LNG - Gasum · energiapolitiikka tukisi ympäristö-ystävällistä energiaa ja investointeja. 16 LNG:n uusi väylä Suomen ensimmäinen LNG-terminaali avattiin syyskuussa Poriin

Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2016Poriin uusi

LNG-terminaali

Raskas liikenne

keventää kuormaansa

OMA

LNGvähentää päästöjä maalla ja merellä

Tommy Mattila

441 760

Suomen ensimmäisellä LNG-terminaalilla juhlittiin avajaisia syyskuun alussa

noin kolmensadan vieraan voimin. Terminaali on vihitty käyttöön, LNG-toimi-

tukset asiakkaille ovat alkaneet ja menestyksekäs projekti merkitty askeleeksi

kohti monimuotoisempia energiamarkkinoita Suomessa.

Maakaasun saatavuus on tärkeä kilpailukykytekijä Satakunnan alueen teolli-

suudelle, Porin satamalle sekä myös Länsi-Suomen pohjoisemmille leveyksille,

joille nykyinen maakaasun siirtoputkiverkosto ei yllä. LNG:tä voidaan toimittaa

Porista myös muihin satamiin.

LNG:n toimitukset alkoivat yhdysputkea pitkin muun muassa Huntsman

Pigments and Additives Oy:lle ja Porin Prosessivoimalle. LNG:tä liikkuu maan-

teitse Suomessa useiden säiliöautojen voimin esimerkiksi Norilsk Nickel Harja-

valta Oy:lle.

Suomen meriklusteri on nosteessa ja LNG-käyttöisiä aluksia liikennöi Itä-

merellä useita, muun muassa maailman ensimmäinen jäänmurtaja Polaris, Vi-

king Grace ja Rajavartiolaitoksen Turva sekä pian myös rakenteilla oleva Tallin-

kin alus.

Kaasukäyttöiset alukset ovat laivanvarustajille ja liikenteenharjoittajille loo-

ginen tapa noudattaa kiristyvää ympäristölainsäädäntöä. LNG:n avulla saavu-

tettavien ympäristöetujen lisäksi kaasu kiinnostaa merenkulkualalla yhä laa-

jemmin myös siksi, että se auttaa alentamaan toimintakustannuksia. Wärtsilän

kanssa solmitun yhteistyösopimuksen tavoitteena on lisätä ja helpottaa kaasun

saatavuutta merenkulun käyttöön sekä kehittää alan toimitusketjua ja infra-

struktuuria.

Vastaamme toimintaympäristön murrokseen rakentamalla pohjoismaista

kaasu ekosysteemiä, edistämällä kestävää kehitystä ja laajentamalla kaasu-

markkinaa. On hyvä muistaa, että infrastruktuuri ja käyttökohteet sopivat sel-

laisenaan myös biokaasulle ja nesteytetylle biokaasulle.

Lue lisää LNG:stä meri- ja maaliikenteessä sekä teollisuu-

dessa lehtemme tästä numerosta.

Tommy Mattila

Skangasin johtaja, myynti ja markkinointi

[email protected]

Porin terminaali avasi ensimmäisenä Suomessa

meritien LNG:lleJulkaisija

Gasum Oy,

PL 21, Miestentie 1,

02151 Espoo

Päätoimittaja

Anna Ailio

[email protected]

*Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä

Asiantuntijat

Jani Arala, Jouni Bedda, Sari Lilja,

Ville Pesonen ja Olga Väisänen

Toimitus ja taitto

Otavamedia OMA Oy

Kannen kuva

Anna-Kaisa Jormanainen

Painosmäärä

4 400 kpl

Painopaikka

Forssa Print

Osoitelähde

Gasum Oy:n asiakas- ja

sidosryhmärekisteri

Osoitteenmuutokset

[email protected]

Lehteä on julkaistu vuodesta 1994.

Lue verkosta

www.gasetti.fi

Twitter: @GasumOy

Youtube: GasumOy

KJ

ET

IL A

LS

VIK

2 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

Gasetti

p ä ä k i r j o i t u s

4 LNG mukana

energia-alan murroksessa

Nesteytetty maa- ja biokaasu

tukevat globaaleja tavoitteita

päästöjen vähentämisestä.

12 Tavoitteena vakaa

toimintaympäristö

Kari Hannus toivoo, että

energiapolitiikka tukisi ympäristö-

ystävällistä energiaa ja investointeja.

16 LNG:n uusi väylä

Suomen ensimmäinen LNG-

terminaali avattiin syyskuussa

Poriin.

25 Energia kiertoon

Hämeenlinnan Osuusmeijerin

jätteistä valmistetaan biokaasua,

jota meijeri hyödyntää

pastörointiprosessissaan.

26 Nikkelitehdas investoi

ympäristöön

Norilsk Nickel Harjavalta Oy aikoo

luopua öljystä kokonaan vuoteen

2018 mennessä.

30 Skangaslainen

Markkinointiviestintäpäällikkö

Trude Ravndal.

Kotimainen

aamiainen tekee

hyvää.

Laiva viipyy Porin

LNG-terminaalin satamassa

yleensä 15 tuntia.

Biokaasu sopii

myös metalli teollisuuteen.

Norilsk Nickel

Harjavalta

on tehnyt rohkeita

energiaratkaisuja.

lng vähentää hiilidioksidipäästöjä

”Rakennamme kymmenen vuoden sisällä 35 uutta tankkausasemaa kaasuautoille.”

JOHANNA LAMMINEN, GASUM 4

29

16

2026

Vähäpäästöisiin energiamuotoihin lukeutuvat

maakaasu ja maakaasun jäähdytetty nesteytetty

muoto (LNG). LNG pysyy nestemäisenä alle –162

celsiusasteen lämpö tilassa, ja käyttökohteessa se

höyrystetään takaisin kaasuksi. LNG on lämpöar-

voltaan raskasta polttoöljyä tehokkaampi ja turval-

linen polttoaine, joka höyrystyy välittömästi vuoto-

tilanteessa ja haihtuu ilmaan. 4—11

Gasetti 2/2016

LNG auttaa tavoittamaan

Suomelle asetetut 39 prosentin

päästövähennys tavoitteet.

23

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 3

t ä s s ä n u m e r o s s a

LNG:n käyttö Pohjoismaissa

TUKKUKAUPPA 71 000 TONNIA

MERILIIKENNE 45 500 TONNIA

Skangasilla on LNG-tuotantolaitos ja -terminaali

Norjan Risavikassa ja LNG-tuotantolaitos Porvoossa

sekä LNG-terminaalit Porissa, Norjan Ørassa ja

Ruotsin Lysekilissä.

Gasumin tytäryhtiö Skangas toimitti LNG:tä

vuonna 2015 Suomessa, Ruotsissa ja

Norjassa yhteensä 376 700 tonnia

(5,2 TWh:ta).

LNG:N SUURIMMAT KÄYTTÄJÄT

POHJOISMAISSA VUONNA 2015

4 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

TEEMA LNG

Kysynnän kasvu ja kiristyvät päästötavoitteet ohjaavat kulutusta

kohti uusiutuvia ja vähäpäästöisiä energiamuotoja. Nesteytetty maa- ja

biokaasu ovat mukana rakentamassa siltaa kohti vihreää tulevaisuutta.

TEKSTI Ari Rytsy KUVITUS Anna-Kaisa Jormanainen

ossiilisten polttoaineiden käyttö ja hiilidioksidi-

päästöjen kasvu ovat osoittautuneet globaaleiksi haasteiksi,

joita on pyritty taklaamaan globaalein keinoin: päästörajoi-

tuksilla, päästökaupalla sekä ohjaamalla kulutusta vähä-

päästöisiin ja uusiutuviin energiamuotoihin. Vaikka talou-

dellinen epävarmuus on siirtänyt painopistettä kohti

energian hintaa, ovat ympäristökysymykset edelleen pitkällä

tähtäimellä suuremmassa roolissa. Loikka uusiutuviin ener-

giamuotoihin ei kuitenkaan onnistu yhdessä yössä. Ratkais-

tavat kysymykset liittyvät esimerkiksi energian tuotannon ja

kulutuksen joustavuuteen, varakapasiteettiin sekä uusiutu-

van energian varastointiin.

Asteittain tapahtuvalle energiatalouden murrokselle on

ominaista vähäpäästöisten energiamuotojen kasvava suosio.

Kyseisiin energiamuotoihin lukeutuvat maakaasu ja LNG

(liquefied natural gas), joka on jäähdyttämällä nesteytettyä

maakaasua. LNG pysyy nestemäisenä alle –162 celsius-LÄHDE: SKANGAS

LNG UUDISTAAenergiamarkkinoita

TEOLLISUUS

268 000

TONNIA

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 5

asteen lämpötilassa, ja se höyrystetään käyttökohtees-

saan takaisin kaasuksi. Kyseessä on lämpöarvoltaan

raskasta polttoöljyä tehokkaampi ja turvallinen poltto-

aine, joka höyrystyy välittömästi vuototilanteessa ja

haihtuu ilmaan.

Maakaasun käyttöä hillitsevänä tekijänä on pidetty

Pohjoismaiden rajallista kaasuverkostoa. Nesteytetyn

maakaasun eli LNG:n kohdalla tilanne on toinen, sillä

laiva- ja rekkakuljetusten avulla sitä on saatavissa lähes

minne tahansa. Nesteytetyn maakaasun liikennekäyt-

töä vauhdittaa muun muassa EU:n Clean Fuel Strategy,

jonka tavoitteena on lisätä LNG:n tankkausmahdolli-

suuksia sekä satamissa että maanteillä.

Kohti vetytalouttaRuotsi on huomattavasti meitä pidemmällä vähähiilis-

ten energiaratkaisujen hyödyntämisessä, mutta positii-

vinen muutos etenee vääjäämättä myös Suomessa.

VTT:n johtava tutkija Pasi Vainikka näkee nesteytetyn

maakaasun tulemisen osana energiamarkkinoiden laa-

jempaa strategista uudistumista.

– Putkistoon sidottuihin kaasukuljetuksiin liittyy

paljon maantiedettä, infrakysymyksiä ja jopa valtiollisia

sopimuksia, jotka tekevät hankkeista pitkiä ja poliitti-

sia. Sen sijaan LNG liikkuu globaalisti laivalla aivan

kuten öljy, hän toteaa.

Energiatarjonnan monipuolistuminen on jo sinäl-

lään arvokas asia, mutta LNG tuo mukanaan myös

muita mahdollisuuksia. Tekesin rahoittamassa ja

LUT:n, VTT:n sekä Turun yliopiston Tulevaisuuden

tutkimuskeskuksen toteuttamassa Neo-Carbon Energy

-tutkimushankkeessa on selvitetty tulevaisuuden

energia järjestelmän toiminnallisia periaatteita. Siinä

aurinko- ja tuulienergiaan perustuvan energiantuotan-

non haasteita on lähdetty ratkaisemaan maakaasun ja

LNG:n sekä niiden tarjoamien infraratkaisujen avulla.

Kyseisessä mallissa uusiutuva sähköenergia varastoitai-

siin tulevaisuudessa kausi luonteisesti hiilivetynä LNG-

tuontiterminaaleihin. Lisäksi sähköllä valmistettu

LNG sopisi polttoaineeksi esimerkiksi laiva- ja lentolii-

kennettä varten, sillä niiden sähköistyminen voi olla

käytännössä hankalaa.

