SÄHKÖTEKNIIKAN Sähkötekniikan koulutusohjelman on voimak-portal.savonia.fi/img/amk/sisalto/_opiskelijalle/... · 2011. 9. 5. · sähkökoneet sähkökäytöt ja tehoelektroniikka

1

SÄHKÖTEKNIIKAN

KOULUTUSOHJELMA

Sähkötekniikan koulutusohjelman yhteiset

osaamistavoitteet

Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamisprofiili

on määritetty valtakunnallisessa työryhmässä ja

sen keskeiset tekijät ovat:

tekninen perusosaaminen

suunnitteluosaaminen

sähkö- ja laiteturvallisuuden osaaminen

yritys- ja tuotantotalouden osaaminen

sähkönjakelun ja rakennusten sähköjärjes-

telmien osaaminen

sähkökoneiden ja sähkökäyttöjen osaaminen

Sähkötekniikan koulutusohjelman

toimintaympäristö ja osaamistavoitteet

Savonia-ammattikorkeakoulun sähkötekniikan

koulutusohjelma on vahva alueellinen vaikuttaja,

jonka keskeisin toiminta-alue on Itä-Suomi.

Opiskelijarekrytoinnin ja koulutusohjelmasta

valmistuvien insinöörien työllistymisen kautta

vaikutus ulottuu merkittävästi laajemmalle.

Savonia-ammattikorkeakoulun sähkötekniikan

koulutusohjelma osaamisalueet ovat

sähkönjakelu

talotekniikka

sähkökoneet

sähkökäytöt ja tehoelektroniikka

näitä tukeva automaatio.

Sähkötekniikan koulutusohjelman on voimak-

kaasti poikkialainen sähkönjakeluun ja sähkön

teolliseen käyttöön perehdyttävä opintokokonai-

suus, jossa keskeisenä tavoitteena on luoda

vahva perussähkötekniikan tuntemus. Perintei-

sen sähkötekniikan rinnalla tietotekniikka ja

automaatiotekniikka ovat sovelluksissa merkittä-

vässä asemassa.

Koulutusohjelman osaamistavoitteet perustuvat

alan kansainvälisen kilpailun tuomiin tarpeisiin.

Koulutusohjelman osaamistavoitteet on täsmen-

netty suuntaavien opintojen mukaisesti.

2

Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit

Osaamisalueen kuvaus

Insinööri (AMK)

Sähkö- ja informaatiotekniikan perusosaaminen osaa hyödyntää sähkötekniikan peruslakeja ja virtapiirien ratkaisumenetelmiä sähkövoimatekniikassa

tuntee elektroniikan komponentit ja peruskytkennät

hallitsee sähkötekniset perusmittaukset

omaa tietotekniikan perustaidot

Luonnontieteiden, kielten ja viestinnän

perusosaaminen

osaa hyödyntää matemaattisia menetelmiä ja työkaluja alan ilmiöiden kuvaamiseen ja ongelmien ratkaisuun

tuntee alan sovellutuksissa tärkeät fysiikan lainalaisuudet, erityisesti sähkömagneettisten ilmiöiden osalta

osaa käyttää äidinkieltä ja vieraita kieliä ammattialan suulliseen ja kirjalliseen viestintään

Sähkö- ja laiteturvallisuuden osaaminen tuntee oman alansa keskeiset sähkö- ja laiteturvallisuuteen liittyvät lait ja määräykset ja osaa soveltaa niitä

käytännössä

omaa myönteisen asenteen turvallisten työtapojen ja menetelmien noudattamiseen ja kehittämiseen

Yritys- ja tuotantotalouden osaaminen tuntee kannattavan liiketoiminnan edellytykset sekä taloudellisen suunnittelun ja ohjauksen tärkeimmät

työkalut

hallitsee taitoja osallistua projekti-toimintaan sekä johtaa ihmisiä, prosesseja ja projekteja

tuntee yrittäjyyden, markkinoinnin sekä teollisuuden palveluliiketoimintojen perusperiaatteet

Sähkönjakelutekniikan perusosaaminen tuntee yleisen sähkönjakeluverkon ja rakennusten sähköverkon rakenteet ja ominaisuudet

osaa mitoittaa sähkönjakeluverkon ja rakennusten sähköverkon peruskomponentit

hallitsee sähköteknisen dokumentoinnin

tuntee sähkönjakelun kojeitten ja kojeistojen sekä sähköjärjestelmien suojausten ja käytönvalvonnan peru-

sominaisuudet

Tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen

perusosaaminen

tuntee tehoelektroniikan peruskytkennät ja komponentit, sähkökoneiden ja sähkömoottorikäyttöjen laitteet

ja niiden ominaisuudet

osaa mitoittaa taajuusmuuttajakäyttöjä ja muita moottorikäyttöjen komponentteja

tuntee sähkökäyttöjen suojaus- ja ohjausmenetelmät mukaan lukien ohjelmoitavat logiikat ja väyläratkaisut

Säätö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen tuntee instrumentointitekniikan laitteita, komponentteja ja väyläratkaisuja

tuntee automaatiotekniikan ja säätötekniikan perusteorian ja sovelluksia

osaa käyttää ja suunnitella ohjelmoitavilla logiikoilla ohjausjärjestelmiä

3

Sähkönjakelu ja talotekniikka

Suuntaavien opintojen keskeisimmät asiakoko-

naisuudet liittyvät sähköenergia- ja sähkönjake-

lujärjestelmiin sekä sähköiseen talotekniikkaan.

Sähkönjakelutekniikka perehdyttää sähkönjake-

luverkkojen teknistaloudelliseen suunnitteluun,

mitoitukseen ja rakentamiseen sekä sähköener-

giahuollon automaatioon. Talotekniikka pereh-

dyttää kiinteistöjen sähköteknisiin järjestelmiin

kuten sähköasennuksiin, tele- ja ohjausjärjes-

telmiin sekä rakennusautomaatioon.

Sähkönjakelu ja talotekniikan suuntaavien opin-

tojen osaamistavoitteet ovat:

4

Sähkönjakelu ja talotekniikka Osaamisalueen kuvaus

Insinööri (AMK)

Suunnitteluosaaminen tuntee oman alan suunnitteluprosessit ja -menetelmät sekä ohjelmistotyökalut

osaa mitoittaa ja valita laitteita ja komponentteja teknistaloudellisilla periaatteilla

hallitsee standardien mukaisen dokumentoinnin

ymmärtää standardien merkityksen ja osaa soveltaa niitä omalla alalla suunnittelun kaikissa työvaiheissa

tuntee laatujärjestelmien merkityksen

ymmärtää tuotteen elinkaariajattelun

Sähkönjakelun ja rakennusten sähköjärjestel-

mien osaaminen

osaa mitoittaa sähkönjakeluverkon komponentit alan suunnitteluohjeiden, määräysten ja standardien mu-

kaan

osaa mitoittaa rakennusten sähköverkon komponentit alan suunnitteluohjeiden, määräysten ja standardien

mukaan

osaa mitoittaa teollisuusverkkojen peruskomponentit

osaa taloudellisen suunnittelu- ja tarjouslaskennan urakoinnissa ja verkon suunnittelussa

Sähkönjakelun ja talotekniikan automaatio-

osaaminen

tuntee sähkönjakelun ja talotekniikan automaatiojärjestelmät ja niiden perusominaisuudet

osaa toteuttaa ohjaus- ja säätösovelluksia

Tilojen ominaisuuksien hallinta ymmärtää tilaajan ja käyttäjän laatuvaatimukset talotekniikan tilojen ominaisuuksille

ymmärtää sähköistyksen, valaistuksen ja tietojärjestelmien mahdollisuudet tilojen ominaisuuksien hallin-

nassa

Energiaosaaminen tuntee sähkön tuotantomuodot ja tuotantotekniikat

tuntee sähkön tuotanto-, siirto-, jakelu- ja kulutusjärjestelmän ja siihen liittyvän markkinointi- ja liiketoi-

minnan

osaa suunnitella ja käyttää sähköjärjestelmiä energiatehokkaasti ja ymmärtää energiankäytön

ympäristövaikutukset

Toteutusosaaminen (hops) tuntee talotekniikan toteutusprosessin ja sen liittymisen rakennusprosessiin

tuntee sähköurakointia ohjaavat viranomaissäädökset, muut ohjeet ja suositukset

ymmärtää työnjohtotehtävissä vaadittavat valmiudet, työsopimukset ja sopimusehdot

hallitsee viranomaisten sähköteknisten järjestelmien urakoitsijoilta edellyttämän pätevyyden koulutuksen

osalta

Tarkastus-, käyttö- ja ylläpito-osaaminen tuntee sähkönjakelu- ja talotekniikan laitteistojen tarkastuskäytännöt

tuntee sähkönjakelu- ja talotekniikan laitteistojen ylläpidolle asetetut vaatimukset ja suositukset

tuntee sähköteknisiin järjestelmiin liittyvät työturvallisuusvaatimukset, pätevyysvaatimukset ja virano-

maismääräykset

viranomaismääräykset

5

Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka

Opinnot perehdyttävät sähkökoneisiin, tehoelekt-

roniikkaan, teollisuuden sähkönkäyttöympäris-

töön, sähkömoottorien monipuolisiin käyttösovel-

luksiin, teollisuuden sähköverkkoihin ja teollisuu-

den sähkökäyttöjen automaatioon. Opiskelijat

tutustuvat samalla sovellusalueen yksittäisiin

komponentteihin sekä perehtyvät kokonaisten

laitejärjestelmien mitoittamiseen.

Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikan

suuntaavien opintojen osaamistavoitteet ovat:

6

Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka Osaamisalueen kuvaus

Insinööri (AMK)

Suunnitteluosaaminen tuntee tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen suunnittelumenetelmät

tuntee tehoelektroniikkalaitteiden sähkötekniset ja termiset ominaisuudet

osaa mitoittaa ja valita komponentit teknistaloudellisilla periaatteilla

hallitsee standardien mukaisen dokumentoinnin

ymmärtää standardien merkityksen ja osaa soveltaa niitä omalla alalla suunnittelun eri työvaiheissa

tuntee tehoelektroniikkalaitteiden verkkovaikutukset ja sähkön laadun parantamiskeinot

ymmärtää tuotteen elinkaariajattelun

Sähkökoneiden ja sähkökäyttöjen osaaminen osaa ja ymmärtää sähkökäyttöjen rakentumisen sekä sähkötekniikan että mekaniikan kannalta

tuntee erilaiset sähkömoottorit ja taajuusmuuttaja- sekä muut sähkömoottorikäytöt

osaa mitoittaa sähkökäyttöjen komponentit suunnitteluohjeiden, määräysten ja standardien mukaan

Tehoelektroniikan osaaminen tuntee tehoelektroniikan peruskomponentit ja -kytkennät

tuntee tehoelektroniikan sovellusten ominaisuudet

osaa mitoittaa sähkökäyttöihin liittyvät tehoelektroniikkalaitteet

Sähkökäyttöjen automaatio-osaaminen tuntee teollisuuden sähkökäyttöihin liittyvän automaation, automaatiojärjestelmät ja niiden perusominai-

suudet

tuntee sähkökäyttöjen tavallisimmat automaatioväylät, ohjelmoitavat logiikat ja niiden perusominaisuudet

osaa toteuttaa ohjaus- ja säätösovelluksia

Toteutusosaaminen

(hops)

tuntee sähkökäyttöjen rakentamiseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyvät viranomaissäädökset, muut

ohjeet ja suositukset

ymmärtää työnjohtotehtävissä vaadittavat valmiudet, työsopimukset ja sopimusehdot

hallitsee viranomaisten sähköteknisten järjestelmien urakoitsijoilta edellyttämän pätevyyden koulutuksen

osalta

Käyttö- ja ylläpito-osaaminen tuntee sähkökoneille ja -käytöille asetetut vaatimukset ja suositukset käytön ja ylläpidon kannalta

tuntee sähköteknisiin järjestelmiin liittyvät työturvallisuusvaatimukset, pätevyysvaatimukset ja virano-

maismääräykset

7

Koulutusohjelmasta valmistuvat ammattikorkea-

kouluinsinöörit toimivat mm. sähkönjakelun,

talotekniikan ja sähkökäyttöjen suunnittelutehtä-

vissä, esimiestehtävissä alan yrityksissä, markki-

nointitehtävissä sekä koulutustehtävissä. Työn-

antajayritykset ovat teollisuusyrityksiä, suunnit-

telutoimistoja, sähkönjakelun yrityksiä, alan

tuotekauppaa harjoittavia yrityksiä sekä erilaisia

oppilaitoksia.

8

Koulutusohjelman rakenne ja opintojen

eteneminen

Opintokokonaisuudet

Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne:

yhteiset perusopinnot (55 op)

koulutusohjelmakohtaiset ammatilliset opin-

not (95 op)

suuntaavat opinnot (30 op). opiskelija valit-

see suuntautumiskohteensa mukaisen sy-

ventävän perusmodulin, jonka laajuus on 15

op (moduli 1). modulin 2 voi valita vapaasti.

o teollisuuden sähkö- ja automaatiotek-

niikka, moduli 1a (15 op)

o teollisuuden sähkö- ja automaatiotek-

niikka, moduli 2a (15 op)

o sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 1b

(15 op)

o sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 2b

(15 op)

o sähkötekniikan modulivalinnaiset

valittuja suuntaavia opintoja tukevat

ja täydentävät opintojaksot

vapaasti valittavat opinnot (15 op)

ohjattu harjoittelu (30 op)

opinnäytetyö (15 op)

Yhteiset opinnot, 55 op

Koulutusohjelmakohtaiset ammatilliset opinnot, 95 op

Moduli 1A, 15 op Moduli 1B, 15 op

Moduli 2A, 15 op Moduli 2B, 15 op

Vapaasti valittavat opinnot, 15 op

Opinnäytetyö, 15 op

Ohjattu harjoittelu ,30 op

9

Sähkötekniikan koulutusohjelma 240 op

1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi

Koodi Opintokokonaisuudet op s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2

