MeeMit tulivat yliopistoon

MoveMber:”Viiksekäs miesnäyttää perVoltatai Vihaiselta”

UUsvanha keksintöliikUttaa

opiskelijoita

7/2012

3Vaasan ylioppilaslehti

toimitus:Vaasan ylioppilaslehtiYliopistonranta 5, 65200 Vaasa(Domus Bothnica,Vaasan ylioppilastalo)Puh. 044 324 8969toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi

Facebookissa:facebook.com/vaasanylioppilaslehtijulkaisija:Vaasan yliopiston ylioppilaskunta

päätoimittaja: Jaana Kinnaritaittaja: Joni Syvänenkansi: Joni Syvänen

Kaivelemme menneitä

26. marraskuuta 2012SITOUTUMATON OPISKELIJALEHTITOIMITUS PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN MUOKATA SAAMAANSA MATERIAALIA TOIMITUS EI VASTAA TILAAMATTOMASTA AINEISTOSTA

avustajat tässä numerossa:Emil EloNiina HeikkinenHeli HämäläinenJanina JouppiTiina-Maria KeränenRaija KoivistoTiia NeuvonenTuomo NyrhiläAino PekkarinenVille RintalaHannu ToivonenOuto Humanisti

POIMINNAT

Vaasan ylioppilaslehti 1/2002

Yliopiston ilme uudistui täysinYliopisto uudisti graafisen ilmeensä ja nettisivunsa.

Oma koti kullan kallis

Onnistuuko asunnon ostaminen opiskelijana?

Leipis remonttiinSuositut Leipätehtaan tilat menevät remonttiin vuodenvaihteessa.

Uusvanha keksintö liikuttaa opiskelijoitaKimppakyydit kulkevat Vaasasta etelään.

Opiskelijan Vaasa 2020Mitä tuoreet opiskelevat kunnallisvaltuutetut ajattelevat uudesta pestistään?

VYY ja Movember - maailmaa komistamassa?Marraskuu on omistettu viiksille.

Se tunne, se rahaVedonlyönnistä lisätienesti?

In English: VYY and MovemberMaking the world a more handsome place?

paikallinen mainosmyynti:RC-Kustannus OyMarkku Räsänen, 044 500 0440rc@rckustannus.fi

valtakunnallinen mainosmyynti:Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580yolehdet@pirunnyrkki.fi

painatus: I-Print oy, Seinäjoki

4

10

6

12–13

7

18

10

19

Tiedekirjasto Tritonian varaus- ja lai-nausjärjestelmä toimii taas. Järjestel-mä jouduttiin joulun aikana sulkemaan kuukaudeksi ongelmia aiheuttaneiden opiskelijatunnusten vaihtamisen takia. Kaikkiin yliopistojen kirjastoihin asen-nettu Voyager-kirjastojärjestelmä aihe-utti tietosuojaongelmia myös muissa yliopistokaupungeissa, mutta Vaa-sassa ongelmat olivat suurempia, sillä meillä salasanoina toimiva opiskelija-numero ja nimi olivat kenen tahansa saatavilla Internetistä. Tietosuojaon-gelman poistamiseksi kirjasto kehotti kaikkia käyttäjiään hankkimaan uuden kirjastokorttitunnuksen.

Vaasan yliopistoyhteisö vaikuttaa olevan siitä ainutlaatuinen, että täällä ei monia ilmiöitä edes ironisoida. Tääl-lä eletään oikeistolaisessa konsuksessa eräänlaista kokoomusnuoren unelmaa. Se on kupla, jonka tökkijät joko saavat niskaansa vihat tai ignoorataan kor-keintaan olankohautuksella. Asian voi-si siis pukea siten, että täällä uskotaan aidosti omaan laadukkuuteen ja parem-muuteen, mikä on hienoa. Tästä kertoo jotain esimerkiksi yliopiston uusi logo, jossa komeilee tulkinnasta riippuen sy-dän. Jotkut muut yliopistot olisivat saat-taneet pitää logoa mauttomana. Vaasa välittää rohkeasti logon mieleen tuomia arvoja.

Tätä aitouttakin pitää kuitenkin kye-tä nälvimään ja ironisoimaan. Vaik-ka ylioppilaskunnassakin on ilmeisesti

asiat niin hyvin, että edustajiston ko-kouksen aiheena on Fontanan pääsy-

lippujen hinta, pitää olla vapaus myös valittaa asioista, jotka ovat oikeasti huonosti. Niitä asioita on.

Kaikista Suomen yliopistoista siis juuri Vaasalla tulee olla meemisivu, kos-

ka meemien ironinen lataus tekee pie-nelle mutta menestyneelle yliopistolle oikein hyvää. Mahtava ”Pääsee Helsin-gin oikikseen – joutuu Vaasaan” -meemi on silti saanut vain kaksi tykkäystä.

Osittain ironisuuden jalkoihin on jää-nyt myös Movember, joka on Vaasassa ollut vahvasti edustettuna. Vaikka viik-sillä ratsastaminen tekee tietoisuudel-le eturauhassyövästä oikein hyvää, on huomion kiinnittänyt taustalla olevan tärkeän asian sijasta milloin kenenkin karmeat kalapuikot.

Vylkkärikin syyllistyy hupijuttui-hin ja ironiseen nälvintään vuoden vii-meisessä numerossaan. Toisaalta se on vuoden masentavimman kuukau-den numero. Koomataan siis loppu-vuosi viiksille, meemeille ja suomalais-ten huonolle maantiedon tietämykselle naureskellen ja palataan tammikuussa entistä ärhäkämpänä olennaiseen. X

Vaasassa rakastetaan ilman ironiaa

e Vaasan kampuksen uudet naa-mat olemme viettäneet täällä nyt kolme kuukautta. Siinä ajassa

olemme luultavasti jo päässeet kokemaan yliopistomaailman monilta osin, hyväs-sä ja pahassa. Olemme itsekin saattaneet jo osoittaa, mistä meidät on tehty, kuten kunnon parisuhteessa kuuluu.

Puhuttelevimpia tekstejä tässä kuus-sa on ollut Helsingin Sanomien Jussi Pullisen kolumni Rakasta ilman ironi-aa (22.11.2012), jossa hän puolestaan valottaa toisen mainion kirjoituksen, Christy Wampolen How to live without irony -artikkelin sanomaa.

Pullisen mukaan akateemiset nuo-ret elävät kampuksillaan maailmassa, jossa kaikkea tulee ironisoida ja vähin-täänkin analysoida. Pullinen toteaa, että pahimmillaan aitous tarkoittaa tyhmyyt-tä ja aitouden nälviminen älykkyyttä.

Jaana Kinnarikirjoittaja on

Vaasan ylioppilaslehden päätoimittaja

alUKsi

4 Vaasan ylioppilaslehti

Uusi heleän keltainen sydän yliopiston esitteissä ja uusi inspiroiva sisustus Tervahovin alakerrassa. Nämä ovat esi-merkkejä Vaasan yliopiston brändiuu-distuksista kampuksella. Uudistus on kokonaisvaltainen ja tuo mukanaan pal-jon muutoksia. Uudistusta tapahtuu vii-meistään joulukuussa niin verkkosivuil-la kuin myös yliopiston yhteystiedoissa ja sähköposteissa. Uudet yhteystiedot on jo otettu käyttöön ja pikkuhiljaa to-teutetaan myös muita uudistuksia. Van-ha osoite yliopiston sivuille muuttuu muotoon uva.fi. Uusi ilme tulee näky-mään verkkosivujen ulkoasun lisäksi

Teksti: Janina Jouppi

Yliopiston ilMeuudistuu täYsin

myös esimerkiksi yliopiston tiloissa ja materiaaleissa. Vanha sinisävyinen ilme poistuu uuden tieltä.

”Brändiuudistuksen kehittäminen aloitettiin jo vuosia sitten, mutta tänä vuonna se on tarkoitus saada lopullises-ti näkyviin ja kuuluviin niin kampuk-sella kuin sen ulkopuolellakin. Uudis-tuksen taustalla on koko ajan kiihtyvä kilpailu uusista hakijoista ja opiskeli-joista muiden yliopistojen ja ammatti-korkeakoulujen kanssa”, yliopiston viestintäpäällikkö Maria Mäkelä tote-aa. Uudella brändillä haetaan houkutte-levuutta niin kotimaassa kuin ulkomail-lakin.

Internetosoitteiden uudistukseen päädyttiin osin käytännön syistä, sil-lä vanha osoite koettiin hankalaksi esi-merkiksi puhelimessa lausuttaessa. Li-säksi internetosoitteiden muutoksilla halutaan luoda yhtenäisyyttä muiden yliopistojen linjaan. Vanhat osoitteet säilyvät kuitenkin uusien rinnalla, jo-ten opiskelijoiden ei tarvitse huolehtia esimerkiksi sähköpostiosoitteen muut-tumisesta tai viestien katoamisesta. ”Toiveena tietenkin olisi, että erityises-ti yliopiston ulkopuolelle suuntautuvas-sa viestinnässä käytettäisiin uutta osoi-tetta, jotta se tulisi tunnetuksi”, Mäkelä kertoo.

Yliopisto laajentaa yhteistyötä opiskelijoiden kanssa

Uudistus vaikuttaa myös opiskeli-joihin. Uusi ilme näkyy ympäristössä, mutta tarkoituksena on myös laajentaa yhteistyötä opiskelijoiden kanssa. Uu-den ilmeen lisäksi yliopisto on pyrkinyt viestinnässään ja markkinoinnissaan ottamaan mukaan enemmän myös opis-kelijoita. Yliopistolla aloittavat marras-kuun aikana muun muassa uudet blog-gaajat, jotka jakavat kokemuksiaan opiskelusta ja opiskelijana olemisesta. Lisäksi otetaan käyttöön abitiimit, joi-den kautta yliopiston ilosanomaa levi-tetään lukioihin entistä tavoitteellisim-min.

”Brändiuudistuksella halutaan entis-tä paremmin korostaa toimivaa ja opis-kelijaläheistä yliopistoamme. Uuden ilmeen onkin tarkoitus tiivistää yliopis-tomme tarina. Hyvä yliopistomme ja yh-teisömme tulisi saada näkyviin entistä paremmin sekä kampuksella että maa-ilmalla”, Mäkelä painottaa. X

Opiskelijoiden suusta:

”Logo näyttää ihan hyvältä. Sydän tuo lämpimän mielikuvan.”

”Näyttää vähän oudolta, kun ei se ole oikein sydänkään. Sehän voisi olla vaikka Packman sivuttain.”

”Logo ei ole mielestäni yliopistol-le tarpeeksi arvokas. Tuo mieleen enemmänkin ammattikoulun tai amk:n.”

”Logo ei kerro oikein mitään mis-tään. ”

”Pidän uudesta logosta. Siinä on tehty parannusta edelliseen. Tulee mieleen appelsiini, aurinko ja myö-häissyksy.”

”Tulee mieleen heijastin. Sydän ja pipari.” ”Edellinen logo oli todella olema-ton, eli sikäli hyvä muutos.”

”Tulee mieleen enemmänkin pal-velukoti kuin yliopisto. Sellainen saattohoidon tai lastenklinikan opaslehtinen.”

”Sydän ei puhuttele kyllä minua.”

”Onko tällainen lempeys ja pehme-ys nyt ne arvot, joita yliopisto halu-aa välittää?”

”En ole varma haluaisinko tuota lo-goa graduni kanteen.”

”Väri on kiva. Pidän siitä, miten uusi väri näkyy yliopistolla luokkia myöten.”

”Mainoslehtisen hymyilevät tytöt ovat tylsiä.”

Abi-tiiMi pyrkii

tehokkaampaan tiedonjakoon

Yliopisto kokoaa marraskuussa Abi-tii-miä. Tiimin tarkoitus on edustaa Vaa-san yliopistoa muun muassa messuilla, lukiopäivillä ja lukiovierailuilla ympäri Suomen.

”Toki lukiovierailuja tehtiin meil-lä ennenkin, mutta haluamme tehostaa tiedonjakoa lukiolaisille ja yhtenäistää esittelyjä. Tarkoitus olisi saada kokoon hyvä porukka, johon kuuluisi opiskeli-

joita jokaiselta alalta”, kertoo yliopiston hakijapalveluiden hakukoordinaattori Miisa Ratavaara.

Hakijoiden suositellaan olevan vä-hintään toisen vuoden opiskelijoita. Tiimin jäsenyys ei varsinaisesti sido mihinkään, vaan opiskelija voi itse päät-tää, miten paljon haluaa osallistua.

”On mahdollista tehdä esimerkiksi vain yksittäinen esittely kotilukioonsa,

mutta toki olisi ihanteellista, jos tiimi-läinen lupautuisi tekemään 2–3 esitte-lyä. Myös parin kanssa voi lähteä esitte-lyreissulle”, Ratavaara sanoo.

Esittelyistä maksetaan palkkio ja matkakulut. Lisäksi tiimiläinen saa va-kuutuksen esittelyajalleen. Koulutus järjestetään 10.12.2012. Jatkossa haku järjestetään aina syksyllä lukuvuoden alussa. X

UUtisia

5Vaasan ylioppilaslehti

Business Factory on innovaatiopalveluita opiskelijoil-le tarjoava organisaatio, joka on toiminut nykyisessä muodossaan syksystä 2011 saakka. Organisaation ta-voitteena on edistää opiskelijoiden liiketoimintaosaa-mista ja luoda puitteet uusien liikeideoiden testaami-seen ja toteuttamiseen.

BusinessChance on Business Factoryn tällä hetkel-lä käynnissä oleva liikeideakilpailu, joka on suunnat-tu Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Hankenin opiskelijoille. Kilpailun tarkoitus on yksin-kertaisesti kehittää jokin uusi liikeidea. Kilpailukate-gorioita on sekä tuotteelle että palvelulle. Kilpailuun voi ilmoittautua ennakkoon marraskuun ajan ja lopul-linen ilmoittautuminen päättyy tammikuussa.

Kilpailuun osallistuvilla ei välttämättä tarvitse heti alussa olla mielessään täysin loppuun asti kehiteltyä liikeideaa. Ilmoittautumisen jälkeen ideaa on tarkoitus kehittää edelleen ja parannella talven aikana järjestet-tävillä Business Factoryn tempauksilla, joissa apuna on ammattilaisia.