– Maakaasun ja sen nesteytetyn muodon, LNG:n

energia tulee 50-prosenttisesti vedystä. Siinä mielessä

olemme jo puolimatkassa kohti uusiutuvista energia-

muodoista rakentuvaa vetytaloutta, Vainikka sanoo.

Vetytaloudesta puhuttaessa tarkoitetaan vaihetta,

jossa vety korvaa kokonaan tai osittain maaöljypohjai-

set polttoaineet. Vety ei kuitenkaan ole

primäärienergian muoto vaan energiankantaja. Toisin

sanoen sitä täytyy tehdä käyttöä varten. Vetyä voidaan

valmistaa muun muassa kaasuttamalla biomassaa,

elektrolyysin avulla sekä hajottamalla eli reformoimal-

la hiilivetyjä, kuten maa kaasua.

Pohjoismailla edessä kovat päästöleikkauksetEuroopan komissio julkisti kesällä esityksensä eri mai-

den kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarpeesta

vuosina 2021–2030. Siinä Suomen ja Tanskan

leikkaus tarpeeksi muodostui 39 prosenttia. Sitäkin ko-

vemmat tavoitteet asetettiin Ruotsille ja Luxemburgil-

le. Edessä on haasteellinen urakka, sillä VTT:n mu-

kaan päästövähennystavoitteen kustannukset kasvavat

merkittävästi kivuttaessa yli 36 prosentin. Lisäksi vä-

hennysten tekeminen liikenteessä, maataloudessa ja

asumisessa tulee olemaan kalliimpaa kuin esimerkiksi

teollisuudessa, missä on mahdollisuus ostaa päästöoi-

keuksia ulkomailta.

– Kun otetaan huomioon vuoteen 2050 ulottuvat

päästövähennystavoitteet, niin maakaasu ja LNG tule-

vat olemaan kaikkein pisimpään osana uusiutuvaa

energiajärjestelmää. Metaanin päästökerroin on kai-

kista käytössä olevista polttoaineista pienin, esimerkik-

si vain noin puolet kivihiilestä, täydentää Vainikka.

Maakaasun pohjoismaista painoarvoa lisää, että

myös Tanska ja Ruotsi ovat Euroopan komission esi-

tyksen perusteella kovien päästövähennysten edessä.

Suurimpana haasteena on energiajärjestelmän ja

-markkinoiden murros, sillä tekniset valmiudet vähä-

hiilisten energiamuotojen laajamittaiseen hyödyntämi-

seen ovat jo olemassa. Asiantuntijan mielestä nesteyte-

tyn maakaasun eli LNG:n tuotanto ja kulutus kulkevat

käsi kädessä.

– Kuljetusyrittäjän on voitava luottaa siihen, että

hän saa tankattua LNG-rekkansa reitin varrella. Toi-

saalta euro on hyvä konsultti. Kaikki on kiinni eri ener-

giavaihtoehtojen hinnoista, korostaa Vainikka.

Laivaliikenteessä LNG:n lisääntynyt käyttö on seu-

rausta raskaan polttoöljyn hintakehityksestä sekä niin

sanotusta rikkidirektiivistä, joka astui voimaan vuoden

2015 alusta. Saksalaisen ympäristöjärjestön Nabun

Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat Euroopan komission esitysten perusteella kovien päästövähennysten edessä.

YKSI

TONNI

VUOTEEN

ENERGIA-SISÄLLÖLTÄÄN

LNG:TÄ

MENNESSÄ

2018

1 370

MAAKAASUA.

M3

VASTAA

2LNG-

TERMINAALIA.

SUOMEN LÄNSI-RANNIKOLLA ON

6 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

TEEMA LNG

JU

LIU

S K

ON

TT

INE

N

CO2-

ALENEVATNOIN

huhtikuussa 2016 julkaiseman selvityksen mukaan ky-

seinen rajoitus on vähentänyt merkittävästi ilman

rikki dioksidipitoisuuksia Itä- ja Pohjanmeren rannik-

koalueilla.

Laivojen siirtyminen käyttämään LNG:tä on

päästö vähennyksiä ajatellen merkittävä askel, sillä esi-

merkiksi Viking Linen matkustajalaiva M/S Viking

Grace käyttää vuodessa nesteytettyä maakaasua noin

20 000 henkilö auton edestä. Tällä tavalla laivaliiken-

teen LNG-investoinnit kasvattavat sekä ympäristöhyö-

tyjä että LNG:n volyymejä. Tämä puolestaan parantaa

nesteytetyn maakaasuun saatavuutta ja vahvistaa sen

jakeluverkostoa.

Vuonna 2013 käyttöönotettu M/S Viking Grace oli

lajissaan ensimmäinen suuri matkustajalaiva, joka kul-

kee LNG:llä. Nyt kolme ja puoli vuotta myöhemmin

alukselle on suoritettu jo tuhat bunkrausta ja Suomen

vesille on tilattu lisää LNG-aluksia. Muun muassa Tal-

link Grupp on ilmoittanut tuovansa LNG-matkustaja-

laivan Itämeren liikenteeseen vuonna 2017.

Suomella riittää kuitenkin töitä cleantech-edellä-

kävijän maineen vakiinnuttamisessa tässäkin. Maail-

man merillä risteilee satoja muita LNG-matkustaja-

sekä rahtialuksia ja esimerkiksi Norjassa LNG:n käyttö

meriliikenteessä on jo yleistä. Siellä noin 50 alusta

käyttää LNG:tä.

LNG-laivat lipuvat Itä- ja PohjanmerelleAspon omistama ESL Shipping on Itämeren alueen

johtava kuivalastien kuljettaja, joka tilasi viime mar-

raskuussa Kiinasta kaksi LNG-käyttöistä handysize-

LNG-asemat Suomessa

Gasum rakentaa parhaillaan LNG/CNG-

tankkausasema verkostoa Suomeen. Helsingin

asema valmistui ja aloitti toimintansa Vuosaaren

satamassa, ja Vantaan asemalle haetaan sijaintia

kehä III:n varrelta, lentokentän tuntumasta. Turun

asema aloittaa toimintansa lokakuun aikana

Tuontiväylällä, ja Jyväskylään kaasutankkaus-

asema nousee E75-tien varrelle. Kaksi asemaa

valmistuu jo tänä vuonna, kaksi seuraavaa ovat

käytössä vuoden 2017 syksyllä. Asemien rakenta-

mista vauhdittavat liikenteen tiukentuvat päästö-

tavoitteet ja vähäpäästöisten kuljetusten kysyntä.

Asemilla pystyy tankkaamaan nesteytettyä

maa- ja biokaasua (LNG/LBG), joka on suunnattu

raskaamman liikenteen tankkaamiseen. Lisäksi

muilta kuin Vuosaaren asemalta voi tankata myös

maa- ja biokaasua (CNG/CBG) henkilöautoihin.

LNG (liqufied natural gas) on nesteytettyä

maakaasua, joka on jäähdytetty -162 asteeseen.

Sillä on polttoaineena käytettynä samanlaiset

ominaisuudet kuin maakaasulla, mutta sitä käyt-

tämällä hiilidioksidipäästöt alenevat noin 25 pro-

senttia raskaaseen polttoöljyyn verrattuna.

25 %

Nesteytetyn maakaasun tuleminen on osa energiamarkkinoiden strategista uudistumista.

PÄÄSTÖT

LNG:TÄ KÄYTTÄMÄLLÄ

RASKAASEENPOLTTOÖLJYYN

VERRATTUNA.

(HFO)

Vuosaaren satamassa avattiin tänä

syksynä uusi tankkausasema.

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 7

kokoluokan irtolastialusta. Sinotrans & CSC Ship-

buildingin telakalla rakennettavat, 1A-jääluokkaan

vahvistetut LNG-laivat ovat lajissaan maailman en-

simmäiset. Molemmat alukset toimitetaan alkuvuon-

na 2018.

Investoinnin taustalla on SSAB:n ja ESL Shippin-

gin solmima monivuotinen merirahtisopimus raaka-

ainekuljetuksista Itämeren ja Pohjanmeren alueella.

Sopimuksen tavoitteena ovat vakaiden raaka-ainetoi-

mitusten sekä pitkän aikavälin tehokkuushyötyjen

ohella vastuullisemmat ja ympäristöystävällisemmät

kuljetukset. Verrattuna nykyisiin, vähärikkistä poltto-

ainetta käyttäviin aluksiin, uusilla LNG-laivoilla pääs-

tään yli 50 prosentin CO2-päästövähennyksiin kulje-

tettua rahtitonnia kohden.

– Lähdimme tässä asiassa liikkeelle noin kolme

vuotta sitten. Keskustelimme silloin asiakkaan kanssa

raaka-aineen kuljetusketjun tehostamisesta ja siihen

liittyvistä ympäristönäkökulmista. Nämä kaksi asiaa

sekä meriliikenteen rikkidirektiivi toimivat uusien

LNG-alusten hankinnan ajureina, kertoo ESL Ship-

pingin toimitusjohtaja Mikki Koskinen.

Vaikka maakaasun hintaetu on vähentynyt noista

ajoista öljyn halpenemisen myötä, luotetaan ESL Ship-

pingissä edelleen sen ympäristöystävällisyyden veto-

voimaan. Meriliikenteen haasteena ovat vanhojen

alusten konvertoinnin vaikeus sekä uusien LNG-laivo-

jen edellyttämät investoinnit. Koskinen kuitenkin us-

koo, että LNG:n tarjoamat ympäristöhyödyt lisäävät

tulevaisuudessa sen käyttöä.

– LNG-aluksille tarvitaan niille soveltuvia liiketoi-

mintamalleja sekä riittävästi paikkoja LNG:n

bunkrauk seen. Gasum ja Skangas ovat tehneet hyvää

työtä LNG-infran parissa, mutta alalle tarvitaan mui-

takin toimijoita LNG:n tarjonnan kasvattamiseksi,

Koskinen pohtii.

Koskinen korostaa, että ESL Shippingin pitkän

tähtäimen investoinnin on mahdollistanut asiakkaiden

sitoutuminen. Yrityksen tulevaisuuden visiossa LNG

on osa entistä tehokkaampaa ja ympäristöystävälli-

sempää meriliikennettä. Uusien alusten parissa teh-

dään paljon pioneerityötä, joka näkyy varustamon li-

säksi laivojen suunnittelusta vastaavassa Deltamarinis-

sa sekä alukset rakentavalla telakalla.

– Uudet LNG-laivat tulevat sisältämään useita talo-

udellisuutta parantavia sekä ympäristökuormituksen

kannalta positiivisia ratkaisuja. Esimerkiksi niiden

apukoneet ja höyrykattilat käyttävät LNG:tä ja kaikki

mahdollinen hukkalämpö käytetään hyväksi eri läm-

möntalteenottojärjestelmin, listaa Koskinen.

Kaasuvoimalat tasaamaan tuotantovaihteluita

Tänä päivänä hiilidioksidipäästöjen ja paikallisten il-

mansaasteiden karsiminen on osa monen yrityksen

kestävän kehityksen strategiaa. Ympäristöystävällisim-

pänä polttoaineena LNG tarjoaa kustannustehokasta

ja pitkällä tähtäimellä kilpailukykyistä energiaa muun

muassa kuivaamiseen ja elintarviketuotantoon.