Yhteiset perusopinnot 55

ECJ8000 Johdatus tekniikan opintoihin 1,5

ECCV110 Viestinnän perusteet 2 x x

ECCV120 Työelämän viestintä 3 x x

ESCR120 Svenska för elingenjörer 3 x x

ECCE120 Communication and Engineering English 2 x x

ESCE130 English for Electrical Engineers 3 x x

ECCE140 Engineer's Professional English 2 x x

EEM8100 Sähköalan matemaattiset apuneuvot 1 3 x

ECM8100 Alkeisfunktiot ja derivointi 5 x x

ECM8200 Ingegrointi ja differentiaaliyhtälöt 4 x x

EEM8200 Sähköalan matemaattiset apuneuvot 2 5 x x

ECM8300 Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka 3 x

ECF8000 Fysiikka 1 3 x x

EEF8200 Fysiikka 2S 5 x x x

EEF8300 Fysiikka 3S 3 x x

EEF8400 Fysiikka 4S 3 x x

EEF8500 Fysiikan laboratoriotyöt S 3 x x x

EEK8000 Kemia S 3 x x

Koulutusohjelmakohtaiset ammattiopinnot 95

Tuotantotalouden perusteet

ECB8000 Johdatus yrittäjyyteen ja liiketoimintaan 5 x x x

ECB8100 Johtajuus ja työhyvinvointi 3 x x

ESJ8100 Operatiivinen laskentatoimi 2 x x

Sähkötekniikan perusteet

ESP8000 Virtapiirit ja verkot 6 x x x

ESP8100 Vaihtosähköpiirit ja sähkötekniikan työt 5 x x

ESP8420 Muutosilmiöt virtapiireissä ja sekavirtapiirit 3 x x

10

ESL8050 Sähköturvallisuus ja ensiapu 2 x x

ESL8060 Sähkötyöturvallisuus 1 x

ESP8120 Sähkömittaustekniikka s 3 x x

ESP8050 Sähkötekninen dokumentointi ja suunnitteluohjelmat 3 x x

ESS8010 Energiatekniikan ja sähkönkäyttötekniikan perusteet 4 x x x

Ohjelmoinnin perusteet

ECI8000 Tietokoneen käytön perusteet 3 x

EST8200 Ohjelmoinnin perusteet s 5 x x x

Elektroniikan perusteet

ESE8000 Analogiaelektroniikka 1s 3 x x

ESE8010 Analogiaelektroniikka 2s 3 x x

ESE8030 Digitaalitekniikka s 3 x x

ESE8100 Elektroniikan työt s 3 x x

Tehoelektroniikan perusteet

ESK8000 Tehoelektroniikan perusteet 1 3 x x

ESK8010 Tehoelektroniikan perusteet 2 2 x x

Säätö- ja automaatiotekniikan perusteet

ESA8050 Instrumentointitekniikka 3 x x

ESA8040 Säätö- ja automaatiotekniikka 4 x x

ESA8060 Automaatiotekniikan työt 3 x x

Sähkönkäyttötekniikan perusteet

ESK8400 Sähkökoneiden perusteet 4 x x

ESK8410 Sähkökäyttöjen perusteet 4 x x

Sähkönjakelutekniikan perusteet

ESV8010 Sähköasennukset 3 x x

ESN8030 Sähkönjakelutekniikka 1 3 x x


Sähkövoimatekniikan työt

ESS8610 Sähkövoimatekniikan työt 1 3 x x

ESS8620 Sähkövoimatekniikan työt 2 3 x x

Suuntaavat ammattiopinnot

Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka, moduli 1 15

11

ESK8140 Sähkökäyttöjen jatkokurssi 5 x x x

ESK8180 Sähkökoneiden jatkokurssi 4 x x

ESK8020 Tehoelektroniikan komponentit ja sovellukset 3 x x

Lisäksi sähkötekniikan modulivalinnaisia 3

Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka, moduli 2 15

ESV8230 Teollisuuden sähköasennukset ja -verkot 4 x x

ESA8070 Automaatiotekniikan jatkokurssi 4 x x

ESA8210 Ohjelmoitavat logiikat 4 x x


Sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 1 15

ESN8150 Tietokoneavusteinen verkostosuunnittelu 3 x x


ESV8120 Sähköurakointi 2 x

ESV8500 Lämmitys- ja valaistustekniikka 3 x x


Sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 2 15

ESV8230 Teollisuuden sähköasennukset ja -verkot 4 x x

ESV8110 Julkisen rakennuksen sähkösuunnittelu 4 x x

ESA8210 Ohjelmoitavat logiikat 4 x x


Sähkötekniikan modulivalinnaiset

ESN8110 Sähkönjakelun automaatio 3 x x

ESV8130 Kiinteistöjen tele- ja ohjausjärjestelmät 2 x

ESA8270 Älykäs rakennusautomaatio 2 x

ESV8300 Tarkastukset, huolto- ja kunnossapito 3 x x

ESN8170 Suurjännitetekniikka 2 x

ESS8210 Sähkömarkkinat 2 x

ESS8650 Suuntaaviin opintoihin liittyvä projekti 3 x x

ESP8090 AutoCAD perusteet ja sähkösovellukset 2 x

Vapaavalintaiset opinnot 15

Harjoittelu 30

Opinnäytetyö 15

12

SÄHKÖTEKNIIKAN

KOULUTUSOHJELMAN

OPINTOJAKSOKUVAUKSET

ECCV110 Viestinnän perusteet 2op,

Basics of Professional Communication 2cr

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on esiintymisvalmiuksi-

en vahvistaminen yksilö- ja ryhmäharjoitusten

avulla. Opiskelija pystyy tuottamaan johdonmu-

kaista ja tavoitteellista tekstiä ja laatimaan opin-

noissa ja työelämässä vaadittavia kirjallisia tuo-

toksia, kuten esim. raportin ja tiedotteen. Hän

pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti työ-

elämän

viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Hän kyke-

nee pitämään valmistellun esityksen ja toimi-

maan ryhmässä vastuullisesti. Opiskelijalle muo-

dostuu käsitys työelämän viestintätaidoista.

Sisältö

Käsiteltäviä aiheita

asiantuntijaesitelmä omalta ammattialalta

argumentointi

kokoustekniikka ja kokousasiakirjat

tiedottaminen

asiatyyli ja luettavuus

raportointi

kielenhuolto

verkkoviestintä

Opetusjärjestelyt ja suoritustapa

Opintojakso sisältää teoriatunnit, teoriaa syven-

tävät harjoitukset ja etätehtävät sekä itsenäistä

opiskelua. Kurssilla on 80 %:n läsnäolovelvoite.

Harjoitukset pyritään integroimaan ammattiai-

neisiin.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, suullis-

ten harjoitusten ja kirjallisten tehtävien avulla.

Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0–5.

Kokonaisarvioinnissa kaikilla arvioiduilla suori-

tuksilla on yhtä suuri painoarvo. Kokeissa suori-

tuksen hyväksymisraja on 40 % maksimispisteis-

tä.

Opiskelumateriaali ja kirjallisuus

Kauppinen, Anneli – Nummi, Jyrki – Savola, Tea,

Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen

käsikirja. Edita. Vuoden 2000 painos tai uudem-

pi.

Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.

ECCV120 Työelämän viestintä 3 op,

Communication Skills for Engineers 3cr

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on työelämän vaatiman sekä

suullisen että kirjallisen esiintymistaidon vahvis-

taminen. Opiskelija tuntee erilaisten kokousten

luonteen, hallitsee työyhteisön keskustelutilan-

teet ja osaa toimia kokous- ja neuvottelutilan-

teissa sekä laatia työelämän vaatimia asiakirjoja.

Opiskelijalla on myös valmiuksia pitää omaan

ammattialaan liittyvä esitelmä. Lisäksi opiskeli-

jalla on valmiudet laatia opinnäytetyö. Hän osaa

ja haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän

taitojaan osana ammattitaitoaan.

Sisältö


ryhmätyöskentely

neuvottelut

työhaastattelut

raportointi

muistiot

työsuhdeasiakirjat

liikekirjeenvaihto

opinnäytetyö


Opintojaksoon sisältyvät teoriatunnit, teoriaa

syventävät harjoitukset ja etätehtävät sekä itse-

näistä opiskelua. Kurssilla on 80 %:n läsnäolo-

velvoite. Harjoitukset pyritään integroimaan

ammattiaineisiin.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, suullis-

ten harjoitusten ja kirjallisten tehtävien avulla.

Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0–5.

Kokonaisarvioinnissa kaikilla arvioiduilla suori-

tuksilla on yhtä suuri painoarvo. Kokeissa suori-

tuksen hyväksymisraja on 40 % maksimispisteis-

tä.

13


Kauppinen, Anneli – Nummi, Jyrki – Savola, Tea,

Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen

käsikirja. Edita. Vuoden 2000 painos tai uudem-

pi.


ESCR120 Svenska för elingenjörer 3 op

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on saavut-

tanut sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin

kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä jul-

kisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa kielitai-

toa. Hän osaa kertoa alansa työtehtävistä, hakea

työpaikkaa, esitellä yrityksen ja sen tuotteita ja

palveluja. Hän tuntee liikekirjeenvaihdossa käy-

tettyä terminologiaa ja ruotsalaisen ja suomalai-

sen yrityskulttuurin välisiä eroja. Opiskelijalle

kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkele-

ja ja toimia alansa työtehtävissä ruotsin kielellä.

Hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen kaksi-

kielisessä maassa, jossa Ruotsi on tärkeä yhteis-

työkumppanimme.

Sisältö


olika arbetsuppgifter inom elbranschen

att söka jobb

företagspresentation

på mässan

affärskommunikation

kraftverk

elnätet

transformatorn

ställverket

processautomation

elinstallation


Opintojakson aikana kehitetään kielitaidon kaik-

kia osa-alueita (puhuminen, kuuntelu, kirjoitta-

minen ja lukeminen). Kommunikaatiotaidot har-

jaantuvat pari- ja ryhmätyöharjoitusten avulla.

Opintojakson suorittamiseen kuuluu osallistumi-

nen lähiopetukseen (läsnäolovelvoite 80 %),

kotitehtävien ja etätehtävien suorittaminen sekä

itsenäistä opiskelua.

Arviointi

Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista

saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tunti-

työskentelyyn ja kotitehtävien / etätehtävien

suorittaminen sovitulla tavalla. Opiskelijalle an-

netaan erikseen arviointi hänen suullisesta ja

kirjallisesta kielitaidosta. Osaaminen arvioidaan

numeraalisesti (0-5), mutta todistukseen liite-

tään myös sanallinen arviointi, jolloin arvosanat

1-3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja

arvosanat 4-5 ”hyvät tiedot”.


Ilmoitetaan ennen kurssin alkua.

ECCE120 Communication and

Engineering English 2cr

Tavoitteet

Opiskelija osaa toimia oman alansa yrityk-

sen/organisaation edustajana eri työelämän ja

vapaa-ajan suullisissa tilanteissa. Hän ymmärtää

kulttuurien välisen viestinnän merkityksen, osaa

sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja

niiden viestintätyyleihin. Opiskelija tietää kuinka

laajentaa tuntemustaan eri kulttuureista ja nii-

den toimintatavoista sekä miten kehittää suullis-

ta kielitaitoaan haastavissa ja vaativissa työteh-

tävissä.

Sisältö


työelämän tilanteet

small talk

isäntänä toimiminen ja opastaminen

yritysvierailut

messut

prosessi- ja tuotekuvaukset

esitelmät

kuvaajien ja kaavioiden tulkinta ja esittely

kulttuuritietous


Opintojaksoon kuuluu lähitunnit (läsnäolovelvoite

80%) harjoituksineen ja etätehtävät ja itsenäi-

nen opiskelu. Lähituntien soveltavat harjoitukset

ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilan-

teista ja kielenkäytön ydinosaamisalueilta. Opin-

tojakson aikana kehitetään kaikkia kielen osa-

14

alueita, erityisesti suullista kielitaitoa. Kommuni-

kaatiotaidot harjaantuvat pari- ja ryhmätyöhar-

joitusten avulla.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai

tentin, suullisten tehtävien (sisältää esitelmän),

jatkuvan näytön ja hyväksytysti suoritettujen

etätehtävien avulla.

Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.



ESCE130 English for Electrical

Engineers 3cr

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liitty-

vän keskeisimmän sanaston, selviytyy omaa

alaansa käsittelevissä suullista ja kirjallista kieli-

taitoa vaativissa tavanomaisissa tilanteissa.

Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää kirjoitetulle

kielelle tyypillisiä rakenteita, kuten passiivia ja

lauseenlyhenteitä. Opiskelija tuntee erilaisten

apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämi-

seksi ja lisätietojen hankkimiseksi.

Sisältö

Sähkötekniikan ajankohtaisia keskeistä sanastoa

sisältäviä tekstejä, joiden pohjalta käydään kes-

kusteluja, tehdään tiivistelmiä ja harjoitellaan

mallitilanteita.

Käsiteltäviä aihepiirejä:

yksiköt, käsitteet

AC-, DC-moottorit

taajuusmuuttujat

sähköturvallisuus

erilaiset sähkönottomuodot

sähkönjakelu

käyttöohjeet


Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovel-

voite 80%), kotitehtävät, etätehtävät sekä itse-

näistä opiskelua. Opetusmateriaalin valinnassa

otetaan huomioon ammattiaineiden kurssisisäl-

löt.

Arviointi



työskentelyyn, etätehtävien palauttaminen. Ko-

konaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.



ECCE140 Engineer’s Professional

English 2cr

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee työelämään liittyvän keskei-

simmän sanaston. Hän osaa laatia työelämän

vaatimia asiakirjoja, englanninkielisen työpaik-

kahakemuksen sekä opinnäytetyön abstraktin.

Opiskelija tuntee liikekirjeenvaihdon ja dokumen-

toinnin periaatteet. Opiskelija osaa kehittää ko-

kous- ja neuvottelutaitoja.

Sisältö

Käsiteltäviä aiheita:

työelämään liittyvä sanasto

työnhaun dokumentit

liikekirjeenvaihto

kokoukset, neuvottelut, palaverit

raportointi

insinöörityön abstraktin laadinta


Opintojaksoon kuuluu lähitunnit (läsnäolovelvoite

80%) harjoituksineen ja etätehtävät ja itsenäistä

opiskelua. Lähituntien soveltavat harjoitukset

ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilan-

teista ja kielenkäytön keskeisiltä alueilta.

Arviointi


tentin, suullisten tehtävien, tuntiaktiivisuuden ja

hyväksytysti suoritettujen etätehtävien avulla.




15

EEM8100 Sähköalan matemaattiset

apuneuvot 1 3op, Maths for electronic,

electronical and system engineers 1 3cr

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii

vektorilaskennan ja matriisilaskennan perusteet

ja kompleksilukujen käsittelyn erikoisesti sähkö-

ja tietotekniikkaan sekä elektroniikkaan liittyvis-

sä sovelluksissa.

Opiskelija oppii myös laskutoimitukset erilaisissa

lukujärjestelmissä ja lukujärjestelmien muunnon.

Opiskelija oppii käsittelemään ja sieventämään

Boolen algebran lausekkeita.

Sisältö

vektorit

kompleksiluvut

matriisilaskentaa

lukujärjestelmät

Boolen algebra


Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal-

la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson

suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä-

vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja

muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien

avulla.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai

tentin perusteella asteikolla 0-5.


Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä

jaettava materiaali.

Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan

luentojen alkaessa.

ECM8100 Alkeisfunktiot ja derivointi

5op, Elementary functions and differential

calcrlus 5cr

Tavoitteet


tavallisimpien tekniikan sovelluksissa esiintyvien

funktioiden ominaisuudet ja funktioihin liittyvien

yhtälöiden ratkaisemisen. Tavoitteena on myös

oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden

differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa

ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeu-

den kuvaajana.

Sisältö

alkeisfunktiot: polynomi-, rationaali-, ekspo-

nentti-, logaritmi- ja trigonometriset funkti-

ot, arcrsfunktiot

alkeisfunktioihin liittyvät yhtälöt

raja-arvo ja jatkuvuus

derivaatta sovelluksineen

usean muuttujan funktiot, osittaisderivaatta

ja virhearviointi, gradientti







avulla.

Arviointi







luentojen alkaessa.

ECM8200 Integrointi ja

differentiaaliyhtälöt 4op, Integral calcrlus

and differential equations 4cr

Tavoitteet


yhden ja kahden muuttujan funktioiden integraa-

lilaskennan perusteet ja osaa soveltaa niitä tek-

niikan sovelluksissa. Tavoitteena on myös oppia

ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys

tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata

muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksis-

sa esiintyvät differentiaaliyhtälöt.

Sisältö

määrätty integraali ja integraalifunktio

määrätyn integraalin sovelluksia

kaksiulotteinen integrointi

differentiaaliyhtälöt

o separoituva DY, 1.kertaluvun lin. DY

16

o toisen kertaluvun vakiokertoimiset yhtä-

löt







avulla.

Arviointi







luentojen alkaessa.

EEM8200 Sähköalan matemaattiset

apuneuvot 2 5op, Maths for electronic,

electronical and system engineers 2 5cr

Tavoitteet


vektoriarvoisten funktioiden perusteetja niiden

merkityksen sähkö- ja magneettikenttien ku-

vaamisessa.

Opiskelija oppii myös sarjojen sekä integraali- ja

z-muunnosten perusteet ja niiden käytön analo-

gisten ja diskreettien järjestelmien mallintami-

sessa ja suunnittelussa.

Sisältö

vektoriarvoiset funktiot, divergenssi, rootto-

ri, viivaintegraali

sarjat

integraalimuunnokset

z-muunnos







avulla.

Arviointi







luentojen alkaessa.

ECM8300 Todennäköisyyslaskenta ja

tilastomatematiikka 3op, Probability

calcrlus and statistics 3cr

Tavoitteet


klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien ja-

kaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintami-

sessa.Tavoitteena on myös oppia tilastollisen

päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsitte-

lyn perusteet.

Sisältö

kombinatoriikkaa, todennäköisyyskäsitteet,

klassinen todennäköisyys

satunnaismuuttuja, jakauma, tunnusluvut

diskreetti ja jatkuva jakauma; binomi-, Pois-

son-, normaali- ja eksponenttijakauma

tilastollista päättelyä:

o parametrien estimointi

o hypoteesien testaaminen

empiiristen aineistojen käsittely







avulla.

