PYHÄJOEN

KUULUMISETL A U A N T A I 1 0 . 11 . 2 0 12 – V I I K K O 4 5

P Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T T A M A J O U K K O J U L K A I S U

JONNA HAAPAKANGAS

Isänpäivää vietetään tänä vuonna 11. marraskuuta – eli huomenna. Perheissä päivää juhlistetaan eri tavoin, mutta yleensä isälle kuitenkin anne-taan kortti ja kakku.

Lajusten perheessä isänpäivää juhlitaan nyt kolmatta kertaa. Perheen esikoinen, Anni, syn-tyi marraskuussa 2009, jolloin Olli-isä oli 27-vuotias: ”Pienen tyttären syntyminen ja syliin saaminen ensimmäistä kertaa on jäänyt lähtemättömästi mie-leeni. Velvollisuuksia saati iloja en osannut tuolloin vielä aavis-taa.”

Hän toivoo olevansa oikeu-denmukainen ja turvallinen isä, johon voi luottaa. Ollin oma isä suunnittelee ja tekee paljon työtä käsillään. Tämä taito on siirtynyt osaksi myös pojalle. Lapsena Olli kulki isänsä mu-kana työpäivien jälkeen ja vii-konloppuisin seurasi työn alla olevaa projektia. Myöhemmin iän ja taidon karttuessa osallis-tui itsekin tekemiseen: ”Isäni oli perinteinen leivän perheeseen hankkiva isä.”

Kun lapset tulivat perhee-seen, yllättävän vähän olemas-sa olevasta muuttui, mutta eri-laista vastuuta on toki tullut. Ei enää pidä huolehtia vain itses-tä, vaan myös muista. Isänä ole-miseen liittyy olennaisesti ra-kastamisen lisäksi lasten kanssa leikkiminen, opastaminen, kiel-täminen ja myös rankaiseminen, mikä ei ole aina helppoa, kun on kyse pienestä ihmisestä.

Heidän perheessään isän rooli

on tällä hetkellä auttaa arkiru-tiineissa ja järjestyksenpidossa. Hän huomaa itsessään samoja ominaisuuksia kuin omassa isäs-sään, jolloin työpäivän jälkeen kodin rakennus yms. projektit kutsuivat. Koska lapset ovat vasta pieniä, heistä ei ole vie-lä mukaan touhuamaan, mutta mahdollisuuksien mukaan he kyllä niihin osallistuvat.

Perheessä on kaksi lasta: Anni Elisabet, joka täyttää mar-raskuussa kolme vuotta sekä nuorimmainen Aapo Johannes, joka syntyi heinäkuun alus-sa. He eivät vielä lasten kans-sa harrasta mitään erityistä, vaan touhuavat jotain yhdessä. Yleensä tekeminen liittyy talo-udenhoitoon, mutta silloin täl-löin isä soittaa lapsille pianoa tai he soittavat sitä yhdessä: ”Yritän myös ajoittain unohtaa aikuisten kiireet ja leikkiä lasten kanssa lasten ehdoilla, vielä kun he ovat pieniä.”

Isänpäivässä on jotain eri-tyistä

Ensimmäisessä isänpäivässä oli jotain erityistä. Ensimmäise-nä isänpäivänään Olli-isä nukkui pitkään ja sai lahjaksi kortin ja kirjan sekä kakkukahvit. Lajusen lapsuudessa isänpäivää vietet-tiin perinteikkäästi; isälle vietiin sänkyyn itse tehty kortti ja jo-kin pieni lahja, joka oli yleensä kirja sekä kakkukahvit. Päivä oli muuten melko tavanomainen.

Tulevaksi isänpäiväksi ei ole vielä suunnitelmia: ”Isänpäi-vänviettorutiinia ei ole vielä päässyt muodostumaan, mut-

Maailma tarvitsee isiä

Isänpäivää juhlitaan huomenna

ta eiköhän jotain kivaa keksitä. Tärkeintä on muistaminen, ei niinkään missä muodossa.”

Isyyden merkitys kasvanut Aaro Leipälän mielestä isän-

päivä on muuttunut positiivi-sempaan suuntaan. Isänpäivä ei ole enää niin kaupallinen kuin ennen: ”Isyyden merkitys on huomattavasti kasvanut.”

Hän oli aikoinaan (yli 30 vuotta sitten) viemässä neuvo-laan nuorinta lastaan, joka oli

silloin noin 2-vuotias. Neuvola-tädit olivat hämmästelleet, mi-ten mies oli mukana neuvolassa, kun yleensä se oli äiti. Nykyään isää neuvolassa ei ihmetellä. Isät ovat muutenkin enemmän mukana lastenkasvatuksessa ja voivat ottaa isyyslomaa äitiys-loman tavoin.

Kun Leipälä oli vielä lapsi, isänpäivää ei silloin vielä ollut. Isänpäivä on siis melko uusi ilmiö. Isänpäivän juhlinta on tullut Yhdysvalloista. Vuonna 1949 ruotsalaiset kauppiaat toivat isänpäivän Pohjoismai-hin. Suomalaisiin almanakkoihin isäinpäivä merkittiin pysyvästi vuonna 1987.

Nykyään suvussa vietetään isänpäivää: ”Lapset, jotka asu-vat lähellä, tulevat käymään lapsineen. Kahvitellaan ja las-tenlapset tuovat tekemiään kortteja ja piirustuksia. Kau-empana asuvat muistavat soit-tamalla.” Isänpäivälahjojakin hän on saanut: ”Kirjoja usein, tekniikkaa, urheiluvaatteita ja -välineitä.” Henkilökohtaisesti hänelle isänpäivän merkitys ei ole kovin suuri. Mutta yleisesti maailmalla se taas saattaa olla: ”Maailma tarvitsee isiä, varsin-kin pojat. Isyydelle ei ollut en-nen sijaa, nykyään on. Sotien jälkeen kaikilla lapsilla ei ollut

isiä.”Leipälän oma isä oli erilainen

kuin hän itse. Hänen isänsä oli vilkas, työteliäs, huolehtivainen ja hieman hätäinen, kuten Aaro myös omasta mielestään itsekin on. Isä huolehti lapsistaan, kun he olivat jo aikuisia. Heillä oli uskovainen koti. Sen kautta tuli osaksi uranvalintakin.

Leipälä kuvaa itseään isänä: ”Varmaankin työssä kiireinen, ennen ankarampi. Olen muut-tunut hieman levollisemmaksi ja ymmärtäväisemmäksi vuosien varrella. Suuri muutos elämässä on, kun tulee isoisäksi. Elämä sai entistä enemmän syvyyttä. Elämä on isoisän puolella an-toisampaa.”

