Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
www.danskebank.fi
Suhdannekatsaus joulukuu 2017
Maailmantalous pysyy hyvässä vauhdissa 2018–2019, mutta riskit
ylikuumenemisesta kasvavat. Länsimaissa helpot kasvun eväät on
vähitellen käytetty pitkän nousukauden jälkeen ja kasvu madaltuu 2019.
Talouskasvun painopiste on siirtynyt kuluttajalta yritysten investointien
suuntaan. Inflaatio pysyy ainakin 2018 vaatimattomana. Kiinan kasvu
madaltuu, mutta useiden kehittyvien talouksien nousu piristyy hieman.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nostaa ohjauskorkoa lisää 2018–2019.
Euroalueen talouskasvun vahvuus ja vakaus on yllättänyt positiivisesti
2017. Epävarmuuden hälveneminen ja luottamus kasvun jatkumiseen
kannustavat yrityksiä investoimaan. Työttömyys on edelleen ongelma
monissa maissa ja inflaatio alittaa selvästi keskuspankin tavoitteen, joten
EKP pitää korot alhaalla 2018. Nousukauden jatkuessa ja
työmarkkinoiden kiristyessä talouteen kertyy inflaatiopaineita. Odotamme
EKP:n pyrkivän hillitsemään talouden ylikuumenemisriskejä ja nostavan
ohjauskorkoa ennen juhannusta 2019.
Suomen bruttokansantuote kasvoi syksyllä kolmen prosentin vauhtia.
Kasvun tärkeimmät moottorit olivat investoinnit ja vienti.
Kokonaistuotannon nousu jatkuu koko ennustejakson, mutta syklisen
toipumisen nopein vaihe jää pian taakse.
Luottamusindikaattorit kertovat sekä kuluttajien että yritysten uskovan
hyvän suhdannetilanteen jatkumiseen ensi vuonna. Jatkossa myös palkat
palaavat nousuun. Matalat korot helpottavat edelleen velallisten
kotitalouksien asemaa.
Työttömyys on laskenut tuskastuttavan hitaasti hyvästä
suhdannetilanteesta huolimatta. Uusimmat tiedot valavat kuitenkin uskoa
siihen, että nousukausi olisi tarttumassa työmarkkinoille. Myös avoimia
työpaikkoja on tarjolla aiempaa enemmän.
19.joulukuuta 2017
Korkokäänne edessä?
Investoinnit ylläpitävät noususuhdannetta
Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki 010 5467715 [email protected]
Ekonomisti 044 2631051 Jukka Appelqvist [email protected]
SUOMI Nykyinen ennuste
2017 2018 2019
Edellinen ennuste
2017 2018
BKT, volyymi, % 3,1 2,3 1,9 2,8 1,8
Työttömyysaste, % 8,5 8,0 7,7 8,5 8,0
Inflaatio, % 0,8 1,2 1,4 0,7 1,1
Ansiotaso, % 0,2 1,8 2,0 0,2 1,5
Asuntojen hinnat, % 1,1 1,5 1,5 1,5 1,5
Vaihtotase / BKT, % 0,0 -0,2 0,2 0,4 -0,4
Julkinen velka / BKT, % 62,0 61,0 60,0 63,0 62,4
2 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kansainvälinen talous
Maailmantalous huoletonna vuoteen 2018
Odotukset maailmantalouden kasvusta olivat korkealla vuoden 2017 alussa,
vaikka Euroopan vaaleihin, Yhdysvaltojen protektionistisiin suunnitelmiin,
Italian pankkien vakavaraisuuteen ja Kiinan velkaantuneisuuteen liittyvät huolet
varjostivat näkymiä. Nyt joulun 2017 alla voidaan todeta, että pahimmat riskit
eivät toteutuneet ja maailmantalouden kasvu näyttäisi kiihtyneen hieman
vuodesta 2016. Toteutuneet talousluvut ylittivät odotukset erityisesti
euroalueella. Työllisyys kohentuu, yritykset investoivat, julkinen velka suhteessa
bruttokansantuotteeseen laskee monissa maissa ja sekä kuluttajien että
yritysten luottamus on korkealla. Yhdysvalloissa kasvu on jatkunut reilun 2
prosentin vauhtia, mutta vuoden ehkä keskeisin pettymys on ollut Trumpin
hallinnon kyvyttömyys viedä eteenpäin verouudistusta tai infrastruktuuri-
investointeja, jotka olisivat tukeneet kasvua. Kiinassa talouskasvu jatkuu
reippaanlaisena, vaikka odotukset ovat etenkin teollisuuden puolella maltillisia.
Talouskasvu on vuoteen 2018 siirryttäessä edelleen vankkaa suurissa
talouksissa. Korot ovat pysyneet kasvua tukevalla tasolla, ja euroalueella
finanssipolitiikka on aavistuksen elvyttävää. Öljyn ja useiden muiden raaka-
aineiden kallistuminen helpotti niiden tuottajamaiden taloustilannetta, myös
Venäjän talous on elpymässä. Samanaikainen talouskasvu eri päämarkkinoilla
vauhdittaa maailmankauppaa, mikä tukee myös Suomen vientinäkymiä.
Yritysten ja kotitalouksien korkea luottamus viittaa kasvun jatkumiseen ainakin
lyhyellä tähtäimellä niin Yhdysvalloissa, Kiinassa kuin euroalueella.
Vuoden 2018 hyviä talousuutisia on vahvempi kokonaistuotannon kasvu
Brasiliassa ja Venäjällä. Kiinan ulkopuolella kehittyvien talouksien nousu
saattaakin voimistua ja kasvattaa näiden merkitystä maailmantaloudessa.
Tämä tekee maailmantalouden noususta vakaampaa. Aivan kaikki maat eivät
sentään nousuun pääse, esimerkiksi Venezuelaa uhkaa taantuman
syveneminen ja velkajärjestely.
Digitalisaatio ja automaatio laitetaan kovaan testiin 2019. Resurssirajoitteet
ovat muodostumassa haasteeksi maailmantalouden kasvun tielle siirryttäessä
kohti vuonna 2019. Yhdysvallat ja Saksa ovat lähellä täystyöllisyyttä, eikä
tuottavuus kasva Kiinassa enää entiseen malliin. Tuotanto lähentelee
potentiaalista tasoaan jo monissa muissakin maissa. Tässä tilanteessa
tarvitaan lisää investointeja ja panostuksia tuottavuuden nousuun. Tällä
hetkellä investoinnit liittyvät helposti uudenlaiseen teknologiaan, joten pian
näemme, auttavatko digitalisaatio ja automaatio talouskasvun jatkumisessa.
Ennusteessamme odotamme maailmantalouden kasvun pysyvän vielä 2019
lähes yhä vauhdikkaana kuin 2017 ja 2018. Kasvu hidastuu kehittyneissä
talouksissa, mutta kehittyvillä mailla on edelleen varaa parantaa tahtia.
Pitkät nousukaudet synnyttävät talouteen herkästi epätasapainoja. Jatkuvaa
nousua ryhdytään pitämään itsestäänselvyytenä ja riskitietoisuus unohtuu.
Asuntomarkkinat tai osakemarkkinat saattavat kuumentua vaarallisesti.
Nousukausi myös ottaa käyttöön vapaat resurssit, mikä tekee kasvusta
vaivalloisempaa ja saattaa johtaa työmarkkinoiden ylikuumenemiseen. Samalla
kasvaa riski virheistä talouspolitiikassa. Olemme suhteellisen luottavaisia
vakauden säilymisestä 2018, mutta riski suhdannetilanteen heikkenemisestä
kasvaa jo 2019. Pääskenaariossamme pyrkimys vakauden ylläpitoon
taloudessa merkitsee kiristyvää rahapolitiikkaa useimmissa keskeisissä
talouksissa, myös euroalueella.
Maailman talouskasvu
Kasvuennusteet Danske Bank
% 2017 2018 2019
USA 2,2 2,4 2,1
Euroalue 2,3 2,0 1,8
Kiina 6,8 6,3 6,2
Lähteet: Danske Bank
Kuluttajien luottamus huipputasolla
Poliittinen epävarmuus ja VIX
3 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kansainvälinen talous
Yhdysvalloissa nousukausi nostaa myös korkoja
Yhdysvaltojen talous on kehittynyt suotuisasti jo vuodesta 2010, ja maan
bruttokansantuote on jo 15 prosenttia suurempi kuin ennen finanssikriisiä.