LNG:llä on oma roolinsa myös teollisuuden raaka-ai-

neena.

LNG:n ja maakaasun voimalakäyttö on oma lukun-

sa. Investointikustannuksiltaan maltillisten ja hyvän

käyttösuhteen omaavien LNG- ja maakaasuvoima-

laitosten avulla tulevaisuuden puhtaammille energia-

markkinoille pystytään tuomaan joustavaa tuotantoka-

pasiteettia. Ideana on, että esimerkiksi aurinko-, tuuli-

ja vesivoimaa täydentäviä kaasuvoimalaitoksia ei ajeta

täydellä teholla 24/7. Sen sijaan niillä tasataan aurin-

ko- ja tuulienergian tuotannossa tapahtuvia vaihtelui-

ta. Samalla hallitaan päästöjä sekä kaasuvoimaloiden

pääomakustannuksia. Esimerkkinä tämän ajatteluta-

van kaupallisesta soveltamisesta toimii Wärtsilän

Smart Power Generation -konsepti.

Edettäessä kohti vuotta 2050 ja Pariisin ilmasto-

sopimuksen täyttämistä, LNG- ja maakaasuinfrastruk-

tuuria pystytään käyttämään entistä laajemmin osana

uusiutuvaa energiajärjestelmää. Tämä tarkoittaa muun

muassa LNG-terminaalien hyödyntämistä energian

varastoinnissa sekä uusiutuvan LNG:n eli nesteytetyn

biokaasun, LBG:n (liquified biogas) syöttämistä ole-

massa olevaan maakaasuverkkoon. Biokaasua pysty-

tään valmistamaan sitä varten tarkoitetulla bioreakto-

rilla biomassasta tai ylijäämäsähköllä vedestä saadusta

vedystä ja ilmakehästä erotetusta hiilidioksidista.

Uusilla LNG-laivoilla päästään yli 50 prosentin CO2-päästövähennyksiin kuljetettua rahtitonnia kohden.

LNG ON

LNG:N KULJETUS

ON

-162

TALOUDELLISTA:

NESTE-MÄISENÄ

MAAKAASUN TILAVUUSON VAIN

-ASTEISTA NESTEYTET-

TYÄ KAASUA,

VETEEN

IMEYDY MAAPERÄÄN.

NORMAALISTA

KAASUMAISESTA

TILAVUUDESTA.

JOKA EI SEKOITU

EIKÄ

6001

8 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

TEEMA TEEMA

Asennukset käyntiin Tornion LNG-terminaalissa

TEKSTI Ari Rytsy

Tornion LNG-terminaali projekti otti kesällä

rakennustöiden osalta aimo harppauksen

eteenpäin. Keväällä aloitettujen putkilinjo-

jen perustusten viimeistelyn ohella alueel-

la saatiin käyntiin prosessilaiterakennuk-

sen sekä toimisto-, varasto- ja automaatiotiloja si-

sältävän päärakennuksen pohjatyöt. Joukkoon

mahtui myös pienempiä rakennuskokonaisuuksia,

kuten merivesipumppaamo sekä laiturialueen val-

vomorakennus. Putkistoasennukset alkavat syksyn

kuluessa. Syksyn ja talven aikana Torniossa aloite-

taan laiteasennukset.

– Projekti on pysynyt hyvin aikataulussa, mikä

on tärkeää näillä leveys piireillä. Maa on vapaa rou-

dasta toukokuusta syyskuuhun, jolloin rakennusten

perustukset ovat helpommin toteutettavissa. Ra-

kennusten pohjatöiden yhteydessä työmaan henki-

lövahvuus nousi kesäkuukausina 30–40 työnteki-

jästä noin 50–70 työntekijään, kertoo Manga LNG

Oy:n toimitusjohtaja Mika Kolehmainen.

Ankarista olosuhteista huolimatta Tornion LNG-

terminaalin valmistuu helmikuussa 2018, jolloin en-

simmäiset LNG-toimituksen alkavat. Tuolloin tarvi-

taan teknisesti valmiin terminaalin lisäksi myös uu-

sia liiketoimintaprosesseja sekä muita yritystason

toimintoja. Rakennusmiesten ahkeroidessa termi-

naalin parissa Manga LNG:ssä tehdään hartiavoi-

min töitä näiden asioiden toteuttamiseksi.

– Manga LNG on uusi yritys, joten meillä on pal-

jon tekemistä ennen LNG-toimitusten alkamista.

Kehitämme yritystä ja sen toimintoja rakennus-

projektin rinnalla. Olemme saaneet liiketoimintaan

liittyvissä asioissa paljon oppia muun muassa Man-

ga LNG:n omistajiin lukeutuvalta Skangasilta, Outo-

kummulta, SSB:lta ja EPV Energialta, Kolehmainen

kiittelee.

Tornion LNG-terminaali tuo Pohjolaan uuden ja

puhtaan energiavaihtoehdon, joka auttaa turvaa-

maan alueen ainutlaatuista luontoa. Outokummun

Tornion terästehtaan ja SSAB:n Raahen terästeh-

taan siirtyminen LNG:n käyttöön ovat osaltaan vii-

toittamassa tietä puhtaamman energiamuodon tu-

lemiselle.

UUSI TUONTITERMINAALI ON KOOLTAAN

LNG:N JAKELUTOIMINNAN ON SUUNNITELTU ALKAVAN ALKUVUODESTA

HENKILÖTYÖVUOTTA.

HENKEÄ.

HENKEÄ JA VÄLILLISESTI NOIN

RAKENNUSHANKKEEN ARVIOITU TYÖLLISTÄMISVAIKUTUS ON

VALMISTUTTUAAN TERMINAALI TYÖLLISTÄÄ SUORAAN

KUSTANNUSARVIO ON NOIN

50 000 M3.

2018.

260

7

30

100 MILJOONAA EUROA.

LÄHDE: SKANGAS

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 9

Elokuun lopun sateinen iltapäivä Helsingin Vuosaa-

ren satamassa oli tunnelmaltaan positiivisen läm-

min, vaikka mukana olikin sihahdus historiallista

kylmänkalseaa tuulahdusta. Kun –160-asteinen nes-

teytetty maakaasu (LNG) täytti kuorma-auton tankin, oli tehty

ensimmäinen raskaan liikenteen tankkaus lajissaan Suomessa.

Uuden aikakauden tankkausasemaa oli

vihkimässä Euroopan parlamentin ja

TRAN-valiokunnan jäsen Merja Kyllönen.

Hän on mielissään siitä, että Pariisin ilmas-

tosopimuksen jälkeinen aika on alkanut Eu-

roopan Unionin osalta näkyvästi. Helmi-

kuussa julkistettu EU:n LNG-strategia on

vahva näyttö monipuolisista ja joustavista

toimista LNG:n varastointia ja käyttöä aja-

tellen.

– Kesällä tullut komission ehdotus konk-

reettisista toimista liikenteen päästövähen-

nyksiksi osoittaa, että liikenne- ja energiapo-

litiikat ovat kytkettävissä yhteen uskottavalla

tavalla.

Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähen-

tämisessä on Kyllösen mukaan uskottu liian

pitkään ajoneuvoja polttoaineteknologian

kehittymiseen. Osa on jo valmis kieltämään dieselteknologian,

kun ajoneuvot on saatu kehitettyä vähäpäästöisiksi.

– Kun asetamme tavoitteet riittävän korkealle, voimme an-

taa kaikille teknologioille mahdollisuuden tehdä tarvittavia rat-

kaisuja.

Siinä missä Euroopassa ollaan kulkemassa sähköistä tietä,

Suomen valinta vähäpäästöisistä biopolttoaineista on Kyllösen

mielestä perusteltu. Täällä on edelläkävijäosaamista ja tuotan-

toa sekä jakelukanavia liikenteen biopolttoaineille.

Lupaus tankkausasemaverkostosta pitääVuosaaren tankkausasema saa lokakuussa seurakseen vastaa-

van Turkuun. Turun asemalla voi tankata sekä raskaan liiken-

teen kaasukäyttöisiä ajoneuvoja että kaasukäyttöisiä henkilö-

ajoneuvoja. Vuonna 2017 vastaavat asemat rakennetaan Van-

taalle ja Jyväskylään. Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lam-

minen arvioi, että raskas liikenne ajaa nyt kohti hiilineutraalia

tulevaisuutta. Portit on avattu niin nesteytetyn maakaasun kuin

biokaasun kulutukselle.

– Rakennamme kymmenen vuoden sisällä 35 uutta tankka-

usasemaa kaasuautojen tarpeisiin. Lupaan, että tankkausase-

mista markkinoiden kehittyminen ei jää kiinni.

Neljään raskaan liikenteen tankkausaseman rakentamiseen

Gasum saa EU-tukea, joka palvelee TEN-T-ydinverkon tavoit-

teiden täytäntöönpanoa Suomessa. Kyllösen mukaan EU on

valmis tukemaan vastaavia hankkeita jatkos-

sakin. Pohjoismaat ja Baltian maat kulkevat

eurooppalaisen LNG-teknologian kärjessä.

Kaasujen liikennekäyttö kasvuunGasumin biokaasuliiketoiminnan kehitys-

päällikkö Jussi Vainikka kertoo, että ympä-

ristöystävällisten kuljetuspalveluiden kysyn-

tä on kasvussa. Hän iloitsee siitä, että myös

ajoneuvovalmistajat (Iveco, Scania ja Volvo)

ovat aktiivisesti mukana kehityksessä.

– Uskomme siihen, että kaasujen liiken-

nekäyttö tulee yleistymään. Laajeneva kaa-

suajoneuvotarjonta ja uudet tankkausase-

mat tukevat tätä kehityssuuntaa.

Vuosaareen avattu asema on suunnattu

vain raskaan liikenteen tarpeisiin. Turun,

Vantaan ja Jyväskylän asemilta tulee saa-

maan myös henkilöautoihin soveltuvaa paineistettua bio- ja

maakaasua (CBG/CNG). Kaikilla näillä asemilla on mahdollista

tankata nesteytettyä maa–/biokaasua (LNG/LBG).

Pariisin ilmastosopimuksen jälkeinen aika on alkanut Euroopan

Unionin osalta näkyvästi.

Tankki täyteen tulevaisuuttaVuosaaren satamassa käyttöön otettu raskaan liikenteen nesteytetyn maakaasun tankkausasema avaa väyliä myös biokaasumarkkinoille.

TEKSTI Vesa Vainio

GA

SU

M

10 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

TEEMA TEEMA

ILMASTOSOPIMUKSEN SYYSKUUSSA RATIFIOINUT

KIINA PANOSTAA VAHVASTI KAASUAUTOILUUN.

TAVOITE ON MONINKERTAISTAA LNG-KÄYTTÖISTEN

RASKAIDEN AJONEUVOJEN MÄÄRÄ.

LÄHDE: GEREPORTS.COM

Kuljetusalaan kohdistuu suuria paineita päästövähenemätavoitteiden

saavuttamiseksi. Alan yritykset hakevat uusia keinoja liikenteen

ympäristövaikutusten vähentämiseksi muun muassa LNG:stä.

