OULUN YLIOPPILASLEHTI · 8/2013

53. vuosikerta

Ylistys puuhastelulle

Selviytymisopas sivuaineviidakkoon

2 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Intro

OULUN YLIOPPILASLEHTI

8/1318.9.2013

53. vuosikerta

ISSN-L 0355-9238ISSN 0355-9238 (Painettu)ISSN 1798-9922 (Verkko)

www.ylkkari.fi

KUSTANTAJAOulun yliopiston ylioppilaskuntaErkki Koiso-Kanttilan katu, X1 ovi, 2. krs, 90570 OULUtoimitus@oyy.fi

PAINO Botnia Print, KokkolaPainomäärä 4 500 kpl

TOIMITUS toimitus@oyy.fi

Päätoimittaja Ville Koivuniemi, 040 526 7821, paatoimittaja@oyy.fi.

Toimittaja Minna Koivunen,040 550 3927, minna.koivunen@oyy.fi.

KANSI Aleksi Poutanen

LEHDEN TEKIJÄT Bianca Beyer, Harri Filppa, Mikael Miksu Heikkinen, Sanna Häyrynen, Jaana Isohätälä, Margarita Khartanovich, Aino-Kaisa Manninen, Johanna Mujunen, Aleksi Poutanen, Marko Pyhähuhta, Maija Pylväs, Saga Skiftesvik, Tytti Tuppurainen, Maria Yarandaykina, Anna Ylönen

ILMOITUSMYYNTI Suoramarkkinointi Mega OyMaija-Liisa Kokko044 773 6616

Valtakunnalliset ilmoituksetPirunnyrkki Oy020 7969 580

Toimitus ei vastaa tilaamattomasta materiaalista. Lehden vastuu rajoittuu ilmoituksen hintaan.

Seuraava Ylkkäri ilmestyy 23.10.2013. Deadline materiaaleille on 14.10.2013.

facebook.com/oulunylioppilaslehti

issuu.com/oulunylioppilaslehti

twitter.com/ylkkari

Tässä numerossa

Kaksi Kansallisteatterin näyttelijää, Anna Paavilainen (vas.) ja Marja Salo perustavat klubin, jossa

haluaisivat itse käydä. Nimeksi tulee Omatuntoklubi, lava on vapaa kaikille ja aikaa esiintyä on 20 minuuttia.

”TOIVOMME, ETTÄ nyt läpikäy-dystä lukujärjestysprosessista on otettu opiksi”, kommentoi ylioppilaskunta lukujärjestys-ten viivästymistä viime syksy-nä. Silloin uuteen Unitime-jär-jestelmään siirtyminen myö-hästytti lukujärjestyksiä, lisäsi henkilökunnan työtaakkaa ja aiheutti päättömyyksiä opis-kelijoiden ja opettajien viikko-ohjelmiin. Ongelmiin yritettiin reagoida, mutta valitettavasti moni viimevuotinen hankaluus on toistunut.

TÄNÄKIN SYKSYNÄ lukujärjes-tykset ovat viipyneet kohtuut-toman pitkään, tiedotus on on-tunut eikä kurssien päällekkäi-

syyksistä tai muista ongelmista ole päästy eroon. Tilanne on luonnollisesti ja aiheellises-ti närkästyttänyt opiskelijoita, jotka eivät ole päässeet suun-nittelemaan opintojaan hyvissä ajoin ja joiden opiskelua epä-tarkoituksenmukaiset opetusoh-jelmat häiritsevät koko tulevan syksyn.

HENKILÖKUNNANKIN PINNA on kireällä. Lukujärjestyksiin vaa-dittavien tietojen syöttäminen ja ongelmien korjaaminen on vaatinut valtavasti työtä oppi-aineiden henkilöstöltä ja yli-opiston Unitime-väeltä. Monet ovat antaneet kaikkensa, mutta suunnittelutyö on herkästi ju-

miutunut, kun useiden tiede-kuntien ja oppiaineiden luku-järjestyksiä on pyritty sovitta-maan yhteen. Jos joku on liven-nyt aikatauluista, kokonaisuu-den suunnittelussa ei ole päästy eteenpäin.

LUKUJÄRJESTYSONGELMAT ei-vät ole kenenkään kannalta yh-dentekeviä, kun ne vaikuttavat opintojen etenemiseen, opetuk-sen järjestämiseen ja yliopiston ilmapiiriin. Ironista on se, että uudella lukujärjestysjärjestel-mällä on haluttu nimenomaan sujuvoittaa opiskelijoiden opin-toja jakamalla opetusta tasai-semmin työviikolle. Samalla tarkoituksena on ollut saada

yliopiston opetustilat tehok-kaampaan käyttöön.

VAIKEUKSIEN VUOKSI usko jär-jestelmään horjuu, mutta hyvistä tavoitteista ei tulisi luopua. On päivänselvää, että järjestelmä vaatii nykyistä paremmat edel-lytykset sen käyttöön. Jämä-källä johtamisella täytyy tukea suunnittelutyötä ja aikataulujen pitämistä, mutta tärkeää olisi myös saada asiaan vihkiytyneet lukujärjestyssuunnittelijat kaik-kiin tiedekuntiin. Vain tuen ja yhteistyön avulla voidaan taata, että opiskelijat saavat opiskella suunnitelmallisesti ja sujuvasti ilman tiedonpuutetta, joutoaikaa tai kurssien päällekkäisyyksiä.

Unitime déjà vu

Kirjoittaja on OYY:n hallituksen kou-lutuspolitiikka- ja kv-vastaava.

Linjan takaa

Jaana Isohätälä

Ylistys puuhastelulle s.10

Selviytymisopas sivuaineviidakkoon s.14 Suurimmalla osalla Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoista on vapaus valita sivuaineensa omien mieltymystensä mukaan. Sivuaineita voi poimia omasta tiedekunnasta tai rakentaa tutkinnosta poikkitieteellisen sekoituksen.

Vain mielikuvitus on rajana, sillä mahdollisia aineyhdistelmiä on lähes yhtä paljon kuin erilaisia lottorivejä. Ylkkäri kokosi pääaineittain hedelmällisiä ja suuntaa antavia sivuaine-ehdotuksia inspiroimaan oman yhdistelmän pohtimisessa.

oulunylioppilaslehti

8/2013 | 3

Intro

Sisällys

SUOMEN HALLITUKSEN vajaa kuukausi sitten päättämät rakenneuudistukset saivat paljon kiitosta – ja vieläpä enimmäkseen oikeutetusti. Opintotukikuukausien ka-tegorinen vähentäminen on kuitenkin toimi, joka ai-heuttaa muutaman vuoden viiveellä paljon turhaa ah-distusta isossa joukossa opiskelijoita. Opintorahan sa-manaikainen minikorotus puolestaan viestii siitä, että hallitusta itseäänkin alkaa hävettää jatkuva vierailu opiskelijan pienellä kukkarolla.

SUURTA YLEISÖÄ MIELLYTTÄVÄSSÄ politiikassa on jo pitkään etsitty kissojen ja koirien kanssa ihmelääkkei-tä, joilla korkeakouluopiskelijoiden keskimääräisen opiskeluajan keinotekoisella lyhentämisellä saataisiin muka keskimääräisiä työuria merkittävästi pidemmik-si. Tähän politiikkaan istuu hyvin ajatusmalli, jossa tavoiteaikataulun mukaisesti viisi vuotta kestävälle tutkinnolle ei voida sallia automaattisesti kuuden vuo-den opintotukiaikaa. Ja kun pari poliitikkoa on vie-lä kuullut huhun, että on olemassa opiskelijoita, jot-ka viivyttävät valmistumistaan työttömyyden pelossa

kuukausia tarkoituksella, keppiratkaisu opintotuki-kuukausien karsimiseksi näyttäytyy nopeasti järkevä-nä vaihtoehtona.

OPINTOTUKIKUUKAUSILEIKKURIN JÄRJETTÖMYYTTÄ voi luonnollisesti perustella opiskelijoiden elämäntilan-teiden eroilla sekä yksilöllisillä eroilla yleisimminkin. Ennen kaikkea leikkuri kuitenkin rokottaa opiskelijoi-ta, jotka vaihtavat alaa ensimmäisen vuoden jälkeen. Kun ensimmäinen vuosi kuluttaa yhdeksän opinto-tukikuukautta, ei täydellisesti tavoitteiden mukaan opiskelevan alanvaihtajan opintotukikuukaudet riitä enää opintojen loppuvaiheessa. Se kuormittaa ison

opiskelijajoukon elämää maassa, jossa monet opiske-lupaikat ovat kiven alla etenkin vasta lukiosta valmis-tuneen näkökulmasta.

KUN NÄITÄ PERUSTELUJA sitten poliitikoille esittää, vastapalloon tulee selitystä tyyliin ”mutku niitä vii-vyttelijöitä ja lääkiksestä haaveilevia ensimmäisen vuoden kemistejä kuitenkin on – eikä yhteiskunnan pidä sellaista toimintaa tukea”.

PITÄÄ TAI EI, kaikille lieveilmiöille ei poliittisessa pää-töksenteossa mahda mitään. Hyvin usein joutuu valit-

semaan huonoista vaihtoehdoista vähiten huonon. Opintotukikuukausien määrän suhteen tavoite-aikatauluun lisätty vajaan vuoden jousto ei ole missään nimessä ongelmaton automaattiratkai-su. Mutta on se paljon parempi huono vaihto-ehto kuin alanvaihtajia kategorisesti kepittävä hallituksen tuore rakenneuudistuslinjaus.

Kirjoittajaa ärsytti etenkin Perussuomalais-

ten Timo Soinin vaatimus, jonka mukaan

timosoinimaiset surffailijat pitää saada

yliopistoista työelämään. Soini lienee siis

viettänyt puolitoista vuotta opintotuella

leppoistaakseen elämäänsä. Useimmilla

löytyy joustotarpeeseen ihan oikeat syyt.

PÄÄKIRJOITUS • Ville Koivuniemi • ville.koivuniemi@oyy.fi

Hallitus tarjoilee pientä mutta ikävää keppiä opiskelijoille

Pitää tai ei, kai-kille lieveilmiöille

ei poliittisessa pää-töksenteossa mahda mitään. Hyvin usein joutuu valitsemaan huonoista vaih-toehdoista vähi-ten huonon.

”

Ajankohtaista4 Perussuureita pottukanuunalla

4 Hullusta mielisairaaksi

6 Lukuvuosi alkuun hernekeitolla ja hiihdolla

Matkalla8 Pärnu: Idyllinen ja edullinen rantaloma myös opiskelijalle

Reportaasi10 Ylistys puuhastelulle

14 Selviytymisopas sivuaineviidakkoon

Kampuksella20 Jonot tasoittuvat lokakuussa

20 Kymmenen sekunnin armonaika

21 Kädet täynnä vaaleja

22 Kampuksen kasvot

22 Pieni ja rauhallinen

24 Haarukassa

25 Näytät hyvältä tänään

Kolumnit17 Vierailija: Kandilla töihin ja muita ristiriitaisuuksia

9 Politics And The City: Liukuhihnalle

Uuno26 Cloudy with a Chance of Start-ups

27 Your Social Media Diet

23 Hi, 5 Coolest events in autumn

Arviot24 Artic Monkeys: AM

24 Goldfrapp: Tales Of Us

4 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Ajankohtaista

PINK FLOYDIN Brain Damage -kappaleella alkaneella Tiede-päivän luennolla aate- ja op-pihistorian professori Petteri Pietikäinen kertoi selkeästi ja mielenkiintoisesti hulluuden historiasta lukiolaisille. Eri ai-kakausilla hulluus on muutta-nut muotoaan ja myös termistö on vaihtunut. Arkikieleen jää-nyt sana hullu on lääketieteessä korvattu termillä mielisairas.

“Ennen 1800-lukua hulluus oli järjettömyyttä ja eläimelli-syyttä. Silloin ajateltiin, että ih-minen on joko kokonaan hullu tai kokonaan terve. Sairaita hoidettiin kuten eläimiä. Hullu-jen luultiin kestävän kylmää ja pärjäävän vähällä ravinnolla”, Pietikäinen havainnoi.

1800-luvulla hulluudesta tuli mielenjakautumista, jakomie-litautisuutta ja tunteiden sekä tahdon sairastumista. Hulluu-

den käsite muuttui myös sen myötä, kun uskonnon ja mieli-sairauden yhteys katkesi. Kes-kiajalla ajateltiin, että hullut ovat riivattuja ja pirun kiusaa-mia. Heille suoritettiin mana-uksia, joissa pirut pyrittiin saa-maan kehosta pois.

Sähköshokkeja ja lobotomiaaSamoin kuin mielisairauksien kriteerit, myös niiden hoidot ovat aikojen kuluessa muuttu-neet. Väitöskirjaa lobotomiasta tekevä Ville Salminen luennoi lukiolaisille, minkälaisia hoito-muotoja on ollut ennen nyky-ajan psyykelääkebuumia.

“Ensimmäiseen maailman-sotaan mennessä mielisairaa-lat olivat kroonisten potilaiden varastoja. Psykiatria oli vai-keuksissa. Sitten keksittiin in-

suliini- ja sähköshokit. Insu-liinishokilla potilas saatettiin koomaan, minkä uskottiin pa-rantavan skitsofrenian ja ma-sennuksen”, Salminen selittää.

Suomessa vuonna 1936 aloi-tettu hoito oli erittäin raskas, sillä insuliinishokki annettiin 4–6 kertaa viikossa noin kuu-kauden ajan. 1930-luvun lo-pulla syntyi myös sähköshokki, joka Salmisen mukaan edul-lisuutensa vuoksi on käytössä edelleen.

Vieläkin radikaalimpi hoi-tomuoto, lobotomia, oli Suo-messa käytössä vuosina 1947–1972. Siinä otsaan porataan kaksi reikää ja aivoista kat-kaistaan hermoratoja. Leikka-uksia tehtiin Suomessa kaikki-aan 1700, mutta 1950- ja 60-lu-vuilla niiden käyttö hoitomuo-tona väheni psyykelääkkeiden keksimisen myötä. ■

Hyvän opettajan -palkinnon saanut aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen valotti Tiedepäivän luennollaan hulluuden historiaa.

Hullusta mielisairaaksi

PÖLYNIMURI, PERUNOITA, pe-likortti ja kasa muoviputkia. Noista aineksista syntyy het-kessä pottukanuuna, jolla pe-runalle voi antaa kymmenien metrien ilmalennon.

”Tässä tutustutaan fysiikan peruslakeihin ja perussuureisiin, joita ovat paine, voima ja no-peus”, kiteyttää Oulun yliopis-ton Sodankylän geofysiikan ob-servatorion johtaja Esa Turunen – Oulun yliopiston pottukanuu-natyöpajan vastaava.

Pottukanuunapajassa oppi-laat pääsevät testaamaan, miten imurin imutehon voi muuttaa alipaineen avulla perunaa len-nättäväksi voimaksi. He saavat myös testailla, missä kulmassa ja minkä pituisilla putkilla pe-runa saa parhaimman ilmalen-non. Turunen järkeilee oikean vastauksen olevan 45 astetta, mutta odottaa innolla nuorten tulkintoja optimikulmasta.

Käytäntö innoittaa

Marko Hiltunen, kolmannen vuoden matematiikan opiske-lija ja yksi työpajan ohjaajista, uskoo että juuri käytännönso-vellutus innostaa nuoria mietti-mään fysiikan oppeja.

”Tämä vaikutti alun perin eri-laiselta ja kiinnostavalta työpa-jalta. Teorian tietysti tiesin itse jo valmiiksi, mutta en olisi osan-nut tehdä tuollaista käytännön-sovellusta. Ehkäpä nuorille jää tästä jotain päähän. Tässä puhu-taan tärkeistä fysiikan perussuu-reista. Jos ei muuta, niin oppivat-pahan ainakin valmistamaan pot-tukanuunan”, Hiltunen miettii.

Haukiputaan yläkoulun 8A-luokka pääsi testaamaan kanuu-

naa ensimmäisten joukossa. Pa-laute oli positiivista.

”Kiva päivä on ol-lut. Aloitimme MC Magic -kemiashow’lla (rehtori Lajusen pitämä kemiatyöpaja). Se oli kiva työpaja, mutta tämä oli pa-ras”, Salla Jussila sanoo.

”Tämä on ollut tosiaan pa-ras rasti tähän mennessä. En olisi uskonut, että peruna läh-tisi noin hyvin lentoon. Vaikka olisi pitänyt itse osata ampua

paremmin”, Matti Huhtakallio puolestaan harmittelee.

Valtava voimanponnistusPottukanuuna oli yksi Oulun yliopiston ensimmäistä ker-taa järjestettävän Tiedepäivän kymmenistä työpajoista.

Tiedepäivän tarkoitus oli tarjota koululaisille mahdolli-suus kokea tiedettä hauskoissa

työpajoissa käytännön kautta. Pottukanuunan ohella nuoret pääsivät testaamaan kykyjään muun muassa Lego-robottien sumopainissa, hulluuden histo-rian ymmärtämisessä ja perho-sen preparoinnissa.

Oulun yliopiston ensimmäi-sen Tiedepäivän päivätilaisuu-teen osallistui kaikkiaan 4500 nuorta lukiolaista ja yläkoulu-laista Oulusta. Iltatilaisuudessa ovet olivat avoimet kaikille. ■

TIEDEPÄIVÄN LUENNOT • teksti Minna Koivunen

Perussuureita pottukanuunalla

TIEDEPÄIVÄ • teksti ja kuva Ville Koivuniemi

Eemeli Koskela (vas.) ja Salla Jussila mittailivat parasta kulmaa, jolla pottukanuuna antaa perunalle kyytiä. Taustalla ampumista valvoo fysiikan kolmannen vuoden opiskelija Niklas Siipola.

Oulun yliopisto palkitsi osaajiaanOULUN YLIOPISTO palkitsi ava-jaisissaan ansioitunutta hen-kilöstöään. Hyvän opettajan -palkinnon sai humanistisen tiedekunnan aate- ja oppihis-torian professori Petteri Pieti-käinen.

