Kontakti asiakalehti 1/2008

1

Työhyvinvointi tukee tuottavuutta

Hyvää työtä yhdessä

1411 20 Nopeaa ja

vaivatonta valua

22 Innovaatiot muhivat rennossa ilmapiirissä

27 Remonttikoulusta käytännön oppia

K I I L LO N JA K I I LTO C L E A N I N A S I A K A S L E H T I 1/ 20 0 8

Read summary in English: www.kiilto.com/eKontakti

ko1s1-32kontakti.indd 1ko1s1-32kontakti.indd 1 30.4.2008 11:13:5330.4.2008 11:13:53

2

Sirpa Virtanenmarkkinointijohtaja /

KiiltoCleanIlkka Ryhänenosastonjohtaja / Kiilto

Matti Raatikainenvisualisti / Kiilto

Minna Kannusvisualisti / KiiltoClean

Stiina Pasanentekninen neuvoja / Kiilto

Outi JaloBrand Manager / Kiilto

Pinnalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Tanssiohjelman taustat . . . . . . . . . . 6 Liima hallitsee koristelijaa . . . . . . 10 Välitöntä ja mutkatonta . . . . . . . . . 11 Rinnekanuunat Rukalla . . . . . . . . . 13Hyvänoloiseen työpaikkaan . . . . 14 Kumppanuus siivittää kehitystä . . 17 Pinnan alla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Nopeaa ja vaivatonta . . . . . . . . . . 20 Kiilto kehittää . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Pohjasta pintaan . . . . . . . . . . . . . . . 24 Näin teet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Kiilto neuvoo . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Suunnittelijakansio . . . . . . . . . . . . 29 Alan termistön ABC . . . . . . . . . . . . 30 Ympäristö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Sisällys ja tekijät


3

toArmi Mehtotiedottaja / Kiilto

Vesa Nurminentoimitusjohtaja / KiiltoClean

pääkirjoitus

Kaveria ei jätetä

Julkaisija: Kiilto Oy / KiiltoClean OyKustantaja: Markkinointiviestintä Dialogi Oy

Päätoimittaja: Armi Mehto puh. 0207 710 262 fax 0207 710 101 [email protected]

Toimituspäällikkö: Riitta Nikkola puh. 044 502 9728 [email protected]

Ulkoasu: Marko von Konow

Kannen kuva: Antti Vettenranta

Osoitteenmuutokset: [email protected]

Toimitusneuvoston muut jäsenet: Tero Mäkinen, tekninen palvelu/KiiltoAnssi Asikainen, myyntipäällikkö/KiiltoKari Poikulainen, myyntipäällikkö/Kiilto

ANNA PALAUTETTA!Kerro vapaamuotoinen mielipiteesi uudistuneesta Kontaktistawww.kiilto.com/yhteydenotto/palaute

Tilaa sähköinen uutiskirje:www.kiilto.com/yhteydenotto/sähköisen uutiskirjeen tilaus

Uudet kiiltolaiset: www.kiilto.com/uutiset/nimitykset

Päivitä postitustietosi sähköisesti osoitteessa:www.kiilto.com > yhteydenotto > Kontakti-postitustietojen päivitys

Y ksilöllisyyttä korostavana nykyaikana on mukava huomata, että yhteisöllisyys on taas katu-uskottavaa. Tampereella järjestettiin huhtikuun puolivälissä vapaa-

ehtoistyön rekrymessut, joihin tutustui runsas määrä muiden auttamisesta kiinnostuneita ihmisiä.

Yhteiskunnan palveluja paikkaamaan saatiin uusia vapaaeh-toisia ulkoiluttajia ja tietovisan pitäjiä vanhuksille, kuuntelu- ja keskusteluapua kriisejä kohdanneille kanssaihmisille ja ihan vain kavereita kehitysvammaisille lähimmäisille.

Kun työyhteisössä on hyvä ilmapiiri, kaveria ei jätetä sielläkään yksin ylivoimaisen raskaaksi käyneen työtaakan alle tai yksityiselämää kohdanneiden murheiden keskelle. Esimiehen tai työkaverin aito empatia, kiinnostus ja välittä-minen tekevät työyhteisöstä inhimillisen, mistä taas pääsevät nauttimaan kaikki työviihtyvyyden paranemisena.

Nykyajan kiireisen elämänmenon keskellä jää jo kaipaamaan parinkymmenen vuoden takaista työkavereiden kanssa vietettyä sosiaalista elämää peli-iltoineen ja urheiluharrastuk-sineen. Kaverista tunnetaan muutakin kuin ulkokuori, ja tutun, hyvän kaverin kanssa työasiatkin hoituvat kuin itsestään.

Olen ilolla ollut mukana kuluneen vuoden ajan Kiillon Jukola-projektissa, jossa kaksi miesjoukkuetta ja yksi naisjoukkue valmistautuu tulevana kesänä Tampereen Teiskossa juostavaan Jukolan viestiin.

Työkavereiden kanssa on yhdessä rämmitty iltalenkeillä loskaisilla teillä ja vertailtu Iltarastien tuloksia, kuka on milloinkin loistanut ja kuka taas on suunnistuksesta tutuin

termein ”pummannut”. Muutenkin on suunniteltu ja valmistauduttu tulevaan koitokseen.

Porukassa on kummasti voimaa: moni juoksulenkki olisi yksin juostuna jäänyt puolimatkaan ja aina pahan

hetken koittaessa joku on jutuillaan saanut juoksemisen tuntumaan taas hetken aikaa siedettävämmältä.

Kun h-hetki koittaa ja Jukolan viestin lähtölaukaus pamahtaa, kaveria ei silloinkaan jätetä, vaan kannus-tetaan, tsempataan ja eletään mukana jokaisen suori-

tuksessa.

Tiina NiemiExecutive Assistant / Kiilto Family

milloinktermvalm

Polis

h

TE


4

Kiilto Oy, Lempäälä,päätoimipaikka

Tytäryhtiö ulkomailla

Aluevarasto ja myyntikonttori

Varasto

Raaka-aineiden säiliövarasto

Muiden toimialojen konserniyhtiöt Suomessa

Oulu

Kuopio

Seinäjoki

Vantaa

Virrat

HankasalmiTampere

LempääläRauma

Täby

Pietari

Tallinna

Riika

Moskova

Vilna

Varsova Kiova

Bydgoszcz

MalojaroslavetsRamenskoe

pinnalla


K iilto Family vahvisti brändi- ja markkinointiosaamistaan entisestään, kun sen hallitukseen nimitettiin 1.1.2008 alkaen perheyrityksen uuden suku-polven edustaja, KTM Eeva Solja, 25. Hän on hallituksen puheenjohta-

jan Erkki Soljan tytär. Svenska Handelshögskolanista vuonna 2006 valmistuneen kauppatieteiden

maisterin pääaine oli markkinointi, ja sivuaineina saksa, tilastotiede ja lasken-tatoimi. Eeva Solja siirtyi keväällä 2008 Lumene Groupin avainasiakaspäällikön paikalta Brand Manageriksi Nordic Cosmetics Oy:öön. Ennen Lumenea hän

työskenteli puolen vuoden ajan YK:n Suomen lä-hetystössä budjetti- ja hallintokomitean avusta-vissa asiantuntijatehtävissä.

– Kiilto Familyn hallitus on kokoontunut kak-si kertaa, joten tutustumis- ja opetteluvaihetta tässä vielä eletään. Yhtenä tekijänä valinnassani oli varmasti vaikuttamassa brändiosaamisenikin, mutta haluan oppia ensin kunnolla kaikki halli-tustyöskentelyn käytännöt ja tutustua perin poh-jin Kiilto Familyyn, ennen kuin alan edes miet-tiä hyvään brändiimme mahdollisia parannuksia, aktiivinen ja uusista haasteistaan innostunut Ee-va Solja toteaa maltillisesti.

K iilto on laajentunut kansainvälisille markkinoille suun-nitelmallisen, pitkän tähtäimen strategiansa mukaises-ti. Muutaman vuoden välein niin sanotuille lähialueil-

le Itämeren ympärille on perustettu Kiilto-tytäryhtiöitä, jois-sa paikallisen asiantuntijahenkilöstön voimin on lähdetty vie-mään Kiilto-tuotteita sikäläisille markkinoille. Tällä hetkellä rekisteröityjä ulkomaisia tytäryhtiöitä on kaikkiaan yhdeksän.

Tänä vuonna Kiilto siirtyy ulkomaan toiminnoissaan ”raskaampaan sarjaan”, kun se ryhtyy tuotannolliseen val-mistustoimintaan. Ensimmäiset Kiilto-tuotteet valmiste-taan Venäjän Ramenskoessa, jonne aiemmin Moskovassa toiminut Kiilto-Klei M siirtää kaikki toimintonsa.

Uusi rekisteröity yhtiö, OOO Kiilto-Klei Ramenskoe, aloit-taa syyskuussa 2008 liimanvalmistuksen aluksi uuden brändin rakennusliimoilla ja ensi vuoden keväällä myös teollisuusliimoil-la. Liimojen markkina-alue on Venäjä, rakennusliimojen osalta myös Kazakhstan, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Ukraina.

Kiilto on tehnyt sopimuksen myös kuuden hehtaarin ton-tista Pietarissa. Tarkoitus on rakentaa mittava logistiikka-keskus Pietarissa toimivan tytäryhtiön ZAO Kiilto-Klein käyttöön vuoden 2009 aikana.

Viime vuonna Kiilto perusti Malojaroslavetsiin Kalugan lääniin toisen tuotannollista toimintaa harjoittavan yhtiön, OOO Kiilto Kalugan. Yhtiö on jo käynnistänyt kuivatuo-tetehtaan rakentamisen. Tavoitteena on tuotannon aloitta-minen vuonna 2009.

K A N S A I N VÄ L I S E S T I KO T I M A I N E N

Oman tuotannon käynnistäminen Venäjällä jatkaa Kiillon ”kansainvälisesti kotimainen toimija”-fi losofi aa, jonka mu-

kaan tuotteet kannattaa tehdä siellä, missä niitä myös mark-kinoidaan ja käytetään – eli lähellä asiakasta.

Samaa fi losofi aa tukee myös Kiillon tuoteosaaminen, jon-ka juuret ovat Suomessa, tuotekehityksen ja markkinointi-henkilöstön asiantuntemuksessa ja ammattitaidossa.

– Menestyksekäs asiakaskoulutuskonseptimme on luon-tevasti muunnettu niin ruotsalaisiin, venäläisiin kuin balti-alaisiinkin olosuhteisiin ja työtapoihin. Omat erikoispiir-teensä tuovat mukaan myös Puola ja Ukraina. Kaiken tä-män onnistuminen ei ole itsestäänselvyys, korostaa vienti-toiminnoista vastaava toimitusjohtaja Antti Nieminen.

– Ammatti- ja kielitaidon lisäksi tarvitaan suuri määrä pioneerihenkeä, innostuneisuutta, kykyä orientoitua täysin erilaisiin paikallisiin olosuhteisiin ja asenteisiin sekä ennen kaikkea vahvaa yhteishenkeä eli halua puhaltaa samaan hii-leen ja ammentaa omaa osaamistaan yhteiseen käyttöön.

– Kun nämä tekijät ovat kunnossa – kun kaikilla on ”sama Kiilto silmässä” – on pallokin vahvasti hallussa kaikilla ken-tillä, Antti Nieminen toteaa tyytyväisenä.

Kiilto uudisti konserni-rakennettaan

VUODEN 2008 ALUSTA Kiilto-konsernin emoyhtiönä on toiminut Kiilto Family Oy, johon on keskitetty koko konsernin talous- ja tietohallinto. Emoyhtiön lisäksi konserniin kuuluvat kemian toimialalla toimiva Kiilto Oy, sen ulkomailla sijaitsevat tytäryhtiöt sekä Suomessa muiden toimialo-jen yhtiöt KiiltoClean Oy, Kiilto-plast Oy, Metalpak Oy, Intermedius Oy ja Ramport Oy.

Kiilto Familyn konsernijohtajana toimii CEO Erkki Solja. Kiilto Oy:n toimitusjohtajaksi on 1.1.2008 alkaen nimitetty Antti Nieminen, joka aikaisemmin toimi Kiilto Oy:n varatoimitusjohtajana.

Koonnut Riitta Nikkola

ENTISTÄ VAHVEMPANA KANSAINVÄLISILLE PELIKENTILLE

NAISENERGIAA KIILTO FAMILYYN


5

L ähettämössä on tilaa yhteensä 1 300 ne-liötä. Lastauspaikan lisäksi siellä on myös kahden oman auton talli.

Lähettämön päälle tulee konttoritilaa 400 ne-liötä, ja sosiaalitilat uudistetaan. Konttoritiloi-hin muuttavat tilauskeskus ja viennin tukitii-mi. Osastojen fyysinen läheisyys takaa saumat-toman yhteistyön toimitusketjussa. Investointi varmistaa sen, että asiakkaat saavat tuotteensa jatkossakin sovittuna aikana myös toimitusmää-rien kasvaessa.

Uudistus tehtiin kahdessa osassa, jotteivät toi-mitukset keskeytyisi. Vanha osa oli käytössä, kun ensimmäistä puolta rakennettiin. Vasta tä-män jälkeen rakennettiin toinen puoli.

Uuden lähettämön tarve kumpusi tuotanto-

Toukokuun alussa käyttöön otettu Kiillon uusi lähettämö on pitkään odotettu parannus.