Raskas liikenne keventää

TUOMO VALLAS,

TOIMITUSJOHTAJA, SPEED GROUP OY

Olemme ajaneet neljällä Ekorekalla, joilla voi kuljettaa

Trafin poikkeusluvalla kaksi merikonttia kerrallaan, va-

jaan kolmen vuoden aikana yhteensä yli miljoona kilo-

metriä. Saavuttamamme päästösäästö normaaliin yhden

kontin kuljetukseen verrattuna on yli 40 prosenttia. Uu-

della LNG–käyttöisellä Ekorekalla tavoittelemme 60 pro-

sentin päästösäästöä merikonttien kuljetuksissa Suomen

teillä. Me teemme osamme, jotta luonnonvarojen yliku-

luttaminen vähenee ja ekovelkapäivä siirtyy lähemmäs

vuoden loppua.

ANTTI LAUKKANEN,

GROUP LAND OPERATIONS DIRECTOR,

CONTAINERSHIPS OYJ

Ympäristöystävällisiin asiakasratkaisuihin johtavat toi-

menpiteet ovat konttien kuljetusalalla vaikeita päätöksiä.

Kun tekee kustannusvertailuja, pitää muistaa, että rekan

elinkaari on kuusi vuotta ja laivan 15–25 vuotta. Kyse on

siis pitkän tähtäimen ajattelusta. Me olemme tehneet

päätöksen neljän LNG-laivan hankkimisesta, ne tulevat

liikenteeseen vuonna 2018. Englannissa meillä on 30

LNG-rekkaa, Hollannissa muutama ja Suomessa on en-

simmäinen ajossa. Meidän suuntamme on ympäristön

kannalta puhtaan selkeä.

JANNE TIUSANEN,

MAAJOHTAJA, BERTSCHI FINLAND OY

Bertschi on pian 60-vuotias sveitsiläinen perheyritys ja

Euroopan suurin yhdistelmäkuljetuksien järjestäjä. Yli

75 prosenttia konttikuljetuksistamme kulkee vesi- ja rau-

tateitse. Niinpä meille on olennaista optimoida koko

kuljetus ketju mahdollisimman ympäristötehokkaaksi.

LNG on tässä tavoitteessa tulevaisuudessa tärkeässä

roolissa, tällä hetkellä olemme potentiaalisten toimien

kartoitusvaiheessa. Suomessa meitä kiinnostaa erityises-

ti nesteytetty biokaasu LBG, sen suhteen tavoittelemme

muutamia toimivia pilotteja.

Puhtaan liikenteen puolesta

EUROOPAN UNIONI julkisti Vaihtoehtoisten liiken-

nepolttoaineiden infrastruktuuridirektiivin

(2014/94/EU) vuoden 2014 syksyllä. Direktiivin ta-

voitteena on vähentää liikenteen ympäristö-

vaikutuksia ja riippuvuutta raakaöljystä. Jäsenmai-

den on nyt vuoden 2016 aikana saatettava direktii-

vi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja toimitettava

komissiolle suunnitelma direktiivin sisällön toteut-

tamiseksi.

DIREKTIIVI EDELLYTTÄÄ tankkausverkoston luo-

mista puhtaimmille liikenteen käyttövoimille eli

uusiutuvalle sähkölle, vedylle ja metaanille. Direk-

tiivi koskee kaikkia liikennemuotoja, mutta infra-

struktuurin rakentamisvelvoitteiden osalta vain

maantie- ja vesiliikennettä. Metaanin osalta tank-

kausverkosto on rakennettava niin, että liikkumi-

nen metaanilla on mahdollista kaikkialla EU:n alu-

eella. Kattavuudelle on asetettu määräaikoja vuo-

sille 2020–2030. Kattavuuden suhteen ei ole mää-

rällisiä ehtoja. Jäsenmailla on alkuvaiheessa va-

paus toteuttaa se sopivaksi katsomallaan tavalla.

JÄSENMAIDEN on direktiivin mukaan varmistet-

tava, että nesteytetyn maakaasun varastojen ja

tankkauspisteiden välillä on asianmukainen jakelu-

järjestelmä. Sekä nesteytetyn että paineistetun

maakaasun tankkauspisteiden sijoittamista on

koordinoitava asianmukaisesti Euroopan laajuisen

liikenteen TEN-T-ydinverkon toteutuksen kanssa.

SUOMI ON OTTANUT direktiivin osalta positiivisen

varaslähdön. Porin LNG-tuontiterminaali sekä

lähivuosina lisääntyvät bio- ja maakaasun tankka-

usasemat luovat erinomaisen pohjan vähäpäästöi-

sen energian käyttämiselle maantieliikenteessä ja

merenkulussa.

TEKSTI Vesa Vainio

LNG LNG

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 11

Investoinnit vaativat vakautta

KARI HANNUS:

Porin uuden LNG-terminaalin puuhamiehenä toiminut apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus iloitsee kaupunkinsa asenneilmapiiristä ja asukkaiden avoimuudesta projektille. Hän uskoo, että monipuolisen energiapaletin Satakunta voisi toimia energiantuotannon osalta esimerkkinä myös muulle Suomelle. TEKSTI Päivi Laajalahti KUVAT Jussi Partanen

Yli 25 vuotta kunnan virkamiehenä

toiminut, aikoinaan maanmittaus-

puolelta diplomi-insinööriksi val-

mistunut Porin apulaiskaupungin-

johtaja Kari Hannus on ehtinyt

uransa aikana nähdä monia muu-

toksia niin energiapolitiikassa kuin

koko yhteiskunnassamme. Politiik-

kaa omien sanojensa mukaan koko ikänsä harrasta-

nut Hannus oli mukana viime eduskuntavaaleissa

Kokoomuksen ehdokkaana ja toimii tällä hetkellä

kansanedustajan varamiehenä. Hän pitääkin itseään

“tekniikan moniottelijana ja yhteiskunnallisena har-

rastajana”.

– Leimallisesti olen kuitenkin virkamies. Porissa

johdan teknistä sektoria, mikä tarkoittaa kaikkea

normaalia tekniikkaa rakentamisesta kaavoitukseen,

pelastuslaitoksesta energiayhtiöihin ja ympäristön-

suojeluun, Hannus kertoo.

Suomen energiapolitiikkaa Hannus on seurannut

hieman huolestuneena, sillä nykyisellä tuetun energi-

an mallilla ei hänen mukaansa edistetä uusia inves-

tointeja eikä teollisuuden kilpailukykyä. Hannuksen

12 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

NIMI Kari Hannus

TEHTÄVÄ Porin apulaiskaupunginjohtaja

KOULUTUS DI

ASUU Porin keskustassa

PERHE Vaimo ja neljä aikuista lasta

HARRASTUKSET Kulttuuri, käsillä tekeminen ja veneily

MOTTO Haasteet ovat mahdollisuuksia

a

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 13

mukaan sähkön hinta on nykyisin niin alhainen, ettei

uusia sähkö voimalaitoksia kannata rakentaa.

– Suomessa kaupunkien kaukolämpölaitosten toi-

minta on perinteisesti perustunut sähkön ja lämmön

yhteistuotantoon. Kun poltetaan esimerkiksi

biomassaa, otetaan siitä ensin käyttöön sähkö, ja synty-

nyt lämpö käytetään hyväksi kaukolämpönä. Nyt vaka-

vasti mietitään, kannattaako sähköä edes ottaa talteen,

vai otetaanko pelkästään lämpö. Uuden sähköntuotan-

tokapasiteetin rakentaminen on tämän vuoksi Suo-

messa uhattuna. Kun samalla käytöstä poistuu valta-

vasti hiilivoimaloita – mikä on toki ympäristön kannal-

ta hyvä – ollaan pian ongelmissa, aivan kuten samaa

mallia käyttävässä Saksassa, Hannus muistuttaa.

Energiakysymyksessä Hannus liputtaakin suurem-

man omavaraisuuden puolesta ja on huolestunut Suo-

men omavaraisuusasteen alhaisuudesta. Koska poistu-

vien sähköntuotantolaitosten tilalle ei rakenneta uutta,

voi tilanne kymmenen vuoden päästä olla haastava.

Hannus muistuttaakin pitkäjänteisen ja ennustettavan

energiapolitiikan ja -suunnittelun tärkeydestä.

– Olen sen verran vanhanaikainen, että kaipaisin

enemmän omavaraisuutta. Yli 20 prosenttia Suomen

sähköstä tulee Ruotsista, Norjasta ja osittain Venäjältä.

Maailman tilanne on tällä hetkellä niin turbulenttinen,

ettemme voi tuudittautua siihen, että meillä aina ja

ikuisesti olisi vapaa kauppapolitiikka, EU ja rauha

Pohjolassa. Jokainen maa on kuitenkin lopulta itsekäs

ja jos sähköstä tulee puutetta, niin tokihan se oma maa

lämmitetään ja sähköistetään ensin.

Hannus haluaisikin pikaisesti saada aikaan järke-

vän tukirakenteen uusiutuvalle energialle samalla kun

tähdätään kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

– Verotus kohtelee eri tavoin eri menetelmiä ja vää-

ristää kilpailua. Toivoisin, että meillä olisi tulevaisuu-

dessa ympäristöystävällisistä energiaa, mihin lasken

muun muassa ydinvoiman ja LNG:n. Kokonaan hiili-

dioksidipäästöistä ei kuitenkaan Suomen kylmässä il-

mastossa heti päästä eroon, mutta ainakin niitä voi-

daan merkittävästi pienentää. Mennyt aika on ollut

energiapolitiikassa myllerrystä, eikä ole oikein nähty,

mihin ollaan menossa. Tarvittaisiinkin ennustettavam-

paa politiikkaa, missä meillä olisi kohtuullisen edullis-

ta energiaa ja samalla vakaa toimintaympäristö, jossa

voisi investoida uutta. Tämä on tärkeää niin tuottajien

kuin kuluttajienkin kannalta.

Ympäristöarvojen merkitys korostuu tulevaisuudessaYmpäristöasiat ovat vapaa-aikanaan metsässä ja me-

rellä viihtyvälle Hannukselle tärkeitä. Omassa elämäs-

sään luontotyötä metsänhoidon parissa tekevä Hannus

ei näe luonnonarvojen ja taloudellisten arvojen välillä

suurta ristiriitaa. Hänen mielestään voidaan monin ta-

voin tuottaa taloudellista hyötyä kansakunnalle ja sa-

malla luontokin voi hyvin.

– Pidän tärkenä ympäristösuojelua ja sen kehittä-

mistä niin, että haetaan luonnon ja ihmisen kannalta

hyvää ratkaisua. Ympäristöasioiden merkitys lisääntyy

koko ajan, sillä uskon, että jopa Kiinassa on nyt herätty

siihen, ettei enää voida saastuttaa. Kokonaan päästöis-

tä tuskin päästään, mutta pyrkimys on, että niitä tulisi

koko ajan vähemmän, Hannus summaa.

Pikkuhiljaa Suomessa ja maailmalla korvataan pal-

jon hiilidioksidipäästöjä tuottavia polttoaineita ympä-

ristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla. LNG:n Hannus

näkee hiilijalanjäljeltään pienempänä ja globaaliutensa

vuoksi myös turvallisena energiamuotona, jolla voi-

daan korvata esimerkiksi öljyn käyttöä.

