Kuvantamistutkimuksia koskevat lähettämissuositukset · Säteilysuojelu 118 Kuvantamistutkimuksia koskevat lähettämissuositukset Suosituksia ovat muokanneet radiologian ja isotooppilääketieteen

1415

KH

-29-00-408-FI-C

Julkaisuluettelo osoitteessa:http://europa.eu.int/comm/environment/pubs/home.htm

Euroopan komissio

ISBN 92-828-9459-2

EUROOPAN YHTEISÖJENVIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO

L-2985 Luxembourg

Hinta Luxemburgissa (ei sis. alv:a): 16 EUR

9 789289 894593

FI

SÄTEILYSUOJELU 118

Kuvantamistutkimuksiakoskevat

lähettämissuosituksetSÄ

TEILY

SU

OJE

LU 1

18

TiivistelmäLääketieteellistä altistusta koskevassavastikään tarkistetussa direktiivissä(97/43/Euratom) säädetään lääketieteell iseen alt istukseen l i ittyvänsäteilysuojelun yleisistä periaatteista.Jäsenvaltioiden oli saatettava se osaksikansallista lainsäädäntöä 13.5.2000mennessä. Direktiivin 6 artiklan 2 kohdassaedellytetään jäsenvaltioiden varmistavan,että lääketieteellistä säteilyaltistustaaiheuttavien toimenpiteiden määrääjilläon käytettävissään suositukset, joissa onlähetteen antamista varten kriteeritlääketieteellisestä säteilyaltistuksesta.

Tämä kirjanen sisältää suosituksia, joitaterveydenhuollon ammattilaiset voivathyödyntää lähettäessään potilaitakuvantamistutkimuksiin. Tarkoituksena onvarmistaa, että kaikki tutkimukset ovathyvin oikeutettuja ja optimoituja.

Suositukset perustuvat Yhdistyneenkuningaskunnan radiologiyhdistyksen(Royal College of Radiologists) vuonna1998 julkaisemaan kirjaseen Making thebest use of a Department of ClinicalRadiology: Guidelines for Doctors.Lähettämissuosituksia ovat muokanneetradiologiaa ja isotooppilääketiedettäedustavat eurooppalaiset asiantuntijatyhteistyössä Yhdistyneen kuningaskunnanradiologiyhdistyksen kanssa, ja jäsenvaltiotvoivat ottaa ne käyttöön malleina.

Nämä suositukset eivät sido jäsenvaltioita,ja niiden lisäksi on muitakin teknisiäohjeistoja, joilla helpotetaan lääke-tieteellistä altistusta koskevan direktiivintäytäntöönpanoa. Soveltaminen paikallisiinoloihin saattaa olla tarpeen terveyden-huoltokäytännön ja -säännöksien mukaan.

Tällaisia suosituksia noudattamalla voidaanparantaa kliinistä käytäntöä ja vähentääkirjoitettujen tutkimuslähetteiden ja sitäkautta myös tutkimuksiin liittyvänlääketieteellisen säteilyaltistuksen määrää.

Säteilysuojelu 118

Kuvantamistutkimuksiakoskevat

lähettämissuositukset

Suosituksia ovat muokanneet radiologianja isotooppilääketieteen eurooppalaiset

asiantuntijat

yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnanradiologiyhdistyksen (RCR) kanssa

Euroopan komission koordinoimina

Euroopan komissionympäristöasioiden pääosasto

2000

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista onkäytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta(http://europa.eu.int).

Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa.

Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2001

ISBN 92-828-9459-2

© Euroopan yhteisöt, 2001

Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähdemainitaan.

Printed in Italy

PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

Huomautus

Tässä asiakirjassa esitetyt näkemykset eivätvälttämättä ole Euroopan komission näkemyksiä.Euroopan komissio ja sen nimissä toimivathenkilöt eivät ole vastuussa jäljempänä esitettyjentietojen myöhemmästä käytöstä.

EsipuheNämä kuvantamistutkimuksiin lähettämistä koskevatsuositukset pohjautuvat kirjaseen Making the best useof a Department of Clinical Radiology: Guidelinesfor Doctors, jonka Yhdistyneen kuningaskunnanradiologiyhdistys Royal College of Radiologists(RCR) julkaisi vuonna 1998. (1) Useista eri maistakootut asiantuntijaryhmät ovat muokanneetsuosituksia, ja radiologian ja isotooppilääketieteeneurooppalaiset yhdistykset ovat keränneetkommentteja jäsenvaltioiden radiologisiltayhdistyksiltä ja isotooppilääketieteen yhdistyksiltä.Toimintaa on koordinoinut Euroopan komissio.

Nyt lähettämissuositukset voidaan ottaa käyttöönmalleina jäsenvaltioissa, vaikkakin on ilmeistä, ettäniitä saatetaan joutua muokkaamaan edelleenpaikallisesti vaihtelevien terveydenhoitokäytäntöjen ja-määräysten mukaisesti. Suositusten seuraavanpainoksen laatii RCR (työryhmän puheenjohtaja:professori Gillian Needham, Aberdeen) yhdessäEuroopan komission sekä Euroopan yhteisönlukuisten asiantuntijaelinten kanssa. Uudet suosituksetperustuvat vielä suurelta osin näyttöön, ja niissäotetaan huomioon sekä eurooppalainen ettäbrittiläinen käytäntö.

Neuvoston direktiivissä 97/43/Euratom (2) todetaan,että jäsenvaltioiden tulee edistää radiologistentutkimusten diagnostisten vertailutasojenvakiinnuttamista ja käyttöä sekä niitä koskevaaohjeistusta. Näitä suosituksia voidaan käyttää edellämainittuihin tarkoituksiin.

Tämä julkaisu ei olisi ollut mahdollinen ilman kolmastivuonna 1999 kokoontuneen alakomitean työtä:

Professori, tohtori W. Becker, isotooppilääketiede,Göttingen Saksa

Professori Angelika Bischof Delaloye, puheenjohtaja,European Association of Nuclear Medicine, LausanneSveitsi

3

Tohtori Vittorio Ciani, Euroopan komissio, pääosastoXI, Bryssel

Professori Adrian K. Dixon, Royal College ofRadiologists, Cambridge Yhdistynyt kuningaskunta

Steve Ebdon-Jackson, Department of Health, LontooYhdistynyt kuningaskunta

Tohtori Keith Harding, isotooppilääketiede,Birmingham Yhdistynyt kuningaskunta

Tohtori Elisabeth Marshall-Depommier, PariisiRanska

Professori Iain McCall, puheenjohtaja UEMSRadiology Section, Oswestry Yhdistynyt kuningaskunta

Professori Gillian Needham, Royal College ofRadiologists, Aberdeen Yhdistynyt kuningaskunta

Professori Hans Ringertz, European Association ofRadiology, Tukholma Ruotsi

Tohtori Bruno Silberman, kunniapääsihteeri, UEMS,Pariisi Ranska

Tohtori Diederik Teunen, Euroopan komissio,pääosasto XI, Bryssel

Tohtori Ciska Zuur, Ministry of Housing, SpatialPlanning and the Environment, Haag Alankomaat

Olemme heille kaikille suuren kiitoksen velkaa.

P. Armstrong professori Hans Ringertzpuheenjohtaja puheenjohtaja (1999)Royal College European Associationof Radiologists of RadiologyLontoo Tukholma RuotsiYhdistynyt kuningaskunta

professori Angelika Bischof Delaloyepuheenjohtaja (1999)European Associationof Nuclear MedicineLausanne Sveitsi

4

Sisällys

Britannian radiologiyhdistyksen (RoyalCollege of Radiologists, RCR) suositusten 4. painoksen (1998) alkusanat (1)..................... 7

Johdanto............................................................. 11

Miksi suosituksia ja lähettämiskriteerejätarvitaan? ..................................................... 11

Mitä neuvoja on saatavilla? ........................ 12

Mitä kuvia otetaan?..................................... 14

Kenelle suositukset on suunniteltu? ........... 14

Suositusten käyttö ....................................... 15

Raskaus ja sikiön suojaaminen ......................... 17

Säteilyannoksen optimointi ............................... 19

Tyypilliset efektiiviset annoksetdiagnostisessa lääketieteellisessäaltistuksessa 1990-luvulla ........................... 20

Yhteydenpito kliinisen radiologian osastonkanssa ................................................................ 23

Menetelmäpohjainen kuvantaminen ................. 24

Tietokonetomografia (TT) .......................... 24

Toimenpideradiologia (myös angiografiaja mini-invasiiviset hoitomenetelmät(Minimal Access Therapy)) ........................ 26

Magneettikuvaus (MK)............................... 27

Isotooppitutkimukset ......................................... 29

Isotooppihoidot ........................................... 30

Ultraäänitutkimus (uä)....................................... 31

Lyhenteet ........................................................... 33

5

Kliininen ongelma – Tutkimus – Suositus –Kommentit ......................................................... 34

A Pää (myös oto-rhino-laryngovaivat,ORL)...................................................... 34

B Kaula...................................................... 40

C Selkäranka ............................................. 43

D Tuki- ja liikuntaelimistö ........................ 48

E Verenkiertojärjestelmä........................... 57

F Thorax.................................................... 61

G Ruoansulatuselimistö............................. 64

H Virtsatiet, lisämunuaiset jaurogenitaalijärjestelmä .......................... 79

I Obstetriikka ja gynekologia .................. 84

J Rintojen sairaudet.................................. 87

K Traumat.................................................. 92

L Syöpä ..................................................... 109

M Pediatria ................................................. 121

Valikoitu kirjallisuusluettelo ............................. 133

Liite.................................................................... 136

6

7

Britannianradiologiyhdistyksen (RoyalCollege of Radiologists, RCR)suositusten 4. painoksen(1998) alkusanat (1)

Tämä kirjanen on laadittu, jotta potilaita tutkimuksiinlähettävät kliinikot voisivat hyödyntää kliinisenradiologian osastoa parhaalla mahdollisella tavalla.Jos tällaisia suosituksia käytetään jatkuvasti,tutkimuspyyntöjen määrä ja siten myöslääketieteelliselle säteilylle altistuminenvähenevät. (3–7) Tämän kirjasen päätarkoituksena onkuitenkin parantaa kliinistä käytäntöä. Suosituksettoimivat parhaiten, jos niitä käytetään kliinis-radiologisen vuoropuhelun yhteydessä ja osanaauditointiprosessia. Ne on tarkoitettu (asemastariippumatta) sekä sairaalalääkärien ettäperusterveydenhuollon lääkärien käyttöön.Päätoimittajaa (Adrian Dixon, Cambridge) ovatavustaneet työryhmän muut jäsenet: tohtori JohnBradshaw (Bristol), tohtori Michael Brindle (RoyalCollege of Radiologists, puheenjohtaja, King’s Lynn),edesmennyt tohtori Claire Dicks-Mireaux (Lontoo),tohtori Ray Godwin (Bury St Edmunds), tohtoriAdrian Manhire (RCR Audit Subcommittee,puheenjohtaja, Nottingham), tohtori Gillian Needham(Aberdeen), tohtori Donald Shaw (Lontoo), ChrisSquire (RCR Clinical Audit Advisor), tohtori IainWatt (Bristol) ja professori J. Weir (Dean of theFaculty of Radiology, Aberdeen). Barry Wall NationalRadiological Protection Boardista (NRPB) on jälleenystävällisesti toimittanut tietoa useisiin eritutkimuksiin liittyvistä säteilyannoksista.

Kolmannen painoksen julkaisemisen jälkeenmagneettikuvaus (MK) on kehittynyt entisestään,mikä näkyy suosituksissa. Tämä painos sisältää myös

8

ultraäänitutkimuksen (uä), tietokonetomografian (TT)ja isotooppitutkimusten – myöspositroniemissiotomografian (PET) – muutamiinuusiin erityissovelluksiin liittyviä suosituksia. Vuonna1995 esitelty järjestelmäpohjainen lähestymistapa onsäilytetty ennallaan; suurin osa saamastammepalautteesta viittaa siihen, että tämä jaottelu olikäyttökelpoisempi kuin edeltäjänsä.

Tekstistä käy jälleen ilmi, perustuvatko kirjasessaesitetyt lausumat aukottomaan tieteelliseen näyttöön.Kliinisten suositusten antamista koskevanYhdistyneen kuningaskunnan National Health ServiceExecutive (NHSE) -käytännön mukaisesti (8) olemmekäyttäneet seuraava luokitusta:

(A) satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT),meta-analyysit, systemaattiset katsaukset

(B) kokeisiin tai havaintoihin pohjautuvatperusteelliset tutkimukset

(C) muu näyttö, jossa ohje perustuuasiantuntijamielipiteeseen ja joka onarvostettujen viranomaisten vahvistama.

On kiinnostavaa, että tällaiset luokitusjärjestelmätovat yleistyneet monilla terveydenhuollon osa-alueilla, nyt kun ”näyttöön perustuva lääketiede”(Evidence Based Medicine) on muodostunuthyväksytyksi käytännöksi. (9–10) Näytöntarkasteluun on kulunut runsaasti aikaa. Työryhmä onhyvin kiitollinen tohtori Rachel Harrisonille, jokavastasi suurelta osin alustavasta tiedonkeruustaRCR:n rahoittaman REALM-projektin puitteissa. Senjälkeen kirjallisuushauista ovat huolehtineettyöryhmän yksittäiset jäsenet sekä spesialisteistakoostuvien kuvantamisryhmien eri jäsenet, joidenhankkimat tiedot ovat olleet erittäin hyödyllisiä.

Julkaisun kolmatta painosta (1995) on laskettuliikkeelle noin 85 000 kappaletta, ja sen sisältö on

useaan otteeseen saanut tunnustusta NHSE:ltä (8, 11),Yhdistyneen kuningaskunnan ylilääkäreiltä sekä AuditCommissionilta (12). On huomionarvoista, että useathankkijat ovat ottaneet nämä suositukset käyttöön, jamonet heistä liittävät nykyisin RCR-suositustenkäytön kliinisen radiologian osastojen kanssatekemiinsä sopimuksiin. Suositukset on otettukäyttöön yksityissektorilla sekä muiden maidenradiologiyhdistyksissä, jotka ovat myös käännättäneetniitä. Suosituksia käytetään paljon myös standardinaaudit-tutkimuksissa. (13) Jotkin edistyksellisetsairaalat ovat hankkineet suosituksista sähköisenversion, joka voidaan liittää sairaalantietojärjestelmään. Academy of Medical RoyalColleges on jo vahvistanut tämän neljännenpainoksen, ja lontoolaisen St Georgen sairaalanGuidelines Appraisal Unit on antanut sillehyväksyntänsä.

Koska suosituksiin liittyy nyt näin vakaviaimplikaatioita, työryhmä on ollut täysin tietoinensiitä, että ”kaiken pitää olla niin hyvin kohdallaankuin kohtuudella on mahdollista”. Uskomme, ettätämä neljäs painos, joka on laajan yhteistyön tulos(katso liite), edustaa järkevää nykykäsitystä siitä,miten kliinisen radiologian osastoja tulee käyttääjoitakin tavallisimpia kliinisiä ongelmia ratkaistaessa.Kaikki päätökset eivät epäilemättä ole suosittuja;olemme joskus saaneet täysin vastakkaisia neuvoja.Tämä on luultavasti kuitenkin väistämätöntä, kunkyseessä on yksi nopeimmin kehittyvistä lääketieteenerikoisaloista.

Toivomme, että tämä neljäs painos osoittautuuhyödylliseksi, ja luotamme siihen, että saammejatkossakin neuvoja ja viitteellä varustettujakommentteja, jotta näiden suositusten kehittäminenvoi jatkua. RCR-suositusten seuraava painos onsuunnitteilla vuodeksi 2002.

RCR-suositustyöryhmän puolestaAdrian K. Dixon

9

11

Johdanto

Miksi suosituksia ja lähettämiskriteerejätarvitaan?Hyödyllinen tutkimus on sellainen, jonka tulos,positiivinen tai negatiivinen, muuttaa hoitoa taivahvistaa kliinikon diagnoosia. Hyvin monetradiologiset tutkimukset eivät täytä näitä ehtoja, ja nesaattavat lisätä tarpeettomasti potilaan saamansäteilyn määrää. (14) Radiologian turhan käytönpääsyyt ovat seuraavat:

1 Jo tehtyjen tutkimusten toistaminen: tutkimuson tehty esimerkiksi toisessa sairaalassa,poliklinikalla tai ensiavussa.ONKO SE JO TEHTY? Aiemmat kuvat on pyrittävä hankkimaan kaikinkeinoin. Digitaalisten tietojen siirtämisestäsähköisesti voi olla tätä ajatellen apuatulevaisuudessa.

2 Tutkimusten tekeminen silloin, kun tulokseteivät todennäköisesti vaikuta potilaan hoitoon:odotettavissa oleva ”positiivinen” tulos onyleensä merkityksetön, esimerkiksidegeneratiivinen selkärankasairaus (yhtä”normaali” kuin hiusten harmaantuminenvarhaiskeski-iästä alkaen), tai positiivinen löydöson niin epätodennäköinen.TARVITAANKO SITÄ?

3 Liian tiheät tutkimuskerrat: tutkitaan, ennenkuin tauti on voinut edetä tai lievittyä tai ennenkuin tulokset voivat vaikuttaa hoitoon. TARVITAANKO SITÄ NYT?

4 Väärän tutkimuksen tekeminen:kuvantamismenetelmät kehittyvät nopeasti; useinon hyvä keskustella tutkimuksesta kliinisenradiologian tai isotooppilääketieteenerikoislääkärin kanssa ennen tutkimuspyyntöä. ONKO TÄMÄ PARAS TUTKIMUS?

12

5 Kyvyttömyys antaa sopivaa kliinistä tietoa jaesittää kysymyksiä, joihinkuvantamistutkimuksen pitäisi vastata:tämänkaltaiset puutteet voivat johtaa vääränmenetelmän käyttöön (esimerkiksi olennaisenkuvausprojektion poisjättämiseen). OLENKO SELITTÄNYT ONGELMAN?

6 Liiallinen tutkiminen: joillakin kliinikoilla onsuurempi taipumus turvautua tutkimuksiin kuintoisilla. Joitakin potilaita tutkimusten tekeminenrauhoittaa. TEHDÄÄNKÖ TUTKIMUKSIA LIIKAA?

Mitä neuvoja on saatavilla?Joihinkin kliinisiin tilanteisiin on olemassavakiintuneet suositukset. Suositukset ovat

systemaattisesti kehitettyjä lausumia, joidentarkoituksena on auttaa lääkäriä ja potilastatekemään päätöksiä asianmukaisestaterveydenhoidosta spesifisissä kliinisissäolosuhteissa. (Field & Lohr 1992, 15)

Kuten termi itsessään sanoo, ”suositus” ei olekliinisen käytännön jäykkä rajoite vaan hyvänhoitokäytännön käsite, jonka avulla yksittäistenpotilaiden tarpeita voidaan arvioida. Vaikkasuositusten sivuuttaminen edellyttää hyvää syytä, neeivät ole ehdottomia sääntöjä. Mitkään suositukseteivät koskaan saavuta yksimielistä hyväksyntää, jamahdollisista ongelmista tulisi keskustella radiologienkanssa.

Suositusten laatimisesta on tullut lähes tiedettä, jatähän kehitysvaiheessa olevaan alaan liittyviäkirjoituksia julkaistaan jatkuvasti. Asiantuntijat ovatluoneet erityisesti yksityiskohtaista metodologiaasuositusten kehittämistä, laatimista ja arvioimistavarten. (8, 15–21) Jos tällaista metodologiaakäytetään, yhden ainoan tieteellisesti perustellunsuosituksen kehittäminen on runsaasti akateemista

13

työtä vaativa tehtävä. Tässä kirjasessa esiteltyjä280:tä kliinistä ongelmaa ajatellen kuvatunlainen ajanja voimavarojen käyttö on jokseenkinepäkäytännöllistä. Siitä huolimatta suositustenlaatimisen metodologisia periaatteita on pitkältinoudatettu näitä suosituksia laadittaessa. Etenkin alankirjallisuutta on tutkittu kattavasti tärkeimpiä lähteitäanalysoiden. Yhdistyneen kuningaskunnanradiologiyhdistys RCR pitää yllä viitearkistoa, johontekstissä esiintyvät väitteet perustuvat. Muillaerikoisaloilla työskenteleville sekä potilaidenedustajille on annettu mahdollisuus ilmaistamielipiteensä aina tilaisuuden tullen. Monia ryhmiäon rohkaistu kommentoimaan asiatietoja, paikallisiakäytäntöjä jne. Aktiivista tukea on saatu etenkinkulloistenkin erikoisalojen kuvantamisryhmiltä.Muiden asiantuntijaryhmien, kuten potilaidenedustajien ja kaikkien erikoislääkäriyhdistysten,kanssa on käyty vilkasta keskustelua, joka onhuipentunut Academy of Medical Royal Collegenhyväksyntään (katso liite). Näiden suositustenvahvimpia puolia on se, että niitä on tarkasteltu jamuokattu neljän painoksen kehittämisen ajanvuodesta 1989 alkaen.

Samanaikaisiin kehitysaskeliin kuuluvat myössoveltuvuuskriteerit, jotka Yhdysvaltainradiologiyhdistys (ACR) on laatinut. (22)Ihanteellisiksi katsomiensa tutkimusten sijaan ACRluettelee kaikki mahdolliset tutkimukset ja antaakullekin soveltuvuuspistemäärän (ylin pistemäärä on10). Kriteerit on kehitetty modifioitua Delphinmenetelmää käyttäen ja asiantuntijoiden kesken onpäästy yksimielisyyteen. RCR on seurannut tätäkiinnostavaa kehitystä ja sisällyttänyt suosituksiinsajoitakin ACR:n päätelmiä.

Eri väitteiden perustana olevan näytön pitävyys (8) onosoitettu tämän kirjasen kaikissa osissa seuraavasti:

(A) satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT),meta-analyysit ja systemaattiset katsaukset

14

(B) kokeisiin tai havaintoihin pohjautuvatperusteelliset tutkimukset

(C) muu näyttö, jossa ohje perustuuasiantuntijamielipiteeseen ja jossa se onarvostettujen viranomaisten vahvistama.

Joidenkin kliinisten tilanteiden osalta (esimerkiksiultraäänitutkimuksen merkitys normaaliraskaudessa)lukuisten erinomaisten tieteellisten raporttien tiedotovat ristiriitaisia. Siksi tiukkoja suosituksia ei annetaja näyttö luokitellaan kategoriaan C. Lisäksi on syytähuomauttaa, että erilaisia radiologisia diagnostisiatoimenpiteitä koskevia satunnaistettujavertailututkimuksia on vähän – niitä on vaikea tehdä,eikä eettistä hyväksyntää välttämättä saada.

Mitä kuvia otetaan?Jokaisella kuvantamisosastolla tulee olla suunnitelmatkaikkia tavallisia kliinisiä tilanteita varten. Siksi tätäaihetta koskevia tarkkoja suosituksia ei anneta. Onsanomattakin selvää, että kaikki tutkimukset tuleeoptimoida siten, että tietoa saataisiin mahdollisimmanpaljon ja säteilyä mahdollisimman vähän. Tämä ontärkeä muistaa, koska potilas ei välttämättä saa sitä,mitä lähettävä lääkäri odottaa.

Kenelle suositukset on suunniteltu?Nämä suositukset on tarkoitettu kaikkien sellaistenterveydenhuollon ammattilaisten käyttöön, joilla onoikeus lähettää potilaita kuvantamistutkimuksiin.Sairaalaympäristössä niistä on todennäköisimmineniten hyötyä vastavalmistuneille lääkäreille, jamonissa sairaaloissa annetaankin ohjeisto jokaisellehiljattain nimitetylle apulaislääkärille hyvänhoitokäytännön edistämiseksi.

Se, mitä tutkimuksia kunkin terveydenhuollonammattilaisen saatavilla on, on määriteltäväkeskustelemalla paikallisten radiologian jaisotooppilääketieteen erikoislääkärien kanssa

15

käytettävissä olevat voimavarat huomioiden.Suosituksista on hyötyä myös niille, jotka ovatkiinnostuneet tietyn osaston lähettämiskäytännön jatyömäärän auditoinnista. (13)

Suositusten käyttöTässä kirjasessa pyritään painottamaan alueita, joihinliittyy vaikeuksia tai mielipide-eroja. Useimmat sivutkoostuvat neljästä sarakkeesta: ensimmäisessäsarakkeessa määritellään tutkimuspyyntöä vaativakliininen tilanne; seuraavassa luetellaan joitakinmahdollisia kuvantamismenetelmiä (ja niihin liittyvätsäteilyaltistuksen määrät); kolmannessa sarakkeessaannetaan suositus (ja saatavana olevan näytönpitävyysluokitus) siitä, onko tutkimus sopiva vai ei;neljännessä on selittäviä kommentteja.

Käytetyt suositukset ovat seuraavanlaiset:

1 Indikoitu. Tämä merkintä annetaan kliinistädiagnoosia ja hoitoa todennäköisimminauttavalle/auttaville tutkimukselle/tutkimuksille.Tutkimus voi poiketa kliinikon pyytämästätutkimuksesta: esimerkiksi ultraäänitutkimusmieluummin kuin venografia syvässälaskimotromboosissa.

2 Erikoistutkimus. Nämä ovat monimutkaisia taikalliita tutkimuksia, joita tehdään tavallisesti vainsellaisten lääkärien pyynnöstä, joilla on soveltuvakliininen asiantuntemus kliinisten löydöstenarvioimiseen ja kuvantamistulosten pohjaltatoimimiseen. Yleensä ne edellyttävättapauskohtaista keskustelua radiologian taiisotooppilääketieteen erikoislääkärin kanssa.

3 Ei indikoitu aluksi. Tähän ryhmään kuuluvattilanteet, joissa kokemus on osoittanut, ettäkliininen ongelma häviää yleensä ajan myötä;sen vuoksi ehdotamme, että tutkimusta lykätään3–6 viikolla ja että se tehdään vain, jos oireetjatkuvat. Olkapääkipu on tyypillinen esimerkki.

4 Ei indikoitu rutiinitoimenpiteenä. Tälläpainotetaan sitä, että vaikka suositus ei oleehdoton, pyyntö täytetään vain, jos kliinikkoperustelee sen hyvin. Esimerkki tällaisestaperustelusta olisi natiivikuvaus potilaalla, jolla onselkäsärkyä ja jolla kliiniset löydökset viittaavatjohonkin muuhun kuin degeneratiiviseensairauteen (esimerkiksi? osteoporoottinennikamamurtuma).

5 Ei indikoitu. Tämän ryhmän tutkimukset ovatsellaisia, joissa oletetut perustelut ovatriittämättömiä (esimerkiksi urografiahypertensiossa).

16

Raskaus ja sikiönsuojaaminen

• Sikiön sädetystä tulee välttää, aina kun se onmahdollista. (23–25) Tämä koskee myöstilanteita, joissa nainen itse ei epäile olevansaraskaana. Päävastuu tällaisten potilaidentunnistamisesta kuuluu lähettävälle kliinikolle.

• Jos hedelmällisessä iässä oleva nainen tuleetutkimukseen, jossa primaarikeila kohdistuusuoraan tai hajasäteilyä tulee lantion alueelle(lähinnä pallean ja polvien väliseen alueeseenkohdistuva ionisoiva säteily), taitoimenpiteeseen, jossa käytetään radioaktiivisiaisotooppeja, häneltä on kysyttävä, onko hän taivoiko hän olla raskaana. Jos potilas ei pystysulkemaan pois raskauden mahdollisuuttavarmasti, häneltä on kysyttävä, ovatkokuukautiset myöhässä.

• Jos raskauden mahdollisuutta ei ole, tutkimusvoidaan tehdä, mutta jos potilas on varmasti tailuultavasti raskaana (eli kuukautiset ovatmyöhässä), radiologin ja lähettävän kliinikon onkäytävä läpi ehdotetun tutkimuksen perustelut japäätettävä, pitäisikö tutkimusta lykätä, kunneslapsi on syntynyt tai seuraavat kuukautiset ovatalkaneet. Äidille kliinisesti hyödyllinen tutkimusvoi kuitenkin epäsuorasti hyödyttää syntymätöntälasta, ja välttämättömän toimenpiteenlykkääminen raskauden myöhempään vaiheeseenvoi suurentaa sekä sikiöön että äitiin kohdistuvaariskiä.

• Jos raskauden mahdollisuutta ei voida sulkeapois, mutta kuukautiset EIVÄT ole myöhässä, jajos toimenpiteessä kohtuun kohdistuva annos onsuhteellisen pieni, tutkimus voidaan tehdä. Jostutkimuksesta saatava annos kuitenkin onsuhteellisen suuri (useimmilla osastoilla tähän

17

ryhmään kuuluvia tavallisia tutkimuksia ovatluultavasti vatsan ja lantion TT, urografiat,läpivalaisututkimukset sekäisotooppitutkimukset), asiasta on keskusteltavapaikallisesti hyväksyttyjen suositusten pohjalta.

• Aina kun radiologi ja lähettävä kliinikko ovatyhtä mieltä siitä, että raskaana tai mahdollisestiraskaana olevan naisen kohdun sädetys onkliinisesti perusteltua, tämä päätös tulee kirjata.Sen jälkeen radiologin tulee varmistaa, ettäaltistus on pienin mahdollinen tarvittavan tiedonsaamiseen vaadittava.

• Jos käy ilmi, että sikiö on altistunut tahattomastisäteilylle edellä mainituista toimista huolimatta,sikiölle altistuksesta koitunut vähäinen riski eitodennäköisesti suurienkaan annosten käytönjälkeen oikeuta invasiivisesta sikiödiagnostiikasta(esimerkiksi lapsivesipistosta) tairaskaudenkeskeytyksestä koituvia suuria riskejä.Tällaisen tahattoman altistuksen jälkeensäteilyfyysikon on arvioitava riskit yksilöllisestija tuloksista on keskusteltava potilaan kanssa.

• RCR on hiljattain laatinut (yhdessä NRPB:n jaYhdistyneen kuningaskunnanradiografiyhdistyksen kanssa) opaskirjasen, jokakoskee sikiön suojaamista äidille tehtäviendiagnostisten tutkimusten yhteydessä. (25)

18

Säteilyannoksen optimointi

Radiologisten tutkimusten käyttö on hyväksytty osalääketiedettä, ja sen oikeuttaa potilaan saama selväkliininen hyöty, jonka tulee olla selvästi pieniäsäteilyriskejä suurempi. Pienetkään säteilyannokseteivät kuitenkaan ole täysin riskittömiä. Pieni osaväestössä ilmenevistä geenimutaatioista japahanlaatuisista sairauksista voidaan lukealuonnollisesta taustasäteilystä johtuviksi. Diagnostinenlääketieteellinen altistus, joka on väestöönkohdistuvista keinotekoisista säteilyaltistuslähteistäsuurin, suurentaa väestön taustasäteilyannosta suurinpiirtein yhdellä kuudenneksella.

Euroopan unionin direktiivi vuodelta 1997 (2)edellyttää kaikkien asianosaisten vähentävänpotilaiden tarpeetonta altistusta säteilylle. Vastuussaolevien organisaatioiden ja ionisoivaa säteilyäkäyttävien henkilöiden on noudatettava näitäsäädöksiä. Yksi tärkeä tapa pienentää säteilyannostaon tarpeettomien tutkimusten (erityisestiuusintatutkimusten) välttäminen.

Radiologisessa tutkimuksessa efektiivinen annos onkehon eri kudoksiin kohdistuvien annosten painotettusumma, jossa kunkin kudoksen painotuskerroinriippuu sen suhteellisesta herkkyydestä säteilystäjohtuvalle syövälle tai vaikeille perinnöllisillevaikutuksille. Siten saadaan kokonaissäteilyriskiäkoskeva kerta-annosarvio riippumatta siitä, mitensäteily jakautuu kehon eri osiin.

Radiologiassa joidenkin tavallisten diagnostistentoimenpiteiden tyypillinen efektiivinen annos voi ollaenimmillään noin tuhatkertainen taustasäteilyynverrattuna annoksen vaihdellessa yhtä tai kahta päivää vastaavasta määrästä (keuhkokuvassa 0,02 mSv) 4,5 vuoteen (esimerkiksi vatsantietokonetomografiatutkimus). Taustasäteily vaihteleekuitenkin huomattavasti eri maiden välillä ja maiden

19

20

Tyypilliset efektiiviset annoksetdiagnostisessa lääketieteellisessäaltistuksessa 1990-luvulla

Diagnostinen Tyypillinen Vastaava Suurintoimenpide efektiivinen rintakehän piirtein

annos röntgen- vastaava (mSv) kuvien jakso

määrä luonnollistataustasä-teilyä (1)

Röntgentutkimukset:Raajat ja nivelet(ei lonkka) < 0,01 < 0,5 < 1,5 päivääThorax (yksittäinen PA-filmi) 0,02 1 3 päivääKallo 0,07 3,5 11 päivääRintaranka 0,7 35 4 kuukauttaLanneranka 1,3 65 7 kuukauttaLonkka 0,3 15 7 viikkoaLantio 0,7 35 4 kuukauttaVatsa 1,0 50 6 kuukauttaUrografia 2,5 125 14 kuukauttaRuokatorvi 1,5 75 8 kuukauttaMahalaukku 3 150 16 kuukauttaOhutsuoli (passage) 3 150 16 kuukauttaKolonografia 7 350 3,2 vuottaPään TT 2,3 115 1 vuosiThorax-TT 8 400 3,6 vuottaVatsan tai lantion TT 10 500 4,5 vuotta

Isotooppitutkimukset:Keuhkoventilaatio (Xe-133) 0,3 15 7 viikkoaKeuhkoperfuusio (Tc-99m) 1 50 6 kuukauttaMunuaiset (Tc-99m) 1 50 6 kuukauttaKilpirauhanen (Tc-99m) 1 50 6 kuukauttaLuu (Tc-99m) 4 200 1,8 vuottaSydämen dynaaminen gammakuvaus (Tc-99m) 6 300 2,7 vuottaPään PET (F-18 FDG) 5 250 2,3 vuotta

(1) Keskimääräinen taustasäteily Yhdistyneessä kuningaskunnassa = 2,2 mSv/vuosi: paikalliset keskiarvot vaihtelevat välillä 1,5–7,5 mSv/vuosi.

Lähde: B. Wall, National Radiological Protection Board.

eri osissa. Tavanomaisten röntgentutkimustenannokset perustuvat NRPB:n keräämiin tuloksiin,jotka on saatu 380:ssä Yhdistyneen kuningaskunnansairaalassa vuosien 1990 ja 1995 välisenä aikanapotilailla tehdyistä annosmittauksista. Ne ovatenimmäkseen pienempiä kuin tämän kirjasenaiemmissa painoksissa ilmoitetut luvut, jotkaperustuivat 1980-luvun alun tietoihin, mikä viittaapotilassuojan parantamiseen pyrkivään suuntaukseen.TT-tutkimusten ja isotooppitutkimusten annoksetperustuvat NRPB:n ja BNMS:n tekemiin kansallisiinkyselytutkimuksiin, eivätkä ne todennäköisesti olemuuttuneet merkittävästi ajan myötä.