Lastauspaikkoja tuli sen mukana yksi lisää. Lastauspaikkojen käyttö tehostuu merkittävästi,

sillä niiden välittömään läheisyyteen valmistuu 550 uutta valmiiden lähetysten keruupaikkaa,

joista lastaus helpottuu ja nopeutuu.

Sutjakammin maailmalle

päällikkö Reino Kuuselan mukaan ”kasvaneis-ta tonneista”. Vientimäärät ovat lisääntyneet jat-kuvasti ja kehitys näyttää jatkuvan samaan suun-taan. Viime vuonna kasvua oli noin 20 prosent-tia.

– Uudistus helpottaa myös tuotteidemme si-joittelua ja lastausta. Isojenkin vientitilausten toimittaminen tehostuu, sillä voimme kerätä suuria toimituksia jo etukäteen sekä aikataulut-taa ne tarvittavalla tarkkuudella. Näin turha hyl-lyttäminen jää pois, hän kuvaa.

Kiillon asiakaspalvelun tasoa kuvaa Kuuselan mukaan huikea toimitusvarmuus, jossa asetet-tu tavoite, 98 prosenttia, on tiukoissakin olois-sa saavutettu. Uudet, ajanmukaiset ja riittävän suuret tilat sekä optimaaliset logistiikkaratkai-sut varmistavat toimitusvarmuuden ylläpitämi-sen myös tonnimäärien kasvaessa.

P I T K Ä Ä N O D O T E T T U PA R A N N U S

Lähettämöuudistus parantaa myös tuottavuut-ta, sillä tuotteet liikkuvat vain yhteen suuntaan. Kasvavat kilot pystytään nyt lähettämään yhdes-sä vuorossa maailmalle, joten lähettämön puolel-la ei tarvitse tehdä kahta vuoroa.

– Tämä on logistiikkahankkeena suuri ja huo-mattava parannus aiempaan toimintaan. Tuo-tevaraston puolella tätä on odotettu jo pitkään. Työntekijöille työ on mielekkäämpää, kun lähe-tyksiä voi kerätä valmiiksi oikeille paikoille sopi-vaan aikaan.

Käytännön kokemusta uudesta järjestelystä ei vielä ole, koska vanhat tilat ovat koko ajan olleet osittain käytössä, eikä toiminta ole siinä mielessä ollut normaalia. Reino Kuusela uskoo kuitenkin, että kun uusi lähettämökokonaisuus otetaan käyt-töön, vientitoimitustenkin nopeus, oikeellisuus ja täsmällisyys vain paranevat ja kotimaan toimitus-ten taso säilyy vaaditulla hyvällä tasolla.

Teksti Riitta Nikkola Kuva Antti Vettenranta

Trukin ohjauspöyrää kääntelee päivittäin

varastotyöntekijä Mika Jarva.


6Read summary in English: www.kiilto.com/eKontakti


7

Toukokuussa suosittu Tanssii tähtien kanssa -kisa lähestyy loppuhuipennustaan. Kiilto on tänä vuonna ollut mukana yhtenä

ohjelman kolmesta yhteistyökumppanista. Otimme selvää, mitä ympäri maailmaa pyörivän tanssikilpailun taustalla Suomessa tapahtuu.

Teksti Riitta Nikkola Kuvat Antti Vettenranta


8

P arketti kiiltää tyhjänä, yleisö odottaa, heh-keää glamouria säteilevä pari astelee por-taita alas. Taputukset, hiljaisuus, musiik-

ki lähtee soimaan ja tanssi alkaa. Dramatiikka on käsin kosketeltava alusta lähtien huipentuen lo-pussa kilpailijoiden jännityksen ja pudonneiden pettymyksen purkautuessa.

Ennen tv-ohjelman alkua yhteistyökumppanit saavat mainoksensa ruudulle. KiiltoCleanin tuttu puhdistusaineen suihkaus ja mainoslaulu ”puhdas koti vetää puoleensa” helähtää, ja ohjelma alkaa.

(Tässä kohdin täytyy muistuttaa, että parket-tia ei suihkauteta millä tahansa puhdistusaineel-la, vaan se tarvitsee omat erikoisaineensa. Ks. si-vu 26).

Tanssii tähtien kanssa -ohjelman parketti puh-distetaan vain pyyhkimällä pinta puhtaalla nih-keällä mopilla. Tanssijoiden erikoisvalmisteisten kenkien pohjat ovat säämiskää, jotka eivät likaa parkettia ja liukuvat sopivasti, mutta ei liikaa.

TA R KO I N VA R J E LT U F O R M A AT T I

Lopuillaan oleva tuotantokausi on kolmas Suo-messa. Tämän BBC:n kehittämän formaatin – alkuperäiseltä nimeltään Strictly Come Dancing – saaminen Suomeen ei ollut mikään itsestään-selvyys; kyse on yhdestä varjelluimmista formaa-teista maailmassa. BBC teki sopimuksen MTV:n kanssa, ja tuotantoyhtiö Zodiac Television Fin-land Oy Ab on hoitanut koko tuotannon.

– Tällä hetkellä ohjelmaa esitetään 29 maassa ympäri maailmaa, muun muassa Intiassa, Aust-raliassa, Etelä-Afrikassa ja Puolassa. Jokainen maa tuo ohjelmaan omat erityispiirteensä, mutta BBC määrittelee erittäin tarkkaan, mitä formaa-tin puitteissa voi tehdä ja mitä ei, vastaava tuottaja Jaana Besmond Zodiac Televisionista kertoo.

Tiukkaan määritelty on esimerkiksi kilpailijoi-den lukumäärä, käytettävä tekniikka, tanssilatti-an koko sekä tuomaristoon, opettajiin, kilpailijoi-hin ja erityisesti juontajiin liittyvät vaatimukset. BBC:n fl ying producer – lentävä tuottaja – koor-dinoi formaatin noudattamista eri maissa.

– Kun BBC kutsui kahdeksan tuottajaa tutus-tumiskäynnille, olin Pohjoismaista ainoana mu-kana, mikä mielestäni kertoo suomalaisen teke-misen arvostamisesta, Besmond sanoo.

Tanssii tähtien kanssa -ohjelma on maailmal-la huippusuosittu: Briteissä ohjelmasarjan jokai-sella jaksolla on 11 miljoonaa katsojaa. Suomessa katsojamäärän keskiarvo on ollut noin 1 300 000 katsojaa.

VA I K E AT VA L I N N AT

Keväällä 2008 pyörivää Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa alettiin suunnitella heti edellisen kau-den päätyttyä. Tämän Kontaktin ilmestyessä Jaa-na Besmondilla ja Saku Tuomisella on varmas-ti mielessä jo henkilöitä, jotka olisi hienoa saada mukaan ensi kaudelle – edellyttäen, että MTV jatkaa ohjelmaa.

– Kesälomien jälkeen alkaa seuraavan kauden

suunnittelu. Kutsumme toistakymmentä mah-dollista tanssinopettajaa koekuvauksiin ja haas-tatteluihin.

Monipuolisen tanssitaidon ja pedagogisten ky-kyjen lisäksi tanssinopettajien on osattava luoda erilaisia koreografi oita. Testiin kutsutuista kym-menen pääsee mukaan ohjelmaan.

– Suomessa on niin paljon taitavia kilpatanssin opettajia, että valinta on aina vaikea.

Seuraava vaihe on päättää, keihin potentiaali-siin tähtioppilaisiin otetaan yhteyttä. Jaana Bes-mond kertoo painavansa pitkin vuotta mieleensä mielenkiintoisia henkilöitä, joiden uskoo sopivan ohjelmaan.

– Kilpailijoiden tulee olla positiivisesta julki-suudesta tuttuja henkilöitä, eikä heillä saa olla kilpatanssimenneisyyttä. Ammattiryhmät, jois-ta voimme valita, ovat aika vähissä. Lisäksi hei-dän pitää pystyä irrottamaan tarpeeksi aikaa joka viikko harjoitteluun.

Tämänvuotisista kilpailijoista useimmat oli-vat todella taitavia ainakin maallikon silmin. Ei-kö yleisön saisi pidettyä paremmin ”koukussa”, jos tanssijat eivät olisi niin ammattimaisia? Ainakin tällaiset henkilöt pysyivät mukana yllättävän pit-kään.

– Mitään valmista sabloonaa henkilöiden va-linnassa meillä ei ole, mutta pyrimme sekä opet-tajien että tanssijoiden kohdalla kokonaisuuteen, josta löytyisi yleisölle mahdollisuuksia samastua, ihastua ja vihastua. Ulkonäkö ei ole pääasia, mut-ta viihdeohjelmassa sekin tekijä on otettava huo-mioon. Pyrimme valitsemaan myös kilpailijoita eri ammattiryhmistä.

Tänä vuonna mukana on ollut äärimmäisen kunnianhimoisia kilpailijoita, jotka olivat valmiit käyttämään hyvinkin paljon aikaa taitojensa hi-omiseen.

R U L JA N S S I N PYÖ R I T TÄ M I N E N

Ennen kuin pian loppumassa olevan ohjelman en-simmäiseen harjoitukseen ja siitä paria kuukaut-ta myöhemmin televisioinnin aloittamiseen pääs-tiin, oli edessä sopimusten tekeminen kymmenien ulkopuolelta tulevien ihmisten kanssa.

– Pelkästään esiintyjiä on alussa 35, kymme-nen opettajaa ja saman verran kilpailijoita, bändin soittajat, tuomarit ja juontajat. Heidän kanssaan solmitaan erilliset sopimukset.

Koko logistiikan pyörittäminen on iso osa tuo-tantoprosessia: kaikki tarvittava – ihmiset, lavas-teet, puvut, tekniset ratkaisut, aikataulut – on ol-tava tarkkaan mietitty ja suunniteltu etukäteen, jotta kaikki on oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Vuodenvaihteen lehdistötilaisuudessa paljas-tettiin esiintyjät ja yhteistyökumppanit, helmi-kuussa alkoi tanssiharjoitukset ja maaliskuun alussa oli ensimmäinen suora lähetys. Katsomos-ta osa on aina varattu kilpailijoiden läheisille, yh-teistyökumppaneille ja lehdistölle, loput muulle yleisölle. Joka lähetystä on päässyt seuraamaan suorana noin 200 katsojaa.


9

Suomessa on niin monta taitavaa kilpatanssin opettajaa, että heistä on vaikea valita. Vappu Pimiä sai opettajakseen ja tanssiparikseen Jani Rasimuksen.

Parketin valmistus on myös liimaamistaPerinteinen kolmikerrosparketti koostuu pohjaviilusta, välisä-leestä ja pintasäleestä. Valmistuksessa pohjaviilu ja pintasäle liimataan välisäleeseen. Kiillon PVAC-liimat ovat formaldehydivapaita, kuten Kiillon muutkin parketin tehdasvalmistukseen tarvittavat tuotteet. Lii-masta ei siis vapaudu sisäilmaan hengitykselle haitallisia aineita.

Ota yhteys Kiillon Puu- ja metalliteollisuusosastoon, kun haluat tietää lisää Kiillon parketinvalmistustuotteista.

Näin lakkaat parketinKäsittelemätön parketti hiotaan koneellisesti sille tarkoitetul-la hiontakoneella. Reunojen hiontaan käytetään erillistä reuna-hiomakonetta. Ensimmäisen hionnan jälkeen lattia tarvittaes-sa kitataan, ja noin tunnin kuluttua se hiotaan uudestaan.Hiontapölystä ja muista epäpuhtauksista puhdistettu puupin-ta pohjalakataan ruostumattomalla teräslastalla. Pohjalakattu pinta voidaan tarvittaessa välihioa tai siklata ensimmäisen tai toisen pohjalakkauksen jälkeen.

Välihiottu tai siklattu pinta imuroidaan ja puhdistetaan nuk-kaamattomalla, nihkeällä liinalla. Pintalakkaus suoritetaan 2–3 kertaa huopalastalla. Lakkaus tehdään pääsääntöisesti puun kuvion suuntaisesti, kuitenkin aina seinästä seinään 10–20 cm etenemällä. Mosaiikkiparketilla pintalakkaus aloitetaan taka-seinältä.

Vanhan lakkapinnan kunnostustarve arvioidaan ensin, eli onko huoltolakkaus riittävä toimenpide. Mikäli lakkapinnassa on syviä koloja, naarmuja tai puupinnalle kuluneita kohtia, hiotaan lakkapinta pois ja käsitellään kuten lakkaamaton puu. Vanha lakkapinta puhdistetaan huolellisesti ja välihiotaan koneellisesti tai käsin. Välihiottu lakkapinta imuroidaan ja puhdistetaan nukkaamattomalla, nihkeällä liinalla.

Täydelliset ohjeet parketin lakkaukseen sekä tiedot kaikista tarvittavista tuotteista saat Kiillon nettisivuilta osoitteesta: www.kiilto.com/fi /tuotteet/tyomenetelmaohjeet/ ja www.kiilto.com/fi /tuotteet/rakentaminen tai ottamalla yhteyttä Kiillon Rakennustarvikeosastoon. Näin hoidat parkettiaSuihkauta imuroinnin jälkeen Kiilto Parkettipuhdistajaa muutama suihkaus suoraan moppiin ja pyyhi lattia puhtaaksi nihkeällä mopilla. Suojaavan pinnan saat tekemällä pesu-liuoksen Kiilto Parkettipesusta. Voit lykätä lattian hiomista ja uudelleen lakkausta vahaamalla sen. Pikkunaarmut paikkaat Kiilto Parketin Pikakiillolla. Kiiltävän ja kestävän vahapinnan saat Kiilto Parkettivahalla. MuistaVälttää runsasta veden käyttöä parkettilattian hoidossa.