Arviointi







luentojen alkaessa.

17

ECF8000 Fysiikka 1 3op, Physics 1 3cr

Tavoitteet

Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehit-

tää opiskelijan fysiikan ajattelutapaa. Opintojak-

son jälkeen opiskelija tuntee SI-järjestelmän

sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn.

Opiskelija tuntee Newtonin lait ja osaa soveltaa

niitä kappaleen liiketilan määrittämiseen. Hän

hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan

merkityksen tekniikassa. Opiskelija ymmärtää

työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keski-

näiset suhteet. Opiskelija tuntee liikemäärään ja

energiaan liittyvät säilymislait. Opiskelija hallit-

see keskeiskiihtyvyyden ja –voiman käsitteet

ympyräliikkeessä. Pyörimisliikkeen osalta opiske-

lija tuntee vääntö- ja hitausmomenttien käsitteet

ja osaa soveltaa niitä pyörivien systeemien dy-

namiikkaan ja energiatarkasteluihin.

Sisältö

Kinematiikka

Suoraviivainen liike

Liike tasossa, heittoliike

Newtonin lait

Pistemäisen kappaleen dynamiikka

Kitka

Työ ja teho

Energia

Kineettinen ja potentiaalienergia

Energian säilyminen

Mekaanisen energian häviöt

Impulssi ja liikemäärä

Liikemäärän säilyminen

Impulssiperiaate

Sovellukset törmäyksiin

Ympyräliike

Pyörimisliikkeen perusteet

Dynamiikka

Pyörimisen ja vierimisen energia



la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla

esitellään fysikaalisten ilmiöiden teoriaa, lasken-

nallista hallintaa sekä yleisiä ja erityisesti koulu-

tusalalle ominaisia teknisiä sovelluksia. Opinto-

jakson suorittaminen edellyttää omaehtoista

käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiin-

panojen, kurssikirjan sekä harjoitustehtävien

avulla.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden

perusteella asteikolla 0-5.


Suvanto, K. 2005. Tekniikan fysiikka 1. Edita

tai vastaava

EEF8200 Fysiikka 2S 5op, Physics 2S

5cr

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on tarjota opiskelijalle

perustiedot sähköstä ja magnetismista ja antaa

valmiudet sähköalan ammattiopintoihin. Opinto-

jakson suoritettuaan opiskelija hallitsee sähkö-

kentän ja sähkövarauksen välisen vuorovaiku-

tuksen ja ymmärtää Gaussin lain soveltamisen

sähkökentän voimakkuuden laskemisessa. Opis-

kelija tuntee kondensaattorin toimintaperiaatteen

ja hallitsee kondensaattoriyhdistelmiin ja RC-

piiriin liittyvät laskutehtävät. Opiskelija ymmär-

tää magneettikentän vaikutuksen virtajohtimeen

ja liikkuvaan sähkövaraukseen sekä osaa laskea

sähkövirtojen aiheuttamia magneettikenttiä.

Opintojakso antaa opiskelijalle valmiudet sähkö-

magneettisen induktion ja siihen liittyvien sovel-

lutusten ymmärtämiseen.

Sisältö

Sähkökenttä

Sähkövaraus

Gaussin laki

Potentiaali ja jännite

Sähkökenttä ja aine

Kondensaattori

RC-piiri

Magneettikenttä

Liikkuva varaus ja virtajohdin magneetti-

kentässä

Sähkövirran aiheuttama magneettikenttä

Biot’n ja Savartin laki

Amperen laki

Sähkömagneettinen induktio

Vaihtovirtapiiri




18


vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen,

kirjallisuuden sekä harjoitustehtävien avulla.

Arviointi




Suvanto, K., Laajalehto K. 2005. Tekniikan fy-

siikka 2. Edita tai vastaava


3cr

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle

perustiedot nesteiden ja kaasujen mekaniikasta,

lämpöenergiasta sekä mekaanisen värähdys- ja

aaltoliikkeen perusteista. Opintojakson suoritet-

tuaan insinööriopiskelija tuntee nesteiden ja

kaasujen statiikan ja dynamiikan keskeiset asia-

sisällöt. Hän hallitsee lämpölaajenemisen, vakio-

paineessa tapahtuvat olomuodon muutokset,

lämpöenergian eri siirtymismuodot sekä ymmär-

tää termodynamiikan pääsäännöt ja niiden yh-

teyden lämpövoimakoneisiin. Opiskelija ymmär-

tää harmonisen värähtelyn sekä mekaanisen

aaltoliikkeen perusteet.

Sisältö

Nesteiden ja kaasujen statiikka

Paine

Pintajännitys

Kapillaari-ilmiö

Nesteiden ja kaasujen dynamiikka

Virtaus

Bernoullin laki

Lämpölaajeneminen ja ideaalikaasun tila-

nyhtälö

Lämpöenergia ja sen siirtyminen

Termodynamiikan peruslait ja termodynaa-

minen kone

Mekaaniset värähtelyt ja aallot

Harmoninen värähtely

Harmonisen aallon eteneminen

Interferenssi

Dopplerin ilmiö

Ääniaallot







Arviointi




Suvanto, K. 2005. Tekniikan fysiikka 1. Edita

sekä Suvanto, K., Laajalehto K. 2005. Tekniikan

fysiikka 2. Edita tai vastaavat.


3cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on pe-

rustiedot sähkömagneettisesta värähtelystä ja

sen tuottamisesta värähtelypiireissä ja hän tun-

tee sähkömagneettisen säteilyn lajit ja niiden

tärkeimmät ominaisuudet sekä sovellutukset.

Hän ymmärtää keskeiset valon etenemiseen

liittyvät ilmiöt ja tuntee niiden sovellutuksia

tekniikassa. Opiskelijalle on muodostunut käsitys

sähkömagneettisen aaltoliikkeen kvanttiluontees-

ta ja hän tuntee ydin- ja säteilyfysiikan perus-

teet.

Sisältö

Sähkömagneettiset värähtelyt ja aallot

Optiikka

Valon heijastuminen ja taittuminen

Polarisaatio

Diffraktio

Interferenssi

Kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria

Atomin rakenne ja energiatilat

Valosähköinen ilmiö

Röntgensäteily

Massan ja energian vastaavuus

Ajan ja pituuden suhteellisuus

Ydinfysiikka

Atomiytimen rakenne

Sidosenergia

Radioaktiivisuus ja säteily

19







Arviointi




Suvanto, K., Laajalehto K. 2005. Tekniikan fy-

siikka 2. Edita tai vastaava

EEF8500 Fysiikan laboratoriotyöt S

3op, Physics Laboratory Experiments S 3cr

Tavoitteet

Opintojakson aikana opiskelija saa valmiuksia

kokeellisten mittausten suorittamiseen ja ylei-

simpien mittalaitteiden käyttöön. Opintojakson

suoritettuaan hän on oppinut suorittamaan mit-

taustulosten käsittelyä ja analysointia tietoko-

neavusteisesti. Tämän lisäksi opiskelija osaa

laatia tutkimusraportteja (työselostuksia) ja

hänellä on valmiudet mittauksista laskettujen

tulosten tarkkuuden arvioimiseen.

Sisältö

Fysiikan eri alueisiin liittyvien ilmiöiden tutkimi-

nen laboratoriossa.


Opintojaksoon kuuluu työskentelyä laboratorios-

sa ja omalla ajalla tapahtuvaa työselostusten

laatimista.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan laboratorio-

työskentelyn sekä työselostusten perusteella

asteikolla 0-5.


Arminen, Mäkelä, Mäkinen, Puhakka, Vierinen.

2002. Fysiikan laboratoriotyöt. Tammertekniikka.

Lisäksi erillisiä työohjeita.

EEK8000 Kemia S 3op, Chemistry S 3cr

Tavoitteet

Opiskelija oppii yleiset kemian perusteet ja sään-

nöt. Opiskelija tutustuu protolyysireaktioihin,

redox-reaktioihin, sähkökemiaan ja korroosioon.

Opiskelija saa käsityksen koulutusohjelman kan-

nalta tärkeistä alkuaineista ja materiaaleista.

Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa tek-

niikan sovellutuksissa.

Sisältö

Aineen rakenne

Jaksollinen järjestelmä

Kemialliset sidokset

Yhdisteiden nimeäminen

Ainemäärä

Kemialliset reaktiot

Reaktiolämpö

Kemiallinen tasapaino

Hapot, emäkset ja suolat

Sähkökemiaa (elektrolyysi, akut, korroosio)

Metallit, keraamit ja polymeerit

Ympäristökemiaa

Toteutustapa

Luennot ja harjoitustehtävät

Arviointi


tentin ja harjoitustehtävien avulla. Kokonais-

osaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.


Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio:

TEKNIIKAN KEMIA, Edita

Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali

ECB8000 Johdatus yrittäjyyteen ja

liiketoimintaan 5op, Engineering Common

Business 5cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää

yrityksen perustoimintamallin ja kansantaloudel-

lisen merkityksen. Hän tietää, mitkä asiat vaikut-

tavat kannattavuuteen ja tuloksen muodostumi-

seen sekä miten ko. asioita hyötykäytetään työ-

elämässä operatiivisella tasolla. Hän pystyy tul-

kitsemaan tilinpäätöksestä yrityksen kannatta-

vuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät kohdat.

Opiskelija tuntee myös markkinoinnin perustie-

dolliset valmiudet liiketoiminnan kentässä ja saa

20

kuvan myyntityön merkityksestä teollisuustuot-

teissa ja yritysten välisessä kaupassa.

Sisältö

Yritystoiminnan kiertokulku: reaaliprosessi;

hankintatoimi, tuotanto ja myynti sekä ra-

haprosessi

Yritysmuodot ja liiketoiminta; yksityinen

elinkeinonharjoittaja, ay, ky, oy, oyj, liike-

toimintasuunnitelman merkitys

Katetuotto- ja kannattavuus; kustannuslajit,

katetuottolaskelma, kriittinen piste, voitto

Tilinpäätöksen tulkinta; liikevoitto, voitto,

maksuvalmius

Kansainvälisessä ympäristössä toimivan

yrityksen haasteet

Markkinoinnin peruskäsitteet, yrityksen

tuotteiden/palveluiden markkinointiprosessi,

markkinoinnin keskeiset kilpailukeinot, ky-

syntä- ja kilpailuympäristön analysointi

Markkinoiden asiakkaiden segmentointipro-

sessi

Ostoprosessi business to business kaupassa

Opiskelumuodot ja suoritustapa

Aktivoivat ja esittävät luennot, yksilö- ja ryhmä-

harjoitukset mm. ajankohtaisiin artikkeleihin

pohjautuen, kirjallisuus. Opiskelussa käytetään

apuna Moodle –verkko-oppimisympäristöä. Opin-

tojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista

käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiin-

panojen, kirjallisuuden sekä harjoitusten avulla.

Arviointi


tentin ja itsenäisinä tehtävinä suoritettujen op-

pimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvi-

oidaan asteikolla 0 - 5. Kokeissa suorituksen

hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä.

Materiaalit ja kirjallisuus

Neilimo – Uusi-Rauva (2007) Johdon laskenta-

toimi (soveltuvin osin)

Lehtonen, Juha-Matti (toim), (2004) Tuotantota-

lous (soveltuvin osin)

Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materi-

aali

ECB8100 Johtajuus ja työhyvinvointi

3op, Engineering Common Management 3cr

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii

ymmärtämään toimivan työyhteisön perustekijät

sekä esimiestyön ja alaistaidon merkityksen

osana työyhteisön menestystä. Opintojaksolla

käsitellään johtamisosaamiseen sisältyvät taidot

kuten henkilösuhde- ja viestintä, tiedonhankinta-

ja -hallinta sekä ongelmanratkaisu- ja päätök-

sentekotaidot ja niiden hallinnassa käytettävät

tekniikat. Opiskelija saa käsityksen itsensä sekä

ajankäytön johtamisesta.

Sisältö

organisaatiorakenteet ja –prosessit

muutosprosessit yrityksessä, yksilö, ryhmä,

koko yritys

johtajuus ja johtaminen termien määrittely

esimiehen tehtäväkenttä

ihmissuhdetaidot ja motivaatio työyhteisössä

henkilöstön kehittäminen

ongelmatilanteiden käsittely

työhyvinvointi

palaute ja kehityskeskustelu esimiehen

työvälineenä

työlainsäädännön perusteet


Luennot, pakollinen läsnäolo ja aktiivinen osallis-

tuminen keskusteluihin, ohjatut harjoitustyöt ja

essee tai tentti. Oppimisen tukena käytetään

Moodle -verkko-oppimisympäristöä sekä kirjalli-

suutta.

Arviointi

Opintojakson arviointi suoritetaan ohjattujen

harjoitustöiden ja esseen tai tentin perusteella.

Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 – 5.

Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää 40 %

kokonaispisteistä.


Hokkanen, Simo & Strömberg, Oiva (2003) Ih-

misten johtaminen

Lämsä, Anna-Maija & Hautala, Taru (2004) Or-

ganisaatiokäyttäytymisen perusteet

J-P Puro (2002) Esimiehen viestintätaidot WSOY

Tom Lundberg (2007) Positiivisen pomon tasku-

kirja

Opintojakson aikana jaettavat/ilmoitetut materi-

aalit, mm. ajankohtaiset artikkelit

21

ESJ8100 Operatiivinen laskentatoimi

2op, Operational Accounting 2cr

Tavoite

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää

laskentatoimen merkityksen osana yrityksen

toimintaa. Opintojaksolla käsitellään päätöksen-

tekoa ja hinnoittelua tukevia laskelmia, jotka

pohjautuvat ABC- ja elinkaarilaskentaan

Sisältö

kustannuslajilaskenta

kustannus- ja toimintolaskennan perusteet,

jotka päättyvät tuotteen tai palvelun ja/tai

projektin hinnanasetantaan

hinnoittelustrategiat

investointilaskennan perusteet

budjetointi, budjetin hyödyntäminen työtä

suoritettaessa ja erojen analysointi


Aktivoivat ja esittävät luennot, yksilö- ja ryhmä-

harjoitukset mm. ajankohtaisiin artikkeleihin

pohjautuen, kirjallisuus. Opiskelussa käytetään

apuna Moodle –verkko-oppimisympäristöä.

Opintojakson suorittaminen edellyttää omaeh-

toista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä

muistiinpanojen, kirjallisuuden sekä harjoitusten

avulla.

Arviointi


tentin ja/tai itsenäisinä tehtävinä suoritettujen

oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen

arvioidaan asteikolla 0 - 5.


Neilimo – Uusi-Rauva (2007) Johdon laskenta-

toimi (soveltuvin osin)

Lehtonen, Juha-Matti (toim), (2004) Tuotantota-

lous (soveltuvin osin)

Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materi-

aali

ESP8000 Virtapiirit ja verkot 6op,

Circuits and Systems 6cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tasa-

ja vaihtosähköpiireihin liittyvät sähkötekniset

perussuureet ja niiden yksiköt sekä tuntee virta-

piirien passiiviset ja aktiiviset osat. Opiskelija

tuntee sinimuotoiset vaihtojännitesuureet ja

osoitinlaskennan perusteet. Hän hallitsee perus-

lait ja keskeiset virtapiirien ratkaisumenetelmät,

osaa soveltaa niitä monipuolisesti oman alan

tasasähköpiirien ja yksinkertaisien vaihtosähkö-

piirien ominaisuuksien määrittämiseen. Opiskelija

ymmärtää matemaattisen tarkastelun välttämät-

tömyyden virtapiirien ja verkkojen toiminnan

selvittämisessä ja piirin komponenttien mitoitta-

misessa.

Sisältö

Sähkötekniset suureet ja yksiköt

Virtapiirin rakenneosat ja niihin liittyvät käsitteet

Vastuskytkennät

Lähdekytkennät

Peruslait

Ohmin laki

Kirchhoffin lait

Yleiset virtapiirin ratkaisumenetelmät

Peruslakimenetelmä

Superpositiomenetelmä

Silmukkamenetelmä

Solmumenetelmä

Theveninin menetelmä

Nortonin menetelmä

Sinimuotoiset vaihtovirtasuureet

Yksinkertaiset vaihtovirtapiirit

Hetkellisarvolaskennan perusteet

Osoitinlaskennan perusteet


Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus-

tunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa

syventävät laskuharjoitukset yhdistetään jousta-

vaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu

opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla

laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Lasku-

esimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamis-

alueilta.