Pieni ydinperhe on muuttunut suuremmaksi. Perheessä on 5 lasta: vanhin on 51 vuotta ja nuorin 36 vuotta. Lastenlapsia on 16, joista vanhin on 27-vuo-tias ja nuorin kohta kaksi vuotta vanha tyttö.

Tyttöjen ja poikien kasvatuk-sessa ei ole ollut kovin suuria eroja: ”Pojilla, varsinkin van-hemmalla pojalla, elämä oli rajumpaa.” Nuorempi poika-kin on laskenut kanootilla alas Hourunkoskea. Pojat kokeilevat enemmän kuin tytöt: ”Tytöillä riittää, kun lähellä on ja rinnalla kulkee.”

Aaro Leipälä tuli isäksi ensim-mäisen kerran 26 -vuotiaana: ”Lapsi muuttaa miehen elämää. Elämä nousee uudelle tasolle. Vapaa nuorimies saa vastuuta. Lapsen saaminen on erittäin suuri asia, jossa elämä muuttuu täysin, kun lapsi hallitsee en-simmäiset elinkuukautensa.”

Isänä olemisen ilon hetkiä ovat olleet lasten synty ja kas-vu. Isänä saa seurata lasten monenlaista edistymistä, kun he esimerkiksi pärjäävät urhei-lukilpailuissa, isompina pääse-vät opiskelemaan ja töihin, ura kasvaa, perustavat perheen… Mutta totta on myös se: ”Kun lapset kasvavat, myös huolet kasvavat.”

Pappana Leipälä toivoo, että on turvallinen läsnäolija ja että lastenlapset voivat harrastaa hänen kanssaan erilaisia asioita. Hän haluaa rohkaista ja kannus-taa lapsenlapsiaan.

Pienelle lapselle on isän ja äidin lisäksi tärkeää olla myös isovanhemmat: ”Se tuo lapsel-le pysyvyyttä ja turvaa, kun vanhemmilla on yleensä kiire.” Leipälä ei ole kovin leikkisä pap-pa, mutta puuhastelu on aina mukavaa. Yhdessä lastenlapsi-en kanssa he ovat rakentaneet savusaunan, saunan kattoa sekä terassin, joista ovat ylpeitä.

Olli Lajunen lastensa Annin ja Aapon kanssa.

Pappana on mukavaa. Nuorimmat lastenlapset esittävät syntymäpäiväonnittelua Aaro Leipälälle.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 0 . 11 . 2 0 12sivu 2

”Oppia ikä kaikki”ANTERO TERVONEN

Voidaan perustellusti sanoa, että koulutus on Suomen ja suomalaisten menestystekijä. Asiaa voidaan tarkastella kan-sallisella tasolla, alueellisella tasolla tai yksilötasolla.

Kansallisella tasolla puhutaan kansantalouden kilpailukyvys-tä, Suomi ei kansainvälisillä markkinoilla kilpaile halvoilla tuotantokustannuksilla, vaan korkealla osaamistasolla ja va-kailla yhteiskuntaoloilla. Demo-kratia, tasa-arvo ja hyvinvointi-valtio ovat pohjimmiltaan mitä suurissa määrin koulutuksellisia kysymyksiä. Suomalaisen yh-teiskunnan taloudellinen ja so-siaalinen hyvinvointi pohjautuu tasa-arvoiseen julkiseen koulu-tusjärjestelmään ja uuden tie-don tuottamisesta ja soveltami-sesta syntyviin innovaatioihin. Julkinen valta on asettanut tehtäväkseen taata jokaisel-le kansalaiselle sukupuolesta, asuinpaikasta, iästä, kielestä ja taloudellisesta asemasta riip-pumatta korkealaatuiset koulu-tusmahdollisuudet.

Alueellinen näkökulma nostaa niin ikään esiin hyvinvoinnin ja

koulutuksen yhteyden, ja se on myös läheisessä yhteydes-sä tasa-arvoajatteluun, tässä tapauksessa alueelliseen tasa-arvoon. Esimerkkinä voidaan mainita korkeakoululaitoksen alueellistaminen, jolla on ollut monenlaisia oppimisvaikutuksia ja välillisiä vaikutuksia

Yksilön näkökulmasta asiaa tarkasteltaessa menestystekijä käsitteen sijasta on ehkä pa-rempi puhua, hyvinvoinnista, elämänhallinnasta, jopa onnes-ta. Koulutus peruskoulutuksen jälkeen mielletään varmastikin pitkälti välineellisesti ammatin hankintana, ja menestys ym-märretään tällöin materiaali-sena hyvinvointina, mutta asi-aan liittyy myös muita puolia. Koulutus tuo mukanaan myös muunlaista hyvinvointia ja elä-mänhallintaa. Tieto, oppiminen ja oivaltaminen sinänsä, ilman että, se on väline johonkin pää-määrään, on arvo sinänsä, joka voi lisätä ihmisen henkistä hy-vinvointia.

Mitä tulee ammattiin koulut-tautumiseen, niin työelämän nopea muutos muuttaa monen muun asian ohella työn ammat-titaito- ja osaamisvaatimuksia,

uusia ammatteja syntyy ja van-hoja katoaa, ammattitaitoon ja osaamiseen kohdistuvat vaatimukset ovat moninaisia. Ydinosaaminen, ammattitaidon teoreettinen tausta, työn käy-tännöllinen tekeminen, uudet työtavat, työn sisältö, työorga-nisaatiot ja työkulttuurit muut-tuvat. Ydinosaamisen lisäksi työn vaatimukset oletettavasti muuttuvat, muun muassa vuo-rovaikutusosaamisen ja kielitai-don hallinnan osalta.

Suomalaisen koulutusjär-jestelmän yhdeksi keskeiseksi osaksi ja painotukseksi viime aikoina on noussut elinikäisen oppimisen ajatus. Elinikäistä oppimista tukee se, että kou-lutusjärjestelmämme on raken-nettu sellaiseksi, ettei siihen synny ”umpiperiä” vaan kou-lutuksellisesti erilaisia polkuja pitkin on mahdollista edetä kuinka pitkälle tahansa. Niin ikää mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen tukee mahdollisuus opintovapaaseen ja aikuiskou-lutustuki.