BusinessChance tarjoaa opiskelijoille liikeideoin-nin lisäksi mahdollisuuden verkostoitua ja voittaa ra-hapalkintoja. Tarjolla osallistuville kilpailijoille olisi myös kaksi opintopistettä vapaavalintaisiin opintoi-hin. Kilpailun kautta syntyvät ideat pysyvät keksijällä itsellään, eikä niistä julkisesti kerrota kaikkea.

omista ideoista on mahdollista saada palautetta

Markkinoinnin johtamista yliopistossa opiskeleva Mi-kael Boström on päättänyt tarttua haasteeseen ja osallistua BusinessChance-kilpailuun.

”Kilpailu vaikuttaa mielenkiintoiselta, ja siinä pää-see testaamaan omien ideoidensa mahdollisuuksia. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta Business Facto-ryn toiminnasta, mutta olen ollut aikaisemmin Tampe-reella mukana vastaavanlaisen organisaation toimin-nassa”, Boström kertoo.

Edellisen tamperelaisen kilpailun kautta saadun kannustuksen innostamana hän on ehtinyt jo perustaa oman yrityksenkin, Yhdistin Oy:n.

BusinessChanCe-kisassapääsee jalostamaan liikeideaansa

BusinessChance-kilpailuun Boströmillä on mieles-sään jo useampiakin mahdollisia liikeideoita. Ideat liit-tyvät niin vanhan yrityksen toiminnan parantamiseen kuin aivan uusiinkin juttuihin.

”Vielä on epävarmaa, mikä ideoista on se ykkösjut-tu kilpailuissa. Kaikille ideoilleni yhteistä on se, että ne helpottavat vanhoja käytäntöjä tavalla tai toisella”, Bo-ström kuvailee.

Arviointikriteereinä kilpailussa ovat muun muas-sa innovaatioaste, kasvupotentiaali ja toteutusmah-dollisuudet. Boström uskoo omien ideoidensa olevan

kilpailuun hyvin soveltuvia, sillä ne ovat uniikkeja ja toteuttamiskelpoisia. Kilpailun kautta hän toivoo saa-vansa ideoitaan konkreettisemmiksi. Lisäksi asian-tuntijoiden näkemykset ideoista kiinnostavat.

”Eniten tietysti toivon asiakkaita, sillä paras tapa testata ideaa on myydä se. Osallistumistaan vielä em-piville haluan sanoa, että älkää miettikö enempää. Asi-an tekemättä jättäminen ei muuta mitään, mutta sen tekeminen voi parhaimmillaan muuttaa tulevaisuute-si.” X

Teksti: Janina Jouppi Kuva: Jaana Kinnari

■Yliopistossa markkinointia opiskeleva Mikael Boström pitää liikeideakisojen parhaimpana antina palautetta. ”Viimeksikin asiantunteva professori ihan aiheellisesti kyseenalaisti ide-aani, jolloin kehitin sitä huomattavasti parem-maksi.”

6 Vaasan ylioppilaslehti

Monet opiskelijat asuvat vuokralla, mutta opiskelujen ohella on mahdollis-ta myös ostaa omistusasunto. Näin teki esimerkiksi Riikka talvitie, joka osti vuosi sitten omakotitalon Sepänkylästä avopuolisonsa kanssa.

”Mustasaaresta on Vaasaan hyvät lii-kenneyhteydet ja paikka on rauhallinen asua. Ei ole kaduttanut ollenkaan, että päätimme ostaa oman talon”, Vaasan yliopistossa hallintotieteitä lukeva Tal-vitie sanoo.

vuokralle vai omaan kotiin?

Oman kodin osto voi olla pelottavaa. Se voi tarkoittaa sitä, että pitää jäädä niil-le sijoilleen, eikä muuttaminen ole tule-vaisuudessa enää niin vaivatonta. Silti

oman asunnon omistaminen tuo asumi-seen paljon vapauksia.

”Omaa asuntoa saa remontoida va-paasti ja laittaa omannäköisekseen. Omistusasunto on myös viisas, omaan itseen kohdistuva sijoitus”, Talvitie se-littää.

”Sen sijaan vuokra-asunnossa menot ovat jotakuinkin samat joka kuukausi, minkä vuoksi menojen arviointi on hel-pompaa. Myös muuttaminen on yksin-kertaisempaa vuokralla asuttaessa.”

asuminen maksaa aina

Omistusasunnon hankkiminen vaatii säännölliset tulot, mutta niin tekee toi-saalta vuokra-asunnossakin asuminen. Lainanlyhennykset ja kuukausittainen

vuokra ovat molemmat sen tyyppisiä menoeriä, että nii-den maksamiseksi on ansait-tava rahaa.

”Avopuolisoni käy vaki-töissä ja minä työskentelen opiskelujen ohella. Näin me saamme rahaa lainan pois-maksamiseen”, Talvitie ker-too.

On siis oikeastaan rahal-lisesti aivan sama, asuuko vuokralla vai omistusasun-nossa. Omassa omistukses-sa oleva koti tuo kuitenkin turvaa.

”Kannustan kyllä oman asunnon hankkimiseen, jos on varma siitä paikasta, mi-hin haluaa asettua elämään. Oma koti on kuitenkin oma koti.” X

Teksti & Kuva: Niina Heikkinen

oma koti

kULLan kaLLiS?

Asunnon oMistAvA ei ole oikeutettu

AsuMislisään

Opintorahan tai lainatakauksen mää-rään ei vaikuta se, asuuko omistus- vai vuokra-asunnossa. Omistusasunnossa asuva opiskelija kuuluu kuitenkin ylei-sen asumistuen piiriin, joten hän ei ole oikeutettu opintotuen asumislisään. Yleistä asumistukea voi saada pienitu-loinen ruokakunta, ja tuen määrään vai-kuttavat henkilöluku, kuukausitulojen yhteismäärä, omaisuus, asunnon pin-ta-ala, sijaintipaikkakunta, valmistu-misvuosi ja lämmitysjärjestelmä. Asu-mistukea saa asuntolainan korkoihin ja yhtiövastikkeeseen mutta ei lainanly-hennykseen.

Tukien saaminen voi olla monimut-kaista omistusasunnossa asuvalle pa-riskunnalle. Jos pariskunta asuu vuok-ralla, koko asunnon asumismenot laitetaan heidän kesken puoliksi. Ti-

lanteessa, jossa asunnon omistaa pa-riskunnasta toinen ja toinen osapuoli on puolestaan hänelle alivuokralaise-na, ei alivuokralainen saa opintorahan asumislisää. Kun pariskunta asuu omis-tusasunnossa, katsotaan heidät avopuo-lisoiksi ja silloin he kuuluvat yhtenä ruo-kakuntana yleisen asumistuen piiriin.

Lähde: Kela

1. On.2. Ajattelin ihan perus ker-rostalokämppää.3. Maisterivaiheessa, opinto-jen lopussa

Lari Teittinen2. vuosikurssi, aluetiede

1. On. 2. Pääkaupunkiseudulta jon-kinlainen sopivankokoinen asunto.3. Opintojen jälkeen.

Tino Sievänen3. vuosikurssi, rahoitus

1. Onko sinulla asuntosäästötiliä?2. Millainen on unelmasi omistusasunnosta?3. Milloin tämä olisi ajankohtaista?

1. Ei.2. Jossain vaiheessa haluaisin ehkä omakotitalon.3. En osaa sanoa, ei ainakaan lähitulevaisuudessa.

Katri Nukari3. vuosikurssi, aluetiede

1. On.2. Asunto, jossa merinäköala. Sijainti riippuu siitä, mistä saan töitä.3. Ehkä noin viiden vuoden ku-luttua.

Carita Eklund3. vuosikurssi, taloustiede

Teksti & Kuvat: Jaana Kinnari

7Vaasan ylioppilaslehti

Hietasaarenkadulla sijaitseva Leipäteh-taan sauna on illanvietto- ja kokoustila, jota VYY vuokraa sekä jäsenilleen että muille halukkaille. Legendaarisiin Lei-piksen tiloihin kuuluvat sekä yläkerran kokoustila keittiö- ja takkahuoneineen että alakerran saunatilat.

Kesän aikana Leipiksellä aloitettiin ylläpitokorjauksia. Näkyvimpinä muu-toksina olivat saunan ovi, eteisen lattia-matto sekä keittiön vaihtunut astianpe-sukone.

”Nyt tarkoituksena on käydä tarkem-min läpi yläkertaa. Suurempia muutok-sia ei ole tulossa, lähinnä keskitymme pintaremonttiin. Tarpeen mukaan maa-lataan seiniä ja uusitaan keittiön pinto-ja”, kertoo ylioppilaskunnan talousjoh-taja turo Ranta.

Leipis on ylioppilaskunnan suosi-tuimpia jäsenpalveluja. Remontti pyri-täänkin tekemään käyttöä häiritsemät-tä.

LEIPISREMONTTIIN

Teksti: Raija Koivisto Kuvat: Jaana Kinnari

”Korjaukset ajoittuvat joulukuun lop-pupuolelle, jolloin vuokraus on aikai-sempina vuosina ollut vähäisempää. Ti-lat ovat pois käytöstä 17.12. alkaen ja palaavat käyttöön loppiaisen jälkeen.”

Leipätehtaan korjaukset rahoitetaan saunatilojen pitkäaikaisilla tuotoilla. Alhaisesta vuokrahinnasta huolimatta korkean käyttöasteen vuoksi jotain jää myös viivan alle.

”Pienet korjaukset pystytään toteut-tamaan näillä tuloilla. Koska kyse on ai-noastaan ylläpitokorjauksista, emme pura korjauksiin ylioppilaskunnan ra-hastoja”, toteaa Ranta.

”Vaikka ylioppilaskunnan talous on-kin tiukilla, on tilojen kunnossapitoon kiinnitettävä huomiota. Pienillä remon-teilla voidaan suurempien remonttien tarvetta siirtää tulevaisuuteen, ja näin pidettyä tältä osin tilojen vuokrahintaa jäsenystävällisenä.”

Leipiksen halvan hinnan taustalla on myös jäsenistölle siirretty vastuu ti-lojen siisteydestä. Valitettavasti kaik-ki eivät osaa arvostaa vuokrahintojen edullisuutta ja jättävät tilat huonoon kuntoon.

”Aina korjausten yhteydessä pohdi-taankin, olisiko järkevämpää siirtää siivousvastuu ammattisiivoojille ja las-kuttaa tämä suoraan käyttäjiltä. Tilat pysyisivät varmasti puhtaampina, mut-ta olisivatko opiskelijat valmiita maksa-maan 100 euroa ylimääräistä tilojen sii-vouksesta”, talousjohtaja pohtii. X

Kuva

: Ton

i Vah

evaa

ra

Turkka SiniSalo pääSi SYl:n halliTukSeen

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liit-tokokous pidettiin Tampereella 23-24.11. VYY:n hallituksen sosiaalipoliittinen vastaa-va turkka sinisalo oli ehdolla SYL:n halli-tukseen.

”Koko vuoden kestänyt työ konkretisoitui lopulta Sinisalon päästyä SYL:n hallitukseen. Viimeksi VYY:läinen on ollut SYL:ssä kymme-nen vuotta sitten. Tämä on meille todellinen voitto! Riemuitkaamme kaikki sen puolesta!” kommentoi VYY:n hallituksen puheenjohtaja toni vahevaara. Myös kaksi muuta perife-riaylioppilaskuntaa (Lappeenranta ja Oulu) sai ehdokkaansa läpi.

8 Vaasan ylioppilaslehti

Minä: ”Moro Heidi! Sulla oli sellainen todella antava toppi fonas.”

Hän: ”Eikä! Apua! En mä muista!”

Ystäväni asuu suoralla näköyhteydel-lä Olympiaan Vöyrinkaupungissa. Hän kertoi usein nähneensä rikkinäisiä suk-kahousuja ja laahustavia haalareita vie-dessään koiraansa aamulla ulos. Nämä aamun onnekkaat kulkurit kuuluvat kahteen eri filosofiseen suuntaukseen: Walk of shameen ja Stride of prideen. Jostain syystä naiset edustavat useas-ti mainituista ensimmäistä ja miehet jälkimmäistä. Walk of shamet häpeää tekojaan ja miettivät paljon sitä, mitä muut heistä ajattelevat. Stride of pridet ovat kuin Usain Bolt sadan metrin juok-sun jälkeen. Kädet osoittavat taivaalle kohti uusia haasteita. Mestarin on help-po hymyillä.

Oscarissa joutuu pelottavan usein kuuntelemaan tyttöjen valitusta sii-tä, kuinka heitä taas nolottaa. Kukaan ei tunnu muistavan, mitä siellä baaris-sa tuli tehtyä. Lisäksi heille on kasva-nut sellaiset pitkät lurppakorvat, mitä surkean näköisillä koirilla on. Kompas-televat näissä korvissaan ympäri kam-pusta...

Walk of shame on elämäntavallinen asenne! Warrantin Poolpartien jälkeen monella oli morkkis siitä, että oli pukeu-tunut bikineihin. Bileitten jälkeen ku-kaan ei puhunut siitä, oliko ollut kivaa tai mitä oli tapahtunut. Ulkonäköön ja käyttäytymiseen liittyvät paineet do-minoivat keskustelua. Mikä meitä no-lottaa niin paljon? Jos pelkää kuolemaa, pelkää myös elämää. Turha tietenkin yleistää häpeässä tipsuttelua vain nai-selliseksi ominaisuudeksi, koska yksi-löllisyys on in.

Nyt leuka ylös ja otetaan kaikki hyppy ylpeyteen! Pitää olla ylpeä siitä, mitä tekee. Pojat! Tarkoi-tus ei kuitenkaan ole suoriu-tua 9,58 sekuntissa.

Pekka Tuuri

opiskelija, aiotko tehdä töitä Vuoden-

Vaihteessa?

vastanneita 20

10 ääntä

Kyllä.Työskentelen muutenkin läpi vuoden.

Kyllä.Työskentelen usein nimenomaan joulu-

tammikuussa.

1 ääni

En.Ajattelin ottaa lomaa töistä ja

opinnoista.

