Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä 11/2018 1 · Alat sijoittuvat jatkossakin todennäköisesti Vipusenkadulle. Taideteollisuusalat on suunniteltu jatkossa sijoittuvan keskustan

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 11/2018 1

Yhtymähallitus 28.05.2018 Aika 28.05.2018 klo 8:35 - 10:50 Paikka Koulutuskeskus Salpaus, Henkilöstöravintola/monitoimitila, Vipusenkatu 5

A1, 15230 Lahti Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Läsnä Vahter Merja 8:35 - 10:50 puheenjohtaja Halme Juha 8:35 - 10:50 varapuheenjohtaja Etola Sara 8:35 - 10:50 jäsen Granlund Päivi 8:35 - 10:50 jäsen Hyytiä Kari 8:35 - 10:50 jäsen Karjalainen Riitta 8:35 - 10:50 jäsen Karjula Markku 8:35 - 10:50 jäsen Laaksonen Jari 8:35 - 10:50 jäsen Mäentalo Mika 8:35 - 10:50 jäsen Rajajärvi Jouko 8:35 - 10:50 jäsen Vuori Riitta 8:35 - 10:50 jäsen Poissa Launiemi Reija pöytäkirjasihteeri Muu Tokola Martti 8:35 - 10:50 toimitusjohtaja, esittelijä Saarelainen Päivi 8:35 - 10:50 rehtori, esittelijä Mikkonen Arja 8:35 - 10:50 pöytäkirjasihteeri Kröger Jarmo 8:40 - 8:50 henkilöstöpäällikkö § 118 Lehtinen Tero 8:50 - 9:45 opetusalapäällikkö § 119 Salmela Risto 8:50 - 9:45 opetusalajohtaja § 119 Allekirjoitukset Merja Vahter Arja Mikkonen puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat 115 - 126 Pöytäkirjan tarkastus ____ /____ ______ Mika Mäentalo Jouko Rajajärvi Pöytäkirja yleisesti nähtävillä

Lahdessa ____ /____ ______ Reija Launiemi, hallintosihteeri


KÄSITELLYT ASIAT § Otsikko Sivu

115 Kokouksen avaus 3

116 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4

117 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5

118 Opetusalapäälliköiden virkaan sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen muuttaminen

6

119 Koulutuskeskus Salpauksen tekniikan alojen ja kulttuurialojen koulutusten esittely

8

120 Purkuluvan hakeminen, Koulutuskeskus Salpaus, Opintie 2, Heinola

11

121 Nelon kiinteistön (Svinhufvudinkatu 7-11, Lahti) ja Svinhufvudinkatu 2 kiinteistön kehittäminen, esisopimuksen toimeenpano

13

122 Vuosien 2019 – 2021 toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2019 talousarvion laadintaohje

20

123 Koulutuskeskus Salpaus –kuntayhtymän koulutuksen järjestämisluvan laajentaminen

25

124 Ilmoitusasiat 26

125 Muut asiat 27

126 Muutoksenhakuohjeet 28

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 11/2018 3 Yhtymähallitus § 115 28.05.2018

Kokouksen avaus Hallitus 28.05.2018 § 115

Toimitusjohtaja: Hallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen.


Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallitus 28.05.2018 § 116

Toimitusjohtaja: Hallituksen puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.


Pöytäkirjan tarkastajien valinta Hallitus 28.05.2018 § 117

Toimitusjohtaja: Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi jäsentä tarkastamaan tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat hallituksen jäsenet Mika Mäentalo ja Jouko Rajajärvi. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin hallituksen jäsenet Mika Mäentalo ja Jouko Rajajärvi.


Opetusalapäälliköiden virkaan sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen muuttaminen Hallitus 28.05.2018 § 118

Koulutuskeskus Salpaus –kuntayhtymässä työskentelevään työsopimussuhteiseen ja virkasuhteiseen henkilöstöön sekä viranhaltijoihin sovelletaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES), Kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES) tai Kunnallista teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta (TS). Salpauksessa opetusalapäälliköiden virkoihin sovelletaan tällä hetkellä Kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES). Sovellettavan virkaehtosopimuksen taustalla on tilanne ajalta, jolloin nykyiset opetusalapäälliköiden virat ovat olleen koulutuspäällikön virkoja. Muutos koulutuspäälliköstä opetusalapäälliköksi on tehty osana Salpauksen organisaatiomuutosta vuonna 2013. Aiemmin käytössä olleisiin koulutuspäälliköiden virkoihin on sisältynyt virkatehtäviksi kirjattua opetusvelvollisuutta, jonka myötä on ollut perusteltua soveltaa koulutuspäälliköihin Kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES). OVTES virka- ja työehtosopimusta sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. Opetusalapäällikön virkatehtävät ovat muuttuneet verrattuna aiempiin koulutuspäällikön tehtäviin merkittävästi. Opetusalapäällikkö toimii työnantaja edustajana ja opetushenkilöstön lähiesimiehenä. Opetusalapäällikön tehtävä muodostuu monelta osin hallinnollisesta johtamis- ja esimiestyöstä. Opetusalapäällikön virkatehtäviin ei sisälly opetusvelvollisuutta, joten Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) soveltaminen ei ole perusteltua. Virkaan sovellettavan sopimuksen tulee olla Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES). Sovellettavan virka- ja työehtosopimuksen muutos toteutetaan yhteistoimintalain mukaisin menettelyin muutosten astuessa voimaan 1.8.2018 alkaen. Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstöasioiden toimintaohjeen 8 § Muut palvelussuhteen ehtojen muutokset mukaan "Toimitusjohtaja päättää muista palvelussuhteen ehtojen muutoksista, esimerkiksi työaikamuodon ja hinnoittelutunnuksen, työsuhteisten nimikkeiden muutokset osalta." Henkilöstöpäällikkö Jarmo Kröger esittelee asiaa kokouksessa. Toimitusjohtaja: Hallitus merkitsee asian tiedokseen. Päätös: Merkittiin tiedoksi.


