PYHÄJOEN

KUULUMISETL A U A N T A I 17. 3 . 2 0 12 – V I I K K O 1 0 - 11

P Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T T A M A J O U K K O J U L K A I S U

JEMINA BÄCKMAN

Kevättalvella vuonna 1962 maaliskuun 11. päivänä maa-ilman valon näki helsinki-läisperheen kuopus, Jukka Malinen. Vuodet kuljettivat hänet Pohjois-Pohjanmaalle, Pyhäjoen kuntalaisten yhtei-seksi tuttavaksi sekä kirkko-herraksi.

Malisella on vuoden van-hempi veli. Hän asuu vielä Helsingissä. Veljen lisäksi hänellä oli seitsemän vuotta vanhempi sisko, mutta hän kuoli äkilliseen sairauteen 33 -vuotiaana. ”Isäni on 87 -vuotias sotaveteraani, ja äi-tini on nyt 81 vuotta vanha. He saavat vielä asua kotona, vaikka ikää on jo paljon.” Omia lapsia Jukalla ja hänen vaimollaan on seitsemän.

Antoisa lapsuus Etelä-Suomessa

Ensimmäiset kaksi ikävuot-taan Malinen asui perheensä kanssa Alppi-lan kaupungin-osassa. Tuosta ajasta hänellä ei luonnolli-sesti ole muis-tikuvia. Vuonna 1964 perhe muutti yhteen 1960 -luvul-la rakennetuista Helsingin lähiöistä, Pihlajamäkeen. Lapsuus- ja nuoruusaika oli antoisaa aikaa. Alueella oli paljon samanikäisiä lapsia; tekemistä oli paljon. Osa lapsuuden ystävyyssuhteis-ta onkin kestänyt tähän päi-vään saakka: ”Olen saanut pitää yhteyttä vielä joihinkin lapsuudenaikaisista ystävis-täni.”

Halu työskennellä ihmisten parissa

Teologian opiskeluja Ma-linen ei aloittanut suoraan lukion jälkeen, vaan vähän varttuneempana. Lukion jälkeen hän sen sijaan alkoi opiskella teknillisessä kor-

keakoulussa Otaniemessä: ”Armeijan jälkeen minua alkoi kiinnostaa työ ihmisten pa-rissa, mutta opiskelut teolo-gisessa tiedekunnassa aloitin vasta jonkun ajan kuluttua. Aloin tuntea vetoa Raama-tun tutkimiseen syvemmin.”

Opiskelu teologisessa tie-dekunnassa oli antoisaa, mutta hengellisesti ravitse-vinta Malisen mielestä oli saada olla seurakunnan yh-teydessä ja kulkea seurois-sa. Seuroissa hän sai tavata myös vaimonsa Solveigin. Jukka ja Solveig menivät nai-misiin keväällä 1993. Pyhä-joelle Malinen tuli jo vuotta aikaisemmin seurakunnan palvelukseen. Kaksikymmen-tä vuotta tulosta on kulunut,

ja edelleen hän viihtyy erinomaisesti. ”Olen kotiutu-nut tänne hy-vin. Pyhäjoella on hyvää elää ja asua. Täällä olen saanut hyviä ystäviä er i- ikäisistä. Tänne oli helppo tulla ystävällisten ja juurillaan ole-vien ihmisten pariin. Minut on otettu tän-ne rakkaudella

vastaan. Täällä on kaikenikäi-sillä hyvät mahdollisuudet elää, tehdä töitä ja harras-taa. Olen todella kiitollinen Taivaalliselle isälle hänen hyvyydestään ja siitä, mitä elämä on minulle antanut. Kaikki seitsemän lastamme ovat syntyneet täällä.”

Apulaisesta kirkkoherraksi

Aluksi Malinen toimi niin sanottuna pikkupappina Aaro Leipälän apulaisena. Leipälän jäätyä eläkkeelle Malinen tuli valituksi kirk-koherraksi keväällä 1998. Matka tuosta ajasta tähän päivään on tuonut muutok-sia niin elämässä kuin hänes-sä itsessään. Iän myötä elä-

mään on tullut rauhallisuutta ja levollisuutta: ”Olen saanut huomata, miten Jumala on hoitanut ja kantanut - mi-nun ei tarvitse yrittää muut-taa maailmaa, saan elää sen keskellä turvallisesti, vaikka kaikki ei sujuisikaan niin kuin itse tahtoisin.”

Maailma muuttuu, pysyykö kirkko perässä?

Useilla ihmisillä on mie-lipiteitä siitä, kuinka su-vaitsematon yhteisö kirkko on. Esiin on noussut myös kysymys siitä, osaako kirk-ko muuttua maailman mu-kana? Malisen mielestä on hyvä huomata, että vaikka maailma muuttuu ja saattaa nousta ajatus, että maailman muutokset olisivat kehitystä johonkin parempaan, niin se ei ehkä olekaan koko totuus: ”Muutoksissa on joskus se piirre, että vanha ja kestävä Jumalan sana, Raamattu, ja sen neuvot ja elämänohjeet tahtovat unohtua. Kirkkokin haluttaisiin tähän muutok-seen mukaan ja onhan se mennytkin ehkä liiankin pit-källe. On kuitenkin hyvä aina pitää mielessä, että Jumalan sana ei muutu. Se antaa yhä kestävät neuvot elämälle ja todellinen Kristuksen kirkko tahtoo pitää tarjolla Juma-lan sanaa ja kutsua ihmisiä armon ja anteeksiantamuk-sen osallisuuteen. Mielestäni oikeaa suvaitsevaisuutta ei ole se, että hyväksyy synnin, vaan se, että langenneelle avataan ovi armoon ja an-teeksiantamukseen niin kuin Kristus on tehnyt.”