6 ääntä

3 ääntä

Ajattelin opiskella joulutauollakin.

sanottaVaa

YLIOPISTON MONIMUOTOINEN, MIEHINEN HABITUSSyksyn ensimmäisessä Vylkkärissä Vaa-san yliopistossa opiskelevat naiset luo-kiteltiin tiedekunnittain tietyn tyyppi-siksi. Naiset eivät kuitenkaan ole ainoa sukupuoliryhmä, jonka voi niin selkeäs-ti lokeroida habituksen mukaan. Myös miehet ovat joutuneet tähän tiedekun-tien ihmisiä erottavaan kurimukseen.

Kylteripojat leijuvat kampuksella miesten tyylihierarkian huipulla. Päi-vän asu on kopio Gantin mainoskuvas-ta, jonka kylteripoika bongasi tyttöys-tävänsä muotilehteä selatessa. Asuun kuuluva kallis, laivastonsininen neu-le on niin tiukka, että ilman lämpötilan voi arvioida kylteripojan nännien ter-hakkuudesta. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä Cafe Oscar tarjoaa kyllä kylterille lämmikettä take away -erikoiskahvin ja kainaloon pyrkivien kylterityttöjen muodossa. ”Niin siis kyllähän mä seu-rustelen, mut muija asuu Espoossa, mis-tä mäkin muuten oon kotosin. Kyl te sii-nä voitte olla.”

Siinä missä kylterit osaavat pukeutua klassisen ajattomasti tai nykyhetkeen sopivan trendikkäästi, ovat tuttilai-set auttamattomasti jämähtäneet vii-me vuosikymmenelle. Lenkkarit ja far-kut eivät sovi yhteen, mutta tuttilaista ei kiinnosta. Käytännölliseen vaatetuk-seen on hyvä yhdistää vaikka tribaalita-tuointi tai virtaviivaiset urheiluaurin-kolasit uskottavuutta luomaan. Tämä tyyli vetoaa onneksi tuttilaistyttöihin, jotka ovat valmiina asettamaan jon-kun hellyyttä kaipaavista tuttilaispojis-ta turvallisesti tossun alle. Yksin ei siis tuttipojankaan tarvitse jäädä.

Sen sijaan humanistipojalle naisen saaminen on vain kaukainen unelma, sillä sopivaa runotyttöä ei tunnu mil-lään tulevan vastaan. Herkkä taiteilija-sielu raahustaa kampuksella värikkäi-den lehtien seassa ja arkailee Tritoniaan menemistä sen pinnallisen ilmapiirin vuoksi. Muutenkin humanistipojalle tuntuu olevan tärkeää massasta erot-tuminen. Kaikki, mikä on vähänkään mainstreamia, on humanistipojalle liian mainstreamia. Paitsi Applen tuotteet. Hipsterityylin hakeminen näkyy epäon-nistuneena raitapaitojen, kaulahuivien ja imagolasien yhdistelynä.

Kaiken tämän tyylien ja habituksien sekametelin taustalla vaikuttavat mi-täänsanomattomat hallaripojat. Muu-mien leveänenäisten statistihahmojen

tapaan kampuksella pyörivät hallin-totieteilijät ovat mustissa villakan-

gastakeissaan ja harmaissa villa-pipoissaan kuin suomalaiseen

elokuvaan palkattuja avus-tajia. ”Kävelkää silleen mahdollisimman normaa-listi, älkääkä herättäkö huomiota käyttäytymi-sellänne tai pukeutumi-

sellanne”, on kuulunut ohje, jota hallaripojat vuodesta toi-

seen uskollisesti noudattavat.Hyvä niin, sillä muutokseen ei ole tar-

vetta. Yliopistolla vallitseva habitushie-rarkia tuo turvaa yliopistopojille aset-tamalla kunkin tiedekunnan jäsenille selkeät vaatimukset ulkoisesta olemuk-sesta. Mitä sitä suotta muuttamaan.

Outo Humanisti

9Vaasan ylioppilaslehti

Nyt kun Movemberkin alkaa olla jo loppusuoralla ja vuosi lähe-nee loppuaan, on aika muistella haikein mielin kulunutta vuot-ta. Tämä vuosi oli minulle jo toinen peräkkäinen ylioppilas-kuntamme hallituksessa. Nämä vuodet ovat antaneet minulle paljon ja olemme myös saaneet yhdessä paljon aikaan. Moni pitkään jatkunut projekti on saatu vietyä päätökseen. Ylioppi-laskunnassa tehtävä työ on pitkäjänteistä, eikä suuria asioita saada tehtyä vuodessa tai edes kahdessa. Haluaisinkin tässä kiittää kaikkia toimijoita, jotka olette olleet mukana vaikut-tamassa mm. siihen, että yliopistollemme saatiin vihdoin oma opintopsykologi. Seuraava iso askel voisi olla saada meille vaa-salaisten korkeakoulujen yhteinen korkeakoululiikunta.

Nyt on kuitenkin aika antaa uusille toimijoille mahdollisuus. Tämän voin tehdä levollisin mielin, sillä olen varma, että uusi hallitus on vielä entistäkin parempi. Ylioppilaskuntien toimin-nassa onkin sellainen ominaispiirre, että toimijat vaihtuvat vuosittain ja jokainen vuosi on toimijoidensa näköinen. Tämä on samaan aikaan sekä vahvuus, että hienoinen heikkous. On hienoa saada uutta virtaa ja draivia tekemiseen, mutta jonkun täytyy tuoda myös jatkuvuutta toimintaan ja pitää kiinni pe-rinteistä. Meillä VYY:ssä tässä on onnistuttu mielestäni hyvin. On hienoa huomata, että tänäkin vuonna hallituksesta löytyi edelleen kiinnostusta myös jatkokaudelle.

Haluaisinkin tässä nyt rohkaista kaikkia vähääkään yliop-pilaskunnastamme ja sen toiminnasta kiinnostuneita tarttu-maan toimeen ja lähtemään yhteisiin talkoisiin ylioppilaskun-tamme hyväksi. Työtä voi tehdä monin eri tavoin ja monella eri tasolla. Itse lähdin toimintaan mukaan aikanaan fuksina va-liokuntatyöskentelyn kautta. Valiokunnat ovat kaikille avoi-mia tilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita ja jot-ka toimivat hallituksen jäsenten lähimpänä apulaisena. Hyvä mahdollisuus vaikuttaa on myös toimia edaattorina. Edusta-jistovaalit käydään joka toinen vuosi ja niihin kan-nattaakin asettua ennakkoluulottomasti ehdolle vaikka tuntuisikin, ettei vielä ehkä tiedä riittä-västi VYY:n toiminnasta. Nopeasti pääsee kyllä jyvälle ja jos ei itse ehdolle asettuminen kiin-nosta, niin muistakaa kaikki kuitenkin äänes-tää!

Kaikilla teillä on myös mahdollisuus lähteä ylioppilaskuntamme hallitukseen. Hal-litus valitaan vuosittain ja siihen on avoin haku. On turhaa luulla, että hallitukseen valittaisiin vain hen-kilöitä, jotka tuntevat oikeita ih-misiä. Itse en ainakaan tuntenut ketään kun minut fuksivuo-tenani valittiin hallituksen yrityssuhdevastaavaksi.

Tehdään VYY:stä yhdessä Suomen paras ylioppilaskun-ta – tosin, sitähän se tai-taakin jo olla!

Toni Vahevaarakirjoittaja onylioppilaskunnanhallituksenpuheenjohtaja

Meemi (engl. meme < kreik. μίμησις, mi-mesis) on kulttuurinen ja viestinnälli-nen kopioituja eli replikaattori.[1] Kä-sitettä meemi käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsek-kyys. Esimerkkeinä meemeistä Dawkins luettelee ”sävelmät, ajatukset, hokemat, vaatemuodit, savi-ruukkujen ja ra-kennusten kaarten muodot”. Antaessaan keksinnölleen nimeä hän halusi ”substantii-vin, johon sisältyy kulttuu-rin välittymisen yksikön eli matkimi-sen yksikön idea”. (Lähde: Wikipedia)

Meemit sinällään eivät siis ole mi-kään uusi ilmiö verkossakaan. Yliopis-tojen Facebookissa toimivat akateemi-sen elämän ilmiöille naureskelevat ja irvailevat meemisivut räjähtivät kui-tenkin melkoiseksi ilmiöksi loppuvuo-desta 2012. Facebookista nähtävien tie-tojen mukaan ensimmäisenä asialla on ollut Tampereen yliopisto, jonka mee-

misivu on luotu jo helmikuussa. Mikä-li tätä päivämäärää on uskominen, on muissa Suomen yliopistoissa innostuttu asiasta paljon myöhemmin. Jyväskylän,

Turun, Oulun, Helsingin ja Aal-to-yliopiston meemisivut on

perustettu syyskuussa. Vaasan ja Lapin yliopis-

tot ja Lappeenrannan teknillinen yliopis-

to tulivat perässä lokakuussa.

Maailmalla il-miö otti tulta al-

leen helmikuussa 2012. Ensimmäisenä

yliopistoaiheisena mee-misivuna pidetään Florida In-

ternational University of Miamin sivus-toa, joka perustettiin lokakuussa 2011. Tämän jälkeen meemitsivustot levisivät muihin USA:n yliopistoihin.

Eniten tykkääjiä (2763) on Aalto Yli-opiston meemisivulla. Vaasan yliopisto-meemisivu on kerännyt 980 tykkääjää. Yksi tykätyimmistä Vaasan yliopiston meemeistä on ”Come to Vaasa they said – it will be sunny”

10 Vaasan ylioppilaslehti

Vaasa on väkilukuun suhteutettuna Suomen suurin koulu- ja opiskelijakau-punki. Kaupungin seitsemässä eri kor-keakouluyksikössä opiskelee noin 12 000 opiskelijaa, joten alueen kunnallis-elämä puhuttaa laajasti myös nuoria.

Toimintakautensa aloittaneen uuden kaupunginvaltuuston 67 jäsenen jouk-koon mahtuu opiskelijoita. Karppi, Lahti ja Mäkynen toivat tärkeitä näkökulmia esille Vylkkärin Opiskelijan Vaasa 2020 -gallupissa.

1. Nimi, ikä ja puolue2. Missä ja mitä opiskelet?3. Mihin opiskelijoille tärkeisiin asioihin haluat Vaasassa vaikuttaa? Mainitse 3. 4. Millainen on opiskelijan Vaasa 2020? Kuvaile yhdellä lauseella.

Matias Mäkynen1. Matias Mäkynen, 22, SDP2. Helsingin yliopiston Vaasan yksikkö, oikeustiede3. Tärkeitä asioita ovat mm. opiskelija-terveydenhuollon, julkisen liikenteen ja pyöräilymahdollisuuksien kehittämi-nen. Olen valtuuston lisäksi myös kau-punginhallituksen jäsen, joten pystyn vaikuttamaan opiskelijoiden äänellä moniin erilaisiin asioihin. Kaupungissa joka neljäs asukas on opiskelija, mutta heidät jätetään usein liian vähälle huo-miolle päätöksiä tehdessä.4. Opiskelijan Vaasassa 2020 kaikki pal-velut löytyvät läheltä, terveydenhoito on ilmaista ja kampukselta pääsee en-tistä nopeammin keskustaan. Musiik-ki- ja kongressitalo on rakennettu Pa-losaaren sillan kupeeseen sekä uusi jalkapallostadion ja sisäpalloiluhalli ovat kaupunkilaisten käytössä.

Daniel Lahti1. Daniel lahti, 25, KOK2. Vaasan yliopistossa, kauppatieteet (pääaineena johtaminen)3. Joukkoliikenne Vaasassa on onneton-ta, ja siihen tulisi tulla muutos. Suuri osa opiskelijoista ei omista autoa. Töi-hin esimerkiksi Runsoriin olisi päästä-vä muualtakin kuin keskustasta. Toise-na olin yllättynyt, kuinka paljon Vaasan kaupunki tarjoaa erilaisia mahdolli-suuksia vapaa-aikaan. Jokin on kuiten-kin mennyt pieleen, sillä tieto näistä ei saavuta opiskelijaa. Tapahtumamarkki-nointia on kehitettävä siihen suuntaan, että se myös tavoittaa opiskelijat. Lisäk-si kaupungin tulisi kiinnittää huomiota harjoittelupaikkojen määrään ja niistä tiedottamiseen erityisesti korkeakou-luopiskelijoille, joiden tutkintoon si-sältyy pakollinen harjoittelu. Kaikki se osaaminen, mitä korkeakoulut Vaasassa meille tuovat, saadaan parhaiten käy-tettyä siten, että nämä nuoret saadaan meille harjoitteluun ja harkitsemaan myös Vaasaa opiskelujen jälkeisenä asuinpaikkana, sillä työelämässä on jal-kaa jo saatu oven vä-liin.4. Vuonna 2020 Vaa-sa on kaupunki, jon-ka torin lokit ja pulut on peloteltu pois kiu-saamasta ihmisiä ja jonka pahamaineisel-la Palosaaren sillalla ei enää tuule, sillä sen kyl-keen on asennettu tuulelta suojaavat pleksit. ;)

Lauri Karppi1. lauri karppi, 31, PS2. Vaasan yliopisto, sähkövoimatekniik-ka3. Haluan kertoa omakohtaisesti kun-nan päätöksentekoprosessista päivä-kirjamaisesti, ihmisläheisesti, jotta kaikkien olisi helpompi pysyä muka-na siinä mitä tapahtuu, ja mitä mikäkin puolue ajaa. Pyöräilyuudistuskin on nyt ideoidenkeräysvaiheessa. Tästä päätet-tiin viime valtuuston kokouksessa, jos-sa käsiteltiin sekä RKP:n että Vihrei-den aloite samasta asiasta. Kolmantena asuminen, onko Vaasassa tilaa ja paikka asua opiskelujen aikana ja sen jälkeen? 4. Vaasassa 2020 on helppoa ja turval-lista liikkua kaikkina vuorokaudenai-koina, kaikissa kaupunginosissa.

