Lääkejakeluselvitys 2018Selvitysryhmän väliraportin julkistaminen 7.3.2018

Selvitysryhmä: Liisa Hyssälä, Reijo Kärkkäinen, Heikki Ruskoaho ja Lauri Pelkonen

Toimeksiantaja: Päivittäistavarakauppa ry.

Lääkejakeluselvitys – taustaa

• Viime vuosina useita apteekkitoimintaa käsitteleviä selvityksiä, kannanottoja ja näkemyksiä

• apteekkitoimintaa tulisi kehittää > erilaisia näkökulmia miten ja missä laajuudessa

• Julkisuudessa vilkas keskustelu apteekkisääntelyn ajanmukaisuudesta

• PM Sipilän hallituksen linjaukset

• Hallituspuolueiden apteekkityöryhmän ehdotukset 24.4.2017: apteekkitoiminnan kehittäminen nykyrakenteiden pohjalta

• Hallituksen toimintasuunnitelma 28.4.2017: Apteekkijärjestelmän ja apteekkipalveluiden uudistaminen

• Toimintaympäristö muutoksessa: palvelujärjestelmä, rahoitus, digitalisaatio, asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja uudistuva lääkehoito

7.3.2018

Lääkejakeluselvityksen tarkoitus ja tehtävä

• Tavoite: • julkisen keskustelun tueksi ja päätöksentekijöille tietoa ja arvioita apteekkisääntelyn kehittämistarpeista

• Aikataulu: 1.11.2017 – 30.6.2018

• Toteutus: • selvitysryhmä toimii riippumattomana asiantuntijaryhmänä

• Tehtävä:• apteekkitoiminnan tehtävät ja merkitys lääkehoidossa, sen toiminta ja toimintatavat sekä suhde niin

sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuin kaupallisilla markkinoilla toimimiseen ottaen huomioon eurooppalaiset esimerkit.

• sääntelyn uudistaminen ja apteekkitoiminnan kehittämistarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä (asiakkaiden tarpeet, palvelujärjestelmä digitalisaatio, eurooppalainen sääntely-ympäristö ja talouden kestävyys)

• Selvitystyön rajaukset:• Lääketukkukauppatoiminta > Fimean selvitys ja ehdotukset 11/2017• Sairaala-apteekkitoiminta > rooli, tehtävät ja toiminnan kehittäminen osa SOTEa

7.3.2018

Lähtökohdat apteekkitoiminnan uudistamiselle

• Lääkeala on tiukasti säännelty toimiala eli sääntelylle edelleen tarve

• Lääkehuolto ml. apteekkitoiminta oltava kiinteä osa terveydenhuoltoa ja roolia vahvistettava

• Sääntelyn oltava oikeasuhtaista, tarkoituksenmukaista ja laatua tukevaa

• Laadukas ammattimaisesti toimiva lääkejakelujärjestelmä turvattava maankattavasti

• Apteekkipalveluita ja lääkeinformaatiota kehitettävä

• Järjestelmän edistettävä lääkitysturvallisuutta ja lääkkeiden saatavuutta

• Apteekkijärjestelmän tulee toimia kustannustehokkaasti

• Sääntelyllä mahdollistettava uudenlaiset toimintamallit, innovaatiot (uusi teknologia, digitalisaatio, robotiikka & tekoäly)

7.3.2018

Avohuollon apteekkijärjestelmän nykytila

Suomen avohuollon apteekkijärjestelmä

• Suomen apteekkiverkosto: pääapteekit (613), sivuapteekit (201) ja apteekkien palvelupisteet (107) sekä apteekkien verkkokaupat (yli 100)

• lisäksi apteekkien yhteydessä toimii n. 250 erillisyhtiötä • osana kokonaisuutta vapaaehtoiset apteekkiketjut• vuodessa n. 60 milj. asiakaskäyntiä ja 59 milj. reseptiä toimitettu

• Avohoidossa käytettävien lääkkeiden vähittäismyynti on apteekkien yksinoikeus (poikkeus: nikotiinivalmisteet)