Tärkeä edellytys elinikäisen oppimisen tukemisessa on luonnollisesti myös koulutar-jonta, jonka tulee olla sisällölli-

PYHÄJOEN KUNTA

URHEILIJOIDEN APURAHA

Pyhäjoen kunta muistaa vuosittain urheilijoiden apurahalla menestyneitä pyhäjokisia tai pyhäjokista urheiluseuraa edustavia urheilijoita. Urheilijoiden apuraha on haettavissa to 22.11.2012 klo 15.00 mennessä erillisellä hakukaavakkeella ja se on toimitettava osoitteeseen: Pyhäjoen kunta / vapaa-aikatoimi, PL 6, 86101 Pyhäjoki. Hakukaavakkeita ja urheiluapurahasääntöjä saa kunnantalon neuvon-nasta ja niitä voi tulostaa kunnan www-sivuilta: vapaa-aika / liikunta/ avustukset /urheilu-apurahat -otsikoiden alta.

Lisätietoja vapaa-aikaohjaajalta puh. 040 359 6104.

Kuntatie 1, Postilokero 6, 86101 PyhäjokiPuhelin: 040 359 6000, Faksi: (08) 439 0266

www.pyhajoki.fi

PJK TIEDOTTAALa 10.11 klo 14.00 D00 aluesarja PJK - Kärpät Oulu

La 10.11 klo 17.00 Miehet III-div. PJK – Popula Ylivieska

Tulossa La 17.11 D00 VOITH-TurnausLohko A: Ahmat oranssi, K-Laser kilpi, PJKLohko B: Ahmat valkoinen, K-Laser räpylä red, LiKi

Otteluohjelma löytyy osoitteesta www.jokikiekko.net

sesti sopivaa, mutta myös siten järjestetty, että se mahdollistaa opiskelun vaikkapa työn ohes-sa. Esimerkkinä tästä elinikäis-tä oppimista tukevasta kou-lutustarjonnasta voin mainita avoimen yliopiston ja Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkoston eli e-lukion. Avoin yliopisto tar-

koittaa käytännössä sitä, että Suomen yliopistot järjestävät kaikille avointa opetusta, johon voi osallistua iästä, pohjakou-lutuksesta ja tavoitteista riip-pumatta. Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkosto puolestaan on syntynyt mahdollistamaan aikuislukio-opintojen tai yk-

sittäisten lukiokurssien suo-rittamista etänä, joskin osin e-lukion koulutustarjontaa käytettävät myös päivälukiot. Myös Pyhäjoen lukio kuuluu e-lukioverkostoon.

PYHÄJOEN KUNTAValtuuston kokous pidetään keskiviikkona 14.11.2012 alkaen klo 18.00 kunnantalon valtuustosalissa.

Kokouksessa käsiteltävät asiat:

-Luottamushenkilöiden palkkiosäännön tarkistaminen-Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen valmistelu / Yhteistoiminta-alueen muodostaminen / Sopimuksen täydentäminen-Vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma 2013-2015-Vuoden 2013 koiraverosta päättäminen -Kunnan tuloveroprosentin päättäminen vuodelle 2013-Kiinteistövero vuodelle 2013-Pohjois-Pohjanmaan liiton perussopimuksen uusiminen

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hallinto- ja elinkeino-osastolla keskiviikkona 21.11.2012 klo 9.00 – 16.00.

Markku Kestilävaltuuston puheenjohtaja

Kuntatie 1, Postilokero 6, 86101 PyhäjokiPuhelin: 040 359 6000, Faksi: (08) 439 0266

www.pyhajoki.fi

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 0 . 11 . 2 0 12 sivu 3

TIINA TIIROLA

Otsikossa esitetty kysymys Mitähän sitä isona tekisi? on aika aiheellinen tähän aikaan vuodesta. Koulunsa ensi kevää-nä päättävät miettivät erilaisia ammatinvalintakysymyksiä sekä kouluttautumisvaihtoehtoja. Kysymys ei ole outo myöskään uraa jo tehneelle ja työelämässä mukana olevalle. Ammatinvaih-to tai oman osaamisen päivittä-minen saattaa jotakin mietityt-tää, mutta ihan kokopäiväinen koulunpenkillä istuminen ei kui-tenkaan viehätä. Haluaisi pääs-tä heti tositoimiin ja opettele-maan käytännön tasolla uutta alaa. Tänä päivänä jokaisella

meistä tulee olla ammattitaito, jonka pystyy todistamaan pa-perilla: tutkintotodistus.

Vanha perinteinen suutari-kisälli –koulutus on kehitetty nykyaikaiseksi oppisopimus-koulutukseksi. Sen avulla yrit-täjä voi kouluttaa joko uuden ammattilaisen yritykseensä tai kehittää nykyisen henkilökun-nan osaamista. Myös yrittäjän oman osaamisen päivittämi-nen antaa varmuutta yrityksen toimintaan. Opetushallituksen sivuilta löydät kaikki noin 400 eri alan koulutusta, jotka oppi-sopimuskoulutuksena voi suo-rittaa: perus-, ammatti- sekä erikoisammattitutkinnot. Myös niin sanottu ei -tutkintotavoit-

teinen ammatillinen lisäkoulu-tus on mahdollista toteuttaa oppisopimuskoulutuksena.

Oppisopimus perustuu aina työsuhteeseen. Se on samal-la määräaikainen työsopimus, johon sovelletaan oman alan työehtosopimusta. Opiskelija saa oppisopimusajalta työehto-sopimuksen mukaista palkkaa. Itse opiskelu on maksutonta. Työnantajalle maksetaan työ-paikalla tapahtuneesta koulu-tuksesta koulutuskorvausta.

Jos oppisopimuskoulutus kiin-nostaa sinua, lisätietoja löydät raahenoppisopimuskeskus.fi –sivuilla.

Mitähän sitä isona tekisi?

Pyhäjoen lukiosta sijoitutaan hyvin jatko-opintoihinANTERO TERVONEN

Nykyisin lukioiden toimintaa ja tuloksellisuutta mitataan jul-kisuudessa erilaisin mittarein. Yksi käytetyimpiä ja myös ku-vaavuudeltaan kiistanalaisimpia ovat ylioppilaskirjoituksen tu-lokset. Keskustelua ylioppilas-kokeen tuloksilla mittaamisesta on herättänyt itse mittausme-netelmä, kuinka mitata, sekä se, ettei se huomioi sitä, millaisista lähtökohdista ylioppilaskoke-laat ponnistavat eri oppilaitok-sissa.

Lukiolain mukaan lukioiden tehtävänä – muun ohessa - on ”antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja luki-on oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa” ja ”antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harras-tusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja”. Nämä koulutuksen tarkoitus- ja tavoitemäärittelyt lähtökohdaksi ja näkökulmaksi otettaessa tuloksellisuutta mit-taa hyvin se, miten jatko-opin-

toihin sijoitutaan. Jatko-opintoihin sijoittumista

voidaan mitata Tilastokeskuk-sen sijoittumispalvelun avulla. Sijoittumispalvelu on laaja tie-tokanta, joka sisältää moni-puolista tietoa peruskoulun ja lukion päättäneiden jatko-opinnoista. Tietokanta on hil-jattain päivitetty. Nyt tuoreim-mat tiedot ovat vuodelta 2010.