Arviointi


tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh-

tävien avulla.


Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 35 %

maksimipisteistä.

22


Tarkka, P., Määttänen, K. & Hietalahti, L. 2002.

Piirianalyysi 1. Edita


ESP8100 Vaihtosähköpiirit ja

sähkötekniikan työt 5op, Alternating Crrrent

Circrits and Laboratory Exercises 5cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee

tehokäsitteen vaihtosähköpiirissä ja ymmärtää 3-

vaihejärjestelmän rakenteen. Opiskelija osaa

soveltaa osoitinlaskentaa ja virtapiirien ratkai-

sumenetelmiä monipuolisesti vaihtosähkösuurei-

den laskennassa sekä 1- että 3-vaiheisissa säh-

köverkoissa.

Sisältö

Kompleksinen teho

Vaihtosähköpiirien analyysi

Keskinäisinduktanssi

Resonanssipiirit

3-vaihejärjestelmät

Symmetriset 3-vaihejärjestelmät

Epäsymmetriset 3-vaihejärjestelmät

Tasa- ja vaihtosähköpiirien teoriaa tukevat

laboratoriotyöt

Opetusjärjestelyt

Teoriaopetus, teoriaa syventävät laskuharjoituk-

set ja laboratoriotyöt yhdistetään joustavaksi

kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskeli-

jan omaehtoinen työskentely erityisesti laskuhar-

joituksien, etätehtävien ja laboratoriotöiden

yhteydessä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjel-

man ydinosaamisalueelta.

Laboratoriotyöt tukevat tasa- ja vaihtosähköpiiri-

en teorian opiskelua.

Suoritustapa ja arviointi


tentin sekä harjoitus- että laboratoriotöinä suori-

tettujen oppimistehtävien avulla asteikolla 0-5.

Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnista 50 %

sekä harjoitus- ja laboratoriotyöt 50 %.


Opintojakson yhteydessä jaettava materiaali.

ESP8420 Muutosilmiöt virtapiireissä ja

sekavirtapiirit 3op, Transients and

Harmonics in Electrical Circrits 3cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analy-

soida erilaisia sekavirtapiirejä sekä suorittaa

niihin liittyviä jännite-, virta- ja tehotaselaskel-

mia. Opiskelija ymmärtää resonanssi-ilmiöt sekä

eräitä niiden sovelluksia sähkövoimatekniikassa.

Tavoitteena on myös tavallisimpien muutosilmi-

öiden teoreettinen hallinta eli jännitteiden, virto-

jen ja tehojen analysointi joko differentiaaliyhtä-

lön suoraan ratkaisuun perustuen tai Laplace-

muunnoksen avulla. Sovellusesimerkit sähkö-

voimatekniikasta, tehoelektroniikasta ja sähkö-

käytöistä auttavat muutosilmiöiden ymmärtämi-

sessä.

Sisältö

Osa I: Sekavirtapiirit

Epäsinimuotoisen aaltomuodon esittäminen

Fourier- sarjan avulla

Sähköverkon perusaalto ja harmoniset

yliaallot

50 Hz:n perusaalto ja sen kerrannaiset eli

harmoniset yliaallot

yliaaltolähteet

Jännitteiden, virtojen ja tehojen laskeminen,

kun verkossa esiintyy

useita eri taajuuksia

Resonanssitilanteet

sarjaresonanssi

rinnakkaisresonanssi

resonassien hyödyntäminen sähkötekniikas-

sa: esimerkkinä

virta- ja jänniteyliaaltojen suodatus

Sovelluksia svt:stä, tehoelektroniikasta,

sähkökoneista ja

sähkökäytöistä

Osa II: Muutosilmiöt virtapiireissä

Käytännön esimerkkejä muutosilmiöistä

RL- ja RC- piirin ratkaisu differentiaa-

liyhtälöillä

RL- ja RC- piirin ratkaisu Laplace- muunnok-

sella

RLC- piirin ratkaisu differentiaaliyhtälöillä

RLC- piirin ratkaisu Laplace- muunnoksella

Sovelluksia svt:stä, tehoelektroniikasta,

sähkökoneista ja

sähkökäytöistä

23







laskuharjoitustunneilla ja etätehtävien parissa.

Laskuesimerkit ovat koko koulutusohjelman

ydinosaamisalueelta.

Arviointi


tentin sekä suoritettujen etätehtävien avulla.



maksimipisteistä.


Tarkka-Hietalahti: Piirianalyysi 2, Edita 2006.

Valikoituja sivuja kirjasta Nilsson- Riedel: Electric

Circrits.

Tunneilla jaettava luentomateriaali

Laskuharjoitus- ja etätehtävät

ESL8050 Sähköturvallisuus ja ensiapu

2op, Electric Safety and First Aid 2cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa

sähköön käyttöön liittyvät vaaratekijät. Hän osaa

arvioida, milloin sähkölaitteen käyttö on turvallis-

ta. Opiskelija tietää millaiset sähkövirran arvot

aiheuttavat hengen vaaran. Lisäksi hän osaa

perustaidot ensiavusta sähkötapaturman sattu-

essa.

Opiskelija tietää myös miten käyttäjä on suojattu

sähkölaitteen kosketusjännitteeltä sähkölaitteen

ollessa kunnossa tai viallinen lisäksi hän osaa

valita laitteen eri tiloihin.

Tämän opiskelija tuntee sähkötyöturvallisuuteen

liittyvät keskeiset määräyk-

set.

Sisältö

Sähkövirran vaarallisuus ihmiselle

Sähköalan työt

Töiden johtaja

Pätevyysvaatimukset

Urakointiluokat

Turvallisuustutkinnot

Sähköasennusten tarkastukset

käyttöönottotakastukset

varmennustarkastukset

määräaikaistarkastukset

Sähkölaitteiden suojaus – ja kotelointiluokat

Johtimien värisäännöt

Sähkötyöturvallisuusmääräykset

Sähkötyö suorittamisen vaiheet

Jännitetyöt

Hätäensiapu


Opintojaksoon kuuluu teoriaopintoja ja käytän-

nön harjoituksia ensiavusta. Käytännön esimerkit

syventävät opiskelijan käsitystä sähkön vaarois-

ta.

Arviointi


tentin avulla. Kokonaisosaaminen arvioi-

daan asteikolla 0-5. Kokeissa hyväksymisraja on

40% maksimipisteistä.


Standardit SFS 6000 ja SFS 6002


ESL8060 Sähkötyöturvallisuus 1op, Safety

at Electrical Work 1cr

Tavoitteet

Sähkön aiheuttamat tapaturmat jaetaan sähköis-

kutapaturmiin ja valokaaritapaturmiin. Sähköalan

töiden tekeminen edellyttää alan ammattitaito-

vaatimusten lisäksi sitä, että työn tekijällä on

ajan tasalla olevat tiedot sähkötyöturvallisuudes-

ta. Tämä edellyttää säännöllistä kouluttautumis-

ta. Sähkötyöturvallisuuskoulutus tulee uusia

enintään 5 vuoden välein.

Sähkötöiden tekemisen turvallisuusvaatimukset

on esitetty KTM-asetuksessa 1194/1999. Käy-

tännössä nämä vaatimukset voidaan toteuttaa

helpoiten noudattamalla voimassa olevaa stan-

dardia SFS 6002 sähkötyöturvallisuus.

Sähkötyöturvallisuus muodostuu oikeista työs-

kentelykäytännöistä, työvälineistä, suojavarus-

teista sekä ennen kaikkea oikeista asenteista.

Sähkötyöturvallisuuden varmistaminen edellyttää

selkeää vastuiden tunnistamista ja näistä vas-

tuista huolehtimista.

24

Sisältö

Sähkön vaarallisuus, sähkötyöturvallisuutta kos-

kevat määräykset ja henkilöiden vastuut, turval-

liset työvälineet

ja henkilökohtaiset suojaimet, työskentely jännit-

teettömänä, lähityöt ja jännitetyöt, käyttötyöt

sekä

opastaminen, koe, kokeen palautus.


Opintojaksoon kuuluu teoriaopintoja ja käytän-

nön esimerkkejä, jotka syventävät opiskelijan

käsitystä sähkötöiden vaaroista.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan tentin avulla.


Standardin SFS 6002 mukainen koulutus


ESP8120 Sähkömittaustekniikka s 3op,

Electrical Measurements s 3cr

Tavoitteet

Opintojakson käytyään opiskelija tunteet sähkö-

tekniikan perussuureet ja niiden mittausperiaat-

teet. Hän osaa sähkösuureiden mittauksessa

käytettävien perusmittalaitteiden toimintaperi-

aatteet ja tuntee niiden käytön.

Lisäsi hän valita sopivan mittausmenetelmän

sähkösuureiden mittauksiin.

Sisältö

Sähkömittaustekniikan peruskäsitteet

analoginen ja digitaalinen mittaus

mittareiden sisäiset resistanssit

mittareiden tarkkuus

Perusmittarit

sähködynaaminen mittari

sähköstaattinen mittari

tehomittarit

energiamittarit

digitaaliset mittarit

oskilloskooppi

Mittamuuntajat

virtamuuntaja

jännitemuuntaja

Perusmittaukset

virran ja jännitteen mittaus

tehon ja energian mittaus

Käyttöönottomittaukset


Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja laskuhar-

joituksia sekä laboratoriossa tehtäviä mittaushar-

joituksia.

Arviointi


tentin sekä hyväksytysti suoritettujen laborato-

rioharjoitusten avulla.

Kokonaissuoritus arvioidaan asteikolla 0-5. Opin-

tojakson hyväksymisraja on 40% maksimipisteis-

tä.

Opiskelumateriaali

Halko P., Malinen R., Launonen H.,Välimaa

T.,Sähkömittaustekniikka


ESP8050 Sähkötekninen

dokumentointi ja suunnitteluohjelmat 3op,

Electrotechnical Docrmentation and Design

Programs 3cr

Tavoitteet

Opintojakson käytyään opiskelija tuntee sähkö-

teknisen dokumentoinnin menetelmät, piirros-

merkit ja standardit. Opiskelija tutustuu sekä

perinteiseen piirtämiseen että tietokoneavustei-

seen dokumentointiin. Opiskelija perehtyy yhteen

dokumentointiohjelmistoon, joka voi olla Cads.

Perehdytään ohjelmiston peruskäskyihin ja –

toimintoihin. Hän osaa osaa tehdä teknisiä yleis-

dokumentteja suunnitteluohjelmaa käyttäen.

Tämän lisäksi hän oppii käyttämään ohjelmistoa

ja sen sovelluksia rakennusten ja teollisuuden

dokumenttien laadinnassa.

Sisältö

koneenpiirustus

sähkötekninen dokumentointi

standardit ja suositukset

piirrosmerkit

tietokoneavusteinen suunnittelu

suunnitteluohjelmiston peruskäsitteet ja –

käskyt.

ohjelmiston perustoiminnnat

sähkösovellukset

25

rakennusten sähköistys

tasopiirustussovellus

keskuskaaviosovellus

taulukkosovellus

Rasta- sovellus

teollisuuden sähköistys

piirikaaviosovellus

pääkaaviosovellus


Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta, piirroshar-

joituksia ja suunnitteluohjelmalla tehtäviä piirtä-

mis- ja suunnitteluharjoituksia.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan teoria- ja piir-

tämiskokeella. Lisäksi kurssin suorittami-

seen vaaditaan tuntien aikana hyväksytysti laadi-

tut harjoitustyöt.

Kokonaissuoritus arvioidaan asteikolla 0-5.

Opintojakson hyväksymisraja on 40% maksimi-

pisteistä.

Opiskelumateriaali

Kurssin yhteydessä jaettava materiaali.

ESS8010 Energiatekniikan ja

sähkönkäyttötekniikan perusteet 4op,

Basics of the Electric Power Technology 4cr

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan

sähkövoimajärjestelmän rakenne ja sen perus-

elementit. Opintojaksossa perehdytään sähkön

tuotanto-, jakelu- ja käyttötekniikan perusteisiin.

Opintojakso toimii johdattelevana opintojaksona

sähkötekniikan ammattiaineisiin.

Sisältö

johdanto

sähköhuolto, sähkön siirto- ja jakeluverkot

o eri jänniteportaat

o vaihtojännitteen ja vaihtovirran käsite,

pääjännite ja vaihejännite

o sähkön jakelujärjestelmä

o peruskäsitteitä

sähkön tuotantotekniikat

o vastapainevoimalaitos

o kaasuturbiinilaitos

o kombivoimalaitokset

o dieselvoimalaitokset

o vesivoimalaitokset

o tuulivoimalaitokset

o tuotantomuotojen keskinäinen vertailu

sähkön käyttötekniikka

o muuntajien toimintaperiaate; suurjänni-

te-, välijännite- ja pienjännitemuuntajat

o pyörivät sähkökoneet

o sähkökoneen yleinen toimintaperiaate

o epätahtikone

o tahtikone

o kestomagneettikone

tehoelektroniikka

o tehoelektroniikan asema sähkönkäyttö-

tekniikassa

o tehoelektroniikan käyttämät puolijohde-

kytkimet

o tärkeimmät tehoelektroniset energian-

muuntotekniikat: tasasuuntaaminen,

vaihtosuuntaaminen, tasasähkön muut-

taminen, vaihtosähkön muuttaminen

o tehoelektroniikka ja sähkökoneet

o tasasähkökoneen pyörimisnopeuden

säätäminen

o vaihtosähkökoneen pyörimisnopeuden

säätäminen: taajuusmuuttajan toimin-

taperiaate



tunnit sekä etätehtävät. Lisäksi suoritetaan kaksi

tai kolme yritysvierailua. Yritykset valitaan edus-

tamaan sähkövoimatekniikan eri osa-alueita.

Luonto-opetukseen osallistuvat paitsi ammatti-

korkeakoulun omat niin myös vierailevat luen-

noitsijat.

Arviointi


tentin sekä etätehtävien perusteella. Aktiivisuus

yritysvierailuilla huomioidaan arvioinnissa. Ko-

keissa hyväksymisraja on 40 % maksimipisteis-

tä.


Tunneilla jaettava materiaali

Etätehtävinä Internetistä haettu materiaali

Osallistuminen yritysvierailuihin

26

ECI8000 Tietokoneen käytön perusteet

3op, Personal Computing 3cr

Tavoitteet

Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua

tukevien ATK-sovellusten tehokas käyttö

Sisältö

PC:n ja koulun tietoverkon käyttöön liittyvät

perusasiat. Koulun sähköpostijärjestelmä, opin-

tosuoritusrekisteri (wip) ja verkko-

oppimisympäristö. Työvälineohjelmat laadukkai-

den dokumenttien tuottamiseen


Luentoja ja harjoituksia atk-luokassa

Arviointi


tentin sekä etätehtävinä suoritettujen oppimis-

tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan

asteikolla 0-5.


Ilmoitetaan opintojakson alussa.

EST8200 Ohjelmoinnin perusteet s

5op, Basics of programming 5cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suun-

nitella ja toteuttaa ohjelmistoja. Hän hallitsee

muuttujat ja lukutaulukot. Opiskelija osaa tehdä

omia luokkia ja hän osaa käyttää luokkien tyyp-

pisiä olioita.

Sisältö

Muuttujat, lukutaulukot

Syöttö- ja tulostusfunktiot

Totuusarvot

Toisto-, valinta- ja ehtorakenteet

Luokat ja luokkien tyyppiset oliot (jäsen-

muuttujat ja -funktiot )


Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit.

Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset

yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppi-

misessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työs-

kentely ohjatuilla harjoitustunneilla.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden

avulla (2 kpl). Kokonaisosaaminen arvioidaan

asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymis-

raja on 40 % maksimipisteistä.


Kurssille on oma sähköinen opetusmateriaali.

