennyt ihan hyvin, muttatehostamista toiminnassa jälkikäteen tarkasteltuna olisi voinut olla:

Kohta kaksi vuotta ollaan kohta toimittu eli jos olisimme tehostettu ja tarkemminmietitty sisäistä kommunikointia ja strukturointia, olisimme varmasti päässeetaikaisemmin samaan lopputulokseen -- Ei ole meitä haitannut, vaan saatu omiaaikatauluja vastaamaan hankkeen aikatauluja.

Keväällä 2011 Mobiletools teki päivitykset mTuutoriin sekä se integroitiin tuotantoMoodle-ympäristöön. Pirttiaho (2010) odottaa kovasti tuotteen siirtymistätuotantokäyttöön ja kokemuksia hankkeen jälkeisistä organisaatiokohtaisistajatkokäytöistä.

Pientä epäselvyyttä toimintatavoissa on jälkikäteen huomattavissa, vaikka se ei olelopputuloksen pääpiirteisiin vaikuttanutkaan. Pirttiahon haastattelussa tuli ilmi,ettei Mobiletools ollut aktiivisesti seurannut Moodlen keskustelualuetta, jonnepilotoivat opettajat kirjasivat testauksessa ja pilotoinnissa ilmenneitä kysymyksiäja ongelmia. Pilotoivat opettajat taas pitivät kyseistä keskustelualuettanimenomaisena ”kohtaamispaikkana”. Näin jälkikäteen tarkasteltuna myös montayrityksen antamaa vastausta jäi pilotoivilta opettajilta huomaamatta, jotka kuitenkinlöytyvät keskustelualueelta. Toisaalta opettajat eivät myöskään vastanneet kaikkiintarkentaviin kyselypyyntöihin, jotka jälkikäteen tarkasteltuna olisivat tehostaneetprojektin eteenpäin viemistä.

Mobiletoolsille Moodle on ennestään tuttu omien testien kautta, mutta mTuutori-sovellus on ensimmäinen isompi integrointi siihen (Pirttiaho 2010). Sekä Savonianettä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Moodle-asiantuntijat ovat antaneettarvittavat tiedot, jotta yritys on voinut viedä sovellusta eteenpäin. Koska kysymyson molemmille organisaatioille uudesta asiasta, Pirttiahon (2010) mukaan onilmennyt myös kysymyksiä, joihin vastauksia organisaatioissa ei ole löydetty.

11

Yrityksen tekemät päivityspaketit ovat asentuneet sujuvasti ja nopeasti Moodlentestiympäristöihin pilotoijien käyttöön, mutta Moodlen tuotantoympäristöönsiirtymistä on siirretty organisaatioissa useaan kertaan. Viivästyminen eiMobiletoolsin kannalta ole ollut kriittinen tekijä, mutta pilotoivan opettajannäkökulmasta aiempi sovelluksen käyttöönotto tuotantoympäristössä olisilaajentanut sovelluksen käyttöönottoa organisaatiossa ja käyttökokemuksiahankkeen aikana olisi saatu vielä laajemmin.

Mobiletoolsin näkökulmasta sovelluksen integrointimahdollisuus muihinkinympäristöihin on tärkeää. Sellaisenaan sovellus ei ole siirrettävissä, muttaperustoimintaperiaatteet, rajapinnat ja vastaavat osiot voi siirtää. Sovelluksenkehitystyö jatkuu edelleen hankkeen päättymisen jälkeen, Pirttiaho (2010) takaa.

Lopuksi

Oikeaan aikaan ja oikeaan tarpeeseen suunniteltu ja toteutettu mTuutorilla tehtykysely on pilotoivien opettajien kokemusten mukaan tuonut pilotissa positiivisiatuloksia: tärkeää, tuutorointia edistävää tietoa. Opettajat ovat voineet saada tietoonsellaisiakin asioita, joita ei ole aiemmin tullut ajatelleeksikaan. Mobiilituutoroinnissaopettajien on muistettava, että viestintä on lyhyttä ja ytimekästä – niin kysymystenkuin odotettujen vastaustenkin.

Vaikka suomalaiset ovat ”kännykkäkansaa”, monipuolisten mobiiliominaisuuksienkäyttö on vielä puheluita ja tekstiviestejä harvinaisempaa. Myös mobiililaitteenkäytön kustannukset mietityttävät. Tämä kuuluu tiettyyn kehitysvaiheeseen. Samaakeskustelua käytiin verkkokursseista ja verkkomateriaaleista noin kymmenen vuottasitten: millaista kuva- ja videomateriaalia voidaan opetuksessa käyttää, että nenäkyvät modeemiyhteyksillä ja voidaanko olettaa, että opiskelija on valmiskustantamaan kotiinsa mobiili- tai laajakaistayhteyksiä. Nykyisin oppilaitostenoppimisympäristöt opetuksen ja ohjauksen välineenä ovat niin perustoimintaa,että opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella oppilaitoksen ulkopuolella pidetäänitsestään selvänä.

FM Sanna Kukkasniemi työskentelee tällä hetkellä opinto-ohjaajana ja opettajana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun luovien alojen keskuksessa tietojenkäsittelyn koulutus-ohjelmassa. Kukkasniemi on toiminut verkkopedagogina ja hänellä on monen vuodenkokemus verkossa toteutettavasta opetuksesta.

12

Lähteet

Annala, J. 2009. Henkilökohtainen opintojen suunnittelu ammattikorkeakoulussa.Teoksessa Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan.Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18, 66-72.

Hämäläinen, K. 2009. Hallinnollisia linjauksia aikuiskoulutuksesta ja haasteitaaikuisten ohjaamiseen. Teoksessa Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) Löytöretkiaikuisohjauksen maailmaan. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulunjulkaisuja B:18, 177-185.

Kauppila, P. 2009. Luento Ohjauksen ulottuvuuksista. Opinto-ohjaajakoulutus2009-2010. Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu 29.9.2009.

Koli, H. 2010. Koulutustilaisuus. eOpetus-koulutus tietojenkäsittelynkoulutusohjelmalle Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa 25.8.2010.

Lätti, M. 2008. Ohjaus osana opettajan työtä Perusopetuksen aineenopettajienkäsityksiä ohjauksesta. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisujaA: tutkimuksia.

Manninen, J. 2004. Ohjaus verkkopohjaisessa oppimisympäristössä. Teoksessa J.Martikainen (toim.) Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki: Yliopistopaino, 27-38.

Pirttiaho, P. 2010. Toimitusjohtaja. Mobiletools International. Nauhoitettuhaastattelu 13.12.2010.

Pirttiaho, P. & Thorström, T. 2009. Mobiilisovelluksen ominaisuuksien esittely.Projektiryhmän workshop Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa 18.5.2009.

Tilastokeskus. 2009. Televiestintäliittymien määrä Suomessa nelinkertaistui 20vuodessa.http://www.stat.fi/til/tvie/2008/tvie_2008_2009-06-09_tie_001_fi.html

13

14

Sirpa Siikonen

Mobiiliohjauksen haasteet opinto-polun eri vaiheissa

Opiskelijan ohjaus muutoksessa

”Opettaja auttaa opiskelijaa hahmottamaan omaa opiskeluaan, auttaaselvittämään käytännön asioita, kannustaa ja tukee valinnoissa””Mielestäni se on kaikkea opettajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutusta, jonkatavoitteena on opintojen sujuva eteneminen ja oppiminen. Opettajatuutorin pitäisiolla kuin ”valmentaja”!

Opiskelijat määrittivät tuutorointia Mobiilteknologia tuutoroinnin tukena(MOTTU) - projektin pilotoinnin alkaessa yllä mainitulla tavalla. Heille opettajaon edelleen keskeinen toimija opintojen ohjauksessa. Käytännössä monet tekijätovat viemässä opettajalta riittäviä resursseja toteuttaa ohjausta oikea-aikaisesti jamyös opiskelijoiden ohjauksen tarpeiden tunnistaminen on vaikeutunut. Opettajankokemus on myös, että oikea-aikaiseen kuulemiseen ja siten tarpeisiin vastaamiseeneivät tarjolla olevat ohjauksen keinot ole olleet riittäviä. Ohjauksen riittämättömyystai sen kohtaamattomuus opiskelijoiden tarpeisiin on ollut nähtävissä osaltaanopintojen keskeytymisinä tai valmistumisen viivästymisenä.

Savonia – ammattikorkeakoulussa opiskelijan ohjaus on muutoksessa. Haasteena onollut löytää uusia ohjauksen muotoja aikaisemman riittämättömäksi ja tehottomaksikinkoetun ohjaustavan ja määrän suhteen. Savonia-ammattikorkeakoulu on koordinoinutEU-rahoitteista Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena -projektia. Projektin tavoitteenaon ollut kehittää ja löytää ratkaisuja opiskelijan oppimisprosessin ohjaamisen tukemiseksimobiiliteknologian avulla. Lisäksi tavoitteena on ollut vaikuttaa opintojenkeskeyttämiseen tukemalla opintojen normiaikaista etenemistä ja opiskelijanoppimisprosessia. (Projektisuunnitelma 2008.) Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena-projektin keskeisenä tavoitteena on ollut vaikuttaa opiskelijanohjauksenmonimuotoistumiseen ja opiskelijakeskeisyyden mahdollistamiseen.

Ammattikorkeakouluissa opiskelijan ohjaus on merkityksellistä, koska se avulla voidaanturvata opiskelija opintojen eteneminen opintopolun eri vaiheissa. Opetushallituksenmäärittämänä ohjauksen tulee olla opiskelijalähtöistä ja sen tavoitteena tulisi ollaopintojen sujuva eteneminen ja opiskelijan ammatillista kasvua tukevaa. Ohjaus onkoko henkilöstön toimintaa ja sen tulisi kattaa koko opintopolun vaiheet koulutukseenhakeutumisesta työllistymiseen ja jatkokoulutukseen asti. (Opetushallitus 2011)

15

Oppilaitostasolla ohjauksen kehittäminen edellyttää erillistä ohjausstrategianlaatimista, jossa ohjausta ei tulisi määrittyä vain eettisistä ihanteista ja eriopiskelijoiden ohjaustarpeista käsin, vaan sen tulisi olla osana ammattikorkea-koulujen toiminnallista arkea ja olla mukana niin hallinnollisissa kuin yhteis-kuntapoliittisissa tavoitteissa. (Lätti & Putkuri 2008.) Savonia-ammatti-korkeakoulussa on laadittu opiskelijanohjauksen kokonaissuunnitelma kehittämäänja yhtenäistämään ohjausta kaikilla opintojen tasoilla (Opiskelijan ohjauksenkokonaissuunnitelma 2010–2012). Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ontuotettu hankkeen kautta erilaisia näkökulmia aikuisopiskelijan monimuotoiseenohjaukseen (Lätti & Putkuri 2009). Oppilaitoskohtaisessa ohjausstrategiassasuunnitellaan ohjauksen sijoittuminen, jolloin se kohtaa opiskelijan tarpeet ja vastaahyvinvoinnin ja asiantuntijuuden edistymiseen. Näin se toimii samalla arvokkaanatyövälineenä ohjauksen kehittämistyössä. (Pajarinen, Puhakka, & Vanhalakka-Ruoho 2004.)

Ohjauksen tavoitteena ja eettisenä johtolankana tulisi olla opiskelijan omantoimijuuden tukeminen ja mahdollistaminen (Lätti & Putkuri 2008, 37–38.)Opiskelijalähtöinen malli pitää sisällään kolme ohjauksen osa-aluetta: oppimisenja opiskelun ohjauksen, persoonallisen kasvun tukemisen sekä niin ammatillisenkuin uraohjauksenkin. (Herranen & Penttinen 2008; Opiskelijan ohjauksenkokonaissuunnitelma 2010–2012.)

Opiskelijalle ohjaus toteutuu kuitenkin useimmiten tuutorin ja opettajanohjaustoimintana, vaikka sen tulisi olla opiskelijalähtöistä. Ohjauksessa tai ohjauksenturvin olisi ohjattavan että ohjaajan kyettävä tunnistamaan kunkin opiskelijanopiskeluun ja oppimiseen liittyvät odotukset ja tottumukset. Mölsän (2000, 6)mukaan opettajan ohjaustoiminta voi olla suoraa, opiskelijan kanssa kahdenkeskeistätai opettaja voi olla myös välillisesti yhteydessä opiskelijaan. Ohjaajan ja opiskelijanohjaussuhteen tulee kuitenkin perustua henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen(Mölsä 2000, 12). Ohjauksen dialogisuus tarkoittaa opettajan reagointia jaopiskelijoiden vastavuoroista toimintaa (Aarnio & Enqvist 2009). Opettajatuutorion vastuussa opiskelijaryhmän opiskelijoiden ohjauksesta pääsääntöisestihenkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ohjauksen kannalta. Opiskelijoidenohjauksen tarpeet voivat toteutua myös muiden opettajien tai muun henkilökunnankanssa.

Ohjauksen opiskelijalähtöisyys voi toteutua, kun opiskelija ilmaisee tarpeensaohjaukseen. Henkilökohtainen ohjaus tapahtuu tyypillisimmin osanaopetustilannetta tai etukäteen sovittuina tapaamisina, mutta myös epävirallisinaeri yhteyksissä. (Lätti & Putkuri 2008, 38; Heino 2009 ,52.) Henkilökohtaisenohjauksen saatavuus on ollut kuitenkin hyvin pitkälti opiskelijan omaan

16

aktiivisuuteen perustuvaa sekä riippuvaista opettajan resursseista ja saavu-tettavuudesta. Opiskelijat kuvasivatkin projektin alkuvaiheessa rooli odotuksenaantuutorointiin, että opettaja on kannustava, ohjaava, tukeva, informoija ja myösmotivoija.

Opiskelijoiden odotusten mukaan opettajan tulisi ohjata opiskeluun liittyvissäasioissa ryhmän ja yksilön kannalta. Tuutorointi auttaa opiskelijaa oman opiskeluntarpeiden tunnistamisessa ja valintojen tekemisessä, kuten esimerkiksikansainväliseen vaihtoon lähdön suunnittelussa. Opiskelijat toivoivat ohjauksensisältönä tiedon jakamista, yhteisten asioiden ohjeistamista, vaihtoehtojentarjoamista. Ryhmän toiveiden esille saaminen koettiin myös tärkeänä samoin kuinopiskelijan omien kehitystarpeiden tunnistaminen.

Pajarinen ym. (2004) tuo esiin, että ohjauksessa ei välttämättä tulisi keskittyä vainyksilötyöhön, vaan etsittävä sellaisia toimintamuotoja, joissa opiskelijat kokevattulevansa mahdollisimman monipuolisesti opiskelijoina huomioiduksi jaarvostetuksi koko yhteisössä. Näin ohjaus tulisikin määrittää myös yhteisölliseksi,jolloin ohjauksen ei tarvitse olla yksilötyötä, vaan se voi edistää sellaisia asioita,jotka vahvistaa opiskelijayhteisöä antaen eväitä ja mahdollisuuksia opiskelijoidenomaehtoiselle toiminnalle oppilaitoksen sisällä tai ulkona. Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Moodle-oppimisympäristöön kootut reput ja pakitovat esimerkkeinä ohjauksesta, joiden tavoitteena on tuottaa opiskelijoillemahdollisimman yhteneväisesti ammattikorkeakoulun tiedotusta kaikkiaopiskelijoita koskevissa asioissa.

Opiskelijan ohjauksen haasteena on ohjausmuotojen monipuolistaminen.Savoniassa yleisin ohjausmuoto on edelleen opiskelijan kanssa käyty henkilö-kohtainen keskustelu opintoihin tai harjoitteluun liittyvänä. Verkko-ohjaus toimiineuvonnan ja tiedottamisen välineenä, jolloin kohteena on opiskeluryhmä.(Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma 2010–2012.) Mobiiliohjaus ontoteutunut Mottu-projektin pilotointina ja toteutunut sekä henkilökohtaisinaopintojen edistymistä tukevina kyselyinä tai opintojen neuvontana ja tiedottamisenvälineenä.

Mobiilituutoroinnille opiskelijat eivät pilotoinnin alussa kuitenkaan osanneet asettaaerityisiä odotuksia, varsinkin kun heidän kokemuksensa ohjauksesta siihen asti oliollut henkilökohtaisten keskustelujen lisäksi sähköpostin ja Moodlen kauttatiedottamista.

Projektin workshopissa keväällä 2009 määriteltiin Mottu-projektille yhteisesti käsitetuutorointi seuraavasti: ”Tuutoroinnin tavoitteena on tukea opiskelijan opintopolkua,

17

yhteisöllisyyttä sekä opiskelijan henkilökohtaista ja ammatillista kasvua. Tuetaan myösopiskelijan vahvuuksien ja oppimisvalmiuksien kehittymistä.” Mottu-projektissatuutoroinnilla on näin tarkoitettu niin tiedottamista, neuvontaa, opiskelijanoppimisprosessin tukemista kuin myös itseohjautuvuuden tukemista ja samallaopiskelijoiden ohjaamista itseohjautuvuuteen ja yhteisöllisyyden kasvuun.Tuutoroinnissa toteutetaan oppimisen ohjausta ja opiskelijan ammatillisen kasvuntukemista suunnitelmallisena ja joustavana substanssiin liittyvänä ohjauksena.Toteuttajina ovat sekä opettajatuutorit ja opiskelijat (Mottu 2009).

Mobiilitutorointi pilotoinnin tavoitteena on ollutkin tunnistaa tuutoroinnin tarpeetja luoda sellaisia ohjauksellisia tilanteita mobiilikyselyjen avulla, joilla voidaan lisätätuutoroinnin vaihtoehtoisuutta ja määrää sekä tunnistaa opintopolulla niinopiskelijan yksilölliset kuin samalla ryhmän tarpeet.

Ohjaus opinto-polun aikana

Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskelijan opinnot etenevät ammattikorkea-kouluun hakeutumisesta sekä opintojen alkamisesta ja etenemisestä edetenasiantuntijuuden saavuttamiseen opintojen päättyessä sekä valmistumisen jälkeiseenalumnitoimintaan osallistumiseen. Opiskelijalle opintopolku muodostuu näin osinperäkkäisistä ja osin päällekkäisistä vaiheista. Näista viidestä opintopolun vaiheistaensimmäinen ja viimeinen toteutuvat opintoajan ulkopuolella. (Opiskelijanohjauksen kokonaissuunnitelma 2010–2012.) Näin opintojen aloitus vaihe,opintojen eteneminen ja opintojen päättäminen muodostavat moobiilituutoroinnillekeskeiset vaiheet.

Ohjausta tarvitaan ja tarjotaan usein opiskelun alkuvaiheessa ja se vähenee opintojenloppua kohden. Tärkeää olisikin nähdä ohjaus opintopolulla tasaisesti etenevänäprosessina niin, että opintopolun eri vaiheen ohjausmahdollisuudet olisivat sekähenkilökunnan että opiskelijoiden tiedossa. (Pajarinen ym. 2004.)

Alkuvaiheessa opintoja, jopa ennen opiskeluun hakeutumista olisi oltava tietoaopiskelualueen vaatimuksista ja tulevan ammatin haasteista. Opiskelijat toivovatalkuvaiheessa ohjauksen kohdentuvan yhteisesti myös esimerkiksi kirjaston jaruokalan käyttöön, Kelan opintotuen infoon sekä jopa opiskelijabileistä jahaalarintilauksista informointiin. Opintojen etenemisen aikana on turvattavaohjauksen jatkuvuus ja mahdollistettava kaikille opiskelijoille tarvittaessa riittävääohjausta opintojen etenemisen turvaamiseksi tai jopa elämäntilanteesta johtuvaankeskeytyksen ohjaamiseksi. Opintojen jälkeen ohjaus muodostuu alumnitoimintaasekä koulutustarjontaa markkinoivista tiedotuksista. (Pajarinen ym. 2004; Ikonen2009, 25; Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma 2010–2012.)