• Apteekkitoiminta on luvanvaraista ja lupa voidaan myöntää proviisorille• lupa on henkilökohtainen (ei voi myydä eikä vuokrata) ja päättyy apteekkarin täyttäessä 68 vuotta• apteekkarilla ammatillinen ja taloudellinen vastuu toiminnasta• pääapteekin lisäksi voi olla oikeus enintään 3 sivuapteekkiin• omistukseen perustuvat apteekkiketjut ja pelkästään verkossa toimivat apteekit eivät ole sallittuja • lupaan sisältyy velvoitteita mm. lääkkeiden saatavuus, turvallisen käytön tuki, hintaneuvonta• Yliopiston apteekkien oikeus perustuu suoraan lakiin

• Fimea päättää apteekkien perustamisesta – tarveharkinta ja alueellinen ohjaus (sijaintialue)• 2000-luvulla apteekkien määrä kasvanut maltillisesti sekä uutena palvelupisteet ja verkkoapteekit

7.3.2018

Apteekkien tulonmuodostus

• Lääkkeiden myynnistä kertyvä apteekin kate perustuu lääketaksaan ja apteekkiveroon (apteekkimaksu)

• Lääketaksasta päättää valtioneuvosto ja se perustuu lääkkeen valtakunnalliseen tukkuhintaan

• lääkkeen tukkuhinnan päättää Hila tai lääkeyritys

• apteekin myyntikate suhteellisesti pienenee tukkuhinnan noustessa

• lääkkeen hinta on kaikissa apteekeissa sama (ns. samahintaisuusperiaate)

• Apteekkivero maksetaan valtiolle ja määräytyy liikevaihdon perusteella.

• progressiivinen vero, jota kaikkein pienimmät apteekit eivät maksa veroa

• tasaa eri kokoisten apteekkien tuloja parantaen pienempien apteekkien toimintaedellytyksiä

7.3.2018

63 %21 %

16 %

Toimijoiden osuus lääke-eurosta

Tukkuhinta Apteekki Valtio

Apteekkitoiminnan talous (Lähde: Apteekkien tilinpäätösanalyysi 2013 -2016, Fimea)

• Lääkemyynti kasvanut maltillisesti muutamia vuosia lukuun ottamatta • reseptilääkkeet -1,3 % (2017)

• Ajalla 2013 – 2016 keskimääräinen liikevaihto kasvanut 9 % ja liikevoitto 5,8 %

• Liikevoitto (2016) keskim. 260.000 € (vaihteluväli -0,2 – 1,4 milj. €), liikevoitto 6,7 % • apteekkien yhteydessä olevien erillisyhtiöiden

keskimääräinen liikevaihto 0.8 milj. € ja liikevoitto n. 0,2 milj. € ja

• liikevaihto nousi ajalla 2013 – 2016 n. 20 %

• Apteekkitoiminta pääosin kannattavaa ja apteekit vakavaraisia

7.3.2018

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lääkemyynti 2007 - 2016

Pohjoismaat – apteekkisääntelyn uudistaminen

7.3.2018

Apteekkien määrä

ja sijainti

Apteekin omistajuus Lääkkeiden vähittäismyyntihinnat

Islanti

1996

Apteekkien määrää ja

sijaintia ei rajoiteta. Lu-

pa edellyttää alueviras-

ton hyväksyntää.

Apteekkilupa edellyttää

farmaseuttista koulu-

tusta, mutta omista-

juutta ei säännellä.

Itsehoitolääkkeiden hinnat vapautettu ja

reseptilääkkeille määritelty enimmäishinta.

Norja

2001

Apteekkien määrää ja

sijaintia ei rajoiteta.

Apteekin voi omistaa

muu kuin lääkäri tai

lääkeyritys.

Itsehoitolääkkeiden hinnat vapautettu ja

reseptilääkkeille määritelty enimmäishinta.

Ruotsi

2009

Apteekkien määrää ja

sijaintia ei rajoiteta.

Apteekin voi omistaa

muu kuin lääkäri tai

lääkeyritys.

Itsehoitolääkkeiden ja ei-korvattavien

reseptilääkkeiden hinnat vapautettu ja

korvattavilla reseptilääkkeillä enimmäishinta.

Tanska

2015

Apteekkien määrää/si-

jaintia säännellään;

apteekkarilla oikeus

perustaa 7 sivuapteek-

kia.

Apteekin omistajuus

säännelty, vain farma-

seuttisen koulutuksen

saanut henkilö voi

omistaa.

Itsehoitolääkkeiden hinnat vapautettu niiden

valmisteiden osalta, joita saadaan myydä

apteekkien ulkopuolella. Muilta osin hinnat

säänneltyjä (samahintaisuus).

