Lastenja nuortenoikeudetkirkossaAvuksi päätöksiin ja toteutukseen työntekijöille ja luottamushenkilöille

Jeesus nostaa esimerkillään lapsen keskipisteeksi. Hän tekee lapsesta osallisen. Opetuslapset luule-vat tietävänsä paremmin. He moittivat lasten tuojia. Opetuslasten asenne kertoo arvostuksen puutteesta

ja lapsen merkityksellisyyden kieltämisestä. Jeesus närkästyy tästä asenteesta. Hän toivoo, että lapsia kuullaan ja heitä ar-vostetaan.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella on 26 569 seu-rakuntalaista, jotka olivat iältään 0-18- vuotiaita (elokuu 2012). Lähes joka viides seurakuntalainen on siis lapsi tai nuori.

Luterilaisen opetuksen mukaan kaste on kristittynä olemisen perusta. Jokainen kastettu on kirkon jäsenenä samassa ase-massa, yhdenvertainen. Lapset ja nuoret ovat seurakunnan täysivaltaisia jäseniä, vaikka heillä ei olekaan täysiä hallinnol-lisia oikeuksia. 16-vuotiaat saavat äänestää seurakuntavaa-leissa, mutta vaalissa ehdokkaan täytyy olla 18-vuotta täyttä-nyt.

Aikuisten tehtävänä on pitää huolta lasten oikeuksista ja eduis-ta seurakunnassa. Näillä päätöksillä on monia vaikutuksia lasten elämään nyt, mutta myös myöhemmin. Se, että aikui-set kuulevat lapsia ja nuoria, vahvistavat näiden osallisuutta ja ottavat nämä vakavasti, tekee seurakunnasta eri-ikäisten ja erilaisten jäsenten yhteisen yhteisön.

”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä.” Mk 10:14

Lapsuutta ja nuoruutta arvostava seurakunta kuulee, näkee ja ottaa lapsen tai nuoren todesta kirkon jäsenenä. Näkökulma tulee ulottaa kaikkeen seurakunnalliseen toimintaan: juma-lanpalveluselämään, tilaratkaisuihin, kirkolliseen kieleen, toi-minnallisiin painotuksiin ja päätöksentekoon.

Lapsen ja nuoren näkökulmasta osallisuus tarkoittaa, että he saavat toimia ja vaikuttaa seurakunnassa itselleen luon-tevalla tavalla. Osallisuus on ymmärrystä ja kokemusta siitä, että kuuluu johonkin yhteisöön. Osallisena lapsi ja nuori tulee kuulluksi, hänestä välitetään ja häntä pidetään arvokkaana. Lapselle ja nuorelle on tärkeää havaita, että hän voi vaikuttaa asioihin mielipiteillään tai toimillaan. Tämän lisäksi hänellä on myös oikeus olla vaikuttamatta.

YK:n lastenoikeuksiensopimuksen mukaan kaikki 0-18-vuotiaat ovat lapsia.

Lapsiasiahenkilö • voi olla työntekijä, luottamushenkilö tai seurakuntalainen• ymmärtää lapsen ja nuoren edun ja osallisuuden

merkityksen ja varmistaa, että muutkin ymmärtävät• tekee tilaa lasten ja nuorten vaikuttamiselle,

kuulemiselle, ilmaisulle ja osallistumiselle• tuo osallisuutta tukevia menetelmiä seurakunnan

toimintaan• varmistaa, että lasten ja nuorten näkemykset otetaan

huomioon toiminnassa ja päätöksenteossa

Lapsiystävällinen seurakunta • vahvistaa lasten ja nuorten ymmärrystä itsestään

merkityksellisinä seurakuntalaisina• huomioi lasten ja nuorten mielipiteet ja toiveet toiminnan

suunnittelussa ja toteutuksessa• antaa tilaa kasvulle, keskustelulle ja tuoreille mielipiteille• pitää huolta, että lapsella ja nuorella on tarpeeksi

kuuntelevia aikuisia• tukee perhe-elämää ja perheen arkea eri-ikäisten

lasten kanssa • asettaa työnantajana lapsen edun etusijalle esimerkiksi

työajan määrittelyssä• luo lapsille, nuorille ja perheille kokemuksia välittävästä,

tukea antavasta ja turvallisesta yhteisöstä

Tavoitteena on, että jokaisessa seurakunnassa on nimetty lapsiasiahenkilö.

Malleja lasten ja nuorten edun vahvistamiseen seurakuntatyössä

Lapsinäkökulma seurakunnassa

Kuulemisen tapoja • ohjaajan havainnot lapsen tai nuoren kiinnostuksista

ja toiveista• suunnitelman muuttaminen tilannekohtaisen

kiinnostuksen mukaan• sadutus, jossa lapsi ilmaisee itselleen tärkeitä asioita• kysymys vanhemmalle, mitä lapsi on kertonut

kotona kerhossa tärkeänä asiana• keskustelut facebookissa tai muualla verkossa • nuorten vaikuttajaryhmät, raadit tai parlamentit• nuorten rohkaisu vaikuttamiseen koulutuksen tai

kokemusten jakamisen kautta• palautteen huomioiminen ja toiminnan

muuttaminen palautteen perusteella

Lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa • esittelijä tutustuu päätöksen taustamateriaaliin ja

konsultoi asiasta lapsiasiahenkilöä• esittelijä ja lapsiasiahenkilö arvioivat yhdessä,

miten lasten ja nuorten kuuleminen on toteutettu• vaikutusten tunnistaminen tehdään kysymysten avulla,

jos riittävää kuulemista ei ole tapahtunut tai taustalla ei ole tarpeeksi tietoa

• vaikutusten tunnistaminen tapahtuu täyttämällä ennak-koarvioinnin taulukko (löytyy osoitteesta lapsivaikutukset.fi)

• esittelijä ja lapsiasiahenkilö täyttävät taulukon yhdessä• asiantuntijaryhmä toteuttaa mahdolliset lasten ja

nuorten kuulemismenettelyt• arviointitaulukkoa hyödyntämällä tehdään päätösehdotus• päätöksenteossa sovitaan, miten arviointi ja seuranta

järjestetään

”Lähes joka viides seurakuntalainen on lapsi tai nuori”.