18

Ohjaustilanteet ovat vuorovakuutustilanteita, johon kukin osapuoli tuo mukanaanoman kulttuurinsa ja sosiaaliset verkosto-odotuksensa. Ohjausta voivat vaikeuttaafyysisen ympäristön rauhattomuus, yksityisyyden puute, kiire ja vaikeus saadaohjausaikaa. Sosiaalinen ympäristö ohjauksen esteenä voi tarkoittaa sosiaalisenverkoston riittämättömyyttä, etäisyyttä ja epätarkoituksenmukaisuutta, kutenesimerkiksi liian suuria ryhmäkokoja. Esteitä voi lisäksi aiheuttaa myös sosiaalisentuen puuttuminen tai sen vaikea saatavuus, kuten vieraantuminen ystävien taiperheen kanssa kommunikoinnista ja tuesta. Kulttuurisina esteinä tulevat esilleopiskelijoiden erilaiset roolit ja niiden ristiriitaisuus, asenteellisuus, normien jatapojen ymmärtämättömyys tai opiskeluun liittyvien tottumuksen puute. Jopaarvomaailma voi olla ristiriitainen tai puutteellinen. Ohjauksessa ohjaaja muodostaaympäristön ohjattavalle erilaisissa konteksteissa. Opiskelijan voi olla vaikea löytääohjaukselle tilaa, aikaa ja tarkoitusta. Ohjaus voi tapahtua myös lisääntymässä määrinverkkoympäristössä, missä ohjaaja ja ohjattava eivät ole välttämättä samanaikaisestivuorovaikutuksessa, joten ohjauksen saatavuus ohjattavan kannalta ei olevälttämättä hallittavissa. (Hirvonen, Koskimies & Pirttimaa, 2009, 12-18.)

Ammattikorkeakoulun järjestelmien kehittelyllä voidaan tukea opiskeluaopiskeluprossin eri vaiheissa vaikuttamalla opiskelun esteettömyyteen opiskelunhaasteiden kielteisten vaikutusten madaltamisella. Haasteita madaltamallavaikutetaan opiskelijan opiskeluprosessin etenemiseen tarjoamalla ohjauksen kauttauusia vaihtoehtoja opiskelijan opiskeluprosessin ja elämäntilanteen mukaisesti(Hirvonen ym. 2009, 12–18; Ikonen 2009,40–42.)

Mobiilituutorointi opiskelijan ohjauksessa

Projektin workshopissa 2009 määriteltynä Mottu-projektissa mobiiliteknologiallatarkoitetaan muun muassa eri puhelinlaitteita ja niiden kautta tai välityksellätapahtuvaa toimintaa. Ne ovat välineitä, jotka kulkevat opiskelijan mukana ja voivatsisältää erilaisia palveluja mobiilisti. Nämä laitteet mahdollistaisivat muun muassainternetin puhelimen kautta. Käytettävyys suuntaa tulevaisuuteen ja edellyttäänopeaa verkkoyhteyttä, riittävää ohjelmistoa, tekniikkaa ja muistikapasiteettia.(Mottu 2009.)

Mottu - projektissa on sovellettu kehitettyä mobilliteknologiasovellusta, mTuutoria,joka on integroitu molempien projektissa mukana olevien organisaatioiden Moodle-oppimisympäristöön . Mobiilisovelluksella toteutettava tuutorointi on opiskelijannormaalin ohjauksen lisänä.

Opettaja toimijana rakentaa mTuutorin kautta opiskelijan opintopolun eri vaiheisiinliittyviä aktivoivia, motivoivia, ohjaavia ja opiskeluprosessia tukevia kysymyksiä/

19

kysymyssarjoja Moodleen ja lähettää ne koko tuutoroitavalle ryhmälle tai yksittäiselleopiskelijalle. Ohjaavat kysymykset voivat liittyä yleisesti opintojen suorittamiseen,työharjoitteluun, opinnäytetyöhön yms. Mobiilisovelluksella saadaan laadittuaavoimia, skaala- ja väittämäkysymyksiä ja näihin liittyviä selittäviä kysymyksiä.Kysymykset menevät opiskelijoiden matkapuhelimeen. Opiskelija voi vastatakyselyyn joko suoraan matkapuhelimesta tai oppimisympäristön kautta.

Opiskelijat määrittivät tuutoroinnin usein opettajan tarjoamaksi ohjaukseksi, jossajuuri opettaja on tuutoroinnin toteuttajana antaen ryhmälleen ohjausta, neuvojasekä kannustaa, motivoi ja tukee kaikissa opiskelussa ja eteen tulevissa ongelmissasekä osoittaa kriittistä myötäelämistä ja tukee opiskelijan itsetutkiskelua.Tuutoroinnin avulla opiskelijat odottavat opettajalta myös vaihtoehtojen antamistaelämäntilanteet huomioon ottaen.

Mobiilituutoroinnin haasteena projektissa oli kohdata näitä opiskelijoiden esittämiätoiveita tuutoroinnin suhteen. Opiskelijoille tarjotut mTuutorin kyselyt sisälsivätkysymyksiä, joiden avulla tuutorina voi pyrkiä tavoittamaan juuri opiskelijoidenääntä. Toteutuneet kyselyt kohdentuivat opintojen aikana tarvittavaan ohjaukseen,joista keskeisimpänä olivat harjoittelun kokemukset, opinnäytetyö eteneminen jaopiskelumotivaation ylläpitäminen. Opiskelijan äänen kuuleminen toi mahdolli-suuden saada paremmin esille yksilöllistä ohjauksen tarvetta.

Tavallisesti mobiilioppimisen lähtökohtana ovat liikkuvuus, joustavuus ajan japaikan suhteen sekä autenttinen oppimistilanne ja siihen sitoutunut opiskelija. Tämämahdollistaa ohjauksen oppijan tilauksesta sekä ohjaajan reagoinnin havaitsemaansaohjaustarpeeseen. (Niinimäki 2010)

Opiskelijoiden blogikommentointien mukaan kokemukset ovat kuitenkin olleetkaksinaisia. Mielenkiintoista on ollut huomata, että vaikka Moodlen käyttö onollut aikaisemmin helppoa, niin uuden ympäristön käyttöönotossa on ollut yllättäviäpulmia, jopa perille asti löytyminen ei ole aina onnistunut. Opiskelijat ovat kokeneetsinällään kyselyt hyvinä, mutta jos he vertaavat tuttua kasvokkaista ohjaustamobiiliuuteen, niin suunta on enemmän vielä perinteisen kannalla. Opiskelijatovat kuitenkin osallistuneet pilotoinnin aikana kyselyihin hyvin.

Mobiiliteknologian tehokas hyödyntäminen antaa mahdollisuuden myösyksilölliseen ohjaukseen opiskelijan tarpeen mukaan. Niinimäen (2010) mukaanmobiililaite soveltuu erityisesti opiskelijoiden yksilölliseen ohjaukseen opiskelijastalähtevällä toimintamallilla, esim. niin, että opiskelija tilaa oman tarpeensa mukaanomaa osaamistaan arvioivia kysymyksiä tai käytännön työtilanteessa oppimistavoidaan tukea muun muassa ohjaajan ja opiskelijan välittämien tekstiviestien kautta

20

osana opiskelijan reflektointia. Mobiililaite voi parhaimmillaan tarjota välittömänkysymys-vastaus mahdollisuuden. Opiskelijat toivoivatkin mobiililta käytännönasioista tiedottamista. Opiskelijan näkemyksenä mobiilituutoroinnilla toivotaantiedottamista, ”äkillisistä tuntimuutoksista samana päivänä voisi ilmoittaa kännykänkautta”.

Oma kokemus opettajana on, että mTuutorin kyselyt ovat tuottaneetmonipuolisempaa tietoa opiskelijoiden näkemyksistä aikaisempaan verrattuna jaolen saanut tärkeitä asioita selvitettyä, joiden uskon muuten ehkä jääneenselvittämättä. Toisaalta huomasin, että turhan monien vaihtoehtokysymysten antijää toteavaksi ja saan siis avointen kysymysten ja opiskelijan antamien suorienvastausten kautta enemmän todellista tietoa. Ei riitä että opettajana näen opiskelijantarpeen opettajan yhteydenottoon, vaan tiedon tulisi yksilöityä suoraan, jolloinopettajan tuutorointi osuisi ajallisestikin oikein. Lisäksi opettajan toimintanaaktiivinen kyselyiden lukeminen ja opiskelijakohtainen vastaaminen vaativat omanaikansa, jotta opiskelija ei turhaudu, jos vastaus viipyy.

Pajarinen ym. (2004) näkee ohjaustilanteet niin onnistuneina ja epäonnistuneinakinsamankaltaisina ja ne perustuvat tilanteiden tunnistamiseen ja oikean ihmisen kanssakäytyihin vuoropuheluihin. Edellytyksenä myös mobiiliohjaustilanteelle on, ettäopiskelija tunnistaa ja myöntää tilanteensa sekä on avoin ja rohkea hakeutumaanohjaukseen, jolloin hän voi kohdata tilanteensa ja löytää mahdolliset ratkaisutmuutoksen aikaansaamiseksi ja lisäksi, että opettaja tuutorina on avoin luomaanohjaustilanteita vaihtoehtoisilla menetelmillä ja keinoilla.

Pilotoinnin kokemukset haastavat edelleen. Opiskelijoille mobiiliuteen kohdistuumyös harkintaa, epävarmuutta. Mobiiliohjausta opiskelijat eivät halua opiskelunalkuvaiheessa, koska silloin koetaan, että on tärkeämpää kohdata opettaja, jokakertoo ja antaa neuvoja opiskeluun liittyvissä asioissa.

”liika mobiilituutorointi voi etäännyttää, voi tulla likaa ”välimatkaa” taikommunikointia ei haluta kännykän välityksellä vaan ennemmin Moodlen taisähköpostin välityksellä. ”Hyvin paljon riippuu henkilöstä, riittääkö pelkkäteknologiaan tukeutuminen? Joskus voi olla parempi kohdata face to face…”

Mobiilituutoroinnin tuleekin olla osana ohjausprosessia aina harkittua ja oikeinkohdennettua. Kehitettävää tuutoroinnissani on vielä, miten tätä kyselyjentuottamaa antia voi parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää niin opettajana kuinopiskelijanakin osana ammatillista kasvua.

21

Niinimäen (2010) mukaan yleisesti mobiiliohjausprosessi on toimiva, ja sillä onmahdollista toteuttaa vaikuttavampaa ohjausta opiskelijoiden ja ohjaajienvuorovaikutusta parantamalla. Mottu-projektissa saatujen kokemusten perusteellakehitystarpeita on ja aikaa täytyy antaa hyväksyntään, sopeutumiseen ja hallintaan,mutta näistä huolimatta tuutorointini on saanut uuden askeleen kohtiopiskelijalähtöisempää ja monimuotoisempaa ohjausta.

TtM Sirpa Siikonen toimii toimintaterapian lehtorina Savonia- ammattikorkeakoulunTerveysalan yksikössä. Vastuualueena on toimintaterapian koulutusohjelman ammattialanopetus ja tuutorointi, lisäksi hän toimii toimintaterapian koulutusohjelmasta vastaavanaopettajana.

22

Lähteet

Heino, T. 2009. Opettaja ohjaajana - ajankäyttö ja resurssit. Teoksessa: Lätti, M. &Putkuri, P. (toim.) Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan - kokemuksia ja käytänteitäammattikorkeakouluista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja b:18.Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Joensuu, 51-57.

Herranen, J. & Penttinen, L. 2008. Aikuisopiskelijalähtöistä ohjausta etsimässä.Teoksessa:I Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) Ohjaus on kuin tekisi palapeliä.Näkökulmia aikuisen ohjaukseen ammattikorkeakoulussa. Pohjois-Karjalanammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja 32. Joensuu. 9-24.

Ikonen, H. 2009. Ohjausjärjestelmä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa – opintojenja opiskelijoiden hyvä ohjaus – mahdollisuus kaikille. Teoksessa: Hirvonen, M.(toim.) Esteettömyydellä osallisuuteen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.Jyväskylän ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 2. Tampereen yliopistopaino Oy,19-27.

Hirvonen, M., Koskimies, H. & Pirttimaa, R. 2009. Erillisyydestä yhteisyyteen.Teoksessa: Hirvonen, M. (toim.) Esteettömyydellä osallisuuteen Jyväskylänammattikorkeakoulussa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 2.Tampereen yliopistopaino Oy,12-18.

Lätti, M. & Putkuri, P. 2008 (toim.) Ohjaus on kuin tekisi palapeliä. Näkökulmiaaikuisen ohjaukseen ammattikorkeakoulussa. Pohjois-Karjalanammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja 32. Joensuu.

Lätti, M & Putkuri, P.2008. Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa.Teoksessa: ILätti, M. & Putkuri P. (toim.) Ohjaus on kuin tekisi palapeliä.Näkökulmia aikuisen ohjaukseen ammattikorkeakoulussa. Pohjois-Karjalanammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja 32. Joensuu, 35-50.

Lätti, M. & Putkuri P. 2009. (toim.) Löytöretki aikuisohjauksen maailman-kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista. Pohjois-Karjalanammattikorkeakoulun julkaisuja b:18 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.Joensuu.

Opetushallitus. 2011. Ammattiin opiskelevien opinto-ohjaus. http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/ammatilliset_perustutkinnot/ammattiin_opiskelevien_opinto-ohjaus)

23

Mottu Blogi. 2009. http://mottu.wordpress.com/2009/03/

Mölsä, K. 2000. Sairaanhoitajaopiskelijan käytännön opiskelun ohjaus ohjaajannäkökulmasta. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Pro gradu –tutkielma.

Niinimäki, J. 2010. Mobiiliohjaus https://sites.google.com/site/avomobiiliopas/mobiilipedagogiikka/mobiili-ohjaus

Pajarinen, M., Puhakka, H. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2004. Aikuisopiskelijan ohjausopintopolun tukena sekä oppilaitoksen toimintakulttuurin osana. Opetushallitus.Helsinki: Yliopistopaino.

Projektisuunnitelma. 2008. Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Projektin Workshop 30.3.2009 (mottu : -palaverissa (9.3.2009) http://mottu.wordpress.com/2009/03/

24

Marja-Sisko Kataikko

Ryhmän taustan vaikutus mobiiliohjauksen pilotointiin jaryhmäytymisen näkökulma mobiilituutoroinnissa

Opiskelijoiden taitotaso ja käytön tekniset lähtökohdat

Osallistuin Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena – projektiin opettajatuutorinominaisuudessa. Projektissa oma pilottiryhmäni oli aikuiskoulutusryhmä, jokaopiskeli oppilaitoksen tiloissa pääsääntöisesti neljänä arki-iltana viikossa.Periaatteessa minun oli siis opettajatuutorina mahdollista tavata ryhmää useinkin,mutta omat työaikani olivat kuitenkin usein sellaiset, että en ollut enää ilta-aikaantalossa - varsinkaan jos minulla ei ollut ryhmälle opetus- tai ohjaustuntejatyöjärjestykseen merkittyinä. Tapaamiset muina aikoina jäivät helposti satunnaisiksi.Mobiiliohjaukselle oli siis olemassa tarve tämän ryhmän kohdalla.

Pilottiryhmäni koostui viestinnän aikuisopiskelijoista, jotka olivat kuitenkin melkoeri ikäisiä, hieman yli parikymppisistä reilusti vanhempiin. Yhteistä heille kaikilleoli kuitenkin orientaatio viestinnän alaan. Heillä jokaisella on tähtäimessävalmistuminen media-alan ammattilaiseksi.

Viestinnän opiskelu tarkoittaa tänä päivänä pitkälti sitä, että opiskelijalla on vahvaorientaatio ja opintojen etenemisen myötä myös yhä laajemmat valmiudet käyttääviestintäteknologisia ratkaisuja. Alalla opiskellaan meidän koulutusohjelmassammemuun muassa julkaisuohjelmistojen käyttöä, web-sivujen tekemistä, animointia,av-viestintää ja multimediaa. Erilaiset tekniset sovellukset ja ratkaisut eivät siis olevieraita viestinnän opiskelijoille ja kynnys teknisten ratkaisujen käyttöön on heillätodennäköisesti matalampi kuin monilla muilla aloilla. Tässäkin mielessä tämäopiskelijaryhmä oli hyvin soveltuva mobiilituutorointiprojektin pilottiryhmäksi.

Pilotointia aloittaessamme järjestelmiin kirjautuminen sujuikin pilottiryhmäniopiskelijoilta varsin näppärästi. Harmillisesti sovellus ei kuitenkaan toiminutjoidenkin opiskelijoiden puhelimissa joko kunnolla tai lainkaan. Omaasiantuntemukseni ei välttämättä riittänyt näiden ongelmakohtien ratkaisemiseenja jotkut toimintaongelmat jäivät vielä pilotoinnin kestäessä vaille selvää vastausta.Päädyinkin esimerkiksi kirjoittamaan ryhmälle mTuutorin kautta lähettämänitekstiviestit ilman skandenaaveja, siis ä- ja ö-kirjaimia, koska noiden kirjaintentilalle ilmaantui joissakin puhelimissa aivan muita merkkejä. Myös esimerkiksi i-Phone on monilla trenditietoisilla viestinnän alan henkilöillä käytössä, muttatoistaiseksi mTuutori ei ole toiminut näissä puhelimissa. Tähän on kuitenkin tulossamuutos ajan kuluessa.

25

Toinen ääripää opiskelijoiden valmiuksissa käyttää verkkojen tarjoamia välineitäopintojensa tukena ovat ne aikuisryhmät, joiden opiskeltava ammattiala ei lainkaantai juuri lainkaan kosketa nykyaikaista verkkotekniikkaa. Aikuisopiskelijoitaopiskelee yksiköissämme myös etänä, jolloin kursseihin kuuluu lyhyitä, useimmitenviikonloppuisin toteutettavia lähijaksoja ja loput opiskelusta suoritetaan itsenäisinätehtävinä omalla kotipaikkakunnalla. Tässä tilanteessa esimerkiksi ohjaavanopettajan henkilökohtainen tapaaminen kasvotusten ei ole mahdollista niin useinkuin silloin, kun opiskelijat työskentelevät oppilaitoksen tiloissa säännöllisestiviikoittain. Ohjaustarve voi etäopiskelijan tilanteessa kuitenkin olla suuri, ja etä-tai mobiiliohjaus siten hyvin tarkoituksenmukainen keino opiskelijan opintojentukemisessa.

Monille aikuisopiskelijoille voi jo tavanomainen tietokoneen käyttö ollajonkinasteinen kynnys opiskelussa. Heiltä saattaa vaatia erityistä paneutumistaopetella käyttämään uusimpia toimisto- ja ammattiohjelmistoja, jotka voivat vieläkinjoillekin aikuisopiskelijoille olla melko uusia tuttavuuksia tai jotka ovat päivittyneetja muuttuneet niin, ettei opiskelijan käyttötaito enää vastaa nykypäivän tilannetta.Internet ja sen opiskeluun tarjoamat verkkoympäristöt vaativat oman paneu-tumisensa ja perehtymisensä, jotta ne hahmottuvat, ja jotta niiden uumenista alkaavähitellen löytyä sinne tallennettu ohjeistus ja materiaali, ja opiskelijan puoleltapikkuhiljaa myös tallentua opintoihin liittyvää aineistoa.

Tämän kaiken rinnalle on mobiiliteknologian kehityksen ja muun muassatekemämme pilotoinnin myötä tarjolla jälleen uusia teknisiä välineitä, jotkaaikuisopiskelijan on otettava haltuun. Mobiiliohjauksen välineiden käyttöönottoedellyttää opiskelijoiden huolellista perehdytystä sekä myös käyttöön otettaviltasovelluksilta luotettavuutta ja toimivuutta sekä hyvää käytettävyyttä. Laitteidenrajoitukset ja sovellusten keskeneräisyys haittaavat kuitenkin käyttöä vielä monessatapauksessa. Puhelinten näytöt ovat pieniä eivätkä sovellukset toimi aina kaikissaympäristöissä halutulla tavalla.