– GALLUP OPISKELEVILLE KUNTAPOLIITIKOILLE

Teksti: Raija Koivisto

Vaasan Yliopiston opiskelijat ovat fik-suja. Eikä ihmekään, kun yliopisto-opis-kelijoista kerran on kyse. Erinomaisena todisteena tästä ovat opiskelijalähtöi-set kimppakyytifoorumit Facebookissa. Aktiivisimmat näistä – koko maan kat-tava Vaasan opiskelijoiden kyytipörs-si sekä Vaasan ja Tampereen väliä kos-keva, varsin informatiivisesti nimetty Vaasa-Tampere-Vaasa – keräävät tehok-kaasti yhteen kyytejä tarvitsevat ja tar-joavat henkilöt.

Ryhmille on ollut alusta lähtien hyvin kysyntää. Vaasa-Tampere-Vaasaan kuu-luu 90 jäsentä ja Vaasan opiskelijoiden kyytipörssi on kerännyt jo 216 jäsentä. Jälkimmäisen perustaja, julkisjohtamis-ta pääaineenaan lukeva pekka tuuri, ei pidä ryhmien suosiota yllätyksenä.

”Tutorina toimiessani huomasin fuk-sien Facebook-ryhmässä sovittavan pal-jon kimppakyydeistä ja päätinkin pe-rustaa ryhmän pelkästään niitä varten”, Tuuri kertoo. Kyytipörssin jäsenten määrä on noussut huimaa tahtia.

”Syyskuussa perustamisen jälkeen tuli nopeasti sata jäsentä, ja nyt niitä on tullut hiljalleen toinen samanlainen li-sää.”

toimivaa ja kUStannUStehokaSta matkantekoa

Ryhmien jäseneksi pääsee pyytämäl-lä jäsenyyttä Facebookissa. Ryhmissä kyydin tarvitseva löytää usein sellaista tarjoavan.

Teksti & Kuvat: Ville Rintala

UUsvanha keksintöliikUttaa opiskelijoita

”Yleensä olen aina kyydin löytänyt, kun olen kysellyt, mutta tietenkin vä-lillä tulee muutoksia ja peruutuksia”, viestintätieteilijä lotta hjerppe selvit-tää. Kyytifoorumien toiminta vaikuttaa muutenkin joustavalta ja toimivalta, ja opiskelijoiden aikataulut sopivat hyvin yhteen.

”Aina kannattaa harkita kyydin ky-symistä myös näistä ryhmistä, jos on jonnekin lähdössä.”

Myös rahallinen puoli puhuu vahvas-ti kimppakyytien puolesta. Omalla au-tolla kulkeva saa jaettua polttoainekus-

tannuksia useamman maksajan kesken, ja kyytiläinen saa suunnilleen puolel-la VR:n ja Matkahuollon hinnoista huo-mattavasti käytännöllisempää matkan-tekoa.

”Reilulla kympillä pääsee Tampe-reelle ja siihen on sisältynyt matka mel-keinpä ovelta ovelle, eivätkä hieman hankalammatkaan matkatavarat ole tuottaneet ongelmia”, Hjerppe kehuu ja jatkaa: ”Matkaseurakin on ollut muka-vaa. Missään kiusallisessa hiljaisuudes-sa ei ole tarvinnut matkustaa.” X

■ Pekka Tuuri

■ Lotta Hjerppe

11Vaasan ylioppilaslehti

”How well do you know the map of Finland?”Also foreign students got a map of Fin-land in front of them. They were asked ”Where are these cities: Vaasa, Turku, Helsinki, Tampere, Jyväskylä, Joensuu and Rovaniemi?” It seems that some of them knew the locations of the cities better than an average participant in the test for Finnish students.

subayal khan, who studies interna-tional business, found all of the cities and added also Kemi and Haaparanta to the map.

”I work in Oulu and I find it quite fun-ny that some Finns think that Oulu is lo-cated in Lapland.”

philippine Cicéron and Camille Roussel knew Vaasa, Helsinki, Tampe-re and Turku.

”It seems that we put those cities too much to the north, but we have been here only one semester. Soon we are going to Lapland.” X

Kimppakyyti-palstan toimivuutta voi-vat ajoittain hankaloittaa kyydinha-kijoiden ongelmat hahmottaa Suomen kaupunkien sijaintia. Vylkkäri teki pika-testin, jossa 20 osallistujalle annettiin Suomen kartta, johon heidän piti merki-tä valitsemansa yliopistokaupungit.

Parhaiten kartasta oikean paikkan-sa löytäneet kaupungit olivat Helsinki (20 mainintaa, 14 oikeaa paikannusta), Vaasa (18 mainintaa, 14 oikeaa paikan-nusta), Turku (18 mainintaa, 10 oikeaa paikannusta), Oulu (14 mainintaa, 13 oi-keaa paikannusta) ja Tampere (10 mai-nintaa, 7 oikeaa paikannusta).

Puolet Turun maininneista asettivat sen karttaan väärin. Kuudella henkilöl-lä oli Helsinkikin lipsahtanut väärään kohtaan, ja heistä suurin osa oli itse ko-toisin pääkaupunkiseudulta. Pääkau-punkiseutulaiset eivät pääosin tienneet, missä on Kajaani tai Ylivieska. Vastan-neista kuusi sijoitti Kajaanin oikein, ja Ylivieskan löysi 7 vastannutta. Mainit-takoon kuitenkin, että Lapualta kotoi-sin ollut testihenkilö ei saanut yhtään yliopistokaupunkia oikeaan kohtaan kartalla.

Testihenkilöiltä kysyttiin myös, tie-sivätkö he ennen opintojen aloitta-mista, missä on Vaasa. 20 henkilöstä vain yksi myönsi, ettei tiennyt. Vaasaa karttaan sijoitettaessa kuitenkin sel-visi, että kolme testihenkilöä ei edel-leenkään tiennyt, missä Vaasa sijaitsee. Mielenkiintoista on myös se, että neljä testihenkilöä mainitsi yliopistokaupun-giksi Porin. Kukaan Porin maininneis-ta ei osannut sijoittaa sitä oikeaan koh-taan. X

Monet eivät tiedä, missä Suomen kaupungit sijaitsevat.

Maantieto 10?Teksti & Kuvat: Jaana Kinnari

Aineiston keräys & Karttakuvat: Pekka Tuuri

12 Vaasan ylioppilaslehti

unnen olevani osa jotain suu-rempaa, jotain merkityksellis-tä. Tuhannet ja taas tuhannet

muut samaan aatteeseen uskovat sei-sovat vierelläni tämän suuren haasteen edessä. En näe minkään astuvan tielle-ni, sillä jalo ja oikeamielinen päämäärä siintää näkökenttäni horisontissa. Ku-vitelmissani pyörivät nuo entisaikojen sankarit ja antisankarit, josif stalin ja hercule poirot nyt etunenässä.

Viiksiä olen kyllä aikaisemmin kas-vattanut, onhan se hauskinta heti Pik-ku-Kalle-vitsien jälkeen. Nyt kuitenkin on ensimmäinen kertani, kun osallistun Movemberiin. Viime vuosina olen ajatel-lut, että on liian mainstreamia osallis-tua johonkin tämänkaltaiseen massata-pahtumaan, mutta onneksi tänä vuonna sain potkittua sisäisen hipsterini hiljai-seksi. Eikä viiksien ironisuuden muut-taminen hyväntekeväisyydeksi ole mie-lestäni ollenkaan huono idea.

Nyt jo tovin kampuksella ainakin tarkkanäköisimpien silmiin (ja eräiden kaiken keskipisteeksi pyrkivien naisih-misten itsetuntoihin) on osunut maa-ilmanlaajuinen Movember-kampanja, jossa viiksien avulla kerätään varoja miesten terveysasioiden kohentamisek-si. Ajatus marraskuisista hyväntekeväi-syysviiksistä lähti alunperin Australias-ta, ja se on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut pienen piirin hassutte-lusta merkittäväksi vaikuttajaksi. Vuo-teen 2011 mennessä The Movember Foundation oli kerännyt hyväntekeväi-syyteen jo lähemmäs 170 miljoonaa dol-laria. (Lähde: businessweek.com)

Tänä vuonna Lappeenrannan teknil-

lisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) haastoi kaikki Suomen yliopisto-opiske-lijat kasvattamaan viiksiä, ja VYY ei tie-tenkään jättänyt tilaisuutta käyttämät-tä, vaan päätti ottaa osaa kampanjaan. VYY:n hallituksen puheenjohtaja ja Mo-vember-joukkueen kapteeni toni vahe-vaara pitää joukkueensa tähänastista suoriutumista kelvollisena.

”Moni on lähtenyt mukaan, ja tilastol-lisestikin tilanne on kohtalainen. Aina-

toni vahevaara, VYY:n hallituksen pu-heenjohtaja, markkinointi

1. LTKY:n haasteen myötä lähdin mu-kaan. Ei sitä voi puheenjohtaja oikein tällaisista jutuista kieltäytyäkään. Muu-tenkin tämä on mielestäni hyvä ja haus-ka idea.2. Kyllähän sitä totuttelemista on ollut siihen, että ylähuulen päällä onkin kala-puikot. Ei sitä sitten muita komplikaati-oita ole tullut.3. Kampanjaan mukaan lähtemistä on kiitelty muiden ylioppilaskuntien puo-lesta, mutta muuten ei kyllä olla kome-aksi sanottu.4. Rumaksihan näitä viiksiä on sanottu, mutta kuukauden mottona minulla on ollut: ”Paistaa se päivä risupartaankin.”5. Viikset kasvavat kovin hitaasti, siinä-pä se suurin ongelma on.6. a) Niistä saa halutessaan persoonalli-set. b) Ruoka tarttuu niihin.7. VYY:n pääsihteeri.

pekka tuuri, julkisjohtaminen

1. Kyllähän tämä yleisen hauskan vuok-si lähinnä tehdään. Tuskin suurta hy-väntekeväisyystuottoa tulee näillä viik-sillä tehtyä.2. Aamuisin partaa ajaessa täytyy olla hyvin tarkkana, ettei tule huomaamatta ajettua viiksiä pois.3. ”Kiva, kun oot osallisena.” Muuten ol-lut aika hiljaista, muutamia baari-iltoja lukuun ottamatta.4. Kesällä tuli pidettyä partaa, ja kun sen sitten ajoin pois, niin harmitteluja siitä on tullut. Eipä oikeastaan muuta valitusta ole kuulunut.5. Ei ole oikein työhaastatteluita ollut, enkä oikein edes keksi muita syitä, joi-den takia nämä pois tarvitsisi ajaa.6. a) Silmät korostuvat viiksien ansiosta suuta paremmin. b) Satunnaiset roskat ja hammastahna jäävät viiksiin kiinni, mutta kasvojenpesulla niistäkin selvi-ää.7. Sanoisin Cuba Gooding jr. Muutenkin tummilla miehillä nuo viikset näyttävät erityisen tyylikkäiltä.

jani haapakoski, tekninen viestintä

1. Lähinnä huvin vuoksi ja urheilun kan-nalta. Maailmaa en usko tällä paranta-vani.2. Välillä viikset heiluu tuulen mukana. Ja vähemmän partapinta-alaa ajettava-na.3. Saattaa olla toki kehuiksi naamioi-tua kuittailuakin, mutta kyllä sitä kuu-lee kommentteja, että ”reteet pensselit” tms.4. Avovaimoke välillä valittaa, ja opiske-lijakorttia on joutunut näyttämään use-ammin ruokaillessa.5. Kotoa ei oikein löydy kunnollisia muo-toilutarvikkeita viiksiä varten, joten niiden muodossa pitäminen on hieman haastavaa pelkällä höylällä. Työhaastat-telut voisivat nousta esteeksi, mutta nii-tä ei onneksi tarvitse nyt miettiä.6. a) Viiksien välitön hyökkäävyys, nii-den in your face -asenne. b) Kaikenlaiset ruoanmurut, jotka jäävät viiksiin kiinni.7. Kyllä se on Magnum p.i.

kaan emme ole viimeisiä”, hän naurah-taa.

VYY:n joukkueessa on tällä hetkel-lä 18 jäsentä ja olemme valitettavasti 25 euroa jäljessä (Tilanne 19.11. klo 15) haasteen ilmoille heittänyttä LTKY:ta. Vahevaara tietää kuitenkin kertoa LTKY:n käyttämistä kyseenalaisista keinoista.

”He lahjoittivat Turun yliopiston yli-oppilaskunnan vuosijuhlalahjaksi 20

euroa TYY:n nimissä heidän omaan Mo-vember-saldoonsa. Eli periaatteessa aika tasoissa ollaan”, kapteeni oikaisee. LTKY:lla on myös omassa joukkuees-saan 57 jäsentä, kolminkertainen määrä VYY:n joukkueeseen nähden.

Vahevaara on tyytyväinen erityises-ti Vaasan yliopiston naisten Movember-panokseen.

”Yllättävän paljon naiset ovat osoit-taneet tukea kampanjalle, ja esimerkik-si viiksikaulakoruja on näkynyt paljon”, hän selvittää ja näyttää puhelimestaan kuvamateriaalia erään naisopiskelijan Movember-tyylinäytteestä. Kaikki nai-set eivät kuitenkaan ole viiksistä yhtä innostuneita, kuten ohesta voitte lukea.

Idea jokavuotisesta VYY:n Movembe-rista ei kuulosta Vahevaaran korviin pa-halta.

”Olisi hauska, jos tätä jatkettaisiin.Toimitaanhan tässä hyvän asian puoles-ta, ja tämänkaltaiset tempaukset luovat ylioppilaskuntaamme yhteishenkeä.” Kampuksella näkyy joukkueen ulkopuo-leltakin paljon viiksenkasvattajia, joten kiinnostustakin tuntuu löytyvän. X

■Movemberiin osallistui myös toimittaja.