Raajojen ja rintakehän pieniannoksiset tutkimuksetovat tavallisimpia radiologisia tutkimuksia, muttasuhteellisen harvinaiset suuriannoksiset tutkimukset,kuten kehon TT-kuvaus ja bariumtutkimukset,vaikuttavat eniten väestön kollektiiviseen annokseen.Joihinkin TT-tutkimuksiin liittyvät annokset ovaterityisen suuria, eivätkä ne näytä pienenevän, ja TT-tutkimusten käyttö lisääntyy edelleen. TT kattaanykyisin luultavasti noin puolet kaikistaröntgentutkimuksista saadusta kollektiivisestaannoksesta. Siksi on erityisen tärkeää, että TT-pyynnöt perustellaan tarkoin ja että käyttöön otetaansellaisia menetelmiä, joiden avulla annos voidaanminimoida mutta joiden avulla saadaan samallavälttämättömät diagnostiset tiedot. Joidenkinviranomaisarvioiden mukaan vatsan TT-tutkimuksenaiheuttama elinajalle kohdistuva fataalin syövänlisäriski on aikuisilla noin 1/2 000 (thorax-röntgeniinliittyvä riski on vastaavasti yksi miljoonasta). (26)Tämä on kuitenkin hyvin pieni lisäriski verrattunasyövän erittäin suureen kokonaisriskiin (lähes yksikolmesta), ja yleensä TT-tutkimuksesta saatu hyöty ontätä lisäriskiä selvästi suurempi.

Näissä lähettämissuosituksissa annokset on ryhmiteltylaajoiksi annosalueiksi, jotta lähettävä lääkäriymmärtäisi entistä helpommin eri tutkimustensäteilyannoksen suuruusluokan.

21

22

TAULUKKO Tavallisistakuvantamistutkimuksistasaatavan ionisoivansäteilyn tyypillistenefektiivisten annostenluokitus

Luokka Tyypillinen Esimerkkejäefektiivinen annos (mSv)

0 0 uä, MK

I < 1 thorax-rtg, raajojen rtg,lantion rtg

II (*) 1–5 urografia, lannerangan rtg, isotooppitutkimukset (esimerkiksi luuston gammakuvaus), pään ja kaulan alueen TT

III 5–10 thoraxin ja vatsan TT, isotooppitutkimukset (esimerkiksi sydän)

IV > 10 eräät isotooppitutkimukset (esimerkiksi PET)

(*) Useimmissa Euroopan maissa vuosittain saatu keskimääräinentaustasäteilyannos kuuluu annosalueen piiriin.

23

Yhteydenpito kliinisenradiologian osaston kanssa

Kuvantamistutkimukseen lähettämisen katsotaanyleensä merkitsevän sitä, että lähettäjä haluaa pyytääradiologian tai isotooppilääketieteen erikoislääkärinmielipidettä asiasta. Tämä pyyntö tulee esittääraporttimuodossa, jotta siitä olisi apua kliinisenongelman hoidossa.

Tutkimuspyynnöt on kirjoitettava tarkasti ja selvästitulkintavirheiden välttämiseksi. Tutkimuspyynnönsyyt on mainittava selvästi ja lisäksi on annettavariittävät kliiniset tiedot, jotta kuvantamisasiantuntijapystyy ymmärtämään ne nimenomaiset diagnostisettai kliiniset ongelmat, jotka radiologisen tutkimuksenavulla halutaan ratkaista.

Joissakin tapauksissa ongelman ratkaisemiseenparhaiten soveltuva tutkimus voi olla jokin muukuvantamistutkimus.

Jos esiintyy epävarmuutta siitä, tarvitaankotutkimusta, tai siitä, mikä tutkimus olisi paras, olisikysyttävä neuvoa sopivalta radiologian taiisotooppilääketieteen erikoislääkäriltä.Kuvantamisosastot keskustelevat mielellääntutkimuksista lähettävien lääkärien kanssa.Säännölliset kliinis-radiologiset kokoukset sopivathyvin tällaisiin keskusteluihin, ja niitä voidaan pitäähyvänä käytäntönä. (27)

Vaikka on syytä huomata, että nämä suositukset onhyväksytty laajalti, on myöskin tiedossa, että jotkinosastot soveltavat niitä paikallisten olojen jakäytäntöjen mukaisesti.

Menetelmäpohjainenkuvantaminen

Tietokonetomografia (TT)TT:n saatavuus on nyt melko hyvä kaikkiallaEuroopassa. Tärkeää edistystä on lisäksi tapahtunutviime aikoina spiraali- ja monikerros-TT:n kehityksenmyötä. Näiden tutkimusten avulla saadaan tietoaottamalla hengityspidätyksenaikaisia tilavuuskuvia.Tällaiset edistykselliset menetelmät ovat tuoneetmukanaan uusia diagnostisia mahdollisuuksia, kutenspiraali-TT:n käytön keuhkoemboliandiagnosoinnissa. Eri sairaaloilla on kuitenkin omatTT-pyyntöjen hyväksymistä koskevat käytäntönsä. Onsyytä muistaa, että tietokonetomografia onsuhteellisen kallis tutkimus ja että siitä saatavaröntgensädeannos on suuri. Siksi on aina hyvä harkitamuita vaihtoehtoja, erityisesti ottaen huomioonmagneettikuvauksen merkityksen kasvu. Yhdistyneenkuningaskunnan National Radiological ProtectionBoard on julkaissut useita TT:n käyttöä koskeviayleissuosituksia ohjeistossa Protection of the Patientin X-Ray Computed Tomography (26), josta tässä onmuutamia otteita:

Koska annokset voivat olla suuria, TT-tutkimuksiasaadaan tehdä ainoastaan kokeneen radiologinhyväksyttyä kliiniset perustelut. Lapsille tehtävättutkimukset edellyttävät entistä tarkempiaperusteluja, koska heihin kohdistuva säteilyriski onaikuisiin verrattuna suurempi.

Yhä turvallisempien, ionisoimattomien menetelmien(uä ja MK) tai pieniannoksistenröntgenmenetelmien käyttöä tulee harkita, kun seon kliinisesti asianmukaista.

Vatsan tai lantion TT-tutkimusta ei pidä tehdäraskaana oleville naisille ilman vankkoja kliinisiäperusteita eikä ilman erityisen huomionkiinnittämistä pieniannoksisiin menetelmiin.

24

25

Silmiin kohdistuvan säteilyn minimoimisesta onhuolehdittava aina, etenkin potilailla, joille tehdääntodennäköisesti useita tutkimuksia.

Kuten kaikki radiologiset tutkimuspyynnöt, TT-lähetteet, jotka eivät sovi vakiintuneiden suositustenpiiriin, edellyttävät keskustelua radiologin kanssa.Koska tutkimuksen laajuus (ja siten kustannukset jasäteilyannos) on pyrittävä minimoimaan, onhyödyllistä, jos kliiniset merkinnät ja aiempienkuvantamistutkimusten tulokset ovat tarkasteltavissaTT-tutkimusta tehtäessä.

Muutamia lisähuomioita:

• TT-kuvaus on edelleen moniin rintakehän javatsan alueen ongelmiin paras tutkimussäteilyriskeistä huolimatta.

• TT-kuvausta käytetään edelleen paljonintrakraniaalisten ongelmien tutkimiseen etenkinaivoverenkiertohäiriöissä ja traumoissa.

• TT-kuvauksella voidaan edelleen helpostimäärittää monien pahanlaatuisten sairauksien(kuten lymfooman) aste sekä seuratahoitovastetta.

• TT-kuvauksen avulla saadaan ennen leikkaustaarvokasta tietoa vaikeatulkintaisista massoista jasitä käytetään paljon leikkauksenjälkeistenkomplikaatioiden tutkimiseen.

• TT-tutkimus mahdollistaa tarkan ohjauksendreneerauksissa, biopsioissa jahermopuudutuksissa.

• TT-kuvauksen merkitys traumojen tutkimisessaon suuri.

• Tekonivelet, fiksaatiolaitteet ym. voivatheikentää TT-kuvien laatua.

• TT-tutkimuksen avulla saadaan paremmin

26

anatomisesti tarkkaa tietoa lihavista potilaistakuin ultraäänitutkimuksella. Hoikille potilaille jalapsille tulee käyttää ultraääntä, aina kun se onmahdollista.

• Vatsan TT-kuvauksesta saatava säteilyannosvastaa noin 500:aa thorax-röntgenkuvaa.

Toimenpideradiologia (myös angiografiaja mini-invasiiviset hoitomenetelmät(Minimal Access Therapy))Tämä radiologian ala on laajenemassa nopeasti.Vaikka kaikki kliinisen radiologian osastot ovattehneet angiografioita ja niihin liittyviä toimenpiteitä(esimerkiksi angioplastia) jo vuosien ajan, moniauusia menetelmiä on otettu käyttöön viime aikoina.Useimmat vatsan absessit hoidetaan nytperkutaanisilla dreeneerauksilla radiologisessaohjauksessa. Radiologit tekevät nykyään myössuurimman osan maksabiopsioista (uä-ohjaustakäyttäen). Imusolmukebiopsiat ovatrutiinitoimenpiteitä useimmissa ultraääni- jatietokonetomografiayksiköissä.

Uusi tekniikka lisää toimenpideradiologianmahdollisuuksia entisestään. Tällaisia uusiainnovaatioita ovat

• perkutaaninen diskektomia lannevälilevytyrässä(tehdään usein TT-ohjauksessa)

• suonensisäisen proteesin asettaminenperkutaanisesti vatsa-aortan aneurysmissa

• useat menetelmät, joita käytetäänmaksaleesioiden hoidossa, silloin kun niitä eivoida leikata (esimerkiksi laserablaatiokuvantamisohjauksessa)

• toimenpide-MK, jossa kuvantaminen tehdäänreaaliajassa, jotta hoitotoimenpiteiden kulkuavoidaan seurata.

Nämä esimerkit uusista menetelmistä edellyttävätläheistä yhteistyötä kliinikkojen välillä. Järjestelyjenyksityiskohdat vaihtelevat huomattavasti paikallisenasiantuntemuksen ja laitteiden saatavuuden mukaan.Jäsenvaltioissa käydään jatkuvasti keskustelua näidentoimenpiteiden parhaasta mahdollisestajärjestämistavasta. Tällaisiin toimenpiteisiin liittyvätpyynnöt edellyttävät väistämättä keskustelua useideneri erikoislääkärien välillä.

Magneettikuvaus (MK)

MK-järjestelmien määrä on lisääntynyt huomattavastiEuroopassa viime aikoina. Siten myösmagneettikuvauksen käyttöä koskevia suosituksia onuseita. Viimeaikaisen teknisen kehityksen jakokemuksen lisääntymisen myötä MK:n merkityskasvaa jatkuvasti, ja kasvua rajoittavat tekijät ovatnykyään usein taloudellisia.

Koska MK:ssa ei käytetä ionisoivaa säteilyä, sitätulee käyttää mieluummin silloin, kun samat tiedotvoidaan saada joko TT-kuvauksella tai MK:lla. Onkuitenkin olemassa vaara, että magneettikuvaukseenkohdistuu epäasianmukaisia odotuksia, jotenjonotusajat voivat olla pitkiä. Siksi kaikista MK-pyynnöistä tulee sopia radiologin kanssa.

Muutamia lisähuomioita:

• Magneettikuvauksesta saadaan yleensä TT-kuvaukseen verrattuna enemmän tietoaintrakraniaalisista, pään ja kaulan, selkärangansekä luuston ja lihasten häiriöistä suurenkontrastiherkkyyden ja monessa suunnassamahdollisen kuvantamiskyvyn ansiosta. Tämähelpottaa diagnoosin tekemistä ja oikean hoidonaloittamista suurella varmuudella. Sitä käytetäänkoko ajan yhä enemmän onkologiassa.

• Viime aikojen suurimpia kehitysaskeleita ovatrintojen ja sydämen magneettikuvaus,

27

28

angiografiaja toimenpidemenetelmät, MRCP jamuut nesteherkät MK-menetelmät sekä aivojenfunktionaalinen magneettikuvaus. Monia näistämenetelmistä ei kuitenkaan ole vielä täysinarvioitu.

• Magneettikuvauksen käyttöä ensimmäisenraskauskolmanneksen aikana ei hyväksytä. Sesaattaa kuitenkin osoittautua eräitä muitavaihtoehtoja turvallisemmaksi. Kaikistaraskausajan kuvantamistutkimuksista onkeskusteltava radiologian osaston kanssa.

• Magneettikuvauksen käyttöön liittyy muutamiaehdottomia kontraindikaatioita: metallisetvierasesineet silmäkuopissa, aneurysmaklipsit,tahdistimet, simpukkaimplantit jne. Lisäksi MK:nkuvan laatu on tavallista heikompi proteesienym. lähettyvillä. Käytön esteet on lueteltukokonaisuudessaan useissa alan oppikirjoissa jamonografioissa. Jos käytön esteisiin liittyyepävarmuutta, asiasta on keskusteltavakuvantamisosaston kanssa hyvissä ajoinetukäteen.

29

Isotooppitutkimukset

Isotooppilääketiede on EU-maissa itsenäinenerikoisala, ja muiden kuin umpinaistenradionuklidilähteiden käyttö diagnosoinnissa jahoidossa on sallittua vain alan erikoislääkäreille.Joissakin maissa myös muut erikoislääkärit, yleensäradiologit, voivat harjoittaa isotooppilääketiedettä.Paikallisista järjestelyistä riippumatta käytettävissä onkokenut erikoislääkäri, jonka kanssa sopivistaisotooppitutkimusmenetelmistä voidaan keskustellakussakin kliinisessä tilanteessa. Hän osaa myös auttaasopivan isotooppitutkimuksen valinnassa. Siksilähettävän kliinikon tulee kertoa tarkasti, mikätutkimusta vaativa kliininen ongelma on kyseessä,koska sen avulla määritellään, mitäisotooppitutkimusta (tai muuta tutkimusta) käytetään.

Eräistä harhakäsityksistä huolimatta useimpiinisotooppitutkimusmenetelmiin liittyvätsäteilyannokset ovat hyvää tasoa verrattuna moniinmuihin kuvantamistutkimuksiin, joita pidetään”turvallisina”. Kuten säteilyannoksen minimoimistakäsittelevässä kappaleessa oleva taulukko osoittaa,efektiivinen annos useimmissa isotooppilääketieteenrutiinitoimenpiteissä on huomattavasti pienempi kuinvatsan TT-kuvauksessa.

Isotooppitutkimusmenetelmillä saatavatfunktionaaliset tiedot ovat erityisen arvokkaita.Perustason isotooppitutkimuksilla voidaan määrittää,johtuuko ultraäänitutkimuksessa näkyvämunuaisaltaan laajentuma pelkästään laajastakeräysjärjestelmästä vai mahdollisestiobstruktiivisesta leesiosta. Samasta tutkimuksestavoidaan saada tietoa kummankin munuaisenkokonaistoimintaosuudesta prosentteina.Monimutkaisten tutkimusten avulla voidaan selvittäävasemman sydänkammion ejektiofraktio taiverenvirtauksen jakautuminen aivokuoressa.

PET on viime aikoina kehittynyt hyvin nopeasti, jasen saatavuus alkaa vähitellen parantua. Tärkeimpienradionuklidien (glukoosianalogi F-18-fluorodeoksiglukoosia eli FDG:tä käytetään paljon)lyhytikäisyyden vuoksi PET-tutkimuksia voidaantehdä ainoastaan syklotronin ja sairaala-apteekinläheisyydessä. Muunnetuilla PET-valmiuksillavarustetun kaksipäisen gammakameran kehittäminenon kuitenkin merkittävä edistysaskel, jonka pitäisilisätä tutkimuksen saatavuutta; sitä tutkitaan nykyisinrunsaasti. Koska PET pystyy tunnistamaanelinkykyisten kasvainten pienet pesäkkeet, se tarjoaapoikkeuksellisia mahdollisuuksia erilaisten(esimerkiksi keuhkoputkissa esiintyvien) syöpienluokitteluun sekä syöpäseurantaan (esimerkiksilymfoomat), silloin kun muillakuvantamismenetelmillä ei välttämättä kyetäerottamaan toisistaan fibroottisia jäännösmassoja eikäaktiivista kasvainta. PET:n avulla voidaan lisäksisaada ainutlaatuista tietoa aivojen metaboliasta jasydänlihaksen toimivuudesta ja näitä alueita tutkitaanuseissa yksiköissä. PET:n kliininen käyttö lisääntyymuutaman seuraavan vuoden aikana, ja senmahdollinen käyttö on huomioitu oheisten suositusteneräissä kliinisissä ongelmissa.

Isotooppihoidot

Vaikka tätä aihetta ei käsitellä tarkasti näissälähettämissuosituksissa, on hyvä ottaa huomioonisotooppilääketieteen tärkeä merkitys sekähyvänlaatuisten että pahanlaatuisten sairauksienhoidossa. Kilpirauhanen on edelleen tärkein kohde-elin, mutta käyttöalat laajenevat nopeasti. Muitakäyttöaiheita ovat neuroendokriiiniset kasvaimet,kivuliaat luustometastaasit, eräät artropatiat,polysytemia ja pahanlaatuiset effuusiot.Isotooppihoitovaihtoehtoja tutkitaan myösleukemioiden/lymfoomien sekä joidenkinmaksakasvainten osalta.

30

Ultraäänitutkimus (uä)

Näiden suositusten edellisen painoksen jälkeenultraäänitutkimuspyynnöt ovat lisääntyneethuomattavasti useimmilla kliinisen radiologianosastoilla eri puolilla Yhdistynyttä kuningaskuntaa.Tänä aikana ultraäänilaitteet ja -asiantuntemus ovatkehittyneet, ja lähetteiden skaala (väri-doppler,Power-doppler, transvaginaalinen gynekologia jne.)on laajentunut. Nämä suuntaukset ovat tervetulleita,koska ultraäänitutkimuksessa ei käytetä ionisoivaasäteilyä. Ei kuitenkaan juuri ole näyttöä siitä, ettämuiden radiologisten tutkimusten lähetemäärä olisivähentynyt ultraäänitutkimusten lisääntyessä tai ettäväestön saama kokonaissäteilyannos olisi sitenpienentynyt.

Itse asiassa ultraäänitutkimusten määrä on lisääntynyt,samalla kun muiden radiologisten tutkimustenkysyntä on jatkanut kasvuaan. Yhtenä huomattavanapoikkeuksena on urografia, jota on ultraäänenkäyttöönoton jälkeen alettu pyytää paljon aiempaaharvemmin. Koska ultraäänitutkimus ei kuitenkaanole invasiivinen, uroradiologisten ongelmien vuoksitutkittavien potilaiden kokonaismäärä on lisääntynyt.Radiologian osastot ovat kehittäneet erilaisiapaikallisia käytäntöjä selviytyäkseen lisääntyvästätyömäärästä.

Varsinaiseen ultraäänitutkimukseen tarvitaan kokenuttutkimuksen suorittaja, vaikka hänkään ei välttämättäsaa täydellistä tutkimusta joka potilaasta.Ultraäänitutkimukset voivat olla vaikeita jaepätyydyttäviä esimerkiksi lihaville potilaille. Lisäksisuolikaasun jakautuminen voi peittää joitakinkohteita. Koska ultraäänitutkimus on edullinen,nopea, luotettava ja non-invasiivinen, se on kuitenkinuseisiin kliinisiin tilanteisiin erinomaisesti soveltuvaalustava tutkimus. Siksi ultraäänitutkimuksentekemistä onkin suositeltu, aina kun se onmahdollista.

31

Koska ultraäänitutkimuksella voidaan välttääionisoiva säteily ja koska se on suhteellisen halpatutkimus, sitä suositellaan usein, kun kalliittutkimukset (kuten TT) eivät ole perusteltavissa taikun resurssit ovat vähäiset.Ultraäänitutkimuspyyntöön on siten myös vaikeaaolla suostumatta invasiivisuuden tai kustannustenvuoksi. Siksi on olemassa vaara, ettäultraäänitutkimusosastot kuormittuvat liikaa ja ettätutkimuspyynnöt ovat hyväksyttävyyden rajoilla.Lähettävien kliinikoiden velvollisuus on siis edelleenharkita kussakin tapauksessa tarkoin, onkoultraäänitutkimuspyyntö perusteltu ja vaikuttaakotulos (esimerkiksi sappikivien olemassaolo) hoitoon(katso Johdanto, Miksi suosituksia tarvitaan?).

32

LYHENTEETLYHENNE MÄÄRITELMÄ

Rtg Natiiviröntgenkuva, yksi tai useampia

Thorax-rtg Thorax-ontelon natiiviröntgenkuvaus sisältöineen

Natiivivatsa-rtg Vatsan alueen röntgenkuvaus ilman esivalmisteluja

Uä Ultraäänitutkimus

Luuston rtg-kuvaus Luuston röntgenkuvasarja, josta nähdään luustomuutosten esiintyminen ja laajuus

Mammografia Rintojen röntgentutkimus

Ruokatorvi/mahalaukku/ Bariumvarjoainekuvaus, ohutsuoli (passage) läpivalaisututkimus

ruokatorvesta/mahalaukusta/ohutsuolesta (läpikulkututkimus)

Ohutsuolen Bariumvarjoainekuvaus, varjoaine kaksoiskontrastitutkimus pohjukaissuoleen nenäletkulla,

vesi kaksoiskontrastiaineena (läpivalaisututkimus)

Kolonografia Paksusuolen varjoainetutkimus joko barium-täyttötutkimuksena tai kaksoiskontrastitutkimuksena

Urografia Virtsateiden varjoainekuvaus iv-varjoaineella

TT Tietokonetomografia

TT-angio TT-angiografia

HRCT Ohutleike-TT

Isotooppitutkimus Isotooppitutkimus

SPECT Yksifotoniemissiotomografia

MK Magneettikuvaus

MK-angio Magneettiangiografia

MKCP Magneettikolangiopankreatografia

DSA Angiografia tietokoneavusteisella tekniikalla

ERCP Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia

PET Positroniemissiotomografia

33

AP

ää (

myö

s o

to-r

hin

o-l

aryn

gova

ivat

, O

RL)

Synn

ynnä

iset

häi

riöt

M

K(0

)In

diko

itu(C

)E

hdot

on t

utki

mus

kai

kiss

a ep

ämuo

dost

umis

sa;

sääs

tää

rönt

gens

ätei

lyltä

. Luu

anom

alio

ihin

voi

daan

tar

vita

ko

lmiu

lotte

inen

TT.

Sed

aatio

on

ylee

nsä

tarp

een

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

pikk

ulap

sille

. Vas

tasy

ntyn

eille

on

hark

ittav

a uä

-A

1tu

tkim

usta

.

Aiv

over

enki

erto

häir

iö

TT

(II)

Indi

koitu

(C)

TT

on r

iittä

vä u

seim

pien

tap

aust

en a

rvio

intii

n ja

(CV

A);

aiv

ohal

vaus

vere

nvuo

don

osoi

ttam

isee

n.

MK

(0)

jaE

riko

istu

tkim

usM

K j

a is

otoo

ppitu

tkim

us o

vat

herk

empi

ä ku

in T

Tis

otoo

ppit

utki

mus

(B)

infa

rktin

var

hais

vaih

eess

a ja

tak

akuo

pan

lees

iois

sa.

(II)

Kau

lava

ltim

oide

nE

i in

diko

itu

Poik

keuk

set:

a) t

äysi

n to

ipun

eet,

joill

e su

unni

tella

anuä

, Dop

pler

(0)

rutii

nito

imen

pi-

kaul

aval

timok

irur

giaa

, b)

kehi

ttyvä

CV

A, j

ossa

A

2te

enä

(C)

epäi

llään

dis

seko

itum

ista

tai

em

bolu

sta.

Ohi

men

evä

Kau

lava

ltim

oide

nIn

diko

itu(B

)Jo

s di

agno

osis

ta o

n ep

ävar

muu

tta t

ai j

os s

uunn

itella

anai

vove

renk

iert

ohäi

riö

(TIA

)uä

, Dop

pler

(0)

leik

kaus

ta. P

aljo

n ri

ippu

u pa

ikal

lises

ta k

äytä

nnös

tä j

akä

ytös

sä o

levi

sta

asia

ntun

tijoi

sta.

Uä

(vär

i-do

pple

r)

anta

a fu

nktio

naal

ista

tie

toa

bifu

rkaa

tion

tilas

ta.

34

A PääKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Ang

iogr

afia

, MK

-ang

io j

a T

T-an

gio

ovat

kal

liita

va

ihto

ehto

ja v

eris

uont

en o

soitt

amis

een.

MK

ja

(kat

so m

yös

koht

a B

5)is

otoo

ppik

uvau

s vo

ivat

tul

la k

ysym

ykse

en f

unkt

ion

A3

osoi

ttam

ises

sa.

Dem

yelin

isaa

tio j

a m

uuM

K(0

)In

diko

itu(A

)M

K o

n pa

ljon

herk

empi

kui

n T

Tde

mye

linis

oiva

ssa

valk

ean

aine

en t

auti

sair

aude

ssa.

MK

voi

kui

tenk

in o

lla n

egat

iivin

en j

opa

25pr

osen

tilla

hen

kilö

istä

, joi

lla o

n to

dettu

MS.

MK

on

pare

mpi

kui

n T

Tm

yös

muu

n va

lkoi

sen

aine

en

A4

sair

aude

n la

ajuu

den

ja s

ijain

nin

osoi

ttam

ises

sa.

?Eks

pans

iivin

en l

eesi

o T

T(I

I) t

ai

Indi

koitu

(B)

MK

on

herk

empi

kas

vain

ten

varh

aisv

aihe

essa

, tar

kan

(SO

L)

MK

(0)

sija

inni

n os

oitta

mis

essa

(hy

ödyl

linen

kir

urgi

assa

) ja

ta

kaku

opan

lee

sioi

ssa.

Kal

kkiu

tum

inen

voi

jää

dä

MK

:ssa

hav

aits

emat

ta. T

Ton

par

emm

in s

aata

vana

ja

usei

n ri

ittäv

ä su

prat

ento

riaa

lilee

sioi

ssa

ja

kova

kalv

onal

aisi

ssa

hem

atoo

mis

sa. M

K o

n pa

rem

pi

taka

kuop

an j

a ve

risu

onile

esio

iden

tut

kim

ises

sa.

Isot

oopp

itutk

imus

voi

olla

hyö

dylli

nen

jois

saki

n ta

pauk

siss

a –

kasv

aim

en a

ktiiv

isuu

den

tote

amis

eksi

A

5ho

idon

jäl

keen

, ete

nkin

säd

ehoi

don

jälk

een.

Pään

särk

y: a

kuut

ti, v

aike

aT

T(I

I)In

diko

itu(B

)T

T:ll

ä sa

adaa

n ri

ittäv

ästi

tieto

a us

eim

mis

ta

luki

nkal

vona

lais

ista

ver

envu

odoi

sta

ja m

uist

a ka

llons

isäi

sist

ä ve

renv

uodo

ista

sek

ä ni

ihin

liit

tyvä

stä

hydr

okef

aluk

sest

a. H

uom

.N

egat

iivin

en T

Tei

sul

je p

ois

35

A Pää

luki

nkal

vona

lais

ta v

uoto

a, j

a ep

äily

ttävi

ssä

tilan

teis

sa

on t

ehtä

vä l

anne

pist

o ol

etta

en, e

ttei

kont

rain

dika

atio

ita

(esi

mer

kiks

i ob

stru

ktiiv

inen

hyd

roke

falu

s) o

le.

Lan

nepi

stoa

voi

daan

tar

vita

myö

s ai

voka

lvon

tule

hduk

sen

pois

sulk

emis

een.

MK

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imus

MK

on

pare

mpi

kui

n T

Tin

flam

mat

oris

issa

tap

auks

issa

.is

otoo

ppit

utki

mus

(C)

Isot

oopp

itutk

imus

voi

olla

her

kin

tutk

imus

men

etel

mä

(II)

aivo

tule

hduk

sess

a, t

ai s

e vo

i an

taa

näyt

töä

mig

reen

in

A6

vere

nkie

rtoh

äiri

öist

ä.

Pään

särk

y: k

roon

inen

R

tg:

kall

o, s

inus

,E

i in

diko

itu

Rön

tgen

kuva

ukse

n hy

öty

on v

ähäi

nen

foka

alis

ten

kaul

aran

ka(I

)ru

tiini

toim

enpi

-lö

ydös

ten/

oire

iden

puu

ttues

sa, k

atso

jäl

jem

pänä

koh

tate

enä

(B)

A13

.

TT

(II)

tai

Ei

indi

koitu

E

räitä

poi

kkeu

ksia

spe

sial

istie

n os

alta

tai

sill

oin,

jos

on

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

MK

(0)

rutii

nito

imen

pi-

mer

kkej

ä ka

llons

isäi

sen

pain

een

koho

amis

esta

,A

7te

enä

(B)

taka

kuop

an o

irei

ta t

ai m

uita

oir

eita

.

36

A PääKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Aiv

olis

äkke

en o

ngel

mat

ja

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

Mik

road

enoo

mie

n os

oitta

min

en e

i vä

lttäm

ättä

ole

pa

rase

llaar

iong

elm

at(B

)hy

ödyk

si h

oido

ssa.

TT,

elle

i M

K o

le k

äyte

ttävi

ssä.

L

ähet

että

vä k

iiree

llise

nä, j

os n

äön

heik

kene

mis

tä.

Jotk

in k

esku

kset

käy

ttävä

t sp

esif

isiä

iso

toop

peja

.

Kal

lo-r

tg(I

)E

i in

diko

itu

Tut

kim

uksi

a ta

rvits

evill

e po

tilai

lle M

K t

ai T

T.ru

tiini

toim

enpi

- A

8te

enä

(C)

Taka

kuop

paoi

reet

MK

(0)

Indi

koitu

(A

)M

K p

aljo

n pa

rem

pi k

uin

TT.

”B

eam

har

deni

ng”

A9

-art

efak

tit h

eike

ntäv

ät u

sein

TT-

kuvi

a.

Hyd

roke

falu

sT

T(I

I)In

diko

itu (

B)

TT

riitt

ää u

seim

mis

sa t

apau

ksis

sa. M

K o

n jo

skus

ta

rpee

n, j

a se

voi

sop

ia h

yvin

lap

sille

. Uä

on

ensi

sija

inen

val

inta

lap

sille

. Iso

toop

pitu

tkim

uksi

a kä

ytet

ään

jois

saki

n ke

skuk

siss

a, e

rity

ises

ti sh

untin

(L

apse

t, ka

tso

koht

a M

)to

imin

nass

a.

A10

Kal

lo-r

tgIn

diko

itu (

C)

Rtg

voi

oso

ittaa

kok

o lä

ppäj

ärje

stel

män

.

Väl

ikor

van

tai

sisä

korv

an

TT

(II)

Eri

kois

tutk

imus

Näi

den

oire

iden

arv

ioin

ti va

atii

neur

olog

ian,

oire

et (

myö

s hu

imau

s)A

11(B

)ne

urok

irur

gian

tai

OR

L-a

sian

tunt

emus

ta.

Sens

orin

eura

alin

en k

uuro

usM

K(0

)E

riko

istu

tkim

us

MK

on

paljo

n pa

rem

pi k

uin

TT

erity

ises

ti (L

apse

t, ka

tso

koht

a M

)(B

)ak

ustik

usne

urin

oom

issa

. Las

ten

kuur

ous,

kat

so k

ohta

A

12M

4.

37

A Pää

Sinu

iitti

Nen

än

Ei

indi

koitu

L

imak

alvo

n pa

ksuu

ntum

inen

on

epäs

pesi

fine

n lö

ydös

,si

vuon

telo

iden

ru

tiini

toim

enpi

-ja

sitä

voi

esi

inty

ä oi

reet

tom

illa

potil

ailla

.rt

g =

NSO

-rtg

(I)

teen

ä (B

)

TT

(II)

Eri

kois

tutk

imus

T

Ton

kät

evä,

ja

se a

ntaa

ain

utla

atui

sta

tieto

a os

tium

in

(B)

anat

omia

sta.

Pie

nian

noks

ista

tek

niik

kaa

suos

itella

an.

Indi

koitu

sill

oin,

kun

mak

sim

aalin

en l

ääke

hoito

on

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

epäo

nnis

tunu

t, ku

n es

iinty

y ko

mpl

ikaa

tioita

tai

kun

A

13ep

äillä

än m

alig

nite

ettia

.

Dem

entia

ja

mui

stih

äiri

öt,

Kal

lo-r

tg(I

)E

i in

diko

itu

Tut

kim

usta

on

hark

ittav

a, j

os t

audi

nkuv

a on

poi

kkea

vaps

ykoo

sin

ilmaa

ntum

inen

rutii

nito

imen

pi-

tai

potil

as n

uori

.te

enä

(B)

TT

(II)

tai

E

riko

istu

tkim

us

TT

ja S

PEC

Tov

at h

yvä

yhdi

stel

mä

Alz

heim

erin

M

K(0

) ta

i (B

)ta

udis

sa. M

K o

n pa

rem

pi r

aken

teel

liste

n m

uuto

sten

is

otoo

ppit

utki

mus

osoi

ttam

isee

n ja

”no

rmaa

lipai

neis

en h

ydro

kefa

luks

en”

(III

)ar

vioi

ntiin

. PE

Tja

SPE

CT

anta

vat

hyvi

n fu

nktio

naal

ista

tie

toa.

Aiv

ojen

ver

envi

rtau

stut

kim

ukse

t vo

ivat

ero

ttaa

Alz

heim

erin

tau

din

mui

sta

dem

entia

n A

14m

uodo

ista

.

38

A PääKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Orb

itale

esio

tT

T(I

I) t

ai M

K(0

)E

riko

istu

tkim

usT

T:ll

ä sa

adaa

n pa

rem

min

esi

in a

nato

mis

et

(B)

yksi

tyis

kohd

at e

tenk

in l

uust

on r

aken

teis

ta (

esim

erki

ksi

kyyn

elka

nava

). M

K:s

ta e

i ai

heud

u sä

teily

anno

sta

myk

iölle

(m

utta

se

on v

asta

-aih

eine

n, j

os e

päill

ään

ferr

omag

neet

tista

vie

rase

sine

ttä).

Silm

änsi

säis

issä

A

15le

esio

issa

on

hark

ittav

a uä

-tut

kim

usta

.

?Orb

ita, m

etal

linen

O

rbit

a-rt

g(I

)In

diko

itu (

B)

Eri

tyis

esti

met

allie

n, k

onei

den

jne.

kan

ssa

vier

ases

ine

(enn

en

työs

kenn

elle

et. J

otki

n ke

skuk

set

käyt

tävä

t T

T:tä

. m

agne

ettik

uvau

sta)

A16

Aku

utti

vam

ma,

kat

so T

raum

at, k

ohta

K.