Lisätietoa parketin hoidosta ja tuotteista saat osoitteesta: www.suurisiivousopas.fi

KIILTO PARKETILLAKiillolta löytyy tuotteet niin parketin kiinnitykseen kuin huoltoonkin. KiiltoClean on kehittänyt juuri parketille sopivat puhdistusaineet.


10

Liima hallitsee koristelijaaHelsingin Konalassa sijaitsee sekä tanssijoiden harjoitussali että puvustamo, jossa suunnitellaan ja valmistetaan kaikki Tanssii tähtien kanssa -kilpailijoiden esiintymis asut. Pukuihin liimataan koristeeksi tuhansia kimaltelevia strasseja. Kiillon Tixo -kontaktiliima on pitänyt strassit tiukasti kiinni kiihkeissäkin tanssin pyörteissä.

T uotantoyhtiö Zodiac Televisionin puvustamossa Hel-singissä työskentelee viiden kuukauden ajan seitsemän henkilön yhteen hioutunut tiimi: kolme ompelijaa, kol-

me ompelijaopiskelijaa sekä pukujen koristelija. Yhteensä pu-kuja valmistetaan noin 70, mukana myös miesten asut. Vaikka toisin voisi luulla, miesten tanssipuvut ovat vähintään yhtä työ-läitä ja aikaa vieviä valmistaa kuin naistenkin.

– Kilpailijat itse eivät juurikaan ole vaikuttaneet pukujen suunnitteluun, vaikka ovatkin treeniensä välissä pyörineet tääl-lä ompelimossa vähän väliä, alalla jo 30 vuotta ollut Eeva Kä-härä kertoo.

Tanssipukujen suunnittelua sitovat tietyt lainalaisuudet, joi-ta tulee noudattaa, kuten kilpatanssin säännöt. Latinopuvulle on ihan erilaiset määräykset kuin vakiotanssipuvulle.

– Tietenkin mietimme myös kuka pukua tulee kantamaan. Lisäksi asujen täytyy sopia musiikkiin ja koko siihen tarinaan, jonka tanssi kertoo, Eeva Kähärä sanoo.

Kankaat tilataan pääosin Englannista. Pukujen kimaltele-vat ja kauniit koristukset eli strassit tilataan Tšekeistä krosseit-tain.

– Krossi on vanha nimitys mittayksikölle, jolla punnitaan ni-menomaan strasseja. Yksi krossi on tusina kertaa tusina eli 144 kpl, ja niitä ostetaan 10 krossin paketeissa. Keskimäärin yhteen pukuun tarvitaan noin 3 000 strassia, pukujen koristeista ja nii-den kiinnityksestä vastaava Pekka Ritola selvittää.

Tullin virkamiehenä Helsingissä ”siviilissä” työskentelevä strassittaja on itsekin harrastanut kilpatanssia. Osaan puvuis-

Teksti Riitta Nikkola Kuva Antti Vettenranta

ta, erityisesti vakiotanssipukuihin, hän käyttää kuvion pohjana laadukasta pitsiä.

– Vakiotansseissa on sellaista herkkyyttä, että pitsikuviot sopivat niihin. Latinopukuihin teen yleensä kuviot vapaalla kä-dellä. En piirrä mitään kuviota, vaan liimaan strassit suoraan kankaalle ja muotoilen siitä sopivan kuvion.

Myös koristeisiin vaikuttaa musiikin, tanssin ja puvun lisäk-si kilpailija itse. Pekka Ritola kiinnittää 95-prosenttisesti ko-risteet itse. Melkoista nypläystä, mikä varmasti vaatii kärsiväl-lisyyttä!

– On se kova työ ja vie paljon aikaa, mies myöntää. Hän korostaa liiman merkitystä. – Liima hallitsee koristelijaa, ei toisinpäin, hän kiteyttää. Lii-

malta vaaditaan paljon: sen täytyy joustaa kankaan mukana ja pitää hiottu lasinpalanen paikallaan tiukasti, siinä ei saa olla haituvia – eikä se saa valua. Kun putkiloa lakkaa puristamasta, liiman tulon on loputtava siihen.

– Erikoisliiman tulee olla mieluiten geelimäistä ja kuivua suhteellisen nopeasti. Meillä ei ole aikaa odotella kuivumista pitkään, kun ohjelman teko jatkuu.

Kiillon valmistamaa Tixo-kontaktiliimaa Pekka kokeili tällä kaudella ensimmäistä kertaa ja on siihen oikein tyytyväinen.

– Kuulin uudesta yhteistyökumppanista enkä edes tiennyt, että Kiilto valmistaa liimaakin. Oli iloinen yllätys, että löytyi näin hyvin toimiva liima, sillä se sopii pitsinkin liimaamiseen. Toisin kuin ehkä kuvitellaan, pitsiäkään ei ommella kiinni pu-kuun, vaan kiinnitetään liimalla.


11

Pintatasoitteet levitetään

rakennusurakan loppuvaiheessa

betonipinnan päälle. Kuvassa Margus

Tamm.

Teksti Riitta Nikkola Kuvat Antti Vettenranta

Viidentoista vuoden yhteydenpidon ja muutaman kokeilun jälkeen yksi Suomen tasoitealan kärkinimistä,

Tasoite ja Maalaus ORT Oy, teki sopimuksen Kiillon kanssa. Kovan kilpailun alalla yhteistyökumppanin

vaihtamista harkitaan tarkkaan, mutta jo nyt voidaan Ortissa huokaista: laajan mittakaavan yhteistyö

Kiillon kanssa on täyttänyt odotukset.

H elsingin Pasilassa sijaitsevan kerrostalon rakennustyömaal-la on meneillään seinä- ja kat-

topintojen tasoitetyö, joka on yksi osa-aluerakennuksen viimeistelytöistä.

Rakennusliike Skanska teki kysei-sen urakkasopimuksen Loimaan Tasoi-teurakoinnin kanssa, mutta varsinaisen tasoitetyön tekee pääkaupunkiseudul-la toimiva Tasoite ja Maalaus ORT Oy. Yrityksillä on yhteistyösopimus vuodel-ta 2004, jolloin ORT Oy myi osuuden Loimaan Tasoiteurakoinnille. Yhteis-työsopimukseen pohjautuen Tasoite ja Maalaus ORT Oy vastaa molempien

yritysten tasoitetöistä pääkaupunkiseu-dulla.

Tasoite ja Maalaus ORT Oy toimii siis pääasiassa pääkaupunkiseudulla muuta-mia poikkeuksia lukuun ottamatta.

– Liettuassa kävimme opettamas-sa paikallisen YIT:n työmaalla suoma-laisia menetelmiä tasoitetyössä, ja ta-kavuosina olin muutamissa Venäjän ja Saksan projekteissa, toimitusjohtaja Reijo Järvinen kertoo.

Heidän asiakkaitaan ovat kaikki suu-rimmat rakennusliikkeet. Tällä hetkel-lä työn alla on lähes 40 kohdetta, joista suurin osa on kerrostaloja. >>

Välitöntä ja mutkatonta

toimintaa


12

– Näkyvissä on jonkin verran hiljen-tymistä asuntorakentamisessa, ja lähitu-levaisuuden haasteena onkin saada ura-koita myös saneerauspuolelta. Kun uu-disrakentaminen hiljenee, yleensä sanee-rauspuolella tapahtuu kasvua, kun re-sursseja vapautuu, Järvinen sanoo.

TA S A PA I N O T T E LUA M A R K K I N O I L L A

Yksi alan haaste on rakennusalan perin-teisesti kova kilpailu.

– Aina tulee uusia yrittäjiä, jotka ot-tavat urakoita niin sanotusti harakiri-hinnoin, eikä kaikkien hinnoittelu vält-tämättä perustu pitkäjänteiseen ajatte-luun. Tavoitellaan nopeita voittoja ja sii-nä saattaa unohtua yhteiskunnallisetkin velvoitteet…, Järvinen pohtii.

– Emme me hinnoittelussa pärjää pie-nemmille urakoitsijoille, jotka työllis-tävät vain muutaman henkilön ja joissa isännät ovat itsekin mukana töissä. Kil-pailu on niin kireää, että joskus isom-matkin maalausliikkeet ottavat töitä ns. nollakatteella, jotta saavat työllistettyä vakituisen henkilökunnan ja pidettyä sen talossa. Urakkakilpailu on välillä ta-sapainottelua ja arvailua markkinoiden tilasta.

Toinen haaste on perinteisen käsityö-alan arvostuksen hiipuminen. Osaavaa, motivoitunutta työvoimaa ja ammatti-taitoista työnjohtoa on välillä vaikea löy-tää.

– Ala ei houkuttele suomalaisia, vaik-ka palkka on hyvä. Ulkomailta saamme onneksi ammatti-ihmisiä, joilla on taito ja työmoraali kohdallaan.

H Y VÄ Ä T YÖ TÄ Y H D E S S Ä

Reijo Järvinen listaa Ortin vahvuuksik-si hyvät resurssit ja monipuoliset verkos-tot.

– Me pidämme sen minkä lupaamme-kin, sillä pystymme vaikeissakin tilan-teissa suoriutumaan velvoitteistamme. Kaikki ei aina suju työmailla toiveitten mukaisesti, ja joskus joudumme loppu-vaiheessa lisäämään resursseja. Tähän eivät pienemmät urakoitsijat välttämät-tä pysty.

Kiillon kanssa yhteistyö alkoi viime vuonna. Järvisen mukaan tavarantoimit-tajan vaihtamisessa on aina riskinä toi-mintavarmuuden ja laadun pettäminen, mutta Kiillon kanssa kaikki on toiminut moitteettomasti.

– Olemme joskus aiemmin kokeilleet Kiillon tuotteita, mutta emme silloin va-kuuttuneet laadusta. Kiillon Kalle Åh-man on pitänyt meihin kiitettävästi yh-

Tasoite ja Maalaus ORT Oy• Rekisteröity 1990. Toiminta nykyisessä

muodossaan vuodesta 1999.• Henkilöstöä 40–50 + aliurakointiverkosto• Liikevaihto noin 5 miljoonaa• Reijo Järvinen on ollut alalla yli 30 vuotta,

josta yrittäjänä 18 vuotta• Yritys on luokiteltu parhaiten menesty-

neiden yritysten kärkeen Kauppalehden viime vuoden mittauksen mukaan.

Teoreettinen koulutus

rakennusliikkeiden edustajille, valvojille,

mestareille ja työnjohdolle olisi

tärkeää.

Yhden kerroksen tasoiteosuus kestää noin viikon. 50 asunnon tasoitetyöurakka kestää noin 3 kuukautta.

teyttä vuosittain, ja viime vuonna teim-me sopimuksen: päätimme kokeilla use-ammalla tasoiteryhmällä Kiillon tasoit-teita.

ORT Oy:ssa huomattiin, että Kiillon tasoitteiden laatu on parantunut aikai-semmasta huomattavasti.

– Jos laatu pysyy yhtä hyvänä, toimin-tavarmuus pelaa jatkossakin ja hinta py-syy kilpailukykyisenä, niin varmasti tu-lemme jatkamaan yhteistyötämme. Ar-vostamme myös perheyhtiöille ominais-ta välitöntä, mutkatonta ja suoraselkäis-tä toimintaa. Åhmanin Kallen kanssa yhteistyö sujuu hyvin, hän on aktiivinen ja tarttuu esiin nouseviin pulmiin heti ja hoitaa ne, Järvinen kiittelee.

ORT Oy ostaa Kiillolta vuodessa ar-violta kaksi miljoonaa kiloa tasoitteita.

KO U LU T U S TA T YÖ M A AO L O S U H T E I S S A

– Elementtien laadun pitää parantua ja laadun valvontaan kiinnittää enemmän huomiota; joudumme korjailemaan niitä jatkuvasti. Meidän on ensin tehtävä mit-tava esioikaisutyö, jotta pinta olisi kel-vollinen tasoitettavaksi. Tällaisia tervei-siä lähetän elementtitehtaille!

Työtekniikkaan ja välineisiin pitäi-si Järvisen mukaan aina kiinnittää huo-miota, varsinkin alalle tulevat olisi tär-keätä saada oppimaan heti oikea työ-tekniikka. Tasoitetyöntekijän koulutus-ta käytännössä ei ole, joten koulutuksen järjestäminen oikeissa työmaaolosuh-teissa on iso haaste.

– Teoreettinen koulutus rakennus-liikkeiden edustajille, valvojille, mesta-reille ja työnjohdolle olisi tärkeää, jotta opittaisiin ymmärtämään tasoitealustan vaatimukset ja oikeanlaiset olosuhteet laadun tekemiseen.

Koulutuksen voisivat Järvisen mieles-tä järjestää tasoitteiden valmistajat yh-teistyössä urakoitsijoiden ym. sidosryh-mien kanssa.

– Mestareiksi tulee uutta nuorta vä-keä, joilla ei ole riittävää osaamista esi-merkiksi alustan vaatimuksista.