Työttömyysaste painui marraskuussa 4,1 prosenttiin. Yksityinen kulutus piti
pintansa myös 2017, ja kuluttaja on vuoden 2018 alkaessa edelleen USA:n
talouden kuningas. Bruttokansantuote nousi 2,3 prosenttia kolmannella
neljänneksellä vuoden takaisesta, ja tuoreimmat tilastot tukevat käsitystä
kasvun jatkumisesta lähes samaa vauhtia loppuvuoden. Maltillisesti
kehittyneet palkat todennäköisesti nousevat vähitellen vuonna 2018, mikä
tukee kotitalouksia, vaikkakin kiristää yritysten tulosnäkymiä. Yritysten
investoinnit voivat piristyä heikomman jakson jälkeen monilla toimialoilla.
Rakentaminen on alittaa vielä vuosituhannen alun tason ja asuntotuotanto on
polkenut lähes paikoillaan tänä vuonna. Hirmumyrskyjen Harvey ja Irma tuhojen
korjaaminen nostaa tuotantoa paikallisesti. Yritysten näkymiä kuvaavat mittarit
kertovat positiivisista odotuksista niin palvelualoilla kuin teollisuudessa.
Pienten yritysten odotukset ovat nousseet voimakkaasti, mikä saattaa liittyä
odotuksiin verouudistuksesta.
Sijoittajien tulkinta Trumpin talouspolitiikasta on jälleen muuttunut
suotuisammaksi, koska verouudistus viimein näyttää etenevän, velkakattoa
saatiin jälleen kerran lykättyä eteenpäin ja infrastruktuuri-investoinneistakin on
suunnitelma tekeillä. Yksityiskohtaiset tiedot finanssipolitiikasta tosin
puuttuvat yhä, eikä Trump ole edelleenkään kaikilla toimillaan onnistunut
lisäämään luottamusta hänen kykyynsä toteuttaa rakentavaa politiikkaa.
Verojen kevennys voimistaisi talouskasvua lyhyellä tähtäimellä ja nostaisi
yritysten tuloksia verojen jälkeen, mutta samalla suurempi budjettialijäämä
johtaisi lisävelkaantumiseen, ellei menoja saada karsittua. Hallinnollisia menoja
ollaankin karsimassa, mutta panostukset turvallisuuteen ja investointeihin
uhkaavat nostaa kokonaismenoja. Bruttokansantuotteen kasvu asettuu
ennusteemme mukaan sekä tänä että ensi vuonna reiluun 2 prosenttiin.
Yhdysvaltojen noususuhdanne on jatkunut jo noin 8 vuotta. Näin pitkät
nousukaudet ovat harvinaisia ja kaikki nousukaudet lopulta päättyvät.
Nousukaudet eivät kuitenkaan ”kuole vanhuuttaan”, vaan nousu voi hyytyä
resurssien puutteeseen, ylikuumenemisen aiheuttamiin oireisiin kuten
asuntomarkkinakuplaan, liian kireään rahapolitiikkaan tai kysyntäshokkiin
esimerkiksi viennin romahtaessa. Yhdysvalloissa on orastavia merkkejä
resurssipulasta työmarkkinoilla ja lämpenemisestä asuntomarkkinoilla, mutta
taloutta ei voi vielä kutsua ylikuumentuneeksi. Työllisyysaste voi vielä nousta ja
yritysten investoinnit vähentävät tuotannon pullonkauloja. Palkkojen nousu ja
inflaatio ovat pysyneet poikkeuksellisen matalina. Talouspolitiikkakin on
toistaiseksi melko neutraalia, eikä keskuspankki ole kiirehtinyt rahapolitiikan
kiristyksen kanssa. Talouden potentiaalin arvioiminen on vaikeaa, mutta
finanssikriisin jälkeinen tuotantokuilu on vähitellen sulkeutumassa ja 2018
jälkeen taantuman riski kasvaa merkittävästi.
Keskuspankki Fedin osto-ohjelman (QE3) päätyttyä lokakuussa 2014
ensimmäinen koronnosto nähtiin vuoden 2015 lopulla, minkä jälkeen Fed on
nostanut korkoa vielä neljästi. Työttömyysasteen reipas lasku ja merkit
talouskasvun jatkumisesta ovat kypsyttäneet keskuspankin
avomarkkinakomitean koronnostojen tielle. Epävarmuus kansainvälisen
talouden tilasta, halu saada riittävästi merkkejä talouskasvun kestävyydestä ja
matala inflaatio ovat toisaalta viivyttäneet rahapolitiikan kiristystä.
Keskuspankki on itse ennakoinut jatkavansa korkojen nostoja. Odotamme
Pienten yritysten odotukset (NFIB)
Liittovaltion velka kasvaa (CBO)
USA:n työmarkkinat
4 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kansainvälinen talous
kolmea nostoa 2018. Keskuspankki ryhtyy samalla supistamaan tasettaan,
joka on edelleen suuri QE-ohjelmissa toteutettujen arvopaperiostojen jäljiltä.
Janet Yellenin ensimmäinen kausi keskuspankin johtajana päättyy 2018
helmikuussa, jolloin Jerome Powell astuu virkaan. Powell jatkanee
rahapolitiikassa vanhaa linjaa, mutta pääjohtajan vaihdos saattaa merkitä
pankkien säätelyn osittaista purkua.
Kehittyvien talouksien rooli kasvaa
Kehittyvien maiden tilannetta ei voi kuvata yhdellä tai kahdella lauseella, sillä
talouksien tilanteet eroavat voimakkaasti. Osa maista nousee kohti
kehittyneiden talouksien elintasoa ja kilpailee laadukkailla tuotteilla
kansainvälisillä markkinoilla (mm. Etelä-Korea ja Hongkong). Raaka-aineiden
viennistä riippuvaiset maat (esim. Venäjä, Brasilia ja Etelä-Afrikka) taas
heilahtelevat markkinahintojen mukaan rajustikin. Iso joukko vähemmän
kehittyneitä maita etenkin Afrikassa kamppailee edelleen ravitsemukseen ja
turvallisuuteen liittyvien kysymysten parissa, mutta näissä maissa
kasvupotentiaali on valtaisa, jos ne pystyvät kehittämään vakaamman
talouskasvua tukevan ympäristön.
Kehittyvien talouksien osuus maailman kokonaistuotannosta saavuttaa IMF:n
laskelmien mukaan 60 prosenttia tällä vuosikymmenellä, joten niiden kehitys
vaikuttaa voimakkaasti myös länsimaiden tilanteeseen. Kiina on jo nyt
maailmantalouden yksi tärkeimmistä toimijoista ja ostovoimakorjatulla
bruttokansantuotteella sekä viennin arvolla mitattuna maailman suurin talous.
Heterogeenisyydestään huolimatta sijoitusmarkkinoilla kehittyviä markkinoita
katsotaan usein yhtenä kokonaisuutena. Markkinoita yhdistävinä tekijöinä
voidaan pitää kehittyneitä talouksia suurempaa kasvupotentiaalia,
rahoitusmarkkinoiden alhaisempaa kehitystasoa ja suurempaa arvonvaihtelua.
Odotukset Yhdysvaltojen korkojen noususta ovat usein aiheuttaneet
arvonvaihtelua näiden maiden valuutoissa, koroissa ja osakemarkkinoilla. Moni
kehittyvä maa on kuitenkin onnistunut tasapainottamaan talouttaan viime
vuosina, joten kiristyvä korkoympäristö ei ole enää niin suuri negatiivinen
shokki. Kehittyvien maiden kannalta merkittävämpi pitkän aikavälin uhka on
maailmankaupan kasvun hidastuminen ja vapaakaupan vastainen politiikka
kehittyneissä talouksissa. Tullimuurien nosto Yhdysvalloissa haittaisi monia
maita merkittävästi (myös Yhdysvaltoja itseään). Kehittyvät maat voivat tosin
itse lieventää ongelmaa kehittämällä omaa kaupankäyntiään. UNCTAD:n
mukaan kehittyvien maiden viennistä meni toisiin kehittyviin maihin vain 40
prosenttia vuonna 1995, mutta 20 vuotta myöhemmin osuus on noussut jo
kahteen kolmasosaan. Kehittyvät taloudet muodostavat yli puolet
maailmantaloudesta ja niiden sisäinen kauppa kehittyy voimakkaasti.
Maailmantalouden tulevaisuus lepää näiden väkirikkaiden maiden varassa.
Kehittyvät maat kirimässä (IMF)
Ostopäälliköiden odotukset
5 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kansainvälinen talous
Kiinan talousmalli on elintason ja kustannusten noustessa siirtymässä
investointi- ja vientivetoisesta kasvusta kohti kulutus– ja palveluvetoisempaa
kasvua. Yksityinen kulutus kasvaa jo nopeampaa tahtia kuin teollisuustuotanto
tai investoinnit. Kiinan elintaso on kuitenkin vasta noin neljänneksen USA:n
elintasosta (BKT per henkilö) joten kiinnikurottavaa riittää vuosiksi. Kiinan
keskushallinto tavoittelee noin 6,5 prosentin kokonaistuotannon kasvua
lähivuosina. Virallinen tavoite ohjaa paljon Kiinan talouspoliittista suuntaa,
joskin myös laadullisia tekijöitä ja työllisyyskehitystä korostetaan aiempaa
enemmän. Talousmallin muuttaminen vaatii laajoja rakenteellisia uudistuksia.