Seurakunnan elämää arjen keskellä

Malinen ajattelee, että Py-häjoella erilaisiin seurakun-nan tilaisuuksiin osallistuu suuri joukko ihmisiä. Kaste-hetkissä, hautaan siunaami-sissa, avioliittoon vihkimi-sissä ja monissa erilaisissa juhlissa ja tapahtumissa seu-rakunta on vahvasti mukana. Vuosien aikana hän onkin saanut olla todistamassa niin

Kirkkoherra Jukka Malinen 50 vuottaOnnittelemme

kyläläisten ilon hetkiä kuin syvää suruakin: ”Olen saanut kohdata vuosittain lukuisan joukon seurakuntamme jä-senistä ja muitakin; jollain aikavälillä laskettuna lähes jokaisen. Saamme seura-kuntana olla osallisia heidän elämänvaiheissaan ja mikä hienointa, silloin Jumalan sanakin saa olla esillä siihen elämäntilanteeseen hyvinkin puhuttelevalla tavalla. Iloit-sen näistä kohtaamisista.”

Seurakunta saa olla mu-

kana jäsentensä ja työnte-kijöidensä myötä monissa arkielämän tilanteissa, työ-elämässä, tapahtumissa ja harrastuksissa itsekin niihin omilla lahjoillaan osallistuen. Näissä hetkissä tulevat usein esille syvätkin elämän tun-not: ”Usko ei ole vieras arjen elämän tapahtumille. Tämä on hienoa. Toki toivon, että jumalanpalveluksiinkin löy-dettäisiin tie yhä useammin.”

Kirkkoherrana Malinen ko-kee tärkeäksi olla ihmisten

saatavilla, rukoilla heidän puolestaan ja olla uskolli-nen tähän palvelutehtävään kutsuneelle Taivaalliselle isälle: ”Pyydän, että seura-kuntalaiset jaksaisivat rukoil-la myös minun puolestani. Tällä hetkellä tunnen suurta kiitollisuutta elämän lahjasta ja elämän varrella kohtaamis-tani ihmisistä. Meillä on hyvä Jumala.”

”Olen saanut huomata, miten Jumala on hoitanut ja kantanut - minun ei tarvitse yrittää muuttaa maailmaa, saan elää sen keskellä turvallisesti, vaikka kaikki ei sujuisikaan niin kuin itse tahtoisin.”

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 3 . 2 0 12sivu 2

ELLA ENO

19. lokakuuta vuonna 2005. Huong Rahlan-Kal-lio seisoo Oulun lentoken-tällä ja tuijottaa lokakuista pihaa. Suomi tuntuu jännit-tävältä, mutta pelottavalta paikalta. Viiltävä lokakuun tuuli tuntuu jäätävältä tottu-mattomalla iholla.

Huong on kotoisin Vietna-min maaseudulta. Vietnam tunnetaan kommunistival-tiona. Maan sisäiset ongel-mat tuntuvat repivän ihmiset erilleen. Kiistojen vuoksi paljon Vietnamin kansalaisia on kuollut ja kirkkoja pol-tettu. Suomalaisesta tuntuu varmasti oudolta, että ih-minen ei saa harjoittaa sitä uskontoa, mitä hän haluaa. Vietnamissa tämä on kuiten-kin arkipäivää. Ongelmat ei-vät lopu tähän, sillä koulutus Vietnamissa on todella kallis-ta. Hyvän ammatin saaminen ilman tuntuvia rahasummia ei ole mahdollista. Monet ih-miset joutuvat hautaamaan haaveensa ja jäämään maa-seudulle elättääkseen per-heensä ja itsensä.

Huong joutui pakenemaan perheensä kanssa Vietna-mista. Hän sanoo kuitenkin ikävöivänsä kotimaataan: ”Kaipaan Vietnamia, sillä se on osa minua. Vietnam tulee aina olemaan lapsuuskotini ja osa identiteettiäni.”

Muutto hyiseen Pohjolaan

Huong oli alun perin muut-tamassa perheineen Amerik-kaan, sillä siellä asuu paljon heidän ystäviään ja sukulaisi-aan. He kuitenkin muuttivat mielensä, kun kuulivat Suo-men ilmaisesta koulutukses-ta, tasa-arvoisista ihmisistä ja suomalaisten ystävällisyy-destä.

Kylmyys tuli Huongille kui-tenkin yllätyksenä: "Seisoin Oulun lentokentällä ja luu-lin olevani ilmastoinnin alla. Se olikin Suomen lokakuu.” Perheellä oli sopeutumis-ta Suomen kylmään ilmas-toon. Ulos puet tav ien vaat te iden määrä tuntui uskomatto-malta: "Mar-r a s k u u s s a k ä v i m m e siskoni kans-sa kaupassa lenkkarit ja-lassa ja ilman hanskoja. Sil-loin tuntui, että haluai-sin lähteä takaisin.”

"Ensimmäinen vuotemme Suomessa oli todella rank-ka. Emme osanneet suomea ja naapurimme olivat ujoja, eivätkä uskaltaneet puhua kanssamme." Vähitellen Hu-ong alkoi oppia suomen kieltä: "Jouduin Vietnamissa

Kaksi kulttuuria, yksi kotiopettelemaan vietnamin kie-len, enkä omaa äidinkieltäni. Uuden kielen oppiminen oli siis tuttua. Suomi on kuiten-kin vaikea kieli. Varsinkin ver-bien taivuttaminen tuottaa päänvaivaa.”

Huong muutti elokuussa Ruukista Pyhäjoelle. Hän huomasi olevansa ainoa aasialainen, mutta tuntee sopeutuneensa Pyhäjoelle varsin nopeasti. Suomalai-set ovat hänen mielestään ujoja ja varauksellisia, mutta kun he oppivat tuntemaan uuden ihmisen, heistä tulee todella mukavia: "Ymmärrän, että kaikki eivät pidä ulko-

maalaisista, sillä jotkut eivät tee mitään saadak-seen töitä tai sopeutuakseen Suomeen.”