13

Rinnekanuunat Rukalla

asiakkaan kanssa

R yhmä Kiillon puu- ja metalliteollisuusosaston asiakkai-ta vietti huhtikuun lopulla hauskan ja jännittävän päi-vän Kuusamossa, Rukan aurinkoisissa ja lumisissa mai-

semissa Suomen Alppihiihtomaajoukkueen järjestämässä hiih-tokoulussa.

Maailman parhaimmistoon kuuluva Kalle Palander kertoi edellisenä iltana kauden tuoreimmista tapahtumista sekä mi-ten hän on toipunut jalkaleikkauksesta. Erityisen kiinnostava oli kuulla, kuinka huippu-urheilija valmistautuu kilpailuun ja miten jännityksen aiheuttama henkinen paine hallitaan.

Alppilajien markkinointijohtaja Roope Ropponen valaisi ak-tiivista kuulijajoukkoa maailman huipulla toimivan joukkueen markkinointityöstä, toiminnasta ja yhteistyöstä Kiillon kanssa.

Alppihiihdon lajijohtaja Janne Leskinen yllätti oppilaamme: hän kertoi vasta hissiasemalla, että kurssi käydäänkin Länsi-Rukan jyrkimpään eturinteeseen rakennetulla kilparadalla.

Lyhyt johdatus oikeaan laskuasentoon, ja pian rinnekanuunat viilettivät Roope Ropposen perässä harjoituslaskuun. Kahden lämmittelykierroksen jälkeen ensimmäinen laskija asettui lähtö-portille. Tunnelma oli sähköinen ja sykkeet kävivät korkealla.

Kaikki ylittivät itsensä: vaikka muutamat aikoivat aurata rin-teen vain yhden kerran alas, niin lopulta kaikki uskaltautuivat-kin laskemaan radan kaksi kertaa. Opit menivät nopeasti peril-le, sillä jokainen paransi omaa aikaansa toisella kierroksella.

Aikaansa paransi myös isäntänä toiminut Ilkka Ryhänen, joka tosin kaatui toisella kierroksella, laski yhden porttivälin selällään ja pää edellä, mutta jatkoi silti urhoollisesti radan loppuun saakka.

Tapahtuma sujui leppoisissa merkeissä ja osallistujat huomasi-vat, kuinka omat rajansa kannattaa välillä laittaa koetukselle – to-sin mieluiten asiantuntevassa seurassa ja turhia riskejä välttäen.

Hurtilla huumorilla vietetyn kilpailun lopuksi radiopuhelin kädessään tyylinäytteen antanut Janne Leskinen pystyi ”vain” viisi sekuntia parempaan aikaan kuin voittaja, Matti Kämäräi-nen Kaskipuu Oy:stä, jonka voittoaika oli 31 sekuntia.

Roope Ropponen otti tarkasti ylös kilpailijoiden ajat.


14

– Turvallinen työsuhde on merkittävä ihmisen

hyvinvoinnin kannalta. Siihen vaikuttaa kokemus

omasta osaamisesta ja luottamus työnantajaan, Antti Uski (oik.) sanoo.

Koneasentaja Arto Loppi on viihtynyt Kiillossa 19

vuotta.

me teemme sen!


15

Tuottavuus ja työhyvinvointi eivät ole toistensa vastakohtia. Tuottava työ on työn tekemistä

viisaasti, ei entistä rankemmin.

Hyvänoloiseen työpaikkaan yhteistyöllä

K un suhde omaan työhön on kunnossa, työssä viihdytään ja tulosta syntyy. Kiillossa työhyvinvointiin panostetaan tänä vuonna henki-löstövalmennuksen keinoin. Siinä keskeistä on lujittaa osaajien ja esi-

miesten välistä yhteistyötä. – Työhyvinvointi on yrityksen kilpailutekijä, tuottavuuden edellytys. Se

on suunniteltava ja sitä kautta toteutettava asia, ei itsestäänselvyys. Siihen korostamisella on sekä suoria että epäsuoria taloudellisia vaikutuksia, Kiil-lon HR Manager Antti Uski sanoo.

Usein työhyvinvointia tarkastellaan yksittäisen työntekijän näkökulmas-ta, vaikka kyse on laajemmasta kokonaisuudesta.

– Yksilön lisäksi johtaminen, osallisuus työyhteisöön ja ammatillinen osaaminen vaikuttavat hyvinvointiin työssä, hän huomauttaa.

Antti Uski nimitettiin viime vuoden lokakuussa Kiiltoon luotsaamaan työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisprojektia. Hän aloitti tutustumi-sen uuteen työyhteisöönsä tuotannosta. Neljä viikkoa mies työskenteli niin valmistuksessa, pakkaamossa kuin lähettämössäkin. Tämän jälkeen pereh-dytyskierros jatkui muilla osastoilla, kuten tuotekehityksessä ja markkinoin-nissa.

– Henkilöstön kehittäjän on tärkeää tuntea paitsi työtehtävät, ennen kaik-kea sen tekijät. Kierroksen aikana huomasin, että Kiillossa työskentelee kun-nianhimoisia ihmisiä, jotka arvostavat omaa osaamistaan. Perustehtävät ovat hyvin hallussa: ihmiset tietävät, mitä heiltä odotetaan, ja he täyttävät nämä odotukset.

O S A L L I S U U D E N KO K E M I N E N TÄ R K E Ä Ä

Antti Uskin mielestä Kiillossa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi työnkiertoa nykyistä enemmän.

– Tietenkin osa ihmisistä viihtyy samassa tehtävässä, jonka kokee osaa-vansa ja jossa syntyy aikaansaamisen tunnetta. Tätä on toki kunnioitettava. Osaaminen kehittyy kuitenkin uudella tavalla, kun saa itse opastusta uuteen tehtävään. Kun opastaa muita jonkin työtehtävän tai -prosessin saralla, saat-taa huomata omasta työstään puolia, joita ei ole aiemmin miettinytkään.

Työssä viihtymisen kannalta olennaista on, että ihminen kokee osallisuutta.– Itsensä osalliseksi kokeva työntekijä ei pidä itseään minään heittonap-

pulana, vaan ymmärtää olevansa osa suurempaa kokonaisuutta. Osallisuus ilmenee usein kokemuksena oman työn omistamisesta. Tällöin ihminen ei ole vain jossakin töissä, vaan saa lisäksi työstään sisäisen palkkion: vastuun kantaminen ruokkii ammattiylpeyttä.

Kiillolla oma-aloitteisuutta on aina arvostettu ja tuettu. – Esimerkiksi työergonomiassa on työntekijöiden aloitteesta saatu aikaan

parannuksia. Jatkokoulutusmahdollisuuksia puolestaan on tuettu niin am-mattitutkintoihin kuin tohtorinväitöksiin saakka.

Teksti Virve Järvinen Kuvat Laura Vesa


16

K ÄT TÄ PÄ Ä L L E - VA L M E N N U S A L K A A

Perinteiset, laaja-alaisista tyky-malleista tutut keinot – kuten liikunta ja yksi-lön ammattitaidon kehittäminen – eivät yksinään auta muuttuvan työn haas-teisiin. Kiireen ja työn henkisen kuormittavuuden aikaansaamia haittoja voi-daan ehkäistä tehokkaimmin kehittämällä yhteistyötä ja johtamista.

– Meillä Kiillossa jokainen esimies osallistuu kevään aikana valmennuk-seen, jossa voi tunnistaa ja pohtia omaa johtamistaan.

Syksyllä talossa alkaa kolmiosainen Kättä päälle -henkilöstövalmennus, jossa sparrattavina ovat sekä osaajat että heidän esimiehensä. Valmennuk-sessa hyödynnetään olemassa olevia taitoja ja oikeita työarjen asioita, joiden pohjalta pyritään rakentamaan toimivia osaaja-esimies -suhteita.

– Esimiehen ja osaajan yhteistyö on kahden kauppa, jonka tulokseen mo-lemmat osapuolet vaikuttavat, Uski painottaa.

– Johtamisessa on kyse vuorovaikutussuhteesta, johon liittyy muun muas-sa kyky kuunnella ja antaa palautetta. Pelkkä aloitelaatikko ei riitä, tarvitaan toimiva keskusteluyhteys.

Uskin mukaan mahdollisuus kysyä, kommentoida sekä saada avoimesti tietoa työhön ja työyhteisöön liittyvistä asioista – ja lisäksi pystyä vaikutta-maan niihin – lisäävät työmotivaatiota.

– Tärkeintä on olla itse innostunut tekemisestään, mutta jokainen ihmi-nen kaipaa palautetta ja arvostusta työstään. Epäsuorat keinotkin ovat hyviä; voi vaikka kysyä neuvoa toiselta jonkin asian tekemiseen. Ja ihmiseltä voi val-lan hyvin tiedustella, kuinka hän haluaisi saada palautetta.

TYÖHYVINVOINTI KILPAILUVALTTINATerveydestä huolehtiminen näkyy myös palkassa

TYÖHYVINVOINTI EI OLE vain yrityksen sisäi-nen asia: se on myös yrityksen asiakkaiden etu. Se on pohja ketjulle, joka takaa toimitus-varmuuden ja laadukkaat tuotteet. Kiireellä tai liian vähäisellä henkilökuntamäärällä tehty työ kasvattaa riskejä.

– Uskon, että asiakas asioi mielellään sellai-sen yrityksen kanssa, jonka tietää huolehtivan työntekijöistään. Työmarkkinoilla työhyvin-vointiin panostavat yritykset kiinnostavat osaajia – pelkkä palkalla kilpailu ei enää riitä.

Kiillolla on slogan ”terveenä työssä ja työn jälkeen”, jonka toteutumiseksi talossa kannustetaan fyysisen kunnon ylläpitoon liikuntaseteleillä, kuntosali- ja pelivuoroilla ja uimahallilipuilla.

Yritys on lisäksi mukana pirkanmaalaisten yritysten Kunnon verkossa, jossa joukko yri-tyksiä hankkii yhdessä liikuntamahdollisuuk-sia työntekijöilleen.

– Tavoitteellisuus ja seuranta tekevät työpaikkaliikkumisesta mielekästä; kiiltolai-set voivat halutessaan osallistua vuosittain työterveyshuollon järjestämään rasitustestiin. Kun henkilö saa testissä viitearvojen mukaisen hyvän tuloksen, häntä muistetaan rahallisella kuntobonuksella.

Kiillolla on käytössä sairauspoissaolobonus eli terveys näkyy myös palkkapussissa.

– Työntekijämme ovat ammattitaitoisia ja suhtautuvat työturvallisuuteen vakavasti. Tuo-tantotyössä tuki- ja liikuntaelimistö kuormit-tuu, ja haluamme ehkäistä vammoja ennalta panostamalla työergonomiaan ja tukemalla työntekijöiden kuntoilua.

Esimiehen ja osaajan yhteistyö on kahden

kauppa, jonka tulokseen molemmat

osapuolet vaikuttavat.


17

T ämän vuoden alussa solmittu jatkosopi-mus vahvisti myös osapuolten kansainvä-listä kumppanuutta Venäjällä, Baltiassa ja

Puolassa. KiiltoCleanin avainasiakkuuspäällikön, Pirk-

ko Heinilän, mukaan läheisestä ja monipuolises-ta yhteistoiminnasta hyötyvät molemmat: SOL Palvelut vapautuu keskittymään omaan toimin-taansa ja KiiltoClean puolestaan pystyy kehittä-mään uusia tuotteita ja järjestelmiä sekä toimin-taansa yhdessä sitoutuneen asiakkaan kanssa.

Yhteistyön olemus kiteytyy hänen mielestään siinä, että KiiltoClean pyrkii löytämään SOL Palveluille parhaat ratkaisut ja edis-tämään yrityksen liiketoimintaa. KiiltoClean on nyt SOLille siivo-uksessa käytettävien aineiden ja ko-neiden päätoimittaja.

Tuotevalikoima on muuttunut valtavasti. SOLille on kehitelty myös omia Private Label -tuottei-ta ja tuotteistettu menetelmiä, joi-ta yritys voi helposti soveltaa omiin järjestelmiinsä.

KiiltoClean on paneutunut SOL Palveluiden tarpeisiin ja kehittä-nyt yritykselle sopivia tuotteita se-kä järjestelmiä. Kanssakäymisen pitää Pirkko Heinilän mielestä olla mahdollisimman helppoa ja yksin-kertaista.

– Meidän pitää pystyä palvelemaan asiakasta isollakin alueella nopeasti ja hyvin. On tärkeää, että voimme vie-dä viestin samanlaisena, olipa kohde Utsjoella tai Helsingissä.

O S A A M I S E N TÄ R K E YS KO R O S T U U

Yhteistyö kansainvälisillä kentil-lä tuo kokonaan uuden ulottuvuu-den kumppanuuteen ja vaatii pal-jon. SOL Palvelut toimii pitkälti samoissa maissa kuin KiiltoClean. Kiillon paikalliset asiantuntijat tun-tevat kohteet ja kouluttavat SOLin henkilöstöä.

Yhteistyö koskee 8 000 SOLin työntekijää. Joukkoon kuuluu eri-maalaisia ja monenlaisista ym-

KiiltoClean Oy:n ja SOL Palvelut Oy:n viime vuosituhannella virinnyt yhteistyö on vuosien mittaan laajentunut ja syventynyt perinteisestä tuotteiden myynnistä ja ostamisesta laaja-alaiseksi kumppanuudeksi.