Saman tiedekunnan akate-miatutkija Markku Niskanen palkittiin puolestaan ansioitu-neena tutkijana. Palkinto hy-västä väitöskirjasta matkasi lääketieteen tiedekunnan diag-nostiikan laitokselle FT Jen-ni Nikkilälle. Perustutkinnon opinnäytetyöpalkinto meni KTM Tommi Niemelle talous-tieteen tiedekuntaan.

Jatko-opiskelijoille oma jaostoOULUN YLIOPISTON jatko-opis-kelijoille on päätetty perustaa oma jaos. ”Tavoitteenamme on luoda tukeva pohja jatko-opiskelijoiden edunvalvonnal-le. Toivomme jaoston antavan raamit vaikuttamistyölle ja vahvistavan jatko-opiskelijoi-den ääntä yliopiston päätök-senteossa”, jaoston ensimmäi-seksi puheenjohtajaksi nimetty Teea Palo visioi.

Ylioppilaskunnan alaisuu-teen perustetun jaoston ideana on tarjota jatko-opiskelijoille yhteinen foorumi ajankoh-taisten asioiden ja koettujen epäkohtien käsittelyyn. Jaos-to kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa torstaina 26.9. kello 16.00 ylioppilaskunnan toimistossa.

Kokoukseen ovat tervetul-leita kaikki kiinnostuneet jat-ko-opiskelijat, riippumatta sii-tä ovatko he ylioppilaskunnan jäseniä vai eivät.

LISÄÄ INFOAWWW.TEATRIA.COM

Club Teatria Rautatienkatu 84 90400 Oulu

VIP-LIPUTYRITYSLIPUT

010 327 2730 sirpa.eskola@teatria.com

LIPUT

PROUDLYPRESENTSKAIKKIEN AIKOJEN KEIKKASYKSY MENOSSA!

VIP:SSÄ NOUSET

ARJEN YLÄPUOLELLE!

POISONBLACK28.9.2013

KAUKO RÖYHKÄ & NARTTU27.9.2013

SATELLITE STORIES2.11.2013

DANKO JONES18.11.2013

KOLMAS NAINEN9.11.2013

FLOGGING MOLLY20.11.2013

ALEXIA CAPTAIN JACKE-TYPE

11.10.2013

MICHAEL MONROE 12.10.2013PMMP 18.10.2013

TURMION KÄTILÖT 19.10.2013CHUCK BERRY 25.10.2013

MAGGIE REILLY 26.10.2013EGOTRIPPI 16.11.2013

ROBIN 17.11.2013 TURISASENSIFERUMBATTLE BEAST 6.12.2013

BRING ME THE HORIZON 7.12.2013THE SOUNDS 10.12.2013

@ylkkari

Ajankohtaista

6 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

YLIOPISTON AVAJAISET • teksti ja kuva Sanna Häyrynen

Lukuvuosi alkuun hernekeitolla ja hiihdolla

Biologian fuksit Pauliina Hannuksela (vas.), Ville Stenbäck ja Sofia Gullsten tulivat hakemaan fuksimerkit ja nauttimaan Unirestan tarjoamaa hernesoppaa. ”Mukava, että kaikki ei tapahdu vain kampuksella. Kaupunki tulee näin tutuksi”, Vaasasta kotoisin oleva Hannuksela tuumi.

HAALAREITA, teekkarilakkeja ja tupsuttomia valkolakkeja par-veili Rotuaarin lavan edustal-la nyt toista kertaa keskustassa järjestetyssä lukuvuoden ava-jaisseremoniassa maanantaina 9. syyskuuta.

Ennen virallista osuutta juontaja Juho Karjalainen viihdytti yleisöä testaamalla, kuinka nopeasti humanisti pys-tyy luettelemaan kaikki alkuai-neet englanniksi ukulelen säes-tyksellä.

Karjalaisen sanoin ”Micro-soft-puhelimella” mitattuna Suomen ennätysajaksi saatiin 57 sekuntia. Lavalle noussut rehtori Lauri Lajunen nyökyt-teli suoritukselle, mutta sanoi hyväksyvänsä sen viralliseksi ennätykseksi vasta, kun luette-leminen onnistuu ilman luntti-lappua.

PUHEESSAAN REHTORI Lajunen kiitteli ylioppilaskuntaa ja opis-kelijoita avajaisseremonioiden uudistamisesta. Osittain eng-lanniksi pitämässään puheessa Lajunen muistutti, että Oulun yliopistossa järjestetään yhä enemmän kansainvälistä ope-tusta. Myös paikallinen sävy on rehtorin mukaan tärkeä:

”Yliopisto tekee yhteistyötä Oulun kaupungin sekä lähialu-

eiden toimijoiden ja yritysten kanssa. Tämä kaikki vahvistaa yliopiston asemaa ja vaikutta-vuutta.”

Lajunen virittäytyi leikki-mieliseen hiihtokilpailuun reh-torien ja ylioppilaskunnan vä-lillä. Mikäli opiskelijat voittai-sivat, se kertoisi rehtorin mu-kaan siitä, että he ovat tuloso-rientoituneita ja valmiita suo-rittamaan vähintään 55 opinto-pistettä tulevana lukuvuonna, mikä on merkittävää yliopiston rahoituksen kannalta.

Puheensa päätteeksi Lajunen kehotti kaikkia kohottamaan puolukkamehumaljat uudelle lukuvuodelle.

Ajatuksistaan kertoi myös Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen. Hän kannusti opis-kelijoita nauttimaan lähialu-een aktiviteeteista, mutta myös luomaan kansainvälisiä verkos-toja.

”Hyödyntäkää vaihto-opis-kelu- ja työharjoittelumahdolli-suuksia ulkomailla. Opiskeluai-kana on loistava tilaisuus kan-sainvälistyä ja kasvattaa kult-tuurienvälistä ymmärrystä.”

Pennanen mainitsi, että Ou-lun kaupunkistrategiaa on työs-tetty yhdessä opiskelijoiden kanssa. Oulun arvoiksi on siinä määritelty rohkeus, reiluus ja

Yliopiston lukuvuoden avajaismenoissa Rotuaarilla pohdittiin sekä paikallisuutta että kansainvälisyyttä.

vastuullisuus. Pennasen mu-kaan opiskelija tarvitsee kaik-kia kolmea sekä elämässään että opiskeluissaan.

YLIOPPILASKUNNAN puheen-johtaja Janne Hakkarainen oli myös tyytyväinen uuteen kau-punkistrategiaan, jonka mu-kaan Oulusta on tarkoitus tehdä paras kaupunki opiskelijalle. Erityisen iloinen hän oli jouk-koliikenteen yhteyksien paran-nuspäätöksestä, sillä opiskelijat ovat bussien merkittävä käyttä-järyhmä.

Hakkarainen toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi suosit-

telemalla myös opiskelujen ul-kopuolista toimintaa.

”Osallistukaa rientoihin ja sosiaalisiin kekkereihin. OYY:n periaatteena on, että ketään ei jätetä yksin. Rikko-kaa rajoja ja menkää mukaan muitten ainejärjestöjen tapah-tumiin”, puheenjohtaja ehdotti, koska eri tavoin ajattelevien ih-misten seura avartaa ajattelua ja hälventää ennakkoluuloja.

Puheiden päätteeksi rehto-rien ja OYY:n kolmen hengen joukkueet pääsivät Sähköinsi-nöörikillan NeverSki-suksien päälle. Viime vuoden tappion jälkeen rehtorit olivat Lajusen

mukaan harjoitelleet ahkerasti, ja hallinto kiilasi kuivan maan hiihtoradalla opiskelijoista rei-lusti ohi. Juontaja Karjalainen epäili voiton syiksi tukevaa v-tyyliä tai propellihatusta saatua tuulivoimaa.

”Opiskelijat tulivat tällä ker-taa toiseksi, mutta he ovatkin tulevaisuuden toivoja”, Karja-lainen veisteli.

Kisan jälkeen lavan valtasi-vat Teekkaritorvet svengaavalla musiikillaan. Syksyinen aamu-päivä hernekeittoa maistellen jatkui leppoisasti muun muassa Michael Jacksonin ja Lady Ga-gan sävelin. ■

Uimonen: Brändiin kiinnittettävä enemmän huomiota

OULUN YLIOPISTON ylioppilas-kunnan hallituksen puheenjoh-taja Valle Uimonen vaati Oulun yliopiston virallisissa avajaisis-sa yliopistoa brändäämään it-sensä entistä paremmin lähitu-levaisuudessa.”Yliopiston on panostettava viestintään ja brändinhallin-taan”, Uimonen vaati ja toivoi yliopistosta yhteisöä, jonka voi haistaa ja maistaa.

Uimonen kiitteli yliopis-toa rakenteellisesta päätöksestä muodostaa uusille tiedekunnille

valtaa omaavat tiedekuntahal-litukset, mutta painotti, että nyt on aika murtaa näkymättömiä seiniä eri tiedekuntien välillä.

YLIOPISTON REHTORI Lauri La-jusen vaatimukset kohdistuivat enimmäkseen valtion suuntaan. Hänen mukaansa valtion olisi syytä satsata lähitulevaisuudes-sa Ouluun, jossa etenkin Nokian nousukauden aikana yliopisto-akin painostettiin kasvattamaan sisäänottoa tekniikan alalle. La-junen loi puheessaan uskoa Ou-

lun yliopiston menestymiselle, mutta muistutti, että menestys-tä pitää osata malttaa odottaa – ja esimerkiksi innovaatiotoi-mintaan pitää uskaltaa sijoittaa myös huonoina aikoina.

Puheevuoron avajaisissa käyttivät myös tieteen ja tie-teenteon muuttumisesta puhu-nut Suomen Akatemian pääjoh-taja Heikki Mannila ja työnteki-jöiden tervehdyksestä vastannut yliopistonlehtori Juha Ahola.

Ville Koivuniemi

EDUSTAJISTOVAALIT MARRASKUUSSA

Ennakkoäänestys 23.–30.10. Vaalipäivä ke 6.11.

8 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

PÄRNU ON KAUNIS reilun 40 000 asukkaan kaupunki Etelä-Vi-rossa, Itämeren rannalla. Se on myös Viron kesäpääkaupunki.

Vuonna 1251 perustettu kau-punki henkii historiaa, ja se on ollut yksi Euroopan suosituim-mista kylpyläkaupungeista aina 1800-luvulta lähtien. Pärnu on myös suomalaisten suosima ke-säkohde upeiden hiekkaranto-jensa ja laadukkaiden terveys-kylpylöidensä ansiosta. Pärnu tarjoaakin loistavat puitteet ren-touttavaan lomanviettoon niin viikonlopuksi kuin vähän pi-demmäksikin aikaa.

Tallinnasta etelän hiekkarannoilleMatka Pärnuun on vaivaton ja melko edullinen. Helsingistä lauttamatka Tallinnaan kestää vain kaksi ja puoli tuntia. Kii-reisimmät lomailijat voivat tur-vautua myös lentokoneeseen.

Tallinnasta pääsee Pärnuun helposti bussilla: matka kestää noin kolme tuntia ja vuoroja kulkee joka päivä aina varhai-sesta aamusta yömyöhään asti. Julkinen liikenne on opiskeli-jalle edullisin vaihtoehto.

Jos matkaan lähdetään suu-remmalla joukolla, kannat-taa tilataksia kuitenkin harkita. Useat tallinnalaiset taksiyrittä-jät kuljettavat lomailijoita Pär-

nun rannoille päivittäin. Bussi- tai taksimatkalla Viron maaseu-dun kauniissa maisemissa loma pääsee alkamaan.

Rentoutuminen on pääasiaPärnu on maineensa mukaisesti varsinainen lomakohde: valkoi-nen hiekkaranta jatkuu lähes sil-mänkantamattomiin ja Itämeren lempeät aallot lyövät rantaan. Monet loman parhaista aktivitee-teistäkin löytyvät rannalta. Loi-koilun ja auringonpalvomisen lisäksi rantakadulta voi vuokrata käyttöönsä vaikka polkuauton.

Ranta on suunniteltu viih-dyttämään niin aikuisia kuin perheen pienempiäkin, ja niinpä kiipeilytelineitä ja muita vempaimia löytyy niin lapsille kuin lapsenmielisille. Myös ur-heilullisempaan makuun löy-tyy tekemistä: melonta- ja sup-pausvälineiden vuokraaminen on huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Tunnetuimmat kylpylähotellitkin sijaitsevat ai-van rannan tuntumassa.

Kauneushoidot ja hemmot-telu kuuluvat olennaisesti Pär-nun-lomaan. Kauneushoitoja ja hierontoja tarjoavat kaupun-gin suurimmat kylpylähotellit suurissa kauneussalongeissaan, mutta myös pieniä yksityisten yrittäjien kauneussalonkeja on

kymmenittäin. Hoitovalikoimat vaihtelevat salongin koon mu-kaan, mutta perinteiset mani-kyyrit, pedikyyrit ja hieronnat ovat saatavilla joka paikassa.

Hoitoja löytyy myös erityis-tarpeisiin. Olisi synti matkustaa Pärnuun ja jättää hemmottelu-hoito väliin – hinnat ovat noin puolta edullisemmat kuin Suo-messa ja spa-työntekijät ovat erittäin ystävällisiä ja ammat-titaitoisia. Perinteisiin kylpylä-tunnelmiin pääsee sukeltamaan esimerkiksi vierailemalla Pär-

nun mutakylpylässä. Kaune-ushoidot kannattaa kuitenkin muistaa varata hyvissä ajoin, sillä ne ovat lomailijoiden kes-kuudessa todella suosittuja.

Tutustu kaupunkiin!

Jos rannalla makoilu alkaa puu-duttaa, kannattaa idylliseen Pär-nuun tutustua kävellen. Rauhal-liset kadut, herttaiset puutalot ja niiden puutarhat ottavat lomaili-jan avosylin vastaan. Suomalai-sesta turistista hauskasti nimetyt kadut kulkevat ristiin rastiin: Tul-bi, Aia, Väike-Posti, Karusselli.

Aivan Pärnun ydinalueilla mikään ei ole kaukana: rannalta keskustaan on matkaa vain noin kilometri ja hyvin hoidetut viih-tyisät puistoalueet halkovat koko kaupunkia. Jos loma kestää pi-dempään kuin viikonlopun, voi pyörän vuokraaminen olla hyvä idea. Näin kaupunkiin pääsee tu-tustumaan vaivattomasti.

Vaikka Pärnua ei voi ku-vailla shoppailijan paratiisiksi, ovat sen tarjoamat ostosmah-dollisuudet aivan kohtalaiset. Vanhassa kaupungissa Rüüt-lin kävelykadulla voi vierailla Suomessakin tunnetuissa ketju-

Loma kauniissa Pärnussa yllättää matkailijan: moderni rantaloma henkii perinteikkyyttä ja entisaikojen kylpyläeleganssia.

Idyllinen ja edullinen rantaloma myös opiskelijallePÄRNU • tekstit ja kuvat Heidi Niemelä

Matkalla

Pärnu on selkeästi

seesteinen lomanvietto-paikka, eikä mikään syk-kivä bilekei-das. Nuorien lomailijoiden iloksi joitain yökerhoja ja klubeja kau-pungista kui-tenkin löytyy.

”

oulunylioppilaslehti

8/2013 | 9

Idyllinen ja edullinen rantaloma myös opiskelijalle

VALMISTUIN MAISTERIKSI kymmenen vuotta sitten Oulun yliopistosta. Valmis tutkinto oli ylpeyden aihe: tein sen, etappi elämässä oli saavutettu. Te-keminen ottikin aikansa, sillä kirjauduin opiskeli-jaksi heti kirjoitusten jälkeen 1994. Näinä opintojen lyhentämisaikoina tämä ei ole ylpeilyn aihe. Nyt kurotaan kestävyysvajetta umpeen hätistämällä opiskelijat ulos yliopistosta niin pian kuin mahdol-lista ja asettamalla opiskeluajoille takaraja.

Korkeakouluopiskelijoista alle kolmannes val-mistuu tavoiteajassa. Vaikka elämäntilanne muuten sallisi täysipainoisen opiskelun, saattaa olla ettei oma taloustilanne anna sille myöten. Ylivoimaisesti yleisin syy opintojen viipymiselle on opiskelijan työssäkäynti, joka taas johtuu riittämättömästä opintotuesta. Sen on mahdollistettava kokoaikainen opiskelu. Maan hallituksen rakenneuudistus rajaa opintotuen 50 opintotukikuukauteen, mutta opin-torahan tasoa nostetaan vastaavasti – less is more -uudistus.

KIIREISIMPIÄ ON SILTI muistutettava, että yliopisto on tiedeyhteisö. Tutkintotehtailu ei taida lisätä tieteen tasoa. Oulun yliopisto on arvostettu tiedey-liopisto, joka on noteerattu Shanghain listalla maa-ilman yliopistojen kärkijoukkoon. Tutkintorima ei saa painua alas.

Vieläkin tärkeämpää on ajatella itse opiskelijaa. Ihminen on ihminen, eikä koneeksi muutu vaikka kuinka painetaan kaasua. Opiskelijat ovat pää-sääntöisesti nuoria, joiden kuuluukin etsiä itseään, paikkaansa ja ominta alaa. Liika hoppu aiheuttaa ahdis-tusta ja sietämättömiä suorituspaineita. Tutkintojen laaja-alaisuuskin uhkaa kii-reessä kaventua. Mistä tulevat huomisen generalistit?

USKON, ETTÄ PEH-

MEILLÄ keinoilla voidaan lyhentää opiskeluaikoja kuria kestävämmin. Viesti yliopistoille kuuluu: opiskelumahdolli-suuksiin on tultava selvä parannus. Enemmän tenttiaikoja, enemmän ja parempaa opetusta. Enemmän opiskelijapalveluita ja tukea tarpeeseen. Ja joustoa silloin, kun sitä inhimillisistä syistä tarvitaan.

MIKÄ AIKANAAN minun opinnoissani oikein kesti? Oli niitä syitä, muun muassa kaksi lasta, yhdet kun-nallis- ja eduskuntavaalit, ylioppilaskuntapolitiikka. Yhtä yritystäkin olin perustamassa ja töissä kävin koko ajan. Sairastinkin. Ei aivan poikkeuksellisia syitä nykyopiskelijallekaan.

Politics and the CityTytti Tuppurainen

Liukuhihnalle

Hoppu aiheuttaa

ahdistusta ja suorituspai-neita. Tutkin-tojen laaja-alaisuuskin uhkaa kiirees-sä kaventua. Mistä tule-vat huomisen generalistit?

