L A P I N

Y L I O P

P I L A S

L E H T IPAIkALLISIA

kuOSEjAALvAr AALLON

rOvANIEmI

uuSI LEHTI 01 16

TAkE A STANd

BugiLapin korkeakoulu on vaikeuksissa. Massiivisten

uudistusten runteleman oppilaitosjärjestelmän

rahoitus on jälleen vaakalaudalla ja johtavien

kiltojen välit kiristyvät ilmapiirin myötä.

Systeemi on vaarassa kaatua.

Keskelle sekasortoa saapuu ihan tavallinen

Paavali. Duunarisukunsa ensimmäinen akateemikko

joutuu keskelle juonittelua, rahoituskiistoja sekä

kiltojen röyhkeää valtapeliä. Onnistuuko Paavali

saamaan killat kasaan? Onko järjestelmään

rakennettu virhe vai piilotettu ratkaisu? Kuka

tekee ratkaisevan siirron?

UNIVERSITY ERROR

Speksi?LYY Speksi on opiskelijavoimin toteu tettava

musikaalishow, jossa yhdistyvät komediallinen

teatteri, improvisointi sekä näyttävät tanssi- ja

musiikkinumerot. Erityisen lisän Speksiin tuovat

OMSTART -huudot, joiden avulla yleisö pääsee

vaikuttamaan näytelmän kulkuun. Loppu tuloksena

on mukaansa tempaava teatteri elämys, jossa

jokainen esitys on ainutlaatuinen.

ESITYKSET LAPPIA-TALON SAIVO-SALISSA KLO 19

TO 21.4.LA 23.4.

TO 7.4. KE 13.4.

ENSI-ILTA SU 24.4.PE 29.4.

TErrOrISmI jA SEN uHkA SuOmESSA

20–23

kANTAAOTTAvAA kuOSISuuNNITTELuA

18–19

LYYN uuTISIA

8

vIISkYT vIIS

5

LuONNOSTA IrTAuTumINEN

16–17

mAATALOuS TuO

SYNNIN PESä? 31

TATuOINTI vIIkONLOPPu

9

ILmASTO- SOPImuS

24–25

mOrO SANO POrO

30

uuSI HALLITuS ESITTäYTYY

6–7

ALvAr AALLON rOvANIEmI

12–15

HämärääHYvINvOINTI-

vALTIOSSA 28-29

TAkE A STANd

10–11

HENgITYkSEN TIE mukAvuuSALuEEN

uLkOPuOLELLE 26–27

BugiLapin korkeakoulu on vaikeuksissa. Massiivisten

uudistusten runteleman oppilaitosjärjestelmän

rahoitus on jälleen vaakalaudalla ja johtavien

kiltojen välit kiristyvät ilmapiirin myötä.

Systeemi on vaarassa kaatua.

Keskelle sekasortoa saapuu ihan tavallinen

Paavali. Duunarisukunsa ensimmäinen akateemikko

joutuu keskelle juonittelua, rahoituskiistoja sekä

kiltojen röyhkeää valtapeliä. Onnistuuko Paavali

saamaan killat kasaan? Onko järjestelmään

rakennettu virhe vai piilotettu ratkaisu? Kuka

tekee ratkaisevan siirron?

UNIVERSITY ERROR

Speksi?LYY Speksi on opiskelijavoimin toteu tettava

musikaalishow, jossa yhdistyvät komediallinen

teatteri, improvisointi sekä näyttävät tanssi- ja

musiikkinumerot. Erityisen lisän Speksiin tuovat

OMSTART -huudot, joiden avulla yleisö pääsee

vaikuttamaan näytelmän kulkuun. Loppu tuloksena

on mukaansa tempaava teatteri elämys, jossa

jokainen esitys on ainutlaatuinen.

ESITYKSET LAPPIA-TALON SAIVO-SALISSA KLO 19

TO 21.4.LA 23.4.

TO 7.4. KE 13.4.

ENSI-ILTA SU 24.4.PE 29.4.

Päätoimittajamatias Partanen

UlkoasU ja taittojuho Hiilivirta

kansimatias Partanen

YHteYstiedotlehti@lyy.fiahkiomaantie 23 B96300 Rovaniemipuh. 045 110 9293

kUstantajalapin yliopiston ylioppilaskuntapuh. 044 578 4209

Painoi-print ilmoitUksetPekka alakoski040 578 4206pekka.alakoski@lyy.fi

tekijätteemu loikkanen, aleksi i. Pohjola, Renne Vantola, johanna Pokela, meri Heikkilä, anni Rytinki, siiri Hirsiaho, sanni Harju, moira douranou, minni Puumalainen, Heidi lintula, sofia seppälä ja Vilja tuohino

3L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i s i s ä L L y s

laPin YlioPPilasleHti kääntää uuden sivun. aikojensa

alusta lähtien sanomalehtimäisessä muodossa ilmestynyt

lehti uudistaa kasvonsa, ja siirtyy uuteen, aikakausileh-

timäiseen formaattiin. tilanteessa, jossa monien ylioppi-

laslehtien kohtalo on vaakalaudalla, ei voi tuudittautua

vanhaan ja toivoa, että uudistumisen tarve menee ohi

mitään tekemättä. siksi katsommekin rohkeasti tulevai-

suuteen, ja luomme lehdelle pohjan kehittyä eteenpäin.

Vaihtoehtoja oli useita. Pitäisikö myös lapin yliopis-

ton ylioppilaskunnan seurata oulun esimerkkiä ja muut-

taa lehti kokonaisuudessaan verkkojulkaisuksi. mielestä-

ni vastaus tähän on ei. oulun ylioppilaslehti eroaa lapin

vastineesta. se on ollut kuukausittain ilmestyvä, ja sillä

on myös ollut huomattavasti enemmän resursseja käytös-

sään. en usko, että muutos verkkolehdeksi kuitenkaan

käy kivutta.

entä sitten muut vaihtoehdot? jatkaa vanhalla linjal-

la samaan aikaan harmitellen hupenevia ilmoitustuloja?

Päädyimme rohkeasti uudistamaan lehteä niillä välineillä,

mitä meillä oli käytettävissämme. tuloksena on uusi leh-

ti, joka toivottavasti on houkutteleva paitsi mainostajil-

le, myös ennen kaikkea sen lukijoille. Uusi formaatti on

helppo napata mukaan, se säilyy paremmin ja sen sivuilla

kuvitukset ja jutut pääsevät oikeuksiinsa.

Vaikka ulkoasua onkin uusittu runsaasti, on kauniin

kuoren alla silti yhä vanha lapin ylioppilaslehti, joka

pyrkii kertomaan opiskelusta, opiskelijoista ja ylioppi-

laskunnastamme täällä pohjoisessa. Pallo on yhä myös

jäsenistöllä: avustajan pesti on avoinna kaikille.

lehden graafikko juho Hiilivirta on tehnyt suuren työn

uudistaessaan lehteä: hän on muun muassa rakentanut

lehden visuaalista ilmettä fonteista lähtien laajentaen

siitä lehden uuden logon muotoiluun ja aukeaman ele-

menttien sommitteluihin. Haluamme tehdä lehteä, joka

sisällöllisesti mutta myös ulkoasullisesti puhuu opiskeli-

joidemme äänellä.

toivottavasti pidät!

kääNNETääNSIvuA

p ä ä t o i m i t t a j a

m a t i a s p a r t a n e n

L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i 1 / 2 0 1 64

V i i s K y t V i i s

VUosi 2016 on PYöRäHtänYt omalta kohdaltani

vauhdilla käyntiin Lapin yliopiston ylioppilaskunnan

hallituksen uutena puheenjohtajana. Jokainen päivä

on tuonut mukanaan jotain uutta ja kiinnostavaa.

Päivät toimistolla ovat välillä venyneet mutta se on

pieni hinta siitä, että saa olla mukana aitiopaikalla

seuraamassa ja vaikuttamassa itselle tärkeisiin asi-

oihin. Tehtäväkentän laajuus ja nopeastikin vaihtu-

vat tilanteet on se, mikä tässä työssä pitää jatkuvaa

mielenkiintoa yllä.

Hallitustyöskentely on kuitenkin

joukkuelaji. Tarmoa toimessa ovat pi-

täneet yllä ennen kaikkea ahkerat

ja kannustavat hallituksen jäsenet

sekä toimiston työntekijät. Heille jo

nyt suuri kiitos – tässä tehtävässä ei

yksin kauaa pyristelisi. Kannustava il-

mapiiri ja yhdessä vaikeillekin asioille

nauraminen ovat onnistumisen avain-

tekijöitä. Onneksi ne ovat alusta al-

kaen olleet mukana. Hallitusvuosi on

maratoni, ei pikajuoksu – näillä eväillä

jaksamme varmasti viedä sen hienosti

yhdessä läpi.

Kuluvana vuonna panostamme eri-

tyisesti opiskelijoiden oppimisympä-

ristöjen kehittämiseen, kuntavaikut-

tamiseen ja työelämälähtöisyyteen.

Tenttiakvaarion kehittäminen on en-

sisijaisen tärkeää, jotta opiskelija ky-

kenee sovittamaan paremmin tenttimisensä ja opis-

kelunsa vastamaan aikataulujaan. Valmistelemme

myös kuntavaaliohjelman, jonka tarkoituksena on

tarkastella opiskelijoille sopivia kuntavaikuttamisen

tapoja ja samalla asettaa ylioppilaskunnan kunta-

vaalivaikuttamisen tärkeimmät päämäärät tulevia

kuntavaaleja silmällä pitäen. Työelämälähtöisyyteen

on tarkoitus keskittyä muun muassa jakamalla tie-

dekuntien välillä hyviä työelämäkäytänteitä, suun-

nittelemalla ekskursioita ja järjestämällä syksyllä

REKRY-messut.

Ylioppilaskunta kampanjoi tänä vuonna 55 opin-

topisteen suorittamisen puolesta. Yksi yliopiston

perusrahoituksen määrään vaikuttava merkittä-

vä tekijä on se, kuinka moni opiskelija suorittaa

kyseisen opintopistemäärän. Tässä meillä on vie-

lä parantamisen varaa – emme ole kärkijoukossa.

On kysytty, miksi opiskelijan tulisi olla vastuussa

yliopiston rahoituksesta. Mielestäni oikea kysymys

on se, miten voimme parantaa opiskelijoiden mah-

dollisuuksia suorittaa 55 opintopistettä lukuvuo-

dessa. Yliopiston saadessa enemmän rahoitusta

koituu se luonnollisesti myös opiske-

lijoiden hyväksi. Lisääntynyt rahoitus

voidaan suunnata esimerkiksi opin-

to-ohjaukseen, opintojen laatuun ja

oppimisympäristöihin.

55 opintopistettä lukuvuodessa on

suuri ponnistus. Vaikeuttavia tekijöitä

voi olla useita; työssäkäynti, perhe-

elämä ja esimerkiksi rajatut tenttimis-

mahdollisuudet. Tänä vuonna ylioppi-

laskunta tekeekin työtä sen eteen,

että opintojen joustavuutta voitaisiin

parantaa – esimerkiksi juuri tenttimis-

mahdollisuuksia kehittämällä. On tär-

keää, että opintojen laatu pidetään

kuitenkin ensisijaisena, eikä opinto-

pisteitä tavoitella niin sanotusti ”tyh-

jinä noppina”. Samalla korostuu opis-

kelijan jaksaminen opintojen aikana.

Ylioppilaskuntakunta osallistuu muun

muassa marraskuussa valtakunnal-

liselle Mielenterveysviikolle ja ottaa tänä vuonna

hyvinvointikysymyksissä huomioon erityisesti opis-

kelijan jaksamisen opintojen aikana.

Otamme mielellämme ehdotuksia ja ideoita vas-

taan opintojen sujuvuutta parantavista tekijöistä.

Jos jokin asia askarruttaa, tule rohkeasti juttele-

maan – olemme täällä sinua varten!

Tsemppiä opintoihin ja muista pitää itsestäsi

huolta!

e L i a s r a u h a L a

h a L L i t u K s e n p u h e e n j o h t a j a

5p u h e e n j o h t a j a L t a

kuvassa vasemmalta oikealle: elisa luukinen, johanna teijonmaa (edustajiston puheenjohtaja), meri-tuulia taipale, elias Rauhala, iida Vesterinen, minna Peltomaa ja alesi lindqvist.

meRi-tUUlia taiPale,

kolmannen vuoden

oikeustieteilijä, joka koko yliopis-

to opiskeluiden ajan on tomeras-

ti osallistunut erilaisiin opiskelija-

järjestötoimintoihin. minun piti jo

täydellisesti fokusoitua opiskelemi-

seen, mutta lähdinkin tutkimaan asi-

oita ylioppilaskunnan näkökulmasta.

Hieman kiireinen vuosi on edessä,

mutta onneksi tämä on ollut huip-

pua! Vapaa-aikaani vietän mieluiten

toiminnallisissa merkeissä, siksi lii-

kunnan sekä koulutuspolitiikan kuu-

mien perunoiden kanssa toimiminen

on minulle erittäin antoisaa.

taloUs, liikUnta, koUlUtUsPolitiikka

olen e l isa lUUk inen,

sisukas kainuun korpien

kasvatti. Rovaniemelle päädyin puo-

livahingossa, mutta täällä sitä ollaan

jo useampi vuosi toikkaroitu mene-

mään! mie opiskelen luokanopet-

tajaksi ja mut tunnetaankin lapik-

kaan virallisena paheenjohtajana.

Vappaa-ajalla tykkään muun muas-

sa kaiken maailman musiikkijutuis-

ta karaokesta klassiseen pianoon.

LYYN uuSI HALLITuS

Ma

Tia

S P

aR

Ta

nE

n

omasta mielestäni oon tilannekomii-

kan kuningatar, mutta yleensä saan

nauraa jutuilleni yksin muiden nau-

raessa, no, mulle. lYYn hallitukses-

sa vaikutan kulttuuri- ja kansainvä-

listen asioiden vastaavan sekä miss

kehynä. mun lempparielokuva on

Frozen ja lempilaulu tietenkin näl-

kämaan laulu.

kUlttUURi, keHitYsYHteistYö ja YmPäRistö, kansainVäliset asiat

L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i 1 / 2 0 1 66

elias RaUHala, tai-

valkoskelta kotoisin

oleva jantteri. Rovaniemellä olen si-

vistänyt itseäni jo kolme vuotta oi-

keustieteiden parissa. taivalkoskelta

kotoisin olevalle nuorelle sällille Ro-

vaniemi oli luontainen valinta. täällä

asuminen tuntuu kotoisalta – myös

katuvalaistukset ja isot kaupat teki-

vät minuun suuren vaikutuksen heti

alusta alkaen.

V e s t e R i s e n i i d a ja

kuulemma ensimmäiset

pari viikkoa elämästäni meni albert-

villen olympialaisia seuratessa. ko-

toisin oon keuruulta, jossa on paljon

mettää, järviä ja josta tulee mmii-

sas ja keuPa. mulla on pitkä tausta

erilaisista järjestöhommista ja rei-

lu puolet opiskeluajasta onkin tullut

vietettyä ainejärjestöni, kosmos Bu-

ranin, hallituksessa jossa tein osit-

tain samoja hommia kun nyt lYYs-

sä. Vastaan lYYn hallituksessa työ-

elämä-, järjestö- ja viestintäasioista.

kirjottelen siis tiedotteita, päivitte-

len lYYn somea ja oon yhteyksissä

eri tahoihin työelämäyhteyksien li-

säämiseksi. Vajaat neljä vuotta sit-

ten juna kuljetti mut Rolloon ja oon

viihtyny niin hyvin, et en ees haluais

ajatella aikaa Rolloelämän jälkeen.

