LOPPURAPORTTI

Sisällys

1.HANKKEEN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ........................................................................32. HANKKEEN TOIMET:...................................................................................................................3

2.1.TYÖNETSIJÄPALVELU..........................................................................................................4..............................................................................................................................................................4

2.2.TYÖNHAKUKLUBI/RYHMÄPALVELU...............................................................................42.3.TYÖELÄMÄVALMIUKSIEN KARTOITTAMINEN-PALVELU.........................................52.4.PALVELUIDEN TARPEEN ANALYSOINTI.........................................................................62.5. PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄNEIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ.............................132.6. TYÖLLISYYSTILASTOT KPEDUSTA VALMISTUNEET...............................................192.6 INFOT VALMISTUVILLE.....................................................................................................202.7 VERKOSTOYHTEISTYÖ......................................................................................................212.8 TIEDOTTAMINEN.................................................................................................................23

1.HANKKEEN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄHankkeen tavoitteena on ollut työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisenöehkäiseminen 

Kohderyhmänä:• Koulutusyhtymän yksiköistä ammattiin valmistuvat pitkäaikaistyöttömyys-uhan  alaiset 

nuoret• Työvoima- ja elinkeinotoimistossa lomautettuina tai irtisanoutuneina olevat,

yrityksissä/työpaikoilla olevat irtisanomis- lomautusuhan alla olevat 17-24-vuotiaat • peruskoulunsa päättäneet Kokkolaiset nuoret seurantajärjestelmän kohteena• keskeyttäneet HOJKS-opiskelijat ja ilman paikka olevat alle 25-vuotiaat

Hankkeessa ovat työskennelleet kokoaikaisena:Anette Törmänen, projektityöntekijä, Kokkolan työ- ja elinkeinotoimisto, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Reimari 2Taisto Hakkarainen, opinto-ohjaaja, , Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Reimari 2 1.1.2011-31.5.2011.Hankkeessa ovat työskennelleet osa-aikaisenaTiina Rimmistö, osittainen projektityöntekijä, Reimari 2, TE-toimistoOlli Pelttari, osittainen projektityöntekijä, Reimari 2, TE-toimistoRiikka Vilmi, koulutussuunnittelija, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Reimari 2Heli Mattila, projektityöntekijä Reimari 2, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymäAnne Eteläaho, projektivastaava, opiskelijahuollon koordinaattori, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

2. HANKKEEN TOIMET:

2.1.TYÖNETSIJÄPALVELU

Kohderyhmä:  Työnantajat joissa käydään sovitaan TE- toimiston kanssa. Kohderyhmä, jolle paikkoja etsitään ovat nuoret ja vastavalmistuneet.

Palvelun   tavoite:    Työnetsijä jalkautuu yrityksiin. Palvelun tavoitteena on etsiä kohderyhmälle työelämävalmennuspaikkoja/työpaikkoja. Paikkoja haetaan sovituilta toimialoilta ja pääsääntöisesti yrityksistä Kokkolan alueelta. Työnantajakäyntien yhteydessä markkinoidaan myös muita TE-toimiston palveluita. Osa työnantajakäynneistä voidaan käyttää jälkimarkkinointiin (esim. palkkatuki- ja harjoittelujaksojen lopussa henkilön jatkosuunnitelmien tueksi) sekä koulutustarpeiden välittämiseen TE-toimistolle.

Palvelun   sisältö   ja   toimenpiteet:    Työelämävalmennus- ja työllistymismahdollisuuksia ml. oppisopimuspaikkoja etsitään ensisijaisesti yrityksistä. Saadut paikat kirjataan TE-toimiston Ura-ohjelmaan ja ne ovat virkailijoiden käytössä asiakastilanteissa. Tarvittaessa avustetaan työnantajaa/työnhakijaa työelämävalmennus-/työllistämistukisopimusten solmimiseen liittyvissä asioissa. Palvelu tuotetaan henkilökohtaisin käynnein. Työnetsijä tekee keskimäärin 6 työnantajakäyntiä päivässä, työnantajakäyntejä tehdään max 1320/vuosi. Määrä vaihtelee Kokkolan TE-toimiston tarpeen mukaan.

Palvelun totetus: Palveluntuottajana toimii T:mi Urheilumatkat, työnetsijänä toimii Risto Alakorpi. Palveluntuottaja toimittaa työantajakäyntien tulokset ja tiedot käydyissä yrityksistä TE-toimiston yhdyshenkilölle sovitulla tavalla sekä työnantajakäynneistä saatujen tietojen informointi TE-toimistoon säännöllisesti sovitulla tavalla. Palveluntuottaja laatii koko toiminnasta kirjallisen palautteen.

Kustannukset:  Vuosi 2011 42 000,-. Palvelu kustannetaan työhallinnon julkisista työvoimapalvelujen määrärahoista.Työnetsijäpalvelu: Tärkeimpinä toimenpiteinä hankkeen kohderyhmälle ovat olleet työnetsijän hankkimat työharjoittelupaikat ja niiden kohdentaminen oikeaan aikaan työllistymisprosessissa sekä ko. paikkojen täyttymisen seuranta.