Kumppanuus siivittää kehitystä

Teksti Leila Keskitalo-Tanskanen Kuva Jyrki Luukkonen

pyröistä tulevia ihmisiä. Suomessakaan kaikki SOLi laiset eivät enää puhu suomea äidinkiele-nään. Jaettavan tiedon täytyy olla mahdollisim-man selkeää ja sen perillemeno on varmistettava.

Koulutuksen kehittäminen onkin yksi Kiilto-Cleanin haasteista kumppanuussuhteessa. SOLilla on oma koulutusjärjestelmä, jota Kiilto-Clean tukee tarjoamalla omia ideoitaan ja koke-mustaan.

Verkkopalveluiden käytön lisääminen on toi-nen tulevaisuuden työkohde. Tarkoituksena on, että asiakkaat pääsisivät tiedon äärelle silloin, kun se heille parhaiten sopii.

SOL Palveluilta tulee Pirkko Heinilän mukaan paljon sekä toimintaa että tuotteita koskevia toi-veita.

– SOL on hyvä kirittäjä meille. Se odottaa meiltä paljon ja tavallaan pakottaa meidät kehit-tämään toimintaamme. Meidän pitää seurata asi-oita ja olla edellä muita. Saamme yritykseltä myös nopeasti rehellistä palautetta ja sen isosta organi-saatiosta kokemusta, jonka ansiosta voimme ke-hittää tuotteita entistä paremmiksi.

Tulevaisuudessa yhteistyössä nousevat esiin yhä enemmän ympäristöasiat, ympäristömerkityt tuotteet ja ympäristön huomioon ottaminen toi-minnassa. KiiltoClean on varautunut vastaamaan asiakkaiden vaatimuksiin tälläkin saralla.

Avainasiakkuuspäällikkö Pirkko Heinilä arvostaa yhteistyötä.


18

Mistä tulit Kiiltoon?Tulin Kiiltoon vuonna 1983 Oulun yliopiston ke-mian laitoksen assistentin tehtävistä heti valmis-tuttuani fi losofi an lisensiaatiksi. Mitä teit ’entisessä elämässäsi’?Jos entisellä elämälläni tarkoitetaan edellistä työtehtävääni, niin toimin viimeiset kymmenen vuotta Kiillon varatoimitusjohtajana. Vastuu-alueisiini kuuluivat osto, tuotekehitys ja tuotanto sekä yksi pienempi myyntiosasto, Valimo-osasto. Olin myös Kiilto-yhtiöiden ja KiiltoClean Oy:n hallituksissa sekä Ramport Oy:n hallituksen pu-heenjohtajana. Vientiin tutustuin Kiilto Polskan ja Kiilto Baltian hallituksissa.Oletko ideoija vai toteuttaja?Ehdottomasti toteuttaja, vaikka ideointi onkin hienoa, mukavaa ja palkitsevaa. Innostutko helposti?Yleensä taidan olla enemmän hitaasti lämpiävää tyyppiä. Jos projekti tai tehtävä on mielenkiintoi-nen, olen kuitenkin heti innolla viemässä sitä aina hamaan loppuun saakka.Harkitsetko asioita pitkään?En. Usein on mielestäni parempi tehdä päätös no-peasti ja toimia sen mukaan. Myöhemmin voi sit-ten analysoida, oliko ratkaisu oikea vai onko ai-hetta korjauksiin.Mitä harrastuksia kuuluu vapaa-aikaasi?Rakkain harrastukseni on ilman muuta kalastus. Aiemmin keskityin perhokalastukseen Suomen ja Ruotsin pohjoisilla joilla, mutta nyt harrastan Kuusamossa mökilläni kaikenlaista kalastusta: verkkokalastusta, perhostelua, vetouistelua, pilk-kimistä jne. Biljardia pelaan aina, kun uhri löy-tyy. Pidän myös liikunnasta, vaikka tosiasiassa lii-kuntani rajoittuu ulkoiluun, vaelteluun ja metsäs-sä kävelemiseen. Niin, ja toki ruuanlaitto on yk-si suosikkiharrastuksistani. Hauskaa siinä on se, etten koskaan käytä reseptejä enkä sen vuoksi ko-vin hyvin pysty toistamaan aterioita. Lempimaus-teitani ovat erilaiset chilit.Minkä kirjan luit viimeksi?Heikki Salon (kahle)Kuningaslaji.Mikä saa sinut suuttumaan?Suutun oikeasti todella harvoin ja yritän hillitä tällaiset primitiiviset tunnereaktiot. Työssä her-mostun, jos koen, että sovitut asiat eivät etene.Mikä on tähänastisen elämäsi hauskin muisto?Totta kai kaikki suuret perhetapahtumat ovat jää-neet mieleen hauskoina muistoina, mutta on nii-tä paljon muitakin. Näin jälkeenpäin lähes kaik-ki itse tekemäni remontit ovat hupaisia tarinoita, vaikka silloin ne eivät kyllä naurattaneet muita kuin niitä ammattilaisia, jotka tulivat korjaamaan jälkiäni. Kahden vuoden asumisesta USA:ssa ja

pinnan alla


tutkimustyöstä siellä on jäänyt lähes pelkästään mukavia muistoja.Mikä naurattaa?Sarjakuvat, joista parhaimpia ovat Me Muut, B. Vir-tanen ja nyt kirimässä Fingerbori. Parasta kuitenkin on aito tilannehuumori hauskassa seurassa.Missä ja miten asut?Tampereen Koivistonkylässä, paritalossa kahdes-taan vaimoni kanssa. Kaksi tytärtäni ovat muut-taneet jo omiin koteihinsa. Talo on ulkoa yksito-tinen, jopa ankea, mutta sisältä tilava, lämmin-henkinen ja toimiva.Mitä muuttaisit Suomessa/maailmassa?Suomessa olisi kyllä paljon parannettavaa. Val-tion virkamiesten ja kansanedustajien määrä pi-täisi pudottaa puoleen. Kansanedustajilta pitäi-si ottaa pois kaikki verottomat etuudet ja ottaa heille käyttöön samanlainen verotus kuin muil-lakin kansalaisilla. Verotus ja sosiaaliset etujär-jestelmät pitäisi voimakkaasti yksinkertaistaa. Kaikenlaiset holhouslait pitäisi kumota – tyyp-piesimerkkinä vaikkapa tämä naskalipakko jääl-lä liikuttaessa. Kauppojen aukiolot tulisi vapaut-taa täysin ja viinit pitäisi tuoda ruokakauppoihin.Maailman muuttaminen onkin jo haastavampaa, joten tähän vastaan kuin missit: toivon rauhaa! Mikä on viimeisin ympäristötekosi?Vaihdoin pääosan kotilampuista energialampuiksi ja hieman kyseenalaisempi ympäristöteko oli ben-sa-auton vaihto dieselautoksi. Ympäristötekona pi-dän kyllä myös linnunpönttöjen putsausta ja niiden lisäämistä sekä kotona että mökillä.Mitä olet kuullut kehuttavan parhaaksi luon-teenpiirteeksesi?Ei tule heti kehuja mieleen. Lapset ovat tosin jos-kus kehuneet maailman parhaaksi isäksi. Sekin saattoi tosin tulla pienen sponsoroinnin jälkeen.Minkä luonteenpiirteesi haluaisit muuttaa?Periaatteessa en mitään. Tällä täytyy pärjätä. No, ehkä suvaitsevaisuutta voisi kehittää.Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle?KoHu:n eli Koivistonkylän Hurrigaanit (= vai-mo, tyttäret, vävy ja vävykandidaatti), kalastus-välineitä, jousipyssyn, pallon ja hyvän valikoiman viinejä ja olutta.Mitä mokasit viimeksi?Tätä pitäisi kysyä joltain täältä töistä tai kotoa. Mokia varmasti riittää. Itse unohdan mokani var-sin nopeasti lähinnä itsesuojelumielessä. Isoim-mat mokat ovat vuosien päästä hauskoja tarinoita ja siksi mokat piristävät elämää.

Antti Nieminen väitteli ensimmäisenä Suomessa liima-alalta fi losofi an tohtoriksi Oulun yliopistossa vuonna 1990. Hänen rakennetutkimuksen kemian alaan kuuluva väitöskirjansa ”NMR Imaging of Adhesives and Adhesives Joints” sai arvosanan laudatur. Tampereen teknillisen yliopiston liimateknologian dosentuuria hän on hoitanut vuodesta 1991 lähtien.

Tällä palstalla utelemme pilke silmäkulmassa kaikenlaista Kiilto-konsernissa työskenteleviltä.


19

Omat remontit naurattavat

Antti Nieminen on sen verran pitkän linjan kiiltolainen, että parempi on todeta hänen siirtyneen

varatoimitusjohtajan jakkaralta toimitusjohtajan tuolille. Tämä toteuttaja sanoo lämpiävänsä hitaasti, mutta innostuttuaan hanke viedään maaliin saakka.

Intohimoisen vapaa-ajan kalastajan lempimauste on chili.

Teksti Pekka Palomäki Kuva Antti Vettenranta


20

Nopeaa ja vaivatonta valua Muun muassa palvelutalojen rakentamisessa tehdään paljon märkätiloja, kun

jokaiseen huoneeseen tulee omat pesutilat ja mahdollisesti saunakin. Tuotanto-aikataulut ovat kireähköjä, sillä useita pikamassalattioita valetaan kerralla. Kiillon

Pro Dry Mix -järjestelmä® on tässä ”karusellissa” korvaamaton apu.

Teksti Pekka Palomäki Kuvat Jarmo Peltonen

P rosessia nopeuttava apu on melkoisen puhdasta matematiikkaa Casatinon tuo-tantolaitoksella. Valuvaiheesta oli tulla pullonkaula nopeassa elementtiraken-tamisessa.

– Jokaiseen asuntoon tehdään vähintään neljän neliömetrin märkätilat. 70 millin laattavahvuudella yhteen tilaan kuluu massaa 280 litraa. 20 kilon piensäkistä syntyy valmista massaa 12 litraa, tuotantoinsinööri Ville Pihlaja havainnollistaa.

Pihlajan mukaan valuvaihe oli ennen Pro Dry Mix -järjestelmää® melkoista pölyt-tämistä. Yhden lattian valua varten piti purkaa runsaat 23 säkillistä jauhetuotetta, myllyttää se sopivaksi ja vasta sitten valaa.

Kiillon ja yhteistyökumppaneiden kehittämä uutuusjärjestelmä säästää muun mu-assa Casatinolla työ-, materiaali-, jäte- ja hukkakustannuksia. Työhygienia ja -turval-lisuus ovat parantuneet. Pro Dry Mix -järjestelmä® koostuu kompaktista pystysiilosta ja purku/sekoitusjärjestelmästä. Casatinolla käytetään järjestelmään kiinteästi asen-nettua läpivirtaussekoitinta.

Tätä ketterää järjestelmää voidaan hyödyntää myös isoilla työmailla nostamalla laitteisto kerroksiin. Tällöin voidaan pumppausmatkaa lyhentää merkittävästi.

– Nyt voimme käyttää 1 000 kilon suursäkkejä. Pidemmällä sekoituksella valmista massaa syntyy 40 litraa minuutissa. Laskennallisesti yhden lattiavalun vaatima pika-massa syntyy seitsemässä minuutissa, työnjohtaja Kalevi Rajala tiivistää.

Lyhyt sekoitus eli kairaus tuottaa 60 litraa valmista Kiilto 60 Pikalattiamassaa mi-nuutissa. Vanhat sekoitusvispilät on kuulemma lähetetty tekniikan museoon!

VA LU T YÖ VO I DA A N S A R J O I T TA A

Uuden järjestelmän etu näkyy parhaiten, kun tehdään keittiöitä tai varastoja.– Silloin tämä näyttää vasta kyntensä. Esimerkiksi 40 neliön valuun kuluu neljä

suursäkillistä jauhetta. Pikkusäkkejä joutuisi pölyttämään päiviä, Pihlaja täsmentää.Casatinolla märkätilojen valmistuksessa on siirrytty sarjavalmistukseen. Minimi-

valu on kahdeksan neliötä. Yhden asunnon lattiaa ei lähdetä valamaan, mieluummin tehdään muutama lattia kerrallaan, jolloin työskentely on hyvin tehokasta.

Tuoteperheajattelun mukaisesti Kankaanpäässä märkätilat tehdään Kiillon tarvik-keilla. Lopputuotteen eli märkätilan vesieristys ei vaadi tällä politiikalla mitään eri-koisrakenteita. Märkätilojen seinissä käytetään kipsilevyä rakennuslevynä. Näin pys-tytään pitämään tilaelementin paino kuljetusystävällisenä.

PA LV E LU R A K E N TA M I S E N E R I KO I S O S A A JA

Tampereella ja Kankaanpäässä toimiva Casatino Oy perustettiin vuonna 2001. Ensim-mäinen konsepti sisälsi omakotitalojen valmistuksen tilaelementteinä. Markkinatilan-teen tarkka haistelu on sittemmin siirtänyt tuotannon omakotitaloista niin sanottuun palvelurakentamiseen. Casatinon tuotantolinjoilta valmistuu hoiva- ja päiväkoteja.

Tuotannon henkilöstöä on noin 50 ja toimihenkilöitä viitisentoista. Tuotannon kasvu on ollut voimakasta. Kankaanpään tuotantolaitoksen avajaiset pidettiin 12. toukokuuta 2006. Viime lokakuusta lähtien tilaelementtejä on valmistunut kahdessa vuorossa.

