Teknologiayrittäjyyspäivät Case: Teknologiateollisuus Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.10.2014

Esityksen sisältö • Teknologiateollisuuden ja Suomen tilanne • Teknologiateollisuuden Yrittäjyysohjelma • Kasvutiimi-toiminta • Uusia liiketoimintamahdollisuuksia • Edunvalvonnan tavoitteita

2 23.8.2013

21.10.2014

Teknologiateollisuus – merkittävin elinkeino Suomessa

• 50 % Suomen koko viennistä. • 75 % Suomen koko

elinkeinoelämän t&k-investoinneista.

• Alan yritykset työllistävät suoraan noin 280 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 700 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta.

• Teknologiateollisuus ry:llä on yli 1 600 jäsenyritystä.

3

Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus

Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valmet, Valtra, Wärtsilä…

Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala…

Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, CGI, Codebakers, Codenomicon, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto…

Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec…

Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP...

21.10.2014 4

Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut EU-maista lähes eniten

21.10.2014 5

21.10.2014 6

Suomi ei pääse kasvuun tänäkään vuonna (Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu heinäkuussa 2014)

Bkt:n kehitys 2014/2013, %

Lähde: Consensus Forecasts, July 2014

Pohjois-Amerikka: +1,7 % USA +1,6 % Kanada +2,2 %

Länsi-Eurooppa: +1,5 % Saksa +2,0 % Iso-Britannia +3,0 % Ranska +0,7 % Italia +0,3 % Espanja +1,1 % Alankomaat +0,5 % Sveitsi +2,0 % Ruotsi +2,5 % Belgia +1,2 % Norja +2,0 % Itävalta +1,5 % Tanska +1,3 % Kreikka +0,2 % Suomi +0,1 % Portugali +0,9 % Irlanti +1,8 %

Lähi-ja Keski-Itä Saudi Arabia +4,1 % Israel +3,2 %

Aasia: +4,6 % Kiina +7,3 % Japani +1,5 % Intia +5,4 % Australia +3,1 % Etelä-Korea +3,6 % Indonesia +5,3 % Taiwan +3,3 % Thaimaa +1,1 % Malesia +5,3 % Singapore +3,7 % Uusi Seelanti +3,6 % Filippiinit +6,2 % Vietnam +5,6 %

Afrikka Etelä-Afrikka +1,9 % Nigeria +6,8 % Egypti +2,3 %

Etelä- ja Väli-Amerikka: +1,9 % Brasilia +1,1 % Meksiko +2,6 % Argentiina -1,2 % Venezuela -2,2 % Kolumbia +4,9 % Chile +2,8 % Peru +4,7 %

Keski- ja Itä-Eurooppa: +1,5 % Venäjä +0,2 % Turkki +3,0 % Puola +3,3 % Tšekki +2,5 % Romania +3,1 % Ukraina -5,3 % Unkari +2,8 % Slovakia +2,5 % Slovenia +0,4 % Liettua +3,1 % Latvia +3,4 % Viro +0,5 %

21.10.2014 7

Teknologiateollisuuden näkymät Suomessa

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa lähes viimevuotisella tasolla

80

90

100

110

120

130

140

1502005 = 100

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Muutos: 1-4,2014 / 1-4,2013, %

Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 4/2014.

Lähde: Tilastokeskus

-1 %

21.10.2014 8

Teknologiateollisuudessa epäyhtenäinen kehitys jatkunut

5060708090

100110120130140150160170180190200210

2005 = 100

Tietotekniikka-ala

Suunnittelu ja konsultointi

Kone- jametallituoteteollisuus

Metallien jalostus

Elektroniikka- jasähköteollisuus

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Muutos: 1-4,2014 / 1-4,2013, %

Lähde: Tilastokeskus

Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 4/2014. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2013: kone- ja metallituoteteollisuus 42 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 25 %, metallien jalostus 13 %, tietotekniikka-ala 13 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %.