Vapaa-ajallani nojatuolimatkailen,

toimin vapaaehtoisena isoissa ta-

pahtumissa ja ihmettelen netflixin

ohjelmatarjontaa.

tYöelämä , jäR jestöt ja Viestintä

minna Peltomaa ja

toimin vuoden 2016

lYY:n hallituksessa kulttuuri- ja kun-

tavastaavana. tehtäviini siis kuuluu

järjestää opiskelijoille erilaisia ta-

pahtumia ja olla mukana laatimas-

sa opiskelijoiden kuntavaikuttamisen

ohjelmaa vuoden 2017 kuntavaaleja

silmällä pitäen.

järjestöhommiin ajauduin vahin-

gossa vuonna 2014 tammikuussa,

jolloin aloitin "järjestöurani" esn

laplandissa ja sieltä matka jatkui

ainejärjestö jaloihin Villeihin 1,5

vuodeksi sihteeriksi ja tällä hetkellä

olen jV:n varapuheenjohtaja. kah-

den vuoden jälkeen täytyy vihdoin

myöntää, että järjestöhommiin jää

kyllä koukkuun. suosittelen siis ai-

nakin kokeilemaan.

kotoisin olen etelä-suomesta ja

lappiin tulin vuonna 2011, oon viih-

tynyt täällä aivan superhyvin! Paras-

ta Rovaniemellä on tietysti kunnon

talvet, jotka mahdollistaa kaikkien

huippujen lajien eli hiihdon ja las-

kettelun harrastamisen. jos aikaa

jää järjestöhommista, opiskelusta tai

kavereiden kanssa hengailusta jäl-

jelle, käytän sen lasketellen ja silloin

kun ei ole lunta maassa niin maasto-

pyöräillen Rollon metissä.

kUlttUURi- ja kUnta-asiat

tUnne ta an yleisesti

nimellä alesi lindqvist

(joku on kuitenkin saattanut jo sel-

vittää, että oikeasti virallisissa pape-

reissa nimi on alexandra). Rovanie-

melle olen eksynyt tuolta eteläisestä

suomesta, sellasesta huippupaikasta

kun mäntsälä.

oon pyörinyt jo useamman vuo-

den yliopistolla ja viime vuonna val-

mistuin vihdoin kandiksi matkailutut-

kimus pääaineena. Pari viime vuot-

ta on hujahtanut nopeasti lovisan

penkkejä kuluttaen ja jalojen Villi-

en toimintaa tukien. kahviseuran et-

siminen ja järjestötoiminta on hyviä

keinoja verkostoitua yliopistolla!

lYYn hallituksessa istun tänä

vuonna erilaisissa työryhmissä poh-

tien muun muassa opiskelijoiden

toimeentuloa, hyvinvointia sekä

koulutuksen sujuvuutta. tasapaino-

na tälle kaikelle vietän vapaa-aika-

ni ulkoillen Rovaniemen keskustan

retkeilyalueilla.

HallitUksen VaRaPUHeenjoHtaja koUlUtUs- ja sosiaaliPolitiikka

järjestötoiminnassa olen ollut

mukana pari vuotta. ensin elsa:ssa

puheenjohtajana, sitten esn:ssä pu-

heenjohtajana. Pidän siis kansainvä-

lisyydestä ja vähän joka soppaan sor-

meni työntämisestä. kuitenkin perim-

mäinen syy valinnoilleni ovat olleet

halu vaikuttaa itselle tärkeisiin asi-

oihin ja yhdessä muiden kanssa nii-

den eteen työskentely. tätä polkua

olen tykännyt tallustella ja onnekseni

saanut siihen jälleen tilaisuuden, täl-

lä kertaa ylioppilaskunnan puikoissa.

järjestötoiminnan ulkopuolella

harrastan vaihtelevalla menestyk-

sellä muun muassa kitaransoittoa,

urheilua ja kaikenlaista jylläystä. se

pitää mielen virkeänä ja jalat maas-

sa. jos mieltä askarruttaa jokin tai

tekstini herätti kysymyksiä, aina saa

tulla juttusille. olen aika tasapainoi-

nen ja leppoisa kaveri vaikka hiuk-

seni ovatkin usein ihan sekaisin.

toivotan sinulle menestyksekästä,

sivistävää ja ennen kaikkea jyllää-

vää vuotta!

HallitUksen PUHeenjoHtaja

ESITTäYTYY

7L y y

weeKend

laPin elY-keskUs antoi vuoden 2015

lopulla päätöksensä koskien Valis-

tustalon suojelua. ely-keskus ei mää-

rännyt Valtakadulla sijaitsevaa Va-

listustaloa suojeltavaksi. Päätös tuli

lainvoimaiseksi helmikuussa. nyt lYY

voi edetä tilojen luopumisessa.

lYY-kiinteistöt oy on tehnyt kiin-

teistön myymisestä päätöksen jo

vuonna 2010. tuolloin rakennus to-

dettiin käyttökelvottomaksi ja yhtiön

opinto- tuKeen heiKen- nyKsiäjYVäskYlän YlioPiston koulutuksen

taloustieteen professori Roope Uusi-

talo julkaisi maaliskuun alussa sel-

vityksensä opintotuen uudistamises-

ta, jonka hän oli laatinut opetus- ja

kulttuuriministeri sanni Grahn-laa-

sosen pyynnöstä. selvityksen taus-

talla on hallituksen suunnittelemat

tarkoitukseen sopimattomaksi. sel-

vitystyön jälkeen todettiin, että yh-

tiölle paras ratkaisu on kiinteistöstä

luopuminen.

Prosessi on ollut pitkä ja monivai-

heinen, mutta asia on saanut viimein

lopullisen päätöksen. lYY-kiinteistöt

oy tulee luopumaan Valistustalon

omistuksesta kuluvan kevään aikana.

kiinteistö tulee siirtymään lemmin-

käinen talo oy:n omistukseen.

säästöt opintotukeen. selvityksessä

Uusitalo ehdotti rajuja uudistuksia

opintotukeen.

Uusitalo esittää, että opintorahan

taso korkeakouluopiskelijoille laske-

taan 250,28 euroon, eli samalle tasol-

le toisen asteen opiskelijoiden kans-

sa. lisäksi tutkintokohtaisten opinto-

tukikuukausien enimmäismäärä tulisi

Uusitalon ehdotuksen mukaan laskea

45 tukikuukauteen. opintotuen hei-

kennyksiä kompensoitaisiin lainapai-

notteisuuden lisäämisellä.

lapin yliopiston ylioppilaskun-

nan mukaan Uusitalon esittelemät

uudistusehdotukset eriarvoistavat

opiskelijoita lisäämällä opintotuen

lainapainotteisuutta.

”korkeakoulutus on jo nyt varsin

periytyvää. Huolena on, että laina-

painotteisuus lisää sosioekonomista

eriarvoisuutta yhteiskunnassamme

entisestään”, lYYn puheenjohtaja

elias Rauhala sanoo.

suunniteltujen uudistusten vaiku-

tukset näkyvät opiskelijan elämäs-

sä esimerkiksi pidentämällä opiske-

luaikoja, mikäli opiskelija valitsee

työnteon opintolainan sijasta. jo nyt

moni opiskelija valitsee työnteon

lainanoton sijasta, etenkin jos oman

alan työllisyystilanne on epävarma.

selvityksessä ehdotetaan myös,

että opintojen edistymisvaatimukset

nostettaisiin viidestä kuuteen opin-

topisteeseen tukikuukautta kohden.

nykyiselläänkin opintojen edistymis-

vaatimukset aiheuttavat stressiä opis-

kelijoiden keskuudessa. Rauhalan mu-

kaan opintojen edistymisvaatimusten

tiukentaminen ei huomioi opintojen

nykyistä rakennetta eikä huomioi riit-

tävästi sitä, jos opiskelija esimerkiksi

sairastuu tai opiskelee kesällä.

Ylioppilaskunnan toiminta Valis-

tustalossa alkoi vuonna 1989. tilois-

sa toimi lYYn toimisto, kulttuuritoi-

mintaa ja vuonna 1990 perustettiin

Cafe tivoli. kiinteistö siirtyi lYYn

omistukseen vuonna 2004. Cafe ti-

voli toimi tiloissa vuoteen 2014.

tivolin kuuluisa maamerkki her-

ra Haarniska siirtyy lYYn toimistolle.

Haarniskan tervetuliaisjuhlaa viete-

tään vappuviikolla.

GR

EE

TT

a H

EiL

aL

a

LYY LuOPuu vALISTuSTALOSTA

L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i 1 / 2 0 1 68 L y y

weeKend

tattoooneet sUR iseVat, ihmiset

nauravat, ja ilmassa tuoksuu

puhdistusaineet. Yhdistelmä

herättää minussa hykertelyä

– olen ensimmäistä kertaa tatuointi-

tapahtumassa, ja edessä on myös en-

simmäinen messutatuointini.

Lapland Tattoo Weekend on pe-

rinteikäs tatuointitapahtuma, joka

järjestetään vuosittain samaan ajan-

kohtaan, helmikuun toisena viikonlop-

puna. Tapahtuma järjestettiin ensim-

mäisen kerran Torniossa vuonna 1997,

mutta on eräinä vuosina pidetty myös

Kemissä, Oulussa ja Haaparannalla.

Tällä kertaa tatuointimessut järjes-

tettiin 12.2.-13.2. Tornion Hellälässä,

Toranda Eventsissä. Merenrannalla si-

jaitseva tapahtumakeskus muistuttaa

ulkoapäin entistä maatilaa puisine

piharakennuksine ja laidunnusaluei-

neen. Terassille asti soi rock’n’roll, ja

tummanpuhuva väki menee sisätiloihin

lumimyräkkää pakoon.

Tatuointimessuilla on mahdollista

seurata rennossa tunnelmassa ko-

timaisten ja kansainvälisten artisti-

en työskentelyä. Usein artistit otta-

vat etukäteen ajanvarauksia, mutta

osa jättää kalenteriin myös tyhjää ti-

laa walk-in -tyylistä toimintaa varten.

Tällöin asiakkaat voivat joko katsoa

mieleisen piirroksen artistin valmiik-

si tekemistä tatuointiluonnoksista, tai

ehdottaa omaa luonnosta. Tatuoijas-

ta riippuen valmiista flashista ilman

ajanvarausta saattoi Tornion mes-

suilla saada tatuoinnin suhteellisen

huokeaan hintaan. illan mittaan in-

nokkaita tatuoinnin ottajia saattaa

yhdelle artistille olla jonossa use-

ampia, joten mikäli haluaa varmistaa

pääsyn tavallisesti toisella puolella

Suomea työskentelevän suosikkita-

tuoijan penkkiin, on ajan varaaminen

etukäteen suositeltavaa. Messuilla ta-

tuoinnin ottaminen on myös hyvä kei-

no välttää usein jopa kuukausien mit-

taiset varausjonot.

Tapahtumaan on helppo mennä

haistelemaan tunnelmaa, ja aika ku-

luu artistien luonnoskirjoja ja portfoli-

oita selatessa, sekä työskentelyä seu-

ratessa. Vaikka ei päätyisikään otta-

maan tatuointia, on useilla artisteilla

myynnissä heidän tekemiään tuottei-

ta, kuten erilaisia printtejä, tauluja ja

kangaskasseja, joita ihastella ja os-

taa. Osa kävijöistä on tullut paikalle

selkeästi vain hauskanpidon vuoksi.

Tapahtumaan oli ilmainen sisäänpää-

sy iltakahdeksaan asti, jonka jälkeen

esiintyi bändejä, sekä kabaree-tans-

siryhmä. Perjantaina pääesiintyjä oli

Maj Karma ja lauantaina The 69 Eyes.

Vaikka illalla lähtisi rokkaamaan, on

tuoreesta tatuoinnista pidettävä hy-

vää huolta ja noudattaa tatuoijan an-

tamia ohjeita. Kieltämättä tuorekel-

muun kääritty, arasteleva käsi häiritsi

hieman laulua Herra Ylpön kanssa.

Erilaiset tatuointityylit olivat hyvin

edustettuna, mutta erityisesti perin-

teisellä, old school -tyylillä teki yllät-

tävän moni artisti. Tämä johtuu tyy-

lin viimevuosien kovasta suosiosta

Suomessa. Paksuista ääriviivoista

sekä selkeistä ja vahvoista väreistä

tunnistettavien old school -tatuoin-

tien vastakohtana tapahtumassa teh-

tiin paljon myös mustaharmaita, valo-

kuvantarkkoja realistisia tatuointeja.

Tapahtumassa nähtiin tehtävän myös

hyvin vaihtelevan kokoisia kuvia, ”pie-

nistä ja sievistä” asiakkaan ensimmäi-

sistä tatuoinneista jopa koko selän

kokoisiin, useita työtunteja vaativiin

teoksiin. Myös vaihtelevia kuva-aihei-

ta oli hauska nähdä, yksi mieleenpai-

nuvimmista oli sarjakuva-aiheinen työ.

Usein tatuointimessuilla järjes-

tetään kilpailuja eri luokissa, kuten

”paras mustaharmaa”. Olisin kaivan-

nut myös Tornioon tällaista, mutta sel-

laista ei tullut vastaan. Kilpailut ovat

oiva tapa vierailijoille nähdä tapah-

tuman parhaita töitä, sekä artisteille

mahdollisuus tulla palkituksi. Toisaalta

ehkä osaltaan kilpailujen puuttumisen

vuoksi tapahtumassa oli niin rento,

mutta keskittynyt ilmapiiri.

laPland tattoo Weekend * Kansainvälinen tatuointitapahtuma, järjestetty vuodesta 1997 asti pääosin Torniossa.

* Järjestettiin tänä vuonna Tornionjoen rannalla Toranda Eventsissä 12.2.–13.2.2016.

* Edustettuna toistakymmentä tatuointiliikettä, mm. Linda Räihä Tattoo, Takomo Custom Tattoo ja Belowzero.

tornio keräsi yhteen helmikuun toisena viikonloppuna useita tatuoijia ympäri suomea lapland tattoo Weekend –tapahtumaan. tapahtuma on tatuointi kuumeisille opiskeli-joille tutustumisen arvoinen, kun kauempaa tulevia, moni-puolisia artisteja löytää bussi- tai automatkan päästä.

k

t e K s t i j a K u V a t m e r i h e i K K i L ä

9t a p a h t u m a

TAkEA STANd!t e x t m o i r a d o u r a n o u & j u h o h i i L i V i r t a

students from the lapland Vocational College built the ice sculpture with the guidance of their lecturer aimo jolanki.

YoU BotH aRe interested in

designing an ice sculpture for

Lappset company. i hope that

you could co-operate.”, antti stöckell

replied to both of us. “What else could

we do than co-operate – fight?” and

that’s how it all started.

Lappset company was arranging an

arctic inspirations Seminar in the end

of January. To celebrate their event

they wanted to have an ice sculpture

in front of the Lappia House present-

ing arctic art and design to their inter-

national guests. They suggested that

the designers should get inspiration

from their new Finno‘16 product so the

result would fit and support the semi-

nar. The sculpture would be out of ice

blocks and the students from Lapland

Vocational College could help with the

realization. That was all the informa-

tion we got.

Being interested in working on a

real project we met and start brain-

storming the ideas, experimenting and

getting to know each other’s skills

and interests. as an interior designer

and a graphic designer we wanted to

combine our skills to make our idea

realistic, experimenting at the same

time with the structure, lights and

typo graphy. Being forced to work in

a timeline, we worked both individu-

ally and together, exchanging our

thoughts and sharing our work equally.