Uudistusten kohteena ovat mm. rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen, työn
liikkuvuuden lisääminen, sosiaalisten turvaverkkojen parantaminen,
ympäristöasiat, teknologiset innovaatiot ja valtionyhtiöiden uudistaminen.
Uudistamista riittää vuosiksi ja monet niistä ovat tarpeen kommunistisen
puolueen valta-aseman turvaamiseksi, mutta uuudistusten tahti on hidastunut
ja joitain uudistuksia on jopa peruttu.
Kiihkeän kasvun aikana velkarahoituksella tehdyt investoinnit voivat kasvun
hidastututtua osoittautua kannattamattomiksi ja pankkien taseista löytyy
paljon huonolaatuista velkaa. Ulkomaista velkaa on vähän, mutta kotimaassa
yritysten velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää Japanin ja Etelä-
Korean lukemat ennen kyseisten maiden kriisejä 1990-luvulla. Kiinan
keskushallinnolla ja keskuspankilla pitäisi kuitenkin olla varaa hoitaa ongelmat
ainakin lähivuosina. Riski finanssikriisistä pysyy silti yhtenä maailmantalouden
suurista huolista. Pankkisektorin tervehdyttäminen on aloitettu, mutta
velkaiset yritykset tuskin kestäisivät yllättävää taantumaa. Kiinaan liittyy
muitakin riskejä ympäristön saastumisen aiheuttamasta kansalaisten
ärtymyksestä sapeleiden kalisteluun Etelä-Kiinan merellä. Yksittäisinä riskeinä
nämä voivat olla hallittavia, mutta dominopalikoiden lailla kaatuvina vaarallisia.
Luotamme kuitenkin Kiinan kommunistisen puolueen kykyyn pitää talous
vakaana ainakin 2018. Maailmantalous tarvitsee vakaata Kiinaa.
Rakenteellisten haasteiden hoitamista helpottaa edelleen pirteä talouskasvu.
Rakentaminen näyttää nyt hidastuvan, mutta teollisuuden ja palveluiden
odotukset lähitulevaisuuden kasvusta ovat edelleen positiiviset. Valtio investoi
kauppayhteyksien infrastruktuuriin, mikä auttaa ylläpitämään rakentamista.
Valuutan heikentyminen 2015–2016 ja kansainvälisen suhdannekuvan
vahvistuminen tukevat Kiinan vientisektoria. Kiina ei enää ole viime vuosien
malliin deflaation lähde yhä halvempine hintoineen, sillä maan tuottajahinnat
ovat kääntyneet nousuun heijastellen korkeampia työvoimakustannuksia,
kalliimpia raaka-aineita ja ylikapasiteetin purkautumista. Kotitalouksien
kulutuskysyntä jatkaa ripeää kasvua. Asuntomarkkinoiden ylikuumenemisen ja
ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi toteutetut toimet kuitenkin kiristävät
rahoituksen saatavuutta, minkä vaikutukset näkyvät viiveellä. Kokonaisuutena
ennustamme Kiinan bruttokansantuotteen kasvun maltillistuvan vuoden 2017
noin 6,8 prosentin vauhdista noin 6,3 prosentin tahtiin 2018. Kiinan
kasvulukuihin tosin tulee suhtautua varauksella, sillä tilastointijärjestelmän
luotettavuus ei ole länsimaisella tasolla. Kiinan talous on viime vuosina tuonut
liki kolmanneksen maailmantalouden kasvusta ja vielä suuremman siivun
raaka-aineiden kulutuksesta. Kiinan kasvun muutokset näkyvät raaka-aineiden
hintojen voimakkaina vaihteluina.
Kiinan kasvu kulutusvetoista
Kiinan velka kasvanut
Asuntojen hintojen nousu pysähtynyt
6 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kansainvälinen talous
Intian talous kasvoi viime vuonna 8 prosentin vauhtia ylittäen siten Kiinan
kasvuluvut. Intian taloutta tukevat maltillistunut inflaatio ja perässähiihtäjän
etu, eli mahdollisuus nostaa tuottavuutta instituutioita kehittämällä,
investoimalla ja kouluttautumalla sekä kopioimalla muilta. Matala inflaatio
mahdollisti kevyemmän rahapolitiikan 2017, mikä osaltaan tuki taloutta. Intian
valuuttakurssin vakaus parin viime vuoden ajan kertoo maan talouden
rakenteiden vahvistumisesta ja vaihtotaseen vajeeseen liittyvien huolien
hälvenemisestä. Intia ei ole yhtä herkkä Yhdysvaltojen koronnoston
negatiivisille vaikutuksille kuin ennen. Talouden rakenteita uudistetaan
edelleen, vaikka pääministeri Modin suunnitelmat ovatkin edenneet hitaasti.
Luottoluokituslaitos Moody’s nosti Intian luokitusta marraskuussa 2017
ensimmäistä kertaa 14 vuoteen.
Intia on talousmielessä ollutkin yksi kehittyvien maiden valopilkuista viime
vuosina, mutta viime talvesta lähtien nousu on takkuillut lähinnä
talouspoliittisista syistä. Vuoden 2016 lopulla toteutettu rahauudistus aiheutti
talouteen notkahduksen ja bruttokansantuotteen kasvu hidastui vielä 2017
alussakin. Investoinnit ovat laskeneet epävarmassa tilanteessa. Kesällä
verouudistus heikensi odotuksia ja Intian talouskasvu jää vuonna 2017 hieman
edellisvuotta hitaammaksi. Inflaatio kiihtyi marraskuussa odotettua
voimakkaammin lähes 5 prosenttiin, mikä estänee rahapolitiikan
lisäkevennykset lähiaikoina. Odotamme bruttokansantuotteen kasvun
asettuvan 6,5 prosenttiin 2018.
Brasilian talous on ollut suurissa ongelmissa parisen vuotta, ja BKT on edelleen
lähes 6 prosenttia pienempi kuin edellisessä suhdannehuipussa 2014.
Romahdus oli selvästi suurempi pudotus kuin esimerkiksi finanssikriisin
jälkeen. Brasilian talousongelmien moninainen vyyhti vientihyödykkeiden
hintojen laskusta nopeasti kasvaneeseen velkaan ja korruptioon näyttää
vähitellen helpottavan. Vienti nousee ja kuluttajien sekä yritysten
luottamusmittarit ovat elpyneet. Odotamme maan bruttokansantuotteen
pääsevän parin prosentin nousuun 2018.
Muualla kehittyvissä talouksissa on samaan aikaan sekä nopeasti kasvavia että
lamaan vajonneita maita. Afrikassa muutamat maat kuten Etiopia ovat
päässeet selvästi nopeamman kasvun uralle. Jemen voisi sisällissodan
rauhoittuessa toipua hieman jälleenrakennuksen avulla. Öljyrikas Venezuela
puolestaan luisuu yhä syvemmälle lamaan eikä välttämättä pysty hoitamaan
velkojaan maan ajauduttua kaaokseen. Maa sopi jo 3 miljardin dollarin osalta
velkajärjestelystä Venäjän kanssa.
Bruttokansantuotteen volyymin kasvu 2018 IMF:n ennusteen mukaan
10 heikointa % 10 vahvinta %
Päiväntasaajan Guinea -7,8 Libya 31,2
Venezuela -6,0 Bhutan 11,2
Nauru -4,0 Ghana 8,9
Etelä-Sudan -3,4 Jemen 8,5
Puerto Rico -2,5 Etiopia 8,5
Swaziland -0,9 Myanmar 7,6
Burundi 0,1 Intia 7,4
Barbados 0,5 Norsunluurannikko 7,3
Ecuador 0,6 Senegal 7,0
Brunei Darussalam 0,6 Bangladesh 7,0
Intiassa inflaatio noussut hieman
Viennin nousu elvyttää Brasiliaa
7 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kansainvälinen talous
Japanissa investoinnit siivittävät kasvua
Japanin bruttokansantuotteen nousu kiihtyi kolmannella neljänneksellä 2,1
prosentin vauhtiin verrattuna vuoden takaiseen. Etenkin vienti ja investoinnit
nousivat selvästi. Investoinnit ovat positiivisesta kehityksestä huolimatta
alemmalla tasolla kuin 20 vuotta sitten. Kuluttajahinnat palasivat alkuvuonna
pieneen nousuun, mutta inflaatio notkahti vain 0,2 prosenttiin elintarvikkeiden
halvennuttua lokakuussa. Taloutta on elvytetty finanssipolitiikan keinoin, ja
Japanin keskuspankki on jo pitkään harjoittanut erittäin elvyttävää
rahapolitiikkaa, sillä se ostaa erilaisia arvopapereita (valtionlainoja, jopa
osakkeita) markkinoilta suuria määriä. Keskuspankin pyrkimyksenä on päästä
irti vuosikymmeniä riivanneesta deflaatiosta. Osto-ohjelma näyttää jatkuvan
ilman selvää suunnitelmaa siitä irtautumisesta, kunnes 2 prosentin inflaatio
lähestyy. Pääministeri Aben kaavailemat rakenteelliset uudistukset etenevät
hitaasti. Tärkeänä pidetty naisten osallistumisasteen nostaminen
työmarkkinoilla on tuottanut hieman positiivisia tuloksia, mutta
osallistumisaste on edelleen 1970-luvun tasolla. Teollisuuden odotukset ovat
TANKAN -indeksin mukaan korkeimmillaan sitten vuoden 2007, joten
talouskasvu jatkunee lähikuukausina. Kasvu hidastuu hieman 2018, koska
talous käy jo täysillä kierroksilla. Japani on edelleen yksi maailman suurimmista
talouksista, mutta ikääntyvä väestö ja vaatimaton uudistustahti johtavat sen ja
pitkän aikavälin kasvun jäämiseen hitaaksi ja roolin supistumiseen.