”

Kirjoittaja on filosofian maisteri Oulun yliopistosta, kansanedustaja ja Oulun kaupunginvaltuutettu.

Eesti keel otetaan ilolla vastaan

Pärnussa selviää hyvin suomen kielellä, vaikkei sitä puhuta yhtä paljon kuin Tallinnassa. Toisinaan englannista on apua.

Jos lomailija taitaa kuitenkaan yhtään viroa, kannattaa hänen sitä käyttää! Jo vähäinenkin viron kielen taito otetaan ilolla vastaan.

Jos virontaidot ovat kuitenkin jäässä tai täysin olemattomat, seuraavilla fraaseilla on helppo päästä alkuun:

Hei!

Hyvää huomenta / päivää / iltaa!

Kiitos!

Ole hyvä!

Ei kestä!

Näkemiin!

Tere!

Tere hommikust / päevast / õhtust!

Tänan / Aitäh!

Palun!

Pole tänu väärt!

Head aega!

liikkeissä, mutta myös paikalli-sissa pienissä putiikeissa. Port Artur -ostoskeskus keskustassa tarjoaa laajemman ja monipuo-lisemman myymälävalikoiman – ja mikä parasta, näitä kaup-poja ei löydy Suomesta.

Pärnussa myös opiskelija raaskii syödä ulkona: erilaisia ravintoloita ja kahviloita on juuri sopivasti, hinnat ovat edulliset ja ruoka on maukasta. Esimerkiksi suomalaisravintoloiden ruoka-listoilta lähes aina puuttuva lam-mas on paikallaan Pärnussa.

Suomea keskieurooppalai-sempi kahvilakulttuuri tarjoaa oivan mahdollisuuden makeaan pikkuherkutteluun, kun kahviloi-den vitriinit notkuvat lähes ilmai-sia leivoksia. Pärnu on selkeästi seesteinen lomanviettopaikka, eikä mikään sykkivä bilekeidas. Nuorien lomailijoiden iloksi joi-tain yökerhoja ja klubeja kau-pungista kuitenkin löytyy. ■

HETKIÄ KAUPUNGISSA • teksti Minna Koivunen • kuvat Aleksi Poutanen

Ylistys puuhastelulle

MARJA SALO

Syntynyt 1980 Helsingissä

Valmistunut Teatterikorkeakoulusta 2008

Kansallisteatterissa Mm. Kautto: Tyttö tuli!, Salminen: 13 uponnutta vuotta, Nousiainen: Maaninkavaara

Elokuvissa Saippuaprinssi

Televisiossa Mm. Hetkiä kaupungissa, Samaa sukua eri maata, Sydänjää

Tulossa Kuningas kuolee -näytelmä Kansallisteatterissa (ensi-ilta 4.12.2013)

Kaksi Kansallisteatterin näyttelijää, Marja Salo ja Anna Paavilainen perustavat klubin, jossa haluaisivat itse käydä. Nimeksi tulee Omatuntoklubi, lava on vapaa kaikille ja aikaa esiintyä on 20 minuuttia.

ANNA PAAVILAINEN

Syntynyt 1983 Mikkelissä

Valmistunut Teatterikorkeakoulusta 2006

Kansallisteatterissa Mm. Franzén: Tumman veden päällä, Saisio: HOMO!

Elokuvissa Mm. Hyvä poika, Saippuaprinssi

Televisiossa Hetkiä kaupungissa, Morsian

Tulossa Kesäkaverit-elokuva (ensi-ilta 1.8.2014)

KUN KANSALLISTEATTERIN uu-teen kellaribaariin tarvittiin syksyllä 2011 klubitoimintaa, olivat Kansallisteatterin näytte-lijät, jo Teatterikorkeakoulussa toisiinsa tutustuneet, Marja Salo ja Anna Paavilainen innoissaan suunnittelussa mukana.

Nimen he keksivät ennen kuin tiesivät, mitä haluavat tehdä. Hiljalleen oman klu-bin filosofia, sisältö ja ilme al-koivat muotoutua. Kaksikko halusi tehdä klubista paikan, jossa haluaisivat itse käydä ja missä he kaikkein parhaiten viihtyisivät.

Omatuntoklubista tuli sekoi-tus useita eri klubi-ideoita, joita kaksikko suunnitteluvaiheessa pyöritteli. Yhtenä esikuvana oli rock-baari Semifinalissa jär-jestettävä laulaja-laulunteki-jöille tarkoitettu Samettiklubi. Siinä ihastutti arvaamattomuus, ettei koskaan tiedä, mitä ilta tuo tullessaan ja kuka esiintyy.

He kehittivät ideaa eteen-päin, ja heidän klubinsa lavasta tuli avoin kaikelle mahdolliselle taiteelle. Heidän klubilleen sai tulla tekemään mitä vain ja toi-veena oli nähdä mahdollisim-man paljon erilaisia esityksiä.

Joka kuun toisena lauantaina pidettävän klubin toiseksi ydin-ajatukseksi muodostui pääsy-maksun maksaminen omantun-non mukaan. Paavilainen oli törmännyt Berliinissä ravin-tolaan, jossa maksetaan sieltä pois lähtiessä ja nimenomaan omantunnon mukaan. Kaksikko halusi kokeilla, kuinka kysei-nen malli toimii Suomessa.

Seuraavaksi klubille tar-vittiin esiintyjät. Koska Oma-tuntoklubista ei aluksi kukaan tiennyt mitään, piti uusien klu-

bijärjestäjien puolittain pakot-taa kavereitaan esiintymään. Loppuillan musiikista vas-taamaan tuli dj Vauvaukki eli näyttelijä Eero Ritala.

Kynnys matalaksi

Salo ja Paavilainen esiintyivät myös itse ensimmäisillä klu-beilla. Sitä kautta he halusivat tehdä lavalle nousemisen mah-dollisimman helpoksi. Kuka ta-hansa sai tulla esiintymään.

“Halusimme tehdä kynnyk-sen tulla esiintymään mah-dollisimman matalaksi. Ettei olisi oloa, että joku meni pie-leen. Itsessään esiintyminen on tärkeää ja se, että uskaltaa mennä eikä se, miten täydel-listä se on. Meidän esityksem-me olivat välillä luokattoman huonoja ja todellakin madal-simme kynnystä. Oli varmas-ti oikeasti helpompi mennä lavalle meidän jälkeen”, Salo arvelee.

Sana uudesta klubista alkoi levitä nopeasti ja pian Omatun-toklubin sähköpostiin alkoi tul-via ennakkoilmoittautumisia. Illan luonteen vuoksi he eivät halunneet valita esiintyjiä mil-lään perusteilla, vaan ne otettiin mukaan jämptisti ilmoittautu-misjärjestyksessä. Enää kaksi-kon ei kuitenkaan tarvinnut itse nousta lavalle esiintymään.

Vaikka esiintyjät ilmoittau-tuivat etukäteen, ei yleisölle kerrottu, ketä lavalla tullaan minäkin lauantaina näkemään.

“Sehän siinä on parasta. Et voi ikinä tietää, mitä tapahtuu ja kuka tulee lavalle. Kiinnosta-vinta on juuri se, että jos et ole ollut paikalla, ja meillä on ollut mielettömän hienoja esityksiä,

olet jäänyt paitsi jostain todella hienosta”, Salo fiilistelee.

Kun klubi oli pyörinyt puoli vuotta, syntyi ajatus tuottojen lahjoittamisesta hyväntekeväi-syyteen. Rahaa ei ollut mielin määrin, ja ensin Salo, Paavilai-nen ja Ritala aikoivat palkita it-sensä ravintolaillallisella.

“Sitten se tuntui hassulta emmekä tienneet, mihin käyt-täisimme ne. Tuntui tyhmältä jakaa rahat Marjan kanssa, sillä palkka olisi ollut pieni työmää-rään nähden. Jostain se vaan tuli, että annetaanko rahat hy-väntekeväisyyteen, ja se tun-tui heti oikealta. Ihmettelimme-kin, miten emme olleet sitä ai-emmin tajunneet”, Paavilainen muistelee.

Yli vuosi sitten Joonas Jo-sefsson, joka työskentelee Ylellä ohjaajana ja käsikirjoit-tajana, vieraili Omatuntoklu-billa, ihastui siihen ja halusi tehdä klubista ohjelman televi-sioon. Tuottaja Suvi Mansnerus innostui ideasta, ja he päättivät yhdessä kehittää ja viedä ohjel-mahanketta eteenpäin. Lopulta ohjelmaidea meni Ylen sisällä läpi, ja sarjan nimeksi tuli Het-kiä kaupungissa. Sarja kuvat-tiin viime keväänä, ja se alkoi 9. syyskuuta.

Lupa epäonnistua

Aluksi televisio-ohjelman te-keminen Omatuntoklubista oli näyttelijättärille kauhistuttava ajatus. He eivät pidä tosi-tv:stä eivätkä omista televisiota. Sar-jan jaksot nähtyään he ovat kuitenkin tyytyväisiä lopputu-lokseen.

“Ensimmäistä kertaa olen ylpeä mistään, mitä olen teh-

nyt telkkariin. Sarja on oikeasti kiinnostava ja hieno juttu. Se-hän ei ole pelkästään meidän ansiotamme, vaan ohjaaja Joo-nas Josefssonin ja leikkaaja-ku-vaaja Jarmo Loikkasen ansiota. Hehän sen ohjelman ovat teh-neet”, Salo kehuu.

“On hienoa, että Yle lähti dokumentoimaan klubia. Mi-nusta siinä on hienosti vangittu, millaista viime kevät klubin kanssa oli”, Paavilainen lisää.

Hetkiä kaupungissa ei ole ainoastaan taltiointi klubeista ja esiintyjistä, vaan siinä kä-sitellään Saloa ja Paavilaista askarruttavia ajatuksia muun muassa epäonnistumisesta ja siitä miten jokaisella on mah-dollisuus valita, miten katsoa maailmaa.

“Jokainen voi valita, miten elämää katsoo ja oletko tyy-tyväinen siihen, mitä sinulla on. Vaikka siihen, että sinulla on tämä esitys ja tämän verran yleisöä, ja he nauttivat siitä vai oletko aina tyytymätön siinä ti-lanteessa, missä olet sillä het-kellä”, Salo pohtii.

Ohjelman tekeminen itse asiassa pisti heidät miettimään, miksi he ylipäätään järjestävät Omatuntoklubia.

“En kestä televisio-ohjelmia, joissa ei ole sisältöä. Aiemmin emme olleet kauheasti mää-ritelleet klubiamme. Teimme vain, mitä huvitti tehdä, mutta telkkariin en halua tehdä mi-tään vain siksi, että huvittaa. Siten meidän piti teroittaa klu-bin filosofiaa ja sitä, mistä siinä on kysymys. Se vei oman ai-kansa ja energiansa”, Paavilai-nen kertoo.

Vaivannäkö oli lopulta kan-nattavaa. Paavilainen on hy-

villään siitä, että ajatukset mo-nista ohjelmassa käsiteltävistä asioista kuten oman tiensä kul-kemisesta ja epäonnistumisesta kirkastuivat.

“Saa epäonnistua ja on tär-keää olla itselleen uskollinen”, Paavilainen linjaa.

Ennen kaikkea Hetkiä kau-pungissa nostaa esiin hienoja esiintyjiä, joista juuri kukaan ei ole ikinä kuullut mitään.“Ihmiset puuhastelevat paljon, ja koko ohjelma on ylistys puu-hastelulle. Sillä, että esimer-kiksi tekee esityksiä tai soittaa musiikkia, ei tarvitse olla mi-tään päämäärää, vaan tekemi-nen on itsessään tärkeää. Ei tar-vitse valloittaa maailmaa,” Salo painottaa.

Kamera kuin ase

Televisiotuotanto toi oman li-sänsä jo valmiiksi hektiseen klubi-iltaan. Salo ja Paavilai-nen kuvasivat kaiken klubiin liittyvän. Kun he aiemmin pystyivät keskittymään pel-kästään klubin järjestämiseen, piti ohjelman tekoon keskittyä yhtä paljon. Eikä kameroiden vaikutusta klubiin voinut ko-konaan estää.

“Kamerahan on kuin ase. Kun osoitat ihmisiä kameralla ja heille vielä sanotaan, että do-kumentoimme klubia ja se tu-lee ulos telkkarista, kaikki ih-miset muuttuvat ja alkavat esit-tää sitä, mitä luulevat olevansa. Harva ihminen on luonnollinen kameran edessä”, Salo sanoo.

Siitä huolimatta, että oh-jelman teko toi klubiin uuden ulottuvuuden, eivät televisioka-merat rikkoneet klubin luonnol-lista tunnelmaa. Televisioruu-

Anna Paavilainen (vas.) ja Marja Salo kannusta-

vat rohkeasti tarttumaan uusiin asioihin miettimät-

tä, tuleeko se onnistu-maan.

Suuren soundin bändin jännittävä syksy

UMEO

Perustettu 2012

Jäsenet Mikko Mella, piano; Henri Jaakola, kitara; Lauri Hyykoski, kitara; Samppa Veikko Kaartinen, rumpali, Ville-Matti Koskiniemi, basso; Maria Mella, laulu

Musiikkityyli post-rock

Tulevat keikat 10.10. Bar Loose (Helsinki), 15.11. Nuclear Nightclub (Oulu)

Ajankohtaista CGWM (EP)

www.facebook.com/umeoband • www.weareumeo.tumblr.com

UMEO, JONKA soittajista nel-jä kuudesta opiskelee Oulun yliopistolla, soitti ensimmäi-sen Helsingin-keikkansa viime toukokuussa Omatuntoklubil-la. Veto poikkesi muutenkin tavanomaisista esiintymisistä. Aikaa soittaa oli vain 20 mi-nuuttia, ja keikka kuvattiin Yle Teeman Hetkiä kaupungissa -ohjelmaan.

Koska UMEO on yhtyeen pianistin Mikko Mellan mukaan suuren soundin bändi, vaati hei-dän musiikkinsa sovittelemista Kansallisteatterin Lavaklubin tilaan. Siihen tarvittiin bändiltä ripaus kekseliäisyyttä. Rajoituk-set äänen voimakkuuteen joh-tuivat televisioinnista.

“Piti lähteä helsinkiläisen kaveribändin treenikselle jon-nekin kehä 3:n ulkopuolelle hakemaan erilaisia kapuloita rumpujen soittamiseen”, rum-pali Samppa Veikko Kaartinen muistelee.

Pienen säätämisen jälkeen kaikki meni kuitenkin hyvin. Kokemuksena Omatuntoklu-billa soittaminen oli oululais-kuusikolle mieleenpainuva.

“Emme ole varmaan ikinä soittaneet niin tiiviisti kuin sillä lavalla,” Mella pohtii.

“Ei varmaan. Se oli aika ahdasta. Minäkin jätin puolet rumpusetistä pois, mikä sopi siihen, kun se oli kuitenkin

erilainen keikka. Kaikki pala-set loksahtelivat kohdilleen”, Kaartinen lisää.

“Sekin oli tyylikästä, kun laulajamme istui yleisön seassa sohvalla ja nousi biisin keski-vaiheilla suorittamaan oman osansa”, Mella jatkaa.

“Tunnelma oli erinomai-nen ja ilmapiiri oli miellyt-tävä. Varsinkin se Lavaklubin miljöö, joka oli ihan huippu. Muita esiintyjiä ei ihan hirveän keskittyneesti pystynyt katso-maan”, Kaartinen selittää.

“Itse vaikutuin Ona Ka-musta, joka oli aivan loistava. Se oli pysäyttävä esitys”, Mella kehuu ja Kaartinen nyökkäilee.

Pakko on paras muusa

Omatuntoklubin teemana tuo-na toukokuisena lauantaina oli elokuvat, mikä sopi Umeolle erinomaisesti. He olivat jo ai-emmin suunnitelleet tausta-visuaalien mukaan ottamista keikoille, ja tuleva keikka sai heidät konkretisoimaan moiset aikeet.

Klubia varten he sävelsivät 20-minuuttisen kappaleen ja te-kivät siihen rinnalle tarinallisen lyhytelokuvan, jossa ajetaan öi-sen Oulun halki.

“Nyt on tarkoitus, että tule-via keikkoja varten koostamme koko keikan mittaisen eloku-

van, jossa tarina on laajennettu. Siitä klubista koitui siis paljon hyvää. Pakko on paras muusa: jos on joku päivämäärä, johon mennessä pitää saada biisi ja leffa tehtyä, niin tulee tehtyä”, Mella tuumaa.

Tämä syksy on oululaisbän-dille toisellakin tapaa jännittä-vää aikaa, sillä syyskuun puo-livälissä ilmestyi yhtyeen esi-kois-EP CGWM, jota he työs-tivät koko kevään. Sen julkaisi hämeenlinnalais-helsinkiläinen Highest Fell Records.

“Varmaan tällä vaivalla olisi saanut jo pari pitkäsoittoa teh-tyä. EP:n tekeminen on ol-lut aika ikuisuusprojekti. Kä-vimme äänittämässä maalis-kuussa neljä biisiä, joita on miksattu ja masteroitu joka suuntaan uudestaan eri studi-oilla”, Kaartinen selittää.

EP:n julkaisemisen myötä bändillä on kova halu päästä soittamaan enemmän keikkoja. Tavoitteena heillä on jatkossa kiertää ympäri Suomen keikka-paikkoja joka viikonloppu. Lo-kakuussa he ainakin pääsevät taas Helsinkiin maalailemaan mahtipontisia sointujaan, kun he nousevat Bar Loosen lavalle yh-dessä Halti-yhtyeen kanssa. ■

UMEO nähdään Hetkiä kaupungissa -ohjelmassa lokakuussa.

tuun välittyy lämmin ilmapiiri.“Klubi oli kuitenkin tär-

keämpi kuin ohjelma. Marjan kanssa yritimme pitää huolta, ettei fokus siirry vääriin asi-oihin eikä ohjelma ala sanella klubia ja esiintyjiä. Eikä siinä niin käynytkään. Klubi ja esiin-tyjät ovat pääroolissa”, Paavi-lainen toteaa.

