Lapset ja nuoret,

tulevaisuuden aikuiset –

näkökulmia vuoteen 2030

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL

Kohti Tampereen uutta strategiaa –

näkökulmana lasten ja nuorten hyvinvointi

Lautakuntien talous- ja strategiaseminaari 22.8.2017

Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa

• Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat koko elämän

terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta toiminta-,

opiskelu- ja työkyvylle muodostuu lapsuudessa.

• Universaalit toimet (neuvolat, varhaiskasvatus, koulu

ja sen oppilashuolto, vapaa-ajan palvelut, turvallinen

kaupunkiympäristö) ovat kivijalkana hyvinvoinnin

rakentamisessa.

• Erityinen huomio varhaislapsuuteen ja nivelvaiheisiin

2

Ehkäisevä työ edullista korjaavaan työhön verrattuna • Ehkäisevän työn palvelut ovat kustannuksiltaan hyvin

alhaisia verrattuna kodin ulkopuolisiin sijoituksiin.

• Tarvitaan toimia, joilla palvelujen painopistettä muutetaan korjaavasta työstä ehkäisevän työn suuntaan. Peruspalvelujen saatavuutta tulee parantaa.

• Korjaavien palvelujen asiantuntijoita mukaan ehkäisevien palvelujen toteutukseen.

Hanna Heinonen, Antti Väisänen ja Tiia Hipp: Miten lastensuojelun

kustannukset kertyvät? Lastensuojelun Keskusliitto & THL 2012

3

Lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen taloudellisesti kannattavaa

• Kansainvälisen tutkimuksen valossa lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen on tuloksellista ja taloudellisti

kannattavaa.

• Ongelmien ehkäisemisen keinoista lasten kouluvalmiuksien tukeminen nousee vahvasti esille.

• Varhaiskasvatuksen kustannusvaikuttavuus on hyvin korkea erityisesti huono-osaisten perheiden kohdalla.

Jorma Sipilän ja Eva Österbackan selvitys: Enemmän ongelmien

ehkäisyä, vähemmän korjailua? (VM:n julkaisu 2013)

4

Ennalta ehkäisyyn panostaminen jäänyt tavoitteeksi

• 2000-luvulla palveluiden ohjausta on lisätty kansallisilla

suosituksilla ja säännöksillä, joilla palveluiden painopistettä

on yritetty siirtää ongelmien ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen

puuttumiseen.

• Ei-sitovien suositusten ohjausvaikutukset ovat kuitenkin

osoittautuneet vähäisiksi. Sitovat säännökset pyritään usein

täyttämään liian vähäisillä resursseilla.

Ristolainen, Varjonen ja Vuori: Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn

politiikkatoimien tieto- ja arviointikatsaus (VNK:n julkaisu 2013)

5

1990-luvun lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkaukset tulivat kalliiksi (1)

• 1990-luvun laman myötä lasten, nuorten ja perheiden

palveluihin kohdistettiin leikkauksia, jotka vaikuttivat

kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.

• Lasten ja nuorten palveluiden leikkaaminen oli myös

julkisen talouden näkökulmasta kallista, koska

leikkaukset lisäsivät kalliiden erityispalveluiden tarvetta

ja kustannuksia.

6

1990-luvun lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkaukset tulivat kalliiksi (2)

• Peruspalvelujen leikkausten myötä lastensuojelun ja

erikoissairaanhoidon sekä muiden korjaavien palveluiden

asiakkuudet ovat kasvaneet jyrkästi 1990-luvun alusta

2010-luvulle.

• Esimerkiksi psykiatrisessa laitoshoidossa olevien ja kodin

ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus

ikäluokastaan on kasvanut 150 prosenttia.

7

1990-luvun lasten, nuorten ja perheiden palvelujen leikkaukset tulivat kalliiksi (3)

• Tarja Paakkosen väitöstutkimuksessa (Itä-Suomen

yliopisto 2012) todettiin lasten ja nuorten tarpeen

psykiatriseen laitoshoitoon lisääntyneen, kun

kouluterveydenhuollosta ja perhe- ja

kasvatusneuvoloista säästettiin.

• Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden leikkaukset

voivat tuoda lyhytaikaista säästöä, mutta lasku julkiselle

taloudelle on pidemmällä aikavälillä moninkertainen.

8

Leikkauksista kärsivät eniten heikossa asemassa olevat lapset ja nuoret

• Leikkaukset lisäävät lasten ja nuorten keskinäistä

eriarvoisuutta.

• Esimerkiksi varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen,

ryhmäkokojen suurentaminen päiväkodeissa ja kouluissa

tai vapaa-ajan palvelujen leikkaaminen vaikuttavat

eniten heikossa asemassa olevien lasten tilanteeseen.