Tähän mennessä työnetsijä on löytänyt yrityksistä eri toimialoilta 237   uutta harjoittelupaikkaa, Työnetsijäpalvelu on tuotteistettu osaksi normaalia kansallista toimintaa Elyn alueella. Tällä hetkellä URA-tietojärjestelmässä avoimena n. 200 työharjoittelupaikkaa yrityksistä eri toimialoilta.

Lisätietoja: Kokkolan TE-toimisto, Anette Törmänen, puh. 050-3961 651, etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi.

2.2.TYÖNHAKUKLUBI/RYHMÄPALVELU

Palvelun kohderyhmä:   Kokkolan TE-toimiston ja työvoiman palvelukeskuksen nuoret asiakkaat Kokkolassa ja Kannuksessa.

Palvelun   tavoite:    Palvelu toimii TE- toimiston/palvelukeskuksen asiakaspalvelun tukena järjestämällä ajankohtaisia ryhmiä TE-toimiston kanssa sovittavista aihealueista. Palveluntuottaja tekee yhdessä asiakkaan kanssa tiiviin toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on edistää henkilön työllistymistä tai koulutukseen hakeutumista.

Palvelun sisältö ja toimenpiteet:  Vaihtelee kohderyhmittäin, esimerkkejä: työnhaun suunnittelu, työelämän säännöt, kouluttautuminen, työhakemus ja CV, sähköiset palvelut ja konkreettinen työ-/työharjoittelu-/koulutuspaikan haku j.n.e. Työnhakuun painottuvissa ryhmissä edellytetään, että jokainen asiakas oppii käyttämään työhallinnon sähköisiä palveluita sekä laatimaan itsestään CV-nettiesittelyn. Työnhakuklubin kesto on 10 päivää.

Palvelun toteutus: Palveluntuottajana toimii Spring House Oy.

Kustannukset:  Vuonna 2011 yhteensä 10 ryhmää 61 000,-.  Palvelu kustannetaan työhallinnon julkisista työvoimapalvelujen määrärahoista.

Lisätietoja:  Kokkolan TE-toimisto,  Anette Törmänen, puh. 050 3961 651, etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi.

Nuorten osasto on tehnyt ns. listaprofilointia ja sitä kautta pystytään kohdentamaan toimenpiteitä ja palveluita oikein. Erilaisten ostopalveluiden kautta on kehitetty uudenlaisia toimintamuotoja työllistymisprosessien nivelvaiheisiin. Hankkeen uusien toimien kautta on syntynyt kaksi uutta oppisopimusta. Marraskuussa 2010 ja maaliskuussa 2011 Järjestettiin TE-toimistossa Tsemppi-päivä, johon kuhunkin kutsuttiin n. 50 toiselta asteelta valmistunutta nuorta. Palvelu hankitaan Spring House Oy:lta, teemana ko. päivässä on työnhaun ABC (lisäksi mm. asiakkaiden CV:n kommentointia.)

2.3.TYÖELÄMÄVALMIUKSIEN KARTOITTAMINEN-PALVELU

Palvelun kohderyhmä:  Kokkolan työvoiman palvelukeskuksen ja TE-toimiston nuoret työnhakijat, joiden työelämävalmiuksien kartoittaminen on tarpeellista. Kartoituksen kesto on   20 päivää/hakija tai  40 päivää/ hakija (päivässä 6 tuntia). Työvoiman palvelukeskus ja TE-toimisto arvioivat asiakkaan palvelutarpeen mukaan käytetäänkö pidempää vai lyhyempää jaksoa.

Palvelun   tavoite:  Kartoituksen aikana kartoitetaan työnhakijan työelämävalmiuksia avoimille työmarkkinoille. Varmennetaan työnhakijan työ- ja koulutussuunnitelmia.

Palvelun   sisältö   ja   toimenpiteet: Yksilöidyn tiedon saaminen työnhakijan suoriutumisesta työtehtävistä, taidollisesta osaamisesta, mahdollisista työrajoitteista, kehittymisalueista ja sitoutumishalukkuudesta jatkosuunnitelmiin. Tavoitteena voi olla myös selventää hakijan palvelutarvetta. Tarvittaessa jaksoon liitetään työkykyä tarkentava asiantuntijan arvio (lääkärinlausunto, psykologin lausunto tai muu asiantuntijan lausunto). Jakson tavoite on yksilöllinen ja toteuttamissuunnitelma

laaditaan yhteistyössä asiakkaan, työvoiman palvelukeskuksen/TE-toimiston ja palvelun tarjoajan kanssa olemassaolevaa taustatietoa hyödyntäen. Palveluntuottaja laatii kartoituksesta lausunnon, jossa kuvataan eritellysti sisällössä mainitut osa-alueet.