Koulutuskeskus Salpauksen tekniikan alojen ja kulttuurialojen koulutusten esittely Hallitus 28.05.2018 § 119

Opetusalapäällikkö Tero Lehtinen esittelee kokouksessa tekniikan alojen ja kulttuurialojen koulutuksia ja toteutusmuotoja. Hänen vastuullaan olevat koulutusalat ja perustutkinnot ovat

− Puualan perustutkinto − Puualan ammattitutkinto − Puualan erikoisammattitutkinto − Pintakäsittelyn perustutkinto − Teknisen suunnittelun perustutkinto − Sisustus- ja verhoilualan perustutkinto, Verhoilun osaamisala − Käsi- ja taideteollisuusalojen perustutkinto, osaamisalat

sisustusrakentaja, puu- ja muotoilu, muotoilu- ja mallintaminen sekä tarpeistonvalmistus

Opiskelijamäärät perus- ja ammattitutkinnoissa

Opiskelijamäärät Perus-tutkinto

Oppi-sopimus

Ammatti-tutkinnot

Yhteensä

Puulan pt 33 4 2 39 Pintakäsittelyn pt 65 6 0 71 Käsi- ja taideteollisuusalan pt, Muotoilu ja mallintaminen

19 0 0 19

Käsi- ja taideteollisuusalan pt, Puu ja muotoilu

10 1 0 11

Käsi- ja taideteollisuusalan pt, Sisustusrakentaja

34 0 0 34

Käsi- ja taideteollisuusalan pt, Tarpeistonvalmistus

24 0 0 24

Sisustus- ja verhoilualan pt, Verhoilu

16 0 0 16

Teknisen suunnittelun pt 36 2 0 38 Yhteensä 252

Opinnoista eronneet 2018 (lkm ja %)

Lkm % Puulan pt 6 hlö 22% Pintakäsittelyn pt 8 hlö 13 % Käsi- ja taideteollisuusalan pt, Muotoilu ja mallintaminen

4 hlö 17 %

Käsi- ja taideteollisuusalan pt, Puu ja muotoilu

1 hlö 8 %

Käsi- ja taideteollisuusalan pt, Sisustusrakentaja

2 hlö 5 %

Käsi- ja taideteollisuusalan pt, Tarpeistonvalmistus

1 hlö 4 %


Sisustus- ja verhoilualan pt, Verhoilu

2 hlö 11 %

Teknisen suunnittelun pt 2 hlö 5,6 % Hakijamäärät, yhteishaku 2018 + jatkuva haku

Ensisijaiset Kaikki Vetovoimaluku Puulan pt 9 + 19 70 1,27 Pintakäsittelyn pt 38 + 35 138 3,3 Taideteollisuusalan pt, Puuseppä

4 + 8 32 0,66

Taideteollisuusalan pt, Sisustusrakentaja

15 + 16 70 1,55

Taideteollisuusalan pt, Verhoilu

0 + 11 18 0,60

Taideteollisuusalan pt,, Tarpeistonvalmistus

5 + 11 17 0,75

Teknisen suunnittelun pt 15 + 19 71 1,7 Näitä koulutuksia annetaan vain Lahdessa Vipusenkadulla. 1.8.2018 alkaen Salpauksessa annettavat tutkinnot ovat Puuteollisuuden perustutkinto

− Puurakenneteollisuuden osaamisala − Puulevyteollisuuden osaamisala − Sahateollisuuden osaamisala − Puusepänteollisuuden osaamisala

Puualan ammattitutkinto Puualan erikoisammattitutkinto Pintakäsittelyn perustutkinto

− Rakennusmaalauksen osaamisala Taideteollisuusalan perustutkinto

− puusepänala − sisustusala − tuotteen valmistus (tarpeistonvalmistus) − verhoiluala

Teknisen suunnittelun perustutkinto. Puualan koulutuksen kiinnostavuus nuorten parissa on ollut vähäinen. Mielikuvat alan työtehtävistä tuntuvat olevan vanhanaikaista käsityökalujen käyttöä, vaikka todellisuus on nykyaikaisten CNC-koneiden ohjelmointia. Puualan imagon muuntamisessa on tehty töitä muun muassa Huippis-hankkeessa, joka on toiminut pilottihankkeena niin kutsutuille MOTARI-poluille.


Tutkintouudistuksen myötä pyrimme laajentamaan koulutusta myös levy-, saha- sekä puurakenneteollisuuteen. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa ammattitutkintoon opiskelevien määrää. Pintakäsittely on vetovoimainen ala. Rakentamisen kasvu työllistää ohessa myös pintakäsittelyn osaajia ja alan työtehtävät kiinnostavat ikään katsomatta. Tulevaisuudessa sekä puulle että pintakäsittelylle osoitetaan korvaavat tilat, koska nykyinen Vipusen kampuksen B-talo on elinkaarensa päässä. Alat sijoittuvat jatkossakin todennäköisesti Vipusenkadulle. Taideteollisuusalat on suunniteltu jatkossa sijoittuvan keskustan kampusalueelle osaksi uudenlaista oppimisympäristöä ja vahvistaen kulttuurialan identiteettiä. Lisäksi yhteistyö ja verkostoituminen eri alojen opiskelijoiden välillä lisääntyy, joka tukee opiskelijoiden verkottumista myös valmistumisen jälkeen. LIsäksi vahvistetaan erityisesti yrittäjyysosaamista mm. NY-yrittäjyyden, osuuskuntayrittäjyyden sekä tiimiyrittäjyyden avulla jo opiskeluaikana. Yhteisen oppimisympäristön ja laaja-alaisempien tutkinnon perusteiden myötä alojen kesken voidaan järjestää entistä enemmän yhteisiä tutkinnon osien toteutuksia. Myös pedagogisia menetelmiä (tiimioppiminen) kehitetään ja opiskelijalle tarjotaan mahdollisuuksia opiskella ajasta ja paikasta riippumattomasti. Rehtori: Hallitus merkitsee annetun selvityksen tiedokseen. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 11/2018 10 Yhtymähallitus § 21 30.01.2017 Yhtymähallitus § 120 28.05.2018

Purkuluvan hakeminen, Koulutuskeskus Salpaus, Opintie 2, Heinola 98/02.07/2015 Hallitus 30.01.2017 § 21

Toimitilaohjelman mukaisesti Koulutuskeskus Salpaus on luopunut Heinolassa Opintie 2 kiinteistön käytöstä. Heinolan kaupunki päätti loppuvuodesta 2016, että kaupungin lukio ei sijoitu ko. kiinteistöön Opintielle. Kiinteistö on vuokrattuna tällä hetkellä Heinolan kaupungin koulutoimen väistötilakäyttöön, mutta tämä käyttö tulee päättymään siinä vaiheessa, kun korvaavat tilat on Heinolan kaupungin käytettävissä. Kiinteistön myyntitoimet on perusteltua aloittaa. Tavoitteena on ensisijaisesti myydä kiinteistö, mutta kustannusten kattamiseksi kiinteistön väliaikainen vuokraaminen on myös mahdollista. Toimitusjohtaja: Hallitus päättää aloittaa kuntayhtymän omistuksessa olevan Heinolan Opintie 2 kiinteistön myynnin. Kiinteistö myydään tarjousten perusteella. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.