ESE8000 Analogiaelektroniikka 1S 3op,

Analog Electronics 1S 3cr

Tavoitteet

Oppilas tuntee passiiviset komponentit, vahvis-

timiin liittyvät käsitteet ja osaa käyttää operaa-

tiovahvistinta sekä diodia lineaari- ja komparaat-

torisovelluksissa.

Sisältö

Passiivisten komponenttien ja piiriteorian

kertaus

Vahvistimiin ja taajuusvasteeseen liittyvät

käsitteet sekä vahvistinmallit

Ideaalinen operaatiovahvistin sekä sen ylei-

simmät lineaari- ja komparaattorisovellukset

Operaatiovahvistimen epäideaalisuudet ja

niiden vaikutus piirin toimintaan

Puolijohdediodin suur- ja piensignaalimallit

sekä yleisimmät diodeja sisältävät piirit.


Opintojaksoon kuuluu teoria- ja suunnitteluhar-

joitustunnit sekä etätehtävät. Oppimisessa ko-

rostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohja-

tuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä.

Arviointi


tenttien perusteella.



Sedra, Smith: Microelectronic Circrits, neljäs

painos

Luennot ja opetuksen yhteydessä jaettava mate-

riaali.

Elektroniikka III (passiiviset komponentit). Tieto-

kotka

Itseopiskelutehtävät.

27

ESE8010 Analogiaelektroniikka 2s 3op,

Analog Electronics 2s 3cr

Tavoitteet

Opiskelija osaa käyttää transistoreja vahvistime-

na ja kytkimenä, tuntee tehovahvistimet sekä

tavanomaisimmat hakkuriteholähteet. Hän ym-

märtää takaisinkytkennän vaikutuksen vahvisti-

men toimintaa, osaa suunnitella oskillaattoreita

ja tuntee yleisimmät suodatinapproksimaatiot.

Sisältö

Bipolaaritransistorin ominaisuudet, suur- ja

piensignaalimallit, tasasähkölaskut sekä

käyttö kytkimenä ja vahvistimena

Kenttävaikutustransistorin ominaisuudet,

suur- ja piensignaalimallit, tasasähkölaskut

sekä käyttö kytkimenä ja vahvistimena

Tehovahvistimet ja lämpenemislaskut, hak-

kuriteholähteet, takaisinkytkentä ja sen vai-

kutukset

Vastakytkennän stabilisuus ja kompensointi

Aaltomuotojen generointi

Suodatinapproksimaatiot




rostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely etä-

tehtävissä.

Arviointi

Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osako-

keiden tai tentin perusteella.



Sedra, Smith: Microelectronic Circrits, neljäs

painos

Luennot ja opetuksen yhteydessä jaettava mate-

riaali sekä kurssin ”Analogiaelektroniikka 1”

materiaali.

Itseopiskelutehtävät.

ESE8030 Digitaalitekniikka S 3op,

Digital Electronics S 3cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa digi-

taalitekniikkaan liittyvät peruskäsitteet ja niiden

keskinäiset riippuvuudet. Opiskelija tuntee digi-

taalitekniikan keskeiset sovellukset ja rakenteet.

Hän tuntee digitaalisten ratkaisujen suunnittelu-

säännöt ja ymmärtää niiden sähkötekniset vaa-

timukset.

Sisältö

Digitaalitekniikan olemus ja sovellukset

Kombinaatiopiirit

Aritmetiikka ja koodit

Sekvenssipiirit

puolijohdemuistit

AD/DA-muuntimet

Ohjelmoitavat logiikkapiirit

Mikropiirien sähköiset ominaisuudet




rostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohja-

tuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä.

Arviointi



tävien avulla.



Haltsonen Seppo, Levomäki Jaakko, Rautanen

Esko T.2004. Digitaalitekniikka. Edita


ESE8100 Elektroniikan työt S 3op,

Electronics Laboratory Course S 3cr

Tavoitteet


analogia- ja digitaalielektroniikan peruspiirit ja

osaa suunnitella ja toteuttaa analogia- ja digitaa-

litekniikan perusrakenteita. Hän osaa käyttää

suunnittelusääntöjä annetun ongelman ratkaise-

miseksi ja hän osaa testata suunnittelemansa

rakenteen toiminnallisuuden.

Sisältö

Vahvistimet

Kytkimet

Tehon hallinta

Suodattimien perusteet

28

Digitaalitekniikan peruspiirit

Digitaalitekniikan suunnitteluharjoitus

Puolijohdemuistit

Ohjelmoitavat logiikkapiirit

Muuntimet


Opintojaksoon kuuluu etätehtävät , laboratorio-

harjoituksia ja työraportteja. Oppimisessa ko-

rostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely.

Suunnitteluharjoitukset ovat koulutusohjelman

ydinosaamisalueilta.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan kokeen, labora-

torioharjoitusten, niihin liittyvien raporttien ja

etätehtävien avulla.


Suoritusvaatimuksena on hyväksyttävästi suori-

tettu koe ja hyväksytyt laboratorioharjoitukset

raportteineen.


Liittyvät analogia- ja digitaalielektroniikan oppi-

kirjat ja luentomateriaalit.


ESK8000 Tehoelektroniikan perusteet

1 3op, Fundamentals of Power Electronics 1

3cr

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään

tehoelektroniikan asema sähkönkäyttötekniikas-

sa sekä oppia tuntemaan tärkeimmät tehopuoli-

johdekytkimet ja niistä rakentuvat verkko-, hila-

ja pakkokommutoivat kytkennät. Myös suuntaa-

jakäyttöjen verkkovaikutuksiin perehdytään.

Lisäksi kurssi antaa valmiu-

det tavallisimpien mitoituksessa tarvittavien

jännite-, virta- ja tehoarvojen laskentaan.

Sisältö

Tehoelektroniikan asema sähkönkäyttötek-

niikassa

Suuntaajien (muuttajien) jaottelu sähköe-

nergian muokkaustarpeen mukaisesti

Tehodiodit, tyristorit, bipolaari- ja MOSFET-

transistorit sekä IGBT-kytkimet

Verkkokommutoivat peruskytkennät, kom-

mutoinnin analyysi

Verkkovaikutukset

Katsaus hilakommutoiviin muuttajiin

Katsaus tehoelektroniikkalaitteiden PSPICE-

simulointiin


Oppimismetodina on teoriaopetus, ohjatut harjoi-

tukset, kotilaskut ja osin PSPICE- simulointi.

Laboratoriotyöt tukevat teoriaopetusta käytän-

nön tasolla. Laskuesimerkit ovat tehoelektronii-

kan ydinosaamisalueilta.

Arviointi

Opintojaksosta järjestetään kaksi välikoetta,

joista sovitaan opintojakson alussa. Kokonaisao-

saaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa

suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimi-

pisteistä.


Aura- Tonteri: Sähkökoneet ja tehoelektroniikan

perusteet. WSOY.

ISBN: 951-0-20167-7

Luentomonisteet (vähän yli 100 s.)

Mohan-Undeland-Robbins: Power Electronics:

Converters, Applications and Design. John Wiley

& Sons. ISBN: 0-471-58408-8 (soveltuvin osin)

Harjoitusmonisteet

PSPICE- simulointiohjeet

ESK8010 Tehoelektroniikan perusteet

2 2op, Fundamentals of Power Electronics 2

2cr

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia peruskurssia 1

syvällisemmin muutosilmiöt tehoelektroniikka-

piireissä, puolijohdekytkimien terminen mitoit-

taminen, hila- ja pakkokommutoivat kytkennät

sekä verkkokommutoivien suuntaajien verkon

virtayliaaltojen ja jännitesärön laskenta. Lisäksi

kurssi antaa peruskurssia 1 syvällisemmät val-

miudet tavallisimpien mitoituksessa tarvittavien

jännite-, virta- ja tehoarvojen laskentaan.

Sisältö

katsaus tehoelektroniikan muutosilmiöihin

bipolaari- ja MOSFET- transistorit sekä IGBT-

kytkimet: perusominaisuudet

29

hilakommutoivan tehoelektroniikan perus-

teet

dc-dc- muuttajat

dc-ac- muuttajat

katsaus pakkokommutoiviin suuntaajiin

verkokommutoivien suuntaajien jännitesärön

laskenta

katsaus käytännön laitetekniikkaan

terminen mitoittaminen

PSPICE- simulointi



tunnit sekä etätehtävät ja osin PSPICE- simuloin-

ti. Laboratoriotyöt tukevat teoriaopetusta käy-

tännön tasolla. Laskuharjoitustehtävät ovat te-

hoelektroniikan ydinosaamisalueilta.

Arviointi


tentin ja tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen

arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen

hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä.


Aura- Tonteri: Sähkökoneet ja tehoelektroniikan

perusteet. WSOY.

ISBN: 951-0-20167-7

Luentomonisteet (vähän yli 100 s.)

Mohan-Undeland-Robbins: Power Electronics:

Converters, Applications and Design. John Wiley

& Sons. ISBN: 0-471-58408-8 (soveltuvin osin;

20 sivua kopioidaan)

Harjoitusmonisteet

PSPICE- simulointiohjeet

ESA8050 Instrumentointitekniikka

3op, Instrumentation Engineering 3cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa lukea

ja tulkita instrumentointipiirikaavioita ja proses-

sikaavioita. Hän hallitsee yleisimpien proses-

sisuureiden mittausmenetelmät ja niihin liittyvät

anturit ja lähettimet. Opiskelija tuntee myös

yleisimmät prosessinohjauksessa käytettävät

toimilaitteet.

Sisältö

Lämpötilan mittaus

Paineen mittaus

Virtauksen mittaus

Pinnankorkeuden mittaus

Venttiilit

Pneumatiikka

Moottoritoimilaitteet

Instrumentoinnin piirrosmerkit

Positiotunnukset


Teoriaopetukseen kuuluu luentoja instrumen-

toinnin alalta. Opintojaksoon kuuluu luentomate-

riaaliin perustuva koe.

Arviointi


tentin perusteella. Läpäisyraja on 40 %.



ESA8040 Säätö- ja

automaatiotekniikka 4op, Control and

Automation Engineering 4cr

Tavoitteet


säätötekniikan perusteorian ja tunnistaa säätö-

ja automaatiotekniikan laitteita ja järjestelmiä.

Opiskelija osaa mallintaa prosesseja ja simuloida

niitä.

Sisältö

Säätöalgoritmit

Lohkokaavioesitys

Siirtofunktioesitys

Testifunktiot

Askelvaste

Taajuusanalyysi

Käytännön säätöpiirit

Prosessin mallintaminen


Teoriaopetukseen kuuluu luentoja ja mikroluok-

kaharjoituksia. Oppiminen tapahtuu luentojen,

harjoitusten ja tietokoneella tehtävien simuloin-

tien avulla.

Arviointi



arvioidaan asteikolla 0-5. Läpäisyraja on 40 %.

30


Luentomuistiinpanot ja opetuksen yhteydessä


Jack Golten: Control System Design and Simula-

tion

ESA8060 Automaatiotekniikan työt

3op, Automation Laboratory Works 3cr

Tavoitteet

Työt suoritettuaan opiskelija osaa ohjelmoida

ohjelmoitavia logiikoita ja osaa toteuttaa ja tes-

tata säätäjän sekä tuntee erilaisten automaa-

tiolaitteiden toimintaperiaatteet ja osaa soveltaa

niitä käytäntöön. Oppilas tuntee yleisimpien

pneumaattisten toimilaitteitten käytön periaat-

teet ja osaa tehdä kytkennät käytännössä. Oppi-

las tuntee erilaisten antureiden kytkentäperiaat-

teet ja hahmottaa tulojen ja lähtöjen merkityk-

sen ja osaa tehdä niihin liittyvät kytkennät.

Sisältö

ohjelmoitavat logiikat

operointipaneli

sekvenssiohjelmointi

yksikkösäädin

säätäjän parametrien viritys

pneumaattiset toimilaitteet

käskylistaohjelmointi

tikapuukaavio-ohjelmointi

lohkokaavio-ohjelmointi

olio-ohjelmointi


Laboratoriotöitä opettajan ohjauksessa. Läsnä-

olovelvoite.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan laboratoriotöi-

hin osallistumisen, aktiivisen työskentelyn ja

työhön asennoitumisen perusteella sekä tehtävi-

en kirjallisten raporttien perusteella. Opintojak-

son suorittamiseen voi liittyä loppukoe.


Laboratoriossa olevat käsikirjat.

ESK8400 Sähkökoneiden perusteet

4op, Fundamentals of Electrical Machines

4cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa mag-

neettipiirien peruslait, tuntee ja osaa muuntajien

rakenteen, kytkennät ja muuntajan osana säh-

kövoimajärjestelmää sekä tehoelektroniikkalai-

tetta. Lisäksi opiskelija hallitsee riittävässä mää-

rin pyörivien sähkökoneiden teorian ja sovelluk-

set erilaisissa prosesseissa. Pyörivien koneiden

pääpaino on vaihtosähkökoneissa, mutta myös

tasasähkökonetta tarkastellaan.

Sisältö

Magneettipiirit

Magneettipiirin Ohmin laki

Muuntajat

Sijaiskytkentä

Yksi- ja monivaihemuuntajat

Jännite-, virta-, teho- ja impedanssiarvojen

laskenta

Epätahtikoneet

Pyörivä magneettikenttä kolmivaihekäämi-

tyksellä

Roottorirakenteet

Sijaiskytkentä, vääntömomentin laskeminen

Epätahtikoneen valinta verkkokäyttöön ja

taajuusmuuttajakäyttöön

Ominaisuudet pysyvässä tilassa

Tahtikoneet

Roottorirakenteet, magnetointi

Tahtikone erillisenä generaattorina

Tahtikone sähköverkossa

Ankkurireaktio

Tahtikoneen asema vaihtosähkökoneena

Tasasähkökoneet

Rakenne

Vierasmagnetoidut koneet ja sarjakoneet

Tasasähkökoneen asema pyörivänä

sähkökoneena



tunnit sekä etätehtävät. Laboratoriotyöt tukevat

teoriaopetusta käytännön tasolla. Laskuharjoi-

tusesimerkit ovat sähkökoneiden teorian ja so-

vellusten ydinosaamisaluetta.

Arviointi


tentin sekä suoritettujen etätehtävien avulla.


31


maksimpisteistä.

Oppimateriaali ja kirjallisuus

Oppikirja (ilmoitetaan kurssin alussa)

Monisteet, laskuharjoitustehtävät

ESK8410 Sähkökäyttöjen perusteet

4op, Fundamentals of Electrical Drives 4cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa säh-

kömoottorijärjestelmän rakenteen, tuntee moot-

torien ominaisuudet sekä verkkokäytössä että

taajuusmuuttaja- ja muissa säätökäytöissä. Hän

hallitsee sähkökäyttöjen mitoituksen ja valinnan

erilaisiin prosesseihin teollisuudessa ja liikenne-

välineissä.

Sisältö

Sähkömoottorin valinta

sähkömoottorin valinta vääntömomentin,

lämpenemisen sekä ohjaus- ja säätövaati-

musten perusteella erilaisiin käyttöihin

moottoriliitännän osien valinta

moottorin nimelliskäyttötavat

käyttötapaluokituksen mukainen mitoituste-

oria

Vaihtosähkökonekäytöt

epätahtikoneen ominaisuudet säädettynä

sähkömoottorina

epätahtikoneiden ohjaus- ja säätölaitteiden

rakenne ja niiden viritysmahdollisuudet

epätahtikoneiden taajuusmuuttajakäytöt ja

niiden mitoitus

tahtikoneen ominaisuudet säädettynä

sähkömoottorina

tahtikoneiden käynnistys- ja ohjausjärjes-

telmien rakenne ja toiminta

tahtikoneiden taajuusmuuttajakäytöt

skalaariohjaus, vektorisäätö, suora moment-

tisäätö

Tasasähkökonekäytöt

tasasähkökoneen ominaisuudet moottorina

ja jarruna

tasasähkökoneiden suuntaaja- ja muutta-

jakäytöt

moottorikäytön säätöpiirit ja niiden laskenta

ja viritys

säädettävät monimoottorikäytöt (sekä vaih-

to- että tasasähkökoneet)

Esimerkkejä säädetyistä käytöistä teollisuudessa

ja liikennevälineissä

Opetusjärjestelyt ja toteutustapa


tunteja sekä harjoitustyö. Harjoitustyö korostaa

opiskelijan omaehtoista työskentelyä käytännön

suunnittelu- ja mitoitustehtävän parissa. Lasku-

tehtävät keskittyvät sähkönkäyttötekniikan ydin-

alueisiin.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan kokeiden ja

harjoitustyön kautta. Kokonaisosaaminen arvioi-

daan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväk-

symisraja on 40 % maksimipisteistä.