On varmasti niin, että mobiiliohjaus ja siihen käytettävät välineet ja toiminnottulevat kehittymään ajan kuluessa ja näin myös niihin liittyvät pulmat tulevatvähenemään. Itse näen tulevaisuuden visiona kullakin mukana kulkevanmobiililaitteen, joka ei ole puhelin – vaikka puhelinominaisuuskin laitteessa tokivoi olla – vaan pienikokoinen, helppokäyttöinen ja kätevästi mukana kuljetettavapieni tietokone, jonka avulla esimerkiksi opiskelija voi kirjautua mobiilisti kaikkiinopiskeluun liittyviin järjestelmiin. Näitä voivat ohjausjärjestelmien lisäksi ollavaikkapa kirjasto tai opintorekisteri ja mitä hienoja oivalluksia palveluidenmobiilisovelluksiin tulevaisuus sitten tuokaan tullessaan.

26

Pilotointivaiheessa joudutaan kuitenkin usein etenemään tekniikan ehdoilla ja se,mitä kehitysprosessien alkuvaiheessa pystytään toteuttamaan, voi käyttäjistä tuntuamyös hankalasti käytettävältä sekä sitä kautta aiheuttaa turhautumista.Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin hyvin olla toisenlainen, kunhan tekniikkakehittyy toimivammaksi ja samaan aikaan opiskelijoiden yleinen valmius tekniikankäyttöön kohenee koko ajan. Hyödyt tulevat esille jo nyt esimerkiksi parempanayhteytenä ohjaavaan opettajaan sekä nopeampana ja kohdennetumpanatiedotuksena.

Mobiiliohjaus ja ryhmäytyminen

Kirjoitukseni toinen teema käsittelee mobiiliohjauksen käyttöä opiskelijaryhmänryhmäytymisessä. Ensimmäiseksi ei mieleen ehkä tulisi, että kännykkään lähetettävätkyselyt, tekstiviestit ja erilaiset tiedostot voisivat auttaa tässä, mutta mahdollisuuksiasiihen toki kuitenkin on.

Ensinnäkin kyselyt ja tekstiviestit ovat mahdollisuus aktivoida ryhmää tekemääntarvittavia asioita. Tällainen toiminta voi parantaa myös ryhmäytymistä riippuensiitä, millä tavalla opettaja pyrkii aktivoimaan opiskelijoita. Opettaja voi kysyäopiskelijoilta kyselyn avulla vaikkapa opintojen alkuvaiheeseen liittyvien asioidenomaksumista, ryhmän toimivuuteen sekä omaan ja ryhmän yhteistyökykyyn liittyviäasioita tai muuta sellaista, tai vaikkapa pyytää tekstiviestillä opiskelijoita hoitamaanjoitakin käytännöllisiä asioita yhdessä, jolloin yhteistyö ryhmän sisällä tulee tärkeäksi.

Tekstiviesti on vaikkapa sähköpostiin verrattaessa välineenä ryhmän ohjaajankäytössä mutkaton ja rento väline. Kun sähköposti helposti tuottaa muodollista,virallista ja raskaslukuista viestintää, tekstiviestit ovat välittömiä, lyhyitä ja niitä onhelppo keventää vaikkapa sanailulla ja hymiöillä. Ohjaajan on nopeaa ja helppoalähestyä ryhmää tekstiviestin avulla. Tämä madaltaa parhaimmillaan myösopiskelijan kynnystä ottaa yhteyttä opettajaan.

Tekstiviestitoiminto ei - ainakaan tässä vaiheessa - anna mahdollisuuttakaksisuuntaiseen viestintään, mikä on harmi, mutta kyselyiden avulla on kuitenkinmahdollista selvittää vaikkapa opiskelijoiden tunnelmia ja ajatuksia opiskelustaesimerkiksi opintojen alkuvaiheen jälkeen. Tällöin voidaan tarjota myösmahdollisuutta ohjauskeskusteluihin, mikäli opiskelija kokee joitakin asioitaopinnoissaan ongelmalliseksi.

Mobiilituutorointi antaa mahdollisuuksia myös opiskelijatuutoreiden toimintaan.Tuutorit voisivat pitää yhteyttä opiskelijoihin mobiilituutorin avulla ja tiedottaasitä kautta yhteisistä tapahtumista ja siten vahvistaa opiskelijan integroitumista

27

ryhmäänsä ja opintoihinsa. Tämä vaatii ainoastaan Moodle-kurssin perustamistaopiskelijatuutoreiden toimintaa varten sekä tuutoroitavien opiskelijoidenrekisteröitymistä kurssille ja sen mobiiliominaisuuksien käyttäjäksi.

Valmiudet etätuutoroinnin ja mobiiliohjauksen käyttöön ovat toistaiseksi erityisestiaikuisopiskelijoiden ryhmissä vaihtelevat, ja tekniset ratkaisut yhä kehitysvaiheessa,mutta mobiiliohjaus tarjoaa joka tapauksessa ajan kuluessa, sekä tekniikan jatoimintamallien kehittyessä, hyvän mahdollisuuden ja yhden työkalun lisäälaadukkaan ohjaustoiminnan toteuttamiseen myös ammattikorkeakoulutasolla.

Ytm, artenomi (amk), Marja-Sisko Kataikko toimii opettajana ja opettajatuutorina Savonia-ammattikorkeakoulussa graafisen viestinnän koulutusohjelmassa.

28

Arja Lång

Mobiilituutorointi ohjauksen ja neuvonnan tukenaopintojen alkuvaiheessa

Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena –projektin (MOTTU) pilotointiin osallistuiSavonia-ammattikorkeakoulun terveysalan yksiköstä 10 kätilöopiskelijaa eli noinpuolet koko ryhmästä. Minä toimin heidän opettajatuutorinaan. Mobiilituutorointiei korvannut muuta ohjausta ja neuvontaa vaan oli muiden menetelmien lisänä.Opiskelijat, jotka vapaaehtoisesti ilmoittautuivat mukaan pilotointiin, saivat tietoaprojektista atk -luokassa järjestetyssä infotilaisuudessa. Kerroin opiskelijoilleprojektista, projektin tarkoituksesta sekä opiskelijoiden osallistumisen merkityksestäpilotoinnin onnistumiseen. Tässä tapaamisessa opiskelijoilla oli mahdollisuusharjoitella kyselyyn vastaamista ja vastata matkapuhelimella mTuutori sovelluksentai verkkoympäristössä testiMoodlen kautta ensimmäiseen kyselyyn. Infotilaisuudenaikana kävi ilmi, että osa opiskelijoiden puhelimista oli sellaisia, ettei niiden näytöiltävoinut lukea lähettämiäni kysymyksiä. Muutama opiskelija päätti jo tässä vaiheessavastata jatkossa testiMoodlen kautta kyselyihin.

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata kokemuksia mobiilituutoroinnistaopiskelun ohjauksen ja neuvonnan menetelmänä. Opintojen alkuvaiheenohjaukseen liittyviä tunteja lukuun ottamatta, minulla ei ollut opetusta pilotointiinosallistuvalle opiskelijaryhmälle. Halusin saada tietoa opintojen käynnistymisestä,opiskeluun liittyvistä pulmatilanteista, opiskelun sujuvuudesta sekä opiskelijoidentyytyväisyydestä opiskelupaikkaan, opiskelumenetelmiin ja oppimistuloksiin.Kyselyjen suunnittelun pohjana olivat opetussuunnitelma ja kahden perusopintojasisältävän lukukauden opintojaksotaulukot (Opetussuunnitelma 2009). Lisäksiteemojen ja aikataulutuksen suunnittelussa käytin MOTTU -projektinprojektiryhmän kanssa yhdessä laadittuja kysymyksiä opintonsa aloittavilleopiskelijoille.

Pilotoinnin aikana lähetin opiskelijoille kaiken kaikkiaan kuusi kyselyä, joissa oli 5– 16 kysymystä tai väittämää. Opiskelijat vastasivat kysymyksiin kyllä – ei tai vapaallatekstillä ja väittämiin 5-portaisen Likert -asteikon mukaisesti: täysin samaa mieltä,jokseenkin samaa mieltä, en osaa sanoa, jokseenkin eri mieltä, en halua vastata(Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 193 – 198). Ensimmäisiin kyselyihin vastasivatkaikki pilotoinnissa mukana olleet opiskelijat, mutta vähitellen vastaajien määräpieneni. Tähän vaikutti esimerkiksi kahden opiskelijan opintojen keskeytyminenpilotoinnin aikana.

29

Olen jäsentänyt opiskelijoiden antaman palautteen opiskelukykymallin (Kunttu2006) mukaisesti. Sen mukaan opiskelukyky muodostuu opiskelutaidoista, omistavoimavaroista, opiskeluympäristöstä ja opetustoiminnasta. Opiskelutaitoja ovatesimerkiksi opintosuunnitelman tekeminen, opiskelutekniikka, oppimistyyli- jatavat, sosiaaliset taidot sekä ajankäytön suunnittelu. Ennen pilotoinnin alkamistaopiskelijat olivat tehneet henkilökohtainen opiskelu- ja urasuunnitelman (HOPS)ensimmäisen lukuvuoden ajalle ja käyneet sen pohjalta keskustelun opettajatuutorinkanssa. Opiskelutaitoihin liittyviä kysymyksiä oli kahdessa ensimmäisessä kyselyssä.Opiskelijat olivat enimmäkseen tyytyväisiä omiin opiskelumenetelmiinsä ja melkeinkaikki olivat myös sitä mieltä, että opiskelumenetelmät ovat tehokkaitaoppimistulosten suhteen. Kaksi opiskelijaa ei osannut kertoa mielipidettäänopiskelumenetelmistään.

Ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa ennen kesäloman alkua tein kyselyn, jossaopiskelijat vastasivat kaikkiin kysymyksiin vapaalla tekstillä. Kysymykset liittyivätopintojen etenemiseen ja suoritettuihin kursseihin. Opiskelijat olivat tyytyväisiälukuvuoden oppimistuloksiin. Vain yksi opiskelija totesi, ”…ehkä vähän paremminolisi saanut mennä…”. Lukuvuoden aikana karttuneet opintosuoritukset olivatpääosin opiskelusuunnitelmien mukaisia. Kaksi opiskelijaa ilmoitti yhden kurssinjäävän seuraavan lukukauden uusintakertaan ja heillä oli valmiina suunnitelmarästien suorittamisesta.

Opetustoiminta sisältää oppilaitoksen opetus- ja ohjauskäytännöt, tuutoroinninsekä opettajien ja ohjaajien pedagogisen osaamisen (Kunttu 2006). Teoreettiseenopiskeluun liittyviä opetus- ja ohjauskäytäntöjä koskevat kysymykset painottuivatensimmäiseen kyselyyn. Vastausten perusteella opiskelua auttavat ”asiantuntevatja täsmälliset opettajat”, ”opettajien luennoilla istuminen” sekä ”opettajiensuosittelemat tehtävät”. Opiskelua hankaloittavia asioita olivat ”epätietoisuuslukujärjestyksestä ja vapaapäivistä”, ”tiedon paljous”, ”pitkät koulupäivät” sekä”oppilaitoksen toimintatavat”. Lähes kaikki opiskelijat vastasivat, että eivät olleetsaaneet riittävästi tietoa opetussuunnitelmasta.

Opiskelijat olivat pilotoinnin aikana kaksi kertaa harjoittelujaksolla ja molempienjaksojen jälkeen kysyin opiskelijoiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta jaharjoittelupaikasta. Ensimmäisen harjoittelun jälkeen kaikki vastasivat saaneensariittävästi ohjausta ohjaavalta hoitajalta. Kaksi opiskelijaa koki, ettei saanut riittävästiohjausta ohjaavalta opettajalta. Toisen harjoittelujakson jälkeen kaikki vastasivatsaaneensa riittävästi ohjausta sekä ohjaavalta hoitajalta että ohjaavalta opettajalta.Opiskelijoiden vastauksista kuvastui tyytyväisyys harjoittelupaikkojen ohjaukseen”…avoimuus ja innostus ohjata opiskelijaa tulivat erittäin hyvin esille…”,”…pystyin kyselemään asioista vapaasti ja sain aina hyvän vastauksen…”.

30

Kyselyjen ajoittaminen lukukausien sekä teoria- ja harjoittelujaksojensiirtymävaiheisiin antoi tietoa teoriaopintojen ja harjoittelujaksojen tuomastavaihtelusta, ”mukavaa tulla välillä kouluun oppimaan taas uutta teoriaa..” jaerilaisesta rasittavuudesta, ”harjoittelu ainakin siellä missä minä olin, oli rankkaafyysisesti että joskus henkisestikin” sekä opintojen etenemisestä. Ennen kesälomaatiesin opiskelijoiden tilanteen opintosuoritusten suhteen. Opiskelijat jäivätkesälomalle hyvillä mielin, vaikka väsyneenä raskaan lukuvuoden jälkeen.Kesäloman jälkeen, mielialat olivat monenlaiset, useimmilla ne olivat innostuneet,mutta myös ”hieman kauhusta kankeana” ja ”odottavalla mielellä” aloitettiinopinnot. Teoria- ja harjoittelujaksot toivat vaihtelua opintoihin, mutta pitkänharjoittelujakson jälkeen oli ”mukava tulla taas kouluun oppimaan uuttateoriatietoa”. Teoriajaksot aiheuttivat harjoittelujaksoon verrattuna …”vähemmänpaineita ja lyhyempiä päiviä”.

Opiskelijan hyvinvointiin vaikuttaa opiskeluympäristö, johon kuuluvat esimerkiksiopiskelijan oma ja oppilaitoksen yhteisö sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinenympäristö (Kunttu 2006). Tähän osa-alueeseen liittyviä kysymyksiä oli melko vähän,mutta avoimissa vastauksissa tuli täydennystä opiskeluympäristöön liittyviin asioihin.Kaikki opiskelijat olivat tyytyväisiä valitsemaansa opiskelualaan, mutta vain puoletopiskelijoista oli tyytyväisiä oppilaitoksen valintaan. Opiskeluilmapiiriä kuvattiinsekä hyväksi ja mukavaksi että huonoksi. Ryhmän toimintaan ja ryhmähenkeenlähes kaikki opiskelijat olivat tyytyväisiä samoin uudet opiskelijakaverit tulivat esilleopintoja auttavina tekijöinä. Harjoittelupaikat vastasivat opiskelijoiden odotuksiaoppimisen suhteen ja ne koettiin pääosin oppimista edistävinä.

Omat voimavarat sisältävät esimerkiksi opiskelijan persoonallisuuden,elämäntilanteen, sosiaaliset suhteet, fyysisen ja psyykkisen terveyden (Kunttu 2006).Näitä asioita kysyin kolmessa kyselyssä. Kahden kyselyn kysymykset liittyivätopiskelijoiden elämäntilanteeseen, läheisten ihmissuhteiden ja omien voimavarojenvaikutukseen opiskeluun. Vastausten perusteella opinnoissa parhaiten auttaviatekijöitä olivat läheiset, kaverit, perhe sekä harrastukset. Vapaa-aikaa opiskelijatkuvasivat käyttävänsä siten, että se antaa voimia opiskeluun. Elämäntilanne olilähes kaikilla mahdollistanut onnistuneen harjoittelun. Ainoat opiskelijoihin itseensäliittyvät asiat, jotka haittasivat opintojen etenemistä olivat ”lasten sairastelu”, ”kiire”ja ”tunne, että hukkuu uusien asioiden vyöryyn”.

Kolmannen voimavaroja kartoittavan kyselyn teemana oli opiskeluun liittyväenergisyys, omistautuminen ja uppoutuminen opintoihin. Kyselyn toteutin Opinto– korkeakouluopiskelijoiden opiskeluintolomakkeen mukaisesti. Väittämät, joitaon yhteensä 9, mittaavat myönteistä opiskeluhyvinvointia. (Salmela-Aro 2009, 62.)Ennen kyselyn tekemistä, otin mittarin tekijään yhteyttä ja sain luvan mittarin

31

käyttöön. Kaikki opiskelijat vastasivat olevansa uppoutuneita opiskeluun, opiskeluinspiroi heitä ja opiskelu oli hyvin merkityksellistä. Paria opiskelijaa lukuun ottamattaopiskelijat olivat täynnä opiskeluun liittyvää energisyyttä ja tarmokkuutta. Mittarioli helppo siirtää mobiilikyselyksi, koska väittämät olivat lyhyitä ja niitä oli vähän.

Pilotoinnin alkuvaiheessa oli sekä sovellukseen että omiin puutteellisiin taitoihinliittyviä ongelmia. Ongelmat selvisivät melko pian, eivätkä merkittävästi vaikuttaneetkyselyjen onnistumiseen. Kyselyt suunnittelin siten, että pystyin heti opiskelijoidenvastaukset saatuani lukemaan ne ja tarvittaessa toimimaan opiskelijoiden palautteenmukaisesti. Opinto – kyselyn jälkeen yhden opiskelijan vastaukset poikkesivatmerkittävästi, hän oli vastannut kaikkiin positiivisiin väittämiin opiskeluinnosta”täysin eri mieltä”. Vastauksia analysoidessani pystyin näkemään, kuka tämätyytymätön opiskelija oli ja lähetin hänelle viestin ja kysyin, onko hän todellaopinnoissaan täysin vailla tarmoa vai onko kyse teknisestä ongelmasta. Sainopiskelijalta vakuutuksen, että kaikki on hyvin opintojen suhteen ja kyse onvastaamiseen liittyvästä teknisestä ongelmasta. Opiskelija oli vastannutmatkapuhelimella ja toimintonäppäinten virheellinen käyttö tai kyselyyn liittyvätpuutteelliset ohjeet olivat vaikuttaneet vastaamisen epäonnistumiseen.

Ennen kyselyjen lähettämistä laitoin opiskelijoille viestin ennakkoon tulevastakyselystä. Yhden kyselyn kohdalla opiskelijat saivat vain viestin, mutta eivät kyselyäja tässä tilanteessa opiskelijat lähettivät minulle sähköpostiviestejä, että he eivätpääse vastaamaan kyselyyn. Opiskelijoiden vastuullisuus mahdollisti kyselynuudelleen lähettämisen. Pilotoinnin aikana viestien lähettäminen oli yksipuoleista,sillä opiskelijat pystyivät vain vastaanottamaan viestejä, eivät lähettämään opettajalletakaisin viestejä. Kysymysten määrä kyselyissä väheni pilotoinnin myötä, kun omaosaaminen kysymysten ja väittämien käyttökelpoisuudesta lisääntyi. Viimeisessäkyselyssä yksi opiskelija kommentoi: ”kyllä tämä on ihan hyvä tapa viestitellä, eivie kauan vastata”.

Mobiilituutorointi antaa mahdollisuuden nopeaan tiedon saamiseen opiskelijoilta,joten opintojen ohjausta ja neuvontaa on mahdollista toteuttaa oikea-aikaisesti.Opetustoimintaan liittyen opiskelijoilla oli epäselvyyksiä lukujärjestyksistä,aikatauluista, tulevista opinnoista ja opetussuunnitelmasta sekä oppilaitoksentoimintatavoista. Tähän opiskelijoiden esille tuomaan epäkohtaan vastattiinjärjestämällä ylimääräinen opettajatuutoreiden ohjaustunti koko ryhmälle.Aikaisemman kokemuksen perusteella opiskelijat ovat olleet pääasiassa ryhmä,jonka opettajatuutori olen. Pilotoinnin myötä opiskelijat, jotka vastasivat kyselyihinsäännöllisesti, tulivat tutummiksi ja erottuivat yksilöinä, myös opiskelijoiden nimienmuistaminen helpottui. Opiskelijoiden kommentit, ”hyvä, että jos joku asia painaisimieltä voi tätä väylää pitkin kertoa” , ”…kiitos tuutoroinnista..” ja toiveet,

32

”..haluaisin tietää enemmän, jos lähtisin vaihtoon…” antoivat palautettamobiilituutoroinnin mahdollisuuksista ja auttoivat tarjoamaan henkilökohtaisiakeskusteluaikoja opiskelijoille.