Euroalue yllätti positiivisesti vakaudella ja kasvulla
Euroalueen talouskehitys on ollut jo nelisen vuotta suotuisaa, ja vuoden 2017
kolmannella neljänneksellä kasvu kiihtyi 2,6 prosentin vauhtiin. Viimeaikaiset
luottamuskyselyt ja muut ennakoivat mittarit kertovat kasvun jatkumisesta
lähikuukausina. Luottamus talouteen on harvoin ollut näin vahvaa, vaikka
maakohtaiset erot ovat merkittäviä. Poliittisen epävarmuuden vähentyminen
tärkeiden vaalien jälkeen lisäsi euroalueen vakautta ja kiinnostavuutta
sijoituskohteena 2017. Kasvun jatkumisen turvaamiseksi euroalue kaipaa
investointeja ja rakenteiden uudistamista. Ranskan uudistusmielinen
presidentti Macron ja Saksan liittokansleri Merkel, jonka asema tosin riippuu
vielä hallitusneuvotteluista, ovat paljon vartijoita. Heidän politiikkansa
onnistuminen vaikuttaa paitsi seuraavien tärkeiden vaalien tuloksiin, myös
euroalueen rakenteiden uudistamiseen ja potentiaaliseen kasvuun. Poliittiset
riskit eivät ole täysin kadonneet, talousvaikeuksista kärsineen Italian
parlamenttivaalit ovat seuraava merkittävä vakauden testi keväällä 2018.
Euroalueen kasvu nojaa aikaisempaa enemmän vientiin ja yritysten
investointeihin, mutta myös kulutuskysyntä nousee edelleen. Euroalueen
kuluttajia ovat tukeneet laskeva työttömyys, matala korkotaso ja inflaation
vähäisyys. Inflaatio on hieman noussut viime vuodesta, mutta nämä kaikki
pysyvät ennustehorisontilla kuluttajien tilannetta tukevina tekijöinä.
Palkkakustannusten nousu on vielä vähäistä, joten ennustamme inflaation
alittavan selvästi myös 2018 keskuspankin 2 prosentin tavoitteen. Kasvu on
riittävän vahvaa lisäämään verotuloja ja kohentamaan julkisen talouden tilaa
monissa maissa. Poliittinen ilmapiiri on toisaalta yhä suotuisa melko kevyelle
finanssipolitiikalle, joten finanssipolitiikka ei juurikaan kiristy 2018.
Vahvistunut euro hidastaa hiukan viennin kasvua, mutta edellytykset
Osallistumisaste työmarkkinoille
Investoinnit loivassa nousussa
Kulutuksen kasvu tasoittunut
8 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kansainvälinen talous
bruttokansantuotteen kasvun pysymiselle yli 2 prosentin vauhdissa vuonna
2018 vaikuttavat suotuisilta. Seuraavana vuonna tahti hidastuu hieman.
EKP joutuu harkitsemaan koron nostoa 2019
Euroalueen yhteisen finanssipolitiikan puuttuessa EKP on joutunut myös
ottamaan alun perin tarkoitettua laajemman roolin talouden elvyttäjänä ja
vakauden vaalijana. Pari viime vuotta EKP on pyrkinyt saamaan kevyen
rahapolitiikan välittymään talouteen paremmin ja säilyttämään
hintavakaustavoitteen uskottavuuden. Euroalueen inflaatio oli marraskuussa
1,5 prosenttia, ja pohjahintojen nousu on pysynyt prosentin tuntumassa.
Työvoimakustannusten nousun kiihtymisestä ei ole vielä selviä merkkejä, koska
useimmissa maissa työttömyys ylittää rakenteellisen työttömyyden. Näin ollen
inflaation nousu ei ole vielä laajalla pohjalla. Lisäksi euron valuuttakurssin
vahvistuminen kesällä hillitsee inflaatiota, joten hintavakaustavoitteen
saavuttaminen näyttää edelleen etäiseltä. Euron kurssi on nyt jotakuinkin
euroajan 1999-2017 keskimääräisellä tasolla, mutta kasvun jatkuessa
sijoittajien kiinnostus eurooppalaisiin arvopapereihin ja vaihtotaseen ylijäämän
tuoma kysyntä valuutalle saattavat vahvistaa euroa 2018.
EKP ilmoitti lokakuussa 2017 jatkavansa arvopapereiden osto-ohjelmaa
ainakin vuoden 2018 syyskuuhun loppuun, joskin ostoja leikattiin 30 miljardiin
euroon kuukaudessa. Samalla EKP toisti, että ohjauskorkojen odotetaan
pysyvän nykyisellä tai sitä alemmalla tasolla pitkään osto-ohjelman päättymisen
jälkeenkin. Keskuspankki ei näe riittävästi merkkejä inflaation noususta, jotta
rahapolitiikan kiristämisen kanssa haluttaisiin kiirehtiä. Käytännössä
työttömyyden pitäisi edelleen laskea ja pohjahintainflaation pitäisi nousta
useana kuukautena perättäin lähemmäs 2 prosentin vauhtia, jotta hintavakaus
näyttäisi kestävän. Tässä tilanteessa lyhyet korot pysynevät matalalla tasollaan
ainakin vuoden 2018. Pitkissä koroissa voidaan nähdä loivaa nousua
talouskasvun jatkuessa, EKP:n ostojen vähentyessä ja Yhdysvaltojen korkojen
noustessa. Korkoero Yhdysvaltoihin kasvaa edelleen.
Talouskasvun jatkuminen merkitsee ennen pitkää palkkojen ja hintojen nousua.
Samaan aikaan kevyt rahapolitiikka aiheuttaa riskin varallisuushintojen
liiallisesta noususta, mitä on aikaisemminkin tapahtunut kevyen rahapolitiikan
jälkeen. Pääskenaariossamme talouskasvun jatkuminen nostaa inflaatio-
odotuksia, mikä saa EKP:n lopettamaan osto-ohjelman 2018 loppuun
mennessä ja nostamaan ohjauskorkoa ennen juhannusta 2019.
Ruotsin asuntomarkkina viilenee, Venäjä elpyy
Ruotsin talous on jatkanut vahvaa kehitystään. Talouskasvu kiihtyi liki 3
prosenttiin vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä, työttömyysaste laski 6,4
prosenttiin marraskuussa ja ennakoivat indikaattorit viittaavat kasvun
maltilliseen jatkumiseen. Valtaosa talouskasvusta tuli investoinneista, mutta
kulutuskin kasvoi. Nettovienti painoi kasvua tuonnin noustua. Inflaatio kiihtyi
heinäkuussa 2,2 prosenttiin, mutta on syksyllä painunut hieman alemmas.
Talouskasvun ansiosta työllisten määrä ylitti 5 miljoonaa maaliskuussa, mikä
tukee kotitalouksien ostovoimaa. Työttömyysaste alittaa OECD:n arvion
luonnollisesta työttömyydestä, mutta palkkainflaatio on silti melko maltillista.