9

Hyvinvointi eriytyy (1)

• Vuonna 1987 syntynyttä ikäluokkaa koskeva tutkimus:

Lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti heidän

vanhempiensa koulutuksen, työmarkkina-aseman ja

taloudellisen tilanteen mukaan.

• Erityisesti perheen pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat

heijastuvat nuorten hyvinvointiin.

• Ehkäisevien ja hyvinvointia tukevien universaalien

palveluiden merkitys korostuu ylisukupolvisen ongelmien

katkaisemisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä.

10

Hyvinvointi eriytyy (2)

• Toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulevat liian myöhään.

• Aikuispalveluissa olisi aina selvitettävä lasten tilanne ja vanhempien mahdollinen tarve saada tukea vanhemmuudelleen.

Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö,

Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti

1987 tutkimusaineiston valossa; THL 2012

11

Köyhyys rajoittaa lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia

Vähävaraisten perheiden lapsista

• 80 % koki mahdollisuutensa harrastaa rajoittuneeksi.

• 70 % on joutunut jäämään pois harrastuksista

perheen taloudellisen tilanteen vuoksi.

• Yli puolet ei ollut voinut köyhyyden vuoksi osallistua

juhliin (esimerkiksi syntymäpäiväjuhliin).

• Melkein 40 % oli jäänyt pois luokkaretkiltä

rahatilanteen vuoksi.

• Yli puolet oli joutunut kiusatuksi köyhyyden vuoksi.

12Entten tentten pelistä pois! Lapsen ääni 2015-raportti lasten kokemuksista

köyhyydestä ja osallisuudesta, Pelastakaa Lapset 2015

Y-sukupolven aiempia sukupolvia heikompi asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa

• Huono talouskehitys on merkittävästi heikentänyt Y-sukupolven (1980-1995 syntyneet) asemaa. Nuorten aikuisten työmarkkinoille pääsy on vaikeutunut ja pienituloisuusaste kasvanut.

• Myös talouden sopeutustoimet osuvat erityisesti nuorten kotitalouksiin, esim. koulutuksen, opintorahan ja päivähoidon leikkaukset.

• Nuorten aikuisten aseman heikentyminen näkyy myös syntyvyyden huomattavana alenemisena.

13

14

Tulevaisuuden kunta on lasten ja nuorten kunta

• Sote- ja maakuntauudistuksen myötä lasten ja

nuorten asiat korostuvat kuntien toiminnassa ja

päätöksenteossa.

• Varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palvelut ovat

perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvu-

ja kehitysympäristöt. Ne ovat kaikki kuntapalveluita.

15

16

Lapsen oikeuksien sopimus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen välineenä

• YK:n lapsen oikeuksien sopimus on väline lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kehityksen turvaamiseksi. • Sopimus muodostaa lasten oikeuksien perustan.

•Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava. Se on ollut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien.

• Lasten oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niitä pitää toteuttaa joka päivä.

https://www.lapsenoikeudet.fi/

17

Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet

• Syrjimättömyys (2 artikla)

• Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja

kehittymiseen (6 artikla)

• Lapsen näkemysten kunnioittaminen

(lapsen oikeus tulla kuulluksi 12 artikla)

• Lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla)

18

Lapsen oikeus syrjimättömyyteen

• Lapsen oikeudet tulee taata kaikille lapsille. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien perusteella.

• Syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä sellaisten tilanteiden korjaamiseksi, joissa esiintyy eriarvoisuutta.

• Tarvittaessa positiivinen erityiskohtelu yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi

19

Lapsen oikeus kehittymiseen

• Kehittyminen kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet.

• Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten.

• Kehittyminen tulee käsittää laajassa merkityksessä

käsittäen niin fyysisen, henkisen kuin sosiaalisen kehityksen.

20

Lapsen näkemysten kunnioittaminenLapsen oikeus tulla kuulluksi

• Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

• Lasten näkemysten kuuleminen on tärkeää kaikissa lapsia koskevissa asioissa.

• Lapsen etu ja lapsen oikeus tulla kuulluksi täydentävät toisiaan. Lapsen näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon kaikissa häntä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa.

21

Lasten ja nuorten osallisuus

Lapsen ja nuoren osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja oikeus vaikuttaa

• Osallisuus kunnan asukkaana

• Osallisuus kasvu- ja kehitysympäristön jäsenenä varhaiskasvatuksessa, koulussa, oppilaitoksessa ja harrastuksissa

• Osallisuus palvelun käyttäjänä tai asiakkaana, esim.

sote-palveluissa tai vapaa-ajan palveluissa

Lapsen edun ensisijaisuus

• Lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon ensisijaisesti lapsen etu.

• Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteutuminen sekä lapsen kokonaisvaltainen kehitys.

• Lapsen etu (lapsen paras, lapsen etujen toteutuminen) muodostuu lapsen oikeuksien kokonaisuudesta.

22

Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten edun selvittämiseen

• Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten

hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä

kokonaisuutena.

• Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään, miten päätös

voidaan toteuttaa lasten edun (lasten paras, lasten

intressit) kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

23

Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä (1)

• Tuo tietoa päätöksenteon perustaksi.

• Mahdollistaa lasten edun ensisijaisuuden huomioon ottamisen lapsiin vaikuttavissa päätöksissä.

• Tuo näkyväksi erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tarpeet.

• Tuo esiin vaikutukset lasten hyvinvointiin ja kehitykseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

• Tuo lasten ja nuorten kokemusasiantuntijuuden käyttöön.

24

Lapsivaikutusten arvioinnilla parempia päätöksiä (2)

• Lapsivaikutuksia arvioimalla saadaan suosituksia päätöksentekoa varten. Arvioinnin tuloksia hyödyntämällä saadaan lasten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta parempia päätöksiä.

• Lasten kannalta hyvät päätökset ovat myös taloudellisesti parempia. Hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu lapsuudessa.

• Vaikutusten arviointi lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta.

• Selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa.

25

Vaikutusten arviointi eri vaiheissa

• Ennakkoarviointi: Suunnitteilla olevan päätöksen vaikutuksia arvioidaan ennen päätöksen tekemistä.

• Prosessiarviointi: Vaikutuksia arvioidaan päätöksen toimeenpanon yhteydessä.

• Seuranta-arviointi: Selvitetään, minkälaisia vaikutuksia tehdyllä päätöksellä on ollut.

Eri vaiheissa tehdyt arvioinnit täydentävät toisiaan.

Kerätty tieto kumuloituu.

26

Lapsivaikutusten arviointi osaksi valmisteluprosessia• Lapsivaikutusten arviointi säännönmukaiseksi osaksi

valmisteluprosessia. Arviointi riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelua, jotta aito merkitys prosessissa

• Arvioinnin toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja. Isoissa asioissa laajempi arviointi

• Moniammatillisen osaamisen hyödyntäminenarvioinnissa

• Arvioinnin tulokset on otettava huomioonjatkovalmistelussa ja päätöksenteossa.

27

Lasten ja nuorten osallisuus arvioinnissa

• Lapsiystävällinen kuuleminen ja osallistuminen

• Lapsiystävälliset menetelmät, esimerkiksi lasten

haastattelut, kyselyt, sadutus, piirtäminen,

kirjoittaminen, valokuvaaminen

• Kuuleminen arjen kasvuympäristöissä: päiväkodit,

koulut, koululaisten iltapäivätoiminta, vapaa-

ajanpalvelut, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut

• Oppilaskunnat ja nuorisovaltuusto

• Yhteistyö järjestöjen kanssa

28

Lapsi- ja nuorisoystävällinen kaupunki (1)

• Investoi laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.

• Varmistaa terveellisen ja turvallisen päiväkoti- ja kouluympäristön.

• Mahdollistaa jokaisella lapselle ja nuorelle harrastamisen.

• Tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen kaupunkiympäristön.

29

Lapsi- ja nuorisoystävällinen kaupunki (2)

• Edistää tavoitteellisesti lasten ja nuorten hyvinvointia

ja terveyttä.

• Kuulee lapsia ja nuoria ja antaa heille mahdollisuuden

vaikuttaa, erityinen huomio heikossa asemassa olevien

lasten ja nuorten osallisuuden parantamiseen.

• Kaventaa tavoitteellisesti hyvinvointi- ja terveyseroja ja

ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä; erityinen

huomio mielenterveyteen sekä maahanmuuttaja-

taustaisten lasten ja nuorten kotoutumiseen

30

Lapsi- ja nuorisoystävällinen kaupunki (3)

• Arvioi ja huomioi lapsiin ja nuoriin kohdistuvat

vaikutukset päätöksenteossa ja seuraa myös päätösten

vaikutuksia.

• Tekee tiivistä yhteistyötä maakunnan lasten, nuorten ja

lapsiperheiden sote-palveluiden kanssa.

• Tekee tiivistä yhteistyötä kaupungissa toimivien lapsi-,

nuoriso- ja perhejärjestöjen kanssa.

31

MLL:n visio 2024

Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta,

jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja

jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.

www.mll.fi

Twitter @MLL_fi

Twitter @EsaIivonen