Palvelun toteutus: Palveluntuottajana toimii Kokkotyö-Säätiö.

Kustannukset: Vuonna 2011 yhteensä 40 asiakkaalle/1200 valmennuspäivää 72 154,-. Palvelu kustannetaan työhallinnon julkisista työvoimapalvelujen määrärahoista.

Lisätietoja:  Kokkolan TE-toimisto,  Anette Törmänen, puh. 050 3961 651, etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi

2.4.PALVELUIDEN TARPEEN ANALYSOINTI

STEP-UP - hankkeen ja K-P aikuisopiston luoma hyvä käytäntö Sirpa Salon tuella kokeiltu myös Reimari2 – hankkeessa Kokkolan ja Kannuksen te-toimistossa.

Palvelun tavoiteAmmatillisen perustutkinnon suorittaneille sekä työttömille nuorille tarjotaan tehostettua tiedottamista jatkokoulutusmahdollisuuksista ja ohjausta koulutukseen. Valmistuneille tarjotaan uusia koulutusreittejä esim. osatutkinnot tehokkaammin käyttöön ja sitä kautta ammattitaidon laajentaminen ja monipuolistaminen. TE-toimisto etsii valmistuneille työharjoittelupaikkoja ja harjoittelun jatkona oppisopimuksia.

Kohderyhmät Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoista ammattiin vastavalmistuneet nuoret, jotka eivät ole saaneet omaa ammattiuraansa auki.Pääpaino työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakija olevat alle 25-vuotiaat.Peruskoulun päättäneet nuoret seurantajärjestelmän kohteenaOpiskelijat, joilla on ollut HOJKS ja ovat keskeyttäneet opintonsa sekä ilman koulutuspaikkaa olevat nuoret, jotka tarvitsevat tehostettua ohjausta koulutukseen.

Palvelun toteutusPalvelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä TE-tston, yritysten työpaikkaohjaajien, kunnan virkamiesten, oppilaitosten opettajien ja opiskelijahuollon kanssa.

Palvelun sisältöReimari-2 projektityöntekijä yhdessä TE-toimiston kanssa etsii kohderyhmien nuoret ja sopii niiden kanssa tapaamisesta, jossa käsitellään ohjauksellisesti nuoren elämään, opiskeluun ja työhön liittyviä asioita. Yhdessä nuoren kanssa tehdään toimintasuunnitelma tapaamisesta eteenpäin tavoitteena joko työllistyminen eri toimenpiteiden kautta ja/tai opiskelupaikan löytäminen ja ammattiin valmistuminen ja sitä kautta parempi työllistyminen.

ToteutusaikaPalvelu toteutuu pääosin vuoden 2011 aikana.HaastattelutReimarihaastatteluissa kävi 58 nuorta Kannuksessa ja 60 nuorta Kokkolassa, heidän kanssaan tehtiin toimintasuunnitelma vuodelle 2011 ( työ/opinnot). Projektiin liittyen erilaisia työharjoittelu-, työelämävalmennuspaikka ynnä muita projektiin liittyviä käyntejä kertyi Kannuksessa 37.

Kustannukset  Kannus 22 000/ 5 kk, Kokkola 12 500/5 kk Yhteistiedot

TOIMINTA REIMARI 2 PROJEKTIN OSALTA KANNUKSESSA 2011 (3.1.-31.5.2011)

Reimari 2 projekti käynnistettiin Kannuksessa vuoden 2011 alussa. Projektityöntekijänä aloitti työnsä Taisto Hakkarainen. Projektipäällikkönä on Anne Eteläaho.Projektin tavoite on etsiä ne nuoret, joilla omat urasuunnitelmat eivät ole selkiytyneet niin opintojen kuin töidenkään suhteen. Alkujärjestelyiden jälkeen, joihin kuuluivat mm. eri palaverit työnkuvan selkeyttämiseksi, esikyselylomakkeen valmistelu sekä työvälineet kuten työskentelypaikka, tietokone yhteyksineen, päästiin TE-tston Kannuksen toimipaikan henkilökunnan kanssa etsimään kyseiseen ryhmään kuuluvia nuoria. Prosessin kulku Nuoren kanssa sovittiin ajankohta, milloinka hän voi tulla TE-tstoon haastateltavaksi. Ensimmäiseksi hän täyttää esitietolomakkeen ( alkuun paperisen, myöhemmin webropolin käytön myötä sähköisesti ). Sen jälkeen hän tuli projektityöntekijän haastatteluun. Esitietojen pohjalta yhdessä nuoren kanssa käsiteltiin sen hetkistä tilannetta ja jatkoa siitä eteenpäin. Tärkeimpinä asioina olivat opinnot ja työ, unohtamatta myöskään tämän hetkistä arjenhallintaa. Nuorelle tehtiin vuoden 2011 toimintasuunnitelma opintojen ja työn poluille. Suunnitelman lähtökohtana oli nuoren oma halu tehdä asioita sopimuksen mukaan molemmilla saroilla. Haastatteluiden osalta projekti pääsi alkuun viikolla 3 ( 18.1.2011 ) jatkuen kahden – neljän nuoren päivävauhtia ti – to välillä. Toukokuun puoliväliin mennessä haastatteluissa kävi 58 nuorta.

