Korvikekahviapaperinarukengissä

Kaarina Perola

VIIALAN TEATTERI 2012 - 2013

Näytelmän taustaa

Keväällä 2004 Mikkelin Teatteri tilasi minulta näytelmän, joka kuvaisi elämää kotirintamalla. Teoksen oli tarkoitus näyttää toinen kuva sodasta, kun suurella näyttämöllä esitettiin Il-mari Turjan Päämajaa, joka oli miehitetty yhtä naista lukuun ottamatta miehisin voimin.

Uskomattoman kauniin kesän aikana kirjoitin Viialassa sit-ten Korvikekahvia paperinarukengissä, johon piti sisällyttää kylmää, nälkää, kaipuuta ja surua ilonpilkahduksia ja huu-moria unohtamatta.

Vaikka teoksen tapahtumapaikka on Mikkeli, arvelin ta-pahtumien ja henkilöiden toimivan hyvinkin toisenlaisessa miljöössä. Pelko ja puute eivät ole sidoksissa paikkaan ei edes aikaan. Kun tutkin Lapin ihmisten evakkotietä Ruotsiin, liit-tyi siihen samoja tuntemuksia ja vaikeuksia kuin karjalaisten kokemaan.

Kirjoittaessani Korvikekahvia harmittelin vain yhtä asiaa. Monien ikätoverieni tavoin en ollut kysellyt oman isän sota-kokemuksia.Keskisuomalaisten tavoin hän oli ollut mukana Taipaleen ja Metsäpirtin taisteluissa. Nyt se oli myöhäistä. Onneksi noista ajoista niin sodasta kuin kotirintamaltakin on tallessa paljon dokumentteja ja henkilökohtaisia kuvauksia.

Olen keskisuomalainen eikä lähipiirissäni ole evakkoja, mut-ta muuten olen kirjoittanut lupaa kysymättä näytelmääni perheeni ja sukuni historiaa. Kukaan Mikkelissä näytelmän nähneistä sukulaisistani ei pitänyt tarinaa erityisen henkilö-kohtaisena. Siksi vakuutuin, että yhteisiä tuontapaiset koke-mukset ja perhetarinat ovat.

Kaarina Perola

Kortteja ja korvikkeita

Tänä päivänä, kun kaupassa tarjolla puolensataa erilais-ta maitopurkkia, on vaikea käsittää, että seitsemänkym-mentä vuotta sitten tätä yksinkertaista elintarviketta oli välillä vaikea saada. Vaikkei asiakas olisi edes katsellut ras-vaprosenttien, laktoosipitoisuuksien tai luomujen perään. Saati hakenut yöllä lypsettyä tai vitamiineilla höystettyä tuotetta.

Talvisodan alkaessa 30.marraskuuta 1939 talous oli vielä pitkälti huoltokysymys, mutta jo sodan päätyttyä keväällä 1940 iski elintarvike- ja tavarapula ja useimmat hyödykkeet menivät jakelusäännöstelyyn eli ”kortille”. Laajinta sään-nöstely oli vielä 1946, jolloin käytössä oli 53 erilaista os-tokorttia.

Korttiannokset olivat niin pieniä, että osaa lainkuuliaisim-masta väestöstä uhkasi nälkiintyminen. Osa väestöstä taas turvautui mustanpörssinkauppaan – se kun on aina pulan aikana syystä tai toisesta toiminut. Omavarais-taloutta ryhtyivät harjoittamaan kaikki kynnelle kykenevät. Kau-punkien puistoihin ilmestyi vihannesviljelmiä ja taajamien omakotitonteilla pidettiin sikoja, lampaita ja kanoja.

Luonnosta yritettiin nyhtää niin paljon kuin mahdol-lista. Nokkonen ja voikukka löysivät tiensä ruokapöyti-in. Kalastus ja marjastus toivat tärkeän lisän ravintoon. Länsisuomalaiset oppivat pian siirtolaisilta, että syötäviä sieniä ovat muutkin kuin kantarellit.

Pulaa oli sodan aikana erityisesti hygieniavälineistä, vaat-teista, kengistä ja nautintoaineista. Kenkiä punottiin paperi-narusta ja saippuaa keitettiin kotona. Monille hyödykkeille yritettiin keksiä korviketta. Voikukan juurista ja sikurista jauhettiin kahvin korviketta, voin sekaan laitettiin peruna-sosetta tai perunajauhoja.

Arvokas liha käytettiin teurastuksen jälkeen alusta loppuun ihmisten ravinnoksi. Luutkin joutivat lemmikeille vasta, kun niistä oli kertaalleen keitetty luusoppaa.

KP

Kaarina Perola

Korvikekahvia paperinarukengissä

Ensi-ilta Viialan teatterissa 30.11.2012 kello 19

Ohjaus, lavastus, puvut ja tarpeisto

Kaarina Perola

Musiikin harjoitus Juho Sten, Ulla-Riitta Heiskanen Johanna Pekola

Muusikko Juho StenValot Arto Mantela

Äänitehosteet Kaarina PerolaTehosteiden toteutus Arto Mantela

Kampaukset Päivi KangasKäsiohjelma Arto Mantela,

Kaarina PerolaJuliste Kaarina Perola

Julisteen toteutus Arto Mantela

Lämpimästi kiitämme Työväennäyttämöiden liittoa, Toijalan Näyttämöä, Lempäälän Nuorisoseuraa,

Kalle Papusta ja Aapeli Eskolaa

Näytelmän tekijänoikeuksia valvoo SUNKLO

Henkilöt

SILJA, idealisti, jonka vakaumusta koetellaan

Susanna Nieminen

ESTER, yksineläjä, joka haluaa rakastaa

Ulla-Riitta Heiskanen

SANNI, suorapuheinen, joka ei turhista hätkähdä

Anna Toriseva

ANNA, evakko, joka jaksaa ja uskaltaa

Johanna Pekola

MAIJU, Annan pikkutyttö Minea Toivettula / Aada Kangas

LOTTA, joka on touhua täynnä

Sari Lahovuori

TAIMI, hovimestari, joka loihtii pöydän koreaksi,

vaan ei tyhjästä

Sari Lahovuori

SYLVI, tarjoilija joka on nähnyt Marskin

ja monta kenraalia

Päivi Kangas

NAINEN 1, joka haluaa pelastaa Suomen lapset

Sari Lahovuori

NAINEN 2, samanmoinen Päivi KangasEEVA, Esterin sisar,

jonka poika on sankari tai sitten ei

Sari Lahovuori

TELLU, joka haluaisi panna rahan poikimaan

Päivi Kangas

SOITTAJAPOIKA Juho Sten

Viialan teatteri kiittää:

KUKKAPALVELU LAAKSO, Viiala

TOIJATAR, Toijala

Rauha on tullut

Lähteet:Kallioniemi: Naiset isänmaan asialla, Jyväskylä 1995Suomi 85 Kotirintamalla, ed. Porvoo 2002Sodassa k,oettua, ed. Porvoo 2008