“Olemme just niin kuin me olemme. Emme tee elämästä upeampaa kuin se on. Sarja on tosi totuudenmukainen, mutta kyllähän televisio tekee ihmi-sestä kiinnostavamman kuin oikeasti on, koska saat lei-kattua kiinnostavimmat het-ket ihmisen elämästä. Oikeasti elämä ei ole välttämättä niin paljon kiinnostavia hetkiä. Te-levisio kiillottaa ihmisiä väki-sinkin, vaikka sitä yrittää vält-tää. Kun Hetkiä kaupungissa -ohjelmaa katsoo, ohjelman minä on kiinnostavampi kuin oikea minäni”, Salo pohtii.

Mukavuusrajan yli

Samalla kun Omatuntoklubi on tarjonnut lavan lukuisille uusil-le esiintyjille, se on ollut kas-vuprosessi sen tekijöille.

Erityisesti Salolle klubin te-keminen oli tietynlaista terapiaa. Vaikka hän on näyttelijä ja tot-tunut esiintyjä, on hän ollut ujo lavalla omana itsenään. Ennen Omatuntoklubia esiintyminen Marja Salona oli hirveää.

Siispä hän päätti alkaa juon-taa klubia. Kahdessa vuodessa hän tottui juontamiseen ja omana itsenä lavalla olemiseen.

“Olen jo aika luonteva ja tyytyväinen siinä lavalla olles-sani. En koe, että olisin hyvä, vaan parempi. Jos sinulla on

mukava olla siellä, se on jo aika paljon. Voit pakottaa itsesi ylittämään sinun mukavuusra-jasi. Jos joku asia pelottaa, sitä kohti kannattaa mennä”, hän kannustaa.

Paavilainen puolestaan on oppinut klubin myötä rohkeutta kokeilla juttuja, joista ei vielä tiedä mitään.

“Jos saa jonkun idean, se kannattaa toteuttaa eikä heti ajatella, onnistuuko se.”

Parasta Omatuntoklubissa Salolle on ollut se, että hän on tavannut paljon ihmisiä, jotka ovat innoissaan siitä, mitä te-kevät ja harrastavat asioita sen vuoksi, että rakastavat niitä.

Paavilaiselle vapaus kokeilla kaikenlaisia ideoita yhdessä Salon kanssa on ollut klubissa tärkeintä.

“Olemme hyvä työpari, koska tuomme hyvät puolet toi-sistamme esiin ja ruokimme toistemme luovuutta. On ollut ainutlaatuista, koska ei ole ollut tulosvastuuta, sillä klubi on ollut meidän oma harrastuksemme”, Paavilainen luonnehtii.

Omatuntoklubin tunnel-masta pääsee tänä syksynä nauttimaan ainoastaan televisi-osta, sillä Salo ja Paavilainen ovat laittaneet klubinsa tauolle. Sen tilalla he järjestävät Yllä-tysklubia.

“Olemme pyörittäneet Oma-tuntoklubia niin kauan, joten halusimme itsellemme vaih-telua. Yllätysklubille järjes-tämme erilaisia iltoja eikä ku-kaan tiedä, mitä klubilla tapah-tuu”, Salo kertoo. ■

Hetkiä kaupungissa Yle Teemalla maanantaisin kello 21.30.

www.facebook.com/omatuntoklubi

Antton Niemelä

UMEO Hetkiä kaupungissa -oh-jelmassa Yle Teemalla maanan-taina 28. lokakuuta kello 21.30.

UMEOn ensimmäinen Helsingin-keikka – Omatuntoklubilla tv-kameroiden edessä – oli bändille mieleen-painuva kokemus.

14 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Selviytymisopas sivuaineviidakkoonSuurimmalla osalla Oulun yliopiston opiskelijoista on vapaus valita sivuaineensa omien mieltymystensä mukaan. Sivuaineita voi poimia omasta tiedekunnasta tai rakentaa tutkinnosta poikkitieteellisen sekoituksen. Vain mielikuvitus on rajana, sillä mahdollisia aineyhdistelmiä on lähes yhtä paljon kuin erilaisia lottorivejä. Ylkkäri kokosi pääaineittain hedelmällisiä ja suuntaa antavia sivuaine-ehdotuksia inspiroimaan oman yhdistelmän pohtimisessa.

HUMANISTISESSA tiedekunnas-sa voi opiskella 13 pääainetta ja 21 sivuainetta. Kaikille va-paavalintaisia sivuaineita ovat esimerkiksi valtio-oppi, taide-historia, elokuvatutkimus ja filosofia.

Lähtötasokoe vaaditaan kielten sivuainekokonaisuuk-siin ja historia-aineisiin. Raja-tusti paikkoja on esimerkiksi viestinnän perusopintoihin.

Aineenopettajiksi valmistu-vien humanistien tutkinto on valmiiksi rakennettu eikä anna kovin paljon liikkumavaraa omiin valintoihin. Muille urille suuntaavat saavat pähkäillä laa-jan tarjonnan edessä, minkälai-sen kokonaisuuden tutkinnos-taan haluavat muodostaa.

Humanistisen tiedekunnan koulutuspäällikkö Kari Kaske-la vinkkaa, että kaikille huma-

nisteille on hyötyä taloustietee-seen ja monikulttuurisuuteen liittyvistä opinnoista, mikäli työ yksityisellä sektorilla tai kaupan ja teollisuuden aloilla kiinnostaa.

YLEENSÄ humanistien sivuaine-valinnat ovat koulutuspäällikön mukaan melko perinteisiä.

”Vaihdossa käydessään opis-kelijat saattavat lukea erikoi-

sempia aineita, joista voimme koostaa sivuainekokonaisuu-den. Vähän aikaa sitten eräs opiskelija sai tutkintoonsa si-vuaineen indonesian kielestä ja kulttuurista”, Kaskela kertoo.

Myös muiden tiedekuntien opiskelijat voivat valita huma-nistisia sivuaineita. Esimerkiksi luonnontieteiden aineenopet-tajat saavat lisätä opetettavien aineidensa joukkoon vaikkapa

filosofian. Luokanopettajat taas hankkivat opetuspätevyyksiä vieraisiin kieliin.

Japani-opinnoista sekä Itä- ja Kaakkois-Aasian sivuai-neopinnoista on hyötyä muille-kin kuin humanisteille.

”Kansainvälisissä työtehtä-vissä, esimerkiksi kauppaa teh-täessä, on hyvä tuntea toisen osapuolen kieltä ja kulttuuria”, Kaskela muistuttaa.

Humanistinen tiedekunta

JAPANI-OPINNOT

SIVUAINEET • tekstit Sanna Häyrynen • kuvitukset Mikael Miksu Heikkinen

oulunylioppilaslehti

8/2013 | 15

Selviytymisopas sivuaineviidakkoonHistoria sekä aate- ja oppihistoriaHistorian opiskelijan kannattaa valita sivuaineikseen esimerkiksi valtio-oppia, viestintää tai kasvatustie-teiden puolelta sosiologiaa. Informaatiotutkimuksen pitkä sivuaine pätevöittää kirjastoalalle. Museologian perusopinnot taas mahdollistavat museoissa työskente-lemisen. Muita varteenotettavia sivuaineita ovat taide-historia, kieliaineet, antiikin kielten ja kulttuurin koko-naisuus sekä taloustieteet.

KirjallisuusKirjallisuutta pääaineena opiskelevat lukevat yleensä si-vuaineena suomen kieltä, vaikka eivät äidinkielenopet-tajiksi tähtäisikään. Muita hyödyllisiä sivuaineita ovat vaikkapa elokuvatutkimus, viestintä ja taidehistoria.

Suomen kieliSuomi toisena ja vieraana kielenä -opinnot antavat eväät siihen, miten suomen kieltä opetetaan ulkomaa-laisille. Viron kieli, yleinen kielitiede ja fonetiikka so-pivat tutkijaksi haluavalle. Yleissivistävät reaaliaineet,

viestintä sekä markkinointi käyvät hyvin suomen kie-len opiskelijan sivuaineiksi.

InformaatiotutkimusKirjastoalalle valmistuvat informaatikot voivat sivuai-neilla erikoistua haluamaansa suuntaan. Sopivia sivuai-neita ovat vaikkapa kirjallisuus, taidehistoria, sosiologia ja historia. Myös tietojenkäsittelytieteen opinnot luon-nontieteellisen tiedekunnan puolelta ovat hyvä valinta.

Kulttuuriantropologia ja arkeologiaMuseologian opinnot pätevöittävät kulttuuriantropo-logian ja arkeologian opiskelijan museoalan tehtäviin. Muita sopivia sivuaineita ovat historia, taidehistoria, saamelainen kulttuuri ja sosiologia. Työllistymisen kannalta myös taloustieteistä on hyötyä.

LogopediaLogopedien opinnoissa vapaavalintaisille sivuaineil-le ei ole tilaa, vaan tutkinnon sisältö on kaikilla sama. Puheterapeuteiksi valmistuvat logopedian opiskelevat

lukevat sivuaineina kielitiedettä, fonetiikkaa, psyko-logiaa ja lääketiedettä. Esimerkiksi kasvatustieteilijät voivat lukea logopediaa sivuaineena, mutta sivuaine ei pätevöitä puheterapeuttina työskentelemiseen.

Saamen kieli ja saamelainen kulttuuriUsein saamen kielen opiskelijat lukevat sivuaineena saamelaista kulttuuria ja päinvastoin. Saamen kielen opettajille kulttuurin tuntemus on tärkeää. Saamelais-alueille työllistyvien kulttuurin tuntijoiden taas on hyvä hallita myös kieliä.

Englantilainen filologia, germaaninen filologia ja pohjoismainen filologia Kieltenopiskelijoille hyviä sivuaineita ovat muut kielet, viestintä sekä reaaliaineet. Taloustieteiden puolelta hyödyllisiä aineita ovat esimerkiksi kansainvälinen liiketoiminta ja markkinointi. Japani-opinnot sekä Itä- ja Kaakkois-Aasian opinnot voivat olla valtti työnhakutilanteissa. Fonetiikka ja yleinen kielitiede sopivat tutkijanuraa suunnittelevalle.

MARKKINOINTI

MUSEOLOGIA

ELOKUVATUTKIMUS

TERVEYSTIETO

DRAAMAKASVATUS

16 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Talous-tieteiden tiedekuntaTIEDEKUNNASSA on kuusi pää-ainetta, joita voi opiskella myös sivuaineina. Näiden li-säksi yritysjuridiikasta voi lu-kea perus- ja aineopinnot. Ta-loustieteilijät saavat vapaasti valita sivuaineita omasta tiede-kunnastaan.

Taloustieteiden tiedekunnan koulutuspäällikkö Vuokko Ii-natin mukaan opiskelijat suorit-tavat usein oman tiedekuntansa sivuainekokonaisuuksia.”Yritysjuridiikka on suosittu sivuai-ne, sillä se tukee monenlaisissa tehtävissä. Lisäksi KIEKUVI-kokonaisuuksia sisällytetään tutkintoihin”, Iinatti kertoo.

Täydentävien opintojen kes-kuksen järjestämiin 25 opinto-pisteen kieli-, kulttuuri- ja vies-tintäopintoihin saa valita kurs-seja enintään kahdesta kieles-tä. Olemassa olevaa kielitaitoa voi syventää tai aloittaa uuden kielen alkeistasolta. Tarjolla on englannin, ruotsin, saksan, es-panjan, italian, japanin, ranskan ja venäjän opintoja.

Opiskelijoiden on mahdol-lista suorittaa myös niin sanottu superpääaine, jos aineopintoi-hin ja syventäviin opintoihin kuuluvia kursseja kerää sivu-aineen verran. Luonnollises-ti myös vaihdossa suoritettuja opintokokonaisuuksia hyväksy-tään sivuaineiksi.

Iinatti sanoo, että taloustie-teilijät valitsevat muista tiede-

JohtaminenJohtamisen opiskelijoille suositellaan sivuaineiksi markkinointia ja laskentatoimea. Kasvatustieteiden tiedekunnan puolelta on mahdollista valita sivuai-neiksi myös sosiologiaa tai psykologiaa. Luonnon-tieteistä erityisesti matkailu soveltuu johtamisen kylkeen.

KansantaloustiedeKandidaatintutkinnon sivuaineet on rajattu taloustie-teisiin, mutta luonnontieteen puolelta tutkintoon voi sisällyttää esimerkiksi matematiikan ja tilastotieteen opintoja. Kansantaloustieteen opintojen kanssa on hyvä opiskella omien aineopintojen lisäksi esimerkiksi oman tiedekunnan sivuaineista rahoitusta ja laskenta-toimea.

LaskentatoimiKandidaattivaiheen sivuaineet tulee valita omasta tie-dekunnasta. Monet valitsevat yritysjuridiikan sivu-aineeksi, mikäli suuntaavat tilintarkastusmaailmaan. Muuten opinnoista voi muodostaa mieleisensä koko-naisuuden.

RahoitusKandidaatintutkinnon sivuaineet on rajattu talous-tieteisiin, mutta luonnontieteen puolelta tutkintoon voi sisällyttää vaikkapa matematiikan ja tilastotie-teen opintoja. Hyvin soveltuvia sivuaineita ovat kan-santaloustiede ja laskentatoimi. Lisäksi rahoituksen opiskelija voi valita tilastotiedettä rahoitukseen yh-distelevän kvantitatiivisen rahoituksen opintokoko-naisuuden.

MarkkinointiKandidaattivaiheen sivuaineet tulee valita omasta tie-dekunnasta. Tyypillinen sivuaine markkinoinnin pää-aineopiskelijoilla on johtaminen. Myös KIEKUVI-kokonaisuus (kieli-, kulttuuri- ja viestintäopintojen kokonaisuus) on hyödyllinen. Luonnontieteellisen tiedekunnan matkailun opinnot antavat markkinoin-nin opiskelijalle puolestaan poikkitieteellistä per-spektiiviä.

Kansainvälinen liiketoimintaSopivia sivuaineita oman tiedekunnan valikoimasta ovat markkinointi ja laskentatoimi. Muilsta aloil-ta sosiologia, psykologia ja matkailu soveltuvat kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijalle erittäin hyvin.

Luonnontieteellinen tiedekuntaLUONNONTIETEELLISESSÄ tie-dekunnassa opiskellaan kan-didaattivaiheessa kahdeksassa koulutusohjelmassa. Maisterin tutkintoa tehdessään opiskeli-jat valitsevat oman pääaineensa ja suuntautumisvaihtoehtonsa, joita on tiedekunnassa yhteensä 24. Pää- ja sivuaineita on 23.

”Eriytyneet pääaineet ja suuntaukset kuuluivat aiem-min jo kandidaatintutkintoon. Usein suuntautuminen näkyy nytkin kandidaatin tutkinnossa, kun opiskelijat jatkavat saman aihepiirin kanssa gradussa”,

valaisee luonnontieteellisen tiedekunnan koulutuspäällikkö Heikki Kuoppala.

Kandidaatin tutkintoon kuu-luu pakollisena vähintään yksi 25 opintopisteen sivuaine. Mais-terin tutkinnossa sivuainepakkoa ei ole, joten opiskelijoiden on mahdollista suorittaa yksittäisiä kursseja muista aineista. Myös 15 opintopisteen kokonaisuuk-sia eri oppiaineista voi koostaa, vaikka sivuainetta perusopinto-jen verran ei lukisikaan.

Biologian, fysiikan, kemian, maantieteen ja matemaattisten

tieteiden opiskelijat voivat kou-luttautua myös aineenopettajik-si. Tällöin heidän tutkintoonsa kuuluvat pakollinen pitkä sivu-aine opetettavasta aineesta sekä opettajan pedagogiset opinnot. Muut saavat valita sivuaineensa vapaasti pieniä rajoituksia lu-kuun ottamatta.

”Esimerkiksi matematiikassa

voidaan vaatia fysiikan opinto-ja. Joillekin kursseille tarvitaan aiempia suorituksia. Rajoitukset ilmenevät opintosuunnitelmaa tehdessä. Maantieteen opiskeli-joiden sivuainevalinnat ovat va-paimpia”, Kuoppala kertoo.Koulutuspäällikön mukaan kai-killa Oulun yliopiston opiske-lijoilla on periaatteessa oikeus

opiskella sivuaineita luonnon-tieteellisessä tiedekunnassa. Kurssin opettaja päättää, mah-tuvatko kaikki ilmoittautuneet ja halukkaan kursseille.

”Yleensä kenttäkursseille sekä laboratorio- ja lajintunnis-tuskursseille mahtuu vain tietty määrä opiskelijoita. Silloin pää-aineopiskelijat ovat etusijalla”, huomauttaa Kuoppala. Erityi-sesti luokanopettajaopiskelijat haluavat opiskella opetettavia aineita, kuten matematiikkaa ja biologiaa, jotta saavat lisäpäte-vyyden perusasteen opetukseen.

kunnista yksittäisiä sivuaineita oman kiinnostuksen perusteella.

”JOTKUT MARKKINOINNIN ja johtamisen opiskelijat ovat lu-keneet matkailua luonnontie-teellisen tiedekunnan puolella.

Johtamisen sivuaineiksi sopi-vat hyvin esimerkiksi kasva-tustieteistä sosiologia ja psy-kologia.”

Teknillisestä tiedekunnasta taloustieteilijät valitsevat si-vuaineita hyvin harvoin. Hu-

manistisista aineista jotkut ovat ottaneet historian sivuai-neekseen.

Avoimien yliopistojen ja kesäyliopistojen kautta talous-tieteiden opiskelijan on mah-dollista lukea esimerkiksi hal-

lintotieteitä tai valtio-oppia.Muiden tiedekuntien opiske-

lijat voivat keväisin hakea si-vuaineoikeutta taloustieteiden opintoihin. Perusopintokoko-naisuuksiin on 20 paikkaa, ai-neopintokokonaisuuksiin 10.

Kaikilla Oulun yliopiston opiske-lijoilla on oikeus opiskella luon-

nontieteellisessä tiedekunnassa.”

oulunylioppilaslehti

8/2013 | 17

Kasvatustieteiden tiedekuntaKASVATUSTIETEIDEN tiedekun-nassa on seitsemän viisivuo-tista koulutusohjelmaa ja kaksi maisteriohjelmaa. Tarjolla on noin 20 sivuainetta.