Inflaatio yhä alle EKP:n tavoitteen
Euron dollarikurssi 1999-2017
Ruotsin talouskasvu ollut vahvaa
9 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kansainvälinen talous
Ruotsin talouden kestohuolenaihe on asuntomarkkinoiden kuumentuminen ja
kotitalouksien velkaantuminen. Viranomaiset ovat pyrkineet rajoittamaan
velkaantumista. Kesäkuussa 2016 voimaan astunut lainojen lyhennyspakko
pyrkii osaltaan rajoittamaan asuntomarkkinoiden riskejä. Viimeisimmät tilastot
kertovat asuntojen hintojen laskusta Tukholman lisäksi monissa muissa
kaupungeissa. Hintojen lasku on toistaiseksi vähäistä suhteessa viime vuosien
nousuun ja muuten hyvä taloustilanne sekä pankkien vakavaraisuus luovat
vakautta. Taantumaoloissa tilanne olisi vaarallisempi. Ylikuumentuneen
asuntomarkkinan viileneminen heittää kuitenkin pilven talouden taivaalle.
Asuntojen hintojen pieni lasku tuskin romahduttaa muuten vahvaa taloutta,
mutta se voi vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien luottamukseen ja
kulutusalttiuteen. Lisäksi asuntorakentaminen, mikä on ollut merkittävä osa
investointien ja bruttokansantuotteen nousua viime aikoina, saattaa heiketä.
Ensi vuodelle 2018 ennustamme hitaampaa noin 2 prosentin BKT-kasvua.
Talouden vahvasta vireestä huolimatta Ruotsin keskuspankki on Euroopan
keskuspankin tavoin harjoittanut erittäin elvyttävää rahapolitiikkaa, sillä
inflaatio on pysynyt kasvusta huolimatta pitkään erittäin maltillisena. Ruotsin
ohjauskorko on painettu negatiiviseksi, ja keskuspankilla on käytössään myös
arvopapereiden osto-ohjelma. Inflaation nousu puoltaa kireämpää
rahapolitiikkaa, mutta asuntojen hintojen lasku sekä tarve seurata EKP:n
rahapolitiikkaa tekevät keskuspankin varovaiseksi. Tarve normalisoida
rahapolitiikkaa ja pitää se linjassa EKP:n kanssa saanee keskuspankin ajamaan
osto-ohjelmaa alas 20.12.2017 kokouksessa. Keskuspankki on itse
ennakoinut ensimmäisen koronnoston ajan olevan 2018 jälkipuoliskolla, mutta
viimeaikaisen kehityksen valossa pidämme tätä liian varhaisena ajankohtana.
Venäjän talous on jättänyt taantuman taakse, bruttokansantuote nousi 1,8
prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä. Maan talous on hyötynyt öljyn ja
muiden raaka-aineiden hintojen asteittaisesta noususta. Öljyn hinta pysyy silti
matalahkona suhteessa aikaisempiin huippuihin ja Venäjä kärsii lisäksi
talouspakotteista sekä geopoliittisen epävarmuuden jatkumisesta.
Talouskasvu jäänee siten matalahkoksi, mutta toisaalta nousu ei perustu
pelkästään raaka-aineisiin. Inflaation lasku selvästi alle palkkojen nousutahdin
lisää kuluttajien ostovoimaa. Inflaatio painui marraskuussa 2,5 prosenttiin,
alimmilleen sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Vähittäiskauppa ja matkailu ovat
jo piristyneet. Keskuspankki piti rahapolitiikkaa pitkään melko kireänä, mutta
inflaation lasku mahdollisti ohjauskoron selvän laskun syksyllä. Kotimaisen
tuotannon piristymisestä huolimatta Venäjän raaka-ainevetoinen talous ei ole
onnistunut kehittämään suurta määrää kilpailukykyisiä tuotteita
maailmanmarkkinoille. Maa hyötyisi ulkomaisista investoinneista, mutta
epävarmuuden lisäännyttyä investointitoiminta pysynee heikkona pitkään.
Ison-Britannian talous selvisi Brexit-päätöksen tuomasta epävarmuudesta
ensimmäisen puolen vuoden ajan hyvin. Punnan heikkeneminen tukee edelleen
vientiteollisuutta ja matkailua. Ison-Britannian eroamisprosessi EU:sta on
kuitenkin vasta alkumetreillä ja täynnä epävarmuutta tulevasta. Ero tapahtunee
vasta liki kahden vuoden päästä ja sen todellisia vaikutuksia saadaan pureskella
vielä pitkään. Negatiivisia vaikutuksia on nähty suurten yritysten
investointiaikeissa. Isoon-Britanniaan ei juuri nyt haluta rakentaa mittavasti
lisää uutta vientiteollisuutta, koska ei ole tietoa millä sopimuksilla tavaraa ja
palveluita voi saarelta muutaman vuoden päästä viedä. Lisäksi heikko punta
aiheuttaa inflaatiopaineita, mikä leikkaa kuluttajien ostovoimaa. Odotamme
BKT:n kasvun painuvan reiluun prosenttiin 2018. Inflaation kiihtyminen pakotti
Asuntojen hinnat laskevat
Venäläisten ostovoima paranee
Inflaatio ylittää ansiotason nousun
10 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kansainvälinen talous
keskuspankin nostamaan ohjauskorkoa marraskuussa 2017, mutta heikko
talouskasvu ja epävarmuus puoltavat vakaan kevyttä rahapolitiikkaa 2018.
Nousukausi päättyy joskus
Maailmantalouden riskikuvaa hallitsevat tällä hetkellä Yhdysvaltojen
talouspolitiikkaan liittyvä epävarmuus ja Kiinan rakennemuutos. Muitakin
huolia on, kuten Pohjois-Korean ydinkokeet ja Brexit. Keskipitkällä tähtäimellä
huoleksi nousee maailmalla jo pitkään jatkuneen, joskin maltillisen,
nousukauden päättyminen. Pidemmällä tähtäimellä vapaakaupan vastaiset
toimet voivat heittää varjon talouskasvun ylle, mikä heikentäisi mahdollisuuksia
nostaa hyvinvointia globaalisti. Mikäli poliittiset riskit pysyvät aisoissa,
maailmantaloudella on mahdollisuus myös positiiviseen yllätykseen vielä
vuonna 2018. Yksittäisillä mailla ja yrityksillä on vielä aikaa nauttia kasvusta,
laittaa taseet kuntoon ja valmistautua seuraavaan taantumaan.
Pasi Kuoppamäki
11 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kansainvälinen talous
Kokonaistuotannon kasvu teollisuusmaissa Kokonaistuotannon kasvu BRIC-maissa
Kuluttajien luottamus Teollisuuden suhdanneodotukset
Keskuspankkien ohjauskorot Euroalueen pitkät korot
12 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kotimaiset suhdanteet
Nousuhuumasta kannattaa nauttia
nyt, kovin kasvu pian ohi
Suomen talouden hyvä vire jatkui syksyllä. Sekä kuluttajien että yritysten
luottamus on korkealla, vaikka talouden nopein kasvuvauhti näyttääkin
hidastuvan jatkossa. Vuoden kolmannella neljänneksellä bruttokansantuote
oli kolme prosenttia edellisen vuoden tasoa korkeammalla. Yhtä ripeää
kasvua on viimeksi nähty finanssikriisin jälkeisestä pahimmasta
tuotantokuopasta palauduttaessa.
Nousua tukee maailmankaupan kysyntä, joka on saanut investoinnit käyntiin.
Erityisesti Suomelle tärkeä euroalue on tänä vuonna yllättänyt myönteisesti
ja rahapolitiikka on yhä keveää. Myös kotitalouksien kulutus on jatkunut
vahvana hitaasta ansiokehityksestä huolimatta. Investointien ohella kasvun
toinen päätekijä on tällä hetkellä vienti, joka lähti vahvaan nousuun viime
vuoden lopulla. Suomalaisten vientiyritysten tuotteet tuntuvat sopivan
maailmantalouden kysyntään ja kasvua syntyy laaja-alaisesti eri toimialoilta.
Maailmantalouden vahva vire ja luottamuskyselyissä nähty optimismi
kertovat talouskasvun jatkumisesta myös ensi vuonna. Ennustamme
nopeimman nousuvaiheen olevan silti kotimaassa pian ohi. Erityisesti viennin
kasvu on jo nyt hidastunut merkittävästi, mikä herättää huolia jatkosta.
Talouden kasvun hedelmät leviävät ensi vuonna kuitenkin laajemmalle
joukolle, kun palkkojen nousu ja työllisyyden paraneminen tukevat kuluttajia.
Myös korkotaso säilyy yhä matalalla, jolloin rahaa jää muihin kohteisiin.
Kuluvalle vuodelle ennustamme 3,1 prosentin kasvua. Ensi vuonna talous
kasvaa 2,3 prosenttia ja vuonna 2019 1,9 prosenttia. Kasvu siis jatkuu
hyvänä koko ennustejakson, mutta nousu hidastuu vajaakäytössä olevien
resurssien loppuessa ja kansainvälisen suhdannetilanteen viilentyessä.