Luentomonisteet;

Oppikirja (ilmoitetaan kurssin alussa)

Muu jaettava materiaali

ESV8010 Sähköasennukset 3op,

Electrical Installation Tecniques 3cr

Tavoitteet


kiinteistöjen sähköistykseen liittyvät peruskäsit-

teet, sähkön jakelun periaatteet ja sähkösuunni-

telmiin liittyvät piirrosmerkit ja dokumentit.

Opiskelija osaa myös mitoittaa kiinteistön nousu-

johtoverkon ja tietää kiinteistön asennuksiin

liittyvät keskeiset määräykset.

Opiskelija osaa opintojakson suoritettuaan tehdä

omakotitalon sähkösuunnitelman.

Sisältö

Kiinteistön sähköverkon yleinen rakenne

Keskeiset komponentit

Keskeisten johtojen ja keskusten nimitykset

Kompensointi

Sähkön syötön varmennus

Omakotitalon sähkösuunnitelman sisältö

Kiinteistön nousujohtoverkon mitoitus

nousujohtojen valinta kuormitusvirran pe-

rusteella

jännitteenaleneman tarkistus

poiskytkentäaikojen tarkistus

taloudellinen poikkipinnan valinta

Keskeiset sähköasennuksiin liittyvät määräykset

Omakotitalon sähkösuunnittelu

32


Opetusjaksoon kuuluu teoria- ja mitoitusharjoi-

tustunteja sekä omakotitalon sähkösuunnittelu-

harjoitustyö, joiden avulla syvennetään ja sovel-

letaan käytäntöön teoriatietoja.

Arviointi


tentin ja sähkösuunnitelmaharjoitustyön avulla.

Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5

Opiskelumateriaali

D1 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista

2006


ESN8030 Sähkönjakelutekniikka 1 3op,

Electric Power Distribution 1 3cr

Tavoitteet


suomalaisen sähkönjakelujärjestelmän peruspiir-

teet ja komponentit. Opiskelija osaa määrittää

sähkönjakeluverkon komponenttien kuvauksen

sähkötekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa

arvioida jakeluverkon kuormituksia ja osaa mi-

toittaa pienjänniteverkon komponentteja stan-

dardien ja suositusten mukaan sekä tuntee mi-

toituksen taloudelliset periaatteet.

Sisältö

suomalaisen sähkönjakelujärjestelmä

sähköverkon komponentit ja niiden kuvaus

kuormitukset

sähkön laatutekijät

pienjänniteverkon mitoitukseen liittyvät

suositukset ja standardit

tehonjaon ja vikavirtojen laskenta

ylivirta- ja oikosulkusuojaus

pienjänniteverkon tekninen ja taloudellinen

mitoitus







laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä.

Arviointi



tävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan




Lakervi, Partanen: Sähkönjakelutekniikka, Ota-

tieto 2008.

Standardit ja verkostosuositukset.




Tavoitteet


suomalaisen keskijänniteverkon ominaisuudet ja

osaa mitoittaa keskijänniteverkon komponentteja

sekä teknisesti että taloudellisesti. Opiskelija

tuntee keskijänniteverkon suojauksen; sekä

oikosulku- että maasulkutilanteissa. Opiskelija

tuntee sähköaseman toimintaperiaatteet ja säh-

köaseman laitteet. Opiskelijalla tuntee keskijän-

niteverkon relesuojauksen periaatteet ja osaa

suunnitella relesuojauksen.

Sisältö

keskijänniteverkon rakenne

sähköverkon komponentit ja niiden kuvaus

kuormitukset

keskijänniteverkon mitoitukseen liittyvät

suositukset ja standardit


oikosulku- ja maasulkusuojaus

keskijänniteverkon tekninen ja taloudellinen

mitoitus

sähköasema








33

Arviointi








tieto 2008.



ESS8610 Sähkövoimatekniikan työt 1

3op, Laboratory Course in Electrical Power

Engineering 1 3cr

Tavoitteet

Opintojakso tukee sähkövoimatekniikan luentoi-

na opetettuja opintojaksoja. Opiskelija oppii

työskentelemään pienryhmissä ja osallistumaan

suunnitelmalliseen työskentelyyn. Opiskelija

tuntee sähkövoimatekniikan komponentteja ja

järjestelmiä ja oppii tekemään mittauksia ja

raportoimaan tehdyt mittaukset.

Sisältö

sähkön jakelutekniikan, talotekniikan, teollisuus-

verkkojen, tehoelektroniikan, sähkökoneiden ja

sähkökäyttöjen laboratorioharjoituksia mittaus-

ten raportointi ja arviointi


Opintojaksoon kuuluu sähkövoimatekniikan har-

joituksia laboratoriossa. Harjoitukset tehdään

pienryhmissä.

Arviointi

Opintojaksoon kuuluvat laboratorioharjoitukset

ovat pakollisia. Opintojakson suoritus arvioidaan

laboratorioharjoitusten ja niistä tehtyjen raport-

tien perusteella. Mahdollisesti järjestetään myös

koe.


Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Laite-

esitteet. Manuaalit.

ESS8620 Sähkövoimatekniikan työt 2

3op, Laboratory Course in Electrical Power

Engineering 2 3cr

Tavoitteet


na opetettuja opintojaksoja. Opiskelija oppii

työskentelemään pienryhmissä ja osallistumaan

suunnitelmalliseen työskentelyyn. Opiskelija

tuntee sähkövoimatekniikan komponentteja ja

järjestelmiä ja oppii tekemään mittauksia ja

raportoimaan tehdyt mittaukset. Myös omatoimi-

sia laboratorioharjoituksia.

Sisältö

sähkön jakelutekniikan, talotekniikan, teolli-

suusverkkojen, tehoelektroniikan, sähköko-

neiden ja sähkökäyttöjen laboratorioharjoi-

tuksia

mittausten raportointi ja arviointi

omatoimisia harjoituksia laboratoriossa

maadoitusmittauksia koekentällä


Opintojaksoon kuuluu sähkövoimatekniikan har-

joituksia laboratoriossa. Harjoitukset tehdään

pienryhmissä tai yksin. Maadoitusmittaukset

suoritetaan koekentällä.

Arviointi

Opintojaksoon kuuluvat laboratorioharjoitukset

ovat pakollisia. Opintojakson suoritus arvioidaan

laboratorioharjoitusten ja niistä tehtyjen raport-

tien perusteella. Mahdollisesti järjestetään myös

koe.


Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Laite-

esitteet. Manuaalit.

ESK8140 Sähkökäyttöjen jatkokurssi

5op, Advanced Course in Electrical Drives

5cr

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on oppia peruskurssia

syvällisemmin vaativien sähkökäyttöjen suunnit-

telu sekä teollisuusverkon loistehon kompensoin-

ti ja yliaalto-ongelmat. Nykyaikaisiin kompen-

sointiratkaisuihin sekä suuntaajalaitteiden verk-

koliitynnän osiin perehdytään. Opintojakson

34

suoritettuaan opiskelija tuntee teollisuusverkon

nykyaikaiset komponentit ja osaa suorittaa yli-

aalto- ja loistehomittauksia sekä verkon suunnit-

telu- ja mitoitustehtäviä.

Sisältö

Yliaaltolaskelmat

Yliaallot, kompensointiratkaisut

Tasasähkövoimansiirto

o Aktiivinen loistehon kompensointi, suo-

situkset yliaaltojen rajoittamiseksi

o Kompensointilaitteiden toiminnan simu-

lointi

o Suuntaajalaitteiden verkkoliitynnän osi-

en kehittyminen

o Tehostabilisaattorit, UPS- laitteet

o Taajuusmuuttajapohjaiset monimootto-

rikäytöt

o Sovellus: paperikone

Tahtimoottori ja sen asema säätökäytöissä

Sähkökäyttöjen instrumentointi

Käyttöjen hyötysuhteet

Käytännön vektorisäätäjä


Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit

sekä etätehtävät. Laskuesimerkit ovat vaativien

sähkökäyttöjen ja teollisuussovellusten ydin-

osaamisalueelta.

Arviointi



arvioidaan asteikolla 0-5.


Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Mah-

dollinen oppikirja määritellään kurssin alussa.

ESK8180 Sähkökoneiden jatkokurssi

4op, Advanced Course in Electrical Machines

4cr

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on antaa perusopinto-

jaksoa syvällisempi valmius muuntajien ja pyöri-

vien sähkökoneiden mitoittamiseen ja valintaan

eri tyyppisiin sovelluksiin. Opintojaksossa käsitel-

lään paitsi perinteisiä koneita niin myös kesto-

magneettikoneita sekä eräitä erikoiskoneratkai-

suja. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tun-

tee moottorien ominaisuuksien kehitystrendit

sekä uusien konstruktioiden mahdollisuudet

sähkömoottoreissa.

Sisältö

Muuntajat

Kolmivaihemuuntajan yliaallot ja epäsymme-

triaominaisuudet

Muuntajien erikoiskytkennät

Ikääntyminen ja huoltotoimenpiteet

Mittamuuntajat, niiden rakenteet ja

käyttöominaisuudet

Kuristimet ja niiden asema sähkövoimatek-

niikassa

Perinteiset vaihtosähkökoneet

Yksivaiheiset ja napavaihtolukuiset epätahti-

koneet

Yksivaiheiset tahtikoneet

Kolmivaiheiset tahtikoneet

o reaktanssit

o säätö, uradiagramma

Yliaaltojen vaikutus, epätahti- ja tahtimo-

mentit

Käyttö epänormaaleissa sähköverkoissa

(esim. taajuusmuuttaja-

käytössä)

Rakenne, huolto, tärinä- ja ääni-ilmiöt

Kestomagneettikoneet

Kestomagneettikoneiden asema

sähkönkäyttötekniikassa

Kestomagnetoitu tasasähkökone

Harjaton tasasähkökone

Sinimuotoisella virralla syötetty kestomag-

netoitu tahtikone

Muut kestomagneettikonekonstruktiot

o Sähkökoneiden relesuojaus

Reluktanssikoneet

Askelmoottorit

Sähkökoneiden mallittaminen säätökäyttöjä

varten (kierto-osoitinteoria,

siirtofunktioteoria)

Magneettipiirin ja käämityksen mitoittami-

nen



sekä etätehtävät; runsaasti laskuharjoituksia.

Osaa moottoreista ja niiden säätöpiirejä simuloi-

daan Matlab:lla ja SimuLink:llä. Tehtävät muo-

dostavat kattavan katsauksen moderneihin säh-

kökoneisiin ja niiden ominaisuuksiin.

35

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden ja

harjoitustöiden perusteella. Osaaminen arvioi-

daan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväk-

symisraja on 40 % maksimipisteistä.


Luentomonisteet, harjoitustehtävät, osa valittua

oppikirjaa

ESK8020 Tehoelektroniikan

komponentit ja sovellukset 3op, Devices

and Applications of Power Electronics 3cr

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on antaa tehoelektro-

niikan perusopintojaksoja syvällisempi valmius

käytännön tehoelektroniikkalaitteiden suuunnit-

teluun ja komponenttien valintaan jännite-, vir-

ta- ja tehokestoisuuden, ohjattavuuden sekä

termisen kestoisuuden perusteella. Opintojakson

suoritettuaan opiskelija tuntee termisen mitoit-

tamisen sekä osaa analysoida ja valita kom-

ponentit sovelluksen vaatimusten mukaisesti.

Sisältö

diodien ja tyristorien ominaisuudet ja valinta

bipolaari-, MOSFET- ja IGBT- transistorien

ominaisuudet ja valinta

terminen mitoitus ja jäähdytyksen suunnit-

telu

ohjauspiirien suunnittelu ja valinta

kytkentäapupiirien mitoittaminen

suojaus ylijännitteiltä ja -virroilta

tehoelektroniikan passiiviset komponentit

tehoelektroniikkalaitteen suunnittelu


Opintojakso suoritetaan poikkitieteellisesti siten,

että tunneilla käsitellään erilaisia case- tapauksia

ja valitaan niissä sovellukseen sekä aktiivisia että

passiivisia komponentteja. Tapaukset valitaan

kattavasti tehoelektroniikan ja sovellusten eri

alueilta, joihin tehoelektroniikan ydinosaaminen

keskittyy.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan tuntiaktiivisuu-

den sekä kokeen tai välilkokeiden perusteella.


maksimipisteistä.

Oppimateriaali ja kirjallisuus

Komponenttikirjallisuus Internetissä

Niiranen, Jouko: Tehoelektroniikan komponentit.

ISBN 951-672-241-5

Tunneilla jaettava materiaali

ESV8230 Teollisuuden

sähköasennukset ja –verkot 4op, Electric

Power Distribution in Industry 4cr

Tavoitteet


teollisuussähköverkon perusrakenteen ja sen

keskeiset komponentit, kuten keskijänniteverkon

kojeistot, kiskostot, katkaisijat, mittamuuntajat

ja suojareleet sekä alle 1000 V moottorikeskuk-

sen perusrakenteet sekä moottorilähdön kom-

ponentit. Opiskelija ymmärtää teollisuussähkö-

verkon mitoitusperiaatteet sekä osaa mitoittaa ja

valita komponentit yksinkertaisiin teollisuussäh-

köverkkorakenteisiin.


teollisuuden sähköasennustoimintaan ja – verkon

käyttöön liittyvät kunnossapitoperiaatteet ja

viranomaismääräykset sekä ymmärtää suunnit-

telun ja asennuksen vaikutuksen koko teollisuus-

laitoksen käytettävyyteen. Opiskelija tuntee

laitteiden kunnon seurassa käytettävät keskeiset

mittausperiaatteet sekä osaa laatia yksinkertai-

sen kunnossapito-ohjelman.

Sisältö

Teollisuusjakeluverkon yleisrakenne

Keskijänniteverkko ja sen komponentit

Keskijänniteverkkoon liittyvät toisiolaitteet

Alle 1000 V teollisuusjakeluverkko ja sen

komponentit

Vikavirtalaskelmat teollisuusjakeluverkossa

Teollisuusjakeluverkon komponenttien mitoi-

tus- ja valintaperiaatteet

Kunnossapitoperiaatteet

Kunnossapitoon liittyvät keskeiset virano-

maismääräykset ja standardit

Kunnossapitoon liittyvät keskeiset mittauk-

set

Kunnossapito-ohjelman keskeiset rakenteet

Opetusjärjestelyt

Teoriaopetus ja harjoitustyöt muodostavat toisi-

aan tukevan kokonaisuuden. Oppimisessa koros-

36

tuu opiskelijan omaehtoinen työskentely erityi-

sesti harjoitustöissä, koska harjoitustyöt vaiheis-

tetaan teoriaopetuksen kanssa. Harjoitustyöt

ovat käytännön sovellusesimerkkejä.



tentin ja harjoitustöinä suoritettujen oppimisteh-

tävien avulla asteikolla 0-5.



ESA8070 Automaatiotekniikan

jatkokurssi 4op, Advanced Course in

Automation 4cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee

säätötekniikan moderneja menetelmiä, kuten

sumean säädön periaatteet ja pystyy mallinta-

maan vähintään kolmen muuttujan säätöjä ja

hänellä on edellytykset soveltaa tietoja käytän-

töön.

Sisältö

Sumeutus

Selkeytys

Jäsenyysfunktiot

Sumeat käsitteet

Simulointi ja mallintaminen

Neuroverkko


Opintojaksoon kuuluu teoriatunteja sekä simu-

lointiharjoituksia mikroluokassa. Osa harjoituk-

sista tehdaan ryhmätöinä.

Arviointi




asteikolla 0-5.