Näk

öhäi

riöt

Kal

lo-r

tg(I

)E

i in

diko

itu

Nat

iivir

öntg

en o

n ha

rvoi

n hy

ödyl

linen

. Spe

sial

istit

ru

tiini

toim

enpi

-vo

ivat

tar

vita

TT-

tai

MK

-kuv

aust

a.A

17te

enä

(C)

Epi

leps

ia (

aiku

iset

) K

allo

-rtg

(I)

Ei

indi

koitu

E

valu

aatio

vaa

tii s

pesi

alis

tin a

sian

tunt

emus

ta. M

yöhä

änru

tiini

toim

enpi

-al

kane

et k

ouri

stuk

set

tule

e ta

valli

sest

i tu

tkia

, mut

tate

enä

(B)

kuva

ntam

inen

voi

olla

tar

peet

on, j

os n

e lii

ttyvä

t se

lväs

ti al

koho

liin.

TT

(II)

, MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

Pa

rtia

alis

et/f

okaa

liset

kou

rist

ukse

t vo

ivat

vaa

tiata

i is

otoo

ppi-

(B)

yksi

tyis

koht

aist

a ev

alua

atio

ta, j

os l

eikk

aust

a ha

rkita

an.

tutk

imus

(III

)K

ohta

ukse

en l

iitty

vä S

PEC

Tm

aksi

moi

fok

ukse

n pa

ikan

tam

isen

tod

ennä

köis

yyde

n. K

ohta

uste

nväl

inen

fu

nktio

naal

inen

kuv

anta

min

en o

n m

yös

tärk

eä.

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

Paik

allin

en k

äytä

ntö

ratk

aise

e su

urel

ta o

sin

ja m

äärä

ä A

18to

imen

pide

kom

bina

atio

t.

39

A Pää

BK

aula

(K

aula

ranka

, ka

tso k

ohdat

C (

Kau

lara

nka

) ja

K (

Trau

mat

))

Peh

myt

kud

oks

etK

ilpir

auha

skyh

myt

ja

Uä

(0)

jaIn

diko

itu (

B)

Oso

ittaa

mor

folo

gian

; m

ahdo

llist

aa o

hjau

kses

sa

-laa

jent

uma

isot

oopp

itut

kim

uste

htäv

än a

spir

aatio

n sy

tolo

gist

a ta

i bi

opsi

an h

isto

logi

sta

(I)

tutk

imus

ta v

arte

n. J

otku

t kl

iinik

ot t

ekev

ät a

spir

aatio

n ilm

an k

uvan

tam

ista

. Tho

rax-

rtg

on t

arpe

en t

rake

an

B1

visu

alis

oim

isek

si.

Tyre

otok

siko

osi

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

B)

Voi

daan

ero

ttaa

Bas

edow

in t

auti,

tok

sine

n (I

), u

ä(0

)ky

hmys

truu

ma

ja s

ubak

uutti

tyr

eoid

iitti.

Saa

daan

fu

nktio

naal

ista

tie

toa

kyhm

yist

ä. H

yödy

lline

n m

yös

B2

tyre

oidi

itiss

ä.

?Ekt

oopp

inen

Is

otoo

ppit

utki

mus

Indi

koitu

(C

)Is

otoo

ppitu

tkim

us o

n er

inom

aine

n pi

ente

nki

lpir

auha

skud

os

(I)

ulko

puol

iste

n ki

lpir

auha

skud

osjä

änte

iden

(esi

mer

kiks

i ki

eles

sä)

osoi

ttam

isee

n. Y

leis

essä

kilp

irau

hase

n la

ajen

tum

assa

ta

i m

onik

yhm

ystr

uum

assa

uä

näyt

tää

hyvi

n re

tros

tern

aalis

en o

san;

rea

alia

ikai

set

tutk

imuk

set

osoi

ttava

t ka

ulan

alu

een

jne.

TT

/MK

ova

t ta

rpee

n re

tros

tern

aalis

en m

assa

n la

ajuu

den

ja t

rake

avai

kutu

sten

B

3vi

sual

isoi

mis

eksi

täy

sin.

40

B KaulaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Hyp

erpa

raty

reoo

siK

uvan

tam

inen

Eri

kois

tutk

imus

K

onsu

ltoin

ti on

tar

peen

. Dia

gnoo

si

(C)

kliin

isin

/bio

kem

ialli

sin

peru

stei

n. K

uvan

tam

inen

voi

au

ttaa

preo

pera

tiivi

sta

paik

anta

mis

ta, m

utta

kok

enut

ki

rurg

i ei

sitä

ehk

ä ta

rvits

e. R

iippu

u pa

ljolti

pa

ikal

lises

ta k

äytä

nnös

tä, k

äyte

ttävi

ssä

olev

asta

te

knol

ogia

sta

ja a

sian

tunt

emuk

sest

a. U

ä,

isot

oopp

itutk

imus

, TT

ja M

K o

vat

kaik

ki t

arkk

oja

B4

leik

kaam

atto

mas

sa k

aula

ssa.

Oir

eeto

n ka

rotis

suha

hdus

Kau

lava

ltim

oide

n E

i in

diko

itu

Mer

kits

eviä

sis

emm

än k

aula

valti

mon

lee

sioi

tauä

, Dop

pler

(0)

rutii

nito

imen

pi-

löyd

etää

n ha

rvoi

n.B

5te

enä

(B)

Nie

lty t

ai i

nhal

oitu

K

atso

Tra

umat

, koh

ta K

30.

vier

ases

ine

B6

Tun

tem

atto

mas

ta s

yyst

ä U

ä(0

)In

diko

itu (

C)

Uä

on e

nsi

käde

n tu

tkim

us, j

olla

voi

daan

ohj

ata

myö

sjo

htuv

a ky

hmy

B7

erik

oisl

ääkä

rin

suos

ituks

esta

.

Sylk

irau

hase

n tu

kos

Uä

(0)

tai

Indi

koitu

(C

)R

uoka

iluun

liit

tyvä

ssä

inte

rmitt

oiva

ssa

turv

otuk

sess

a.si

alog

rafi

a(I

I)Jo

issa

kin

kesk

uksi

ssa

saat

etaa

n kä

yttä

ä m

ielu

umm

in

MK

-sia

logr

afia

a.

Nat

iivi

-rtg

Ei

indi

koitu

L

ukuu

n ot

tam

atta

suu

npoh

jan

?kiv

iä;

täss

ä pe

lkkä

rtg

rutii

nito

imen

pi-

voi

riitt

ää.

B8

teen

ä (C

)

41

B Kaula

Sylk

irau

hase

n ky

hmy

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)U

ä on

eri

ttäin

her

kkä

ja p

aika

llise

n as

iant

unte

muk

sen

muk

aan

ensi

sija

istu

tkim

us. M

K o

n er

inom

aine

n la

aja-

alai

sess

a ta

i to

istu

vass

a sa

irau

dess

a. T

Ton

nyk

yisi

n B

9ra

joite

tust

i kä

ytös

sä. T

T-si

alog

rafi

a ei

ole

ind

ikoi

tu.

Suun

kui

vuus

;U

ä(0

) ta

i E

riko

istu

tkim

usE

i ta

rvita

yle

ensä

. Sia

logr

afia

voi

olla

dia

gnos

tinen

,?s

idek

udos

sair

aus

sial

ogra

fia

(II)

tai

(C)

mut

ta i

soto

oppi

tutk

imuk

sella

on

pare

mpi

is

otoo

ppit

utki

mus

funk

tiona

alin

en a

rvio

. MK

-sia

logr

afia

a kä

ytet

ään

myö

s.B

10(I

I)

Tem

poro

man

dibu

laar

inen

R

tg(I

)E

riko

istu

tkim

us

Rön

tgen

kuvi

ssa

nähd

ään

luus

topo

ikke

avuu

det,

mut

tady

sfun

ktio

(B)

ne o

vat

usei

mm

illa

norm

aale

ja, k

oska

ong

elm

at

liitty

vät

tava

llise

sti

disk

ukse

n to

imin

tahä

iriö

ön.

MK

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imus

K

onse

rvat

iivis

en h

oido

n ep

äonn

istu

ttua,

kun

epä

illää

nar

trog

rafi

a(I

I)(B

)si

säis

tä v

auri

ota.

Art

rogr

afia

näy

ttää

dyna

miik

an

B11

tode

llise

na.

42

B KaulaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

CSe

lkär

anka

Yle

istä

(Tr

aum

at,

kats

o k

oh

ta K

)Sy

nnyn

näis

et h

äiri

öt

Rtg

(I)

Eri

kois

tutk

imus

E

sim

erki

ksi

koko

sel

kära

ngan

rön

tgen

kuva

sei

sten

(C)

skol

ioos

in to

team

isek

si. S

elkä

kipu

, kat

so k

ohta

M (

M10

).

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

M

K o

soitt

aa k

aikk

i se

lkär

anga

n ep

ämuo

dost

umat

ja

(B)

sulk

ee p

ois

niih

in l

iitty

vät

teka

alip

oikk

eavu

udet

. TT

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

voi

olla

tar

peen

luu

stor

aken

teid

en t

otea

mis

eksi

, mut

ta

C1

suur

i sä

teily

kuor

mitu

s on

pid

että

vä m

iele

ssä.

Mye

lopa

tia:

kasv

aim

et,

MK

(0)

Indi

koitu

(B

)M

K o

n se

lväs

ti pa

ras

vaih

toeh

to k

aiki

ssa

selk

äytim

enin

flam

maa

tio, i

nfek

tio,

vaur

iois

sa j

a ko

mpr

essi

on a

rvio

inni

ssa.

TT

voi

olla

in

fark

ti jn

e.ta

rpee

n, j

os l

uura

kent

eet

on n

ähtä

vä y

ksity

isko

htai

sest

i. M

yelo

graf

ia v

ain,

elle

i M

K o

le k

äytö

ssä

tai

elle

i si

tä

void

a te

hdä.

Iso

toop

pitu

tkim

uksi

a kä

ytet

ään

edel

leen

la

ajal

ti m

etas

taas

ien

ja f

okaa

liste

n lu

usto

muu

tost

en

C2

tote

amis

een

(esi

mer

kiks

i os

teoi

di o

steo

oma)

.

Kau

lara

nka

Mah

dolli

nen

Rtg

(I)

Indi

koitu

(C

)Y

ksi

late

raal

irön

tgen

kuva

kau

lara

ngas

ta v

alvo

tust

i at

lant

oaks

iaal

inen

po

tilaa

lle m

ukav

assa

fle

ksio

ssa

osoi

ttaa

mer

kits

evän

subl

uksa

atio

subl

uksa

atio

n ni

velr

eum

assa

, Dow

nin

oire

yhty

mäs

sä

jne.

MK

(fl

eksi

o/ek

sten

sio)

oso

ittaa

se

lkäy

dinv

aiku

tuks

en, k

un r

öntg

enlö

ydös

on

C3

posi

tiivi

nen

tai

potil

aalla

on

neur

olog

isia

oir

eita

.

43

C Selkäranka

Nis

kaki

pu,

Rtg

(I)

Ei

indi

koitu

D

egen

erat

iivis

et m

uuto

kset

alk

avat

var

hais

essa

kes

ki-

olka

varr

en/h

artia

n ki

pu,

rutii

nito

imen

pi-

iäss

ä ei

vätk

ä yl

eens

ä lii

ty v

älile

vyn/

nive

lsite

iden

?deg

ener

atiiv

inen

muu

tos

teen

ä (B

)m

uuto

ksis

ta j

ohtu

viin

oir

eisi

in, j

otka

eiv

ät n

äy

natii

viku

vass

a. M

K o

n yh

ä en

emm

än k

äytö

ssä,

ete

nkin

jo

s m

yös

olka

varr

en/h

artia

n ki

pua

esiin

tyy.

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

O

n ha

rkitt

ava

mag

neet

tikuv

aust

a ja

eri

kois

lääk

ärill

e (B

)lä

hettä

mis

tä s

illoi

n, k

un k

ipu

häir

itsee

elä

mää

tai

kun

on

neu

rolo

gisi

a oi

reita

. Mye

logr

afia

(ja

TT

) vo

i ol

la

josk

us t

arpe

en p

arem

man

kuv

an s

aam

isek

si t

ai s

illoi

n,

C4

kun

MK

ei

ole

käyt

että

viss

ä ta

i ku

n si

tä e

i vo

ida

tehd

ä.

Rin

tara

nka

Kip

u ilm

an t

raum

aa:

Rtg

(I)

Ei

indi

koitu

D

egen

erat

iivis

ia m

uuto

ksia

väi

stäm

ättä

kes

ki-i

ästä

?deg

ener

atiiv

inen

sai

raus

rutii

nito

imen

pi-

alka

en. T

utki

min

en k

anna

ttaa

harv

oin,

elle

i te

enä

(B)

neur

olog

isia

oir

eita

tai

mitä

än m

etas

taas

eihi

n ta

i in

fekt

ioon

viit

taav

aa o

le. H

arki

ttava

kiir

eelli

stä

lähe

ttäm

istä

, jos

iäk

kääl

lä p

otila

alla

on

äkill

inen

kip

u,

joka

voi

joh

tua

oste

opor

ootti

sest

a lu

hist

umas

ta t

ai

muu

sta

luuv

auri

osta

. Iso

toop

pitu

tkim

usta

on

hark

ittav

a m

ahdo

llist

en m

etas

taas

ien

osoi

ttam

isee

n.

44

C SelkärankaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

M

K v

oi o

lla i

ndik

oitu

, jos

pai

kalli

nen

kipu

jat

kuu,

jos

C

5(B

)se

on

vaik

eaho

itoin

en t

ai j

os o

n pi

tkän

rada

n oi

reita

.

Lan

ner

anka

Kro

onin

en s

elkä

kipu

ilm

anR

tg(I

I)E

i in

diko

itu

Deg

ener

atiiv

iset

muu

toks

et o

vat

ylei

siä

ja

viitt

eitä

inf

ektio

sta

tai

rutii

nito

imen

pi-

epäs

pesi

fisi

ä. S

uuri

n ar

vo n

uori

lle p

otila

ille

kasv

aim

esta

teen

ä (C

)(e

sim

erki

ksi

alle

20-

vuot

iaill

e, s

pond

ylol

iste

esi,

selk

äran

kare

uma

jne.

) ta

i iä

kkäi

lle p

otila

ille

(esi

mer

kiks

i yl

i 55

-vuo

tiaill

e).

MK

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imus

Jo

s po

tilaa

n ho

idet

tavu

us o

n va

ikea

a. N

egat

iivis

et

TT

(II)

tai

(C

)lö

ydök

set

voiv

at o

lla h

yödy

llisi

ä.is

otoo

ppit

utki

mus

C6

(II)

Selk

äkip

u, j

ohon

liit

tyy

Kuv

anta

min

enIn

diko

itu (

B)

Sam

alla

läh

etet

tävä

kiir

eelli

senä

eri

kois

lääk

ärill

e; M

K

mah

dolli

sest

i va

kavi

a on

yle

ensä

par

as t

utki

mus

. Kuv

anta

min

en e

i sa

a ly

kätä

pi

irte

itä, k

uten

lähe

ttäm

istä

eri

kois

lääk

ärill

e. I

soto

oppi

tutk

imus

on

•al

kam

inen

alle

20

tai

yli

myö

s la

ajal

ti kä

ytös

sä m

ahdo

llise

n lu

utuh

on

55 v

uode

n iä

ssä

osoi

ttam

isee

n ja

kro

onis

essa

kiv

ussa

tai

epä

iltäe

ssä

•su

lkija

lihas

- ta

i in

fekt

iota

.kä

vely

häir

iöitä

•ra

tsup

aikk

a-an

este

sia

•va

ikea

tai

ete

nevä

m

otor

inen

puu

tos

45

C Selkäranka

•la

aja-

alai

nen

neur

olog

inen

(”N

OR

MA

AL

I” N

AT

IIV

IKU

VA

VO

I

puut

osH

ÄLV

EN

TÄ

Ä H

UO

LTA

VIR

HE

EL

LIS

EST

I.)

•ai

empi

kar

sino

oma

•vi

ittei

tä y

leis

sair

aude

sta

•H

IV•

pain

onla

sku

•la

skim

onsi

säis

et h

uum

eet

•st

eroi

dit

•ra

kent

eelli

nen

poik

keav

uus

•ei

-mek

aani

nen

kipu

C7

Lap

set,

kats

o ko

hta

M.

Aku

utti

selk

äkip

u:

Rtg

(II)

Ei

indi

koitu

A

kuut

ti se

lkäk

ipu

joht

uu y

leen

sä t

ilois

ta, j

oita

ei

void

a?n

ikam

aväl

ilevy

n ru

tiini

toim

enpi

-di

agno

soid

a na

tiivi

kuva

sta

(ost

eopo

root

tinen

luh

istu

ma

esiin

luis

kahd

us;

iski

as

teen

ä (C

)on

poi

kkeu

s). ”

Nor

maa

li” n

atiiv

ikuv

a vo

i hä

lven

tää

ilman

hai

talli

sia

piir

teitä

hu

olta

vir

heel

lises

ti. V

älile

vyty

rän

osoi

ttam

isee

n M

K(k

atso

ede

llä)

tai

TT,

joi

ta t

ulee

har

kita

het

i ko

nser

vatii

vise

n ho

idon

ep

äonn

istu

essa

.

46

C SelkärankaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

MK

(0)

tai

Ei

indi

koitu

alu

ksi

Yle

ensä

mie

luite

n M

K (

laaj

a ke

nttä

, kon

us,

TT

(II)

(B)

post

oper

atiiv

iset

muu

toks

et j

ne.)

, jok

a sä

ästä

ä m

yös

rönt

gens

ätei

lyltä

. Enn

en t

oim

enpi

dettä

(es

imer

kiks

i ep

idur

aali-

inje

ktio

) jo

ko M

K t

ai T

T. M

K o

n pa

rem

pi

C8

kuin

TT

post

oper

atiiv

isis

sa o

ngel

mis

sa

47

C Selkäranka

DTu

ki-

ja l

iiku

nta

elim

istö

Ost

eom

yelii

ttiR

tg(I

) +

In

diko

itu (

B)

2–3-

vaih

eine

n lu

usto

n ga

mm

akuv

aus

on h

erke

mpi

kui

nis

otoo

ppit

utki

mus

rtg.

Löy

döks

et e

ivät

kui

tenk

aan

ole

spes

ifis

iä, j

a(I

I) t

ai M

K(0

)er

ikoi

slää

käri

n is

otoo

ppitu

tkim

us v

aiht

oeht

oisa

inei

lla

voi

olla

tar

peen

. Ras

vasu

ppre

ssio

-MK

alk

aa o

lla

optim

aalis

ena

pide

tty t

utki

mus

.

TT

(II)

tai

uä

(0)

Eri

kois

tutk

imuk

set

TT

sekv

estr

aatio

n to

team

isee

n. S

ekä

TT

että

uä

(C)

osoi

ttava

t so

piva

n ko

hdan

ohj

atus

sa p

erku

taan

ises

sa

biop

sias

sa. U

ä vo

i ol

la h

yödy

ksi

eten

kin

laps

ille,

jos

m

etal

liesi

neet

aih

eutta

vat

arte

fakt

eja

MK

/TT-

kuva

ukse

ssa

tai

jos

isot

oopp

itutk

imus

on

epäs

pesi

fine

n D

1äs

kettä

isen

lei

kkau

ksen

vuo

ksi.

?Pri

maa

ri l

uuka

svai

nR

tg(I

)In

diko

itu (

B)

Rtg

voi

oso

ittaa

kas

vaim

en.

MK

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imuk

set

MK

on

hyöd

yllin

en l

isäk

arak

teri

soin

niss

a ja

T

T(I

I)(B

)ta

rpee

n le

ikka

usta

var

ten

teht

äväs

sä l

evin

neis

yysa

stee

n m

ääri

ttäm

ises

sä;

teht

ävä

enne

n bi

opsi

aa. T

Tvo

i nä

yttä

ä lu

un y

ksity

isko

hdat

par

emm

in j

oiss

akin

koh

diss

a (e

sim

erki

ksi

selk

äran

gass

a) s

amoi

n ku

in p

iene

t ka

svai

met

, ja

sitä

tar

vita

an, e

llei

MK

ole

käy

tettä

viss

ä.

48

D Tuki- ja liikuntaelimistöKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

MK

on

hyöd

yllis

empi

laa

juud

en a

rvio

intii

n. J

os t

hora

x-rt

g on

neg

atiiv

inen

, rin

take

hän

TT

keuh

kom

etas

taas

ien

tutk

imis

een

mon

issa

pri

maa

risi

ssa

mal

igni

teet

eiss

a.

(kat

so k

ohta

L41

). N

ämä

tote

amuk

set

kosk

evat

aik

uisi

a D

2ja

lap

sia.

Tie

doss

a ol

eva

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

B)

Isot

oopp

itutk

imuk

sella

näh

dään

hel

post

i pr

imaa

rika

svai

n,(I

I)ko

ko l

uust

o, j

a se

on

paljo

n he

rkem

pi k

uin

natii

vi-r

tg,

luus

tom

etas

taas

itva

ikka

kin

epäs

pesi

fise

mpi

. Pai

kalli

sia

rönt

genk

uvia

vo

idaa

n ta

rvita

mui

den

lisää

ntyn

een

aktii

visu

uden

sy

iden

, kut

en d

egen

erat

iivis

en s

aira

uden

, po

issu

lkem

isee

n. E

tura

uhas

syöv

ässä

bio

kem

ialli

sia

mar

kker

eita

(PS

A)

void

aan

käyt

tää

luus

ton

tilan

teen

et

enem

isen

seu

rant

aan.

Iso

toop

pitu

tkim

us v

oi a

utta

a m

yös

kasv

aim

en l

uonn

ehtim

ises

sa (

esim

erki

ksi

oste

oidi

os

teoo

ma)

, ja

se o

n hy

ödyl

linen

seu

rann

assa

.

Rtg

: lu

usto

n E

i in

diko

itu

kuva

amin

en(I

I)ru

tiini

toim

enpi

-te

enä

(C)

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

M

K o

n he

rkem

pi j

a sp

esif

isem

pi k

uin

(C)

isot

oopp

itutk

imus

ete

nkin

luu

ydin

perä

isis

sä

D3

kasv

aim

issa

. Näk

öken

ttä o

n ku

itenk

in r

ajoi

ttunu

t.

49

D Tuki- ja liikuntaelimistö

Pehm

ytku

dosk

yhm

y,

MK

(0)

Indi

koitu

(B

)M

K o

n pa

rem

pi k

uin

TT

pehm

ytku

dosk

asva

inte

n?k

asva

in,

pois

sulk

emis

een,

tot

eam

isee

n ja

lev

inne

isyy

sast

een

?mah

dolli

nen

uusi

utum

inen

mää

rittä

mis

een

(eri

nom

aine

n ko

ntra

stir

esol

uutio

, m

ahdo

llisu

us k

uvat

a m

ieliv

alta

ises

sa s

uunn

assa

, ne

urov

asku

laar

isen

kim

pun

ja l

ihas

-/ai

tiom

uuto

sten

vi

sual

isoi

ntiin

). T

Ton

her

kem

pi k

alkk

eutu

mis

sa.

Kiin

nost

us u

ä-tu

tkim

usta

koh

taan

kas

vam

assa

erä

iden

an

atom

iste

n ko

htie

n os

alta

. MK

on

hyvä

ksyt

ty

ensi

sija

isek

si t

utki

muk

seks

i m

ahdo

llise

n uu

siut

umis

en

tutk

imis

essa

, vai

kka

uä-t

utki

muk

sella

kin

on

kann

atta

jans

a ja

sitä

voi

daan

käy

ttää

biop

sias

sa.

D4

Isot

oopp

itutk

imus

ta o

n ha

rkitt

ava

(esi

mer

kiks

i PE

T).

Luu

kipu

Rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)Pa

ikal

linen

kuv

aus

pelk

ästä

än o

irei

levi

sta

kohd

ista

.

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

B)

Oir

eide

n ja

tkue

ssa

ja s

illoi

n, k

un n

atiiv

ikuv

a on

D5

(II)

tai

MK

(0)

nega

tiivi

nen.

?Mye

loom

aR

tg:

luus

ton

Indi

koitu

(C

)Sä

deho

itoon

mah

dolli

sest

i re

agoi

vien

kas

vain

ten

kuva

amin

en(I

I)le

vinn

eisy

ysas

teen

mää

rittä

mis

een

ja t

otea

mis

een.

T

utki

mus

voi

olla

hyv

in r

ajoi

ttunu

t se

uran

nass

a.

50


IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Isot

oopp

itut

kim

usE

i in

diko

itu

Luu

ston

gam

mak

uvau

s on

use

in n

egat

iivin

en, j

a se

(I

I)ru

tiini

toim

enpi

-al

iarv

ioi

taud

in l

aaju

uden

; lu

uydi

ntut

kim

uksi

ate

enä

(B)

hark

ittav

a.

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

M

K o

n hy

vin

herk

kä, j

opa

pelk

ästä

än s

elkä

rang

an,

(B)

lant

ion

ja p

roks

imaa

liste

n re

isilu

iden

kuv

aus.

Eri

tyis

en

hyöd

yllin

en e

i-se

kret

oris

essa

mye

loom

assa

tai

di

ffuu

siss

a os

teop

enia

ssa.

Voi

daan

käy

ttää

D6

kasv

ainm

assa

n ar

vioi

ntiin

ja

seur

anta

an.

Luu

n R

tg:

luus

ton

Ei

indi

koitu

Y

leen

sä b

ioke

mia

llise

t te

stit

riitt

ävät

. Tar

vitta

essa

aine

enva

ihdu

ntas

aira

usku

vaam

inen

(II)

rutii

nito

imen

pi-

tutk

imuk

sen

tule

e ol

la r

ajoi

ttunu

tta (

esim

erki

ksi

käde

t,te

enä

(C)

thor

ax, l

antio

ja

lann

eran

gan

late

raal

ipro

jekt

io).

Luu

n tih

eysm

ittau

s vo

i ol

la t

arpe

en (

kats

o ko

hta

D9)

.

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

C)

Luu

ston

gam

mak

uvau

s on

hyv

ä ko

mpl

ikaa

tiois

sa.

(II)

Rtg

(0)

Indi

koitu

(B

)Pa

ikan

nettu

rtg

-kuv

aus

paik

allis

en k

ivun

syy

n ta

i is

otoo

ppitu

tkim

ukse

ssa

epäs

elvä

n le

esio

n sy

yn

D7

selv

ittäm

isee

n.

?Ost

eom

alas

iaIs

otoo

ppit

utki

mus

Eri

kois

tutk

imus

Is

otoo

ppitu

tkim

ukse

ssa

void

aan

nähd

ä lis

äänt

ynyt

tä(I

I)(C

)”a

ktiv

iteet

tia”

ja j

oita

kin

paik

allis

ia k

ompl

ikaa

tioita

. D

8L

uun

tihey

smitt

aus

voi

olla

tar

peen

(ka

tso

koht

a D

9).

51


Kip

u:R

inta

- ja

In

diko

itu (

B)

Sivu

kuva

t os

oitta

vat

kom

pres

siom

urtu

mat

.?o

steo

poro

ottin

en

lann

eran

gan

rtg

Isot

oopp

itutk

imus

tai

MK

voi

olla

hyö

dylli

sem

pilu

hist

uma

(II)

, siv

ukuv

atu

orei

den

ja v

anho

jen

mur

tum

ien

erot

tam

ises

sa, j

a se

vo

i au

ttaa

paha

nlaa

tuis

ten

mur

tum

ien

pois

sulje

nnas

sa.

Luu

n tih

eysm

ittau

s (D

ual

ener

gy X

R a

bsor

ptio

met

ry

(DE

XA

) ta

i kv

antit

atiiv

inen

TT

) m

ahdo

llist

aa l

uun

min

eraa

lipito

isuu

den

obje

ktiiv

iset

mitt

auks

et;

void

aan

käyt

tää

myö

s lu

un a

inee

nvai

hdun

tasa

irau

dess

a (k

atso

D

9ko

hdat

D7

ja D

8).

Niv

elsa

irau

det,

tote

amin

enSa

iraa

n ni

vele

n In

diko

itu (

C)

Voi

olla

hyö

dylli

nen

syyn

mää

rittä

mis

essä

, vai

kka

rtg

(I)

eroo

siot

ilm

aant

uvat

suh

teel

lisen

myö

hään

.

Jalk

ojen

/käs

ien

Indi

koitu

(C

)E

päilt

äess

ä ni

velr

eum

aa j

alko

jen

rönt

genk

uvas

sa v

oirt

g(I

)nä

kyä

eroo

sioi

ta, v

aikk

a oi

reita

ant

avat

käd

et n

äyttä

vät

norm

aale

ilta.

Use

an n

ivel

en

Ei

indi

koitu

rt

g(I

I)ru

tiini

toim

enpi

-te

enä

(C)

Uä

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imuk

set

Aku

utti

syno

viitt

i nä

kyy

kaik

illa.

Iso

toop

pitu

tkim

us v

oiis

otoo

ppit

utki

mus

(C)

näyt

tää

jaka

utum

isen

. MK

voi

näy

ttää

nive

lrus

ton.

D

10(I

I) t

ai M

K(0

)

52


IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Niv

elsa

irau

det,

seur

anta

Rtg

(I)

Ei

indi

koitu

R

tg o

n ta

rpee

n er

ikoi

slää

käri

lle h

oito

päät

östä

ru

tiini

toim

enpi

-he

lpot

tam

aan.

D11

teen

ä (C

)

Olk

aniv

elen

kip

uR

tg(I

)E

i in

diko

itu a

luks

iA

krom

iokl

avik

ulaa

rini

velte

n ja

kie

rtäj

äkal

vosi

men

(C

)de

gene

ratii

vise

t m

uuto

kset

ova

t yl

eisi

ä. R

tg-k

uvat

D

12ai

kais

emm

in, j

os p

ehm

ytku

dosk

alkk

eum

ia e

päill

ään.

Prot

eesi

kipu

Rtg

(I)

+

Indi

koitu

(B

)N

orm

aali

isot

oopp

itutk

imus

sul

kee

pois

use

imm

at

isot

oopp

itut

kim

usm

yöhä

isko

mpl

ikaa

tiot.

Lis

äiso

toop

pitu

tkim

ukse

t vo

ivat

(II)

osoi

ttaa

infe

ktio

sta

joht

uvan

pro

tees

in l

öyst

ymis

en.

Uä

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imus

(C

)Y

leen

sä a

spir

aatio

on/b

iops

iaan

/art

rogr

afia

an l

iitet

tynä

.lä

piva

lais

u(I

I)E

nene

väss

ä m

ääri

n kä

ytet

ään

tälla

ista

toi

men

pide

ttä,

D13

joka

ant

aa v

arm

an v

asta

ukse

n.

Olk

apää

n im

ping

emen

tM

K(0

)E

riko

istu

tkim

us (

B)

Vai

kka

impi

ngem

ent

on k

liini

nen

diag

noos

i, ku

vant

amin

en o

n in

diko

itu h

arki

ttaes

sa l

eikk

aust

a ja

ta

rvitt

aess

a an

atom

ian

täsm

ällis

tä v

isua

lisoi

ntia

. D

egen

erat

iivis

et m

uuto

kset

ova

t ku

itenk

in y

leis

iä m

yös

oire

etto

mas

sa v

äest

össä

.

Uä

(0)

Eri

kois

tutk

imus

(B

)Su

bakr

omia

ali-

ja

akro

mio

klav

ikul

aari

nive

lten

pint

eet

ovat

dyn

aam

isia

pro

sess

eja,

joi

ta v

oida

an t

utki

a D

14ul

traä

änel

lä.

53


Olk

apää

n in

stab

ilite

etti

TT

artr

ogra

fia

Eri

kois

tutk

imus

L

abru

m g

leno

idal

eja

niv

elon

telo

vis

ualis

oitu

vat

hyvi

n (I

I)(B

)ku

mm

alla

kin

tekn

iikal

la. E

räät

gra

dien

tti-k

aiku

-MK

-te

kniik

at v

oiva

t nä

yttä

ä la

brum

in h

yvin

ilm

an

artr

ogra

fiaa

.

MR

art

rogr

afia

Eri

kois

tutk

imus

D15

(0)

(C)

Kie

rtäj

äkal

vosi

men

A

rtro

graf

ia(I

I)

Eri

kois

tutk

imus

R

iippu

u pa

ljolti

pai

kalli

sest

a as

iant

unte

muk

sest

a ja

repe

ämä

tai

uä(0

) ta

i (B

)le

ikka

ussu

unni

telm

ista

. Kai

kki

kolm

e te

kniik

kaa

D16

MK

(0)

osoi

ttava

t ki

ertä

jäka

lvos

imen

rep

eäm

än.

?SI-

nive

len

vaur

ioSI

-niv

elte

n rt

gIn

diko

itu (

B)

Voi

aut

taa

sero

nega

tiivi

sen

artr

opat

ian

tutk

imis

essa

. SI-

(II)

nive

let

näky

vät

ylee

nsä

riitt

äväs

ti la

nner

anga

n A

P-ku

vass

a.

MK

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imus

M

K t

ai i

soto

oppi

tutk

imus

tai

TT

sillo

in, k

unis

otoo

ppit

utki

mus

(C)

natii

virö

ntge

n on

epä

varm

a; M

K e

i ai

heut

aD

17(I

I) t

ai T

T(I

I)sä

teily

altis

tust

a.

54


IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Lon

kkak

ipu:

Lan

tio-

rtg

(I)

Ei

indi

koitu

R

tg a

inoa

staa

n, j

os o

iree

t ja

löy

döks

et j

atku

vat

tai

jos

täys

i lii

kkuv

uus

rutii

nito

imen

pi-

anam

nees

i on

han

kala

(es

imer

kiks

i av

asku

laar

isen

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

teen

ä (C

)ne

kroo

sin

mah

dolli

suus

, kat

so k

ohta

D20

).

D18

Huo

m.T

ämä

suos

itus

ei

kosk

e la

psia

.

Lon

kkak

ipu:

liik

eraj

oitu

s L

anti

o-rt

g(I

)E

i in

diko

itu a

luks

iO

iree

t ov

at u

sein

ohi

men

eviä

. Rtg

, jos

lon

kkap

rote

esia

(C)

hark

itaan

tai

jos

oir

eet

jatk

uvat

. PE

Tvo

i ol

la

hyöd

yllin

en, j

os r

tg, M

K j

a ta

vano

mai

set

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

isot

oopp

itutk

imuk

set

ovat

nor

maa

lit.

D19

Huo

m.T

ämä

suos

itus

ei

kosk

e la

psia

.

Lon

kkak

ipu:

Lan

tio-

rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)Po

ikke

ava

pitk

älle

ede

nnee

ssä

sair

aude

ssa.

?ava

skul

aari

nen

nekr

oosi

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

M

K o

n hy

ödyl

linen

, kun

rtg

on

norm

aali

eten

kin

(B)

suur

en r

iski

n po

tilai

lla. I

soto

oppi

tutk

imus

ja

TT

voiv

at

D20

myö

s an

taa

tieto

a.

Polv

ikip

u: e

i lu

kkiu

tum

ista

Rtg

(I)

Ei

indi

koitu

O

iree

t jo

htuv

at u

sein

peh

myt

kudo

ksis

ta, e

ivät

kä n

e nä

yei

kä l

iiker

ajoi

tust

aru

tiini

toim

enpi

-rö

ntge

nkuv

assa

. Art

roos

imuu

toks

et o

vat

ylei

siä.