Kasvu riittää silti lähivuosina luomaan työpaikkoja, parantamaan maltillisesti
ostovoimaa ja pitämään asuntomarkkinat liikkeessä. Verrattuna syyskuussa
tehtyyn edelliseen katsaukseen olemme nostaneet ennustettamme
erityisesti ensi vuoden osalta (oli 1,8 %).
Kokonaistuotanto kasvaa
13 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kotimaiset suhdanteet
Investoinnit valavat uskoa tulevaisuuteen
Tänä vuonna bruttokansantuote kasvaa ennusteemme mukaan 3,1 prosenttia.
Kasvu jatkuu hyvänä myös ensi vuonna, vaikka vauhti hidastuukin, kun monet
toimialat alkavat kärsiä osaavan työvoiman tai tuotantokapasiteetin
puutteesta. Vuonna 2019 poikkeuksellisen suopeat nousun eväät alkavat olla
syöty ja edessä on paluu pitkän aikavälin trendikasvun tuntumaan. Myös
kansainvälisen talouden vetoapu alkaa tasaantua.
Suhdannetilanteen paraneminen on koskenut laajalti talouden eri osa-alueita.
Suomen nousuvauhti ylitti syksyllä euroalueen keskiarvon (2,6 %) ja kestää
pitkästä aikaa vertailun myös läntiseen naapuriimme (2,9 %). Tuotanto oli
Suomessa viimevuotista tasoa korkeammalla lähes kaikilla toimialoilla, niin
teollisuudessa kuin palveluissa ja rakentamisessakin. Myös kauppa kasvoi ja
loppuvuodelle odotetaan vielä piristystä joulukaupasta, jota voitelevat
tavanomaista suuremmat veronpalautukset. Palautuksia maksetaan tänä
vuonna 2,6 miljardin euron edestä. Kasvua viime vuodesta on 300 miljoonaa.
Kaikki kysyntäerät olivat syksyllä viime vuoden tason yläpuolella, mutta
voimakkainta nousu oli investoinneissa ja viennissä. Aikaisempina vuosina
taloutta kannatteli yksityinen kulutus, jonka suhteen vetovastuussa olivat
velkaantuvat kotitaloudet. Vuonna 2016 nähtiin jo vauhdikkaampaa kasvua,
jota kiihdyttivät erityisesti investoinnit. Myös vienti lähti vihdoin viime vuonna
liikkeelle ja Suomen itsenäisyyden juhlavuosi päästiin aloittamaan
vientiteollisuuden lähes ennätyksellisellä kiihdytyksellä. Viennin vire on vuoden
mittaan säilynyt kohtalaisena, vaikka tahti on hidastunut alkuvuoden
äkkistartista. Alkuvuoden hurjia lukuja selittävät tosin osittain yksittäiset isot
erät, kuten Viroon alkuvuodesta toimitettu Tallink Megastar -autolautta.
Ennustamme viennin kasvavan tänä vuonna 8,1 prosenttia. Luku kuulostaa
komealta, mutta nousu on paljolti alkuvuoden peruja. Ilman uusia myönteisiä
uutisia alkavat nykyisenkaltaiset kasvuluvut pian taittua, kun vertailuvuoden
taso kovenee. Uskomme silti, että maailmantalouden kysyntä synnyttää vientiä
myös jatkossa, nousuvauhti tosin puolittuu ja vienti kasvaa 4 prosenttia sekä
2018 että 2019. Jatkossa on onneksi tiedossa myös perinteisten toimialojen
vientiä kasvattavia hankkeita, kuten Äänekosken biotuotetehdas, jonka pitäisi
toimia täydellä teholla viimeistään ensi kesänä.
Vuonna 2016 investoinnit kasvoivat jo hulppeat 7,2 prosenttia, ja kasvua tuli
sekä rakennusinvestoinneista että koneista- ja laitteista. Tänä vuonna
ennustamme kasvun olevan 8,9 prosenttia. Kotimaisissa yrityksissä arvioidaan
nyt selvästi investointien kannattavan. Investointien kasvu tulee yhä enemmän
tuotannollisten investointien puolelta, kun samalla rakentamisen vauhdikkain
vaihe jää taakse. Teollisissa investoinneissa Suomessa on takana useita laihoja
vuosia, joten tarve lisäkapasiteetin luomiselle tulee säilymään talouden
kasvaessa. Elinkeinoelämän keskusliiton lokakuisen barometrin mukaan
teollisuudessa 86 prosentilla vastaajista kapasiteetti oli täydessä käytössä.
Investointeja tukevat myös ennustejaksolla matalana pysyvä korkotaso sekä
toistaiseksi melko sopuisasti sujunut työmarkkinakierros, joka on omiaan
luomaan uskoa Suomen talouden vakauteen.
Luottamus korkealla
Kasvun rakenne
Investointeja tulevaisuuteen
14 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kotimaiset suhdanteet
Kone- ja laiteinvestointien voimakas kasvu antaa aihetta odottaa, että
vientiteollisuudessa nähdään vielä kasvua, kun uutta kapasiteettia saadaan
käyttöön. Näin hurja investointien kasvu tuskin voi jatkua, mutta ennustamme
tuotantokapasiteetin jälleenrakentamisen jatkuvan koko ennustejakson ajan.
Vuonna 2018 investoinnit kasvavat 4,5 prosenttia. Vuonna 2019 investoinnit
hidastuvat 3,5 prosenttiin, kun Olkiluoto 3 toivottavasti viimein valmistuu ja
kovin rakennusbuumi jää muutenkin taakse.
Tarttuiko nousukausi vihdoin työmarkkinoille?
Pitkin syksyä on kärsimättömästi odoteltu myönteisiä uutisia työmarkkinoilta.
Tiedossa on, että talouskasvu luo työvoimalle kysyntää vasta viipeellä, mutta
heikko kehitys on ajoittain vaatinut lujaa uskoa. Työllisyystilanne on vuoden
mittaan kohentunut, mutta vaimeasti ja erityisesti työttömyyden taittuminen on
ollut hidasta. Tuorein työttömyysasteen trendilukema vuoden 2017 lokakuulta
oli 8,5 prosenttia. Viime vuoden elokuussa oli saavutettu jo 8,7 prosentin taso,
eli parannusta siihen verrattuna oli tullut vaatimattomat 0,2 prosenttiyksikköä.
Lokakuussa mitatut viimeisimmät tiedot muutoksen suunnasta ovat kuitenkin
rohkaisevia ja alkaa näyttää siltä, että talouden positiivinen kehitys olisi
nostamassa myös työmarkkinoita. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen
mukaan lokakuussa työttömiä oli 20 000 vähemmän ja työllisiä 46 000
enemmän kuin viime vuonna.
Avoimien työpaikkojen kasvu on ollut voimakasta, mikä myös kertoo työvoiman
kysynnän heräämisestä. Työpaikkoja on avoimena erityisesti syklisiä
nousutunnelmia elävissä teollisuudessa ja rakentamisessa. Työttömyyden
hitaan sulamisen taustalla on kuitenkin myös jarruttavia rakenteellisia tekijöitä,
jotka liittyvät muun muassa maantieteelliseen sijaintiin ja koulutuksen huonoon
vastaavuuteen. Avoimien työpaikkojen kasvun rinnalla on näkynyt
rekrytointivaikeuksien kasvu. Tilastokeskuksen kyselyn mukaan yli puolet
avoimista työpaikoista luokiteltiin vaikeasti täytettäviksi.
Alkusyksyn työllisyysluvut ovat olleet odotuksia vaimeampia, mutta uskomme
edelleen, että pitkään jatkunut nousu tulee laskemaan työttömyyttä ensi
vuonna. Työttömyysasteen ennuste on tällä kertaa säilytetty
muuttumattomana: ennustamme työttömyysasteen laskevan tänä vuonna 8,5
prosenttiin ja ensi vuonna 8 prosenttiin. Tänä vuonna työllisyyden paraneminen
tulee suurelta sitä kautta, että ihmisiä palaa takaisin työmarkkinoille. Ensi
vuonna myös nykyisten työttömien työllistyminen vauhdittuu.
Kuluttajalle helpotusta luvassa
Yksityisen kulutuksen kasvu on jatkunut tänä vuonna reaalisen ansiotason
laskusta huolimatta. Yksityinen kulutus on viime vuosina yllättänyt
vahvuudellaan. Kuluttajien kantokyvyn loppumista on odoteltu, mutta lopulta
sitkeä kuluttaja on pitänyt pintansa ja kasvuennusteita on tarkistettu ylöspäin.
Ansiokehityksen hidastuessa on apua saatu matalasta inflaatiosta, tuloverojen
kevennyksistä ja alhaisen korkotason tukemasta velanotosta.
Työvoiman ja työllisyyden muutos
Työttömyys ylittää rakenteellisen tason
15 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kotimaiset suhdanteet
Kulutuksen lisääminen on painanut säästämisasteen negatiiviseksi, kun
talouden toipumiseen ja oman työpaikan säilymiseen luottavaiset kuluttajat
ovat lisänneet menojaan käytettävissä olevia tuloja korkeammalle tasolle.