Olavi Puolakka: Sumea Säätö


ESA8210 Ohjelmoitavat logiikat 4op,

Programmable Logic Devices 4cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa PLC-

ohjelmointiperiaatteet. Hän hallitsee funktioitten

ja ajastimien käytön ja kykenee itsenäiseen

ongelmaratkaisuun prosessinohjauksia suunnitel-

taessa ja ohjelmoitaessa. Opiskelija tuntee myös

PLC:n rakenteen syvällisesti, ja hänellä on edel-

lytykset käytännön työhön. Hän tietää, mikä ero

on kombinaatiologiikalla ja askelittain etenevällä

logiikalla, sekvenssillä ja kykenee valitsemaan

oikean toimintamallin ohjelmointitehtävän eteen

tullessa.

Sisältö

Ohjelmoitavien logiikoiden funktiot

Perusfunktiot

Lisäfunktiot

Ajastimet

Erikoisfunktiot

Ohjelmointitavat

Käskylista

Tikapuukaavio

Funktiokaavio

Sekvenssikaavio

PLC:n rakenne

Operointipaneelit ja valvomo

Väylät

I/O:t sähköisesti ja niiden kytkeminen


Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja ohjel-

mointiharjoituksia automaatiolaboratoriossa.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan kokeen ja suo-

ritettujen harjoitustehtävien mukaan. Kokeen

läpäisyraja on 40 %.



ESN8150 Tietokoneavusteinen

verkostosuunnittelu 3op, Computer Aided

Design of Electric Power Distribution

System 3cr

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyt-

tää sähkönjakelun tietokoneavusteisia suunnitte-

lu- ja laskentaohjelmia. Opintojakson pääpaino

37

on jakeluverkkoyhtiöiden käyttämissä ohjelmis-

toissa, mutta kurssilla perehdytään myös kiin-

teistö- ja teollisuusverkkojen suunnitteluohjel-

mistoihin.

Sisältö

verkkotietojärjestelmät

pienjänniteverkon ja keskijänniteverkon

suunnittelu

teollisuusverkon suunnittelu


suojauksen suunnittelu

verkon mitoitus


Opintojaksoon kuuluu mikroluokkaharjoituksia ja

etätehtäviä.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan harjoitusten ja

etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien

avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla

0-5.


Ohjelmistomanuaalit ja tuote-esitteet.

Muu opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.



Tavoitteet


kantaverkon ominaisuudet ja tehon siirron peri-

aatteet, tuntee silmukoidun verkon laskentame-

netelmän ja suhteellisen laskutavan sekä tuntee

sähköaseman osana siirto- ja jakeluverkkoa.

Opintojaksossa perehdytään myös sähkön jake-

lun ja siirron standardeihin, suosituksiin ja mene-

telmäohjeisiin tavoitteena valmistautuminen

sähköturvallisuustutkintoon. Opintojaksossa

perehdytään myös sähkönjakelun tuoterakentei-

siin.

Sisältö

sähkön siirron ja jakelun standardit ja suosi-

tukset

kantaverkon komponentit ja niiden kuvaus

suhteellinen laskutapa

silmukoidun verkon laskenta

staattinen ja dynaaminen stabiilisuus

oikosulku- ja maasulkusuojaus kantaverkos-

sa

tuoterakenteet








Arviointi







Luentomonisteet.



ESV8120 Sähköurakointi 2op, Electrical

Installation Contracting 2cr

Tavoitteet


Suomessa käytössä olevan urakointi-

järjestelmän ja urakointiluokat. Hän osaa urak-

kalaskennan periaatteet ja pystyy

laskemaan esimerkkikohteen urakkahinnan.

Sisältö

Urakointijärjestelmä Suomessa

pätevyysluokat

pätevyysluokkiin kuuluvat työalueet

Urakkalaskennan periaatteet

tarvikkeiden hinnoittelu

työn hinnoittelu

muut kulut

kokonaisurakkahinta


Opintojaksoon kuuluu teoriaopintoja ja urakka-

laskentaan liittyviä harjoituksia.

38

Arviointi


tentin avulla.


Kurssin hyväksymisraja on 40% maksimipisteis-

tä.



ESV8500 Lämmitys- ja

valaistustekniikka 3op, Space Heating And

Illumination Techniques 3cr

Tavoitteet

Opintojakson käytyään opiskelija tuntee kiinteis-

töjen lämmitys- ja valaistustekniikan perussuu-

reet ja lämmitys- ja valaistustarpeen laskenta-

menetelmät. Hän osaa valita kiinteistöön sopivan

lämmitystavan ja mitoittaa sen. Hän osaa valais-

tussuunnitteluperiatteet ja suunniteltavaan tilaan

sopivan valaistustavan ja siihen sopivat valaisi-

met.

Sisältö

Lämmityksen mitoitus

lämpöhäviöiden laskenta

U-arvo

johtumishäviöt

iv-häviöt

Lämmitystavan valinta

suora lämmitys patterein

lattialämmitys

kattolämmitys

varaava lämmitys

muu kuin sähkölämmitys

Lämmityssuunnittelu

omakotitalon lämmityssuunnitelma

Valaistustekniikan perussuureet ja määräykset

Valonlähteet ja valaisimet

Valaistavat

suora valaistus

epäsuora valaistus

yleisvalaistus

paikallisvalaistus

Valaistuksen laskenta

Valaistussuunnittelu


Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja lämmi-

tys- ja valaistussuunnitteluharjoitukset.

Arviointi


tentin sekä hyväksytysti suoritettujen suunnitte-

luharjoitusten avulla. Kokonaissuoritus arvioi-

daan asteikolla 0-5. Hyväksymisraja on 40%

maksimipistemäärästä.

Opiskelumateriaali


ESV8230 Teollisuuden

sähköasennukset ja –verkot 4op, Electric

Power Distribution in Industry 4cr

Tavoitteet


teollisuussähköverkon perusrakenteen ja sen

keskeiset komponentit, kuten keskijänniteverkon

kojeistot, kiskostot, katkaisijat, mittamuuntajat

ja suojareleet sekä alle 1000 V moottorikeskuk-

sen perusrakenteet sekä moottorilähdön kom-

ponentit. Opiskelija ymmärtää teollisuussähkö-

verkon mitoitusperiaatteet sekä osaa mitoittaa ja

valita komponentit yksinkertaisiin teollisuussäh-

köverkkorakenteisiin.


teollisuuden sähköasennustoimintaan ja – verkon

käyttöön liittyvät kunnossapitoperiaatteet ja

viranomaismääräykset sekä ymmärtää suunnit-

telun ja asennuksen vaikutuksen koko teollisuus-

laitoksen käytettävyyteen. Opiskelija tuntee

laitteiden kunnon seurassa käytettävät keskeiset

mittausperiaatteet sekä osaa laatia yksinkertai-

sen kunnossapito-ohjelman.

Sisältö

Teollisuusjakeluverkon yleisrakenne

Keskijänniteverkko ja sen komponentit

Keskijänniteverkkoon liittyvät toisiolaitteet

Alle 1000 V teollisuusjakeluverkko ja sen

komponentit

Vikavirtalaskelmat teollisuusjakeluverkossa

Teollisuusjakeluverkon komponenttien mitoi-

tus- ja valintaperiaatteet

Kunnossapitoperiaatteet

Kunnossapitoon liittyvät keskeiset virano-

maismääräykset ja standardit

Kunnossapitoon liittyvät keskeiset mittauk-

set

Kunnossapito-ohjelman keskeiset rakenteet

39

Opetusjärjestelyt

Teoriaopetus ja harjoitustyöt muodostavat toisi-

aan tukevan kokonaisuuden. Oppimisessa koros-

tuu opiskelijan omaehtoinen työskentely erityi-

sesti harjoitustöissä, koska harjoitustyöt vaiheis-

tetaan teoriaopetuksen kanssa. Harjoitustyöt

ovat käytännön sovellusesimerkkejä.



tentin ja harjoitustöinä suoritettujen oppimisteh-

tävien avulla asteikolla 0-5.



ESV8110 Julkisen rakennuksen

sähkösuunnittelu 4op, Electrical Installation

Design of Large Buildings 4cr

Tavoitteet


julkisen rakennuksen suunnitteluprosessin. Hän

osaa myös soveltaa sähköasennusten kurssilla

käytyjä määräyksiä ja osaa mitoittaa suunnitel-

tavan kohteen nousujohtoverkon. Lisäksi hän

hallitsee kiinteistön huipputehon laskennan ja

osaa suunnitella ja mitoittaa rakennusten eri

tilojen valaistuksen ja valita tiloihin sopivat va-

laisimet. Opiskelija tuntee suunniteltavasta koh-

teesta laadittavat dokumentit ja niiden sisällön.

Sisältö

Suunniteltavan kohteen laskenta

keskusten ja koko kiinteistön huipputeho

kaapeleiden mitoitus kuormitusvirran perus-

teella

jännitteenalenemat

poiskytkentäajat

valaistuslaskenta

Kohteen dokumentointi

asemapiirros

pohjapiirustukset

maadoituskaavio

nousujohtokaavio

keskuskaaviot

piirikaaviot

telekaaviot

kojeluettelot

sähköselitys


Opintojaksoon kuuluu julkisen rakennuksen

suunnitteluharjoitustyö (kerrostalo tai

vastaava).

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan harjoitustyön

perusteella. Arviointi on asteikolla 0-5.

Opiskelumateriaali

Standardi SFS 6000 Internetistä saatavat valmis-

tajien tarviketiedot

ESN8110 Sähkönjakelun automaatio

3op, Electric Power Distribution Automation

3cr

Tavoitteet


sähkönjakelun laatutekijät, joilla perustellaan

suomalaisen jakeluverkon automaation käyttöä.

Opiskelija tuntee luotettavuuslaskennan periaat-

teet ja ymmärtää automaation hyödyt jakelun

luotettavuuden kannalta. Opiskelija tuntee erilai-

set automaatiokonseptit, joilla jakeluverkon

automaatiota toteutetaan. Opiskelija tuntee

erilaiset tiedonsiirtomenetelmät, joita käytetään

jakeluverkon automaatiossa. Opiskelija saa val-

miudet suunnitella käytöntukijärjestelmätoimin-

toja ja mittausjärjestelmiä sekä relesuojausta.

Sisältö

sähkönjakelun luotettavuus

keskeytyksistä aiheutuva haitta kuluttajille

sähköasemien käytönvalvonta

paikallisautomaatiotoiminnot, relesuojaus

verkostoautomaatio, kauko-ohjattavat erot-

timet

kuluttajapään automaatio, mittaukset

käytön tukijärjestelmät

tiedonsiirtotarpeet ja -tekniikat






40



Arviointi








tieto 2008.


ESV8130 Kiinteistöjen tele- ja

ohjausjärjestelmät 2op, Telecommunication

and Control Systems in Buildins 2cr

Tavoitteet


yleisimmät kiinteistöissä käytössä olevat tele- ja

ohjausjärjestelmät. Hän tietää niiden rakenteen

ja osaa mitoittaa ja valita kiinteistöön määräys-

ten vaatimat järjestelmät. Hän tuntee myös

järjestelmistä laadittavat dokumentit ja niiden

sisällön.

Sisältö

Kiinteistön viestintäjärjestelmät

yhteisantennijärjestelmä

yleiskaapelointi

Turvajärjestelmät

paloilmoitinjärjestelmä

palovaroittimet

turvavalaistus

rikosilmoitinjärjestelmä

Ohjausjärjestelmät

ilmastointiin ja valaistukseen liittyvät oh-

jausjärjestelmät


Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja mitoitus-

harjoituksia käytännön televerkoista. Lisäksi

käsitellään käytännön järjestelmien toteutuksia.

Arviointi


tentin avulla. Kokonaissuoritus arvioidaan as-

teikolla 0-5. Opintojakson hyväksymisraja on

40% maksimipisteistä.

Opiskelumateriaali

ST-kortit


ESA8270 Älykäs rakennusautomaatio

2op, Smart Automation of Buildings 2cr

Tavoitteet


kiinteistöjen väylätekniikan peruskäsit-

teet. Lisäksi hän tietää avoimet ja hajautetut

valvonta- ja säätöjärjestelmät. Hän tun-

teet LONWORKS-teknologiaa: LON-

verkkorakenteet, verkkomuuttujat, solmut ja

LonTalk-viestit. Opiskelija osaa suunnitella kiin-

teistöön väyläjärjestelmän.

Sisältö

Väylätekniikan peruskäsitteet

Kenttäväylä

Automaatioväylä

LON-väylä

Lonworks

Lontalk

solmu

osoitus, reititys

Avoimet kenttäväyläratkaisut

teknologia

verkkorakenne

siirtotiet

Tietojärjestelmien dokumentointi

Väyläjärjestelmän suunnittelu


Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta sekä väylä-

tekniikkaa liittyvä suunnitteluhar-

joitus.

Arviointi


tentin sekä hyväksytysti suoritetun

suunnitteluharjoituksen avulla. Hyväksymisraja

on 40% maksimipistemäärästä.


Opiskelumateriaali


41

ESV8300 Tarkastukset, huolto- ja

kunnossapito 3op, Inspections and

Maintenance of Electrical Installations 3cr

Tavoitteet


kiinteistöjen sähköasennuksien tarkastuksia

koskevat määräykset ja tarkastuskäytännöt. Hän

tuntee myös eri osapuolten tarkastusvelvollisuu-

det. Lisäksi opiskelija tietää tarkastusten sisällöt

ja osaa niihin liittyvät mittaukset. Opiskelija

tuntee huollon ja kunnossapidon merkityksen ja

siihen liittyvät ohjeet, suositukset ja määräykset

sekä tuntee huollon ja kunnossapidon tukiohjel-

mistoja.

Sisältö

tarkastukset

tarkastus- ja käyttöönottomittaukset

huolto- ja kunnossapito

ohjeet, suositukset

standardit, määräykset

huollon ja kunnossapidon merkitys järjes-

telmille

huollon ja kunnossapidon tukiohjelmat


Opintojaksoon kuuluu luentoja ja mittausharjoi-

tuksia sekä etätehtäviä.

Arviointi

Opintojakso arvioidaan kokeen ja etätehtävien

perusteella. Kokonaisarviointi tehdään asteikolla

0-5.

Opetusmateriaali ja kirjallisuus

Otteita laki- ja asetusteksteistä, suosituksista,

standardeista ja määräyksistä.

Opettajan valitsema muu materiaali.

ESN8170 Suurjännitetekniikka 2op,

High Voltage Technology 2cr

Tavoitteet


sähkönjakeluverkon ja siirtoverkon ylijännittei-

den syntymekanismit ja osaa suunnitella erilaisia

ylijännitesuojausmenetelmiä. Opiskelija tuntee

ilmastollisten, kytkentöjen aiheuttamien ja verk-

kotaajuisten ylijännitteiden ominaisuudet. Opis-

kelija tuntee standardeja, joiden perusteella

verkon komponentteja mitoitetaan. Opiskelija

osaa arvioida, miten erilaiset eristysrakenteet

kestävät ylijännitteitä. Opiskelija tuntee ylijänni-

tesuojauksen ja eristyskoordinaation periaatteet

Sisältö

eristysrakenteen jännitelujuus, sähkökenttä

eristysrakenteen vanheneminen ja kunnon-

valvonta

ylijännitteiden syntymekanismit

ylijännitesuojaus

eristyskoordinaatio

koestukset

testaukset



sekä laboratoriotestaukset, jotka kokoavat opi-

tun asian.

Arviointi


tentin ja harjoitusten sekä laboratoriotestausten

perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan as-

teikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisra-

ja on 40 % maksimipisteistä.


Aro et.al: Suurjännitetekniikka, Otatieto.


ESS8210 Sähkömarkkinat 2op,

Electricity Markets 2cr

Tavoitteet


energiatalouden perusteet ja hinnoittelumene-

telmät. Opiskelija tuntee sähkökaupan pelisään-

nöt ja on valmis osallistumaan sähköyhtiöiden

sähkönhankintaan ja sähkönmyyntiin sekä osal-

listumaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon

suunnitteluun. Opiskelija tuntee kansainväliset

sähkökaupan mahdollisuudet.

Sisältö

energiatalouden peruskäsitteet

tariffit, hinnoittelujärjestelmät

sähkökauppa, verkkoliiketoiminta, energia-

kauppa

42

kilpailuttaminen

tasekauppa

mittarin kaukoluenta


Opintojaksoon kuuluu teoriatunteja ja etätehtä-

viä. Koulutukseen liittyy yritysvierailu paikalli-

seen verkkoyhtiöön tai sähköyhtiöön.