Location for the ice sculpture in

front of the Lappia House, designed

by Finnish architect and designer al-

var aalto, is located in the city centre

of Rovaniemi. Following Lappset de-

sign, the new collection of FINNO‘16

product is based on a square. We

wanted to keep our design simple

as well. Giving different proposals,

together with Lappset company we

chose the most suitable one for the

occasion. afterwards, we guided the

students from Lapland Vocational Col-

lege to follow our planning.

Weather difficulties were all upon us

– Lapland is not for everyone! Facing

temperatures of almost -30 degrees

made it difficult for both us and the

students to work with ice.

Experiments with colorful layers on

floor that we didn’t use, led lights that

didn’t work and measurements that

didn’t appeal were on the program.

But with willingness and a smile, eve-

rything was done in the end.

How to get involved in projects like

this? Most of the emails we get from

the University are in finnish, but do

not hesitate! Use Google Translator

and do not miss the opportunities to

meet Finnish people and work on pro-

jects under real circumstances. You

have nothing to lose but gain great

experiences and develop even great-

er friendships!

Facing temperatures oF aLmost -30 degrees made it diFFicuLt For both us and the students to worK with ice.

L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i 1 / 2 0 1 610

jUHo HiiliViRta Graduated from aalto University school of arts, design and architecture with a Bachelor’s degree of arts in 2011. moving to Helsinki for studies helped him see his hometown Rovaniemi from a distance and understand lapland better. He is now studying at University of lapland, in the Faculty of art and design.

moiRa doURanoU Graduated from technological education institute (t.e.i) of athens with a Bachelor’s degree in interior architecture. Having been an exchange student in University of lapland in 2010, she is now back enrolled in the new arctic art & design master program. Her interest focuses on how arctic conditions can be the leading point for design innovations improving living in the north.

Ma

Tia

S P

aR

Ta

nE

n

11i n e n g L i s h

r o V a n i e m i

a L V a r

t e K s t i a L e K s i i . p o h j o L a

K u V i t u s m e r i h e i K K i L ä

L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i 1 / 2 0 1 612

r o V a n i e m i

aaL L o

n Rovaniemi tuhottiin lapin sodassa saksalaisten toimesta lähes kokonaan lokakuussa 1944. kauppala kärsi merkittäviä tuhoja ja jälleenrakennus oli aloitettava lähes tyhjästä. jälleenrakennusta oli suunnittelemassa arkki-tehti alvar aalto, jonka kädenjälki näkyy Rovaniemellä edelleen vahvasti.

Uomalaisen aRkkiteHtUURin yksi merkit-

tävimmistä nimistä niin kansallisesti kuin

kansainvälisesti on kiistämättä alvar aal-

to (Kuortane 3.2.1898 – Helsinki 11.5.1976).

aalto kehitti voimakkaasti suomalaista modernia

arkkitehtuuria ja muotoilua aina kaupunkisuunnitte-

lusta tehdasrakentamiseen ja asuintaloista käyttö-

esineisiin. Vaikka aallon tunnetuimmat työt sijaitse-

vatkin pääasiassa eteläisessä Suomessa, suunnitteli

aalto rakennuksia ympäri Suomea aina Kittilään ja

Kemijärvelle asti, jonne aalto suunnitteli 1920-luvun

lopussa Kemijärven kirkon uudistuksen. Rovaniemel-

lä puolestaan aalto aloitti työnsä lähes tyhjästä.

Rovaniemi oli tuhottu Lapin sodassa saksalais-

ten perääntyessä lähes perusteellisesti lokakuus-

sa 1944. Kauppalan rakennuksista jopa 90 pro-

senttia oli poltettu tai räjäytetty. Myös muu Suomi

oli kärsinyt mittavia tuhoja sekä talvi- että jatko-

sodassa ja niinpä Suomeen olikin perustettu al-

var aallon aloitteesta vuonna 1942 Suomen ark-

kitehtiliiton jälleenrakennustoimisto. Tammikuussa

1945 – kolme kuukautta Rovaniemen tuhoamisen

jälkeen – Rovaniemen kauppalan hoitokunta teki

sopimuksen jälleenrakennustoimiston kanssa Rova-

niemen asemakaavan suunnittelutyöstä. Jälleenra-

kennustoimiston työn ylin johto oli alvar aallolla.

Rovaniemen asemakaava – poronsarvikaavaRovaniemen kauppalan asemakaava ennen hävi-

tystä oli ollut oiva kallion suunnittelema vuodelta

1936. Kallion kaava noudatteli kauppalan keskus-

tan vanhaa katuverkkoa, jossa rakennusperiaattee-

na olivat suuret umpikorttelit keskusta-alueella, yh-

tenäiset pitkät talojonot radan länsipuolella sekä

läntisimmän alueen noppamaiset omakotitaloraken-

teet. Kaava ei ottanut huomioon maantieliikenteen

kasvua ja siihen oltiinkin oltu tyytymättömiä jo en-

nen kauppalan tuhoutumista.

aallon kaavasuunnitelma lähti ajatuksesta,

jossa asemakaava ja jälleenrakennustyö perus-

tui nopeaan, suoraan raunioiden päälle tapah-

tuvaan uudelleenrakentamistyöhön, jossa alun

hätärakentamisesta siirryttäisiin olojen parantues-

sa valmiiseen normaalikaupunkiin.

Vanhaa kauppalaa ei aallon mukaan voitu siirtää

historiallisista ja maantieteellisistä syistä ja kaavas-

sa tuli ottaa huomioon liikenteen odotettavissa ole-

va voimakas kasvu – toisin kuin Kallion kaavassa.

Kaavan pohjaksi muodostui kauppalan tuhoutumista

edeltävä tonttijako sekä olemassa oleva katuverkos-

to. Uusina katuina syntyivät Pohjanhoviin eteen aal-

lonkatu sekä Koskenrantaan muodostuneen polun

korvannut katu. aallon kaava valmistui joulukuussa

1945 ja se vahvistettiin toukokuussa 1946.

Rovaniemen asemakaavaa kutsutaan yleises-

ti poronsarvikaavaksi. aluksi poronsarvi-nimitystä

käytettiin keskuspuistoalueesta, mutta nopeasti

se vakiintui koskemaan koko kaavan nimeä. itse

poronsarviin sijoittuvat alueen tärkeimmät maan-

tielinjat sekä raiteille varatut alueet. Keskuskent-

tä muodostaa kaavassa poron silmän. aalto yritti

kaavassa rikkoa ”psykologisesti masentavia tyyp-

pitalorivejä” ja saada aikaan ”inhimillisesti katsoen

vaihtelevampi ja elävämpi rakenne, joka soveltuu

paremmin metsien ja vesistöjen ympäröimään kum-

puilevaan maastoon”. nämä periaatteet korostuvat

esimerkiksi kolmanteen kauppalan osaan suunnitel-

luissa venytetyissä, kuusikulmion muotoisissa ton-

teissa, joiden talot oli sijoitettu tonteille siten, että

asuinrakennuksen pitkä sivu oli samansuuntainen

Si tse poronsarViin sijoit tuVat aLueen tärKeimmät maan-tieLinjat seKä raiteiLLe Varatut aLueet. KesKusKenttä muodostaa KaaVassa poron siLmän.

13r o V a n i e m i

kuusikulmion jonkun lyhyen päätysivun kanssa. Kui-

tenkin jo vuonna 1948 vahvistettiin suurimmalle

osalle aluetta kaavamuutos, jossa tontit muutet-

tiin nelinurkkaisiksi. näistä kuusikulmion muotoisis-

ta tonteista on säilynyt kaksikymmentä, jotka si-

jaitsevat aseveliaukean, Miehentien ja Teerikadun

risteyksessä.

aallon kaava on piirretty orgaanisella otteella

siten, että se oli vahvasti sidoksissa Rovaniemeä

ympäröivään luontoon. Kuten Päivi lukkarinen aal-

to Lapissa kirjassa toteaa ”sitä harmillisempaa on,

että kaava ei ole saanut arvoistaan toteutusta, jolla

tämän päivän näkökulmasta olisi luontevaa matkai-

lullistakin kiinnostavuutta”.

korkalorinneKiivaimpien jälleenrakennustöiden jälkeen Rova-

niemen kauppala kärsi kroonisesta asuntopulasta

1950-luvun puolivälissä. Vilkas rakennustyö ja talou-

dellinen kehitys olivat tuoneet kauppalaan runsaasti

uusia asukkaita. Kauppalanjohtaja lauri kaijalainen

oli tutustunut Espoon Tapiolan malliin, jonka raken-

nuttajana toimi vuonna 1951 perustettu asuntosää-

tiö toimitusjohtaja Heikki von Hertzenin johdolla.

Säätiön tehtävänä oli ”työskennellä asuntopulan

voittamiseksi ja yleisen asumistason kohottamisek-

si kehittämällä sosiaalista asuntorakennustoimintaa

sekä pyrkimällä luomaan yhtenäisiä puutarhavaltai-

sia asuntoalueita, jotka on alun alkaen suunniteltu

asunnontarvitsijain etuja ja erityisesti lasten ja nuo-

risohuollon asettamia vaatimuksia silmällä pitäen”.

Syksyllä 1956 Rovaniemen kauppalanhallitus hyväk-

syi Kaijalaisen esityksen Korkalovaaran rakentami-

sesta ja antoi tehtävän alvar aallolle.

Rovaniemen kauppala solmi talvella 1957 asunto-

säätiön kanssa sopimuksen, jonka mukaan asemies-

kadun ja Kiertotien liittymäkohtaan Korkalorinteen

alueelle rakennettaisiin alvar aallon suunnittele-

ma, vaihtelevasti kerrostaloja sekä rivi- ja ketjuta-

loja sisältävä puutarhakaupunkimainen asuntoalue.

alueelle suunniteltiin kaksi toisiinsa nähden viistosti

aseteltua kerrostaloa, viisi rivitaloa ja viisi kolmen-

perheen taloa, myymäläkeskus ja lastentarha sekä

lämpökeskus. alueen keskellä jäävä alue varattiin

puistoksi.

Rakennustyöt aloitettiin Sompiontieltä heinä-

kuussa 1958, jolloin rakennettiin kerrostalo Rakoval-

kea, rivitalo Korkalo, Rakovalkean viereen noussut

myymäläkeskus sekä lämpökeskus. Työt valmistuivat

kesällä ja syksyllä 1959. Toisessa vaiheessa raken-

nettiin rivitalo Lapinjänkä sekä Rakovalkean kanssa

kulmittain oleva kerrostalo Poroelo. näiden raken-

nusten rakennustyöt valmistuivat keväällä ja kesällä

1960. Kolmannessa vaiheessa rakennettiin Keskitiel-

le rivitalo Karpalo, joka valmistui kesällä 1961. Puu-

tarhasuunnitelman alueelle laati puutarha-arkkitehti

jussi jännes, joka oli toiminut asuntosäätiön palve-

luksessa jo Tapiolan puutarhasuunnitelmissa.

Talojen suunnittelussa ja sijoittelussa aalto ha-

lusi ottaa huomioon pohjoisen omat erityistarpeet.

Kerrostalojen sijoittelulla aalto halusi suojata puis-

tomaista piha-aluetta pohjoisen kylmyydeltä si-

joittamalla puistoalueen talojen eteläpuolelle, jol-

loin kerrostalojen massa esti kylmän pohjoistuu-

len pääsemisen puistoon. Myös asunnot on pyritty

”sitä harmiLLisempaa on, et tä KaaVa ei oLe saanut arVoistaan toteutusta, joLLa tämän päiVän näKöKuLmasta oLisi LuonteVaa matKaiLuLListaKin KiinnostaVuutta”

L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i 1 / 2 0 1 614

sijoittamaan mahdollisimman paljon etelään päin,

jotta ne saisivat maksimimäärän pohjoisen vähäi-

sestä auringonvalosta etenkin talvikuukausina. Li-

säksi vinolla asetelmalla vältyttiin asunnoista toisiin

avautuvilla näkymiltä.

Korkalorinteen rakentaminen aallon suunnitelmi-

en pohjalta toteutui vain osittain. Eteläosan viiden

perheen rivitalolle ahkiolle ei 60-luvun alussa ollut

tarpeeksi kysyntää. Vuonna 1989 tontille rakennet-

tiin uusien suunnitelmien pohjalta yksikerroksinen

rivitalo. Myöskään eteläosan viittä kolmenperheen

rivitaloa ei rakennettu aluksi pohjavesiongelmien ja

sittemmin liikennejärjestelyjen vuoksi. Paljon huo-

mattavampi menetys oli se, että aalto suunnitte-

li Korkalorinteen vain aloituskortteliksi, josta puu-

tarhakaupunkimainen kaupunginosa sitten kasvaisi

Korkalorinteen tyyppisesti rakennetuista alueista.

näitä alueita ei koskaan rakennettu, vaan element-

tirakentamisen yleistyessä muu Korkalovaara pää-

tettiin toteuttaa tyypilliseksi elementtilähiöksi.

Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskusRovaniemen kauppalanvaltuusto istui viimeistä päi-

väänsä 31.12.1959 ennen kauppalan muuttumista

kaupungiksi. Tässä juhlaistunnossa kauppalanval-

tuusto teki päätöksen kaupunginkirjaston rakenta-

misesta. Suunnittelutyön saanut alvar aalto esitte-

li kirjastotalon luonnoksiaan kaupunginhallitukselle

tammikuussa 1962. Samalla hän esitteli idean laa-

jemmasta hallinto- ja kulttuurikeskuksesta, jossa sa-

maan kortteliin sijoittuisivat lisäksi kaupungintalo

sekä teatteritalo.

Hallinto- ja kulttuurikeskus rajautuu eteläsivua

hallitsevaan kirjastorakennukseen, länsisivua hal-

litsevaan Lappia-taloon sekä itäsivulle jäävään

kaupungintaloon. Rakennusten keskelle jää kivet-

ty kansalaistori sekä nurmipintainen istutettu osa.

Ensimmäisenä rakennettiin kaupunginkirjasto, jonka

rakennustyöt alkoivat vuoden 1964 alussa ja val-

mistuivat kesällä 1965. Rakennus koostuu kahdesta

toisiinsa liitetyistä osista; viuhkapohjaisesta kirjas-

tosalista sekä pitkänomaisesta, suorakulmaisesta

toimistosiivestä. Sisätiloissa kirjastosali noudattelee

aallon jo Viipurin kirjastossa kehittelemää ideaa,

jossa lukutilat on sijoitettu muuta kirjastosalia alem-

malle tasolle. Tämän ansiosta koko lainaussali levit-

täytyy avoimena viuhkana tarjoten näkymän koko

tilaan. Luonnonvaloa kirjastosali saa prismamaisis-

ta yläikkunoista. aalto käytti rakennuksen massaa

hyödykseen ja teki ikkunaseinistä kaarevat, jolloin

voimakkaamman luonnonvalon saavat kirjastohyllyt.

Sisustukseen käytettiin artekin standardikalusteita

sekä aallon toimiston suunnittelemia kalusteita. Va-

laisimina käytettiin erilaisia artekin valaisintyyppejä.

Seuraavaksi oli tarkoitus rakentaa kaupungin-

talo, mutta kongressitilojen tarve sekä alueteat-

teritoiminnan alkaminen siirsivät Lappia-talon tär-

keysjärjestyksessä toiseksi. Rakentaminen toteu-

tettiin kahdessa osassa, joista ensimmäinen osa

valmistui huhtikuussa 1972 ja toinen kesällä 1975.

Lappia-talon jalustamaisen massan yläpuolella ko-

hoavat lämpiön, näyttämön ja katsomon sekä

kongressisalin eri tasoilla olevat katot. Tätä kaa-

reutuvien massojen leikkiä on verrattu muun muas-

sa Lapin tunturimaisemaan.

