Kosek2013

2 3

01

VuosikertomusÅrsberättelse

2 V U O S I K E R T O M U S

Å R S B E R Ä T T E L S E 3

SISÄLLYS INNEHÅL

KOSEKin vuosi 2013KOSEKs år 2013 4Toimitusjohtajan näkökulmaVerkställande direktörens översikt 6KOSEKin tilastot vuonna 2013KOSEKs statistik år 2013 8KOSEKin vuosi 2013 toimialoittainKOSEKs år 2013 branschvis 12Hieno vuosi hankkeileEtt fint projektår 22KOSEK – uuden aloittaja ja vahva vaikuttajaKOSEK – initiativtagare och stark påverkare 30Uuden messuosaston taikaaImponerande ny mässavdelning 38TuloslaskemaResultaträkning 1.1.2013–31.12.2013 40TaseBalansräkning 31.12.2013 41KOSEK on koordinoiva asiantuntijaKOSEK är koordinerande expert 42KOSEKin organisaatiokaavioKOSEKs organisationsschema 44Hallituksen jäsenet vuonna 2013Styrelsemedlemmarna år 2013 45Valmistelutyöryhmä vuonna 2013 Beredningsarbetsgruppen 2013 45KOSEKin henkilöstöKOSEKs personal 46


KOSEKin vuosi 2013KOSEKs år 2013

Vuodelle 2013 olivat leimaa-antavia suuret teollisuuden ja liikenneinfran, sekä myös kaupan ja palvelujen investoinnit Kokkolan seudulla. Woikosken, Bolidenin ja Freeport Co-baltin uudet tuotannot vahvistavat teollista pohjaa. Kaksois-raiteen rakentaminen jatkuu usean vuoden ajan ja antaa alueelle runsaasti työtä myös rakentamisaikana. Kokkolan sataman liikenne nousi liki ennätyslukuun ja väylän syven-tämisen valmisteluhanke valtion kanssa etenee.

Alueen elinkeinoelämälle ja kehittämiselle elintärkeä päätös saatiin vuoden lopulla, kun valtioneuvosto myönsi Centria ammattikorkeakoululle uuden lain mukaisen pysy-vän toimiluvan vuoden 2014 alusta alkaen. Tältä pohjalta on hyvä edelleen vahvistaa yhteistyötä Kokkolan yliopis-

Kännetecknande för år 2013 i Karlebyregionen var de stora investeringarna i industrin och trafikinfran samt inom handel och service. Den industriella grunden breddas av Woikoskis, Bolidens och Freeport Cobalts nya verksamhe-ter. Ombyggnaden av järnvägen till en dubbelbana kom-mer att fortsätta under många år och skapa arbetstillfällen i regionen också under byggnadsfasen. Trafiken i Karleby hamn ökade och nådde närapå nytt rekord samtidigt som förberedelsefasen med att fördjupa farleden tillsammans med staten framskrider.

Ett livsviktigt beslut för regionens näringsliv och ut-veckling kom i slutet av året, när statsrådet beviljade yrkes-högskolan Centria koncession från och med början av år


tokeskus Chydeniuksen ja teknologiakeskus Ketekin sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulutusyhtymä säilytti kohtuullisen hyvän koulutuspaikkatarjonnan valtakunnal-listen tavoitteiden paineissa. Toivottavasti jatkossakin kye-tään turvaamaan hyvä tarjonta kaikilla tasoilla ikäluokkien kehitystä ja yritysten tarpeita vastaavasti.

Kokkolan lähialueen kehitykseen vaikuttaa merkittä-västi Pyhäjoelle suunniteltu iso energiainvestointi, joka toteutuessaan tuo työtilaisuuksia myös alueen yrityksille.

Työllisyystilanne on säilynyt kohtuullisen hyvänä haas-teellisesta talouden yleistilanteesta huolimatta ja työttö-myysaste maan keskiarvoa alempana. Tästä kiitokset alu-een yrittäjien toiminnalle ja aktiivisuudelle.

Vuoden aikana vahvistui se, että uudella EU:n ohjel-makaudella rakennerahastojen tukitaso alueellamme säilyy lähes entisellään. Ohjelmilla on ollut tärkeä merkitys Kok-kolan seudun myönteiselle kehitykselle. Aluetutkija Timo Aron tekemässä 25 suurimman seutukunnan kehitysver-tailussa Kokkolan sijaluku vuosina 1995 - 2012 oli noussut eniten kymmenen pykälää sijalle 14. Alkavalla kaudella on tärkeää huolehtia siitä, että meillä on riittävät resurssit, me-kanismit ja toimijat ohjelmien toteuttamiseen jatkossakin.

Antti IsotalusKOSEKin hallituksen puheenjohtajaKokkolan kaupunginjohtaja

2014 i enlighet med den nya lagen. Detta utgör en utmärkt grund för att fortsätta effektivera samarbetet med Karleby universitetscenter Chydenius och teknologicentret Ketek samt med andra samarbetspartners. Utbildningskoncer-nen behöll ett rimligt utbud av utbildningsplatser med tanke på trycket från de riksomfattande målsättningarna. Förhoppningsvis kan man även i fortsättningen trygga ett bra utbud på alla nivåer som motsvarar årskullarnas utveck-ling och företagens behov.

Utvecklingen för Karlebys närområde påverkas av-sevärt av den stora energiinvesteringen som planeras till Pyhäjoki, som kommer att skapa arbetstillfällen också för företagen i regionen ifall den förverkligas.

Sysselsättningen är fortfarande på relativt bra nivå och arbetslöshetsgraden lägre än landets medeltal trots det utmanande allmänna ekonomiska läget. Detta tack vare verksamheten och aktiviteten hos regionens företagare.

Under året bekräftades att stödnivån på strukturfon-derna i vår region kommer att förbli så gott som oföränd-rad under EU:s nya programperiod. Programmen har haft stor betydelse för den positiva utvecklingen i Karlebyre-gionen. Den utvecklingsjämförelse för de 25 största ekono-miska regionerna i Finland som regionforskaren Timo Aro gjort visar att Karlebys placering har under åren 1995 -2012 stigit mest, d.v.s. tio placeringar, upp till plats nummer 14. Under den kommande perioden är det viktigt att se till att vi har tillräckliga resurser, mekanismer och aktörer för att verkställa programmen även i fortsättningen.

Antti Isotalus KOSEKs styrelseordförandeKarleby stadsdirektör


Vuosi 2013 oli taloudessa epävarmuuden vuosi, välillä barometrit näyttivät parempaa ja välillä heikompaa. Kok-kolan seutu pärjäsi kuitenkin läpi vuoden hyvin haasteista huolimatta. Leimaavaa alueelle on sen monipuolinen elin-keinorakenne. Pääosin eri toimialoilla on mennyt hyvin, mutta yritysten väliset erot jopa toimialojen sisällä saatta-vat olla merkittäviä. Yrityskehityksessä korostuu edelleen uusien medioiden hyötykäyttö, globaali kilpailu ja globaalit markkinat. Oman leimansa toiminnan kehittämiseen tuo myös tiukentunut taloudellinen tilanne, mm. pankkien tiukemmat lainoituskriteerit. Yritystoiminnan kehittämisen kannalta voi hyvin todeta, että KOSEKin teema, Muuttuva Yrittäjyys, on ajan hengen mukainen. Kaikesta huolimatta vuosi 2013 oli alueelle menestysvuosi.

KOSEKin toiminnassa uusia avauksia olivat idealeirit sekä suurhankkeiden koordinaatiohanke. Idealeireillä aloi-tetttiin alkuvaiheen yritysideoiden jalostaminen laajojen asiantuntijaverkostojen avulla. Leirit toimivat erittäin hyvi-nä ponnahduslautoina yrityksen käynnistämisprosessissa. Suurhanketyössä KOSEK on ollut aktiivisesti mukana ra-kentamassa verkostoja Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Lisäksi yhteistyötä on tiivistetty mm. BusinessOulun ja Ba-rentskeskus Finlandin kanssa.

Vuonna 2013 alueen saavutettavuudesta on käyty paljon keskustelua, mm. lentoliikenteen osalta. Alueen saavutettavuus on tärkeä kilpailutekijä alueen kilpaillessa yritystoiminnasta sekä työvoimasta. Myös olemassa oleval-le teollisuudelle yhteyksien merkitys korostuu, erityisesti Kokkolan alueella, jossa vientiteollisuuden osuus on to-della merkittävä.

År 2013 var ekonomiskt sett ett osäkert år, ibland visade barometrarna bättre och ibland sämre resultat. Karleby-regionen har ändå klarat sig bra under det senaste året trots utmaningarna. Kännetecknande för regionen är dess mångsidiga näringsstruktur. Mestadels har det gått bra inom olika branscher, men skillnaderna företagen emellan till och med inom samma bransch kan vara betydande. I företagsutvecklingen betonas fortfarande utnyttjande av nya medier, den globala konkurrensen och den globala marknaden. Den allt stramare ekonomiska situationen, bl.a. bankernas strängare lånevillkor, sätter sin egen prä-gel på utvecklingen av verksamheten. Med tanke på ut-veckling av företagsverksamhet kan man gott konstatera att KOSEKs tema, entreprenörskap i förändring, ligger rätt i tiden. Trots allt var år 2013 ett framgångsrikt år för regionen.

Idéläger samt koordineringsprojekt för storprojekt är nya initiativ i KOSEKs verksamhet. På idélägren utveck-las nya affärsidéer i utprövningsstadiet med hjälp av om-fattande sakkunniga nätverk. Lägren fungerar som mycket goda språngbrädor i etableringsprosessen av nya företag. I koordineringsprojektet för storprojekt har KOSEK delta-git aktivt i att bygga nätverk till Norra Sverige och Nord-norge. Därtill har man intensifierat samarbetet med bl.a. BusinessOulu och Barents Center Finland.

Under år 2013 har det diskuterats flitigt om regio-nens tillgänglighet, bl.a. gällande flygtrafiken. Regionens tillgänglighet är en viktig konkurrensfaktor när regionen konkurrerar om företagsverksamhet och arbetskraft. Ock-så förbindelsernas betydelse för den befintliga industrin

Toimitusjohtajan näkökulmaVerkställande direktörens översikt


KOSEKin omassa toiminnassa vuosi 2013 on ollut muutoksen alkua. Kannuksen osakkuus KOSEKissa päät-tyi vuoden lopussa ja uusia yhteistyömalleja on rakennettu Kokkolan kaupungin suuntaan. Uusi ohjelmakausi, valta-kunnalliset rakennemuutokset sekä kuntapuolen kiristy-nyt talous tuovat KOSEKin toimintaympäristöön valtavasti haasteita ja muutospaineita. Kaupunkialueiden tiukentu-nut keskinäinen kilpailu ja globaalitalous luovat myös paineita rakenteiden tarkastelemiseen.

Vahvasti muuttuvassa maailmassa, raken-teiden muuttuessa ja talouden suhdanteiden ollessa epävaikaita, on Kokkolan alue kuiten-kin pärjännyt hyvin. Siitä kuuluu kiitos ennen kaikkea alueen elinkeinolämälle. KOSEK on omalla panoksellaan ollut mukana kehittä-mässä aluetta haastavassa tilanteessa ja menestynyt hyvin tehtäväkentäs-sään! Kiitos tuloksellisesta vuodesta KOSEKin henkilökunnalle sekä hal-litukselle.

Jonne SandbergToimitusjohtaja

betonas, speciellt i Karlebyregionen, där andelen expor-tindustri är synnerligen betydande.

I KOSEKs egen verksamhet har året 2013 betytt för-beredelser inför kommande förändringar. Kannus drog sig ur KOSEK i slutet av året och nya samarbetsmodeller har byggts med Karleby stad. Den nya programperioden, de riksomfattande strukturförändringarna samt den allt

stramare ekonomin på kommunsidan betyder väldi-ga utmaningar och förändringstryck för KOSEKs verksamhetsområde. Den allt mer skärpta kon-kurrensen stadsområdena emellan och den glo-bala ekonomin skapar också tryck för att granska strukturerna.

Karlebyregionen har dock klarat sig bra med tanke på strukturförändringarna och det

osäkra konjunkturläget i en värld som konstant förändras. Vi har först och främst vårt lokala nä-ringsliv att tacka för det. KO-SEK har satsat på att delta i utvecklingen av regionen i en utmanande situation och va-rit framgångsrik inom sitt up-pgiftsområde! Jag vill tacka KOSEKs personal och styrel-se för ett framgångsrikt år!

Jonne Sandberg Verkställande direktör


KOSEKin tilastot vuonna 2013KOSEKs statistik år 2013


KOSEKin henkilökunnalle kertyi toimintavuoden 2013 ai-kana yhteensä 1 243 tapaamista yrityksien, alueen muiden toimijoiden ja kuntien edustajien kanssa sekä eri projek-teihin liittyen. Vastaavasti vuonna 2012 käyntejä kertyi yh-teensä 1397 kappaletta.

Kaikista käynneistä yrityskäyntejä oli noin 75,4 prosenttia eli 937 kappaletta. Vuonna 2012 yrityskäyntejä oli 59 pro-senttia eli 827 kappaletta. Uusia yrityskontakteja solmittiin vuoden aikana 136 kappaletta. Vuonna 2012 vastaava luku oli 68. Kokkolan seudulla perustettiin vuonna 2013 Keski-Poh-janmaan Uusyrityskeskus Firmaxin kautta 93 yritystä. Firma-xilla oli yhteensä 361 asiakaskäyntiä ja 207 asiakasta Kokkolan seudulla. Edellisvuonna perustettiin 94 yritys-tä ja asiakaskäyntejä oli 400. Edellis-vuonna Firmaxilla oli 228 asiakasta.

Yrittäjät saivat KOSEKin avustuk-sella Pohjanmaan ELY-keskuksesta haettuja yritystukia vuonna 2013 noin 880 380 euroa.

Seuraavissa kuvioissa ja taulu-koissa KOSEKin käynnit on esitetty kunnittain, toimijoittain ja käynnin tyypin mukaisesti. Lukuihin ei ole laskettu mukaan KOSEKin sisäisiä toimintoja.

KOSEKs personal höll under verksamhetsperioden 2013 totalt 1243 möten med företag, övriga aktörer i regionen samt representanter för kommunerna i anslutning till oli-ka projekt. Under år 2012 var antalet motsvarande möten 1397 stycken.

Av alla besök utgjorde företagsbesöken circa 75,4 procent eller 937 stycken. År 2012 var antalet företagsbe-sök 59 procent eller 827 stycken. Antalet nya företagskon-takter som knöts under året var 136 stycken. År 2012 var motsvarande tal 68. Under år 2013 grundades 93 företag i Karlebyregionen genom Mellersta Österbottens Nyföreta-

garcentral Firmaxi. Firmaxi hade totalt 361 kundbesök och 207 kunder i Karleby-regionen. Föregående år grundades 94 företag och kundbesöken var 400. Firmaxi hade 228 kunder under det föregående året.

Företagen beviljades med hjälp av KOSEK år 2013 ca 880 380 euro i företagsstöd från Österbottens NTM-central.

I följande figurer och tabeller pre-senteras KOSEKs besök enligt kom-mun, aktör och besökstyp. KOSEKs interna funktioner ingår inte i siffrorna.

Kunta/Kommun Käynnit/Besök Käynnit/Besök Tuntia/Timmar 2013 % 2012 % 2013 %

Kokkola/Karleby 808 65 804 57,6 1 898 48,1

Kannus 158 12,7 122 8,7 487,5 12,4

Seutu/Region 20 1,6 49 3,5 64 1,6

Muu/Övriga 257 20,7 422 30,2 1494 37,9

Yhteensä/Sammanlagt 1 243 1 397 3 943,5

Kuvio 1. KOSEKin käynnit kunnittain. Seudulla tarkoitetaan koko Kok-kolan seutua koskevaa toimintaa. Muulla tarkoitetaan Kokkolan seudun ulkopuolelle kohdistuvaa toimintaa. Tähän jaotellaan yritykset, toimijat ja projektit, jotka toimivat muun muassa koko Keski-Pohjanmaan maa-kunnan alueella.

Figur 1. KOSEKs besök kommunvis. Med Ekonomisk region avses all verksamhet som bedrivs i Karlebyregionen. Med Övriga avses verksam-het som riktar sig utanför Karlebyregionen. Till denna sektor hör företag, aktörer och projekt med verksamhet i bland annat landskapet Mellersta Österbotten i sin helhet.

Tabell 1. KOSEKs besök per kommun i antal och procent. Antalet tim-mar år 2013 ingår.

Taulukko 1. KOSEKin käynnit kunnittain kappalemäärinä ja prosentteina. Mukana tuntimäärät vuodelta 2013.

65% K O K K O L A 20,7% M U U 12,7% K A N N U S 1,6% S E U T U

K O S E K I N K Ä Y N N I T K U N N I T TA I N /K O S E K S B E S Ö K K O M M U N V I S


75,4% Y R I T Y S 18,5% T O I M I J A 5,1% P R O J E K T I 1,0% O M I S T A J A

K O S E K I N K Ä Y N T I E N K O H D E N T U M I N E N T O I M I J AT Y Y P E I T T Ä I N /K O S E K S B E S Ö K E N L I G T T Y P AV A K T Ö R

Kuvio 2. KOSEKin käyntien kohdentuminen toimijatyypeittäin. Toimijalla tarkoitetaan alueen muita kehittäjäorganisaatioita ja KOSEKin yhteis-työorganisaatioita. Omistajalla tarkoitetaan KOSEKin omistajakuntia eli Kokkolan ja Kannuksen kaupunkeja.

Figur 2. KOSEKs besök enligt typ av aktör. Med aktör avses övriga utveck-lingsorganisationer i området och KOSEKs samarbetsorganisationer. Med ägare avses KOSEKs ägarkommuner eller städerna Karleby och Kannus.

Toimija/Aktör Käynnit/ Käynnit/ Tuntia/ Besök 2013 % Besök 2012 % Timmar 2013 %

Yritys/Företag 937 75,4 827 59.2 2281 57,8

Toimija/Aktör 230 18,5 415 29.7 1 146,5 29,1

Projekti/Projekt 64 5,1 123 8.8 484,5 12,3

Omistaja/Ägare 12 1 31 2.3 31,5 0,8

1 243 1 397 3 943,5

Tabell 2. KOSEKs besök enligt typ av aktör i antal och procent. Antalet timmar år 2013 ingår.

Taulukko 2. KOSEKin käyntien kohdentuminen toimijatyypeittäin kap-palemäärinä ja prosentteina. Mukana tuntimäärät vuodelta 2013.


K O S E K I N K Ä Y N N I T T Y Y P E I T T Ä I N /K O S E K S B E S Ö K E N L I G T T Y P

U U S Y R I T Y S N E U V O N TA 1 . 1 . – 3 1 . 1 2 . 2 0 1 3 /N Y F Ö R E TA G A R R Å D G I V N I N G 1 . 1 – 3 1 . 1 2 . 2 0 1 3

Kuvio 3. KOSEKin käynnit tyypeittäin. Figur 3. KOSEKs besök enligt typ.

Käynnin tyyppi/Besöktyp Käynnit/Besök Käynnit/Besök Tuntia/Timmar 2013 % 2012 % 2013 %

Käynti/Besök 1 013 81,5 1 361 80.5 2 831,5 71,8

Seminaari/Seminarium 44 3,5 48 3.4 348,5 8,8

Toimistotyö/Kontorsarbete 89 7,2 62 4.4 577,5 14,6

Messut/Mässan 19 1,5 41 2.9 107,5 2,7

Puhelinneuvonta/Telefontjänst 60 4,8 58 4.2 40 1

Koulutus/Utbildning 18 1,4 23 1.6 38,5 1

1 243 1 397 3 943,5

Asiakaskäynnit/ 2013 2012 Asiakkaita/ 2013 2012 Perustetut yritykset/ 2013 2012 Kundbesök Kunder Grundande företag kpl/st. % % kpl/st. % % kpl/st. % %

Kannus 48 13,3 68 17,0 29 14,0 31 13,6 13 14,0 13 13,8

Kokkola/Karleby 313 86,7 332 83,0 178 86,0 197 86,4 80 86,0 81 86,2

361 400 207 228 93 94

Tabell 3. KOSEKs besök enligt typ i antal och procent. Antalet timmar ingår.

Tabell 4. Nyföretagarrådgivningen och företag som enligt statistik från Mellersta Österbottens Nyföretagarcentral Firmaxi har grundats 1.1–31.12.2013.

Taulukko 3. KOSEKin käynnit tyypeittäin kappalemäärinä ja prosent-teina. Mukana tuntimäärät.

Taulukko 4. Uusyritysneuvonta ja perustetut yritykset 1.1.–31.12.2013 Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Firmaxin tilastojen mukaan

81,5% 3,5%

7,2% 1,5%

4,8% 1,4%

K Ä Y N T I S E M I N A A R I

T O I M I S T O T Y Ö M E S S U T

P U H E L I N -N E U V O N T A

K O U L U T U S


Hanke/ Toteuttaja/ Kokonaisbudjetti/ Projekt Verkställt av KOSEK Totalbudget % 2013

Verkko ja Media K-P aikuisopisto 59 300 1 113 000 5 9 534

NR Chydenius 10 000 74 781 13 1 743,03

Tekila Chydenius 47 819 629 200 8 17 932

Energiatsto Ketek 32 239 282 800 11 10 746

Latte Centria AMK 67 654 338 274 20 7 223,99

Remetal Centria T&K 39 998 399 979 10 10 000

Tesla Chydenius 31 250 250 000 13 20 000

Greenhouse Chydenius 16 000 200 000 8 6 400,01

Vetoa Kosek 38 700 225 200 17 5 819,3

Kasvuinno yhteishanke 201 883 995 500 20 7 185,42

Suurhanke koord Kosek 24 850 142 000 18 17 034,19

Idealeipomo Kosek 22 800 100 000 23 21 057,32

Highbio Chydenius 23 751 1 200 400 2 9 500,4

Cinetwider Chydenius 7 477 29 908 25 5 922

Copra Chydenius 33 659 291 416 12 10 370

Eco Leather Ketek 11 805 118 046 10 7 870

Esolutions Chydenius 127 452 780 000 16 42 484

Hanhikivi raahen stk 25 060 677 277 4 10 024

Hyvinvointi Kannus Kannuksen kaupunki 43 349 162 000 27 12 150

I Nanotool Ketek 106 212 1 101 236 10 40 000

Litiumin jatkojalostus Chydenius 135 000 660 000 20 34 000

Lumi Ketek 24 350 625 126 4 16 350

Nanolla paremmaksi Ketek 10 000 258 000 4 5 000

Oske lisärahoitus Ketek 9 520 210 000 5 9 520

PF Juthbacka ks 6 000 371 358 2 4 000

Ritu K-P aikuisopisto 3 850 10 000 39 3 850

Start up jatko K-P aikuisopisto 72 200 15 390 000 0 36 100

Teknologian siirto Ketek 24 966 249 657 10 6 900

Tuotekehitys Ketek 46 376 441 679 10 6 376

Tuotos K-P aikuisopisto 17 000 330 000 5 6 809,6

Tuulia Ketek 13 240 523 780 3 6 620

Tute K-P aikuisopisto 58 500 557 000 11 10 500

Wooden bridges Centria T&K 2 542 114 657 2 2 542

Ydin ja tuulivoima Ketek 39 687 198 437 20 15 000

YK Yhteistoimintojen Osuuskunta keskikaista 44 600 223 400 20 11 170

Yrityskylä TAT 9 000 1 005 000 1 4 000

Yhteensä/Sammanlagt 1 488 089 30 279 111 5 451 733,26


M A K S E T U T H A N K K E E T 2 0 1 3 /B E TA L D A P R O J E K T 2 0 1 3


K Ä Y N N I T K O S E K I N W W W- S I V U I L L A 2 0 1 3 /B E S Ö K P Å K O S E K S W E B B S I D A 2 0 1 3

1.–31.1. 1.–29.2. 1.–31.3. 1.–30.4. 1.–31.5. 1.–30.6. 1.–31.7. 1.–31.8. 1.–30.9. 1.-31.10. 1.–30.11. 1.–31.12.

Käynnit/ Besök 2013 2 614 1 727 1 778 1 987 1 844 1 505 1 423 2 130 2 458 2 020 1 719 1 212

Käynnit/Besök 2012 4 001 2 821 3 155 2 426 2 463 2 258 2 650 3 107 3 220 3 822 3 670 2 689

Yksilöidyt kävijät/ Unika sidvisningar 2013 1 555 1 083 1 137 1 224 1 142 978 1 101 1 417 1 655 1 252 1 091 726

Absoluuttiset yksilöidyt kävijät/ Unika sidvisningar 2012 2 093 1 778 1 894 1 560 1 540 1 422 2 200 2 084 2 227 2 545 2 484 1 812

Sivun katselut/Sidvisningar 2013 7 026 2 986 3 092 3 764 3 290 2 434 2 139 3 557 4 364 3 415 3 083 2 132

Sivun katselut/Sidvisningar 2012 22 225 17 154 17 441 12 550 12 401 9 646 8 346 16 618 15 070 17 748 14 884 9 919

Keskimääräiset sivun katselut/ Genomsnittliga sidvisningar 2013 2,69 1,73 1,74 1,89 1,78 1,62 1,5 1,67 1,78 1,69 1,79 1,76

Keskimääräiset sivun katselut/ Genomsnittliga sidvisningar 2012 5,55 6,08 5,53 5,17 5,03 4,27 3,15 5,35 4,68 4,64 4,06 3,69(sivua/käyntikerta, sida/besök)

J A K A U M AT O I M I J O I T TA I N /

F Ö R D E L N I N G E N L I G T T Y P AV A K T Ö R

J A K A U M AT O I M I -

A L O I T TA I N /F Ö R D E L N I N G B R A N S C H V I S

CENTRIA AMK 2%CENTRIA T&K 3%YLIOPISTOKESKUS CHYDENIA 33%KANNUKSEN KAUPUNKI 3%KETEK 28%KOSEK 10%KESKI-POHJANMAAN AIKUISOPISTO 15%MUUT 8%

KEMIA/KEMIHYVINVOINTI/VÄLFÄRDLUOVA/PALVELU/KREATIVA BRANSCHER/SERVICEICT/ICTLASER/METALLI/LASER/METALLENERGIA/CLEANTECH/ENERGI/CLEANTECHMUU*/ANNAN*

*) Sisältää kehittämishankkeet, jotka eivät ole sidottuja tiettyyn toimialaan.*) Inkluderar utvecklingsprojekt, som inte är branschspecifika.


KOSEKin vuosi 2013 toimialoittainKOSEKs år 2013 branschvis


Teollisuuden vahvat näkymät haastavassa tilanteessaTeollisuuden aloilla KOSEKin alueella toimivat yritykset ovat talouskriisistä huolimatta pärjänneet suhteellisen hyvin. Vientiyritykset ovat pitäneet ja vahvistaneet markkina-ase-maansa perinteisillä markkinoillamme Euroopassa. Rohkeita avauksia on tehty myös uusilla markkinoilla, kuten Kiinassa ja Afrikassa. Uusille markkinoille suunnatut ponnistelut ovat korostaneet yhteistyöverkostojen rakentamisen tärkeyttä.

Alueemme pk-yrityksissä on huippuluokan osaamista ja kasvuhaluja, mutta yksin ne ovat liian pieniä kantamaan kansainvälisen tuotekehityksen ja markkinoinnin mittakaa-van vaatimat investoinnit. Julkisia varoja tulisi ohjata tähän huomattavasti aiempaa enemmän.

Uusi pitkän ajan elinkeinostrategia, jota alueen toimijat ja vientiyritykset yhdessä toteuttavat, on ainoa mahdol-linen tie eteenpäin. Maailma muuttuu nopeasti ja vahva alueellinen yhteistyö on ainut mahdollisuutemme pysyä kehityksen kärjessä.

Veneteollisuus hyvissä asemissaVuoden 2013 aikana alueemme veneteollisuuden alihank-kijoiden osaamista ja teknistä valmistuskapasiteettia on nostettu määrätietoisesti yrityskohtaisten kehityshankkei-den kautta. Tiiviin yhteistyön myötä erityisesti keskisuurten moottoriveneiden suunnittelu ja muottivalmistus on nostet-tu maailman huipputasolle. Samaan aikaan alueemme joh-tavat venevalmistajat ovat toteuttaneet omia, poikkeuksel-lisen laajoja tuotekehityshankkeita. Olemme hyvällä tiellä!

Kokkolan veneklusteri tähtää maailmalle, kohti uusia markkinoita ja valittuja asiakasryhmiä, hyvin määrätietoises-ti. Etabloituminen Lonkouhun avaa huikeita mahdollisuuk-sia Kiinan, ja koko Aasian markkinoille, Itä-Afrikan suunnalla nähdään uusia haasteita mm. erikoistuneiden työveneiden osalta. Omia lähimarkkinoitamme unohtamatta. Onnistu-

Industrins starka utsikteri en utmanande situationTrots finanskrisen har industriföretagen på KOSEKs verk-samhetsområde klarat sig relativt bra. Exportföretagen har behållit och förstärkt sin marknadsställning på våra traditio-nella marknader i Europa. Modiga initiativ har också tagits på nya marknader, såsom i Kina och Afrika. I satsningarna riktade till nya marknader har vikten av att bygga samar-betsnätverk betonats.

I regionens sm-företag finns spetskompetens och vilja att växa, men ensam är de för små för att klara av de inves-teringar som internationell produktutveckling och mark-nadsföring kräver. Allmänna medel borde styras i betydligt större grad till detta ändamål.

En ny långsiktig näringsstrategi, som genomförs i sam-arbete mellan regionens aktörer och exportföretag, är den enda vägen framåt. Världen förändras snabbt och ett starkt regionalt samarbete är vår enda möjlighet att stanna i tä-ten av utvecklingen.

Båtindustrins läge braUnder år 2013 har kompetensen och den tekniska tillverk-ningskapaciteten hos båtbranschens underleverantörer i regionen ökats målmedvetet via företagsspecifika utveck-lingsprojekt. I och med det intensiva samarbetet har speciellt planeringen och formtillverkningen av medelstora motorbå-tar nått toppnivån i världen. Samtidigt har de ledande båt-tillverkarna i vår region förverkligat sina egna, exceptionellt omfattande produktutvecklingsprojekt. Vi är på god väg!