Rtg

on

D21

teen

ä (C

)ta

rpee

n le

ikka

usta

har

kitta

essa

.

Polv

ikip

u: l

ukki

utum

inen

, R

tg(I

)In

diko

itu (

C)

Rtg

-pos

itiiv

iste

n ir

toka

ppal

eide

n to

team

isek

si.

liike

rajo

itus

tai

nest

että

(?

irto

kapp

ale)

D22

55


Polv

ikip

u:

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

M

K v

oi a

utta

a pä

ätet

täes

sä, t

ehdä

änkö

art

rosk

opia

vai

artr

osko

piah

arki

nta

(B)

ei. V

aikk

a po

tilaa

lla o

n se

lviä

klii

nisi

ä po

ikke

avuu

ksia

, jo

tka

vaat

ivat

toi

men

pide

ttä, M

K o

n ki

rurg

ille

avuk

si

D23

odot

tam

atto

mie

n va

urio

iden

tot

eam

ises

sa.

Hal

lux

valg

usD

24R

tg(I

)E

riko

istu

tkim

us

Arv

ioin

tiin

enne

n le

ikka

usta

.(C

)

?Pla

ntaa

rifa

skiit

tiR

tg(I

)E

i in

diko

itu

Kan

talu

un p

iikki

on

ylei

nen

satu

nnai

slöy

dös.

Kiv

un

?Kan

tapi

ikki

rutii

nito

imen

pi-

syy

näky

y ha

rvoi

n rö

ntge

niss

ä. U

ä, i

soto

oppi

tutk

imus

te

enä

(B)

ja M

K o

soitt

avat

her

kem

min

tul

ehdu

smuu

toks

et, m

utta

D

25us

eim

mat

pot

ilaat

voi

daan

hoi

taa

kuva

amat

ta.

56


IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

EV

eren

kier

tojä

rjes

telm

äK

ipu

rint

akeh

än k

eske

llä:

Tho

rax-

rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)T

hora

x-rt

g ei

saa

lyk

ätä

otta

mis

ta e

riko

ista

son

?syd

änin

fark

tiyk

sikk

öön.

Tho

rax-

rtg

näyt

tää

sydä

men

koo

n,

keuh

koöd

eem

an j

ne.,

ja s

e vo

i su

lkea

poi

s m

uut

syyt

. K

uvau

s m

ielu

iten

osas

tolla

. Seu

raav

iin k

uvan

tam

isiin

ku

uluu

eri

kois

tune

ita t

utki

muk

sia

(iso

toop

pitu

tkim

us,

sepe

lval

timoi

den

angi

ogra

fia

jne.

), j

a ne

riip

puva

t pa

ikal

lises

ta k

äytä

nnös

tä. I

soto

oppi

tutk

imuk

sella

sa

adaa

n tie

toa

sydä

nlih

akse

n pe

rfuu

sios

ta j

a ka

mm

ioto

imin

nast

a. K

iinno

stus

MK

-tut

kim

ukse

en o

n E

1lis

äänt

ymäs

sä.

Rin

taki

pu:

?aor

tan

Tho

rax-

rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)L

ähin

nä m

uide

n sy

iden

poi

ssul

kem

isek

si, h

arvo

in

diss

ekoi

tum

a: a

kuut

tidi

agno

stin

en.

TT

(III

) ta

i uä

(0)

Indi

koitu

(B

)Pa

ikal

lisen

rad

iolo

gin

kons

ulto

inti

on t

arpe

en. S

uurt

ata

i M

K(0

)va

riaa

tiota

. Nyk

yaik

aine

n T

Tan

taa

hyvi

n tä

smäl

lisiä

tu

loks

ia. L

iitet

ään

usei

n tr

anst

orak

aalis

een

ultr

aään

itutk

imuk

seen

tai

tra

nses

ofag

eaal

isee

n uä

-tu

tkim

ukse

en, m

ikä

on v

ielä

kin

suot

avam

paa.

MK

on

luul

tava

sti

tark

in, j

a si

tä k

äyte

tään

yhä

ene

mm

än

huol

imat

ta l

ogis

tiikk

aong

elm

ista

ja

eräi

den

elin

toim

into

ja y

lläpi

tävi

en j

ärje

stel

mie

n as

etta

mis

ta

rajo

ituks

ista

. Ang

iogr

afia

on

harv

oin

tarp

een,

elle

ivät

E

2ed

ellä

lue

tellu

t tu

tkim

ukse

t ol

e ep

äsel

vät.

57

E Verenkiertojärjestelmä

Aor

tan

diss

ekoi

tum

a:

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

(B

)M

K o

n pa

ras

tutk

imus

, kun

arv

ioid

aan

muu

toks

ia

kroo

nine

npi

tkitt

äiss

unna

ssa.

Tra

nses

ofag

eaal

inen

uä

ja T

Tov

at

E3

suos

itelta

via.

?Keu

hkoe

mbo

lus

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

B)

Tul

kita

an s

aman

aika

ises

ti ot

etun

tho

rax-

kuva

n ka

nssa

.(I

I) t

ai T

T(I

II)

Epä

selv

ät t

ulok

set

(esi

mer

kiks

i ko

htal

aine

n to

denn

äköi

syys

) vo

ivat

vaa

tia l

isäs

elvi

tyks

iä. J

oiss

akin

ke

skuk

siss

a kä

ytet

ään

uä-t

utki

mus

ta j

alan

la

skim

otro

mbi

n os

oitta

mis

eksi

var

mem

min

. Nor

maa

li pe

rfuu

sion

iso

toop

pitu

tkim

us s

ulke

e po

is

keuh

koem

bolia

n us

eim

mis

sa t

apau

ksis

sa. S

pira

ali-

TT

on y

hä e

nem

män

käy

töss

ä en

sim

mäi

senä

tut

kim

ukse

na,

eten

kin

jos

potil

aalla

on

myö

s ka

rdio

resp

irat

orin

en

E4

sair

aus,

sek

ä en

nen

keuh

koan

giog

rafi

aa.

?Per

ikar

diitt

iT

hora

x-rt

g(I

)In

diko

itu (

B)

Voi

olla

nor

maa

li; e

ffuu

sion

mää

rää/

vaik

utus

ta e

i nä

y.?P

eric

ardi

umin

nes

te

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)E

rittä

in t

arkk

a: s

aate

taan

tar

vita

kiir

eelli

sest

i ?t

ampo

naat

ioss

a; v

oi o

soitt

aa p

arha

an

dren

eera

usko

hdan

. TT

on j

osku

s ta

rpee

n E

5ka

lkke

utum

ien,

lok

eroi

tum

isen

jne

. vuo

ksi.

58

E VerenkiertojärjestelmäKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Sydä

men

läp

pävi

kaep

äily

Tho

rax-

rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)K

äyte

tään

alk

uarv

ioin

tiin

ja k

liini

sen

kuva

nE

6ja

syd

ämen

uä

(0)

muu

ttues

sa.

Infa

rktin

jälk

eine

n kl

iinin

en

heik

kene

min

enSy

däm

en u

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Uä

voi

näyt

tää

korj

atta

viss

a ol

evia

kom

plik

aatio

ita

E7

(VSD

, pap

illaa

riru

ptuu

ra, a

neur

ysm

a jn

e.).

Sydä

n- j

a T

hora

x-rt

g(I

)E

i in

diko

itu

Vai

n, j

os l

öydö

kset

tai

oir

eet

ovat

muu

ttune

et, j

ollo

inve

renp

aine

taut

ipot

ilaan

ru

tiini

toim

enpi

-ve

rtaa

min

en a

luss

a ot

ettu

ihin

tho

rax-

rönt

genk

uviin

voi

seur

anta

E8

teen

ä (B

)ol

la h

yödy

llist

ä.

?Vat

sa-a

orta

n an

eury

sma

Aor

tan

uä(0

)In

diko

itu (

A)

Hyö

dylli

nen

diag

noos

issa

, mak

sim

aalis

en l

äpim

itan

mää

rittä

mis

essä

ja

seur

anna

ssa.

TT

on p

arem

pi v

uoto

a ep

äiltä

essä

, mut

ta s

e ei

saa

viiv

yttä

ä ki

iree

llist

ä le

ikka

usta

.

TT

(III

) ta

i In

diko

itu (

A)

TT

(ete

nkin

spi

raal

i) j

a M

K o

soitt

avat

suh

teen

M

K(0

)m

unua

issu

oniin

ja

iliac

aan.

Yks

ityis

koht

aise

n an

atom

isen

inf

orm

aatio

n ta

rve

kasv

aa, k

oska

pe

rkut

aani

sta

sten

tin a

setta

mis

ta h

arki

taan

yhä

E

9us

eam

min

.

?Syv

ä la

skim

otuk

osA

lara

ajal

aski

-In

diko

itu (

A)

Vär

i-do

pple

r on

her

kem

pi. U

seim

mat

klii

nise

sti

moi

den

uä(0

)m

erki

tsev

ät t

rom

bit

tode

taan

. Kok

emus

lis

äänt

ynyt

po

hjel

aski

mot

rom

bin

uä-t

utki

muk

sest

a. V

oi o

soitt

aa

mui

ta l

eesi

oita

.

59

E Verenkiertojärjestelmä

Veno

graf

ia(I

I)E

i in

diko

itu

Suur

i va

ihte

lu u

ä-as

iant

unte

muk

sen

ja p

aika

llise

n ru

tiini

toim

enpi

-ho

itokä

ytän

nön

muk

aise

sti.

E10

teen

ä (C

)

Säär

en i

skem

iaA

ngio

graf

ia(I

II)

Eri

kois

tutk

imus

Pa

ikal

lisen

käy

tänn

ön t

arpe

et o

n m

ääri

tettä

vä

(A)

yhte

isym

mär

ryks

essä

ver

isuo

niki

rurg

ien

kans

sa

vars

inki

n ho

itoto

imen

pite

iden

osa

lta. U

ä on

joi

ssak

in

kesk

uksi

ssa

ensi

sija

inen

tut

kim

us. S

pira

ali-

TT

ja M

K

E11

ovat

keh

ittei

llä.

Sydä

nlih

akse

n ev

alua

atio

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

A)

Isot

oopp

itutk

imus

on

vaki

intu

nein

tut

kim

us

(III

)sy

dänl

ihak

sen

perf

uusi

on t

utki

mis

essa

. Syd

ämen

m

agne

ettik

uvau

s on

käy

tettä

viss

ä va

in j

oiss

akin

E

12ke

skuk

siss

a.

60

E VerenkiertojärjestelmäKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

FT

ho

rax

Epä

spes

ifin

en r

inta

kipu

Tho

rax-

rtg

(I)

Ei

indi

koitu

alu

ksi

Tie

tzen

oir

eyht

ymän

kal

tais

issa

tilo

issa

tho

rax-

rtg

ei

F1

(C)

ole

poik

keav

a. P

ääta

rkoi

tus

on p

otila

an r

auho

ittam

inen

.

Rin

take

hän

vam

ma

Tho

rax-

rtg

(I)

Ei

indi

koitu

K

ylki

luun

mur

tum

an n

äkym

inen

ei

muu

ta h

oito

aru

tiini

toim

enpi

-(k

atso

Tra

umat

, koh

ta K

).F

2te

enä

(C)

Työh

önot

totu

tkim

us t

ai

Tho

rax-

rtg

(I)

Ei

indi

koitu

E

i pe

rust

eltu

pai

tsi

jois

saki

n su

uren

jo

ukko

tark

astu

sru

tiini

toim

enpi

-ri

skin

ryh

mis

sä (

esim

erki

ksi

risk

iryh

män

muo

dost

avat

teen

ä (B

)m

aaha

nmuu

ttaja

t, jo

ista

ei

ole

tuor

etta

keu

hkok

uvaa

).

Tehd

ään

myö

s am

mat

tiin

liitty

en (

esim

erki

ksi

suke

ltaja

t) t

ai m

aast

amuu

ttotil

ante

essa

(Y

hdis

tyne

essä

F

3ku

ning

asku

nnas

sa k

ateg

oria

2).

Enn

en l

eikk

aust

aT

hora

x-rt

g(I

)E

i in

diko

itu

Poik

keuk

set

enne

n ka

rdio

pulm

onaa

rile

ikka

usta

,ru

tiini

toim

enpi

-to

denn

äköi

nen

otto

teh

o-os

asto

lle, m

alig

nite

ettie

päily

teen

ä (B

)ta

i m

ahdo

lline

n tu

berk

uloo

si. A

nest

esia

lääk

ärit

voiv

at

pyyt

ää t

hora

x-rt

g-tu

tkim

ukse

n dy

spne

apot

ilailt

a,

sydä

npot

ilailt

a ja

hyv

in i

äkkä

iltä.

Syd

än-

keuh

kosa

irau

ksis

sa p

otila

illa

on u

sein

tuo

re t

hora

x-rt

g;

F4

tällö

in e

i yl

eens

ä ta

rvita

uut

ta t

hora

x-ku

vaa.

Ylä

heng

ityst

iein

fekt

ioT

hora

x-rt

g(I

)E

i in

diko

itu

rutii

nito

imen

pi-

F5

teen

ä (C

)

61

F Thorax

Keu

hkoa

htau

mat

auti

tai

Tho

rax-

rtg

(I)

Ei

indi

koitu

V

ain,

jos

oir

eiss

a ta

i lö

ydök

siss

ä on

muu

tost

a.as

tma:

seu

rant

aru

tiini

toim

enpi

-F

6te

enä

(B)

Aik

uist

en k

euhk

okuu

me:

T

hora

x-rt

g(I

)In

diko

itu (

A)

Para

nem

isen

var

mis

tam

isek

si j

ne. U

usin

tatu

tkim

us o

n se

uran

ta

hyöd

ytön

alle

10

päiv

än v

älei

n, k

oska

keu

hkoj

en

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

kirk

astu

min

en v

oi t

apah

tua

hita

asti

(eri

tyis

esti

F7

vanh

uksi

lla).

?Ple

urae

ffuu

sio

Tho

rax-

rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)Pi

enet

eff

uusi

ot v

oiva

t jä

ädä

huom

aam

atta

ete

nkin

PA

- th

orax

-kuv

assa

.

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)N

este

en k

onsi

sten

ssin

tot

eam

inen

; as

pira

atio

n oh

jauk

seen

. TT

on t

arpe

en j

osku

s lo

kalis

aatio

n F

8pa

rant

amis

eksi

, kiin

teid

en o

sien

arv

ioim

isek

si j

ne.

Ver

iysk

ökse

tT

hora

x-rt

g(I

)In

diko

itu (

B)

PAja

siv

ukuv

a.

TT

(III

)E

riko

istu

tkim

us

Mon

issa

kes

kuks

issa

käy

tetä

än T

T-ku

vaus

ta j

a si

tten

(B)

tehd

ään

bron

kosk

opia

; T

Ton

yhä

ene

mm

än k

äytö

ssä

ensi

mm

äise

nä (

kats

o Sy

öpä,

koh

ta L

7). R

unsa

iden

ve

riys

köst

en y

htey

dess

ä on

har

kitta

va b

ronk

iaal

ista

F

9ar

teri

ogra

fiaa

.

62

F ThoraxKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

ITU

/HD

U-p

otila

s T

hora

x-rt

g(I

)In

diko

itu (

B)

Tho

rax-

rtg

on e

rittä

in s

uure

ksi

avuk

si o

irei

den

(teh

ohoi

topo

tilas

)m

uutu

ttua

tai

laitt

een

asen

tam

isen

tai

poi

stam

isen

jä

lkee

n. R

utiin

iluon

teis

esti

päiv

ittäi

n te

htäv

än

rönt

gent

utki

muk

sen

arvo

kys

eena

lais

teta

an y

hä

F10

voim

akka

amm

in.

?Piil

evä

keuh

kosa

irau

sT

T(I

I)In

diko

itu (

B)

Ohu

tker

ros-

TT

näyt

tää

poik

keav

uude

t, jo

tka

eivä

t nä

y ku

nnol

la t

hora

x-rt

g:ss

ä, e

rity

ises

ti in

ters

titia

alis

aira

uden

th

orax

-rtg

:ssä

.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us

Isot

oopp

itutk

imuk

sess

a nä

kyy

sair

aude

n ak

tiivi

suus

(I

I)(B

)(e

sim

erki

ksi

perm

eabi

litee

tin a

ste

alve

oliit

issa

), j

a si

llä

F11

void

aan

seur

ata

hoito

vaik

utuk

sia.

63

F Thorax

GR

uo

ansu

latu

seli

mis

töM

aha-

suo

lika

nav

aN

iele

mis

vaik

eus

Ruo

kato

rven

In

diko

itu (

B)

Ruo

kato

rven

var

joai

netu

tkim

uksi

a su

osite

llaan

yhä

va

rjoa

inet

utki

mus

enne

n m

ahdo

llist

a en

dosk

opia

a; n

e pa

ikan

tava

t le

esio

tta

rkas

ti ja

oso

ittav

at k

urou

man

aih

eutta

man

aht

aum

anas

teen

ja

sen

pitu

uden

. Kal

vot

ja p

ussi

t nä

kyvä

t hy

vin.

L

ievä

t ku

roum

at v

oida

an o

soitt

aa

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

usva

ahto

kara

mel

litut

kim

ukse

lla (

tai

muu

lla

(I)

(B)

bolu

stut

kim

ukse

lla).

Tar

kka

läpi

vala

isu-

tai

is

otoo

ppitu

tkim

us o

n ta

rpee

n m

otili

teet

tihäi

riöi

ssä.

K

urku

npää

n to

imin

tahä

iriö

issä

nie

lem

inen

G

1vi

deot

arkk

ailu

ssa

puhe

tera

peut

in l

äsnä

olle

ssa.

Rin

taki

pu, ?

hiat

ushe

rnia

tai

R

uoka

torv

en

Ei

indi

koitu

V

aikk

a ru

okat

orve

n va

rjoa

inet

utki

mus

on

hyöd

yllin

enre

fluk

sita

uti

varj

oain

etut

ki-

rutii

nito

imen

pi-

tyrä

n, r

eflu

ksin

ja

niid

en k

ompl

ikaa

tioid

enm

us/m

ahal

auku

n te

enä

(C)

osoi

ttam

ises

sa, t

utki

mus

ei

ole

tarp

een

kaik

ille

varj

oain

etut

kim

uspo

tilai

lle. R

eflu

ksi

on y

lein

en, e

ikä

se v

älttä

mät

tä o

le

(III

)ki

vun

aihe

utta

ja. I

soto

oppi

tutk

imus

voi

olla

ylih

erkk

ä;

pH-s

eura

ntaa

pid

etää

n ta

valli

sest

i ha

ppor

eflu

ksis

sa

tärk

eim

pänä

sta

ndar

ditu

tkim

ukse

na, m

utta

sen

avu

lla e

i

64

G RuoansulatuselimistöKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

saad

a an

atom

ista

tie

toa.

Met

apla

sia

ja e

sofa

giitt

i ha

vaita

an p

arha

iten

endo

skop

iass

a, j

onka

avu

lla

void

aan

myö

s te

hdä

biop

sia.

Ref

luks

in

korj

ausl

eikk

aust

a ed

eltä

vien

var

joai

netu

tkim

uste

n G

2kä

yttö

on

lisää

ntym

ässä

.

?Ruo

kato

rven

per

fora

atio

Tho

rax-

rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)T

hora

x-rt

g sa

atta

a ri

ittää

, elle

i su

unni

tella

ko

rjau

slei

kkau

sta

vart

en t

ehtä

vää

paik

anta

mis

ta.

Ruo

kato

rven

E

riko

istu

tkim

us

Nie

ltävä

n va

rjoa

inee

n tu

lee

olla

ves

iliuk

oist

a ja

va

rjoa

inet

utki

mus

(B)

ioni

soitu

mat

onta

. Jot

kin

kesk

ukse

t kä

yttä

vät

TT

:tä.

G3

(II)

Aku

utti

mah

a-su

olik

anav

anN

atii

viva

tsa-

rtg

Ei

indi

koitu

E

i ol

e hy

ödyl

linen

. vu

oto:

ver

ioks

ennu

s(I

I)ru

tiini

toim

enpi

-te

enä

(B)

Varj

oain

e-E

i in

diko

itu

End

osko

pian

avu

lla v

oida

an d

iagn

osoi

da m

aha-

tutk

imuk

set

(II)

rutii

nito

imen

pi-

suol

ikan

avan

ylä

osan

lee

sioi

ta, a

ntaa

teen

ä (A

)su

onik

ohju

inje

ktio

ita j

ne. V

arjo

aine

tutk

imuk

set

estä

vät

angi

ogra

fian

tek

emis

en

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us

End

osko

pian

jäl

keen

. Iso

toop

pitu

tkim

uksi

lla v

oida

an(I

I) (

puna

solu

tut-

(B)

hava

ita n

iinki

n pi

enet

vuo

tono

peud

et k

uin

0,1

kim

us)

mill

ilitr

aa m

inuu

tissa

; se

on

siis

her

kem

pi k

uin

angi

ogra

fia.

Pun

asol

utut

kim

us o

n hy

ödyl

lisem

pi

ajoi

ttais

essa

vuo

doss

a.

65

G Ruoansulatuselimistö

Ang

iogr

afia

(III

)E

riko

istu

tkim

us

Har

kitta

essa

lei

kkau

sta

tai

toim

enpi

dettä

(es

imer

kiks

i G

4(B

)em

bolis

aatio

) ha

llits

emat

tom

assa

ver

envu

odos

sa.

Dys

peps

ia n

uore

mm

illa

Kuv

anta

min

en

Ei

indi

koitu

U

seim

mat

alle

45-

vuot

iaat

voi

daan

hoi

taa

ilman

potil

ailla

(es

imer

kiks

i al

le

(mah

alau

kun

rutii

nito

imen

pi-

mon

imut

kais

ia t

utki

muk

sia

ja h

eille

kok

eilla

an j

otak

in45

-vuo

tiaill

a)va

rjoa

inet

utki

mus

teen

ä (C

)ho

itoa

(ulk

us-

tai

refl

uksi

taud

in h

oito

). J

os v

aste

tta e

i(I

I) /

end

osko

pia

saad

a, k

äyte

tään

jok

o m

ahal

auku

n va

rjoa

inet

utki

mus

ta(0

))ta

i en

dosk

opia

a. M

uita

häl

yttä

viä,

var

hais

ta t

utki

mis

ta

vaat

ivia

mer

kkej

ä ov

at s

pont

aani

pai

nonl

asku

, ane

mia

, ru

okah

alut

tom

uus,

mah

a-su

olik

anav

an v

eren

vuot

o,

sair

aala

hoito

a va

ativ

a ki

pu, t

uleh

dusk

ipul

ääkk

eide

n kä

yttö

, oks

ente

lu s

ekä

hoito

vast

een

puut

tum

inen

G

5H

elic

obac

ter

pylo

rin

osal

ta p

ositi

ivis

illa

potil

ailla

.

Dys

peps

ia i

äkkä

ämm

illä

Kuv

anta

min

en

Indi

koitu

(C

)E

ndos

kopi

a on

use

in e

nsim

mäi

nen

tutk

imus

. po

tilai

lla (

esim

erki

ksi

yli

(mah

alau

kun

Mah

alau

kun

varj

oain

etut

kim

us o

n ku

itenk

in j

ärke

vä

45-v

uotia

illa)

varj

oain

etut

kim

usva

ihto

ehto

end

osko

pial

le. V

aiht

oeht

oist

a tu

tkim

usta

on

(II)

/ e

ndos

kopi

aha

rkitt

ava,

ain

a ku

n oi

reet

jat

kuva

t ne

gatii

vise

n (0

))tu

loks

en j

älke

en. P

äähu

olen

aihe

ena

on v

arha

isva

ihee

n sy

övän

hav

aits

emin

en, e

tenk

in l

imak

alvo

nala

iste

n G

6ka

svai

nten

hav

aits

emin

en.

66


IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Mah

ahaa

vata

udin

seu

rant

aVa

rjoa

ine-

Ei

indi

koitu

A

rvet

est

ävät

tar

kan

seur

anna

n. E

ndos

kopi

aatu

tkim

ukse

t(I

I)ru

tiini

toim

enpi

-su

osite

llaan

ens

imm

äise

nä v

aiht

oeht

ona

täyd

ellis

ente

enä

(B)

para

nem

isen

var

mis

tam

isek

si j

a ko

epal

ojen

otta

mis

eksi

(e

sim

erki

ksi

Hel

icob

acte

r py

lori

jne

.) t

arpe

en m

ukaa

n.

Jotk

in k

esku

kset

käy

ttävä

t is

otoo

ppitu

tkim

uksi

a (h

iili-

14-h

engi

tyst

esti)

Hel

icob

acte

r py

lori

n ho

idon

G

7ar

vioi

mis

een.

Aie

mpi

yle

mm

än

Vesi

liuk

oise

lla

Indi

koitu

(B

)A

nast

omoo

sin

ja a

inee

n oh

utsu

olen

läp

i ku

lkem

isen

mah

a-su

olik

anav

an

varj

oain

eell

a ar

vioi

min

en.

leik

kaus

(tu

ore)

G8

teht

ävä

tutk

imus

Aie

mpi

yle

mm

än

Varj

oain

e-E

i in

diko

ituM

ahan

tila

nne

void

aan

parh

aite

n ar

vioi

dam

aha-

suol

ikan

avan

tu

tkim

ukse

t(I

I)ru

tiini

toim

enpi

-en

dosk

opia

lla (

gast

riitt

i, ul

kuks

et, k

asva

imen

leik

kaus

(va

nha)

teen

ä (B

)uu

siut

umin

en j

ne.)

. Poi

kkile

ikke

itä t

uotta

va

kuva

ntam

inen

(uä

, TT

jne.

) vo

i ol

la t

arpe

en

sein

ämän

ulko

isen

sai

raud

en a

rvio

imis

eksi

. End

osko

pia-

uä:s

sä v

oida

an o

soitt

aa l

imak

alvo

nala

iset

uus

iutu

mat

.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us

Isot

oopp

itutk

imuk

sella

voi

daan

saa

da f

unkt

iona

alis

ta

G9

(II)

(B)

tieto

a ty

hjen

emis

estä

.

67


Suol

isto

vere

nvuo

to:

Ohu

tsuo

len

Ei

indi

koitu

alu

ksi

Ain

osta

an m

aha-

suol

ikan

avan

ylä

- ja

ala

osan

kr

ooni

nen

tai

tois

tuva

kaks

oisk

ontr

asti

-(C

)ku

vant

amis

en j

älke

en (

varj

oain

etut

kim

ukse

t ta

i tu

tkim

us(I

I)en

dosk

opia

).

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

usK

un k

aikk

i m

uut

tutk

imuk

set

anta

vat

nega

tiivi

sen

(II)

(pu

naso

lutu

t-(B

)tu

loks

en.

kim

us t

ai

Mec

keli

n tu

tkim

us)

ja/t

ai

G10

angi

ogra

fia

(III

)

Aku

utti

vats

akip

u,

Tho

rax-

rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)H

oris

onta

alis

ätei

n ky

ljellä

maa

ten

otet

tu n

atiiv

ivat

sa-

?per

fora

atio

, (p

ysty

asen

noss

a)rt

g va

paan

a ol

evan

ilm

an o

soitt

amis

eksi

, jos

tho

rax-

rtg

?obs

truk

tioja

nat

iivi

vats

a-on

teh

ty s

elin

mak

uulla

. Vat

san

rtg

mak

uulla

riit

tää

rtg

(II)

ylee

nsä

diag

noos

iin j

a tu

koks

en a

nato

mis

en t

ason

os

oitta

mis

een.

Vat

san

rtg:

tä p

ysty

asen

noss

a on

TT

(II)

Eri

kois

tutk

imus

ha

rkitt

ava,

jos

mak

uulla

ote

ttu v

atsa

n rt

g on

nor

maa

li (B

)ja

jos

tap

auks

een

liitty

y kl

iinin

en o

bstr

uktio

epäi

ly.

Täl

lais

issa

tap

auks

issa

käy

tetä

än y

hä l

aaje

mm

in T

T:tä

es

imer

kiks

i ob

stru

ktio

n si

jain

nin

ja s

yyn

G11

mää

rittä

mis

eksi

.

68


IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Ohu

tsuo

lituk

osVa

rjoa

ine-

Eri

kois

tutk

imus

Io

niso

itum

atto

mill

a va

rjoa

inei

lla t

ehdy

illä

tutk

imuk

silla

tutk

imuk

set

(II)

(B

)vo

idaa

n m

ääri

ttää

sekä

tuk

okse

n si

jain

ti et

täta

i T

T(I

II)

obst

rukt

ioas

te. J

otki

n ke

skuk

set

käyt

tävä

t tä

ssä

tilan

tees

sa T

T:tä

, jol

la v

oida

an m

ääri

tellä

tuk

okse

n as

te

G12

ja t

oden

näkö

inen

syy

.

Ohu

tsuo

lituk

os:

kroo

nine

nO

huts

uole

n In

diko

itu (

B)

Ohu

tsuo

len

kaks

oisk

ontr

astit

utki

mus

on

tai

tois

tuva

kaks

oisk

ontr

asti

-en

sisi

jais

tutk

imus

.G

13tu

tkim

us(I

I)

Ohu

tsuo

len

taut

iepä

ily

Ohu

tsuo

len

Indi

koitu

(C

)O

huts

uole

n lä

piku

lkut

utki

muk

seen

(pa

ssag

e) l

iitty

vä

(esi

mer

kiks

i C

rohn

in t

auti)

kaks

oisk

ontr

asti

-sä

teily

anno

s on

yle

ensä

pie

nem

pi k

uin

ohut

suol

en

tutk

imus

(II)

kaks

oisk

ontr

astit

utki

muk

sen

säte

ilyan

nos.

Jot

kin

kesk

ukse

t kä

yttä

vät

uä:tä

ja/

tai

TT

:tä s

uole

n se

inäm

än

arvi

oim

isee

n.

Isot

oopp

itut

kim

us

Eri

kois

tutk

imus

R

adio

aktii

vise

lla a

inee

lla m

erki

tty v

alko

solu

skin

tigra

fia

(val

koso

lutu

t-(B

)os

oitta

a ta

udin

akt

iivis

uusa

stee

n ja

laa

juud

en.

kim

us)

(III

)T

äyde

ntää

var

joai

netu

tkim

uksi

a. T

Tja

MK

on

vara

ttu

G14

kom

plik

aatio

ihin

.

?Pak

susu

olen

kas

vain

tai

K

akso

isko

ntra

sti-

Indi

koitu

(B

)H

uom

.K

akso

isko

ntra

stitu

tkim

us o

n hy

ödyl

linen

vai

n,?t

uleh

duks

ellin

en

kolo

nogr

afia

(III

)jo

s su

oli

on k

unno

lla v

alm

iste

ltu. L

isäk

si k

aiki

lle

suol

isto

sair

aus:

kip

u,

potil

aille

on

teht

ävä

perä

suol

en t

utki

mus

kol

onog

rafi

an

vere

nvuo

to,

sove

ltuvu

uden

arv

ioim

isek

si j

a pe

räsu

olen

ala

osan

ul

osta

mis

tottu

mus

ten

kasv

aim

en m

ahdo

llisu

uden

poi

ssul

kem

isek

si. H

yvä

muu

tos

jne.

hoito

käyt

äntö

ede

llyttä

ä si

gmoi

dosk

opia

n te

kem

istä

69


enne

n ko

lono

graf

iaa.

Kol

onog

rafi

aa l

ykät

ään

seits

emän

pä

ivää

jäy

kän

sigm

oido

skoo

pin

avul

la o

tetu

n tä

ysip

aksu

isen

koe

pala

n jä

lkee

n. T

aipu

isal

la

sigm

oido

skoo

pilla

ote

tut

koep

alat

ova

t yl

eens

ä pi

nnal

lisia

, ja

niih

in l

iitty

vä p

erfo

raat

iori

ski

on p

ieni

(t

utki

mus

ta l

ykät

tävä

mie

lellä

än 4

8 tu

ntia

). J

otki

n ke

skuk

set

käyt

tävä

t ko

lono

skop

iaa

aloi

tust

utki

muk

sena

ja

var

aava

t ko

lono

graf

ian

vaik

eisi

in t

ai e

pätä

ydel

lisiin

tu

tkim

uksi

in. J

oiss

akin

kes

kuks

issa

käy

tetä

än T

T:tä

va

nhoi

lle, h

uono

kunt

oisi

lle p

otila

ille.

Vai

kka

ärty

vän

suol

en o

irey

htym

ä on

suo

len

toim

inna

n m

uuto

ksen

yl

eisi

n sy

y, k

olon

ogra

fia

tai

kolo

nosk

opia

on

tarp

een

G15

mui

den

syid

en p

oiss

ulke

mis

eksi

.

Paks

usuo

len

tuko

s: a

kuut

tiK

olon

ogra

fia

Eri

kois

tutk

imus

V

arjo

aine

täyt

tötu

tkim

us (

mie

luite

n ve

siliu

kois

ella

(I

II)

(B)

varj

oain

eella

) vo

i os

oitta

a ka

vent

unee

n al

ueen

ja

sulk

ea

pois

pse

udo-

obst

rukt

ion

mah

dolli

suud

en. J

otki

n ke

skuk

set

käyt

tävä

t T

T:tä

, jok

a vo

i an

taa

viitt

eitä

G

16to

denn

äköi

sest

ä ai

heut

taja

sta.

Paks

usuo

len

Nat

iivi

vats

a-rt

gIn

diko

itu (

B)

Riit

tää

ylee

nsä

arvi

oint

iin.

tule

hduk

selli

nen

(II)

suol

isto

sair

aus

70


IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

B)

Rad

ioak

tiivi

sella

ain

eella

mer

kitty

val

koso

lutu

tkim

us(v

alko

solu

tut-

on p

aras

vai

htoe

hto,

kos

ka s

e pa

ljast

aa s

aira

uden

kim

us)

(III

)ak

tiivi

suus

aste

en j

a la

ajuu

den.

Kol

onog

rafi

aE

i in

diko

itu

Kol

onog

rafi

a on

vaa

ralli

nen,

kun

pot

ilaal

la o

n to

ksin

en(I

II)

rutii

nito

imen

pi-

meg

akol

on;

valm

iste

lem

aton

var

joai

netu

tkim

us

teen

ä (B

)va

likoi

duis

sa t

apau

ksis

sa r

adio

logi

kons

ulta

atio

n G

17jä

lkee

n.

Paks

usuo

len

Kol

onog

rafi

aE

i in

diko

itu

Kol

onos

kopi

aseu

rant

aa s

uosi

tella

an e

nsim

mäi

senä

tu

lehd

ukse

lline

n (I

II)

rutii

nito

imen

pi-

vaih

toeh

tona

keh

ittyv

än k

arsi

noom

an t

unni

stam

isek

si

suol

isto

sair

aus:

te

enä

(B)

suur

en r

iski

n po

tilai

lle, v

aikk

akin

kol

onog

rafi

aa

pitk

äaik

aiss

eura

nta

käyt

etää

n yh

ä us

ein

eten

kin

vaat

ivie

n su

olile

ikka

uste

n jä

lkee

n. K

olon

ogra

fia

on l

isäk

si p

aras

vai

htoe

hto

G18

fist

elie

n ym

. arv

ioim

isee

n.