Luokanopettajaopiskelijat ja varhaiskasvatuksen opiskelijat saavat valita kandidaatin- ja maisterintutkintoonsa yhteensä kaksi sivuainetta. Kasvatustie-teen koulutuksen opiskelijoil-la valinnan vapautta on enem-män, sillä heidän tutkintoonsa ei valmista opettajaksi.

”Opiskelijat voivat ottaa sivuaineikseen kaikkea, mitä yliopistossa pystyy opiskele-maan. Usein luokanopettaja-opiskelijat valitsevat sellaisia sivuaineita, joita voi tulevas-sa työssä opettaa, kuten kuva-taidetta tai musiikkia”, kertoo luokanopettajakoulutuksen amanuenssi Minna Sainio.

Sivuaineiden ei kuitenkaan tarvitse olla kouluaineita, vaan opettajalle on hyötyä esimer-kiksi erityispedagogiikan, draamakasvatuksen tai esi- ja alkuopetuksen sivuaineista.

”KAIKKI luokanopettajaopiske-lijat eivät valmistuttuaan tule työskentelemään opettajina, joten hekin voivat sivuaineilla suuntautua esimerkiksi kou-lutussuunnittelun puolelle”, muistuttaa Sainio.

Minna Sainio ei halua antaa tarkkoja ehdotuksia sen suhteen, mikä sivuaine kunkin koulutus-ohjelman opiskelijoille sopii.

Kasvatustieteiden koulutusKasvatustieteiden koulutusohjelman opiskelijat suosi-vat tiedekunnan sivuaineista psykologiaa, sosiologia sekä nais- ja sukupuolentutkimusta. Hyvä vaihtoehto on myös koulutusteknologia. Suunnittelu- ja hallinto-tehtäviin haluaville on etua lisäksi taloustieteiden, esi-merkiksi markkinoinnin, johtamisen ja yritysjuridiikan opiskelusta.

Musiikkikasvatuksen koulutusMusiikkikasvatuksen opiskelijoiden tutkintoon var-sinaisia sivuaineita ei mahdu ennalta määrätyn tut-kintorakenteen vuoksi. Tilaa sivuaineille on, mikäli opiskelijalla on aiempia opintoja musiikkikasvatuksen tutkintoon hyväksi luettavaksi. Tällöin on mahdollis-ta suorittaa esimerkiksi luokanopettajan monialaiset

opinnot ja saada sekä musiikin- että luokanopettajan pätevyys.

Varhaiskasvatuksen koulutusSopivia sivuaineita varhaiskasvatuksen opiskelijoille ovat opetettavat aineet sekä esimerkiksi Varhaislap-suuden kulttuuriset ympäristöt -kokonaisuus. Myös yleissivistävät reaaliaineet, kuten psykologia ja sosio-logia kannattaa muistaa.

Laaja-alainen, taide- ja taitopainotteinen sekä teknologiapainotteinen luokanopettaja-koulutusHyviä sivuaineita ovat opetettavat aineet, kuten ku-vataide, musiikki tai liikunta. Draamakasvatus ja eri-tyispedagogiikka tuovat lisäperspektiiviä opetukseen.

Luonnontieteellisestä tiedekunnasta voi valita pitkäksi sivuaineeksi esimerkiksi matematiikan tai humanisti-sesta tiedekunnasta kieliä. Lisäpätevyys alakoulun kie-lenopettajana tai yläkoulun aineenopettajana tietää hi-tusen parempaa palkkaa. Myös kasvatustieteiden opis-kelijoille suositellut sivuaineet ovat hyvä valinta, jos opettajan ura ei ole tähtäimessä.

Intercultural Teacher EducationPääaineen opiskelijoille kuuluu pakollinen ulkomaan-jakso. Education for Intercultural Competences on si-vuaine, jonka ITE-opiskelijat voivat koostaa esimer-kiksi vaihdossa suoritetuista kursseista tai harjoittelus-ta. Hyviä sivuaineita ovat myös muut koulussa opetet-tavat aineet sekä omaa mielenkiintoa vastaavat sivuai-neet Suomessa ja ulkomailla suoritettuina.

Uusia ajattelutapoja

ENGLANTILAISTA filologi-aa pääaineena lukenut Maria Männistö, 25, naurahtaa, että hänen tutkintonsa tuntuu aika erikoiselta. Tuore maisteri ehti viiden vuoden aikana lu-kea sivuaineina kansainvälistä liiketoimintaa, rahoitusta, Itä- ja Kaakkois-Aasian opintoja sekä teknistä viestintää.

”Yritin valita työelämän kannalta hyödyllisiä sivuainei-ta, jotka kiinnostivat minua.

Kokonaisuus tuntuu hyvältä ja monipuoliselta”, Männistö nä-kee jälkeenpäin.

Kansainvälinen liiketoiminta oli Männistölle luonteva valinta, sillä hän harkitsi taloustieteiden opintoja jo englantilaiseen filolo-giaan hakiessaan. Hyppäys rahoi-tuksen maailmaan jännitti aluksi, mutta sain tukea kauppatieteen gradua tehneeltä avomieheltä.

”Humanistit monesti vitsai-levat, että asioita tehdään niin

Luonnontieteellinen tiedekunta BiokemiaBiokemian opiskelijat lukevat sivuaineinaan pääasi-assa kemiaa ja biotieteitä, kuten genetiikkaa ja eläin-fysiologia. Maisterivaiheessa on mahdollista suorittaa yksittäisiä kursseja esimerkiksi lääke- ja kauppatietei-den puolelta.

BiologiaMikäli opettajaksi mielii, hyvä pari on maantiede. Li-säksi vaaditaan myös opettajan pedagogiset opinnot. Muilla tutkinto koostuu yleensä biotieteiden omista ai-neista sekä kemiasta ja tilastotieteestä.

FysiikkaFysiikanopiskelijan pakollinen sivuaine on matema-tiikka, jota voi opiskella joko omassa tiedekunnassa tai teknillisen puolella. Opettajaksi aikovalle sivuaineiksi sopivat kemia, matematiikka ja pakollisina opettajan pedagogiset opinnot.

GeotieteetYleensä geotieteiden opiskelijat lukevat kemiaa, maantiedettä ja oman koulutusohjelman muita oppiai-neita. Myös matematiikan, tietojenkäsittelytieteiden ja biotieteiden opiskelusta on etua. Teknillisen tiedekun-nan puolella kannattaa opiskella prosessitekniikkaa.

KemiaNiin opettajiksi aikoville kuin muillekin kemianopis-kelijoille suositellaan fysiikan ja matematiikan opiske-lua. Lisäksi esimerkiksi prosessitekniikan opinnoissa on kemian kanssa yhteen sopivia kursseja.

MaantiedeMaantieteen opettajalle luonteva sivuaine pedago-gisten opintojen lisäksi on biologia. Muille valinnan mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Suuntautumis-vaihtoehdoista riippuen maantieteen rinnalle sopivat esimerkiksi sosiologia, kulttuuriantropologia, naistut-

kimus sekä arkkitehtuurin osaston järjestämä yhdys-kuntasuunnittelu.

Matemaattiset tieteetOpettajaksi haluavalle sopivia sivuaineita pakollisten pedagogisten opintojen lisäksi ovat fysiikka, ja kemia. Mikään ei estä luovuutta, sillä matematiikan opettaja voi sivuainevalinnoilla pätevöityä myös vaikkapa fi-losofian, uskonnon, englannin tai käsityön opettajaksi. Tutkijanuralle lähtevälle sopivat esimerkiksi tilastotie-de, tietojenkäsittelytiede ja fysiikka. Informaatiotutki-muksen pitkä sivuaine pätevöittää kirjastoalalle.

TietojenkäsittelytiedeTietojenkäsittelytieteen sivuaineiksi käyvät esimerkiksi matematiikan sekä kauppatieteiden opinnot. Myös kas-vatustieteiden opintoja suoritetaan. Myös tietojenkäsitte-lyn kaveriksi sopii informaatiotutkimuksen pitkä sivuai-ne, jolloin voi työskennellä kirjastoissa.

”Painottaisin sitä, että jo-kainen tekee omannäköisensä tutkinnon, jolla lähtee työ-markkinoille. Ei ole oikeita tai vääriä sivuainevalintoja, emmekä missään nimessä voi suositella tiettyjen koulutus-ten opiskelijoille jotain tietty-jä sivuaineita.”

Kasvatustieteiden tiede-kunta tarjoaa muutamia si-vuaineita kaikille yliopiston opiskelijoille.

Sainio kertoo, että yleen-sä peruskoulussa opetettavi-en aineiden sivuainepaikat täyttyvät tiedekunnan omista opiskelijoista, mutta esimer-kiksi psykologian ja koulu-tusteknologian sivuaineissa on useita opiskelijoita muis-takin tiedekunnista.

Kasvatustieteiden opiske-lijoille haku oman tiedekun-nan sivuaineisiin on helmi-kuussa. Ulkotiedekuntalais-ten erillishaku sivuaineisiin päättyy vuosittain elokuun puolen välin tienoilla.

sanotusti humanistimatikalla. Tästä voi jäädä sellainen käsi-tys, ettei humanisti voisi osata matematiikka, mutta ei se aina niin ole”, Männistö toteaa ja muistuttaa, että rahoituksen sivuaine on liiketoimintapuo-lelle haluavalle humanistille todiste osaamisesta.

TEKNINEN VIESTINTÄ valikoi-tui tutkintoon, kun viestinnän sivuaineeseen valittiin opiske-lijoita vain joka toinen vuosi. Männistö on tyytyväinen va-ravaihtoehtoon, sillä tietotek-nisestä osaamisesta on hyötyä monenlaisissa työtehtävissä.

Kulttuureista kiinnostunut humanisti päätti suorittaa Itä- ja Kaakkois-Aasian opinnot, jotka avasivat Japanin, Kore-an, Kiinan ja Intian kulttuu-ria, historiaa ja talouskehitys-tä. Männistö innostui myös opiskelemaan Kiinan kieltä ja aloitta syksyllä opinnot Turun yliopiston Master’s Degree Programme in Asian Studies -nimisessä maisteriohjelmassa.

Kulttuureista kiinnostunut Männistö haaveilee työskente-levänsä Aasian kasvavan kau-pan alalla. Unelmatyö tulevai-suuden tuplamaisterille olisi toimia esimerkiksi kiinalaisten ja suomalaisten yritysten väli-kätenä. ”Molemmat kulttuurit ovat minulle tuttuja. Monipuo-lisista sivuaineista olen oppi-nut erilaisia ajattelutapoja, joita kansainvälisissä töissä tarvi-taan”, perustelee Männistö.

Ei ole oikeita tai

vääriä sivuai-nevalintoja.

”

Sanna Häyrynen

Tuplamaisteriksi valmistuva Maria Männistö haaveilee työpaikasta Aasian kasvavan kaupan alalla.

Minna Sainio,luokanopettaja-

koulutuksen amanuenssi

18 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Teknillinen tiedekunta

TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN seit-semän koulutusohjelman tut-kintorakenteisiin ei kuulu var-sinaisia sivuaineita. Sekä tek-niikan kandidaatin että diplo-mi-insinöörin tutkintoihin kui-tenkin sisältyy opintosuunnalle valmistavia, täydentäviä tai syventäviä moduuleja eli opin-

tokokonaisuuksia, jotka ovat laajuudeltaan 10–30 opintopis-tettä. Moduulit ja suuntautumi-sensa opiskelija valitsee itse.

”Koulutusohjelmien sisällä valinnaisuutta on paljonkin, ja liikkuvuus oman tiedekunnan sisällä on helppoa”, kertoo tek-nillisen tiedekunnan koulutus-

päällikkö Sirpa Nelo.Hänen mukaansa kandidaatin

tutkinnot ovat yleensä vakiopa-ketteja, mutta diplomi-insinöö-rivaiheessa valinnaisuus kasvaa. Oman koulutusohjelman rajojen yli hyppääminen voi olla suota-vaa, jos vaikkapa diplomityön aihe vaatii perehtyneisyyttä

naapurialalle. Esimerkiksi pro-sessitekniikan opiskelija voi ot-taa kursseja konetekniikan puo-lelta. Usein tietyt kurssit tulee olla suoritettuna, jotta halutulle kurssille pääsee.

”Joskus kurssille pääsemi-nen voi olla resurssikysymys, jos pitää tehdä välineitä vaati-

via harjoitustöitä. Näistä tilan-teista selviää yleensä neuvotte-lemalla”, Nelo sanoo.

VALINNAISIA KURSSEJA voi suo-rittaa myös vaihto-opiskelijana tai muissa tiedekunnissa. Täy-dentävät moduulit voivat olla itse koostettuja, ja useimmiten

KonetekniikkaKoneteekkarin mahdollisia opintosuuntia ovat auto- ja työkonetekniikka, koneensuunnittelu, materiaalitekniik-ka, mekatroniikka ja konediagnostiikka, rakennesuun-nittelu ja rakentamisteknologia, teknillinen mekaniikka, tuotantotalous sekä tuotantotekniikka.

ProsessitekniikkaProsessitekniikan koulutusohjelman opintosuuntia ovat automaatiotekniikka, biotuotteet ja bioprosessitekniikka, kemian prosessitekniikka, prosessimetallurgia, rikastus-tekniikka, teollisuuden energia- ja ympäristötekniikka, tuotantotalous sekä vesi- ja yhdyskuntatekniikka.

SähkötekniikkaSähkötekniikan opiskelija voi suuntautua elektroniikan suunnitteluun, tietoliikennetekniikkaan, fotoniikkaan ja

mittaustekniikkaan sekä elektroniikan materiaaleihin ja komponentteihin. Erikoisuutena on mahdollisuus valita kandidaattivaiheessa fysiikan aineenopettajaksi valmis-tava moduuli, jonka opinnot sisältävät ainoastaan luon-nontieteellisen tiedekunnan opintoja.

TuotantotalousTuotantotalouden opiskelija voi valita suuntauksekseen tuotekehityksen johtamisen, tuotannollisen toiminnan johtamisen tai laatu- ja projektijohtamisen. Lisäksi tar-jolla on käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta ja johtaminen -niminen suuntaus.

YmpäristötekniikkaYmäristötekniikkaa opiskelevalla on valittavina suunta-uksina automaatiotekniikka, biotuotteet ja bioprosessi-tekniikka, kemian prosessitekniikka, prosessimetallurgia,

rikastustekniikka, teollisuuden energia- ja ympäristötek-niikka, tuotantotalous sekä vesi- ja yhdyskuntatekniikka.

TietotekniikkaTietotekniikan kouilutusohjelman opintosuunnat ovat informaatiotekniikka, soveltava tietotekniikka sekä su-lautetut järjestelmät.

ArkkitehtuuriKandidaatin tutkinnon jälkeen arkkitehtuurin opiskeli-joilla on valittavanaan opintosuunnakseen yhdyskun-tasuunnittelu, rakennussuunnittelu tai architectural de-sign. Arkkitehdin tutkinto koostuu suurimmalla osalla pääasiassa arkkitehtuurin koulutusohjelman opinnoista, mutta laatimalla ja hyväksyttämällä henkilökohtaisen opintosuunnitelman voi suorittaa muitakin kuin arkki-tehtuurin osaston tuottamia opintoja.

LASKENTATOIMI

SOSIOLOGIA

FONETIIKKA

MATKAILU

RAHOITUS

oulunylioppilaslehti

8/2013 | 19

Lääketieteellinen tiedekunta

LÄÄKETIETEELLISEN tiede-kunnan kuudessa koulutus-ohjelmassa valinnaisuutta on vaihtelevasti. Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskeli-joiden tutkintoon sivuaineita tai valinnaisuutta ei nykyisten opetussuunnitelmien mukaan mahdu, harmittelee lääketie-teellisen tiedekunnan koulu-tuspäällikkö Minna Hallia.

Valinnaisina opintoina lää-ketieteilijät ovat aiemmin lu-keneet esimerkiksi kasvatus- ja taloustieteitä sekä kieliä.

”Lääketieteen opiskelijat saattoivat suorittaa täydentävi-nä opintoina esimerkiksi joh-tamista”, Hallilla muistelee.

HYVINVOINTITEKNIIKASSA kan-didaatin tutkinto on kaikilla samanlainen, ja siihen sisältyy lääketieteen opintojen lisäksi tekniikkaa ja luonnontieteitä.

Maisterivaiheessa hyvin-vointitekniikan opiskelijat saa-vat valita syventymiskohteek-seen biolääketieteellisen tekno-logian, lääketieteellisen kuvan-

tamisen tai terveysteknologian. Eniten valinnaisuutta ja si-

vuainemahdollisuuksia on hoitotieteissä, terveyshallinto-tieteissä ja terveystiedon opet-tajan koulutuksessa. Näillä kolmella alalla sekä kandidaa-tin että tutkintoon kuuluu vä-hintään yksi lyhyt sivuaine ja vapaavalintaisia opintoja.

”OPISKELIJOIDEN ON mahdol-lista suorittaa sivuaineita millä tahansa alalla. Eniten tehdään kasvatustieteen opintoja. Myös

muista yliopistoista ja avoi-mesta yliopistosta voi valita sivuaineen tutkintoonsa”, luet-telee Hallia.

Lääketieteellisessä tiede-kunnassa sivuaineita tarjotaan muiden tiedekunnan opiskeli-joille hyvin vähän.

Muiden tiedekuntien opis-kelijat voivat suorittaa sivuai-neita lääketieteellisessä tiede-kunnassa hoitotieteissä sekä terveyshallintotieteissä. Sivu-aineisiin tulee hakea erikseen opinto-oikeutta.

HyvinvointitekniikkaTutkintoon ei kuulu sivuaineita, mutta maisterin tutkinnossa erikoistutaan joko biolääketieteelliseen teknologiaan, lääke-tieteelliseen kuvantamiseen tai terveystek-nologiaan. Jokaisessa syventymiskohteessa on myös omat valinnaiset opintonsa.

Hoitotiede ja terveyshallintotiedeKandidaatin tutkintoon mahtuu yksi lyhyt sivuaine, maisterin tutkintoon yksi pitkä

tai kaksi lyhyttä. Sopiva sivuaine hoitotie-teen opiskelijoille on terveyshallintotiede ja päinvastoin. Sivuaineina voi suorittaa myös esimerkiksi kasvatustieteitä. Lisäksi muissa yliopistoissa ja avoimessa yliopis-tossa sivuaineiksi voi lukea hallintotieteitä sekä työ- ja organisaatiopsykologiaa.