Suomi Apteekkien määrää ja

sijaintia säädellään.

Apteekin omistajuus

mahdollista vain

proviisorille.

Itsehoitolääkkeiden hinnat vapautettu niiden

valmisteiden osalta, joita saadaan myydä

apteekkien ulkopuolella (nikotiinikorvaushoito).

Muilta osin hinnat säänneltyjä (samahintaisuus).Lähde: Fimea 2017

Apteekkiverkosto vuonna 2015 Lähde: OECD Health data 2017

7.3.2018

47,2

45,0

43,9

41,8

37,5

35.7

34,0

31,5

29,9

28,0

26,7

24,8

24,7

23,6

23,1

22,1

21,3

19,2

16,9

15,4

15,0

14,9

13,3

11,7

10,1

6,0

3,9

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

Per 100 000 population

Ruotsin apteekkijärjestelmäuudistus (2009)

• Uudistus paransi palveluiden saatavuutta: uusia toimipisteitä ja aukioloajat pidentyneet • lääkkeiden saatavuudesta ja hintakehityksestä käyty keskustelua – samanaikaisesti

korvausjärjestelmämuutos• harva-alueilla palvelut säilyivät (erityinen tuki)

• Mitä opittavaa Ruotsin apteekkiuudistuksesta?• yhteys terveydenhuoltoon jäi vähemmälle huomiolle• kaupalliset ja myynnilliset tekijät korostuivat suhteessa farmasiaan (laatu, neuvonta)• ammatillinen täydennyskoulutus• farmaseuttinen henkilöstö kriittinen (työolosuhteet ja työn fokus)

• Verkkoapteekkitoiminta kasvussa - vaikutus apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuuteen, kustannuksiin?

• Yhteiskunnan tahtotila: apteekkitoiminta lähemmäksi terveydenhuoltoa (lakiesitys 3/2018)

• uusia velvoitteita apteekeille: saatavuus, toiminnan laatu ja lääkeneuvonta

7.3.2018

Apteekkien kate Ruotsissa ja Suomessa – alustava vertailu

7.3.2018

HUOM! Vertailu ei ota huomioon Suomen apteekkiveroa (n. 7 %) eikä Ruotsin mahdollisia alennuksia (karkea arvio n. 2-3 %). Vertailusta puuttuu Suomessa lääkkeen hintaan vaikuttava toimitusmaksu (2,17 €) sekä Ruotsissa geneeriseen lääkkeeseen liittyvä palkkio (11,50 kr). Lähde: TLV ja Hila verkkosivut.

Noin 84 % korvausjärjestelmässäolevista pakkauksista ja noin 25 %alle 10 €

0 5 10 15 20 25 30

Marevan 3 mg/100 / Warfarin Orion 2,5 mg/100

Bricanyl Turbuhaler 0,25 x 200

Dymista 125+25 / 120

Alvesco 80 / 120

Lantus 100 / 5x3

Levemir Flexpen 100 / 5x3

Klexane 100 /10x1

Xarelto 10 mg 30

Strattera 18 x 28

Apteekin kate, tukkuhinta alle 100 €

Ruotsi Suomi

0 500 1000 1500 2000

Repatha 140 x 6

Replagal 1 x 3,5

Zytiga 500 / 56

Revlimid 15 mg x 21

Galafold 123 x 14

Apteekin kate, tukkuhinta yli 1.000 €

Ruotsi Suomi

Noin 4 % korvausjärjestelmässäolevista pakkauksista

Apteekkitoiminnan kehittäminen

1. Sääntelyn lähdettävä potilaan ja asiakkaan näkökulmasta

2. Apteekkitoiminta kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa

3. Sääntely toimittava oikean asian puolesta

4. Apteekkitalouteen oikeat kannusteet

5. Suomessa lähdettävä uudistuksen tielle

Sääntelyn lähdettävä potilaan ja asiakkaan tarpeista

• Lääkeala ml. lääkejakelu tiukasti säännelty toimiala – lääkejakelu ja apteekkitoiminta edellyttää vahvaa sääntelyä jatkossakin

• lääke on terveydenhuollon tuote, jota käytetään sairauksien hoitamiseen, ja siksi eroaa yleisestä kauppatavarasta (kansanterveysnäkökulma)

• Potilaan voitava luottaa, että saa oikeita ja turvallisia lääkkeitä sekä niihin liittyvän ohjeistuksen