Yle

iset

vat

sava

ivat

Aku

utti

vats

akip

u (j

oka

Nat

iivi

vats

a-rt

gIn

diko

itu (

B)

Men

ette

ly p

aika

llise

n kä

ytän

nön

muk

aan.

Nat

iiviv

atsa

-va

atii

otto

a sa

iraa

laan

ja

(II)

+th

orax

-rtg

rtg

mak

uulla

(ka

asun

jak

autu

mis

en y

m. s

elvi

ttäm

isek

si)

leik

kaus

hark

inta

a)py

stya

senn

ossa

riitt

ää y

leen

sä. N

atiiv

ivat

sa-r

tg p

ysty

asen

noss

a ei

ole

(I

)in

diko

itu r

utiin

itoim

enpi

teen

ä. T

T:tä

käy

tetä

än y

hä

laaj

emm

in y

leis

tutk

imuk

sena

täl

lais

issa

tila

ntei

ssa.

G

19U

ä:tä

käy

tetä

än l

aaja

lti a

lust

avan

a tu

tkim

ukse

na.

Palp

oita

viss

a ol

eva

mas

saN

atii

viva

tsa-

rtg

Ei

indi

koitu

(II)

rutii

nito

imen

pi-

teen

ä (C

)

71


Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)U

ä ra

tkai

see

ylee

nsä

onge

lman

, ja

se o

n hy

vin

luot

etta

va h

oiki

lle p

otila

ille

oike

assa

ylä

neljä

nnek

sess

ä se

kä l

antio

n al

ueel

la.

TT

(III

)In

diko

itu (

A)

TT

on v

aiht

oeht

oine

n tu

tkim

us, j

a se

on

hyöd

yllin

en

lees

ion

mah

dolli

suud

en p

oiss

ulke

mis

essa

; er

ityis

en

G20

hyvä

lih

avill

e po

tilai

lle.

Imey

tym

ishä

iriö

Ohu

tsuo

len

Ei

indi

koitu

K

uvan

tam

inen

ei

ole

tarp

een

kelia

kian

ka

ksoi

skon

tras

ti-

rutii

nito

imen

pi-

diag

noso

imis

eksi

, mut

ta s

e sa

atta

a ol

la t

arpe

en

tutk

imus

(II)

teen

ä (B

)je

junu

min

div

ertik

uloo

sia

epäi

ltäes

sä t

ai s

illoi

n, k

un

biop

sia

on n

orm

aali/

mon

itulk

inta

inen

. TT

voi

olla

pa

rem

pi l

ymfo

omaa

epä

iltäe

ssä.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us

Saat

avill

a on

luk

uisi

a is

otoo

ppitu

tkim

uksi

a, j

oilla

(I

)(B

)im

eyty

mis

häir

iöt

pitä

isi

void

a os

oitta

a. J

otki

n nä

istä

G

21ov

at e

i-ra

diol

ogis

ia (

esim

erki

ksi

heng

ityst

esti)

.

72


IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

?Um

pilis

äket

uleh

dus

Kuv

anta

min

enE

riko

istu

tkim

us

Käy

tänn

öt v

aiht

elev

at h

uom

atta

vast

i pa

ikal

lisen

(C

)la

ittei

den

saat

avuu

den

ja a

sian

tunt

emuk

sen

sekä

po

tilaa

n ru

umiin

rake

ntee

n m

ukaa

n. U

mpi

lisäk

etul

ehdu

s on

yle

ensä

klii

nine

n di

agno

osi.

Kuv

anta

mis

esta

(e

sim

erki

ksi

uä+

aste

ittai

nen

kom

pres

sio)

voi

olla

ap

ua e

päse

lvis

sä t

apau

ksis

sa s

ekä

taud

in e

rotta

mis

essa

gy

neko

logi

sist

a le

esio

ista

. Sam

a pä

tee

isot

oopp

itutk

imuk

seen

(va

lkos

olut

utki

mus

) ja

um

pilis

äkke

en k

ohde

nnet

tuun

TT

:hen

. Uä:

tä

G22

suos

itella

an l

apsi

lle j

a nu

orill

e na

isill

e.

?Um

met

us

Nat

iivi

vats

a-rt

gE

i in

diko

itu

Mon

illa

norm

aale

illa

aiku

isill

a ha

vaita

an r

unsa

asti

(II)

rutii

nito

imen

pi-

ulos

tem

ater

iaal

ia. V

aikk

a tä

mä

saat

taa

liitty

ä te

enä

(C)

läpi

kulk

uaja

n pi

dent

ymis

een,

sen

mer

kity

stä

on

mah

doto

nta

arvi

oida

pel

källä

vat

san

rtg:

llä.

Nat

iiviv

atsa

-rtg

:stä

voi

kui

tenk

in o

lla a

pua

joill

ekin

(L

apse

t, ka

tso

koht

a M

)er

ikoi

slää

käre

ille

(esi

mer

kiks

i ge

riat

reill

e) h

oito

on

G23

huon

osti

reag

oivi

ssa

tapa

uksi

ssa.

?Vat

sape

räin

en s

epsi

s,

Uä

(0)

tai

Indi

koitu

(C

)N

euvo

a ky

syttä

vä r

adio

logi

lta;

toim

et r

iippu

vat

pitk

älti

tunt

emat

tom

asta

syy

stä

TT

(III

) ta

i pa

ikal

lises

ta s

aata

vuud

esta

ja

asia

ntun

tem

ukse

sta.

Uä:

täjo

htuv

a ku

ume

isot

oopp

itut

kim

uskä

ytet

ään

usei

n en

sin

(nop

eus,

kus

tann

ukse

t), j

a se

voi

(III

)ol

la d

efin

itiiv

inen

ete

nkin

sill

oin,

kun

on

paik

anta

mis

ta

tuke

via

löyd

öksi

ä; e

rity

isen

hyv

ä su

bfre

enis

issa

/sub

hepa

attis

issa

tilo

issa

ja

lant

ion

alue

ella

. TT

on l

uulta

vast

i ka

iken

kai

kkia

an p

aras

73


tutk

imus

: in

fekt

iot

ja k

asva

imet

hav

aita

an y

leen

sä t

ai

niid

en m

ahdo

llisu

us v

oida

an s

ulke

a po

is. M

ahdo

llist

aa

myö

s ko

epal

an o

ttam

isen

sol

muk

keis

ta t

ai k

asva

imis

ta

ja k

eräy

mie

n dr

enee

rauk

sen

(ete

nkin

pia

n le

ikka

ukse

n jä

lkee

n). I

soto

oppi

tutk

imus

on

erity

isen

hyv

ä, k

un

paik

anta

mis

ta t

ukev

ia l

öydö

ksiä

ei

ole;

rad

ioak

tiivi

sella

ai

neel

la m

erki

tty v

alko

solu

tutk

imus

on

hyvä

kro

onis

en

post

oper

atiiv

isen

sep

siks

en o

soitt

amis

essa

; ga

llium

ke

rtyy

kas

vain

koht

iin (

esim

erki

ksi

lym

foom

at)

ja

G24

infe

ktio

alue

ille.

Mak

sa,

sap

pir

akko

ja

hai

ma

?Mak

sam

etas

taas

itU

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Suur

in o

sa m

etas

taas

eist

a nä

kyy

uä:s

sä, j

oka

mah

dolli

staa

myö

s bi

opsi

an. U

ä:n

tulis

i ol

la

aloi

tust

utki

mus

, mut

ta m

etas

taas

it sa

atta

vat

heija

stua

sa

mal

la t

aval

la k

uin

mak

sapa

renk

yym

i, ei

kä n

iitä

siks

i T

T(I

I) t

ai

Eri

kois

tutk

imus

vältt

ämät

tä h

avai

ta. T

T:tä

/MK

:ta k

äyte

tään

jat

koss

a M

K(0

)(B

)po

issu

lkem

istu

tkim

ukse

na, j

os u

ä on

mon

itulk

inta

inen

ta

i yl

lättä

vän

norm

aali

ja k

un l

evin

neis

yysa

ste

on

mää

rite

ltävä

tar

kast

i ta

i ku

n su

unni

tella

an m

aksa

n re

sekt

iota

(ka

tso

myö

s Sy

öpä,

koh

ta L

13).

Viim

e

74


IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

aiko

ina

on k

iinno

stut

tu k

aksi

vaih

espi

raal

i-T

T:s

tä.

MK

:ta k

äyte

tään

näi

ssä

tilan

teis

sa y

hä e

nem

män

. Myö

s is

otoo

ppitu

tkim

us o

n he

rättä

nyt

kiin

nost

usta

viim

e G

25ai

koin

a (s

omat

osta

tiini

anal

ogit

ja P

ET

).

?Mak

san

hem

angi

oom

a M

K(0

) ta

i In

diko

itu (

B)

MK

, TT

ja i

soto

oppi

tutk

imus

näy

ttävä

t lu

otet

tava

sti

(esi

mer

kiks

i T

T(I

II)

hem

angi

oom

alle

ja

usei

lle m

uille

yks

ittäi

sille

uä-t

utki

muk

sess

a)m

aksa

lees

ioill

e om

inai

set

piir

teet

.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us(p

unas

olut

ut-

(B)

G26

kim

us)

(III

)

Kel

tais

uus

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)H

erkk

ä sa

ppite

iden

dila

taat

iolle

. Dila

taat

io v

oi

kuite

nkin

olla

lie

vää

obst

rukt

ion

alku

vaih

eess

a ja

sk

lero

soiv

assa

kol

angi

itiss

a. O

soitt

aa s

appi

kive

t ja

us

eim

mat

mak

sasa

irau

det.

Uä

osoi

ttaa

myö

s du

ctus

ch

oled

ochu

ksen

mah

dolli

sen

obst

rukt

ion

sija

inni

n ja

ai

heut

taja

n. J

atko

tutk

imuk

sist

a on

kes

kust

elta

va

G27

radi

olog

in k

anss

a (T

T, E

RC

P, M

KC

Pjn

e.).

?Sap

pitie

sair

aus

Nat

iivi

vats

a-rt

gE

i in

diko

itu

Nat

iivi-

rtg

näyt

tää

vain

noi

n ky

mm

enen

pro

sent

tia(e

sim

erki

ksi

sapp

ikiv

et)

(II)

rutii

nito

imen

pi-

sapp

ikiv

istä

.te

enä

(C)

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)U

ä:llä

voi

daan

arv

ioid

a m

yös

mui

ta e

limiä

. K

olek

ysto

graf

ia o

n ny

kyis

in h

arvo

in t

arpe

en

(esi

mer

kiks

i hu

ono

näky

vyys

uä:

ssä)

. TT

/end

osko

pia

75


voi

olla

tar

peen

tar

kem

mas

sa h

ahm

otte

luss

a. M

KC

Phe

rättä

ä lis

äänt

yvää

kiin

nost

usta

.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us

Sapp

iteid

en g

amm

akuv

aus

osoi

ttaa

duct

us c

ysti

kuks

en(I

I)(B

)ob

stru

ktio

n ak

uutis

sa k

olek

ystii

tissä

. Hyö

dylli

nen

myö

s G

28kr

ooni

sess

a ko

leky

stiit

issä

.

Hai

mat

uleh

dus:

aku

utti

Nat

iivi

vats

a-rt

gE

i in

diko

itu

Mik

äli

diag

noos

ia e

i ep

äillä

; si

inä

tapa

ukse

ssa

vats

an

(II)

rutii

nito

imen

pi-

rtg

on t

arpe

en a

kuut

in v

atsa

kivu

n m

uide

n sy

iden

te

enä

(C)

pois

sulk

emis

eksi

(ka

tso

koht

a G

19).

Joi

llaki

n ak

uutin

ha

imat

uleh

duks

en v

uoks

i ho

itoon

tul

evill

a po

tilai

lla o

n ta

usta

lla k

roon

inen

hai

mat

uleh

dus,

jok

a vo

i ai

heut

taa

natii

viva

tsak

uvis

sa n

äkyv

iä k

alkk

eutu

mia

.

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)Sa

ppik

ivie

n os

oitta

mis

een

ja p

seud

okys

tien

kehi

ttym

isen

dia

gnos

oint

iin j

a se

uran

taan

, eri

tyis

en

hyvä

hoi

kille

pot

ilaill

e.

TT

(III

) ta

i E

i in

diko

itu

Var

atta

va k

liini

sest

i va

kavi

in t

apau

ksiin

(ne

kroo

sin

MK

(0)

rutii

nito

imen

pi-

aste

en a

rvio

inti)

, pot

ilaill

e, j

oille

hoi

to e

i tu

ota

vast

etta

,te

enä

(B)

tai

tapa

uksi

in, j

oiss

a di

agno

osi

on e

päva

rma.

TT

voi

autta

a sa

iras

tuvu

uden

ja

kuol

evuu

den

ennu

stam

ises

sa.

Jotk

in k

esku

kset

käy

ttävä

t M

K:ta

, ete

nkin

jos

toi

stuv

a G

29se

uran

ta o

n to

denn

äköi

stä.

76


IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Hai

mat

uleh

dus:

kro

onin

enN

atii

viva

tsa-

rtg

Indi

koitu

(B

)K

alkk

eutu

mie

n os

oitta

mis

eksi

.(I

I)

Uä

(0)

tai

Indi

koitu

(B

)U

ä vo

i ol

la d

efin

itiiv

inen

hoi

kille

pot

ilaill

e; T

Tnä

yttä

ä T

T(I

V)

kalk

keut

umat

hyv

in.

ER

CP

(II)

tai

E

riko

istu

tkim

usE

RC

Pnä

yttä

ä tie

hytm

orfo

logi

an, m

utta

siih

en l

iitty

yM

KC

P(0

)(C

)hu

omat

tava

aku

utin

hai

mat

uleh

duks

en r

iski

. Sik

si

G30

kiin

nost

us k

ohdi

stuu

nyk

yisi

n M

KC

P:he

n.

Post

oper

atiiv

inen

Is

otoo

ppit

utki

mus

Indi

koitu

(C

)U

ä on

yle

ensä

näy

ttäny

t ke

rtym

ien

anat

omia

n jn

e.sa

ppiv

uoto

(II)

Isot

oopp

itutk

imus

(H

IDA

) nä

yttä

ä vu

otok

ohda

n ak

tivite

etin

. Myö

s M

KC

P:tä

käy

tetä

än t

älla

isis

sa

tapa

uksi

ssa.

ER

CP

osoi

ttaa

vuod

on a

nato

mia

n ja

sa

atta

a m

ahdo

llist

aa t

oim

enpi

teen

(es

imer

kiks

i st

entin

G

31as

etta

mis

en).

?Hai

mak

asva

inU

ä(0

),In

diko

itu (

B)

Ete

nkin

hoi

kille

pot

ilaill

e se

kä c

aput

inja

cor

puks

enT

T(I

II)

tai

lees

ioih

in. E

ndos

koop

pist

a ja

lap

aros

koop

pist

a uä

:täM

K(0

)kä

ytet

ään

enen

eväs

ti. T

T(t

ai M

K)

on h

yvä

lihav

ille

potil

aille

ja

sillo

in, k

un u

ä on

mon

itulk

inta

inen

tai

kun

on

sel

vite

ttävä

tar

kka

aste

. ER

CP/

MK

CP

saat

taa

myö

s ol

la a

ihee

lline

n. I

soto

oppi

tutk

imus

(es

imer

kiks

i PE

T)

saat

taa

olla

hyö

dylli

nen,

kun

kar

sino

oma

on e

rote

ttava

G

32ha

imat

uleh

duks

esta

.

77


?Ins

ulin

oom

aK

uvan

tam

inen

Eri

kois

tutk

imus

K

un b

ioke

mia

llise

t ko

keet

ova

t va

kuut

tavi

a. M

K o

n (B

)m

uodo

stum

assa

par

haak

si t

utki

muk

seks

i, va

ikka

va

ltim

ovai

hesp

iraa

li-T

Ton

kin

lupa

ava.

Use

imm

at

kesk

ukse

t ha

luav

at k

aksi

pos

itiiv

ista

tut

kim

ustu

lost

a en

nen

leik

kauk

seen

ryh

tym

istä

(T

T/is

otoo

ppitu

tkim

us/M

K/a

ngio

graf

ia).

Myö

s en

dosk

oopp

inen

ja

intr

aope

ratii

vine

n uä

on

G33

hyöd

yllin

en.

78


IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

HV

irts

atie

t, l

isäm

un

uai

set

ja u

roge

nit

aali

järj

este

lmä

Hem

atur

ia:

Uä

(0)

+

Indi

koitu

(B

)Pa

ikal

linen

käy

tänt

ö va

ihte

lee

suur

esti.

mak

rosk

oopp

inen

/ na

tiiv

ivir

tsat

ie-

Kuv

anta

mis

peri

aatte

ista

pitä

isi

sopi

a pa

ikal

lises

tim

ikro

skoo

ppin

enrt

g(I

I) t

ai

nefr

olog

ien

ja u

rolo

gien

kes

ken.

Mon

issa

kes

kuks

issa

urog

rafi

a(I

I)uä

ja

vats

an r

tg o

vat

aloi

tust

utki

muk

sia,

mut

ta j

os n

e ov

at n

egat

iivis

ia, u

rogr

afia

on

edel

leen

ind

ikoi

tu

potil

aille

, joi

lla o

n ja

tkuv

aa m

akro

skoo

ppis

ta

hem

atur

iaa

ja y

li 40

-vuo

tiaill

e, j

oilla

on

mik

rosk

oopp

ista

hem

atur

iaa.

Toi

saal

ta u

ä-tu

tkim

us o

lisi

teht

ävä

potil

aille

, joi

lla u

rogr

afia

ja

kyst

osko

pia

ovat

no

rmaa

lit j

a jo

tka

vuot

avat

ede

lleen

, kos

ka u

rogr

afia

ei

ehkä

oso

ita m

unua

iska

svai

nta

ja k

oska

uä

voi

josk

us

H1

osoi

ttaa

rakk

olee

sion

, jot

a ky

stos

kopi

assa

ei

nähd

ä.

Hyp

erte

nsio

(ei

mer

kkej

äU

rogr

afia

(II)

Ei

indi

koitu

U

rogr

afia

ei

ole

herk

kä m

unua

isva

ltim

on s

teno

osill

e,m

unua

issa

irau

dest

a)ru

tiini

toim

enpi

-ka

tso

koht

a H

3.H

2te

enä

(A)

Hyp

erte

nsio

nuo

rella

M

unua

iste

n uä

Indi

koitu

(B

)M

unua

iste

n su

htee

llise

n ko

on j

a pa

renk

yym

in

aiku

isel

la t

ai

(0)

rake

ntee

n ar

vioi

mis

eksi

. Dop

pler

-uä

ei o

le r

iittä

vän

hoito

resi

sten

tillä

pot

ilaal

lahe

rkkä

seu

lont

aan.

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

B)

Kap

topr

iilir

enog

rafi

a on

vak

iintu

nut

men

etel

mä

(II)

, ren

ogra

fia

funk

tiona

alis

esti

mer

kits

evän

mun

uais

valti

mos

teno

osin

m

ääri

ttäm

isek

si.

79

H Virtsatiet, lisämunuaiset ja urogenitaalijärjestelmä

Ang

iogr

afia

Ang

iogr

afia

E

riko

istu

tkim

us

Sten

oosi

n os

oitta

mis

eksi

, jos

lei

kkau

s ta

i an

giop

last

ia(D

SA(I

II),

(C

)ka

tsot

aan

mah

dolli

seks

i ho

idok

si.

TT-

angi

o(I

II)

tai

H3

MK

-ang

io(0

))

Mun

uais

ten

vaja

atoi

min

taU

ä(0

) +

In

diko

itu (

B)

Mun

uais

ten

koon

, rak

ente

en, t

ukok

sen

jne.

nati

iviv

irts

atie

-to

team

isee

n.

rtg

(II)

Huo

m.

Nor

maa

li uä

-löy

dös

ei s

ulje

poi

s tu

kost

a.

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

B)

Tila

ntee

n m

ukaa

n re

nogr

afia

lla v

oida

an n

ähdä

H4

(II)

mun

uais

ten

perf

uusi

o, f

unkt

io j

a tu

kos.

Mun

uais

kivi

kipu

koht

aus,

U

rogr

afia

(II)

In

diko

itu (

B)

Kuv

anta

min

en t

ulee

teh

dä k

iiree

llise

nä t

utki

muk

sena

,ky

lkik

ipu

tai

uä(0

) ja

si

lloin

kun

pot

ilaal

la o

n ki

puja

, kos

ka

vats

an r

tg(I

I)

rönt

genm

uuto

kset

häv

iävä

t no

peas

ti, s

en j

älke

en k

unta

i T

T(I

II)

kivi

on

tullu

t ul

os. M

yöhe

mpi

kuv

aus

(ad

24 t

untia

) vo

i ol

la t

arpe

en a

htau

mak

ohda

n vi

sual

isoi

mis

eksi

. N

atiiv

ikuv

alla

on

yksi

nään

väh

än a

rvoa

. Sek

ä T

Tet

tä

uä o

vat

yhä

laaj

emm

assa

käy

töss

ä, e

tenk

in j

os

H5

varj

oain

een

käyt

tö o

n va

sta-

aihe

inen

.

Mun

uais

kive

t (i

lman

U

ä(0

)+

Indi

koitu

(C

)Pe

lkkä

nat

iivi-

rtg

saat

taa

riitt

ää a

iem

min

tod

ettu

jen

akuu

ttia

kipu

koht

aust

a)na

tiiv

ivir

tsat

ie-

kivi

en s

eura

nnas

sa k

ompl

isoi

tum

atto

man

aku

utin

80

H Virtsatiet, lisämunuaiset ja urogenitaalijärjestelmäKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

rtg

(II)

koht

auks

en j

älke

en. U

rogr

afia

saa

ttaa

olla

tar

peen

an

atom

ian

visu

alis

oim

isek

si e

nnen

hoi

toa.

Is

otoo

ppitu

tkim

usta

voi

daan

tar

vita

suh

teel

lisen

H

6fu

nktio

n m

ääri

ttäm

isek

si.

?Kas

vain

mun

uais

issa

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)U

ä er

otta

a ky

stat

ja

kiin

teät

kas

vaim

et h

yvin

toi

sist

aan.

Nat

iivi

virt

sati

e-E

i in

diko

itu

TT

ja M

K s

opiv

at p

arem

min

jat

kotu

tkim

uksi

in.

rtg

(II)

+

rutii

nito

imen

pi-

Isot

oopp

itutk

imus

ta v

oida

an t

arvi

ta s

uhte

ellis

enH

7ur

ogra

fia

(II)

teen

ä (C

)fu

nktio

n m

ääri

ttäm

isek

si.

Etu

rauh

asva

ivat

Uä

0)In

diko

itu (

B)

Uä-

tutk

imuk

sella

voi

daan

arv

ioid

a m

yös

ylem

mät

vi

rtsa

tiet

ja r

akon

vol

yym

i en

nen

virt

saam

ista

ja

Uro

graf

ia(I

I)E

i in

diko

ituvi

rtsa

amis

en j

älke

en, m

ielu

iten

virt

ausn

opeu

ksin

. Se

rutii

nito

imen

pi-

osoi

ttaa

myö

s ra

kkok

ivet

.H

8te

enä

(B)

?Etu

rauh

asen

syö

päU

ä(0

)E

riko

istu

tkim

us

Tra

nsre

ktaa

linen

uä

ja u

ä-oh

jauk

sess

a ot

etut

bio

psia

t (B

)kl

iinis

en t

utki

muk

sen

jälk

een.

MK

ja

PET

ovat

jos

sain

H

9m

ääri

n ki

inno

stav

ia.

Vir

tsar

eten

tioU

ä(0

)In

diko

itu (

C)

Uä

yläv

irts

atei

den

arvi

oint

iin (

kate

troi

nnin

ja

virt

sara

kon

veny

tyks

en l

ievi

tytty

ä), e

tenk

in j

os

Uro

graf

ia(I

I)E

i in

diko

ituur

eapi

tois

uude

t py

syvä

t ko

holla

.ru

tiini

toim

enpi

-H

10te

enä

(C)

81


?Kyh

my

kive

spus

seis

sa t

aiU

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Mah

dolli

staa

kiv

estu

umor

eide

n er

otta

mis

en k

ives

ten

kive

skip

uH

11ul

kopu

olis

ista

lee

sioi

sta.

?Kiv

ekse

n ki

erty

mä

(tor

sio)

Uä

(0)

Eri

kois

tutk

imus

K

iert

ymin

en o

n yl

eens

ä kl

iinin

en d

iagn

oosi

. (C

)K

uvan

tam

istu

tkim

ukse

t ei

vät

saa

lykä

tä e

nsis

ijais

esti

teht

ävää

eks

plor

atiiv

ista

kir

urgi

aa. D

oppl

er-u

ä so

veltu

u si

lloin

, kun

klii

nise

t lö

ydök

set

pube

rtee

tin o

hitta

neis

sa

kive

ksis

sä o

vat

epäs

elvä

t.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

usIs

otoo

ppitu

tkim

us v

oi a

utta

a tä

män

dia

gnoo

sin

teos

sa,

H12

(II)

(C)

mut

ta t

ulok

set

on s

aata

va h

eti.

Vir

tsat

iein

fekt

io a

ikui

silla

Uä

(0)

+ v

atsa

n E

i in

diko

ituSu

urin

osa

ei

tarv

itse

tutk

imis

ta, e

llei

esiin

ny t

oist

uvia

rtg

(II)

tai

ru

tiini

toim

enpi

-in

fekt

ioita

, mun

uais

kolii

kkia

tai

vas

teen

puu

ttum

ista

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

urog

rafi

a(I

I)te

enä

(C)

antib

ioot

ille.

Hiu

kan

pien

empi

kyn

nys

mie

spot

ilaid

en

H13

hoito

on. H

uom

.Täm

ä ei

kos

ke l

apsi

a.

82

H Virtsatiet, lisämunuaiset ja urogenitaalijärjestelmäKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Lis

ämun

uais

ytim

en

TT

(III

) ta

i E

riko

istu

tkim

usU

ä vo

i nä

yttä

ä tä

män

tyyp

pise

t ka

svai

met

, mut

ta T

T- j

aka

svai

met

MK

(0)

(B)

MK

-kuv

assa

ana

tom

inen

vis

ualis

oitu

min

en o

n pa

rast

a.

Kuv

anta

min

en o

n ha

rvoi

n in

diko

itu s

illoi

n, k

un

biok

emia

lline

n nä

yttö

täl

lais

ista

kas

vaim

ista

puu

ttuu.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

usM

IBG

pai

kant

aa t

oim

ivat

kas

vaim

et, j

a se

on

erity

isen

(II)

(B)

hyöd

yllin

en e

ktoo

ppis

ia k

asva

imia

ja

met

asta

asej

a H

14tu

tkitt

aess

a.

Lis

ämun

uais

kuor

en l

eesi

ot,

TT

(III

),

Eri

kois

tutk

imus

Sopi

vim

pien

tut

kim

uste

n os

alta

on

kons

ulto

itava

Cus

hing

in t

auti

ja C

onni

nis

otoo

ppit

utki

mus

(B)

paik

allis

ia a

sian

tunt

ijoita

. Sek

ä T

Tet

tä M

K e

rotta

vat

oire

yhty

mä

(IV

) ta

i M

K(0

)er

i le

esio

t. Is

otoo

ppitu

tkim

ukse

t er

otta

vat

tois

ista

anto

imiv

at j

a to

imim

atto

mat

ade

noom

at. S

ama

kosk

ee e

ri

H15

MK

-tek

niik

oita

.

83


IO

bst

etri

ikka

ja

gyn

eko

logi

aH

uom

.Tra

nsva

gina

alin

en u

ä-la

ite

tule

e ol

la k

aiki

lla o

sast

oilla

, joi

lla t

ehdä

än l

anti

on a

luee

n uä

-tut

kim

uksi

a.

Ras

kaus

seul

onta

Uä

(0)

Indi

koitu

(C

)U

ä-se

ulon

nan

ei o

le o

soite

ttu v

aiku

ttava

n pe

rina

taal

ikuo

lleis

uute

en p

aits

i si

lloin

, kun

on

teht

y ra

skau

denk

eske

ytys

vai

kean

sik

iöep

ämuo

dost

uman

vu

oksi

. Se

anta

a hy

ödyl

listä

tie

toa

rask

aude

n ke

stos

ta

ja m

onis

ikiö

rask

auks

ista

. Uä

on o

soitt

autu

nut

hyöd

yllis

eksi

myö

s et

eisi

stuk

an j

a si

kiön

kas

vun

arvi

oinn

issa

. Ris

kira

skau

ksie

n er

ikoi

slää

käri

hoid

ossa

na

pava

ltim

on d

oppl

er-u

ä tu

kee

hoito

a. U

ä-tu

tkim

uste

n I1

käyt

tö o

bste

triik

assa

vai

htel

ee s

uure

sti

eri

mai

ssa.

Ras

kaus

epäi

lyU

ä(0

)E

i in

diko

itu

Ras

kaus

test

i on

sop

ivin

. Uä

on h

yödy

lline

n, k

unru

tiini

toim

enpi

-ep

äillä

än r

ypäl

eras

kaut

ta.

I2te

enä

(C)

Koh

dunu

lkoi

sen

rask

aude

nU

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Posi

tiivi

sen

rask

aust

estin

jäl

keen

. Tra

nsva

gina

alin

en u

ä ep

äily

I3on

par

as. V

äri-

dopp

ler

lisää

her

kkyy

ttä.

84

I Obstetriikka ja gynekologiaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Mah

dolli

sest

i ko

htuu

n U

ä(0

)In

diko

itu (

C)

Uus

i uä

viik

on k

ulut

tua

voi

olla

tar

peen

(et

enki

n ku

n ku

ollu

t si

kiö

siki

öpus

si o

n al

le 2

0 m

m t

ai p

ää-p

akar

amitt

a yl

i

6 m

m).

Ras

kaus

test

i ta

rvita

an. J

os e

i ol

e va

rmaa

, onk

o si

kiö

elos

sa, k

ohdu

n ty

hjen

nyks

en l

ykkä

ämin

en o

n I4

olee

llist

a.

Kas

vaim

en e

päily

lan

tion

Uä

(0)

Indi

koitu

(C

)T

rans

abdo

min

aalin

en j

a tr

ansv

agin

aalin

en u

ä ta

rvita

an

alue

ella

usei

n. U

ä va

hvis

taa

kasv

aim

en o

lem

assa

olon

ja

mää

rittä

ä to

denn

äköi

sen

läht

öelim

en. K

atso

Syö

pä,

koht

a L

. MK

on

tois

eksi

par

as t

utki

mus

, vai

kkak

in T

TI5

on e

delle

en l

aaja

lti k

äytö

ssä.

Lan

tion

alue

en k

ipu,

U

ä(0

)In

diko

itu (

C)

Eri

tyis

esti

sillo

in, k

un k

liini

nen

tutk

imus

on

vaik

ea t

aim

ukaa

n lu

kien

lan

tion

mah

doto

n.al

ueen

tul

ehdu

kset

ja

endo

met

rioo

sin

epäi

lyM

K(0

)E

riko

istu

tkim

usV

oi o

lla h

yödy

lline

n su

urte

n en

dom

etri

oosi

pesä

kkei

den

I6(B

)pa

ikan

tam

ises

sa.

Kie

ruka

n hä

viäm

inen

Uä

(0)

Indi

koitu

(C

)

Nat

iivi

vats

a-rt

gE

i in

diko

itu

Vai

n, j

os k

ieru

kkaa

ei

nähd

ä ko

hdun

uä-

tutk

imuk

sess

a.(I

I)ru

tiini

toim

enpi

-I7

teen

ä (C

)

85

I Obstetriikka ja gynekologia

Tois

tuva

t ke

sken

men

otU

ä(0

)In

diko

itu (

C)

Näy

ttää

suur

et s

ynny

nnäi

set

ja h

anki

tut

onge

lmat

.

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

T

äyde

ntää

uä-

tutk

imus

ta k

ohdu

n an

atom

ian

osal

ta.

I8(C

)Jo

tkin

kes

kuks

et k

äyttä

vät

hyst

eros

alpi

ngog

rafi

aa.

Hed

elm

ättö

myy

sU

ä(0

)In

diko

itu (

C)

Folli

kkel

in s

eura

amis

een

hoid

on a

ikan

a.

Mun

anjo

hdin

ten

avoi

muu

den

arvi

oint

iin. J

otki

n ke

skuk

set

käyt

tävä

t M

K-t

utki

mus

ta j

a/ta

i I9

hyst

eros

alpi

ngog

rafi

aa.

Pää-

lant

ioep

äsuh

taep

äily

Rtg

(II)

,E

i in

diko

itu

Pelv

imet

rian

tar

vetta

kys

eena

lais

teta

an y

hä e

nem

män

. pe

lvim

etri

aru

tiini

toim

enpi

-Pa

ikal

lises

ta m

enet

tely

stä

tule

e pä

ättä

ä yh

dess

ä te

enä

(B)

synn

ytys

lääk

ärie

n ka

nssa

. MK

ja

TT

tule

e va

lita,

ain

aku

n se

on

mah

dolli

sta.

MK

on

para

s, k

oska

siin

ä ei

M

K(0

) ta

i E

riko

istu

tkim

uskä

ytet

ä io

niso

ivaa

sät

eily

ä. T

T-tu

tkim

ukse

n T

T(I

I)(C

)sä

teily

anno

s on

yle

ensä

pie

nem

pi k

uin

pelv

imet

riaa

n I1

0kä

ytet

yn r

tg-k

uvau

ksen

.

86

I Obstetriikka ja gynekologiaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

JR

into

jen

sai

rau

det

Oir

eett

om

at p

oti

laat

Seul

onta

Mam

mog

rafi

a(I

)U

seita

ind

ikaa

tioita

Seul

onta

ohje

lmat

kan

salli

sten

pää

töst

en m

ukai

sest

i. J1

–J4

Aih

eese

en e

i pu

utut

a en

empä

ä.

Suvu

ssa

rint

asyö

pää

Mam

mog

rafi

aE

riko

istu

tkim

usTo

ista

isek

si h

yödy

istä

ei

ole

näyt

töä,

hai

tois

ta s

en(I

)(C

)si

jaan

jon

kin

verr

an. S

eulo

ntat

yypp

iset

kuv

auks

et o

vat

hark

ittav

issa

, kun

per

innö

llise

n ri

ntas

yövä

n ri

ski

on

arvi

oitu

ja

kun

potil

aalle

on

asia

nmuk

aise

sti

kerr

ottu

ri

skei

stä

ja m

ahdo

llisi

sta

edui

sta.