Terveystieteiden opettajan koulutusPakollisina sivuaineopintoina terveystietei-den opettajan tutkintoon kuuluvat kasvatus-

tieteiden opinnot. Muissakin tiedekunnissa sekä toisissa yliopistoissa ja avoimessa yli-opistossa suoritetuilla opinnoilla voi maus-taa tutkintoaan. Esimerkiksi luonnontieteelli-sessä tiedekunnassa voi suorittaa sivuaineen kautta toisen opetettavan aineen opinnot.

Lääketiede ja hammaslääketiedeValinnaisia opintoja ei uuteen opetussuun-nitelmaan enää kuulu. Erikoistuminen ta-pahtuu valmistumisen jälkeen.

teekkarit ottavat kursseja luon-nontieteellisestä ja taloustietei-den tiedekunnasta. Nelon mu-kaan yksittäiset opiskelijat ovat suorittaneet myös humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan vapaiden sivuaineiden kursseja.

”Tiedekuntarajat ylittävää monipuolisuuttahan sisältyy jo pakollisiin perus- ja aineopin-toihin, koska eri aineet tekevät yhteistyötä. Esimerkiksi kone-tekniikan kandidaattivaihee-seen kuuluu luonnontieteiden opintoja ja tuotantotalouteen ta-loustiedettä”, muistuttaa Nelo.

Muista tiedekunnista tullaan lukemaan tekniikan kursseja yleensä vain lähialoilta, sillä matematiikan, fysiikan ja ke-mian perustietojen tulee olla hallussa. Esimerkiksi kemian opiskelijan tutkintoon sopivat prosessi- ja ympäristötekniikan kurssit, fyysikolle kone- ja säh-kötekniikka tai tietojenkäsitte-lytieteiden opiskelijalle sähkö- ja tietotekniikan opinnot.

NAISTUTKIMUS

MATKAILU

20 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Jonot tasoittuvat lokakuussa

Kampuksella

YKSITTÄISEN TYÖNHAKIJAN ha-kemusta saatetaan käsitellä työnhaussa ainoastaa muutamia sekunteja. Silloin on tärkeää, että esimerkiksi ansioluettelo on selkeä ja informatiivinen.

”Se on tärkeää, että CV:n alussa osaa kertoa osaami-sensa. Jos on työkokemusta alalta, siitä kannattaa kertoa tarkasti”, työllistymispalveluja korkeakoulutetuille tarjoavan Uranoste-hankkeen johtaja Outi Aavaluoto tiivistää.

Aavaluodon mukaan työko-kemuksesta osataan ansioluet-teloissa yleensä kertoa, mutta opinnoista ei. ”Esimerkiksi se, että on tekniiikan ylioppilas , ei kerro vielä oikein mitään. Mutta jos kertoo mitä on oppi-nut ja mitä osaa, siitä voi olla jo paljon apua.”

Moni työnhakija ei osaa myöskään kohdistaa työnhaku-aan hakemiinsa paikkoihin. Aa-valuodon mukaan on tärkeää tuunata paitsi hakemusta myös

ansioluetteloa jokaisen työpai-kan kohdalla uudestaan.

”Jokainen osaa varmasti tehdä CV:n, mutta kaikki ei-vät osaa tehdä markkinoivaa CV:tä, josta välittyy sellainen kuva, että hakija haluaa juuri hakemaansa työpaikkaan.”

Aavaluoto nostaa yhdeksi keskeiseksi yksityiskohdaksi myös asiallisen valokuvan liit-tämisen ansioluetteloon. ”Va-lokuvaan kannattaa panostaa. Ulkonäkö ei ole tietenkään se

Omia asemiaan voi nostaa työnhaussa pienillä seikoilla. Monelta jää ymmärtämättä, että rekrytoija saattaa käyttää yhden ansioluettelon selaamiseen ainoastaan muutaman sekunnin kallisarvoista aikaansa.

pointti. Valokuvalla tekee it-sensä lähestyttävämmäksi.”

Kysy kaverilta

Ansioluetteloon ja työhake-mukseen kannattaa Aavaluo-don mukaan pyytää komment-teja läheisiltä tai mahdolli-suuksien mukaan alan ammat-tilaisilta.

Työnhakuprosessi koetaan usein jollain tapaa intiimiksi, eikä ansioluettelon tai etenkään

Kymmenen sekunnin armonaika

”Valokuvaan kannattaa

panostaa ansio-luettelossa.”

SNELLMANIAN REMONTTI • teksti ja kuvat Ville Koivuniemi

HYVÄ CV AUTTAA TYÖNHAUSSA • teksti Ville Koivuniemi

Outi Aavaluoto, Uranoste-hankkeen

johtaja

LINNANMAAN KAMPUKSEN poh-joispään lounastajat saavat odo-tella jonojen tasoittumista vielä parisen viikkoa. Kesän remon-tissa ollut Unirestan ravintola Snellmania avaa ovensa näillä näkymin 3. lokakuuta. Virallisia avajaisia vietetään todennäköi-sesti seuraavana maanantaina eli 7. lokakuuta.

”Keväällä meillä ei ollut suu-remmin ongelmia, mutta tällä hetkellä remontti näkyy eten-kin jonoina ravintola Juliniassa

– siitä huolimatta, että olemme pitäneet siellä salaattibaaria auki ja asiakaspaikkoja on ollut tila-päisesti normaalia enemmän”, Unirestan ryhmäpäällikkö Hen-na Antila sanoo.

Snellmanian remontin yhtey-dessä uudistuu moni asia, mutta useat vanhat käytännöt säilyvät ennallaan. Snellmania jatkaa päivittäistä vegaaniruokavaih-toehdon tarjoamista.

Lisäksi liharuuan syöjille Snellmania alkaa tarjota päivit-

täin ilmastoreilumpaa vaihtoeh-toa. ”Käytännössä se tarkoittaa, että vaikkapa lasagnetessa nau-danliha muutetaan broileriksi tai kalakeitossa turska loheksi”, Antila täsmentää. Ilmastorei-lummasta vaihtoehdosta tiedote-taan enemmän viikolla 39.

Porkkana häviää pitsoistaMyös Snellmanian suosittu pizzapäivä saa jatkoa. Sosi-

aalisessa mediassa vitsin ai-heeksi noussut porkkana puo-lestaan häviää pitsojen raaka-ainelistalta.

”Olemme olleet itsekin tie-toisia siitä, että meidän kustan-nuksellamme on asian tiimoilta naurettu. Mutta meistä se on ollut ihan hauska läppä. Snell-manian uusi ravintolapäällikkö Arto Aapajärvi on kuitenkin linjannut, että porkkanat lähte-vät”, Antila toteaa.

Muista uudistuksista Antila

mainitsee Discus-ravintolan tu-levat wings-perjantait.

Lisäksi Uniresta aikoo tarkkailla asiakkaiden mielty-myksiä Facebook-sivuillaan aiempaa enemmän. Perjantai-sin Uniresta aikoo kysyä asiak-kailtaan miletymyksiä jollekin omalle idealleen.

”Saatamme kysyä esimerkik-si, että söisitkö verilättyjä. Ja jos peukutuksia tulee riittävästi, lai-tamme sitä ruokalistalle. Jos ei tule, niin emme laita.”

Vielä remontissa oleva ravintola Snellmania avaa ovensa lokakuun alussa. Ongelmana ollutta jonojen yksipuolista vetämistä on korjattu entistä selkeämmällä linjastolla. Paikka on uusittu muutenkin kauttaaltaan. Ravintolaan tulee lisäksi muun muassa sohvatilaa sisältävä alue, joka toimii päivisin ravintolana, mutta on iltaisin opiskelijoiden vapaassa käytössä.

oulunylioppilaslehti

8/2013 | 21

ELOKUUN LOPUN budjettineuvotteluissa hallitus sai räävittyä rakennepoliittisen ohjelman kasaan. Viesti oli selvä: työuria on pidennettävä ja valtion me-noja saatava karsittua. Korkeakoulut ja opiskelijat saivat oman osansa rakenneuudistuksissa: opinto-tukea korotetaan kustannusneutraalisti ja tukiaikaa lyhennetään viidellä tukikuukaudella, tavoitteellisia valmistumisaikoja halutaan kiristää lainsäädännöllä, lisätään yli 55 opintopistettä vuodessa suorittavien osuutta korkeakoulujen rahoituksessa, opiskelijava-linnoissa ylioppilastutkinnon painoarvoa lisätään ja hakijasumaa puretaan nostamalla sisäänottoja koh-distetusti, alemman korkeakoulututkinnon työelämä-kelpoisuutta parannetaan ja korkeakoulujen on tarjot-tava ympärivuotisia opintoja. Konkretia poliittisten ehdotusten ympärille muodostuu vasta tämän syksyn aikana, mutta pohdin kirjoituksessani uudistuksen eri puolia korkeakouluille ja opiskelijoille.

UUDISTUSTEN JOUKOSSA on hyviä uudistuksia ja hei-kennyksiä sekä ristiriitaisuuksia aiemmin tehtyihin päätöksiin. Lähtökohtaisesti hakijasuman lievit-täminen ja opintojen ympärivuotisuus ovat hyviä. Opintotukiajan ja opintoaikojen rajaaminen taas heikennyksiä ja niiden vaikuttavuus opintoaikojen lyhentämiseen vähäistä. Niin sanottu 55 op:n kri-teerin kasvattamisella ilman vaikutuksen arviointia korkeakoulujen rahoitukseen voi johtaa korkeakoulut pois opintojen sujuvoittamisen polulta ja päästämään opiskelijat helpommin kursseista lävitse.

LOPUT UUDISTUKSISTA herättää ristiriitaisia tunteita: niistä näkee, että hallituksella ei ole yhtenäistä kor-keakoulupoliittista suuntaa. Opintoaikoja halutaan lyhentää muun muassa ympärivuotisella opintotarjon-nalla. Alkusyksyn ja loppukevään parempi hyödyn-täminen opetuskäyttöön ja mahdollisuus opiskella kesäaikana ovat hyviä uutisia, kunhan yliopistot pys-tyvät järjestämään voimavaransa oikein. Ainoastaan opintotuki on jatkossakin mitoitettu 9 kuukaudelle vuodessa ja tukea saa vain 5 kuukautta yli tavoiteajan.

TOINEN RISTIRIITAISUUS löytyy kandin tutkinnon työelämäkelpoisuuden parantamisella. Mitä kummaa tällä tarkoitetaan, jos ei haluta yhä useampaa töihin kandin tutkinnolla? Hallitusohjelmassa linjataan maisterin tutkinto perustutkinnoksi ja meneillään olevan opiskelijavalintauudistuksen yhteydessä an-netaan suosituksia siitä, kuinka kandiohjelmia pitäisi laaja-alaistaa ja hakukohteita harventaa.Pitäisikö valita suunta, mihin korkeakoulupolitiikkaa kehitetään? Miten työurat ja korkeakoulutus koh-taavat todellisuudessa? Tunnustammeko tosiasian, että työurat alkavat jo opiskeluaikana? Opintojensa loppupuolella töitä tekevistä opiskelijoista yli 80 pro-senttia tekee jo oman alansa töitä. Ovatko muutamaa kuukautta aiemmin valmistuvat oikeasti niin paljon parempia kuin nyt annetaan olettaa?

Kandilla töihin ja muita ristiriitaisuuksia

Kirjoittaja on Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen.

VierailijaAino-Kaisa Manninen

työhakemuksen näyttäminen muille ole aina helppoa.

”Tähän kyllä törmää työn-hakuun liittyvissä koulutuk-sissa. Itse pyrin aina kääntä-mään asian niin, että jos on valmis lähettämään hakemuk-sen täysin tuntemattomalle pomolle, miten ei olisi valmis näyttämään samoja papereita lähipiirille”, Aavaluoto vertaa.

”Toki jos ei halua näyttää työnhakupapereitaan ammatti-laisille, niin kannattaa näyttää

niitä vähintään muutamalle ka-verille”, Aavaluoto jatkaa.

Messuilta vinkkejä

Aavaluodon vetämä Uranoste-hanke järjestää työnhakuun liit-tyvää opastusta seuraavan ker-ran TOO-työelämämessuilla Oulun yliopistolla 8. lokakuuta.

”Messuilla otamme ilmai-seksi CV-valokuvia. Annamme lisäksi mielellämme ansioluet-teloista palautetta.”

Uranosteelta tuli myös hil-jattain maksuton työnhakuopas korkeakoulutetuille. Sen voi la-data osoitteessa http://uranoste.fi/tyonhakuopas/.

Uranoste on neljän ammat-tiliiton perustama hanke, jonka tarkoitus on auttaa etenkin kau-pallisen ja teknisen alan korkea-koulutettuja työllistymisessä tai yrityksen perustamisessa.

Keväällä 2014 päättyvän hankkeen isoin rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto.

Kädet täynnä vaaleja

Syksy tuo yliopistoyhtei-sölle ison kasan vaaleja. Opiskelijat pääsevät va-litsemaan keskuudestaan edustajat tiedekuntahalli-tuksiin 31. lokakuuta käytä-vissä hallintovaaleissa. Heti perään käydään edustajis-tovaalit 6. marraskuuta. Tä-män lisäksi välillisesti vali-taan myös muita edustajia keskeisille vaikuttamispai-koille. Niistä painavimmat eli Oulun yliopiston halli-tuksen edustajat valitaan myös syksyllä. Miten Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) ehtii pitää kaikista vaaleista riittävästi meteliä, OYY:n hallituksen puheen-johtaja Valle Uimonen?Kyllä edustajistovaalit on se ykkösjuttu. Yhtään väheksy-mättä tiedekuntahallituksen paikkoja, meidän täytyy kes-kittyä ensisijaisesti edusta-jistovaaleihin. Se on varmas-ti meille iso haaste. Aiomme tuoda edarivaaleja esille hyvis-sä ajoin.

Viime edustajistovaaleissa (2011) ehdokkaiden mää-rä putosi dramaattisesti. Miltä tilanne näyttää tänä vuonna?Olen kuullut, että ihmisiä on alettu jo rekrytoida mukaan. En ole ainakaan kuullut uutisia, että viime vaaleista oltaisiin menossa alaspäin.

Viime vaaleissa äänestys-prosentti oli 23,17. Mikä on tavoitteenne edustajisto-vaalien äänestysprosentik-

si? Vertaatteko prosenttia muiden ylioppilaskuntien prosentteihin vai omaan viime vaalien prosenttiin?Tavoite on nostaa äänestyspro-senttia. Sillä tavalla pitää olla realisti, että mihinkään kan-sanäänestysten prosentteihin emme yllä millään. Vertaam-me äänestysprosenttia etenkin edellisten vaaliemme prosent-tiin. Muista ylioppilaskunnista saamme toki osviittaa.

Onko vaaraa, että äänes-tysprosentit jäävät mata-liksi, kun kahdet vaalit käy-dään viikon välein sen si-jaan että vaalit käytäisiin samana päivänä kuten kaksi vuotta sitten?Mielestäni meidän pitää nähdä etenkin tämän uuden systee-min edut. Aiemmin edustajis-tovaalit olivat hallintovaalien kanssa päällekkäin, eivätkä äänestäjät aina ymmärtäneet, mitä ovat äänestämässä äänes-täessään hallintovaaleissa. Tai sanotaanko, että tilanne oli ai-nakin epäselvä.

Käytetäänkö edustajisto-vaaleissa sähköistä äänes-tystä?Ei käytetä. Tekniikka olisi ol-lut, mutta sääntöteknisesti se ei ehtinyt mukaan.

Yliopiston hallitus saa nyt kaksi opiskelijaedustajaa. Miten se näkyy opiskeli-joille?Aiemmin yhdelle opiskelija-edustajistolle on kasautunut paljon asioita. Ja kun varaedus-tajaa ei ole ollut, on opiskelijoi-den vaikutusmahdollisuus ollut aina tietyllä tavalla vaarassa. Siinä mielessä kaksi edusta-

jaa tuo tilanteeseen paljon tur-vaa. Luonnollisesti se tuo myös opiskelijoille lisää kaivattua valtaa hallitukseen.

Miten ylioppilaskunta aikoo nostattaa edustajistovaali-en äänestysprosenttia?Alkusyksyn ständeilyt aiomme käyttää myös vaalien näkyvyy-den näkökulmasta hyväksi. Toi-vomme toki myös kattokilloilta paljon aktiivisuutta.

Millaisia tempauksia on vaalien tiimoilta luvassa?Tähän voisi vastata, että odot-takaa niin näette. Toki pitää muistaa, että keskusvaalilau-takunta hoitaa vaalien toteu-tumista paljolti. Emmekä hypi heidän tontilleen. Mutta toki myös hallituksena teemme kaikkemme, että mahdollisim-man moni äänestäisi vaaleissa.

Oulun yliopiston ylioppilas-kunnan hallituksen puheen-

johta Valle Uimosen mielestä edustajisto- ja hallintovaa-lien erottaminen toisistaan

on rehellistä, koska silloin opiskelijat takuulla tietävät

äänestäessään, ketä ovat äänestämässä ja mihin.

facebook.com/oulunylioppilaslehti

twitter.com/ylkkari

issuu.com/oulunylioppilaslehti

Pitäisikö valita suunta, mihin korkeakoulupoli-

tiikkaa kehitetään? Miten työurat ja korkeakoulutus kohtaavat todellisuudessa?”

”

HALLITUS VASTAA • teksti Ville Koivuniemi

22 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Kampuksella

VÄHÄN AIKAA SITTEN Anni Hyypiö tutki ar-kistojensa kätköjä ja löysi ensimmäisen piirtämänsä sarjakuvan. Neljännellä luokal-la uskonnon vihkoon taiteiltu oppiaineeseen sopiva pätkä herätti hilpeyttä.

Sittemmin sarjakuvapiirtäjä on siirtynyt maallisempiin teemoihin. Elokuuhun asti Kansan Tahdon sivuilla ilmestyi viikoittain reilun vuoden ajan Hyypiön piirtämä sar-jakuva. ”Kuuden kuvan strippini oli ikään kuin lyhyt novelli sarjakuvana. Yleensä kä-sittelin arjen pieniä sattumuksia tai ajankoh-taisia ja vuodenaikoihin liittyviä aiheita”, hän taustoittaa.