Mobiilituutorointi voi edesauttaa opiskelijan ohjauksen kehittämistäyksilöllisemmäksi. Opiskelijoiden vastauksia ei pääse lukemaan muut kuin opettajaja opiskelija itse. Näin hiljaisemmatkin opiskelijat voivat tuoda mielipiteensä jakokemuksensa esille ja luottamuksellisuus toteutuu. Kyselyjen hyvällä suunnittelullasisältöjen ja ajoituksen osalta voi vaikuttaa siihen, että opettaja saa täsmällistä tietoaopiskelijoilta ja kyselyjen määrä on sopiva. Opettajatuutorin ja muiden opettajienyhteistyöllä mobiilituutorointi ja mobiilikyselyt voivat hyödyntää opiskelijaaopinnoissa etenemisessä ja opettajia työssään.

THM Arja Lång toimii hoitotyön lehtorina sekä opettajatuutorina Savonia-ammatti-korkeakoulun, Kuopion terveysalan yksikössä

33

Lähteet

Hirsjärvi S., Remes P. & Sajavaara P. 2007. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

Kunttu K. 2006. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. www.yths.fi/filebank/733-OPISKELUKYKYMALLI_.pdf

Salmela-Aro K. 2009. Opiskelu-uupumusmittari SBI-9 yliopisto- jaammattikorkeakouluopiskelijoille. verkkojulkaisu . Helsinki: Ylioppilaidenterveydenhoitosäätiön tutkimuksia 46. http://www.yths.fi/filebank/591-46_Uupumustutkimus_Salmela-Aro.pdf

Opetussuunnitelma. 2009. Kätilö (amk). Syksy 2009. Savonia-ammattikorkeakoulu,Terveysala Kuopio.

34

Sami Lahti

mTuutorin käyttö opiskelijoiden alkukyselyssä jahenkilökohtaisessa ohjauksessa

Savonia-amammattikorkeakoulussa on yhtenäiset prosessit tuutorointiin ja tekniikanKuopion yksikön tietotekniikan koulutusohjelmassa toimitaan tämän ohjeistuksenmukaan. Tuutorointi on todella tärkeää varsinkin opiskelun alkuvaiheessa jaohjausprosessin yhtenä tavoitteena on saada alkuvaiheen keskeytykset minimoitua.Tietotekniikan koulutusohjelmassa jokaisella opiskelijaryhmällä onkin omaopettajatuutori sekä kolme ryhmäkohtaista opiskelijatuutoria tukenaan kokoensimmäisen vuoden ajan.

Aloittavien opiskelu alkaa kolmen päivän tehokkaalla intensiivijaksolla. Tällöinopiskelijat muun muassa perehdytetään opiskeluyhteisöön, heille tarjotaan opastustaoppilaitoksen tietojärjestelmiin, järjestetään lähtötasotestejä ja pidetään erillinenopastus Moodleen. Mobiilituutoroinnin kannalta tämä Moodlen opastus hetialkuvaiheessa on äärimmäisen tärkeä asia. Jakso pitää sisällään myös useita opettaja-ja opiskelijatuutoreiden tapaamisia ja opettajatuutori pystyy näin varmistamaan,että jokainen osaa laittaa mobiiliasetukset Moodleen tuutorointi- kurssilleen ja ontämän jälkeen tavoitettavissa esimerkiksi tekstiviestin kautta jo intensiivijaksonaikana. Intensiivijakso kuuluu osana Johdatus tekniikan opintoihin- kurssia, jossatarjotaan pitkin ensimmäistä vuotta opiskelijoille erilaisina tietoiskuina infopakettejaliittyen muun muassa kirjastopalveluihin, kansainvälisyystoimintaan ja harjoitteluun.

Opettajatuutori tekee ensimmäisen vuoden syksyllä aloituskyselyn opiskelija-ryhmälleen. Aikaisemmin kysely tehtiin perinteisesti esimerkiksi Microsoft Wordillä,tulostettiin ja opiskelijat vastasivat siihen opettajatuutortapaamisessa. Ongelmaksimuodostui se, että kaikki opiskelijat eivät olleet paikalla ja osa vastauksista jäisaamatta. Osalta saattoi vastauksen saada myöhemmin, kun lähetti kyselyn heillesähköisesti. Nyt mTuutori- sovellus mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattomankyselyyn vastaamisen ja vastausprosentti on kasvanut selkeästi.

Harvalla on tänä päivänä siirretyn datan määrään sidottu dataliittymämaksu, jotenmobiilisti kyselyihin vastaavien määrä on kasvanut myös jonkin verran sittenmTuutorin pilotoinnin alkamisen. Kaikilla ei kuitenkaan dataliittymää ole ja ketäänei voida velvoittaa vastaamaan mobiilisti. Kyselyihin voi vastata myös suoraanMoodlen kurssilta ihan yhtä kätevästi, kunhan opiskelijalla on vain internet-yhteys.

Opettaja pääsee tarkastelemaan vastauksia kokonaisuutena tai yksittäisinävastauksina. Kyselyihin kannattaa ujuttaa mukaan ainakin yksi tekstikysymys, koska

35

opiskelijan nimi tulostuu vastauksen eteen raporttiosiossa. Näin näkee suoraankuka on jo vastannut ja ei-vastanneita voi sitten hoputtaa esimerkiksi tekstiviestillä.

Moodlen mobiilikeskuksessa voidaan tehdä monentyyppisiä kyselyjä.Valintakysymyksissä kirjoitetaan ensin kysymys ja sen jälkeen 2-N kappalettavastausvaihtoehtoja. Kysymys voi olla myös monivalinta eli opiskelija voi valitauseamman vaihtoehdon. (kuva 1).

Kuva 1. Valinta-kysymyksen muokkaaminen mobiilikeskuksessa ja sen näkyminen puhelimessa.

36

Kuva 2. Teksti-kysymyksen muokkaaminen mobiilikeskuksessa ja sen näkyminen puhelimessa.

Kuva 3. Skaala-kysymyspatterin muokkaaminen mobiilikeskuksessa ja sen näkyminen puhelimessa.

Skaala-kysymyksiin voi niputtaa useita kysymyksiä ja vastaaminen tapahtuuvalitsemalla haluttu vaihtoehto (kuva 3).

Tekstikysymyksiin opiskelija voi laittaa vapaata tekstiä (kuva 2).

37

Ensimmäisen syksyn kyselyssä on tarkoitus kysellä muun muassa opintomenestystä,jaksamista, mahdollisen työn vaikutusta opiskeluun ja ajankäyttöön, luokanilmapiiriä ja ryhmäytymistä, tuutoroinnin onnistumista. Tämän kyselyn raportistaopettajatuutori saa hyvän pohjan henkilökohtaiseen aloitushaastatteluun ja siinäpystytään keskittymään olennaisiin asioihin eli mahdollisten ongelmienselvittämiseen.

Ensimmäisen vuoden kevään aikana opettajatuutori seuraa muun muassa ryhmänopintomenestystä ja voi tehdä tarvittaessa kyselyitä haluamilleen opiskelijoille.Lisäksi jos joillakin opiskelijoilla näyttää olevan vaikeuksia opiskelussa, niin heillevoi laittaa sisäisen viestin tai tekstiviestin Moodlesta. Jos huomaa tai kuulee, ettäopiskelijalla on ongelmia, niin kannattaa esimerkiksi kyselyllä tai tekstiviestilläselvittää haluaako opiskelija henkilökohtaisen tapaamisen opettajatuutorin kanssa.Vaikka opettajat näkevät opiskelijoita viikoittain, niin face-to-face tapaamisentarvetta ei aina pysty suoraan näkemään. Kyselyssä opiskelijat uskaltavat ottaa asianesille ja ovat monesti helpottuneita, kun saivat niin sanotusti nostettua kissanpöydälle. Monet eivät luokkatilanteessa halua esittää tapaamistarvetta kaikkienkuullen ja arkailevat myös tapaamisen ehdottamista suoraan opettajalle.

Toisesta vuodesta eteenpäin opettajatuutoroinnista vastaa tietotekniikankoulutusohjelmassa pääsääntöisesti koulutusohjelman vetäjä. Myös aineopettajatosallistuvat tuutorointiin ja luonnollisesti myös ensimmäisen vuoden opettaja-tuutorit ovat opiskelijoiden käytettävissä ja tukena. Tuutoroinnin tarve ei katoaensimmäisen vuoden jälkeen mihinkään ja 2-N vuosikurssin opiskelijoita onohjattava samalla intensiivisyydellä kuin ensimmäisenäkin vuonna. Rooli muuttuuehkä enemmän luokanvalvoja-tyyppiseksi, kun opiskelijat on jo jaettu suuntautu-misen mukaan ryhmiin. Opintomenestyksen ja etenemisen seuranta, harjoittelunohjaus ja opinnäytetyön ohjaus vaativat kaikki paljon panostusta. mTuutorin avullaopiskelija voi lähettää ohjaajalle/opettajatuutorille myös kuvia, videoita ja äänitteitäMoodleen. Opettaja pääsee tutkimaan niitä mobiilikeskuksen raportit- osionmediaraporteista. Opiskelija voi muun muassa lähettää kuvan ja videon jostainharjoitteluun liittyvästä ongelmasta ja harjoittelun ohjaaja voi auttaa tätä kauttaongelman ratkaisemisessa.

Opiskelijalle saattaa tulla opiskeluaikanaan ylitsepääsemättömiä ongelmia paitsiopiskelussa, niin myös yksityiselämässä: esimerkiksi asunto-ongelmat, parisuhde-ongelmat, rahavaikeudet, terveydelliset ongelmat. Näitä voi olla vaikeampi huomatavarsinkin jos opiskelija kumminkin jaksaa käydä tunneilla. Säännölliset kyselyt(mutta ei kuitenkaan liian usein) ovat ensiarvoisessa asemassa näidenongelmakohtien esille saamiseksi. Jos opiskelija on taas usein pois tunneilta, niinhänelle on helppo laittaa tekstiviesti mobiilikeskuksen kautta ja kysellä missämennään.

38

mTuutori on hyvä apu opintojen ohjaukseen koko opintojen elinkaaren ajan.Tekstiviestit ja kyselyt ovat erittäin kätevästi toteutettu ja erittäin helppokäyttöisiä.Sisäiset viestit vaativat aktiivista Moodle-kurssin kanssa operointia ja ovat sitenehkä vähän riskialtis yhteysväline tärkeissä ja nopeaa toimintaa vaativissa tapauksissa,varsinkin kun niistä ei tule erillistä ilmoitusta esimerkiksi puhelimeen. Kuvien,äänitysten ja videoitten lähettäminen on ollut vielä vähäistä, mutta ajan kanssaniidenkin käyttö varmasti kasvaa. mTuutorin ominaisuudet soveltuvat erittäin hyvinpaitsi tuutorointiin, niin myös ”tavallisten” kurssien apuvälineeksi ja muuhunohjaukseen. Tekniikan Kuopion yksikössä työharjoitteluun on jo Moodlessa omakurssi jokaiselle harjoitteluohjaajalle ja kesäisin on tarvittaessa helppo pitää yhteyttäopiskelijoihin kurssin mobiilikeskuksen kautta. Kunhan opettajat ja opiskelijatomaksuvat Savonia-amk:ssa mTuutorin käytön, niin uskon siitä tulevanjokapäiväinen työkalu opiskelijan kokonaisvaltaisen ohjauksen tueksi.

FM Sami Lahti toimii informaatiotekniikan lehtorina Savonia-amk:n tekniikan Kuopionyksikössä. Hän on toiminut monta vuotta tuutoropettajana tietotekniikan koulutus-ohjelmassa.

39

40

Riitta Junnila-Savolainen

Mobiilituutorointia opintokokonaisuuksissa- Opintojaksojen kompetenssien kautta tapahtuvatuutorointi

Tarkastelen tässä artikkelissa eri opintokokonaisuuksissa opetuksen tavoitteiksimääriteltyjen kompetenssialueiden kasvua. Kasvaako yksilön tieto, taito ja asenneeri opintokokonaisuuksissa? Onko opintokokonaisuuden sisällön kannaltamerkitystä ottaa käyttöön mobiiliteknologia?

Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmakohtaiset ja yleisetkompetenssit

Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia - yksilön tietojen, taitojen jaasenteiden yhdistelmiä. Kompetenssi kuvaa yksilön pätevyyttä, suorituspotentiaaliaja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä. Tässä yhteydessä käytetäänkompetenssien osalta luokittelua koulutusohjelmakohtaisiin (ammatillisiin) (sub-ject specific competences) ja yleisiin kompetensseihin (generic comptences).Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan asiantuntijuudensekä koulutusohjelman identiteetin ja olemassaolon perustan.

Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä osaamisalueita, muttaniiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä.Esimerkiksi kansainvälisyysosaamisen tulee olla osa jokaisen ammattikorkea-koulusta valmistuvan yleisiä työelämävalmiuksia, mutta kansainvälisen kaupantehtäviin valmistuvilla tämä osaamisalue kuuluu luontevammin osaksi ammatillistaerikoisosaamista. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle,yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Tavoiteltavien kompetenssinkehittymiseen voidaan koulutuksessa vaikuttaa sekä sisällöllisillä että toiminta-tapoihin liittyvillä pedagogisilla valinnoilla. Opetussisältöjen valinta tapahtuuensisijaisesti koulutusohjelmakohtaisen erikoisosaamisen ehdoilla ja yleistentyöelämävalmiuksien kehittyminen erikoisosaamisen oppimisen yhteydessä. Yleis-ten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti pedagogisilla ja oppimis-ympäristöihin liittyvillä ratkaisuilla on keskeinen merkitys. (Ammattikorkeakoulujenyleiset kompetenssit 2006)

41

Visuaalinen kulttuuri ja yhteiskunta –opintokokonaisuudenaikana tehty tuutorointi

Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena – projektissa pilottiryhmänä olitekstiilimuotoilun toisen vuosikurssin opiskelijoita. Toisen vuosikurssin aikanaopiskelijat miettivät henkilökohtaista oppimispolkua sekä kolmannen ja neljännenvuoden opintokokonaisuuksien valintoja.

Toisen vuoden syksyn opintoihin kuuluu opintokokonaisuus Visuaalinen kulttuurija yhteiskunta. Opintokokonaisuudessa tarkastellaan kulttuuriammattilaisuudentehtäväkuvia, keskitytään omaan osaamiseen ja omien mieltymysten tunnistamiseen.Opintokokonaisuuden aikana opiskelijat kirjoittavat esseen Minä kulttuuri-ammattilaisena ja saavat opintokokonaisuudessa paljon erilaisia virikkeitä omaantulevaisuuden ammatinkuvaan. Opintokokonaisuuden eri opintojaksoissakorostuvia kompetensseja ovat itsensä kehittäminen, visuaalinen osaaminen,eettinen osaaminen, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, tulevaisuusosaaminen,organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen ja kansainvälisyysosaaminen. Opintojaksojenaikana oppimistehtävien, luento-opetuksen sekä keskustelujen avulla pyritäänsisällön laajentamiseen sekä syventämiseen. (Opinto-opas 2008)

Opettajatuutoroinnin tavoitteena minulla tässä kokonaisuudessa oli auttaaopiskelijaa mobiilikyselyn avulla löytämään hänelle ominaiset toimintatavat jakiinnostuksen kohteet niin että hän tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet.Tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa oman tehtäväkuvan sekä omantuotesuunnitteluprosessin.

Mobiilikyselyssä keskityttiin seuraaviin kysymyksiin: Mistä hän haaveilee jaminkälainen hän on tekijänä sekä hänen tapaansa tehdä työtä? Onko hänen helppotuottaa ideoita vai tekeekö hän mieluimmin toisten suunnittelemia tuotteita?Haluaako hän tehdä yksin töitä vai viihtyykö hän suuressa joukossa? Haluaakohän toteuttaa omat suunnitelmat itse ja miten hän kokee onnistuvansa? Kokeekohän itsensä vahvana tekijänä? Näillä kysymyksillä pyrittiin johdattelemaan opiskelijaaajattelemaan omaa ammatinkuvaansa tulevaisuudessa. Opintokokonaisuudenkompetensseissa painottui itsensä kehittäminen. Kysymyksillä pyrittiinjohdattelemaan opiskelijaa miettimään mitä osaamista hänen on vielä opiskeltavajotta hänen tulevaisuuden haaveensa täyttyisi.

Minä kulttuuriammattilaisena -tehtävän ja kyselyyn vastaamisen jälkeen kävimmehenkilökohtaisen keskustelun jossa pohdimme tulevia kolmannen ja neljännenvuoden opintokokonaisuuksien valintoja ja mahdollista tulevaa ammatillista kenttää.

42

Opiskelijoiden vastaukset antoivat minulle hyvän kuvan tulevaisuuden haaveista.Ennen henkilökohtaista keskustelua minulla oli jo tiedossa opiskelijan omistahaaveista, vahvuuksista ja jonkinlainen kuva siitä minkälaisessa työyhteisössä hänentyöskentelynsä on sujuvaa. Koin kyselyn auttavan minua henkilökohtaisenopiskelusuunnitelman tekemisen ohjaamisessa. Pystyin paneutumaan etukäteenopiskelijaa mahdollisesti kiinnostaviin opintopolkuihin. Minun oli helpompi ohjataopiskelijaa myös löytämään sopivia harjoittelupaikkoja sekä esitellä hänelle erilaisiahankkeita, kun olin saanut häneltä ennakkotietoa kyselyn avulla.

Keskustelun aikana tutustuimme yhdessä opiskelijoiden kanssa heidänvastausraporttiin. Vastausraportin avulla opiskelijat voivat tehdä helpostijohtopäätöksiä siitä mihin suuntaan heidän tulevat valinnat on hyvä keskittää. Osatotesi innostuneena, että he voivat jatkossa nähdä miten heidän mielipiteensä ovatmuuttuneet ja onko suunta muutoksessa ollut kasvava kaikissa kompetensseissavai jääkö jokin osa-alue vähemmälle. Tästä innostuimme opiskelijoiden kanssa.Emme ole vielä päässeet analysoimaan ja hyödyntämään raporttien antamaa tietoakoska kyselyjä ei ole vielä tehty riittävästi.

Jäin miettimään sitä minkälainen hyöty tai lisäarvo opiskelijalle voi olla omienvastaus raporttien tarkastelusta vaikka vuoden kuluttua. Mietin, että voiko opiskelijanähdä omien vastaustensa kautta omaa muuttumistaan. Jos kysymykset tehdäänkompetensseista jokaisessa opintojaksossa, kompetenssit toistuvat ja tieto lisääntyy,muuttuuko silloin vastausten syvällisyys? Opiskelija mietti kyselyjen avullasaavutettavaa opettajien ja opiskelijoiden välistä kommunikointia pitkäkatseisestitulevaisuuteen eikä vain juuri tähän hetkeen eikä meneillään oleviin tehtäviin.

Tuote tuotantoon –opintokokonaisuuden aikanatehty tuutorointi

Kyselyjen tekeminen tässä kokonaisuudessa olikin haasteellisempaa sillä tavoitteenaoli tukea opiskelijaa opintokokonaisuuden aikana.

Tarkoituksena oli tehdä yhteistyötä opintokokonaisuudessa opettavien opettajienkanssa niin että pystytään tekemään opiskelijoille auttavia ja/tai kannustaviakysymyksiä opintokokonaisuuden aikana tehtäviin harjoitteisiin liittyviä kysymyksiä.Opintokokonaisuudessa olevien opettajien kanssa keskustelut jäivät haaveeksi.Laadin kysymykset opinto-oppaan ja tehtävien avulla.

Opetussuunnitelman mukaan opintokokonaisuuden aikana opiskelija saa tietoaprojektin eri vaiheista ja tekee omaa liiketoimintasuunnitelmaansa sekä miettiituotteen tekemisen mahdollisuutta tuotannollisesta näkökulmasta. (Opinto-opas2008)

43

Tämän kokonaisuuden aikana opettajatuutoroinnin tavoitteena oli että opiskelijanajatuksia pyritään vahvistamaan löytämällä hänelle erilaisia esimerkkejä ammatissayleisesti käytettävistä toimintatavoista ja tutustuttamaan erilaisiin työsken-telytapoihin. Kyselytyökalun avulla hänelle esitettiin kysymyksiä jotka antavatkimmoketta eri työmenetelmien käyttöön ja tutustumiseen sekä hiljaisten signaalienlöytämiseen. Kyselyjen avulla pyritään vahvistamaan opiskeltavia kompetensseja.

Kompetensseja oli opintokokonaisuuksissa paljon. Kohdistin kysymyksetorganisaatioon ja projektityöskentelyyn sekä oman organisaation mieltymykseen.Kysymyksissä käytetty termistö (organisaatiomalli tulevaisuudessa) oli niin vieras,että opiskelijan oli siihen vaikea vastata. Muuten kompetenssien termistö oliymmärrettävää. Kysymyksiin; harjoittelitko uutta suunnittelutapaa, saitko vinkkejäviestintäosaamiseen, saitko työkaluja tulevaisuusajatteluun sekä oliko tuotanto-osaaminen uutta, opintokokonaisuus oli antanut jonkin verran ja melko paljonuutta. Muotoiluprosessista saatiin melko paljon uutta tietoa ja kokemusta.

Kysymyksiä olisi pitänyt vielä tarkentaa ja tehdä lisää, että ne olisivat tuoneetlisäarvoa opiskelijan oppimiseen.

Markkinointiprojekti ja asiakastyö –opintokokonaisuudenaikana tehty tuutorointi

Opetussuunnitelman mukaan tavoitteena on, että opiskelija osaa suunnitella javalmistaa tuotteen tai tuotteita valitulle kohderyhmälle. Hän harjaantuu suunnittelu-ja valmistustehtäviin liittyvien ongelmien analysoinnissa ja luovan ongelman-ratkaisun taidoissa. (Opinto-opas 2008)

Asiakastyö-opintokokonaisuudessa opiskelija toteuttaa vaativan asiakastyön taipalvelun , jota on aloitettu jo edellisessä opintokokonaisuudessa. Tässäopintokokonaisuudessa keskityin enemmän opintokokonaisuuden painopisteenäolleeseen suunnitteluosaamisen kompetenssiin.

Opiskelijoiden mielestä he kehittyivät suunnittelutaidoissa, saivat uusiasuunnittelutyömenetelmiä sekä olivat ottaneet huomioon tuotteen suunnittelussatuotannonsuunnittelua. Tulevaisuusosaamisesta, materiaalienkäsittelytaidosta sekämuotoiluprosessista tuotteen valmistuksen yhteydessä opittiin paljon uutta.Opiskelijat kokivat, että olivat saaneet riittävästi ohjausta opettajilta. Kompetens-seista tutkimus- ja kehitystyöosaamisen painottuminen omassa työssä oliopiskelijoiden mielestä merkittävintä tässä opintokokonaisuudessa.

44

Opettajatiimin jäsenet halusivat ohjata yhtä opiskelijaa uusille urille. Tästä seurasi,että opiskelija kokikin itsensä vaikeaksi persoonaksi. Hän ei saanut itseäänymmärretyksi omien ajatuksensa esille tuojana. Hän koki, että siksi häntä pyydetäänkehittämään lisää. Tämä tieto oli arvokas opettajatiimin kasvun kannalta. Olemmekoliikaa ohjaavia kun kysymyksessä on opiskelijan oma hengen tuote. Missä kulkeeohjaamisen rajat?

Tyytyväisyyskysely

Toisen opintovuoden lopussa tein viimeisen kyselyn, jossa halusin tietää opiskelijanodotuksia seuraaville vuosille. Vastauksissa sain arvokasta tietoa opetustyönkehittämiseen. Kyselin tyytyväisyyttä alanvalintaan, täydennystarpeita omantulevaisuuden näkökulmasta opetussuunnitelmaan sekä myös menneen lukuvuodensujumisesta. Opiskelijat olivat hyvin kriittisiä ja avoimia vastaamaan kyselyihin.He näkevät omat vastuksensa raportin muodossa ja tietävät, että kysymykset onlaadittu heidän tulevaisuutta varten. Koin opiskelijoiden taholta luottamusta jaavoimuutta kysymyksiin vastaamisessa. Tämä pilotointisuhde lähensi opettatuutorinja opiskelijan suhdetta. Vastaukset auttavat kehittämään opetussuunnitelmaa sekäkehittämään oppimistehtäviä paremmin ammatinkuvaa vastaaviksi tehtäviksi.

Lopuksi siteeraan yksittäisen opiskelijan kokemusta kyselyjen merkityksestä:”Meillä on jokaisen opintojakson jälkeen tullut testimoodleen kysely, jossa onmuutamilla täplävastauksilla ja muutamilla avovastauksilla pyritty tuomaanesille sen jakson hyvät, oppimista ja tietotaitoa lisäävät puolet ja asiat. Toisenopintovuoden päätteeksi oli kyselyä menneistä opinnoista ja tulevaisuuden haaveista.Näin tuntuu, että kyselyt olivat vain pakollinen juttu- koska niistä ei koskaanmuulloin puhuttu asiayhteydessään. Ehkä senkin aika vielä tulee, mutta ainakintähän mennessä ne ovat olleet mielestäni kylläkin ajatuksia herättäviä, muttamuuten turhia. En tiedä, onko niillä ollut tarkoitusta tai tuleeko olemaantarkoitus, jotta saataisiin opettajia ja opiskelijoita kommunikoimaan enemmänpitkäkatseisesti tulevaisuuteen eikä vain juuri tähän hetkeen ja meneillään oleviintöihin.? Ehkä en ole ymmärtänyt vieläkään ihan tämän ideaa… ”

Opiskelija tuo pohdinnassaan esille sen miten kysymysten vastauksia voisi vieläasiayhteyksissä käydä läpi. Saataisiinko näin opintokokonaisuudessa opiskelijoidenja opettajien kommunikointia kompetensseista enemmän?

KteO, KM Riitta Junnila-Savolainen on työskennellyt opettajatuutorina vuodesta 1990 jasitä ennen luokanvalvojana. Hänen työtehtäviinsä kuuluvat Muotoilun koulutusohjelmassaolevien tekstiiliopiskelijoiden hops-ohjaus opintopolun eri vaiheissa sekä tutkintoonjohtavan aikuisopiskelijoiden opettajatuutorina toimiminen.

45

Lähteet

Opinto-opas. 2008. Savonia-ammattikorkeakoulu. Kuopion Muotoiluakatemia.http://www.designkuopio.fi/pdf/Kumu_ops_2008_muutettu_2009.pdf

Ammattikorkeakoulujen yleiset kompetenssit. 2006.http://www.pinnet.fi/www/uploads/muistiot/Yleiset%20kompetenssit%20tutkintotasoittain%2028032006.pdf

46

Marja-Leena Rautiainen

Harjoittelun ohjaus mTuutorin avulla

Johdanto

Harjoittelun ohjauksen tavoitteena on opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen.Harjoittelun ohjaus on osa koko opiskeluajan kestävää opiskelijan ohjausta.Ammattikorkeakouluasetuksen (352/2003) mukaan harjoittelu on aina ohjattua.

Tuutorointi on tiedottamista, neuvontaa ja suunnitelmallista oppimisprosessin jaopiskelun ohjausta. Tuutorointia toteuttavat pääasiassa opettajatuutorit.Tuutorointia toteutetaan sekä kasvokkain että tietoverkkojen välityksellä.Linnakylän, Kankaanrannan ja Karimäen (2000, 13) mukaan ihmisen identiteettiärakentava vuorovaikutus, keskustelut ja pohdinnat ovat parasta kasvokkain.Verkkotuutoroinnissa voidaan käyttää muun muassa verkko-oppimisympäristöä(Moodle), sähköpostia, verkkokokousjärjestelmää (Adobe Connect) sekämobiiliteknologiaa (mTuutori).

Ohjaus on tavoitteellista toimintaa, jossa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso,hänen omat tavoitteensa sekä opetussuunnitelman tavoitteet. Harjoittelunohjauksessa ovat mukana sekä harjoittelupaikan että ammattikorkeakoulunnimeämät ohjaajat.

Harjoittelua ohjataan ennen harjoittelun alkua, harjoittelun aikana sekä harjoittelunpäätyttyä. Tässä artikkelissa on ohjaajan kokemuksia harjoittelun ohjaamisestaPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelmassa mTuutorinavulla.

Harjoittelun ohjaus mTuutorilla

Harjoittelun ohjaus käynnistyy yleensä opiskelijaryhmän harjoitteluinfolla.Opiskelija hankkii harjoittelupaikkansa itsenäisesti keskusteltuaan tavoitteistaan jatoiveistaan opettajatuutorinsa kanssa. Syksyllä 2010 kyseltiin mTuutorin avullaaikuisopiskelijoiden harjoittelun ohjauksen tarvetta ennen harjoittelun aloittamista(omat tavoitteet harjoittelulle, harjoittelupaikalle, kasvokkain tapahtuva ohjaus).

Opiskelijat, joilla oli mTuutorin käyttöön soveltuva kännykkä, vastasivat kyselyynnopeasti. Moodlen kautta vastaukset tulivat viiveellä, mutta raportista oli helpponähdä kasvokkain tapahtuvan ohjauksen tarve. Myös toiveet harjoittelupaikastatulivat kootusti esille:

47

”Erilaiseen työpaikkaan ja sellaiseen mihin aiemmin ei ole ollut mahdollisuuksiamennä.””Halusin ulkomaille ja pienehköön paikkaan, jossa on mahdollista ehkä oppiaenemmän esimiestehtäviä, kuin isossa paikassa.”

Ensimmäisen harjoitteluviikon aikana opiskelija ja hänen harjoittelupaikkansaohjaaja tekevät harjoittelun tavoiteohjelman, jonka opiskelija tallentaa Moodleen.Opiskelijat unohtivat tavoiteohjelman tallentamisen, mistä heitä muistutettiinmTuutorin kautta tekstiviestillä.

Harjoittelupaikan tulee perehdyttää opiskelija tehtäviinsä. Kysely mTuutorin kauttapaljasti, että keväällä 2011 harjoittelussa olevat ovat tyytyväisiä perehdyttämiseensä.Muutamia toiveita kuitenkin esitettiin.

”Työnkuvien kertaaminen viime elokuun jälkeen olisi ollut paikallaan, sillä neovat muuttuneet. Todennäköisesti niitä kyllä käydään läpi vielä tässä harjoittelunedetessä.”

Harjoittelun loppupuolella opiskelijoita on hyvä muistuttaa tekstiviestilläharjoitteluraportin palauttamisesta Moodleen ja harjoittelun palautekeskustelunkäymisestä harjoittelupaikassa ja harjoittelutodistuksen saamisesta harjoittelunpäättyessä.

Harjoittelun päätyttyä voidaan kerätä palautetta kyselyllä mTuutorin kautta.Harjoittelijan ja opettajatuutorin kasvokkain käytävän keskustelun ajankohtavoidaan ilmoittaa tekstiviestillä.

Harjoittelun ohjauksen haasteet käytettäessä mTuutoria

Ohjaajan näkökulmasta harjoittelun ohjaus mTuutorilla on vaivatonta. Tekstiviestiopiskelijalle tai opiskelijaryhmälle on helppo lähettää reaaliajassa. Ohjaavan kyselyntekeminen ja raportin lukeminen helpottaisivat työtä, jos kaikki opiskelijat olisivatmTuutorin käyttäjiä. Tällä hetkellä ohjaajan työtä lisäävät opiskelijat, jotka eivätole mTuutorin käyttäjiä, koska heille asioista on tiedotettava perinteisiä kanaviapitkin.

Kaikki opiskelijat eivät halua antaa puhelinnumeroaan eikä kaikilla opiskelijoillaole kännykkää, jossa mTuutori –sovellus toimisi. Opiskelija ei halua maksaa kyselyynvastaamisen aiheuttamia kustannuksia. Ulkomailla harjoittelevan opiskelijanohjauksen kustannukset ovat vielä selvittämättä.

48

Kaikkia mTuutorin ominaisuuksia ei ole otettu käyttöön. Kuvaa ja ääntä ei kukaanharjoittelemassa oleva opiskelija ole käyttänyt. Opettajan mTuutorin kauttalähettämään tekstiviestiin ei voi vastata. Jos opiskelija haluaa ohjausta, hänen onlähetettävä sähköpostia tai etsittävä opettajan puhelinnumero.

Rajanderin ja Pötsösen (2009, 101) mukaan virtuaalisen ohjauksen hyvänä puolenaon ajankäytön joustavuus, mutta huonona puolena nähdään tietty kömpelyys, jokavaivaa oppimisympäristöjä ja käyttäjiä. Kasvokkaisen viestinnän puutteessa jäävätnonverbaalit viestit huomaamatta.

Vaikka kaikki harjoittelussa olevat opiskelijat käyttäisivät mTuutor-sovellustakännykässään, en suosittele harjoittelun ohjausta pelkästään virtuaalisesti. Osaohjauksesta on järkevää tehdä kasvokkain. Erityisesti aikuisopiskelijat suhtautuivatvarauksella mTuutorin käyttöön.

MMM Marja-Leena Rautiainen toimii lehtorina Pohjois-Karjalan ammattikorkea-koulussa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa matkailun koulutusohjelmanharjoittelun koordinointi ja aikuisopiskelijoiden ohjaus.

49

Lähteet

Ammattikorkeakouluasetus 352/2003.

Linnakylä, P., Kankaanranta, M. & Karimäki, A. 2000. Autenttisuuden ihanneverkkoportfolioiden käytössä. Teoksessa Vuorinen, R. (toim.) Opiskelun ohjausja arviointi verkkoympäristöissä korkea-asteen koulutuksessa. Joensuu: Joensuunyliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan selosteita N:o 77, 12 - 30.

Rajander, T. & Pötsönen, R. 2009. Virtuaalisuus ammatillisen kasvun ja opintojenohjuksen tukena. Teoksessa Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) Löytöretkiaikuisohjauksen maailmaan – kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista.Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18, 98 – 103.

50

Pentti Ojajärvi

Mobiilius opetuksessa ja oppimisessa

Wikipediassa mobiilioppiminen määritellään seuraavasti: “Mobiilioppiminen onlangattoman teknologian (kämmentietokoneet, älypuhelimet) avulla tapahtuvaaoppimista.” Lisäksi todetaan, että “Aluksi odotukset liikkuvasta oppimisesta olivatsuuret. Erilaisten kehityshankkeiden toteuttaminen toi esille mobiilioppimisenhuonoja puolia. Pientä kevyttä laitetta on helppoa kantaa mukana, mutta laajojentekstien opettelu pieneltä näytöltä on hyvin raskasta. Mobiilioppiminen johtaaharvoin syvälliseen ja sitoutuneeseen oppimiseen.” On mielenkiintoista pohtia onkoasia tosiaan niin, että mobiilioppiminen johtaa vain harvoin syvälliseen jasitoutuneeseen oppimiseen.

Pystyykö mobiilioppiminen tuottamaan myös syvällistä oppimista? Näitäkysymyksiä mobiilioppimisen syvällisyydestä, käyttökelpoisuudesta ja mahdol-lisuuksista voidaan pohtia usesta eri näkökulmasta katsottuna.

Mobiilioppiminen ja mobiiliopetus on aivan yhtä vaikeaa tai helppoa kuin mikätahansa oppiminen ja opetus, koska myös sillä on omat rajoituksensa ja mahdolli-suutensa, aivan kuten muussakin oppimisessa. Siksi opettajan tulee tuntea nämälainalaisuudet ja osata käyttää mobiiliuden tarjoamia mahdollisuuksia oikein.

Mobiilius tarjoaa joitakin aivan uusia mahdollisuuksia, joita ei tähän asti ole voituyhtä tehokkaasti saavuttaa. Näistä tärkein on ehkä mobiiliuden mahdollistamatodellinen riippumattomuus oppimispaikasta. Tämä puolestaan mahdollistaaoppimisen autenttisissa oppimisympäristöissä eli siellä missä kyseisen asianosaamista tarvitaan, kuten työelämässä.

Mobiilioppiminen?

Mobiilioppimisen suurin ero perinteiseen luokkatilassa tapahtuvaan oppimiseenja jopa verkko-oppimiseen on siinä, että oppija on mobiili. Oppija on kuitenkinetäyhteydessä opettajan ohjaukseen ja tietovarastoihin jonkin mobiilin laitteenavulla. Myös opettaja voi tietenkin olla mobiili, mutta oppimisen kannalta sillä eiliene merkitystä paitsi silloin, kun mobiilius parantaa opettajan työelämäntuntemusta tai helpottaa etäläsnäoloa. Mobiilius ei tietenkään ole täysin aikaansitomatonta, koska kommunikoinnin toinen osapuoli määrää onko hänsaavutettavissa, mutta paikkaan sitomattomuuden vaatimuksen mobiilius melkohyvin täyttää.

51

Mobiilioppiminen voi käytännössä olla itsenäistä tai ohjattua opiskelua,monimuoto-opiskelua, työssäoppimista, oman ajattelun tai työprosessindokumentoimista ja reflektoimista tai näiden mobiilisti tapahtuvien toimintojenyhdistelmiä.

Mobiilit laitteet ja niiden palvelut

Tällä hetkellä käsitämme mobiililaitteen lähinnä matkapuhelimeksi eli kännykäksi,joka käytännössä löytyy jokaiselta. Perinteinen kännykän käyttö rajoittuukinpuheluiden lisäksi lähinnä tekstiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen ja senkäyttö oppimisessa on vielä vähäistä. Uudet älypuhelimet ovat valtaamassaperuskännyköiden paikkaa jokaisen kommunikaatiovälineenä. Älypuhelimetmahdollistavat puheluiden ja tekstiviestien lisäksi mm. tietoverkkoihin pääsyn,paikannuspalvelut ja monipuoliset ohjelmat (Kuva 1).

Kuva 1. Mobiilia sisältöä (Pentti Ojajärvi)

52

Kännykän ja älypuhelimen lisäksi mobiiliksi ajateltavia laitevaihtoehtoja on useita.Ne eroavat toisistaan kokonsa ja myös ominaisuuksiensa suhteen. Yhteistä kaikilleon se, että niiden avulla voidaan joko käyttää niihin tallennettua tietoa tai ollayhteydessä verkossa olevaan tietopankkiin sekä opettajaan ja muihin oppijoihin.Eniten suosiotaan ovat lisänneet taulutietokoneet lähinnä kannettavien jaminikannettavien tietokoneiden kustannuksella.

Mobiililaitetta voidaan käyttää tiedon varastointiin ja sen välitykseen,kommunikaatiovälineenä, tiedonhakuun ja tiedonrakenteluun, uuden tiedontuottamiseen, dokumentointiin ja oman ajattelun ja osaamisen reflektointiin jakehittämiseen.

Verkkokauppojen tarjoamien älypuhelimiin tarkoitettujen edullisten tai täysinilmaisten sovellusten määrä on valtava. Eniten tarjontaa on Applen App Stores -verkkokaupassa, josta voidaan ladata sovelluksia iPhone-älypuhelimiin, iPod touch-soittimiin ja iPad -taulutietokoneisiin. Näiden avulla puhelimesta voidaan tehdäpieni henkilökohtainen tietokone, jonka käyttömahdollisuudet ovat moninkertaisettavalliseen tietokoneeseen verrattuna. Tavallisimmin älypuhelinta käytetäänkinhenkilökohtaisena viihdekeskuksena, jonka avulla kuunnellaan musiikkia, katsotaanvideoita tai televisio-ohjelmia ja pelataan pelejä.