Vuonna 2016 nettosäästämisaste oli -0,9 prosenttia eli alimmallaan lähes 30
vuoteen. Vuoden 2017 toisella neljänneksellä säästämisaste on laskenut
edelleen ja oli -2,2 prosenttia. Negatiivinen säästämisaste kertoo siitä, että
keskimäärin kotitaloudet joko kuluttavat säästöjään tai velkaantuvat. Samalla
kotitalouksien velka on kasvanut vauhdikkaasti, vaikka onkin yhä
kansainvälisessä vertailussa kohtalaisen maltillinen. Myös nettovarallisuuden
kehitys on ollut vahvaa, mikä tasapainottaa velkatilannetta. Velkavetoisuus
tekee kuitenkin kulutuksesta jatkosta herkän korkotason muutoksille ja
kuluttajien luottamukselle. Loputtomasti ei lainanoton tiellä voi jatkaa.
Säästämisasteen lasku on pitkälti suhdannevaiheeseen kuuluva rationaalinen
reaktio, joka heijastelee talouden hyviä näkymiä tilanteessa, jossa ansiokasvu
on yhä poikkeuksellisen hidasta. Kuluttajat siirtävät odotettavissa olevaa
tulevaa kulutusta nykyhetkeen ja hyödyntävät samalla matalaa korkotasoa.
Jatkossa velkavetoisen kulutuksen ennustetaan laantuvan, mikä tuo
laskupainetta kulutukseen ja talouden kasvuun. Samaan aikaan toiseen
suuntaan työntävät kuitenkin paraneva työllisyys ja sopimuskorotusten
vauhdittama ansiokasvu, jotka tukevat ostovoimaa ja kulutusta.
Syksyn mittaan työmarkkinaneuvottelut ovat edenneet melko sopuisasti
etukäteen pelätystä liittokierroksesta huolimatta. Teknologiateollisuus avasi
pelin omalla sopimuksellaan, joka tuo 1,6 prosenttia lisää palkkaa kahtena
seuraavana vuotena. Sopimus on likimain ennakko-odotusten mukainen,
korkeintaan hiukan ennustettua korkeampi. Neuvotteluissa maltti näyttää
säilyneen kohtalaisen hyvin tasapainoiltaessa ostovoiman parantamisen ja
työllistämisen edellytysten välillä. Huomattava osa kokonaiskorotuksesta on
tarkoitus toteuttaa paikallisesti sovittavalla tavalla. Työnantajapuolen toiveena
on tätä kautta hillitä ylimääräisiä liukumia, kun osa sopimuskorotuksesta
voidaan kohdentaa avainhenkilöiden palkitsemiseen.
Useissa kilpailijamaissa korotukset ovat olleet suurempia, joten nyt sovittu linja
auttaa parantamaan kilpailukykyä jatkossakin jossain määrin. Muilla aloilla on
toistaiseksi seurattu teknologiateollisuuden viitoittamalla tiellä, mutta paljon
neuvoteltavaa on vielä edessä. Talven aikana eteen tulevat julkisen sektorin
neuvottelut, joissa kitkaa aihetuttavat kiky-sopimukseen kuuluneet
lomarahojen leikkaukset. Julkisen sektorin finanssit ovat kuitenkin edelleen niin
heikolla tolalla, ettei irtiottoihin ole varaa.
Ennusteessa yksityinen kulutus ylläpitää kasvua myös tulevaisuudessa. Tänä
vuonna yksityinen kulutus kasvaa 1,8 prosenttia. Ensi vuonna kasvu on kaksi
prosenttia. Vuonna 2019 yksityisen kulutuksen nousu hidastuu 1,5 prosenttiin
työllisyyskasvun parhaan vaiheen jäädessä taakse.
Ansiotason keskimääräinen nousu vauhdittuu ensi vuonna 1,8 prosenttiin ja
2019 kahteen prosenttiin. Kokonaisuudessaan bruttopalkkojen reaalinen
kehitys on koko ennustejakson positiivisella puolella, vaikka jääkin kauas
menneiden vuosien lukemista.
Kotitalouksien säästämisaste
Hinnat ja palkat
16 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kotimaiset suhdanteet
Monta asuntomarkkinaa
Finanssikriisin jälkeen suomalaiset asuntomarkkinat ovat erkaantuneet
alueellisesti. Koko maan tasolla asuntojen hinnat ovat pysytelleet lähes
paikallaan useamman vuoden ajan. Väliin mahtuu lasku- ja nousukuukausia,
mutta isossa kuvassa hinnat ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin nelisen
vuotta sitten. Hintojen keskiarvo johtaa helposti harhaan: taustalla on
pääkaupunkiseudun ja muiden isompien kaupunkien nousevat hinnat ja monien
pienempien paikkakuntien laskeva hintakehitys. Asuntojen keskimääräisten
hintojen nousun pysähtyminen heijastelee pitkää matalasuhdannetta ja
väestörakenteen muutosta.
Uuteen tilanteeseen tottuminen on vienyt aikansa. Asuntojen hinnat ovat
nousseet Suomessa suhteellisen tasaisesti liki 20 vuotta ja monet ovat
tottuneet pitämään sitä jonkinlaisena luonnonlakina. Enää ei ole kuitenkaan
mielekästä puhua yhdestä asuntomarkkinasta, vaan maantieteellisesti
eriytyneistä markkinoista. Väestörakenteen muutos, työpaikkojen sijainti ja
halu kaupunkiasumiseen ajavat ihmisiä kasvukeskuksiin. Vaikein tilanne on
teollisuuden rakennemuutoksesta ja muilla muuttotappiosta kärsivillä
paikkakunnilla. Kaupungistumistrendiin ei ole odotettavissa muutosta, vaikka
talouskasvun piristyminen oletettavasti tukee markkinoita myös heikommilla
alueilla.
Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet koko
maan tasolla alkuvuoden aikana 1,1 prosenttia viime vuodesta. Kasvun
moottorina toimi pääkaupunkiseutu, jossa hinnat nousivat 2,7 prosenttia.
Muualla maassa hinnat laskivat keskimäärin -0,2 prosenttia, vaikka toki kasvua
nähtiin monilla muillakin yksittäisillä alueilla.
Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Hintojen nousu on ollut
laaja-alaista, vaikka sielläkin kirittäjänä on toiminut pääkaupunkiseutu, jossa
hinnat nousivat tammi-syyskuussa peräti 7,1 prosenttia. Voimakkainta kasvu
oli kerrostaloasunnoissa. Muualla Suomessa uusien asuntojen hinnat nousivat
3,5 prosenttia.
Kaupunkiasuntojen kysyntä on synnyttänyt voimakkaan kasvupiikin myös
rakentamiseen. Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet
osoittavat poikkeuksellisen nopeaa kasvua kerrostalojen osalta. Neliöissä
mitattuna kehitys on maltillisempaa, sillä rakennusbuumi kohdistuu
kaupunkikeskuksien pieniin kerrostaloasuntoihin. Uusi asuntojakin on alkanut
tulla tarjolle, joka lievittää hintojen nousupainetta. Asuntomarkkinoilla
tunnelmat ovat vahvat, ja lisätarjonnasta huolimatta kysyntäpaine kannattelee
markkinoita. Suurin piikki valmistumisissa ajoittuu ensi vuodelle, jonka jälkeen
rakennusbuumi laantuu.
Asuntomarkkinoilla ei odoteta suuria mullistuksia lähiaikoina. Koko maan
tasolla odotamme hintojen nousevan 1,5 prosentin vauhtia sekä 2018 että
2019. Asunnon ostajalle markkinaympäristö pysyy suotuisana: lainakorot ovat
matalalla ja asuntojen hinnat suhteessa tuloihin ovat pysyneet vakaina tai jopa
laskeneet. Vaikka pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat nousseet
voimakkaasti viime vuosina, on vuokrien nousu ollut selvästi suurempaa, mikä
kertoo siitä, ettei kuplaa ole havaittavissa. Uusien asuntolainojen keskikorko on
Rakentaminen vilkasta
Hinnat eriytyneet
Asuntolainojen korot ja marginaalit
17 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kotimaiset suhdanteet
laskenut tasaisesti jo useamman vuoden ja on tällä hetkellä tasan yhdessä
prosentissa. Inflaatioennusteen toteutuessa painuu uusien asuntolainojen
keskimääräinen reaalikorko ensi vuonna negatiiviseksi ja säilyy negatiivisena
ennustejakson ajan.