Karlebys båtkluster siktar på utlandet, mot nya markna-der och utvalda kundgrupper, väldigt målmedvetet. Etable-ringen i Lonkou öppnar för enorma möjligheter till markna-derna i Kina och hela Asien, i Östafrika finns nya utmaningar för bl.a. specialiserade arbetsbåtar. Utan att glömma våra närmarknader. Framgång på nya marknader förutsätter be-

Vahvasti kaikilla rintamillaStarkt på alla fronter


minen uusilla markkinoilla edellyttää mittavia satsauksia TKI-toiminnan nostamiseksi huipputasolle, tavoitteena te-hokkaat runkorakenteet sekä ympäristöystävällisten moot-tori- ja propulsiojärjestelmien suunnittelu ja valmistus.

Metalliteollisuus panostaa tulevaisuuteenMetalliteollisuuden saralla on edetty klusteriohjelman mukaisesti. Barents-hankkeen avulla alueemme vahvoja alihankintayrityksiä on saatettu yhteen ja joukon voimalla tehty uusia avauksia Venäjälle, Pohjois-Ruotsiin ja -Nor-jaan. Tähtäimessä mittavat hankkeet metalli-, paperi- ja kaivosteollisuudessa. Alueemme osaamisen kärki on pro-sessiteollisuuden kunnossapito ja siihen liittyvät laitein-vestoinnit. Onnistuessaan kärkiyritysten avaukset tuovat runsaasti töitä myös alueemme pienemmille metallialan yrityksille.

Valmistavan metalliteollisuuden puolella on panos-tettu voimakkaasti elintarvike- ja energiateollisuuden eri-koislaitteiden kehittämiseen, vahvuutena kokonaisuuksien hallinta ja huippuluokan insinööritaito monelta eri tekno-logian saralta.

Metallialan kansainvälinen kasvu edellyttää osaavaa työvoimaa kaikille sektoreille sekä yhteisiä ponnistuksia suunnittelu- ja valmistusmenetelmien kehittämiseksi. Kieli-en, kansainvälisen markkinoinnin ja kokonaislaadun hallinta ovat tulevaisuuden kulmakiviä. Osaavan työvoiman saata-vuuteen tarvitaan ripeästi yritysten ja ammattikoulutuksen tehokasta yhteistyötä.

KIP kehityksen kärjessä: LOCIMAP ja ECSPPKokkolan suurteollisuusalue, Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä, kehittyy ja voi hyvin. Vuoden 2013 aikana mm. Woikoski julkisti 37 miljoonan eu-ron investointisuunnitelmansa KIPille ja jo loppuvuodesta käynnistyi Woikosken uusi ilmakaasutehdas.

tydande satsningar för att lyfta forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamheten till en toppnivå, effektiva skrov-konstruktioner samt planering och tillverkning av miljövän-liga motor- och propulsionssystem som målsättning.

Metallindustrin satsar på framtidenInom metallindustrin har man framskridit enligt klusterpro-grammet. Med hjälp av Barentsprojektet har starka under-leverantörsföretag i vår region introducerats för varandra och tillsammans har man gjort nya öppningar till Ryssland, Norra Sverige och Nordnorge. Siktet är inställt på omfat-tande projekt inom metall-, pappers- och gruvindustrin. Spetskompetensen i vår region finns inom processindu-strins underhåll och i maskininvesteringar i anslutning till det. Om dessa spetsföretag når framgång med sina sats-ningar betyder det mycket arbete också för mindre företag i metallbranschen i vår region.

Inom den tillverkande metallindustrin har det satsats kraftigt på utveckling av specialmaskiner för livsmedels- och energiindustrin, styrkan ligger i att man behärskar helheter och har ingenjörskonst av toppklass inom flera olika teknologier.

Den internationella tillväxten inom metallbranschen förutsätter kompetent arbetskraft inom alla sektorer samt gemensamma satsningar för att utveckla konstruktions- och tillverkningsmetoder. Goda kunskaper i språk, internatio-nell marknadsföring och behärskning av helhetskvaliteten är grunderna för en ljus framtid. För att trygga tillgången på kompetent arbetskraft behövs effektivt samarbete mel-lan företag och yrkesutbildning.

KIP i spetsen av utvecklingen: LOCIMAP och ECSPP Karleby storindustriområde, den största koncentrationen på oorganisk kemi i Nordeuropa, utvecklas och mår bra. Under år 2013 har bl.a. Woikoski offentliggjort sina inves-teringsplan på 37 miljoner euro för KIP och redan i slutet av året togs Woikoskis nya luftgasfabrik i bruk.


LOCIMAP (Low Carbon Industrial Manufacturing Parks) -hankkeen rahoitus tulee EU-puiteohjelmasta (FP7-Ener-gy). Kaksi vuotta kestävä hanke alkoi vuoden 2012 lopulla ja sen tavoitteena on etsiä kemianteollisuusalueille mahdolli-suuksia energiatehokkuuden parantamiseen ja hiilidioksi-dipäästöjen vähentämiseen. Puolivälissä olevan projektin puitteissa on järjestetty seminaarit projektiin osallistuvilla teollisuusalueilla Wiltonissa, Kokkolassa ja Tarragonassa. Projektissa on mukana kaikkiaan 14 kemianteollisuuteen keskittynyttä teollisuusaluetta eri puolilta Eurooppaa, KIP ainoana suomalaisena. Muut alueet sijaitsevat Englannissa, Espanjassa, Alankomaissa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa.

Projektin puitteissa KIP on saanut muilta osallistujilta erittäin positiivisia kommentteja, jotka kertova KIPin onnis-tuneen kehittämään alueensa toimintoja oikeaan suuntaan. KIP tarjoaa kemianteollisuudelle kilpailukykyisen toimin-taympäristön. KIPin kehitys osoittaa, miten kehittäjäorga-nisaatiot voivat yhdessä teollisuuden ja kunnan kanssa olla mukana edesauttamassa kilpailukykyisen teollisuusalueen kehitystä.

ECSPP (European Chemical Site Promotion Platform) jatkaa hyväksi havaittua linjaansa ja KOSEKin Ville Honkala hallituksen varajäsenenä. ECSPP on syyskuussa 2005 perus-tettu organisaatio, jonka tehtävänä on edistää kemiante-ollisuuden sijoittumista Eurooppaan. KIP on ollut mukana yhdistyksen alkuvaiheista lähtien.

ICT-alan vaihtelevat ajatICT-ala on jatkanut Kokkolan-seudulla maltillista kasvu-aan. Alan insinöörivetoisuus selittänee sitä, että ohjelmis-toyritykset kokevat markkinoinnin ja myynnin olevan alan suurimpia kompastuskiviä. ICT-yritykset keskittyvät usein hiomaan tuotteitaan loputtomiin ja uskovat niiden myyvän silkalla erinomaisuudellaan ilman varsinaisia myyntipon-nistuksia. Markkinointi ja myynti koetaan vastenmielisiksi, mutta onneksi niiden tärkeys alkaa pikkuhiljaa avautua alan yrityksille. Syksyllä 2013 ongelmaan pureuduttiin yliopisto-

Finansieringen för LOCIMAP (Low Carbon Industrial Manufacturing Parks) -projektet kommer från ett EU-ram-program (FP7-Energy). Projektet som håller på i två år påbörjades i slutet av år 2012 och målsättningen är att hitta möjligheter för att förbättra energieffektiviteten och mins-ka koldioxidutsläppen inom kemiindustrin. Inom ramarna för projektet som har kommit halvvägs har det ordnats seminarier på de i projektet deltagande industriområden i Wilton, Karleby och Tarragona. I projektet deltar allt som allt 14 industriområden med fokus på kemiindustri från olika håll i Europa, KIP som den enda finländska. De an-dra områdena ligger i England, Spanien, Nederländerna, Frankrike, Tyskland, Sverige, Danmark och Polen.

Inom ramarna för projektet har KIP fått synnerligen positiva kommentarer av andra deltagare, vilka berättar att KIP har lyckats utveckla sitt områdes funktioner i rätt rikt-ning. KIP erbjuder en konkurrenskraftig verksamhetsmiljö för kemiindustrin. KIPs utveckling bevisar hur utvecklaror-ganisationerna kan tillsammans med industrin och kom-munen vara med och främja utvecklingen av ett konkur-renskraftigt industriområde.

ECSPP (European Chemical Site Promotion Platform) fortsätter sin välfungerande linje och KOSEKs Ville Honkala som suppleant i styrelsen. ECSPP, som grundades i sep-tember 2005, är en organisation vars uppgift är att främja kemiindustrins etableringar i Europa. KIP har varit med i sammanslutningen sedan starten.

Förändringens tider inom ICT-branschen ICT-branschen i Karlebyregionen har fortsatt sin mode-rata tillväxt. Det stora antalet ingenjörer i branschen torde förklara varför programföretagen upplever marknadsfö-ringen och försäljningen som de största stötestenarna i branschen. ICT-företagen koncentrerar sig ofta på att finslipa sina produkter i oändlighet och tror att de säljer enbart på sin förträfflighet utan egentliga satsningar på försäljning. Marknadsföring och försäljning upplevs som motbjudande, men till all lycka börjar branschens företag


keskuksessa järjestetyssä ”ICT-alan Tärkeässä Tapaamises-sa” tuotteistamisen ja myynnin teemapäivänä kasvumark-kinointiyritys Aava & Bangin Teemu Kankaisen johdolla. Alueemme yrityksiin on edelleen palkattu lisää työvoimaa, mutta myynnin ja markkinoinnin tehtäviin oikeita tekijöitä etsittäessä on ilmennyt jopa osaajapulaa.

Haasteellisen vuoden 2013 valoisia puolia on ollut pilvipalveluiden kasvu, joita yritysten ohjelmistokehitys on nopeasti siirtynyt hyödyntämään. Pilvipalveluiden ja erityisesti SaaS-palveluiden (Software as a Service, eli so-vellusvuokraus sekä ylläpito- ja tukipalvelut) tuottaminen on varsin erilaista liiketoimintaa kuin perinteinen ohjel-mistoliiketoiminta tuoden mukanaan uusia haasteita – ja mahdollisuuksia.

Yhteistyössä alueemme muiden kehitysorganisaatioi-den kanssa KOSEK on ollut aktiivisesti mukana tukemassa uusien palveluiden kehittämistä ja yritysten kansainvälis-tymistä. Uutta teknologiaa ja uutta ajattelua edustavien yritysten kasvua on tuettu, hyvänä esimerkkinä uusista toimintatavoista on syksyllä järjestetty Idealeipomo, kak-sipäiväinen idealeiri. Olemme myös mukana Kaustisen seutukunnan hallinnoimassa Kasvuinno-hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda käytännönläheinen innovaa-tioympäristö paikallisille yrityksille. Mielenkiintoisesti al-kaneen hankkeen palvelukokonaisuus kirkastuu vuoden 2014 aikana.

Menestyksen tukemista ja uhkien torjuntaaKOSEKin johtoajatus ja lähtökohta haasteiden edessä on saattaa yritykset nopeasti vahvalle kasvu-uralle, kohti uusia markkinoita sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tavoite luo työpaikkoja ja hyvinvointia omalle alueellemme. Tässä ajassa ideat ja innovaatiot leviävät eteenpäin käsittämät-tömän nopeasti.

Yritysten liiketoiminnan kasvaessa maanrajojen ulko-puolelle aineettomien tuotannontekijöiden oikeuksien hal-linta korostuu. Nämä IPR-nimikkeellä tunnetut aineettomat

så småningom förstå vikten av dem. Under hösten 2013 för-djupade man sig med problemet i ”ICT-branschens Viktiga Sammanträffande” under temadagen för produktifiering och försäljning som ordnades vid universitetscentret under ledning av Teemu Kankainen från tillväxtmarknadsförings-företaget Aava & Bang. Företagen i vår region har fortsatt att anställa mera arbetskraft, men när man letar efter rätta personer till uppgifter inom försäljning och marknadsfö-ring har det förekommit till och med brist på sakkunniga.

Året 2013 har varit utmanande, men ljusglimtarna har be-stått av tillväxten av molntjänster, vilka företagens programut-veckling har tagit till sig snabbt. Produceringen av molntjäns-ter och i synnerhet SaaS-tjänster (Software as a Service, d.v.s. hyrning av mjukvaror samt underhålls- och stödtjänster) skiljer sig avsevärt från den traditionella programbranschen genom att introducera nya utmaningar - och möjligheter.

KOSEK har i samarbete med andra utvecklingsorgani-sationer i vår region varit aktivt med i utvecklingen av nya tjänster och företagens internationalisering. Företag som representerar ny teknologi och nytänkande har fått stöd i sin tillväxt, ett bra exempel på nya verksamhetsformer är idélägret som ordnades i höstas, Idébageriet. Vi är också med i det av Kaustby ekonomiska region administrerade Kasvuinno-projektet, där målsättningen var att skapa en jordnära innovationsmiljö för lokala företag. Projektet har haft en intressant början och servicehelheten kring projek-tet kommer att klarna under år 2014.

Stöd för framgång och förebyggande av hotKOSEKs ledande tanke och utgångspunkt inför utmaning-arna är att få företagen snabbt på en tillväxtbana, mot nya marknader såväl i hemlandet som internationellt. Målsätt-ningen skapar arbetsplatser och välfärd i vår egen region. Idéerna och innovationerna sprids obegripligt snabbt nu för tiden.

När företagens affärsverksamhet utvidgar sig utanför landsgränserna betonas vikten av administrationen av de immateriella rättigheterna. Dessa immateriella rättigheter


– eli immateriaalioikeudet – koskevat mm. tavaramerkkejä ja patentteja, malli- ja tekijänoikeuksia. Ohjelmistoalalla on välttämätöntä tuntea esimerkiksi omissa tuotteissaan käyttämiensä open source -ohjelmistokomponenttien käyt-töoikeudet. Syvällinen ymmärrys saattaa säästää yrityksen suurilta uhilta. Yhteistyössä yliopistokeskuksen ICT-yksikön hallinnoiman Copra-projektin avulla KOSEK pyrkii lisää-mään alueemme IPR-osaamista, huomion keskipisteessä mm. avoimen lähdekoodin lisenssi-asiat.

Kansainvälistymisen pyörteetKOSEK toimii aktiivisesti alueemme yritysten kansainvä-listymisen hyväksi laajasti eri puolilla maailmaa. Barentsin alueella työstetään määrätietoisesti omaa CleanTech-konseptiamme ja raivataan jalansijaa rakentamisen, pro-sessi- ja kaivosteollisuuden kunnossapidon sekä geo-ja bioenergian alueilla. Tavoitteena uudet, rajoja ylittävät innovaatiohankkeet esimerkiksi Horizon 2020 -ohjelmaan.

Kiinaan on syntynyt uusia yhteyksiä veneteollisuuden etabloinnin kautta. Neuvottelut Lonkoun kaupungin ja maailman suurimpiin alumiiniprofiilien valmistajiin kuu-luva Conglin Groupin kanssa ovat olleet hyvin hedel-mällisiä. Yhteistyötä viritellään myös veneteollisuuden ulkopuolella.

Rakenteilla oleva viiden maan unioni EAC (Eastern African Community) tuo mukanaan uusia mahdollisuuk-sia Kokkolan seudun elintarvike-, työvene- ja CleanTech-teollisuudelle. Finpron kautta on jo käynnistetty esiselvitys markkinoiden laajuudesta ja mahdollisista uusien liiketoi-mintamallien käynnistämisestä.