Täl

lä h

etke

llä o

llaan

si

tä m

ieltä

, että

seu

lont

aa t

ulis

i ha

rkita

vai

n, j

os

elin

ikäi

nen

rint

asyö

päri

ski

on 2

,5-k

erta

inen

ke

skim

äärä

isee

n ve

rrat

tuna

. Yks

iköi

den

tule

e ke

rätä

ja

audi

toid

a ty

önsä

. Täs

tä a

ihee

sta

kesk

uste

llaan

kiiv

aast

i tä

llä h

etke

llä. L

isäa

rvio

intii

n uä

, iso

toop

pitu

tkim

us j

a M

K p

aika

llise

n as

iant

unte

muk

sen

ja t

utki

mus

ten

J5sa

atav

uude

n m

ukaa

n.

87

J Rintojen sairaudet

Alle

50-

vuot

iaat

nai

set,

Mam

mog

rafi

a(I

)E

i in

diko

itu

Met

a-an

alyy

si o

n os

oitta

nut,

että

alle

50-

vuot

iaill

a jo

tka

käyt

tävä

t ta

i ai

kova

t ru

tiini

toim

enpi

-na

isill

a, j

otka

ova

t sa

anee

t ho

rmon

ikor

vaus

hoito

a yl

i kä

yttä

ä te

enä

(A)

11 v

uotta

, ei

ole

sen

suur

empa

a ri

ntas

yöpä

risk

iä k

uin

horm

onik

orva

usho

itoa

mui

lla s

aman

ikäi

sillä

nai

silla

. Yli

50-v

uotia

ita

horm

onik

orva

usho

itoa

saav

ia n

aisi

a vo

idaa

n se

urat

a J6

asia

nmuk

aise

sti

kans

allis

en s

eulo

ntao

hjel

man

avu

lla.

Oir

eetto

mat

nai

set,

Mam

mog

rafi

a(I

)K

ansa

llise

n se

ulon

taoh

jelm

an m

ukai

sest

i (k

atso

koh

dat

joill

e on

teh

ty

J1–J

4).

rinn

anm

uova

usle

ikka

usJ7

Oir

eise

t p

oti

laat

Klii

nine

n ri

ntas

yöpä

epäi

lyM

amm

ogra

fia

(I)

Indi

koitu

(B

)L

ähet

e ri

ntak

linik

alle

enn

en r

adio

logi

sia

tutk

imuk

sia.

(d

iagn

oosi

)U

ä(0

)E

riko

istu

tkim

usM

amm

ogra

fia

+/–

uä

osan

a ko

lmoi

stut

kim

usta

– t

oisi

n (B

)sa

noen

klii

nine

n tu

tkim

us, k

uvan

tam

inen

ja

syto

logi

a/bi

opsi

a. U

ä au

ttaa

biop

sian

koh

dent

amis

essa

.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

usIs

otoo

ppitu

tkim

us t

ai M

K o

n jo

skus

hyö

dylli

nen

lisä

J8(I

II)

tai

MK

(0)

(B)

kolm

oist

utki

muk

seen

, sill

oin

kun

kasv

ain

on e

päse

lvä.

88

J Rintojen sairaudetKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Rin

toje

n yl

eine

n M

amm

ogra

fia

Ei

indi

koitu

E

llei

mui

ta m

alig

nite

ettii

n vi

ittaa

via

mer

kkej

ä ol

e,m

uhku

rais

uus,

kip

u ta

i (I

) ta

i uä

(0)

rutii

nito

imen

pi-

kuva

ntam

inen

ei

tode

nnäk

öise

sti

vaik

uta

hoito

on.

aris

tus

tai

pitk

ään

kest

änyt

te

enä

(C)

Paik

allin

en k

ipu

viitt

aa t

utki

muk

sen

tarp

eese

en

nänn

in v

etäy

tym

inen

J9va

hvem

min

kui

n yl

eine

n ki

pu.

Sykl

inen

mas

tody

nia

Mam

mog

rafi

a(I

)E

i in

diko

itu

Elle

i m

uita

mal

igni

teet

tiin

viitt

aavi

a m

erkk

ejä

eikä

rutii

nito

imen

pi-

paik

allis

ta k

ipua

ole

, tut

kim

us e

i to

denn

äköi

sest

iJ1

0te

enä

(B)

vaik

uta

hoito

on.

Rin

nanm

uova

usle

ikka

usU

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Rin

tapr

otee

sien

ehe

yden

tai

sam

anai

kais

en k

asva

imen

ar

vioi

nti

vaat

ii er

ikoi

slää

käri

taso

n ta

itoja

ja

valm

iuks

ia.

MK

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imus

(B

)M

K o

n ny

t va

kiin

tunu

t tu

tkim

us p

rote

esiv

uodo

ssa.

Se

isot

oopp

itut

kim

usvo

i m

yös

osoi

ttaa

kasv

aim

et. R

inta

rauh

asen

(III

)ga

mm

akuv

aus

ja P

ET

tule

vat

myö

s ky

sym

ykse

en

J11

sillo

in, k

un m

uut

tutk

imuk

set

eivä

t au

ta.

Page

tin t

auti

nänn

issä

Mam

mog

rafi

a(I

)In

diko

itu (

C)

Sam

anai

kais

en r

inta

syöv

än e

siin

tym

inen

vai

htel

ee

julk

aisu

issa

, mut

ta s

en y

htey

s on

sel

vä, j

a se

oik

eutta

a J1

2lä

hettä

mis

en e

riko

islä

äkär

ille.

89


Rin

tatu

lehd

usU

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Uä

voi

erot

taa

tois

ista

an t

yhje

ntäm

istä

vaa

tivan

ab

sess

in j

a di

ffuu

sin

tule

hduk

sen

ja o

hjat

a as

pira

atio

ta

tarp

een

muk

aan.

Mam

mog

rafi

a vo

i ol

la h

yödy

ksi

J13

sillo

in, k

un m

alig

nite

etti

on m

ahdo

lline

n.

Rin

tasy

öpä

Rin

ta/k

aina

loE

riko

istu

tkim

us (

C)

Gam

mak

uvau

ksen

mer

kity

stä

vart

ijaim

usol

muk

keen

paik

anta

mis

eksi

arv

ioid

aan

tällä

het

kellä

.L

evin

neis

yys:

kai

nalo

Isot

oopp

itut

-ki

mus

: ri

nta,

ka

inal

o(I

II)

Lev

inne

isyy

s: s

yste

emin

enL

uust

on

Indi

koitu

(B

)Po

tilai

lle, j

oide

n pr

imaa

rika

svai

n on

yli

2 cm

ja

joill

a is

otoo

ppit

utki

mus

on l

uuki

puja

.(I

I)

Mak

san

uä(0

)E

i in

diko

itu

rutii

nito

imen

pi-

J14

teen

ä (C

)

90

J Rintojen sairaudetKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Rin

tasy

öpä:

Mam

mog

rafi

a(I

)In

diko

itu (

A)

Kol

moi

sarv

ioin

nin

peri

aatte

et p

ätev

ät. P

aika

llise

ssa

seur

anta

(ta

rkka

ilu)

uusi

utum

ises

sa i

soto

oppi

tutk

imus

, ski

ntim

amm

ogra

fia

J15

ja M

K o

vat

hyöd

yllis

iä.

91


KTr

aum

atP

ää:

ylei

stä

Pää

n va

mm

at:

Pään

vam

moj

en h

oito

suos

ituks

ia t

arki

stet

aan

jatk

uvas

ti, j

a ne

vai

htel

evat

pai

kalli

sen

TT

:nsa

atav

uude

n, l

ähim

män

neu

roki

rurg

isen

yks

ikön

sija

inni

n ja

vas

taav

ien

teki

jöid

en p

erus

teel

la. T

ässä

anne

ttuja

suo

situ

ksia

on

ehkä

muo

katta

va p

aika

llisi

in o

losu

htei

siin

ja

käyt

äntö

ihin

sop

ivik

si a

luee

nne

urok

irur

gise

sta

yksi

köst

ä an

nettu

jen

neuv

ojen

muk

aise

sti.

Pään

vam

moi

ssa

kesk

eine

n ho

ito j

a kl

iinis

et k

ysym

ykse

t:

Klii

nise

t ky

sym

ykse

t:O

nko

mer

kkej

ä ai

vova

urio

sta?

Onk

o oi

reit

a ka

llon

sisä

ises

tä a

ivov

eren

vuod

osta

tai

aiv

opai

neen

nou

sust

a?O

nko

klii

nist

ä nä

yttö

ä ka

llon

mur

tum

asta

ja,

jos

on,

onk

o pa

inum

aa?

Onk

o va

mm

oja

mui

ssa

järj

este

lmis

sä/k

ohdi

ssa?

Hoi

to:

Onk

o po

tila

s ot

etta

va s

aira

alaa

n ta

rkka

iluu

n?Ta

rvit

aank

o T

T-ku

vaus

ta?

Tarv

itaa

nko

neur

okir

urgi

n ko

nsul

taat

iota

?

Näi

ssä

kysy

myk

siss

ä ko

rost

uvat

kes

keis

et p

otila

an h

oito

on v

aiku

ttav

at t

ekij

ät. K

uvan

tam

ista

kos

kevi

a pä

ätök

siä

ei v

oida

erot

taa

siih

en l

iitty

mät

töm

istä

sei

kois

ta, k

uten

sai

raal

ahoi

toon

ott

amis

esta

.

92

K Traumat

Tava

llise

t sa

iraa

laho

itoon

otta

mis

en i

ndik

aatio

t ov

at s

ekav

uus

tai

taju

nnan

alen

ema;

kal

lo-r

tg:s

sä n

äkyv

ä m

urtu

ma;

neu

rolo

gise

toi

reet

tai

löy

döks

et;

kour

istu

skoh

taus

; ve

ren

tai

likvo

rin

vuot

o ne

näst

ä ta

i ko

rvas

ta;

hyyt

ymis

häir

iöt;

koto

na e

i ol

e ai

kuis

taho

itaja

na;

potil

aan

arvi

oint

i on

vai

keaa

(?o

nnet

tom

uude

sta

joht

umat

on v

amm

a, h

uum

eet,

alko

holi

jne.

). J

os p

otila

s pä

ätet

ään

otta

a sa

iraa

laan

tar

kkai

ltava

ksi,

kuva

ntam

inen

on

vähe

mm

än k

iiree

llist

ä ja

pot

ilaan

tut

kim

inen

on

help

ompa

a, k

un h

än o

n se

lvin

päin

ja

yhte

isty

ökyk

yine

n. T

T:tä

käy

tetä

än l

isää

ntyv

ästi

ensi

sija

istu

tkim

ukse

na p

otila

ille,

joi

lla o

n ko

htal

aine

n ka

llons

isäi

sen

vam

man

ris

ki, j

oten

kal

lo-r

tg o

n yl

eens

ä ta

rpee

ton.

Vai

keud

et k

uvie

n tu

lkits

emis

essa

tai

pot

ilaan

hoi

don

valit

sem

ises

sa v

oida

anra

tkai

sta

siir

täm

ällä

tap

aus

tele

lääk

etie

teen

kei

noin

sov

ittuu

n ne

urol

ogia

n yk

sikk

öön.

Kiir

eelli

stä

neur

okir

urgi

sta

hoit

oa v

aati

via

kallo

nsis

äisi

ä po

ikke

avuu

ksia

:

tiheä

tai

sek

atih

eyks

inen

kal

lons

isäi

nen

lees

ioke

skiv

iivas

iirty

mä

(esi

mer

kiks

i ko

lmas

aiv

okam

mio

)ko

lman

nen

aivo

kam

mio

n hä

viäm

inen

sivu

kam

mio

n (-

kam

mio

iden

) su

htee

lline

n la

ajen

emin

enba

saal

ikis

tern

ojen

häv

iäm

inen

ka

llons

isäi

nen

ilma

luki

nkal

vona

lain

en v

eren

vuot

o ta

i vu

oto

aivo

kam

mio

on.

Lap

set

Pään

vam

mat

ova

t su

htee

llise

n yl

eisi

ä la

psill

a. V

alta

osas

sa t

apau

ksis

ta v

amm

a ei

ole

vak

ava,

ja

kuva

ntam

inen

ja

sair

aala

hoito

ovat

tar

peet

tom

ia. J

os p

otila

alla

on

ollu

t ai

empi

a ta

junn

anm

enet

yksi

ä, n

euro

logi

sia

löyd

öksi

ä ta

i oi

reita

(yh

tä o

ksen

tam

ista

luku

un o

ttam

atta

) ta

i jo

s an

amne

esi

on r

iittä

mät

ön t

ai r

istir

iitai

nen,

kuv

anta

min

en o

n ta

rpee

n. T

Ton

yks

inke

rtai

sin

tapa

sul

kea

pois

mer

kittä

vän

aivo

vam

man

mah

dolli

suus

. Epä

iltäe

ssä

onne

ttom

uude

sta

joht

umat

onta

vam

maa

kal

lo-r

tg t

ulee

otta

a os

ana

luus

to-r

tg:tä

. Lis

äksi

aiv

ojen

MK

voi

olla

tar

peen

myö

hem

min

vam

man

täs

mäl

lisen

aja

nkoh

dan

selv

ittäm

isek

si.

93

K Traumat

Pää

: p

ien

i ka

llo

nsi

säis

en v

amm

an r

iski

•tä

ysin

ori

ento

itunu

tK

allo

-rtg

(I)

Ei

indi

koitu

T

älla

iset

pot

ilaat

läh

etet

ään

ylee

nsä

kotii

n pä

änva

mm

an•

ei a

mne

siaa

rutii

nito

imen

pi-

hoito

-ohj

eide

n ka

nssa

aik

uise

n ho

idet

tava

ksi.

Jos

•ei

neu

rolo

gisi

a te

enä

(C)

tälla

ista

aik

uist

a ei

ole

, pot

ilaat

voi

daan

otta

a pu

utos

oire

itasa

iraa

laho

itoon

.•

ei v

aike

ita p

ääna

han

TT

(II)

Ei

indi

koitu

ha

avoj

aru

tiini

toim

enpi

-•

ei h

emat

oom

aaK

1te

enä

(C)

Pää

: ko

hta

lain

en k

allo

nsi

säis

en v

amm

an r

iski

•ta

junn

anm

enet

ys t

ai

TT

(II)

tai

In

diko

itu (

B)

TT

yhä

enem

män

käy

töss

ä A

INO

AN

Atu

tkim

ukse

naam

nesi

aka

llo-

rtg

(I)

täm

än r

yhm

än p

otila

ille

kallo

vam

man

poi

ssul

kem

isek

si•

väki

valta

inen

lu

otet

tava

lla t

aval

la. E

llei

kallo

rönt

geni

ssä

näy

vam

mam

ekan

ism

im

urtu

maa

, pot

ilas

lähe

tetä

än y

leen

sä k

otiin

•

pään

ahan

ruh

je, t

urvo

tus

pään

vam

man

hoi

to-o

hjei

den

kans

sa a

ikui

sen

tai

luuh

un u

lottu

va t

ai y

liho

idet

tava

ksi.

Jos

tälla

ista

aik

uist

a ei

ole

tai

jos

5

cm:n

haa

vapo

tilaa

lla o

n m

urtu

ma,

hän

et o

teta

an y

leen

sä•

neur

olog

iset

oir

eet

tai

sair

aala

hoito

on. O

nnet

tom

uude

sta

joht

umat

tom

atlö

ydök

set

(pää

nsär

ky,

vam

mat

lap

silla

, kat

so k

ohta

M (

M13

). A

ivoj

en M

K o

nok

sent

amin

en v

ähin

tään

en

sisi

jain

en t

utki

mus

onn

etto

muu

dest

a jo

htum

atto

mis

saka

hdes

ti, u

usin

takä

ynti)

kallo

nsis

äisi

ssä

vam

moi

ssa,

mut

ta k

allo

-rtg

voi

silt

i

94

K TraumatKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

•pu

utte

ellin

en a

nam

nees

i ol

la t

arpe

en T

T-ku

vauk

sess

a nä

kem

ättä

jää

neid

enta

i tu

tkim

us (

epile

psia

/m

urtu

mie

n po

issu

lkem

isek

si.

alko

holi/

laps

i jn

e.)

•al

le 5

-vuo

tias

laps

i:on

netto

muu

dest

a jo

htum

atto

man

vam

man

ep

äily

, ?ki

reä

laki

auki

le,

yli

60 c

m:n

pud

otus

tai

pu

dotu

s ko

valle

alu

stal

leK

2

Pää

: su

uri

kal

lon

sisä

isen

vam

man

ris

ki•

vier

ases

ine-

epäi

ly t

ai

TT

(II)

Indi

koitu

(B

)N

ämä

potil

aat

on y

leen

sä o

tetta

va t

arkk

ailta

viks

i. Jo

ska

llon

pene

traa

tiova

mm

aT

T-ku

vaus

ta e

i vo

ida

tehd

ä ki

iree

llise

nä, o

n •

diso

rien

taat

io t

ai

kons

ulto

itava

neu

roki

rurg

ia. H

uom

.TT-

kuva

us o

nta

junn

anal

enem

ate

htäv

ä ne

ljän

tun

nin

sisä

llä s

aira

alaa

n ot

tam

ises

ta•

foka

alis

et n

euro

logi

set

kaik

ille

kallo

nmur

tum

apot

ilaill

e.K

allo

kuva

a ei

oi

reet

tai

löy

döks

etta

rvita

enn

en T

T-ku

vaus

ta. N

enä-

/kor

vavu

odos

sa•

kour

istu

kset

isot

oopp

itutk

imuk

sella

voi

daan

sel

vittä

ä vu

otok

ohta

•ka

llova

mm

a ta

i kr

ooni

sess

a va

ihee

ssa.

luul

iitok

sen

dias

taas

i ka

lloku

vass

a•

likvo

rvuo

to n

enäs

tä t

ai

likvo

rin/

vere

n vu

oto

korv

asta

95

K Traumat

•in

stab

iili

syst

eem

inen

til

a, j

oka

teke

e ne

urol

ogis

een

yksi

kköö

n si

irro

n m

ahdo

ttom

aksi

•ep

ävar

ma

diag

noos

iK

3

Pää

: h

yvin

su

uri

kal

lon

sisä

isen

vam

man

ris

ki•

taju

nnan

hei

kken

emin

en

TT

(II)

Indi

koitu

(B

)PO

TIL

AS

ON

LÄ

HE

TE

TT

ÄV

Ä K

IIR

EE

LL

ISE

NÄ

tai

neur

olog

iset

oir

eet

NE

UR

OK

IRU

RG

IN J

AA

NE

STE

SIO

LO

GIN

(e

sim

erki

ksi

pupi

llin

KO

NSU

LTA

AT

IOO

N, e

ikä

kuva

ntam

inen

saa

viiv

yttä

äm

uuto

kset

)si

tä.

•se

kavu

us t

ai t

ajut

tom

uus

Huo

m.T

Ton

teh

tävä

kiir

eelli

senä

(ka

tso

koht

a K

3el

vyty

kses

tä h

uolim

atta

edel

lä).

•ki

reä

laki

auki

le t

ai

luul

iitok

sen

dias

taas

i•

avov

amm

a ta

i lä

päis

yvam

ma

•pa

inum

a ta

i av

omur

tum

a•

kallo

npoh

jan

mur

tum

a K4

96

K TraumatKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Nen

ävam

ma

Kal

lo-r

tg(I

),E

i in

diko

itu

Ei,

elle

i er

ikoi

slää

käri

pyy

dä. H

uono

rad

iolo

gist

en

kasv

olui

den

rtg

rutii

nito

imen

pi-

löyd

öste

n ja

ulk

oise

n de

form

iteet

in k

orre

laat

io.

(I),

nen

älui

den

teen

ä (B

)R

uhjo

utun

een

nenä

n ho

ito r

iippu

u pa

ikal

lises

ta

rtg

(I)

käyt

ännö

stä:

yle

ensä

leu

kaki

rurg

ian

tai

OR

L-k

linik

kaK

5pä

ättä

vät

rtg-

kuva

usta

rpee

sta.

Silm

äkuo

pan

vam

ma:

K

asvo

luid

en r

tgIn

diko

itu (

B)

Eri

tyis

esti

sillo

in k

un ”

blow

-out

”-va

mm

a on

tylp

pä v

amm

a(I

)m

ahdo

lline

n. M

K t

ai p

ieni

anno

ksin

en T

Tvo

i lo

pulta

ol

la t

arpe

en e

riko

islä

äkär

in p

yynn

östä

eri

tyis

esti

sillo

in,

K6

kun

rtg

tai

kliin

iset

löy

döks

et o

vat

mon

itulk

inta

iset

.

Silm

äkuo

pan

vam

ma:

pe

netr

aatio

vam

ma

Orb

ita-

rtg

(I)

Indi

koitu

(C

)K

äyttö

aihe

et:

1. S

ilmäs

sä s

aatta

a ol

la r

tg-p

ositi

ivin

en v

iera

sesi

ne

(kat

so k

ohta

A16

).

2. O

ftal

mol

ogi

pyyt

ää t

utki

mus

ta.

3. S

ilmäk

uopa

n re

unan

vau

riot

a ep

äillä

än.

Uä

(0)

tai

TT

(II)

Eri

kois

tutk

imus

U

ä ta

i pi

enia

nnok

sine

n T

Tvo

ivat

olla

tar

peen

; M

K o

n (B

)ko

ntra

indi

koitu

, jos

vie

rase

sine

on

met

allia

(ka

tso

K7

koht

a A

16).

97

K Traumat

Kas

voje

n K

asvo

luid

en r

tgIn

diko

itu (

B)

Potil

aan

yhte

isty

ö on

kui

tenk

in o

leel

lista

. On

suot

avaa

kesk

ikol

man

neks

en

(I)

lykä

tä r

tg-t

utki

mus

ta, j

os p

otila

s ei

ole

va

mm

ayh

teis

työk

ykyi

nen.

Lap

silla

rtg

ei

usei

nkaa

n tu

ota

tulo

sta.

Pie

nian

noks

inen

Eri

kois

tutk

imus

K

onsu

ltoita

va l

euka

kiru

rgia

, jok

a vo

i ta

rvita

K8

TT

(II)

(B)

pien

iann

oksi

sen

TT-

kuva

ukse

n va

rhai

svai

hees

sa.

Man

dibu

lan

trau

ma

Man

dibu

lan

rtg

Indi

koitu

(C

)E

i-tr

aum

aatti

set

tem

poro

man

dibu

laar

iniv

elen

ong

elm

at,

(I)

tai

orto

pant

o-ka

tso

koht

a B

11.

mog

rafi

a (O

PG

)K

9(I

)

Kau

lara

nka

Taju

issa

an o

leva

pot

ilas,

K

aula

rank

a-rt

gE

i in

diko

itu

Potil

aille

, jot

ka t

äyttä

vät

seur

aava

t kr

iteer

it:jo

lla o

n va

in p

ään

ja/ta

i (I

)ru

tiini

toim

enpi

-1.

täy

sin

taju

issa

anka

svoj

en v

amm

ate

enä

(B)

2. e

i pä

ihty

nyt

3. e

i po

ikke

avia

neu

rolo

gisi

a lö

ydök

siä

K10

4. e

i ka

ular

anga

n ki

pua

eikä

ari

stus

ta.

98

K TraumatKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Taju

ton

potil

as, j

olla

on

Kau

lara

nka-

rtg

Indi

koitu

(B

)O

ltava

hyv

änla

atui

nen,

jot

ta a

rvio

olis

i ta

rkka

. pä

ävam

ma

(I)

Rön

tgen

kuva

us v

oi k

uite

nkin

olla

hyv

in h

anka

laa

(kat

so k

ohda

t K

3 ja

K4)

vaik

east

i lo

ukka

antu

neill

e po

tilai

lle, j

a m

anip

ulaa

tiota

K

11on

väl

tettä

vä (

kats

o m

yös

koht

a K

12).

Kau

lava

mm

a: k

ipu

Kau

lara

nka-

rtg

Indi

koitu

(B

)K

aula

rang

an r

öntg

enku

vien

arv

ioin

ti vo

i ol

la h

yvin

(I

)va

ikea

a. M

yös

kuva

us o

n va

ikea

a, j

a1.

C7/

T1

on v

isua

lisoi

tava

2. d

ens

epis

trop

hei

on v

isua

lisoi

tava

(ei

ain

a m

ahdo

llist

a en

situ

tkim

ukse

ssa)

3. s

aate

taan

tar

vita

eri

tyis

proj

ektio

ita, T

Tta

i M

K,

vars

inki

n jo

s rt

g on

epä

selv

ä ta

i le

esio

t ov

at

K12

kom

plek

sise

t.

Kau

lava

mm

a: n

euro

logi

nen

TT

(II)

tai

MK

Eri

kois

tutk

imus

K

onsu

ltoita

va k

liini

sen

radi

olog

ian

osas

toa.

pu

utos

(0)

(B)

Rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)O

rtop

edis

ta a

rvio

ta v

arte

n.

MK

(0)

Indi

koitu

(B

)E

linto

imin

toje

n yl

läpi

tola

ittee

t as

etta

vat

rajo

ituks

ia.

MK

on

para

s ja

tur

valli

sin

men

etel

mä

osoi

ttam

aan

selk

äytim

ensi

säis

en v

auri

on, s

elkä

ytim

en k

ompr

essi

on,

ligam

entti

vam

mat

ja

nika

mam

urtu

mat

eri

tas

oilla

. TT-

mye

logr

afia

a vo

idaa

n ha

rkita

, elle

i M

K o

le

K13

käyt

että

viss

ä.

99

K Traumat

Kau

lava

mm

a: k

ipu,

mut

ta

Kau

lara

nka-

rtg;

E

riko

istu

tkim

us

Flek

sios

sa j

a ek

sten

sios

sa o

tetu

t ku

vat

(har

kitta

vaka

ular

anka

-rtg

nor

maa

li;

flek

sio

ja

(B)

läpi

vala

isua

) si

ten

kuin

pot

ilas

siih

en p

ysty

y ilm

anlig

amen

ttiva

urio

epäi

lyek

sten

sio

(I)

apua

ja

lääk

ärin

val

vonn

assa

. MK

voi

olla

täs

sä

K14

hyöd

yllin

en.

Rin

ta-

ja l

ann

eran

kaT

raum

a: e

i ki

pua,

ei

Rtg

(II)

Ei

indi

koitu

Fy

sika

alin

en t

utki

mus

on

luot

etta

va t

ällä

alu

eella

. Kun

ne

urol

ogis

ta p

uute

ttaru

tiini

toim

enpi

-po

tilas

on

here

illä,

val

pas

ja o

iree

ton,

vam

man

K

15te

enä

(B)

mah

dolli

suus

on

pien

i.

Tra

uma:

kip

u, e

i K

ivul

iaan

alu

een

Indi

koitu

(B

)R

tg h

erkä

sti

sillo

in, k

un k

ysee

ssä

on k

ipu/

aris

tus,

ne

urol

ogis

ta p

uuto

sta

tai

rtg

(II)

mer

kits

evä

kaat

umin

en, s

uure

lla v

oim

alla

tap

ahtu

nut

potil

asta

ei

void

a ev

aluo

ida

kola

ri, m

uu s

elkä

rang

an m

urtu

ma

tai

kun

potil

aan

kliin

inen

arv

ioin

ti ei

ole

mah

dolli

sta.

TT

ja M

K o

vat

K16

yhä

laaj

emm

assa

käy

töss

ä nä

issä

tila

ntei

ssa.

100

K TraumatKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Tra

uma:

neu

rolo

gine

n R

tg(I

I)In

diko

itu (

B)

Mik

äli

tekn

ises

ti m

ahdo

llist

a. T

T-ku

vaus

ta k

äyte

tään

pu

utos

– k

ipu

usei

n, k

oska

pot

ilaas

ta o

teta

an u

sein

TT-

kuvi

a m

uist

a M

K(0

)In

diko

itu (

B)

syis

tä. M

K o

n ku

itenk

in p

aras

men

etel

mä

selk

äytim

ensi

säis

en v

auri

on, s

elkä

ytim

en k

ompr

essi

on

K17

ja n

ikam

amur

tum

ien

osoi

ttam

isee

n m

onel

la t

asol

la.

Lan

tio

ja

rist

ilu

uK

aatu

min

en j

a L

anti

on r

tg(I

) +

In

diko

itu (

C)

Fysi

kaal

inen

tut

kim

us v

oi o

lla e

pälu

otet

tava

. Rei

silu

unky

kene

mät

töm

yys

late

raal

inen

ka

ulan

mur

tum

an m

ahdo

llisu

uden

tar

kist

us;

se e

i eh

käva

raam

aan

lonk

an r

tg(I

)nä

y en

si v

aihe

en r

tg-k

uvis

sa, e

i ed

es h

yväs

sä

late

raal

ipro

jekt

ioss

a. V

alik

oidu

issa

tap

auks

issa

is

otoo

ppitu

tkim

us t

ai M

K t

ai T

Tvo

i ol

la h

yödy

lline

n,

K18

sillo

in k

un r

tg-k

uva

on n

orm

aali

tai

epäs

elvä

.

Ure

tran

ver

envu

oto

ja

Ret

rogr

adin

en

Indi

koitu

(C

)U

retr

an e

heyd

en, v

uodo

n, r

uptu

uran

oso

ittam

isee

n.la

ntio

n va

mm

aur

etro

graf

ia(I

I)K

ysto

graf

iaa

on h

arki

ttava

, jos

ure

tra

on n

orm

aali

ja

K19

jos

epäi

llään

rak

on v

uoto

a.

Hän

tälu

un v

amm

a ta

i ki

puH

äntä

luun

rtg

(I)

Ei

indi

koitu

N

orm

aali

ulko

näkö

on

usei

n ha

rhaa

njoh

tava

, eiv

ätkä

rutii

nito

imen

pi-

löyd

ökse

t va

ikut

a ho

itoon

.K

20te

enä

(C)

Ylä

raaj

aO

lkap

ään

vam

ma

Olk

apää

n rt

g(I

)In

diko

itu (

B)

Josk

us d

islo

kaat

ion

löyd

ökse

t ov

at h

uom

aam

atto

mia

. M

inim

ivaa

timuk

sena

ova

t or

togo

naal

iset

pro

jekt

iot.

Uä,

101

K Traumat

MK

ja

TT-

artr

ogra

fia

puol

usta

vat

kaik

ki p

aikk

aans

a K

21pe

hmyt

kudo

svam

mas

sa.

Kyy

närp

ään

vam

ma

Kyy

närp

ää-r

tg(I

)In

diko

itu (

B)

Eff

uusi

on o

soitt

amis

eksi

. Rut

iinim

aist

a rt

g-se

uran

taa

ei

tarv

ita, s

illoi

n ku

n ky

sees

sä o

n ef

fuus

io, e

i ilm

eist

ä m

urtu

maa

(ka

tso

myö

s ko

hta

M).

TT

ja M

K o

vat

yhä

K22

laaj

emm

assa

käy

töss

ä.

Ran

teen

vam

ma

Ran

ne-r

tg(I

),

Indi

koitu

(B

)V

enel

uun

mur

tum

at v

oiva

t jä

ädä

tuor

eelta

anis

otoo

ppit

utki

mus

visu

alis

oitu

mat

ta. U

seim

mis

sa k

esku

ksis

sa r

tg u

usita

an(I

I) t

ai M

K(0

)E

riko

istu

tkim

us

10–1

4 pä

ivän

kul

uttu

a, j

os k

liini

set

oire

et o

vat

(B)

voim

akka

at j

a en

sim

mäi

nen

rtg-

löyd

ös o

n ne

gatii

vine

n.

Joill

akin

klin

ikoi

lla o

n kä

ytös

sä T

T, i

soto

oppi

tutk

imus

ta

i M

K m

urtu

man

poi

ssul

kem

isek

si a

iem

min

. MK

on

K23

yhä

enem

män

käy

töss

ä ai

noan

a tu

tkim

ukse

na.

Ala

raaj

aPo

lviv

amm

a (k

aatu

min

en /

P

olvi

-rtg

(I)

Ei

indi

koitu

E

rity

ises

ti si

lloin

, kun

vam

man

fyy

sise

t m

erki

t ov

at

tylp

pä v

amm

a)ru

tiini

toim

enpi

-m

inim

aalis

et. V

araa

mis

kyvy

ttöm

yys

tai

voim

akas

luu

nte

enä

(B)

arku

us e

tenk

in p

olvi

lum

pios

sa j

a po

hjel

uun

pääs

sä

vaat

ivat

rön

tgen

kuva

usta

. TT

/MK

voi

olla

tar

peen

, K

24si

lloin

kun

tar

vita

an l

isät

ieto

a (k

atso

koh

ta D

23).

102

K TraumatKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Nilk

an v

amm

aN

ilkk

a-rt

g(I

)E

i in

diko

itu

Rtg

-tut

kim

ukse

en o

ikeu

ttavi

a se

ikko

ja:

iäkä

s po

tilas

,ru

tiini

toim

enpi

-m

alle

oluk

sen

aris

tus,

huo

mat

tava

peh

myt

kudo

stur

votu

sK

25te

enä

(B)

ja v

araa

mis

kyvy

ttöm

yys.

Jalk

ater

än v

amm

aJa

lkat

erä-

rtg

(I)

Ei

indi

koitu

E

llei

ole

tode

llist

a lu

un a

rist

usta

. Sill

oink

in m

urtu

man

ru

tiini

toim

enpi

-os

oitta

min

en v

aiku

ttaa

harv

oin

hoito

on. J

alan

ja

nilk

ante

enä

(B)

rtg-

kuva

us o

n ha

rvoi

n ta

rpee

n yh

tä a

ikaa

; m

olem

pia

ei

tehd

ä ilm

an h

yvää

syy

tä. K

liini

set

poik

keav

uude

t K

26ra

joitt

uvat

yle

ensä

jal

kaan

tai

nilk

kaan

.

?Ras

itusm

urtu

ma

Rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)U

sein

hyö

dytö

n.

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

B)

Mah

dolli

staa

var

hais

tote

amis

en j

a an

taa

kuva

n lu

un(I

I) t

ai M

K(0

)bi

omek

aani

sist

a om

inai

suuk

sist

a. J

oiss

akin

kes

kuks

issa

K

27kä

ytet

ään

täss

ä ul

traä

änitu

tkim

usta

.

Vie

rase

sin

ePe

hmyt

kudo

svam

ma:

R

tg(I

)In

diko

itu (

B)

Las

i on

rtg

-pos

itiiv

ista

, sam

oin

erää

t m

aalit

.?v

iera

sesi

ne (

met

alli,

las

i, K

uvaa

min

en j

a ku

van

tulk

inta

voi

vat

olla

han

kalia

;m

aala

ttu p

uu)

veri

set

site

et o

n en

sin

pois

tetta

va. H

arki

ttava

ul

traä

änitu

tkim

usta

ete

nkin

sel

lais

issa

koh

diss

a, j

oiss

a K

28rö

ntge

nkuv

aus

on h

anka

laa.

103

K Traumat

Pehm

ytku

dosv

amm

a:

vier

ases

ine

(muo

vi, p

uu)

Rtg

(I)

Ei

indi

koitu

M

uovi

ei

ole

rtg-

posi

tiivi

nen,

puu

on

harv

oin

rtg-

rutii

nito

imen

pi-

posi

tiivi

nen.

teen

ä (B

)

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)Pe

hmyt

kudo

ksen

uä

voi

näyt

tää

rtg-

nega

tiivi

sen

K29

vier

ases

inee

n.