Jatko-opintoihin sijoittumis-ta voidaan tarkastella vaikkapa niin, että selvitetään, kuinka suuri osuus vuosina 2008 - 2010 lukion päättäneistä on vuoden 2010 lopussa opiske-lijoina ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Pyhäjoen osal-ta tämä osuus on noin 64 %. Osuutta on pidettävä hyvänä, sillä koko Pohjois-Pohjanmaan lukioiden osalta vastaava osuus on 53,4 % ja koko maan osal-ta vain 44,7 %. Jos yksittäiset koulut, joita on siis runsaat 400, pannaan järjestykseen, Pyhäjoen lukio sijoittuu luette-lossa sijalle 44. Luettelon kär-jessä keikkuu pääasiassa nor-maalikouluja ja ruotsinkielisiä oppilaitoksia.

BuenoKahvitukset, kestitykset, kokous- ja juhlavalmistelut

Ota yhteyttä:Essi 044 085 1421Jemina 040 419 5989

Yksittäisten oppilaitosten osalta tilasto on kokonai-suudessaan luettavissa :

https://docs.google.com/open?id=0BwVZnHLUgAbcV1BDZUVXM2JERHM

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 0 . 11 . 2 0 12sivu 4

Työelämästä takaisin koulunpenkilleLEENA LINDELÄ

Pyhäjokinen Kati Koutonen otti lähes vuosi sitten uuden askeleen elämässään. Hän lähti kymmenen vuoden esikoulu-opettajana olon jälkeen opis-kelemaan luokanopettajaksi tammikuussa 2012. Opiskelut Kati suorittaa Kokkolan yliopis-tokeskus Chydeniuksessa, joka on osa Jyväskylän yliopistoa. Keskus saa nimensä Kokko-lassa 1700-luvulla eläneeltä kirkkoherralta ja valtakunnan vaikuttajalta, Anders Chyde-niukselta.

”Ei sinusta ainakaan luo-kanopettajaksi ole.”

Lukiossa Kati päätti käydä am-matinvalintapsykologilla mietti-essään jatko-opiskelupaikkaa: ”Hän sanoi, ettei minusta aina-kaan luokanopettajaksi ole, eikä sitä tullut sitten silloin mietit-tyä enempää.” Hän päätti sitten hakea ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosionomiksi.

Kymmenen vuoden työru-peaman jälkeen opiskelu tuntui jälleen hyvältä vaihtoehdolta. Esikoulussa Katin oppilaat vaih-tuvat joka vuosi: ”Ajattelin, että voisi olla mukavaa tehdä pit-käjänteisemmin töitä ja saada jatkuvuutta työlle.” Hän tuumi, että nyt olisi hyvä aika lähteä päivittämään omia tietoja sekä kehittämään itseä.

Opiskelijoina monen eri alan edustajia

Kokkolassa yliopistoon haku on syksyisin. Papereiden pe-rusteella hakijat kutsuttiin pää-sykokeisiin lokakuussa. Pääsy-kokeissa tehtiin opetusnäyte,

kirjallinen koe ja haastattelu. Kati kertoo hakijoiden tason olevan kova, sillä joukossa on monen alan osaajia. Osa haki-joista saattaa olla kasvatustie-teen kandeja. Mukaan mahtuu jopa maistereita ja aineenopet-tajia. Monilla Kokkolassa opis-kelevilla on pitkä työkokemus takanaan. Kati kertookin sisälle pääsemisen olleen täpärällä: ”Tulin valituksi viime hetkellä varasijalta. Sain kuulla opiskelu-paikasta viikkoa ennen kuin se alkoi, joten siinä tuli kyllä kiire anoa opintovapaata ja saada sijainen. Mutta kaikki kuitenkin järjestyi viime metreillä ja pää-sin opiskelemaan.”

Kati selostaa opintojen ole-van todella monipuolisia ja mukavaa: ”Meillä opiskellaan kaikenlaisia eri kouluaineita, ku-ten esimerkiksi matematiikkaa, äidinkieltä sekä taito- ja taide-aineita. Lisäksi opintoihin kuu-luu työharjoitteluja.” Opiskelu on ollut tähän asti erilaista kuin nuorempana: ”Nyt on ehtinyt olla jo työelämässä, joten teori-aa on helpompi suhteuttaa käy-täntöön.” Monen työvuoden jälkeen opiskelu myös maistuu kuulemma taas mukavalta ja on motivoivaa.

Nykyään viikot Kokkolassa asusteleva opiskelija kertoo, että kaupunki oli luonteva valinta opiskelupaikaksi luo-kanopettajien aikuiskoulu-tusmahdollisuuden ansiosta: ”Opiskelijoiden ikäjakauma on noin 26 vuodesta yli 50 vuo-teen. Kasvatustieteen maiste-riksi voi lukea tiiviissä tahdissa parissa vuodessa. Koulutus kuitenkin edellyttää aiempia opintoja ja työkokemusta.” Itse hän on opiskellut ammattikor-

keakoulusta sosionomiksi suun-tauksenaan lapset ja nuoret sekä kasvatustieteitä avoimessa yliopistossa.

Aikuisopiskelu tiivistä työs-kentelyä

Kun maisteriopinnot on pu-ristettu vain kahteen vuoteen, käytännössä kontaktiopetusta on puolitoista vuotta. Päivät ovat pitkiä, ja kaikessa on läsnä-olopakko: ”Eli ei mitään tietoa akateemisesta vapaudesta.”

Päivät venyvätkin pitkään monta kertaa viikossa. Opinto-ja on päivässä klo 8-20 välillä: ”Päivät tietysti hieman vaihtele-vat, ja välissä voi olla niin sanot-tuja hyppytunteja. Ne kuitenkin käytetään yleensä ryhmätöiden tekemiseen. Jokaiseen kurs-siinhan sisältyy vielä runsaasti itsenäistä opiskelua.” Pääsään-töisesti aikuisopiskelijoiden maanantait alkavat kuitenkin aina vasta kello 12, ja perjantai-na viikonloppua päästään viet-tämään viimeistään kello 14.