Satakunta on Suomen mittakaavassa todellinen

energia maakunta, sillä siellä tuotetaan noin kolmas osa

Suomen sähköstä. Alueella on kaksi ydinvoimalaitosta,

useita biovoimalaitoksia, tuulivoimapuistoja, pieni-

muotoista aurinkoenergiaa ja Kokemäenjoessa vesivoi-

maa. Nyt tuki- ja varapolttoaineeksi saadaan LNG.

– Meillä on Satakunnassa monipuolinen energia-

paletti ja hyvä asenneilmapiiri energiantuotannon suh-

teen. Koska emme ole vain yhden tuotantomuodon

varassa, uskon, että voimme toimia tältä osin esimerk-

kinä myös muulle Suomelle, Hannus kehaisee.

Biokaasunkin tuotanto alkaa Satakunnassa parin

vuoden päästä, kun Luotsinmäen jätevedenpuhdista-

mon viereen rakennetaan biokaasulaitos. Hannus ei

silti pidä itseään energia-alalla suurena vaikuttajana.

– LNG-terminaalin tapauksessa olin keskeisesti

mukana tekemässä strategiaa ja viemässä hanketta

”Pidän tärkeänä ympäristönsuojelua ja sen kehittämistä niin, että haetaan luonnon ja ihmisen kannalta hyvää ratkaisua.”

14 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

Porin alueella oli jo valmiina paljon LNG-terminaalin

edellyttämää infrastruktuuria.

eteenpäin, mutta energia-ala on niin suuri ja poliitti-

sessa myllerryksessä, että hyvä kun siitä pysyy kärryillä.

En koe olevani suuri vaikuttaja muuten kuin paikalli-

sesti, sanoo Hannus vaatimattomasti.

Asukkaiden asenne avainasemassa

Kun kuuntelee Hannuksen kertomaa, tuntuu Pori erit-

täin luonnolliselta vaihtoehdolta Suomen ensimmäisel-

le LNG-terminaalille. Alueella oli jo valmiiksi olemassa

syväsatama, hyvät valmiit laiturit sekä erinomaiset

kulku yhteydet, ja kun perusasiat olivat kunnossa, sujui

myös itse terminaaliprojekti jouhevasti. Suunnittelu

käynnistettiin Gasumin kanssa kesäkuussa 2013, ase-

makaavan muutos oli valmis vain puoli vuotta myö-

hemmin ja terminaali valmistui kesällä 2016.

Uudet hankkeet kohtaavat suunnitteluvaiheessa

asukkaiden puolelta usein vastustusta etenkin, jos asi-

aan liittyy vähänkään vaarallisena pidettyjä aineita.

LNG-terminaaliprojektissa ei kuitenkaan Hannuksen

mukaan huomattu perisuomalaista uutuudenpelkoa.

– Käynnistäessämme hanketta vuonna 2013 pidim-

me alueen asukkaille tiedotus- ja keskustelutilaisuu-

den. Terminaalista pienen matkan päässä sijaitsee van-

ha Reposaaren kylä, jossa asuu noin tuhat asukasta. Ti-

laisuuden jälkeen Reposaaren Rantaparlamentti, noin

50 miehen porukka, joka kokoontuu kerran viikossa

rantaan pohtimaan syntyjä syviä, päätti, että tämä on

hyvä asia ja tästä voi syntyä uusia työpaikkoja. Sen jäl-

keen kaikki muutkin olivat samaa mieltä, eikä kukaan

lähtenyt vastustamaan. Kaikki ovat suhtautuneet

hankkeeseen pelkästään myönteisesti, muistelee hank-

keen puuha miehenä toiminut Hannus lämmöllä.

Asiallisesta tiedottamisestahan luottamus alkaa

kasvaa. Hannuksen mukaan projektin sujumisen kan-

nalta oli avainasemassa, että heti alkuvaiheessa Gasum

ja Skangas kertoivat avoimesti asukkaille, mitä nestey-

tetty maakaasu on, mitkä ovat sen ominaisuudet ja mi-

tä terminaalin tulo Poriin tarkoittaa. Näin asukkaat va-

kuuttuivat siitä, ettei LNG ole vaarallinen aine.

– Meillä on Porissa totuttu siihen, että satamassa on

teollisuutta ja siellä liikkuu vaarallisiakin aineita, kuten

ammoniakkia ja rikkihappoa. Niihin nähdenhän LNG

on – suuresta määrästä huolimatta – aineena hyvin

helppo, Hannus kertoo.

LNG-terminaalin rakentaminen oli valtava inves-

tointi ja toi alueelle jo rakentamisaikana monta sataa

työvuotta uusia työpaikkoja. Tätäkin tärkeämmäksi

Hannus nostaa tulevaisuuden investoinnit.

– Vaihtamalla polttoaineensa halvempaan LNG:hen

yritykset voivat säästää miljoonia euroja vuodessa ja

olla siksi kilpailukykyisempiä markkinoilla. Säästöt li-

säävät sitten puolestaan työpaikkoja. Lisäksi alueelle

voi tulla uutta teollisuutta, esimerkiksi raskasta vienti-

teollisuutta, joka käyttää hyväkseen kaasua. Olemme-

han länsirannikon ainoa paikka, jossa on mahdollisuus

hankkia tontti suoraan kaasuputken ja sataman vieres-

tä ja saada kaasua pienellä vedolla käyttöönsä suoraan

putkesta, Hannus visioi.

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 15

TEKSTI Virpi Hautamäki KUVAT Miikka Kiminki

Kotimaan energiamarkkinat saivat uutta potkua, kun Porissa avattiin Suomen ensimmäinen LNG-terminaali syyskuussa. Tahkoluodon kemikaalisatamassa toimiva tuontiterminaali mahdollistaa nesteytetyn maakaasun toimittamisen meri-liikenteeseen ja teollisuudelle kaasuverkoston ulkopuolella.

Uusi reitti on auki

16 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

PORIN LNG-TERMINAALI

LNG-terminaalin hermokeskuksessa, pa-

rinkymmenen kilometrin päässä Porin

keskustasta, kohtaa silminnähden iloisia

ja hyvin hoidetun urakan jäljiltä huojen-

tuneita työntekijöitä. Terminaali on vihit-

ty käyttöön ja menestyksekäs projekti

merkitty askeleeksi kohti monimuotoi-

sempaa energia-Suomea.

Investointipäätös Porin Tahkoluodon LNG-termi-

naalin rakentamisesta syntyi Gasumin tytäryhtiö Skan-

gasin toimesta kaksi vuotta sitten. Gasumin ostettua

enemmistön norjalaisen Skangasin LNG-jakeluliike-

toiminnasta siirtyi myös Porin terminaali osaksi uutta

yhteisyritystä. Sulautuminen kahdesta toimijasta yh-

deksi kesken projektin kävi kivuttomasti. Huolimatta

siitä, minkä firman nimi takin selkämyksessä komeilee

tai millä kielellä työn tai kahvikupin äärellä kommuni-

koidaan, sitoutuminen projektiin on ollut alusta asti

vahvaa.

– Luotimme omaan osaamiseemme ja otimme tie-

toisen riskin. Emme lähteneet toteuttamaan avaimet

käteen -perusmallia, vaan laitoimme astetta parem-

TAHKOLUODON SATAMALLA on hyvä

saavutettavuus mereltä ympärivuoden sataman edustan

saarettomuuden ja syvän väylän (15,3 m) vuoksi.

Satamaan pääsevät jopa yli 200-metriset alukset.

maksi, käytönvalvojana työskentelevä Marko

Toivonen kertoo tyytyväisenä.

Parhaimmillaan Porin työmaalla on ahertanut sa-

manaikaisesti 230 henkilöä. Tällä hetkellä, terminaalin

käyttöönoton jälkeen, se työllistää kymmenen henkilöä

ja välillisesti viitisenkymmentä. Terminaalin kunnossa-

pito- ja asiointivalmius pidetään yllä kolmivuorotyöllä.

Toiminnan vakiinnuttua ympärivuorokautinen miehi-

tys ei ole enää tarkoituksen mukaista.

– Se, ettei projekti vaatinut yhtään poissaoloon joh-

tanutta työtapaturmaa, on vähintään yhtä merkittävä

asia kuin aikataulussa ja budjetissa pysyminen, Toivo-

nen toteaa.

Toimitusvalmiudessa läpi vuodenTerminaalilla on eittämättä myönteisiä vaikutuksia Sa-

takunnan elinkeinoelämään. Maakaasun saatavuus on

tärkeä kilpailukykytekijä alueen teollisuudelle ja Porin

satamalle. Tuontiterminaalista hyötyvät Länsi-Suomen

lisäksi myös pohjoisemmat leveydet, joita nykyinen

maakaasun siirtoputkiverkosto ei tavoita. Terminaalin

syyskuussa pidetyissä avajaisissa kiiteltiin erityisesti

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 17

Porin kaupunkia, joka suhtautui

hankkeeseen alusta asti myötä-

mielisesti.

LNG:tä toimitetaan yhdysput-

kea pitkin Kaanaaseen Huntsman

Pigments and Additives Oy:lle, Po-

rin Prosessivoimalle sekä maanteit-

se muun muassa Norilsk Nickel

Harjavalta Oy:lle.

– Porin tuontiterminaalille ase-

tettiin tavanomaista tiukemmat

vaatimukset turvallisuuden ja toi-

minnallisuuden suhteen, sillä sen

on pystyttävä palvelemaan asiak-

kaitaan keskeytyksettä vuoden ym-

päri. Huoltoseisakkia ei tarvita, kun

terminaalin kaikki toiminnot ovat

kaksoisvarmennuksen takana, tek-

nologiapäällikkö Jani Hautaluo-

ma kertoo.

Vaikka lastin purku, LNG:n va-

rastointi ja lastaaminen muodos-

tavat pitkälti toiminnanohjausjär-

jestelmän säätelemän automatisoi-

dun tapahtumaketjun, ei osaavan

henkilökunnan merkitystä pidä

väheksyä. Myös LNG-säiliöauton

kuljettajilta vaaditaan toiminta-

mallien tarkkaa noudattamista

turvallisen polttoainetoimituksen

takaamiseksi.

– Kaikki kuljettajat koulutetaan

tehtäväänsä, jonka jälkeen heille

vasta myönnetään toimintalupa.

Kun kuljettaja saapuu alueelle, hä-

nen ensimmäinen tehtävänsä on

ajaa auto vaa’alle ja vahvistaa las-

tattavan LNG:n määrä sekä tarkis-

taa muut toimitustiedot, Jani Hau-

taluoma selvittää.

Toiminnanohjausjärjestelmä

rekisteröi jokaisen LNG-säiliöau-

ton liikkeet ja pitää kirjaa koko lai-

toksen energiankulutuksesta. Tila-

us- ja toimituskannan reaaliaikais-

ta hallintaa terävöittää myös las-

tauspisteen ylitäyttösuoja, jollaista

ei vielä ole käytössä muualla Poh-

joismaissa. Kuljettajan tehtäväksi

jää ajaa auto puntarilta lastausase-

malle, avata polttoainesäiliön vent-

tiili ja kytkeä letku kiinni.

LNG:tä liikkuu maanteitse tehok-

kaasti säiliöautoilla. Muuntamalla

kaasumainen maakaasu nestemäi-

seksi sen tilavuus saadaan tiivistettyä

noin kuudessadasosaan, mikä hel-

pottaa kaasunkuljetusta ja varastoi-

mista. Myös turvallisuusriski on aina

olemassa, eikä sitä pidä vähätellä.

Hautaluoma toteaa kuitenkin:

– Suomalaisille vielä vieraan

LNG:n laajempi käyttöönotto huo-

lettaa luonnollisesti huolimatta sii-

tä, että teillä on aina kulkenut

poltto öljyä ja muita vaarallisia ai-

neita. LNG matkaa auton säiliöissä

kaasuvaipan sisässä, ja tuplakuori

minimoi riskin nesteen valumisesta

ulos onnettomuuden sattuessa.

Joutuessaan ilmaan LNG höyrystyy

välittömästi ja haihtuu ilmaan.

Kuin kylmiltään kiehuva vesikattila Meriliikenteessä LNG täyttää jo tu-

levaisuuden ympäristönormit. Li-

säksi LNG:hen siirtymällä välte-

Suomen ensimmäinen LNG-terminaali• Sijaitsee Porin Tahkoluodossa Satakunnassa.

• Skangasin kolmas pohjoismainen terminaali.

• Kokonaisinvestointi yli 80 milj. euroa.

• Työllistämisvaikutus oli 320 henkilötyövuotta.

• LNG-kuljetukset hoituvat asiakkaille joko höyrystettynä

kaasuna paikallisen yhdysputken välityksellä, säiliöautoilla

tai tankkereilla meriteitse.

• Asiakastoimitukset alkoivat syyskuussa 2016.

• Pääyhteistyökumppaneina Neste Jacobs Oy, KVL-Tekniikka Oy

ja FCC Industrial. Alihankkijoina mm. Destia Oy ja Rudus Oy.

18 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

PORIN LNG-TERMINAALI

”Meriliikenteessä LNG täyttää jo tulevaisuuden ympäristö normit.”

1. TERMINAALIN

AVAJAISISSA puhuivat

Huntsman Pigments and Additives

Oy:n toimitusjohtaja Ilpo Harju

(vas.), Gasumin toimitusjohtaja

Johanna Lamminen, Porin

kaupunginjohtaja Aino-Maija

Luukkonen ja Valtioneuvoston

kanslian omistajaohjaus osaston

ylijohtaja Eero Heliövaara.

2. JANI HAUTALUOMA (vas.) ja

Marko Toivonen esittelevät aluetta.

tään mahdolliset öljyvahingot.

– Skangasin oma tuotanto Nor-

jan Risavikan laitokselta kattaa

suurimman osan Suomen LNG:n

tarpeesta. LNG:tä tuodaan myös

jatkossa Euroopan terminaaleista.

Skangasilla on charter-sopimuksia

LNG-tankkereihin. Laiva voidaan

tarvittaessa lastata suoraan termi-

naalilla, Hautaluoma selvittää.

Tahkoluodon syväsatamassa si-

jaitseva kymmenen metrin laituri

tarjoaa hyvät edellytykset LNG-ter-

minaalille. Satamalla on hyvä saa-

vutettavuus mereltä ympäri vuoden

sataman edustan saarettomuuden

ja syvän väylän (15,3 m) vuoksi. Ta-

vallisesti laiva viipyy satamassa vii-

sitoista tuntia. Nestemäinen maa-

kaasu pumpataan laivasta nopeim-

millaan 1 500 kuution tuntivauh-

dilla 300 metrin pituista putkea

pitkin satamamiljöötä hallitsevaan

varastosäiliöön. Massiivisen teräs-

betonilieriön tilavuus on noin

30 000 kuutiometriä, korkeus 35

metriä ja ulkohalkaisija 42 metriä.

Sen sisäsäiliö on nikkelipitoista

hiili terästä.

– Varastoinnissa syntyvä kaasu-

mainen maakaasu johdetaan pää-

sääntöisesti takaisin varastosäiliöön

tai jakeluputkistoon. Käyttöönotto-

vaiheen aikana piti hyödyntämättä

jäänyt kaasu soihduttaa, jottei säili-

öön ehdi kertyä liiaksi painetta,

Jani Hautaluoma kertoo.

Kaupallisten toimitusten vakiin-

nuttua ei LNG ehdi kauaa viipyä

varastossa. Kun kysyntä ja tarjonta

kohtaavat, sammuu myös soihtu

sataman yllä.

Skangasin rakennuttama maakaasuputki Porin

LNG-terminaalilta Kaanaan teollisuusalueelle

palvelee lähialueen teollisuuden tarpeita. Kaksi-

toista kilometriä pitkä polyeteenistä valmistettu

yhdysputki kulkee läpi vaihtelevan ja vaativan

maaston, neljänneksen matkasta meren

pohjassa. Asiakkaan, Huntsman Pigments and

Additives Oy:n, tavoitteena on, että kaikki käyt-

tökohteet saavat ensi vuoden alkuun mennessä

energiansa LNG:stä.

– Vastaani ei ole tullut toista projektia, joka

olisi viety läpi yhtä hallitusti ja vieläpä etuajassa.

Tätä projektia voisi kuvailla sanoin hajuton ja

lähes väritön, syyskuun alusta toimitusjohtajan-

tehtävästä eläkkeelle siirtynyt Ilpo Harju kertoo

tyytyväisenä.

Hän kuvailee osuvasti sitä, kuinka tehdas-

alueella alkoi vilistä työmiehiä keltaisissa takeis-

saan. Jotain suurta oli selvästi tekeillä, kun ra-

kennusprojekti otti tulta alleen elokuussa 2015.

Toukokuussa 2016 valmistuneen yhdysputken

pääurakoitsijana toimi Destia Oy. Suunnittelusta

ja toteutuksesta vastasi Gasum.

”Great job, well done and thank you”

1.

2.

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 19

Biokaasu

KUN TERÄSTEOLLISUUSYHTIÖ

BE Group Oy Ab alkoi suunnitella teräs- ja

metallituotteiden valmistusta kotimaisella

biokaasulla, organisaatio epäili alkuun, on-

ko biokaasulla todella mahdollista leikata

terästä.

Huoli osoittautui turhaksi. BE Group

käyttää nykyään biokaasua prosessinsa

polttoleikkausvaiheessa. Näin syntyneitä

metallileikkeitä hyödynnetään muun

muassa teräsrakenteissa ja silloissa, ras-

kaan teollisuuden koneissa ja sähkölinjo-

jen mastoissa, ja prosessi toimii.

– BE Groupin tavoitteena on jo pi-

demmän aikaa ollut vähentää hiilidioksi-

dipäästöjä, kertoo yrityksen markkinoin-

tijohtaja Timo Nieminen.

– Kun mahdollisuus biokaasun käyt-

töön nollan prosentin hiilidioksidipääs-

töillä tuli, tartuimme siihen oitis.

Päästötöntä polttoleikkausta tavoitel-

taessa tehtiin yrityksessä uusi alue-

valtaus:

– Jälkeenpäin ymmärsimme, että

olemme Suomen ensimmäinen ja ainoa

metalliteollisuuden yritys, joka leikkaa

teräslevyjä biokaasulla, Nieminen kertoo.

Päästöttömän polttoleikkauksen li-

säksi biokaasulla lämmitetään 317 000

kuutiometriä tuotantotiloja yrityksen

Lahden teräspalvelukeskuksessa. Gasum

on tuottanut käytössä olevan biokaasun

paikallisista biohajoavista jätteistä.

Biokaasun käyttöönotto kävi BE

Groupissa vaivattomasti, sillä lisäinves-

tointeja ei tarvittu ja prosessitkin pysyivät

entisellään. Muutosta oli ajamassa laaja

joukko tuotannon, kehityksen, myynnin

ja markkinoinnin ammattilaisia.

Muutoksen myötä BE Group saa oi-

keuden käyttää Gasumin biokaasumerk-

kiä, joka myönnetään kotimaisella bio-

kaasulla valmistetuille tuotteille. Ympä-

ristöystävällisyys on myös teräs- ja me-

talliteollisuudessa myyntivaltti, ja bio-

kaasuvaihtoehto näkyykin voimakkaasti

myös BE Groupin markkinoinnissa.

Yrityksessä on pohdittu myös biokaa-

sun käytön lisäämistä. Nieminen tunnus-

taa, että yrityksessä tutkitaan nyt biokaa-

sun käytön laajentamista myös muihin

tuotanto yksiköihin.

TEKSTI Salla Salokanto

METALLITEOLLISUUS

Kaasuliekki leikkaa metalliaBiokaasun hyödyntäminen laajeni Suomessa uusille aloille, kun sitä alettiin hyödyntää metalliteollisuudessa.

Fazer on siirtynyt Lahden myllyllään

biokaasuaikaan. Myllyllä valmistet-

tavat Fazerin Alku-puurot syntyvät

nyt biokaasulla. Lisäksi Fazerin pian

valmistuvassa vierailukeskuksessa

lämmitys tapahtuu hävikistä tuote-

tulla bio kaasulla.

– On hienoa saada näin tunnettu

brändi ottamaan biokaasu laajasti

käyttöönsä. Fazer on Suomen vas-

tuullisimpia yrityksiä, ja biokaasun

avulla se osoittaa käytännössä yh-

dellä tavalla vastuullisuuttaan, sa-

noo Gasumin biokaasuliiketoimin-

nan myynnin yksikön päällikkö Jani

Arala.

BE

GR

OU

P

RASKAS LIIKENNE

Muuttoja ilman hiilidioksidipäästöjä

ELINTARVIKETEOLLISUUS

Fazer jauhaa biokaasulla

Muutto- ja logistiikka-alan markkinajoh-

taja Niemi Palvelut ottaa käyttöönsä

15 kaasukäyttöistä muuttoautoa. Autoja

tilataan kolmenkokoisia aina 18 tonnin

muuttoautoon saakka. Autoihin tanka-

taan muuttokeikoille kotimaista biokaa-

sua. Yrityksen tarkoituksena on myös

kasvattaa kaasuautojen määrää, kun

kaasun jakeluverkostot laajenevat.

20 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

Isku-huonekaluliike on hankkinut

pääkaupunkiseudulla toimivalle toi-

mistokalusteiden huoltopalvelulleen

biokaasulla käyvän pakettiauton.

Auto liikkuu jatkossa rekisterinume-

rolla CO-2, millä halutaan korostaa

sen edullisuutta hiilidioksidipäästö-

jen kannalta.

Biokaasukäyttöiset autot ovat

osa Iskun kehitysohjelmaa, jossa

kiinnitetään huomiota ympäristöön

ja kotimaisten raaka-aineiden käyt-

töön. Aiem min vuonna 2016 yritys

on muun muassa toteuttanut laajan

energiatehokkuushankkeen ja serti-

fioinut tuotteitaan.

KIERTOTALOUS

Typen talteenotto biokaasulaitoksilla kehittyy

Meijerialan perheyritys Kaslink Foods on otta-

nut tuotannossaan käyttöön biokaasun. Meije-

rin itse valmistamat maito- ja kermatuotteet

tuotetaan nykyään biokaasulla, ja ne ovat siten

ansainneet kylkeensä myös biokaasumerkin.

Myös Kaslinkin pitkän tähtäimen tavoite

linkittyy läheisesti biokaasuun ja kiertotalou-

teen: meijeri toivoo olevansa jo vuoden 2017

loppuun mennessä energiaomavarainen. Tämä

tarkoittaa sitä, että yrityksen tuotannossa syn-

tyvästä eloperäisestä sivuvirrasta on mahdol-

lista tuottaa energiaa koko tehtaalle.

Turun biokaasulaitoksella on vuodesta

2015 lähtien ollut käynnissä KiertoTyppi-

hanke, jossa biokaasulaitoksen jätevesistä

saadaan otettua typpeä talteen jopa

500 kiloa päivässä.

Talteenottoa on tehostettu kokeilemalla

erilaisia laitteistosäätöjä, ja tällä hetkellä

typpipitoinen vesi saadaan tiivistettyä jopa

seitsemän kertaa aiempaa väkevämmäksi,

mikä ratkaisee kierrätetyn typen riittävyy-

teen liittyviä ongelmia.

Jätevesien ravinteiden, kuten typen, tal-

teenotto ja kierrätys lisäävät Itämeren hy-

vinvointia.

LOGISTIIKKA

Huoltoauto perille biokaasulla

MEIJERITEOLLISUUS

Kohti energia-omavaraisuutta

Sitran selvityksessä etsitään kasvun eväitä kotimaisesta biokaasu-liiketoiminnasta.Tutustu selvitykseen verkossa:

www.sitra.fi/julkaisu/2016/

biokaasusta-kasvua

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 21

Puhtaampi liikenne

Kaasuautoiluun liittyvät myytit kumoutui-

vat, kun Gasum testasi kaasuauton rajoja

kesäkuisessa testissään. Helsingistä lähte-

neen ajotestin aikana ajettiin kaasuautolla

niin pitkään kuin sillä yhdellä tankkauk-

sella pääsi. Lopulta ajoa kertyi yli 1 300

kilometriä ilman lisätankkauksia.

Kaasuauton laaja toimintasäde perus-

tuu kahteen polttoaineeseen: jos kaasu

loppuu, moottori siirtyy hyödyntämään

bensiiniä. Tämän vuoksi kaasuauton toi-

mintasäde on merkittävästi laajempi

kuin tavallisessa bensa-autossa.

Kaasuautoilua pidetään usein hanka-

lana kaasun tankkauspisteiden vähäisyy-

den vuoksi. Yhdellä kaasutankillisellakin

ajaa kuitenkin satoja kilometrejä. Gasum

on lisäksi laajentamassa tankkauspistei-

den verkostoa 35 uudella tankkauspis-

teellä.

Ajotesti myös videoitiin kokonaisuu-

dessaan. Yli 14-tuntista matkaa voi seu-

rata verkossa osoitteessa

ajakaasulla.fi/roadtrip.

TEKSTI Salla Salokanto

LIIKENNEKAMPANJA

Yhdellä tankillisella halki Suomen

Kesäkuisessa testissä huomattiin käytännössä, että kaasuautolla kulkee tankkaamatta yli 14 tuntia.

Audin A3-sarja on uudistunut mo-

nin osin, kun muun muassa mallien

mittaristo muutettiin digitaaliseksi

ja ajovalot litteämmiksi ja erottu-

vammiksi. Uusien autojen painoa-

kin on pudotettu kevytrakennetek-

niikan avulla.

Uudistuneissa A3-malleissa on

myös saatavilla aiempaa enemmän

avustavia järjestelmiä, esimerkiksi

ruuhka-avustin ja mukautuva vakio-

nopeussäädin.

Muutokset koskevat myös Audi

A3 g-tron -kaasuautomallia.

AU

DI

GA

SU

M

Tiedot Suomen kaikista kaasutankkaus-pisteistä ja kaasun hinnoista verkosta:vihreäkaista.i.

Audi A3 uudistui

22 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

Energiapolitiikka

LNG vie kohti päästövähennyksiä

Pitkä odotus on nyt palkittu. Suomalainen

energiamarkkina modernisoitui kertaheitolla

syksyllä 2016, kun ensimmäiset kaupalliset

nesteytetyn maakaasun toimitukset lähtivät

asiakkaille Porin Tahkoluodon LNG-

terminaalista.

Pääosin öljypohjaisia polttoaineita korvaava LNG

on historiallinen askel kohti hiilineutraalia yhteiskun-

taa. 81 miljoonan euron suurinvestointiin kohdistuu

paljon myönteisiä odotuksia – laajentaahan se puh-

taasti palavan kaasun käyttömahdollisuuksia kaasuver-

kon ulkopuolelle niin teollisuudessa kuin maa- ja meri-

liikenteessä. Nyt rakentuva LNG-infrastruktuuri toimii

sellaisenaan myös nesteytetyn biokaasun kanssa.

Kyseessä on suuri mahdollisuus Suomen energia-

markkinalle. Tämä viesti vahvistui entisestään, kun

työ- ja elinkeinoministeriö myönsi terminaalihankkeel-

le 23 miljoonan euron energiatuen.

Energiapolitiikassa tapahtuu loppuvuodesta paljon.

Paraikaa valmistelussa oleva kansallinen energia- ja

ilmastostrategia paaluttaa ne politiikkatoimet, joiden

avulla Suomi saavuttaa sekä kansalliset että EU-tason

ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä. On hyvä

muistaa, että hallitusohjelmassa linjattiin muun muas-

sa hiilen energiakäytön lopettamisesta sekä tuontiöljyn

käytön puolittamisesta.

Lisää kierroksia energiakeskusteluun toi EU:n ko-

mission kesäpaketti. Kyseessä oli ehdotus siitä, kuinka

paljon jäsenmaiden tulisi vähentää päästökaupan ul-

kopuolisia päästöjä vuosina 2021–2030. Suomen ta-

voitteeksi asetettiin kunnianhimoinen 39 prosentin

päästövähennys vuoden 2005 tasoon verrattuna.

On selvää, että kaasuratkaisut ovat avainasemassa,

kun etsitään kilpailukykyisiä ja kustannustehokkaita

keinoja saavuttaa valitut ilmastotavoitteet niin päästö-

kauppasektorilla

kuin sen ulkopuo-

lella. LNG on keino

päästä öljystä eroon

etenkin siellä, mis-

sä se aiemmin oli

logistisesti vaikeaa

tai jopa mahdotonta.

Liikenne on suurin päästökaupan ulkopuolinen

saastuttaja. Kesäpaketin tavoite Suomelle on niin kova,

ettei sen saavuttaminen onnistu vain nykyisiä toimin-

tatapoja viilaamalla. On uskallettava tehdä rakenteelli-

sia uudistuksia koko infrastruk tuuriin.

Gasum haluaa olla rohkeasti suunnannäyttäjä. Ava-

simme elokuussa Vuosaareen Suomen ensimmäisen

LNG-tankkausaseman, joka on suunniteltu raskaan

maantieliikenteen tarpeisiin. Seuraavaksi raskaan lii-

kenteen tankkausasemaverkosto laajenee Turkuun ja

vuoden 2017 aikana Jyväskylään ja Vantaalle. Saman-

aikaisesti Gasum kehittää myös henkilöautoliikenteen

tankkausasemaverkostoa eri puolilla Suomea.

Keinot päästövähennyksiin ovat siis olemassa. Nyt

tarvitaan vain tahtoa.

TEKSTI Juha Ala-Huikku

Suomen tavoitteeksi asetettiin kunnianhimoinen 39 prosentin päästövähennys.

MII

KK

A K

IMIN

KI

MODERNISAATIO

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 23

Energiakauppa

LNG-liiketoiminnassa on tapahtu-nut dramaattisia muutoksia vuosi kymmenen jälkimmäisellä puoliskolla. Markkinoilla on yli-tarjontaa ja hinnat ovat alhaalla

kaikilla markkina-alueilla (USA:ssa, Eu-roopassa ja Tyynenmeren alueella). LNG-kauppa ylsi vuonna 2015 kaikkiaan 244,8 megatonniin ja lisääntyi 4,7 megatonnia vuoden 2014 tasosta.

Öljyn maailmamarkkinahinnan ro-mahdus vaikuttaa suoraan LNG-liike-toiminnan kehitysnäkymiin aina vuoden 2020 jälkeenkin. Alhaisempi hintataso on vaikuttanut sekä öljyn hintaan sidot-tuihin hintoihin että hubi hintoihin, mikä on johtanut kustannussäästöjen ja opera-tiivisen tehokkuuden hakemiseen koko LNG-arvoketjun osalta.

Viime vuoden lopussa Britannian NBP:n hinnat laskivat 5,14 dollariin/MMBtu, Aasian spot-hinta oli 7,25 dolla-ria/MMBtu, USA:n Henry Hub keski-määrin 2,61 USD/MMBtu ja Saksan raja-hinta keskimäärin 6,80 dollaria/MMBtu.

LNG:n tarjonta tulee säilymään vank-kana uusien hankintalähteinen ansiosta, joita otettu käyttöön Australiassa (Queensland Curtis 8,5 Mtpa), Indonesi-assa (Donggi-Senoro 2 Mtpa) sekä USA:ssa (Sabine Pass 22,5 Mtpa). En-simmäiset toimitukset näistä lähteistä on tehty vuosina 2015 ja 2016.

Kaasuntoimittajat etsivät tapoja tarjo-ta LNG:tä kilpailukykyisemmin ja jous-tavammin loppuasiakkaille monipuolis-tamalla tuotteita, uusilla hinnoittelumal-leja ja sopimusehdoilla. Tarkoituksena varmistaa markkinaosuus suhteessa kil-paileviin polttoaineisiin.

Arbitraasimahdollisuuksien vähenty-essä suurin osa LNG:n kysynnästä kes-

TEKSTI Dan Hramoff

MARKKINA-ANALYYSI

LNG:n maailmanlaajuiset näkymät toisella vuosineljänneksellä

kittyy yhä Tyynenmeren alueelle, jossa Japanin ja Kiinan markkinat ovat perin-teisesti suurimpia toimituskohteita. Kas-vunäkymiä hillitsee kuitenkin epävar-muus koskien Kiinan taloustilannetta sekä Japanin kykyä ottaa vastaan yhä suurempia volyymejä.

Atlantin markkinoilla haasteena on kysynnän pysähtyminen Euroopassa huolimatta siitä, että USA:n tarjonta vahvistuu kohti vuotta 2018. Seuraukse-na suurin osa Euroopan energiayhtiöistä tehostaa ja yhtenäistää toimintaansa se-kä samaan aikaan pyrkii kehittämää uu-sia markkinoita kuten LNG:n jakelu-markkinaa.

Gazprom varautuu yhdysvaltalaisen LNG:n saapumiseen tukkumarkkinoille panostamalla halvemman putkikaasun tarjoamiseen nykyisillä markkinapaikoil-la. Samaan aikaan korostuvat myös mää-rähuutokaupat, joilla Lounais-Euroop-paan on hankittu kolme miljardia kuu-tiometriä kaasua Baltian maiden asiak-kaiden jo aiemmin hankkiman kaasun

lisäksi, sekä pienen mittakaavan LNG-ratkaisut meri-, sisävesi- ja maaliiken-teelle.