Maaseudulta lähtöisin oleva Huong tuntee olonsa kotoi-seksi Pyhäjoel-la: "On hienoa, kun kaupassa ihmiset terveh-

tivät ja kysyvät kuulumisia. En uskoisi viihtyväni kaupun-gissa.” Jotkut suomalaiset tavat ihmetyttävät: "Sauna ja avannossa käyminen ovat mielestäni aika outoja tapo-ja. Myös suomalainen ruoka vaatii totuttelua."

Pyhäjoen lukiossa Huong on viihtynyt hyvin. Hän opiskelee samoja aineita kuin muutkin, mutta kerran viikossa hänellä on suomen kielen tunti: "Pyhäjoen luki-on oppilaat ovat todella mu-kavia ja opettajat ihania."

Nuori nainen aikoo saada keväällä lukion päättötodis-tuksen. Tulevaisuudesta ei ole tarkkoja suunnitelmia, mutta hän haluaisi saada työpaikan läheltä Pyhäjokea: "Haluan lukion jälkeen jatkaa ammattikouluun ja löytää it-selleni sopivan ammatin."

Eri ihmiset, sama kohtalo

Huong asuu miehensä Sampon ja tyttärensä Saa-ran kanssa Parhalahdella: ”Parhalahti on hyvä paik-ka asua. Naapurillamme on lehmiä ja hevosia, joita Saa-ra tykkää katsella kesäisin. Koulu ja päiväkoti ovat lä-hellä.”

Koulunkäynnin ja perheen välillä tasapainoilun hän kokee helpoksi: "Mieheni on todella avulias ja auttaa esimerkiksi ruuanlaitossa ja siivoamisessa. Joskus tämä on rankkaa, mutta se kuuluu elämään."

Mieheensä Huong tutustui aikuislukiossa opiskelevan siskonsa kautta. Mies toimii aikuislukiossa opettajana ja halusi tutustua aasialaiseen kulttuuriin ja perheeseen. Huong oli tuohon aikaan Ruukin lukiossa ja työsken-teli iltapäivisin K-kaupassa: "En etsinyt häntä, vaan hän etsi minua. Voisi sanoa, että kohtalolla oli sormensa pe-lissä."

Huongin ja hänen mie-hensä perheet ovat paljon tekemisissä keskenään: "Vie-railemme usein toistemme luona ja tulemme hyvin toi-meen.” Hän ei tunne, että eri kulttuurit erottaisivat heidät toisistaan: "Olemme erilaisia, mutta silti samanlaisia."

Sampo opettelee innok-kaasti vietnamin kieltä. "Aluksi opeteltiin niitä tär-keitä lauseita, kuten minä rakastan sinua." Huongin tytär on toiminut mainiona apuopettajana.

Viime kesänä Huong ja Sampo menivät naimisiin: "Häämme olivat kahden kulttuurin sekoitus. Halu-simme, että sekä minun että

Sampon suvut viihtyisivät häissä. Meillä oli kaksi ruo-kaa, ja ohjelmaan kuului sekä vietnamilaisia että suoma-laisia asioita. Myös koriste-lussa molemmat kulttuurit otettiin huomioon. Näimme niin paljon vaivaa, koska kun-nioitamme toistemme kult-tuureja.”

Huong on yhdistänyt ar-kipäivään ja juhlapyhiin niin suomalaisia kuin vietnamilai-sia perinteitä: ”Vietnamissa on jouluna tapana kerääntyä yhteen suvun ja ystävien voi-min. Suomessa ihmiset ovat usein perheidensä kanssa. Valvoimme jouluaattoyön, teimme ruokaa ja nautim-me yhdessä olosta. Myös Vietnamin lahjakulttuuri on erilainen kuin Suomessa. Yleensä annetaan kortteja tai pieniä lahjoja. Ajatus on tärkein.”

Tärkeä opiskelu ja vaativa Suomi

Kun Huongilta kysytään, pitäisikö nuorten opiskella, hän vastaa, miksi kukaan ei haluaisi opiskella: ”Jos Suo-messa ei halua opiskella, ei

voi pärjätä. Kaikkien ei tar-vitse jatkaa lukioon, vaan he voivat mennä esimerkiksi ammattikouluun.” Hän kokee opiskelun välillä vaikeaksi, mutta se ei estä yrittämästä. ”Kurssit ovat vaikeita, eikä hyvä numero ole tärkeintä, vaan se, mitä olen oppinut. Olen onnellinen, jos opin pari lausetta tai muutaman sanan. ”

On hienoa, että Suomessa kaikille opiskelijoille anne-taan samat mahdollisuudet, sillä monet eivät osaa Viet-namissa lukea tai kirjoittaa: ”Tuttuni, jotka ovat tulleet samaan aikaan Suomeen kuin minä, ovat opetelleet kovasti suomen kieltä. Ulko-maalaisten on vaikea löytää töitä Suomesta, mutta yrit-täminen on silti tärkeää.”

Huang suree, kun joidenkin elämä on valunut hukkaan ja he istuvat kadulla, vailla paikkaa, minne mennä. Hän on perheineen todella kii-tollinen siitä, että he voivat asuvat Suomessa ja ovat saa-neet mahdollisuuden raken-taa elämänsä uudestaan.

”Häämme olivat kahden kulttuurin sekoitus. Halusimme, että sekä minun että Sampon suvut viihtyisivät häissä. Meillä oli kaksi ruokaa, ja ohjelmaan kuului sekä vietnamilaisia että suomalaisia asioita. ”

Huong ja Saara tykkäävät asua Pyhäjoella.