Arviointi








ESS8650 Suuntaaviin opintoihin

liittyvä projekti 3op, Project in the Electric

Power Technology 3cr

Tavoitteet


na opetettuja opintojaksoja. Opiskelija suunnitte-

lee itsenäisen projektin, toteuttaa ja raportoi

sen, sekä esittelee sen seminaarissa. Opiskelija

oppii omatoimiseen projektimuotoiseen työsken-

telyyn.

Sisältö

itsenäinen projektityö

opiskelijan valitsema aihe

tutkimus- tai suunnittelutyö


Omatoiminen, projektimuotoinen työ, jossa opis-

kelija valitsee aiheen, toteuttaa sen ja raportoi

sekä esittelee työnsä.

Arviointi

Opintojakson arvioinnissa otetaan huomioon

projektin valmistelu, toteutus ja raportointi sekä

esittely. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5.


ESP8090 Autocad perusteet ja

sähkösovellukset 2op, Electrical

Applications Of Autocad 2cr

Tavoitteet

Opintojakson käytyään opiskelija tunteet Auto-

CAD:n peruskäskyt ja –toiminnat. Hän osaa

osaa tehdä teknisiä yleisdokumentteja suunnitte-

luohjelmaa käyttäen. Tämän lisäksi hän oppii

käyttämään AutoCAD-sovellusohjelmia rakennus-

ten ja teollisuuden dokumenttien laadinnassa.

Sisältö

Autocad:n peruskäsitteet ja –käskyt.

Autocad:n perustoiminnnat

Sähkösovellukset

Rakennusten sähköistys

o tasopiirustussovellus (Sähäkkä)

o keskuskaaviosovellus (Kessu)

Teollisuuden sähköistys

o piirikaaviosovellus (Pikasso)


Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja suunnit-

teluohjelmalla tehtäviä piirtämis- ja suunnittelu-

harjoituksia.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan teoria- ja piir-

tämiskokeella. Lisäksi kurssin suorittamiseen

vaaditaan tuntien aikana hyväksytysti laaditut

harjoitustyöt.


Opintojakson hyväksymisraja on 40% maksimi-

pisteistä.

Opiskelumateriaali


Automaatio-CAD, 4 op

Automattion CAD, 4 cr

Tavoitteet

Opiskelija tuntee CAD-ohjelmiston tarjoamat

mahdollisuudet suunnittelutyön tehostamiseen.

Opiskelija osaa käyttää CAD-ohjelmaa 2D-kuvien

piirtämiseen sekä tuntee 3D-piirtämisen perus-

teet.

Sisältö

Laitesuunnittelu ja CAD-piirtäminen

Prosessikaavioiden piirtäminen

CAD-ohjelman 3D-ominaisuudet

Kaavioiden suunnittelua tehostavat työkalut

43


Kurssin sisältämät asiat opitaan tekemällä harjoi-

tuksia ohjatusti ja yksi tai kaksi laajempaa suun-

nitteluharjoitustyötä.

Arviointi

Arviointi perustuu tehtyihin harjoituksiin. Sovi-

taan yksityiskohtaisemmin kurssin alussa.


Ilmoitetaan kurssin aikana

Lähtötiedot

Osallistujan on hallittava teknisen piirustuksen ja

CAD-piirtämisen perusteet.

ECJ8000 Johdatus tekniikan opintoihin

1,5op, Orientation to the Technical

Education Studies 1,5cr

Tavoitteet

Opiskelija oppii suunnittelemaan tutkintoon-

sa liittyvät opinnot.

Opiskelija perehtyy oman alansa insinöörin

tehtäviin.

Opiskelija oppii hyödyntämään ja ke-

hittämään omia opiskelutaitoja ja hankkii

valmiudet itseohjautuvaan opiskeluun.

Opiskelija pystyy käyttämään nykyaikaisia

tiedonhakumenetelmiä.

Sisältö

Ajankohtaiset opintoasiat

Opiskeluun ja koulutusohjelmaan liittyvät

käytännön asiat

Tuutor-toiminta

Opintojen suunnittelu ja HOPSin laadinta

Oppilaitoksen tietojärjestelmien käyttö

Opiskelutekniikka

Kirjastonkäyttö ja tiedonhaun perusteet

Harjoittelu ja uraohjaus

Kehittävän palautteen antaminen

Insinööri ja työelämän vaatimukset

Johdanto matemaattisten aineiden opintoi-

hin.

Opetusjärjestelyt

Lähiopetus, tuutorointi


Osallistuminen tunneille

Opetusmateriaali ja kirjallisuus

OPS 2008-2009, tunneilla jaettava ja verkosta

löytyvä materiaali

Edeltävät opinnot ja linkittyminen muihin

opintoihin

Tietokoneen käytön perusteet, Viestinnän perus-

teet, matematiikan peruskurssi

Toteutusajankohta

1. opiskeluvuosi

Kuormittavuus

Opiskelijan kuormittuvuus

Opetus, ohjaus ja kokeet yhteensä 27 h

Omaehtoinen työskentely 13 h

Opiskelijan työ yhteensä 40 h

ECCR110 Uppdateringskurs i svenska

3op

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on val-

miudet kertoa itsestään ja opinnoistaan ruotsiksi.

Hän osaa ottaa vastaan ruotsalaisia vieraita

työpaikalla, opastaa heitä ja selviytyy myös

puhelinkeskustelusta ruotsiksi. Opiskelija hallit-

see kielen perusrakenteet. Tärkeää on myös

myönteisen asenteen kehittyminen ruotsin kieltä

kohtaan. Opiskelija saavuttaa valmiudet osallis-

tua ammattialakohtaiselle ruotsin kurssille.

Sisältö


vi blir ingenjörer

mina studier

rapport om min arbetspraktik

gäster på arbetsplatsen

på studiebesök i Sverige

grammatik

uttal


Opintojakson aikana harjoitetaan kaikkia kielitai-

don osa-alueita (lukeminen, kirjoittaminen, pu-

huminen ja kuuntelu). Vuorovaikutustaidot kehit-

tyvät pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Kurssin

suorittamiseen kuuluu osallistuminen lähiopetuk-

seen (läsnäolovelvoite 80 %) ja kotitehtävien

tekeminen sekä itsenäistä opiskelua. Kurssi on

44

tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät ole suoritta-

neet lähtötasotestiä hyväksytysti. Pelkästään

lähtötasotestin suorittamisesta ei saa opintopis-

teitä. Kurssin opintopisteet luetaan vapaasti

valittaviin opintoihin.

Arviointi



työskentelyyn ja kotitehtävien tekeminen. Koko-

naisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.



ECCE110 Updating Your English 3cr

Tavoitteet

Opiskelijan kielitaito on ammattikorkeakoulussa

vaaditulla lähtötasolla, jota tarvitaan seuraavilla

ammatillista kielitaitoa kehittävillä opintojaksoil-

la. Opiskelija osaa keskeiset kielioppiasiat sekä

perussanaston.

Sisältö

Englanninkielen keskeisten rakenteiden kertaus,

sanavaraston kertaus ja laajentaminen sekä

suullisen ja kirjallisen kielitaidon vankentaminen.


perusrakenteet

ääntäminen

tekstin lukemistekniikka

koulutukseen liittyvät tilanteet

sosiaaliset vuorovaikutustilanteet opiskelus-

sa ja työelämässä

kulttuurien välinen viestintä.


Opintojakson aikana harjoitetaan kaikkia kielitai-

don osa-alueita. Vuorovaikutustaidot kehittyvät

pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Opintojaksoon

sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 80%),

kotitehtävät sekä itsenäistä opiskelua. Kurssi on

tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät ole suoritta-

neet lähtötasotestiä hyväksytysti. Pelkästä lähtö-

tasotestin suorittamisesta ei saa opintopisteitä.

Kurssin opintopisteet luetaan vapaasti valittaviin

opintoihin.

Arviointi


saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen

tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekeminen.

Kokonaisosaaminen arvioidaan

asteikolla 0-5.

Kirjallisuus

Ilmoitetaan ennen kurssin alkua

ECM8000 Matematiikan peruskurssi

3op, Basic Maths Skills 3cr

Tavoitteet

Opintojaksolla kerrataan algebran ja geometrian

perusasioita, funktiokäsite ja polynomifunktiota.

Opintojakson tavoitteena on oppia matemaatti-

sen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja auko-

tonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa

yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata

ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös

saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun

jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien

matemaattisten ongelmien lähestymiseen.

Sisältö

lausekkeenkäsittely

ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vas-

taavat epäyhtälöt

juuriyhtälöt

lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä

suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen

kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilau-

seet)

funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen

polynomifunktiot







avulla.

Arviointi

Opintojen alkuvaiheessa järjestetään kaikille

pakollinen erillinen tasokoe, jonka avulla testa-

taan opiskelijan suoriutumista opintojakson ta-

voitteista. Tämän tasokokeen perusteella opinto-

jaksosta ei saa suoritusmerkintää.

45


perusteella asteikolla 0-5. Välikokeisiin osallistu-

neella on oikeus suorittaa opintojakso tai korot-

taa arvosanaansa myös opintojakson toteutuk-

sen jälkeen pidettävissä tenteissä. Hyväksytyn

arvosanan korotusta voi yrittää yhden, ja hylätyn

arvosanan korotusta kaksi kertaa (yleisten tent-

tisääntöjen mukaisesti).

Opintojakson suoritus kirjataan vapaavalintaisiin

opintoihin.

Tasokokeen tai opintojakson hyväksytty suoritus

on edellytyksenä muille matematiikan opintojak-

soille osallistumiselle.





luentojen alkaessa.

ESS8700 Sähkötekniikan projekti 2op,

Electrical Engineering Project 2cr

Tavoitteet

Opintojaksolla opiskelija tutustuu sähkötekniikan

laitteisiin, asennuksiin, mittauskytkentöihin ja

mittauksiin.

Opiskelija tuntee pientalon sähköistyksen raken-

teen, jakelukeskukset ja ryhmityksen perusteet

ja osaa soveltaa niitä yksinkertaisien vaihtosäh-

köpiirien asentamiseen ja toimintaan.

Opiskelija ymmärtää sähköisten perusilmiöiden

hyödyntämisen ja soveltamisen käytäntöön.

Sisältö

Virtapiirin rakenneosat

Keskukset ja suojalaitteet

Suojaputket, johtimet, kalusteet ja asennus-

tavat

Virtapiirin toiminta

Valaistuspiirien suunnittelu ja kytkentä

Releet ja suojalaitteet

Oikosulkumoottorin käämintä

Staattorin rakenne sekä käämien asettelu ja

kytkentä

Roottorin rakenne ja laakerointi

Kaapelit

Siirrettävät kaapelit

Kiinteät asennuskaapelit ja johdot

Instrumentointikaapelit


Opiskelijat suorittavat laboratoriossa pienryhmis-

sä sähköasennustehtäviä ja valaistuskytkentöjä.

Opiskelijat tutustuvat oikosulkumoottorin raken-

teeseen ja käämintään sekä suorittavat yleisim-

pien kaapeleiden päätteiden tekoa ja kuorintaa.

Opintojaksoon kuuluu tutustuminen sähköteknii-

kan piirustuksiin ja tiedon hakemiseen erilaisista

tietolähteistä. Oppimisessa korostuu opiskelijan

valmiudet työskennellä ryhmässä.

Arviointi

Opintojakson suoritus arvioidaan osatehtävistä

suoritettujen työselostusten avulla.

Osaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Työselos-

tuksien kokonaispisteiden hyväksymisraja on 45

% maksimipisteistä.



EEM5600 Matematiikkaohjelmistot

ECH8000 Harjoittelu 30op, Practical

Training 30cr

Tavoite

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskeli-

ja ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta

keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja

taitojen soveltamiseen työelämässä. (Asetus

352/2003)

Harjoittelu antaa opiskelijalle mahdollisuuden

soveltaa teoriassa opittuja tietoja käytäntöön

sekä kehittää valmiuksia itsenäiseen työskente-

lyyn. Harjoittelu syventää opiskelijan taitoja,

valmentaa alan työtehtäviin sekä tukee ja täy-

dentää koulutusohjelman mukaista opiskelua.

Harjoittelujaksojen tulee muodostaa ammatillista

kasvua kehittävä polku. Harjoittelun on oltava

riittävän monipuolista ja sen tulee muuttua haas-

teellisemmaksi ja vaativammaksi opintojen lop-

puvaiheessa. Tavoite on myös, että opiskelija vie

oppimaansa työpaikalle ja kehittää työpaikkaa

sekä sen menetelmiä ja tapoja.

Sisältö

Harjoittelu on osa insinööriopintoja ja se suorite-

taan työskentelemällä koulutusohjelman kannal-

ta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän

palveluksessa kokopäivätoimisesti vähintään

kaksikymmentä viikkoa. Harjoittelupaikka voi

46

olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, it-yritys,

suunnittelutoimisto, julkinen laitos, järjestö tai

yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio,

jossa on tarjolla koulutusohjelman harjoitteluksi

sopivaa työtä

Suoritustapa

Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman

mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua.

Opiskelija toteuttaa suunnitelmaa itsenäisesti

osallistuen sovittuun ohjaukseen. Opiskelijan

tulee dokumentoida prosessi ohjeiden mukaisella

tavalla.

Arviointi

Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksyt-

ty/hylätty.

Edeltävät opinnot

Ensimmäisen lukuvuoden harjoittelunohjaus.

ECX8000 Opinnäytetyö 15op, Thesis

15cr

Tavoite

Opinnäytetyön tavoitteena on ”kehittää ja osoit-

taa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja

taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön

asiantuntijatehtävässä” (asetus 352/2003).

Opinnäytetyö syventää opiskelijan koulutusoh-

jelmakohtaista ammatillista erikoisosaamista ja

yleisiä työelämävalmiuksia, kehittää viestintä- ja

yhteistyövalmiuksia sekä työelämän edellyttämiä

tietoja viestintäteknisiä tietoja. Opinnäytetyö-

prosessissa opiskelija oppii tunnistamaan amma-

tillisen tehtäväalueensa keskeisiä ongelmakoko-

naisuuksia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja, työ-

elämän ja sen kehittämisen vaatimuksia sekä

soveltamaan oman alansa tutkimustietoa ja

työtapoja uusiin ja muuttuviin tilanteisiin eettiset

näkökohdat huomioiden. Opinnäytetyö kehittää

erityisesti opiskelijan itsenäistä ja tavoitteellista

työskentelytapaa.

Sisältö

Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä.

Se voi olla tuotekehitys-, tutkimus- tai selvitys-

työ tai suunnittelu- ja toteutustyön yhdistelmä.

Aiheen tulee olla käytännönläheinen. Työ toteu-

tetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja

tavoitteena on tulosten välitön hyödyntäminen.

Opinnäytetyöt ovat julkisia.

Suoritustapa

Opinnäytetyö on työprosessi, joka etenee laadi-

tun työsuunnitelman mukaan. Opiskelija toteut-

taa suunnitelmaa itsenäisesti. Opiskelijan tulee

osallistua sovittuihin ohjauskeskusteluihin, aina-

kin yhteen opinnäytetyöesittelyseminaariin en-

nen oman työn esittelyä, oman opinnäytetyön

esittelyseminaariin ja antaa kypsyysnäyte. Opis-

kelijan tulee dokumentoida työprosessi sovitulla

tavalla ja laatia työstä erillisen ohjeen mukainen

raportti.

Arviointi

Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 0-5 opinnäy-

tetyön arviointiohjeiden mukaan. Kypsyysnäyte

arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty erillisen

ohjeen mukaisesti.

Edeltävät opinnot

Opinnäytetyön valmiudet määritellään koulutus-

ohjelmakohtaisesti.

Documents

SÄHKÖTEKNIIKAN Sähkötekniikan koulutusohjelman on voimak-portal.savonia.fi/img/amk/sisalto/_opiskelijalle/... · 2011. 9. 5. · sähkökoneet sähkökäytöt ja tehoelektroniikka