Myös opetukseen ja oppimiseen tarkoitettuja sovelluksia on tarjolla runsaastiesimerkiksi matematiikan, kielten, biologian ja musiikin opiskeluun. Oppija voikäyttää näitä sovelluksia itsenäisesti tai muuhun opetukseen linkitettynä.

Mobiilivälineitä kuten kännyköitä on alunperin käytetty pelkästään puheeseenperustuvaan kommunikointiin. Kännykän käyttöliittymä on tuttu jahelppokäyttöinen ja sen avulla voidaan olla yhteydessä yhteen henkilöön kerrallaanäänen avulla. Myöhemmin kehitetty suuren suosion saanut tekstiviesti avasi aivanuuden tavan kommunikoida myös useamman henkilön kanssa. Tekstiviesti voiolla sekä reaaliaikainen että ei-reaaliaikainen, joka mahdollistaa sekä heti tapahtuvankeskustelun että blogimaisen viivästetyn keskustelun. Oppimisen välineenätekstiviestit ja puhelut toimivat lähinnä lyhyiden viestien ja tiedonantojenvälityksessä oppijan ja oppijoiden välillä.

Sanelukoneen omainen käyttö mahdollistaa hyvän idean tai vaikkapa runontallentamisen myöhempää käyttöä varten myös silloin kun kirjoittaminen ei olemahdollista. Pelkän äänitallenteen käyttö opetuksessa on vähäistä, vaikka sitävoitaisiin käyttää tehokkaasti oppimisessa. Radio on perinteisesti ollut tärkeäinformaatiokanava, mutta nykyään puhe ja äänikuva mielletään osaksi visuaalistaesitystä. Kuitenkin puhe on ihmisen tärkein kommunikaation väline. Mobiilisti

53

käytettynä se on joissakin tapauksissa jopa paras oppimistapa. Esimerkiksi autoaajaessa tai junassa matkustettaessa voidaan hyvin kuunnella luentoa tai jopakuunnelmalliseksi rakennettua äänitiedostoa ilman kuvaa.

Mobiililaitteilla voidaan myös pelata oppimispelejä tai simulaatioita. Näiden aitojaongelmia tai työympäristöjä mallintavien simulaatioiden avulla voidaan tutustuauusiin asioihin tai testata eri toimintamallien toimivuutta. Mobiilisti toteutettuinanämä voidaan tuoda mukaan aitoihin työskentely-ympäristöihin.

Mobiilipedagogiikka autenttisissa ympäristöissä

Vaikkakin mobiilioppimisessa teknologialla on tärkeä rooli, on mobiilioppimistasilti mielekästä määritellä oppimisen ja pedagogiikan kautta, ei niinkään käytettävienlaitteiden avulla. Mobiililaitteiden tehtävänä on toimia vain työkaluina, jonka avullaopettaja voi auttaa oppijaa.

Suurin osa oppimisesta tapahtuu informaalisesti. Tämän vuoksi mobiilistitapahtuvalla oppimisella on erittäin suuret mahdollisuudet saada aikaan tehokastaoppimista missä hyvänsä ja varsinkin autenttisissa oppimisympäristöissä. Koskaoppiminen tapahtuu paikkaan ja aikaan sitomattomasti uusilla välineillä, vaatii tämämyös uutta pedagogista ajattelua ja lähestymistapaa oppimiseen. Tätä pedagogiikkaavoidaan kuvata termillä mPedagogiikka eli mobiilipedagogiikka, joka voidaanlyhyesti määritellä mobiiliympäristöissä tapahtuviksi opetus- ja oppimiskäytänteiksi.Parhaimmillaan oppiminen voi tapahtua aidossa työelämässä tai muissa oppimisenkohdetta lähellä olevissa oppimistilanteissa. Näissä autenttisissa oppimis-ympäristöissä oppiminen tapahtuu tavalla, joka ei ole mahdollista luokkahuoneissa.Näissä tilanteissa ei opettajan fyysinen läsnäolo ole kuitenkaan aina mahdollista,esimerkiksi työharjoittelussa. Oppija voi joutua ratkaisemaan ongelmia työssäänilman fyysisesti lähellä olevaa apua, jolloin hän voi mobiilisti lähettää kuvan taivideoleikkeen ohjaajalleen, joka vastaavasti voi mobiilisti auttaa ongelmanratkaisemisessa.

Autenttisissa oppimistilanteissa voidaan oppijan huomiota mobiilisti kohdistaaoikeisiin kohtiin oikeassa järjestyksessä. Oppija voi mobiilin laitteen avullamuistilistankäytönomaisesti huomioida oppimisen kannalta tärkeät asiat, tehdämuistiinpanot ja ottaa kuvia tai videoita opettajan määräämistä aiheista tai tallentaaomia huomioitaan puheena. Myöhemmin näihin tärkeisiin asioihin voidaantallenteiden avulla palata. Tiedon tuottajina voi olla siis myös itse oppija, joka voisanella, kirjoittaa, ottaa kuvia tai tallentaa ääni- ja videotiedostoina havaintojaantai pitää vaikka oppimispäiväkirjaa tai kerätä itselleen portfolion.

54

Mobiiliuden vahvuus piileekin erityisesti oppimisen ohjauksessa ja oppimisprosessindokumentoinnissa. Kaikkien näiden toimintojen hyväksikäyttö ja liittäminen osaksioppimisprosessia vaatii opettajalta uudenlaista oppimisprosessin ja sen ohjaamisensekä arvioinnin suunnittelua.

Koska mPedagogiikka pohjautuu paljolti autenttiseen oppimiseen, jossa opittavatasiat ovat aitoja ja ne tapahtuvat aidoissa tilanteissa, myös oppijan tiedonrakentuminen tapahtuu aidosti. Autenttisen oppimisen suurimpia haasteita onkinse, onko oppimisen autenttisuutta mahdollista tuoda luokkatilanteisiin tai mitenautenttista oppimista toteutetaan verkkojen ja teknologian avulla. Tähänproblematiikkaan sisältyykin ehkä ammattikorkeakoulujen suurin haaste: miteniskulause “teoriaa ja käytäntöä sopivassa suhteessa” toteutetaan eli miten harjoittelutja TKI-toiminta sulautetaan muuhun lähinnä luokkatilanteissa tapahtuvaanopetukseen.

Mobiilius voi tarjota vastauksen tähän vaikeaan kysymykseen ja mahdollistaaoikeiden asioiden oppimisen oikeissa ympäristöissä, joissa tapahtuu sekä informaaliaettä formaalia oppimista oppijoiden, opettajien ja työelämän edustajienmuodostamassa verkostossa.

AEFIRIP- mobiilioppimisen ja mobiiliohjauksen malli

Pasi Silander (2009) kuvaa AEFIRIP-mallissa mobiilioppimisen vaiheet syklisesti.Vaikkakin mobiilioppimisessa tiedon rakentumisen prosessi tapahtuu parhaim-millaan edellä mainitusti yhteisöllisesti, voidaan se silti kuvata yksittäisen oppijankannalta prosessina, joka ei paljoakaan poikkea normaalista tiedonraken-tumisprosessista. AEFIRIP-malli huomioi mobiilioppimisen ja autenttisenoppimisympäristön erityispiirteet eli muun muassa ohjauksen, tiedonhankinnanja ulkoistamisen eli dokumentoinnin tapahtumisen mobiilisti luokan ulkopuolella.

Lyhenne AEFIRIP tulee sanoista activating (aktivointi), externalisation(ulkoistaminen), focusing (fokusointi), interpretation (tulkinta), reflection (reflektointi)ja information processing (tiedon prosessointi).

AEFIRIP:n mukainen oppimisprosessi alkaa oppijan aikaisempien käsitysten jaaikaisemman tiedon aktivoinnilla (activating) kysymysten tai oppimistehtävienavulla. Kysymykset tai oppimistehtävät annetaan esimerkiksi tekstiviesteinä. Tämänjälkeen oppija ulkoistaa (externalisation) kirjoittamalla käsityksiään asiastamobiiliblogiin tai verkon keskustelualueille. Oppijan huomio keskitetään (focus-ing) autenttisen ympäristön oppimisen kannalta keskeisiin asioihin oppimistehtävienavulla ja samalla oppijaa ohjataan dokumentoimaan videoin tai kuvin ko. kohteita.

55

Seuraavassa vaiheessa oppijaa ohjataan tekemään näkyväksi omat, havaintojenpohjalta tekemänsä tulkinnat (interpretation) asioista ja ilmiöistä. Samalla oppijaaohjataan tunnistamaan tilannesidonnaisia tekijöitä ja niiden vaikutuksia sekäyhdistämään havainnot teoreettiseen tietämykseen. Reflektointivaiheessa (reflec-tion) oppijaa ohjataan arvioimaan omia tulkintojaan sekä peilaamaan niitä muidenesittämiin tulkintoihin ja käsityksiin. Oppiminen jatkuu havaintojen ja tulkintojensekä muun tiedonhankinnan pohjalta tiedonrakenteluprosessina (informationprocessing), jossa uusi tieto muodostuu uusien havaintojen linkittyessä aiemminopittuun.

Mobiililaitteet luokkaopetuksessa

Saavutetaanko mobiiliudella mitään lisäarvoa, jos opetus tapahtuu pääasiallisestiluokkahuoneessa? Tietokoneiden ja mobiililaitteiden käytöstä luokkahuoneessatavanomaisen opettajalähtöisen opetuksen tukena voi olla hankala yhdistelmä.Mobiiliteknologian käytöstä luokkahuoneessa on oppimisen kannalta saatu sekäpositiivisia että negatiivisia tuloksia. Opiskelijoiden mielenkiinto voi suuntautuaopetuksesta täysin muihin verkosta löytyviin asioihin tai keskinäiseen viestittelyyn,jolloin oppimistulokset voivat olla oppimisen kannalta negatiivisia. Useissa kouluissamobiililaitteiden käyttö onkin luokkaopetuksen aikana kielletty.

Mobiililaitteiden avulla on saavutettu myös luokkaopetuksessa positiivisiaoppimistuloksia. Opiskelijoiden sitoutuminen opiskeluun sekä syvempitutustuminen opetettavaan aiheeseen ovat parantuneet ja määräaikaan tapahtuvattehtävien palautukset ovat lisääntyneet.

Oikein käytettyinä mobiililaitteet lisäävät opiskelijoiden mahdollisuutta tutustuaopetettavaan asiaan opettajan jakaman tiedon lisäksi myös muiden tietolähteidenavulla ilman, että luokkahuone on kalustettu perinteisillä tietokoneilla. Opiskelijatvoivat osallistua luokkahuoneessa opettajan aloittamiin keskusteluihin ja vastataopettajan laatimiin kyselyihin. Tulevaisuudessa oppilaitosten ei tarvitse erikseenhankkia tietokoneita, koska opiskelijoilla on omat mobiilit välineet mukanaan.

mTuutori opetuksen tukena

mTuutori-sovelluksen sisältämät ominaisuudet soveltuvat hyvin opetuksenohjaamiseen. Moodle-oppimisympäristöön liitettynä mTuutorin avulla onnistuvatautenttisessa oppimisympäristössä tarvittavat toimenpiteet. AEFIRIP-mallinmukaisesti ohjelmalla voidaan lähettää tekstiviestejä yksittäiselle opiskelijalle taiopiskelijaryhmälle, opiskelija voi vastata kyselyihin tai kirjoittaa vapaan tekstinhavainnoistaan, opettaja voi kyselyiden avulla kiinnittää oppijan huomion tärkeisiin

56

asioihin, opiskelija voi kirjoittaa omat päätelmänsä, ottaa kuvia, videoleikkeitä taitehdä äänitiedostoja ja lähettää ne Moodleen. Oppijan tiedonrakenteluprosessi jaosaamisen arviointi voidaan toteuttaa Moodleen kerääntyneen aineiston avulla.Opettaja voi antaa palautetta ja ohjausta tekstiviestien ja mobiilisti lähetettävienkuva-, video- ja tekstimateriaalien avulla.

mTuutorin kautta tapahtuva tiedonsiirto vaatii datayhteyttä tukevan kännykän japuhelinliittymän. Koska myös kuva- ja videotiedostojen lähetys tapahtuudataliittymän kautta, ei opiskelijoille tule dataliittymämaksun lisäksi multime-diaviestin lähetyskustannuksia.

Vaikka mTuutori-ohjelmaa ei ole varsinaisesti tehty oppimisen tukemiseen, voidaansen ominaisuuksia hyvin hyödyntää mobiilituutoroinnin lisäksi myös mobiilistitapahtuvassa oppimisen ohjauksessa.

Yhteenveto

Mobiilioppiminen haastaa opettajat miettimään mitä on hyvä oppiminen sekä missäja miten sen tulisi tapahtua. Mobiilius mahdollistaa oppimisen muuallakin kuinluokassa tai tietokoneen ääressä kotona. Mobiilius mahdollistaa oppimisenautenttisissa ympäristöissä kuten työelämässä tai luonnossa ja sen avulla voidaanratkaista ongelmia tositilanteissa.

Opiskelu tapahtuu elämää varten. Siksi ainakin osa opiskelusta pitäisi tapahtuaoikeita ilmiöitä ja ongelmia havainnoiden ja ratkaisten eikä luokkahuoneessaopettajan jakaman tiedon ja opettajan keksimien tehtävien äärellä. Mobilius tarjoaauusia mahdollisuuksi ja ulottuvuuksia oppimiseen ja opettamiseen, joka ei olesidottu luokkaympäristöön.

Tulevaisuudessa mobilius tulee olemaan kaikkialla ja sen käyttö jokapäiväisessäelämässä ja oppimisessa on itsestäänselvyys. Formaalin ja informaalin oppimisenrajat hämärtyvät ja oppiminen tulee tapahtumaan fyysisten ja virtuaalistenoppimisympäristöjen yhdistelmissä, joissa mobiililaitteesta on tullut kaikkitarpeelliset toiminnot sisältävä työkalu.

MMM Pentti Ojajärvi toimii kotieläintuotannon lehtorina Pohjois-Karjalan ammatti-korkeakoulun Biotalouden keskuksessa. Hän on perehtynyt verkko-opetuksenkehittämiseen sekä uusiin opetus- ja oppimisteknologioihin ja käytänteisiin

57

Lähteet

Aarnio, H., Enqvist, J. & Helenius, M. 2002. Verkkopedagogiikan kehittäminenammatillisessa koulutuksessa ja työssäoppimisessa: DIANA –toimintamalli. Hel-sinki: Opetushallitus.

AVO - Mobiilit oppimisessa ja vuorovaikutuksessa.https://wiki.hamk.fi/display/avomobiilit/Home

Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (toim.) 2006. Oppimisen teoria jateknologian opetuskäyttö. Helsinki:WSOY.

Kaskinen H. 2010. Pedagoginen teleskooppikäsi – Mobiilioppiminen avaa kouluayhteiskuntaan. Opettaja 105 (40), 43.

Miksi autenttinen oppiminen on keskeinen kehittämiskohde verkko-opetuksessa?Opettaja.tv.http://opettajatv.yle.fi/kurssit/Sosiaalinen_media_oppimisen_ ja_opetuksen_valineena_osio6_autenttisuus_miksi

Niinimäki, J. 2010. Missä vaan, milloin vaan - mobiilisti. Hämeenlinna: SeOppi/Suomen eOppimiskeskus.

Silander, P. 2009. AEFIRIP-malli. Teoksessa Silander, P. Mobiiliopas. https://sites.google.com/site/avomobiiliopas/aefirip-malli

Silander, P. 2009. Mobiilipedagogiikka. Teoksessa Silander, P. Mobiiliopas. https://sites.google.com/site/avomobiiliopas/mobiilipedagogiikka

Silander, P. 2006. Mobiilioppiminen : Oppiminen aidossa ympäristössä. Helsinki:Finn Lectura.

Silander, P. & Koli, H. 2003. Verkko-opetuksen työkalupakki – Oppimisaihiostaoppimisprosessiin. Helsinki: Finn Lectura.

Silander, P. & Rytkönen, A. 2005. An Intelligent Mobile Tutoring Tool EnablingIndividualisation of Students’ Learning Processes. http://www.mlearn.org.za/CD/papers/Silander.pdf

58

Vahtila, O., Michelson, A. &Linko, L. 2010. Pieni Mobiiliopas. Vinkkejämatkapuhelimen monipuoliseen hyödyntämiseen. https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVm YXVsdGRvbWFpb nxtb2JpaWxpcG9sa3V8Z3g6ZTQ5ZGUxYWQ0MjRiNTIx

Wikipedia: Mobiilioppiminen.http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toiminnot%3AHaku&redirs=0&search=mobiilioppiminen&fulltext=Search&searchengineselect=mediawiki&ns0=1

59

60

Airi Laitinen

Mitä saimmekaan aikaan- vaikuttavuuden arviointia Mobiiliteknologiatuutoroinnin tukena -projektista

Arvioinnin toteutus

Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena –projektissa tehtiin vaikuttavuudenarviointia selvittämällä opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia ja mielipiteitämobiilisovelluksen (mTuutori) käytöstä ja mobiilituutoroinnista. Aineisto kerättiinkahdessa vaiheessa: pilotoinnin alkuvaiheessa ja pilotoinnin lopussa.

Alkuvaiheen kokemukset koottiin kaikilta mukana olevilta opiskelijoiltanettipohjaisella strukturoidulla kyselyllä (133 opiskelijaa). Lisäksi tehtiin kolmelleopettajalle yksilöllinen teemahaastattelu ja näiden opettajien opiskelijaryhmilleryhmähaastattelu. Lopussa toistettiin kaikkien opiskelijoiden strukturoitu kysely(97 opiskelijaa) sekä haastateltiin kaikkia opettajia ja kaikkia alusta asti mukanaolleita opiskelijaryhmiä (7 ryhmää).

Kokemukset mTuutorin käytöstä

Useiden opiskelijaryhmien mielestä pilotoinnin alku oli ollut sekavaa. Sovelluksenkäyttö puhelimissa oli takunnut ja muutenkin oli ollut epätietoisuutta, mitä projektinnimissä tulleet kyselyt tarkoittivat. Osa opiskelijaryhmistä koki saaneensaperehdytystä hyvin, mutta osa ei. Puolet opiskelijoita oli tyytyväisiä tuutoroivanopettajan toimintaan: mobiilituutorointi oli ollut asiantuntevaa, opiskelijat olivatsaaneet teknistä tukea tarvitessaan ja heitä oli informoitu riittävästi projektista jamobiilituutoroinnista. Vastakkaista mieltä oli noin 40 % ja erityisesti he jäivätkaipaamaan perehdytystä projektiin ja mobiilituutoroinnin ideaan. Opettajatpuolestaan olivat lähteneet hankkeeseen innoissaan mukaan. Siinä oliuutuudenviehätystä ja toisaalta haluttiin pysyä ajassa mukana sekä kehittääammattitaitoa. Alkuun oli liittynyt myös hämmennystä, koska lähdettiin tyhjältäpöydältä; ei ollut sovellusta eikä toimintatapoja.

Varsinkin projektin alkuvaiheessa opettajat käyttivät mTuutoria lähinnä kyselyjentekoon. Osa opettajista koki sen kuitenkin kankeaksi ja aikaa vieväksi, hankalaksikin.Kyselyjä oli tehty opettajakohtaisesti vaihtelevasti rytmittäen, yleensä kuitenkinpainottuen erilaisiin siirtymäkohtiin opiskelussa, kuten lukukausien alut ja loputsekä harjoittelun alut ja loput. Tekstiviestien käyttö lisääntyi voimakkaasti projektin

61

aikana, kun se alkoi osoittautua toimivaksi työkaluksi. Opettajat tiedostivat projektinloppupuolella sovelluksessa olevan myös käyttämättömiä mahdollisuuksia kutenkuvan tai äänitettyjen viestien käyttö.