Sampo ja Huong menivät naimisiin viime kesänä.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 3 . 2 0 12 sivu 3

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 3 . 2 0 12sivu 4

JENNI PIETILÄ

Vuosi 1984. Anna-Mari Sarpola lähtee Israeliin Jorda-nin laakson länsirannalle osa-aikaistyöhön. Täällä kulttuuri on vastakohta Suomelle: maan maisema on lähes puuton ja rauhallisesta elinympäristöstä ei ole tietoakaan. Länsirannan erilaisuuteen Anna-Marilla me-nee vieläkin aikaa totutella: ”Muistan, kun olimme kerran marraskuussa t-paidat päällä. Suomessa sellaisesta ei marras-kuussa olisi puhettakaan.”

Töidensä lomassa Anna-Mari tapasi Abed Zeineldin. Poimi-essaan neilikoita ja krysantee-meja he tutustuivat vähitellen toisiinsa. Yhteisenä kielenä heillä oli englanti, joka ei ollut kummankaan äidinkieli. Tästä huolimatta neljä vuotta Län-sirannassa olon jälkeen Abed lähti Anna-Marin mukaan Suo-meen ”reissulle”.

Työpaikka muutti kaiken

Vuosi 1990. Abed saapuu Suomeen aikomuksenaan viet-tää täällä kolme kuukautta. Jo ensimmäisen viikon jälkeen hän oli lähdössä pois: ”Anna-Mari oli päivisin töissä enkä tunte-nut ketään suomalaista, heidän kieltään tai kulttuuriaan. Olin varma, etten viipyisi Suomessa paria viikkoa kauempaa.”

Mutta sitten kohtalo puuttui peliin. Pattijoella silloinen Kivi-ojan puutarha etsi juuri uutta työntekijää edellisen tilalle, kun Anna-Mari soitti kyselläkseen työpaikkaa Abedille.

Työ puutarhalla sopi Abedille loistavasti, sillä hän oli työs-kennellyt puutarha-alalla myös Länsirannalla: ”Tietenkin alussa oli vähän hankalaa, kun ei ol-lut yhteistä kieltä asiakkaiden

kanssa. Suomalaiset ovat kui-tenkin aina olleet ystävällisiä minulle, enkä koskaan ole kuul-lut kommentteja erilaisuudesta-ni.” Työpaikan ansiosta mies jäi Suomeen. Enää hänellä ei ollut tekemisen puutetta, sillä hän aloitti kahdeksan kuukauden suomen kielen opiskelun työ-päiviensä päätteeksi. Vähitel-len myös hänen ja Anna-Marin ystävyys syventyi rakkaudeksi, ja kolmen kuukauden reissu vie-rähtikin vähän pidemmäksi...

”Jos syödään, kaikkien on syötävä”

Vuosi 2006. Abed on so-peutunut Suomeen todella hyvin. Pieniä tapoja arabialai-sesta kulttuurista on kuitenkin jäänyt, mikä ei kuitenkaan ole huono asia. Sarpoloilla saadaan esimerkiksi usein nauttia pita-leipiä arabialaiseen tapaan. Juu-ri ruokakulttuuri oli yksi niistä asioista, joihin meni kauan aikaa sopeutua.

Länsirannassa ruoka tehdään alusta loppuun itse, eikä heillä ole mitään pakasteita tai einek-siä: ”Myös syöminen eroaa Suo-mesta suuresti. Israelissa, jos joku syö, kaikkien on syötävä. Ruoka jaetaan kaikkien kesken ja syömässä on useita kymme-niä ihmisiä yhtä aikaa. Suomes-sa ihminen saattaa ihan hyvin syödä yksinään, jakamatta ruo-kaansa kenenkään kanssa.”

Arabialainen ruokakulttuuri näkyy vieläkin, sillä jos heillä on vieraita, ei Abed unohda kutsua heitä syömään.

Maaliskuussa vuonna 2006 Kiviojan pariskunta myi puu-tarhansa. Alalla pitkään ollut Abed päätti ostaa puutarhan itselleen. Hän nimesi puutarhan Pattijoen puutarhaksi ja teki pienillä muutoksilla puutarhas-

ta oman näköisensä.

Ei lainkaan ongelmia kulttuurien yhdistämisessä

Anna-Mari ja Abed menivät naimisiin vuonna 1990 maist-raatissa. Häissä ei ollut heidän lisäkseen muita kuin muutama Anna-Marin sukulainen, kos-ka Abed ei ollut vielä kerennyt tutustua muihin eikä osannut suomeakaan. He ovat saaneet kolme lasta: Aminan, Omarin ja Karimin. ”Nimet valitsimme mahdollisimman helposti lau-suttaviksi kummassakin maassa. Amina ja Omar tulivat melko helposti, mutta Karimia joutui jo miettimään”, kertoo Anna-Mari.

Kulttuurien yhdistäminen on sujunut ongelmitta, sillä he tuntevat toisensa niin hyvin: ”Meillä on samanlaiset mielipi-teet asioista ja molemmat kun-nioittavat toistensa kulttuuria. Lapset olemme kasvattaneet tasapuolisesti molempiin kult-tuureihin. Periaatteena olemme pitäneet sen, että Suomessa ol-laan suomalaisia ja Länsirannalla arabialaisia.”

Yhteydenpitoa Skypen avulla

Vuosi 2012. Abed ja Anna-Mari ovat tunteneet toisensa 25 vuotta ja olleet naimisissa 22 vuotta. Amina, heidän van-hin lapsensa, on jo muuttanut pois kotoa Tampereelle opis-kelemaan. Vuosi 2012 on myös muulla tavalla Abedille tärkeä merkkipaalu: ”Tammikuun 27. päivänä olin ollut tasan puo-let elämästäni Länsirannassa ja puolet Suomessa. Uhkaavasti-han tämä alkaa Suomen puolel-le kallistua.”