Toimenpiteitä nuoren urapoluilleSuunnitelman sisältö lähti nuoren omasta näkökulmasta. Peruskoulusta päässeelle selattiin yhdessä eri ammatteja ja koulutusohjelmia, mihin hakea yhteishaussa 2011. Jo hieman vanhemmille ja perustutkinnon suorittaneille aikuiskoulutuksen lisäkoulutusta/amk jatko-opintoja.Työelämää lähestyttiin mahdollisen jo suoritetun ammatillisen koulutuksen kautta kuin myös erilaisten työharjoitteluiden ja työelämävalmennuksen kautta. Näitä paikkoja oli sovittu toukokuun puoliväliin mennessä 11. Työpaikkakäyntejä kertyi 37. Joidenkin nuorten kanssa oli useita haastattelukertoja, joten välillä joutui olemaan myös ”sielunhoitajana”.

SeurantaNuorten kanssa sovittuja käytänteitä seurataan puhelinsoitoilla ja käymällä työharjoittelupaikoilla. Seurantaan liittyy olennaisena osana tukeminen ja kannustaminen jo tehdyille ratkaisuille.

Työnantaja arvioi harjoittelun jälkeen ennalta esitäytetyillä lomakkeilla työharjoittelijan kehittymistä.

Ajatuksia projektin tiimoiltaTyö projektissa on ollut hyvin antoisaa ja opettavaista. Näkökenttä ohjaukseen ja myöskin urasuunnitteluun on laajentunut merkittävästi. Olen saanut työskennellä ammattitaitoisten ja lämminhenkisten työtovereiden kanssa TE-toimistossa Kannuksessa. Sitä kautta olen saanut oppia myös erilaisten ihmiskohtaloiden käsittelyssä – ei kaikki aina ole niin musta-valkoista! Harmillista on vain se, että kaikkia ei vain voi auttaa, vaikka kuinka yrittäisi ! Tältä ainakin nyt tuntuu ! Mielestäni heitä pitäisi lähestyä muulla tavoin. TE-toimiston omalla väellä ei ole siihen aikaa eikä mahdollisuutta, he antavat jo kaikkensa. Toiminnan tavoitteena tulisi olla näiden nuorten saattaminen (työ)elämän alkuun ja siitä tukien eteenpäin. Mikä olisi se instanssi tai toimenpide ( etsivä- ja pajatoiminnat ), sitä kannattaa pohtia ja todella miettiä mitä tehdään, ennen kuin aloitetaan varsinainen toiminta. Pitkittyessään asia ei ainakaan parane. Toivon mukaan tuleva hallitus huomioi tämän tulevissa ratkaisuissaan.

Kokkolan työ- ja elinkeinotoimisto Kannuksen toimipaikka, opinto-ohjaaja Taisto Hakkarainenp.044-725 0610, taisto.hakkarainen@kpedu.fi , Kokkolan te -toimisto tiina.rimmosto@te-toimisto

Kokkolassa Olli Pelttari ja Tiina Rimmistö aloittivat hankkeessa osa-aikaisena. Palvelu on ollut syvennettyä opinto - ja urapalvelunohjausta nuorille työnhakijoille tai työuran muutosvaiheessa oleville henkilöille esim. irtisanotuille ja ammatinvaihtajille. Palvelutarvearviointityön tavoitteena on työvoiman syöttöliikenteen ohjaus varhaisen ennakoinnin näkökulmasta. Hakijan tilanteeseen puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa; heti työttömyyden alkaessa. Painopisteinä ovat mm. työnhakijan urasuunnittelutaitojen kehittyminen, yksilöllinen syvennetty ohjaustyö ja pedagoginen tuki sekä urasuunnitelmien konkretisointi ja työstäminen. Toiminnassa on ollut mukana 60 asiakasta Kokkolassa ja 58 Kannuksessa. Kannuksessa Taisto Hakkarainen toimi kokoaikaisena puoli vuotta.

Kaaveke STEP UP-HANKKEEN KEHITTÄMÄ sirpa.salo@kpakk.fi

2.5. PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄNEIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ

Hankkeessa on edelleen kehitetty seurantajärjestelmää tutkija Jukka Vehviläisen johdolla ja koulutusyhtymän opintosihteerin toimesta.  LinkissäÖ Jukkao Vehviläiseno esityso asiasta. https://digiumenterprise.com/answer/?sid=370860&chk=YGXYFZJX

Aluksi seurannan kohteena ovat olleet keväällä 2010 peruskoulunsa päättäneet Kokkolalaiset nuoret, nuorilta ja huoltajilta on saatu lupa nimien siirtämiseen jo keväällä. Asian tiimoilta on järjestetty palaveri Kokkolan sivistyskeskuksessa nuorisotoimen johtajan kanssa. Riikka Vilmi seurannut Kokkolalaisten peruskoulunsa päättäneiden tilannetta: yhteishaun, täydennyshaun, toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen osalta.