Hallitus 28.05.2018 § 120 Heinolassa Opintie 2 kiinteistöä on myyty pian puolitoista vuotta. Heinolan kaupungin koulutoimen väistötilakäyttö on loppunut syksyllä 2017. Kiinnostusta kiinteistöön ei ole ollut. Myös Heinolan kaupungille kiinteistöä on tarjottu useaan otteeseen. Kiinteistö aiheuttaa käyttökuluja tyhjäkin yli 70 000 euroa vuodessa. Lisäksi vuositulokseen vaikuttavat suunnitelman mukaiset poistot, jotka ovat 57 000 euroa vuonna 2018. Mikään ei anna uskoa kiinteistön uuden käytön ja omistajan löytymiselle. Salpaukselle kiinteistöllä ei ole käyttöä, koska Opintie 1:ssä on Heinolan toimipisteen opiskelijamäärään nähden liiankin paljon tilaa. Opintie 2 kiinteistön jatkoa ajatellen purkuluvan hakeminen ja siihen liittyvän kiinteistön jatkokäytön valmistelu kaavamuutoshakemuksineen on seuraava perusteltu vaihe kiinteistön kehittämiseksi. Kaupungin kanssa käytävien neuvottelujen pohjaksi on syytä laatia hakijan tavoitteita kuvaavat viitesuunnitelmat. Valmistelussa käytetään apuna Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy:tä, joka on kuntayhtymän kilpailuttaman arkkitehtipalvelujen puitesopimuksen listan ensimmäinen toimisto. Havas Rosberg on ollut mukana Heinolan kaupungin kaavoitukseen liittyvissä hankkeissa sekä laatinut useita asemakaavoja ja viitesuunnitelmia kaavoituksen pohjaksi ja tuntee niihin liittyvät käytännöt. Toimitusjohtaja:

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 11/2018 11 Yhtymähallitus § 21 30.01.2017 Yhtymähallitus § 120 28.05.2018

Yhtymähallitus päättää hakea purkulupaa Heinolan Opintie 2 kiinteistölle ja valtuuttaa toimitusjohtaja Martti Tokolan allekirjoittamaan hakemuksen ja siihen liittyvät muut asiakirjat mahdollisine kaavamuutoshakemuksineen. Hakemuksen ja muiden toimenpiteiden valmistelussa käytetään Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy:tä. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Pöytäkirja 11/2018 12 Yhtymähallitus § 203 19.10.2015 Yhtymähallitus § 132 16.08.2016 Yhtymähallitus § 160 12.09.2016 Yhtymähallitus § 175 26.09.2016 Yhtymähallitus § 121 28.05.2018

Nelon kiinteistön (Svinhufvudinkatu 7-11, Lahti) ja Svinhufvudinkatu 2 kiinteistön kehittäminen, esisopimuksen toimeenpano 98/02.07/2015 Hallitus 19.10.2015 § 203 Lahden Talot Oy/Oppilastalo Oy on ilmaissut kiinnostuksensa osin

opiskelija- ja osin normaalin vuokra-asumisen kehittämisestä Nelon tontille kuntayhtymän omistamalla keskustakampuksen alueella.

Kyseessä on Lahden kaupungin Kartanon kaupunginosan korttelin 222

tontti 19. kiinteistötunnus: 398-2-222-19-B. Tontin pinta-ala on 6675 m2 ja sen rakennusoikeus on 8010 k-m2, josta on käytetty 4408 k-m2. Tontin kaavamerkintä on tällä hetkellä YO eli opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle on parhaillaan valmistumassa yleiskaava, joka mahdollistaa tontin käytön mm. asumiseen. Tontin omistaa kuntayhtymä.

Osapuolet näkevät tontin kehittämisessä mahdollisuuksia, jotka palvelisivat

monipuolisesti heidän intressejään tarjota niin Salpauksen kuin muillekin opiskelijoille moderneja asumisratkaisuja ja siten vaikuttaa myönteisesti Lahden haluttavuuteen ja kilpailukykyisyyteen opiskelijakaupunkina. Tontti soveltuisi hyvin myös kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen, jossa voisi yhdistyä opiskelijoiden, nuorten ja aikuisten asuminen samassa korttelissa ja samoissa taloissa.

Tontilla on kaksi kivirakenteista, huonokuntoista 50- ja 60-luvulla

rakennettua koulutustoiminnan käytössä oleva rakennusta, jotka ovat tiloiltaan tehottomia, eivätkä vastaa tämän päivän vaatimuksia, mutta aiheuttavat jatkuvia ylläpitokuluja. Koulutuskonsernilla ei ole pidemmällä aikavälillä perusteltua käyttöä rakennuksille tai tontille. Kiinteistön edelleen kehittäminen on osa kuntayhtymän toimitilastrategiaa.

Asemakaavamuutoshakemus tulee saada vireille marraskuun alkuun

mennessä, jos tavoitteena on, että asia etenee vuoden 2016 syksystä alkaen kaupungin kaavamuutosprosessissa. Kaavamuutoksen (asumiskäyttöön) hakija tässä vaiheessa on kuntayhtymä. Asian edistämiseksi on tarpeen tehdä esisopimus, jossa sovitaan asian yhteisestä edistämisestä Lahden Talojen kanssa. Esisopimus esitellään kokouksessa.

Toimitusjohtaja: Yhtymähallitus hyväksyy Lahden Talot Oy:n kanssa tehtävän esisopimuksen ja valtuuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan sen. Lisäksi toimitusjohtaja valtuutetaan allekirjoittamaan tarvittavat kaavamuutoshakemusasiakirjat. Päätös:


Hallitus hyväksyi esisopimuksen sillä muutoksella, että Päijät-Hämeen koulutuskonserni tekee tonttien myynnistä erillisen päätöksen. Mikäli kaavamuutosta ei saada aikaan tai kuntayhtymä ei myy tontteja Lahden Talot Oy:lle, korvaa kuntayhtymä Lahden Taloille suunnittelusta aiheutuvat suorat kulut sekä tuntihinnoin Lahden Taloille suunnittelun ohjauksesta ja muusta valmistelusta aiheutuvat omat kulut. Kulujen yhteismäärä on kuitenkin enintään 5 000 euroa (alv 0). Hallitus valtuuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan esisopimuksen edellä kuvatulla muutoksella sekä tarvittavat kaavamuutoshakemusasiakirjat. Hallitus esittää, että Lahden kaupunki ottaa kantaa opiskelija-asuntojen sijoittumiseen Lahden kaupungin alueella. Lisäksi hallitus saattaa päätöksensä Lahden ammattikorkeakoulun tietoon. Lisäksi todettiin, että hallituksen jäsen Harry Nordström ei osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon.