Epä

ilty

vier

ases

inee

n K

aula

n In

diko

itu (

C)

Suun

ielu

n (j

onne

vie

rase

sine

use

imm

iten

juut

tuu)

ni

elem

inen

nie

luun

tai

pe

hmyt

kudo

sten

su

oran

tut

kim

isen

jäl

keen

ja

sillo

in, j

os v

iera

sesi

ne o

nru

okat

orve

n yl

äosa

an

rtg

(I)

tode

nnäk

öise

sti

rtg-

posi

tiivi

nen.

Ero

ttam

inen

kalk

keut

unee

sta

rust

osta

voi

olla

vai

keaa

. Kal

anru

odot

Nat

iivi

vats

a-rt

gE

i in

diko

itu

eivä

t yl

eens

ä nä

y rt

g-ku

vass

a. L

aryn

gosk

opia

- ta

i(I

I)ru

tiini

toim

enpi

-en

dosk

opia

her

käst

i, er

ityis

esti

jos

kipu

jat

kuu

te

enä

(B)

24 t

unni

n ku

luttu

a (k

atso

koh

ta K

33).

Huo

m.

(Lap

set,

kats

o ko

hta

M)

Mah

dolli

sest

i in

halo

itu v

iera

sesi

ne l

apsi

lla, k

atso

K

30ko

hta

M (

M23

).

Vie

rase

sine

en n

iele

min

en:

Tho

rax-

rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)V

ain

pien

i os

a ni

elly

istä

vie

rase

sine

istä

on

rtg-

si

leä

ja p

ieni

po

sitii

visi

a. L

apsi

lla r

iittä

ä yk

si h

iuka

n yl

ival

ottu

nut

(esi

mer

kiks

i ko

likko

)th

orax

in e

tuku

va, j

ossa

kau

la o

n m

ukan

a. A

ikui

silla

vo

idaa

n ta

rvita

lis

äksi

siv

ukuv

a, j

os e

dest

ä ot

ettu

104

K TraumatKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

thor

ax-r

tg o

n ne

gatii

vine

n. S

uuri

n os

a ju

uttu

neis

ta

vier

ases

inei

stä

juut

tuu

krik

ofar

ynge

aalis

esti.

Jos

vi

eras

esin

e ei

ole

tul

lut

ulos

(no

in k

uude

ssa

päiv

ässä

),

voi

vats

an r

tg o

lla h

yödy

lline

n se

n pa

ikan

tam

isek

si.

Nat

iivi

vats

a-rt

gE

i in

diko

itu

(II)

rutii

nito

imen

pi-

K31

teen

ä (B

)

Nie

lty v

iera

sesi

ne o

n N

atii

viva

tsa-

rtg

Indi

koitu

(B

)U

seim

mat

ruo

kato

rven

kau

tta k

ulke

vat

niel

lyt

terä

vä t

ai m

ahdo

llise

sti

(II)

vier

ases

inee

t ku

lkev

at y

leen

sä l

opul

ta k

oko

mah

a-m

yrky

lline

n (e

sim

erki

ksi

suol

ikan

avan

läp

i ilm

an k

ompl

ikaa

tioita

. Par

isto

jen

?par

isto

)pa

ikan

tam

inen

on

kuite

nkin

tär

keää

, kos

ka n

iiden

vu

oto

voi

olla

vaa

ralli

sta.

Tho

rax-

rtg

(I)

Ei

indi

koitu

E

llei

natii

viva

tsa-

rtg

ole

nega

tiivi

nen.

rutii

nito

imen

pi-

K32

teen

ä (B

)

Nie

lty v

iera

sesi

ne o

n su

uri

Tho

rax-

rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)H

amm

aspr

otee

sien

rtg

-pos

itiiv

isuu

s va

ihte

lee;

(e

sim

erki

ksi

usei

mm

at m

uovi

t ov

at r

tg-n

egat

iivis

ia. V

atsa

n rö

ntge

niä

ham

mas

prot

eesi

t)sa

atet

aan

tarv

ita, j

os t

hora

x-rt

g on

neg

atiiv

inen

, sam

oin

oeso

fagu

s-rt

g:tä

tai

end

osko

piaa

. Rin

take

hän

sivu

kuva

K

33vo

i ol

la h

yödy

lline

n.

105

K Traumat

Rin

take

hä

Rin

take

hän

vam

ma:

pie

niT

hora

x-rt

g(I

)E

i in

diko

itu

Kyl

kilu

umur

tum

an o

soitt

amin

en e

i va

ikut

a ho

itoon

.ru

tiini

toim

enpi

-K

34te

enä

(B)

Rin

take

hän

vam

ma:

T

hora

x-rt

g(I

)In

diko

itu (

B)

Ilm

arin

nan,

nes

teen

tai

keu

hkok

ontu

usio

n ke

skiv

aike

aos

oitta

mis

een

edes

tä o

tettu

tho

rax-

rtg.

Nor

maa

li th

orax

-rtg

ei

sulje

poi

s ao

rtta

vam

man

mah

dolli

suut

ta,

ja t

ällö

in o

n ha

rkitt

ava

arte

riog

rafi

aa/T

T-K

35tu

tkim

usta

/MK

-tut

kim

usta

.

Pist

ohaa

vaT

hora

x-rt

g(I

)In

diko

itu (

C)

PA-p

roje

ktio

t ja

/tai

muu

t pr

ojek

tiot

ilmar

inna

n,

keuh

kova

urio

n ta

i ne

stee

n os

oitta

mis

eksi

. Uä

on

hyöd

yllin

en p

leur

a- j

a pe

rika

rdia

alin

este

en

K36

osoi

ttam

ises

sa.

?Rin

tala

stan

mur

tum

aR

inta

last

an

Indi

koitu

(C

)T

hora

x-rt

g:n

lisäk

si. M

yös

rint

aran

gan

ja a

orta

nK

37si

vuku

va-r

tg(I

)va

mm

at o

n ot

etta

va h

uom

ioon

.

Vat

sa (

mun

uais

et m

ukaa

n Va

tsan

rtg

In

diko

itu (

B)

Uä

on h

yödy

lline

n he

mat

oom

an j

a er

äide

n el

inte

n,lu

kien

): t

ylpp

ä ta

i m

akuu

lla

(II)

+

kute

n pe

rnan

ja

mak

san,

vau

rioi

den

osoi

ttam

isee

n. T

Tpi

stov

amm

ath

orax

-rtg

vo

i ol

la t

arpe

en (

kats

o ko

hdat

K40

–K42

).K

38py

stya

senn

ossa

(I)

106

K TraumatKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

?Mun

uais

vam

ma

Kuv

anta

min

enIn

diko

itu (

B)

On

kons

ulto

itava

rad

iolo

gia.

Pai

kalli

sen

käyt

ännö

n ja

sa

atav

uude

n m

ukai

sest

i. U

ä ri

ittää

use

in p

ieni

ssä

paik

allis

issa

vam

moi

ssa.

Mon

et k

esku

kset

käy

ttävä

t ra

joitt

unut

ta u

rogr

afia

a pe

lkäs

tään

var

mis

taak

seen

va

stak

kais

en p

uole

n m

unua

isen

nor

maa

liude

n. J

oille

kin

potil

aille

, joi

lla o

n su

uri

vam

ma

(kat

so j

älje

mpä

nä),

te

hdää

n T

T, j

oten

uro

graf

ia o

n ta

rpee

ton.

M

unua

isva

ltim

on v

auri

o on

ote

ttava

huo

mio

on

erity

ises

ti tö

rmäy

svam

moi

ssa;

art

erio

graf

ia v

oi o

lla

tarp

een.

Iso

toop

pitu

tkim

us v

oi o

lla h

yödy

lline

n jä

ljellä

K

39ol

evan

fun

ktio

n ar

vioi

mis

essa

.

Suu

ri v

amm

aSu

uri

vam

ma

– ta

jutto

man

K

aula

rank

a-rt

gIn

diko

itu (

B)

Ens

isija

ises

ti st

abilo

idaa

n po

tilaa

n til

a. V

ain

tai

seka

van

potil

aan

(I),

tho

rax-

rtg

(I),

vältt

ämät

töm

ät r

tg-t

utki

muk

set

ensi

arvi

oinn

issa

. yl

eist

utki

mus

lant

io-r

tg(I

),

Kau

lara

nka-

rtg

voi

odot

taa,

niin

kau

an k

uin

selk

äran

kapä

än T

T(I

I)ja

sel

käyd

in o

n so

piva

sti

suoj

attu

, mut

ta k

aula

rang

an

TT

void

aan

yhdi

stää

pää

n T

T-ku

vauk

seen

. Lan

tion

mur

tum

iin l

iitty

y us

ein

huom

atta

va v

eren

hukk

a. K

atso

K

40Pä

än v

amm

at, k

ohda

t K

1–K

4.

107

K Traumat

Suur

i va

mm

a –

vats

a/la

ntio

Tho

rax-

rtg

(I),

In

diko

itu (

B)

Ilm

arin

nan

mah

dolli

suus

on

sulje

ttava

poi

s.

lant

ion

rtg

(I)

Lan

tionm

urtu

miin

liit

tyy

usei

n hu

omat

tava

a ve

renh

ukka

a.

Vats

an T

T(I

II)

Indi

koitu

(B

)H

erkk

ä ja

spe

sifi

nen,

mut

ta a

ikaa

viev

ä, j

a se

voi

vi

ivyt

tää

leik

kaus

ta. T

Tot

etaa

n en

nen

vats

aont

elon

hu

uhte

lua.

Kiin

nost

us o

n lis

äänt

ynyt

uä-

tutk

imuk

sen

käyt

töön

päi

vyst

yspo

liklin

ikal

la v

apaa

n ne

stee

n ja

K

41ki

inte

iden

elin

ten

vaur

ioid

en o

soitt

amis

eksi

.

Suur

i va

mm

a –

rint

akeh

äT

hora

x-rt

g(I

)In

diko

itu (

B)

Mah

dolli

staa

het

i an

netta

van

hoid

on (

esim

erki

ksi

ilmar

inta

).

Tho

rax-

TT

(III

)In

diko

itu (

B)

Eri

tyis

en h

yödy

lline

n m

edia

stin

umin

ver

envu

odon

K

42po

issu

lkem

isek

si. A

rter

iogr

afia

her

käst

i.

108

K TraumatKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

LSy

öp

ä

Par

oti

srau

han

en (

korv

anal

uss

ylki

rau

han

en)

Dia

gnoo

siU

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Kas

vaim

en o

soitt

amis

een

eten

kin

pinn

allis

issa

ka

svai

mis

sa.

MK

(0)

tai

Indi

koitu

(B

)H

yödy

lline

n ra

uhas

en s

yväs

sä o

sass

a ja

enn

en v

aativ

aa

L1

TT

(II)

leik

kaus

ta.

Lev

inne

isyy

sast

eM

K(0

) ta

i In

diko

itu (

B)

Eri

tyis

esti

suun

nite

ltaes

sa v

aativ

aa l

eikk

aust

a;

L2

TT

(II)

suht

eide

n ja

syv

än l

ohko

n os

uude

n vi

sual

isoi

mis

eksi

.

Nie

luD

iagn

oosi

Kuv

anta

min

enE

i in

diko

itu

Täm

ä on

klii

nine

n di

agno

osi.

rutii

nito

imen

pi-

L3

teen

ä (B

)

109

L Syöpä

Mon

et s

yövä

n di

agno

soin

tiin

liitty

vät

kliin

iset

ong

elm

at o

n jo

osi

ttain

käs

itelty

eri

elin

järj

este

lmie

n ko

hdal

la. T

ässä

on

lyhy

itähu

omau

tuks

ia k

uvan

tam

isen

käy

töst

ä yl

eist

en p

rim

aari

tuum

orei

den

diag

noso

inni

ssa,

lev

inne

isyy

sast

een

mää

rittä

mis

essä

ja

seur

anna

ssa.

Las

ten

mal

igni

teet

it ei

vät

ole

muk

ana,

kos

ka n

iiden

hoi

to v

aatii

ain

a er

ikoi

stas

on h

oito

a. R

inta

syöp

ä, k

atso

koh

ta J

. Tho

rax-

rtg

on a

luks

ita

rpee

n us

eim

mis

sa m

alig

nite

etei

ssa

mah

dolli

sten

keu

hkom

etas

taas

ien

tote

amis

eksi

. Sät

eily

ä ko

skev

a hu

oli

on t

ässä

yle

ensä

vähe

mm

än o

leel

linen

. Tho

rax-

rtg

kuul

uu m

yös

mon

iin s

eura

ntao

hjel

miin

(es

imer

kiks

i ki

vess

yövä

ssä)

. Seu

rant

atut

kim

ukse

tet

enem

isen

seu

raam

isek

si (

esim

erki

ksi

solu

nsal

paaj

ahoi

don

jälk

een)

ova

t us

ein

tarp

een;

jot

kin

peru

stuv

at t

utki

mus

suun

nite

lmiin

eivä

tkä

niin

kään

klii

nise

en t

arpe

esee

n, j

a ni

ihin

tul

ee s

aada

asi

anm

ukai

nen

raho

itus

.

Lev

inne

isyy

sast

eT

T(I

I) t

ai

Indi

koitu

(B

)M

K-t

utki

muk

sen

etun

a on

suo

ra k

oron

aalin

en

L4

MK

(0)

kuva

ntam

inen

. MK

voi

lop

ulta

men

nä e

delle

.

Kil

pir

auh

anen

Dia

gnoo

siU

ä(0

) ja

In

diko

itu (

A)

Kat

so K

aula

, koh

ta B

1. U

ä-oh

jauk

sess

a te

hty

isot

oopp

itut

kim

uspa

ksun

eula

biop

sia

on y

hä y

leis

emm

ässä

käy

töss

ä(I

)er

ityis

esti

isot

oopp

itutk

imuk

sen

”kyl

mie

n” k

yhm

yjen

L

5ta

rkas

telu

ssa.

Lev

inne

isyy

sast

eT

T(I

I) t

ai

Indi

koitu

(B

)Pa

ikal

linen

laa

juud

en a

rvio

inti

(esi

mer

kiks

i M

K(0

)re

tros

tern

aalin

en l

aaje

nem

inen

ja

imus

olm

ukke

et).

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

B)

Tyro

idek

tom

ian

jälk

een.

Iso

toop

pitu

tkim

usta

käy

tetä

änL

6(I

V)

myö

s se

uran

taan

epä

iltäe

ssä

uusi

utum

ista

.

Keu

hko

tD

iagn

oosi

Tho

rax-

rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)V

oi k

uite

nkin

olla

nor

maa

li, e

tenk

in j

os k

asva

in o

n se

ntra

alin

en.

TT

(III

)In

diko

itu (

B)

Mon

et k

esku

kset

tek

evät

sam

an t

ien

bron

kosk

opia

n,

jonk

a yh

teyd

essä

voi

daan

otta

a ko

epal

a. T

Ton

par

empi

L

7ve

riys

köks

iä a

iheu

ttavi

en k

asva

inte

n to

team

ises

sa.

110

L SyöpäKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Lev

inne

isyy

sast

eT

hora

x-T

Tja

In

diko

itu (

B)

Huo

limat

ta s

pesi

fisy

yden

raj

oitu

ksis

ta

yläv

atsa

n T

Tim

usol

muk

keid

en j

ne. o

salta

. Joi

ssak

in k

esku

ksis

sa

(III

)te

hdää

n is

otoo

ppitu

tkim

us m

ahdo

llist

en

luus

tom

etas

taas

ien

tote

amis

eksi

.

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

A

utta

a ar

vioi

maa

n pa

ikal

lista

inv

aasi

ota

rint

akeh

än

(B)

sein

ässä

ete

nkin

api

kaal

iste

n ja

per

ifee

rist

en k

asva

inte

n os

alta

sek

ä tu

nkeu

tum

ista

med

iast

inum

iin. A

utta

a er

otta

maa

n lis

ämun

uais

en a

deno

oman

met

asta

asei

sta.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

usFD

G-P

ET

on k

allis

yks

ittäi

nen

tutk

imus

, jol

la v

oida

an(I

V)

(B)

tode

ta p

iene

t m

etas

taas

ipes

äkke

et;

se v

oi s

ääst

ää

mon

ilta

mui

lta t

utki

muk

silta

ja

L8

epät

arko

ituks

enm

ukai

selta

kir

urgi

alta

.

Ru

oka

torv

iD

iagn

oosi

Varj

oain

etut

kim

usIn

diko

itu (

B)

Enn

en e

ndos

kopi

aa d

ysfa

gias

sa.

L9

(II)

Lev

inne

isyy

sast

eT

T(I

II)

Indi

koitu

(B

)H

erkk

yyde

n ja

spe

sifi

syyd

en r

ajoi

tuks

ista

huo

limat

ta

imus

olm

ukke

iden

osa

lta. Y

ksin

kert

aise

mpi

kui

n M

K

keuh

koje

n, m

aksa

n ja

vat

saon

telo

n im

usol

muk

keid

en

osal

ta.

Tran

seso

fage

aa-

Indi

koitu

(A

)T

rans

esof

agea

alin

en u

ä on

yhä

laa

jem

mas

sa k

äytö

ssä

line

n uä

(0)

paik

allis

en l

evin

näis

yyde

n m

ääri

ttäm

isee

n, m

ikäl

i se

on

L10

saat

avan

a.

111

L Syöpä

Mak

sa:

pri

maa

ritu

um

ori

Dia

gnoo

siU

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Suur

in o

sa k

asva

imis

ta t

odet

aan.

MK

(0)

tai

Indi

koitu

(B

)Jo

s bi

okem

ialli

set

mar

kker

it ov

at k

ohol

la j

a uä

on

TT

(III

)ne

gatii

vine

n ta

i m

aksa

kov

in k

irro

ottin

en. V

arjo

aine

-M

K j

a va

ltim

ovai

heen

TT

ovat

tar

kim

mat

kas

vaim

en

L11

laaj

uude

n vi

sual

isoi

ntiin

.

Lev

inne

isyy

sast

eM

K(0

) ta

i In

diko

itu (

B)

MK

on

luul

tava

sti

optim

aalin

en t

utki

mus

mak

san

TT

(III

)se

gmen

ttien

ja

-loh

koje

n ar

vioi

mis

een.

TT-

port

ogra

fia

ja l

eikk

auks

enai

kain

en u

ä ov

at h

yödy

llisi

ä, j

os n

e ov

at

L12

käyt

että

viss

ä.

Mak

sa:

seku

nd

aari

nen

tu

um

ori

Dia

gnoo

siU

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Uä

näyt

tää

usei

mm

at m

etas

taas

it ja

toi

mii

biop

sian

oh

jauk

sess

a.

TT

(III

) ta

i In

diko

itu (

B)

Kun

uä

on n

egat

iivin

en j

a kl

iinin

en e

päily

voi

mak

as.

MK

(0)

MK

on

pare

mpi

kas

vain

ten

kara

kter

isoi

ntiin

. TT-

port

ogra

fia

on s

ensi

tiivi

nen

mut

ta e

i sp

esif

inen

, mut

ta

mon

et k

äyttä

vät

nyky

ään

kolm

ivai

hesp

iraa

li-T

T-

112

L SyöpäKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

113

L Syöpäte

kniik

kaa,

sen

jäl

keen

kun

var

joai

netta

on

anne

ttu

lask

imoo

n. T

Tja

MK

ova

t us

ein

osan

a m

uuta

le

vinn

eisy

yden

mää

rity

stä

ja s

eura

ntaa

. PE

Ton

yhä

su

urem

man

mie

lenk

iinno

n ko

htee

na h

yvin

pie

nten

L

13m

etas

taas

ifok

uste

n to

team

ises

sa.

Hai

ma

Dia

gnoo

siK

uvan

tam

inen

Indi

koitu

(B

)R

iippu

u pa

ljolti

pai

kalli

sest

a as

iant

unte

muk

sest

a ja

po

tilaa

n ru

umiin

rake

ntee

sta.

Uä

on y

leen

sä h

yvä

hoik

ille

potil

aille

; T

Ton

par

empi

lih

avill

e. M

K

onge

lmie

n se

lvitt

elyy

n. B

iops

ia u

ä- t

ai T

T-oh

jauk

sess

a.

ER

CP

tai

MK

CP

voi

myö

s ol

la t

arpe

en.

End

osko

oppi

nen

uä o

n he

rkin

, jos

se

on k

äyte

ttävi

ssä.

L

14PE

Ton

yhä

suu

rem

man

mie

lenk

iinno

n ko

htee

na.

Lev

inne

isyy

sast

eVa

tsan

TT

(III

) In

diko

itu (

B)

Eri

tyis

esti

hark

ittae

ssa

radi

kaal

ileik

kaus

ta. S

uuri

a ta

i M

K(0

)pa

ikal

lisia

vai

htel

uita

: jo

issa

kin

kesk

uksi

ssa

käyt

etää

n an

giog

rafi

aa, t

oisi

ssa

spir

aali-

TT-

kuva

usta

; m

yös

L15

lapa

rosk

oopp

ista

ultr

aään

itutk

imus

ta k

äyte

tään

.

Pak

susu

oli

ja

per

äsu

oli

Dia

gnoo

siK

olon

ogra

fia

Indi

koitu

(B

)R

iippu

u pa

ljolti

pai

kalli

sest

a kä

ytän

nöst

ä,

(III

) ta

i as

iant

unte

muk

sest

a ja

saa

tavu

udes

ta. K

atso

koh

ta G

. ko

lono

skop

iaPa

ksus

uole

n T

Tja

MK

ova

t yh

ä lis

äänt

yvän

ki

inno

stuk

sen

koht

eena

eri

tyis

esti

L16

virt

uaal

iend

osko

piat

ekni

ikoi

den

yhte

ydes

sä.

Lev

inne

isyy

sast

eU

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Mak

sam

etas

taas

eiss

a. E

ndol

umin

aalin

en u

ä on

hy

ödyl

linen

pai

kalli

sen

levi

nnei

syyd

en o

soitt

amis

eksi

pe

räsu

oles

sa.

Vats

an j

a la

ntio

n In

diko

itu (

B)

Paik

allin

en p

reop

erat

iivin

en l

evin

neis

yysa

stee

n T

T(I

I) t

ai

mää

rittä

min

en p

eräs

uolik

asva

inte

n ar

vioi

mis

eksi

enn

en

MK

(0)

preo

pera

tiivi

sta

säde

hoito

a. M

onis

sa k

esku

ksis

sa

hoid

etaa

n ny

t m

aksa

n se

kund

aari

kasv

aim

ia h

yvin

ag

gres

siiv

ises

ti, j

oten

MK

ja/

tai

yksi

tyis

koht

aine

n T

Tvo

ivat

/voi

olla

tar

peen

. MK

ja

TT

täyd

entä

vät

usei

n to

isia

an;

mol

emm

illa

void

aan

arvi

oida

muu

ta

levi

nnei

syyt

tä v

atsa

n al

ueel

la. P

ET

on l

isää

ntyv

än

L17

mie

lenk

iinno

n ko

htee

na.

?Uus

iutu

min

enM

aksa

n uä

(0)

Indi

koitu

(B

)M

aksa

met

asta

asei

ssa.

Uä-

tutk

imuk

sen

arvo

sta

rutii

nitu

tkim

ukse

na o

iree

ttom

ien

potil

aide

n se

uran

nass

a on

jos

sain

mää

rin

erim

ielis

yyttä

.

Vats

an j

a la

ntio

n In

diko

itu (

B)

Mak

sam

etas

taas

eiss

a ja

pai

kalli

sess

a uu

siut

umis

essa

.T

T(I

II)

tai

MK

(0)

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us

PET

ja m

onok

lona

alis

et v

asta

-ain

eet

voiv

at n

äyttä

ä L

18(I

V)

(B)

mak

sam

etas

taas

it ja

pai

kalli

sen

uusi

utum

isen

.

114

L SyöpäKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Mu

nu

ain

enD

iagn

oosi

L19

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)K

atso

Kas

vain

mun

uais

issa

, koh

ta H

7.

Lev

inne

isyy

sast

eVa

tsan

TT

(III

) In

diko

itu (

B)

Paik

allin

en, l

aski

mo-

, im

usol

muk

e- j

a ta

i M

K(0

)vi

rtsa

njoh

dinl

evin

neis

yys,

toi

nen

mun

uain

en j

ne.

Tho

rax-

TT

(III

)E

i in

diko

itu

Keu

hkom

etas

taas

it ei

vät

ylee

nsä

vaik

uta

hoito

on.

rutii

nito

imen

pi-

teen

ä (B

)

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us

Peri

ntei

nen

isot

oopp

itutk

imus

näy

ttää

vast

akka

isen

(I

)(C

)pu

olen

toi

min

nan.

PE

Ton

lis

äänt

yvän

mie

lenk

iinno

n L

20ko

htee

na.

?Uus

iutu

min

enVa

tsan

TT

(III

)In

diko

itu (

B)

Uus

iutu

mis

een

viitt

aava

t oi

reet

poi

stet

un m

unua

isen

L

21ta

pauk

sess

a. R

utiin

iseu

rant

aa e

i su

osite

lla.

Vir

tsar

akko

Dia

gnoo

siK

uvan

tam

inen

Ei

indi

koitu

K

ysto

skop

ia o

n op

timaa

linen

(jo

skaa

n ei

ere

htym

ätön

,ru

tiini

toim

enpi

-es

imer

kiks

i di

vert

ikke

li) t

utki

mus

.L

22te

enä

(B)

Lev

inne

isyy

sast

eU

rogr

afia

(II)

Indi

koitu

(B

)M

unua

iste

n ja

vir

tsan

johd

inte

n ar

vioi

nti

mui

den

uroe

pite

elik

asva

inte

n to

team

isek

si.

Vats

an j

a la

ntio

nIn

diko

itu (

B)

Har

kitta

essa

rad

ikaa

lihoi

toa.

MK

on

luul

tava

sti

TT

(III

) ta

i he

rkem

pi. T

Ton

laa

jalti

käy

töss

ä sä

deho

idon

L

23M

K(0

)su

unni

ttelu

ssa.

115

L Syöpä

Etu

rau

han

enD

iagn

oosi

Tran

srek

taal

inen

In

diko

itu (

B)

Jonk

inla

ista

vai

htel

ua p

aika

llise

n sa

atav

uude

nuä

(0)

ja a

sian

tunt

ijoid

en m

ukaa

n. T

rans

rekt

aalin

en u

ä on

la

ajal

ti kä

ytös

sä b

iops

iano

hjau

ksen

yht

eyde

ssä.

L24

MK

ja

PET

kiin

nost

avat

jos

sain

mää

rin.

Lev

inne

isyy

sast

eL

anti

on

Eri

kois

tutk

imus

Jo

nkin

alai

sta

vaih

telu

a tu

tkim

us-

ja h

oito

käyt

ännö

issä

. M

K(0

) /

TT

(III

)(B

)L

evin

neis

yysa

stee

n tu

tkim

ukse

n ja

tkam

inen

va

tsao

ntel

oon,

sill

oin

kun

lant

ion

alue

en s

aira

us o

n to

dettu

.

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

A)

Luu

stom

etas

taas

ien

arvi

oint

i, si

lloin

kun

PSA

onL

25(I

I)m

erki

tsev

ästi

koho

lla.

Kiv

esD

iagn

oosi

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)E

rity

ises

ti ku

n kl

iinis

et l

öydö

kset

ova

t m

onitu

lkin

tais

et

L26

tai

norm

aalit

.

Lev

inne

isyy

sast

eT

hora

x-T

T,

Indi

koitu

(B

)H

oito

riip

puu

nyky

ään

vahv

asti

täsm

ällis

estä

va

tsan

ja

lant

ion

radi

olog

ises

ta l

evin

neis

yysa

stee

n m

ääri

tyks

estä

. PE

TL

27T

T(I

II)

on l

isää

ntyv

än m

iele

nkiin

non

koht

eena

.

116

L SyöpäKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Seur

anta

Vats

an T

T(I

II)

Indi

koitu

(B

)Jo

issa

kin

kesk

uksi

ssa

tutk

itaan

ede

lleen

ru

tiini

nom

aise

sti

myö

s ri

ntak

ehä,

eri

tyis

esti

sillo

in k

un

potil

aalla

ei

ole

sair

aude

n bi

okem

ialli

sia

mer

kkej

ä.

Joss

ain

mää

rin

on e

rim

ielis

yyttä

siit

ä, o

nko

seur

anna

n ko

sket

tava

kok

o la

ntio

n al

uetta

, elle

i tu

nnis

tettu

ja

risk

iteki

jöitä

ole

.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us

PET

:n a

vulla

voi

daan

arv

ioid

a re

sidu

aalis

en m

assa

n L

28(I

V)

(C)

elin

kyky

isyy

ttä.

Mu

nas

arja

Dia

gnoo

siU

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Suur

in o

sa k

asva

imis

ta t

odet

aan

uä-t

utki

muk

sella

(t

rans

vagi

naal

inen

+D

oppl

er),

lap

aros

kopi

assa

tai

la

paro

tom

iass

a. J

otki

n to

deta

an v

atsa

oire

iden

vuo

ksi

teht

ävis

sä T

T-/M

K-t

utki

muk

siss

a. M

K o

n hy

ödyl

linen

L

29on

gelm

ien

selv

ittäm

ises

sä.

Lev

inne

isyy

sast

eVa

tsan

ja

lant

ion

Eri

kois

tutk

imus

M

onet

eri

kois

lääk

ärit

halu

avat

TT-

tai

MK

-tut

kim

ukse

n T

T(I

II)

/ M

K(0

)(B

)la

paro

tom

iass

a te

htäv

än l

evin

neis

yysa

stee

n m

ääri

tyks

en

L30

lisäk

si. T

Ton

ede

lleen

par

emm

in s

aata

vana

.

Seur

anta

Vats

an j

a la

ntio

n E

riko

istu

tkim

us

Yle

ensä

adj

uvan

ttiho

itova

stee

n ar

vioi

mis

eksi

. T

T(I

II)

(B)

Käy

tetä

än m

yös

mar

kker

eide

n ka

nssa

uus

iutu

mis

en

L31

tote

amis

een.

117

L Syöpä

Ko

htu

: ko

hd

un

kau

laD

iagn

oosi

Kuv

anta

min

enE

i in

diko

itu

Yle

ensä

klii

nine

n di

agno

osi.

MK

voi

aut

taa

rutii

nito

imen

pi-

mut

kikk

aiss

a ta

pauk

siss

a.L

32te

enä

(B)

Lev

inne

isyy

sast

eVa

tsan

ja

lant

ion

Indi

koitu

(B

)M

K o

soitt

aa k

asva

imen

ja

sen

paik

allis

en l

aaju

uden

M

K(0

) ta

i pa

rem

min

. Se

on p

arem

pi m

yös

lant

ion

TT

(III

)im

usol

muk

keid

en v

isua

lisoi

mis

essa

. Par

a-ao

rtaa

liset

im

usol

muk

keet

ja

virt

sanj

ohtim

et o

n m

yös

tutk

ittav

a.

Jois

saki

n ke

skuk

siss

a kä

ytet

ään

tran

srek

taal

ista

uä-

L33

tutk

imus

ta p

aika

llise

n in

vaas

ion

tote

amis

een.

?Uus

iutu

min

enVa

tsan

ja

lant

ion

Eri

kois

tutk

imus

M

K a

ntaa

par

empa

a tie

toa

lant

iost

a. B

iops

ia

MK

(0)

tai

(B)

(esi

mer

kiks

i im

usol

muk

kees

ta)

on h

elpo

mpi

teh

dä T

T-L

34T

T(I

II)

ohja

ukse

ssa.

Ko

htu

: ru

nko

Dia

gnoo

siU

ä(0

) ta

i M

K(0

)In

diko

itu (

B)

MK

voi

ant

aa a

rvok

asta

tie

toa

hyvä

n- j

a L

35pa

hanl

aatu

isis

ta k

asva

imis

ta.

118

L SyöpäKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Lev

inne

isyy

sast

eM

K(0

) ta

i E

riko

istu

tkim

us

Sekä

TT

että

MK

voi

vat

näyt

tää

kohd

unul

kois

en

TT

(III

)(B

)sa

irau

den.

MK

voi

näy

ttää

myö

s ko

hdun

sisä

isen

L

36an

atom

ian.

Lym

foo

ma

Dia

gnoo

siT

T(I

II)

Indi

koitu

(B

)T

Ton

hyv

ä im

usol

muk

ekoh

tien

arvi

oinn

issa

kok

o el

imis

töss

ä. S

e m

ahdo

llist

aa m

yös

biop

sian

, vai

kkak

in

koko

im

usol

muk

keen

poi

sto

on p

arem

pi, m

ikäl

i se

on

mah

dolli

sta.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us

Isot

oopp

itutk

imus

(ga

llium

) vo

i os

oitta

a pi

ilevä

t (I

II?)

(B)

taut

ipes

äkke

et (

esim

erki

ksi

med

iast

inum

issa

). P

ET

on

L37

käyt

össä

joi

ssak

in k

esku

ksis

sa.

Lev

inne

isyy

sast

eT

hora

x-T

T, v

atsa

n In

diko

itu (

B)

Sair

aude

n si

jain

tipai

kan

muk

aan

pään

ja

kaul

an

ja l

anti

on T

T(I

II)

tutk

imin

en v

oi m

yös

olla

tar

peen

. PE

Ton

lis

äänt

yvän

L

38ki

inno

stuk

sen

koht

eena

.

Seur

anta

TT

(III

) ta

i In

diko

itu (

B)

MK

-tut

kim

ukse

n m

erki

tys

pitk

äaik

aiss

eura

nnas

sa j

a M

K(0

)jä

ännö

smas

san

tote

amis

essa

lis

äänt

yy.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us

Isot

oopp

itutk

imus

ta o

n ha

rkitt

ava

galli

umpo

sitii

visi

ssa

L39

(III

)(B

)sa

irau

ksis

sa. P

ET

on k

äytö

ssä

jois

saki

n ke

skuk

siss

a.

119

L Syöpä

Tuki

- ja

lii

kun

tael

imis

tön

kas

vaim

etD

iagn

oosi

Rtg

(I)

+ M

K(0

)In

diko

itu (

B)

Kuv

anta

min

en j

a hi

stol

ogia

tuk

evat

toi

siaa

n. P

aras

ta

enne

n bi

opsi

aa, k

atso

Tuk

i- j

a lii

kunt

aelim

et, k

ohta

D.

Isot

oopp

itutk

imus

on

tarp

een,

jot

ta v

oida

an v

arm

istu

a,

L40

että

kys

eess

ä on

vai

n yk

si k

asva

in.

Lev

inne

isyy

sast

eP

aika

llis

en

Eri

kois

tutk

imus

Kat

so T

uki-

ja

liiku

ntae

limet

, koh

ta D

.sa

irau

den

MK

(0)

(C)

Keu

hkom

etas

taas

eiss

a T

T.L

41+

tho

rax-

TT

(III

)

Tun

tem

atto

man

pri

maa

ritu

um

ori

n m

etas

taas

itPr

imaa

ritu

umor

in d

iagn

oosi

Kuv

anta

min

enE

i in

diko

itu

Har

voin

hyö

dylli

nen.