Pohjoinen-Etelä-hankkeen aikana on muun toiminnan ohella kartoitettu myös liiketoiminnan kehitysmahdolli-suuksia Tansaniassa. Kokkolalaisten yritysten avulla on esitetty uusia ratkaisumalleja ensisijaisesti peruselintar-vikkeiden tuotantoon, varastointiin ja kuljetukseen. Tarve ja mielenkiinto on suurta, mutta Tansanian yrityskulttuuri ei ole vielä kypsä suoran yritystenvälisen kaupankäynnin aloittamiselle.

som kallas för IPR, berör bl.a. varumärken och patent, möns-ter- och upphovsrätt. Inom programbranschen är det nöd-vändigt att känna till t.ex. användarrättigheterna för open source-programkomponenter som används i de egna pro-dukterna. En djupgående förståelse kan förebygga stora hot gentemot företaget. I samarbete med Copra-projektet som administreras av universitetscentrets ICT-enhet strävar KOSEK efter att öka IPR-kompetensen i vår region, med fokus på bl.a. lisensärenden för öppen källkod.

Internationaliseringens virvlarKOSEK verkar aktivt för att främja internationaliseringen av regionens företag på en bred front ute i världen. I Barents-området jobbar vi målmedvetet både med vårt egna Clean-Tech-koncept och med att få fotfäste inom branscher som byggande, process- och gruvindustri, underhåll samt geo- och bioenergi. Målsättningen är nya, gränsöverskridande innovationsprojekt till t.ex. Horizon 2020-programmet.

Nya kontakter har skapats till Kina genom båtindustrins etableringar i landet. Förhandlingarna med staden Lonkou och en av världens största tillverkare av aluminiumprofiler, Conglin Group, har varit mycket givande. Samarbetsdis-kussioner också inom andra branscher har påbörjats.

Den Östafrikanska gemenskapen EAC (Eastern African Community) som omfattar fem länder skapar nya möjlighe-ter för industrin inom livsmedel, arbetsbåtar och CleanTech i Karlebyregionen. Gemenskapen främjar utvecklingen av ett enhetligt handelsområde i Östafrika. Via Finpro har man redan startat en preliminär undersökning om mark-nadens omfattning och om möjligheten att påbörja nya affärsverksamhetsmodeller.

Under samarbetsprojektet mellan Karleby i norr och Ilala i söder (Tanzania) har man vid sidan av annan verksam-het även kartlagt utvecklingsmöjligheter för affärsverksam-het i Tanzania. Med hjälp av en del Karlebyföretag har nya lösningsmodeller presenterats i första hand för tillverkning, lagring och transport av basprodukter inom livsmedel. Be-hovet och intresset är stort, men företagskulturen i Tanza-


nia är inte ännu mogen för direkthandel företagen emellan. I Afrika är det de mycket stora infraprojekten uttryckli-

gen inom energiproduktionen och livsmedelstillverkning-en som är i fokus. I projekt som riktar sig till Afrika strävar KOSEK efter ett nära samarbete med andra aktörer och att förena resurser enligt Team Finlands strategi.

De internationella vindarna sveper över livsmedelsindustrinÅr 2013 var för många av regionens livsmedelsföretag en tid av internationalisering. Många tog sina första steg mot den ryska marknaden, till Kina planeras ett femårigt projekt med en kostnadsberäkning på 15 miljoner euro.

Som samarbetspartner på den ryska marknaden fick vi handelshuset Lend i S:t Petersburg. Handelshuset kom-mer att mellanlagra livsmedlen de köpt upp till Ryssland i Kouvola. Detta underlättar exporten avsevärt för små företag, som inte själva behöver ta sina produkter över gränsen.

I Kina-projektet förhandlas det om finansiering i detta skede, och EU har sett positivt på det omfattande projek-tet. Projektet koordineras av KETEK, från Finland är MTT, Oulun yliopisto och Turun yliopisto med i projektet och med hjälp av KOSEK har man fått med två kinesiska uni-versitet i forskningsprojektet.

Det europeiska mattorget som ordnades i juli i cen-trum av Karleby förde med sig en internationell matfläkt till vår vardag och på förhösten ordnades ett framgångs-rikt seminarium kring närproducerad och ekologisk mat i Kaustby.

För att kunna förstärka livsmedelsbranschens trovär-dighet behöver vi ett långsiktigt utvecklingsprojekt för hela landskapet, ett projekt där man jobbar aktivt med företa-gen utgående från företagens behov. Livsmedelsprojek-tet som avslutas sommaren 2014 har samlat omfattande information on livsmedelsbranschen och dess möjligheter i vår region. Nu är det dags att förena krafterna inom livs-medelsbranschen i Mellersta Österbotten!

Afrikassa korostuvat erittäin suuret infrahankkeet ni-menomaan energiantuotannon ja elintarvikevalmistuksen aloilla. Afrikkaan suuntautuvissa hankkeissa KOSEK pyrkii Team Finland -strategian mukaiseen voimavarojen yhdis-tämiseen ja läheiseen yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa.

Elintarvikealan kansainväliset tuuletVuosi 2013 oli alueemme monille elintarvikeyrityksille kansainvälistymisen aikaa. Monet ottivat ensimmäisiä askeleita kohti Venäjän markkinoita, Kiinan suuntaan on vireillä viisivuotinen, kustannusarvioltaan 15 miljoonan euron hanke.

Venäjän markkinoille saimme yhteistyökumppaniksi pietarilaisen kauppatalo Lendin, joka välivarastoi Kouvo-laan Venäjälle ostamansa elintarvikkeet. Tämä helpottaa merkittävästi pieniä yrityksiä, joiden ei tarvitse huolehtia itse tuotteittensa rajanylityksestä.

Kiinan hanke on rahoitusneuvotteluvaiheessa, ja EU on ollut mittavalle hankkeelle suosiollinen. Hanketta koordinoi Ketek, Suomesta mukana ovat MTT ja Oulun sekä Turun yliopistot, ja KOSEKilla on ollut ratkaiseva rooli kahden kiinalaisen yliopiston saamisessa mukaan tutkimushank-keeseen.

Eurooppalainen ruokatori heinäkuussa keskellä Kokkolaa toi hyvin kansainvälisen ruokatuulahduksen keskelle jokapäiväistä elämäämme ja alkusyksystä Kaus-tisella järjestettiin menestyksekäs lähi- ja luomuruoka-seminaari.

Elintarvikealan uskottavuuden vahvistamiseksi tarvit-semme koko maakunnan yhteisen, pitkäkestoisen kehittä-mishankkeen, missä työtä tehdään tiivisti yritysten kanssa heidän tarpeistaan lähtien. Kesällä 2014 päättyvä elintar-vikehanke on kerännyt kattavasti taustatietoa elintarvike-alasta ja sen mahdollisuuksista alueellamme. Nyt on aika yhdistää keskipohjalaiset elintarvikealan voimat!


Mekanisk träförädling – en professur som målsättningI Österbotten finns en omfattande koncentration av husfa-briker, och enligt förväntningarna påverkade recessionen år 2013 husfabrikernas antal huspaketleveranser negativt, omfattande permitteringar undveks dock. För mindre snickeriföretag var året hyfsat bra, för några rentav utmärkt. Investerings- och utvidgningsviljan har dock varit låg på grund av det instabila läget i nationalekonomin.

Karleby stad tog ett viktigt initiativ genom att plan-lägga tomter för några trähöghus intill bostadsmässoom-rådet. Dessa kan under de närmaste åren växa till en bety-dande sysselsättare inom träbyggnad i vår region.

Inrättandet av träprofessuren har förberetts i samarbe-te med Södra Österbotten med målsättningen att främja nya innovationer inom träindustrin.

Minskad efterfrågan på pälsproduktionenDen imponerande prisutvecklingen som fortsatt under flera år har möjliggjort en omfattande utveckling av pälsfar-merna. Förbättring av produktionsutrymmen och djurens välmående har stått i fokus. Man har också utvidgat päls-farmer och ökat djurantalet. Den kraftiga prisutvecklingen har också lockat flera nykomlingar till branschen.

Pälspriserna steg kraftigt ännu i början av år 2013, men mot slutet av året föll priserna och köplusten våldsamt,

Mekaaninen puunjalostus – tavoitteena professuuriPohjanmaalle on keskittynyt mittava joukko talotehtaita, joten odotusten mukaisesti taantuma puraisi 2013 loven alueemme talotehtaiden talopakettitoimituksista, mittavilta lomautuksilta kuitenkin vältyttiin. Pienemmille puusepänliik-keille vuosi oli kohtuullisen hyvä, joillekin jopa erinomainen. Investointi- ja laajennushalut ovat kuitenkin olleet alamaissa kansantalouden epävakaan tilanteen tähden.

Kokkolan kaupunki teki tärkeän päänavauksen kaa-voittaessaan asuntomessualueen viereen tonttialueen muutamalle puukerrostalolle, joista voi lähivuosina kasvaa alueellemme merkittävä puurakentamisen työllistäjä.

Puuprofessuurin perustamista on valmisteltu yhteis-työssä Etelä-Pohjanmaan kanssa, tavoitteena uudet, puu-tuoteteollisuutta eteenpäin vievät innovaatiot.

Turkistuotannon kasvun kausi taittuiTurkisten useita vuosia jatkunut erinomainen hintakehitys on mahdollistanut turkistilojen voimakkaan kehittämisen. Pääpaino on ollut tuotantotilojen ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Turkistiloja on myös laajennettu ja eläin-määrää kasvatettu. Voimakas hintakehitys on lisäksi hou-kutellut uusia tulijoita alalle.

Turkisten hinnat nousivat voimakkaasti vielä vuoden 2013 alkupuoliskolla, mutta vuoden loppua kohden hinnat


eftersom de milda vintrarna i länderna där pälsanvändarna finns försvagade efterfrågan på pälsprodukter. Merparten av regionens pälsproducenter har dock sin ekonomi i skick efter en lång och stark säsong. Pälsproduktionens skattein-komster är viktiga grundpelare för kommunernas ekonomi i regionen.

Enorma marknader för välfärdsföretagandeFöretagsverksamheten inom vårdbranschen har utvecklats snabbt sedan slutet av 1990-talet, när lagstiftningen möj-liggjorde företagsverksamhet i branschen. Marknaderna är enorma: välfärdsbranschen är en av de ur global synvinkel snabbast växande branscherna sett till både antalet kun-der, service och arbetskraftsbehov.

Kommunerna ansvarar för ordnandet av de obligato-riska välfärdstjänsterna. Hälso- och socialtjänsterna pro-duceras antingen av kommunen själv eller skaffas som köptjänster av aktörer i företags- eller organisationsform. Frivilliga välfärdstjänster är ofta av förebyggande karaktär, såsom motionstjänster och massage, eller sådana som tar hand om vår yttre och inre välmående, såsom tjänster inom frisörs- och skönhetsbranschen.

Det finns 373 företag som är aktiva inom välfärdsbran-schen i Karlebyregionen, dessa sysselsätter sammanlagt 1037 personer. Upp till hälften av producenterna för soci-altjänsterna är föreningar och samfund (29), där verksam-hetens drivande kraft är gemensamt ansvar, omsorgen för de svaga – inte vinstbegär. Gemensamt ansvar, som är kännetecknande för föreningar, invaderar gradvis också fö-retagsfältet, det bildas samhälleliga företag, som har i sin stiftelseurkund tydligt definierat en samhällelig målsättning.

Smärtpunkten för företagsverksamheten i vårdbran-schen är samarbetet kommunerna och företagen emel-lan. En minibusslast företagare och projektanställda från Karlebyregionen besökte i våras Jyväskylä för att bekanta sig med deras modell. På resan bekantade man sig med servicesedelmodellerna som används i Jyväskyläregionen. Lagen om servicesedlar som trädde i kraft år 2009 möjlig-

ja ostohalukkuus putosivat rajusti, koska turkisten käyttäjä-maiden leudot talvet heikensivät turkistuotteiden kysyntää. Valtaosalla alueemme turkistuottajista talous on kuitenkin kunnossa pitkän vahvan kauden jälkeen. Turkistuotannon veroeurot ovat alueemme kuntien taloudelle tärkeitä pe-ruspilareita.

Hyvinvointiyrittäjyydellä valtavat markkinatHoiva-alan yritystoiminta on kehittynyt nopeasti 1990-lu-vun lopulta alkaen, kun lainsäädäntö mahdollisti yritys-toiminnan alalla. Markkinat ovat valtavat: hyvinvointiala on yksi globaalisti nopeimmin kasvavista toimialoista niin asiakasmääriltään, palveluiltaan kuin työvoimatarpeel-taankin.

Pakollisten hyvinvointipalveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat. Terveys- ja sosiaalipalveluita tuottaa joko kunta itse tai ostaa ne yritys- tai järjestömuotoisilta toimijoilta. Vapaaehtoiset hyvinvointipalvelut ovat usein luonteeltaan ennaltaehkäiseviä, kuten liikuntapalvelut ja hieronta, tai hemmottelevia, kuten ulkoista ja sisäistä hyvinvointiamme hoitavat kampaamo- ja kauneudenhoi-toalan palvelut.

Hyvinvointialalla toimii Kokkolan seudulla 373 yritystä, jotka työllistävät yhteensä 1037 henkilöä. Sosiaalipalve-luiden tuottajista jopa puolet on yhdistyksiä ja säätiöitä (29), joilla toimintaa eteenpäin ajava voima on yhteisvas-tuu, huoli heikompien selviämisestä – ei voiton tavoittelu. Yhdistysten toiminnasta tuttu yhteisvastuullisuus tunkeutuu vähitellen myös yrityskenttään, syntyy yhteiskunnallisia yri-tyksiä, joilla on perustamisasiakirjassaan selkeästi määritel-tynä yhteiskunnallinen tavoite.

Hoiva-alan yritystoiminnan kipupisteitä on yhteistyö kuntien ja yritysten välillä. Pikkubussillinen Kokkolan-seudun hyvinvointialan yrittäjiä ja projektihenkilöitä kävi keväällä hakemassa vertaistukea Jyväskylästä. Matkalla tutustuttiin Jyvässeudulla käytössä oleviin palveluseteli-malleihin. Vuonna 2009 voimaan tullut uusi palveluse-telilaki mahdollistaa palvelusetelin käytön lähes kaikissa


sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Jyväskylässä oli löydetty toimivat mallit myös huolta aiheuttavan valvon-nan järjestämiseen.

Antoisa päivä esitteli retkeläisille keskisuomalaisten hyvän esimerkin. Asiakkaan valinnanvapaus ja palveluiden laadun parantaminen on tärkeää myös meidän seudullam-me – esimerkiksi palvelusetelin avulla.

Luovuuden kukoistustaLuovan alan yritystoiminta kumpuaa tekijänsä henkilö-kohtaisen osaamisen ja luomisvoiman saattamisesta talo-udellisesti kannattavaan muotoon. Suuri osa luovan alan toimijoista on sivutoimisia yrittäjiä, jotka saavat varsinaisen elantonsa palkkatyöstä. Niinpä liikevaihdon ja työntekijä-määrien vertailu on mahdotonta – ja turhaa. Luovan alan toiminnalla on myös perinteisesti läheinen yhteys henki-seen hyvinvointiin ja virkistykseen. Niiden arvoa ei euroissa mitata.

TEMin Fact Sheets – Luova alat -julkaisun mukaisesti määritellyillä luovilla aloilla toimii Kokkolan seudulla 206 yritystä. Markkinointiviestintää tekeviä yrityksiä on 15, kuvataidetta tehdään ja myydään antiikin kanssa 15 yri-tyksessä, käsityöyrityksiä on 68, musiikin esittämiseen tai opettamiseen pohjautuvia yrittäjiä on 48 ja muotoilualan yrittäjiä 17. Luovuutta meillä riittää vietäväksi saakka, täytyy vain löytää väylät ja luoda verkot!

gör användningen av servicesedlar i nästintill alla tjänster inom social- och hälsovården. I Jyväskylä hade man hittat fungerande modeller också för anordnandet av övervak-ningen som väcker bekymmer.

Dagen var givande och resenärerna fick ett fint exem-pel på hur det fungerar i Mellersta Finland. Klientens val-frihet och förbättring av servicekvaliteten är viktiga också i vår region – och kan uppnås till exempel med hjälp av servicesedeln.

Kreativiteten blommarFöretagsverksamheten inom den kreativa branschen präglas av själva företagarens personliga kunnande och konstnärliga skaparkraft som omsätts i lönsam ekonomisk verksamhet. En stor del av aktörerna inom den kreativa branschen lever på ett lönearbete och driver sitt företag vid sidan om. Därför är det omöjligt – och onödigt - att jämföra företagens omsättning och antal anställda. Verk-samheten i den kreativa branschen hör också traditionellt nära samman med människans psykiska välbefinnande och rekreation. Värdet av dessa kan inte mätas i pengar.

I Karlebyregionen finns det inom de kreativa bran-scherna definierade enligt ANM:n publikation Fact Sheets – Luovat alat 206 företag. Marknadskommunikation pro-duceras i 15 företag, bildkonst skapas och säljs tillsam-mans med antikföremål i 15 företag, handarbetsföretagen uppgår till 68, musik erbjuds antingen som uppträdanden eller undervisning av 48 företag och inom formgivningen fungerar 17 företagare. Kreativiteten flödar och kunde ex-porteras, vi måste bara hitta de rätta kanalerna och skapa nätverken!


KOSEKin hanketoiminta vuonna 2013 on ollut perin-teisen vahvaa. Uutta on aloitettu, vanhoja jatkettu ja jotkut hankkeet ovat päättyneet. Ihan niin kuin ennenkin.

IDEALEIPOMO – 48 tunnissa ideasta innovaatioksiAlle kolme prosenttia keksinnöistä syntyy yliopistoissa ja korkeakouluissa. Varsinaiset ideanikkarit puuhastelevat jossain aivan muualla: alueemme pk-yrityksissä, autotal-leissa, nikkarinverstaissa ja peräkammareissa. Syyskuussa Villa Elbassa järjestetyn ensimmäisen Idealeirin tavoite oli tarjota osallistujille tilaisuus hioa ideaansa kohti aitoa liike-toimintaa ammattilaisten sparrauksessa sataprosenttisen luottamuksellisesti.

Haku leirille oli avoin kaikille, ideoitaan tarjosivat niin yksityiset ihmiset kuin yrityksetkin. Monipuoli-sesta ja runsaasta, noin 60 idean jou-kosta leirille kehitettäväksi valittiin kahdeksan ideaa, joita leirillä jalos-tettiin kokonaiset kaksi vuorokautta. Idearikkaiden leiriläisten työtä oli tu-kemassa joukko eri alojen asiantun-tijoita: pääomasijoittajia, lakimiehiä, rahoittajia ja yritysmentoreita. Idea-leipomo-hankkeen tavoitteena oli yksittäisen leirin pilotoimisen lisäksi luoda keskipohjalainen toimintamalli innovaatioiden edistämiseen.

Idealeipomo-hanke koostui kol-mesta eri vaiheesta. I Vaihe ”NOS-TATUS” tapahtui ennen leiriä. Silloin koottiin asiantuntijaverkosto, suun-niteltiin leiri ja järjestettiin kahden päivän valmennus leirille osallistuville alueemme yrityskehittäjille. Valmen-

Projektverksamheten inom KOSEK under år 2013 har varit stark helt enligt traditioner. Nya projekt har påbörjats, vissa har fortsatt och en del har avslutats. Precis som förr.

IDÉBAGERIET –från idé till innovation på 48 timmarUnder tre procent av innovationerna föds på universitet och högskolor. De verkliga idésprutorna hittar vi på helt andra ställen: i små och medelstora företag i vår region, i garage, snickarverkstäder och i hemmets vrår. Målsätt-ningen med det första Idélägret som ordnades i Villa Elba i september var att erbjuda deltagarna en chans att slipa sin affärsidé med hjälp sparrning av sakkunniga, hundra-

procentigt konfidentiellt. Alla kunde ansöka om en plats på lägret, och såväl privatpersoner som företag erbjöd sina idéer för vidare-utveckling. Av de ca 60 mångsidiga idéerna som skickades in valdes åtta idéer för att utvecklas på lägret, och under det hela två dagar långa läg-ret finslipades dessa idéer. De idérika lägerdeltagarna hade ett flertal sak-kunniga inom olika branscher till sitt förfogande som stöd i det intensiva arbetet: kapitalinvesterare, jurister, finansiärer och företagsmentorer. Målsättningen med Idébageriet var utöver pilotprojektet med lägret att skapa en verksamhetsmodell för Mel-lersta Österbotten för att främja inno-vationer. Projektet Idébageriet bestod av tre skeden. Första skedet ”JÄSNING-EN” ägde rum före lägret. Man sam-lade ihop ett nätverk av sakkunniga,

NOSTATUSJÄSNINGEN

LEIPOMINENBAKNINGEN

PAISTOGRÄDDNINGEN

H A N K K E E N K O L M E VA I H E T TAP R O J E K T E T S T R E S K E D E N

Hieno vuosi hankkeilleEtt fint projektår


Katso LIMEtv:n Idealeiristä tekemä video!Titta på videon LIMEtv gjort om Idélägret!


nuksen ja koko leirin sisällöstä vastasi tarjouskilpailun voittanut, tamperelainen Vapaa Pudotus. II Vaihe ”LEI-POMINEN” piti sisällään ideahaun ja varsinaisen leirin to-teuttamisen. Jokaisen leirille valitun idean ympärille luotiin asiantuntijatiimi, joka koostui kahdesta alueellisesta yritys-kehittäjästä sekä yhdestä Centria AMK:n Oiva-akatemian opiskelijasta.

Leirin anti koettiin erittäin positiiviseksi. Yrityskehittäjät saivat valtavasti pääomaa omaan, arkiseen työskentelyynsä sekä itse leiristä että sitä edeltäneestä valmennuksesta ja koko toimintatavasta. Tärkeää oli myös verkostoituminen, jonka koettiin olevan huomattavasti vahvempaa kuin aiem-min varta vasten järjestetyillä verkostoitumispäivillä.

Itse leiriä on vaikea sanoin kuvailla. Parhaiten sen in-tensiiviseen tunnelmaan ja hyvään meininkiin pääsee käsik-si katsomalla LIMEtv:n Idealeiristä tekemän jutun:

III Vaihe ”PAISTO” huolehti jälkihoidosta, johon kyt-kettiin tiiviisti alueellisten toimijoiden lisäksi myös pää-omasijoittajat ja valtakunnalliset toimijat, kuten TEKES, SITRA ja Keksintösäätiö. Kaikki leirille osallistuneet saivat mahdollisuuden jatkaa kehittämistyötä asiantuntijoiden tukemana.

planerade lägret och ordnade en tvådagars coaching för de företagsutvecklare i regionen som skulle delta i lägret. Anbudstävlingens vinnare Vapaa Pudotus från Tammerfors ansvarade för coachingen och innehållet för hela lägret. II Skedet ”BAKNINGEN” innehöll idéjakten och genomföran-det av det egentliga lägret. Kring varje idé som hade valts till lägret byggde man upp ett sakkunnigteam som bestod av två regionala företagsutvecklare samt en studerande från yrkeshögskolan Centrias Oiva-akademi. Lägret upplevdes som mycket lyckat. Själva lägret och coachingen före lägret samt hela verksamhetsmodellen gav företagsutvecklarna mycket kapital till sitt eget var-dagliga arbete. Att knyta nya kontakter ansågs också vara viktigt och nätverkandet lyckades mycket bättre än på nät-verksdagar som tidigade ordnats för ändamålet. Själva lägret är svårt att beskriva med ord. Den intensiva stämningen och aktiviteten kommer man bäst åt genom att titta på videon som LIMEtv gjort om Idélägret.

III Skedet ”GRÄDDNINGEN” tog hand om efterarbe-tet, där man hade intensivt samarbete med de regionala aktörerna men även med kapitalinvesterare och aktörer på riksnivå, såsom TEKES, SITRA och Keksintösäätiö. Alla lägerdeltagare fick en möjlighet att fortsätta utvecklingsar-betet med stöd av sakkunniga.


Suurhankkeisiin voimaa yhteistyöstäSuurhankkeiden yritysverkostojen koordinointihankkeen (SYK) alkuvuoden pääpaino oli Keski-Pohjanmaan toimin-takenttään perehtyminen ja kontaktien luominen. Koko vuoden aikana tutuksi tuli noin 60 keskipohjalaisyritystä, joiden perustoiminta-alueet, mahdollisuudet, tuotteet, palvelut sekä kiinnostus yhteistyöverkostoissa ja/tai suur-hankkeissa mukanaoloon kartoitettiin. Vuoden aikana luotiin suhteet myös Pohjois-Suomen muihin yhteistyö-kumppaneihin.

Vuoden 2013 aikana SYK osallistui tai järjesti yhteensä seitsemän Barentsin alueen potentiaalisten asiakkaiden luo suuntautunutta myynti tai fact finding -ulkomaanmat-kaa. Mukana oli aina vähintään kaksi keskipohjalaisyritystä. Lisäksi SYK järjesti alueen yrityksille paikat tai audienssin kolmelle muulle matkalle. Suomessa SYK osallistui lukui-siin messu-, seminaari- ym. tilaisuuksiin ja vieraili monissa potentiaalisissa yhteistyöyrityksissä. Lisäksi hanke osallis-tui lukuisiin kokouksiin ja työryhmiin, joista tärkeimpinä Hanhikivi-yhteyshankkeen sekä työryhmän kokoukset, PP-Avainveturi-hanke, HankeForum sekä BothniaLNG.

SYKin tietojen mukaan vuoden 2013 aikana on perustettu kaksi uutta vientirengasta, joissa on mukana keskipohja-laisyrityksiä. Toteutuneita kauppoja, joiden syntyyn SYK on taustavoimana ollut vaikuttamassa, on tiedossa aina-kin neljä.

Samarbete stärker storprojektTyngdpunkten för Koordinationsprojektet för företagsnät-verk inom storprojekt (SYK) bestod i början av året i att bekanta sig med verksamhetsområdet i Mellersta Öster-botten och skapa kontakter. Under året bekantade man sig med ca 60 företag i Mellersta Österbotten och kartlade deras basverksamhetsområden, möjligheter, produkter, tjänster samt intresse att delta i samarbetsnätverk och/eller storprojekt. Under året skapade man kontakter också med andra samarbetspartners i norra Finland. Under året 2013 deltog eller ordnade SYK sammanlagt sju försäljnings- eller fact finding-utlandsresor till potenti-ella kunder i Barentsområdet. I varje resa deltog minst två företag från Mellersta Österbotten. Utöver detta ordnade SYK platser eller audienser för företag på tre andra resor. i Finland deltog SYK i ett flertal evenemang, bl.a. mässor och seminarier och besökte många potentiella samarbets-företag. Projektet deltog också i flera möten och arbets-grupper, av vilka de viktigaste var Hanhikivi-kontaktprojek-tet samt arbetsgruppens möten, PP-Avainveturi-projektet, HankeForum samt BothniaLNG.

Enligt uppgifter från SYK har det under år 2013 grundats två nya exportringar med företag från Mellersta Österbot-ten. Genomförda affärer som SYK har varit med och påver-kat är åtminstone fyra till antalet.

Alkusyksystä SYK toteutti englanninkielisen Industrial Services -esitteen, joka esittelee 26 alueemme yritys-tä, joilla on arvokasta osaamista ja tahtoa osallistua suurhankkeiden yhteistyöverkostoihin. Suosion myötä esitteen ensimmäinen, 1000 kappaleen painos on jo lo-pussa ja viereisen QR-koodin takaa paljastuu esitteen sähköinen versio.

I början av hösten gav SYK ut en engelskspråkig Industrial Services-broschyr, som presenterar 26 regionala företag som har värdefull kompetens och vilja att delta i stor-projektens samarbetsnätverk. Broschyren har varit efter-traktad och den första upplagan på 1000 broschyrer är redan slut. Bakom denna QR-kod hittar du en elektronisk version av broschyren.


Meeting Point iski oikeaan saumaan!Lokakuussa, Aleksis Kiven päivänä Suurhankkeiden yritys-verkostojen koordinointihanke (SYK) toimi Meeting Point – match making -tapahtuman pääorganisaattorina. Äärim-mäisen onnistunut tapahtuma keräsi Kokkolan Vanhalle Tullipakkahuoneelle 140 osallistujaa. Koolla oli 80 yrityk-sen edustajia sekä Keski-Pohjanmaan ja lähialueiden suur-hankkeista vastaavia päämiehiä ja kehitysorganisaatioiden edustajia. Tapahtuma houkutti tulijoita kauempaakin.

Meeting Point träffade rätt!I oktober, på Aleksis Kivi-dagen fungerade Koordinations-projektet för företagsnätverk inom storprojekt (SYK) som huvudorganisatör för Meeting Point - match making-eve-nemanget. Evenemanget var ytterst lyckat och samlade 140 deltagare till Gamla Tullpackhuset i Karleby. Evene-manget samlade 80 företagsrepresentanter, represen-tanter för utvecklingsorganisationer samt personer som är ansvariga för närområdets storprojekt. Evenemanget lockade deltagare även längre ifrån.


Mielenkiintoinen seminaari, iltapäivällä ”speed dating”Tapahtuman avasi KOSEKin toimitusjohtaja Jonne Sand-berg ja puheenvuoron käytti myös SYK-projektipäällikkö Jukka Oravainen, joka kehotti osallistujia ”Verkostoitu-maan ja tapaamaan uusia ihmisiä – ei vain vanhoja tut-tuja!”.

Aamupäivän aikana edustamansa yrityksen suurista hankkeista ja niiden luomista mahdollisuuksista kertoi-vat mm. Fennovoiman, Saba Windin, Destian, UPM:n ja Yaran edustajat. Seminaariosuuden jälkeen oli varat-tu kolmen tunnin B to B -osio, jonka aikana etukäteen aikataulutetun tahdin mukaisesti yritykset pääsivät kes-kenään 12 x 15 minuutin ”pikatreffeille”. Tullipakkahuo-neen salit täyttyivät konkreettisia neuvotteluita käyvien yritysten edustajista.

Tapahtumasta saatu välitön palaute oli erittäin positii-vista, tapahtuma koettiin hyvin hedelmälliseksi ja puitteet onnistuneiksi.

– Tapahtumasta jäi tosi hyvä fiilis. Tapaaminen kas-vokkain on tehokas ja loppujen lopuksi hyvin yksinkertai-nen järjestää. Tähän suuntaan ollaan selvästi menossa, tj. Jonne Sanberg mietiskeli ja uskoi tapahtuvan kantavan hedelmää.

Omistajanvaihdosmittaristo-hankeAsiantuntijan rooli omistajanvaihdoksessa – kutsukoulutus järjestettiin huhtikuussa.

Omistanjanvaihdos (ov) on monivaiheinen tapahtu-maketju, jonka hallinta vaatii sekä prosessin marssijärjes-tyksen että sisällön tuntemusta. Sujuvaa ja toimivaa omis-tajanvaihdosneuvontaa tarjoavat asiantuntijat tunnistavat oman roolinsa lisäksi myös muiden toimijoiden osuuden prosessissa. Omaan ydinosaamiseen on helppo keskittyä alueellisen yhteistyöverkoston huolehtiessa kokonaispal-velun tasokkuudesta.

Huhtikuussa järjestettiin asiantuntijoille kutsukoulutus. Neljä iltapäivää kestäneen koulutuksen tavoite oli parantaa

Intressant seminarium, ”speed dating” på eftermiddagenKOSEKs verkställande direktör Jonne Sandberg öppnade evenemanget och Jukka Oravainen, projektchef för SYK gjorde också ett inlägg och uppmuntrade deltagarna att ”Bilda nätverk och träffa nya människor - inte enbart gamla bekanta!”. Under förmiddagen medverkade representanter för bl.a. Fennovoima, Saba Wind, Destia, UPM och Yara genom att berätta om stora projekt inom respektive företag och om möjligheter som projekten skapat. Efter seminariet hade tre timmar reserverats för B2B-träffar, där företagen fick träffa varandra på 12x15 minuters ”snabbträffar” enligt på förhand fastslagen tidtabell. Salarna i Tullpackhuset fylldes av företagsrepresentanter som förde konkreta förhand-lingar. Den direkta responsen från evenemanget var väldigt po-sitiv, evenemanget upplevdes som synnerligen fruktbart och lyckat. Vi var väldigt nöjda med evenemanget. Att träffas an-sikte mot ansikte är effektivt och egentligen mycket enkelt att ordna. Det är tydligt att fokus kommer alltmer att ligga i sådana möten, funderade vd Jonne Sandberg och hade stark tilltro till att evenemanget skulle bära frukt. Projektet ägarskiftesmätarenDe sakkunnigas roll i ägarskiften-kursen ordnades i april.

Ett ägarskifte är en process med många skeden, där administrationen kräver kännedom om marschordningen i processen samt om innehållet. Sakkunniga som erbjuder flexibel och fungerande rådgivning för ett smidigt ägarby-te har kännedom om sin egen roll i processen men kän-ner också till vilken roll andra aktörer har. Det är lätt att koncentrera sig på den egna kärnkompetensen när det regionala samarbetsnätverket har hand om kvaliteten på servicehelheten. I april ordnades en kurs för sakkunniga inom området. Målsättningen för kursen som sträckte sig över fyra efter-


middagar var att förbättra deltagarnas kännedom om pro-cessen i helhet och att få regionens aktörer att bekanta sig ännu bättre med varandra. Inbjudan till kursen skickades till 40 nyckelpersoner och ledare, som i sitt eget arbete ger el-ler kommer i framtiden att satsa på ägarskiftestjänster och -rådgivning. De inbjudna bestod av banker, försäkringsbo-lag, advokatbyråer, bokföringsbyråer, företagsförmedlare, utbildnings- och utvecklingsorganisationer samt represen-tanter för lokala företagarorganisationer. Med kursen ville man föra samman de aktörer som är genuint och aktivt intresserade av ägarskiftesproblematiken. Guiden ”Företaget i försäljningsskick” skickades till alla företag i regionen för att väcka tankar om ett ägarskifte. I november ordnades två klinikdagar för företagen, där målsättningen var att hjälpa företagen att komma igång med den krävande ägarskiftesprocessen. Kliniken erbjöd en möjlighet till individuella diskussioner med ägarskiftes-experten Minna Herlevi. Teman för rådgivningen bestod av bl.a. faktorerna som påverkar företagets värde, att se till att företaget är i tillräckligt bra skick för överlåtelse, försäljning/gåva, skattebehandling och skattelättnader vid generationsskifte.

Kasvuinno – ökad tillväxt ochinternationaliseringSista projektet som körde igång år 2013 var KASVUINNO-projektet, som är ett samarbetsprojekt mellan Kaustby ekonomiska region, Kannus stad och KOSEK. Verksam-hetsområdet är hela Mellersta Österbotten. Målsättningen för projektet är att hjälpa företag i vår region att nå tillväxt och exportmarknader. I november ordnade KASVUINNO-projektet evenemang-et ”Jag placerare i tillväxtföretag?” som erbjöd information om hur ett växande företag kan hitta placerare, och hurudant ett företag är som är intressant ur placerarens perspektiv. Evenemanget samlade ca fyrtio personer som intresserade sig för ämnet och diskussionernas vågor gick höga.

osallistujien kokonaisprosessin tuntemusta ja tutustuttaa alueen toimijat toisiinsa entistä paremmin. Mukaan kutsut-tiin 40 avainhenkilöä ja johtajaa, jotka omassa työssään an-tavat tai aikovat tulevaisuudessa panostaa omistajanvaih-dosneuvontaan ja -palveluihin. Kutsuttuina olivat pankit, vakuutusyhtiöt, lakitoimistot, tilitoimistot, yritysvälittäjät, koulutus- ja kehitysorganisaatiot sekä paikallisten yrittäjä-järjestöjen edustajat. Kutsukoulutuksella haluttiin saattaa yhteen ne tahot, jotka ovat aidosti ja aktiivisesti kiinnostu-neita ov-problematiikasta.

Kaikille alueen yrityksille postitettiin kesälukemisiksi ”Yritys myyntikuntoon” -opas omistajanvaihdosajatusten herättelemiseksi.

Marraskuussa järjestettiin yrityksille kaksi klinikkapäi-vää, joiden tavoitteena oli auttaa yritykset alkuun ov-pro-sessin vaativalla tiellä. Klinikka tarjosi tilaisuuden yksilöl-liseen keskusteluun omistajanvaihdosasiantuntija Minna Herlevin kanssa. Aihealueina neuvonnassa olivat mm. yrityksen arvoon vaikuttavat tekijät, parempaan luovutus-kuntoon muokkaaminen, myynti/lahjoitus, verokohtelu ja verohuojennukset sukupolvenvaihdoksessa.

Kasvuinno – vauhtia kasvuun jakansainvälistymiseenVuoden viimeisenä hankkeena käynnistyi KASVUINNO-projekti, jota toteuttavat Kaustisen seutukunta sekä Kan-nuksen kaupunki yhdessä KOSEKin kanssa. Toiminta-alu-eena on koko Keski-Pohjanmaa. Projektin tavoitteena on auttaa alueemme yrityksiä ponnistamaan kohti kasvua ja vientimarkkinoita.

Marraskuussa KASVUINNO-projektin järjestämä ”Mi-nustako yksityinen kasvuyrityssijoittaja?” -tapahtuma tar-josi tietoa siitä, miten kasvava yritys voi löytää sijoittajia, ja millainen yritys on sijoittajan näkökulmasta mielenkiintoi-nen. Tilaisuus keräsi paikalle nelisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta, ja keskustelu oli erittäin vilkasta.


Tilaisuudessa lauteille pääsivät FiBAN ry:n bisnesenke-litoimintaa valaissut Raimo Kuismin sekä paikallinen sarja-yrittäjä Olli Mäkipelto, joka kertoi oman näkemyksensä sii-tä, miten luodaan menestyvä yritys. Tilaisuudessa nähtiin myös yksi yritysesittely, kun lavalle astui kaustislaisen Picturall Oy:n Vesa Laasanen, joka pitchasi yrityksensä erittäin ansiokkaasti. Picturall Oy on uudentyyppisien videontoistolaitteistojen kehittämiseen keskittynyt kasvuyritys. Tapahtuma sai erittäin positiivista palautetta ja jatkoa aiheen ympärille on luvassa.

Vuoden 2014 aikana KASVUINNO järjestää mm. neljä yrityksen rahoituskelpoisuuden kehittämiseen keskittyvää tilaisuutta. Tämän lisäksi yrittäjiä aktivoidaan mm. palvelumuotoilun, 3D-tulostuksen sekä viennin kehit-tämiseen tapahtumien ja koulutusten avulla.

Under evenemanget fick Raimo Kuismin stå i rampljuset och beskriva FiBAN ry:s bisnesängelverksamhet och den lokala serieföretagaren Olli Mäkipelto redogjorde för sin

egen syn på hur man skapar ett framgångsrikt företag. Under evenemanget fick vi också se en företagspresentation när Vesa Laasanen från Pic-turall Oy intog scenen och pitchade sitt företag på ett mycket förtjänstfullt sätt. Picturall Oy är ett tillväxtföretag från Kaustby som har koncentrerat sig på att utveckla en ny typ av videoåtergivning. Evenemanget fick mycket positiv respons och fortsättning kring temat utlovas. Under år 2014

kommer KASVUINNO att ordna bl.a. fyra tillfällen med ut-veckling av företagens finansieringsduglighet som tema. Ytterligare kommer företagare att aktiveras med evene-mang och utbildning i bl.a. serviceformer, 3D-utskrift samt utveckling av export.



Vuosien saatossa KOSEK on toiminut alueellaan monien ideoiden liikkeellepanevana voimana. Kun uusi toimin-tamuoto ajan myötä löytää paikkansa ja vakiintuu, siirtyy KOSEK mielihyvin taka-alalle taustavoimaksi.

KOSEKilla on aktiivinen rooli myös tiedotuksessa ja markkinoinnin tukemisessa. Kun KOSEK on mukana toimin-nassa, pidämme huolta myös siitä, että tieto kulkee hyvin joka tasolla ja toiminta näkyy vahvasti ulospäin!

Messuvuosi alkaa MatkamessuillaMatkamessut tammikuussa 2013 olivat jälleen erittäin on-nistuneet. Kokkolan Matkailun isännöimä, täysin uusittu osasto herätti valtavasti positiivista huomiota. Osaston uu-desta ilmeestä vastasi graafinen suunnittelija Elina Warsta ja suunnittelusta sisustussuunnittelija Mervi Reini – nuorta kokkolalaista huippuosaamista!

Matkamessuilla nähtiin jo toisen kerran KOSEKin me-nestyksellä organisoima Yritystori. Yritystorikonseptia on testattu ja toteutettu nyt parin vuoden ajan erilaisten ta-pahtumien yhteydessä. Konsepti soveltuisi myös yrittäjien omin voimin toteutettavaksi.

Matkamessut 17.–20.1.2013 Helsingin Messukeskuksessa • Kokkolan Matkailun osasto, jonka yhteydessä jo toisen kerran KOSEKin organisoima yritystori. • Uusi messuosasto: Mervi Reini ja Elina Warsta. • Yritystorilla oli mukana 22 paikallista yritystä. Huippudesignia ja kosekkilaista osaamista. Myynti ylitti odotukset ja yrittäjät solmivat uusia tärkeitä kontakteja

Under årens lopp har KOSEK fungerat som en drivande kraft för många idéer i sin region. När den nya verksam-hetsformen med tiden hittar sin plats och etableras drar KOSEK sig gärna tillbaka för att stöda och hjälpa vid behov.

KOSEK har också en aktiv roll när det gäller att infor-mera och marknadsföra. När KOSEK är med i verksamhe-ten ser vi också till att informationen fungerar på alla nivåer och verksamheten får mycket synlighet!

Mässåret börjar med ResemässanResemässan i januari 2013 var igen väldigt lyckad. Karleby Turisms fullständigt förnyade avdelning väckte stor positiv uppmärksamhet. Grafiska designern Elina Warsta ansvarade för avdelningens nya utseende och inredningsdesigner Mer-vi Reini för planeringen - ung toppkompetens från Karleby!

Med på Resemässan redan andra året i rad var Före-tagstorget, som KOSEK framgångsrikt organiserat. Kon-ceptet med Företagstorget har testats och genomförts nu under några år i samband med olika evenemang. Koncep-tet skulle också lämpa sig att genomföras med företagar-nas egna krafter.

Resemässan 17–20.1.2013 i Helsingfors Mässcentrum • Karleby Turisms avdelning med Företagstorget som KOSEK organiserade redan för andra gången. • Den nya mässavdelningen: Mervi Reini och Elina Warsta. • I Företagstorget deltog 22 lokala företag. Toppdesign och kompetens á la KOSEK. Försäljningen övergick alla förväntningar och företagarna knöt nya viktiga kontakter.

KOSEK – uuden aloittaja ja vahva vaikuttajaKOSEK – initiativtagare och stark påverkare


SoteRekry tärkeää aluemarkkinointiaSoteRekry-hankkeen tavoite on alueemme sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen. Uhkana häämöttää pa-heneva lääkäri- ja hoitajapula, joka olisi ikävä asia sekä alueen kehittämisen että jo täällä asuvan väestön kannal-ta. SoteRekry vaalii väestömme hyvinvointia ja on samal-la myös hyvin tärkeää aluemarkkinointia. Kotiseutumme menettää muuttajien, ja tänne sijoittumista harkitsevien toimijoiden silmissä kiinnostavuuttaan, mikäli sote-pal-velumme eivät ole kunnossa. Toimiva arki on ihmisille tärkeää.

Omalla alueellaan KOSEK haluaa tukea alueellisten toimijoiden ponnisteluita lääkäri- ja hoitajapulan ehkäi-syssä. KOSEK ei ole hankkeessa mukana taloudellisella panoksella vaan asiantuntijaroolissa. Kokkolan seudun SoteRekry-hanke oli näyttävästi esillä mm. Lääkäripäivillä ja Sairaanhoitajapäivillä tammi- ja maaliskuussa 2013.

Lääkäripäivät 8.–11.1.2013 Helsingin Messukeskus • Sairaanhoitajapäivät 14.–15.3.2013 Helsingin Messukeskus • Tutustu SoteRekryyn Facebookissa: https://www.facebook.com/soterekrykokkola

SoteRekry viktig regionmarknadsföringMålsättningen med SoteRekry-projektet är att trygga so-cial- och hälsovårdstjänsterna i vår region. Det finns en risk för en allt större brist på personal inom social- och hälsovården vilket skulle vara mycket beklagligt med tanke på regionens utveckling och befolkningen som redan är bosatt här. SoteRekry slår vakt om befolkningens välfärd och är samtidigt en synnerligen viktig del av regionmark-nadsföringen. Vår hembygd är inte lika intressant för po-tentiella inflyttare och för företag som överväger att etab-lera sig regionen, ifall våra sote-tjänster inte är i ordning. En fungerande vardag är viktig för alla.

KOSEK vill inom sin egen region stöda de lokala aktörer-nas ansträngningar med att förebygga bristen på personal inom social-och hälsovården. KOSEK deltar inte i projektet med ekonomiska insatser utan har en expertroll. Karlebyre-gionens SoteRekry-projekt var synligt med på bl.a. Läkarda-garna och Sjukskötardagarna i januari och mars 2013.

Läkardagarna 8–11.1.2013 Helsingfors Mässcentrum • Sjukskötardagarna 14–15.3.2013 Helsingfors Mässcentrum • Bekanta dig med SoteRekry på Facebook: https://www.facebook.com/soterekrykokkola


Maaliskuussa KemiaaKokkolassa usko kemianteollisuuden tulevaisuuteen on vahva. Pohjoismaiden suurimpaan epäorgaanisen kemian keskittymään on viime vuosina investoitu merkittävästi ja vapaata tilaa Kokkolaan sijoittuville yrityksille on tarjol-la vielä runsaasti. Kemianteollisuus kuuluu ehdottomasti KOSEKin kärkitoimialoihin ja se näkyy komeasti ulospäin.

ChemBio Finland 2013 -tapahtumassa Helsingissä 20.–21.3.2013 • Kokkolan seudun osaamiskeskuksen, Teknologiakeskus KETEKin sekä KOSEKin yhteisosasto. • Näytteilleasettajina mukana myös Yliopistokeskus Chydenius, Centria AMK sekä Kokkola Industrial Park. • Myös Kokkola – Kemiaa maailmalle -osastolla näkyi Elina Warstan graafinen ilme.

Kemi i marsTilltron på kemiindustrins framtid är stark i Karleby. Under de senaste åren har det investerats friskt i Nordens största koncentration på oorganisk kemi och det finns fortfarande ledigt utrymme för företag som vill etablera sig i Karleby. Kemiindustrin hör definitivt till KOSEKs toppbranscher och det visas ståtligt.

ChemBio Finland 2013 – evenemanget i Helsingfors 20–21.3.2013 • Karlebyregionens kompetenscenters, Teknologicenter KETEKs samt KOSEKs gemensamma avdelning. • Med som utställare fanns också Universitetscenter Chydenius, yrkeshögskolan Centria samt Kokkola Industrial Park. • Elina Warstas grafiska utseende fanns också med på avdelningen Karleby - Kemi till världen.


Design från Karleby – trygg tillväxtI Karlebyregionen finns rikligt med hantverkare, kreativitet, öga för stil och skönhet. Många av hantverkarna jobbar ensam som småföretagare, och deras produkter och kom-petens förtjänar verkligen sin plats på världskartan, men när det gäller att hitta sin egen väg från Karleby ut i världen behövs stödet från KOSEK.

Under sommaren 2013 provade man nya lösningar för att utveckla de lokala hantverks- och designprodukternas försäljning och marknadsföring. Man strävade efter att hitta nya marknader och stöda produktutvecklingen med bl.a. Design Växthus samt den gemensamma avdelningen på Formex-mässan.

KOSEKs goda erfarenheter av Företagstorget skapade en modig idé om en pop up-butik: Design Växthus. I växt-

huset får företagen växa tryggt med framgång i sikte, få stöd i försäljningen, marknadsföringen och produkt-

utvecklingen. I förädlingen av den egna idén. Design Växthus-butiken deltog flitigt i

olika evenemang i den egna regionen un-der sommaren. Genom att ha med sig pro-dukterna där människorna rörde sig nådde man nya kundgrupper: Växthuset restes vid Lochteå Evangeliefest, i Karleby centrum

under det Europeiska mattorget och Kok-kola Cup och på Salutorget under firandet

av Venetziaden och i bibliotekets utrymmen under Handelns och kulturens natt.

I augusti reste Växthuset längre bort: Formex-mässan samlade inredningsdesigners och -försäljare från Norden och övriga världen till Stockholm. Fackmässan hade över 20 000 besökare och bland utställarna fanns nykomlingarna PaaPii Design, Wood one Oy och Sami Lamberg Design som deltog i Design Växthus-avdelning-en som KOSEK ordnat. Mässresan var framgångsrik på många sätt: beställningar, värdefull feedback, erfarenhe-ter av inköparnas preferenser utanför Finland, flera tips på produktutveckling och massor med livsviktiga kontakter.

Kokkolalaisen muotoilun kasvun aikaKokkolan seudulla on runsaasti kädentaitoja, luovuutta, sil-mää tyylille ja kauneudelle. Monet taitajista ovat yksin työtä tekeviä pienyrittäjiä, joiden tuotteet ja taidot ansaitsevat kirkkaasti paikkansa maailmankartalla, mutta KOSEKin tuki oman tien löytämiseen Kokkolasta maailmalle on tarpeen.

Paikallisten käsityö- ja design-tuotteiden myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi kesällä 2013 kokeiltiin uusia ratkaisuja. Uusia markkinoita haettiin ja tuotekehitystä tu-ettiin mm. Design Kasvihuoneen sekä Formex-messujen yhteisosaston voimin.

KOSEKin hyvät kokemukset Yritystorista synnyttivät rohkean idean siirrettävästä myymälästä: Design Kasvi-huone. Kasvihuoneen suojissa yritykset voivat kasvaa koh-ti kukoistustaan, saada tukea myyntiin, markkinointiin ja tuotekehitykseen. Oman idean jalostamiseen.

Design Kasvihuone -myymälä kiersi kesällä ahkerasti oman alueen tapahtumissa. Tuomal-la tuotteet sinne, missä ihmiset liikkuvat, ta-voitettiin uusia asiakasryhmiä: Kasvihuone pystytettiin Lohtajan Evankeliumijuhlille, Kokkolan keskustaan Eurooppalaisen ruo-katorin ja KokkolaCupin ajaksi, Venetsia-laistorille sekä kirjaston tiloja hyödyntäen Kaupan ja kulttuurin yöhön.

Elokuussa tie vei kauemmaksi: Formex-messut keräsivät Tukholmaan Pohjoismaiden ja muun maailman sisutusmuotoilijat ja -myyjät. Ammattilaismessuilla kävijöitä oli yli 20 000 ja näytteil-leasettajien joukossa KOSEKin järjestämällä Design Kas-vihuone -osastolla ensikertalaisina PaaPii Design, Wood one Oy ja Sami Lamberg Design. Messumatka oli monin tavoin menestys: tilauksia, arvokasta palautetta, kokemusta ostajien mieltymyksistä Suomen ulkopuolella, paljon tuo-tekehitysvinkkejä ja roppakaupalla elintärkeitä kontakteja.



Alihankintamessuilla aina mukanaYksi KOSEKin jokavuotisista tapahtumista on syyskuussa Tampereella järjestettävät Alihankintamessut. Vuonna 2013 messujen pääteemana oli muotoilu ja kilpailukyky. KOSEK järjesti jälleen messuille yhteisosaston, jolla oli mukana viisi alueen yritystä

Alihankintamessut esittelee kattavasti metalli-, elektroniikka-, muovi- ja kumiteollisuutta, teollisuuden ICT-ratkaisuja sekä näiden alojen suunnittelua ja konsul-tointia. Suomen johtava teollisuuden messutapahtuma näytti kolmen päivän napakassa paketissa kävijöille läpi-leikkauksen toimialan tilanteesta ja näkymistä sekä alan innovaatioista.

Alihankinta 2013 -messut 24.–26.9. • Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa KOSEKin yhteisosasto.

KOSEK tukee toimintaa: Kokkola Material Week Marraskuussa 2013 Kokkolassa järjestettiin merkittävä – mah-dollisesti jopa Suomen suurin – raaka-ainekemian tapahtu-ma. Nelipäiväisen tapahtuman aiheina olivat mm. akkukemia, korroosio, metallien talteenotto, biomassa ja biokomposiitit.

Kokkola Material Week 12.–15.11.2013. Tutustu menneeseen ja tulevaan tapahtumaan: https://www.facebook.com/KokkolaMaterialWeek

Alltid med på UnderleverantörsmässanEtt av evenemangen som KOSEK årligen deltar i är Under-leverantörsmässan i Tammerfors som ordnas i september. År 2013 hade mässan formgivning och konkurrenskraft som huvudtema. KOSEK arrangerade igen en gemensam av-delning på mässan, där fem företag från regionen deltog.

På underleverantörsmässan presenteras i stor omfatt-ning metall-, elektronik-, plast- och gummiindustrin, indu-strins ICT-lösningar samt planering och konsultering inom dessa branscher. Under de tre mässdagarna presenterade Finlands ledande mässevenemang för industrin ett tvär-snitt av branschens situation och utsikter samt innovatio-nerna inom branschen i ett nötskal för besökare.

Underleverantörsmässa 2013, 24–26.9. • KOSEKs gemensamma avdelning i Tammerfors Mäss- och Sportcenter.

KOSEK stöder verksamheter: Kokkola Material Week Ett betydande – möjligtvis Finlands största – evenemang inom råvarukemin ordnades i Karleby i november 2013. Teman för det fyra dagar långa evenemanget var bl. a. batterikemi, kor-rosion, metallåtervinning, biomassa och biokompositer.

Kokkola Material Week 12–15.11.2013. Bekanta dig med det senaste samt det kommande evenemanget:

https://www.facebook.com/KokkolaMaterialWeek


Maailma lähelle KokkolaaYksi alueemme jatkuvan kehityksen ja hyvinvoinnin kul-makivistä on hyvä saavutettavuus. Maakuntamme vienti tuottaa Suomen bkt:stä merkittävän osuuden. Vahva vien-timme perustuu teollisuuden rakenteeseen, minkä veturei-na pk-yritykset toimivat. Tulevina vuosina after sales -toi-mintojen merkityksen odotetaan korostuvan, joten myös matkustamisen tarve on jatkuvassa kasvussa.

Tulevaisuudessa eri liikennemuotojen kehittäminen ja yhdistäminen on varmasti haastavaa. Joustava, ekoteho-kas, uusia innovaatiota hyödyntävä liikkuminen on ihmisten logistiikan kivijalka. Maantie-, meri-, raide- ja ilmaliikenteen tulee toimia kokonaisvaltaisesti. Henkilöliikenteen pullon-kaulat ovat huomion keskipisteenä. Alueemme on logis-tisesti oiva keskipiste, jossa eri liikennemuodot yhdistyvät luonnollisesti. Kokkolassa vireillä oleva matkakeskushanke luo hyvän pohjan eri liikennemuotojen kokonaisvaltaiselle tarkastelulle.

KOSEK pitää lentokentän toiminnan turvaamista ja hy-vien liikenneyhteyksien kehittämistä alueemme kannalta elintärkeänä. Kehitysyhtiöt KOSEK ja Concordia, Pohjan-maan Kauppakamari ja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät muo-dostavat kehitystyön koordinaation ytimen. Laaja yhteistyö alueen ja ilmailualan toimijoiden sekä Ruotsin yksityisten kenttien, lentoliikennesidosryhmien ja operaattoreiden kanssa on avainasemassa taataksemme Kokkola-Pietar-saari-lentokentälle, ja sitä kautta koko maakunnallemme, valoisan tulevaisuuden.

Världen nära KarlebyEn av vår regions hörnstenar för kontinuerlig utveckling och välfärd är bra tillgänglighet. Vårt landskaps export utgör en betydande del av Finlands BNP. Vår starka export baserar sig på strukturerna inom industrin, där små och medels-tora företag fungerar som dragare. Under de kommande åren förväntas betydelsen av after sales-verksamheten stå i centrum, varför också resebehoven fortsättningsvis kom-mer att öka.

I framtiden kommer utvecklingen och förenandet av olika trafikformer säkerligen att vara utmanande. Ett flexi-belt, ekoeffektivt trafiknät som betjänar sig av nya inno-vationer är grundstenen i människornas logistik. Trafiken på landsvägar, farleder och järnvägar samt flygtrafiken ska fungera som en helhet. Flaskhalsarna i persontrafi-ken står i fokus. Vår region är logistiskt sett en utmärkt medelpunkt där de olika trafikformerna förenas på ett naturligt sätt. Resecenter-projektet som är på gång i Kar-leby skapar en bra grund för en heltäckande granskning av olika trafikformer.

KOSEK anser att tryggandet av flygplatsens verksam-het och utvecklingen av goda trafikförbindelser är synner-ligen viktiga med tanke på vår region. Utvecklingsbolagen KOSEK och Concordia, Österbottens handelskammare och Mellersta Österbottens Företagare står i centrum av koordineringen av utvecklingsarbetet. Det omfattande samarbetet med aktörer i regionen och inom luftfarts-branschen samt med privata flygplatser i Sverige, flygtra-fikens intressentgrupper och operatörer är i nyckelroll för att kunna garantera en ljus framtid för Karleby-Jakobstads Flygplats och därigenom hela landskapet.


Tammikuussa 2013 suuri yleisö näki vuotuisilla Matka-messuilla ensimmäistä kertaa Kokkolan messuosaston uudistuneen ilmeen. Uusi osasto toteutettiin puhtaasti kokkolalaisin voimin: osaston suunnittelusta vastasi sisus-tussuunnittelija Mervi Reini. Näyttävät grafiikat ja kuvituk-set ovat palkitun graafisen suunnittelijan Elina Warstan työtä. Lopputulos on upea.

– Mervi Reini oli pääsuunnittelijana ja osaston ilme oli jo pitkällä, kun minä tulin mukaan toteuttamaan osaston suurelle huomioseinälle kuvitettua kuvaa Kokkolasta. Sain kuvan suunnittelun suhteen aika vapaat kädet. Mietin, mikä sopisi osaston kokonaisilmeeseen, joka oli graafinen ja mo-derni. Tämän lisäksi mietin kuvaa siltä kannalta, että se toimisi niin suuressa kuin pienemmässäkin koossa. Kuvan tuli olla erottuva, mielenkiinnon herättävä, mutta kuitenkin helposti lähestyttävä.

Parhaat puolet raikkaasti esiinWarsta kertoo, että häntä inspiroi Reinin suunnittelema freesi ja raikas ilme, joka henki positiivisuutta ja tässä ajas-

I januari 2013 i samband med den årliga Resemässan fick den stora allmänheten bekanta sig för första gången med det förnyade visuella utseendet för Karlebys mässavdel-ning. Den nya avdelningen genomfördes helt och hållet med krafter från Karleby. Inredningsdesigner Mervi Reini ansvarade för planeringen av avdelningen. Den effektfulla grafiken och illustrationerna är den belönade grafiska de-signern Elina Warstas verk. Slutresultatet är imponerande.

– Mervi Reini var huvudplaneraren och planeringen av montern var redan långt när jag kom med för att förverkliga en illustrerad bild av Karleby till avdelningens stora fond-vägg. Jag fick tämligen fria händer angående planeringen av illustrationen. Jag funderade på vad som skulle passa till avdelningens helhetsutseende, som var grafiskt och modernt. Därtill ville jag också att bilden skulle fungera både i mindre och större format. Bilden skulle skilja sig ur mängden, väcka intresse, men ändå vara lättillgänglig.

Det bästa av Karleby med en fräsch touch Warsta berättar att hon inspirerades av det fräscha ut-trycket som Reini planerat, som andades positivitet och

Uuden messuosaston taikaaImponerande ny mässavdelningKuva©Laura Tättilä


sa olemista. Jo suunnittelun alkuvaiheessa oli ajatus myös siitä, että uutta ilmettä haluttaisiin käyttää myös muualla kuin messuosastolla.

– Halusin kuvituskuvaani tuoda Kokkolan kaikki parhaat puolet esiin. Muun muassa lyhyet välimatkat, hurmaavan vanhan kaupungin, merellisyyden ja kesäisen eläväisyyden. Siinä vaiheessa kun kuvitustyö minulta tilattiin, kuvaa ha-luttiin käyttää matkailuesitteissä, t-paidoissa, korteissa ja osaston huomioseinässä. Sen pitemmälle ei ajatusta vie-lä siinä vaiheessa ehditty miettiä. Kuvat ja grafiikat saivat kuitenkin niin paljon positiivista palautetta, että pian huo-mattiin, että kuvan ja uuden visuaalisen suunnan jatkokäyt-täminen ja -työstäminen kannatti.

Jo ensimmäisen vuoden aikana messuosastolle suun-niteltu ilme on taittunut moneen muuhunkin tarkoitukseen: Desing Kasvihuone, Kokkolan Matkailun uudistuneet netti-sivut ja Kokkolan matkailuesite – muutamia mainitaksemme.

Mittakaavan muutosWarsta on tehnyt grafiikoita jo useammille messuosastoille.

– Itse osaston suunnittelee joko meidän Solmu-yrityk-sessämme sisustusarkkitehti, mieheni, Kasper Tammela tai sitten jokin toinen asiakkaan kontaktiyritys messualalta. Messuosastojen grafiikoita suunnitellessa mielenkiintoisin-ta on se, että työt ovat niin suuressa koossa, että niiden suunnittelun lähtökohdat ovat joiltakin osin erilaiset. On mukavaa vaihtelua tehdä ”jättikuvia”.

Elina Warstan työt ovat monille tuttuja esimerkik-si kirjankansista ja Pauligin Juhla Mokka 2013 -kilpailun voittoisasta ”Kahvipannun taikaa” -kahvirasiasta. Messu-osastolla mittakaava on merkittävästi kahvipurkkia tai kir-jankantta suurempi.

– Suunnittelussa täytyy aina miettiä katseluetäisyydet. Messuosastoa katsotaan hyvinkin kaukaa, joten sen grafii-koissa pitää olla jotain niin suurta ja selkeää, että se välittää viestin kymmenien metrien päähän. Kahvipurkkia katso-taan aina lähietäisyydeltä, kun taas kirjan kantta suunnitel-lessa täytyy ottaa huomioon se, että sen etukannen pitää markkinoinnissa toimia periaatteessa postimerkinkokoise-nakin. Mutta hyvin tehty kuvitus tai graafinen suunnittelu toimii monesti niin suuressa kuin pienemmässäkin koossa, Warsta tiivistää.

nutid. Redan i inledningsfasen av planeringen fanns tanken om att det nya utseendet också skulle användas till andra ändamål.

– Jag ville med min illustration lyfta fram Karlebys bästa egenskaper. Bland annat de korta avstånden, den charmiga Neristan, den maritima miljön och den livliga sommaren. När illustrationen beställdes av mig ville man också använda den i resebroschyrer, t-skjortor, kort och mässavdelningens fondvägg. I det skedet fanns det dock inte tid att utveckla tanken vidare. Bilderna och grafiken fick emellertid så mycket positiv feedback att man fann snabbt att vidareanvändning och -utveckling av bilden och det visuella utseendet lönade sig.

Det nya visuella utseendet som designades för mässan har redan hunnit användas till flera olika ändamål: Design Växthus, Karleby Turisms nya internetsidor och Karlebys resebroschyr – för att nämna några.

Ändrad skala Warsta har redan gjort grafik till ett flertal mässavdelningar.

– Själva avdelningen planeras antingen i vårt Solmu-företag av min man, inredningsarkitekt Kasper Tammela eller av en samarbetspartner som kunden har inom mäss-branschen. Det mest intressanta med att designa grafik till mässavdelningar är att arbeten ska göras i ett så stort format, att utgångspunkterna för planeringen av dem är delvis helt annorlunda är annars. Att få göra ”jättestora” bilder utgör trevlig variation.

Elina Warstas arbeten är bekanta för många från till exempel bokpärmar och kaffeburken ”Kahvipannun tai-kaa” som vann Pauligs illustratörstävling för Jubileums Mocca 2013. När det gäller en mässavdelning är skalan avsevärt större än en kaffeburk eller en bokpärm.

I planeringen måste betraktarens avstånd till illustra-tionen tas i beaktande. En mässavdelning betraktas ock-så på långt håll och grafiken ska vara så stor och tydlig, att budskapet kan ses även om du står tiotals meter ifrån den. En kaffeburk betraktas alltid på nära håll medan man i planeringen av en bokpärm måste ta i beaktande att fram-sidan måste fungera i marknadsföringen i princip även i frimärksstorlek. Men en väl gjort illustration eller grafisk planering fungerar ofta både i större och mindre format, sammanfattar Warsta.


2013 2012

Liikevaihto 1 438 885,37 1 650 170,21 Omsättning Liiketoiminnan muut tuotot 339 945,42 342 791,40 Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut - 579 775,24 - 1 017 742,85 Material och tjänster Henkilöstökulut - 721 470,80 - 626 482,34 Personalkostnader Poistot - 5 505,45 - 5 191,86 Avskrivningar Liiketoiminnan muut kulut - 461 651,00 -344 072,65 Övriga rörelsekostnader

Liikevoitto (-tappio) 10 428,30 - 528,09 Rörelsevinst (-förlust)

Rahoitustuotot ja kulut 9 226,26 - 31 343,91 Finansiella intäkter och kostnader Voitto (-tappio) Vinst (-förlust) ennen satunnaisia eriä 19 654,56 - 31 872,00 före extraordinära poster Voitto (-tappio) Vinst (-förlust) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 19 654,56 - 31 872,00 före bokslutsdispositioner och skatter Tuloverot - 21 011,61 -3,00 Direkta skatter

Tilikauden voitto (-tappio) - 1 357,05 - 31 875,00 Räkenskapsperiodens vinst (-förlust)

TuloslaskelmaResultaträkning 1.1.2013 – 31.12.2013


VASTAAVAA 2013 2012 AKTIVA

Pysyvät vastaavat Bestående aktiva Aineelliset hyödykkeet 16 516,34 15 575,58 Materiella tillgångar Sijoitukset 16 731,84 24 731,84 Placeringar Pysyvät vastaavat yhteensä 33 248,18 40 307,42 Bestående aktiva

Vaihtuvat vastaavat Rörliga aktiva Saamiset 392 590,92 422 618,54 Fordringar Rahat ja pankkisaamiset 1 322 425,44 1 626 978,59 Kassa och bank

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 715 016,36 2 049 597,13 Rörliga aktiva

VASTAAVAA 1 748 264,54 2 089 904,55 AKTIVA

VASTATTAVAA 2013 2012 PASSIVA

Oma pääoma Eget kapital Osakepääoma 500 000,00 500 000,00 Aktiekapital Edellisten tilikausien voitto (tappio) - 29 380,21 2 494,79 Balanserad vinst (förlust) från tidigare räkenskapsperioder Tilikauden voitto (tappio) - 1 357,05 - 31 875,00 Räkenskapsperiodens vinst (förlust) Oma pääoma yhteensä 469 262,74 470 619,79 Eget kapital

Vieras pääoma Främmande kapital Lyhytaikainen yhteensä 1 279 001,80 1 619 284,76 Kortfristiga Vieras pääoma yhteensä 1 279 001,80 1 619 284,76 Främmande kapital

VASTATTAVAA 1 748 264,54 2 089 904,55 PASSIVA

TaseBalansräkning 31.12.2013


KOSEK on koordinoiva asiantuntijaKOSEK är koordinerande expert


KOSEK, Kokkolanseudun Kehitys Oy, on kaikille yrittäjil-le ja kaikenkokoisille yrityksille tarkoitettu monipuolinen elinkeino- ja kehittämispalveluiden sekä yritysneuvonnan tarjoaja. Kannuksen (vuoden 2013 loppuun saakka) ja Kok-kolan kaupunkien omistama kehitysyhtiö on perustettu syk-syllä 2002, ja siitä lähtien sen yksi tärkeimmistä tehtävistä on ollut yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytysten kehit-täminen Kokkolan seudulla. Tehtävänä on lisäksi edistää kuntien ja talouselämän keskinäistä yhteistoimintaa, valvoa alueen etua ulkopuolisen rahoituksen ja resurssien han-kinnassa sekä tehdä alueen yrityksiä ja elinkeinoelämää tunnetuksi.

KOSEKilla on tärkeä rooli koordinoivana asiantuntija-na. Yrittäjän ei itse tarvitse miettiä, minkä alueella toimivan kehittäjäorganisaation puoleen hän kääntyisi. Yrittäjä voi aina ensimmäiseksi ottaa yhteyttä KOSEKin henkilöstöön. KOSEKin tehtävänä on tietää, millaista osaamista ja asian-tuntijuutta eri kehittäjäorganisaatioista löytyy ja hakea yrit-täjälle paras mahdollinen partneri.

KOSEKin tehtävänä on auttaa sijoittuvia yrityksiä aloittamaan liiketoimintansa Kokkolan seudulla sekä jo alueella toimivia yrityksiä toimitiloihin liittyvissä asioissa. Henkilöstön koulutukseen ja rekrytointeihin liittyvät asiat kuuluvat myös neuvontapalveluiden piiriin. Rahoitukseen liittyvissä asioissa yrityksiä autetaan niin kehittämishank-keiden rahoituksen kuin yrityksen taloudenhallinnan suun-nittelussa. KOSEK palvelee yrityksiä lisäksi uusien markki-noiden hakemisessa sekä omistajanvaihdoksissa. Alueen yrityksille neuvontapalvelut ovat maksuttomia. Yrityksiä neuvomassa KOSEKissa on asiantuntevat yritysasiamie-het, joilla jokaisella on omat erityisosaamisen alueensa ja vastuutoimialansa.

KOSEK, Karlebynejdens Utveckling Ab är en organisation som erbjuder alla företagare och företag av alla storlekar mångsidiga närings- och utvecklingstjänster samt före-tagsrådgivning. Utvecklingsbolaget som ägs av Kannus (till slutet av året 2013) och Karleby städer grundades hösten 2002 och en av dess viktigaste uppgifter har sedan dess varit att utveckla verksamhetsförutsättningarna för företag och samfund i Karlebyregionen. Uppgiften är också att främja samarbetet inom kommunerna och näringslivet, bevaka regionens intressen vid anskaffningen av extern finansiering och resurser samt att göra regionens företag och näringsliv kända.

KOSEK har en viktig roll som koordinerande expert. Företagaren behöver inte ensam fundera på vilken ut-vecklingsorganisation i regionen han ska vända sig till. Företagaren kan alltid i första hand vända sig till KOSEKs personal. KOSEK har som uppgift att veta vilken typ av kompetens och sakkunnighet det finns inom olika utveck-lingsorganisationer och att söka fram den bästa möjliga partnern för företagen.

Det är KOSEKs uppgift att hjälpa företag som håller på att etablera sig i Karlebyregionen att starta sin affärs-verksamhet samt att hjälpa redan verksamma företag i regionen när det gäller verksamhetslokaler. Sådana ären-den som personalskolning och rekrytering hör också till rådgivningstjänsterna. När det gäller finansieringsärenden får företagarna hjälp både när det gäller finansiering av utvecklingsprojekt och planering av företagets egen eko-nomiförvaltning. KOSEK betjänar företagen också när de söker nya marknader eller funderar på ägarskifte. Rådgiv-ningstjänsterna är kostnadsfria för företagarna i regionen. KOSEKs rådgivning sköts av sakkunniga företagsombuds-män som var och en har sina specialområden och ansvars-branscher.


KOSEKin hallituksessa on sekä elinkeinoelämän edusta-jia että omistajakaupunkien luottamushenkilöitä. KOSEKin toimitusjohtaja toimii esittelijänä hallituksessa. Valmistelu-työryhmä muodostuu omistajakaupunkien elinkeinoasiois-ta vastaavista johtajista. Neuvottelukunnan muodostavat omistajien kaupunginhallitusten puheenjohtajistot sekä elinkeinoelämän edustajat, muun muassa yrittäjäjärjestön paikallisyhdistysten puheenjohtajat sekä alueen kehittäjä-organisaatioiden johtajat.

I KOSEKs styrelse sitter både representanter för näri-ngslivet och förtroendevalda i ägarstäderna. KOSEKs verkställande direktör är föredragande i styrelsen. Bered-ningsarbetsgruppen består av direktörerna för näringsliv-särendena i ägarstäderna. I den rådgivande delegationen ingår presidierna för ägarstädernas stadsstyrelser och rep-resentanter för näringslivet, som bland annat ordförandena för de lokala företagarorganisationerna samt direktörerna för utvecklingsorganisationerna i regionen.

KOSEKin organisaatiokaavioKOSEKs organisationsschema

YHTIÖKOKOUS/BOLAGSTÄMMAN

HALLITUS/STYRELSEN

NEUVOTTELUKUNTA/ RÅDGIVANDE DELEGATION

VALMISTELUTYÖRYHMÄ/BEREDNINGSARBETSGRUPP

TOIMITUSJOHTAJA/VERKSTÄLLANDE

DIREKTÖR

HENKILÖKUNTA/ PERSONALEN Kuusi yritysasiamiestä, projektikoordinaattori, tiedottaja, hallintosihteeri ja projektihenkilöstö (7 hlöä)

Sex företagsombudsmän, projektkoordinator, informatör, förvaltningssekreterare, projektpersonalen (7 pers)


PuheenjohtajaOrdförandeAntti Isotalus Kaupunginjohtaja, Kokkolan kaupunkiStadsdirektör, Karleby stad

VarapuheenjohtajaViceordförandeHannu LounastoToimitusjohtajaVerkställande direktör,Kitinkannus

Janne YlinenToimitusjohtaja Verkställande direktör, Kokkolan Halpa-Halli Oy

John Hagnäs Toimitusjohtaja Verkställande direktör,Ab A.Häggblom Oy

Mari HarmaalaToimitusjohtaja Verkställande direktör,Kälviän Rauta ja Väri Oy

Terttu Korte Kaupunginjohtaja, Kannuksen kaupunkiStadsdirektör, Kannus stad

Kyösti Jukkola Hallituksen puheenjohtaja Styrelseordförande,Jukkola Food Oy Risto PollariTyönjohtaja Arbetsledare, Destia Oy Kari Urpilainen Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, Kokkolan kaupunkiStadsstyrelsens 1. viceordförande, Karleby stad

Anne PesolaKehitysjohtaja,Kannuksen kaupunkiUtvecklingsdirektör,Kannus stad

Timo MämmiKansliapäällikkö,Kokkolan kaupunkiKanslichef,Karleby stad

Hallituksen jäsenet vuonna 2013Styrelsemedlemmarna år 2013

Valmistelutyöryhmä vuonna 2013Beredningsarbetsgruppen år 2013


KOSEKin henkilökunta kiittää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä vuonna 2013

Johanna Haikola • Jonne Sandberg •Irma Leppälä •Jouko Peltola •Piia Isosaari •Stefan Jungell •Päivi Korpisalo •Sami Viljanen •Janne Roiha •Sabina Storbacka •Jukka Oravainen •Marjo Lindholm •Ville Honkala


KOSEKS personal tackar sina kunder och samarbetspartners för gott samarbete år 2013

Kuvasta puuttuvat: Satu Kungsbacka •Mia Gustafsson •Michal Bazia •Timo Viitala

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY • KARLEBYNEJDENS UTVECKLING ABRistirannankatu 1 Ristrandsgatan, 67100 Kokkola - Karleby

Puh. /Tfn (06) 824 3400 [email protected] • www.kosek.fi

Documents

Kosek2013