Alustavaa mallia esiteltiin 24.11.2010 Reimari2 ja Kannuksen hallinnoiman opiskelijahuollon hankkeen järjestämässä tilaisuudessa, jossa myös Opetusministeriön tarkastaja Jaana Wallden esitteli uuden nuorisolainsäädännön muutoksia moniammatiliseen viranomaisyhteistyöhön. Seurantajärjestelmää esiteltiin myös Kokemäen Sataeduun suunnatulla vierailulla.

Kokkolassa kehitettävää seurantajärjestelmää voidaan tarkastella suhteessa yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun ja valtakunnan tason toimenpiteisiin. Viimeisten vuosien aikana seurantajärjestelmän kehittäminen on koettu kehittämishaasteeksi, johon on paneuduttu mm. opetusministeriön työryhmien ja lääninhallitusten selvitysten voimin. Mallia on haettu muista

Pohjoismaista, esinmerkiksi Ruotsin ja Norjan seurantajärjestelmistä. Suomeen suunniteltu seurantajärjestelmä liittyisi osaksi koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamista; nuorten aktivointia työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja koulutukseen tehostettaisiin paremmalla seurannalla ja siihen liittyvällä ohjauksella.

SEURANTAJÄRJESTELMÄN TASOT1) Peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittuminen ja henkilöseuranta

Tähän liittyen tulisi rakentaa järjestelmä, jossa seurataan peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittumista jatko-koulutukseen ja työelämään. Järjestelmän avulla pystytään seuramaan nuorten sijoittumista ja tavoittamaan ne nuoret, jotka jäävät koulutus- ja ohjauspalveluiden ulkopuolelle. Lisäksi järjestelmään tulisi kehittää paikalliset käytännöt, joilla seurantatieto saadaan palvelemaan ohjausta ja yhteiskuntatakuun tavoitteita. Näihin tiedon hyödyntämisen käytäntöihin kuuluvat esimerkiksi sopimukset siitä, miten ulkopuolelle jääneet nuoret tavoitetaan.

Yhtenä henkilöseurannan muotona voidaan pitää käytäntöjä, joissa nuorta auttavat työntekijät ja viranomaiset kohtaavat yhteisiä asiakkaita. Yksittäistä nuorta koskeva tieto tulisi siirtyä työntekijältä toiselle. Tämän teeman sisällä tiedonsiirtoon liittyvät tietosuoja-asiat vaativat aivan erityisen huomion.

SEURANTAJÄRJESTELMÄ KOKKOLASSA Jokaiselta ysiluokkalaiselta tiedonsiirtolupa > nimen saa siirtää seurantajärjestelmään

(kesä) Pohjatieto, Kokkolan sivistystoimi > peruskoulun päättäneiden nimitiedot (kesä) 2.asteen opiskelupaikan vastaanottotiedot > KOULUTA-järjestelmä (kesä-syksy) Yksittäistiedon vaihtoa yläkoulun OPOjen kanssa (syksy) Alkuvaiheen tiedot

Seuranta opintojen aloittamisen jälkeen Koulutusyhtymän / lukioiden opiskelijahallinto >keskeyttämiset www-seurantalomake > vastaanottotietoa, keskeytystietoa http://digiumenterprise.com/answer/?inv=26945399&chk=HJKGJYYJ

SEURANTAJÄRJESTELMÄN TASOT1) Peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittuminen ja henkilöseuranta

Tähän liittyen tulisi rakentaa järjestelmä, jossa seurataan peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittumista jatko-koulutukseen ja työelämään. Järjestelmän avulla pystytään seuramaan nuorten sijoittumista ja tavoittamaan ne nuoret, jotka jäävät koulutus- ja ohjauspalveluiden ulkopuolelle. Lisäksi järjestelmään tulisi kehittää paikalliset käytännöt, joilla seurantatieto saadaan palvelemaan ohjausta ja yhteiskuntatakuun tavoitteita. Näihin tiedon hyödyntämisen käytäntöihin kuuluvat esimerkiksi sopimukset siitä, miten ulkopuolelle jääneet nuoret tavoitetaan.