Molemminpuolista kunnioitusta

Sarpolat asuvat Parhalahdella kauniissa sinisessä talossa, jota he ovat vasta remontoineet Aminan valmistujaisten takia. Vieressä naapurissa asuu An-na-Marin äiti: ”Lähinnä Anna-Marin äidin takia rakensimme talomme Parhalahdelle. Äiti on auttanut meitä paljon ja on kanssamme melkein päivittäin. Lapsien on helppo tavata edes toista mummoaan, sillä Israelis-sa emme käy kuin kolmen, nel-

jän vuoden välein.” Israelin erilaisuus jaksaa yllät-

tää vieläkin: ”Suomi on paljon turvallisempi maa kuin Israel. Myös lämpötilaerot ovat suuret. Kun olin ensimmäisen kerran tulossa Suomeen, Anna-Mari käski minun pukea talvivaatteet päälleni. Perille päästyäni täällä oli ihan hirveän kylmä ja jouduin pukemaan koko matkalaukkuni sisällön päälleni.”

Nykypäivän tekniikka on ke-

hittynyt huimasti 90-luvulta. Nyt Abed pystyykin pitämään yhteyttä sukulaisiinsa milloin haluaa: ”Pystyn soittamaan Skypen avulla ilmaiseksi ja sa-malla näen vielä perheeni web-bikameran avulla. Ennen pelkkä soittaminen maksoi hirveästi, ja yhteydenpito oli hankalaa. Nyt pystyn juttelemaan ongelmitta kuulumisista, vaikka päivittäin.”

Anna-Mari kesällä vuonna 1985.

Abed ja Anna-Mari tutustuivat Israelissa.Kuva vuodelta 1987.

Marraskuussa 1994 Amina isänsä kanssa.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 3 . 2 0 12 sivu 5

31.3.2012 KURSSI PYHÄJOELLAILMOITTAUDU HETI!

PARKOUR- MITÄ SE ON?Parkour on liikuntamuoto, jossa edetään yleensä kaupunkiolosuhteissa epätavano-maisia reittejä nopeasti, ketterästi ja ilman apuvälineitä. Esteistä pyritään selviämään esimerkiksi hyppäämällä, kiipeämällä tai muilla tavoin. Parkour on liikuntalaji, jossa nähdään kulkutien “esteet” mahdollisuuksinakehittää sulava ja luonnollinen liikeesteen voittamiseksi.Parkourin ajatuksena on siirtyä mahdollisimman sulavasti kohteesta A kohteeseen B, jatkuvana liikkeenä - kuin vesi. Uskotaan, että kaikkien esteiden ylittämiseksi on olemassa jokin tapa, joka voidaan suorittaa liikkumalla eteenpäin.

ILMOITTAUDU ENSITILASSA!Tiivis päivä ohjattua liikettä yht 4h (2h+2h), kouluttaja Oulusta.Klo: 10.00 - 12.00 ruokatunti jatkuu klo 13.00 - 15.00Ratkiriemukkaat ja inspiroivat parituntiset energisille liikkujille! Ikäluokka: 10-16-vuotiaatHinta: 15 €Paikka: Pyhäjoen monitoimitaloJärjestäjä: Pyhäjoen vapaa-aikatoimi

KURSSI TOTEUTUU MIKÄLI OSALLISTUJIA VÄHINTÄÄN 10 KPL

Ilmoittaudu heti ja otakaverisikin mukaan!

Ilmoittautuminen TI 27.3. mennessä

Titta Hinkulatitta.hinkula@pyhajoki.�

040-3596 104

PYHÄJOEN KUNTAValtuuston kokous pidetään keskiviikkona 21.3.2012 alkaen klo 18 kunnantalon valtuustosalissa.

Kokouksessa käsiteltävät asiat:-Katsaus hyvinvointikuntayhtymän toimintaan-Valtuutettujen aloitteet 2011-Lukion rehtorin virkatehtävien liittäminen sivistystoimenjohtajan virkaan-Lausunto Vihannin valtuuston tiedusteluun valmiudesta tehdä kuntajakoselvitys Pyhäjoen kunnan ja Vihannin kunnan välillä

Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hallinto- ja elinkeino-osastolla keskiviikkona 28.3.2012 klo 9–16.

Markku Kestilävaltuuston puheenjohtaja

Kuntatie 1, Postilokero 6, 86101 PyhäjokiPuhelin: 040 359 6000, Faksi: (08) 439 0266

www.pyhajoki.fi

PYHÄJOEN KUNTA

Nuoriso- ja liikuntatoimen toiminta-avustukset julistetaan haettavaksi ma 30.4. klo 15.00 mennessä

Nuoriso- ja liikuntatoimen toiminta-avustukset ovat haettavissa ma 30.4. klo: 15.00 mennessä. Hakemuk-set toimitetaan osoitteeseen Pyhäjoen kunta/ vapaa-aikatoimi, PL 6, 86101 Pyhäjoki. Kuoreen tunnus nuoriso- ja liikuntatoimen avustukset. Myöhästyneitä tai puutteellisesti täytettyjä hake-muksia ei käsitellä. Muista että nuoriso- ja liikunta-järjestöille on molemmille omat hakukaavakkeensa (sisältö eri).Hakemuksen liitteenä on oltava: - toimintakertomus vuodelta 2011 - tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2011 - selvitys mahdollisesti saadun avustuksen käytöstä vuodelta 2011 - toimintasuunnitelma vuodelle 2012 - talousarvio vuodelle 2012 - ote vuosikokouksen pöytäkirjasta, josta ilmenee yhdistyksen toimihenkilöt ja viralliset nimenkirjoitta-jat vuodelle 2012 -kaikilta hakijoilta yhdistyksen säännöt Tarkemmat avustusohjeet ja hakemuskaavakkeet voit hakea kunnantalon neuvonnasta tai osoitteesta www.pyhajoki.�/vapaa-aika/liikunta/avustukset/nuoriso-ja liikuntatoimen toiminta-avustuksetLisätietoja Pyhäjoen vapaa-aikatoimistosta puh. 040 359 6104.