Viimeisenä rakennettiin kaupungintalo. aalto oli

kuollut vuosi Lappia-talon valmistumisen jälkeen,

joten kaupungintalo valmistui aallon suunnitelmi-

en pohjalta postuumisti. Rakennuksen jatkosuun-

nittelun hoiti arkkitehtitoimisto alvar aalto & Co

elissa aallon johtamana. Rakennus valmistui tal-

vella 1988. Kaupungintalon vihkiäisten yhteydes-

sä syyskuussa 1988 paljastettiin myös kansalais-

torille kuvanveistäjä kain tapperin suunnittelema

ympäristöteos Vuorten synty. Teos kuvaa Rova-

niemen nousua sodan tuhoista ja yhdistää muo-

tokielessään aallon rakennusten vinoa kattoviivaa.

aallon kädenjälkialvar aallon perintö elää Rovaniemellä vahvasti

sekä kaupunkisuunnittelussa että rakennushistori-

assa. Poronsarvikaavan, Korkalorinteen asuntoalu-

een sekä hallinto- ja kulttuurikeskuksen lisäksi aalto

suunnitteli ahon liikemiessuvulle 50- ja 60-lukujen

taitteessa kolme liike- ja asuinrakennusta. Koskikatu

18 valmistui vuonna 1959, Koskikatu 20 vuonna 1962

ja Jaakonkatu 3 vuonna 1963. Koskikatu 20:ssä si-

jaitsevan kerrostalon seinään aalto piirsi pronssisen

aurora borealis –veistoksen, jonka toteutti kuvan-

veistäjä Heikki Häiväoja. Tämän lisäksi aalto toteut-

ti aarne aholle yksityistalon – Maison ahon.

alvar aallon suunnitelmat etenkin Korkalovaa-

ran suhteen olivat paljon moninaisemmat kuin mitä

lopulta toteutui. näin jälkikäteen ajateltuna onkin

sääli, että elementtirakentamisen edessä Rovaniemi

ei ymmärtänyt alueen kauaskantoista erityislaatui-

suutta, vaan aallon suunnitelmat jäivät vajaaksi. Silti

Korkalorinne on oiva esimerkki puutarhakaupunki-

maisen suunnittelun onnistumisesta myös pohjoisilla

leveyspiireillä. Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikes-

kuksen rakentaminen samaan kortteliin aallon toi-

mesta on puolestaan toteutunut ainoastaan Rova-

niemen lisäksi Seinäjoella ja osittain Jyväskylässä.

lähteet Päivi Lukkarinen – aalto Lapissa, 1998julkisetteokset.rovaniemi.fi

15r o V a n i e m i

lUonnosta iRtaUtUminen

Vihreä, keltainen, Punainen ja sininen.

aleksi i. Pohjola

L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i 1 / 2 0 1 618

kAN

TA

A O

TTAvA

A

kAN

TA

A O

TTAvA

A iidettä VUotta Lapin yliopistossa sisustus-

ja tekstiilimuotoilua opiskeleva karoliina

erkinjuntti ajautui tekstiilialalle puolivahin-

gossa. Erkinjuntti muistelee olleensa aina

kuvataiteellisesti lahjakas ja koti, joka tarjosi alusta

asti kynät, pensselit ja paperit, ohjasi eteenpäin.

Myös ala-asteelta asti saatu kannustus helpottivat

ammatinvalintaa – Erkinjuntti halusi kuviksesta it-

selleen ammatin.

Erkinjuntti on syntyisin Rovaniemeltä, jossa hän

kävi myös lukion. Lukion jälkeen hän opiskeli Lem-

päälässä sisustustekstiiliartesaaniksi. Hän oli aina

pitänyt myös käsitöistä ja tehnyt vaatteita, joten

tekstiiliala vei lopulta mennessään. Valmistuttuaan

hän muutti takaisin Rovaniemelle ja haki yliopistoon.

”Ja sillä tiellä ollaan vieläkin”, Erkinjuntti summaa.

Kotiseuturakkaus on aina näkynyt tavalla tai toi-

sella Erkinjuntin töissä. Erkinjuntin Rovaniemi-kuosi

on tästä hyvä esimerkki. Kuosi sai alkunsa paikalli-

sen Cafe & Bar 21:en pyydettyä Erkinjunttia suun-

nittelemaan terassille seinämaalauksen.

”asiakkailta tuli toive kaupunkimaisemasta, ja

kaupungiksi valikoitui luonnollisesti Rovaniemi. Tuos-

ta seinämaalauksesta syntyi jatkuva kuosi”, Erkin-

juntti kertoo.

Kotiseuturakkauden ilmaisemisen lisäksi Erkin-

juntti pyrkii kertomaan kuoseillaan tarinoita.

”En halua, että kuosit ovat vain kivan näköi-

siä. Olisi hienoa, jos niillä olisi myös jotain muuta

annettavaa.”

syyllistävää vai oivaltavaaErkinjuntti on valinnut pro gradu –työn aiheeksi

kantaaottavan kuosisuunnittelun. Taide ja graafi-

nen suunnittelu ottavat usein kantaa erilaisiin yh-

teiskunnallisiin asioihin, mutta kuosisuunnittelussa

tämä on ollut harvinaisempaa. Ero syyllistävän ja

oivaltavan välillä on hiuksenhieno. Erkinjuntin gra-

dulla on ilmastonmuutosteema, jonka puitteissa hän

suunnittelee kuoseja, jotka näyttävät, miten ilmas-

tonmuutos vaikuttaa pohjoisessa

Kuosisuunnittelu on kaupallista, sen täytyy olla

hyvännäköistä ja myyvää. Siksi voi olla haastavaa

tehdä sekä kantaaottavaa että kaupaksi käyvää.

Erkinjuntti kertoo välillä olleensa kriisissä alan

kanssa. Hän on kokenut ongelmaksi alaan voimak-

kaasti liittyvän pintapuolisuuden.

”Kaikki tähtää kauniisiin kuoseihin, joita ihmiset

ostaisivat. Haluaisin tuoda niihin jonkun syvemmän

tarkoituksen.”

Visuaalisella kulttuurilla on valtava vaikutusval-

ta, vaikkei sitä heti niin mieltäisikään. ihmiset ot-

tavat vaikutteita siitä huomaamattaan. Kuva herät-

tää ihmisen uteliaisuutta, jonka takia se voi myös

selkiyttää, havainnollistaa ja tehdä asioita kiinnos-

tavaksi. Tärkeää on myös se, miten tuotteiden kan-

taja haluaa viestiä pukeutumisellaan. Kuosit eivät

välttämättä ole itsestäänselviä, vaan tuotteiden ja

niiden sisältämien kannanottojen ymmärtäminen

voivat olla vain ihmisten mielikuvituksen ja päätte-

lykyvyn varassa. Kantaja yleensä kyllä tietää mitä

asiaa tukee ja edustaa, kun taas muut voivat vain

arvailla ja ihastella kuvia sellaisenaan.

Omaa tyyliään Erkinjuntti pitää kuvituksenomai-

sena ja mielikuvitusta ruokkivana. inspiraatiota hän

kertoo saavansa hyvin laajasti. Monesti taustalla on

halu kertoa tarinoita. Toisinaan taas on hyvin vai-

kea välillä itsekään jäljittää, mistä inspiraatio kul-

loinkin tulee. Joskus taas Erkinjuntti suunnittelee

tietyn aiheen tai teeman pohjalta.

Kuosien tarinat eivät välttämättä ole muille niitä

samoja, joita itsellä on ollut niitä luodessa mielessä.

Kuitenkin se, että kuosi herättää ajatuksia ja ruokkii

mielikuvitusta, on tärkeää.

alice in northernlandErkinjuntti kuuluu arktiseen suunnittelijakollektiiviin,

alice in northernlandiin. Kollektiivin muut jäsenet

ovat Taiteiden tiedekunnassa kuvataidekasvatus-

ta opiskeleva marjo Hiilivirta ja tekstiilisuunnit-

telua opiskeleva anni oikarinen. He tekevät yh-

dessä kuosisuunnittelua, ja heidän töitään yhdistää

pohjoisuus.

”ajatus voimien yhdistämiseen heräsi viime syk-

synä. Kollektiivi hakee yhä muotoaan”, Erkinjuntti

kertoo.

Kollektiivin jäsenet haluavat mahdollisuuden teh-

dä töitä opiskelujen ohella, ja kollektiivi onkin osoit-

tautunut hyväksi kanavaksi tehdä täällä pohjoises-

sa. Yrityskontaktit ovat pitkälti etelässä, mutta Er-

kinjuntin mukaan he toimivat sillä ajatuksella, että

pohjoisessakin voi toimia ja työllistää itsensä.

Erkinjuntin kuoseihin voi tutustua osoitteessa www.aliceinnorthernland.com

Tuotteita myyvät arctic Design Shop www.arcticdesignshop.com ja Korundin myymälä.

t e K s t i j a K u V a m a t i a s p a r t a n e n

ku

OSI Su

uN

NITTELu

A

Rovaniemi-kuosi ammentaa innoitustaan tutuista maisemista.

v

19h e n K i L ö

tuomas Portaankorva on työskennellyt suojelupoliisissa yli 25 vuotta. Hän on tutkinut ja analysoinut terrorismia noin 20 vuotta. Hän on opiskellut Poliisiammattikorkeakoulussa ja turun yliopistossa. nykyään Portaankorva toimii terrorismiasiantuntijuuden ohella suojelupoliisin viestinnässä.

suojelupoliisin ylitarkastaja tuomas Portaankorvan mukaan terrorismi on herkullinen aihe tutkijalle: tutkimus voi käsitellä terrorismin kohteita, sille leimallista väkivaltaa sekä erilaisia ryhmiä ja niiden dynamiikkaa. Pääpaino tutkimuksessa on vuosien saatossa siirtynyt selittämisestä ymmärtämiseen, millä on hyöty myös torjunnan kannalta, sillä ymmärrys antaa keinot puuttua esimerkiksi radikalisoitumiseen.

TErrOrISmI jA SEN uHkA SuOmESSA

TeRRoRismi, tai oikeastaan teRRoRi , esi-

tettiin terminä ensimmäisen kerran Rans-

kan suuren vallankumouksen yhteydessä.

Vallankumouksen myötä valtaan nousseet

radikaalit jakobiinit teloittivat tuhansia vastustajik-

seen katsomia giljotiinilla. Terrorismi ei siis ole yksi-

selitteisesti valtiovaltaa vastaan taistelevien metodi

– se voi myös olla vallanpitäjien väline pitää kansa

kurissa ja nuhteessa.

Terrorismi voi olla myös sorretun viimeinen tai

ainoa käytettävissä oleva keino sortajaa vastaan.

Tästä pääsemme Portaankorvan mukaan kliseiseen

toteamukseen yhden terroristista ja toisen vapaus-

taistelijasta, mikä ainakin vielä 90-luvulla otettiin

myös terrorismin tutkimuksessa jossain määrin

vakavasti.

Erään tulkintatavan mukaan terrorismia ei välttä-

mättä tulisi omana käsitteenään, vaan yhtenä väki-

valtarikollisuuden ilmiönä. Terrorismin määrittelemi-

nen onkin yksittäistapauksissa vaikeaa.

”Voitaisiinko jopa ajatella, että terrorismista olisi

ideologiaksi”, Portaankorva kysyy.

t e K s t i j a K u V a m a t i a s p a r t a n e n

L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i 1 / 2 0 1 620

Rote armee FraktionTerrorismin tavoitteena on usein vallankumous vä-

kivaltaisin keinoin. Jäsenille toiminta voi olla lähes-

tulkoon elämäntapa. Saksan liittotasavallassa vai-

kuttanut Punainen armeijakunta, joka toimi vuosina

1970–1998, on yksi esimerkeistä. Ryhmän vasem-

mistoradikaalit pyrkivät kommunistiseen kansan-

nousuun Länsi-Saksassa. ironisesti ryhmän jäsenet

olivat itse mieltyneet ylelliseen elämään. Liikkeen

juuret olivat 1960-luvun opiskelijaliikkeessä, joka

vähitellen radikalisoitui väkivallan asteelle. Ryh-

män jäsenet harjoittelivat Lähi-idän koulutusleireil-

lä, ryöstivät pankkeja, tekivät salamurhia ja tuho-

polttoja sekä pommi-iskuja. Punaisen armeijakunnan

kaupunkisota päättyi kahdeksansivuisen ilmoituksen

myötä 20. huhtikuuta 1998, lähes 28-vuotisen toi-

minnan jälkeen.

Terrorismi voidaan nähdä myös sodankäynnin

taktiikkana, jolla kylvetään kauhua linjojen takana.

Käsitteellinen ero terrorismin ja sissisodan välillä

on hankala. Terroristi edustaa tietyllä tavalla sissi-

sodan äärimmäistä muotoa, jossa yhteydenotot ovat

kokonaan korvautuneet kätkeytymisellä ja terrori-

teoilla. Kansainvälisen lain kannalta ero sissiliikkei-

den ja terroristijärjestöjen välillä voidaan tehdä luo-

kittelemalla terroristeiksi ne, jotka itsekin katsovat

asettuvansa sodan lakien ulkopuolelle. Terroristi

määritellään rikolliseksi, mikä ainakin teoreettisesti

erottaa hänet sissistä.

Ongelmallisia ovat esimerkiksi terrorismin käsit-

teelliset rajat suhteissa muihin poliittisen väkivallan

muotoihin, kuten radikaaleihin ideologioihin, aseelli-

seen oppositiotoimintaan, sissisodankäyntiin, perin-

teiseen sodankäyntiin, poliittisiin murhiin, kouluam-

muskelujen tapaisiin yksilöiden tekemiin joukkomur-

hiin, materiaaliseen sabotaasiin ja ylipäätään jonkin

hallituksen vastustamiseen.

Terrorismille on usein tyypillistä välillinen väki-

valta. Sen vaikuttamisen kohteena eivät ole ensi-

sijaisesti sen välittömät uhrit, jotka ovat vain si-

jaiskärsijöitä terroristien todellisten suunnitelmien

toteuttamiseksi. Terrorismi ei myöskään ole kaoot-

tista tai spontaania, vaan suunnitelmallista, poliit-

tisesti motivoitunutta ja järjestäytynyttä toimintaa.

Toki yksittäisiäkin tekijöitä on ollut, mutta heitä yh-

distää kuitenkin laajempaan poliittiseen kontekstiin

esimerkiksi ideologinen sidos.

terrorismi ja julkisuusTerrorismin teho perustuu suurelta osin sen julki-

suusvaikutukseen. näyttävillä teoilla saadaan luo-

tua pelon ilmapiiriä. Terrorismi ja media kulkevatkin

käsi kädessä – mitä enemmän terrorismille anne-

taan palstatilaa, sitä parempi terroristien kannalta.

Viime vuosina terroristien ja median suhde on ke-

hittynyt entisestään. nykyään esimerkiksi iSiS ky-

kenee tuottamaan omaa ammattimaista propagan-

daansa muun muassa Dabiq-verkkolehden ja vide-

oiden muodossa.

Terrori-iskujen yhteydessä puhutaan usein vas-

tuun ottamisesta. Tapa on peräisin irlannin tasa-

valtalaisarmeijan tavasta soittaa viranomaisten

varta vasten ilmoittautumista varten perustettuun

puhelinnumeroon tehdyn iskun jälkeen. Tällä taval-

la pysyttiin kärryillä siitä, kuka oli iskun taustalla.

nykyään vastuun ottaminen iskusta ei vielä auto-

maattisesti tarkoita sitä, että jokin taho olisi vas-

tuussa teosta. Terroristiryhmille vastuun ottaminen

esimerkiksi epäselvistä onnettomuuksista on taita-

vaa mediapeliä.

terrorismin juridinen määrittelyKun akateeminen tarkastelu lähestyy ilmiötä sen

ymmärtämisellä ja selittämisellä, on viranomaisen

taas määriteltävä se juridiselta kannalta. Suomessa

viranomaisen toiminnan on perustuttava lakiin, ja

niin sanotuista terrorismirikoksista säädetään rikos-

lain 34a-luvussa. Laki nimenomaisesti kriminalisoi

tietyt terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset,

kuten terroristiryhmän johtamisen, murhat ja pa-

hoinpitelyt, terroristiryhmän toiminnan edistämisen

ja värväyksen.