Yhtiö toimittaa muun muassa Turun Yli-Maariaan tänä vuonna 78-paikkaisen hoivakodin avaimet käteen -periaatteella. Asuinhuoneiden lisäksi tuleville asukkaille tarjotaan oleskelu- ja alatilat, ruokailutilat sekä saniteettitilat saunoineen.

Casatinon perustaja ja omistaja Tino Nurmi on jo saanut Vuoden nuoren satakun-talaisen yrittäjän tunnustuksen.

case


21

Yhden asunnon lattiaa ei lähdetä valamaan.

Mieluummin tehdään muutama lattia

kerrallaan, jolloin työskentely on hyvin

tehokasta.

Työnjohtaja Kalevi Rajala (alla) seuraa

tarkkana Kimmo Viklundin (vas.) ja

Jarkko Kivikarin työskentelyä.


22

kiilto kehittää

Tuotekehityspäällikkö Raija Polvinen tutkii mikroskoopilla vedeneristekalvon ominaisuuksia. Taustalla tutkimusavustajat Kati Salmi ja Esko Ruottinen sekä laboranttiopiskelija Ville Aalto.


23

K iillon tuotekehityksen innovaatio-vastaavaksi, ideoiden kokoajaksi ja välittäjäksi, on nimetty Raken-

nustarvikeosaston tuotekehityspäällik-kö TkT Raija Polvinen. Innovaatioiden lisäksi hän vastaa laaja-alaisesti myös uu-dentyyppisistä materiaaleista.

– Innovaatiotoiminta on yksi osa Kiil-lon tutkimus- ja kehittämistyötä. ”Arki-nen” osa työstä käsittää pääasiassa nykyis-ten tuotteiden ja tuotantotapojen ajan ta-salla pitämistä ja parantamista. ”Juhlaa” on, että äskettäin olemme onnistuneet ja-

lostamaan kaksi tuoteideaa siihen vaihee-seen, että saatoimme jättää niistä patent-tihakemukset, Polvinen sanoo.

I D E AT T YÖ H U O N E E N U L KO P U O L E LTA

Kiillon kiinnittämisosaamista käytetään laajasti rakentamisessa ja teollisuudessa ja myös kuluttajapuolelle on tarjolla hyvä valikoima liimoja ja puhdistusaineita.

Tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja innovaatiotoiminnoissa Kiillossa työs-kentelee noin 16 prosenttia henkilö-kunnasta, lähes 40 henkeä. Kiilto tekee

LIIMA PALOA ESTÄVÄKSI RAKENNEOSAKSI

KIILLON JA KIILTOCLEANIN tutkimusta ja tuotekehitystä johtaa TkT Mikko Viljanmaa. Kiillon tutkimuskeskuksessa on yli kymmenen tuotekehityspäällikköä eri osatoimintojen parissa. Tutkimuksen huippuosaamista vahvistavat yhteydet kansain-välisiin raaka-ainetoimittajiin ja jäsenyydet eurooppa-laisissa ja amerikkalaisissa liimateollisuuden järjestöissä.

Liimamarkkinoilla eletään muutoksen aikaa, sillä ns. rakenneliimojen osuus kasvaa voimakkaasti. Näissä liima tulee olennaiseksi osaksi koottavaa rakennetta; sillä saadaan aikaiseksi jäykkä, mutta samalla kevyt rakenne. Tällaisia rakenteita käytetään rakennus-, ajoneuvo- ja esimerkiksi laivanraken-nusteollisuudessa.

– Samalla rakenneliimoihin kehitetään palonkesto-ominaisuutta, jolloin mah-dollisessa tulipalossa rakenneliima ehkäisee palon etenemistä, Viljanmaa sanoo.

Palonkesto rakenneliimassa tekee siitä innovatiivisen, funktionaalisen materiaalin, joissa liimalla on kiinnittämisen lisäksi joku muu toiminnallinen ominaisuus.

Kiillon etu suuriin kansainvälisiin toimijoihin nähden on nopeus ja jousta-vuus tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Kiillon oma monialaisuus helpottaa uusien ideoiden esille tulemista. Näiden kehittäminen luottamuksellisesti raaka-ainetuottajien ja loppukäyttäjien kanssa varmistetaan molemminpuoli-sin salassapitosopimuksin.

– Tärkeä asia Kiillon tuotekehityksessä on myös parantaa jatkuvasti tuot-teita yhä turvallisemmiksi käyttää ja vähemmän ympäristöä kuormittaviksi. Pyrimme olemaan tälläkin sektorilla edelläkävijä, Viljanmaa kertoo.

Kiillon tuoreimpia innovaatioita:• Helppokäyttöinen kosteiden tilojen

veden eriste, jossa vahvistavat kangas-kuidut pilkotaan osaksi vedeneristeai-netta. Aiempi tapa: vedeneristeaines ja vahvikekangas kiinnitettiin erikseen alustaan

• WC-puhdistusaine, johon keksittiin lisätä ns. ”hajunsyöjä” pilkkomaan virtsan sisältämä hajunaiheuttaja. Tämä helpottaa wc:n puhdistusta.

Innovaatiot muhivat rennossa ilmapiirissä


Innovaatio – eli uusi tuote, palvelu tai tapa tehdä asia – edellyttää sallivaa työyhteisöä. Kun ilmapiiri on rento, työntekijät tuntevat voivansa esittää ”hullujakin” ideoita. Monialaisen Kiillon toiminnassa ratkaiseva oivallus yksittäiseen kysymykseen saattaa tulla aivan toiselta sovellusalueelta.

myös yhteistyötä yliopistojen ja tutki-muslaitosten kanssa.

– Uusien näkökulmien saamiseksi pi-dämme ideapalavereja kansainvälisten raaka-ainetoimittajien ja toisaalta tuot-teidemme ja palvelujemme loppukäyttäji-en kanssa. Pyrimme myös jatkuvasti pa-rantamaan sisäistä tiedonvaihtoa, sillä yh-den tuotekehitysosaston käyttämä raaka-aine tai valmistusmenetelmä voi ratkaista toisen osaston ongelman tai antaa alkusy-säyksen aivan uudelle tuoteidealle.

Polvinen kerää uusia näkökulmia ja ideoita ja esittää kysymyksiä kansainvä-lisillä messuilla ja konferensseissa. Tär-keätä on irrottautua riittävästi arkityöstä ja työhuoneesta: tavata kollegoja, raken-tamisen ammattilaisia sekä tuotteiden loppukäyttäjiä – ja joskus käydä vaik-ka tarkistamassa tavallisen rautakaupan tarjontaa.

Kiilto on kehittänyt myös loppu-asiakkaittensa neuvonta- ja koulutuspal-veluja: heille on tehty yhä helpommaksi ottaa yhteys Kiiltoon. Uudet palvelut ja muun muassa internet-sivujen uudista-minen ovat helpottaneet lisätiedon jaka-mista Kiillon tuotteista. Samalla kiin-nostus yritystä kohtaan on kasvanut en-tisestään.

Teksti Kalle Heiska Kuvat Antti Vettenranta


Kiilto TM täyttää kolotTämä seinän pikatäyttömassa on koke-nut muutoksen. Se on edelleen nopeasti kuivuva ja valumaton, mutta uudistettu-na entistä helpompi levittää. Sisäseinien pintojen kolojen ja roilojen täyttämiseen ihan ehdoton tuote, olipa kyseessä sitten kuivat tai märät tilat.Luokitus: M1. Kerrosvahvuus koloissa ja roiloissa: 5–50 mm, ylitasoituksena 5–20 mm. Pinnoitettavissa: vuorokauden kuluttua. Riittoisuus: 1,5 kg/m2/mm. Pakkaus: 20 kilon säkki.

Kiilto OT sisällä ja ulkonaKuituvahvistettua ja sementtisideaineista oikaisutasoitetta ja paikkausmassaa voit käyttää seinien pinnoille niin kuivissa kuin kosteissakin tiloissa sisällä ja ulko-na. OT soveltuu mainiosti myös sokke-leiden paikkaukseen ja se on erinomai-nen levittää.Luokitus: M1. Kerrosvahvuus: 5–40 mm osittaistasoituksessa, 5–20 mm ylitasoituksessa. Kuivuminen: 1–3 vuorokautta. Riittoisuus: 1,5 kg/m2/mm. Pakkaus: 20 kilon säkki.

Kiillolta ja KiiltoCleanilta on tullut kevään markkinoille paljon uusia tuotteita. Tarkempia tietoja löydät nettisivuilta www.kiilto.com ja www.kiiltoclean.fi tai ottamalla yhteyttä kiiltolaisiin asiantuntijoihin.

24

pohjasta pintaanRAKENNUSTARVIKETUOTTEET


Kiilto seinäliimat uudistuivatKiilto Valmisliisteri, Kiilto NoWo, Kiilto Lasikuitutapettiliima, Kiilto Kuivan tilan Seinäliima 1 ja Kiilto Kosteantilan Seinäliima 2 ovat uudistu-neet merkittävästi. Ne testattiin alan ammattilaisten kanssa, ja huomiota kiinnitettiin erityisesti liimojen entistä helpompaan levitettävyyteen.

Liimausominaisuudet ja riittoisuudet ovat jo aiemmin olleet hyvät, joten niihin ei tehty suuria muutoksia. Uudistetut seinäliimat on helppo tunnistaa muiden tuotteiden joukosta, sillä niiden etiketissä lukee oranssilla pohjalla ”uusi laatu”.


25

PrimaGlit -laikat lattioiden hyvään hoitoonLaikkoja käytetään koneellisissa siivous-menetelmissä yhdistelmä- tai lattianhoi-tokoneissa. Kestävät ja tehokkaat laikat toimivat loistavasti kaikenlaisilla lattia-materiaaleilla ja vahapinnoilla. Avoimen rakenteensa ansiosta pesulaikat puhdis-tavat pinnat nopeasti eivätkä tukkeudu. Käytön jälkeen laikat on helppo pestä puhtaaksi. Valikoimasta löytyy myös kiillotuslaikkoja sekä erittäin tehokkai-ta vahanpoisto- ja hiontalaikkoja Prima-Glit-laikkoja käyttämällä koneellinen siivous tehostuu entisestään.

Korallinpunainen laikka on laikoista monipuolisin: se sopii niin päivittäiseen ylläpitosiivoukseen, pintapuhdistukseen

kuin kuivakiillotukseen-kin. Korallia laikkaa

voidaan käyttää kaikissa työvai-

heissa. Laikas-sa ei ole han-kaavia ai-nesosia, ja se sisältää erit-täin kestävää PET-materi-

aalia.

SIIVOUSTUOTTEET

Ammattilaisten avuksiKäyttövalmiit puhdistusaineet kiinnostavat siivouksen ammattilaisia, eikä ihme: niiden käyttö on helppoa, nope-aa ja tehokasta, ja työskentelykin tuntuu mukavammalta. Vastauksena innokkaaseen kysyntään laajensimme jo en-nestäänkin monipuolista Kiilto Spurt -valikoimaa.• Wc-altaan puhdistuk-sen tekee miellyttäväm-mäksi uusi Kiilto WC Spurt, joka on käyttö-valmis, hapan ja geelimäi-nen puhdistusaine. Se on pakattu haitarikaulaiseen pulloon, jonka pää kään-tyy kätevästi. Näin sillä on help-po poistaa saostumat myös py-tyn reunuksen alta. pH: 3.• Kiilto Resta Spurt on ha-justeeton ja käyttövalmis puhdistusaine, joka on suunnattu eri-

tyisesti suurkeittiöihin. Se on tarkoitettu kovien pintojen puhdistukseen ja tahranpoistoon. pH: 11.• Kiilto Tiski Spurt on niin ikään suurkeittiöiden uusi apuri. Tämä käyttövalmis ja hajusteeton astianpesuaine on kehitetty käsintiskaukseen. pH: 7,5.

Kivilattian kaunistajaKivilattiat ovat hyvin hoidettuina upean näköisiä, mutta niiden puhdis-taminen sekä pitäminen puhtaana ja hyväkuntoisena saattaa olla työlästä. Tähän asti kivilattioista huolehtiminen on edellyttänyt määräaikaishuol-toja ja vahaamisia.

Kiilto Kivenhoitojärjestelmä on suunniteltu varta vasten kivilattioiden huoltamiseen ja hohtamiseen. Sitä käyttämällä saa kivilattioista upeita ja hyvin hoidetun näköisiä. Järjestelmä on helppokäyttöinen, kustannuste-hokas ja ympäristön huomioiva. Lisäksi se voidaan yhdistää normaaleihin rutiineihin. Käyttöä varten tarvitaan tavalliset siivouskoneet, Kiilto Kiven-hoitojärjestelmään kuuluvaa puhdistusainetta ja siihen valmistetut laikat.

Ennen järjestelmän käyttöönottoa tehdään alkukartoitus, jolla selvite-tään lattian kunto ja sen vaatimat toimenpiteet.