0 %

+13 %

-1 %

-7 %

-6 %

21.10.2014 9

Julkisten menojen bkt-osuuden palauttaminen 2008 tasolle edellyttää noin 10 miljardin euron leikkauksia Verojen kiristäminen ei ole oikea ratkaisu tähän ongelmaan

42

44

46

48

50

52

54

56

58

60

2008 2009 2010 2011 2012 2013e 2014e 2015eSuomi Ruotsi Saksa

Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2014 21.10.2014 10

Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta, %

Teollisuus tuo lähes 90 prosenttia Suomen viennistä, mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista sektoria

350000

400000

450000

500000

550000

600000

650000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013Teollisuus Julkinen sektori

Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 21.10.2014 11

Työpaikkojen määrä Suomessa

21.10.2014 12

90

95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013e 2014e 2015e

Saksa

Alankomaat

Ruotsi

USA

Sveitsi

Suomi

Investoinnit Suomessa kehittyvät heikosti myös koko elinkeinoelämässä Yritysten kiinteät investoinnit

Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2014

Indeksi, 2005=100

Yrittäjyysohjelma 2014-15

Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma

• Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan

kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi ja kilpailukyvyn palauttamiseksi Suomessa. Ohjelmassa esitetään konkreettisia ratkaisuja, jotta pk-yritykset voisivat vastata odotuksiin kasvun, uudistumisen ja työllisyyden parantamiseksi.

• Yrittäjävaliokunta edustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä

sekä omistajayrittäjyyttä koskevaa asiantuntemusta Teknologiateollisuudessa. Sen puheenjohtaja toimii Teknologiateollisuuden hallituksen varapuheenjohtajana.

Suomeen on palautettava

kilpailukykyinen toimintaympäristö.

Pk-sektorin kasvua ja kansainvälistymistä

on edistettävä.

Yrittäjyysohjelman painopisteet

Toimintaympäristö - Verotus kannustamaan investointeja ja uudistumista. - Palautetaan suomalaisen työn kilpailukyky. - Kevennetään hallinnollista taakkaa. - Turvataan yritysten rahoitus.

Vienti ja kansainvälistyminen - Tuetaan yritysten kansainvälistymistä. - Nostetaan myynti- ja markkinointiosaaminen

kansainväliselle tasolle.

Liiketoiminnan strategia ja johtaminen - Panostetaan tutkimus-, kehitys- ja

innovaatiotoimintaan sekä strategiseen erikoistumiseen.

Operatiivinen toiminta - Parannetaan tuottavuutta ja kilpailukykyä

investointilaman jäljiltä. - Lisätään tietotekniikan hyödyntämistä

tuotteissa ja toiminnan tehostamisessa.

Toimintaympäristö kuntoon

ONGELMA RATKAISU

Kasvava sääntely kiristää yritysrahoituksen ehtoja. Julkisilla rahoitusinstrumenteilla ei oteta riskiä.

Julkista rahoitusta on kohdistettava myös uudistaviin ja riskipitoisiin hankkeisiin sekä viennin käynnistämiseen.

Työvoimakustannusten nousu ja jäykät työehdot ovat heikentäneet kilpailukykyä.

Työn hintaa ei saa nostaa lähivuosien aikana ja tuottavuus on otettava työehtojen kehittämisen

tavoitteeksi.

Alan koulutuksen vetovoimaisuus on heikkoa. Koulutuksen niukat resurssit ovat säästöjen kohteena.

Opetussisältöjä on uudistettava tarpeita vastaaviksi, yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä sekä työssä

oppimista on lisättävä.

Hallinnollinen taakka sekä viranomaisten päällekkäinen toiminta aiheuttavat tehottomuutta. Uudistuminen on hidasta.

Informaation keräämistä ja hallintaa on yksinkertaistettava ja sähköistettävä.

Viranomainen saa kysyä yksittäistä tietoa vain kerran.

Julkiset menot ovat kasvaneet 49 %:sta 58 %:iin bkt:sta vuoden 2008 jälkeen. Taso on OECD-maiden korkein.

Julkisten menojen osuus bkt:stä on palautettava vuoden 2008 tasolle.

Veroratkaisut ovat olleet lyhytjänteisiä ja poukkoilevia. Verotuksella ei vieläkään kannusteta investoimaan Suomeen.

Ns. Viron yritysveromalli sekä sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotuksen poisto

kannustaisivat investointeja Suomeen.

