LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 fax 06 317 4817 kirjaamo.lansi@avi.fi

Vaasan päätoimipaikka Wolffintie 35 PL 200, 65101 Vaasa

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 126/2011/1

Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/476/04.08/2010

Annettu julkipanon jälkeen

13.10.2011

ASIA

Urjalan kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan laajentamista ja lietteen

kompostointia koskeva ympäristölupa, Urjala

HAKIJA

Urjalan kunta

PL 33

31761 URJALA

LAITOS JA SEN SIJAINTI

Urjalan kunnan keskustaajaman jätevedenpuhdistamo sijaitsee Urjalassa,

Salmin kylässä tilalla Puhdistamo RN:o 3:56. Kiinteistön rekisteritunnus on

887-436-3-56. Puhdistamon käyntiosoite on Koskuentie 76, Urjala.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 § 1 momentti ja 2 momentti 4 kohta

Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 momentti 13 a kohta

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetus 5 § 13 a kohta

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa

13.12.2010.

VALVONTAVIRANOMAINEN

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä Pirkanmaan

ELY-keskus) toimii tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena val-

vontaviranomaisena.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET

Pirkanmaan ympäristökeskus on myöntänyt jätevedenpuhdistamon ja kom-

postointikentän toiminnalle ympäristöluvan 5.12.2005, dnro PIR-2003-Y-422-

121. Puhdistamon ja Hakkarinjoen välinen purkuoja on määrätty viemäriksi.

2

Vaasan hallinto-oikeuden päätös 7.11.2007 (nro 7/0560/2, dnro

00378/06/5110)

Hämeen TE-keskuksen 26.6.2008 (dnro 898/5723/08) hyväksymä kalatalou-

dellinen tarkkailuhohjelma.

PUHDISTAMON SIJAINTI, SEN YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Puhdistamo sijaitsee haja-asutusalueella Urjalan kunnan Salmen kylässä.

Lähin asuinkäytössä olevan rakennus sijaitsee noin 500 metrin päässä puh-

distamolta.

Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Se ei sijaitse myöskään kaava-

alueella.

Ympäristön tila ja laatu

Purkupaikka

Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan viemäriksi määrätyssä avo-

ojassa 2,5 km matkan ja puretaan Hakkarinjokeen, joka on Tarpianjoen sivu-

haara. Vedet virtaavat Hakkarinjoessa 2 km ennen kuin Hakkarinjoki yhtyy

Tarpianjokeen.

Vesistön yleiskuvaus

Hakkarinjoki kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja Vanajaveden-

Pyhäjärven reitin osa-alueeseen. Ala-alue on Tarpianjoen vesistöalue

(35.28). Hakkarinjoki saa vetensä muutamasta yläpuolisesta järvestä kuten

Kotkajärvestä, Uurtaanjärvestä ja Kallijärvestä.

Hakkarinjoen valuma-alue on yläosaltaan suo- ja metsävaltaista. Järvet sijoit-

tuvat vesistön latvoille. Hakkarinjoen alaosalla järvisyys on vähäinen (0,8 %)

ja alue on hyvin peltomaista. Virtaamavaihtelut ovat siten suuria ja hajakuor-

mitus voimakasta valumaoloista riippuen. Ylivalumien aikana vesi on sa-

visamenteista ja runsasravinteista.

Hakkarinjoen valuma-alueen pinta-ala on yhteensä 200 km2 ja järvisyys on

4,9 %. Rutajärven alueen pinta-ala on Hakkarinjoen yhtymäkohdassa 380

km2 (järvisyys 14 %). Yhtymäkohdan jälkeen joesta käytetään nimeä Tarpian-

joki.

Tarpianjoki laskee Kylmäkosken kautta Jalantijärveen ja edelleen Vanajave-

den-Pyhäjärven reittiin Viialan kohdalla. Tarpianjoen vesistöalueen kokonais-

pinta-ala on 780 km2 ja järvisyys 6,2 %.

Kokemäenjoen vesistön kokonaissuunnitelmassa on esitetty seuraavat valu-

ma-arvot Tarpianjoen vesistöalueelle:

Keskiylivaluma MHq 45 l/s*km2

Keskivaluma Mq 7,2 l/s*km2

Keskialivaluma MNq 1,8 l/s*km2

3

Esitetyillä valuma-arvoilla saadaan seuraavat teoreettiset virtaamat:

Hakkarinjoki Rutajärvi Tarpianjoki

MHQ m3/s 9,0 17 35

MQ m3/s 1,4 2,8 5,6

MNQ m3/s 0,4 0,7 1,4

Rutajärven alapuolella Kortejärven luusuassa on säännöstelypato, jossa

säännelllään Rutajärven pinnankorkeutta ja veden juoksutusta Tarpianjo-

keen.

Vesistön tila

Hakkarinjoen veden laatu on hajakuormituksen vuoksi heikentynyt merkittä-

västi jo ennen Urjalan kirkonkylän jätevesien vaikutusta. Hakkarinjoen ja Tar-

pianjoen vesistöjen veden peruslaatu on savisamenteinen ja runsasravintei-

nen. Myös humusleima on kohtalaisen voimakas. Hakkarinjoessa esiintyy

myös lievää happivajetta, koska yläpuoliset järvet ovat matalia ja kärsivät

etenkin talvella hapenpuutteesta.

Vähäjärvisille ja peltovaltaisille alueille tyypillisesti veden laadun vaihtelut

ovat voimakkaita ja vallitseva veden laatu on sidoksissa valumatilanteeseen.

Alhaisten virtaamien aikana myös jätevesien vaikutus näkyy Hakkarinjoessa

etenkin hygieenisen likaantumisen voimistumisena ja ammoniumtypen li-

sääntymisenä.

Hakkarinjoen vesialueen laatu on yleisluokitukseltaan välttävä.

Virkistyskäyttö

Hakkarinjoen virkistykäyttökelpoisuusluokka vaihtelee tyydyttävästä välttä-

vään. Hygieeninen laatu pysyy kuitenkin pääosin tyydyttävänä. Hakkarinjoen

vesialueen voimakas sameus yhdessä rehevyyden ja hygieenisen likaantu-

misen kanssa vähentävät joen käyttömahdollisuuksia oleellisesti. Jätevesi-

kuormitus vaikuttaa erityisesti hygieeniseen veden laatuun, joka heikentää

joen sopivuutta uimiseen.

Urjalan kirkonkylän jätevedet aiheuttavat hygieenisen tilan heikkenemistä.

Laatuluokka laskee välttäväksi. Myös typpiyhdisteet lisääntyvät etenkin am-

moniumtypen pitoisuus. Käyttökelpoisuus vaihtelee purkualueella tyydyttä-

västä välttävään

Kalasto

Hakkarinjoen soveltuvuus kalastukseen ja kalastonhoitoon voidaan arvioida

välttäväksi. Seisovien pyydysten käyttömahdollisuus lienee likaantumisen

vuoksi vähäinen ja kyseeseen tulee lähinnä vapaakalastuksen harjoittaminen

(onkiminen).

Hakkarinjoen kalaston rakennetta sekä mahdollisten lohikalojen ja ravun

esiintymistä on selvitetty sähkökoekalastuksella vuonna 2009. Koealoja oli

4

kolme, joista yksi sijaitsi jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella ja

kaksi yläpuolella. Sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä yhdeksän kalala-

jia. Lukumääräisesti eniten saatiin kivisimppua (76 %), kivennuoliaista (7,1

%) ja madetta (5,7 %). Biomassaltaan eniten alueelta saatiin madetta ja sär-

keä. Lohensukuisia kaloja tai rapuja ei saatu saaliiksi.

ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA

Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitämi-

nen (Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EU). Hakkarinjoki ja Tarpianjoki

kuuluvat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen.

Vesienhoitosuunnitelmassa Tarpianjoki ja Hakkarinjoki on määritelty Tarpian-

joen vesimuodostumaksi. Vesimuodostuma on tyypiltään keskisuurten tur-

vemaiden joki ja se on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi ja kemialli-

selta tilaltaan hyväksi. Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelmassa vuo-

teen 2015 alueelle on yhdyskuntien osalta tavoitteeksi asetettu uusien siirto-

viemärien rakentaminen ja viemärilaitosten käyttö ja ylläpito. Toimenpideoh-

jelman mukaan viemäriverkostojen saneerauksella ja siirtoviemärien raken-

tamisella sekä puhdistamojen hyvällä hoidolla ja huollolla saavutetaan ekolo-

gisen tilan kannalta tarpeellinen fosforin poistotavoite vuoteen 2015 mennes-

sä.

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Urjalan uusi keskuspuhdistamo on valmistunut vuonna 2006. Siellä käsitel-

lään kunnan keskustaajaman viemäröintialueen noin 2300 asukkaan jäteve-

det. Lisäksi siellä käsitellään sakokaivolietteitä noin 1900 m3/a ja Nuutajärven

puhdistamon ylijäämälietteet (noin 300 m3/a).

Puhdistamolle on tarkoitus johtaa Nuutajärven alueen jätevesiä vuonna 2011.

Nuutajärven alueen jätevedet tuovat puhdistamolle noin 150 – 200 asukkaan

lisäkuormituksen, joka on otettu huomioon Urjalan keskuspuhdistamon suun-

nittelussa ja mitoituksessa.

Jätevedenpuhdistamo on biologiskemiallinen aktiivilietelaitos. Sen AVL on

2100.

Puhdistamolla muodostuvaa kuivattua lietettä kompostoidaan aumoissa

kompostointikentällä.

5

Puhdistamon tulokuormitus ja sen muutos

Taulukko 1. Urjalan jätevedenpuhdistamon tulevan jäteveden määrä, laatu ja

tulokuormitus vuosina 2005-2010:

Vuosi Q m3/d BOD7-ATU Fosfori Typpi

tark.

kerrat

koko

vuosi

mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d

2005 599 663 170 110 14 9,0 44 29,0

2006 661 629 190 120 11,0 6,6 45 28,0

2007 593 626 220 140 8,9 5,6 51 32,0

2008 735 724 180 130 8,7 6,3 46 33,0

2009 548 545 220 120 8,3 4,5 57 31

2010 726 738 230 170 7,3 5,4 51 38,0

Taulukko 2. Nuutajärven jätevedenpuhdistamon tulevan jäteveden määrä,

laatu ja tulokuormitus vuosina 2005-2010

Vuosi Q m3/d BOD7-ATU Fosfori Typpi

tark.

kerrat

koko

vuosi

mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d

2005 118 127 170 21,0 5,9 0,75 30 3,8

2006 148 125 96 12,0 4,0 0,50 28 3,5

2007 128 127 72 9,2 3,4 0,43 24 3,1

2008 184 141 54 7,6 2,8 0,39 19 2,7

2009 129 102 67 6,8 3,6 0,37 25 2,5

2010 133 100 67 6,7 3,2 0,32 28 2,8

Urjalan jätevedenpuhdistamolle tulee teollisuusjätevesiä teollisuussuodatti-

mia valmistavalta Parker Hannifin Oy:ltä. Nuutajärven alueelta tullaan puhdis-

tamolle johtamaan Iittala Group Oyj:n lasitehtaan jätevedet. Lasitehtaalta on

päässyt ajoittaan viemäriin kadmiumpitoisia jätevesiä. Kadmium on haitannut

keskuspuhdistamon puhdistamolietteen jatkokäyttöä.

Puhdistamon käsittelyprosessit

Jätevedet johdetaan puhdistamolle pääpumppaamoilta paineviemäreitä (2

kpl) pitkin.

Esikäsittely

Paineviemäristä jätevedet johdetaan välppätilaan, jossa jätevesi välpätään

porrasvälpällä. Välppäjäte puristetaan kuivaavalla välpepuristimella ja siirre-

tään poiskuljetettavaksi.

Porrasvälpältä jätevesi johdetaan hiekanerotusaltaalle, jossa jätevettä ilmas-

tetaan. Altaan pohjalle laskeutunut hiekka nostetaan mammut-pumpuilla hie-

kanpesurille, josta hiekka siirretään ruuvikuljettimella hiekka-astiaan ja erot-

tunut vesi palautetaan hiekanerotusaltaaseen ja orgaaninen aines ilmastusal-

taaseen.

Ilmastus

Hiekanerotuksen jälkeen jätevesi johdetaan ilmastusaltaaseen. Ilmastusallas

on yksilinjainen U-allas, joka on jaettu kahteen osaan, joista molemmat voi-

6

daan ohittaa erikseen. Allas on jaettu kevyillä väliseinillä lohkoihin oikovirta-

uksen estämiseksi.

Ilmastusallas on varustettu altaan pohjalle asennettavilla kumikalvoilmastimil-

la. Ilmastuskompressoreja on kaksi ja ne on varustettu taajuusmuuttajilla. Il-

mastusta säädetään altaiden happipitoisuuden perusteella säätöventtiileillä.

Painetukissa pidetään vakiopaine säätämällä kompressorien kierrosnopeutta.

Paineilmajärjestelmästä otetaan ilmaa myös hiekanerotusaltaaseen ja hie-

kanerotuksen mammutpumpuille.

Ferrisulfaatin syöttö

Ferrisulfaattia pumpataan sitä varten rakennetusta varastoaltaasta kaksipäi-

sellä syöttöpumpulla prosessiin: osa hiekanerotusaltaaseen ja osa ilmas-

tusaltaan loppuosaan. Ferrisulfaatti tuodaan puhdistamolle nestemäisenä.

Jälkiselkeytys

Ilmastusaltaasta vesi johdetaan kahteen selkeytysaltaaseen. Ylivirtausluu-

kuilla virtaama tasataan yhtä suureksi kumpaankin altaaseen. Molemmat al-

taat voidaan tarvittaessa ohittaa.

Selkeytysaltaat ovat vaakaselkeytysaltaita, joissa pohjalle laskeutuva liete

siirretään pohjalaahaimilla lietetaskuihin, joista se pumpataan palautusliet-

teenä ilmastusaltaaseen. Altaan yläosaan selkeytynyt vesi johdetaan poisto-

putkilla mittauksen kautta purkuviemäriin.

Pintaliete kerätään ryyppyruuhella pintalietekaivoon, josta se johdetaan sa-

kokaivolietteen vastaanottoyksikköön. Pintalietteen rejektivesi johdetaan sa-

kokaivolietealtaaseen.

Selkeytystä tehostetaan tarvittaessa polymeerisyötöllä, jolloin polymeeriliuos

pumpataan syöttösäiliöstä selkeytysaltaisiin johtaviin putkiin.

Ylijäämälietteen poisto ja lietteenkäsittely

Ylijäämälietettä poistetaan ilmastusaltaasta ja johdetaan tiivistämöön ja edel-

leen kuivaukseen. Liete kuivataan linkoamalla. Rejektivedet sekä tiivistämös-

tä että lingolta johdetaan sakokaivolietealtaaseen. Kuivattu liete siirretään lie-

telavalle.

Sakokaivolietteen vastaanotto

Sakokaivolietteet vastaanotetaan vastaanottoyksikköön, joka koostuu

vastaanottoaltaasta, porrasvälpästä ja pesevästä välpepuristimesta. Välpätty

sakokaivoliete johdetaan sakokaivolietevarastoon, josta se pumpataan pää-

sääntöisesti yöaikana prosessiin. Välppeet johdetaan välpeastiaan.

Teknisen veden pumppaus

Teknistä vettä käytetään lietteenkuivauksessa ja huuhteluissa. Sitä otetaan

lähtöaltaasta teknisen veden verkostoon.

7

Puhdistamon käsittelyprosessien mitoitus

Puhdistamon mitoituskuormitusarvot:

Asukasvastineluku, AVL (max.) 2100 (150 kg/BOD7/d)

Keskimääräinen virtaama, Qka 875 m3/d

Maksimivirtaama, Qmax 3000 m3/d

Mitoitusvirtaama, qmit 77 m3/h

Maksimimitoitusvirtaama, qmax 150 m3/h

BOD7-ATU 210 kg/d

Kokonaistyppi 45 kg/d

Kokonaisfosfori 9 kg/d

Prosessiyksiköiden tilavuudet ja pinta-alat:

Hiekanerotus 30 m3

Ilmastusallas 400 m3

Jälkiselkeytys 170 m2

Sakokaivolietevarasto 115 m3

Keskuspuhdistamon tilakuorma on nykyisellään noin 0,30 – 0,35 kg/BOD/m3,

joten käsittelytilavuus riittää hakemuksen mukaan myös lisäkuormitukselle.

Viemäriverkoston kuvaus

Viemäriverkoston kokonaispituus on 69 km. Kirkonkylän ja asemanseudun

verkoston pituus on 63 km, siirtoviemärin 4,5 km ja Nuutajärven verkoston pi-

tuus on 1,5 km. Kirkonkylän ja asemanseudun verkostossa on 10 km beto-

niputkia ja Nuutajärven verkostossa 0,5 km.

Viemäriverkostossa on yhteensä 20 pumppaamoa, joista 17 on kaukoval-

vonnassa. Siirtolinjalla on kuusi pumppaamoa. Nuutajärven varsinaisessa

verkostossa on kolme pumppaamoa.

Kemikaalien ja energian käyttö

Fosforin saostamiseen käytetään ferrisulfaattia. Selkeytyksen tehostukseen

ja lietteen kunnostukseen käytetään polymeeriä.

Kemikaali / luoki-

tus

Käyttö Varastomäärä

(t)

Varastointitapa

Ferrisulfaatti, C 0,2 t/d 40 Altaassa

Polymeeri 0,635 t/a 0,5 Säkeissä lietteen kuivaus-

huoneessa

8

Liikenne

Puhdistamon liikenne on melko vähäistä. Merkittävin liikennöinti tapahtuu

hoitokäyntien ja sako- ja umpikaivolietteen ajon yhteydessä. Myös kompostin

hoidosta ja valmiin kompostituotteen ja tukiaineiden ajosta aiheutuu liikennet-

tä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Puhdistamo on suunniteltu ja rakennettu vuosien 2005 ja 2006 aikana.

Suunnittelussa on otettu huomioon paras sen aikainen tekniikka. Esimerkiksi

välpepuristimissa on pesurit ja hiekanerotuksen jälkeen on hiekkapesuri. Sel-

keytyksen tehostamiseen käytetään polymeeria. Puhdistamolta vesi lähtee

pinnanalaisista putkistoista, joten ylimääräisten partikkeleiden joutuminen

lähtevään veteen on käytännössä mahdotonta. Koko puhdistamolla on käy-

tössä automatisoidut prosessit, jotka kuuluvat kaukovalvonnan piiriin.

YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN

Päästöt vesistöön

Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksessä Vaasan hallinto-oikeuden

päätöksellä muutettuna määrätään (lupamääräys 2) jätevesien puhdistusvaa-

timuksesta seuraavasti:

'Purkuojaan johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja puhdistustehojen on

puolivuosikeskiarvoina laskettuna oltava mahdolliset ohijuoksutukset, yli-

vuodot ja poikkeukselliset tilanteet mukaan lukien vähintään seuraavat:

Pitoisuusarvo Käsittelyteho

enintään vähintään

BOD7-ATU 12 mgO2/l 95 %

Kokonaisfosfori 0,5 mg/l 95 %

CODCr 125 mgO2/l 75 %

Kiintoaine 20 mg/l 90 %

Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentu-

aalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätösten 365/1994 ja

757/1998 edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätösten

edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.

Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasme-

talleja tai muita terveydelle taikka ympäristölle vaarallisia aineita.'

Urjalan keskusjätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettujen jätevesien or-

gaanisen aineen (BOD7ATU), fosforin ja typen pitoisuuksien, päästöjen sekä

9

poistotehojen (%) vuosikeskiarvot 2005 - 2010 ja arvio kuormituksesta muu-

toksen jälkeen:

Vuosi BOD7-ATU Fosfori Typpi

mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d %

2005 12 8,2 93 0,72 0,48 95 38 25 13

2006 12 7,8 94 0,66 0,42 94 34 21 25

2007 5,3 3,3 98 0,3 0,19 97 37 23 26

2008 7,5 5,4 96 0,46 0,34 95 29 21 38

2009 5,3 2,9 98 0,18 0,1 98 37 20 36

2010 7,3 5,4 97 0,28 0,21 96 37 27 30

arvio

2012

2,7 98 0,14 22 35

Orgaaninen kuormitus ja fosforikuormitus tulevat olemaan alle vuosien 2005

– 2009 tason huolimatta Nuutajärven taajaman jätevesien aiheuttamasta tu-

lokuorman kasvusta, koska keskuspuhdistamon puhdistustulokset ovat viime

vuosina parantuneet. Typpikuormitus jää samalle tasolle kuin vuosina 2005 -

2009.

Melu ja haju

Puhdistamoalueen toiminnoista aiheutuu ympäristöön jonkin verran hajuhait-

toja. Lietteen kompostoinnista kompostin rakentamisvaiheessa ja kääntöjen

yhteydessä syntyy hajua. Myös sakokaivolietteen vastaanotto aiheuttaa jon-

kin verran hajuhaittoja.

Melutasoja ei ole mitattu, mutta ne on arvioitu alhaisiksi. Kaikki puhdistamo-

toiminnoissa melua aiheuttavat koneet ja laitteet sijaitsevat sisätiloissa.

Puhdistamon melu- ja hajuhaitoista ei ole tullut ilmoituksia.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Puhdistamolla otetaan vastaan sako- ja umpikaivolietteitä (20 03 04) noin

1500 m3/a. Lietteet välpätään ja johdetaan käsittelyprosessiin.

Puhdistamolla syntyy jätteitä seuraavasti:

Jäte EWC-

koodi

Määrä Käsittely Varastointi

Lietteet 19 08 05 650 m3/a kompostointi Piha-alueella

aumassa

Välppäys- ja siivi-

löintijäte

19 08 01 6 t/a Toimitus kaatopai-

kalle

Piha-alueella

vaihtolavalla

Lietteen kompostointi

Puhdistamon kompostointikentällä käsitellään puhdistamon kuivattua lietettä,

jonka kuiva-ainepitoisuus on noin 15 %. Kompostointikenttä on asfaltoitu ja

suoto- ja valumavedet johdetaan puhdistamolle käsiteltäviksi. Lietteet kom-

postoidaan aumoissa. Seosaineena käytetään haketta noin 60 %. Aumat yh-

distetään neljä kertaa vuodessa isoksi aumaksi aumoja käännellen. Kompos-

10

toitu liete siirretään jälkikypsytyskentälle, joka sijaitsee kompostointikentän

läheisyydessä. Myös jälkikypsytyskenttä on asfaltoitu ja viemäröity puhdista-

molle.

Kompostoidun lietteen kadmiumpitoisuus rajoittaa hyötykäyttöä. Sitä ei ole

voitu käyttää maanparannusaineena. Kompostoitunutta lietettä on käytetty

kaatopaikan maisemointiin. Hakija selvittää edelleen lietteen hyötykäyttö-

mahdollisuuksia. Mikäli lietettä käytetään maanviljelyssä, hyötykäytössä ja

näytteenotossa noudatetaan ympäristöministeriön ohjetta 'Puhdistamoliet-

teen käyttö maanviljelyssä'.

Kompostontikentälle mahtuu lietettä noin 700 m3. Jälkikypsytyskentällä voi-

daan varastoida lietettä noin 1300 m3, mikä vastaa kahdessa vuodessa syn-

tyvän lietteen määrää.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

Keskusjätevedenpuhdistamon jätevesipäästöjen vaikutuksia vesistöön tark-

kaillaan kolmesta tarkkailupisteestä. Piste 10 sijaitsee Hakkarinjoessa jäte-

vesien purkupaikan yläpuolella, piste 9 Hakkarinjoessa purkupaikan alapuo-

lella ja tarkkailupiste 7 Hakkarinjoessa alajuoksulla purkupaikan alapuolella.

Hakkarinjoen veden laatu purkupaikan yläpuolella

Jätevesien purkupaikan yläpuolella happitilanne on ollut tyydyttävä. Vuosien

1987-2010 keskiarvo on ollut 9,2 mg/l. Pitkällä aikavälillä happitilanne on hei-

kentynyt jonkin verran.

Veden samentuneisuus on erittäin voimakasta. Tulvakausien eroosio, ruop-

paukset ja ojitukset ovat lisänneet ajoittain sameutta. Sameustaso on monin-

kertainen puhtaisiin jokivesiin verrattuna. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna

samentuneisuus on jonkin verran vähentynyt

Sähkönjohtavuus on hieman luonnontilaa suurempi mm. peltovalumien takia.

Veden pH on pysynyt normaalina (keskiarvo 6,6). Humusleima vedessä on

voimakas.

Kokonaistypen keskipitoisuus on ollut keskimäärin 1000 µg/l, kun luonnonta-

so ruskeissa ojavesissä on luokkaa 400 - 600 µg/l. Ammoniumtypen pitoi-

suus on pieni keskimäärin 33 µg/l. Kokonaisfosforia on kiintoaineksesta joh-

tuen runsaasti, keskimäärin 60 µg/l. Pitkällä ajanjaksolla tarkasteltuna koko-

naistypen määrä on hieman kasvussa ja fosforipitoisuus lievästi laskussa.

Hygieeninen veden laatu on ollut pääsääntöisesti tyydyttävä, mutta ajoittain

vedenlaatu on ollut huono, mikä osoittaa jätevesiä joutuvan ajoittain Hakka-

rinjoen yläjuoksullekin.

11

Hakkarinjoen veden laatu purkupaikan alapuolella (piste 9)

Jätevesien vaikutus purkupaikan alapuoliseen veteen näkyy hygieenisen ve-

den laadun heikkenemisenä ja ravinnepitoisuuksien nousuna. Kokonaistyp-

pipitoisuus kohoaa eniten, mutta myös ammoniumtyppipitoisuus lisääntyy

selvästi. Happitilanteeseen kuormitus ei vaikuta kovin merkittävästi. Sähkön-

johtavuus kohoaa hieman jäteveden sisältämien suolojen vaikutuksesta.

Kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 73 µg/l. Fosforipitoisuus on ko-

honnut keskimäärin 13 µg/l yläpuoleen verrattuna (+ 18 %). Keskialivirtaa-

malla jätevesistä johtuva laskennallinen lisäys on noin 3-6 µg/l, joten fosfori-

pitoisuuteen vaikuttaa merkittävästi myös Hakkarinjoen varsilta tuleva haja-

kuormitus. Hajakuormitus näkyy myös sameuden lisääntymisenä.

Kokonaistyppipitoisuus on ollut keskimäärin 1440 µg/l. Typpipitoisuus on ollut

keskimäärin 440 µg/l suurempi (+44 %) kuin yläpuolella. Keskialivirtaamalla

laskennallinen lisäys olisi 600 µg/l, joten typpipitoisuuden nousu johtuu aino-

astaan jätevesipäästöstä.

Ammoniumtyppipitoisuus on ollut keskimäärin 310 µg/l. Ammoniumtyppipitoi-

suus on kohonnut keskimäärin 280 µg/l yläpuoleen verrattuna eli kymmen-

kertaistunut. Keskialivirtaamalla laskennallinen lisäys olisi 450 µg/l, joten

ammoniumtyppipitoisuuden nousu johtuu vain jätevesistä.

Veden hygieeninen laatu heikkenee purkupaikan alapuolella ajoittain voi-

makkaasti. Kolibakteereja on ollut keskimäärin 994 kpl/dl. Uimiseen sopivan

veden raja-arvo (alle 1000 kpl/dl) on kuitenkin alitettu ja keskiarvo on ollut

vain 138 kpl/dl.

Hakkarinjoen veden laatu alajuoksulla purkupaikan alapuolella (piste 7)

Hakkarinjoen alajuoksu on laajojen peltoaukeiden ympäröimä, joten joen ha-

jakuormitus on voimakasta. Vesi samenee edelleen alajuoksulla ja ravinnepi-

toisuudet kohoavat. Typpipitoisuuden nousu on ollut keskimäärin 13 % (kes-

kiarvo 1770 µg/l) ja fosforipitoisuuden nousu 14 % (keskiarvo 73 µg/l) verrat-

tuna purkualueen (piste 9) pitoisuuksiin. Ammoniumtypen pitoisuus laskee

alajuoksulla. Myös veden hygieeninen laatu paranee, mutta on edelleen vält-

tävä.

Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen

Tarpianjoen yläosan (Hakkarinjoki) osalta jätevesien kalataloudellisia vaiku-

tuksia selvitetään kolmen vuoden välein tehtävillä sähkökoekalastuksilla ja

kalastustiedustelulla. Ensimmäiset sähkökoekalastukset tehtiin kesällä 2009

ja ensimmäinen kalastustiedustelu tehdään vuonna 2013.

Sähkökoekalastuksen mukaan Tarpianjoen kalasto ei jätevesien purkualueen

alapuolella erottunut merkittävästi purkualueen yläpuolisesta kalastosta.

12

Jätevesipäästöjen vaikutukset purkuvesistön laatuun

Hakemuksessa on arvioitu uudessa tilanteessa (Nuutajärven jätevesiä käsi-

tellään puhdistamolla) keskuspuhdistamon orgaanisen aineen, kokonaisfos-

forin ja kokonaistypen päästöjen aiheuttamat laskennalliset pitoisuusmuutok-

set Hakkarinjoessa ja Tarpianjoessa eri virtausolosuhteissa

Hakkarinjoki Tarpianjoki

MHQ

m3/s

MQ

m3/s

MNQ

m3/s

MHQ

m3/s

MQ

m3/s

MNQ

m3/s

9 2,4 0,4 35 5,6 1,4

BOD7-ATU (mg/l) 0,00 0,01 0,08 0,00 0,01 0,02

Kokonaisfosfori (µg/l) 0,18 0,68 4,05 0,05 0,29 1,16

Kokonaistyppi (µg/l) 28 106 637 7 45 182

Hakkarinjoessa orgaanisen kuormituksen vaikutukset happipitoisuuteen ovat

vähäisiä. Teoreettisesti laskien ammoniumtyppikuormitus vaikuttaa huomat-

tavasti enemmän happipitoisuuksiin. Käytännössä näitäkään vaikutuksia ei

ole todettu, koska nitrifikaatio on hidasta ja happivaje ehtii korvautua luontai-

sella ilmastumisella. Ammoniumtypen nitrifikaatiolla ei hakemuksen mukaan

ole saavutettavissa merkittäviä hyötyjä, koska sillä ei ole käytännössä vaiku-

tuksia Hakkarinjoen happitilanteeseen.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttö- ja päästötarkkailu

Käyttötarkkailu

Puhdistamolla pidetään säännöllisesti hoitopäiväkirjaa. Käytössä on myös

sähköinen kirjanpito. Käyttötarkkailun tiedot kirjataan mahdollisimman tarkas-

ti kirjaan. Käyttötarkkailun määritykset tehdään arkipäivisin samaan aikaan

vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Vähintään kahdesti viikossa määrite-

tään lähtevästä vedestä pH ja liuennut fosfaattifosfori ja tulokset kirjataan.

Ohitukset puhdistamolta ja verkostosta kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Käyttö-

tarkkailutiedoista täytetään vuosittain yhteenvetokaavake, joka toimitetaan

kuormitusyhteenvedon laatijalle.

Kuormitus- ja päästötarkkailu

Lupaehtojen toteutumista seurataan kuusi kertaa vuodessa. Joka toinen kuu-

kausi tulevasta ja lähtevästä vedestä kerätään automaattiottimin vuorokau-

den kokoomanäytteet, joiden tilavuus on 10 litraa. Osanäytteet otetaan 15

minuutin välein ja osanäytteen tilavuus on 100 ml. Näytteenottimiin on asen-

nettu virtaamaohjaus, jolloin osanäyteväli säädetään niin, että vuorokaudes-

sa saadaan noin sata näytettä. Tulevan veden näyte otetaan välpän jälkeen

kourusta ennen rejektejä ja lähtevän veden näyte selkeyttämön jälkeen des-

infiointialtaan mittapadolta virtaavasta vedestä.

13

Kokoomanäytteestä otetaan laboratoriota varten noin kahden litran erä näy-

tettä huolellisesti sekoittaen. Kokoomanäytteestä analysoidaan seuraavaa:

- pH

- sähkönjohtavuus

- CODCr

- Kiintoaine

- BHK7-ATU

- kokonaisfosfori

- kokonaistyppi

Lähtevän veden näytteestä analysoidaan lisäksi:

- ammoniumtyppi

- liukoinen fosfori

- liukoinen rauta

- alkaliniteetti

Ilmastusaltaan kertanäytteistä määritetään kiintoaine. Lisäksi lähtevästä ve-

destä otetaan kertanäyte fosforimääritystä varten näytteenoton luotettavuu-

den kontrolloimiseksi.

Tarkkailukerran yhteydessä tarkistetaan näytteenoton oikeellisuus, ajoittain

virtaamamittaus (kolmiopato; avautumiskulma 90 o), lietteenpoisto, kemika-

lointi (kolorimetritarkastus) ja tarvittaessa syöttömäärän tarkistus ja lähtevän

veden pH. Mikäli puhdistamon toiminnassa on analyysitulosten ja muiden

havaintojen perusteella puutteita, tilanteen korjaamiseksi annetaan ohjeet.

Raportointi

Tarkkailutulokset ilmoitetaan heti niiden valmistuttua kirjallisesti valvontavi-

ranomaiselle ja puhdistamon hoitajalle. Selvät ajovirheet pyritään korjaamaan

ohjein. Tulokset toimitetaan viranomaiselle myös sähköisesti laskentajaksoit-

tain. Vuosittain laboratorio- ja käyttötarkkailutuloksista laaditaan yhteenveto,

jossa saavutettua tulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenveto toimitetaan

myös Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailussa nouda-

tetaan velvoitetarkkailun yleisohjetta.

Kompostoinnin tarkkailu

Kompostoidusta lietteestä otetaan kerran vuodessa näyte, josta analysoi-

daan mm. raskasmetallit.

Vesistötarkkailu

Jätevedenpuhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan kolmelta Hakkarinjo-

essa sijaitsevalta havaintopaikalta. Havaintopaikat ovat seuraavat:

Puhdistamon yläpuoli (nro 10)

Puhdistamon alapuoli (nro 9)

Hakkarinjoen alajuoksu (nro 7)

14

Tarkkailunäytteet otetaan uoman keskikohdalta noin puolesta vesisyvyydestä

neljä kertaa vuodessa: talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä. Tarkkailukerran

yhteydessä arvioidaan virtaama.

Näytteistä analysoidaan:

- lämpötila

- happi

- hapen kyllästysprosentti

- sameus

- kiintoaine

- sähkönjohtavuus

- väri

- pH

- väri

- CODMn(kemiallisiin reaktioihin kuluvan hapen määrä)

- kokonaistyppi

- Ammoniumtyppi

- Kokonaisfosfori

- lämpökestoiset bakteerit

Tuloksista laaditaan vuosittain vuosiyhteenveto, jossa tarkastellaan kuormi-

tusta, vesistön tilaa ja kuormituksen mahdollisia vaikutuksia veden laatuun.

Vuosiyhteenveto lähetetään tiedoksi valvontaviranomaiselle ja Urjalan kun-

nan ympäristöviranomaiselle.

Kalataloustarkkailu

Jätevedenpuhdistamon kalataloudellisia vaikutuksia Tarpianjoessa seurataan

Hämeen TE-keskuksen 26.6.2008 (dnro 898/5723/08) hyväksymän tarkkai-

luohjelman mukaisesti.

Vaikutuksia tarkkaillaan kolmen vuoden välein tehtävillä sähkökoekalastuksil-

la ja kalastustiedustelulla. Ensimmäiset sähkökoekalastukset on tehty kesällä

2009. Ensimmäinen kalastustiedustelu tehdään vuonna 2013 vuoden 2012

kalastuksesta.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Häiriötilanteissa mm. pitkäkestoisten sähkökatkojen aikana joudutaan turvau-

tumaan ohijuoksutuksiin viemäriverkoston ylivuotokohdilla, joita on pump-

paamoiden yhteydessä ja puhdistamolla. Myös ylivirtaamakausilla (sade- ja

sulamiskaudet) saattaa vettä päästä viemäriin siinä määrin, että joudutaan

turvautumaan ohijuoksutuksiin.

Keskuspuhdistamon viemäriverkostossa ei ole jouduttu ylivirtaaman vuoksi

ohijuoksutuksiin. Poikkeuksena on kevät 2011, jolloin jouduttiin ohijuoksutuk-

siin lietteen kuivauksen ongelmien vuoksi.

Vesi- ja viemärilaitokselle on hankittu Labko Oy:n toimittama kaukovalvonta-

järjestelmä, joka hälyttää määrätyistä häiriötilanteista GSM-verkon

15

välityksellä päivystysvuorossa olevalle henkilölle.

KORVAUKSET

Hakemuksen mukaan korvattavia haittoja ei synny.

Veden laadun seurannan perusteella veden laatu on tyydyttävä hajakuormi-

tuksen vuoksi jo Hakkarinjoen yläjuoksulla. Hajakuormituksesta johtuva ve-

den samentuneisuus ja ajoittainen veden vähyys heikentävät jo sinänsä Hak-

karinjoen soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Jätevesien on todettu heikentävän

lähinnä hygieenistä veden laatua. Koska uiminen joessa on vähäisen virtaa-

man vuoksi rajoitettua, jätevesistä aiheutuvaa haittaa ei voida pitää kovin

suurena. Kuormituksen vaikutukset eivät ulotu merkittävästi Tarpianjokeen

saakka.

Länsi-Suomen vesioikeus tai Pirkanmaan ympäristökeskus eivät ole lupia

myöntäessään todenneet korvattavia haittoja. Jätevesien aiheuttama kuormi-

tus on koko ajan vähentynyt, joten tilanne on aiempaa parempi. Näin ollen

korvattavia haittoja ei hakijan käsityksen mukaan synny nykyisessä tilantees-

sa eikä myöskään sen jälkeen, kun Nuutajärven jätevesiä aletaan käsitellä

keskustaajaman puhdistamolla, koska kuormitus on pienempi kuin vuosien

2005-2009 kuormitustaso.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

4.5.2011

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Urjalan kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen alue-

hallintoviraston ilmoitustauluilla 31.5. – 30.6.2011. Ympäristölupahakemusta

koskeva ilmoitus on julkaistu Urjalan Sanomissa 1.6.2011. Ympäristölupaha-

kemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä

Urjalan kunnantoimiston neuvonnassa.

Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia

erityisesti koskee.

Tarkastukset

29.8.2011

Lausunnot

Valkeakosken kaupunki, ympäristöjaosto 21.6.2011:

Nuutajärven pois jäävä puhdistamo ei ole viime vuosina pystynyt täyttämään

kaikkia sille asetettuja lupaehtoja. Jätevesien johtaminen isommalle saneera-

tulle puhdistamolle parantaa Nuutajärven veden tilaa. Nuutajärven verkosto

tulisi saneerata vuotovesien vähentämiseksi.

Purkuojaan johdettavan jäteveden puolivuosikeskiarvot ja käsittelytehot tulee

olla vähintään:

16

käsittelyteho

BOD7-ATU 12 mgO2/l 95 %

Fosfori 0,5 mg/l 95 %

CODCr 125 mgO2/l 75 %

Kiintoaine 20 mg/l 90 %

Puhdistamon typenpoisto on ollut vaatimatonta. Vesistöön menevä typpi-

kuormitus on happea kuluttavaa ammoniumtyppeä. Puhdistamolla tulisi tutkia

ajotapaa, jolla saavutettaisiin edes kohtuullinen typenpoisto.

Puhdistamon tarkkailua on jatkettava tarkkailuohjelman mukaisesti kuudesti

vuodessa lupaehtojen seuraamiseksi.

Kuormitustarkkailut ja purkuvesistön tarkkailutulokset on toimitettava Urjalan

kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi on ilmoitettava poikkeuksel-

liset tilanteet ja ohijuoksutukset välittömästi.

Hämeen ELY-keskus, kalatalousryhmä 14.7.2011:

Keskuspuhdistamolla on Pirkanmaan ympäristökeskuksen 31.5.2005 myön-

tämä lupa, johon Vaasan hallinto-oikeus 7.11.2007 lisäsi Hämeen TE-

keskuksen (nykyisin ELY-keskus) vaatimuksesta kalataloudellisen tarkkailu-

velvoitteen ja kalatalousmaksua koskevan määräyksen.

Keskuspuhdistamolla käsitellään noin 2300 asukkaan jätevedet. Kuormitus

vesistöön on 2000-luvun lopulla ollut keskimäärin: BOD7ATU 5,5 kg/d (käsitte-

lyteho 98 %), fosfori 0,3 kg/d (98 %) ja typpi 22 kg/d (35 %). Nuutajärven jä-

tevesien johtamisen jälkeen puhdistamon liittyjämäärä ja kuormitus kasvavat

vajaat 10 %.

Kasvava kuorma johdetaan avo-ojaa pitkin Hakkarinjokeen (MNQ 0,4 m3/s) ja

edelleen Tarpianjokeen (MNQ 1,4 m3/s). Vastaavasti kuormitus Nuutajokeen

loppuu kokonaan.

Purkuvesistön tila on hajakuormituksen vuoksi vain välttävä. Etenkin alivir-

taamien vallitessa loppukesällä jätevesikuormitus lisää rehevyyttä ja huonon-

taa hygieenistä tilaa etenkin Hakkarinjoessa mutta osaltaan myös Tarpianjo-

essa.

Pieni virtaama, rehevöityminen, huono hygieeninen tila sekä tietoisuus asu-

majäteveden johtamisesta heikentävät merkittävästi hyvää veden laatua vaa-

tivien kalojen elinympäristöä ja virkistyskalastuksen edellytyksiä. Toisaalta

Tarpianjoen kalataloudellinen arvo on kasvamassa, kun alaosan kosket on

kunnostettu ja lohikalojen istutukset aloitettu.

Urjalan keskuspuhdistamon nykyinen lupa sisältää velvoitteen tarkkailla jäte-

vesien vaikutuksia kala- ja rapukantoihin sekä kalastukseen ja ravustukseen.

Tarkkailu on vasta aloitettu, joten tiedot ovat edelleen puutteellisia ja tarkkai-

lua on toistaiseksi syytä jatkaa.

17

Lupa sisältää myös 500 euron vuotuisen kalatalousmaksun, jota käytetään

yhdessä muiden Tarpianjokeen kohdistuvien maksujen kanssa ensisijaisesti

kirjolohi-istutuksiin.

Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena Hämeen elinkeino-, liikenne-

ja ympäristökeskus katsoo, että lupa voidaan myöntää, jos jätevesien ravin-

nekuormaa mahdollisuuksien mukaan edelleen vähennetään. Kalataloudellis-

ta tarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat määräykset on perusteltua pysyt-

tää nykyisellään.

Urjalan kunnanhallitus 2.8.2011:

Urjalan kunta pitää ehdottoman tärkeänä ympäristöluvan myöntämistä Urja-

lan kunnan keskustaajaman jätevedenpuhdistamon toiminnan laajentamisel-

le. Puhdistamolle tullaan syksystä 2011 lähtien johtamaan Nuutajärven jäte-

vedenpuhdistamon jätevedet, jolloin Nuutajärven jätevedenpuhdistamo jää

pois käytöstä.

Urjalan keskuspuhdistamon suunnittelussa ja mitoituksessa on huomioitu, et-

tä Nuutajärven alueen jätevedet tullaan jatkossa käsittelemään Urjalan kes-

kuspuhdistamolla. Syyskuun 2011 loppuun mennessä Urjalan kunta saa

valmiiksi siirtoviemärihankkeen viimeisen vaiheen, jonka jälkeen Nuutajärven

taajaman jätevedet voidaan siirtää puhdistettaviksi Urjalan keskuspuhdista-

molle.

Pirkanmaan ELY-keskus 5.8.2011:

Urjalan kunnan keskuspuhdistamo on valmistunut vuonna 2006. Puhdista-

molla käsitellään Urjalan keskustaajaman asutuksen ja teollisuuden jäteve-

det. Puhdistamo on mitoitettu 875 m3/d keskivirtaamalle, 210 kg/d orgaanisen

aineksen kuormitukselle (avl 3100) ja 9 kg/d fosforikuormitukselle.

Loppuvuodesta 2011 puhdistamolle on tarkoitus liittää rakennettavalla siirto-

viemärillä myös Urjalan kunnan Nuutajärven taajaman jätevedet, jotka on tä-

hän asti käsitelty omalla puhdistamollaan. Puhdistamon suunnittelussa ja mi-

toituksessa on huomioitu, että Nuutajärven alueen jätevedet tullaan jatkossa

käsittelemään keskuspuhdistamolla.

Kuormitus:

Puhdistamolle tuleva virtaama vaihtelee normaaliaikana 500 ja 800 m3/d välil-

lä, kevään ylivirtaama-aikoina vettä saattaa tulla ajoittain jopa yli 2000 m3/d,

joka alkaa olla niillä rajoilla, että puhdistamolla joudutaan aloittamaan ohi-

juoksutus lietteenkarkauksen välttämiseksi. Tällainen tilanne oli nykyisellä

puhdistamolla ensimmäistä kertaa keväällä 2011, jolloin vettä jouduttiin reilun

kahden viikon aikana ohittamaan yli 10 000 m3. Runsas vedentulo johtui vie-

märiin vuotaneista sulamisvesistä. Puhdistamolle tuleva orgaanisen aineksen

ja ravinnekuormitus on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alittanut puh-

distamon mitoituskuormituksen.

Nuutajärven kuormitus:

Nuutajärven verkostosta tuleva virtaama vaihtelee normaaliaikana 60 ja 150

m3/d välillä. Myös Nuutajärven alueen viemäriverkosto on vanhaa ja huono-

18

kuntoista, kevään ylivirtaama-aikoina vettä saattaa tulla moninkertaisesti, jo-

pa lähes 500 m3/d. Orgaanisen aineksen ja ravinnekuormitus verkostossa on

pieni ja se sopii määrällisesti keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Ongelmia

voi odottaa syntyvän kevään runsasvetisinä aikoina, jolloin myös keskustaa-

jaman verkostosta tulee huomattavia määriä vuotovesiä. Verkostojen vuota-

vien osuuksien selvittäminen ja saneeraus olisi tarpeellista molempien ver-

kostojen osalta.

Suuri osa puhdistamolle tulevasta vedestä tulee Iittala Group Oyj:n lasiteh-

taalta, jossa vedenkulutuksen vaihtelut ovat ajoittain suuria. Tehtaalta epäil-

lään tulevan myös hule- ja vuotovesiä runsaasti. Lasitehtaalta pääsee ajoit-

tain viemäriin myös kadmiumpitoisia jätevesiä, jotka ovat aiheuttaneet on-

gelmia puhdistamon lietteen jatkokäytölle sekä kadmiumpäästöjä purkuvesis-

töön. Kadmiumia käytetään tehtaalla lasin väriaineissa. Pahimmillaan puhdis-

tamolle tulevassa vedessä on ollut suurempi kadmiumpitoisuus kuin mitä teh-

taan ympäristöluvassa sallitaan viemäriin johdettavan veden sisältävän. Alu-

eella ei ole muita kadmiumia käsitteleviä laitoksia. ELY-keskuksella on käyn-

nissä valvontatoimenpiteet kadmiumpäästöjen saamiseksi lupamääräysten

mukaiseksi. Kunta on yhdessä ELY-keskuksen kanssa etsinyt hyväksyttäviä

käyttökohteita kadmiumpitoiselle lietekompostille.

Lietteen käsittely

Jätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet kompostoidaan puhdistamon yhtey-

dessä olevalla kompostikentällä, josta valuma- ja suotovedet on viemäröity

puhdistamolle käsiteltäviksi. Kompostituotteen käyttämiseksi maanparannus-

aineena maanviljelyssä ei ole haettu Eviran hyväksyntää. ELY-keskuksen

mielestä lietteen kompostointia voidaan toistaiseksi jatkaa entiseen malliin.

Purkuvesistö

Käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamon läheiseen avo-ojaan, jossa ne vir-

taavat noin 2 kilometrin matkan aiemmissa lupakäsittelyissä viemäriksi mää-

rättyä avo-ojaa pitkin Hakkarinjokeen, joka yhtyy myöhemmin Tarpianjokeen.

Hakkarinjoki kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoito-

alueeseen. Vesienhoitosuunnitelmassa Tarpianjoki yhdessä Hakkarinjoen

kanssa on määritelty Tarpianjoen vesimuodostumaksi. Vesimuodostuma on

tyypiltään keskisuurten turvemaiden joki ja se on luokiteltu vesienhoitosuun-

nitelmassa ekologiselta tilaltaan välttäväksi ja kemialliselta tilaltaan hyväksi.

Nuutajärven jätevesien johtaminen Urjalan keskuspuhdistamolle toteuttaa

vesienhoitosuunnitelmassa esitettyä toimenpidettä Uudet siirtoviemärit

(1.1.2009 jälkeen päätetyt). Vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty myös toi-

menpide Viemärilaitoksen käyttö ja ylläpito. Toimenpiteeseen kuuluu viemäri-

laitoksen käyttö, hoito ja huolto, viemärien saneeraukset sekä ympäristölupi-

en kulloinkin voimassa olevien lupien edellyttämät puhdistamoiden ja viemä-

röinnin parantamistoimet.

Pirkanmaan ELY-keskuksen esittää, että lupa Urjalan keskustaajaman jäte-

vedenpuhdistamon toiminnan laajentamiseen voidaan myöntää pääosin enti-

sin jätevesien käsittelyvaatimuksin. Lupaan tulisi laittaa vaatimus kummankin

viemäriverkoston vuotovesikohtien selvittämiseksi sekä saneerausohjelman

laatimiseksi. Kuormitus- ja käyttötarkkailu voidaan jatkossakin suorittaa muu-

toin entisen tarkkailuohjelman mukaisesti, paitsi määritysvalikoimaan on tar-

19

peen lisätä kadmiumin määritys sekä tulevasta että lähtevästä vedestä.

Tarkkailuun tulisi myös sisällyttää puhdistamon toiminnalle sekä purkuvesis-

tölle haitallisten aineiden selvitysvelvollisuus vähintään kertaluontoisesti.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on antanut seuraavan vastineen:

Valkeakosken kaupungin ympäristöjaoston lausuntoon hakija vastaa, että

niin Nuutajärven kuin muutakin vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoa tullaan

saneeraamaan tulevaisuudessa ohjelmoidusti.

Purkuojaan johdettavan jäteveden käsittelytehot ovat edellisessä luvassa ol-

leet vastaavat, mitä ympäristöjaosto esittää. Niihin on päästy.

Urjalan kunnan keskusjätevedenpuhdistamoa ei ole vuonna 2005 suunniteltu

typenpoistolaitokseksi. Nähdään, että typen poiston kokeilusta saattaa olla

seurauksena muidenkin puhdistustulosten heikkeneminen. Puhdistamolta

lähtevän jäteveden typpipitoisuuden ei uskota vaikuttavan purkuvesistön ve-

den tilaan.

Puhdistamon tarkkailua tullaan tekemään ympäristöluvan mukaisesti.

Kuormitustarkkailun ja purkuvesistön tarkkailun tulokset toimitetaan Urjalan

kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Hämeen ELY-keskuksen lausuntoon hakija vastaa, että jätevesien ravinne-

kuormaa pyritään mahdollisuuksien mukaan edelleen vähentämään.

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta hakija vastaa, että niin Nuu-

tajärven kuin muutakin vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoa tullaan sanee-

raamaan tulevaisuudessa ohjelmoidusti.

Kuormitus- ja käyttötarkkailua tullaan toteuttamaan ympäristöluvan ehtojen

mukaisesti.

Hakijalla ei ole huomautettavaa Urjalan kunnanhallituksen lausuntoon.

ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS

Ratkaisu

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Urjalan kunnalle ympäris-

töluvan Urjalan keskustaajaman jätevedenpuhdistamon toiminnan laajenta-

miseen lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudatta-

en.

20

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Jäteveden käsittely ja päästöt vesiin

1 Jätevedet on käsiteltävä biologiskemiallisesti vähintään hakemuksessa esi-

tettyä vastaavalla tavalla siten, että puhdistamon puhdistustulos ohijuoksu-

tukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien täyttää

seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot:

Pitoisuus enintään

mg/l

Poistoteho vähintään

%

BOD7ATU, O2

12

95

CODCr, O2 125 75

Kiintoaine 20 90

Kokonaisfosfori, P 0,5 95

Edellä mainitut arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina.

Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja poistotehon arvojen on lisäk-

si täytettävä yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen

888/2006 vaatimukset biologisen hapenkulutuksen, kemiallisen hapenkulu-

tuksen, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta asetuksessa määritellyllä ta-

valla tarkkailtuna.

2 Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen

1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia ai-

neita eikä liitteen 1 B) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia ai-

neita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot.

Luvan saajan on esitettävä selvitys vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten

aineiden pitoisuuksista jätevedessä. Selvityksen on perustuttava jätevesiana-

lyyseihin tai muuhun luotettavaan arvioon. Suunnitelma selvityksen tekemi-

sestä on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukseen hyvissä ajoin en-

nen selvityksen tekemistä.

Selvitys on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Urjalan kun-

nan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.8.2012 mennessä.

Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito

3 Puhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on käytettävä

ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja,

että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Puhdistamolla on oltava riittävän asiantunteva vastaava hoitaja, jonka nimen

ja yhteystietojen on oltava lupaa valvovan Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Ur-

jalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa.

21

4 Puhdistamon piirissä olevia viemäriverkostoja on kunnostettava siten, että

hule- ja vuotovesiä pääsee jätevesiviemäreihin mahdollisimman vähän.

Luvan saajan on selvitettävä molempien verkostojen vuotovesikohdat ja laa-

dittava verkostojen kunnostussuunnitelma kunnostusaikatauluineen. Vuoto-

vesiselvitys ja kunnostussuunnitelma on toimitettava Pirkanmaan ELY-

keskukselle 31.8.2012 mennessä.

Viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdissa on oltava käytössä luo-

tettava menetelmä ohijuoksutusten määrän selvittämiseen. Ohijuoksutuksista

on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet

5 Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoihin johdettavien teollisuusjä-

tevesien ja muiden talousjätevedestä poikkeavien jätevesien laadusta ja

määrästä sekä huolehdittava siitä, että niiden haitallisuutta vähennetään tar-

vittaessa esikäsittelyllä, tasaamalla tai muiden toimenpiteiden avulla.

Poikkeavia jätevesiä koskevat tiedot ja jäljennökset poikkeavia jätevesiä joh-

tavien laitosten liittymissopimuksista on toimitettava Pirkanmaan ELY-

keskukselle ja Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosirapor-

toinnin yhteydessä tai muulla valvontaviranomaisten kanssa sovittavalla ta-

valla.

Lietteiden kompostointi

6 Puhdistamon kompostointikentällä saa käsitellä puhdistamon toiminnasta

syntyviä kuivattuja lietteitä. Kompostointialueella muodostuvat suoto- ja va-

lumavedet on kerättävä ja johdettava jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi.

Ulkopuolisten vesien pääsy kompostointialueelle on estettävä ympärysojin tai

muilla rakenneratkaisuilla. Kompostin valumavesien pääsy ympäristöön on

estettävä. Kompostoinnissa ja lietteen kuljetuksessa käytettävä kalusto on

pidettävä puhtaana.

Kompostointikentän ja jälkikypsytyskentän kunto on tarkastettava säännölli-

sesti ja havaitut vauriot korjattava viipymättä.

7 Kompostoinnissa on käytettävä liiallisen kosteuden ja hajun sitomiseksi riittä-

vä määrä (vähintään 1:1) kuivaa kompostointiin sopivaa tukiainetta. Kompos-

tia on käännettävä säännöllisesti niin, että aumat pysyvät hapellisina ja, että

kompostin lämpötila ei laske liiallisen tiivistymisen vuoksi. Kompostiauman

sisälämpötilan on oltava riittävän kauan niin korkea, että massan osat hy-

gienisoituvat.

Jälkikypsytysajan on oltava riittävän pitkä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Jäl-

kikypsytysvaiheessa olevia aumoja on käännettävä tarpeen mukaan.

22

8 Valmis kompostointituote on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltävä siten,

kuin jätteiden käsittelystä on tässä päätöksessä määrätty.

Kompostituotetta ei saa toimittaa lannoitevalmisteena käytettäväksi ilman

elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) myöntämää laitoshyväksyntää ja lan-

noitevalmistelain mukaista ilmoitusta. Muodostuvan puhdistamolietteen jat-

kokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukai-

sessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen jätteen käsittely on hy-

väksytty.

Elintarviketurvallisuusvirastolle toimitettavat tiedot kompostin laadusta tulee

liittää Pirkanmaan ELY-keskukselle tehtävään vuosiyhteenvetoon.

Muut jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

9 Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja

ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista,

hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta

jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyödynnettäviksi tai loppusijoitetta-

viksi toimitettavat jätteet saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai

kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- ja jätelain edellyttämällä

tavalla.

10 Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on ympäristölu-

pa ongelmajätteiden käsittelyyn. Ongelmajätteet on toimitettava käsittelyyn

vähintään kerran vuodessa.

Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee val-

tioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirto-

asiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan sen allekirjoit-

tamisesta.

Päästöt ilmaan ja haju

11 Toiminnasta ei saa aiheutua ympäröiville asuinalueille toistuvaa hajuhaittaa.

Kuormien kuljetus alueelle ja sieltä pois ei saa aiheuttaa pölyämistä tai ympä-

ristön likaantumista. Luvan saajan on estettävä pölyn ja lietteen leviäminen

ajoneuvojen mukana ja huolehdittava tarvittaessa yleisen tien puhdistamises-

ta.

Melu

12 Toiminnan melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-

alueilla melun A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) päivällä (kello 7-22) 55

dB eikä yöllä (kello 22-7) 50 dB.

23

Varastointi

13 Kompostoitavana olevan, jälkikypsytettävän ja valmiin kompostin määrä alu-

eella saa olla kerrallaan enintään 2 000 m3.

14 Kemikaalit, voiteluaineet, öljyt ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin,

ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, ei-

kä maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Varastoja, säiliöitä ja

putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymät-

tä korjaustoimenpiteisiin.

Välppäjäte on varastoitava tiiviissä astiassa tarvittaessa peitettynä.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

15 Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa aiheutuu tai

voi aiheutua poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön, on viipymättä ryhdyttävä

toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen

sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestä-

miseksi. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan ELY-

keskukselle sekä Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Jos pääs-

töistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on ilmoitettava myös Urjalan

kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Pelastustoimen tehtäviin kuuluvista

vahingoista on viipymättä ilmoitettava myös alueelliselle pelastuslaitokselle.

Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä

imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saata-

villa. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet

on kerättävä välittömästi talteen.

Luvan saajan on varauduttava sähkökatkosten ja muiden vastaavien tilantei-

den varalta niin, ettei aiheudu merkittävää ohijuoksutusta.

Tarkkailu

Käyttö- ja päästötarkkailu

16 Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu mukaan lukien viemäriverkostoon joh-

dettavien teollisuusjätevesien tarkkailu on toteutettava hakemuksessa esite-

tyn lisäksi tämän luvan lupamääräysten edellyttämällä tavalla.

17 Kuormitus- ja päästötarkkailun tulevan ja lähtevän veden näytteistä on määri-

tettävä hakemuksessa esitetyn lisäksi kadmiumpitoisuus.

Lähtevän veden näytteestä on lisäksi kerran vuodessa kesäaikaan määritet-

tävä Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit.

24

18 Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu on tutkittava kerran vuodessa. Liettees-

tä otetusta näytteestä on määritettävä kuiva-aine, hehkutusjäännös, pH, N,

P, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, K, Mg, Mn, Ni, Pb, Zn ja Hg.

19 Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standar-

dimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun

valtioneuvoston asetuksen (888/2006) ja puhdistamolietteen käytöstä maan-

viljelyssä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti.

Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella

(889/2006) muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden

päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja vesiym-

päristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston ase-

tuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta.

20 Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Pirkanmaan ELY-

keskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotet-

tavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilai-

tostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen.

Vesistö- ja kalataloustarkkailu

21 Jäteveden vaikutuksia vesistöön on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn tark-

kailusuunnitelman mukaisesti.

Tarkkailuohjelmaa on muutettava Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä

tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi

on tarpeen.

Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on tehtävä

standardimenetelmien mukaisesti.

22 Jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on tarkkailtava Hämeen

TE-keskuksen 26.6.2008 (dnro 898/5723/08) hyväksymän tarkkailuohjelman

mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Hämeen ELY-keskuksen ka-

latalousryhmän hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se

luotettavan tuloksen saamiseksi on tarpeen.

Kirjanpito

23 Käyttö- ja kuormitustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja

analyyseistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on liitettävä kunkin mittauksen

tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot.

Puhdistamon käyttöä, päästöjä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpi-

don on katettava mm. seuraavat asiat:

ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa päästöpaikka-

kohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen,

muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden

aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty,

25

puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet,

puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu

mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät,

kemikaalien ja energian käyttö,

puhdistamolle tuotujen jätteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajäteve-

destä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittä-

mistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja,

puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja

määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankoh-

ta ja kuljettaja sekä

hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt

valitukset.

Raportointi

24 Tarkkailujen tulokset on raportoitava Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Urjalan

kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen

(888/2006) raja-arvon ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava

Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Päästötarkkailutulokset on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle sähköi-

seen rekisteriin liitettävässä muodossa ja Urjalan kunnan ympäristönsuojelu-

viranomaiselle heti niiden valmistuttua ja viimeistään kuukauden kuluttua

näytteenotosta. Päästötarkkailutuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto puhdis-

tamon toiminnasta tutkimushetkellä.

Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava Pirkanmaan ELY-

keskukselle sekä Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain

helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenveto ja virtaamatiedot on toimitet-

tava vuosittain sähköisesti Pirkanmaan ELY- keskukselle. Vuosiyhteenve-

dossa on esitettävä selvitys lupamääräysten ja asetuksen 888/2006 mukais-

ten raja-arvojen täyttymisestä ja lupamääräyksessä 23 edellytetyt asiat.

Vesistötarkkailutulokset on toimitettava sähköisesti viimeistään kuukauden

kuluttua näytteenotosta vedenlaaturekisteriin. Tuloksiin on liitettävä lyhyt yh-

teenveto tuloksista.

Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle

vuosittain toukokuun loppuun mennessä ja Urjalan kunnan ympäristönsuoje-

luviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on raportoitava yhdessä vesis-

tötarkkailutulosten kanssa. Kalataloustarkkailun tulokset on raportoitava

myös Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmälle.

Kalatalousmaksu

25 Luvan saajan on edelleen vuosittain tammikuun loppuun mennessä makset-

tava Hämeen ELY-keskukselle 500 euron suuruinen kalatalousmaksu. Kala-

26

talousmaksu on käytettävä jätevesipäästöistä kalastolle ja kalastukselle ai-

heutuvien haittojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

26 Jos jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy, luvan saajan on toimitettava vii-

meistään kuusi kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista Pirkan-

maan ELY- keskukselle suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liitty-

vistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta.

Ennakoimattomat vahingot

27 Vesien pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota tässä päätöksessä ei

ole ennakoitu, vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta ympäristönsuo-

jelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudate-

taan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain se-

kä naapurussuhteista annetun lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten

vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain nojalla on säädet-

ty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Kun otetaan huomioon lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka, Urjalan

keskuspuhdistamon hakemuksen mukaisesti laajentuvasta toiminnasta ei ai-

heudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshait-

taa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän

tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista,

vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden

vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista

annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Nuutajärven vesien johtaminen Urjalan keskuspuhdistamolle on Pirkanmaan

vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelman mukainen toimenpide (uudet

siirtoviemärit). Nuutajärven alueen jätevedet on teknis-taloudellisesti järkevää

käsitellä Urjalan uudehkolla jätevedenpuhdistamolla. Urjalan puhdistamo on

mitoitettu niin, että sen kapasiteetti riittää käsittelemään Nuutajärven alueen

jätevedet. Hakemuksen mukaan puhdistamolta Hakkarinjokeen johdettavat

päästöt tulevat muutoksesta huolimatta pienenemään verrattuna vuosien

2005 - 2009 päästötasoon. Keskitettäessä jätevedenkäsittely keskuspuhdis-

tamolle jätevesipäästöt Nuutajokeen loppuvat.

27

Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioi-

tavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä pää-

töksessä olisi määrättävä korvausta.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon puhdistamon toiminta, sen

ympäristön olosuhteet sekä purkuvesistön ominaisuudet. Lupamääräyksiä

annettaessa on otettu huomioon myös Pirkanmaan vesienhoitosuunnitelman

toimenpideohjelmassa edellytetty toimenpide: 'viemärilaitoksen käyttö ja yllä-

pito'. Viemärilaitoksen käyttö ja ylläpito edellyttävät mm. puhdistamon asian-

tuntevaa hoitoa sekä säännöllisiä huoltotoimenpiteitä ja saneerauksia.

Lupamääräysten perustelut

Jäteveden käsittely ja päästöt vesiin

Puhdistamon alapuolisen Hakkarinjoen vesialueen laatu on yleisluokituksel-

taan välttävä, joten tehokas käsittely on tarpeen.

Lupamääräyksessä asetettu kokonaisfosforin poistoteho ja päästöraja voi-

daan saavuttaa puhdistamon huolellisella käytöllä. Puhdistamolla on saavu-

tettu fosforin ja orgaanisen aineen osalta yli 95 % poistoteho, vuonna 2009

teho oli 98 %.

Typen poistoteho on ollut vaatimatonta vain 30 - 34 %. Typen poistoa ei kui-

tenkaan ole määrätty tehostettavaksi, koska sen vähentämisellä ei voida kat-

soa parannettavan purkuvesistön tilaa. Ammoniumtypen nitrifikaatiolla ei ha-

kemuksessa esitetyn selvityksen perusteella ole saavutettavissa merkittäviä

hyötyjä, koska sillä ei ole käytännössä vaikutusta Hakkarinjoen happitilantee-

seen. Nitrifikaatio on hidasta ja happivaje ehtii korvautua luontaisella ilmas-

tumisella. Keskuspuhdistamon jätevesien vaikutus Tarpianjoen kautta Vana-

javeteen kohdistuvaan typpiainevirtaan on vähäinen. Tarpianjoen keskimää-

räinen typpiainevirtaama on 780 kg/d ja keskuspuhdistamon osuus tästä on

alle 3 % (22 kg/d).

Päästöraja-arvoja koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 43

§:n ja valtioneuvoston asetusten 888/2006 ja 1022/2006 perusteella.

(Lupamääräys 1)

Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä puhdistamon toiminnan ympäristö-

riskeistä ja ympäristövaikutuksista. Tämän vuoksi vesiympäristölle vaarallis-

ten ja haitallisten aineiden pitoisuudet jätevedessä on määrätty selvittämään

valvontaviranomaisen lausunnossa esitetyn vaatimuksen mukaisesti.

(Lupamääräys 2)

Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito

Puhdistamon hyvän toiminnan edellytys on, että puhdistamon hoitaja on riit-

tävän koulutettu ja hallitsee puhdistamon prosessitekniikan sekä kykenee

tarvittaessa puuttumaan prosessin kulkuun. (Lupamääräys 3)

28

Keskuspuhdistamon ja Nuutajärven verkostoista tulee puhdistamolle run-

saasti vuotovesiä runsasvetisinä aikoina. Puhdistamon tehokkaan toiminnan

kannalta on tärkeää, että jätevesien virtaama ja laatu pysyvät mahdollisim-

man tasaisina. Runsas vuotovesimäärä nostaa hydraulista kuormaa ja lai-

mentaa jätevesiä merkittävästi, jolloin puhdistustulos heikkenee. (Lupamää-

räys 4)

Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet

Lupamääräys 5 on tarpeen, jotta voidaan varmistua mm. siitä, että puhdista-

molle ei johdeta haitallisessa määrin viemärin rakennetta, puhdistamon toi-

mintaa tai lietteenkäsittelyä haittaavia aineita.

Lietteiden kompostointi

Kompostointia koskevilla määräyksillä varmistetaan kompostoinnin hoito si-

ten, että siitä aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara jää mahdollisimman vä-

häiseksi ja kompostituotteen laatu pysyy hyvänä. Kompostointikenttä on as-

faltoitu ja viemäröity. Tarkastuskäynnillä 29.8.2011 havaittiin, että kompos-

tointikentältä voi päästä valumia ympärysojaan.

Tarkastamalla säännöllisesti kentän pintarakenne ja korjaamalla viat välittö-

mästi ehkäistään jätevesien pääsy maaperään ja vesiin. (Lupamääräykset 6,

7 ja 8)

Muut jätteet niiden käsittely ja hyödyntäminen

Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätetiedostoon hyväksytylle kuljet-

tajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristönsuojelulain mu-

kaisen ympäristöluvan nojalla. Näin varmistetaan, että jäte päätyy asianmu-

kaiseen käsittelyyn. (Lupamääräys 9)

Ongelmajätteet saa toimittaa vain laitokselle, jolla on lupa käsitellä ongelma-

jätteitä. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista

sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on

annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat

määräykset. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa ongelmajätteen kulkua

tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (Lupamääräys

10)

Päästöt ilmaan, haju sekä melu

Puhdistamon toiminnasta ei saa aiheutua ympäristössä asuville terveyshait-

taa eikä jatkuvaa kohtuutonta haju-, melu- tai pölyhaittaa. Puhdistamon toi-

minnasta aiheutuvaa melua on rajoitettu valtioneuvoston päätöksen

(1993/1992) melutason ohjearvojen mukaisesti. (Lupamääräykset 11 ja 12)

Varastointi

Kompostin varastomäärää on rajoitettu, jotta varmistetaan, että kompostia

toimitetaan säännöllisesti hyödynnettäväksi tai asianmukaiseen käsittelyyn.

Tällöin sitä ei kerry kentälle, jolloin varastossa olevasta kompostista ei aiheu-

du epäsiisteyttä tai maiseman rumentumista. (Lupamääräys 13)

Määräys varastoinnista on tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pi-

laantumisen ehkäisemiseksi. Tarkastuksella 29.8.2011 havaittiin, että välppä-

jätettä varastoitiin muovipusseissa vaihtolavalla, joka ei ollut tiivis. Jätettä va-

29

rastoidaan noin puoli vuotta ennen toimittamista käsittelyyn, joten on tärkeää,

että astia on tiivis ja, että se peitetään tarvittaessa mm. hajuhaittojen estämi-

seksi. (Lupamääräys 14)

Häiriö- ja poikkeustilanteet

Haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisy edellyttää varautumista

mahdollisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Poikkeuksellisen suurista häiri-

öistä ja onnettomuuksista on tiedotettava, jotta päästään välittömästi tarvitta-

viin torjuntatoimiin ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman

vähäisiksi. (Lupamääräys 15)

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen

lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä ympäristövaikutusten sel-

vittämiseksi. Raportoinnissa on tarpeen antaa tiedot sekä päätöksen että

asetuksen (888/2006) mukaisten raja-arvojen noudattamisesta.

Päästötarkkailu

Kadmiumin määritys tulevasta ja lähtevästä vedestä on tarpeen lisätä ana-

lyysivalikoimaan. Kadmiumia tulee puhdistamolle jatkossa Iittalan lasitehtaan

jätevesien mukana. Kadmium on valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisis-

ta ja haitallisista aineista annetun asetuksen (1022/2006) liitteessä 1 B tarkoi-

tettu raskasmetalli. Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisis-

ta ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

(868/2010) kadmiumin päästölle pintaveteen on määritelty päästöraja-arvo.

Lähtevän veden hygieenisen laadun varmistaminen on tarpeen mm. sen

vuoksi, että jätevedet kulkevat avo-ojassa noin 2,5 km:n matkan ennen pur-

kautumista Hakkarinjokeen. Suolistoperäisten enterokokkien ja Escherichia

colin määritykseen on kansainväliset standardit ja niiden määritykset sisälty-

vät myös uimarantojen terveysvalvontaan (SosTMA177/2008 ja SosTMA

354/2008).

(Lupamääräykset 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23 ja 24)

Kalatalousmaksu

Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien haittojen estämiseksi on tarkoituk-

senmukaista määrätä kalatalousmaksu. Kalatalousmaksu on määrätty sa-

mansuuruiseksi kuin Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä (päätös

7.11.2007, nro 7/0560/2) määrätty 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu.

Kalatalousviranomainen on lausunnossaan vaatinut kalatalousmaksua kos-

kevan määräyksen pysyttämistä ennallaan. (Lupamääräys 25)

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

Mikäli puhdistamon toiminta päättyy, toiminnanharjoittaja on ympäristönsuo-

jelulain mukaan vastuussa tarkkailusta ja tarvittavista toimista pilaantumisen

ehkäisemiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. (Lupamääräys

26)

Ennakoimattomat vahingot

Luvan saajan on vastattava myös vahingosta, jota lupaa myönnettäessä ei

ole voitu ennakoida. (Lupamääräys 27)

30

VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN

Aluehallintovirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset

lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Valkeakosken kaupungin ympäristöjaosto on vaatinut, että puhdistamolla tu-

lisi tutkia ajotapaa, jolla saavutettaisiin edes kohtuullinen typenpoisto. Alue-

hallintovirasto viittaa lupamääräyksen 1 perusteluihin ja hakijan vastineeseen

ja toteaa, että tässä vaiheessa typen poiston tehostamisvaatimukselle ei ole

perusteita.

Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmä on vaatinut, että jätevesien ravin-

nekuormaa on mahdollisuuksien mukaan edelleen vähennettävä. Aluehallin-

tovirasto toteaa, että saatujen selvitysten perusteella huolimatta Nuutajärven

jätevesien lisäyksestä puhdistamon tulokuormaan, päästöt pienenevät verrat-

tuna esimerkiksi vuosien 2005-2009 päästötasoon, koska puhdistamo toimii

aiempaa tehokkaammin. Typpipäästöt pysyvät samalla tasolla, mutta niiden

vähentämisen osalta aluehallintovirasto viittaa edellä ympäristöjaostolle an-

tamaansa vastaukseen.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on esitettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeis-

tään 1.10.2022, ellei puhdistamon toiminta sitä ennen muutu olennaisesti.

Korvattavat päätökset

Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätös 5.12.2005, dnro PIR-2003-Y-422-

111

Vaasan hallinto-oikeuden päätös 7.11.2007, nro 07/0560/2.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan

määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan

voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatetta-

va. (YSL 56 §)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toiminnan laajentamista ei saa aloittaa ennen kuin tämä lupapäätös on lain-

voimainen. (YSL 100 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 42, 43, 44, 45, 46, 50, 55, 56, ja 62 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 19, 30, 36 ja 37 §

Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 15, 19, 51 ja 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 5, 6 ja 7 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista.

31

Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista

sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä

Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä

Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitalli-

sista aineista

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tästä päätöksestä peritään maksua 1740 euroa. Lasku lähetetään myö-

hemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuus-

ta.

Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään

maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperus-

telaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa

tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston mak-

suista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan mak-

sutaulukon mukaan jätevedenpuhdistamon, jonka AVL on 100 – 4000, lupa-

hakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. Toiminnan olen-

naista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu,

jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julki-

sesti kuuluttamalla Urjalan kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovi-

raston virallisella ilmoitustaululla sekä Urjalan Sanomissa.

JAKELU

Päätös

Hakija

Tiedoksi

Urjalan kunnanhallitus

Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä (sähköi-

sesti)

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä

Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto

hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen joh-

dosta muistutuksia tai mielipiteitä.

32

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-

oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa jär-

jestyksessä kuin pääasiasta.

LIITTEET

Valitusosoitus

Annu Palomäki

Päivi Linho

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Annu Palomäki ja esitellyt ympäristöyli-

tarkastaja Päivi Linho.

VALITUSOSOITUS LIITE

Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valit-tamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää-

töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 14.11.2011

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym-päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat vi-ranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-

Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määrä-ajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei-neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä mää-räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa

puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817

sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-

käyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.