1. Miksi päätit ryhtyä Movemberiin?

2. Miten viikset vaikuttavat jokapäiväi-seen elämääsi?

3. Onko viiksistä tullut positiivista pa-lautetta yliopistolla tai muualla?

4. Entä negatiivinen palaute?

5. Onko Movember-taipaleella tullut yllättäviä esteitä vastaan?

6. Mainitse yksi a) suosikkiasiab) inhokkiasia viiksissä.

7. Kuka on sinun viiksi-idolisi?

VYY ja Movember –

maailmaa komistamassa?Teksti & Kuvat: Ville Rintala

13Vaasan ylioppilaslehti

Teksti & Kuva: Niina Heikkinen

”viikSekÄS mieSnÄyttÄÄ pervoLta

tai vihaiSeLta”

2. Minkälaisia tUnteita pelkät viikset heRät-tävät?

elina: Viiksekäs mies on kuin jäänne amisajoilta. Jot-kut miehet tuntuvat ajattelevan viiksien olevan miehi-syytensä merkki, vaikkei niin olekaan.Marja lotta: Viikset kuuluvat pornoelokuviin. Ne te-kevät miehen härskin näköiseksi.noora: Joo. Viiksekäs mies näyttää joko pervolta tai vi-haiselta.

3. ovatko viikset siis totaalinen tURn oFF?

elina: Jos pitäisi valita viiksekkään ja ei-viiksekkään väliltä, niin valitsisin ei-viiksekkään.hanna-kaisa: Jos miehellä ei ole viiksiä, hän on huoli-tellumman näköinen. Eli ei viiksiä ollenkaan tai sitten vain pieni parta, jos haluaa tulla iskemään.Marja lotta: Viikset ovat turn off silloin, jos niistä pys-tyy haistamaan, mitä mies on tehnyt. Jos tiedätte mitä tarkoitan.kaikki: Hyi! Joo ja räkäkin voi tarttua viiksiin.

4. no Mikä niissä viiksissä nYt on niin kaUheaa?

elina: Mies näyttää liikaa isältäni, jos hänellä on viik-set.hanna-kaisa: Viikset tuntuvat epämiellyttäviltä.kaikki: Ne kutittaa.

5. onko oleMassa ketään sellaista Miestä, jol-la viikset näYttävät hYvältä?

elina: Hercule Poirot. Viikset sopii sen imagoon.Noora: Brad Pitt Kunniattomissa Paskiaisissa!Marja lotta: Joo! Ja Viggo Mortensen G.I. Janessa! Johnny Deppille viikset sopii myös.kaikki: Ja Joulupukille!

6. Mitkä ovat kaMaliMMan MUotoiset viikset?

elina: Sellaiset tursuavat, joita ei ole huoliteltu. Ne las-keutuu ylähuulienkin päälle, hyi!Marja lotta: Myös sellaiset ihan ohuet on kamalat.kaikki: Yksi sana: mursuviikset.

7. KasvattaaKo poiKaystäväsi movember-viiK-siä?

kaikki: Ei, luojan kiitos!

8. Mitä Mieltä olet MoveMBeRista?

kaikki: Tempauksen tarkoitus on tosi hyvä. Kyllä mei-dänkin poikaystävät olis saanu kasvattaa viikset tän takia. Tosin vain sillä ehdolla, että viikset olis ajettu pois heti marraskuun jälkeen.

ovember-villitys saa miehet kasvattamaan viikset. Olivatpa ne sitten millaiset tahansa, eivät viikset sytytä naisten mielenkiintoa –

päinvastoin. Neljä sähkötekniikkaa opiskelevaa naista otti kantaa kysymykseen viiksien kuumuudesta.

Ketkä:hanna-kaisa kemppainen, 22. Seurustelee.noora nurmi, 21. Seurustelee.elina salmeskari, 22. Seurustelee.Marja lotta vessari, 22. Seurustelee.

1. Mitä Mieltä olet Miesten naaMakaRvoista Yleensä?

elina: En tykkää. Sänki raapii, ja siitä tulee itsellekin ihottumaa. Jos parta on siististi ajeltu, niin se on ok. Ripsetkin saa olla valloittavan pitkät.Marja lotta: Yhdistyneet kulmakarvat saa mieles-täni erottaa, mutta muuten kulmakarvoja ei tarvitse trimmata.kaikki: Kaulakarvat on hirveitä. Niin ja nenäkarvat!

14 Vaasan ylioppilaslehti

lUoVa VAASA

■ Tammikuussa ensialbuminsa julkaiseva Vellamo soittaa tunteikasta folk-musiikkia.

15Vaasan ylioppilaslehti

Teksti: Tiia Neuvonen Kuva: Sami Koski-Vähälä

ia leinonen ja joni tiala muo-dostavat kaksin folk-yhtye Vel-lamon. Vaikka folk-musiikki ei

ole Suomessa valtavirran suosiossa, oli kansanmusiikista ammentava äänimai-sema varsin selkeä valinta kaksikolle.

”Folk-musiikki oli itselleni loogi-nen valinta, koska tunnen olevani täs-sä musiikkityylissä eniten kotonani ja parhaimmillani laulajana. Luulen, että myös Joni nauttii siitä, että hän saa ki-taristina varsin vapaasti toteuttaa it-seään. Esimerkiksi pop- ja rock-musii-kissa soittajilla on paljon selkeämmät kaavat ja rajat kuin folk-musiikissa,” Leinonen pohtii.

tarinoita, jotka koskettaVat

Leinonen näkee, että folk-musiikin vä-häinen huomio Suomessa johtuu pit-kälti iskelmän voimakkaasta suosiosta sekä 1970-luvulla vaikuttaneen poliitti-sen laululiikkeen synnyttämistä tabuis-ta kantaaottavaa musiikkia kohtaan. Hänen mukaansa monet musiikinteki-jät, jotka olisivat voineet viedä suomalaista folk-musiikkia eteenpäin, vaikuttivat laululiikkeen sisällä.

Vellamon musiikki ei kuitenkaan perus-tu voimakkaisiin yhteiskunnallisiin k a n n a n o t t o i h i n , v a a n enem m i n-kin tarinoihin, joilla kosketetaan enem-män kuulijan tunteita kuin poliittista omaa-tuntoa.

”Mielestäni otamme kantaa perinteisen luomumusiikin ja -laulujen puolesta, kun teemme tällaista musiik-kia.”

outolintuina koti-suomessa

Vuodesta 2008 toiminut yhtye on ehti-nyt keikkailla jo Atlantin toisella puolel-lakin, kun heidän, niin ikään folk-duon muodostava, tuttavapariskunta sai hou-kuteltua kaksikon Yhdysvaltoihin mais-tamaan kiertue-elämää käytännössä.

”Amerikassa emme kokeneet ole-vamme yhtä eksoottisia kuin Suomes-sa, koska Yhdysvalloissa folk-musiikilla on pitkät perinteet ja se on sikäläiselle yleisölle hyvin tuttua toisin kuin tääl-lä. Suomessa yleisö kuuntelee tarkasti, mutta on samalla hieman ihmeissään kuulemastaan,” suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi laulava Leinonen kertoo.

”Erona on myös se, että Suomessa vain tunnetuimmat artistit voivat aloit-taa keikan alkuillasta ja ihmiset tulevat silti paikalle kuuntelemaan.”

enemmän duoo kuin sooloo

Duona musisoiva pariskunta myöntää, että kaksin esiintyminen on haastavaa,

mutta samalla myös kehittävää. Kumpikaan ei voi löysäillä,

kun vastuuta kantaa est-radillakin vain kaksi

muusikkoa. ”On loogista, että

t eem me mu si i k-kia yhdessä, koska elämme muutoin-kin yhdessä. Oli-si kuitenkin hienoa,

jos voisimme joskus esiintyä kokonaisen

bändinkin kanssa.”Vellamolle koittaa pian

jännittävät ajat, kun heidän en-simmäinen pitkäsoittonsa julkaistaan tammikuussa. Levyn kappaleista vähän yli puolet tulee olemaan yhtyeen omaa tuotantoa. Myös vaasalaisuus näkyy le-vyllä, ainakin välillisesti.

”Vaasassa on tilaa olla ja tehdä omaa juttua. Täällä ilmapiiri on hyvin neut-raali. Ketään ei ylistetä, muttei myös-kään käsketä lopettamaan.” X

Vaasalainen folk-duo Vellamo kuulostaa eksoottisemmalta suomalaisen baarin lavalla kuin amerikkalaisissa konserttisaleissa.

”Otamme kantaa perinteisen musiikin ja laulujen puolesta, kun teemme tällaista

musiikkia.”

16 Vaasan ylioppilaslehti

arkus lintuselle moni työnan-taja on sanonut ei, mutta hän ei ole itse kieltäytynyt töistä.

”Olen aina ottanut tarjoukset vas-taan. Olen muun muassa tehnyt lumitöi-tä, siivonnut, tiskannut ja toiminut port-sarina. Halusin jossain vaiheessa tehdä kaikkein raskainta fyysistä työtä, mut-ta minulle sanottiin hautausmaalta, että haudankaivuukin tehdään nykyään ko-neilla.”

Jo varhaisen töihin ajautumisen vuoksi Lintusen ansioluettelossa lukee koulutuksen kohdalla peruskoulu.

”Ammattikoulu on yhä kesken. Pidin kyllä ensimmäisen vuoden opetusjak-soista. Sitten päästiin työharjoitteluun, enkä tavallaan palannut koulun penkil-le sen jälkeen.”

Lintusella ei siis ole am-mattipätevyyttä, lukuun ottamatta lyhyitä kurs-seja kuten anniskelu-passia, hygieniapassia ja järjestyksenvalvoja-korttia. Nykyään hän on kulttuurialalla siis-tissä sisätyössä, jossa useammilla on korkea-koulututkinto.

”Minua ei vain kiinnosta opiskella. Kurssit olen käynyt aino-astaan siksi, että mahdollisuuteni saa-da töitä kasvaisivat. Olen ollut kol-me vuotta näissä hommissa, ja suoritan tutkintoa töiden ohessa, jotta voin jatkaa työpaikallani. Mie-luummin keskit-

tyisin kuitenkin pelkästään töihini. Pi-dän nykyisestä työstäni todella paljon: ympäristö on miellyttävä, ihmiset kun-nioittavat toisiaan ja teen työtä, jolla on oikeasti tarkoitus. Nautin asiakaskon-takteista ja projekteista.”

Työelämään astumisen kynnys saisi olla Lintusen mukaan matalampi.

”Totta kai pidän tärkeänä sitä, että esimerkiksi polvikirurgilla on alan kou-lutus. Mutta ihan perushommiinkin pi-tää olla jokin kurssi ja todistus. Mie-lestäni koulutuksen korostaminen vie usein työt niiltä, jotka olisivat oikeasti motivoituneita ja tuntevat kutsumusta alalle. Lisäksi liikakouluttautumisessa on se riski, että joku kymmenen vuot-ta kulttuurintuottajaksi itsensä lukenut

jää silti ilman töitä, kun ahkera ja in-nostunut, paljon töitä paiski-

nut sivari tulee ja vie hänen paikkansa.”

Lintusen mukaan ke-nenkään ei pitäisi kuvi-tella, että on olemassa työelämä, johon hypä-tään suoraan opintojen

jälkeen. Hänestä töitä tu-lisi tehdä jo opintojen ohes-

sa.

”Jotkut tuttavistani naureskelivat niille, jotka olivat opiskeluaikanaan Hesburgerissa töissä. Nykyisin nämä Hesen duunarit ovat henkilöstöpäälli-köitä. Monet naureskelijat puolestaan ovat ikiopiskelijoita, jotka eivät ole päässeet niin sanottuihin oikeisiin töi-hin.”

Lintusen mielestä työllä on nykyään negatiivinen kaiku, ja nuorten asentees-sa töitä kohtaan olisi parantamisen va-raa.

”On ristiriitaista, että ihmiset halu-avat nykyään downshiftata ja löysätä, kun samalla kaikki ovat velkaisempia kuin koskaan.”

Lintunen kokee, että monien pitäisi madaltaa omia standardeja ja toiveita.

”Opiskelupaikkaa valitessa kannat-taisi kysyä, milloin on viimeksi tar-vinnut kyseisen ammatin harjoittajaa. Tarvitsemme suhteellisen usein esimer-kiksi hammaslääkäriä, lääkäriä ja kau-pan myyjää, mutta milloin viimeksi olen tarvinnut vaikkapa sosiologia?”

Niin sanotut ”paskaduunitkin” ovat Lintusen kokemuksen mukaan ansiolu-ettelossa tärkeitä, sillä niistä työnanta-ja näkee, että hakija osaa tulla ajallaan töihin, eikä valita, jos joutuu jotain teke-

mään.

”Jos lääkärit ja lakimiehet suljetaan pois, näkisin, että monissa tilanteissa tyyppi, joka on ollut Kotipizzassa viisi vuotta, hakkaa helposti maisterin, jol-la ei ole työkokemusta. Jos pitäisi vali-ta asiakaspalvelusta gradunsa kirjoit-taneen ja puhelinmyyntiä useita vuosia tehneen välillä, valitsisin totta kai sen puhelinmyyjän, joka tietää käytännös-sä asiakaspalvelun hyvät ja huonot puo-let.”

Jos alalle on kutsumusta, on siellä Lintusen mukaan ennemmin tai myö-hemmin. Monet ajautuvat mielekkäi-siinkin työtehtäviin ilman koulutusta.

”Motivaatio on tärkeää kaikessa, mitä tekee. Opiskelija saattaa lukea 20 kirjaa, koska on pakko, eikä lopul-ta muista niistä paljoakaan. Jos duuna-ri lukee yhden kirjan ja on siitä ihan lie-keissä, on se minusta merkittävämpää. Jos joku asia ei kiinnosta, en itse aina-kaan tuhlaisi siihen aikaa.”

Lintunen painottaa myös, että älyk-kyys ja koulutus eivät kulje yksissä.

”Tämä on ehkä ikävää kaikkia opis-kelleita ystäviäni kohtaan, mutta viisi tuttavapiirini älykkäintä ihmistä eivät ole korkeakoulutettuja.”

Lintunen kehottaa hankkimaan kas-vattavia kokemuksia, negatiivisiakin.

”Suosittelen järjestötoimintaa, jos-sa oppii kokoustaitoja. Järjestöhommis-sa usein joutuu tekemään yksin monen ihmisen työn, mutta se on kasvattavaa. Älkääkä naurako, jos joku on Subways-sa töissä.”

”Paskaduunit ovat ansioluettelossa

tärkeitä.”