Hallitus 16.08.2016 § 132

Lahden Talojen ja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän kesken on 19.10.2015 päätöksen mukaisesti tehty esisopimus 30.10.2015 ns. Nelon tontin kehittämisestä. Asian valmistelua on jatkettu laajentamalla tarkastelua Nelon tontista sitä vastaapäätä sijaitsevaan Svinhufvudinkatu 2:een, jolloin muodostuvasta kokonaisuudesta olisi mahdollista luoda uusi mielenkiintoinen ja haluttu asumiskäyttöön muutettava kokonaisuus lähelle kaupungin keskustaa ja Pikku-Vesijärveä. Suunnitelma palvelisi Salpauksen tarvetta tiivistää tilankäyttöään. Keskustakampuksella tämä tarkastelu kodistuu ensijaisesti opetuskäyttöön heikommin soveltuvien rakennuksien kehittämiseen ottaen huomioon keskustakampuksen kulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon. Toimitusjohtaja esittelee asiaa kokouksessa. Toimitusjohtaja: Hallitus merkitsee valmistelun tiedokseen ja käy linjauskeskustelun asiasta. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Hallitus 12.09.2016 § 160


Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän ja Lahden Talot Oy:n toimitusjohtajat ovat esitelleet Nelon kiinteistön (Svinhufvudinkatu 7-11, Lahti) ja Svinhufvudinkatu 2 kiinteistön kehittämissuunnitelmaa Lahden kaupunginjohtajalle 1.9.2016 ja Teknisessä virastossa kaupunginarkkitehdille ja kaupungingeodeetille 6.9.2016. Kaupunginjohtajalla ei ollut huomautettavaa suunnitelmaan. Valmistelua jatketaan Teknisen viraston tapaamisessa esille tulleiden hankkeen etenemisen kannalta merkittävien näkökulmien pohjalta. Kiinteistöjen kehittämisestä on tarpeen sopia uudella esisopimuksella. Esisopimus valmistellaan Yhtymähallituksen 26.9.2016 kokoukseen käsiteltäväksi. Toimitusjohtaja: Hallitus merkitsee valmistelun tiedokseen. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Hallitus 26.09.2016 § 175

Uuden esisopimuksen tarkoituksena on, että kuntayhtymä ja Lahden Talot lähtisivät yhdessä kehittämään koko aluetta, jonka muodostaa ns. Nelon kiinteistö ja Svinhufvudinkatu 2:n A ja B talot, ja hakisivat tarvittavan poikkeamisluvan ja asemakaavamuutokset kohteen kehittämiseksi ja lisärakennusoikeuksien saamiseksi. Tarkoituksena uudessa esisopimuksessa on edelleen, että kaavamuutoksen jälkeen kuntayhtymä myy ns. Nelon tontille muodostettavat uudet tontit Lahden Taloille, joka rakennuttaa niille kohtuuhintaisia vuokrataloja. Alustava suunnitelma on, että tonteista kaksi olisi ARA-rahoitteisia ja yksi (Vesijärven puoleinen) vapaarahoitteinen. Asuntojen tarjonta eri käyttäjäryhmille tarkentuu asuntotarpeen ja -kysynnän perusteella. Ns. Nelon tonttien osalta rakentamisen aloitus voisi olla nopeimmillaan v. 2017–2018, jos laadittavasta asemakaavasta ei valiteta. Uutena komponenttina sopimuksessa on Svinhufvudinkatu 2:ssa oleva nykyinen rakennus, joka on alun perin rakennettu pääosin asumiskäyttöön. Kuntayhtymällä ei ole pidemmällä aikavälillä tarvetta omistaa ja käyttää kohdetta nykyisiin käyttötarkoituksiin. Lahden Taloilla on mahdollisuuksia kehittää kiinteistöä niin, että nykyinen rakennus muutettaisiin pääosin alkuperäiseen asumiskäyttöön säilyttäen julkisivu. Tarkoituksena on, että Lahden Talot ostaa nykyisen rakennuksen ja sitä vastaavan maapohjan (määräala, tuleva tontti) kuntayhtymältä ja rakennuttaa siihen opiskelija-asuntoja. Opiskelija-asumiseen ARA-rahoitus on tässä hyvin perusteltua avustus- ja korkotukirahoitusmahdollisuuden vuoksi.


Nykyisen Svinhufvudinkatu 2 rakennuksen tilat tyhjenevät näillä näkymin syksyllä 2018 tai keväällä 2019. Kohteen saneeraaminen on mahdollista rakennusvalvonnan myöntämän ns. poikkeamisluvan turvin. Osapuolet ovat sopineet, että Lahden Talot valmistelee hankkeen suunnittelua ja maapohjan määrittelyä niin, että poikkeamislupa on mahdollista saada ja tuleva tontti mahdollista muodostaa. Rakennuksen pohjoispuolelle, Svinhufvudinkadun ja Jalkarannantien kulmaan on mahdollista muodostaa uusi kerrostalotontti, johon Lahden Talot rakennuttaisi kysyntää vastaavia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, mikäli kaavamuutos sen sallii. Koska alueen yleiskaavan käsittely on kesken ja ns. Nelon tontin kaava tulee valmisteluun v. 2017, on perusteltua odottaa kaavojen valmistumista ennen kuin haetaan asemakaavan muutosta tälle määräalalle. Uusi esisopimus esitellään kokouksessa. Toimitusjohtaja: Yhtymähallitus hyväksyy Lahden Talot Oy:n kanssa tehtävän uuden esisopimuksen (esityslistan liite nro 3): Esisopimus ns. Nelon tontin (Svinhufvudinkatu 7-11, Lahti) kehittämisestä ja muodostettavien tonttien kaupasta sekä Svinhufvudinkatu 2:ssa sijaitsevan kiinteistön kehittämisestä ja muodostettavan tontin/tonttien kaupasta. Tämä esisopimus korvaa 30.10.2015 allekirjoitetun Esisopimuksen ns. Nelon tontin kehittämisestä. Edelleen yhtymähallitus valtuuttaa toimitusjohtajan tekemään sopimukseen valmistelun edetessä mahdollisesti tarvittavat stilistiset muutokset sekä allekirjoittamaan sen. Lisäksi toimitusjohtaja valtuutetaan allekirjoittamaan asiaan liittyvät tarvittavat poikkeuslupa-/kaavamuutos- tai muut vastaavat asiakirjat. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.

Hallitus 28.05.2018 § 121 Esisopimuksen toimeenpanon valmistelu on edennyt. Ns. Nelon kaavaa on valmisteltu yhteistyössä osapuolten (Salpaus, Lahden Talot, Lahden kaupungin maankäyttö) kesken. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä on hakenut asemakaavan muutosta Lahden kaupungin Kartanon kaupunginosan korttelin 222 tonttia 19 koskeva asemakaavan muutosehdotuksella A-2698 (Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11) sekä siihen liittyvällä tonttijaon muutosehdotuksella M-18-35. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on yritystoiminnan käytössä olevan tontin muuttaminen vuokra-asumiselle opiskelijoille ja muille käyttäjille.