Lattia voidaan tarvittaessa suojata Kiilto Kisu kivisuojalla, minkä jäl-keen se puhdistetaan heikosti emäksisellä Kiilto Teho A 100:lla. Puhdis-tus- ja hoitoaineena voi käyttää myös Kiilto Samettia. Twister-raikkoja on kolmea eri väriä ja niitä käytetään jaksoittain ja oikeassa järjestyksessä.

kuin kuivakikin. Kor

voidaakaik

hesknstP

aal

n

n help-ös py-3.a-

Sahköisestä uutiskirjeestä saat tietoa juuri Sinua kiinnostavista tuotteista: www.kiilto.com/yhteydenotto/sähköisen uutiskirjeen tilaus


26

pohjasta pintaan

Parketti puhtaaksiEnää ei tarvitse kanniskella painavia pesuliuos-ämpäreitä, sillä Kiilto Parketti puhdistaja on mullista-massa markkinat. Suihke on markkinoiden ensimmäi-nen käyttövalmis parkettien puhdistusaine.

Parkettipuhdistajaa suihkautetaan muutama pai-nallus suoraan moppiin – ei siis ämpäriin – ja pyy-hitään lattia puhtaaksi. Suihketta kuluu vain se määrä, mikä siivoukseen tarvitaan, joten pesu-liuosten teolta ja viemäriin kaatamiselta välty-tään kokonaan. Tuote sopii paitsi parketeille, myös muille lakatuille puulattioille. Pakkaus-koko: 0,5 litran suihkepullo.

… ja laminaatti pölyttömäksiMyös laminaattilattioiden puhdistukseen on nyt saatavilla käyttövalmis puhdistusaine: Kiilto Laminaatti-puhdistaja -suihke.

Se helpottaa siivousta, sillä kuten Parkettipuhdistajaa, myös Laminaattipuhdistajaa suihkautetaan kätevästi suoraan moppiin, jolla pyyhitään lattia puhtaaksi.

Laminaattipuhdistaja sisältää antistaattista ainetta, joten se poistaa sähköisyyttä laminaattilattioiden pinnoilta. Tämä vai-kuttaa pölyä ehkäisevästi, sillä lattia ei enää vedä puoleensa pölyä.

Puhdistusaine ei kerrostu laminaatin pintaan, mikä ehkäisee lattian har-maantumista. Koska moppia ei kasteta veteen, vaan ainoastaan suihkau-tetaan, moppi pysyy nihkeänä. Tämä on turvallista laminaatille, sillä se ei kestä liikaa kosteutta. Kiilto Laminaattipuhdistaja on myös taloudellinen: Yksi pullo riittää n. 2 000 neliömetrin puhdistamiseen.

SIIVOUSTUOTTEET

Kodin Kunnossapitosarja on tar-koitettu vaativiin puhdistuskohtei-siin kodissa ja puutarhassa. Tuottei-den nimet kertovat selkeästi, min-kälaisen lian puhdistukseen mikä-kin tuote on tarkoitettu.

Sarjaan kuuluvat Kiilto Ruosteen poistaja, Kiilto Noenpois-taja, Kiilto Remonttipesu, Kiilto

Pihakalustepesu, Kiilto Terassi-pesu, Kiilto Pihakaluste -suihke ja Kiilto Homeenpoistaja.

Puutarhakalusteiden ja muiden huoltoa vaativien kohteiden puhdis-tamiseen tarkoitetut tuotteet on nyt saatavilla puolen litran kahvallisissa pulloissa, joten niiden käyttäminen on entistäkin kätevämpää.

Bambimaista sirouttaFiorentinin Bambi 350B on pieni, mutta tehokas akkukäyttöinen yh-distelmäkone. Se soveltuu hyvin esi-merkiksi huoltoasemien, päiväko-tien, koululuokkien ja potilastilojen siivoukseen. Vaihdettava akku lisää käyttöaikaa ja koneen siirrettävyyttä kerroksissa. Bambissa on vaihdettava akku sekä helposti säädettävä ohjaus-aisa. Sitä on helppo säilyttää pienis-säkin tiloissa. Siinä on vuoden takuu.Työleveys 350 mm. Säiliötilavuudet 15 litraa. Paino ilman akkua 35 kg. Vakiovarusteet: kaksi akkua, varaaja, vetoalusta tai harja.

Laserin tarkkuuttaWetrok Duomatic Laser on pitkäkes-toiseen työskentelyyn kehitetty yhdis-telmäkone. Siinä on punainen valon-säde, jonka ansiosta sitä on helppo oh-jata tarkasti. Duomatic laser on ergo-nomisesti muotoiltu ja sisältää useita työtehokkuutta lisääviä, mutta help-pokäyttöisiä ominaisuuksia. Tällai-sia ovat esimerkiksi virrankulutusta ja vettä säästävä Long Running System (LSR) sekä pesutehoa lisäävä Power Shot -ominaisuus, jotka löytyvät na-pinpainalluksen takaa. Koneen yhtä-mittainen käyttöaika on 4,5 tuntia ja vesitilavuus 80 litraa. Kone on helppo puhdistaa ja huoltaan, sillä vetoalustat ja harjat voi irrottaa sähköisesti. Siinä on kahden vuoden takuu.Työleveys 650 mm / 750 mm. Tank In Tank -tilavuus 80 litraa. Ajonopeus eteenpäin max. 5 km/h ja taaksepäin 2,3 km/h. Paino 357 kg akkuineen.

p

Vaativaan puhdistamiseen


27

K iillon kehittämä remonttikoulu ei ole paluuta pulpettiin, vaan te-hokas ja aktiivinen päivä, jonka

kuluessa saa paljon asiatietoa. Tuotteis-ta ja työmenetelmistä opitaan kuitenkin eniten itse kokeillen ja tehden.

Koulutus on suunnattu rautakauppo-jen myyjille. Tavoitteena on opettaa hei-tä myymään omille asiakkailleen juuri oikea tuote kuhunkin tarpeeseen.

Suomessa riittää ihmisiä, jotka ha-luavat itse tehdä kodin pikku- ja vähän isommatkin hommat: seinien tasoituk-set, tapetoinnit ja laatoitukset. Mahdol-lisen puutteellisen taidon vastapainoksi ainakin tarvittavien tuotteiden pitäisi olla hyviä ja tarkoituksiinsa sopivia, ku-ten vaikkapa tapetoijilla liisterit.

Remonttikoulu kestää yhden päi-vän ja keskittyy kuivien tilojen remon-tointiin. Aamukahvin jälkeen vedetään päälle haalarit ja ryhdytään kokeile-maan Kiillon tuotteita.

Kiillon remonttikouluja järjestetään eri puolilla Suomea: pääkonttorissa Lempäälässä Tampereen naapurissa se-kä aluevarastoilla Vantaalla, Kuopiossa, Seinäjoella ja Oulussa.

Koulutukset ovat osallistujille mak-suttomia. Niitä pidetään 12 kertaa vuo-

näin teet

Kiillon remonttikoulussa

kokeillaan käytännössä

Kiillon remonttikoulu koostuu yhdestä tiiviistä opiskelupäivästä, johon sisältyy sekä teoriaa että käytännön harjoittelua.

Teksti Hannu Koskela Kuva Antti Vettenranta

dessa: keväällä kaksi Lempäälässä se-kä lisäksi kullakin alueella yksi, samoin syksyllä.

H A A L A R I T PÄ Ä L L E JA Ä M PÄ R I E T E E N

Remonttikoulussa käy myös Kiillon omaa henkilökuntaa oppilaina. Viime vuoden lokakuusta Kiillon pääkontto-rissa työskennelleen vientiassistentti Heli Surakan myyntialueita ovat Bal-tian maat, Ruotsi sekä suorat asiakkaat ympäri maailman.

– Minulla ei ollut ammatin tai koti-remonttien puolesta minkäänlaista ko-kemusta, kun aloitin remonttikoulun. Haalarit vain päälle ja ämpäri eteen. Hihat ylös ja mieli avoimena kohti uutta -asenne miellytti.

– Tuotteet jäivät mieleen. Nyt tun-nen myös rinnakkaistuotteitamme. Re-monttikoulun ansiosta pystyn entis-tä paremmin ymmärtämään alaa, jo-ta myyn. Myös talon tuotekehityksen kanssa on nyt helpompi jutella, kun ero-tan vaikkapa vedeneristeet liimoista.

Surakka sanoo, että teoria ja käytäntö olivat hyvin yhdistettynä päivässä. Käy-täntö silti voitti.

– Hienoa oli, kun sain ensikertalaise-na ensimmäisellä yrityksellä tapetin pysy-mään seinässä. Se jo kertoi Kiillon liiste-rin hyvästä laadusta, Surakka hymyilee.

Remonttikoulun päivään voi osallis-tua hyvin erilaista porukkaa. Heli Sura-kan seurana oppimassa oli sekä kokenei-ta rakennustarvikemyyjiä että myös hä-nen kaltaistaan aloittelijajoukkoa.

– Rento tunnelma rohkaisi kysymään myös tyhmiä kysymyksiä, ja kaikkiin niihinkin sain vastauksen.


Remonttikoulussa harjoitellaan käytännössä. Pertti Sallinen (kesk.) näyttää mallia.


28

kiilto neuvoo

Perheessäni on kaksi pientä poikaa ja mies. WC-istuimen reunat ja varsinkin ympäröivät seinä ja lattia ovat saaneet roiskeita osakseen. Mikä puhdis-tusaine soveltuu parhaiten varsinkin epämiellyttävään virtsan tuoksuun? Kiilto WC-puhdistaja-spray sisältää ha-junsyöjää. Suihkuta puhdistettavalle pinnalle ja pyyhi.

Olen poistanut kylpyhuoneen lattialta muovimaton. Lattiaan on jäänyt vaikeasti poistettavia liima-jäänteitä. Alustana on betoni, jossa on vesikiertoinen lattialämmitys. Voinko tehdä vedeneristyksen, jos alustassa on liimajäänteitä? Liimajäänteet tulee saada kaikki pois esimerkiksi jyrsintää apuna käyttäen. Lattialämmityksen vaikutuksesta liimajäänteet voivat irrottaa vedeneris-teen alustastaan. Jyrsinnän jälkeen on hyvä tehdä myös tasoitus, jotta vedeneristeel-le saadaan riittävän tasainen alusta.

Pitääkö seinään tehdä pohja-maalaus ennen tapetin kiinnittä-mistä? Mitä hyötyä siitä on?Kertaalleen levitetty pohjamaali tekee tapetoitavasta alustasta tasai-sesti imevän. Tasaisesti hiukan ime-vä alusta estää seinäliiman liian nopean kuivumisen. Alusta kannattaa käsitel-lä akrylaattipohjamaalilla, joka kestää seinäliimoista tulevan hetkellisen kos-teusrasituksen. Pohjamaalaus helpottaa myös vanhan tapetin irrottamista, kun halutaan vaihtaa tapettia.

Kylpyhuoneen silikonisaumojen uusiminen olisi ajankohtaista. Kuinka saan vanhat pois ja uuden silikonin siististi levitettyä?Vanhat silikonit poistetaan suurimmak-si osaksi mekaanisesti mattopuukolla.

Lisää hoito-ohjeita, menetelmiä ja neuvoja löydät

osoitteesta

www.kiilto.com/Kiilto neuvoo

ja

www.kiiltoclean.fi /Kiilto neuvoo

Silikonijäämät voidaan pehmittää Kiilto Silikoninpoistolla, jonka jälkeen ne läh-tevät esimerkiksi puulastalla raapimalla.

Uutta silikonia asennettaessa kannat-taa käyttää sauman sivujen rajaamiseen maalarinteippiä. Silikoni muotoillaan heti pursottamisen jälkeen kostutetul-la sormella tai puutikulla. Teipit poiste-taan välittömästi sauman muotoilun jäl-keen.

Teemme kylpyhuoneremonttia. Vanhat laatat on nyt poistettu, mutta vanha betoniseinä on melko

epätasainen, siinä on jopa parin sentin heittoja. Kuinka

saamme vedeneristettävän pinnan?Vanha pinta pitää puhdis-taa hyvin pölystä ja muista tartuntaa heikentävistä teki-

jöistä. Pinta kostutetaan en-nen tasoitusta. Tasoitteeksi so-

pii Kiilto OT, jolla voidaan tehdä ylitasoituksessa 5–20 millimetrin kerrospaksuuksia ja osittain tasoi-tuksessa 5–40 millin kerroksia.

Jos pinnan viimeistelyn tekee huo-lellisesti, saadaan tällä tasoitteella jo vedeneristettävä pinta. Tarvittaessa pinnan voi kuitenkin vielä tasoittaa jo-

ko Kiilto TT:llä tai Kiilto SK:lla.

Pesuhuoneen saneeraus on nyt hyvässä vauhdissa, kaikki

vanhat pintamateriaalit on poistettu. Aiomme tehdä lattia-

lämmityksen. Mihin tasoitteeseen kaapelit olisi paras upottaa? Tuleeko vedeneristys lattialämmi-tyksen alle vai päälle?Vanha lattiapinta puhdistetaan hy-vin pölystä, ja sivellään pinnalle 1:4 vedellä ohennettu Start-primer. Tä-män päälle asennetaan lattialämmi-

tyskaapelit, jotka upotetaan Kiilto Lattialämmitystasoitteeseen.

Tasoitetta valettaessa on huolehditta-va, ettei kaapeleiden ympärille jää ilma-kuplia, ja että kaapeleiden päällä on ta-soitetta vähintään 3 millimetriä.

Tasoitteen kuivuttua vedeneristys pohjustetaan 1:1 vedellä ohennetulla Keraprimerilla, jonka päälle levitetään Kerafi ber-vedeneriste kahteen kertaan ohjeen mukaan.