Terroristiseksi tarkoitukseksi katsotaan vakavan

pelon aiheuttaminen väestön keskuudessa, valtion

hallituksen tai viranomaisen tai kansainvälisen jär-

jestön pakottaminen johonkin, jonkin valtion val-

tiosäännön oikeudeton kumoaminen tai valtion oi-

keusjärjestyksen horjuttaminen, erityisen suuren

vahingon aiheuttamisen yhteiskunnalle tai kansain-

väliselle järjestölle. Kansainvälisellä järjestöllä tar-

koitetaan hallitustenvälisiä tai niihin rinnastuvia jär-

jestöjä, kuten EU:ta, YK:ta tai Punaista Ristiä.

Ylitarkastaja Portaankorva tunnustautuu juridisen

näkökulman kannattajaksi. Kovat, lakiin perustuvat

keinot terrorismin puuttumiseen eivät kuitenkaan

ole kaikki kaikessa. Portaankorvan mukaan terroris-

min syihin pyritään vaikuttamaan pehmeämmin kei-

noin ennen kuin mitään rikosta on edes välttämättä

tapahtunut. Syihin, kuten nuorten miesten toimet-

tomuuteen, syrjäytymiseen sekä radikalisoitumiseen

pyritään puuttumaan erilaisten viranomaisten ku-

ten poliisin ja sosiaalitoimen sekä kansalaisjärjestö-

jen yhteistyöllä. Valtioneuvosto asetti vuonna 2012

hankkeen valmistelemaan sisäisen turvallisuuden

ohjelmaa. Toimenpideohjelman tavoitteena on eh-

käistä kaikkea väkivaltaa, jota perustellaan aatteilla

tai ideologioilla. Vaikka terrorismintorjunnan pää-

vastuu on poliisilla, pyritään ekstremismiin puuttu-

maan jo sen varhaisissa vaiheissa. Uhkana voivat

myös muodostaa konfliktialueilla taistelemassa käy-

neet ja sieltä palanneet ihmiset.

”Osa voi muodostaa uhkan sieltä saatujen oppi-

en ja ideologian vuoksi. Toiset taas ovat palanneet

isis KyKenee tuottamaan omaa ammatt imaista propagandaansa muun muassa dabiq-VerKKoLehden ja Videoiden muodossa.

21i L m i ö t

ruotsi 1 5 0 – 1 8 0

saKsa 5 0 0 – 6 0 0

beLgi a

4 4 0

i so-bri ta nn i a 5 0 0 – 6 0 0

tan

sKa 1 0 0 – 1 5 0

su

om

i 50– 7 0

sieltä rikkinäisinä ja he voivat olla monimuotoisen

avun tarpeessa”, Portaankorva sanoo.

terrorismi nykyajassaTerrorismi ammentaa oikeutuksensa niin maallisista

kuin uskonnollisistakin kysymyksistä. Poliittinen ja

nationalistisseparatistinen terrorismi on jäänyt täl-

lä vuosituhannella islamistisen terrorismin varjoon,

ja esimerkiksi Euroopasta etnisseparatistinen terro-

rismi on Portaankorvan mukaan kadonnut käytän-

nössä kokonaan.

Sen sijaan Koraanin ääritulkinnasta oikeut-

ta ammentava islamistinen terrorismi on ollut yksi

2000-luvun näkyvimmistä. Tuhoisten iskujen myö-

tä tämän tyyppisen terrorismin näkyvyys läntisessä

mediassa on ollut lähes päivittäistä ja se on tuo-

nut Lähi-idän tapahtumat myös osaksi suomalaisten

kahvipöytäkeskusteluja.

Myös vielä 90-luvulla julkisuudessa näyttäytynyt

termi valtioterrorismi on kadonnut. Termillä viita-

taan yleensä ilmiöön, jossa jokin valtion organisaa-

tio syyllistyy terrorismin piirteitä täyttäviin tekoihin.

näitä ovat mitkä tahansa salaiset tai laittomat toi-

met, joiden kohteena voivat olla jopa täysin syyt-

tömät tai ulkopuoliset ihmiset.

Yhdysvallat on luokitellut erinäisiä valtioita ter-

roristeja tukeviksi. näitä on tai on ollut ainakin

iran, irak, Pohjois-Korea, Libya ja Sudan. Libyan

katsottiin ainakin tukeneen Skotlannin Lockerbien

kylän yläpuolella räjähtäneeseen koneeseen pom-

min asettaneita. Libyalainen tiedustelu-upseeri ab-

delbaset ali mohmed al-megrahi tuomittiin teosta

elinkautiseen vankeuteen.

islamistisesta terrorismista puhuttaessa yrite-

tään olla leimaamatta uskontoa. Uskonto on jiha-

disteille hyödynnetty peruste, mutta ei kuitenkaan

tekojen syy. Motiivit voivat löytyä esimerkiksi kali-

faatin perustamisesta tai Koraanin ääritulkinnasta.

Terroristisiin tekoihin syyllistyvien tavoitteina voivat

olla puhtaan terrorin lisäksi värväys sekä iskujen

yleisön puhuttelu. Tämä yleisö koostuu muista ää-

riradikaalisti tulkitsevista. Perustettuun kalifaattiin

saapuu muualta puhdasoppiseen elämään haluavia.

Lapin yliopiston politiikkatieteiden yliopistonleh-

tori, dosentti aini linjakumpu on tutkinut poliittista

islamia. Hän on kirjoittanut aiheesta teoksen isla-

min globaalit verkostot. Linjakummun mukaan isla-

mistinen terrorismi on viime vuosikymmeninä muut-

tanut muotoaan.

”Muutos ei välttämättä ole suuri, mutta sellainen

on tapahtunut. al-Qaida ja iSiS ovat liikkeinä erilai-

sia. al - Qaida oli luonteeltaan ylikansallinen ja sen

pyrkimykset olivat poliittisia, mutta epämääräisiä.

iSiS on omalta osaltaan muuttanut jihadismin kent-

tää. iSiS:in toiminta on hyvin vahvasti paikkaan ja

tilaan liittyvää toimintaa. Se pyrkii saamaan ja säi-

lyttämään kalifaatille konkreettisen alueen.”

Kalifaatilla tarkoitetaan iSiS:in irakin ja Syyri-

an alueelle perustamaa ”islamilaista valtiota”, jos-

sa sovelletaan šaria-lakia. iSiS:in hallinnassa oleva

kalifaatti käsittää noin Belgian kokoisen maa-alu-

een. iSiS ja kalifaatti nousivat irakin sodan ja Syy-

rian sisällissodan tuhkista. Siemenen toiminnalle oli

istuttanut alueella toiminut al-Qaida. iSiS taas on

lyhenne irakin ja Syyrian islamistista valtiosta.

Portaankorva ei pidä iSiS:tä sinänsä mitenkään

uutena ilmiönä. Poikkeuksellisena hän pitää kuiten-

kin liikkeen ennennäkemätöntä raakuutta ja jul-

muutta, josta jopa al-Qaida on sanoutunut irti. Jär-

kyttävillä toimillaan järjestö on saavuttanut ennen-

näkemättömän mediahuomion.

näkyvä toimiminen internetissä pitää myös yllä

radikaalin viestin läpimenoa ja värväystä. iSiS ja

muut sen kaltaiset ääriliikkeet hyödyntävät sosiaa-

lista mediaa taitavasti, ja pystyvät vaikuttamaan juu-

ri siihen kohderyhmään, joka on ääri-ideologioille

otollisin. Myös al-Qaida pyrki vaikuttamaan monin eri

tavoin esimerkiksi inspire-lehteä julkaisemalla, mutta

vasta iSiS on onnistunut ottamaan modernin viestin-

täteknologian kokonaisuudessaan haltuun.

”Ääriliikkeiden värväyksen kohderyhmänä ovat

pääsääntöisesti nuoret miehet. Eivät viisikymppiset

tee vallankumouksia. He voivat johtaa niitä, mut-

ta toimeenpaneva voima ovat nuoret”, Linjakumpu

summaa.

Tämän puolesta puhuu myös Suojelupoliisin tie-

doissa olevien Syyriaan ja irakiin lähteneiden taus-

tat: ikäjakauma on 19-50 vuotta, mutta lähes puo-

let on joko 25-vuotiaita tai alle sen. Portaankorvan

mukaan Suojelupoliisilla on tieto noin 70 konflikti-

alueelle lähteneestä. Euroopan alueelta lähteneitä

on noin 5000.

”Lähtijöiden suurta määrää selittää nykyaikai-

sen jihadin helppous. Syyriaan ja irakiin on verrat-

tain helppo päästä. Verkossa jaetaan ohjeita siitä,

mitä kannattaa pakata mukaan ja mihin mennä”,

Portaankorva selittää.

euroopasta irakin ja syyrian konfliktialueille lähteneiden vierastaistelijoiden määrä valikoiduista maista. Viivojen paksuus on suhteutettu maan väkilukuun. Lähde iCSR

L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i 1 / 2 0 1 622

mikä jihadissa vetoaa?Linjakummun mukaan syy iSiS:in vetovoimaan voi olla

merkitysten kriisissä. Merkitysten kriisillä tarkoite-

taan ilmiötä, jossa modernisaation nopean etenemi-

sen myötä merkitykset katosivat ihmisten elämästä.

”ihminen haluaa olla jotain. Tehdä jotain tärke-

ää. Kun miettii esimerkiksi toisen sukupolven musli-

mia tai käännynnäistä Lontoon lähiössä tai jossain

muualla, voidaan huomata, ettei tällaisen ihmisen

asema ole välttämättä mitenkään helppo”, Linja-

kumpu toteaa.

Tällaisilla henkilöillä voi olla hankalat eväät olla

ja saavuttaa asemaa missään länsimaassa. Työllis-

tyminen voi olla valtaväestöä hankalampaa, osalli-

suus yhteiskuntaan voi olla heikko ja asema omassa

yhteisössäkin voi olla huono. Tällaisessa tilanteessa

iSiS:in tarjoama maailmankuva voi olla houkutteleva.

”iSiS voi näyttäytyä sellaiselta taholta, joka

konkreettisesti tekee jotain. Sen tarjoama visio

maailmasta on selkeä. Tällainen liike tarjoaa väy-

län olla jotain.”

Konfliktialueille lähtevillä ihmisillä ei ole mitään

selkeää profiilia Suomessa. Matkustaneista noin vii-

desosa on naisia ja mukana on myös lapsia. Viime

aikoina lähtijöiden pyrkimys on lähes poikkeuksetta

osallistua väkivaltaisen ryhmän toimintaan.

”Uusia lähtijöitä on yhä vaikeampi tunnistaa en-

nalta. He salaavat lähtönsä todella hyvin, ja lähtö

perheillekin tulee yllätyksenä”, Portaankorva toteaa.

Yhtenä päivänä nuoren somepäivitykset saatta-

vatkin tulla Syyriasta tai irakista.

kohdistuuko suomeen uhkaa?Linjakummun mukaan tavallisen kansalaisen kohdal-

la tilannetta voidaan verrata auto-onnettomuuden

uhkaan: se on olemassa, mutta kannattaako sen

antaa vaikuttaa omaan elämäänsä? Tilastojen va-

lossa auto-onnettomuuden uhriksi joutuminen on

globaalistikin ajateltuna huomattavasti todennäköi-

sempää kuin terroristi-iskussa menehtyminen.

Myös Portaankorva pitää uhkaa edelleen

matalana.

”Suomi on edelleen niin sanotusti matalan riskin

maa. Terrorismista murehtiminen kannattaa siis edel-

leen jättää viranomaisten harteille. Lintukoto emme

kuitenkaan enää valitettavasti ole, hän toteaa.”

Terrorismin uhka-arvion, joka annettiin 3. mar-

raskuuta viime vuonna, mukaan Suomeen kohdis-

tuva terroriuhka on kohonnut ja monimuotoistunut

vuoden 2014 tasosta. Terroristijärjestöjen suunnitel-

mallisten iskujen uhka on matala, mutta yksittäis-

ten terroristien väkivallantekojen uhka on edelleen

kohonnut Suojelupoliisin kesäkuussa 2014 antaman

arvion jälkeen.

Syyriaan lähteneissä Suojelupoliisia huolestut-

taa muun muassa konfliktialueella opitut taidot ja

madaltunut kynnys väkivaltaan, mutta myös Suo-

mi-kuvan leviäminen äärijärjestöjen keskuudessa.

Suotavaa ei myöskään ole se, että Suomesta muo-

dostuu tukialue ja levähdyspaikka terroristeille.

Ulkopoliittiset seuraukset olisivat voimakkaat, jos

joskus kävisi ilmi, että Suomen alueella on suunni-

teltu muualla tehtävää terroritekoa.

Uhkan kasvuun ovat vaikuttaneet kaksi toisiaan

vahvistavaa negatiivista kehityssuuntaa: suojaavi-

en tekijöiden murentuminen ja terroristikytkösten

laadullinen muutos. internet, sosiaalinen media,

maahanmuutto ja matkustaminen ovat pienentä-

neet maailmaa. Erilaisten terrorististen ryhmittymi-

en määrä on kasvussa, ja nämä kilpailevat myös

keskenään mediahuomiosta. Myös todellisten kyt-

kösten määrä on kasvussa: nykypäivänä on yhä

useampia henkilöitä, jotka ovat toimineet ase kä-

dessä tuolla jossain.

Suojelupoliisin terrorismintorjunnan kohdehen-

kilöitä on yli 300. Heillä on eriasteisia yhteyksiä,

jotka pitävät sisällään myös yhteyksiä al-Qaidaan

ja iSiS:in. Usein nämä ovat kytköksissä kansainvä-

lisiin konflikteihin ja konfliktialueisiin. Tietoihin ei

ole kuitenkaan tullut konkreettisia iskusuunnitelmia.

Myös turvapaikanhakijoiden vaikutus uhkakuvaan

on otettava vakavasti, vaikkei tällä hetkellä olekaan

viitteitä siitä, että turvapaikanhakijoiden keskuu-

teen olisi todellisuudessa soluttautunut terroristeja.

kristallipalloon katsominen vaikeaaLinjakumpu ei usko, että iSiS:in kaltainen ideologia

tekisi maailmanvallankumousta. Hän haluaa uskoa,

etteivät ihmiset pääsääntöisesti haluaa elää sellai-

sessa maailmassa, jota iSiS edustaa.

”Usein tällaisilla liikkeillä on elinkaari. Esimerkiksi

al-Qaidalla nousu kesti kauan, ja järjestö saavut-

ti kulminaatiopisteensä 2000-luvun alussa. Se al-

koi menettää vaikutusvaltaansa 2010-luvun alussa.

Myös iSiS:illä on oma elinkaarensa. Se ei välttä-

mättä vielä ole saavuttanut omaa kulminaatiotaan,

mutta se ei välttämättä ole kaukana”, Linjakumpu

ennustaa.

Tällä hetkellä iSiS:in tavoitteena on laajentaa ka-

lifaattia ja sen vaikutusvaltaa. Tähän kuuluvat iskut

länsimaissa, mutta myös muissa muslimivaltioissa,

joiden hallintoa se pyrkii horjuttamaan. iSiS yrittää

myös lisätä vaikutusvaltaansa niin sanotun kolman-

nen rintaman alueella, johon kuuluvat muun muassa

maltilliset, mutta suuret muslimimaat kuten indone-

sia ja Bangladesh.