Mobiilituutoroinnin katsoi lähes puolet (47 %) opiskelijoista sopivan periaatteessaitselleen tuutoroinnin toteutustavaksi, kun taas noin kolmannes (37 %) olivastakkaista mieltä. Yli puolet opiskelijoista (52 %) koki, että mobiilituutoroinnistaprojektin aikana oli ollut enemmän hyötyä kuin haittaa, kun taas kolmannes olipäinvastaista mieltä. Mobiilituutoroinnin rinnasti 45 % vastaajista sähköpostitselähetettyihin viesteihin eli heidän mielestään se voidaan korvata sähköpostiviesteillä.Sen sijaan 42 % koki mobiilituutoroinnilla olevan muutakin arvoa kuin vainsähköpostiin rinnastettavat viestit. Tämä mielipide oli voimakkaampi opiskelijoilla,jotka olivat käyttäneet kännykkää ja joiden ohjauksessa oli käytetty tekstiviestejä.

Valtaosa opiskelijoista oli vastannut opettajalta tulleisiin kyselyihin Moodlen kautta(63 %). Oli jopa kokonaisia ryhmiä, joista yksikään ei ollut vastannut kännykällä.Puhtaasti mobiilia vaihtoehtoa oli käyttänyt vain 8 % ja molempia vaihtoehtoja 29% opiskelijoista. Syinä puhelimen käyttämättömyyteen oli Moodlen ja tietokoneenkäytön tuttuus, sovelluksesta tai oman puhelimen rajallisuudesta johtuvat teknisetvaikeudet tai puutteet puhelinta käytettäessä, epävarmuus omista taidoistapuhelimen kautta toimittaessa sekä epätietoisuus sovelluksen toimimisesta omassakännykässä. Joukossa oli myös joitakin opiskelijoita, jotka periaatteessa eiväthalunneet vastata kyselyihin kännykän kautta sekä niitä, jotka eivät jaksaneet yrittääuudelleen ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen.

Kokonaisuudessaan mTuutoria ei kuitenkaan pidetty monimutkaisena, sen käytönsanottiin oppivan helposti. Sen sijaan tuli esiin arvioita, että sovellus on kankea.Samoin varsinkin alussa olleet tekniset ongelmat sovelluksen käytössä turhauttivatjoitakin ja aiheuttivat heilahteluja motivaatiossa sekä opiskelijoilla että opettajilla.Opettajat olisivat mieluummin panostaneet senkin ajan, mikä meni teknisiinasioihin, pedagogisiin kysymyksiin.

mTuutorin käyttö ja opiskeluprosessin eteneminen

Ylivoimaisesti hyödyllisimpänä sovelluksen käyttötapana opiskelijat pitivättekstiviestien käyttöä tiedotustoimintaan. Kenelläkään ei ollut mitään tätä toimintaavastaan. Nopeasti tietoon saatettavat asiat, kuten tuntien muutokset ja opettajansairastumiset, tavoittavat opiskelijat tätä kautta parhaiten. Samoin erilaisiinmuistutuksiin väline nähtiin hyvin käyttökelpoiseksi.

62

Opintojaksojen sisällölliseen ohjaukseen opiskelijat kokivat mobiilituutoroinnillaolevan merkitystä vain muutamassa tapauksessa ja se koski silloin lähinnäharjoittelua, projektitöitä ja opinnäytetöitä; niiden etenemisen seurannasta olipositiivisia kokemuksia. Muutoin opintojaksoihinkin liittyvät käyttökohteet olivatenemmän muistutuksiin kuin itse sisällölliseen ohjaukseen liittyviä asioita. Opettajatpuolestaan näkivät, että kyselyä voidaan käyttää opintojaksojen sisältöjensuunnitteluun ja seurantaan. Opettaja voi opintojakson alussa kysellä esimerkiksikurssiin liittyvistä toiveista ja lähtötasoista ja täten suunnitella kurssia opiskelijoitaparemmin palvelevaksi. Opintojakson lopussa opettaja voi koota palautetta ja saadahalutessaan muutakin kuin virallisten palautejärjestelmien kautta saatavaa tietoa.

Opintojen alussa tapahtuvasta perehdytyksestä opiskelijat löysivät muutamiamahdollisia käyttökohteita mobiilituutoroinnille. Tiettyjä tiedotusasioita ja asioidentarkistuksia voitaisiin hoitaa mobiilisti. Samoin opiskelijatuutorit voisivat käyttäämobiilituutorointia viestiessään aloittaville opiskelijoille. Valtaosa perehdytyksestäja opintoihin sitouttamisesta tulee kuitenkin opiskelijoiden mielestä tehdäkasvotusten. Sosiaalisten taitojen kehittämisen opiskelijat eivät juurikaan nähneetolevan mahdollista tällä sovelluksella; mTuutori ei ole yhteisöllinen työväline.

Mobiilituutoroinnin merkityksestä opiskelumotivaatioon ja jaksamiseen ei oikeinosattu ottaa kantaa (40 %) tai sitten sillä ei nähty olevan vaikutusta tähän asiaan(45 %). Samantyylisesti opiskelijat ajattelivat mTuutorin käytöstä opiskeluprosessin,esimerkiksi opiskelutekniikan, ohjauksessa. Opettajien näkökulmasta asia näyttäytyijossain määrin erilaisena. Heidän mielestään opiskelijoille voidaan tehdämotivaatioon ja jaksamiseen liittyviä kyselyjä ja vastausten perusteella sitten yksilöidäavun tarvitsijat ja ottaa heihin henkilökohtaisesti yhteyttä.

Myöskään opintojen suunnittelussa ja hopsin laatimisessa tai päivittämisessä 60-65 % opiskelijoista ei mieltänyt sovelluksella ja mobiilituutoroinnilla ylipäätäänkäänolevan juurikaan käyttöä tai merkitystä. Jonkin verran enemmän käyttöä sovelluk-selle katsottiin olevan opintojen seurannassa. Opettaja voisi tehdä esimerkiksitarkistuskyselyjä opintosuorituksista tai lähettää muistutuksen lähestyvästäpäätöksenteon takarajasta tai tehtävänjättöpäivämäärästä. Myös opintotoimisto voisiottaa sovelluksen käyttöön esimerkiksi ilmoittautumisten osalta.

Hyödyt ja haasteet mTuutorin käytössä

Puhelimen käytön keskeisimpinä hyötyinä pidettiin saavuttavuutta ja nopeutta.Viestit koetaan henkilökohtaisemmiksi kuin sähköpostiviestit ja siksi ne luetaanhuolellisemmin ja ne myös luetaan yleensä heti. Mobiilituutoroinnin merkittävänähyötynä pidettiin myös sitä, että se lähentää ohjaussuhdetta. Erityisesti, jos

63

opettajatuutori ei muutoin tapaa ryhmää, opettajalla säilyy kontakti opiskelijoihinja opiskelijoihin on helppo ottaa yhteyttä. Lähentymisen tunnetta aiheuttaa myösse, että puhelin on hyvin välitön media, viestien sävy on kevyempi kuinvirallisemman ja muodollisemman tuntuisissa sähköpostiviesteissä. Tämä alentaamyös opiskelijan kynnystä ottaa yhteyttä opettajaan. Näillä kaikilla seikoilla onoletettavasti merkitystä opintojen sujuvalle etenemiselle.

Haasteiksi mTuutorin käytössä nousivat kyselyt. Opiskelijat olivat kokeneetpilotoinnin aikana tulleet kyselyt melko irrallisiksi muusta opiskelusta, he puhuivat”testailusta”. Näin ollen he eivät olleet kovin motivoituneita vastaamaan kyselyihinja välinpitämätöntäkin suhtautumista oli havaittavissa. Jonkin verran opiskelijatolivat jääneet myös kaipaamaan opettajalta viestiä tai reagointia vastattuihinkyselyihin. Tämän kaiken perusteella voi todeta, että perehdytys ja informointialussa on tehtävä todella huolellisesti, jotta opiskelijat mieltävät kyselyjen käytönmerkityksen opiskelulleen. Samoin irralliseksi kokeminen asettaa haasteita kyselyjensisällölliselle suunnittelulle.

Tekstiviestien käytössä on muistettava, että ne ovat akuutteja tiedotteita taimuistutuksia, siis aivan lähipäiviin kohdistuvia asioita. On tarpeen miettiä myösviestien, ja yhtä lailla myös kyselyjen, lähetysajankohtaa, etteivät ne tule keskelläyötä, viikonloppuina tai loma-aikoina. Samoin jos monet opettajat ryhtyvätlähettämään viestejä ja kyselyjä, uhkaksi saattaa tulla että niitä alkaa tulla liikaa,jolloin ne menettävät huomioarvonsa ja niihin aletaan suhtautuavälinpitämättömästi. Viestissä olisi hyvä näkyä myös lähettäjän nimi. Kyselynrakentamisessa tulee muistaa, että se mahdollisesti luetaan ja vastataan kännykässä,jossa on hankala kirjoittaa pitkiä vastauksia tai lukea pieneltä näytöltä pitkiäkysymyksiä tai vastausvaihtoehtoja. Lähetetyistä kyselyistä opiskelijat toivoivat myössaavansa tekstiviesti-ilmoituksen, jotta he huomaavat käydä vastaamassa kyselyyn.

Mobiilituutoroinnin etuna pidetään yleensä sitä, että opiskelija saa ohjausta taiapua juuri kun hän sitä tarvitsee (esim. Silander 2009). MOTTU-projektissa tähänei päästy, sillä 43 % vastaajista ei kokenut saaneensa tällä tavalla ohjausta tai apua.Tämä mielipide vahvistui selkeästi projektin aikana. Yksi suurimmista sekäopettajien että opiskelijoiden kritiikin kohteista olikin opiskelijan vastaus- jaaloitusmahdollisuuden puuttuminen sovelluksesta. Käyttö oli siis opettajalähtöistäpush-mediaa. Nykyaikaisen ohjauskäsityksen mukaista opiskelijalähtöistä opiskelijanvalitsemassa ajassa ja paikassa tapahtuvaa toimintaa, on-demand ohjausta, sovellusei siis mahdollistanut.

Yhtenä rajoittavana asiana mTuutorin käytössä koettiin vielä se, että sovellus olitehty vain yhdelle alustalle. Näin ollen se ei vielä toimi kaikissa puhelinmerkeissä.

64

Lopuksi

Korkeakouluopiskelijoiden opintojen keskeytymisestä tai viivästymisestä ja tähänliittyen opintojen ohjauksesta on keskusteltu viimeisen kymmenen vuoden aikanarunsaasti sekä valtakunnallisella (Opetusministeriö 2002 ja 2008) että paikallisellatasolla (esim. Laitinen & Halonen 2007). Asia on ollut esillä myös opetusministeriönja ammattikorkeakoulujen tavoitesopimuksissa: opintojen keskeyttämistävähennetään ja tutkintojen suorittamista nopeutetaan kehittämällä opintoprosessia(esim. Opetusministeriön ja Savonia-ammattikorkeakoulun sopimus 2009).

Opintojen ohjausta tehostamalla on ajateltu pystyttävän vaikuttamaan siihen, ettäopiskelijat valmistuvat tavoiteajassa ja että opintojen keskeytykset vähenevät(Opetusministeriö 2002 ja 2008). Ohjauksen määrää on pidetty riittämättömänä.Tätä saattaa selittää osaltaan myös se, että opiskelu on henkilökohtaistunut jaopiskelijalla on paljon mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, mistä tehdä valintoja. Myösopiskelijajoukko on entistä heterogeenisempaa. Korkeakoulujen arviointineuvostonarviointiraportti kehottaakin korkeakouluja monipuolistamaan ohjausmenetelmienkäyttöä ja kehittämään uusia ja tehokkaita ohjausmuotoja; ohjausta tulee olla tarjollavaihtoehtoisin menetelmin (Vuorinen ym. 2005). Mobiilituutorointi voi olla yksivaihtoehto toteuttaa ohjausta. Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena –projektinkokemukset puoltavat tätä käsitystä. Sekä opiskelijat että opettajat pitivät mTuutori-sovelluksen käyttöä ohjausta täydentävänä keinona sekä yhtenä lisäväylänä tavoittaaopiskelijat. Opiskelijoista ne, jotka käyttivät sovellusta puhelimen kautta, sisäistivätmobiilituutoroinnin idean paremmin kuin ne, jotka toimivat Moodlen kautta. Senvuoksi jatkossa tulisi panostaa opiskelijoiden perehdytykseen ja informointiin, jottahe ottaisivat mobiilin vaihtoehdon aidosti käyttöön.

Opinnoissa eteneminen on aina yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Näinmyös ohjaustarpeet ovat hyvin yksilöllisiä (mm. Järvelin 2010). Korkeakoulujenarviointineuvoston arviointiraportti puhuu opintojen henkilökohtaistamisesta(Vuorinen ym. 2005). Opiskelijalle tuleekin olla tarjolla riittävästi ja oikeanaikaisestihenkilökohtaista ohjausta koko opintopolun ajan (Vuorinen ym. 2005; Pelkonen2010). Herkkyys kuulla yksittäisen opiskelijan ääntä oli tämänkin hankkeen yksikokemus. Vieläkin enemmän yksilölliset tarpeet saattaisivat tulla esiin, jos sovellusmahdollistaisi tasavertaisuuden niin, että opiskelijakin voisi lähettää tai vastataviestiin.

Erityisenä haasteena ohjauksessa on varhainen puuttuminen opintojenongelmatilanteissa (Jäntti ja Haapaniemi 2010). Opettajien tekemät motivaatio- jajaksamiskyselyt voivat tämän hankkeen kokemusten perustella palvella tätä asiaa.Tietyin väliajoin tehdyt kyselyt saattavat nostaa esiin opiskelijan, joka tarvitsee

65

lisäohjausta tai tukea ja tällöin mahdollinen varhainen puuttuminen tuleemahdolliseksi. Kun ohjauksen tarvitsijat saadaan yksilöityä, niin heidän kanssaanvoi silloin sopia henkilökohtaiset tapaamiset. Tähän jatko-ohjaukseen eivätmobiilituutoroinnin keinot yleensä riitä.

Selvitysten mukaan ( esim. Pelkonen 2010) opiskelijat vaikuttavat kaipaavanopintojen etenemisen seurantaa ja yhteydenottoa, jos opinnot eivät eteneaikataulussa. Samoin muutoksista tiedottamiseen on syytä kiinnittää huomiota.Tähän tulokseen voidaan päätyä myös tämän pilotoinnin kokemusten pohjalta.Opiskelijat ja pitkälti opettajatkaan eivät pitäneet sovellusta kovin merkityksellisenätyökaluna opintojen yksilöllisessä suunnittelussa, mutta seurannassa käyttöäsovellukselle löydettiin. Erityisesti muistutuksiin oltiin tyytyväisiä ja niiden katsottiinolevan yksi parhaimpia sovelluksen käyttömahdollisuuksia muutoksistatiedottamisen ohella.

Kokonaisuutena mTuutorin ohjauksellisesta merkityksestä todettiin, että mTuutorinkyselyillä ja tekstiviesteillä voidaan muistuttaa, aktivoida ja saada opiskelijatajattelemaan haluttuja asioita. Sisällölliset keskustelut ja suunnittelu vaativat sensijaan yleensä henkilökohtaisen tapaamisen opettajatuutorin kanssa. Omastanäkökulmastaan opettajat kokivat, että pilotoinnin aikana oppimisprosessiayleisestikin mietittiin enemmän, ymmärrys ohjauksesta syveni ja tuutoroinninsuunnitelmallisuus lisääntyi. Näin pilotoinnilla oli mobiilituutorointia laajempaakinmerkitystä opettajan ohjaus- ja tuutorointitaitojen kehittymiselle.

TtL Airi Laitinen työskentelee kuntoutuksen yliopettajana ja fysioterapian koulutus-ohjelmasta vastaavana opettajana Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan Kuopionyksikössä. MOTTU-projektissa hänen tehtävänään on ollut arvioida projektinvaikuttavuutta. Aikaisemmin hän on toiminut osa-aikaisena tutkijana Savonia-ammattikorkeakoulun ARVO-projektissa (moniammatillisen opettajuuden kehittäminen)vuosina 2003-2006 sekä osallistunut Savonia-amamattikorkeakoulun opiskelijoidenkeskeyttämisselvityksen tekoon vuosina 2006-2007.

66

Lähteet

Jäntti, J. & Haapaniemi, T. 2010. Esteetön ohjaus korkeakouluissa – kysely jakoulutus. Teoksessa Jäntti, J. & Kanto-Ronkanen, A. (toim.) Esteetön opintopolkukorkeakoulutuksessa. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D2/1/2010.Kuopio, 7-16.

Järvelin, S. 2010. Ohjauksella esteettömyyttä aikuisopiskelijan opintopolun erivaiheisiin. Teoksessa Jäntti, J. & Kanto-Ronkanen, A. (toim.) Esteetön opintopolkukorkeakoulutuksessa. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D2/1/2010.Kuopio, 27-34.

Laitinen, A. & Halonen, M. 2007. Keskeyttämisen syyt selville – opinnot loppuunammattikorkeassa! Opintojen keskeyttäminen Savonia-ammattikorkeakoulussavuonna 2005. Julkaisusarja D 3/2008. Savonia-ammattikorkekakoulu. Kuopio.

Opetusministeriö. 2003. Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisentoimenpideophjelma. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:27.h t tp ://www.minedu . f i /OPM/Ju lka i su t/2003/korkeakou lu j en_opintoaikojen_lyhentamisen_toimenpideohjelma?lang=fi&extra_locale=fi

Opetusministeriö. 2008. Koulutus ja tutkimus 2007-2012. Kehittämissuunnielma.Opetusministeriön julkaisuja 2008:9.http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2008/Koulutus_ja_tutkimus_2007_2012._Kehittamisuunnitelma?lang=fi&extra_locale=fi

Opetusministeriön, Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän ja Savonia-ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle 2010-2012. Opetusministeriö18.12.2009. Savonia-ammattikorkeakoulu. Kuopio.

Pelkonen, E. 2010. Esteitä opintopolulla? Opiskelijoiden kokemuksia esteistä jaesteettömyydestä Kuopion yliopistossa. Publictions of the University of EasternFinland. General Series No 4/2010. Kuopio.

Silander, P. 2009. Mobiilipedagogiikka – mitä se on? Asiantuntijaluento AVO-hankeessa 1.9.2009. Suomen eOppimiskeskus ry. Hämeen ammattikorkeakoulu.Hämeenlinna.

Vuorinen, R., Karjalainen, M., Myllys, H., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Holm, K.2005. Opintojen ohjaus korkeakouluissa – seuranta 2005. Korkeakoulujenarviointineuvosto. Verkkojulkaisuja 5. http://www.kka.fi/files/197/KKA_0505V.pdf

67

68

Anna-Leena Ruotsalainen

Etätuutoroinnin mahdollisuudet ammattikorkeakoulussa

Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena - projektissa yhtenä tavoitteena on ollutkehittää etätuutorointiprosessimalli opiskelijoiden mobiilituutorointiin. Etätuuto-rointiprosessimalli on tarkoitettu Savonia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalanammattikorkeakoulun opettajien, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan käyttöön.Tämän avulla voi löytää uusia keinoja opiskelijan ohjaamiseen mobiiliteknologianja sosiaalisen median avulla. Prosessiin on koottu laajasti erilaisia mahdollisuuksiatoteuttaa etätuutorointia opiskelijan opintopolun eri vaiheessa.

Etätuutorointiprosessimallia työstettäessä on hyödynnetty Savonia- ammatti-korkeakoulussa tehtyä opiskelijan ohjauksen prosessikuvausta. Näin prosessi eiole irrallinen osa muusta opiskelijan ohjauksen prosessista, vaan se tukee yleistäohjauksen prosessia ja antaa uusia välineitä opettajille ja muulle henkilökunnalleopiskelijan ohjaukseen.