Viimeisen kerroksen kuivuttua voi-daan laatoitus tehdä esimerkiksi Kiil-to Saneerauslaastilla. Saumaus tapah-tuu noin kolmen vuorokauden kuluttua Kiilto Saumalaastilla.

Markku Lahtinen

Malla Järvinen

Juha Vaani

Jouni Kantanen


29

V aikka Kiilto on jo aiemmin koonnut tuotteensa yhteen kansioon, ilmeni asiakkailla tarvetta tarkemmin raja-tulle kokonaisuudelle.

– Kuuntelemme aina tarkasti asiakkaittemme toiveita. Sik-si päätimme kehittää erityisen suunnittelijakansion, tekninen neuvoja Stiina Pasanen kertoo.

– Siitä on sekä printti- että sähköinen versio, ja se sisältää isoa tuotekansiota yksilöidymmän tuotevalikoiman.

Kun esimerkiksi asunto-osakeyhtiö alkaa remontoida kiin-teistöään, isännöitsijät tai isännöitsijätoimistot ovat alusta lähtien mukana. Kiillon Suunnittelijakansiosta on heille heti hyötyä. Kaikkein eniten se hyödyttää insinööri- ja arkkitehti-toimistoja, joissa remontin yksityiskohdat suunnitellaan.

Kansiossa on tuotteiden tekniset tiedot ja työmenetelmät sekä rakennedetaljit kuvin ja selityksin havainnollistettuina. Sinne on koottu myös lainsäädäntöön ja rakennusalan laatu-vaatimuksiin perustuvat vedeneristeiden sertifi kaatit.

PA R A S T U O T E K U H U N K I N TA R P E E S E E N

Suunnittelijakansion rakennekuvien avulla on helppo valita kulloiseenkin käyttöön paras Kiillon tuote. Jos kysymyksessä on esimerkiksi kiinnityslaastit, kaikkiin kiinnityksiin löytyy vaihtoehtoja. Kansio helpottaa myös rakennusliikkeen työtä; tarkkojen tuotetietojen ja tarjousten perusteella osataan las-kea remonttiin tarvittava aika ja sille hinta.

– Jos työhön kuluva aika ei ole tärkein arvo, voidaan käyttää normaalisti kovettuvia tuotteita. Jos on, valikoimista löytyvät pikatuotteet. Linjasaneeraus on usein aikataulutettu vaihei-siin niin, että hinnaltaan kalliimpia pikatuotteita ei ole vält-tämätöntä käyttää. Koska kerrosvahvuudet ja kalvopaksuudet vaihtelevat eri valmistajilla, urakoitsija tarvitsee tiedon voi-dakseen toimia oikein kyseisen Kiillon tuotteen kanssa, Pa-sanen sanoo.

Kiillon tavoite on olla entistä enemmän ammattilaisen mu-kana jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelijakansio tarjoaa asi-akkaalle palkinnoksi vaivattomuuden.

– Kentän tuntemus on tärkeää, sillä asiakkaan palvelu on meille ykkösasia. Suunnittelijakansio on yksi uudenlainen vastaus alan haasteisiin.

Suunnittelijakansion selkeä ulkoasu on visualisti Matti Raatikaisen käsialaa. Brand Manager Outi Jalo on keskeises-ti ollut mukana visuaalisessa kehitystyössä.

Kiillon uusi suunnittelijakansio auttaa alusta asti. Kansion avulla tuotevalinta, kohteiden aikataulutus ja hinnan

laskeminen sujuvat entistä helpommin.

Uusi suunnittelijakansio ammattilaisen avuksi

Teksti Hannu Koskela Kuva Antti Vettenranta


30

pinnat kotiin

Alkutartunta: liiman kyky pitää liimattava materiaali heti asennuksen jälkeen paikallaan.

Avoin aika: aikaväli liiman tai laastin levityk-sen loppumisesta siihen, kun liimattava kappale tai keraaminen laatta on viimeistään asetettava pai-koilleen.

Dispersio: vesiohenteisen liiman perusraaka-aine (sideaine).

Imemätön alusta: tiivis, ei huokosia, esim. maali tai muovimatto.

Imevä alusta: huokoinen, imee vettä, esim. tasoite tai betoni.

Kaksikomponenttinen liima: liimassa on kaksi eri osaa, liima ja kovettaja, jotka sekoitetaan keskenään ennen liimaustyötä.

Kaksikomponenttinen vedeneriste: vedeneriste koostuu kahdesta osasta, jauheesta ja nesteestä, jotka sekoitetaan keskenään. Sekoittamisen jälkeen voidaan aloittaa vedeneristäminen.

Kontaktiliimaus: kontaktiliima levitetään molemmille liimattaville pinnoille, annetaan liimapintojen kuivua, ja tämän jälkeen painetaan kuivahtaneet liimapinnat vastakkain.

Kosteudenkestävä liima(sauma): kestää ohimenevää kosteutta, satunnaista roiskevettä, ilman kosteuden vaihteluja, mutta ei kuitenkaan vesiliotusta.

Kosteuskovettuva liima: kovettuu kosteuden vaikutuksesta. Saa yleensä riittävästi kosteutta ilmasta ja liimattavasta materiaalista.

Kuivumisaika: liimaus on saavuttanut vähintään 90 % lopullisesta mekaanisesta lujuudestaan kuivumisajan kuluessa.

Käyttöikä, pot life: aika, jonka liimaseos säilyy käyttökelpoisena esim. kovettajan ja hartsin sekoituksen jälkeen.

Lämpöaktivoituva liima: liima, jonka kuiva kalvo saadaan jälleen tarttuvaksi lämmön avulla.

Märkäliimaus: liimattavat kappaleet asetetaan paikoilleen heti liiman levityksen jälkeen, kun liima on vielä märkää. Märkäliimausta tehtäessä vesiohenteisella liimalla on veden päästävä pois saumasta, ts. imeytymään ainakin toiseen liimattavista materiaaleista.

Pohjuste, primer: aine, joka levitetään liimattavalle, tasoitettavalle tai vedeneristettävälle pinnalle, ennen liimaa, tasoitetta tai vedeneristettä parantamaan tartuntaa.

Sideaine: liiman komponentti, joka pääasiassa saa aikaan tartunnan.

Sitomisaika: aika, jossa liima sitoo kappaleen kiinni niin, ettei sitä enää pysty liikuttamaan.

Tarraliimaus: liiman levityksen jälkeen annetaan veden ja muiden mahdollisten haihtuvien aineiden haihtua lähes kokonaan liimapinnasta, ennen kuin liimattavat pinnat painetaan yhteen. Käytettävän liiman on oltava tarraliimaukseen soveltuva. Tarraliimausta käytetään esim. liimattaessa muovimattoa toisen muovimaton päälle.

Työskentelyaika: aikaväli liiman tai laastin levityksen loppumisesta siihen, kun liiman sitominen laastin kovettuminen alkaa. Työskentelyajan loputtua liimattujen kappaleiden kohdennusta ei voi enää muuttaa.

Vesiliukoinen liima: kuivunutkin liimasauma liukenee veteen. Kuivunut liima saadaan esim. pestyksi vaatteista liottamalla vedessä.

Vesiohenteinen liima: voidaan tarvittaessa ohentaa vedellä, tuore liima liukenee veteen. Kuivunut liimasauma ei välttämättä liukene veteen.

Viskositeetti: liiman juoksevuus. Mitä korkeampi viskositeetti, sitä jäykempää liima on.

ALAN TERMISTÖN ABCTuotepakkausten etiketit ja käyttöohjeet ovat välillä sellaista salakieltä, että siinä voi mennä ammattilaisellakin sormi suuhun, tavallisesta kuluttajasta puhumattakaan. Kontakti haluaa nostaa alan toimijoiden sivistystasoa ja paljastaa tällä palstalla, mitä erilaiset termit pitävät sisällään.


31

K esäkuiset puitteet ovat mahtavat.– Yhdeksi Suomen suurim-

mista urheilutapahtumista kas-vaneeseen Jukolaan odotetaan yli 30 000 ihmistä, joista kilpailijoita on 13 000. Joukkueita Jukolan sekä Venlojen vies-teihin osallistuu yhteensä 1 500, Tam-pereen Pyrinnön kanssa järjestelyvas-tuun jakavan Kooveen toiminnanjohtaja Esa Koivisto selvittää.

Urheilujuhlan onnistumisen takaa 1 500 vapaaehtoista toimitsijaa. Mukaan mahtuu lisääkin talkoolaisia, jotka halu-avat kokea ison Jukola-elämyksen.

Tampere haluaa selvitä suurkilpailus-ta kunnialla, vaikka jo pelkän majoituk-sen järjestäminen on iso ponnistus.

– Väen omien telttojen, asuntoautojen ja -vaunujen lomaan järjestäjät pystyttä-vät 200 armeijan puolijoukkuetelttaa. Näin Jukolasta syntyy oma kaupunkinsa Kaanaan maastoon, Koivisto sanoo.

Tapahtuman isäntä, painin vuoden 1976 olympiavoittaja Pertti Ukkola iloit-see, että ympäristöasiat on esimerkillisel-lä tavalla huomioitu Tampere-Jukolassa.

– Vaikka väkeä on paljon, kaikki jäl-jet häviävät luonnosta parissa vuodes-sa. Kun telttakylä sun-nuntai-iltana puretaan,

ympäristö

Keskipisteessä Jukolan viestiTeksti Hannu Koskela


Kesäkuun 14. ja 15. päivä kisataan Tampereen Kaanaassa Jukolan 60. juhlaviesti. Paitsi että Kiilto tukee yritykselle mieluisaa ja ympäristön huomioivaa

urheilutapahtumaa, mukana juoksee myös kolme Kiillon omaa joukkuetta.

Alustava juoksujärjestys johtoryhmälle1. osuus (11,4–11,6 km) Erkki Solja2. osuus (12,2–12,4 km) Arto Kasanen3. osuus (13,0–13,2 km) Seppo Nieminen4. osuus (7,8–7,9 km) Jouko Tukia5. osuus (7,8–7,9 km) Pertti Lindberg6. osuus (9,7–9,9 km) Antti Nieminen7. osuus (13,7–13,8 km) Mikko Viljanmaa

maanantaiaamuna ei alueelta löydy ros-kan roskaa. Niin huolella toimimme.

Vaikka Ukkolan päälaji edelleen – nyt valmentajana – on paini, ei suunnistus-kaan ole outoa.

– Elämäni olen liikkunut luonnossa ja olenhan kotoisin Pomokairan, Suomen suurimman erämaan juurelta. Kait minä siis vähän olen osannut suunnistaakin, koska en koskaan ole eksynyt.

Emäntänä Jukolassa on viestihiihdon MM-kultamitalisti ja olympialaisissa hopeaa sivakoinut Hilkka Riihivuori.

– On hienoa päästä keulakuvaksi täl-laiseen urheilujuhlaan. Aikanaan hiihto-urani lopussa mietin suunnistusta, mut-ta hanke jäi muutamiin kotikaupungin-osani Lamminpään Iltarasteihin. Tam-pereella on kokemusta jo vuoden 1986 Jukolasta sekä myös MM-tason suunnis-tuskisoista. Hyvät kisat ovat siis odotet-tavissa, Riihivuori uskoo.

J U KO L A N H E N G E S S Ä

Kiillon yhteyshenkilönä Tampere-Juko-lassa toimii Tiina Niemi, joka itsekin juoksee Kiillon naisjoukkueessa Venlo-jen viestin.

– Miesjoukkueistamme toinen on Kiillon johtoryhmä ja toinen on koot-tu halukkaista, joista osalla ei lajista ole edes aikaisempaa kokemusta. Meillä Kiillon Venloilla on kullakin tuntuma suunnistukseen.

– Blogi www.kiilto.fi /kohtijuko-laa2008/ seuraa valmistautumistamme. Olemme eläneet Jukolan merkeissä jo lä-hes vuoden. Teoriaopintojen ohessa on tehty yhteislenkkejä ja hoidettu kuntoa.

Kiilto-konsernin CEO:n Erkki Sol-jan mukaan Kiillossa on jo pitkään ym-märretty liikunnan merkitys osana työ-yhteisön monimuotoista hyvinvointia.

Solja kiittelee yrityksen lähellä järjes-tettävää Jukolan viestiä, jonka fyysinen, henkinen ja älyllinen haaste sopii kiilto-laiseen ajatusmaailmaan erinomaisesti.

Tampere-Jukolan markkinointiryh-mässä Kiillon yhdysmiehenä on Tam-pereen yliopiston johtamistieteiden lai-toksella tutkijana työskentelevä Han-nu Saarijärvi. Hän on suunnistanut 20 vuotta ja kilpailee edelleen.

– Yhteishenki ja ympäristö saavat an-saitsemansa huomion. Me suunnistajat – jos ketkä – perinteisesti kunnioitam-me luontoa, sillä ilman sitä meillä ei olisi hienoa lajiamme.

Seuraa joukkueiden vaiheita: www.kiilto.fi /kohtijukolaa2008/

Pekka Lahdensivu

Pertti Lindberg

Jouko Tukia ja Arto Kasanen


SUIHKETTA PARKETILLE!

Uusi Kiilto Parkettipuhdistaja

suihke on lajinsa ensimmäinen:

suihkauta moppiin

ja pyyhi!


Documents

Kontakti asiakalehti 1/2008