Teksti & Kuva: Jaana Kinnari

tyÖ & OPISKELU

17Vaasan ylioppilaslehti

aasalaisten korkeakouluopiskelijoiden rekrytoin-timessut järjestetään jälleen tiistaina 22.1.2013 Palosaaren kampuksella Fabriikissa. Länsiranni-

kon suurin poikkitieteellinen akateemisten opiskeli-joiden rekrytointitapahtuma tavoittaa alueen 12 000 korkeakouluopiskelijaa ja tarjoaa yrityksille ja yhtei-söille mahdollisuuden löytää osaajia seitsemästä eri korkeakouluyksiköstä.

SUUnta eLÄmÄÄn

Tulevien messujen teema pureutuu opiskelijan hyvin-vointiin. Evästyksiä aiheeseen tarjosi kahvikupposen äärellä mediayritys MTV:n energinen toimittaja Mika tommola.

”Elämässä tärkeintä on oman suunnan löytäminen. Täytyy kuunnella omaa intuitiotaan ja tehdä sitä, mikä tuntuu hyvälle. Jokainen nuori löytää paikkansa, kun säilyttää perusmyönteisyyden ja uskoo omiin mahdol-lisuuksiinsa.”

Tommola kannustaa nuoria korkeakouluopintoihin.”Jos on hirveä polte autopeltisepäksi, ei muuta kun

sitä kohti. Korkeakouluopinnot antavat elämään kui-tenkin laajemman skaalan. Pääasia on, että notkumaan ei jää.”

Viestinnän opiskelijoita toimittaja kehottaa löytä-mään oman äänensä. Hakijoita alalle on ylitarjontaan asti, joten kovaa näyttöä on oltava ja itseensä uskotta-va hullun lailla.

”Oletko kirjoittaja, ääni- vai televisioihminen? Paik-ka löytyy kyllä, kun tietää missä on hyvä olla.”

Suomen taitaminen on ensiarvoista etenkin konser-vatiivisella tv-alalla. Kielen opetteleminen on tärkeää myös kansainvälisille opiskelijoille, joiden työllistymi-sessä on haasteita ympäri maan.

hUUmoria UrapoLULLa

Tommola itse tekee työtään täydellä sydämellä. Työ kuljettaa mitä erikoisempiin paikkoihin ja uusien ih-misten pariin. Kevennystoimittajana yhteiskunnalli-sestikin tärkeitä asioita voi kertoa huumorin kautta, jolloin ne jäävät paremmin mieliin.

Oman urapolkunsa Tommola aloitti vuonna -84, kun Maikkarilta lohkesi kesätoimittajan paikka.

”Ja sille tielle jäin, koulut jäivät kesken. Lopputut-kinto on kuitenkin elintärkeä. Nykymaailmassa on vaarallistakin, jos opinnot jäävät kesken. Hyvin mini-maalinen osa meistä ei tutkintoa tarvitse, harva pys-tyy kompensoimaan sen puuttumisen muulla osaami-sella ja visioillaan.”

Ruotsinkielen taitajana työpaikka oli aikoinaan haussa myös Vasabladetista. Helsinkiin verraten Vaa-san kokoisessa kaupungissa elämää olisi ollut helppo järjestää, välimatkat ovat lyhyet.

”Kyllä mua pelotti, ruotsinkielinen Vaasa. Onneksi jäin kuitenkin turvaan pääkaupunkiseudulle”, toimit-taja nauraa.

”Arvostan silti pohjalaisia ja pohjalaista sinnikkyyt-tä. Kun ruvetaan hommiin, niin sitten kanssa tehdään ja loppuun asti pidetään kiinni.”

Kaikesta työstä on hyötyä. Näin uskoo oman alansa pitkänlinjan ammattilainen, joka silloin tällöin lentää Finnairilla stuerttina.

”Työ antaa aivan erilaista perspektiiviä toimittajan hommiin. Matkustajien palveleminen ja pitäminen hy-vällä tuulella täpötäydessä koneessa kasvattaa.”

”Ja tietysti bonuksena pääsee halvalla näkemään maailmaa”, Tommola keventää.

tyÖeLÄmÄn epÄvarmUUS

Työelämä on muuttunut paljon viime vuosikymmeni-nä. Ainoa pysyvä asia, joka media-alallakin tuntuu vai-kuttavan, on epävarmuus.

”Aloittaessani uran, työntekijöitä vakinaistettiin muutaman työvuoden jälkeen ja mukana roikuttiin eläkeikään asti. Toista on nyt. Nykyajan nuoret eivät kuitenkaan pelkää pätkätöitä, tehdään puoli vuotta sitä ja puoli vuotta tätä.”

Uutisvirta huutaa päivittäin irtisanomisista ja lo-mautuksista. Syksyn yt-neuvotteluilta ei välttynyt myöskään MTV, jossa tulevaisuuden kilpailukyky py-rittiin varmistamaan markkinatilanteen voimakkaas-sa murroksessa.

”Yt-neuvottelujen aikana työyhteisö lamaantuu. So-lidaarisuus työkavereita kohtaan vähenee ja ilmapiiri muuttuu pelokkaaksi. Silloin ei kukaan tee hyvin töitä.”

Teksti & Kuva: Raija Koivisto

”Maailma muuttuu ja me sen mukana. Tuntuu sil-ti, että ainoa mittari on nykyään raha. Surkeaa. Mutta elämä jatkuu. Itselläni on asenne, etten murehdi asioi-ta, joihin en voi vaikuttaa.”

Työ määrittää ihmisen elämässä suuren osan. Jos se on monipuolista, luovaa ja innostavaa, on aamulla mu-kava herätä töihin.

”Itselleni työ on elämäntapa. Jos kipinä työnteos-ta puuttuisi, siihen leipääntyy hyvin helposti. Tällöin on syytä pitää välivuosi ja miettiä mitä elämältään ha-luaa. Elämässä on tiedettävä, milloin on aika siirtyä eteenpäin ja tehdä sitä, mikä kolahtaa.” X

■Mediayritys MTV:n toimitta-ja Mika Tommola tarjosi Helsingissä Kalevankadun SIS. Delissä hyvää ener-giaa koko päiväksi. Elämässä on asi-oita ja arvoja, joihin uskoa – silmätkin kiinni.

18 Vaasan ylioppilaslehti

i ole olemassa ilmaista rahaa, mut-ta mielenkiintoista tienestiä on ol-lut tarjolla pitkin vaihdantatalou-

den historian.Nykypäivänä moni urheilusta kiin-

nostunut ihminen laittaa mielellään pie-nen siivun seuraamaansa otteluun ja pääsee tätä kautta mukaan itse pelita-pahtumaan.

Viimeisten sekuntien ylivoimapyöri-tys tai alkupelin ulosajo muuttuu nope-asti hikoiluksi kotisohvalla, kun pelissä on edes pieni panos.

On kuitenkin olemassa myös ihmisiä, jotka hankkivat elantoaan seuraamal-la yömyöhään pätkiviä striimauksia tai lyömällä vetoa oikeastaan mistä vain.

Pääasia kaikessa on kuitenkin tunne. Välillä se saattaa ottaa sisuskalut suun kautta ulos, mutta aika ajoin se laittaa tanssimaan Macarenaa kotisohvalla. Mitään välimaastoa siinä ei kuitenkaan ole, vaan ihokarvat ovat jatkuvasti pys-tyssä.

”Ihminen kaipaa fiiliksiä, joiden kaut-ta pääsee pois arjesta”, sanoo vedonlyö-jänäkin tunnetuksi tullut mediapersoo-na aleksi valavuori.

arkipÄivÄn panoS

Kuvitelkaa hypoteesi, jossa joko syöt varpaankynsiä seuraavan viikon tai sit-ten vaihtoehtona on nauttia joka päivä Strampenin lounas kaikilla herkuilla. Jokotai-tilanne, jonka olette itsellenne aiheuttaneet.

Se tunne on laitettu aluilleen vaikka-pa aamulla pistämällä iso veto sisään, ja tilanne raukeaa vasta illalla pelin pää-tyttyä. Koko päivä tuskaista odottamis-ta. Aina välillä käydään sikiöasennossa ihan vain varmuuden vuoksi ja sitten tulee niitä tilanteista, kun hoetaan pei-lin edessä ”win, win, win”.

Tällöin olette hyvin irrationaalisessa tilanteessa, jossa ei oikeastaan ole mi-tään järkeä. Mutta samalla voitte toivot-taa itsenne tervetuloa esko seppäsen elämään.

”Lyön kaikesta vetoa. Sillä ei ole mitään väliä, että mikä se aihepiiri on”, Seppänen taustoittaa.

”Vuonna 2000 laitoin viiden markan tulosvedon sisälle, ja sen voitosta se ajatus sitten lähti.”

Mies on menestynyt pait-si vedonlyönnissä, myös toi-mittajan työssään. Urheilu-lehden uutispäällikkö kertoo

voittojen olevan lisää palkan päälle, mutta laskee silti voitta-

neensa ”joitain kymmeniätu-hansia” vedonlyönnistä ta-

saisella väliajalla.”En katso sitä absoluut-

tista alkukassaa, vaan se menee sykleittäin. On esi-merkiksi olympialaisten ajanjakso tai jalkapallon EM-kisojen ajanjakso.”

”Talo” ei voita lähes-kään aina, vaan nykypäi-vän suurien nettinume-roiden aikakaudella myös

yksittäiset pystyvät voitta-maan talon.

”Kyllähän niitä vedon-lyöntifirmoja on aina välil-

lä mennyt ’poikki’, kun isot pelaajat

alkavat lyödä hy vään ker-toimeen tar-peeksi isoa panosta mu-kaan.”

korUton totUUS

Perinteisesti vedonlyöjät on mielletty huijareiksi, jotka istuvat hämyisis-

sä salongeissaan ja painuvat joko vankilaan tai läheiseen miljonää-rikerhoon nauttimaan sampan-jaa.

Tämä ei kuitenkaan ole totuus, vaan nykyään vedot tapahtuvat kotikoneelta käsin energiajuomia juoden.

”Minulla on kaikki mahdolli-set kanavat telkkarissa, ja sitten

joskus käytän striimejä. Siinä menee aina välillä yömyöhäänkin, kun pelejä seuraan”, Valavuori kommentoi työka-lujaan.

Vedonlyönti on työtä siinä missä muutkin, ja vain hyvin työnsä tekevät tekevät ammatissaan kunnollista tiliä.

”Kyllä ammattitaitoni pysyy tällä hetkellä kokonaisvaltaisesti urheilussa, koska vedonlyönti pakottaa minut etsi-mään tietoa ja päivittämään osaamista-ni pelaajista.”

”Tietenkin minulla on myös pelikas-sa, jota seuraan. Mutta en minä mitään ultimaalista statistiikkaa ylläpidä. Siitä häviää sitten se fiilis, jonka vuoksi olen mukana.”

Aina menestyneen vedonlyöjän kas-saseuraaminen ei seuraa tavallisen työntekijän arkea, vaan irroittelu on isojen voittojen mukaista.

”Kerran olimme Lontoossa, kun ystä-väni päätti aloittaa niin sanotun tilihi-pan. Hän löi pelitililtäni tietyn summan yhteen täysin tyhmään vetoon. Kostin ja löin hänen pelikassastaan kerrosta-loyksiön verran rahaa samaan otte-luun.”

”Hävisimme tietenkin, mutta siitä sai hyvät naurut”, Seppänen muistelee.

Liian suuret panokset saatta-vat kuitenkin joskus kostautua. Valavuori on kokenut vedon-lyöntimaailman nurjan puolen, jossa tekijän viittaa kantoi hä-nen ystävänsä.

”Suuri opetus itselleni oli se, kun otin aikoinani Ilari Saha-mieheltä todella suuresti turpaani

pokerin heads upista. Se oli Ilarille pie-ni summa, mutta itselleni suuri. Kysees-sä on kuitenkin Ilarin ammatti, niin hei-koilla jäillä liikuttiin.”

LiSÄtieneStejÄ opiSkeLijaLLe

Klassinen sääntö vedonlyönnissä on, että ei saa hävitä enempää kuin on va-raa. Touhusta häviää mielekkyys, kun on mahdollisuus joutua esimerkiksi ve-lalliseksi pitkäksi aikaa.

Opiskelijoilla ei perinteisesti ole va-raa oikein mihinkään ylimääräiseen, mutta Valavuoren mukaan myös heillä on mahdollisuus kasvattaa kokonais-pottiaan vedonlyönnin avulla.

”Opiskelijana rakentaisin ehkä kes-kinäisiä kimppoja tai kisoja. Siihen mi-nimipanoksella laput mukaan ja sitten sitä kautta kasvatettaisiin kokonais-määrää. Silloin kun kisaat kavereita vastaan, niin siihen paneutuu paljon pa-remmin.”

”Minä kyllä vedin opiskeluaikana opintolainojakin vetoihin”, Tampereen yliopistolla yhden vuoden lukenut Sep-pänen muistelee. X

Teksti: Emil Elo

19Vaasan ylioppilaslehti

he most sharp-eyed of you may have already spotted the Movem-ber campaign on campus, a mous-

tache-growing charity event raising funds and awareness for men’s health issues every November. The originally Australian idea has in the last decade turned from a small silly thing into a notable charity event. By 2011 The Mo-vember Foundation had already raised nearly 170 million dollars.

This year the Students’ Union of Lap-peenranta University of Technology challenged all university students in Finland to grow a moustache and nat-urally VYY did not want to miss out on this opportunity to participate for a good cause. toni vahevaara, the chair-man of the VYY board and the captain of VYY’s Movember team considers their efforts good. “Many have joined us and statistically the numbers look ok. At least we’re not last.” he laughs. X

Movember inspires men to grow a moustache. However they grow out to be they do not turn the ladies on – quite the opposite actually. Four ladies stud-ying electrical engineering has their opinions to say about moustache.

Who:hanna-kaisa kemppainen, 22. In a re-lationship.noora nurmi, 21. In a relationship.elina salmeskari, 22. In a relationship.Marja lotta vessari, 22. In a relation-ship.

1. YoUR opinions on Male FaCial haiR in GeneRal?

elina: I don’t like it. I get a rash from the stubble. I can live with a nicely trimmed beard and long eyelashes are a big plus.Marja lotta: A uni-brow must definite-ly go, other than that there’s no need for men to pluck their eyebrows.All: Neck and nasal hair is horrible.