Väestö ikääntyy, syntyvyys laskee
Suhdannenousu on tuonut pientä helpotusta julkistalouteen. Odotuksia
korkeammat verotulot ovat supistaneet alijäämää, mutta valtion budjetti
vuodelle 2018 on yhä noin kolme miljardia euroa alijäämäinen. Mikä oleellista,
suhdannetilanteesta korjattu rakenteellinen alijäämä tuleville vuosille ei ole
kadonnut. Valmiiksi korkea kokonaisveroaste ei juuri tarjoa mahdollisuuksia
vajeen paikkaamiselle verotuksen kautta.
Väestörakenteen muutos painaa kasvupotentiaalia kotimaassa, mutta
tuottavuuden hidastuminen on osin laajempi maailmantaloutta koskeva pitkän
aikavälin ilmiö, johon on vaikea löytää paikallisia lääkkeitä. Suomessa
merkittävin rakenteellinen haaste on väestön ikääntyminen. Sen seurauksia
ovat työikäisen väestön suhteellisen osuuden pieneneminen ja ikäsidonnaisten
menojen kasvu. Huoltosuhteen heikkeneminen on hitaasti etenevä prosessi,
johon voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa vain nettomaahanmuuton kautta.
Työperäisen maahanmuuton edistäminen olisikin kannatettavaa politiikkaa.
Pidemmällä tähtäimellä myös riittävä syntyvyys on tärkeää, ja viime vuosien
ennätysalhaiset syntyvyysluvut ovat huolestuttavia. Jatkuessaan ne
synnyttävät pitkällä aikavälillä kohtuuttomia maksunnostopaineita
eläkejärjestelmälle.
Lyhyellä tähtäimellä eniten mahdollisuuksia on politiikkatoimilla vaikuttaa
työllisyysasteeseen. Kokonaisuudessaan talouspoliittinen keskustelu on tällä
hetkellä varovaista ja vaikuttaa pelottavasti siltä, ettei merkittäviä uusia
avauksia tulla tällä vaalikaudella enää näkemään. Hallituksen tavoitelistalla
oleva työllisyysasteen nosto on kyllä edennyt, mutta 72 prosentin rajapyykki jää
haaveeksi. Sekään taso ei pitkällä tähtäimellä riittä.
Laadittu suhdanne-ennuste rakentuu oletukselle kansainvälisen talouden
myötätuulesta, joten selvää on, että riski huonommasta kehityksestä on
olemassa. Globaalien poliittisten riskien realisoituminen on vaikeasti
ennustettavissa. Ilman erityisiä kriisejäkin on syytä varautua siihen, että
maailmantalouden veto ei ikuisesti jatku yhtä hyvänä. Myös rahapoliittisen
ympäristön normalisoituminen on asteittain edessä. Perusskenaariossa
rahapolitiikan kiristyminen on hidasta, eikä merkittäviä häiriöitä esiinny.
Aikaisempaa kokemusta vastaavasta prosessista ei kuitenkaan ole, eikä
sujuvuudesta voi mennä takuuseen. Keskuspankki poistuu pikku hiljaa
markkinoilta velkakirjojen ostajan roolista ja tilalle tullaan tarvitsemaan
markkinaehtoisia toimijoita. Muita mahdollisia isoja maailmantalouden riskejä
ovat esimerkiksi Kiinan yritysten velkariskin realisoituminen ja
osakemarkkinoilla tapahtuvat äkilliset liikkeet. Euroopassa Italia on yhä
euroalueen heikoin lenkki, vaikka noususuhdanne onkin helpottanut tilannetta
hetkellisesti. Kaikki ulkoiset megariskit ovat vaikeasti ennustettavia, eikä
Julkinen vaje ja velka (ennuste)
Syntyvyys ja nettomaahanmuutto
18 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kotimaiset suhdanteet
mikään mainituista uhista todennäköisesti toteudu ennustejaksolla. Tiedossa
on silti, ettei kriiseiltä vältytä jatkossakaan.
Suomen valtion 10 vuoden korko matelee noin 0,5 prosentin tuntumassa.
Korkoero Saksaan on pysynyt pienenä. EKP supistaa osto-ohjelmaansa vuoden
2018 alussa, mutta jatkaa yhä taseen kasvattamista 30 miljardilla eurolla
kuukaudessa vähintään syyskuuhun. Inflaationäkymät ovat vaimeita, mikä
pakottaa keskuspankin etenemään varovaisesti ja jatkamaan kevyttä
rahapolitiikkaa toistaiseksi. Odotamme pitkien korkojen nousevan aavistuksen
ensi vuonna, mutta Suomen valtio saa edelleen lainarahaa erittäin edullisesti.
Vaikka luottoluokittajat ovat pudottaneet Suomen valtion luottoluokituksen
toiseksi parhaaseen kategoriaan, saa Suomi rahaa käytännössä AAA-ehdoilla.
Kaikki luottoluokittajat ovat varmasti tyytyväisiä talouskasvun laaja-alaiseen
piristymiseen ja valtiontalouden vajeen supistumiseen. Onnistuneet
rakenneuudistukset ja valtion velkasuhteen kääntyminen laskuun voisivat
palauttaa AAA-luottoluokitukset Suomelle viimeistään ensi vaalikaudella.
Jukka Appelqvist
19 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Kotimaiset suhdanteet
Tarjonta ja kysyntä Tuotanto toimialoittain
Uusien kotitalouslainojen korkokehitys Uusien yritysluottojen korkokehitys
Luottokannan kehitys Talletuskannan kehitys
20 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
SUOMI
ennuste ennuste ennuste
Kysyntä ja tarjonta 2015 2016 2017 2018 2019
Määrän muutos, %
Bkt 0,0 1,9 3,1 2,3 1,9
Tuonti 3,2 4,2 3,5 4,5 3,5
Vienti 0,8 1,0 8,1 4,0 4,0
Kulutus 1,1 1,6 1,4 1,5 1,1
-yksityinen 1,7 1,8 1,8 2,0 1,5
-julkinen 0,0 1,2 0,3 0,4 0,2
Investoinnit 0,7 7,2 8,9 4,5 3,5
Indikaattoreita 2015 2016 2017 2018 2019
Työttömyysaste, % 9,4 8,8 8,5 8,0 7,7
Ansiotaso, % 1,4 0,9 0,2 1,8 2,0
Inflaatio, % -0,2 0,4 0,8 1,2 1,4
Asuntojen hinnat, % -0,6 1,0 1,1 1,5 1,5
Vaihtotase, mrd. eur -1,1 -3,0 0,0 -0,5 0,5
Vaihtotase / bkt, % -1,0 -1,4 0,0 -0,2 0,2
Julkinen alijäämä / bkt, % -2,7 -1,7 -1,6 -1,0 -0,8
Julkinen velka / bkt, % 63,6 63,1 62,0 61,0 60,0
Ennusteet: Danske Bank/Ekonomistit
KANSAINVÄLINEN TALOUS
Ennuste Ennuste Ennuste
Vuosimuutos, % 2015 2016 2017 2018 2019 Euroalue
BKT 2,1 1,8 2,4 2,0 1,8 Kuluttajahinnat 0,0 0,2 1,5 1,2 1,4 Iso-Britannia BKT 2,3 1,8 1,5 1,3 1,2 Kuluttajahinnat 0,1 0,7 2,6 2,2 1,8 Japani BKT 1,1 1,0 1,6 1,3 0,8 Kuluttajahinnat (pohja) 0,5 -0,3 0,4 0,6 1,0 Kiina BKT 6,9 6,7 6,8 6,3 6,0 Kuluttajahinnat 1,4 2,0 2,0 2,3 2,3 Ruotsi BKT 4,5 3,2 3,1 2,0 Kuluttajahinnat 0,0 1,0 1,9 1,7 Yhdysvallat BKT 2,9 1,5 2,2 2,4 2,1 Kuluttajahinnat 0,1 1,3 2,2 2,5 2,1 Kansainvälisen talouden ennusteet: Danske Research 18.12.2017
¨
21 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Pääekonomisti
Pasi Kuoppamäki
puh. 010 5467715
Twitter @Pasi_Kuoppamaki
Julkaisun päätoimittaja
Ekonomisti
Jukka Appelqvist
puh. 044 2631051
Twitter @JukkaAppelqvist
ISSN 2323-7457
Danske Bank Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 DANSKE BANK Y-tunnus 1730744-7
22 | 19.joulukuuta 2017 www.danskebank.fi
Ko
rkokä
än
ne
edes
sä?
Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat:
Macrobond, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tulli.
Tämä katsaus perustuu Danske Bank Oyj:n (”pankki”) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden
perustana olevat tiedot on koottu pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen
kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa
esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa mistään
suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien
tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja arviot edustavat
pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri ilmoitusta. Tämä
katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää
kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet.
Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään
tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa
samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota
palveluita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden
liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja
taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen
julkaisemista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai
ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä
alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä.