Istuta oikein ja valitse hyvät taimet

1. KAIKKI VILJELTÄVÄT MARJALAJIT tarvit-sevat lämpöä ja valoa. Estä hallatuhot valitsemalla kasvupaikka, joka aukeaa etelään tai länteen. Loivasti viettävästä aurinkoisesta rinteestä kylmä ilma ja liika

vesi valuvat alas, ja lumi ja routa sulavat varhain. Istuta tuulensuojaksi pensas- tai puuryhmä viljelmän pohjois-puolelle.

2. ETELÄ-SUOMESSA MARJAPENSAITA voi is-tuttaa keväästä syksyyn. Turvallisinta on istut-taa taimet ennen syyskuun loppua, jotta ne

ehtivät juurtua ennen talven tuloa. Suosi kevätistutusta Pohjois-Suomessa ja routivilla mailla.

3. SUOSI KOTIMAASSA LISÄTTYJÄ, talvenkes-täviä taimia. Ne on lisätty tutkituista ja tauti-testatuista emokasveista. Tunnistat valiotaimen

FinE-merkinnästä, joka on lyhenne sanoista Finnish Elite. FinE-lajikkeet on pääsääntöisesti jalostettu Suomessa.

Marjoistamahtisato

36 vinkkiä

Herukat eli viini-marjat kypsyvät heinäkuussa. Mar-japensaiden as-tiataimia voi istut-taa läpi kesän. Parasta istutusai-kaa on elo–syys-kuu, jolloin ilma ja maa ovat kos-teat ja lämpimät.

Kuva

t: H

ann

a M

artt

inen

, Ell

a Rä

ty, T

eija

Tu

isku

ja

Ann

ikki

Oik

kon

en

teksti Ella Räty kuvat Hanna Marttinen

ja Puutarhaliiton kuva-arkisto

Kasvata itse terveelliset marjat ja ota pensaista kaikki irti. Kun pensas voi hyvin, se jaksaa kasvattaa suuren ja maukkaan sadon vuodesta toiseen.

Marja-aronia on helppohoitoinen ja satoisa hyöty-kasvi.

Karviainen on klassikko. Kuvas-sa ’Lepaan Punai-nen’.

Pensastavissa FinE-marjakasveissa on runsaas-ti valinnanvaraa. Joistain lajeista on saatavilla usei-ta lajikkeita.

Marjatuomipihlaja eli saskatoon Marja-aronia Japaninruusukvitteni Tyrni Herukat (puna-, musta-, valko- ja viherherukka) Pensasmustikka Karviainen Vadelma

Puhdas, elävä maa

4. HÄVITÄ MONIVUOTISET RIKKAKASVIT ennen istutusta ja yksivuotiset siemenrik-

kakasvit sitä mukaa, kun niitä itää. Vaihda pahasti rikkakasvien valtaama pintamaa puhtaaseen os-tomultaan tai poista maan pintakerros ja paranna rikoista puhdistettu ruokamultakerros komposti-mullalla, turpeella ja hiekalla.

5. MUOKKAA KASVUALUSTA KUOHKEAK-SI, jotta juuret saavat riittävästi happea ja

työntyvät syvälle ravinteikkaaseen multaan.

6. LISÄÄ MAAHAN ajoittain eloperäistä ainesta, kuten ruohosilppua, kompos-

tia tai palanutta karjanlantaa, jotta maan mu-rurakennetta ylläpitävät madot ja muut pien-eliöt runsastuvat.

7. SALAOJITA ISTUTUSALUE tarvittaes-sa. Notkoissa sekä savi- ja hiesumailla

kasvualusta kannattaa lisäksi nostaa 20–30 senttiä korkeaksi, loivaksi kummuksi. Älä kaiva savimaahan taimille yksittäisiä kuoppia, joihin kertyy seisovaa vettä.

Satoa varhain ja paljon

8. SIJOITA MARJAPENSAAT aurinkoon, jotta kukkasilmuja kehittyy runsaasti ja

marjat kypsyvät tasaisesti. Huolehdi samalla, että maassa riittää kosteutta. Jotkut lajit tar-vitsevat säännöllistä leikkausta, jotta ne pysy-vät sopivan harvoina ja jokainen verso saa valoa ja kukkii yltäkylläisesti. Samalla versosto uusiutuu vuosittain ja satoa tulee tauotta. Mustikasta karsitaan vain talven aikana vioit-tuneet ja kuivuneet oksat.

karviainen, herukat, marjatuomipihlaja eli saskatoon

9.vadelma

pensasmustikka

ruusukvitteni

aroniat, tyrni

Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu

Korjaa satoa heinäkuusta lokakuulle

⊲Kestotilaaja! Lue herukoiden kasvatuksesta numerosta 7/2012 s. 10–17. Löydät sen lehti- arkistosta, www.kotipuutarha.fi

54 Kotipuutarha 7/2015 Kotipuutarha 7/2015 55

Kuva

: Han

na

Mar

ttin

en

Kuva

t: O

uti

Tyn

ys j

a Te

ija

Tuis

ku

Satoa tuottaneet vadelman versot leikataan alas syksyllä.

Mansikoiden li-säksi myös marja-pensaat on hyvä suojata linnuilta.

10. AIKAISTA SATOA kasvatta-malla pensaita muovihuo-

neessa. Viljely kasvihuoneissa sopii erityi-sesti kylmänaroille lajikkeille ja Pohjois-Suomeen.

11. KASVATA PENSASTA köyn-nöksen tapaan seinää vasten.

Epätavallisen pitkiksi kasvavat oksat voi sitoa tukeen. Näin saat erityisen runsaan ja varhaisen sadon, sillä seinustalla on lämpimämpää kuin avomaalla.

12. HOUKUTTELE HYÖNTEISIÄ, jotka pölyttävät marjapensai-

den kukat. Kokoa puutarhaan useita kas-vilajeja, jotta kukintaa riittää kevättalvesta syksyyn. Jätä tontille lahopuuta ja hanki hyönteishotelli.

13. ISTUTA MARJAPENSAASTA useampaa lajiketta, sillä risti-

pölytys lisää marjojen määrää ja kokoa, vaikka pensas olisi itsepölytteinen.

Hoida marjoja hyvin

14. USEIMMAT MARJAKASVIT TARVITSEVAT ravinteita –

etenkin typpeä – vähemmän kuin lehtivi-hannekset ja juurekset. Liikaa typpeä saa-nut pensas kukkii huonosti ja rehevöityy, tuleentuminen syksyllä viivästyy ja pen-sas paleltuu herkästi. Typettömät PK-lan-noitteet sopivat marjakasveille. Eloperäi-set karjanlanta ja kanankakka ovat hyväk-si maalle, kunhan huomioit niiden sisältä-män typen lannoituksessa. Muokkaa lanta maahan keväällä, mieluiten jo vuosi ennen marjapensaiden istutusta.

18. TARKISTA PENSAIDEN tila lumisina talvina. Karista raskas nuoskalumi oksilta, ennen kuin luokille painuneet oksat murtuvat tai jäätyvät.

19. HERUKOILLA JA VADELMALLA on monia tuholaisia ja tauteja, mutta niistä

selviää ilman vahvoja kasvinsuojeluaineita. Ennal-taehkäisy ja kasvin hyvinvoinnista huolehtiminen on tehokkainta torjuntaa. Istuta tarkastettuja taimia ja terveimpiä lajikkeita. Haravoi leikkuujät-teet ja lakastuneet lehdet kompostiin, mikä vä-hentää kasvijätteissä talvehtivia tuholaisia ja tau-teja.

20. VIRITÄ PENSAIDEN PÄÄLLE lintu-verkko raakileiden alkaessa värittyä.

Varmista, että verkkossa on pieni silmäkoko, jotta linnut eivät takerru siihen.

21. NIITÄ MARJAMAATA YMPÄRÖIVÄT heinikot mataliksi syksyllä. Lyhyt hei-

nikko karkottaa myyriä ja hiiriä, jotka syövät mar-jojen lisäksi versoja ja juuria.

22. KIEDO PENSASMUSTIKOIDEN ja aroniapensaiden ympärille syksyllä

noin 1,5 metriä korkea kana- tai aitaverkko. Se estää jäniksiä ja kaneja jyrsimästä versoja.

23. AITAA MARJAMAA, jos hirvet tai po-rot ovat alituinen riesa. Voit myös

houkutella hirvieläimet toisaalle heinäpaalilla tai ylijäämäomenilla.

Torju tuhoojat marjatarhasta

Vadelma kaipaa tukea

24. VADELMA VAATII suhteellisen paljon hoitoa, mutta palkitsee kas-

vattajansa muhkealla ja makealla sadolla. Mar-joja syntyy toisen vuoden versoihin.

25. NÄIN ONNISTUT

Perusta vadelmikko kauas villivadelmista, jotta lehtikirvat, virustaudit ja muut kasvintu-hoojat eivät leviä heti viljelmälle. Ravinnetarve on keskinkertainen, ja ihanteellinen maan pH noin 6,5. Istuta taimet 50 sentin välein etelä–pohjoissuuntaiseen riviin.

Tee kohopenkistä 20 senttiä korkea ja 70–100 senttiä leveä, ja kata se kuorikkeella tai mustalla muovilla. Leikkaa muoviin 30-senttiset aukot taimia varten. Istuta taimet riviin 40–60

sentin välein, juurenniska parin sentin syvyy-teen. Sopiva riviväli on 2,5 metriä. Leikkaa istu-tuksen yhteydessä paljasjuuristen taimien ver-sot 5–10 sentin korkeudelta.

Leikkaa satoa tuottaneet versot maata myö-ten syksyllä tai varhain seuraavana keväänä, ennen kuin uudet versot nousevat maasta. Pois-ta penkin ulkopuolelle karanneet versot. Har-venna uusia versoja keväällä niin, että rivimetriä kohden jää 10–12 versoa. Lyhennä liian korkeat versot noin 120–130 sentin pituisiksi. Sido lo-puksi versot tukilankoihin.

26. VERTAA JA VALITSE VADELMA- LAJIKE

’Maurin Makea’ on niin matala, ettei sitä tarvitse välttämättä tukea. Puutarha- ja luonnonvadel-

man risteymä, keskikokoiset marjat. I–IV FinE’Ottawa’ kasvattaa kohtuullisesti versoja ja ne

pitää tukea. Kanadalainen lajike. Hapahkot, kes-kikokoiset marjat. I–IV FinE

’Muskoka’ tuottaa runsaasti versoja. Kanada-lainen lajike 1950-luvulta. Pyöreähköt ja kiinteät marjat. I–V FinE

’Jenkka’ kasvattaa paljon ohuita, rentoja ver-soja. Kotimainen, muistuttaa ’Muskokaa’. Marjat ovat pyöreät ja kiinteät. I–IV

’Glen Ample’ on talvenarka skotlantilainen la-jike, joka sopii kasvatettavaksi muovihuoneessa. Erittäin satoisa. Kiinteät marjat ovat miltei kaksi kertaa isommat kuin muilla lajikkeilla. Versot ovat lähes piikittömät ja pystyt.

27. AMMATTILAISEN VINKKI

”Tue vadelman versot valoon päin. Viistotuennassa (V-tuennassa) sato-versot taivutetaan sivulle valon – etelän – suuntaan, jolloin alimmat sivuversot saavat enemmän valoa ja sato suurenee. Samana vuonna ke-hittyvät uudet versot saavat jäädä kasvamaan vapaasti ylöspäin. Satoa tuottaneet versot on helppo leikata tyveltä poikki sadonkorjuun jälkeen, kun ne on jo eroteltu muusta kasvus-tosta.” Tuija Tanska, Hedelmän- ja mar-janviljelijäin liiton viljelyneuvoja

15. KALKITSE HAPAN KASVUALUSTA. Marjapensaille sopii yleensä lievästi

hapan maa, jonka pH on 5,5–6,5. Poikkeus on hap-pamasta maasta pitävä pensasmustikka.

16. KASTELE PITKINÄ HELLEJAKSOINA. Marjoista tulee isommat ja mehuk-

kaammat eivätkä ne halkeile. Ajoita kastelu iltaan tai aamuun tai pilviselle säälle. Suuntaa vesi maa-han, suoraan juuristoalueelle.

17. ESTÄ RIKKAKASVIEN KASVU ja kos-teuden haihtuminen kattamalla. Kat-

teeksi käyvät kuitukankaat, musta muovi, kostu-tettu sanomalehti ja pahvi, puuhake tai olki. Levitä kuorta ja haketta 5–7 senttiä, olkea jopa 20 sent-tiä. Paksu kate eristää ja hidastaa pensaiden kas-vuunlähtöä. Musta muovi tai kangas toimii päin-vastoin, joten ne toimivat paremmin varjoisilla ja kylmillä paikoilla.

Vaaleanpunanen 'Aili' on tavallisia punaherukoita miedompi ja makeampi.

Tee V-tuenta

ammattilaisten

tapaan

56 Kotipuutarha 7/2015 Kotipuutarha 7/2015 57

Kuva

t: A

nn

ikki

Oik

kon

en j

a O

uti

Tyn

ys

Kuva

t: H

ann

a M

artt

inen

, Tei

ja T

uis

ku, S

aila

Kar

hu

ja

Jyri

Uim

on

en

Litroittain makeaa pensasmustikkaa

28. PENSASMUSTIKOIDEN LA-JIKKEISSA on suuria eroja.

Mitä matalampi lajike, sitä paremmin se talvehtii Suomessa. FinE-lajikkeissa on runsaasti valinnanvaraa.

29. NÄIN ONNISTUT Kunnosta kasvupaikka tuulensuojai-

saan ja aurinkoiseen kohtaan. Pensas-mustikka kasvaa parhaiten kevyillä ja hu-muspitoisilla kivennäismailla, kuten hie-dassa. Kasvualustan optimaalinen pH on 4,5–5.

Perusta pensasmustikan taimelle ko-hollaan oleva penkki, joka lämpenee no-peasti keväällä. Lisää kasvualustaan kal-kitsematonta turvetta.

Istuta taimet väljästi. Pensasmustikka

tarvitsee runsaasti valoa tuottaakseen marjaa, joten taimet kannattaa istuttaa riittävän etäälle toisistaan. Minimiväli on metri, kun on kyse puoli-korkeista lajikkeista, kuten ’Aino’ ja ’North Blue’. Varpumustikoille riittää puolen metrin taimiväli.

Pidä maa tasaisen kosteana katteilla ja asenta-malla katteen alle tihkuletku, sillä suppea ja lähellä maanpintaa kasvava juuristo ei siedä seisovaa vettä eikä kuivuutta, jolloin raakileet varisevat herkästi.

Lannoita tarvittessa happaman maan kasveille sopivilla tuotteilla, kuten havu- ja rodolannoitteel-

la. Vieläkin tärkeämpää on pitää huolta maan kun-nosta ja lisätä taimien tyvelle keväisin turpeen ja kompostimullan seosta.

Poista vioittuneet ja maahan lamoavat oksat. Yleensä vasta seitsenvuotiasta pensasmustikkaa pitää nuorentaa poistamalla joka kevät 1–2 van-haa versoa. Muista suojata versot jyrsijöiltä.

Poimi marjat kuivalla säällä ja vasta kolme päi-vää sen jälkeen, kun ne ovat muuttuneet kokonaan sinisiksi tai mustiksi. Näin maku on parhaimmillaan.

32. HOPEALEHTINEN TYRNI on pitkäikäinen, aurinkoisten

merenrantojen pioneeri. Se ei tuota mar-joja nimeksikään varjossa. Marjoja tulee vain emipensaisiin, kun hedepensas pö-lyttää ensin emikasvin kukat. Siitepöly kantautuu kukkiin tuulen mukana.

33. NÄIN ONNISTUT Kunnosta tyrnille kasvupaikka hike-

vään, keskiravinteiseen, reilusti kalkittuun maahan, jonka pH on 6–7. Juuristo sitoo typpeä, joten älä anna typpilannoitteita. Kun taimi- ja riviväli on 2–3 metriä, tyrnit eivät varjosta toisiaan liikaa ja marjat voi poimia joka puolelta pensasta.

Istuta yksi hedekasvi neljää emipen-sasta kohti.

Rajaa kasvualusta tarvittaessa, sillä tyrnin juuristosta kasvaa vahvoja vesoja useiden metrien päähän pensaasta.

Leikkaa tyrnistä vahingoittuneet oksat keväisin. Ala harventaa vanhimpia versoja vuosittain vasta, kun pensas on noin 10 vuotta vanha.

Mustikka kaipaa riittävää kastelua sekä vastaistutettuna että sato- ikäisenä.

Marjat pysyvät ehjinä, kun katkaiset kannan tyrnipoi-murilla tai pienillä saksilla.

Tyrni on täynnä

vitamiineja.

Tyrnin päähaarat voi leikata var-hain keväällä itselle sopivalta korkeudelta, jot-ta poiminta hel-pottuu.

Istuta taimien juurelle matalia happaman maan maanpeittokas-veja, jotka suo-jaavat pensas-mustikan herk-kää juuristoa.

30. KURKISTA VÄLILLÄ pensasmustikan kate-kankaan alle, sillä sinne saattaa kasvaa uu-sia versoja. Levennä tarvittaessa kankaassa olevaa aukkoa, jotta pensas ei kuristu kasva-

essaan. Laita pari lapiollista karkeaa hiekkaa tai soraa pensaan ty-veen, jolloin rikkakasvit eivät pääse itämään aukossa. Tuija Tanska, Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton viljelyneuvoja

Ammattilaisen

vinkki

31. VERTAA JA VALITSE MUSTIKKALAJIKE’Hele’, ’Sini’ ja FinE-lajike ’Saani’ kasvavat vain noin 60-senttiseksi ja viihtyvät VI-vyöhykkeellä asti, sil-lä ne jäävät kokonaan lumen suojaan. Marjat ovat pieniä, mutta niiden maku on lähellä luonnon-mustikkaa. I–IV (V)

’Aino’ ja ’Alvar’ ovat puolikorkeita, 80– 100-senttisiä, kotimaisia lajikkeita. Ristipölytyksen vuoksi näitä kahta lajiketta kannattaa viljellä rin-nakkain. Marjat kypsyvät elokuun alusta lähtien 2–3 viikon aikana, kun lämpösumma on noin 850 astetta. I–IV FinE

’Arto’ on kotimaisista lajikkeista korkein. Sen versot kasvavat 100–120-senttisiksi. Suuret, sini-set, hapokkaat ja aromikkaat marjat. I–II (III) FinE

’North Blue’ on Minnesotassa jalostettu, noin metrin korkuinen, satoisa lajike, jolla on suuret ja makeat marjat. Sato kypsyy noin viikon myöhem-min kuin ’Ainolla’ ja ’Alvarilla. I–III (IV) FinE

Tarjolla on myös 2–3 metrin mittaisiksi kasva-via, isomarjaisia ulkomaisia lajikkeita, joita kannat-taa kokeilla vain eteläisimmässä Suomessa, sillä niiden sato valmistuu vasta noin 1 000 asteen lämpösummassa.

’Aino’

’Arto’

Tyrni kasvaa melkein itsekseen

Tyrni on vitamiinipommi

58 Kotipuutarha 7/2015 Kotipuutarha 7/2015 59

Marja-aronia on terveyspommi

35. MARJA-ARONIA JA KORISTEARO-NIA mielletään meillä etupäässä aita-

kasveiksi, joiden marjoja ei juurikaan hyödynnetä. USA:ssa, Kanadassa, Tanskassa ja Venäjällä marja sen sijaan tunnetaan varsinaisena terveyspommi-na, joka sisältää etenkin antioksidantteja ja flavo-noideja. Voit nauttia kaikkien aronialajien hedel-miä, mutta viljelymuotojen marjat ovat isoimpia ja maukkaimpia.

36. NÄIN ONNISTUT Kunnosta aronialle kasvupaikka aurinkoon tai

puolivarjoon. Pensas viihtyy kosteassa, mutta lä-päisevässä, runsasmultaisessa hieta- tai moreeni-maassa, jonka pH on 5,5–6,5.

Valitse lajike ’Viking’, joka sietää hyvin tuleentu-neena 36 asteen pakkasia ja viihtyy vyöhykkeillä I–IV (V). ’Vikingin’ marjat ovat 1,5-senttiset ja pen-sas 2–3 metriä korkea. Rovaniemen korkeudella aroniapensaille tulee silti talvivaurioita, ja sato jää pienemmäksi kuin maamme eteläosissa. Pohjois-Suomessa voit valita myös koristearonian, jonka

marjat ovat pienempiä kuin marja-aronialla. Istuta useita aroniapensaita lähekkäin. Yksinäi-

sen pensaan kukista vain noin puoleen kehittyy marjoja, mutta pensasryhmässä 80–90 prosenttia kukista marjoo.

Poista vioittuneet, heikot ja lamoavat oksat se-kä tarvittaessa juurivesoja. 4–7-vuotiaat oksat tuottavat eniten marjoja. Poista satoikäisistä pen-saista keväällä vanhoja oksia tai leikkaa oksat alas 5–7 vuoden välein. Alasleikattu aronia marjoo jo parin vuoden päästä.

Tee marjoista mehua tai hilloa. Tuoreina ne ei-vät runsaan parkkiainemäärän takia maistu hyviltä.

Tarkkaile aronioissa tulipoltteen oireita, joita ovat versojen lakastuminen, mustuminen ja lopul-ta kasvin kuolema. Tämä Suomessa uusi tauti levi-ää tartunnan saaneiden kasvien ja hyönteisten välityksellä.

⊲Kestotilaaja! Lue marjalajin valinnasta nume-rosta 4/2014 s. 32–38. Löydät sen lehti- arkistosta, www.kotipuutarha.fi

Aronian marjat voi poimia niiden kypsyttyä täysin mustiksi, mutta ne säilyvät pen-saissa pitkälle syksyyn.

Viljelyyn valitut tyrnit ovat isomarjaisia ja lähes piikittömiä.

Aronia sopii me-huihin ja hilloihin vadelman, heru-koiden tai ome-nan kera.

34. VERTAA JA VALITSE TYRNI-LAJIKEHedelajikkeista ’Rudolf’ on tanakka, 2–2,5 metriä korkea ja ’Tarmo’ pyöreähkö, 2–3 metriä korkea pensas. Tarmo pystyy pö-lyttämään emilajikkeista ’Terhin’ ja ’Tytin’. I–V FinE

’Terhi’ ja ’Tytti’ ovat tiheäkasvuisia, 1,5–2-metrisiä emilajikkeita. Pitkulaiset, noin 12 mm:in pituiset marjat. ’Tytin’ mar-jat ovat tummemmat kuin ’Terhillä’ ja niis-sä on korkea C-vitamiinipitoisuus. I–V FinE

’Kulta’ ja’ Siipyy’ ovat uusia kotimaisia, parimetrisiksi kasvavia, runsassatoisia la-jikkeita. FinE-kasvi ’Siipyy’ on kotoisin Län-sirannikon saaristosta. ’Kulta’ on puoles-taan erityisen kauniskasvuinen, nuokku-vaoksainen ja tuuhea risteytys. I–V

Kuva

t: A

nn

ikki

Oik

kon

en, E

lla

Räty

ja

Ou

ti T

ynys

ilmoitus

60 Kotipuutarha 7/2015