Kaavan valmistelu on edennyt seuraavasti: 8/2017 Aloitusvaihe ja ilmoitus kaavan vireille tulosta/osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 29.8.2017 9/2017 Luonnosvaihe ja luonnosvaiheen kuuleminen 12.10.-26.10.2017 2/2018 Kaavaehdotusvaihe Tekninen lautakunta 20.2.2018 Kaavaehdotusvaiheen nähtävilläolo 8.3.2018 - 9.4.2018. Nähtävilläoloaikana saapui yksi muistutus Salpausselän luonnonystävät ry:ltä. Kaavoitusviranomaisten mukaan muistutus ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. 5/2018 Meneillään maankäyttösopimuksen laatiminen Maankäyttösopimus menee teknisen lautakunnan hyväksyttäväksi, jonka jälkeen seuraa 30 päivän valitusaika. 8/2018 Tekninen lautakunta käsittelee maankäyttösopimuksen (kokousaika ei ole vielä päätetty). 9/2018 Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksen. 9-10/2018 Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen, jonka jälkeen seuraa 30 päivän valitusaika. Kaava saa lainvoiman n 1,5-2 kuukauden päästä kaupunginvaltuuston päätöksestä, mikäli kaavasta ei valiteta. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä ja Lahden Talot Oy ovat 29.9.2016 solmineet kiinteistökaupan esisopimuksessa muun ohessa Lahden kaupungin Kartanon kaupunginosan korttelin 222 tontista 19 siten, että ostajana voi olla Lahden Talot Oy, Lahden Asunnot Oy, Oppilastalo Oy tai muu Lahden Talojen tytäryhtiö tai näiden yhtiöiden yhdistelmä. Tontista 19 muodostetaan kolme uutta rakennuskelpoista tonttia numerot 20, 21 ja 22. Tarkoituksena on toteuttaa tonteilla opiskelija-vuokra-asuntotuotantoa, korkotuettua vuokra-asumistuotantoa sekä vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa. Lahden Talot Oy ja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä ovat neuvotelleet esisopimuksen mukaisesti asiasta kauppakirjaluonnoksen, jolla esisopimus toteutetaan tonttien osalta. Kauppahinnat ovat tontilla 20: 484 000 euroa, tontilla 21: 484 000 euroa ja tontilla 22: 770 000 euroa, yhteensä 1 738 000 euroa. Kukin tontti maksetaan, kun ao. rakennuslupa on saanut lainvoiman kuitenkin viimeistään kauppakirjassa määriteltynä ajankohtana. Kuntayhtymä purkaa kustannuksellaan tontilla nykyisin olevan rakennuksen (purkukustannusarvio 352 640 euroa) ja vastaa mahdollista pilaantuneiden maiden kunnostuksista. Sopimusalueella on tapahtunut aiemman omistajan


aikana vuonna 1996 öljyvahinko, joka on puhdistettu viranomaisten vaatimalla tavalla. Samanaikaisesti Lahden kaupunki ja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä solmivat tonttiin liittyvän maankäyttösopimuksen. Kuntayhtymä maksaa Lahden kaupungille sopimusluonnoksen mukaisesti maankäyttösopimukseen liittyvän kaavamuutoksen toteuttamismaksun (10 000 euroa) ja kunnallisteknisen korvauksen (370 000 euroa). Kunnallistekninen korvaus perustuu kaavamuutoksen tuomaan arvonnousuun vähennettynä puolella arvioiduista purkukustannuksista. Näin saadusta arvonnoususta kaupunki laskuttaa puolet kunnallisteknisenä korvauksena. Yhtymähallitukselle esitellään kokouksessa Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11 − maankäyttösopimus Lahden kaupungin ja Koulutuskeskus Salpaus -

kuntayhtymän välillä. − kauppakirjaluonnos Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän ja Lahden

Talot Oy:n välillä. Esisopimukseen kuuluvan Svinhufvudinkatu 2A ja 2B muuttamiseen vuokra-asumiseen on myönnetty poikkeuslupa ja rakennuslupahakemus on jätetty. Erikoissuunnitelmien ja urakkakuvien valmistumisen jälkeen haetaan muutoslupa vuoden 2019 aikana siten, että rakentaminen voisi alkaa, kun Salpaus luopuu tilojen käytöstä 1.1.2020. Toimitusjohtaja esittelee Svinhufvudinkatu 2 A ja B kaupan valmistelua. Kauppakirja ja sen ehdot käsitellään myöhemmin yhtymähallituksessa. Toimitusjohtaja: Yhtymähallitus päättää tehdä maankäyttösopimuksen Lahden kaupungin ja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän välillä kuntayhtymän omistamasta kiinteistöstä Kiinteistötunnus: 398-2-222-19 Rekisteriyksikkölaji: Tontti Kunta: Lahti Pinta-ala: 6 675 m2 Osoite: Svinhufvudinkatu 7, 9 ja 11. Edelleen yhtymähallitus päättää myydä esisopimuksen mukaisesti Lahden Talot Oy:lle ja sen tytäryhtiöille kauppakirjassa määritellyllä tavalla Lahden kaupungin Kartanon kaupunginosan korttelin 222 tontin 19 (kiinteistötunnus 398-2-222-19, pinta-ala 6675 m2). Yhtymähallitus valtuuttaa toimitusjohtaja Martti Tokolan neuvottelemaan tarvittavasta maankäyttösopimuksen ja kauppakirjan viimeistelystä sekä allekirjoittamaan maankäyttösopimus ja kauppakirja ja hoitamaan muut maankäyttösopimukseen ja kauppaan liittyvät toimenpiteet tämän päätöksen saatua lainvoiman.


Lisäksi yhtymähallitus merkitsee tiedokseen Svinhufvudinkatu 2 A ja B valmistelutilanteen. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.


Vuosien 2019 – 2021 toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2019 talousarvion laadintaohje 71/02.02/2018 Hallitus 28.05.2018 § 122

Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnittelu perustuvat kolmelle vuodelle tehtävään toiminta- ja taloussuunnitelmaan, talousarvioon ja tilinpäätösennusteeseen. Kuntayhtymällä on toiminnan ja talouden ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Jäsenkunnille raportoidaan neljännesvuosittain osavuosikatsauksilla kuntayhtymän toiminnan ja talouden toteutumisesta. Toiminta- ja taloussuunnittelun aikatauluun on tullut kuluneena vuonna muutostarpeita ja -mahdollisuuksia niin uudesta perussopimuksesta (voimassa 1.6.2017 alkaen) kuin uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaisesta koulutuksen järjestäjien ohjaus- ja säätelyjärjestelmästä. Uuden perussopimuksen mukaisesti toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seuraavan vuoden talousarvio tulee käsitellä vuoden loppuun mennessä. Aikataulu antaa kaivatun mahdollisuuden valmistella ja käsitellä talousarvio lähempänä tilivuoden alkua, jolloin talousarvion tietopohja tarkentuu. Talousarvio laaditaan kuntayhtymässä suoraan käyttösuunnitelmatasolla, jolloin laadittavan tilinpäätösennusteen tehtävä on päivittää talousarvion taustalla olevaa tietopohjaa mm. tilivuoden alkaessa saatavan rahoituspäätöksen perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tekee vuosittain vuoden loppuun mennessä päätöksen seuraavan vuoden tavoitteellisesta opiskelijavuosimäärästä ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Päätökset ovat osa uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaista koulutuksen järjestäjien ohjaus- ja säätelyjärjestelmää. Uudistuva ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen uudistaminen ja siihen liittyvät haasteet henkilöstön pedagogisessa osaamisessa haastavat edelleen koko ammatillisen koulutuksen kentän. Päijät-Hämeen ongelma ei varsinaisesti ole opiskelijapaikkojen määrä tai riittävyys, vaan osalla hakijoista nuorten ja aikuisten koulukuntoisuus. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutokset yhteisvalinnassa sekä koulutuksen toteutuksessa vaikuttavat siihen, että pienemmällä paikkamäärällä saadaan tarvittava vaikuttavuus. Toteutukset henkilökohtaistuvat, tutkintoajat lyhenevät ja jo aiemmin tutkinnon suorittaneet päivittävät tai laajentavat osaamistaan suorittamalla osatutkintoja ja työllistyvät niiden avulla uuteen ammattiin. Valtakunnallisestikin paljon esillä ollut kohtaanto-ongelma näkyy myös Päijät-Hämeessä. Vaikka työtä ja koulutuspaikkoja on tarjolla, mm. teknologia- ja ravitsemispalvelualat kärsivät koko ajan myös työvoimapulasta. Päijät-Hämeessä on tarjota toisen asteen opiskelupaikka kaikille peruskoulun päättäville, jos opiskelijan terveys, toimintakyky ja sosiaaliset taidot mahdollistavat opiskelun. Aina ei ole mahdollista päästä