2. What aBoUt jUst a MoUstaChe?

elina: A man with a moustache seems to be caught in his early twenties. They seem to think it has something to do with their manhood when it really doesn’t.Marja lotta: I pair moustache up with

porn. They make men look like pervs.noora: Yeah! A man with a moustache is either a pervert or just really angry.

3. What is ReallY so hoRRiBle aBoUt a MoUstaChe?

elina: A guy with a moustache looks too much like my dad.hanna-kaisa: It doesn’t feel good.all: …and it itches.

4. is theRe anY Man Who Can pUll oFF a MoUstaChe?

elina: Hercule Poirot. It fits his image.noora: Brad Pitt on Inglorious Basterds.Marja lotta: Yeah, but also Viggo Mortensen on G.I. Jane, and John-ny Depp of course.all: Santa!

5. What aRe the Ul-tiMate MoUstaChe no-no’s?

elina: Letting it over-grow, leaving it un-trimmed and letting it get so long it’s almost in his mouth.

pekka tuuri, Management and organi-zations

1. I do this for the sheer fun of it as I doubt I’ll make a good profit with this moustache.2. One has to be careful not to acciden-tally shave off the moustache with the rest of the facial hair.3. Nothing more than “Great to see you participating!” and some party-night comments.4. I had a beard over the summer and gor some negative feedback once I shaved it off but other than that nothing much.5. The only obstacle I could think of would be job interviews but I haven’t had any.6. A) They make your eyes come out bet-ter. B) They tend to gather toothpaste and food on them.7. Coba Gooding Jr. Moustache and black men go especially well together.

1. Why did you decide to start Movember-ing?2. Does the moustache affect your everyday life?3. Have you gotten any positive feedback?4. What about negative?5. Any obstacles on your Movember-journey?6. A) Your moustache likes? B) Dislikes?7. Who’s your moustache idol?

jani haapakoski, technical communi-cation

1. I’m not sure this will make the world a better place to live in so I’m doing this for the fun of it.2. Naturally, I have less of an area to cov-er when shaving and I can feel the wind in my moustache.3. Comments such as “Nice ‘stache!” though they could also be negative com-ments in disguise.4. I’m living with my girlfriend and she’s not too keen on them. Plus, I’ve had to show my student ID quite a few times when having lunch at the uni.5. I really don’t have the proper equip-ment to keep the moustache looking good, so that’s a problem. Also, a job in-terview might prove to be an obstacle. Luckily, I don’t need to worry about that.6. A) The attitude that goes with the moustache. B) The food getting caught in it.7. Magnum P.I. definitely.

toni vahevaara, VYY chairman, mar-keting

1. As chairman it’s not really possible to back out if a challenge like this comes knocking at your door. I think it’s a good idea.2. It’s taken some getting used to not having a bold upper lip.3. I’ve gotten some positive feedback from other students’ unions but other than that there haven’t been too many positive comments.4. It’s been called ugly but I chose to live this month thinking that beauty is in the eyes of the beholder.5. The biggest obstacle is the slow growth.6. A) One could easily turn them into something more personal and unique. B) The food.7. The VYY chairman.

Original text & Photo: Niina HeikkinenTranslated by: Tiina-Maria Keränen

Marja lotta: Also trimming it too short.all: The walrus-moustache is also no-no.

6. YoUR opinions on MoveMBeR?

all: It’s for a good cause. We would have allowed our boyfriends to grow a mous-tache for this. However, on one condi-tion: As soon as November is over the moustache goes.

in ENGLISH

Original text & Photos:Ville Rintala

Translated by:Tiina-Maria Keränen

VYY andMovember –

making the worlda more handsome

plac e?

“a man With a moUStaChe iS

either a pervert or jUSt reaLLy

anGry.”

20 Vaasan ylioppilaslehti

Otsikko ei viittaa millään tavalla mar-raskuussa tapahtuvaan ylenpalttiseen rillailuun, vaan yleiseen olotilaan. Mar-raskuu saa miehen, tai miksei naisen-kin, tuntemaan olonsa ruosteisessa me-tallitikussa killuvaksi vartaaksi. Tikku työntyy suusta syksyn pimetessä ja toi-sen pään ulostulon voivat nokkelimmat

jo arvatakin. Siinä sitten mar-raskuun aikana yksi jos toi-nenkin ahne syömäri kokei-

lee, josko liha olisi jo valmista, heilutellen sekä käännellen var-

rasta (sinua) ja tikku sisälläsi on jatku-vassa liikkeessä.

En yleensä välitä niinkään lumes-ta, mutta marraskuu saa kaipaamaan ainakin sen valaisevaa funktiota, sillä kun herää, on pimeää. Kun tulee kotiin koululta, on pimeää. Kun kylpyhuonees-ta palaa lamppu, ja motivaatio ei kestä uuden hakemista ja suihkussa pitäisi käydä, on pimeää. Myös lämpötilat ovat marraskuun ehdottomia vahvuuksia. Koskaan ei ole sopiva. Kun päätät vali-ta sen hieman kesäisemmän takin, Vaa-san sulotuuli kietoo sinut hellään sylei-lyynsä ja kun taas päätät pelata varman päälle talvitakin kanssa, kadut päätös-täsi heti sisätiloihin astuttuasi.

Opiskelun osaltakin marraskuu on se surkein kuukausi. Syyslukukauden opintopistesarakkeessa komeilee nolla, vaikka opiskeltu on jo sen kolme kuu-kautta. Pisteet rapsahtelevat tilille kyllä

myöhemmin, tosin tämä fakta ei kovin paljon lämmitä siinä kohtaa, kun pilkit aamuluennolla takarivissä ja koulupäi-vää on enää seitsemisen tuntia jäljellä.

Eräs tunnettu suomalainen laulu muuten kertoo monta olennaista asi-aa tästä kuukausien varaste-tusta pyörästä. Lempikoh-tani tuosta kappaleesta on kellarin kopin kans-sa ristinollan pelaa-minen. Surullista asi-assa vain on, että en voi tehdä edes sitä, sillä vuokrasopimuk-seen ei koppia kuulu.

Yksi valonpilkahdus marraskuussa tosin on. Saa kasvattaa viiksiä. Il-man seksuaalirikolliseksi luo-kittelua siis. Sekin tosin menettää hohtonsa, kun ulkona kulkiessa kosteus tiivistyy pensseleihin ja aamiaismuroja saa seuloa kamman kanssa irti kalapui-koista. Mielialaa laskee myös tiettyjen ihmisten tilitykset siitä, kuinka viiksiä on kaikkialla ja ne ovat rumat ja kasva-

eniten ärsytti tänääntanaanarsytti.blogspot.fi

tatko sinäkin viiksiä ja miksi olet noin ruma ja miksi en yhtäkkiä saakaan tar-peeksi huomiota.

Onneksi tässä kaikessa surkeudessa minua auttavat jaksamaan ne kuului-

sat pienet asiat elämässä. Joka ker-ta, kun näen näyttävän jou-

luvalosommitelman, en pysty olemaan mietti-

mättä sen jonkun ihmi-sen mielialoja, kun hän on selvittänyt mon-ta kymmentä metriä sähköjohtoja ja asen-tanut valoja hanka-lassa asennossa. Myös

kaikki ne viimassa ir-vistelevät naamat, jotka

kävelevät vastaan Palosaa-ren sillalla, saavat minut usko-

maan, että kun muutkin, niin enkö-hän minäkin selviä kunnialla tästäkin varraskuusta.

Ville Rintala

x Vaasassa on liian vähän leveäsel-käisiä bodarimuijia! Ja miks vitussa Oscarissa ei myydä heraa!??

olympian natu

x Pleikan ohjaimesta R1 paskana taas!!! Ja uudessa NBA:ssa vituttaa ku oma äijä ei donkkaa vaikka arvot on 90!! Ja missä vitussa viipyy uus Codi?? Hä?!?

rikkeri1

x Ärsyttää lukkoon menevät atk-tunnukset ja kämppääminen Trito-niassa. Print-nappulan jälkeen pitää odottaa 10 minuuttia, että alkaa ta-pahtua. Not responding!

Byrokraatit

x Cafe Oscarissa ja Mathildassa on surkea asiakaspalvelu. Miksi kuuma vesi maksaa Oscarissa 80 senttiä eli saman verran kuin tee?

Whiners

x Miksi Tritonian lukusalt menee jo kahdelta kiinni?

ahkera graduntekijä

x Ärsyttää aamulla heräämisen vai-keus. Lumen puute. Pimeys. Tuuli.

aamupahoinVoija

x Junalla matkustaminen Vaasas-ta on tosi ärsyttävää. Ärsyttää myös ajattelemattomat ihmiset, jotka ei ota toisia huomioon.

haha

x Cottonilla oli raakaa lasagnea. Kaiken lisäksi siinä oli sieniä! Ruoan laatu on huonontunut viime vuodes-ta.

nälkäinen

x Kursseilla jauhetaan liikaa samoja vanhoja jo tuttuja asioita. Lisää valin-nanvapautta yliopistoon!

ikiVali

x Niitä parkkipaikkoja ei ole vielä-kään tullut lisää.

timo t.a.

x Ärsyttää ihmisten maleksiminen ruokalassa. Ei jäädä siihen kauhan-varteen haaveilemaan.

jallu

x Arpominen.pedro

x Sää.pekka

x Salaattibuffetin proteiiniannokset ovat pieniä! Kastikkeestakin saa ka-lastella lihoja.

namimunkki

x Ärsyttää, kun vaihtarit tulee kat-somaan vain jotain leffoja tai fudista Tritoniaan. Tai pelaamaan tetristä.

murtunut mies Avaudu! Vaasan ylioppilaslehdelle saa valittaa mistä tahansa ja milloin tahansa. Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla nu-meroon 044 324 8969 tai sähköpostilla osoitteeseen paatoimittaja@vaasanyli-oppilaslehti.fi.

aVaUtUMista

21Vaasan ylioppilaslehti

Suvi Pärnänen

22 Vaasan ylioppilaslehti

Kuva: OtavaKu

va: J

ouko

Järv

inen

aRViot

mauri kunnas: piitlesOtava

kaikkien aikojen hauskin Beatles-kirja

Koko kansan rakastama Mauri kun-nas on toteuttanut nyt pitkäaikaisen haaveensa ja laatinut sarjakuvateoksen omasta idolistaan Beatlesistä. Teos on todella hauska ja tarjoaa historiallisen kuvauksen Beatles-yhteen alkuajoilta. Melko suurella varmuudella voi sanoa, että näin hauskaa Beatles-teosta ei ole aikaisemmin tehty.

Kirjassa ”Piitles, tarina erään rockbändin alkutaipaleesta” Kun-nas käy läpi Beatlesin alkuvaiheet aina soittajien lapsuudesta läpi-murron kynnykselle asti pääpai-non ollessa yhtyeen syntyajoissa. Kirja seuraa tarkasti historiallisia faktoja, joten teos tarjoaa haus-kuuden lisäksi tietoa legendaari-sesta yhtyeestä ja sen soittajien nuoruusvuosista.

Sarjakuvan parasta antia on Kunnaksen upea ja hauska piirus-tustyyli yhdistettynä legendaa-riseen tarinaan maailman suosi-tuimmasta pop-yhtyeestä. Lasten kirjojensa tapaan taiteilija on piir-tänyt kaikki kuvat huolella ja täy-teen yksityiskohtia, joissa riittää katseltavaa ja ihasteltavaa pitem-mäksikin aikaa.

Myös tarina kulkee vetävästi eteen-päin ja käy läpi mielenkiintoisia yksi-tyiskohtia ja tapahtumia Beatlesin al-kuajoilta, kuten villit keikkamatkat Hampuriin, joilla nuoret miehenalut pääsivät nauttimaan pienimuotoisesta suosiosta ja villeistä naisista. Osansa ta-rinassa saavat myös epäonniset soitta-jat, jotka tippuivat bändistä juuri ennen lopullista läpimurtoa.

Kirjan ainoana miinuksena voisi mai-nita sen, että teos olisi voinut olla pitem-pi, niin hyvä se on. Myös Paul McCart-neylle piirrettyt pusuhuulet ja pitkät silmäripset hieman häiritsevät.

Hannu Toivonen

m. a. numminen: tunnelmassa – m. a. nummisen uusrahVaan-omaisen jatsiorkesterin parhaatLove Records

kissa vieköön, mitä hipsterinauku-mista

Jos levyhyllyssä on oltava vähintään yksi M. a. nummisen levy, sen kan-nattaa olla tämä. Tunnelmassa – M. A. Nummisen Uusrahvaanomaisen Jatsi-orkesterin parhaat on silkkaa auringon-paistetta alusta loppuun. Taiteilija Num-minen on itse valinnut kokoelmalevyyn 21 rallia ja iskelmää, jotka on levytetty 1970–1980-luvuilla. Mukana on myös kaksi aiemmin julkai-sematonta kappaletta, joista toisessa kuul-laan Nummisen her-voton rumpusoolo.

M au r i A n t e r o n omituinen laulutyy-li ei iske kaikkiin, ja voi myös kysyä, mihin tarvitaan jälleen uut-ta kokoelmalevyä. Pe-rusteena on ilmeisesti vanhojen äänitteiden kehno saatavuus. Ja onhan kulunut 40 vuotta siitä, kun Num-minen lauloi nähneen-sä Helga-neidin kyl-

vyssä ja viimeistään teki läpimurtonsa kaiken kansan tietoisuuteen.

Uusrahvaanomainen jatsi on nauku-ja Nummisen vakavasta jazzista muok-kaama humoristinen muoto. Tyylin huu-mori ei kuitenkaan välttämättä avaudu kaikille, koska osa ”vitseistä” perustuu kappaleiden sovituksiin, M. A.:n kirjoit-tamiin suomenkielisiin sanoituksiin tai sanojen omalaatuiseen rytmitykseen. Toisaalta levyn kappaleiden, kuten Kis-sa vieköön ja Sun kanssas tahdon sun-nuntaina ongelle, hyväntuulisuus on niin ylitsepursuavaa, ettei siitä nautti-akseen tarvitse ymmärtää muusikko-läppää.