Vienti ja kansainvälistyminen tuo kasvun

ONGELMA RATKAISU

Pk-yrityksillä ei ole valmiuksia eikä riittävää tukea kansainvälistymiseen.

Pk-yritysten on kehitettävä omia vientituotteita ja vähennettävä riippuvuuttaan päähankkijoista.

Julkinen kansainvälistymisrahoitus ja –palvelut ovat uhattuina.

Viennin rahoitus on turvattava. Pk-palveluja ja rahoitusinstrumentteja on kehitettävä vastaamaan

yritysten tarpeita ja niiden tunnettuutta on parannettava.

Kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin koulutus ovat täysin riittämättömiä, eikä niitä arvosteta etenkään tekniikan alojen opinnoissa.

Myynti- ja markkinointitaitojen on kuuluttava opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Yhteistyötä oppilaitosten,

yritysten ja ulkomaisten osaajien kanssa on syvennettävä.

Pk-yrityksillä on heikko osaaminen innovaatioiden suojaamisesta esim. patentilla tai mallisuojalla.

Pk-yritysten IPR-osaamista ja IPR-järjestelmän strategista hyödyntämistä

on parannettava.

Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi

ONGELMA RATKAISU

Tuottavuuskehitys ja kilpailukyky ovat rapautuneet tuotantokoneiston ikääntyessä.

Yritykset investoivat, kun kannustimet saadaan kuntoon (verotus ja rahoitus).

Liiketoimintaosaamisessa on puutteita ansaintalogiikassa, talouden hallinnassa sekä johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyssä.

Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia liiketoimintakonsepteja ja johtamisjärjestelmiä.

Hallituksiin monipuolista osaamista.

Laadun ja prosessien kehittämisessä on heikkouksia verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin.

Pk-yritysten on panostettava t&k&i-toimintaan ja omien tuotteiden kaupallistamiseen.

Hyödynnetään tietotekniikan kasvavat mahdollisuudet

tuotteissa ja palveluissa.

Käynnistetään teollisen internetin ohjelma, jossa painopisteenä ovat pk-yritykset yli toimialarajojen.

Yrityksillä ei ole tarpeeksi hankintaosaamista. Hankintakoulutus on vähäistä eikä vastaa yritysten tarpeita.

Hankintaosaaminen on sisällyttävä opetukseen ja sitä on kehitettävä yhteistyössä yritysten kanssa.

Liiketoiminnan kokonaiskenttä

• 01/2015 • 1,5 päivää

• Johdanto • Globaalit trendit • Toimialaskenaariot • Strategiset

lähestymistavat • Erilaiset

strategiatyökalut • Workshop

Johtoryhmätyöskentely ja muutos

• 03/2015 • 2 päivää

• Johtoryhmien analyysi • Johtoryhmän rooli ja

tehtävät • Strategian

elävöittäminen • Virtuaalisuus ja

matriisissa johtaminen • Muutoksen johtaminen

ja vaikuttaminen

Talous, kasvu ja kannattavuus

• 04/2015 • 1,5 päivää

• Kasvu ja kannattavuus • Mitä tunnusluvut

kertovat? • Miten luomme

taloudellista arvoa • Mitkä ovat

päätöstemme taloudelliset vaikutukset

Asiakasfokus ja arvonluonti

• 06/2015 • 1,5 päivää

• Asiakasfokus ja

digitaalisuus • Arvonluonti asiakkaalle • Ratkaisuliiketoiminta • Mielikuvat ja brändi • Ulkoinen viestintä ja

vaikuttaminen

Hankinta, toimitusketju ja jatkuva parantaminen

• 08/2015 • 1,5 päivää

• Tehokas hankinta • Toimitusketjun hallinta • Jatkuva parantaminen

ja erinomaisuus • Laadun ja imagon

varmistus

Follow-up

• 09/2015 • 0,5 – 1 päivä

• Kasvuprojektien

esittely ja palaute

Koulutusohjelma kasvu- ja uudistumishaluisten pk-yritysten johtoryhmille • Tavoite: nostaa strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi • Ohjelma alkaa tammikuussa 2015 ja päättyy syyskuussa 2015 • Kehittämisohjelmaan kuuluu kuusi 1,5 – 2 päivän oppimismoduulia eli