Joi

taki

n po

ikke

uksi

a ru

tiini

toim

enpi

-er

ikoi

slää

käre

iden

, nuo

rten

pot

ilaid

en t

ai s

uotu

isan

L

42te

enä

(C)

hist

olog

ian

osal

ta.

Rin

ta –

kat

so k

oh

ta J

120

L SyöpäKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

MP

edia

tria

Rön

tgen

säte

ilyn

min

imoi

nti

laps

ille,

var

sink

in p

itkäa

ikai

ssai

raill

e

(Pää

n va

mm

at l

apsi

lla, k

atso

Tra

umat

, koh

ta K

)

Kes

kush

erm

ost

oSy

nnyn

näis

et h

äiri

ötM

K(0

)In

diko

itu (

C)

Var

ma

tutk

imus

kai

kiss

a ep

ämuo

dost

umis

sa, s

ääst

ää

rönt

gens

ätei

lyltä

. Sed

aatio

on

ylee

nsä

tarp

een

pikk

ulap

sille

. Vas

tasy

ntyn

eille

on

hark

ittav

a uä

-tu

tkim

usta

. Kol

miu

lotte

inen

TT

voi

olla

tar

peen

luu

ston

M

1an

omal

ioid

en v

isua

lisoi

mis

eksi

.

Poik

keav

a pä

än u

lkom

uoto

,U

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Uä

on i

ndik

oitu

, sill

oin

kun

etum

aine

n la

kiau

kile

on

?hyd

roke

falu

s,au

ki. S

illoi

n ku

n lu

usau

mat

ova

t ki

inni

/sul

keut

umas

sa.

?poi

kkea

vat

luul

iitok

set

Kal

lo-r

tg(I

)E

riko

istu

tkim

usM

K o

n in

diko

itu v

anhe

mm

ille

laps

ille.

(T

Tvo

i ol

la

M2

(C)

sopi

va, j

os M

K e

i ol

e kä

ytet

tävi

ssä.

)

Epi

leps

iaK

allo

-rtg

(I)

Ei

indi

koitu

H

eikk

o hy

öty.

rutii

nito

imen

pi-

teen

ä (B

)

MK

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imus

MK

on

ylee

nsä

tark

oitu

ksen

muk

aise

mpi

kui

n T

T.

isot

oopp

itut

kim

us(B

)K

ohta

ukse

naik

aine

n ja

koh

taus

tenv

älin

en S

PEC

Tso

pii

M3

(II)

myö

s pe

säkk

een

tote

amis

een

enne

n le

ikka

usta

.

121

M Pediatria

Lap

sen

kuur

ous

TT

(II)

, MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

Se

kä T

Tet

tä M

K v

oiva

t ol

la t

arpe

en l

apsi

lle, j

oilla

on

M4

(C)

synn

ynnä

inen

tai

inf

ektio

n ai

heut

tam

a ku

urou

s.

Hyd

roke

falu

s:

Nat

iivi

-rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)R

öntg

enku

vass

a tu

lee

näky

ä ko

ko l

äppä

järj

este

lmä.

?sun

tin t

oim

inta

häir

iö

(kat

so k

ohta

A10

)U

ä(0

) ta

i M

K(0

)In

diko

itu (

B)

Uä,

mik

äli

se o

n so

piva

, MK

van

hem

mill

e la

psill

e (t

ai

TT,

elle

i M

K o

le k

äyte

ttävi

ssä)

. Iso

toop

pitu

tkim

usta

M

5kä

ytet

ään

sunt

titoi

min

nan

arvi

oim

ises

sa.

Viiv

ästy

nyt

kehi

tys:

?C

PK

allo

n M

K(0

)E

riko

istu

tkim

us

Luu

stot

utki

muk

set

kasv

uhäi

riös

sä, k

atso

myö

s ko

hta

M6

(B)

M15

.

Pään

säry

tK

allo

-rtg

(I)

Ei

indi

koitu

Jo

s pä

änsä

rky

on s

itkeä

tai

jos

siih

en l

iitty

y kl

iinis

iä

rutii

nito

imen

pi-

oire

ita, l

ähet

e er

ikoi

slää

käri

n tu

tkim

uksi

in.

teen

ä (B

)

MK

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imus

L

apsi

lle M

K o

n pa

rem

pi, m

ikäl

i se

on

käyt

että

viss

ä,

TT

(II)

(B)

kosk

a se

sää

stää

rön

tgen

säte

ilyltä

. Mah

dolli

nen

M7

men

ingi

itti

ja e

nkef

aliit

ti, k

atso

myö

s ko

hta

A6.

122

M PediatriaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

?Sin

uiitt

i, ka

tso

myö

s N

SO-r

tg(I

)E

i in

diko

itu

Ei

indi

koitu

alle

5-v

uotia

ille,

kos

ka s

inuk

set

ovat

ko

hta

A13

rutii

nito

imen

pi-

kehi

ttym

ättö

mät

; lim

akal

von

paks

uunt

uma

voi

olla

te

enä

(B)

laps

illa

norm

aalil

öydö

s. Y

ksi

alik

ipat

tu O

M-p

roje

ktio

vo

i ol

la s

opiv

ampi

kui

n st

anda

rdi

OM

-pro

jekt

io l

apse

n M

8iä

n m

ukaa

n.

Kau

la j

a se

lkär

anka

– T

rau

mat

, ka

tso

ko

hta

KTo

rtic

ollis

ilm

an v

amm

aaN

atii

vi-r

tg(I

)E

i in

diko

itu

Epä

muo

tois

uus

joht

uu y

leen

sä s

pasm

ista

, eik

ä si

ihen

rutii

nito

imen

pi-

liity

mer

kits

eviä

luu

muu

toks

ia. J

os o

ire

jatk

uu,

teen

ä (B

)ko

nsul

taat

ion

jälk

een

void

aan

tarv

ita l

isäk

uvau

ksia

M

9(e

sim

erki

ksi

TT

).

Selk

ä- t

ai n

iska

kipu

Nat

iivi

-rtg

(I)

Indi

koitu

(B

)Il

man

syy

tä e

siin

tyvä

sel

käki

pu o

n la

psill

a ha

rvin

aine

n.

Infe

ktio

ta e

päilt

äess

ä on

seu

rant

a ta

rpee

n.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us

Jos

kipu

jat

kuu

ja j

os r

tg o

n no

rmaa

li. H

yödy

lline

n (I

I)(B

)ki

vulia

assa

sko

lioos

issa

.

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

K

atso

myö

s Se

lkär

anka

, koh

ta C

. MK

oso

ittaa

(B

)se

lkär

anga

n ep

ämuo

dost

umat

ja

sulk

ee p

ois

siih

en

liitty

vän

selk

äydi

nkan

avan

poi

kkea

vuud

en. M

K v

oi

M10

osoi

ttaa

myö

s nu

oruu

den

nika

mav

älile

vyva

urio

t.

?Spi

na b

ifid

a oc

culta

Nat

iivi

-rtg

(I)

Ei

indi

koitu

Y

lein

en m

uuto

s, e

i si

näns

ä m

erki

tyks

ellin

en (

edes

ru

tiini

toim

enpi

-en

uree

siss

a). N

euro

logi

set

oire

et e

delly

ttävä

t ku

itenk

inM

11te

enä

(B)

tutk

imuk

sia.

123

M Pediatria

Kar

valä

iskä

, sak

raal

i N

atii

vi-r

tg(I

)E

i in

diko

itu

Voi

olla

hyö

dyks

i va

nhem

mill

e la

psill

e.ku

oppa

rutii

nito

imen

pi-

teen

ä (B

)

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)U

ä vo

i ol

la h

yödy

ksi

vast

asyn

tyne

ille

piile

vän

selk

äydi

nvau

rion

jne

. seu

lom

isek

si.

M12

MK

(0)

Eri

kois

tutk

imus

(B

)M

K, e

rity

ises

ti jo

s on

neu

rolo

gisi

a oi

reita

.

Tuki

- ja

lii

kun

tael

imis

tö?M

uu k

uin

onne

ttom

uude

sta

Vahi

ngoi

ttune

iden

Indi

koitu

(B

)Pa

ikal

lisen

käy

tänn

ön m

ukaa

n; k

liini

kon/

radi

olog

inai

heut

unut

vam

ma,

al

ueid

en r

tg(I

)lä

hein

en y

htei

styö

ole

ellis

ta. L

uust

otut

kim

us a

lle 2

-?l

apse

n pa

hoin

pite

ly (

Pään

vuot

iaill

e kl

iinis

en k

onsu

ltaat

ion

jälk

een.

Voi

olla

va

mm

a, k

atso

koh

ta K

)jo

skus

tar

peen

van

hem

mill

ekin

lap

sille

. Aiv

ojen

T

T/M

K v

oi o

lla t

arpe

en, v

aikk

a ilm

eist

ä ka

llova

mm

aa

ei o

lisik

aan.

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

B)

Oso

ittaa

her

käst

i pi

ilevä

n se

lkär

anka

-M

13(I

I)/k

ylki

luum

urtu

man

.

Raa

jan

vam

ma:

ver

tailu

n R

tg(I

)E

i in

diko

itu

Rad

iolo

gin

kons

ulto

inti

tarp

een.

vuok

si v

asta

kkai

nen

puol

iru

tiini

toim

enpi

-M

14te

enä

(B)

124

M PediatriaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Lyhy

tkas

vuis

uus,

R

tg (

I),

Indi

koitu

2–18

-vuo

tiaat

: va

sen

(tai

ei

dom

inoi

va)

käsi

/ran

ne.

kasv

uhäi

riö

luus

toik

äkuv

aus

asia

nmuk

aisi

n K

esko

sina

syn

tyne

et j

a va

stas

ynty

neet

: po

lvi

välia

join

(B

)(s

pesi

alis

titut

kim

us).

Voi

olla

tar

peen

täy

dent

ää l

uust

on

kuva

ukse

lla s

ekä

hypo

tala

muk

sen

ja h

ypof

yysi

n M

15m

agne

ettik

uvau

ksel

la (

spes

ialis

titut

kim

ukse

t).

Ärt

yvä

lonk

kaU

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Uä

osoi

ttaa

effu

usio

t, jo

tka

void

aan

aspi

roid

a di

agno

stis

essa

ja

tera

peut

tises

sa t

arko

ituks

essa

. Rtg

-ku

vaus

ta v

oida

an l

ykät

ä, m

utta

sitä

tul

ee h

arki

ta, s

illoi

n ku

n oi

reet

jat

kuva

t. H

arki

ttava

iso

toop

pitu

tkim

usta

tai

M

K-t

utki

mus

ta, k

un e

päill

ään

Pert

hesi

n ta

utia

ja

kun

M16

natii

viku

vat

ovat

nor

maa

lit.

Ont

umin

enL

anti

o-rt

g(I

)In

diko

itu (

C)

Gon

adie

n su

ojau

s te

hdää

n ru

tiini

mai

sest

i, el

leiv

ät

suoj

ukse

t pe

itä k

liini

sen

epäi

lyn

koht

eena

ole

vaa

alue

tta. J

os e

päill

ään

epif

yysi

n lu

iska

hdus

ta, o

teta

an

late

raal

ikuv

at k

umm

asta

kin

lonk

asta

.

Uä

(0)

tai

Eri

kois

tutk

imus

Paik

allis

en k

äytä

nnön

, asi

antu

ntem

ukse

n ja

isot

oopp

itut

kim

us(B

)sa

atav

uude

n m

ukaa

n.M

17(I

I) t

ai M

K(0

)

Foka

alin

en l

uuki

puR

tg(I

) ja

uä

(0)

Indi

koitu

(B

)R

tg v

oi o

lla a

luks

i no

rmaa

li. U

ä vo

i ol

la h

yödy

lline

n et

enki

n os

teom

yelii

tissä

.

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us

MK

:n k

äyttö

on

lisää

ntym

ässä

.M

18(I

I) t

ai M

K(0

)(B

)

125

M Pediatria

Nak

suva

lon

kka,

U

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Rtg

voi

täy

dent

ää u

ä-tu

tkim

usta

, tai

sitä

voi

daan

?s

ijoilt

aanm

eno

käyt

tää,

elle

i as

iant

untij

oita

ole

saa

tava

na. R

tg-t

utki

mus

M

19on

ind

ikoi

tu v

anhe

mm

ille

laps

ille.

?Osg

ood–

Schl

atte

rin

taut

iP

olvi

-rtg

(I)

Ei

indi

koitu

V

aikk

a lu

usto

n rö

ntge

nmuu

toks

et n

äkyv

ät

rutii

nito

imen

pi-

Osg

ood–

Schl

atte

rin

taud

issa

, ne

men

evät

pää

llekk

äin

teen

ä (C

)no

rmaa

lien

löyd

öste

n ka

nssa

. Siih

en l

iitty

vää

pehm

ytku

dost

urvo

tust

a tu

lee

arvi

oida

klii

nise

sti

eikä

M

20ra

diol

ogis

esti.

Th

ora

xA

kuut

ti ke

uhko

tule

hdus

Tho

rax-

rtg

(I)

Ei

indi

koitu

E

nsim

mäi

set

ja s

eura

ntak

uvat

ova

t ta

rpee

n si

lloin

, kun

rutii

nito

imen

pi-

kliin

iset

löy

döks

et t

ai o

iree

t ja

tkuv

at t

ai k

un l

apsi

on

teen

ä (B

)va

ikea

sti

sair

as. R

inta

kehä

n rö

ntge

nkuv

an t

arve

tta o

n ha

rkitt

ava

tunt

emat

tom

asta

syy

stä

joht

uvas

sa

kuum

eess

a. L

apse

lla v

oi o

lla k

euhk

okuu

me

ilman

M

21kl

iinis

iä o

irei

ta.

126

M PediatriaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Tois

tuva

pro

dukt

iivin

en

Tho

rax-

rtg

(I)

Ei

indi

koitu

To

istu

vist

a ke

uhko

infe

ktio

ista

kär

sivi

llä l

apsi

lla o

nys

käru

tiini

toim

enpi

-yl

eens

ä no

rmaa

li th

orax

-rtg

(ke

uhko

putk

en s

einä

mie

n te

enä

(C)

paks

unem

ista

luk

uun

otta

mat

ta).

Rut

iinim

aine

n th

orax

-rt

g-se

uran

ta e

i ol

e ta

rpee

n, e

llei

ensi

mm

äise

ssä

kuva

ssa

tode

ta a

tele

ktaa

sia.

Epä

iltäe

ssä

kyst

istä

fib

roos

ia l

ähet

e M

22er

ikoi

slää

käri

lle.

Vie

rase

sine

en v

etäm

inen

T

hora

x-rt

g(I

)In

diko

itu (

B)

Inha

laat

ioan

amne

esi

ei a

ina

ole

selv

ä. B

ronk

osko

pia

onhe

nkee

n (e

päily

) in

diko

itu, v

aikk

a th

orax

-rtg

olis

i no

rmaa

li.

(kat

so k

ohta

K)

Isot

oopp

itutk

imus

/TT

voi

olla

hyö

dylli

nen

vähä

isen

an

sailm

an o

soitt

amis

essa

. Suu

ria

vaih

telu

ja

paik

allis

essa

käy

tänn

össä

ulo

shen

gity

skuv

ien,

lä

piva

lais

un, T

T-ku

vauk

sen

ja i

soto

oppi

tutk

imuk

sen

M23

(ven

tilaa

tiosk

intig

rafi

a) o

salta

.

Hen

gity

ksen

vin

kuna

Tho

rax-

rtg

(I)

Ei

indi

koitu

A

stm

aa s

aira

stav

illa

laps

illa

on y

leen

sä n

orm

aali

rutii

nito

imen

pi-

thor

ax-r

tg k

euhk

oput

ken

sein

ämän

lim

akal

von

teen

ä (B

)pa

ksun

emis

ta l

ukuu

n ot

tam

atta

. Äki

llise

ssä

selit

täm

ättö

mäs

sä h

engi

tyks

en v

inku

mis

essa

on

thor

ax-

rtg

indi

koitu

, syy

nä v

oi o

lla i

nhal

oitu

vie

rase

sine

M

24(e

dellä

).

Aku

utti

stri

dor

Kau

lan

nati

ivi-

Ei

indi

koitu

Epi

glot

tiitti

on

kliin

inen

dia

gnoo

si, m

utta

vie

rase

sine

enrt

g(I

)ru

tiini

toim

enpi

-m

ahdo

llisu

us o

n ot

etta

va h

uom

ioon

(ed

ellä

).M

25te

enä

(B)

127

M Pediatria

Sydä

men

siv

uään

iT

hora

x-rt

g(I

)E

i in

diko

itu

Läh

että

min

en e

riko

islä

äkär

ille

voi

olla

tar

peen

; ru

tiini

toim

enpi

-sy

däm

en u

ä vo

i us

ein

olla

ind

ikoi

tu.

M26

teen

ä (C

)

Mah

asu

oli

kan

ava

– Y

leis

et v

atsa

vaiv

at,

kats

o k

ohta

G

Intu

ssus

kept

ioN

atii

viva

tsa-

rtg

Indi

koitu

(C

)Pa

ikal

linen

käy

tänt

ö va

atii

pedi

atri

n, r

adio

logi

n ja

(I

I)ki

rurg

in l

ähei

stä

yhte

isty

ötä.

Jos

asi

antu

ntem

usta

on

käyt

että

viss

ä, s

ekä

uä e

ttä v

arjo

aine

perä

ruis

ke (

ilma

tai

bari

um)

voiv

at v

ahvi

staa

dia

gnoo

sin

ja o

hjat

a ho

itota

paa.

M27

Lisä

kuva

ntam

inen

Eri

kois

tutk

imus

(B)

Nie

lty v

iera

sesi

ne

Nat

iivi

vats

a-rt

gE

i in

diko

itu

Luk

uun

otta

mat

ta t

eräv

ää t

ai m

ahdo

llise

sti

myr

kylli

stä

(kat

so k

ohta

K)

(II)

rutii

nito

imen

pi-

vier

ases

inet

tä (

esim

erki

ksi

pari

stot

). K

atso

koh

ta K

. Jos

te

enä

(C)

on e

päva

rmuu

tta s

iitä,

onk

o vi

eras

esin

e tu

llut

ulos

, va

tsan

rtg

voi

olla

tar

peen

kuu

den

päiv

än k

ulut

tua.

Tho

rax-

rtg

(I)

Indi

koitu

(C

)Jo

s on

epä

varm

uutta

siit

ä, o

nko

vier

ases

ine

tullu

t ul

os,

M28

(myö

s ka

ula)

vats

an r

tg v

oi o

lla t

arpe

en k

uude

n pä

ivän

kul

uttu

a.

128

M PediatriaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Väh

äine

n va

tsan

tra

uma

Nat

iivi

vats

a-rt

gE

i in

diko

itu

Uä-

tutk

imus

ta v

oida

an k

äyttä

ä al

oitu

stut

kim

ukse

na,

(II)

rutii

nito

imen

pi-

mut

ta T

Ton

spe

sifi

mpi

ete

nkin

sis

äelin

ten

vam

mas

sa.

teen

ä (C

)R

tg-k

uvas

sa v

oi n

äkyä

vai

kean

tra

uman

luu

vaur

io.

Suur

en t

raum

an t

utki

mus

peri

aatte

et l

apsi

lle o

vat

sam

at

M29

kuin

aik

uisi

lle (

kats

o Su

uret

tra

umat

, koh

dat

K40

–K42

).

Raj

u ok

sent

amin

enU

ä(0

)In

diko

itu (

A)

Uä

voi

varm

ista

a hy

pert

rofi

sen

pylo

russ

teno

osin

et

enki

n si

lloin

, kun

klii

nise

t lö

ydök

set

ovat

M

30m

onitu

lkin

tais

et.

Tois

tuva

oks

enta

min

enM

aha-

suol

ikan

a-E

i in

diko

itu

Tät

ä oi

retta

esi

inty

y m

onis

sa y

htey

ksis

säva

n yl

äosa

n ru

tiini

toim

enpi

-va

stas

ynty

neen

obs

truk

tiost

a re

fluk

siin

, fer

men

toiji

in j

ava

rjoa

inet

utki

mus

teen

ä (C

)m

igre

enila

psiin

. Uä

voi

olla

hyö

dyks

i m

alro

taat

ion

vahv

ista

mis

essa

. Yle

mm

än r

uoan

sula

tusk

anav

an

varj

oain

etut

kim

ukse

t vo

ivat

kui

tenk

in o

lla t

arpe

en

mal

rota

atio

n m

ahdo

llisu

uden

poi

ssul

kem

isek

si, v

aikk

a va

tsan

rtg

olis

i no

rmaa

li. V

asta

synt

ynee

n va

rjoa

inet

utki

mus

teh

dään

eri

kois

tutk

imuk

sena

. Is

otoo

ppitu

tkim

usta

on

hark

ittav

a m

ahan

tyh

jent

ymis

en

M31

ja r

eflu

ksin

tut

kim

uksi

ssa.

Sitk

eä v

asta

synt

ynee

n U

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Var

hain

en (

alle

10

viik

koa)

ja

viip

ymät

tä t

ehty

ke

ltais

uus

tutk

imus

on

olee

llise

n tä

rkeä

.

Isot

oopp

itut

kim

usIn

diko

itu (

B)

Sapp

itieh

yen

laaj

enem

isen

puu

ttum

inen

(I

I)ei

sul

je p

ois

obst

rukt

iivis

en k

olan

giop

atia

n M

32m

ahdo

llisu

utta

.

129

M Pediatria

Perä

suol

iver

envu

oto

Isot

oopp

itut

kim

usE

riko

istu

tkim

us

Jos

Mec

kelin

div

ertik

keli

on m

ahdo

lline

n, t

ehdä

än

(II)

(B)

ensi

n is

otoo

ppitu

tkim

us. O

huts

uole

n va

rjoa

inet

utki

muk

set

voiv

at m

yös

olla

tar

peen

. Is

otoo

ppitu

tkim

us o

n m

yös

hyöd

yllin

en

tule

hduk

selli

sen

suol

isto

sair

aude

n tu

tkim

ises

sa.

End

osko

pia

on s

uota

vam

pi k

uin

kolo

nogr

afia

po

lyyp

pien

ja

tule

hduk

selli

sen

suol

isto

sair

aude

n ar

vioi

nnis

sa. U

ä so

pii

dupl

ikaa

tioky

stie

n M

33di

agno

soin

tiin.

Um

met

usN

atii

viva

tsa-

rtg

Ei

indi

koitu

M

onill

a no

rmaa

leill

a la

psill

a on

pal

jon

(II)

rutii

nito

imen

pi-

ulos

tem

ater

iaal

ia;

rönt

genm

uuto

sten

mer

kity

ksen

teen

ä (C

)ar

vioi

nti

on m

ahdo

tont

a. N

atiiv

ivat

sa-r

tg v

oi k

uite

nkin

au

ttaa

spes

ialis

tia v

aike

ahoi

tois

issa

tap

auks

issa

.

Varj

oain

etut

kim

usE

i in

diko

itu

Hir

schp

rung

in t

autia

epä

iltäe

ssä

potil

as l

ähet

etää

n ru

tiini

toim

enpi

-er

ikoi

slää

käri

lle j

a bi

opsi

aan

mie

luum

min

kui

n M

34te

enä

(B)

rönt

geni

in.

Palp

oita

va v

atsa

n/la

ntio

n U

ä(0

) ja

In

diko

itu (

B)

Mal

igni

teet

tia e

päilt

äess

ä ot

etaa

n lis

äkuv

iaky

hmy

nati

iviv

atsa

-rtg

erik

oist

unee

ssa

yksi

köss

ä.M

35(I

I)

130

M PediatriaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Uro

rad

iolo

gia

Enu

rees

iK

uvan

tam

inen

Ei

indi

koitu

U

ä ja

uro

dyna

amis

et t

utki

muk

set

voiv

at o

lla t

arpe

enru

tiini

toim

enpi

-si

tkei

ssä

enur

eesi

tapa

uksi

ssa.

M36

teen

ä (B

)

Jatk

uva

kast

elu

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)M

olem

pia

tutk

imuk

sia

void

aan

tarv

ita a

rvio

itaes

sa

kaks

oiss

yste

emiä

, jos

sa o

n ek

toop

pine

n vi

rtsa

njoh

din.

M37

Uro

graf

ia(I

I)In

diko

itu

Palp

oitu

mat

tom

at k

ivek

set

Uä

(0)

Indi

koitu

(B

)Pi

iloki

veks

en p

aika

ntam

isee

n in

guin

aalik

anav

asta

. MK

vo

i ol

la h

yödy

ksi

abdo

min

aalis

en l

aske

utum

atto

man

ki

veks

en p

aika

ntam

ises

sa, m

utta

yhä

ene

mm

än

M38

käyt

etää

n la

paro

skop

iaa.

Vir

tsat

eide

n di

lata

atio

n U

ä(0

)In

diko

itu (

B)

Paik

allis

et k

äytä

nnöt

tul

ee l

aatia

. Lie

vää

virt

sate

iden

diag

noso

inti

siki

övai

hees

sala

ajen

tum

aa v

oida

an n

orm

aalis

ti se

urat

a uä

-M

39tu

tkim

ukse

lla. H

erkä

sti

erik

oisl

ääkä

rille

.

131

M Pediatria

Tode

ttu v

irts

atie

infe

ktio

Kuv

anta

min

en,

Eri

kois

tutk

imus

Pa

ikal

linen

käy

tänt

ö va

ihte

lee

suur

esti.

Riip

puu

paljo

ltiuä

(0)

/ (C

)pa

ikal

lises

ta t

ekni

ikas

ta j

a as

iant

unte

muk

sest

a.is

otoo

ppit

utki

mus

Use

impi

en p

otila

iden

tul

isi

saad

a pr

ofyl

aktis

esti

(II)

/ k

ysto

graf

iaan

tibio

otte

ja, k

unne

s tu

tkim

ustu

loks

et v

alm

istu

vat.

(III

)Po

tilaa

n ik

ä va

ikut

taa

myö

s pä

ätök

siin

. Pal

jon

koro

stet

aan,

että

sät

eily

anno

s on

min

imoi

tava

; si

ksi

virt

satie

natii

vi-r

tg e

i ol

e in

diko

itu r

utiin

imai

sest

i (k

ivet

ha

rvin

aisi

a). A

sian

tunt

ijan

teke

mä

uä o

n tä

ssä

iäss

ä ke

skei

sin

kaik

ista

kuv

anta

mis

tutk

imuk

sist

a. S

en j

älke

en

isot

oopp

itutk

imus

ant

aa t

ieto

a m

unua

iste

n ra

kent

eest

a (D

SMA

), j

a se

on

käyt

ännö

ssä

syrj

äyttä

nyt

urog

rafi

an

tälla

isis

sa t

ilant

eiss

a. I

soto

oppi

tutk

imuk

sella

näh

dään

fu

nktio

ja

sulje

taan

poi

s tu

koks

en m

ahdo

llisu

us j

a si

tä

void

aan

käyt

tää

myö

s ky

stog

rafi

aan

(suo

ra t

ai

epäs

uora

) re

fluk

sin

osoi

ttam

isek

si. U

retr

okys

togr

afia

on

ede

lleen

tar

peen

nuo

rille

(al

le 2

-vuo

tiaill

e) p

ojill

e,

joill

a an

atom

ian

visu

alis

oint

i (e

sim

erki

ksi

uret

ran

läpä

t)

M40

on r

atka

isev

an t

ärke

ää.

132

M PediatriaKL

IIN

INEN

ON

GEL

MA

TUTK

IMU

S(A

NN

OS)

SUO

SITU

S(L

UO

KITU

S)KO

MM

ENTI

T

Valikoitu kirjallisuusluettelo

1 Royal College of Radiologists, Making the bestuse of a Department of Clinical Radiology:Guidelines for Doctors 4th Edition (ISBN 1-872599-37-0), Lontoo, Royal College ofRadiologists, 1998.

2 Henkilöiden terveyden suojelemisesta ionisoivansäteilyn aiheuttamilta vaaroilta lääketieteellisensäteilyaltistuksen yhteydessä ja direktiivin84/466/Euratom kumoamisesta 30 päivänäkesäkuuta 1997 annettu neuvoston direktiivi97/43/Euratom, (EYVL L 180, 9.7.1997, s. 22–27).

3 Roberts, C. J., ”Towards the more effective use ofdiagnostic radiology”, A review of the work ofthe RCR Working Party of the More EffectiveUse of Diagnostic Radiology 1976–1986, Clin Radiol, 1988, 39, s. 3–6.

4 National Radiological Protection Board & TheRoyal College of Radiologists, Patient DoseReduction in Diagnostic Radiology (ISBN 0-85951-327-0), Lontoo, HMSO, 1990.

5 RCR Working Party, ”A multi-centre audit ofhospital referral for radiological investigation inEngland and Wales”, BMJ, 1991, 303, s. 809–812.

6 RCR Working Party, ”Influence of the RoyalCollege of Radiologists’ Guidelines on hospitalpractice”, a multi-centre study, BMJ, 1992, 304, s. 740–743.

7 Roberts, C. J., ”The RCR Multi-Centre GuidelineStudy, Implications for clinical practice”, Clin Radiol, 1992, 45, s. 365–368.

8 NHS Executive, Clinical Guidelines: UsingClinical Guidelines to Improve Patient CareWithin the NHS (96CC0001), Leeds, NHSExecutive, 1996.

133

9 Sackett, D. L., Richardson, W. S., Rosenberg, W.,Haynes, R. B., Evidence Based Medicine (ISBN0-443-05686-2), Edinburgh, ChurchillLivingstone, 1997.

10 Dixon, A. K., ”Evidence based radiology”,Lancet, 1997, 350, s. 509–512.

11 NHS Executive, NHSE Clinical Guidelines(kirjelmän liite), Lontoo, NHS Executive, syyskuu 1996.

12 Audit Commission, Improving Your Image: Howto Manage Radiology Services More Effectively(ISBN 0-11-8864-14-9), Lontoo, HMSO, 1995.

13 Godwin, R., de Lacey, G., Manhire, A. (toim.),Clinical Audit in Radiology (ISBN 1-872599-19-2), Lontoo, Royal College of Radiologists, 1996.

14 The Ionising Radiation (Protection of PersonsUndergoing Medical Examinations ofTreatment–POPUMET) Regulations(SI1988/778), Lontoo, HMSO, 1988.

15 Field, M. J., Lohr, K. N. (toim.), Guidelines forClinical Practice: From Development to Use,Washington D.C., National Academy Press, 1992.

16 NHS Management Executive, Improving ClinicalEffectiveness: Clinical Guidelines 1993(EL(93)115), Lontoo, NHS ManagementExecutive, 1993.

17 Dubois, R. W., ”Should radiologists embrace orfear practice guidelines?”, Radiology, 1994, 192,s. 43–46A.

18 Grimshaw, J. M., Freemantle, N., Wallace, S. etal., ”Developing and implementing clinicalpractice guidelines”, Effective Health Care, 1994,8, s. 1–12.

134

19 Grimshaw, J. M., Russell, I. T., ”Achieving healthgain through clinical guidelines: 1. Developingscientifically valid guidelines”, Quality in HealthCare, 1993, 2, s. 243–248.

20 Eccles, M., Clapp, Z., Grimshaw, J. et al., ”Northof England evidence based guidelinesdevelopment project: methods of guidelinedevelopment”, BMJ, 1996, 312, s. 760–762.

21 Cluzeau, F., Littlejohns, P., Grimshaw, J. M.,Feder, G., Appraisal Instrument for ClinicalGuidelines, Lontoo, St George’s Medical School,1997.

22 American College of Radiology, AppropriatenessCriteria for Imaging and Treatment Decisions,Reston, VA, American College of Radiology,1995.

23 Bury, B., Hufton, A., Adams, J., ”Radiation andwomen of child bearing potential”, BMJ, 1995,310, s. 1022–1023.

24 National Radiological Protection Board, ”Boardstatement on diagnostic medical exposures toionising radiation during pregnancy and estimatesof late radiation risks to the UK population”,Documents of the NRPB, 1993, 4, s. 1–14.

25 National Radiation Protection Board / RCR /College of Radiographers, Diagnostic medicalexposures: Advice on exposure to ionisingradiation during pregnancy, Didcot, NRPB, 1998.

26 National Radiological Protection Board,Protection of the Patient in X-ray ComputedTomography (ISBN 0-85951-345-8), Lontoo,HMSO, 1992.

27 Leung, D. P. Y., Dixon, A. K.,”Clinicoradiological meetings: are theyworthwhile?”, Clin Radiol, 1992, 46, s. 279–280.

135

Liite

Luettelo laitoksista, joita kuultiin vuoden 1998UKRCR Guidelines -ohjeista.

Yliopistot jne.Academy of Medical Royal CollegesFaculty of Accident and Emergency MedicineFaculty of Dental Surgery, RCSFaculty of Clinical Oncology, RCRFaculty of Occupational MedicineFaculty of Public Health MedicineRoyal College of AnaesthetistsRoyal College of General PractitionersRoyal College of Paediatrics and Child HealthRoyal College of Physicians of LondonRoyal College of Physicians and Surgeons of GlasgowRoyal College of Physicians of EdinburghRoyal College of Physicians of IrelandRoyal College of PsychiatristsRoyal College of Obstetricians and GynaecologistsRoyal College of OphthalmologistsRoyal College of PathologistsRoyal College of Surgeons of EdinburghRoyal College of Surgeons of EnglandRoyal College of Surgeons of Ireland

Muut organisaatiotBritish Institute of RadiologyBritish United Provident AssociationMedical Defence UnionMedical Protection SocietyNational Radiological Protection BoardThe Patients’ Association

ErikoisryhmätAssociation of Chest RadiologistsBritish Society of Nuclear MedicineBritish Society of GastroenterologyBritish Society of Interventional RadiologyBritish Society of NeuroradiologistsBritish Medical Ultrasound SocietyBritish Society of Skeletal Radiologists

136

Dental Radiology GroupPaediatric RadiologistsMagnetic Resonance Radiologists Association UKRCR Cardiac GroupRCR Breast GroupRCR Clinical Directors’ GroupRCR Interventional Radiology Sub-CommitteeRCR Nuclear Medicine Sub-CommitteeRCR Paediatric GroupRCR/RCOG Standing Committee on Obstetric USRCR/RCP Standing Committee on Nuclear MedicineUK Children’s Cancer Study GroupUK Neurointervention GroupYhdistyneen kuningaskunnan vuoden 1998 RCR-ohjeitamuokattaessa EU:n lähettämiskriteereiksi (2000) kuultiinseuraavia tahoja:European Association of Nuclear MedicineEuropean Association of RadiologyUnion of European Medical Specialists

137

Euroopan komissio

Kuvantamistutkimuksia koskevatlähettämissuosituksetSäteilysuojelu 118

Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto

2001 – 137 s. – 10 x 19 cm

ISBN 92-828-9459-2

Hinta Luxemburgissa (ei sis. alv:a): 16 EUR