Kuntatie 1, Postilokero 6, 86101 PyhäjokiPuhelin: 040 359 6000, Faksi: (08) 439 0266

www.pyhajoki.fi

Pauhasali oli tupaten täynnä tiistai-iltana, kun Pyhäjoella järjestettiin avoin keskustelutilaisuus ydinvoimalan tulon nostattamista ajatuksista. Paneeliin osallistuivat vasemmalta Säteilyturvakeskuksen tutkimus- ja ympäris-töosaston johtaja Tarja K. Ikäheimonen, Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen, Pro Hanhikivi –liikkeen puheenjohtaja Helena Maijala, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton johtaja Pauli Harju, Pyhäjoen lukion opiskelija ja Raahen nuorisovaltuuston pääsihteeri Viivi Ohvo sekä kansainvälisyyskoordinaattori Krisztian Nagy Rieska-Leaderista.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 3 . 2 0 12sivu 6

PYHÄJOEN KUNTAKUULUTUS

Mäkikankaan tuulipuiston osayleiskaavalu-onnoksen nähtävillä olosta.

Pyhäjoen kunnanhallitus on 12.3.2012 § 62 päättänyt asettaa nähtäville Mäkikankaan tuulipuis-ton osayleiskaavaluonnoksen.

Mäkikankaan tuulipuiston kaava-alue sijaitsee Yppärin kylässä Mäkikankaan alueella Pyhäjoen kunnan ja Kalajoen kaupungin rajalla ja rajautuu valtatiehen 8. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a §).

Hankkeen yhteydessä suoritetaan lakisääteinen YVA- menettely. Lisätietoja YVA- menettelystä Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus/ Liisa Kantola. Internet: www.ely-keskus.�/pohjois-pohjanmaa/YVA > Vireillä olevat YVA-hankkeet > Energian tuotanto > Mäki-kankaan tuulipuisto-hanke, Pyhäjoki

Kaavaluonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto pidetään nähtävillä 19.3.-20.4.2012 Pyhäjoen kunnan ilmoitustaululla osoitteessa Kuntatie 1, 86100 Pyhäjoki ja kunnan internet-sivuilla www.pyhajoki.�

Kaavaluonnosta esitellään yleisötilaisuudessa 28.3.2012 klo 18.00 Pyhäjoen kunnantalon valtuus-tosalissa, jossa esitellään myös hankkeen ympäristö-vaikutusten arviointiselostusta.

Mahdolliset mielipiteet kaavaluonnoksesta tulee osoittaa kirjallisesti ennen nähtävillä olon päätty-mistä osoitteeseen: Pyhäjoen kunta, Kuntatie 1, 86100 Pyhäjoki.

Lisätietoja kaavasta antavat:Pyhäjoen kunnan tekninen johtaja Pirkko Tuuttila, puh. 044 7390 273, pirkko.tuuttila@pyhajoki.� Kaavaa laativa konsultti FCG Finnish Consulting Group Oy Emmi Sihvonen puh. 050 390 5761, emmi.sihvonen@fcg.� ja Petri Tuormala, puh. 040 573 0076, petri.tuormala@fcg.�

Pyhäjoella 12.3.2012

Kunnanhallitus

Kuntatie 1, Postilokero 6, 86101 PyhäjokiPuhelin: 040 359 6000, Faksi: (08) 439 0266

www.pyhajoki.fi

AIHETTA KIITOKSEENKuulumiset julkaisee Aihetta Kiitokseen -pals-

taa. Lukijoilla on mahdollisuus lähettää ilmaiseksi lyhyitä viestejä, joissa kiitellään arkipäivän tapah-tumia, tekoja tai sanoja. Kiitoksen aiheen voi lä-hettää sähköpostilla osoitteeseen sari.rintama-ki@pyhajoki.fi tai käydä tuomassa lukiolle. Laita viestiin teksti Aihetta Kiitokseen, oma nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Kiittää voi nimellä tai nimimerkillä.

KUULUMISTEN MIELIPITEETMielipidekirjoitusten enimmäismitta on puoli

konekirjoitusliuskaa. Myös selkeitä käsin kirjoi-tettuja juttuja voi lähettää julkaistavaksi. Mielipi-teen kirjoittaminen ei tietenkään maksa mitään. Nimimerkkikirjoituksia julkaisemme vain todella poikkeustapauksissa. Kaikkien kirjoitusten mu-kana pitää olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhe-linnumero. Kirjoitusten valinta, otsikointi, muok-kaaminen ja lyhentäminen jäävät toimituksen tehtäväksi. Tekstejä ei palauteta.

Mielipiteen voi lähettää sähköpostilla suoraan päätoimittajalle osoitteeseen sari.rintamaki@pyhajoki.fi. Mielipiteen voi lähettää myös faksilla 08-4390282 tai postin kautta Pyhäjoen Kuulu-miset, Koulutie 8, 86100 Pyhäjoki

KUULUMISTEN AAKKOSETSari Rintamäkiäidinkielen ja kirjallisuuden lehtori

Hieman kertausta:*Kuulumiset on lukijoilleen ilmainen.*Lehti ilmestyy kerran viikossa.*Lehteä voi lukea myös netistä http://lukio.py-

hajoki.fi/*Kuulumiset on ilmoittajilleen edullinen ja peit-

toaa koko kunnan.*Haluamiaan asioita saa innokas yksilö/ryhmä/

järjestö/muu toimija omina juttuinaan tai toimit-tajan tekeminä julkisuuteen.