yhteensä 9 päivää sekä yrityksen oma kasvuprojekti • Investointi ohjelmaan 8 500 euroa + alv 24 %/yritys sekä ruokailut ja

majoituskulut noin 1 250 euroa + alv/ henkil • Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Hanken & SSE:n kanssa • Ilmoittautuminen lokakuun loppuun mennessä: Eira Yrttiaho,

eira.yrttiaho@teknologiateollisuus.fi 040 569 2487, 09 192 3364

12.9.2014 19

21.10.2014 20

Kasvuryhmä

21.10.2014

Toiminnan lähtökohdat

21

1. Nopeimmin hyödynnettävä kasvupotentiaali Suomessa löytyy jo olemassa olevista ja

markkinoilla hyvin pärjäävistä yrityksistä.

2. Voimakkaan kehittämisen ja kasvun hakeminen ja vaatiminen on yritysten pääomistajien ja hallitusten tärkein vastuu omistajilleen, työntekijöilleen ja yhteiskunnalle.

3. Kasvun ylläpitäminen vaatii uutta nopeampaa ja hajautetumpaa johtamistapaa ”perinteiseen” johtamiseen verrattuna.

4. Menestyneiden kasvuyritysten kokemuksista voi olla merkittävää hyötyä muille kasvuyrityksille ja kasvuyrityksiksi haluaville.

21.10.2014

Kasvun lähteet Suomessa

22

Startupit

Keskisuuret

Pörssiyhtiöt

Merkittävä kasvupotentiaali ja nopeimmin hyödynnettävät kasvumahdollisuudet olemassa olevissa 10 - 1000 Meur yhtiöissä. Vaikuttavuus 5 vuoden sisällä.

Startup Sauna, Slush , Taivas&Helvetti yms. toiminta. Hyvä työ. Vaikuttavuus +10 vuoden päästä

--

21.10.2014

Kasvun lähteet Suomessa Pk-yrityskentässä

23

1. Kasvun tavoittelu tulee olla YRITYSVASTUU omistajille, työntekijöille, kumppaneille ja yhteiskunnalle

• Kasvun mahdollisuuksien etsiminen ja hyödyntäminen tulisi olla erityisesti yritysten omistajille, mutta myös hallituksille ja johdolle keskeisin osa ammattimaista ja vastuullista omistamista ja johtamista

• Yrityksen jatkuva kehittäminen ja kasvu ovat nykyisessä globaalissa ympäristössä myös parempaa riskien hallintaa kuin perinteinen pyrkimys riskien välttämiseen ja vanhassa pysymiseen

2. Kasvun ylläpitäminen vaatii uutta erilaista tapaa toimia ja johtaa verrattuna ”perinteiseen” yritykseen esim.

− Uusien mahdollisuuksien jatkuva etsiminen ja arviointi,

− Asiat suunnitellaan, analysoidaan ja päätetään nopeammin, vastuuta hajautetaan laajemmalle, epäonnistuminen OK

− Tehdään yhdessä jotain merkittävää – onnistumisten kautta syntyvä innostus vie voimakkaasti eteenpäin

3. Menestyneiden kasvuyritysten kokemuksista voi olla merkittävää apua toisille kasvuyrityksille ja kasvuyrityksiksi haluaville

21.10.2014

Toiminnan tavoitteet

24

1. Saada potentiaalisten kasvuyhtiöiden omistajat ja johto ymmärtämään rohkean kehittämisen välttämättömyys ja nostamaan yhdeksi päätavoitteekseen jatkuvan aktiivisen liiketoiminnan kehittämisen ja kasvun

2. Synnyttää positiivinen ja innostava kasvuyrityskulttuuri Kasvuryhmän yrityksissä ja laajemminkin Suomessa

3. Löytää konkreettisia keinoja ja menetelmiä , joita hyödyntämällä Kasvuryhmän jäsenet kasvavat nopeammin kuin ne kasvaisivat ilman tiimin muodostaman verkoston apua ja tukea.