Etätuutorointiprosessissa kuvamme opiskelijan ohjausta opintojen eri vaiheissa.Ohjaus prosessissa on jaettu opintojen alussa tapahtuvaan, opintojen aikaiseen jaopintojen päättövaiheen ohjaukseen. Prosessissa on myös mukana ohjaus ennenopintoja ja opintojen jälkeen. Jokaisessa vaiheessa on määritetty yleiset ohjauksentavoitteet. Opiskelijan ohjaus on jaettu opintojen eri vaiheessa eri osa-alueisiinsekä sisältöihin. Prosessissa on pohdittu myös millaisilla menetelmillä ja välineilläohjausta voisi toteuttaa ja kenen vastuulla ohjaus missäkin vaiheessa ja osa-alueessaon.

Etätuutorointi ei saa olla irrallinen osa muusta opiskelijan ohjauksesta ja näin ollenohjauksen kokonaisuunnitelman työstäminen ammattikorkeakouluissa muttaetenkin jokaisessa koulutusohjelmassa on erittäin tärkeä. Näin opiskelijan ohjauson suunniteltua, systemaattista ja tarkoituksenmukaista ja opiskelija saa ohjaustatarpeen mukaan ja oikeaan aikaan. Tällöin myös tuetaan opiskelijoita opiskelussa,opiskelujen suunnittelussa ja opintojen oikea-aikaisessa etenemisessä ja opintojenvalmistumisessa.

Etätuutorointiprosessi-mallista tuotettiin flash-sovellus, joka on molempienammattikorkeakoulun www-sivuilla ja näin helposti käyttöön otettavissa. Sovellustaon helppo käyttää ja siitä saa hyvän käsityksen opiskelijan etäohjauksesta opintojeneri vaiheessa. Sovelluksen on toteuttanut Savonia-ammattikorkeakoulun KuopionMuotoiluakatemian opiskelija Salla Järviluoto syventävien opintojensa projektityönä.

69

Etätuutorointiprosessi- mallin animaation aloitussivu, mistä kaikki alkaa

Opintojen ohjaus opintojen alussa

70

Ohjaus opintojen aikana

THM Anna-Leena Ruotsalainen toimii projektipäällikkönä Mobiiliteknologia tuutoroinnintukena – projektissa ja projektisuunnittelijana Henkilökohtaisten oppimisympäristöjenkehittäminen – projektissa sekä fysioterapian lehtorina että Avekki- kouluttajana Savonia-amk terveysalan Kuopion yksikössä

Kuvat Salla Järviluoto

71

Lähteet

Opiskelijan ohjauksen kokonaissuunnitelma 2010-2012, Savonia-ammattikorkeakoulu, 3.12.2010

Opiskelu ja sen ohjaaminen prosessikansio, Savonia-ammattikorkeakoulu. 3.12.2010

72

Mitä tulevaisuudessa?

Ohjauksella tuetaan eri-ikäisiä ihmisiä eri elämänvaiheissa niissä valintatilanteissa,jotka koskevat koulutusta, ammatinvalintaa ja urasuunnittelua. Ohjaus,tiedottaminen ja neuvonta esimerkiksi kouluissa auttavat oppilaita ja opiskelijoitaselkeyttämään koulutusta ja uraa koskevia valintoja, ymmärtämään työmarkkinoitasekä kehittämään uran- ja elämänsuunnittelun taitoja. Henkilökohtainen neuvontaja ohjaus auttavat valintatilanteissa, jotka koskevat kurssivalintoja, jatkokoulutusta,täydennyskoulutusta, työpaikan hakua tai uudelleen kouluttautumista. Ohjauksensaatavuudessa ja ohjauksen organisoinnissa on kuitenkin puutteita kaikilla tasoilla,myös ohjausta koskeva päätöksenteko koetaan hajanaiseksi. (Vuorinen & Kasurinen2002)

Opettajien suhtautuminen ohjausvastuuseen on muuttunut positiivisemmaksi.Myös oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmän toiminta yhteistyömuotona jamoniammatillisena työryhmänä on vahvistunut. Ohjaukseen liittyvät tarpeet jaodotukset ovat lisääntyneet koulun sisäisessä toiminnassa, mutta ohjausresurssejaei ole lisätty samassa suhteessa. Ohjauksen merkitys on lisääntynyt yksilöllisyydenja valinnaisuuden painottuessa. Myös oppilaiden ja opiskelijoiden henkilökohtaistenongelmien lisääntyminen on lisännyt ohjauksen tarvetta ja merkitystä. Omanohjausasiantuntijuuden merkitys korostuu ohjauksellisen ajattelutavanvahvistamisessa kouluyhteisössä. Ohjaajien mielestä ohjauksen on reagoitavajatkuviin muutoksiin ja ohjaajan on kyettävä seuraamaan yhteiskunnan muutostaja olemaan tietoinen siitä pystyäkseen tukemaan nuoria elämän ja tulevaisuudensuunnittelussa. (Kupiainen 2009)

Tulevaisuudessa joudutaan entistä enemmän pohtimaan ohjauksen ydintehtäviäja ohjausvastuun jakamista. Ohjauksen asiantuntijalle on keskeistätoimintaympäristöjen kehittäminen, mikä voi tarkoittaa oman kouluyhteisön sisäistäkehittämistä ja vuorovaikutus-, yhteistyö- ja verkostosuhteiden kehittämistä muuntyöelämän kanssa sekä globaalin kehityksen ja yhteiskunnan ja työelämänmuutoksen hahmottamista. (Kupiainen 2009) Tulevaisuudessa ohjauksessa onhuomioitava mm. monikulttuurisuus, palveluiden saatavuus, asiakaslähtöisyys,verkostomaisen toimintatavan korostuminen, kumppanuudet, moniammatillisuus,moniasiantuntijuus, ennakointi ja syrjäytyminen/osallisuus.

Ohjaus ei saa olla ohjausta vain ohjauksen vuoksi, vaan sen tulee olla tavoitteellistaja ohjauksen tulee olla jäsenneltyä niin että se tukee opiskelijoiden oppimisprosessia.Ohjaus voi olla yksilöllistä ohjaamista tai suuren ryhmän massaohjausta. Ohjauksellasaadaan oppijan ajattelua suunnattua ja kohdennettua oikeisiin asioihin,kokonaisvaltaisiin oppimisen malleihin.

73

Ohjaustoiminnan kehittäminen edellyttää asiantuntevaa ammatillista johtamistaja ohjaustoiminnan kokonaisuuden hahmottamista. Ohjauksen tulevaisuuttarakennetaan yhteistä tahtotilaa rakentamalla. Tämä edellyttää aktiivistavuoropuhelua ja yhdessä asetettuja tavoitteita sekä yhteistoiminnan sisällöllistä jamenetelmällistä kehittämistä. Verkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen, ohjauksenkokonaisvoimavaran optimaalinen hyödyntäminen asiakaslähtöisesti sekäohjaustoiminnan johtaminen (Lehmusto 2010) tulee huomioida ohjauksenkokonaisvaltaisessa suunnittelussa.

Myöskään tulevaisuudessa sähköisten palvelujen kehittäminen ei poista tarvettaface to face – ohjaukselle, mutta se mahdollistaa monikanavaiset ja eritasoisetpalvelut. Ohjauksella on tarkoitus tukea ja turvata opiskelijan opiskeluprosessia.Tulevaisuudessa mobiilisuuden merkitys kasvaa ja sen myötä etäisyyksien merkitysvähenee. Internet ja verkostot muuttavat ihmisten välistä kommunikaatiota jalisäävät vuorovaikutusta.

Mobiiliala on suurimmassa nousussaan sitten 2000-luvun alun IT-kuplan. Ennenpelkkinä puhelimina ja tekstiviestilaitteina toimineet mobiililaitteet ovat muuttuneetmonimuotoisiksi viestintävälineiksi, joilla voidaan hoitaa yhteydenpito erilaisiamenetelmiä käyttäen. Mobiiliympäristöjen kehittymisen myötä moni yritys ontuonut käyttäjien saataville erinäisiä mobiilisovelluksia. Nämä sovellukset voivatusein olla yksinkertaisia käyttöliittymiä valmiiden palveluiden käyttöön. (NFC 2011)

Mobiililaitteiden yksi potentiaalinen sovelluskäyttö on erilaiset opastus- jaseurantatoimet. Opettavissa ohjelmissa olisi myös potentiaalia vaikkapamusiikinsoiton opiskeluun. Mobiililaite ei väsy kuin akun loppuessa. Mobiililaitteetovat parantaneet ihmisten tavoitettavuutta. Samalla myös sosiaalinen media ontehnyt viestinnästä epäformaalimpaa, jolloin on voitu helpommin viestiäarkisimmistakin asioista. Kun sosiaalinen media yhdistetään mobiililaitteidentoimintoihin, niin olemme saavutettavissa 24/7. Toisaalta meillä on myösmahdollisuus hyödyntää nykyaikaisia palveluita huolimatta siitä missä fyysisestiolemme. Etäopetuksen kannalta mobiilitoiminnot voivat olla merkittäviä, kunluentoa voi mahdollisesti tulevaisuudessa seurata suoraan mobiililaitteellariippumatta sijainnista. (NFC 2011)

Mobiiliteknologian mahdollisuudet

Henkilökohtaiset oppimisympäristöt (PLE) ovat tulossa sosiaalisen median myötämyös ammattikorkeakouluihin opiskelijoiden työvälineiksi. Tulevaisuudessaopiskelijat itse räätälöivät oman oppimisympäristönsä, rakentavat se itsensänäköiseksi. Myös opiskelija itse valitsee opiskeleeko hän mobiilisti, mobiililaitteilla

74

vai tietokoneelta. Näin opiskelija rakentaa itse omaa oppimispolkuaan. Oppiminentapahtuu yhteisöllisesti autenttisessa tilanteessa ja oppimista tukee yhteisöllinentiedonrakentaminen.

Mobiililaitteet mahdollistavat autenttisen oppimisen luonnollisessa ympäristössä.Opiskelijoista tulee tiedon tuottajia, koska mobiiliteknologia mahdollistaa helpontavan ympäristön dokumentointiin monella eri tavalla (video, ääni, teksti, …).Autettisessa tilanteessa tehtyyn tallenteeseen voidaan palata myöhemmin ja käydäoppimisen reflektointia läpi. Mobiilius mahdollistaa opetuksen poisviemisenluokkahuoneesta, mikä saattaa kasvattaa opiskelijoiden motivaatiota opiskeluun.Mobiiliteknologia helpottaa opiskelijoiden välistä kanssakäymistä ja yhteisöllistäoppimista perinteiseen verkko-oppimiseen verrattuna.

Opiskelijoiden valmiudet uusiin teknologioihin ovat lisääntyneet, mutta vielä eletäänmurrosaikaa valmiuksissa hyödyntää teknologiaa. Opiskelijaryhmien sisällä on vieläsuuria eroja teknologian hyödyntämisessä.

Opiskelijoilla ja opettajalla tulisi olla samanlainen oppimiskäsitys opiskeltavastailmiöstä, menetelmistä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Roolit muuttuvatopettajan ja opiskelijan välillä, opiskelija voi olla myös opettaja oppimistilanteessa.Näin hyödynnetään opiskelijan osaamista opetuksessa. Opettaja toimiitulevaisuudessa enemmän ja enemmän valmentajana, mentorina, muutosohjaajanaja itse myös oppijana opiskelijan oppimisprosessissa.

Opettajan tehtäväksiantojen tulee muuttua suurimmiksi kokonaisuuksiksi useanaineen integraatioksi. Näin saadaan opiskelijan oma oppiminen näkyväksiopiskelijan oman oppimisen reflektion kautta. Opettajien välistä yhteistyötä tulisilisätä opetuksen suunnittelussa, jotta usean aineen integraatio ihan oikeastitapahtuisi.

Myös opettajalla tulisi olla tulevaisuudessa mahdollisuus valita oma alustaohjaukseen. Näin opettaja ja opiskelija voivat yhdessä valita opiskelijalle sopivanohjausympäristön ja siten oppimisesta tulee entistä enemmän oppijalähtöinennykyisen opettajalähtöisyyden sijaan.

Opettajan on osattava valita tekniikan tuomista mahdollisuuksista oikeita omaanopetukseen ja osata integroida pedagogiikka ja välineet tarkoituksenmukaisesti.Välineet eivät saa määritellä opetusta eivätkä oppimista, vaan se on keino opiskella.Tulevaisuudessa organisaatioiden tulisi tukea myös sosiaalisen median palvelujaeikä vain organisaation sisäisiä palveluita, mikä mahdollistaisi opiskelijan omatvalinnat oman oppimisympäristön rakentamiseen.

75

Tulevaisuudessa uudet mobiilit käytänteet ja teknologiat mahdollistavattehokkaamman TKI- toiminnan ja oppimisen integroinnin, jolloin oppiminen voitapahtua autenttisissa oppimisympäristöissä. Tieto on kaikille saavutettavissahelposti, tekniikka mahdollistaa luovat ratkaisut sen tiedon käytössä ja hyödyn-tämisessä kuvan, äänen, videon avulla. Osataanko me hyödyntää luovia ratkaisujaopetusta työelämää uudistavalla tavalla, siten että luovilla ratkaisulla uudistetaantyötapoja ja opiskelijoista tulee työn tulevaisuuden kehittäjiä.

Mobiiliteknologia taidon oppimisessa

Erilaiset opittavat asiat vaativat erilaista pedagogiikkaa ja erilaisia välineitä ja työkalujaoppimisen tueksi. Taidon oppiminen on perinteisesti ollut asia, jossahenkilökohtainen kontakti opettajan ja oppijan välillä on ollut välttämätön. Taidonoppimisessa mallioppiminen eli demonstraatiot ja opittavan asian ohjattuharjoitteleminen ovat keskeisiä. Mallista opittavia asioita ovat esimerkiksi kuvallisettaidot, käden taidot ja musiikki, mutta myös esimerkiksi ensiaputaidot,käsityötekniikoiden hallinta (kuten kutominen, sorvaus, neulominen, veistäminen,taonta), laskettelu ja muut urheilulajit, ruoan valmistus ja niin edelleen.

Lapsi oppii mallista. Sosiaalisen kontaktin merkitystä oppimisessa ei voi liikaakorostaa. On myös arvovalinta, että lapsille ja nuorille annetaan aikuisen ihmisenaikaa. Perustekniikoiden oppimisessa henkilökohtaista ohjausta voi olla vaikeakorvata. Sen avulla luodaan oppijalle turvallisuutta sekä välitön palaute ja kokemussiitä, että ”teen oikein”, mikä on tärkeää lapsen kehityksen ja myöhemminammattilaiseksi kasvamisen kannalta.

Mobiiliteknologia tarjoaa kuitenkin jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmänmahdollisuuksia myös taidon oppimisen tukemiseen.

Simulaattoreita on jo pitkään käytetty esimerkiksi erilaisten ajoneuvojen käsitte-lemisen opetuksessa. Simulaattorit ovat käytössä myös peleissä ja viihteessä.Simulaattoreita voidaan kuitenkin käyttää myös vaikkapa hoitotilanteen opetuksessatai oikeitten liikemallien oppimisessa esimerkiksi työ- tai urheilusuorituksessa.Tällöin laite voi ohjata oppijan toimintaa sekä antaa palautetta. Simulaattori voitoimia tulevaisuudessa myös ”etänä”, jolloin oppiminen voi tapahtua myösmobiilisti. Tällöin simulaattori on ohjaajan jatke.

On kehitetty myös erilaisten kamera- ja ääni- ym. tekniikoiden kautta tapahtuvaaohjausta, jossa opettaja voi sijaita vaikka toisella puolella maailmaa. Verkosta löytyymyös lukematon määrä minkä hyvänsä alan opetusvideoita ja nettitutoriaaleja.Opettajan on tässä tilanteessa tärkeää osoittaa oikeat lähteet. Opettaja jäsentää jasuuntaa oppimista, jotta oppiminen rakentuu mielekkäästi ja tarkoituksenmukaisesti.

76

Mobiiliteknologia tuo mahdollisuuden luoda ajasta ja paikasta riippumaton kontaktikuvan ja äänen avulla. Tätä mahdollisuutta voi käyttää jo ammatillisessaperusopetuksessakin. Opettaja voi antaa palautteen opiskelijalle mobiilitekniikanavulla ajasta ja paikasta riippumatta. Tässä on silloin kysymys edelleen samastataidon oppimiseen liittyvästä periaatteesta, jossa oppiminen vaatii henkilökohtaisenohjauksen ja sosiaalisen kontaktin oppijan ja opettajan välillä. Mobiiliteknologiavoi myös tukea tätä kontaktia.

Mobiiliteknologia antaa mahdollisuuden myös esimerkiksi tenttien järjestämiseen,opiskelijoiden lisäohjaamiseen ja erilaiseen tiedon hankinnan ja oppimisenaktivoimiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Tekniikka auttaa myös opettajaakäsittelemään ja jäsentämään opiskelijoiden tuottamaa materiaalia sekä saamaantietoa opiskelijoiden lähtökohdista ja oppimisesta reaaliajassa opiskelijakohtaisesti.Tämä taas auttaa opettajaa suunnittelemaan opetustaan ja myös opiskelijalla onmahdollisuus saada vertailutietoa omasta oppimisestaan oppimisprosessistatallentuvan tiedon avulla.

77

Lähteet

Kupiainen, K. 2009. Käyttötieto opinto-ohjaajan ohjausajattelun muutoksenkuvaajana. Tampereen yliopisto. Tampere.

Lehmusto, L. 2010. Näkökulmia ohjauksen tulevaisuuteen. Jyväskylän työ- jaelinkeinotoimisto. Jyväskylä.

NFC. 2011. http://www.rfidlab.fi/nfc

Vuorinen, R. & Kasurinen, H. (toim.) 2002. Ohjaus Suomessa. Koulutuksentutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto.

78

Elämä on mobiilia

Oli opiskelu ennen hankalaa,kun kirjat piti mukanaan kantaa.Ja sitten kouluun polkemaan ja pulpettiin taas istumaanja kohta rupesi nukuttamaan.

En saanut ohjausta kun tarvitsin.Jos pientä neuvoa vain halusin,piti jonottaa ovella ja opettajienhuoneessakuunnella niiden kahvijuttuja.

Sitten MOTTU-projekti homman järkkäsimTuutori-ohjelman kun värkkäsi.Mä pysyn ajan tasalla. On helppoa tuutori-Sannalla,myös minun kysymyksiin vastata.

MOTTU-projekti mahdollisti sentämän hienon mobiiliohjauksen.Mä siitä olen iloinen ja kyselyihin vastailen.mTuutoria käytän hymyillen.

Kun ensimmäisen kännykkäni sain,luulin enää muuta tarvitse en lain.Sitä esittelin kaikille, niin Mirkulle kuin Maikille,ne oudosti mua tuijottivat vain.

En ollut vielä kovin mobiili.Oli akun kesto tunti ja vartti.Sitten tekstiviesti keksittiin ja kohtahan jo kävi niin,että minustakin tuli mobiilisti.

Niin alkoi mobiilielämä,vaikka vaikeaa se oli välillä.Ei ollut kelle tekstata ja joskus oli hidasta,tuli viestit parin päivän viiveellä.

Nyt voin opiskella missä vaan.Ei tartte mennä kouluun nuokkumaan.Jos istun vaikka autossa tai Pendoliino-junassa,voin opiskella reaaliajassa.Kun mobiilisti opiskella saan,voin mennä vaikka rantaan istumaan.Voin pärskytellä jaloilla,on hauskaa myöskin kaloilla.On opiskelu aika mukavaa.

Ja nyt on elämä mobiilia,eikä enää tylsän stabiilia.Voin työskennellä missä vaan, tule vaikka katsomaan,tai ainakin – soitellaan.

Sanat Pentti Ojajärvi

79