opiskelemaan juuri omaa suosikkialaa, jos se on esimerkiksi logistiikka tai musiikkiteknologi, mutta useimmille aloille tai lähialoille opiskelupaikka on mahdollinen. Uuden ammatillisen koulutuksen lain myötä myös opiskelijoille koko opintojen ajan tarjottavan ura- ja rekrytointikoulutuksen merkitys vahvistuu. Työelämän tarpeet määrittelevät osaltaan koulutustarjonnan rakennetta, mutta myös alojen vetovoima ja imago hakijoiden keskuudessa vaikuttaa osin tarjonnan suuntaamiseen. Päijät-Hämeen vetovoiman ja työvoiman saatavuuden kannalta on keskeistä, että eri alojen koulutustarjonta alueella on riittävän laaja. Koulutustarjonnalla on merkitystä myös sen suhteen, että alueen nuoret eivät hakeudu pois Päijät-Hämeestä. Tutkimusten valossa opiskelujen vuoksi pois muuttaneet nuoret eivät useinkaan palaa kotipaikkakunnilleen ja tämä voi vaikuttaa negatiivisesti lähtöalueiden kokonaisvetovoimaan ja työvoiman saatavuuteen. Lahden ammattikorkeakoulun kanssa yhdessä suunnitelluilla MOTARI-opinnoilla pyritään parantamaan opiskelijoiden pääsyä jatko-opintoihin omalla paikkakunnalla ja siten myös osaltaan vahvistamaan osaavan työvoiman saatavuutta alueella. Uudessa ammatillisen koulutuksen laissa nuorten ja aikuisten koulutuksen rajat on poistettu ja näyttöihin perustuva tutkinnon suorittaminen koskee kaikkia. Aikuiset ovat löytäneet hyvin uuden jatkuvan haun väylä opintoihin hakeutumisessa, jo alkuvuoden 2018 aikana tätä kautta opintoihin hakeutui yli tuhat henkilöä. Opiskelijan henkilökohtaiseen talouteen vaikuttavat osaltaan työvoimaviranomaisten päätökset koulutuksenaikaisista etuisuuksista. Nuorten kohdalla isossa roolissa kouluttautumisen ja sen jälkeisen työllistymisen näkökulmasta on se, kuinka hyvin peruskoulussa saadut valmiudet mahdollistavat ammatillisissa opinnoissa menestymisen ja tutkinnon suorittamisen. Kotona ja perusopetuksessa opitut sosiaaliset taidot, sekä kohtuulliset luku-, kirjoitus- ja matemaattiset taidot, ovat perusedellytyksiä ammatillisessa koulutuksessa onnistumiselle. Tämän lisäksi riittävät ja helposti saavutettavissa olevat kuraattori- ja kouluterveydenhuoltopalvelut korostuvat opinnoissa menestymisen osana. Eri toimijoiden riittävään tiedonsaantiin ja yhteistyöhön opiskelun onnistumiseen liittyvissä asioissa on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Nuorten kohdalla toki kodin ja huoltajien roolin merkitys on edelleen suurin, kun puhutaan 16 – 20 -vuotiaiden ammatillisista opinnoista ja siinä tarvittavasta tuesta opiskelupaikan saamisen lisäksi. 1.1.2017 perustettiin Salpaus-palvelut Oy. Yhtiö on kokonaan Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän omistama. Kuntayhtymä ja Salpaus-palvelut Oy muodostavat konsernin, joka palvelee aluetta ammatillisen toisen asteen koulutuksen toiminnalla. Kuntalain 126 §:n mukaan kunnan tai kuntayhtymän hoitaessa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla, sen tulee pääsääntöisesti antaa tehtävä yksityisen yhteisön hoidettavaksi 1.1.2017 alkaen. Salpaus-palvelut Oy:n toimintaan kuuluu Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä -konsernin toiminnasta järjestämisluvan ulkopuolinen toiminta ja palvelutoiminta, joka ei kuulu järjestämisluvan piiriin tai ei liity läheisesti tähän toimintaan. Yhtiön toimintaan kuuluu ei-tutkintotavoitteinen koulutus, mm. maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus. Salpaus-palvelut Oy on