Suomalaisen kannalta tämä muodostaa uhan jou-

tua iskun tai kidnappauksen uhriksi muualla kuin

Suomessa. Suomen kohdalla pahimman uhkan muo-

dostavat niin sanotut yksinäiset sudet, joiden suun-

nitelmiin viranomaisten on todella vaikea puuttua.

Portaankorva ennustaa, että kansainvälinen tiedus-

teluyhteistyö tulee jatkossa korostumaan terroris-

min kukistamiseksi. Tällä hetkellä Suomi on riippu-

vainen muiden valtioiden tarjoamasta tiedustelu-

tiedosta ulkomaiden osalta. Suojelupoliisilla ei ole

toimivaltaa ulkomailla. Tulevaisuudessa tämä voi

muuttua, jos Suomeen säädetään tiedustelulain-

säädäntö, joka antaisi suomalaisille viranomaisille

laajemmat toimivaltuudet.

23i L m i ö t

Uonna 2009 ilmassa oli pitkästä aikaa

uutta toivoa. Maailman vaikutusvaltaisimmat

johtajat Yhdysvaltojen vastavalittua presi-

denttiä Barack obamaa myöten olivat saa-

puneet Kööpenhaminaan neuvottelemaan uudesta

ilmastosopimuksesta. Kööpenhaminan kokoukseen

ladattiin valtavat toiveet, mutta lopulta optimistisim-

matkin tahot joutuivat myöntämään – jos ei nyt aivan

riitaisan, niin ainakin sekavan – kokouksen olleen

pettymys. Uutta sopimusta ei saatu sovittua ja tulok-

sena oli pelkästään ympäripyöreitä puheita.

Johtajien kokoontuessa uudestaan vuoden 2015

joulukuussa Pariisiin, oli tästä kokouksesta kulunut

tasan kuusi vuotta. Kuusi vuotta voi kuulostaa ly-

hyeltä ajalta puhuttaessa ilmastonmuutoksen kal-

taisista valtavista, koko maapallo koskevista me-

kanismeista ja prosesseista, mutta todellisuudessa

ihmiskunnalla on jo kiire.

Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015 saa-

tiin vihdoinkin solmittua sopimus, joka olisi pitänyt

sopia jo vähintään kuusi vuotta sitten. Syntynyt il-

mastosopimus täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n

ilmastomuutoksen puitesopimusta. Sopimus koskee

196 maata ja sen tavoitteena on päästöjen maail-

manlaajuinen vähentäminen vuodesta 2020 alkaen.

mitä sovittiin?Pariisin ilmastonsopimus on tarkoitettu pitkäaikai-

seksi sopimukseksi, jonka tarkoituksena on rajoit-

taa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahden as-

teen ja pyrkiä jopa alle 1.5 asteeseen. Sopimuksen

jOkA OLISI PITäNYT TuLLA jO PALjON AIkAISEmmIN

joulukuussa 2015 tiedostavan maailman katseet keskittyivät Pariisiin. oli alkamassa kansainvälinen ilmastokokous, jossa oli tarkoitus solmia uusi ilmastosopimus hillitse-mään ihmisten kiihdyttämää maapallon lämpenemistä. sopimuksella oli jo kiire, sillä kuusi vuotta sitten vastaavassa yrityksessä oltiin epäonnistuttu.

mukaan kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla maail-

man päästöjen ja hiilinielujen tulisi olla tasapainos-

sa. Hiilinieluilla tarkoitetaan esimerkiksi merien ja

metsien kapasiteettia sitoa hiiltä.

Pariisissa pyrittiin myös tunnustamaan tosiasi-

at ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmiskunnalle

asettamalla pitkän aikavälin tavoite ilmastonmuu-

tokseen sopeutumiselle. Tämän lisäksi teollisuusmai-

den ilmastorahoitusta kehittyville maille jatketaan

myös vuoden 2020 jälkeen.

Kaikki sopimuksessa olevat maat ovat velvollisia

suunnittelemaan ja toteuttamaan päästövähennyk-

siä sekä raportoimaan niistä läpinäkyvästi. Pääs-

tötavoitteet sekä toimet niihin pääsemiseksi ovat

kansallisesti määriteltyjä ja näin ollen suhteutettuja

maan kehitystasoon. Sopimus velvoittaa myös viiden

vuoden välein tapahtuvaan arviointi- ja tiukennus-

kierrokseen, jolloin maiden toimia päästövähennyk-

siin ja niiden riittävyyteen arvioidaan sekä tarkas-

tellaan ilmastorahoituksen kehittymistä sekä toimia

ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

miten tavoitteisiin päästään?Pariisin ilmastosopimuksen ehkä merkittävin sig-

naali on se, että se käytännössä tähtää fossiilisten

polttoaineiden käytön lopettamiseen. United na-

tions Environment Programme (UnEP) arvioi, että

kaikki hiilidioksidipäästöt on saatava nollaan en-

nen vuotta 2050 ja kaikki kasvihuonekaasupäästöt

on lopetettava vuosien 2060–2080 välillä. Tällöin

mahdollisuus 1,5 asteen tavoitteeseen pääsyyn on

t e K s t i a L e K s i i . p o h j o L a

K u V i t u s s a n n i h a r j u

s pimus

v

L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i 1 / 2 0 1 624

UnEP:n mukaan 50 prosenttia. alle kahden asteen

lämpötilanousuun päästään näillä toimilla 85 pro-

sentin todennäköisyydellä.

Tällä hetkellä valtioiden päästötavoitevähennyk-

set eivät ole riittäviä, jotta maapallon lämpenemi-

nen alle kahteen asteeseen voitaisiin pysäyttää.

UnEP arvioi päästökuiluraportissaan päästökuilun

– siis eron toimien ja tavoitteiden välissä – ole-

van peräti 12-15 gigatonnia vuonna 2030. Siksi Pa-

riisin ilmastosopimukseen kirjattu viiden vuoden

välein tapahtuva arviointi- ja tiukennuskierros on

tärkeä osa sopimusta, jotta päästökuilua voitaisiin

kuroa kiinni. Päästöjen vähentäminen monimutkai-

sessa maailmassa ei onnistu kuitenkaan pelkästään

sormia napsauttamalla, vaan sen eteen on tehtävä

kauaskantoisia poliittisia päätöksiä niin kansainvä-

lisesti, kuin myös kansallisesti.

”Sijoittajilla on tässä prosessissa ratkaiseva rooli.

Tarvitaan välittömästi sijoitusvirtojen muuttuminen

fossiilisesta energiasta kohti uusiutuvia energiamuo-

toja sekä energiatehokkuutta. Sijoittajien pitäisi vä-

littömästi vetää rahansa pois esimerkiksi kivihiilestä

ja sijoittaa uusiutuviin teknologioihin”, linjaa Suomen

WWF:n ilmastoasiantuntija kaarina kolle.

Suomessa esimerkiksi eläkerahastot ovat tär-

keässä roolissa sijoitusvirtojen ohjailussa. Sijoitta-

jilla on vastuu asiakkaidensa rahoista, joten sijoi-

tuskohteita voidaan ohjailla esimerkiksi antamalla

selvä poliittinen signaali uusiutuvan energian tu-

kemiseen. Tällä hetkellä voidaan puhua esimerkik-

si hiilikuplasta. Se tarkoittaa sitä, ettei fossiilisia

polttoaineita voida koskaan käyttää loppuun asti,

jos päästöjä halutaan vähentää. Tämä tarkoittaa

sitä, ettei esimerkiksi öljyntuotantoa ja sen arvoa

voida laskea jäljellä olevan öljyn mukaan. Tässä

sijoitusyhtiöillä on suuri vastuu siitä, mihin he asi-

akkaiden rahat sijoittavat mahdollisen kuplan puh-

keamisen varalta.

”Mikäli sijoitukset menevät fossiilisiin polttoainei-

siin, lukkiudumme infrastruktuuriin, jota ei enää pysty

helposti peruuttamaan. Tämä koskee erityisesti te-

ollistumassa olevia kehitysmaita, joissa on käynnissä

muun muassa useita uusia hiilivoimalahankkeita, esi-

merkiksi Kiinassa, intiassa ja Turkissa”, toteaa Kolle.

nimenomaan teollistumassa olevat kehitysmaat

ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen torju-

misessa yhdessä teollisuusmaiden kanssa. Teolli-

suusmaiden tuen avulla, sijoittajien oikeanlaisella

toiminnalla sekä teollistumassa olevien maiden po-

liittisilla päätöksillä voidaan hypätä yhden ener-

giatuotantovaiheen yli. Tämä voisi tarkoittaa esi-

merkiksi sitä, että afrikasta tulisi ensimmäinen niin

sanottua vihreä manner, joka tuottaa energiansa

uusiutuvalla energialla.

miksi sovittiin?ilmastonmuutos oli pitkään kiistelty asia, jonka vai-

kutuksia ja nopeutta oli vaikea arvioida konkreti-

an tasolla. Puhuttiin mannerjäätiköiden sulamises-

ta, voimistuvista luonnonilmiöistä ja –katastrofeista

sekä koralliriuttojen tuhoutumisesta. Konkreettisella

tasolla ilmastonmuutoksen vaikutuksia oli tavallisen

kansalaisen vaikea arvioida. Uutiskuvista nähdyt

Kiinan saastehälytykset, voimistuneet luonnonkata-

strofit sekä tarkentuneet ennusteet ja skenaariot

ovat tuoneet ilmastonmuutoksen vaikutukset entistä

konkreettisemmaksi koko maailmalle. Enää ilmas-

tonmuutosta ja sen vaikutuksia ihmisille ei kiistetä,

vaan ne tunnustetaan laajalti.

Systeemitason muutokset historiallisessa ilmas-

tossa ovat menneet usein hypähtäen, ei-lineaari-

sesti, jolloin saattaa tulla rajujakin hypähdyksiä uu-

teen tilaan, selittää Kolle.

ihmiskunnalla alkaakin siis olla jo todellinen kii-

re saada konkreettisia toimia ilmastonmuutoksen

pysäyttämiseksi. Oliko maailma nyt valmiimpi kuusi

vuotta Kööpenhaminan epäonnistumisen jälkeen te-

kemään sopimuksen, vai olivatko valtiot vain viimein

heränneet realismiin ja ajan loppumiseen? Valitet-

tavasti vastaus lienee jälkimmäinen, vaikka esimer-

kiksi suurena öljyntuottajamaana tunnettu Saudi-

arabia pyrki toistuvasti jarruttamaan neuvottelujen

etenemistä sekä muun muassa fossiilisista polttoai-

neista luopumista.

Riittävätkö toimet?Pariisin ilmastosopimus ei ole missään nimessä täy-

dellinen. Jo mainittu päästökuilu sekä esimerkiksi

laiva- ja lentoliikenteen uupuminen sopimuksesta

on iso puute. Mutta silti sopimus on jo itsessään

iso voitto sekä alku sille kaikelle konkretialle, johon

sopimus velvoittaa. Valtioiden on ryhdyttävä nyt to-

dellisiin toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi

sekä päästöjen alentamiseksi.

Pariisin sopimus olisi pitänyt tulla jo paljon aikai-

semmin. nyt ihmiskunnalla on edessään joka tapa-

uksessa globaaleja megahaasteita. Resurssiniukkuu-

det, kuten esimerkiksi vedenpuute, voi iskeä ennen

todellista ilmastonmuutosta, havainnollistaa Kolle.

Eurooppaa ravisteleva pakolaiskriisi johtuu pit-

kälti sotaa pakenevista ihmisistä. Tulevaisuudessa

maailmaa voi kohdata myös ilmastopakolaisten tul-

va, kun asumiskelvottomaksi muuttuneilta alueilta

on lähdettävä pois. ilmastopakolaisuuteen ollaan

kehittämässä vasta suosituksia, mutta todellisuus

voi iskeä paljon nopeamminkin esimerkiksi juuri ve-

denpuutteen vuoksi.

Joka tapauksessa Pariisin ilmastosopimus on

vahva signaali fossiilisista polttoaineista luopumi-

seen sekä päästöjen selvään alentamiseen. Pelkkä

sopimus ei itsessään riitä mihinkään, vaan todelli-

nen työ tehdään käytännön tasolla osana poliittis-

ta ohjausta. Siksi nyt aikaansaatu sopimus toimiikin

oikeastaan vain alkuna sille, mitä maailman on tu-

levaisuudessa tehtävä.

”Pariisin sopimus on voitto niin pitkään, kunhan

se johtaa välittömiin sopimuksiin ja toimiin. Jos Pa-

riisin ilmastonkokouksesta tulee itse asia eikä vain

alkusysäys, niin se tahtotila mikä nyt on saavutettu,

katoaa”, päättää Kolle.

25m a a i L m a L t a

HENgITYkSEN TIE mukAvuuSALuEEN

uLkOPuOLELLE

oUdUin ensimmäisen kerran tekemisiin

selkäkipujen kanssa jo viiden vanhana kun

olimme perheeni kanssa kesäisessä man-

sikanpoiminnassa. Maantasossa kyykis-

teleminen pisti pienen selkäni jumiin. Siitä lähtien

olen aina tasaisin väliajoin kärsinyt eri puolille sel-

kärankaa tai jalkoja säteilevistä kivuista. Muutama

vuosi sitten uskalsin ennakkoluuloistani huolimatta

lähteä joogakurssille. Laji oli mielikuvissani lähinnä

intiahippien mystiikankaipuuta ja itsensä erikoisiin

solmuihin vääntämistä.

Huomasin nopeasti ainakin astangajoogan ole-

van itselleni hyvä keino liikkua ja parantaa kehon

vaivoja. Harjoituksen avaavan ja lopettavan Om-

mantran lisäksi en edes tarkkaan katsomalla näh-

nyt minkäänlaista hörhöilyä vaan tiukkaa ruumiin-

kuria ja kehoa avaavia venytyksiä. alaspäin katso-

va koirani (eräs jooga -asana eli asento) oli tippua

kuonolleen, mutta ryhmäliikunnan paine sai otsan

hikipisarat kuivumaan ja jaksoin harjoituksen lop-

puun. Viimeisenä joogassa tehdään loppurentoutus,

eli maataan lattialla tarkoituksena saada jokainen

ruumiinosa niin löysäksi kuin mahdollista ja tyhjen-

tää mieli kaikista ajatuksista. En ole koskaan pitänyt

lattialla makaamisesta tai istumisesta, mutta loppu-

rentoutuksessa joogamatto oli maailman paras ja

pehmein sänky.

Harjoituksen jälkeen olo tuntui energiseltä, näl-

käiseltä ja iloiselta ja päättelin joogan olevan par-

haita asioita mitä voin itselleni tehdä. Silti olen lais-

ka kävijä ja harjoituksen aloittaminen tuntuu vai-

kealta, sillä mieleni vastustaa sitä kerta toisensa

jälkeen, vaikka rationaalinen aivojeni osa tietääkin

kaikki saavutettavat hyödyt. Selkäni ei ole ikinä ollut

niin hyvässä kunnossa kuin säännöllisen joogaami-

sen jälkeen.