Kiireiseen opiskeluun löy-tää Kati myös hyvät ohjeet, joilla jaksaa jatkaa eteenpäin. Motivaation ja mielenkiinnon löytyminen opiskeluun on hä-nelle tärkeä opiskelujen voima-vara: ”Ja tietenkin myös opiske-lijakaverit. Ryhmätöitä tehdään paljon, joten toinen toistaan tsempataan eteenpäin. Ryhmä kantaa.” Reipas opiskelija muis-tuttaa myös riittävästä unesta ja liikunnan tärkeydestä: ”Ja en-nen kaikkea positiivinen asenne opiskeluun.”

Vapaa-ajalla Kati yrittää lenk-keillä niin paljon kuin mahdol-lista. Hän on myös harrasta-nut partiota oikeastaan koko elämänsä ajan: ”Nyt on ollut kuitenkin pakko vähentää, että saa ajan riittämään.” Vaikkei hän viikkotoimintaan pystykään tällä hetkellä osallistumaan, ke-sällä tuli kuitenkin oltua viikko metsässä leireilemässä. Myös partiokavereihin opiskelija pi-tää yhteyttä kiireistäkin huoli-matta.

Kaikenlaista uutta osana opiskeluja

Päällimmäisenä Katille on opiskeluista jäänyt mieleen teknologiakasvatuksen tunnit: ”Tällaista ei tehty minun kou-

luaikanani. Meitä oli lähes 40 aikuista luokassa innoissaan ra-kentelemassa ja askartelemassa liikkuvia kevätpörriäisiä ja ötö-köitä. Naurua ja hauskaa riitti!”

Myös syksyllä alkaneet bän-ditunnit eli bänditreenit ovat olleet mielenkiintoisia: ”Jän-nityksellä odotamme joulu-kuun keikkaa. Kuulemma pitäisi esiintyäkin.” Tärkeäksi uudeksi oppiaineeksi Kati listaa tieto- ja viestintätekniikan opinnot. Uuden tekniikan opiskelu on tuntunut tarpeelliselta: ”Kai-kenlaista videontekoa ja sen sellaista on kokeiltu.”

Valmistua Kati aikoo vuoden 2013 loppuun mennessä. Gra-du täytyy kuitenkin ensin kir-joittaa. Aihe on alkanutkin jo muokkautua: ”Juuri olen tässä gradusuunnitelmaa tekemässä. Aihe tulee liittymään jousta-vaan alkuopetukseen. Eiköhän se tässä pikkuhiljaa tarkennu.”

Jatkosta aikuisopiskelija ei sitten vielä tiedäkään: ”Hyvä kysyä, olenko tuleva esikou-

lun- vai luokanopettaja. Aika näyttää, missä ja mitä töitä saan tehdä. Mikään ei ole pois-suljettua.”

Opettajaksi opiskelusta Kati on oppinut tärkeitä asioita: Re-hellisesti omana itsenään ole-mista ja oppilaiden kohtaamista oikeasti: ”Hyvä ilmapiiri edes-auttaa oppimista, lisäksi oppi-laalle on tärkeä saada positii-vinen kuva itsestään oppijana. Oppimaan oppimisen taidoilla on merkitystä myös itselle opis-kelijana.”

Aikuisopiskelua Kati suositte-lee lämpimästi: ”Loistava valin-ta! Tämähän on sitä elinikäistä oppimista…” Myös nuorille löytyy vinkki nuoren naisen ta-kataskusta: ”Sitä mukaa kannat-taa alkaa tehdä tehtäviä kuin niitä tulee. Niitä tulee kuitenkin koko ajan lisää... Ajanhallinnal-la voi näin helpottaa opiske-lustressiä. Yksi peruna kerral-laan, kaikki on mahdollista.”

Atte, Kati ja kissa.

Kati Kreikan purjehduksella.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 0 . 11 . 2 0 12 sivu 5

Ohjelmalliset

Suuret joulumyyjäiset Saaren koululla ke 28.11 klo 17.30-19.30

Myytävänä runsaasti erilaisia joulutuotteita! Askartelua, laatikoita, leivonnaisia ja kransseja.. Myös paljon muuta!

Alaluokkien kuoro esiintyy klo 18.00 Yläluokkien musiikkiryhmät esiintyvät klo 19.00 Järj. Oppilaskunnan hallitus ja koko koulu

Joulupukki vierailee ja jakaa lapsille karkkia!

PYHÄJOEN KUNTAMYYTÄVÄNÄ TEOLLISUUSHALLI

Pyhäjoen kunta myy teollisuushallin tontteineen Etelänkylän teollisuusalueelta

Lämmin halli (kaukolämpö)-pinta-ala: noin 707 m2-tilavuus. noin 3500 m3

- lisäksi varastokatos: noin 350 m2- tontin koko noin 1,45 ha

Tilat vapautuvat kesällä 2013

Tarjoukset 30.11.2012 mennessä”Hallitarjous”

Pyhäjoen kuntaKuntatie 1

86100 PYHÄJOKI

Lisätiedot:Kiinteistöpäällikkö Veikko Björn

040 3596052veikko.bjorn@pyhajoki.�

Kuntatie 1, Postilokero 6, 86101 PyhäjokiPuhelin: 040 359 6000, Faksi: (08) 439 0266

www.pyhajoki.fi

Jouluruokailu MTK-Pyhäjoen jäsenille 1.12.2012 klo 11-14

Pyhäjoen keskuskoululla. Ilmoittautuminen välttämätön,

25.11 mennessä. Myös ruoka-aine allergiat.Ruokailu on ilmainen

Tervetuloa! Puh. Outi 040-5861289, Annikki 0500-383896 tai Susanna 045-6713966

Uutena lapsiparkkiKAHVIOSTA

kahvi ja torttu

Ulkona

grillimakkaraa

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 0 . 11 . 2 0 12sivu 6

Mihinkä tässä vielä joudu-taan, kun näyttää siltä, että Pyhäjoelta loppuu rahat tykkänään. Söikö ydinvoi-malahanke kaikki eurot? Vai menivätkö ne vihonviimei-setkin setelit koulun pihalle, niihin outoihin rakennelmiin, joiden käyttötarkoitusta en ymmärrä.

Ei ollut rahaa monitoimi-talon iltasiivooja-valvojaan, eikä ole rahaa avantopaikan uuteen pumppuun. Joten, avantopaikan pukukopin avaimen hinta nousi roimas-ti, että saadaan rahat pump-puun.

Aikoinaan kyselin, miksi avantopaikalla olevia puut-teita ei korjata, vaikka me uimarit siellä käynnistä mak-samme. Minulle sanottiin, että maksamme vain avai-mesta, emme mistään muus-ta. Nyt me maksamme myös pumpusta.

Minulle sanottiin suoraan, että pumpun maksavat ui-marit. Toinen vaihtoehto oli, että avantopaikka suljetaan. Tässähän on jo kiristyksen makua.

Paljonkohan maksu olisi vielä noussut, jos se laitu-ri olisi korjattu kokonaan. Rahat taisivat riittää vain

siihen yhteen pätkään. Yhä edelleen laituri on varsinai-nen taidonnäyte ”kootuista teoksista”.

Koska olen maksumiehenä, tohtisiko tuota toivoa, että parannusta on luvassa muil-takin osin. Kävisikö polun aukaisija useammin kuin pari kertaa talvessa, ettei tarvit-sisi hangessa kahlata?

Aina kun olen kysynyt, mik-si polkua avantopaikalle ei pidetä auki, olen saanut vas-tauksen, ”se on yksityisen maalla”. Yksityisen maalla ne hiihtoladutkin menevät ja ne aukaistaan joka päivä. Ja jos oikein olen ilkeä, niin muis-tutan, että aikoinaan osa niistä laduista tehtiin maan-omistajalta lupaa kysymättä. Mutta, sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee. Lu-paankin tökätä silmääni itse, ettei sitä tarvitse toisten tulla enää tekemään. Mut-ta kuitenkin, tämä rahastus harmittaa.

Monitoimitalon iltakäyttä-jät joutuvat nyt lunastamaan itselleen avaimen. He kyllä saavat rahansa takaisin, jos palauttavat avaimen. He ta-vallaan lainaavat rahaa kun-nalle. Me uimarit emme saa rahojamme takaisin, vaikka

palauttaisimme avaimen.Mahtoiko se iltasiivooja-

valvojan homman lakkaut-taminen olla hyvä päätös? Miettivätkö päättäjät asiaa loppuun asti? Mitä kaikkea se voi tuoda mukanaan, kun kukaan ei valvo, mitä talossa iltaisin tapahtuu. Käyvätkö siellä vain ne avaimen lunas-taneet, voiko joltain jäädä ovi raolleen ja joku ylimää-räinen pääsee livahtamaan sisälle. Katsooko kukaan, et-tei sisälle jäädä yöksi?

Mutta periaatteen vuoksi, miksi hiihtäjiltä ei peritä mi-tään? Miten he ovat päättä-jiltä päässeet unohtumaan? Kuluja latujen ja hiihtomajan ylläpidosta taatusti on. Luul-tavasti niitä on enemmän, mitä avantopaikasta. Sieltä sitä rahaa tulisi, kun hiihtäjiä on moninkertainen määrä ui-mareihin nähden.

Eikö omasta kunnostaan huolta pitäviä pitäisi tukea ja kannustaa eikä tukistaa?

Kauhulla ajattelen sitä, mitä me kuntalaiset vielä joudumme maksamaan, jos sitä ydinvoimalaa ei nyt tule-kaan. Kerrostaloja, rivitaloja, hotelli…..?

Leena Pyhäluoto

Rahastusta

MIELIPIDE

Avantouintipaikan auki pitoa käsiteltiin sivistyslautakun-nan kokouksessa 4. lokakuuta 2012. Samassa kokouksessa käsiteltiin vuoden 2013 talous-arvioita, jonka käyttökatteen osalta lautakunta ei onnistunut pääsemään sille asetettuun raa-miin. Avantouintipaikka-asiaa käsiteltiin tämän jälkeen. Asia tuli vireille teknisen osaston tiedustelusta, edetäänkö kysei-sessä asiassa, jonka ilmoitettiin edellyttävän noin 2 000 euron vuotuisia kustannuksia, jotka viime kädessä tulevat sivistys-osaston kustannuksiksi. Esit-telijän ehdotus oli, että avan-touintipaikan auki pito kunnan toimesta lopetetaan, koska tuntui hankalalta ottaa vastat-tavaksi uusia kustannuksia, kun entistenkin kanssa raamissa py-syminen ei onnistu. Lautakunta päätti kuitenkin jatkaa auki pi-toa ja tarkistaa käyttäjiltä pe-rittävää vuotuista maksua 9 eu-rosta 20 euroon. Siinä mielessä Leena Pyhäluodon esittämä näkemys siitä, että toiminnan kustannukset kohdennetaan myös käyttäjille, on oikea. Ha-luamme kuitenkin kytkeä asian hieman laajempaan yhteyteen.

Siitä, että kunnostaan ylläpi-täviä pitäisi kannustaa, olemme ehdottomasti samaa mieltä, eikä kysymyksessä missään ta-pauksessa ole ollut halu ”tukis-taa” ketään. Nythän ratkaisulla – vaikkakin maksullisella - on mahdollistettu toiminta myös

tulevan talvena.

Avantouintimahdollisuudesta perittävää 20 euron vuotuis-ta maksua on pidettävä varsin maltillisena, jos sitä vaikkapa vertaa vastaavaan palveluun muualla. Sitä, vastaako palvelun laatu sen hintaa, saa itse kukin toki arvioida. Tosiasia on kui-tenkin se, että teknisen toimen vuotuisiksi kustannuksiksi auki pidosta on arvioitu 1900 €, mikä ei sisällä pumpun hankin-takustannuksia. Avantouima-reita ei varmaankaan liene niin monta, että tämä kustannus ka-tettaisiin kokonaan käyttäjiltä perittävällä maksulla, vaan kyllä kunta tätäkin toimintaa subven-toi. Kustannukseen sisältyvät pumpun ja huoltorakennuksen sähkö, laiturin korjaus, kiinteis-töhuollon tarkastukset ja lu-mityöt. Ylläpidolla tavoitellaan sellaista tasoa, että uintipaik-kaa on mahdollista ja turvallista käyttää. Lumitöissä resurssit ovat lumisateiden jälkeen ensi-sijaisesti teiden aukaisussa. Va-litettavasti vapaa-ajan alueiden lumityöt tehdään vasta sen jäl-keen, kun tiet ja sovittujen kiin-teistöjen pihat on saatu aukais-tuksi. ”Avantopolun” aukaisuun on arvioitu käytettäväksi 2 tuntia/kuukausi eli käytännös-sä 1-2 kertaa viikossa 20 - 30 minuuttia.

Tietysti voi asettaa kysymyk-sen, pitäisikö hiihtäjiä veloittaa latujen käytöstä. Pyhäjoella on

tässä asiassa toimittu samalla tavoin kuin kai likipitäen kai-kissa Suomen kunnissa. Hiih-tomahdollisuuksien tarjoami-nen on massamittakaavaista toimintaa ja sitä voidaan pitää kunnallisena peruspalveluna, joka on käyttäjälle maksuton. Lisäksi kunnalla on jo perus-opetussuunnitelmasta johtuva velvoite tarjota hiihtomahdolli-suus koululaisille. Kaikki kunnia avantouinnille, mutta sitä ei ehkä voine pitää kunnallisena peruspalveluna, jonka tulisi olla maksuton. Ei edes uimahallin käyttö kunnissa, joissa niitä on, ole maksutonta, vaikka onkin aika massamittakaavaista.

Monitoimitalon iltakäyttäjät saavat rahansa takaisin palaut-taessaan avaimen, mutta tämä koskee avaimen panttia. Tilan käytöstä he maksavat käytön määrän ja sovittujen taksojen mukaan.

Palaute tästä, kuten muista-kin asioista, on kuitenkin ter-vetullutta. Pyrimme ratkomaan ongelmia ja edistämään asioita mahdollisuuksien ja resurssien mukaan.

Veikko Björn kiinteistöpäällikkö

Antero Tervonen sivistystoimenjohtaja-rehtori

Vastineena Leena Pyhäluodon ylei-sönosastokirjoitukseen, joka koskee avantouintipaikkaa haluamme tuoda julki seuraavaa

Lähetysarpajaisissa voittaneet:

Senni Koivukangas Käsin tehdyt 2 puutuolia 400,00 euroaTimo Toppila Käsin tehty rahi 100,00 euroaAntero Kallio Batiikkitaulu 300,00 euroaKusti Halunen Teekalusto keramiikkaa 120,00 euroaMarkku Vuorinen Käsin maalattu seinälautanen 80,00 euroaAnne Saukko Nuken sänky Nalle Puh 60,00 euroaReino Korpela Kudottu liina 50,00 euroaAnne Anttila Pellavaliina 50,00 euroaAntero Kallio Poppanaliina 50,00 euroaPetri Heinula Koristetyyny Tansaniasta 50,00 euroaAnton Kallio Matto 50,00 euroaPetrus Nykänen Kylpypyyhkeitä 2 kpl 40,00 euroaHelena Mäkelä Kattila 40,00 euroaLassi Muikkula Tuikkulautanen lasia 40,00 euroaElina Sarkkinen Tulikiven 2 kuppia 30,00 euroaJoni Hautala Pussilakana 30,00 euroaTyyne Tornberg Kynttilänjalka puuta 20,00 euroa

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 0 . 11 . 2 0 12 sivu 7

PÄÄTOIMITTAJATSari Rintamäki

Arvo Helanti

TOIMITUSJemina Bäckman

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 23%)>> 0,35 €/pmm, toistohinta 0,30 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 100 € >> koko sivu: 150 €>> järjestöpalsta: 30 €/vuosi

IlmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Seuraava lehti (nro 46) ilmestyy >> lauantaina 17.11.2012

Aineisto toimitettava >> tiistaina 13.11.2012 klo 17.00 mennessä

Painosmäärä >> vko 45: 1810 kpl >> vko 46: 1810 kpl

Puh. 040 359 6166Fax (08) 4390 282

http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi

Taittaja: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160

PYHÄJOEN

KUULUMISET

Järjestöt toimivatSeurakunta tiedottaa Kalenteri

Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, KajaaniLehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 – 665 5125 (Minna Lattunen)

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyISSN 0788-6071

Aihetta kiitokseen

Kastettu: Elsa Ida Sarafiia Salmela

Perhejumalanpalvelus ja HPE su 11.11. klo 11. Lapsikuoro. Lä-hetyskahvila jumalanpalveluk-sen jälkeen seurakuntatalolla.

Perhekerho Sarpatissa ke 14.11. klo 12. Lemom –korue-sittely.

Ystäväkerho seurakuntatalolla ke 14.11. klo 13. Pankkilakimies Merja Halonen Osuuspankista.

Lapsikuoro Yppärin koululla ke 14.11. klo 14.15.

Kirkkokuoro seurakuntatalol-la keskiviikkoisin klo 18.30.

Lapsikuoro seurakuntatalolla torstaisin klo 16.15.

Avoin raamattupiiri seurakun-tatalolla torstaisin klo 18.

Jumalanpalvelus su 18.11. klo 10. Harmaahapset. Maatalous-tuottajien kirkkopyhä. Kirkko-kahvit jumalanpalveluksen jäl-keen seurakuntatalolla.

Maahanmuuttajailta seura-kuntatalolla su 18.11. klo 18.

TULOSSA:- Jumalanpalvelus kir-

kossa su 25.11. klo 10. Partio-laisten kirkkopyhä.

- Lähetyksen joulumyy-jäiset seurakuntatalolla la 1.12. klo 11-13. Arvonta klo 12.30. Pöytiä pääsee laittamaan klo 9 alkaen. Pöytämaksu 5 eur/pöy-tä, varaukset kirkkoherranviras-tosta.

- Rippikoululaisten il-moittautuminen rippikouluun perhejumalanpalveluksessa su 2.12 alk. klo 11.

Nuorisotyö:- Kasvuryhmä (rippikoulun jo

käyneille nuorille) Sarpatissa torstaisin klo 18.00.

- Liity jäseneksi Facebookissa: Pyhäjoen seurakunnan nuoret

Kaikissa näissä tiedustelut ja ilmoittautuminen Hannulle p.0500766031 tai hannu.lou-himaa@evl.fi tai facessa.

Kouluikäiset:- Sarpatin tyttökerho 5-7

luokkalaisille torstaisin klo 15.30 - 17.00.

- Yppärin koululla tyttökerho 3-6 luokkalaisille tiistaisin ker-ho klo 17-18.30.

- Partiolippukunta Hanhiven kiertäjien toiminnasta tarkem-min Kuulumiset lehden järjestö -palstalla.

RY:Raamattuluokka la 10.11. klo

19.30 Veikko AhosellaSeurat su 11.11. klo 16 ry:llä,

Tero Pitkälä, Jouko PiilolaHartaus to 15.11. klo 13.30

Jokikartanossa, Eero PisiläKodinilta pe 16.11. klo 19

ry:llä, alustus Leevi Saukko

Kirkkoherranvirasto p. 433119 avoinna ma klo 8-12, ti 12-16 ja ke 11-14. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papis-toon: kirkkoherra Jukka Malinen p.040-505 0016 tai seurakun-tapastori Kai Juvila p. 050-328 8107

Pyhäjoen seurakunnan kotisi-vut löytyvät osoitteesta:

www.pyhajoenseurakunta.fi

Hanhikiven Kiertäjät ry. A DV E N T T I K A L E N T E R I E N MYYNTI on käynnissä. Lisää kalentereita saa omalta johta-jalta tai Jaanalta p.040 8355 626. Tilitys omalle johtajalle mahd. pian, viimeistään Par-tiokirkossa 25.11. PERHEPAR-TION seuraava tapaaminen on Partiokirkossa su 25.11. klo 10. Uudetkin perheet tervetuloa! Lisätietoja 044 9606 823/Kaisa. PARTIOKIRKKO ja LUPA-USTENANTO su 25.11. klo 10. Harjoitukset klo 9 alkaen.

Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdis-tys ry. Ma 12.11. klo 13.00 Kä-sityöpiiri Puhtolassa. Ti 20.11. klo 12.00 Päiväkahvit Seura-kuntatalolla. Saamme vieraan LähiTapiolasta. Tervetuloa!

Äijäkööri kokoontuu Puhto-lassa ma 12.11. klo 18.00. Ter-vetuloa mukaan!

Harmaahapset seurakuntata-lolle 13.11. klo 15.00. Mukaan syntymäpäivälaulut.

Harmaahapset kirkkoon su 18.11. klo 9.15. Nuotit mukaan.

MC Pirttikosken pikkujoulu-ja vietetään lauantaina 24.11. Puttaan Kartanossa. Ohjelmas-sa ruokailua, saunomista, lau-lamista ja rentoa illanviettoa! Osallistumismaksu 40,-/hlö. Li-sätietoja ja sitovat ilmoittautu-miset 11.11 mennessä Marikalle marikapekkala@gmail.com tai 040-7766395.

Pirttikosken maaseutunai-set. Kökkä ja EveLace alusvaa-te-esittely Aira Korpelalla ti 13.11. klo 18.00. Arvontaa ja kahvia. Emäntinä Aira ja Linnea. Tervetuloa!

Maaseutunaisten yleinen ko-kous ma 26.11. klo 18.00 Aira Korpelalla. Esillä sääntömää-räiset asiat ja toiminnan suun-nittelua. Kahvia ja arvontaa. Partylite esittely, Anna-Kaisa Tiikkaja. Tervetuloa!

Maaseutunaisten pikku-joulu ke 28.11. klo 18.00 Puttaan kartanossa. Ateri-an hinta n..25e, josta osasto maksaa 10e. Ilmoittautumi-

set ja erikoisruokavalio Astal-le p.0443660022 to 22.11. mennessä. Joululauluääni ja iloista mieltä mukaan! Ken lah-jan tuo, hän lahjan saa (5e).

KAHVAKUULAKURSSI KAI-KELLE KANSALLE Pirttikosken koulun yläsalissa pe 16.11. ja pe 30.11. klo 16.30 - 17.30. Omat kahvakuulat mukaan! Hinta 5e/hlö, käteismaksu. Veturina Tar-ja Raivio. Mukaan voivat tulla myös muutkin kuin jäsenet! Tervetuloa!

Pyhäjoen Kotiseutuyhdis-tys ry. Johtokunnan kokous ja Syyskokous Puhtolassa 17.11. alkaen klo 12.00 johtokunnan kokouksella ja noin klo 12.30 jatkuen syyskokouksena. Ter-vetuloa.

Pyhäjoen maa- ja kotitalo-usnaiset

Kökkä Eila Kultalalla ma 12.11.klo 18.30. Mukana myös esit-telijä Vyöhyketerapia Aurinkoi-sesta. Hän tutustuttaa meidät hoitaviin magneettikoruihin! Tervetuloa!

Pyhäjoen martat ry. Mart-tailta Kittilän Helillä Kittipuh-dossa perjantaina 16.11. klo 18.00. Hallitus kokoontuu en-sin, aiheena lähetysmyyjäiset. Arvontaa ja mukavaa yhdes-säoloa. Tervetuloa martat ja toiminnasta kiinnostuneet. Tu-tustu myös nettisivuihin http://pyhajoenmartat.fi/

Pyhäjoen Nuorisoseura ry. Kokous Pe 23.11. klo 17 Pyhä-joen pääkirjastolla. Käsitellään Valistustalon mahdollista pur-kua ja Nuorisoseuran tontin myyntiä.

Pyhäjoen Silmu. Päiväkahvit Rauni Hiitolalla, Ruukintie 10, ti 13.11. klo 12. Perinteiset kuvi-ot, arvontaa. Tervetuloa.

Raahen Kuulonhuoltoyh-distys. Sääntöjen määräämä syyskokous pidetään Raahen toimintakeskus Kreivinajassa tiistaina 20.11. klo 18. Koko-uksen jälkeen kinkkuarvontaa ja torttukahvit. Tervetuloa!

* Pauhasalissa Pyhäjoen Har-rastajanäyttelijät esittää Suloi-nen myrkynkeittäjä (K12).

** pe 23.11. klo 19.00 (ensi-ilta)

** la 24.11. klo 18.00** su 25.11. klo 16.00

** pe 30.11. klo 19.00** la 1.12. klo 18.00** su 2.12. klo 16.00. Käsikir-

joitus: Arto Paasilinna, ohjaus: Sari Ohinmaa. Liput 12 €

Tiedustelut: puh. 044 7714614

Abiturienttien vanhempainilta tiistaina 27. mar-raskuuta klo 18.00 – 19.30. Aiheena ylioppilas-kirjoitukset

Pyhäjoen lukio tarjoaa osana eLukioiden verkos-toa ajasta ja paikasta riippumattomia opintoja niin nuorille kuin aikuisille.Mikä ihmeen eLukio?Mitä on etäopiskelu?Kuka voi opiskella?Olet lämpimästi tervetullut kuulemaan lisätietoa

sekä näihin että moniin muihin kysymyksiin Pyhä-joen lukiolle tiistaina 13.11. klo 18.00.

Kuulumiset julkaisee Aihetta Kiitokseen -palstaa. Lukijoilla on mahdollisuus lähettää ilmaiseksi lyhyitä viestejä, joissa kiitellään arkipäivän tapahtumia, tekoja tai sanoja. Kiitoksen aiheen voi lä-hettää sähköpostilla osoitteeseen sari.rintamaki@pyhajoki.fi tai käydä tuomassa lukiolle. Laita viestiin teksti Aihetta Kiitokseen, oma nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Kiittää voi nimellä tai nimimerkillä.

Haluan olla luottamuksenne

arvoinen.

Matti Pahkala

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 1 0 . 11 . 2 0 12sivu 8

EVÄSKONTTIVanhatie 44, 86100 PyhäjokiPuh. 433 186teemu.martikainen@k-market.com

Palvelemme:ma–pe 8–21, la 8–21, su 12–21

klo 10-18 välisenä aikana

Olemme

poikkeuksellisesti

ti 13.11 auki

vain klo 18.45 asti!