toiminnallisesti ja hallinnollisesti mahdollisimman kevyt organisaatio, jolla ei ole omia tuki- ja muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole henkilökuntaa tai aineellista omaisuutta, vaan kuntayhtymä tuottaa yhtiölle markkinaehtoisesti hinnoiteltuja koulutus- ja muita palveluja. Palveluiden myynti on kirjanpidollisesti eriytetty kuntayhtymässä ja palveluiden hinnoittelu ja kustannusten kohdistaminen on määritelty markkinaehtoisen hinnoittelun periaatteiden mukaisesti. Mahdollinen koulutusvienti tulevaisuudessa toteutettaisiin Salpaus-palvelut Oy:n tai muun yhteistoimintaorganisaation kautta. Uskottava koulutusvienti edellyttää tiivistä yhteistyötä alueen tiede- ja ammattikorkeakoulujen kanssa sekä omistajakuntien päätöstä toiminnan oleelliseen muuttamiseen ja valtuutusta siihen liittyvään mahdolliseen riskirahoitukseen. Yhtiön toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa eikä sitä voi lain mukaan tukea Koulutuskeskus Salpaus –kuntayhtymän tulorahoituksella. Voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen uuden lain tavoitteita ennakoiden, Salpaus on jo aiemmin organisoinut toiminnassaan nuorten ja aikuisten koulutuksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa yhteistä johtamista, esimiestyötä ja suunnittelua, henkilöstöresurssien, tilojen ja tukipalvelujen käyttöä sekä yhteistä tuotekehitystä, markkinointia ja myyntiä koko Salpaus -konsernin koulutuspalvelutarjonnalle. Opiskelijoille ja työelämälle tuotettavat koulutuspalvelut on jatkossakin tarjottava kokonaisuutena, oli sitten kyse tutkintoon johtavasta tai tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta. Uudistuvassa ammatillisessa koulutuksessa uudistuu voimakkaasti myös opettajuus. Erityisesti oppimisen mahdollistaminen ja ohjauksen merkitys korostuvat jokaiselle opiskelijalle tehtävän henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOKS:in) myötä. Opettajien työhön tulee vuoden 2019 aikana myös valtakunnallisesti suurin muutos koko historiassa, kun opettajat siirtyvät opetusvelvollisuustyöajasta vuosityöaikaan vuoden 2019 alussa. Muutoksella tulee olemaan vaikutusta sekä opettajien palkkaukseen, työajan ja vapaajaksojen sijoittumiseen vuoden aikana, että opettajien käytettävyyteen. Käytettävyyden laajenemisella pyritään vastaamaan uuden ammatillisen koulutuksen edellyttämään henkilökohtaistamisen ja ohjauksen vaatimuksiin nykyistä paremmin. Myös jako aikuis- tai nuorisopuolen opettajiin poistuu tässä yhteydessä, jatkossa kaikkiin ammatillisiin opettajiin sovelletaan samaa opettajien virkaehtosopimuksen liitettä, aiempien useiden liitteiden sijasta. Tässä yhteydessä Salpaus luopuu uuden lain mukaisesti ns. perinteisestä kesäkeskeytyksestä ja jatkossa opintoja voi suorittaa ohjatusti ympäri vuoden. Toiminta- ja taloussuunnittelurakenne on suunniteltu 1.1.2017 voimaan tulleen toimintamallin mukaisesti. Rakenne ei juurikaan muutu vuonna 2019. Toimintamallista kerätään kokemuksia ja sisäisiä toimintaprosesseja kehitetään uudistuvan ammatillisen koulutuksen reformin suuntaviivojen mukaisesti. Salpauksen talouden kehitys Kuntayhtymä on sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013 - 2017. Salpauksen koulutuksen rahoitus on laskenut samana aikana noin 21


miljoonaa euroa, -28 prosenttia. Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut näinä vuosina kaikkiaan yli 440 miljoonan euron leikkaukset. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus kohdistui vuodelle 2017, jolloin Salpauksen tulorahoitus laski edellisvuodesta noin miljoona euroa joka kuukausi. Toiminnallinen tulos on kyetty pitämään positiivisena. Ilman satunnaisia tai kertaluonteisia itse toimintaan kuulumattomia eriä, tulos vuonna oli vuosina 2015-2017 +/- nolla. Talousarvio 2018 on -1,4 miljoonaa euroa alijäämäinen, joten toiminnan ja talouden suunnittelun tavoitteena tulee olla edelleen talouden tasapainottamista tukevat toimenpiteet. Vuodelle 2018 saatu ammatillisen koulutuksen rahoituspäätös vastaa kutakuinkin talousarviota. Keväällä 2018 laadittu vuoden 2018 tilinpäätösennuste osoittaa tilikauden alijäämää -0,5 miljoonaksi euroksi (parannus 0,9 miljoonaa euroa). Vuoden 2019 tulorahoitus arvioidaan vuoden 2018 tasolle. Indeksitarkistuksia on odotettavissa aikaisintaan vuonna 2020. Salpauksen tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä koulutuksen järjestämisluvassa arvioidaan olevan 2018 tasolla. Opiskelijavuosien kertyminen ja tuottaminen ovat avainasemassa Salpauksen tulorahoituksen muodostumisessa. Opiskelijavuodet kattavat kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämisen koulutusmuodot. Kokonaisuutena tulosperusteiseen rahoitukseen vähittäisen siirtymisen tarkat vaikutukset Salpaukseen ovat vielä avoinna. Tulosperusteinen rahoitus on täysimääräisesti voimassa vasta vuonna 2022 (tarkemmin liitteenä olevan ohjeen kohdassa 4.6. Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön mukainen rahoitus 1.1.2018). Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista saavutettiin neuvottelutulokset helmikuussa 2018. Ne noudattavat kustannustasoltaan ns. yleistä linjaa. Kunta-alan sopimusten kustannusvaikutus vuodelle 2019 on 2,9 prosenttia. Tammikuussa 2019 maksettava kertaerä kirjataan tulosvaikutteisesti vuodelle 2018. Lisäksi ammatillisten opettajien vuosityöajasta päästiin sopimukseen, joka lisäksi nostaa kustannuksia vaihdellen eri opettajaryhmittäin. Samalla opettajien käytettävyys lisääntyy ja työaika määräytyy enemmän normaalin työajan mukaan aiemman opetustuntipohjaisen lähestymistavan sijaan. Ammatillisen koulutuksen vuosityöaikaan siirtymisen arvioidaan nostavan Salpauksen palkkakustannuksia keskimäärin 2,5 prosenttia. Henkilöstökustannusten kokonaisnousu arvioidaan tässä vaiheessa 1,8 miljoonaksi euroksi. Kilpailukykysopimuksen (Kiky) päättyminen nostaa henkilöstökuluja vuositasolla arviolta 0,5 miljoonaa euroa (kustannusvaikutus 1,5 %). Kokonaistaso tarkentuu talousarvion laadinnan edetessä. Eläkemenoperusteisten eläkemaksujen maksuvelvollisuuden poistuminen vuodesta 2019 alkaen osana KEVA-lain 19§ muutosta vaikuttaisi Salpauksen henkilösi-vukuluihin noin 1,7 miljoonaa euroa. Muutoksen tavoitteena on laskea kunnallisten toimijoiden kuten kuntayhtymän henkilösivukulut yksityisten kuten yhtiömuotoisten palveluntarjoajien kanssa samalle viivalle. Lain valmistelu on kesken. Muuton huomioidaan budjetissa, jos tietoa sen voimaan tulosta saadaan talousarvion valmistelun aikana. Talousarvion alijäämä tulee kasvamaan vuoden 2018 ennustetusta tasosta, koska tulorahoitukseen ei ole tulossa indeksitarkistuksia kattamaan


nousevia henkilöstökustannuksia. Talousarvio- ja taloussuunnitelma pyritään laatimaan kohtuullisella lainoitussuunnitelmalla. Lainakanta pyritään pitämään alle 20 miljoonan euron, kun vielä taloussuunnitelmassa 2016–2018 ennustettiin lainakannan nousevan 25 miljoonaan euroon. Toimitilaohjelma Salpauksen tavoitteena on ollut vähentää 40 prosenttia, 60 000 neliötä toimitilaa vuoteen 2020+ mennessä. Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan osana on päivitetty Salpauksen toimitilaohjelmaa ja tilavähennystavoitteita. Lopulliseen lainoitustarpeeseen vaikuttavat tulorahoituksen toteuman ohella peruskorjaustarpeet. Suunnittelukauden suurimmat peruskorjaukset kohdistuvat keskustakampukselle ja Vipusenkadulle. Tämän jälkeen Vipusenkadun kampuksen tilojen uudistamista on jatkettava. Toimitilaohjelmaa vuosille 2019-2021 (2022-2023) käsitellään yhtymähallituksen 18. kesäkuuta kokouksessa. Samassa kokouksessa käsitellään myös talouden raamituksen kokonaisuutta. Toimitusjohtaja esittelee talousarvion laadintaohjeen, taloussuunnitelman rakenteen ja sisällysluettelon (esityslistan liite nro 1). Toimitusjohtaja: Hallitus hyväksyy Toiminta- ja taloussuunnitelman 2019–2021 ja talousarvion 2019 laadintaohjeet. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.