*Sen, minkä on ajatellut kirkkaaksi, osaa yleen-sä myös ilmaista kirkkaasti. Usein koukeroinen ja puuroutuva tyyli käy yhdessä niukan tai kesken-eräiseksi jääneen ajattelun kanssa.

*Lehti tehdään 13 - 19 -vuotiaiden (yläkoulu-laisten ja lukionuorten) koulutyönä.*Toimittajat vaihtuvat (ne toimittajakurssin va-

linneet) lukuvuoden aikana ja seuraavaan luku-vuoteen.*Taittajat vaihtuvat (ne taittokurssin valinneet)

lukuvuoden aikana ja seuraavaan lukuvuoteen.

*Tärkeiden ilmoitusten ja tärkeiden juttujen jät-täjien tulee käydä lehden teon aikana toimituk-sessa tai pyytää ilmoituksensa/juttunsa sähkö-postilla nähtäväkseen.

Toimisto kiinni remontin ajanFennovoiman toimisto Pyhäjoella sulkee ovensa remontin ajaksi alkaen 19.3.2012.

Remontti kestää noin kuukauden eli pääsemme viettämään tupaantuliaisia arviolta huhtikuussa.

Remontin aikana voit ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse aluevastaava Heli Haikolaan tai pääkonttorillemme.

Mukavaa kevään odotusta!

Heli Haikolaheli.haikola@fennovoima. 020 757 9224

info@fennovoima. 020 757 9200

Lukiolla järjestettiin 15.3. iPad-iMac -koulutus. Koulutukseen ottivat osaa Pyhäjoen Kuulumisten taittaja-toimittajat. Kouluttajana oli Andrei Kolmakow (toinen oik.).

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 3 . 2 0 12 sivu 7

PÄÄTOIMITTAJATSari Rintamäki

Arvo Helanti

TAITTAJATJohanna Hirvikoski

Leena Lindelä

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 23%)>> 0,35 €/pmm, toistohinta 0,30 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 100 € >> koko sivu: 150 €>> järjestöpalsta: 30 €/vuosi

IlmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Seuraava lehti (nro 12) ilmestyy >> lauantaina 24.3.2012

Aineisto toimitettava >> tiistaina 20.3.2012 klo 17.00 mennessä

Painosmäärä >> vko 10-11: 1810 kpl >> vko 12: 1810 kpl

Puh. 040 359 6166Fax (08) 4390 282

http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi

Taittaja: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160

PYHÄJOEN

KUULUMISET

Järjestöt toimivatSeurakunta tiedottaa Kalenteri

Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, KajaaniLehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 – 665 5125 (Minna Lattunen)

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyISSN 0788-6071

Aihetta kiitokseenMalisen Jukkaa haluan kiittää pyhäjokisten tasapuolisesta

kohtelusta. Jukka ei tee käytöksellään eroa, kuulutko kirkkoon vai et. Hän tervehtii ja juttelee aina yhtä iloisesti minullekin,

vaikka en kirkon ovea juurikaan avaa. Kaikkea hyvää 50-vuoti-aan Jukan elämään.

* la 24.3. klo 10-14 Liminka kylän myyntinäyttely Keski kylän koululla.Tiedustelut: Jaakko Jukkola

puh. 040 7283829

* Raahesalin lippuja voi ostaa Pyhäjoen kirjastosta* lisää tapahtumia: www.pyhajoki.fi

Eläkeliiton Pyhäjoen yhdis-tys ry. Ma 19.3. klo 13 Käsi-työpiiri Iltaruskossa. Harmaa-hapset Iltaruskoon ma 19.3. klo 18. Nuotit mukaan. Tervetuloa laulamaan. Rovaniemen mat-kalle 5.-7.6. on vielä paikkoja vapaana. Ennakkomaksu 100 euroa on maksettava Eläkeliiton tilille fi29 5381 1720 0116 14,viite 10715. Lisätiedot puh. 0400 778 026.

Hanhikiven Kiertäjät ry. 23.-24.3. HankiKanto ’12 tal-viretki Yppärin metsästysma-jalla. HUOM! vaihtunut paikka. Ilmoittautumiset 15.3. mennes-sä omalle johtajalle kirjallisesti. Lue lisää retkikirjeestä! Hallitus kokoontuu su 25.3. klo 16 ko-lolla!

Keskusta. Yppärin py ja Yp-pärin Keskustanaiset. Vuosi-kokoukset Aino ja Veikko He-laakoskella to 22.3. klo 18.30. Sääntömääräiset asiat.

MLL:n perhekahvila tiistai-sin kello 17-19 monitoimitalon kahviossa, myös salin 1. lohko käytössä. Ti 20.3 Kirpputori. Ti 27.3 Vohvelin paistoa. Kah-vilaan voit tulla sinä äiti, isä, mummu, pappa lastesi tai las-tenlapsiesi kanssa. Lapset saa-vat leikkiä toisten lasten kanssa, ja aikuiset voivat vaihtaa aja-tuksia ja kuulumisia. Kahvilasta voi myös ostaa kahvia ja pullaa pikku rahalla, yhdistys tarjoaa mehut lapsille.

Pirttikosken maaseutu-naiset. Kökkä ja ENERGETIX-magneettikorujen esittely Hietalassa to 29.3. klo 18.30. Kahvia ja arvontaa. Tervetuloa! KYLÄILTA Pirttikosken koululla pe 30.3. klo 18.30. Keskustel-laan erilaisista energiamuodois-ta (ilma- ja maalämpö, aurinko-, tuuli- ja bioenergia). Asiantun-tijavieraina Miika Oksanen ja

Yrjö Muilu Ylivieskan Centria ammattikorkeakoululta. Kahvi-tarjoilu. Tervetuloa!