Numminen näkyy aina olleen hipste-rimäisen kiinnostunut kaikesta margi-naalisesta ja ajan hengestä poikkeavas-ta, joten voidaan pitää erikoisena, että

hän on onnistunut saa-vuttamaan moisen kult-tisuosion. Jokin hänen persoonallisessa tyylis-sään on vastustamaton-ta. Ainakin biisit jäävät soimaan päähän, ja pian huomaa jatkuvasti vihel-televänsä haitarisooloja.

Heli Hämäläinen

Yhtä joulua

Brittiläisen alan ayckbournin kirjoit-tamassa, kari paukkusen Vaasan kau-punginteatterille ohjaamassa joulunäy-telmässä Yhtä juhlaa Neville ja hänen vaimonsa Belinda ovat kutsuneet ystä-viä ja sukulaisia joulunviettoon. Phyl-lis, Nevillen sisar, on joulun katastrofi-kokki. Nevillen entinen työkaveri Eddie ja hänen raskaana oleva vaimonsa Pat-tie tuovat näytelmään oman lisämaus-teensa parisuhdeongelmillaan. Perheen musta lammas, miesten suhteen epäon-nistunut Belindan sisar Rachel aiheut-taa jännitystä tuomalla mukanaan kir-jailija Cliven. Nevillen setä Harvey on

porukan vanhin johtohahmo, joka sa-noo tarvittaessa viimeisen sanan.

Katastrofin ainekset ovat jo varhain ilmassa. Keittiössä Phyllis ja Bernard aiheuttavat sekasortoa, kirjailija Clive meinaa olla saapumatta paikalle, ja vii-naa ei ole. Joulunviettoa värittävät per-hesalaisuudet, kommellukset ja riitapu-karit.

Lavastuksen ja valaistuksen pienie-leinen tunnelmallisuus saa aikaan jou-luntunteen.

Katsoja saattaa häkeltyä tapahtumi-en ja roolihahmojen paljoudesta: lähes kaikilla henkilöillä on merkittävä rooli, ja englanninkieliset nimet eivät meinaa jäädä mieleen. Lavalla tapahtuu ehkä liikaakin, eikä aina tiedä, minne silmän-sä laittaisi.

Belinda ja Rachel ovat typeriä höpöt-täjiä, joiden kohellukselle ei ainakaan tämä katsoja jaksanut nauraa. Sen si-jaan Harvey on loistava. Hänen tiukka-sanaiset huomautuksensa ja omalaatui-nen huumori naurattavat yleisöä ikään katsomatta. Tosin näytelmän lopussa oleva ampumiskohtaus saa pohtimaan, onko aseilla vitsailu enää sopivaa?

Kokonaisuutena Yhtä juhlaa on viihdyttävä esitys. Jouluiseen se-kasortoon on helppo samaistua. Mikäs sen paremmin saa joulutuu-

lelle kuin kunnon perheriita!

Aino Pekkarinen

Vaasan kaupunGinteatteri: yhtä juhlaa

arkane studios: dishonoredBethesda

Jatko-osien ja realistisenruskeiden räis-kintöjen tulvassa Dishonored on piris-tävä poikkeus. Steampunk-salamurha-peli persoonallisella ilmeellä ja erilaisilla taikakyvyillä maustettuna herätti huo-miota jo kauan ennen ilmestymistään, eikä valmis tuotos petä odotusta.

Pelaaja on Corvo, salamurhatun Dun-wallin keisarinnan henkivartija, joka pakenee vankilasta ja alkaa etsiä kei-sarinnan murhaajia ja heidän kaappaa-maansa prinsessaa. Matkallaan hän kohtaa Ulkopuolisen, myyttisen hah-mon kaupunkilaisten legendoissa, joka antaa hänelle lahjaksi joukon tehtävissä auttavia taikavoimia, kuten ajan hidas-tuksen ja mielen kaappauksen.

Mutta häntä tärkeämmässä osassa pelissä on itse Dunwall, ahdas ja synkkä kulkutaudin riivaama satamakaupunki,

jonka katoilla ja kujilla pelaaja pääsee seuraamaan sen erilaisten asukkaiden elämää ja halutessaan lopettamaan niis-tä ison osan. Liikkuminenkin on montaa muuta peliä vapaampaa, valmiiden reit-tien sijaan ympäristöt tuntuvat avoimil-ta hiekkalaatikoilta, joista pelaaja etsii oman tiensä eteenpäin.

Kaupungin lisäksi mieleen jäi pe-lin tarjoama valinnanvapaus, sillä pe-lin tehtävät on mahdollista läpäistä eri tavoin, kaiken liikkuvan tappamises-ta täydelliseen pasifismiin. Pelaajan toiminta vaikuttaa lopun lisäksi pelin haastavuuteen, rottalaumojen ja taudin riivaamien hullujen lisääntyessä pelaa-jan levittämän kaaoksen mukana.

Pelin suurin vika on sen lyhyys, sillä matka Dunwallin tutkimiseen olisi mie-lellään käyttänyt enemmänkin aikaa. Ja jotkin taikavoimat helpottavat pelaa-mista hieman liikaa, mutta olenkin hie-man masokisti.

Tuomo Nyrhilä

Kuva: Bethesda

23Vaasan ylioppilaslehti

keikat ja klUBit

Fontanaclub30.11. Alina Devecerski1.12. Jukka Poika & The Sound Explosion Band

o’malleys30.11. Mojova Club:Regina Shevakova

amarillo30.11. Michael Monroe @ Rewell Center5.12. Bad Boys Blue & Allan and the Astronauts

el Gringo2.12. Mr. Crowley

Ritz1.12. An Irish evening with Johnny Logan

public Corner30.11. Made in Finland5.12. Matthau Mikojan7.12. Kaija Siltanen & Oksanen14.12. Vieras & Outo15.12. Pave Maijanen

21.12. Jaska & Paska26.12. Jari Parikka28.12. Kalle Päätalo Duo31.12. Made in Finland

Doo-Bop Club1.12. Olding/Lukkarinen/Almqvist/Sjöstedt (SWE/FIN)7.12. Belliart presents: Dimitri Keiski 8.12. The Napkins 15.12. Frank Zappa Memorial Pancake Breakfast

leipätehdas5.12. SyssynSamperinSävelet w Pietari & Tykopaatti

kuntsi1.12. Konsertti: AND-ensemble

teatteRi

vaasan kaupunginteatteriYhtä juhlaaPuntilan isäntä ja hänen renkinsä MattiMielensäpahoittajaLuolamies

Wasa teaterNext to NormalOrgelbyggarenJulkonsert med Lytts och vänner

vaasan ylioppilasteatteri RamppiIloa, komisario Pontus!

GalleRiat

kuntsiJohanna Hackman: Näen sinut vierelläniKasvokkainToni R. Toivonen: Nimetön

pohjanman museoLaivaeläimet1.12. Konsti ry:n ja Ornamon joulumyyjäiset: taidetta ja designia suoraan tekijöiltä

vaasan taidehalliCarl Axel Setterberg ja Uusi VaasaVaasalaista arkkitehtuuria sadan vuoden ajalta Setterbergistä Kråkströmiin

valokuvagalleria ibisSaara Salmi: About Alice and the Rabbit

tikanojan taidekotiMartta Wendelin8.12. Joulumarkkinat

elokUvat

Killing them softly 30.11.Robin 5.12.Nightmare – painajainen merellä 5.12.Hobitti – Odottamaton matka 12.12.Zambezia- Lintukodon siipiveikot 12.12.Rakkauden rasvaprosentti 21.12.

■About Alice And The Rabbit: Lucy, 2011. Saara Salmen teok-sia esilläe Valokuvagalleria Ibiksessä 30.12.2012 asti.

Kuva

: saa

rasa

lmi.c

om

Kampusporvarit

Vaasan Kampusporvareiden hallitus haluaa kiittää kaikkia toimintaam-me osallistuneita loistavasta vuodes-ta! Kampusporvarit ovat olleet tuttuun tapaansa aktiivisia ja olemme järjestä-neet paljon erilaisia tapahtumia, kuten jäseniltoja, sitsejä sekä useita vierailijoi-ta puolueen suunnalta. Lisäksi teimme yhdessä vaaleja ja olemme olleet esillä mahtavalla porukallamme kampuksen opiskelijatapahtumissa. Kampusporva-rit ovat myös näkyneet ja vaikuttaneet laajasti niin paikallisella kuin valtakun-nallisellakin tasolla. Näistä asetelmis-ta onkin hyvä jatkaa kohti vuotta 2013. Tervetuloa mukaan!

Hallinnoijat ry

Kuun alussa kahviteltiin tiedekunnan henkilökunnan kanssa ja pohdittiin mm. tutkintorakenneuudistusta ja har-joittelun tukikuukausia. 28.11 pidettä-vät hallareiden pikkujoulut päättävät hyvin sujuneen ja tapahtumarikkaan vuoden. Uusi hallitus vuodelle 2013 on valittu. Vuoden 2012 hallitus kiittää ak-tiivisia jäseniään ja yhteistyökumppa-neitaan kuluneesta vuodesta!

Hallituksen naiset jäävät kaipaa-maan erityisesti puheenjohtajansa nal-lekarhumaista olemusta, tummia lati-nokiharoita ja suklaisia nappisilmiä. Hallituksen vaihtumisen myötä va-pautamme hänet tossun ja kaulimen vä-listä. Ainejärjestöhurraa ja menestystä vuodelle 2013!

VaKo ry

VaKo hakee juuri sinunlaista seuraa! Keskustelet mielellään kaikista kysy-myksiä herättävistä päivänpolttavista asioista etenkin opiskeluun ja politiik-kaan liittyen.

Jos olet myös kiinnostunut yhteis-kunnallisista asioista ja haluat pitää hauskaa mahtavassa seurassa, olet et-simäni henkilö. Viimeisimmässä koko-uksessa marraskuussa saimme uuden hallituksen kasaan, mutta olet aina ter-vetullut iloiseen seuraan joukon jatkok-si. Jos olet opiskelija, haluat vaikuttaa ja tunnet, että sopisit joukkoon, ota yh-teyttä!

Jos kiinnostuit, klikkaa; Facebook - Vaasan Keskustaopiskelijat

Warrantti ry

Vuosi lähenee loppuaan ja on aika War-rantin 2012 hallituksen viimeisille jär-jestöjorinoille. Uusi Wallitus vuodelle 2013 valittiin keskiviikkona 14.11. syys-kokouksessa. Uuden hallituksen myö-tä tiedossa on myös hallituksenvaih-tobileet! Warrantin sekä Nesu-Waasan hallitukset vaihtuvat la 24.11. järjeste-tävillä sitseillä. Jatkoille ja Warrantin pikkujouluille ovat kaikki koulusta riip-pumatta lämpimästi tervetulleita. Jat-kot alkavat klo 22.00 Fontanassa. War-rantti toivottaa kaikille oikein iloista joulua sekä onnellista uutta vuotta !

CoMedia ry

Haku ensi vuoden CoMedian hallituk-seen on käynnissä! Aikaa jättää hake-mukset on marraskuun 24. päivään ja uusi hallitus valitaan syyskokouksessa 26.11. Laittakaa hakemuksia rohkeasti vaan tulemaan! Kokouksen yhteydessä julkistetaan myös syksyn ComPosti, jo-ten voit olla tuplasti fiksu ja pokata ko-kouksesta sekä laatujulkaisun että kiin-nostavaa infoa! Bileiden osalta ollaan tämän vuoden osalta loppusuoralla, jäl-jellä on enää loppukiri: CoMedian ja Gi-gan yhteiset pikkujoulut 28. päivä mar-raskuuta! Callitus kiittää comedialaisia ja VINE-fukseja kuluneesta syksystä ja tapahtumiin osallistumisesta!

Övertäjät ry

Rakas ainejärjestömme vanheni taas arvokkaasti vuodella, ja juhlat olivat todella onnistuneet! Övertäjät ry halu-aa kiittää juhlakansaa, vujutiimiläisiä ja kaikkia yhteistyötahoja. Teitte vuo-sijuhlastamme ikimuistoisen. Tästä on on turvallista jatkaa matkaa, jossa ikä-kriisistä ei ole tietoakaan. Pikkujoulu-kautta jatketaan astetta paremmalla ja perinteikkäällä tyylillä: PikkuJouluBus-siRisteilyllä matkataan kohti tuntema-tonta tonttulakit vinossa ja bussin ikku-nat huurussa!

Tulevaan vuoteenkin valmistaudu-taan jo nyt, sillä Ö-hallituksenkin on aika uudistaa rivejään. Tervetuloa mu-kaan, uudet hallituslaiset ja aktiivit!

Tutti ry

Tutin marraskuu on vierähtänyt juh-linnan merkeissä. Eeppinen laivareissu Wasa-Åbo-Stockholm akselilla saavutti sille asetetut tavoitteet, sikäli kun siitä mitään muistetaan. Tutti myös vietti 22. vuosijuhlaansa. Meno yltyi riehakkaak-si jo itse juhlissa, mutta myös jatkoilla sekä jatkojenjatkoillakin. Sunnuntain lapsekas sillis päättyikin vasta moni-en peräkärrysaunan löylyjen jälkeen. 29.11 ehdimme kuitenkin vielä viettää pikkujoulua...

Veso ry

Veso kiittää kaikkia osallistujia huike-asta risteilystä Silja Europalla! Olipa hu-baa! Kivaa riittää loppuvuodelle vielä muutakin; älä missaa vesolaisten omia pikkujouluja keskiviikkona 28.11 El Gringossa. Ennen joululomia ehdit myös tekemään hyvää, kun lähdet mukaan ve-renluovutukseen SPR:n Vaasan veripal-velutoimistolle tiistaina 4.12. Tsekkaa lisätietoja tulevista tapahtumista: face-book.com/vesory

Vyvo

Vaasan yliopiston Viihdeorkesterin toiminta näyttäisi hyvinkin vahvasti nousujohteiselta. Mikäli musiikin har-rastaminen orkesterissa soittamisen muodossa kiinnostaa, ota rohkeasti yh-teys. Harjoittelemme joka toisena tiis-taina auditorio Levónissa. Musiikkim-me pääpaino on puhallinpohjaisessa viihdemusiikissa ja akateemisissa ti-laisuuksissa esitettävässä musiikissa. Kaikki opiskelijat tervetulleita. vyvo@student.uwasa.fi

Menot & JÄRJESTÖJORINAT