Koulutuskeskus Salpaus –kuntayhtymän koulutuksen järjestämisluvan laajentaminen 84/01.01/2015 Hallitus 28.05.2018 § 123

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Koulutuskeskus Salpaus –kuntayhtymälle koulutuksen järjestämisluvan 1.1.2018 alkaen (OKM/104/531/2017). Koulutuskeskus Salpaukseen on tarkoituksenmukaista hakea järjestämisluvan laajentamista. Hakemuksen muoto ja ajankohta on koulutuksen järjestäjän itse päätettävissä, opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole hakemuslomakkeita ja –ajankohtaa määritellyt. Koulutuskeskus Salpaus –kuntayhtymä hakee kyseisen koulutuksen järjestämisluvan laajentamista seuraavasti − englanti opetuskieleksi (tutkinnot, joihin englantia haetaan opetuskieleksi

ovat lueteltu kokouksessa esiteltävässä hakemuksessa) Ensisijaisesti Salpaus hakee seuraavia tutkintoja − Musiikkituotannon ammattitutkinto − Ajoneuvoalan ammattitutkinto − Raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto Lisäksi haemme tutkintoja − Ajoneuvoalan erikoisammattitutkinto − Auto- ja kuljetusalan työnjohdon ammattitutkinto − Autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinto − Automekaanikon erikoisammattitutkinto Hakemusta koulutuksen järjestämisluvan laajentamiseen esittelee kokouksessa rehtori Päivi Saarelainen. Toimitusjohtaja: Hallitus hyväksyy esitetyt koulutuksen järjestämisluvan laajennusehdotukset ja valtuuttaa toimitusjohtaja Martti Tokolan ja rehtori Päivi Saarelaisen allekirjoittamaan hakemuksen. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.


Ilmoitusasiat Hallitus 28.05.2018 § 124

Hallitus merkitsee ilmoitetut asiat tiedoksi ja hyväksyy esitetyt toimenpiteet. Rehtori: 1. Taitaja2018-kisoissa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailivat ammattitaidon SM-mitaleista Tampereella 14.–17.5. Salpauksesta kisoihin osallistui 15 opiskelijaa ja he kisasivat 11 lajissa. Kaikkiaan kilpailijoita oli yli neljäsataa ja joukossa on myös kansainvälisiä osallistujia. Lisäksi yläkoululaisten Taitaja9-kilpailusta tuli kolmas sija Orimattilaan. Kevään aikana opiskelijat hioivat taitojaan opettajiensa johdolla sekä valmistautuneet monipuolisesti kilpailuihin. Tampereella kisanneet finalistit oli karsittu semifinaaleissa, joita järjestettiin ympäri Suomea. Kilpailuun saivat osallistua tänä vuonna 20 vuotta täyttävät tai sitä nuoremmat opiskelijat. Salpauksen opiskelijoista matkailussa kultaa voittivat Sara Enqvist ja Tiila Kruskopf. Pronssia voittivat Santeri Soikkeli Tietokoneet ja verkot -lajissa sekä Mira Yliniemi Maalaus ja tapetointi -lajissa. Salpauksesta Taitaja2018-finaleissa kisasivat • Lassi Kuva, CAD-suunnitelu • Onni Rantti, CAD-suunnittelu • Santeri Soikkeli, Tietokoneet ja verkot • Erica Silvennoinen, Hiusmuotoilu • Sara Enqvist, Matkailu • Tiila Kruskopf, Matkailu • Karoliina Kalpio, Turvallisuusala • Eemeli Polvela, Huonekalupuuseppä • Mira Yliniemi, Maalaus ja tapetointi • Eetu Nykopp, Ravintolakokin työ • Evelina Reilson, Tarjoilija • Ida Kantaneva, Tarjoilija • Miro Kinnunen, Automaatioasennus • Jere Kuisma, Koneenasennus ja kunnossapito • Aleksi Otranen, Koneenasennus ja kunnossapito Päätös: Merkittiin tiedoksi.


Muut asiat Hallitus 28.05.2018 § 125 Ei ollut muita asioita.


Muutoksenhakuohjeet Hallitus 28.05.2018 § 126 Muutoksenhakuohjeet ovat pöytäkirjan liitteenä nro 1.


Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus Pöytäkirjan liite nro 1 Yhtymähallitus 28.5.2018 § 126 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä

kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa Pykälät: 115 - 119, 122, 124, 125

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla Pykälät: 120, 121, 123

Hallintolainkäyttölaki 5 §:n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla Pykälät ja valituskieltojen perusteet:

OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimus- viranomainen ja – aika

Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen osoitteella Pykälät: 120, 121, 123 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, Yhtymähallitus Paasikivenkatu 7 15110 Lahti [email protected] puhelinnumero 03 828 10 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle viimeistään oikaisuvaatimuksen tekemiselle säädetyn määräajan viimeisenä päivänä kello 15.00 riippumatta tavasta, jolla se toimitetaan. .

Oikaisuvaatimuksen sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan oikaisua - se, millaista oikaisua vaaditaan, sekä - millä perusteella oikaisua vaaditaan.


VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika

Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jä-sen.

Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna Puhelin 029 56 42200, faksi 029 56 42269 Sähköposti hameenlinna.hao(at)oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.

Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika päivää Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.

Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava − valittajan nimi, ammatti, asuinkunta, postiosoite ja puhelinnumero − päätös, johon haetaan muutosta − miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi − muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta, postiosoite ja puhelinnumero. Valituskirjelmään on liitettävä − päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä − todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen

ajankohdasta. − asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitet-

tu viranomaiselle. Asiamiehen on tarvittaessa liitettävä valtakirja (HLL 21 §).

Valitusasiakirjojen toimittaminen

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasia-kirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: Nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Nimi, osoite ja postiosoite Pykälät

Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.

Documents

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä 11/2018 1 · Alat sijoittuvat jatkossakin todennäköisesti Vipusenkadulle. Taideteollisuusalat on suunniteltu jatkossa sijoittuvan keskustan