Päivän retki Haaparannan IKEAAN la 31.3. Lähtö Pirtti-kosken koululta klo 8.00, Shell klo 8.10, myös väliltä voi nous-ta kyytiin. Paluu takaisin klo 18 (lähtö Ikeasta). Matkan hinta 20e hlö, jäsenet 15e, opiskelijat ja lapset 10e. Ilmoittautumiset 28.3. mennessä Airalle p. 040 7474 880 tai Astalle p. 044 366 0022.

Pyhäjoen JHL yhd. 315. Yleinen kokous Pyhäjoen viras-totalolla 28.3. klo 18. (Huom! kokouspaikka vaihtunut!) Koko-uksessa päätetään yhdistyksen purkamisesta ja yhdistymises-tä Raahen JHL:n yhdistykseen. Toimintakertomus yhdistyksen toiminnasta v. 2011 ja 2012 maaliskuun loppuun sekä tilin-päätös. Kaikki jäsenet tervetu-loa! Mukana myös Raahen JHL:n edustajia. Kakkukahvit.

Pyhäjoen Kotiseutuyhdistys ry. Kevätkokous siirtyy lauan-taille 31.03.2012. Kokouste-taan Puhtolassa.Johtokunnan kokous klo 12 ja jatkuen Kevät-kokouksella, klo 12.30. Terve-tuloa!

Pyhäjoen Silmu. Tapaamme Vappu ja Kalle Tirilällä ti 20.3. klo 12 perinteisten päiväkah-vien merkeissä. Kesän retkille ja teatteriin voi ilmoittautua. Tervetuloa!

Sotainvalidien Veljesliiton Pyhäjoen osasto. Sotainvali-dien neuvontapalvelu v. 2012 toteutetaan pääasiassa koti-käynteinä. Teihin otetaan puh. yhteyttä ja sovitaan vastaanot-toaika. Kiireellisissä tapauksissa yht. puh. 0400 910 946 tai 044 2560 488. Neuvonta-palvelu virastotalolla seuraavan kerran ma 6.8. klo 13-14.

Yppärin kyläyhdistyksen väki kiittää kaikkia talviriehatapah-tumaan osallistuneita: wpd- mäkikankaan tuulivoimapuisto-

hanketta, lahjoittajia, talkoolaisia, Yppärin koulua, haastekisaan osallistuneita joukkueita ja ennen kaikkea kaikkia riehassa

vierailleita.

Kiitos Saaren koulun siivoojalle. Olet ahkera, ystävällinen ja tervehdit aina meitä, jotka koulussa poikkeamme.

KOKOUSKUTSU

Yppärin Kalastajainseura RY:n vuosikokous 27.3.2012 klo 18.00 Yppärin metsästysmajalla.

Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!Hallitus

Kastettu: Väinö Hannes Jo-kitalo

Ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa su 18.3. klo 10.

Tasauspäivän myynti seura-kuntatalolla su 18.3. jumalan-palveluksen jälkeen.

Perhekerho Sarpatissa ke 21.3. klo 12. Leluesittely: Milka Grekula.

Yhteisvastuukahvila Joki-kartanossa ke 21.3. klo 10-14. Ohjelma- ja hartaushetki klo 13. Jukka Malinen, kirkkokuo-rolaisia, ystäväkerholaiset mu-kana.

Kirkkokuoro seurakuntata-lolla keskiviikkoisin klo 18.30.

Miesten lauluryhmä seura-kuntatalolla ke 21.3. klo 20.

Avoin raamattupiiri seura-kuntatalolla torstaisin klo 18.

Perhejumalanpalvelus kir-kossa su 25.3. klo 11. Nuorten lauluryhmä.

Lapset:-Lapsikuoro seurakuntatalolla

ke 21.3. klo 17.30.

Nuoret:-Nuorten lauluryhmä Sarpa-

tissa to 22.3. klo 18. Lauluryh-mä mukana perhejumalanpalve-luksessa su 25.3.

TULOSSA:-Kalajoen rovastikunnan nä-

kövammaisten kirkkopyhä Py-häjoella su 15.4 klo 10. Messun jälkeen ruokailu ja ohjelmahetki

seurakuntatalolla. Ilmoittau-tuminen ruokavalioineen 3.4 mennessä Mirja Hirvikoskelle p. 050-4929250 tai mirja.hirvi-koski@evl.fi.

-Tilikkutäkki, Rovastikunnalli-nen kevätleiri perheille 27-29.4 Kalajoen krist. Opistolla. Tied ja ilm. Mirjalle diakoniatoimis-toon 2.4 mennessä p. 050-4929250.

RY: Raamattuluokka la 17.3. klo 19.30 Jouko PiilolallaPyhäkoulu su 18.3. klo 12 Tuo-mas Myllymäellä ja Matti Soro-sellaOpistomyyjäiset to 22.3. klo 19 ry:lläKerho la 24.3. klo 11 ry:lläLeiriseurat 25.3. klo 16, Pekka Karjula (leiriasiaa), Arvo Pyy-köläOmpeluseurat 30.3. klo 19 ry:llä

Kirkkoherranvirasto p. 433119 avoinna ma 8-12,

ti 12-16, ke 11-14. Suljettu ma 26.3.

Tarvittaessa voitte ottaa yh-teyden papistoon: kirkkoher-ra Jukka Malinen p.040-505 0016 tai seurakuntapastori Kai Juvila p. 050-328 8107.

Pyhäjoen seurakunnan koti-sivut löytyvät osoitteesta:

www.pyhajoenseurakunta.fi

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 17. 3 . 2 0 12sivu 8