Kasvutiimi-yritysten liikevaihto

2X viidessä vuodessa

Suomeen syntyy useita yli 100mEur

yrityksiä ja muutama yli 1mrEurn yritys

Lukumääräisesti

21.10.2014

Mihin osallistujina uskomme?

25

1. Suomi kaipaa positiivista kulttuurimuutosta ja nykyistä rohkeampaa kasvuhakuisuutta

- Paras kasvupotentiaali ja nopeimmin hyödynnettävät mahdollisuudet ovat jo olemassa olevissa kypsemmän vaiheen yrityksissä 20-800 Meur yhtiöissä

- Kasvuyrityksen johtaminen on erilaista kuin ”perinteisen yrityksen”

2. Lähden avoimin mielin etsimään uusia kasvu- ja toimintamahdollisuuksia Kasvuryhmän kanssa

- Positiivinen organisaation kulttuurimuutos ja asenne lähtee omistajista, hallituksesta ja johdosta, mutta koskee koko organisaatiota

3. Haluan auttaa myös muita kasvamaan

− Olen valmis jakamaan omia kokemuksiani - onnistumisia ja epäonnistumisia- ja annan ideoitani muiden hyödynnettäväksi

− Käytössäni on valtava määrä kumuloitunutta kokemusperäistä tietoa erilaisista kasvuun liittyvistä onnistumisista ja epäonnistumisista

4. Toiminnan kulmakivenä on keskustelujen luottamuksellisuus

− Toiminnan osana saamme tietoomme kokemuksia ja näkemyksiä, jotka eivät ole sellaisenaan julkisia (Chatham House Rules)

21.10.2014

Kasvuryhmä I. selvityksen aihepiiri

26

Miten etsiä kasvumahdollisuuksia ja hyödyntää nämä?

? ? ?

Mitä yritys on tehnyt kasvun käynnistämiseksi, miksi ja mitä johtopäätöksiä&oppeja näihin liitttyy?

t

r

21.10.2014

Ydinryhmä 15 yritystä ja 14 yksityishenkilöä

Kasvuryhmän laajentuminen

27

2013 =>

28.10.2014 Kasva Suomi! -tapahtuma

(käynnistää Kasvuryhmän laajentumisen)

Joulukuu 2014 =>

Ydinryhmä 15 yritystä ja 11 yksityishenkilöä

Kasvuryhmän ”Kasva Suomi!”-ohjelma 0,5 päivän tapahtumat eri paikkakunilla

Laajempi Kasvuryhmä-toiminta

• Tavoite: Saada mahdollisimman moni yrittäjä kiinnostumaan kasvusta ja Kasvuryhmä-toiminnasta • Osallistujat: 500 yrittäjää • Teema: Kasvuryhmän I. selvitys: ” Miten Kasvuryhmä-yritykset ovat etsineet ja hyödyntäneet

kasvumahdollisuuksia”

• Kokoontuu 2 kk välein • Etsii kasvumekanismeja (ts. Kasvutiimin I. selvitys)

Tavoite: 1. Saada laaja joukko yrittäjiä osaksi

Kasvuryhmä-toimintaa 2. Löytää konkreettisia keinoja ja

mekanismeja kasvun löytämiseksi

• Kokoontuu 2 kk:n välein • Vastaa Kasvuryhmä-selvitysten aiheiden

kartoittamisesta ja pohjustamisesta

21.10.2014 28

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia

21.10.2014 29

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia • Cleantech

– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat – puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen

mahdollistavat teknologiat • Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet

mahdollisuudet • Ohjelmistot ja pelit • Lääketieteellinen teknologia ja palvelut • Suomi dataliiketoiminnan keskuksena • Teollisuutta palveleva suunnittelutyö • Autoteollisuuden murros • Teollinen internet (anturit, iso data) • Arktinen ulottuvuus

Innovation networks ....... Energy efficiency trends

• Regulations – Efficiency requirements for electric motors such as fans and pumps – CO2 emission limits for non-road vehicles such as port cranes

• Technologies – Energy storages such as batteries, super capacitors, and fuel cells → wiser energy usage provided by electrification and hybridization → alternatives for fossil fuel – Energy-efficient components such as LED lights – Materials such as permanent magnets

Kuvat: Konecranes Sähköinen liikenne – Electro Mobility –toimialaryhmä Valaisinvalmistajat -toimialaryhmä

Finland: Hub of Data Business?