Yhtenä henkilöseurannan muotona voidaan pitää käytäntöjä, joissa nuorta auttavat työntekijät ja viranomaiset kohtaavat yhteisiä asiakkaita. Yksittäistä nuorta koskeva tieto tulisi siirtyä työntekijältä toiselle. Tämän teeman sisällä tiedonsiirtoon liittyvät tietosuoja-asiat vaativat aivan erityisen huomion.

kehitetty Kokkolaisten osalta.2) Nuorten ohjaustarpeiden ja asiakastyytyväisyyden kartoittaminen

Tällä tasolla tehdään nuorten seurantaa esimerkiksi seudullisella, kuntakohtaisella ja oppilaitos- ja koulutusalakohtaisella tarkkuudella. Keskeistä on rakentaa järjestelmä, joka tuottaa palautetietoa esimerkiksi toisen asteen opiskelijoiden opintojen sujumisesta, työpajatoiminnan vaikuttavuudesta ja tyytyväisyydestä palveluihin. Erittäin tärkeää on ennakointinäkökulman korostaminen, nuorilta kerättävä palaute toimii ennakoivasti palveluiden mitoittamisen ja kohdistamisen tukena. Asiakasnäkökulma muistuttaa siitä, että nuoret ovat kunnallisten palveluiden asiakkaita, joita tulee kuulla palveluiden kehittämisessä. Tämän tason seuranta voidaan kytkeä esimerkiksi nuorten erilaisiin ”nivelvaiheisiin”, jotka on nostettu esiin keskeisinä palveluiden tehostamisen kohtina. Myös erilaiset paikalliset nuorten elinolobarometrit kuuluvat tähän teemaan.

Kysely muun toimijan taholta.

3) Palvelujärjestelmän kehittävä arviointi

Tällä tasolla on kysymys siitä, että seurantajärjestelmä tukee nuoria ohjaavien työntekijöiden työtä. Nuorilta saatu palautetieto toimii jo sellaisenaan ohjaavana tekijänä, mutta järjestelmään on syytä kytkeä myös elementtejä, joissa palautetietoa saadaan muista lähteistä. Tämän teeman sisällä mallinnetaan paikallisen palvelujärjestelmän toimintaa, voidaan luoda esimerkiksi yhteisiin sopimuksiin ja arvioihin perustuvia laatukriteereitä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi. Jatkossa näiden laatukriteerien toteutumisen arviointi toimii yhtenä seurantajärjestelmän osana. Nuorten seuranta- ja ohjausjärjestelmä vaatii arviointia PDCA-syklin mukaisesti (suunnittele, tee, arvioi ja korjaa)

Tähän teemaan liittyvät myös erilaiset kustannus- ja resurssitiedot, joita voidaan kerätä kustannusvaikutusten selvittämiseksi (esim. nuorisobudjetti). Myös määrälliset tilasto- ja rekisteritiedot (nuorten lukumäärä, yhteishaun tiedot jne.) toimivat yhtenä seurannan osana.

4) Taloudellisen ja määrällisen arvioinnin mallit

Tässä teemassa on yleisesti ottaen kysymys nuorten ohjauksen ja syrjäytymisen ehkäisyn taloudellisen vaikuttavuuden arvioinnista. Aiheen mallit liittyvät erilaisiin kustannuslaskelmiin (nuorisobudjetit, syrjäytyneen elinkaari-kustannukset) sekä taloudellisen kannattavuuden ja kustannustehokkuuden arviointiin (esim. työpajatoiminnan taloudelliset vaikutukset).

Taloudellisen arvioinnin mallienkin osalta tilanne on se, että malleja on rakennettu paljon, mutta niitä tulisi edelleen kehittää. Varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tarvitaan malleja, jotka ohjaavat kuntia tuloksellisuuden lisäämisessä (tehdään oikeita asioita ja tehdään mahdollisimman tehokkaasti).

Taloudellisuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös määrällistä tietoa. Seurantajärjestelmän yksi osa muodostuukin erilaisista tilastoista ja rekistereistä, joiden kautta saadaan määrällistä tietoa palveluiden mitoittamisen, resursoinnin ja kohdistamisen tueksi (nuorten lukumäärä, väestöennusteet, yhteishakurekisterit,

ennakointitieto-järjestelmät). Seurantajärjestelmän kehittämisen yksi haaste on näiden määrällisten rekisteritietojen käytön tehostaminen ja koordinointi.

Näitä kehitetään Kokkolan nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa, jossa mukana opetustoimisosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, työhallinto, poliisihallinto. Tämä työryhmä kerää tietoa nuorten elinolojen mittareista päätöksen teon tueksi.

5) Seurantajärjestelmän yhteys paikallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämiseen

Tämän teeman sisällä on selkeästi kysymys tiedon hyödyntämisen käytäntöjen kehittämisestä. Seurantajärjestelmä tuottaa tietoa, mutta kerätyn tiedon tulisi myös välittyä paikallisen päätöksenteon tueksi. Paikallisesti ja seudullisesti voidaan selvittää, millaisia prosesseja ja malleja tulisi kehittää seurantatiedon hyödyntämisen tueksi. Tältä osin voidaan puhua seurantajärjestelmän ohjaavista vaikutuksista.

Seurantajärjestelmän kautta kerätty tieto ohjaa paikallista päätöksentekoa, mutta olennaista on se, että myös seurantajärjestelmää täytyy varautua kehittämään ja päivittämään. Seurantajärjestelmän toimivuuden arviointi toimii palautemekanismina ja järjestelmää on päivitettävä myös toimintaympäristöjen muuttuessa. Tällöin tarvitaan seurantajärjestelmää ohjaavia tekijöitä.