• turvattava oikeus ja aito mahdollisuus lääkeneuvontaan riippumatta miten lääke hankitaan

• itsehoitolääkkeiden asema tulisi tarkastella tästä näkökulmasta

• Uusi teknologia, digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly luo uusia mahdollisuuksia nykyistä parempaan ja turvallisempaan lääkejakeluun – hyödyt ja innovaatiot myös lääkehuoltoon

• vaatii resursseja

• kustannustehokkuus turvattava

7.3.2018

Apteekkitoiminta kiinteäksi osaksi terveydenhuoltoa

• Lääkehoito yleisesti käytetty hoitomuoto ja keskeinen osa terveydenhuollon kokonaisuutta

• Apteekki olisi nähtävä monipuolisempana toimijana ja resurssina osana terveydenhuollon hoitoketjua

• moniammatillinen yhteistyö

• hoitomyöntyvyyden, hoitoon sitoutuneisuuden ja kustannusvaikuttavuuden paraneminen

• Lainsäädännössä lääkejakelu (apteekkitoiminta) määriteltävä terveydenhuollon palveluksi

• apteekkitoiminta on nähty osaksi terveydenhuoltoa, mutta asiasta ei ole suoranaisesti säädetty

7.3.2018

Sääntely toimii oikean asian puolesta

• Apteekkitoiminta tarvitsee sääntelyä, joka riittävän vahvasti turvaa potilaan ja yhteiskunnan tarpeet

• tunnistettava sääntelyn ydin: mm. lääkkeiden saatavuus, laatu, ammatillinen osaaminen, lääkitysturvallisuus, alueellinen kattavuus ja kustannustehokkuus

• Apteekki SOTEn myötä verrattavissa yksityiseen terveydenhuoltoon

• Arvioitava lääkejakelua koskevan sääntelyn uudistamistarve

• Onko perusteita terveydenhuollon eri hoitomuotojen/palveluiden erilaiselle sääntelylle (esim. keskosten hoito, aivokirurgia, syöpäsairaala ja lääkemyynti)?

• Potilaan ja yhteiskunnan kannalta voi merkitä myös sääntelyn tiukentamista

• Voidaanko väljentää toiminnan harjoittamista koskevaa sääntelyä, jos yhteiskunnan ja potilaan keskeiset intressit turvataan lailla?

7.3.2018

Apteekkitalouteen oikeat kannusteet

• Apteekin palkkio (lääketaksa) perustuu pääosin lääkkeen hintaan eli lähtökohtaisesti ”kalliimmasta lääkkeestä korkeampi palkkio”

• Apteekkitoiminnan ansaintalogiikkaa (lääketaksa, apteekkivero ja lääkkeiden hinnoittelu) tulisi tarkastella kokonaisuutena uudelleen

• avohuollon apteekkitoimintaan käytettävät resurssit ovat yli 500 milj. €

• apteekkipalkkiossa tulisi painottaa apteekin tuottamaa palvelua

• palkkion hintasidonnaisuuden vähentämistä harkittava (lääketaksauudistus 2014)

• apteekkiveron tarpeellisuus arvioitava osana kokonaisuutta > kehitetty 40-luvulla sodanjälkeiseen Suomeen

• Osa kokonaisuutta myös apteekkilupajärjestelmä, joka on toiminut ”urakiertojärjestelmänä” ja kannustanut harva-alueiden apteekkeihin

• alalle pääsyä säännellään voimakkaasti > vaikutukset kilpailuun apteekkitoimialalla

7.3.2018

Apteekkiuudistukselle tarve – miten eteenpäin

• Väliraporttiin koottu selvitysryhmän näkemykset lääkejakelun uudistamislinjauksista

• Selvitysryhmän työn jatkuu:

• väliraportissa esitettyjä alustavia analyyseja ja arvioita syvennetään: mm. sääntely-ympäristö, KV-ympäristö, apteekkitalous, kilpailunäkökulma sekä toimintaympäristö ja tulevaisuuden kehittämistarpeet (asiakasnäkökulma ja teknologian uudet mahdollisuudet)

• analysoidaan / arvioidaan väliraportista tulevaa palautetta

• selvitysryhmän ehdotusten konkretisointi ja vaikutusten arviointi

• Selvitysryhmä luovuttaa loppuraporttinsa kesään 2018 mennessä.

7.3.2018