• Forerunner in internet security • Geologigal, -graphical and -polical stability • Low corruption (Transparency International) • Ubiqituos broadband penetration (+ new cabels coming) • Tecno-oriented and Internet-literate consumers (pilots) • Neutral country acting as a mediator and example • Leadership in innovations and education • Internet based on Finniss Software (e.g. Linux, MySQL,

IRC, SSH) -> Data Business to become the national strategy

2013

$67.2 billlion

8.7% annually

Size Growth

Cost of global network security

$400 billion

Cost of cyber crime

Undustrial Internet Service Bus Data storage

Innovation

Data-Switzerland ?

Via Finland

Arktiset liiketoimintamahdollisuudet 240 miljardia euroa! • Suomi on edistynyt arktisen teknologian ja ammattiosaamisen maa, jonka osaamisella

voidaan merkittävästi hyödyntää arktisessa avautuvia taloudellisia mahdollisuuksia ja tukea herkän arktisen luonnon ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen kestävän käytön mukaista hyödyntämistä

Team Arctic • Arktinen liiketoiminta edellyttää suomalaisilta yrityksiltä yhteistyötä sekä arktisen

osaamisen ja kestävien ratkaisujen näkyvää markkinointia maailmalla. Team Arctic kokoaa yhteen merkittävät yritykset kehittämään ratkaisuja ja yhteisiä liiketoimintakonsepteja arktisen alueen investointikohteisiin.

• Arktisen alueen markkinoiden kokonaisarvon nykyhetkestä vuoteen 2020 arvioidaan olevan noin 240 miljardia euroa.

• Arktisella alueella tarvitaan tulevaisuudessa kuljetus- ja jäänmurtopalveluiden lisäksi kaikkea televiestinnästä ja tietotekniikasta sää- ja olosuhdepalveluihin, uusiin satamakonsepteihin, rakentamiseen ja tilaratkaisuihin, teräsrakenteisiin ja niiden valmistusprosessiin, automaatioon, uusiin kuljetusratkaisuihin ja laivakonsepteihin, turvallisuuteen ja öljyntorjuntaan sekä uusiin energiaratkaisuihin.

22.4.2014 32

Courtesy of photo: Aker Arctic

INDUSTRIAL INTERNET – IMPACT ON EUROPE (BY GENERAL ELECTRIC 6/2013)

• Adoption of the Industrial Internet could add $2.8 Trillion to Europe’s GDP*) by 2030

• European productivity growth would be boosted by

0.75 percentage points over a baseline where the Industrial Internet has no impact.

• According to the European Commission 50% of jobs

today require technology skills, and 77% of all jobs will require these skills within the next decade.

*) The IMF (April 2013 WEO) estimates that nominal GDP in the Euro Area amounted to $ 12.2 T in 2012.

21.10.2014 34

Edunvalvonnan tavoitteita

Teknologiateollisuus ry:n strategia 2014-2015

Kasvun ja menestyksen rakentaja

TeknologiaSuomi nousuun!

Vaikuttavin suunnannäyttäjä

Kilpailukyky ja uudistuminen • Toimintaympäristö kilpailukykyiseksi • Osaamisesta kasvua ja työllisyyttä • Innovaatioista eväitä kansain-

väliseen liiketoimintaan • Digitalisaatiolla tehokkuutta ja uutta

liiketoimintaa

Työmarkkinoiden uudistaminen • Kustannuskilpailukyvyn

palauttaminen vientisektorivetoisesti • Yrityskohtaisuuden lisääminen • Työrauha pitäväksi

Kolme tavoitetta

• Valtiovalta pitää lupauksensa elinkeinoelämälle Luottamus ja ennustettavuus • Kannusteita ja ennustettavuutta investointien saamiseksi

Suomeen Luodaan kasvun edellytyksiä Suomeen • Mahdollistetaan yritysten uusiutuminen, kasvu ja nopea

kansainvälistyminen Uusia työpaikkoja Suomeen

36 23.8.2013

TeknologiaSuomi nousuun!