Paikallisen palvelujärjestelmän ja päätöksenteon kannalta seurantajärjestelmä vaatii siis kahden asian huomioimista (seurantatiedon ohjaavat vaikutukset ja seurantajärjestelmää ohjaavat tekijät).

Näitä kehitetään Kokkolan nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa, jossa mukana opetustoimisosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, työhallinto, poliisihallinto. Tämä työryhmä kerää tietoa nuorten elinolojen mittareista päätöksen teon tueksi.

2.6. TYÖLLISYYSTILASTOT KPEDUSTA VALMISTUNEET

http://projekti.kpedu.fi/(S(lrkxwknnsqaw4n45dl14e545))/default.aspx?id=1044&pid=1044&pid1=1044

2.6 INFOT VALMISTUVILLE

Heli Mattila on hankkeen toimesta tehnyt valmistuneille nuorille työnhakuopasta ja olen kohta valmis- Road showta on toteutettu ennen opintojen päättövaihetta Kokkolan ammattiopton, Kokkolana kauppaopiston ja Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksiköstä valmistuville.

Hankkeessa tehtiin Olen valmis opas valmistuville sekä diasarja opettajien käyttöön.

2.7 VERKOSTOYHTEISTYÖReimari 2 hanke on koordinoinut alueella toimivien eri hankkeiden yhteentapaamisia OHJAAMO JA KOULUTTAMO työryhmien muodossa. läpi OHJAAMON toimintaan ovat osallistuneet seuraavat hankkeet:

Step Up. Opin ovi Reimari 2 Oma Polku Tsemppiä finaaliin Oppisopimustoimisto Te –toimisto Job4you- hankevalmistelija

Tehty palvelukarttaa muun hankkeen rahalla ja mietitty palvelujärjestelmäm aukkoja

KOULUTTAMO Uusia koulutusmalleja:Olemme pohtineet mitä uusia lyhyitäkin koulutuksellisia keinoja voimme löytää nuorten aktivoimiseksi. Reimari 2 hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut tarjota uusia koulutusreittejä

valmistuneille esim. osatutkintojen tehokkaampi käyttö ja sitä kautta ammattitaidon laajentaminen.

Reimari2 hankkeen toimesta oli mietitty seuraavaa koulutusjohtajien ja muutaman rehtorin kesken.

Ammatillisen koulutuksen sisällä on tutkinnon osia 10 ov/osa, osa näistä sellaisia, jotka voisivat hyödyntää toisten alojen tutkinnon suorittaneita opiskelijoita.

Metallialan kunnossapitoa sisältävät tutkinnon osat 10 ov. sopii kaikille tekniikan aloille. (Metallialan CNC kunnossapito (sopisi hyvin sähköalan perustutkinnon suorittaneille.) Prosessialan koulutusta muuntokoulutuksena sähköalan perustutkinnon suorittaneille. Autoalaperustutkinnon kuljettajakoulutuksen suorittaneille ajokorttiluokan nosto

työllisyyskoulutuksena Autoalan perustutkinnon suorittaneille (ajoneuvoasentaja) yhdistelmäajoneuvon

kuljettajatutkintoon tähtäävää koulutusta tai kuljettajan pätevyyteen tähtäävää koulutusta.

Merkonomeille taloushallinnon ammattitutkinnon osia (kirjanpito) Kauppaopiston tarjoamaa yrittäjyyteen tähtäävää koulutusta voisi sisältää ruotsin kieltä

ja asiakaspalvelua. Metalliaan läheistesti liittyvä rakennuspeltiseppä- koulutus myös sellainen

erikoistumisala, johon voisi järjestää esim. ryhmämuotoista oppisopimuskoulutusta tai työllistymiskoulutusta.

Tarve pitkäjännitteiseen ohjaukseen, voiko työllisyyskoulutuksena tarjota tätä, selvitetään te-toimistolta.

Ollaan keskusteltu myös te-toimiston edustajien kanssa näistä. Te-toimiston kautta on joskus järjestetty/järjestetäänkin jo lähes kaikkia näitä.

Taloushallinnon koulutusta merkonomeille alkoi 2010

Myynnin ammattitutkintoa varten haastatellaan uusia opiskelijoita toukokuussa 2010.

Tarvetta olisi kylmäkoneasentajan koulutukseen sekä rakennuspeltisepän työvoimakoulutukseen.

Metallialan koulutusta yleensä 4 aloitusta/vuosi. Metallialalla on ollut kunnossapitokoulutusta työllisyyskoulutuksena, työllistyminen on ollut hyvä. CNC-koneistajan ammattitutkintoon tähtäävä koulutus alkoi.