Rovaniemeläinen joogaopettaja solja temmes

kertoo, että joogaa on perinteisesti opetettu yk-

silöllisesti, opettajalta oppilaalle. nykypäivänä tä-

hän on harvoin mahdollista ja itsekin vierastin alus-

sa paljon ryhmässä tekemistä. Koin että muut ovat

niin paljon notkeampia ja parempia, että asanoille

nauravat harakatkin. Vasta useamman kerran jäl-

keen opin keskittymään pelkästään itseeni. ”Ryh-

mässä helposti vertailee itseään muihin, vaikka

kyse on tutkimusmatkasta omaan kehoon. Koetan-

kin opettaa, ettei ole mitään väliä millainen oma

keho on, sillä jokainen tekee harjoituksen omista

lähtökohdistaan. Jos siitä saa jotain positiivisia vai-

kutuksia, kuten rauhallisuutta, rentoutta ja voimaa

niin kaikki on plussaa. Koen että pysähtyminen on

välttämätöntä kaikille ihmisille ja joillekin se voi olla

helpompaa liikkeen muodossa. Esimerkiksi television

katselu kuluttaa energiaa, aivoille on paljon ren-

touttavampaa viedä huomio omaan hengitykseen”.

nykypäivänä länsimaalainen jooga saattaa näyt-

täytyä esimerkiksi instagramia seuraaville pelkkää

viherpirtelöä ja raakaruokaa syövien mallinvarta-

loisten nuorten naisten kilpailuna siitä, kuka kuvaa

atleettisimman asentokuvan itsestään. Onko täällä

harrastettava jooga vain intialaisesta perinteestä

varastettua terveystrendikästä imagon rakentamis-

ta? nykymuotoinen jooga on saapunut länsimaihin

1900-luvun alussa, jolloin on kehittynyt erilaisia fyy-

sisen joogan tyylejä. Yhtä joogaperinnettä ei siis

ole olemassa, vaan harjoitusta on käytetty monen-

laisiin tarkoituksiin eri aikoina. Silti sen filosofinen

ydin on säilynyt samana tuhansia vuosia. ”Jooga

on valtava ilmiö, johon mahtuu paljon kulttuurisia

tekijöitä, se mitä aikoinaan on opetettu, ei sovi tä-

hän länsimaiseen elämäntapaan. arvopohja säilyy

vaikka kulttuurit ja tulkinnat muuttuvat. Joogan pe-

rustana on ajatus siitä, että keho ja mieli ovat yhtä

ja vaikka harjoitusta tekisi millä asenteella se vai-

kuttaa myös mieleen, joten kyseessä on oikeastaan

elämäntapa, joka käsittää paljon muutakin kuin pel-

kän fyysisen harjoituksen”, Temmes kuvailee.

t e K s t i t e e m u L o i K K a n e n

K u V i t u s V i L j a t u o h i n o

jKoin et tä muut oVat niin paLjon notKeampia ja parempia, et tä asanoiLLe nauraVat haraKatKin

L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i 1 / 2 0 1 626

Eräs omista suosikkiartisteistani jah9, tekee dub-

ja jazzvivahteisen roots reggaen lisäksi joogaopet-

tajan työtä. Hänen filosofianaan on viedä jooga ja-

maikalaisiin gettoihin, joissa olisi tärkeää vahvistaa

nuorten itsetuntoa ja ylpeyttä omista juuristaan, jot-

teivat köyhissä oloissa kasvavat ihmisentaimet tart-

tuisi aseeseen, vaan kehittäisivät yhteisöään. Ras-

tojen messiaana palvoma Etiopian entinen kuningas

Haile selassie i oli myös astangajoogan harrastaja.

Jah9 on järjestänyt yoga on dub -tapahtumia, joissa

joogataan rauhallisen dub-musiikin tahtiin. Joogan

voi siis nähdä muokkautuvana perinteenä, jonka voi

valjastaa oman päämääränsä palvelukseen. Myös

Solja Temmes on käyttänyt musiikkia osana harjoi-

tusta. ”Ennen minulla oli sellainen periaate, etten

käytä musiikkia harjoituksessa ja edelleen tykkään

tehdä harjoituksen keskittymällä hengitykseen ikään

kuin musiikkina. nyt olen käyttänyt sitä jopa ohjauk-

sessa, musiikki on niin ihmeellinen energiavärähte-

lyyn vaikuttava asia, ja osana joogaharjoitusta sillä

on uskomaton vaikutus”.

Joogaa on jopa Rovaniemellä tarjolla moneen

makuun ja tarpeeseen. astangajooga Lapin viikko-

tuntien ja Soljan ohjaaman lauantaisen, syviä ve-

nytyksiä sisältävän yin -joogan lisäksi opetusta voi

saada ainakin Rovaniemen joogayhdistykseltä, joka

keskittyy hathajoogaan. Energioihin painottuvaa

kundaliinijoogaa on tarjolla marja lehtisen ja Heli

Hellstrandin opettamana. ”Keskustassa on loista-

va sertifioitu astanga-opettaja Bela lipat, joka on

opettanut ympäri maailmaa, hän on anatomisesti

erittäin tarkka opettaja, jolta olen itsekin oppinut

paljon. Hanna Kuosmanen taas opettaa vapautta-

vaa joogaa, jossa mennään todella syvälle asanoi-

hin, maadoitetaan keho ja suoristetaan selkäran-

ka, Temmes kertoo” Rovalan opistossa on erilaisia

joogamuotoja ja muutenkin Rovaniemen tarjonta on

erinomainen ja ennen kaikkea edullinen. Helsingissä

saattaa joutua maksamaan 25 euroa tunti, puhu-

mattakaan new Yorkin trendialueista.

Solja Temmes uskoo jokaisen löytävän sopivan

joogamuodon kokeilemalla ja kehoaan kuuntelemal-

la. ”Tyylejä on monenlaisia, joten kannattaa miettiä

omaa elämäntilannetta kaipaako esimerkiksi rau-

hoittumista kiireisen elämän vastapainoksi. astanga

on todella hyvä fyysinen harjoitus, jossa on kaikki

puolet läsnä, toisaalta jos liikkuu paljon yin-joo-

ga voi olla hyvä vastapaino, maadoittava harjoitus.

Emme ole kuitenkaan koneita, täytyy olla herkkä

sen suhteen mitä kaipaa. nykypäivänä trendit vaih-

tuvat nopeasti ja joskus tuntuu että ihmiset siirtyvät

liian nopeasti uuteen. Joogaan liittyy keskeisesti se,

että teet määrätietoisen valinnan, kunnioitat har-

joitusta ja testaat miten se toimii sinun kohdallasi,

miten kehosi reagoi siihen Yksi joogan suurimmis-

ta opetuksista on, että vaikkei se tunnu joka päivä

hyvältä se kuitenkin tekee hyvää”.

intiassa sanotaan, että ihmisen todellisen iän voi

tarkastaa hänen selkärankansa kunnosta ja että se

joka hengittää vain puoliksi elää vain puoliksi. nor-

maalisti hengityksemme on hyvin pinnallista. ”Usein

joogaharrastus alkaa jonkun vaivan, kuten unetto-

muuden tai selkäkivun vuoksi. Jos on kehon kanssa

ongelmia, kannattaa valita sen parannukseen so-

piva joogamuoto. Kaikissa länsimaisen joogan muo-

doissa hengitys on todella tärkeää, on olemassa

paljon tieteellistä tutkimusta hengityksen vaikutuk-

sesta esimerkiksi stressiin. Jännitämme kehoa pal-

jon ja tämä jännitys kasaantuu, kun opettelemme

hengityksen uudestaan ja se pääsee vatsaan asti,

vaikutus aineenvaihduntaan ja kehon toimintoihin

on uskomaton. Muutenkin elämässä asioita alkaa

tapahtumaan vasta kun menee mukavuusrajansa ul-

kopuolelle, Solja Temmes kuvailee.

rastojen messiaana paLVoma et iopian entinen Kuningas haiLe seLassie i oLi myös astangajoogan harrastaja

27i L m i ö t

Hämärää HYvINvOINTI vALTIOSSA

UHmaan Pakkoa , etsin tah-

toa”, kirjoittaa mathias Ro-

senlund esikoisteoksessaan

Vaskivuorentie 20. Rosenlun-

din omaelämäkerralliset teokset Vas-

kivuorentie 20 ja Kuohukuja 5 kerto-

vat suhteellisesta köyhyydestä hyvin-

vointi-Suomessa. Tarinaan punoutuvat

myös omalta osaltaan Rosenlundin

vaimon ja veljen vakavat psyykkiset

sairaudet. Köyhyys on teosten hallit-

seva teema.

Rosenlund ei tilitä köyhyydestään.

Vaskivuorentie 20:ssä hän toteaa tun-

tojaan, nimeää niitä, käsittelee koke-

muksiaan, kertoo tapahtumia elämän-

sä varrelta, kysyy kysymyksiä sekä

toisinaan hieman julistaa – itselleen:

”Mitä oikein olen tekemässä? To-

distamassa heikkoudesta. Ehkä sitä.

Tuo heikkous ei ole vain minussa, se

on monissa. Muidenkin tarinat voivat

suodattua minun tarinani läpi. Mutta

en puhu muiden puolesta, minulla ei

ole heidän suhteensä mitään kunnian-

himoja. Tämä on pelkästään minua.

Tämä ahdinko on pelkästään minun.”

Saan Vaskivuorentie 20:stä vaiku-

telman päiväkirjasta, jossa Rosenlund

katsoo samaan aikaan menneeseen

ja tulevaan. Hän peilaa lapsuuttaan

Tukholman Fittjassa ja Vaasan Palo-

saaressa nykytilanteeseensa kahden

lapsen isänä, yliopisto-opiskelijana ja

kouluttamattomana silpputyöläisenä

Vantaan Myyrmäessä ja alkaa omien

vanhemmuuden kokemustensa valos-

sa vähitellen käsittää sitä taloudel-

lista ja sosiaalista taakkaa, jota hä-

nen vanhempansa ovat jo hänen itse

lapsena ollessaan kantaneet ja jota

he edelleen perässään kiskovat. ”Äiti

istuu sohvallani ja itkee, koska koko

hänen palkkansa on taas kerran hu-

penemassa vuokraan ja laskuihin”,

Rosenlund kertoo. ”autettuani häntä

maksamaan laskut nettipankissa ker-

ron tilille jäävän sataneljäkymmentä

euroa. Äiti loistaa kuin aurinko.”

Rosenlund nostaa opintotukea ja

opintolainaa, käy töissä, käy lisära-

haa sosiaalitoimistosta. Omille lap-

silleen Rosenlund toivoo aikuisuuden

aukeavan toisenlaiseksi kuin omansa

ja vanhempiensa. Hän toivoo, että

sosiaalisen periytyvyyden kaava mur-

tuu. Ja siksi Rosenlund kirjoittaa. Kir-

joittamaan häntä ajaa pakko, ei olo-

suhteiden pakko, vaan pakko pääs-

tä niistä pois. Pakko pois köyhyyden

alaspäin laajenevasta ahdistuksen

spiraalista, johon kuuluvat epätoi-

vo, lamaannus, näköalattomuus, it-

seinho, masennus, pelko, väsymys,

unelmien puute, välinpitämättömyys

kysymykseen, ”mitä seuraavaksi ta-

pahtuu”, pysähtyneisyys, itku, taistelu

hengissäpysymisestä.

Vaskivuorentie 20 onkin luotaamis-

ta tulevaisuuteen. Se on kirjan sivuil-

le sanoin luotu rakennelma toisenlai-

sesta elämästä, joka meinaa moneen

otteeseen kaatua. Se on kompastua

voimattomuuteen, alakuloon, sairau-

teen, rahattomuuteen, kokemukseen

epäoikeudenmukaisuudesta, kiukkuun,

tuohtumukseen, houkutukseen varas-

taa elääkseen, itsemurha-ajatuksiin,

– mathias rosenLundin tähän ast iset teoKset

häpeään, katkeruuteen, vihaan, rak-

kauden katoamiseen avioliitosta ja

lopulta avioeroon, taipuneisuuteen

sen suhteen, ettei mitään ole tehtä-

vissä, vaan asiat ”menevät juuri niin

kuin ovat mennäkseen”. Ja silti teos

on luojansa silmissä rakennelma, joka

”toivottavasti tulee kestämään”.

Kuohukuja 5 on esikoiskirjaa jäsen-

nellympi, päiväkirjan sijaan enemmän

koottu muistelmateos, kerronnaltaan

leppoisampi, tarinanomaisempi, yhtä

lailla samoja aiheita käsittelevä, mut-

tei ehkä samalla tapaa kokonaisuu-

tena puhutteleva kuin Vaskivuorentie

20. Kuitenkin ensimmäistä kosketta-

vampi se ehkä joiltain osin on. Kenties

siksi, että Kuohukuja 5 on muutamista

hauskoistakin kohdista huolimatta en-

simmäistä synkempi, surullisempi kir-

ja. Tai ehkei niinkään synkkä eikä su-

rullinen. Ehkä se kuvaa vain samaan

aikaan särkyneen mutta ehjän ihmi-

sen. ihmisen, joka kuvaa itse itse-

ään omaa häntäänsä jahtaavaksi koi-

raksi, joka alati astuu omille varpail-

leen: Rosenlund kertoo selittäneensä

elämänsä olosuhteita ”vialla itses-

sään”, mikä on johtanut voimistuvaan

alemmuudentunteeseen.

Kirjallisuuden opinnot yliopistossa

ja sieltä omaksuttu uusi sivistyksen laji

ovat Kuohukuja 5:ssä kuitenkin muo-

vanneet Rosenlundista uuden ihmisen.

Mutta partaterän tavoin muutos on

äITI ISTuu SOHvALLANI jA ITkEE, kOSkA kOkO HäNEN PALkkANSA ON TAAS kErrAN HuPENEmASSA vuOkrAAN jA LASkuIHIN

t e K s t i r e n n e V a n t o L a

L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i 1 / 2 0 1 628

Hämärää HYvINvOINTI vALTIOSSA

myös erottanut Rosenlundin omasta

taustastaan. Se on etäännyttänyt hä-

net omasta perheestään. Rosenlund

on nyt entistä tiukemmin puristuksissa

kahden maailman, kahden eri todelli-

suuden, kahden eri yhteiskuntaluokan

kulttuurin välissä. Kuitenkin edelleen

köyhyydessä.

Kuohukuja 5:n kertojan sisäisen

maailman ambivalenssia lisää sekin,

että pikkuveli, jonka nuoruudessa jo

alkaneesta itsetuhoisuudesta ja mie-

lenterveyden ongelmista perhees-

sä on vaiettu tai joita, kuten Mathias

epäilee, ei ehkä ole edes todella ta-

juttu, alkaa puhua omista tunnoistaan

isoveljelleen. Mathias joutuu hämilleen

niin suhteessa veljensä itsetuhoisuu-

teen kuin suhteessä tämän alkoholis-

miin. ”Minulla ei ole oikeutta kieltää

häneltä kuolemanviettiä; kuvitelmaa,

että kuolemassa on se valo, jonka elä-

mä on häneltä evännyt”, Rosenlund

kirjoittaa. ”ajatus on mahdoton ja ka-

mala, mutta silti totta: joskus suoras-

taan toivon, että veljeni kuolisi.”

Lisäksi silloin kun lähinnä videopeli-

en parissa aikaansa viettävä pikkuve-

li ei ole humalassa, puuttuu veljesten

väliltä keskusteluyhteys, joka mahdol-

listaa puhumisen elämän vaikeimmis-

takin asioista. Silti vaikka etenkin pa-

himpina manian kausina alkoholistivel-

jen ”jokaista kovaa humalaa ja sen

jälkeistä krapulaa seuraa itsetuhoinen

ja raju paniikki” ja vaikka ajatus on

kauhea ja kääntää Rosenlundin minä-

kuvan päälaelleen on hänen myönnet-

tävä, että hänestä on ”älyttömän mu-

kava ryypätä” veljensä kanssa.

Kokemuksia ja ajatuksia, joita Ro-

senlund kirjassaan kuvailee, ei aina-

kaan minun ole jokaista aivan helppo

ymmärtää.

Rosenlundille kirjallisuus ja kirjoit-

taminen on kuitenkin se voimavara,

jolla hän pyrkii murtamaan sosiaalisen

periytyvyyden kaavan ja pääsemään

eroon joka päivä perässään kisko-

mastaan köyhän lapsuuden varjosta,

”elämänmittaisesta aavekuvasta”. Kun

Mathias Vaskivuorentie 20:ssä kirjoit-

taa, eivät kirjan sivuilla seuraavaa as-

kelta sanele olosuhteet niin kuin ne

sanelevat hänen arkensa valintamah-

dollisuuksia: ”Kirjoittaminen, kirjalli-

suus, taide, ne ovat askelia matkalla.

Sanoissa saan muotoilla itseni.” ”Mi-

nun on päästettävä käsistäni kerto-

mus siitä mitä on ollut. (...) Tunteak-

seni ettei köyhyys määrittele kuka to-

della olen.” ”Elämäni kirjojen kanssa

määrittelee minut.” ”Minä olen ihmi-

nen joka kirjoittaa.”

”Se joka kertoo, määrittelee”, kir-

joittaa Rosenlund. Kun köyhä kertoo,

mitä köyhyys on, on käsitys ainakin

todempi kuin sellaisen, joka ei ole köy-

hyyttä itse kokenut eikä köyhyydessä

elänyt. Vaskivuorentie 20:n ja Kuo-

hukuja 5:n kaltaisia kirjoja on vaikea

pelkällä olankohautuksella sivuuttaa.

Rosenlundin teoksista tulee myös

mieleeni kotkalaisen toivo Pekkasen

omaelämäkerrallinen Lapsuuteni-teos

vuodelta 1953, jossa Pekkanen kertoo

omasta lapsuudessaan kokemastaan

köyhyydestä, ulkopuolisuuden koke-

muksistaan, itseään pitkin elämäänsä

seuranneesta vaikeasti sanoin selitet-

tävästä varjosta sekä kirjallisuuden ja

kirjoittamisen voimaannuttavuudesta.

Pitkälti aivan samasta kuin Rosenlund

60 vuotta myöhemmin julkaistuissa

teoksissaan. Se saa itseni mietteli-

ääksi: Toivo Pekkanen syntyi vuonna

1902, Mathias Rosenlund 1981. Heidän

omaelämäkerrallisten teostensa väliin

mahtuu tarina, joka kulkee kansalli-

sessa muistissamme nimellä ”Hyvin-

vointivaltio Suomi”.

Rosenlund kertoo myös osuvas-

ti – ja tutkimustiedon kanssa yhte-

nevästi – niistä kuulumattomuuden

ja epävarmuden kokemuksista, joita

periaatteessa kaikille avoin yliopisto

voi työläistaustaisessa ihmisessä he-

rättää. Bussikuski-isän ja kriminaali-

huollossa ja vammaisten henkilökoh-

taisena avustajana työskennelleen

äidin poika kirjoittaa kokeneensa

Helsingin yliopiston Metsätalossa ”ai-

van kuin olisin löytänyt raapaisupin-

nan tulitikulle, joka oli siihen asti ol-

lut sytyttämättä”. Silti Rosenlund tunsi

akateemisessa maailmassa itsensä si-

vulliseksi: ”Yliopisto ei (…) vaikuttanut

niinkään paikalta, missä sivistytään,

vaan paikalta, missä ollaan, jos jo on

sivistynyt.”

Kaikesta Rosenlundin elämää ala-

ti haalistavasta ahdingosta huolimat-

ta Vaskivuorentie 20 ja Kuohukuja 5

yhdessä muodostavat toivontäytei-

sen kehityskertomuksen. Kirjallisuu-

den avulla Rosenlund kertoo selät-

täneensä suuren osan häntä ennen

vaivanneista alemmuudentunteista.

Kuohukuja 5:ssä ei tarinaa enää kerro

se ihminen, josta kirjojen tarina ker-

too: ”nyt olen palanut ja nyt olen toi-

nen.” Sen ihmisen, joka Vaskivuoren-

tie 20:ssä kirjoittaa oppineensa ”elä-

mään marginaaleissa ja kaipaamaan

merkityksentäyteiseen keskustaan”,

elämän risaiset olosuhteet ovat Kuo-

hukuja 5:n lehdillä ainakin osin todella

muuttuneet tahdoksi: ”Vaikeneminen

on kuolemista. Kirjoittaminen taas on

teko elämän puolesta.”

Jos ei ole kumpaistakaan Rosenlun-

din teoksista vielä lukenut, suosittelen

hankkimaan kerralla molemmat kirjat

ja lukemaan ensin Kuohukuja 5:n en-

simmäisen osan, sitten Vaskivuoren-

tie 20:n ja sen jälkeen Kuohukuja 5:n

toisen osan. Tällöin tapahtumat ete-

nevät kronologisemmin kuin lukemal-

la kerralla koko kirjat ja luulen, että

tällä tavoin lukukokemuksesta tulee

ehyempi kokonaisuus. Kuohukuja 5:n

ensimmäisen ja toisen osan välissä on

nimittäin kymmenen vuoden hyppy, jo-

hon sijoittuvat Vaskivuorentie 20:n ta-

pahtumat. Vähintäänkin Kuohukuja 5

tarvitsee rinnalleen edeltäjänsä, toisin

päin en ole asiasta aivan varma.

* Vaskivuorentie 20, suomentanut Ulrika Enckell, Schildts & Söderströms, 159 sivua, 2013 &

* Kuohukuja 5, suomentanut Taija Mård, Schildts & Söderströms, 153 sivua, 2015.

”AjATuS ON mAHdOTON jA kAmALA, muTTA SILTI TOTTA: jOSkuS SuOrASTAAN TOIvON, ETTä vELjENI kuOLISI.”

29a r V i o

alViPäiVät PalasiVat vihdoin

Rovaniemelle 14 vuoden jäl-

keen. Vuoden 2002 jälkeen

on muuttunut paljon, niin

opiskelijat kuin talvipäivätkin. sil-

ti tämän legendaarisen jokavuoti-

sen tapahtuman pointti on kuiten-

kin pysynyt samana: hauskanpito,

tulevien kollegojen tapaaminen sekä

yhdessäolo.

talvipäivät ovat sool:n eli suo-

men opettajaksi opiskelevien liiton

viikonlopun mittainen tapahtuma,

johon osallistuu vuosittain satoja

opettajaopiskelijoita ympäri suomen.

talvipäivillä näkee tulevia luokan- ja

lastentarhanopettajia, erityispeda-

gogiikkaan suuntautuvia, opoja, ai-

neenopettajia sekä monia muita.

ainejärjestömme lapikkaan pii-

reissä liikkuu myös paljon tarinoita

talvipäiviin liittyen. Raksansinisten

haalareidemme tarina sai alkunsa

kymmeniä vuosia sitten, kun lapikas-

laiset hankkivat ne talvipäiviä var-

ten rautakaupasta.

kun vuosi sitten Rovaniemi jul-

kistettiin seuraavaksi talvipäivä-

kaupungiksi, valmistelut aloitettiin

mOrO

mOrOSANO POrO

t e K s t i a n n i r y t i n K i , L a p i K a s

K u V a t s o F i a s e p p ä L ä

pian sen jälkeen. kahdeksan hen-

gen tP-toimikunta, satakunta tal-

koolaista, sool ja muut henkiset tu-

kijat; ilman teitä talvipäiviä ei olisi

saatu järjestettyä. suuret kiitokset

koko toimikunnan puolesta kaikille

niille, jotka osallistuivat talvipäivien

järjestämiseen.

tänä vuonna halusimme panostaa

lapin tunnelmaan. tao ry:n toimes-

ta syntyivät Rollon arvoitus –videot,

sekä lapikkaan opiskelijoista koos-

tuva bändi leivättömän pöydän ri-

tarit tekivät talvipäivien virallisen

kappaleen tanssii porojen kanssa!

talvipäivillä on ollut tapana järjes-

tää yhteinen talvipäiväkulkue sekä

talvirieha. tämän vuoden talvirie-

hassa riitti tekemistä kuten avanto-

uintia, telttasaunomista, moottori-

kelkkailua sekä lumifutista. sirkus

taika-aikan tiloihin pääsi kokeile-

maan myös sirkustelua.

kaiken tämän lisäksi talvipäivät

viettivät juhlavuottansa, kun opiske-

lijat kokoontuivat yhteen jo 70. ker-

taa. Paljon on ehditty kokea näiden

vuosien aikana, saatu uusia ystä-

vyyssuhteita sekä lämpimiä muistoja.

tänä vuonna palasimme takaisin tal-

ven synnyinsijoille joulupukin koti-

kaupunkiin. Rovaniemen talvipäivät

olivat jotain vanhaa, jotain uutta, jo-

tain lainattua sekä lapikkaan sinis-

tä. james Poron puolesta oli myös

#licensetoparty!

ja olihan meillä ikimuistoiset tal-

vipäivät! Vastoinkäymisiltä ei voitu

välttyä tämän kokoluokan tapahtu-

massa, mutta kaiken kaikkiaan vii-

konloppu sujui hyvin. talvipäivien

ajan tP-toimikuntamme ehkä käy-

tetyin lausahdus olikin: ”tuli pari

muuttujaa…”. saimme viikonlopun ai-

kana hurjasti positiivista palautetta,

joka oli kullanarvoista meille järjes-

täjille. ensi vuonna kisakuntoamme

taas testataan, kun talvipäivät 2017

järjestetään savonlinnassa. siihen

asti, Rovaniemi kiittää ja kuittaa.

Haluamme vielä haastaa toisen ai-

nejärjestön kertomaan kevään kuulu-

misia seuraavaan numeroon. Pikku-

linnut lauloivat, että lyhty Ry:llä oli-

si jokin valtakunnallinen tapahtuma

tulossa, joten lyhty Ry, olkaa hyvä!

T

L a p i n y L i o p p i L a s L e h t i 1 / 2 0 1 630 t a p a h t u m a

t e K s t i j o h a n n a p o K e L a

K u V i t u s s i i r i h i r s i a h o

al jon on Viime aikoina ollut

puhetta maataloudesta. Pal-

jon on kirjoitettu siitä, kuin-

ka eläimiä pidetään huonosti.

Varsinkin joulun alla lehdissä kirjoite-

taan paljon sikataloudesta ja possujen

oloissa. Mediassa on tuotu esille pal-

jon epäkohtia, joita eläinten pidossa

on havaittu. näiden ongelmien esille

tuominen on erittäin tärkeää ja niihin

pitää ehdottomasti puuttua. Eläinten

onnellisuus ja hyvinvointi on varmas-

ti meille kaikille ensiarvoisen tärkeää.

Eri lehti artikkeleita ja mielipide-

kirjoituksia lukemalla saa helposti

sellaisen kuvan Suomessa harjoitet-

tavasta maataloudesta, että kaikki

eläimet voivat huonosti eikä kukaan

välitä eläinten hyvinvoinnista. Eri ta-

hot ovat käyneet kuvaamassa niin si-

kaloita, navettoja, kanaloita ja turkis-

tarhoja. Kuvaamiset tapahtuvat yöai-

kaan ja tietenkin ilman asianomaisten

lupaa. Tunkeutumalla navettoihin ja si-

kaloihin, pahimmillaan useaan saman

yön aikana, nämä ihmiset vaaranta-

vat eläinten terveyden levittämällä

vierasta bakteerikantaa muun muas-

sa kenkiensä välityksellä. Myöskään

rikkomalla toisten omaisuutta ei saa-

vuteta eläimille parempia oloja, kun

rahaa kuluu myös korjauskustannuk-

siin. Otetuissa kuvissa eläimet näyttä-

vät yleensä säikähtäneiltä ja kuvaajat

kertovat eläinten pitäneen hätään-

tyneitä ääniä. Kyllä minä ainakin säi-

kähtäisin, jos joku tunkeutuisi kotiini

keskellä yötä ja ottaisi minusta kuvia

kirkkaalla ja välkähtävällä salamalla.

Tulee kuitenkin myös muistaa, että

eläinten hyvinvointi on tärkeää myös

isännille ja emännille, jotka saavat

elantonsa maataloudesta ja karjan

kasvatuksesta. He viettävät suuren

osan päivästä eläinten kanssa, monet

ovat viettäneet lapsesta asti. He myös

kiintyvät paimentamiinsa eläimiin,

toiset enemmän toiset vähemmän.

maataLous– tuo synnin pesä?

Eläinten hyvinvointi on tärkeää myös

siitä syystä, että terve ja hyvinvoiva

eläin tuottaa paremmin kuin sairas ja

huonovointinen. Jokainen yrittäjä, jol-

laisia ovat myös maanviljelijät ja kar-

jankasvattajat, haluat tarjota mahdol-

lisimman laadukkaita tuotteita. näiden

ihmisten ansiosta me saamme syödä

laadukkaita kotimaisia elintarvikkeita.

Euroopan lääkevirasto EMa:n mu-

kaan Suomessa ja muissakin Poh-

joismaissa käytetään huomattavas-

ti vähemmän antibiootteja karjan-

kasvatuksessa kuin muissa Euroopan

maissa. Esimerkiksi Saksassa käyte-

tään 10-kertainen määrä antibioottia

Suomeen verrattuna. Käytetty lääk-

keiden määrä ei kerro siitä, että Suo-

messa eläimiä ei hoidettaisi, vaan se

kertoo siitä, että eläimet tarvitsevat

antibioottia vaativaa hoitoa vähem-

män, eikä antibioottia määrätä eläi-

mille turhaan. Tämän ansiosta Suo-

messa ihmiset eivät saa juurikaan an-

tibioottia ravinnon välityksellä.

Suomalainen maito, liha ja muut

maataloustuotteet ovat hyvälaatuisia

ja tästä meidän on syytä olla ylpeä.

Viranomaiset valvovat, että eläimiä

kohdellaan hyvin, ja että laatu py-

syy hyvänä. Kuitenkin monet tahot

omalla toiminnallaan ajavat koko ajan

tuottajia ahtaammalle ja ahtaammal-

le. Me pidämme itsestään selvyytenä

suomalaista maitoa, suomalaista lihaa

ja suomalaista leipää. Kun tuottaji-

en rahapussilla käyvät niin kauppiaat

alentamalla hintoja, myös meijerit ja

teurastamot laskevat tuottajille mak-

samiaan korvauksia, valtion heikon

taloustilanteen takia valtion juusto-

höylä on käynyt myös maataloustuki-

en kimppuun. Pieneltä kuulostavista

leikkauksista, vaikkapa maidon litra-

hintaan, tulee iso summa, kun tuotan-

tomäärät ovat useammissa tuhansis-

sa litroissa.

Vaikka lihansyönnistä ja eläinten

oloista on ollut paljon puhetta vii-

meaikoina, ei lihan kulutuksessa ole

kuitenkaan tapahtunut notkahdusta.

Päinvastoin lihankulutus on noussut

viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Jokaisella kuluttajalla on mahdolli-

suus valita, minkälaista tuotantoa tu-

kee. Kaupassa valitkaa se kotimainen

tuote, oli sitten kyse juustopaketista,

maitopurkista tai lihasta. Silloin tiedät

myös mistä ja minkälaisista oloista

ruokasi on peräsin. Omilla valinnoil-

lamme voimme olla edesauttamassa

kotimaisen, laadukkaan maatalouden

säilymistä myös jatkossa, myös lapsi-

emme ilona.

P

suomessa ihmiset eiVät saa juuriKaan antibioott ia raVinnon VäLit yKseLLä

31m i e L i p i d e

HE

iD

i L

in

TU

La

M i n n i P U U M a L a i n E n