Kukoistava kansalaisyhteiskunta

Kylä välittää, Hollola 22.11.2012Ritva Pihlaja

Ydinkysymys:

Pihlaja 2012

Miten kuntalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa kunnassaan omaa lähiympäristöään ja palvelujaan koskeviin asioihin, muutenkin kuin edustuksellisen demokratian kautta?

Selvitystyön tarkoitus

Pihlaja & Sandberg 2012

oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksien kehittämisestä• lainsäädäntötyön

pohjaksi,• avuksi muuhun

valmistelu- ja kehittämistyöhön sekä

• käytännön toiminnan kehittämiseen kunnissa.

Raportin sisältö

Pihlaja & Sandberg 2012

OSA I1. Johdanto2. Alueelliset toimielimet

Suomessa3. Kahdeksan

esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä

4. Havaintoja ja pohdintaa esimerkkien pohjalta

5. Demokratian alueelliset toimintamallit Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa

6. Ehdotukset

OSA II7. Osallistuva budjetointi

Selvitystyön ehdotukset

1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta

2. Vahva aluelautakunta

3. Lähikunta

Pihlaja & Sandberg 2012

1. Kukoistava kansalaisyhteiskunta

Lähtökohta Lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä kansalaisyhteiskuntaa on vahvistettava. Vain siten ne toimivat ja ottavat vastuuta.

Kuntalaki Lisätään ja kehitetään kunnan, kuntalaisten ja kunnan osa-alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Lain tulee velvoittaa nykyistä suunnitelmallisempaan ja vuorovaikutuksellisempaan yhteistyöhön.

Käytännössä Kuntalaisten uudenaikaista osallistumista, yhteissuunnittelua, viestintää ja tiedotusta, jalkautumista, kunta-järjestö –työnjakoa, raja-aitojen kaatamista jne

Pihlaja & Sandberg 2012

Mitä kukoistava kansalaisyhteiskunta tarkoittaa?

Pihlaja 2012

• Aktiivisia ja elinvoimaisia lähi- ja paikallisyhteisöjä

• Subsidiariteetti-periaatteen toteuttamista

EU, globaali taso

valtio

kunta

lähi- ja paikallisyhteisöt kylät, yhdistykset jne

yksilö, perhe

• kaikki se vapaaehtoisesti järjestäytynyt inhimillinen toiminta ja instituutiot, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin eli valtioon ja kuntiin

• voittoa tavoittelevaa taloudellista toimintaa ei katsota osaksi kansalaisyhteiskuntaa

• kautta historian monia erilaisia tulkintoja!

Mitä tarkoittaa kansalaisyhteiskunta?

Pihlaja 2012

• kansalaistoiminta• järjestötoiminta• kirkkokunnat ja

uskonnolliset järjestöt• ammattiyhdistystoimint

a• puolueet• pienimuotoinen osuus-

toiminta• säätiöt • vapaa sivistystyö

Aaro Harju, www.kansalaisyhteiskunta.fi

Ihmisen aktiivista toimintaa • itsestä ulospäin • yhdessä toimien • yhteiseksi hyväksi

Mitä on kansalaistoiminta?

Harju 2003

Kansalaistoiminnan tunnusmerkit1. Ihminen on aktiivinen kansalainen

ja toimii konkreettisella tavalla 2. Toiminta suuntautuu itsestä

poispäin3. Toimitaan eri tavoin yhdessä

muiden ihmisten kanssa yhteiseksi, ei omaksi hyödyksi

4. Toiminnassa on yhteisöllinen ulottuvuus

Mitä kaikkea

kukoistava kansalaisyhteiskunta voikaan tarkoittaa?

Pihlaja 2012

Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää

Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille

ja palautteille

Kylä-suunnitelmia

Matalan kynnyksen tapaamis-paikkoja

Kylätaloja & asukas- ja

korttelitupia

Säännöllisiä ”kunnanisien” ja

kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja

Kansalais-foorumeita, -raateja ja -neuvostoja

Osallistuvaa budjetointia

Järjestöjä palvelujen tuottajina

Leader-toimintatavan hyödyntämistä

Kuntien järjestö-

strategioita

Helposti lähestyttäviä ja

tavoitettavia kunnan

virkamiehiä

Yhteis-suunnittelua Alueiden

kehittämis-suunnitelmia

Uuden ajan

talkoita

Keskustelu- tilaisuuksia

Matalan kynnyksen

palvelu-pisteitä

Yhteiskunnallista yrittäjyyttä

Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia

Kortteli- ja kylä-kokouksia

Yhteisö-viestinnän

uusia muotoja

Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja

työnjakoa

Elävää ja monipuolista

järjestötoimintaa

Palvelu-osuuskuntia

Pihlaja 2012

Valtio – kunta – kansalaisyhteiskunta Kuinka idea kunnasta on Suomessa muuttunut

1. Itsehallinnon ihanteiden aika Kunnat kansalaisyhteiskuntana ja vastavoimana (1865 kunnallisasetuksesta 1930-luvulle)

2. Hyvinvointikunnan aika Kunnat valtionhallinnon jatkeena hyvinvoinnin rakentajina (alku jo 1930-luvulla, tiivis jakso 1960-luvun alusta 1980-luvun loppupuolelle)

3. Murroksen aika Suuri kertomus hukassa, roolin etsintä (1990-luvun vaihteesta →)

Arto Haveri 2012

Kunnallisen itsehallinnon keskeisiä elementtejä• yhteisöllisyys• paikallisuus• kansalaisyhteiskunta• sopeutuminen muuttuviin

ja monimutkaisiin olosuhdetekijöihin

Lähde:

Arto Haveri, Jari Stenvall, Kaija Majoinen (toim.): Kunnallisen itsehallinnon peruskivet Acta nro 224, Kuntaliitto 2011

Pihlaja 2012

Yhteistoiminta muiden kanssa synnyttää

Pihlaja 2012

luottamustajoka on tärkeä edellytys pätevälle ja tehokkaalle

yhteiskunnalliselle toiminnalle.

Robert Putnam

Pihlaja & Sandberg 2012

Raportin sähköinen versiowww.vm.fi/julkaisut

Painettu raportti (40 €)Tilaukset suoraan painosta• sähköisellä tilauslomakkeella

www.vm.fi/julkaisut • tai puhelimitse numerosta

03 3551 6597

Etkö ehdi tai jaksa lukea? Katso varttitunnin video:

http://intra.procam.fi/kuntatv/webcast/

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Selvitysraportti, VM 27/2012