Autoalalle tuli Jyväskylän järjestämää yhdistelmäajoneuvonkuljettajakoulutusta.Prosessialalle on ollut työvoimakoulutusta ja siinä on ollut paljon sähköalan opiskelijoita.

Tärkeintä olisi saada markkinoitua koulutukset kohderyhmälle täsmä markkinointina. Reimari2 hankkeen toimesta tarjottiin infoja/valmistuville ja kerrottiin te-toimiston palveluista, harjoittelusta ja oppisopimuskoulutuksesta sekä alkavista koulutusmuodoista. kerättiin yhteiseen sivustoon materiaali http://projekti.kpedu.fi/(S(g31mhr45j12vlc45nhwrvcnu))/default.aspx?id=1101&pid=1101&pid1=1101

Tarvitaan yhteinen sivusto/paikka, johon sijoitetaan eri toimijoiden tarjoamat kurssit. Te-toimiston kautta ollaan tekemässä esitettä nuorille ko. palveluista, Reimari2-hankkeen rahoitusta käytetty painokuluihin

Koulutusyhtymän sisällä aloituspaikat täynnä, mutta periaatteessa muutamille yksittäisille nuorille on voitu tarjota mahdollisuutta suorittaa neljännen vuosikurssin opintoja omaan alaan läheisesti liittyvältä alalta (jos tilaa) elintarvike/leipomo, hotra/tarjo, metallin hitsaus/cnc ja jne.

Lisäksi tehty työtä HOJKS keskeyttäneiden osalta- Pohdittu voiko erityistukea tarvitseville järjestää jotain ohjaavaa koulutusta, jossa heitä tuettu taantuman yli. HOJKS-opiskelijoille kaivattaisiin ryhmämuotoista ohjaavaa koulutusta, jossa työllistymisen valmiuksia parannettaisiin. Erityisopiskelijoille tarjotaan Reimari1 mallia/ hojks-rahalla, opettaja, kuraattori, eo, opo varaa ajan Marika Aholalta ja hänen kanssaan erityisen tue tarpeessa oleva nuori siirretään te-toimiston ohjauksen piiriin. Te-toimistossa on ostettu Taidot balanssiin koulutusta kesäkuussa alkaa ja 12 paikkaa sekä Välkkykoulutusta välityömarkkinoille 10 paikkaa päättyy.

HOJKS –keskeyttäneet työryhmä kokoontunut kaksi kertaa. Kerätty tiedot yhtymän opistoista vuosina 2004-2009 HOJKS- keskeyttäneistä( yhteensä 208 nuorta) analysoitu kohderyhmää Marika Aholan toimesta sekä primus, että Ura-ohjelman avulla. Te-toimistoon kanssa tehty yhteistyötä niiden tukemiseksi, jotka eivät opiskelemassa. Kaksi kokousta te-toimistossa.

2.8 TIEDOTTAMINEN

Rakennerahastojen uutiskirje | 8/10 | 26.8. 2010Rakennerahastojen Hankkeen esittely

Nuoret kehiin taantuman jälkeen

Tunnelmia Kokkolan iltatorilta

Esimerkki yhdestä kaudesta:

Pietarsaaren Työvoiman palvelukeskus Intro 8.6.2010 4”Paikka kaikille” -tapahtuma 25.8.2010 9 2MSO Perho 7.9.2010 1 2Benchmarking –tapaaminen/Sataedu/Kokemäki 8.9.2010 13 1ESR/OPH Verkottumisseminaari v.-08, -09 ja -10 käynnistyneille hankkeille

21.9.-23.9.2010 86 33

MSO Toholampi 29.9.2010 1Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikuntien (EPSHP,KPSHP,VSHP) järjestämä koulutus,Seinäjoki

11.10.2010 108 17

Kokkolan kaupungintalo/Maakunnallinen turvallisuussuunnitelma –työryhmän kokous

12.10.2010 3 4

RÜCKENWIND QUALITY TOOLBOX / Nuorisokeskus Villa Elba, Kokkola

28.10.2010 24 7

MSO Toholampi 10.11.2010 2 2Vieraat Riihimäeltä,Paikantaja-projekti / Hyria (Hyvinkään-Riihimäen toisen asteen oppilaitokset)

11.11.2010 2

”Nuorta ei jätetä”-monialainen viranomaisyhteistyö -seminaari/Kokkolan kauppaopisto

24.11.2010 31 8

Yhteistyöpäivä opiskelijahuollon yhteistyökumppaneille / Kokkolan ammattiopisto

30.11.2010 44 11

Sykkäys-hankkeen päättöseminaari / Raahen ammattiopisto

3.12.2010 22 3

Vieraat Porista, Länsirannikon koulutus Oy Winnova 14.12.2010 1 2YHTEENSÄ AJALLA 8.6.-31.12.2010te-toimiston toimesta

351145

92 = 443588

Hankkeessa on ollut mukanaa 830 henkilöä.

Yrityksiä on ollut 237.

tiskirje | 8/10 | 26.8. 2010EU:ltKokkolassa 15.6.2011