Osallistuminen • Kokevatko lapset ja nuoret tulevansa kuulluiksi

tai olevansa tärkeitä?• Onko mahdollisuus hengelliseen kokemiseen ja

ilmaisemiseen itselle luontevalla tavalla?• Onko toiminta lapsia ja nuoria kiinnostavaa?• Saavatko lapset ja nuoret vaikuttaa toiminnan sisältöön?• Lisääntyvätkö lasten ja nuorten mahdollisuudet

osallistua päätöksentekoon?• Paraneeko tiedonsaanti?• Lisääntyvätkö vai vähentyvätkö syrjäytymisen riskit?• Kokevatko lapset ja nuoret osallisuutta seurakunnasta?• Onko osallistuminen mahdollista kaikkien kotien lapsille?

Ihmissuhteet • Mitä vaikutuksia toiminnan toteutuksella on lasten

keskinäisiin suhteisiin ja ryhmäytymiseen?• Edistääkö toteutus lasten suhteita heidän vanhempiinsa?• Lisääkö toteutus mahdollisuuksia muihin aikuiskontakteihin?• Lisääntyykö luonteva eri-ikäisten yhdessäolo vai eristy-

vätkö lapset tai nuoret omiin tiloihinsa?• Voidaanko ennakoida muutoksia sosiaalisissa suhteissa

tai väestöryhmien asemassa?

Arjen sujuvuus • Vaikuttaako toteutus lasten ja nuorten nukkumiseen,

herättämiseen tai päivärytmiin?• Onko toiminnassa lapsille tai nuorille turhauttavaa

odottelua, siirtymiä tai tilojen vaihtelua? • Onko mahdollisuus yksityisyyteen ja omaan hiljentymiseen? • Lisääntyvätkö tai vähenevätkö harrastusmahdollisuudet?• Lisääkö toteutus perheen yhteistä ajankäyttöä?

Terveys ja hyvinvointi • Miten toiminta vaikuttaa lapsen tai nuoren hyvinvointiin,

kasvuun ja kehitykseen?• Ovatko toimintatilat terveellisiä, turvallisia ja

eri ikäisille kiinnostavia?• Vähentääkö vai lisääkö toteutus onnettomuus- tai

tapaturmariskejä? Miten?• Onko toiminta ympäristöystävällistä ja kestävän

kehityksen periaatteiden mukaista?• Vaikuttaako toteutus lasten ravintoon ja terveelliseen

syömiskäyttäytymiseen? • Huomioidaanko toteutuksessa lapsen tai nuoren

kulttuuri, äidinkieli tai toimintatavat?

Kysymyksiä avuksi

Kysymyksia avuksi lasten ja nuorten edun edistämisessä

Asuminen, liikkuminen ja alue • Voivatko lapset ja nuoret kulkea esteettömästi

asuinalueella ja matkalla seurakuntaan? • Lisääntyykö vai väheneekö omaehtoinen liikunta?• Vaikuttaako toimenpide vammaisten lasten ja nuorten

liikkumis- tai osallistumismahdollisuuksiin?• Varataanko lapsille ja nuorille riittävästi leikki-,

liikkumis- ja oleskelutilaa sisällä ja ulkona?• Minkälaisia muutoksia ennakoidaan asenteisiin,

arvoihin tai käyttäytymiseen?• Aiheutuuko muutoksia elämänlaatuun tai elintapoihin?• Muutetaanko alueelta pois muutoksen pelossa?

Mukailtu seurakuntatyöhön soveltuvaksi teoksesta Sirpa Taskinen (2006) Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen.

Näe! Huomaa! Rohkaise!

”Selvitä lapsen ja nuoren näkökulma!”

Tee uudella tavalla!Tutustu!

Kiinnostu!Ole läsnä!

Osallistu yhdessä!

Kuuntele! Havainnoi! Välitä! Tee merkitykselliseksi! Osallistu verkos-sa! Kysymys voi vaientaa, keskustele! Anna tilaa omalle ilmaisulle!

Kysy meiltä lisätietoja! Lapsivaikutusten arviointia seuraavan toimikunta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Yhteyshenkilö: lapsityön johtaja Mirkka Torppa (mirkka.torppa@evl.fi, 040 341 7237)

Lisää tietoa lapsiasia.filapsivaikutukset.fikirkonrotta.fi

Julkaisija: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Kasvatusasian keskus 2012 Toimikunnan jäsenet: Mirkka Torppa (pj), Menni Heikkinen, Hannu Isolau-ri, Mari Kinnunen, Ari Suominen, Katja Suominen, Hanna Rajalin Valokuvat: Jussi Vierimaa Ilme: Jani Käsmä Painatus: Turun ja Kaarinan seurakuntayh-tymän monistamo.