Viime syksynä sarjakuvassa pohdittiin esi-merkiksi, miksi kotimaisia omenoita on vai-kea saada. Jos ideat ovat vähissä, Hyypiön taktiikkana on vain ruveta piirtämään, koska siten tarina lähtee rullaamaan kuin itsestään.

”Lähipiiristäkin tulee usein vinkkejä. Pi-tää myös seurata, mitä ympärillä tapahtuu. Kerran kuulin bussissa, kun kaksi vanhem-paa rouvaa lyttäsi Suomen nuorison. Se päätyi strippiin.”

Kädenjälkeään Hyypiö kuvailee pelkis-tetyksi. Hän pyrkii japanilaisvaikutteisesta

ilmeestä kohti realistista ja mustavalkoista tyyliä. Yhtenä innoittajana on Frank Mille-rin noir-henkinen Sin City.

”Hänen töissään viehättävät mustan ja valkoisen kontrastit. Välillä seassa on pu-naista verta. Visuaalisesti eniten ihailen kui-tenkin Blacksad-sarjaa. Voi vain selailla ku-via ja ihmetellä, että onpa tämä kaunista.”

JUAN DIAZ CANALESIN ja Juanjo Guarnidon Blacksad-sarja on Hyypiön mukaan tarkasti piirretty, synkähkö sarjakuvadekkari, jossa yksityisetsiväkissa ratkoo rikoksia. Esiku-vien liiallista seuraamista Anni Hyypiö vält-tää, jottei lipsahtaisi matkimisen puolelle. Oma, vakiintunut tyyli kehittyy koko ajan.

Toimittajan töitä tehneelle Hyypiölle sar-jakuvat ovat taiteellinen temmellyskenttä. Luova kirjoittaminen on viime vuosina jää-nyt vähemmälle, mutta sarjakuvissa tarinan-kerrontataitoja pääsee ylläpitämään.

”Sarjakuvassa yhdistyvät kuva ja teksti. Voi keskittyä sanaleikkiin tai visuaaliseen koukkuun. Täytyy miettiä, miten kuvalla kertoisi suuremman tarinan. Se on sellaista aivopähkinöintiä”, Hyypiö tiivistää.

Visuaalisia aivopähkinöitä Kirjallisuutta kuudetta vuotta opiskeleva Anni Hyypiö, 24, haluaa tiivistää sarjakuvissaan isoja ajatuksia kompaktiin muotoon.

KAMPUKSEN KASVOT • tekstit ja kuvat Sanna Häyrynen

Kiltisfakta

Kiltahuoneen haltija: Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestö Index ry ja Oulun yliopiston Humanistinen Kilta ry

Miten sinne pääsee: Mene Humanistisen tiedekunnan kolmanteen kerrokseen. Kävele suoraan ja oikealle. Kiltahuone sijaitsee samalla käytävällä tietokoneluokkien kanssa.

Huoneeseen mahtuu: Ideaalimäärä on 8–10.

Varustelu: Tietokone, jääkaappi, cd-soitin, kahvinkeitin, sohvia, kirjoja ja lautapelejä.

Pääasialliset käyttäjät: Hallituslaiset käyttävät eniten, mutta myös muut informaatiotutkimuksenopis-kelijat.

Sarjakuvaluonnoksia selailleessaan Anni Hyypiö huokaisee helpotuksesta nähdessään kehityskaarensa. Hänen mukaansa luovassa työssä ei voi aina suoltaa timantteja, mutta yleensä seuraava työ on edellistä parempi.

Informaatiotutkimuksen opiskelijoiden kiltahuoneella kokoustetaan, tehdään ryhmätöitä, juodaan kahvia, nukutaan ja oleillaan.

Pieni ja rauhallinenKILTAHUONEKIERROS • teksti ja kuvat Minna Koivunen

Aira Pohjanen (vas.), Aino Ainali ja Maarit Kaakinen haaveilevat isommasta kiltahuoneesta.

oulunylioppilaslehti

8/2013 | 23

Bileistä politiikkaanJärjestöaktiivi Sampo Rissanen, 27, toteuttaa itseään fiksujen ja luovien ihmisten kanssa. Kiireiseksi hän mieltää itsensä kausittain.

SAMPO RISSANEN on monen järjestön mies. Seitsemännen vuoden kemian opiskelijan lempilapsi on RÖYH ry. Perustajajäsen sel-vittää, että RÖYH keskittyy vapaa-ajantoi-mintaan ja bileitten järjestämiseen. Rekiste-röityneet oululaiset opiskelevat yksityishen-kilöt -nimen keksiminen juontaa keväällä 2011 vietettyihin ensimmäisiin juhliin.

”Halusimme kaveriporukalla järjestää Teekkaritalolla omannäköiset bileet. Vara-simme talon oululaisille opiskeleville yksi-tyishenkilöille. Myöhemmin rekisteröimme yhdistyksen ja keksimme lyhenteen.”

Rissasen mukaan RÖYH:n tapahtumat ovat hienostuneempia kuin tavalliset bileet. Ennen reivausta on voinut nauttia esimerkik-si taidenäyttelystä tai taikurin esityksestä.

Vakavampaa, tavoitteellista päätöksen-tekoa Rissanen harrastaa Oulun Kokoo-musopiskelijoiden hallituksessa, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa Kokoomusopiskelijoiden ryhmänjohtajana, PSOAS:n valtuuskunnan puheenjohtajana ja Linnanmaan ruokailutoimikunnassa.

Rissanen kiistää kalenterinsa olevan täynnä kissanristiäisiä.”Ei toiminta vie pe-

rusviikosta hirveästi aikaa. Kiireet ovat kau-sittaisia. Enkä oikeastaan mieti, paljonko ai-kaa kuluu, koska järjestöt ovat osa elämääni ja nautin niissä toimimisesta”, hän kuittaa.

Syksyllä tekemistä riittää edustajistovaa-lien kanssa, mutta Sampo Rissasen mieles-tä poliittisten linjausten ja kantojen mietti-minen on vain hauskaa, sillä yliopisto ke-rää fiksuja ja luovia ihmisiä. Samoja hyviä tyyppejä ajautuu myös järjestöihin.

”TOIMINNASSA OPPII olemaan ihmisten kans-sa ja ymmärtämään, miten asioihin voi vai-kuttaa. Ei tarvitse jäädä murehtimaan, vaan voi tehdä itse”, Rissanen perustelee. Hän kannustaa opiskelijoita kokeilemaan järjestö-toimintaa, jos se vähänkin kiinnostaa. Kemi-an, fysiikan ja matematiikan opettajaksi val-mistumisen häämöttäessä Rissanen toivoo, että esimerkiksi RÖYH:n toiminta jatkuisi.

”Olisi hienoa nähdä vuosien päästä, että tuolla nuo porskuttavat. Vähitellen pitäisi ym-märtää, että hommat toimivat ilman minua-kin”, järjestöjääräksi tunnustautuva Rissanen naurahtaa. Hän uskoo, että opiskelijaelämän jälkeen edessä ovat muut luottamustoimet.

Indexillä on ollut jo viisi vuotta käytössä vanhojen harmaiden

sijasta pinkki-harmaat haalarit.

Sampo Rissasen mielestä järjestöihin liittyminen on yksi parhaista asioista, mitä yliopistossa voi tehdä.

INDEX RY:N KILTAHUONEELLE on matala kynnys tulla. Huone on rauhallinen ja hiljainen, jo-ten se on oivallinen paikka niin opiskelemiselle kuin nokosten ottamiselle.

“Tämä on sen verran kau-kana luennoista, että pystyy ir-rottautumaan, mutta niin lä-hellä, että tänne pääsee käte-västi”, Indexin talousvastaava Aino Ainali luonnehtii.

Monet tulevat kiltahuoneelle tekemään ryhmätöitä ja luke-maan tentteihin. Toiset käyvät nukkumassa. Tosin tänä syk-synä Snellmanian remontista

kuuluvat porausäänet ovat hie-man rikkoneet huoneen rau-haisaa tunnelmaa.

Huone on käytössä päivit-täin, mutta ruuhkaisinta on hal-lituksen kokousten ja kiltahuo-nekahvien aikaan. Pari kertaa lukukaudessa pidettävät kilta-huonekahvit kokoavat index-läiset vaihtelemaan kuulumi-sia kahvikuppien äärelle. Myös Oulun yliopiston Humanistinen kilta käyttää huonetta.

Koska huone sijaitsee tut-kijoiden huoneiden vieressä, ovi pidetään kiinni silloin, kun huoneessa on paljon ihmisiä.

Tutkijoille halutaan antaa työ-rauha. Valituksia metelistä ei ole koskaan tullut. Paitsi käytä-vältä löytyneen ikivanhan jää-kaapin vuoksi.

“Se pitää niin kovaa ääntä, että se häiritsee jonkin verran”, Pohjanen naurahtaa.

Haaveena isompi kiltahuoneVaikka Index on suhteellisen pieni kilta, käy huone ahtaaksi kokouksissa.”Haaveilemme isommasta kil-tahuoneesta”, Indexin puheen-

johtaja Aira Pohjanen sanoo.Suuremman kiltahuoneen

saaminen ei kuitenkaan ole tällä hetkellä realistista.

“Kaikilla on sama tilanne, ettei ole tiloja, joihin voisi muuttaa. Emme varmaan ikinä saa tätä isompaa tilaa”, pro-jektivastaava Maarit Kaakinen tuumaa.

“Täällä humanistisella puo-lella ei oikein ole sopivia tiloja kiltahuonekäyttöön. Tämäkin on tämmöinen toimistohuone”, Pohjanen lisää.

Toisessa päässä yliopistoa Pohjasen kuuleman mukaan

saattaisi olla tyhjiä tiloja, mutta heillä ei ole hinkua lähteä hu-manistiselta puolelta pois pa-rempien tilojen perässä.

“Muutkin humanistiset killat ovat täällä, niin olisi outoa olla teekkareiden keskellä”, Kaaki-nen sanoo.

“Ei olisi tarkoituksenmu-kaista olla puolen kilometrin päässä luennoista”, Pohjanen lisää.

“Vaikka mielellään näemme muiden alojen opiskelijoita ja teemme yhteistyötä, kiltamme pitää olla meidän opiskelijoita lähellä”, Ainali jatkaa.

24 | Oulun ylioppilaslehti Ylkkäri

@ylkkari

Kampuksella

LEVYARVIOT

Miten päädyit opiskelemaan luokanopettajaksi?

Opiskelin ensin teatteria Työväen Akatemiassa etelässä, ja opettajuus oli vain kakkos-vaihtoehto. Hain kaksi kertaa teatterikorkeaan, enkä päässyt, mutta pääsin ensiyrittämällä opiskelemaan Ouluun luokan-opettajaksi. Tunnen edelleen suurta intohimoa näyttelemistä kohtaan, mutta en tiedä, haluai-sinko tehdä sitä työkseni.

Oletko kuitenkin tykännyt opettajaopinnoista?

Olen tykännyt ja ekana vuonna teinkin jo melkein kah-den vuoden opinnot. Jos vain haluaa tehdä opintoja yhtään nopeampaa, ei se ole ongelma. En koe, että se on mitään raket-titiedettä. Aion nyt ensin val-mistua opeksi ja Luoja tietää, mitä sen jälkeen. Myös sosiaa-liala kiinnostaa.

Tykkäätkö kokkailla

paljon kotona?Olen enemmänkin leipoja.

Rakastan leipoa kakkuja, pul-lia ja piirakoita. Bravuurini on Brita-torttu, sen saa helposti ja nopeasti. Osaan tehdä perusko-tiruokiakin, mutta en nauti ruo-anlaittamisesta samalla tavoin kuin leipomisesta.

Oletko koskaan karpannut, raakaruokahifistellyt tai muuten noudattanut jotain tiettyä ruokavaliota?

En harrasta mitään dieet-tejä. Syön peruskotiruokaa ja aina, kun on nälkä. En tilaa ra-vintolassakaan mitään salaat-teja, sillä ruoan pitää maistua joltakin.

Mikä on eksoottisinta, jota olet syönyt?

Ollessani Nepalissa vapaa-ehtoistyössä menimme kerran eräälle luomutilalle, jossa tilan emäntä veteli sieltä kaikenlaisia ruohoja meille. Söimme myös

jotain lihaa, enkä varmaan pal-joa valehtele, jos sanon että se oli jotain hiirtä.

Maistuiko tämän ravintolan ruoka?

Burgeri oli hyvä, mutta ranskalaiset eivät. Rakastan ranskalaisia, voisin elää pel-kästään niillä. Olen siis aika tarkka siitä, miltä niiden pitää maistua. Monissa paikoissa ne jätetään liian löysiksi, kun nii-den pitäisi olla rapeita.

Mitä tykkäät tästä paikasta?Ihan kiva, mutta en tulisi

tänne treffeille. Paikka ei ole erityisen romanttinen eikä per-soonallinen. Olen myös tark-ka asiakaspalvelusta. Arvostan iloista ja luonnollista palvelua. Sitä ei voi liikaa korostaa.

Anna kokonaisarvosana tälle ravintolalle asteikolla 1–5.

Annan 2½. ■

Leipominen on nautintoLuokanopettajaksi opiskeleva Sara Marin on tuleva opettaja jo neljännessä sukupolvessa. Pirteän Saran vapaa-aika kuluu tiiviisti teatterin ja liikunnan parissa, mutta myös kantaravintoloissa- ja kahviloissa. Leipominen on tälle naiselle suorastaan nautinnollinen tila. Akuuteimpaan herkkuhimoonsa Sara pyöräyttää mieluiten omenakaurapaistoksen.

HAARUKASSA • teksti ja kuva Maija Pylväs

HaarukassaSara Marin

Ikä: 24 vuotta

Opiskelee taide- ja taito-painotteisessa luokanopet-tajakoulutuksessa, 3. vuosi

Kotoisin: Merijärveltä

Asuu: Oulun keskustassa

Harrastukset: teatteri, liikunta

Lautasella: kukonpojanburgeri

Ravintola

Oskarin kellari

Missä: Uusikatu 26, toinen kerros.Mitä: Perusravintola-ruokaa pihveistä burgereihin.

Toimittaja testasi: Kukonpojanburgerin ja ravintolan nimikkoleivoksen.Arvio: Hampurilainen maistui, annokseen kuu-luville lankkuperunoille olisi voinut olla dippiä. Ravintolan oma Oskarin leivos maistui paremmal-ta, miltä näytti.

Tähdet asteikolla 1–5:

****

Luokanopettajaksi opiskeleva Sara Marin testasi Oskarin kellarin vuohen-juustokanahampurilaisen.

MENOT

Ilmoita seuraavat menot 9.10. mennessä toimitus@oyy.fi.

SOPOVALIOKUNTA Sopova-

liokunta kokoontuu keskiviikko-

na 18.9. kello 16 OYY:n toimis-

tolle Linnanmaalle. Mukaan toi-

votetaan kaikki uudet ja vanhat

sopoilijat, osallistuminen ei vaa-

di kuin kiinnostusta opiskeluky-

vystä ja hyvinvoinnista! Perin-

teiseen tapaan tarjolla on myös

pientä välipalaa.

KOPOVALIOKUNTA Koulutus-

poliittinen valiokunta kokoontuu

avaamaan syyskautensa torstai-

na 19.9. kello 16 alkaen ylioppi-

laskunnan toimistolla. Käsitte-

lemme erityisesti kandin suorit-

taneiden yliopistolle antamaa

palautetta ja mietimme miten

palautteen vaikuttavuus voitai-

siin taata.

ARCTIC MONKEYSAM

VUODEN 2006 esikoisalbumil-laan suoraan suuren yleisön tie-toisuuteen tupsahtaneen Arctic Monkeysin viides levy nappaa pihteihinsä alusta lähtien. Parin ensimmäisen pitkäsoiton genre-velvoitteet ovat historiaa: AM on samalla loogista kehitystä

GOLDFRAPPTales Of Us

LONTOOLAINEN, etupäässä elektro-popistaan tunnetuksi tullut duo Goldfrapp ei sekään ole uransa aikana tyytynyt toistamaan vain yhtä musii-killista tyylisuuntaa, mistä on todisteena myös kuutosalbumi Tales Of Us. Siinä missä kol-men vuoden takainen Head First sukelsi (nimensäkin puo-lesta) päistikkaa tanssilattial-le, uutukainen sopii paremmin

oulunylioppilaslehti

8/2013 | 25

Henki-löiden

nimiä kanta-vien kappa-leiden kauniit melodiat ja muut atmos-fääriä luovat yksityiskoh-dat viettele-vät kuulijansa kuin varkain.”

”

NÄYTÄT HYVÄLTÄ TÄNÄÄN • teksti Saga Skiftesvik • kuvat Johanna Mujunen

Mitä tyylisi kertoo sinusta?Olen auttamaton esteetikko.

Vaatteen tai tavaran ei tarvitse olla käytännöllinen – riittää, että se on kaunis.

Asuin 15 vuotta Luxem-burgissa ja opetin suomea Eu-rooppa-koulussa ja Euroopan unionin instituutiossa. Ehkä myös nuo Keski-Euroopassa vietetyt vuoden näkyvät pu-keutumisessani. Siellähän tyylien kirjo on vähän laa-jempi ja tällainen edustamani mekkokulttuurikin on tavalli-sempaa.

Miten valitset vaatteet aamulla?

Nopeasti. Tosin yleensä valitsen jo illalla joko ken-gät tai mekon ja kaverit sitten sen mukaan. Jos pitää kävellä paljon, valitsen kengät, joilla se onnistuu. Se periaate mi-nulla on, että en koskaan pidä samoja vaatteita peräkkäisinä päivinä.

Kerrotaan, että sinulla on työhuoneessasi kymmenen paria kauniita korkokenkiä? Pitääkö huhu paikkansa?

Höpö höpö, kenkäpareja on yleensä hyllyssä ainakin viidettoista! Taidan olla jon-kinlainen kenkäfriikki, koska korkokenkä on minusta ihan vain esineenäkin tavattoman kaunis. Erityisesti minua kieh-tookin juuri tavallisten arki-päiväisten käyttötavaroiden kauneus. Kenkien pitää olla siis kauniit ja ehdottomasti ko-rolliset.

Kenen tyyliä ihailet?En osaa nimetä ketään, kos-

ka en seuraa muotia enkä tyy-liä. Pukeutuminen on jokaisen yksityisasia, ja minua kiinnos-taa vain oma pukeutumiseni. Muiden tyyliin en ota kantaa.

Mikä on vaatekaappisi aarre, entä häpeäpilkku?

Minulla on muutamat niin kauniit kengät, että voisin vaikka ripustaa ne joulukuu-seen koristeiksi. Tosin kengät eivät ole vaatekaapin aarre: minulla ne ovat eteisessä kirja-

Vuodet Luxemburgissa ovat jättäneet jälkensä suomen kielen yliopisto-opettajan Sisko Brunnin pukeutumiseen. Hän rakastaa korkeita korkoja ja pukeutuu mekkoon niin töihin kuin pottupellollekin lähtiessään.

Työhuone täynnä korkokenkiä

hyllyssä näkyvillä.Häpeällisintä on ehdotto-

masti vaatekaapin laajuus: mi-nulla on aivan liikaa niin kut-suttuja ehkä vielä joskus -vaat-teita, joista en raaski luopua. Tosin nyt olen keksinyt, että kirpparille viemisen sijasta voin leikata mekkoni leikke-lyksiksi ja kutoa niistä mattoja lapsilleni.

Millainen pukeutuminen kääntää pääsi kadulla?

Kekseliäs, persoonallinen ja

värikäs. Pukeutuminen ei saa olla liian vakava asia.

Pukeudutko töissä samoin kuin vapaa-ajallasi?

Vaatteet ovat sekä töissä että vapaa-ajalla aika pitkälti samat, tosin pottupellolla käytän ku-misaappaita. Mutta mekko mi-nulla on sielläkin.

Missä vaatteissa et viihdy?Liian järkevissä tai toisaalta

liian tyylikkäissä. Vaatteissa pi-tää olla jokin juju. ■

Sisko Brunnilla on työhuonees-saan komea kokoelma korko-

kenkiä. Mekon ja kenkien on aina sovittava yhteen. Brunni

on niin tottunut korkokenkien käyttäjä, että matalakantaiset

kengät aiheuttavat hänelle jalkakipuja.

sitä edeltäneiltä Humbugilta ja Suck It And Seeltä sekä taval-laan täysin uuden vaiheen alku, joskin Humbugin tuottaneen QOTSA-nokkamies Josh Hom-men vaikutus on yhä paikoin kuultavissa.

Etenkin albumin alkupuo-lelta löytyy viljalti koukuttavia kitarariffejä, mutta bändin uran alkuaikojen ajoittain tarpeeton-kin kiire on poissa. Näin myös valloittavat taustalauluosuudet saavat enemmän ilmaa ympä-rilleen, ja solisti Alex Turnerin The Last Shadow Puppets -pro-jektikin kuultaa paikoin läpi. Monitahoinen albumi ei mis-sään vaiheessa hiivu, vaan tar-joaa myönteisiä yllätyksiä lop-puun asti.

No. 1 Party Anthemilla Robbie Williams kohtaa John

Lennonin, parin rauhallisem-man palan jälkeen Fireside pulpahtaa esille rytmikkää-nä, Why’d You Only Call Me When You’re High tarjoilee veikeitä r&b-vaikutteita, Snap Out Of It kumartaa Scissor Sistersin suuntaan, ja katta-uksen kruunaa kaunis, täsmä-mittainen slovari I Wanna Be Yours.

Nämä kaikki ovat osoituksia bändin muuntautumiskyvystä, eikä kokonaisvaikutelma ole lainkaan sekava, vaan lähinnä ilahduttavan raikas. Vaikka yh-tyeen kuulijakunta AM:n ansi-osta varmasti kasvaa, lopputu-los tuoksuu yleisön kosiskelun sijaan pikemminkin yhä kehit-tyvän bändin spektrin luontai-selta laajenemiselta.

Marko Pyhähuhta

soundtrackiksi bileillan jälkei-siin olotiloihin.

Vaikka jo neloslevy Se-venth Tree esitteli duon etee-risemmän ja taiteellisemman puolen, Tales Of Us hiipii vä-häeleisessä täydellisyydessään astetta pitemmälle. Alison Goldfrappin fraseeraus muis-tuttaa silloin tällöin jopa Kate Bushista kuulaimmillaan, ja Will Gregoryn tyylikkään mi-nimalistinen instrumentalismi tukee vokalistia mahtavasti. Kappaleista ainoastaan levyn puolivälin Thea vie hetkeksi menevämpiin tunnelmiin.

Hassua on se, että vaikka yhtyeeseen on aikoinaan tutus-tunut nimenomaan tanssitta-van musiikin kautta, juuri nyt kaksikko tuntuu olevan ilmai-sunsa ytimessä. Stranger-rai-taa lukuun ottamatta henkilöi-den nimiä kantavien kappalei-den kauniit melodiat ja muut atmosfääriä luovat yksityis-kohdat pysäyttävät ja viette-

levät kuulijansa kuin varkain. Huomio keskittyy lyriikoiden sijaan aluksi sävellyksiin, mut-ta myös tarinat alkavat avautua kaiken aikaa enemmän. Tämä on hienon albumin merkki.

Marko Pyhähuhta

OUlUgOspel 1.–3.11.2013

www.oulunseurakunnat.fi/oulugospelJärjestää oulun ev.lut. seurakunnat

Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään

Iina PalokangasDavid Lyle Morris & band

ProkaryotePro Fide

CRBKatajainen kansa

AmaniKatso ihmistä -juhlakonsertti

THIS MONTH I’ve come across an in-teresting idea suggested by Arto Lah-ti, Professor of Entrepreneurship from Aalto University. He says that unemployed young people should go abroad and get to know a foreign country, its language and culture, instead of staying home and wast-ing the benefits they receive from the gov-ernment. He proposes that they would get

the same amount of money as a travel grant and submit a report

on their stay upon their arrival back to Finland.

“IF THERE WAS a simple model that made it possible to send youngsters abroad, the inter-nationalisation process would speed up. For example Asia and South America have a lot of potential. You should get to know places

while you are still young”, Lahti explains.

Though the idea is rather sensible, the ques-tion is how to make it work? Won’t it result in another Erasmus Exchange programme that has gone astray? All the existing inter-nationalisation projects seem to be just so raw that their outcomes have a pretty random nature. So maybe it is time to have a proper plan instead of beating about the bush?

FINE POINT • by Margarita Khartanovich

No job? Go abroadUUNO

Got an idea? Contact us!toimitus@oyy.fi

Oulu student life in English

SlushAfter a great success of Midnight Pitch Fest in Oulu it

is worth attending something just as rewarding. Yes, I

am talking about Slush (November 13–14, Helsinki) – the

best start-up event in the whole Finland (if not Europe)

with thousands of attendees, hundreds of companies,

not to mention millions of euros waiting to be invested

in your business idea. This year it might be especially

gainful even though you target to do only the network-

ing. Mingling around start-ups will do no harm anyway.

More info: www.slush.fi.

YIE Conference

It is a no-brainer that Nordic youth is very active in many

aspects, and Young Innovative Entrepreneurs Organi-

zation is here to prove that. Each year these guys run

a number of useful events and seminars on behalf of

Kolarctic. This November they organize a matchmaking

conference in Kirkenes (Norway): an intensive program,

skilled speakers and experienced mentors will help you

pitch perfect. Please, notice that the application deadline

is September 29! More info: http://yieproject.blogspot.fi/

Business Kitchen EventsPitching Clinic, Business

Kitchen Breakfast, Busi-

ness Speed Dating, etc. are

definitely the events worth

visiting! You will meet lots

of entrepreneurs and other

students full of ideas, just

like you. No need to be a

businessperson to go there

– there are always start-ups

looking for “fresh blood”.

More info: http://www.busi-

nesskitchen.fi/

European Mobility WeekOulu is one of the most cy-

cle-friendly cities in Finland.

True story. And I’m pretty sure you have a “two-wheel

friend” of your own. If you don’t, then go and get one

because the European Mobility Week in Oulu is coming

soon! During September 16-22 they will offer you differ-

ent cycling-related activities, product demonstrations,

bicycle maintenance and live rap performances right in

the city center. More info: www.ouka.fi

ESN and NISO gang

Let’s get less serious for a change and have fun with a

bunch of international students. There are always some

sport activities, movie nights and gatherings organ-

ized by NISO as well as crazy parties and trips (Lap-

land, Stockholm) by ESN. Just subscribe to the Univer-

sity newsletter and stay tuned. Nähdään, à bientôt, bis

später, hasta pronto, see ya soon!

Hi, 5 Coolest events in autumn

HI, 5 • by Maria Yarandaykina A DAY WITH FINNS • By Bianca Beyer

Pitching Clinic,

Business Kitchen Breakfast, Business Speed Dating, etc. are definitely the events worth visiting! ”

”Cloudy with a Chance of Start-upsONE CANNOT but wonder if there’s been something strange in the air of Oulu recently: an unusual concentration of busi-ness-minded people, loads of entrepreneurship events, start-up challenges...

Looks like it’s about time for another undercover inves-tigation throughout a Day with Finns by Uuno journalist Bian-ca Beyer!

Which place could be bet-ter to investigate on start-ups than a festival devoted to them? The Midnight Pitch Fest might help shed some light on the mysterious entrepreneurial hype.

By definition, it is a start-up too – Business Oulu, Business Kitchen and a number of small companies in and around Oulu organized it for the very first time. 1200 guests came from all over Finland and beyond to watch nervous wannabe-CEOs pitching their business ideas in front of 50 investors.

What is it with this city up North that seems to be giving birth constantly to so many

business ideas and solutions? Is Oulu a sort of creative ag-glomeration?

Are we especially driven by the weather to stay indoors and ponder over life? Or is it all thanks to the generous sup-port of the municipality?

Real innovation comes from OuluMatti Rusila claims the latter to be one of the main reasons. Matti works as a Business De-veloper in Business Kitchen, a platform for start-ups and young companies.

He believes the expertise, which we gain through work-shops, events, and research institutions here in Oulu, pro-vides us with the right condi-tions to establish a successful business. Good to know!

SuprView, a company run by students entirely, has al-ready exploited this secret to its own advantage. Having won Start-up Challenge 2013, the founders of SuprView are developing their business

model further on now, support-ed with 2000 euros, free con-sultations and office space for 6 months.

Their idea is to use aug-mented reality technology for construction planning and sales tools for buildings and to visualize projects for potential investors.

Maria Yarandaykina, the driving force of this team, is one of the pitchers on stage of MPF. She is trying to ex-cite investors about SuprView business model. “Everything is in our hands,” she reassures.

“I think with some good management we will hit the Silicon Valley one day and put the whole 3D building de-sign upside down in a good way!”

Don’t be afraid

Being an entrepreneur means having the right mindset. “If you have an idea, just do it! Don’t wait until someone else thinks of it!” says Lauri Salovaara, CMO of start-up

oulunylioppilaslehti

8/2013 | 27

SOCIAL MEDIA • article by Margarita Khartanovich • illustration by Anna Ylönen

FilmMe and host during the MPF.

Mikko Perälä, a well-known Oulu entrepreneur, sec-onds that. “You don’t have to be particularly brave,” he says.

“You just shouldn’t be afraid.” He started starting up in 2004 and has been involved in ten businesses since then.

Start sooner rather than laterHaving started at the admit-tedly not very old age of 27, Nelli Lähteenmaaki from Aal-to University, one of the key-note speakers, still wishes for more time. “I learned so many things in too little time. I wish I started way earlier”, she rem-inisces. If you don’t want to regret, you should act now.

Matti has the ultimate rec-ipe for you to follow. First, you should take part in the events by OuluSES, a student entrepreneurship society. Ap-ply for participation in De-mola projects if you want to solve a real life problem. Be part of a student team as their “researcher” for 4 months! If they like your solution, they might either license it from you (while you keep the cop-yrights) or hire you. Besides, you can start up with it by yourself!

And now Business Kitchen enters your life – arrange for a meeting. Get their support and expertise. Use their premises as an office until you have one of your own. Everything is for free! You might do a great deal of networking there as well. Business Kitchen helps young companies to boost growth and expand under its Business Blender project.

From 9 a.m. to 5 p.m. or your own Boss?And then there is this one

important thing to be kept in mind: starting up is not about easy money. It’s about want-ing to make a change. And it should come naturally with the idea, and not the other way round! “I never chose to be an entrepreneur,” says Mikko. “One day I just became one.”

So, is it just an alternative to being a regular employee grad-ually climbing the career lad-der after graduation? Not quite, thinks Matti: “Creation and in-novation are the keywords! You have to know yourself, and what you can do.” If you have a vision, don’t hesitate. Do some-thing about it!

Mikko sees this path be-ing made for people who want changes: “Money and success are just inevitable results of be-ing focused and persistent, flex-ible and open-minded.” And he reminds of one thing that dis-tinguishes successful people from others: dreaming big.

Your Social Media DietOBVIOUSLY, as I’m a journalist, I do love the Internet, Social Media and all the benefits they have to offer their users. If we compare social networking si-tes to food, then I’d be some-one involved in the restaurant business.

And whether you prefer Fast Food (Facebook, Twit-ter) or something more gour-met (Instagram, Pinterest), you definitely “consume” at least some portions of Social Me-dia. The question is how to stay healthy and build up your perfect diet?

Social Media “Bulimia” VS Social Media “Anorexia”I know quite a lot of peop-le who are addicted to Social Media (SM) completely. If they don’t visit the networking sites each 10 minutes, they feel uncomfortable and come through the shakes and sweats similar to the ones of drug users. We can call it a sort of SM bulimia.

Another type of people pre-fers to keep a low profile on the Internet being skeptical about SM benefits and avoi-ding Facebook like a plague.

I know quite a lot

of people who are addicted to Social Media (SM) completely. If they don’t visit the networking sites each 10 minutes, they feel uncomfortable and come through the shakes and sweats similar to the ones of drug users.

”That is a case of SM anorexia.

So, here we are with this problem again: are Social Me-dia a black or white magic? Well, basically it is an ab-solutely neutral phenomenon of our everyday life, just like food – there are benefits and risks depending on how you consume it.

And “moderation” is impor-tant, of course. Don’t be a com-pulsive eater and don’t check your Facebook during the lec-tures or homework – as a rule you don’t open a lunch box in the middle of the class, right?

I totally understand your desire of stalking someone when you end up checking a friend of a friend of a friend’s profile.

Or when you have this un-controllable passion of playing Sherlock Holmes or Miss Mar-ple and start a Social Media investigation. You just use this enormous privilege to have so much usable data at our finger-tips. But try to do it not that often so it wouldn’t interrupt your studies.

There is a common practice among some of my friends to freeze their SM accounts for the time when they write their thesis, for example, or have an

exam coming. A very reaso-nable idea!

Healthy online and offline lifestyles Thus, if you want to lead a healthy online lifestyle you should understand that Social Media do facilitate communi-cation, keep you updated with campus events and news, some internship and employment opportunities but just be awa-re of certain risks. No venting through SM. No posts or pictu-res that can damage your posi-tive offline self-image. Yes, it is that vital nowadays!

I remember my first days on Facebook, for example, when I could write anything at all and that would be fine. Now I have my bosses in the friend list, and I know that potential employers check my profile – that is why my self-censorship has risen dramatically. I also try to main-tain self-discipline and don’t let Social Media screw my attempts to manage my time wisely.

Carry a good image with you offline because what you do of-fline affects your online world! And stay Social Media healthy – don’t kiss your opportunities goodbye.

Punainen RistiKontti

Pyhän Luukkaan kappeli, Yliopistokatu 7:

Messu sunnuntaisin klo 10.Englanninkielinen messusu 20.10. klo 16 (saarna myös suomeksi), Ari Savuoja.

Kastellin kirkko, Töllintie 38:Tuomasmessu la 21.9. klo 18

Pyhän Andreaan kirkko, Sulkakuja 8:Varikkomessu su 6.10. klo 12

Elohuone, Isokatu 11:Sarastus-kuoron harjoituksetyleensä to klo 18, tarkista aika Taina Voutilainen, p. 044 3161 729.

Sinua ja asioitasi varten: yliopistopastori Ari Savuojayliopistolla huone TF101,puh. 040 5245919,yliopistopastori@oulu.fi

Palveleva puhelin:klo 20–24 p. 01019 0071, Palveleva netti: www.palvelevanetti.fi

Suoramarkkinointi Mega Oy on v.1986 perustettu, Suomen johtava puhelimitse tehtävään markkinointiin erikoistunut yritys. Toimimme 17 paikkakunnalla ja kuulumme Helsingin pörssissä listattuun Talentum Oyj:hin.

Edustamme emoyrityksemme lisäksi yli 70 muuta toimeksiantajaa.

Haemme UUSIA MYYNTIKYKYJÄ osa-aikatyöhön

Käy tutustumassa: www.sm-mega.fi/toihin-meilleVoit myös soittaa ja kysyä lisää: Veijo tai Jaakko puh. 045 7731 3859

Suoramarkkinointi Mega Oy • Kirkkokatu 17 C, Oulu

Mahdollisuus työskennellä päivä- tai iltavuorossa 3-6 kertaa viikossa oman aikataulun mukaan. Päivävuorossa markkinoimme ammattituotteita ja -palve-luita yrityksille, iltaisin harrastetuotteita kuluttajille.

Käytössämme on modernit ja helppokäyttöiset työvälineet. Valmiiksi valitut koh-deryhmät sekä tunnetut laadukkaat tuotteet tekevät työn aloittamisesta helppoa ja mielekästä. Päiväkohtainen takuutuntipalkka tai provisio oman tuloksen mukaan, palkka kahden viikon välein.

< Music< Drink

Food >Sport >

SportitVanhaPaloasema

Musiikkia, urheilua ja viihdettä

opiskelijaystävällisessä

hengessä!

Kauppurienkatu 24 A | OULUPuh. 044 788 6190

www.sportit.fi

Avoinna: mA–tO 15–01, Pe 15–04LA 14–04, SU 15–01

facebook.com/oulunylioppilaslehti

issuu.com/oulunylioppilaslehti

twitter.com/ylkkari

TYKKÄÄLUE

VISERRÄ