Gasum-konsernin investoinnit Poh-joismaissa tekevät meistä LNG-edelläkä-vijän. Muut eurooppalaiset yhtiöt seuraa-vat perässä ja asemoivat itseään napatak-seen oman osuutensa pohjoismaisen LNG-kysynnän kasvaessa, varsinkin pie-nen mittakaavan sovelluksissa ja kaasu-verkoston ulkopuolella toimivilla teolli-suudenaloilla.

Kumppanuussuhteiden solmiminen tuotannossa, LNG:n bunkrauslogistiik-kaan investoiminen sekä fuusiot ja yritys-ostot ovat energiayhtiöiden keinoja ope-tella, kuinka uuden pienen mittakaavan LNG-liiketoiminnan avulla voidaan pal-vella asiakkaita aloilla ja alueilla, joissa on uutta kasvupotentiaalia ensi vuosi-kymmenelle saakka.

Toimittajien määrän lisääntyessä laaja-mittainen infrastruktuuri ja likvidit mark-kinat auttavat vahvistamaan LNG:n arvoa kasvavassa asiakaspohjassamme.

Jan-09 Jan-11 Jan-13 Jan-15Jan-14Jan-12Jan-10 Jan-16

Figure 3.16: Monthly Average Regional Gas Prices, 2009 – January 2016

20

15

10

5

0

US (Henry Hub)

German Border Price

NE Asia Spot Price

UK (NBP)

Japan (based onLNG)

SOURCE: IHS, GEDIGAZ, US DOE

$/m

mBtu

24 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

TEKSTI Selja Tiilikainen KUVA Harri Nurminen

HÄMEENLINNAN Osuus-meijeristä toimitetaan biojätejae

Riihimäen biokaasulaitokselle

yhdessä muiden tahojen kanssa.

ESIKÄSITTELYSSÄ pakkaus-

materiaalit erotellaan ja biojäte

syötetään biokaasuprosessiin.

HAPETTOMISSA oloissa mikro-

bit tuottavat biojätteestä bio-

kaasua, joka syötetään jalostet-

tuna biokaasuverkkoon.

JÄLJELLE JÄÄ ravinteikasta

lannoitevalmistetta, joka hyö-

dynnetään maanviljelyyn ja

mullan tuotantoon.

Ensin maito kerätään tuottajilta. Hä-

meenlinnan Osuusmeijerin omistaa

noin 150 maidontuottajaa, joilta yh-

teistyöverkoston keräilyautot keräile-

vät maidot. Luomumaitotiloja osuus-

meijerillä on kuusi. Meijerille tuodut raaka-

maidot siirretään varastosiiloihin. Koska

luomu tilojen on noudatettava tarkkoja sää-

döksiä, pidetään luomumaito ja tavanomai-

nen maito tarkasti erillään toisistaan.

– Luomumaidon tuotantoprosessi on lo-

pulta aika yksinkertainen. Luomumaitoamme

ei esimerkiksi homogenoida eikä vitaminoida,

Hämeenlinnan Osuusmeijerin laatu- ja ympä-

ristöpäällikkö Anne Isokangas selittää.

Homogenointi tarkoittaa rasvan pilkkomis-

ta niin, että se sekoittuu maitoon. Jos Hämeen-

linnan Osuusmeijerin tuottaman maidon ras-

van määrää säädetään, se tehdään kuorimalla

kermat päältä. Esimerkiksi Arlalla on kuiten-

kin myös Hämeenlinnan Osuusmeijerissä pa-

kattua luomumaitoa, jonka rasvapitoisuutta ei

säädetä, vaan se vaihtelee luontaisesti.

– Seuraavaksi maito pastöroidaan eli läm-

mitetään yli 72-asteiseksi vähintään 15 sekun-

nin ajaksi, Isokangas kertoo.

Tuhansien maitolitrojen kuumentaminen

vie paljon energiaa, mutta Hämeenlinnassa

tuotannon synnyttämiä päästöjä on painettu

luomutuotannossa alas lisäämällä kaasun

käyttöä energianlähteenä.

– Meille on rakennettu vuonna 2015

lämmön tuotantoyksikkö, joka muuntaa maa-

ja biokaasua energiaksi esimerkiksi pastöroin-

tiprosessin tarpeeseen.

Päästöjä on vähennetty myös kiertotalou-

della. Hämeenlinnan Osuusmeijeri on ollut

alusta saakka mukana Gasumin Riihimäen

biokaasulaitoksen kaasuntuotannossa. Iso-

kangas tarkentaa:

– Tuotannossa vioittuneista tuotteista ja

asiakaspalautuksista syntyvä biojätejae kulje-

tetaan Riihimäelle, jossa siitä valmistetaan

mädättämällä biokaasua ja lannoitteeksi sopi-

vaa lietettä. Idea on se, että biojätejakeesta

saataisiin kaikki mahdollinen talteen. Sitä

energiaa hyödynnetään uusien tuotteiden val-

mistuksessa.

Pastöroinnin jälkeen maitoon sekoitetaan

hapate, jos siitä tehdään piimää. Sen jälkeen

maito jäähdytetään.

Ja ei kun tölkkiin.

Kuluttajille Hämeenlinnan Osuusmeijerin

tuottamat luomumaitotuotteet ovat tuttuja

esimerkiksi Arlan luomumaitoina, -kermana

ja -piimänä.

Anne Isokangas kertoo, että Hämeenlinnan

Osuusmeijerin maidot pastöroidaan

energialla, joka saadaan bio- ja maakaasusta.

Hämeenlinnasta, rakkaudellaHämeenlinnan Osuusmeijerin luomumaidon tuotanto on simppeli prosessi, jossa hiilijalanjälki on tuskin sorkanjälkeä suurempi. Energia saadaan talteen kiertotalousratkaisun ansiosta.

Maidosta energiaksi

Kaasu arjessa

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 25

1.

2.

TEKSTI Virpi Hautamäki KUVAT Miikka Kiminki

Tiiviisti rakennettu, 300 hehtaarin laa-

juinen Harjavallan Suurteollisuuspuisto

hämmästyttää hiljaiselollaan. Aitojen

takana odottavaa aluetta hallitsevat val-

tavat tuotantolaitokset, tehtaan piiput,

huoltoteiden asfalttiviidakko ja kolmi-

kaistainen suurjännitevoimalinjasto. Ei

uskoisi, että alueella toimii parikym-

mentä yritystä, jotka työllistävät yhteensä 1 100 henki-

löä. Vierailuajankohta, kaunis elokuinen perjantai-ilta-

päivä, voisi osaltaan selittää ihmiskadon, mutta todelli-

nen syy lienee tuotannon automatisoinnissa ja vuoro-

työjärjestelmässä.

Tehdasalueen historia ulottuu aina vuoteen 1945,

jolloin Outokummun kuparisulatto siirrettiin kansalli-

sista turvallisuussyistä Imatralta Harjavaltaan. Nikke-

lin tuotanto käynnistyi alueella 1960-luvulla. Norilsk

Nickel Harjavalta Oy on tätä nykyä yksi alueen suurim-

mista toimijoista.

Vuosi 2016 jää merkkipaaluna yrityksen historiaan:

tuotantomäärät ovat hyvässä kasvussa tehtaan siirryt-

tyä käyttämään MMC Norilsk Nickel -konsernin omia

raaka-aineita. Tähän asti tuotanto on ollut konsernin

ulkopuolisen ostoraaka-aineen varassa. Epäpuhtauk-

sien hallinta on vienyt resursseja raaka-ainemateriaa-

lin laadun vaihdellessa suuresti. Nyt nikkeliä toimite-

taan rautateitse Venäjältä Harjavaltaan tasaiseen tah-

tiin pari kertaa viikossa. Pohjois-Siperian Norilskissa

sijaitseva konsernin vanha nikkelitehdas ajetaan alas,

ja sieltä vapautuva nikkeli volyymi siirretään Harjaval-

lan ja Kuolan tehtaille.

Norilsk Nickel Harjavalta Oy on tehnyt viime vuosina vahvasti vihreitä investointeja. Pellettilaitoksen rakentaminen ja LNG:n käyttöönotto tähtäävät siihen, että fossiilisista polttoaineista luovutaan vähitellen, mutta pysyvästi.

Nikkelitehdas tähtää fossiilittomuuteen

1. HARJAVALLAN Suurteollisuuspuisto levittäytyy 300 hehtaarin alueelle.

2. LNG-ASEMA täydentyy ensi vuonna toisella nesteytettyä maakaasua

varastoivalla säiliöllä.

26 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

KYLÄSSÄ NORILSK NICKEL HARJAVALTA OY

– Konsernin omilta kaivoksilta lou-

hittu nikkeli turvaa raaka-aineen saa-

tavuuden ja mahdollistaa tuotannon

valjastamisen täyteen kapasiteettiinsa.

Tämä tarkoittaa tuotannon kasvua 30

prosentilla, EHSQ- ja kehitysjohtaja

Marko Mikkola kertoo merkittävästä

muutoksesta.

Kasvutavoite on haastava mutta

realistinen. Se vaatii toki uusia

ja tehokkaampia toimintamalle-

ja sekä investointeja pullonkau-

lojen poistamiseen. Nyt otetaan niin sa-

notusti löysät pois. Tuotantoteknologi-

aan on satsattu tehtaalla tähänkin asti,

ja sen merkitys kasvaa nyt entisestään.

Tuotekehityksessä tukee myös konser-

nin tutkimuskeskus Pietarissa.

Harjavallan tehtaalta viedään maa-

ilmalle sekä nikkelikatodeita että nik-

kelibrikettejä. Metallisen nikkelin li-

säksi laitoksella valmistetaan erilaisia

nikkelikemikaalituotteita. Tuotanto-

määriä tarkastellessa suurin vientituo-

te on kuitenkin tuotantoprosessin väli-

tuotteena syntyvä lannoitteeksi sovel-

tuva ammoniumsulfaatti.

– Laajan tuoteperheen etuna on se,

että yhtiössä pystytään vastaamaan

joustavasti kysynnän vaihteluihin. Nik-

kelituotteita kulkee tasaisesti niin Yh-

dysvaltoihin, Eurooppaan kuin Aasi-

aankin, Mikkola selventää.

Peräti 80 prosenttia koko maailman

nikkelistä kuluu ruostumattoman te-

räksen ja muiden metalliseosten val-

mistukseen. Nikkeliä käytetään paljon

korroosion estossa. Myös akku- ja

tieto tekniikkateollisuus käyttävät tuot-

teissaan nikkeliä.

Tuotantolaitoksista uusin,

kemikaali tehdas, otettiin käyttöön

vuonna 2002. Siellä valmistuu tarpeen

mukaan niin nikkelisulfaattia ja -hyd-

roksidia kuin nikkelihydroksikarbo-

naattiakin.

Tehtaan valvomossa, lukuisten

näyttöruutujen äärellä, istuu kiertäväs-

sä kolmivuorotyössä viihtyvä proses-

sinhoitaja Juha-Pekka Sopenkivi.

Toisinaan työ on prosessien valvontaa

ja mahdollisten ongelmatilanteiden

ennakointia, toisinaan vesien käsittelyä

ja näytteiden ottoa. Myös prosessisää-

döt, kuten linkojen ja suodattimien pe-

sut, kuuluvat Sopenkiven työnkuvaan.

Välillä autetaan myös monitoreissa ai-

ka ajoin vilahtavaa pakkaamon väkeä.

EU-hankehommista rehellisiin

duunaritöihin vaihtaneelta Kati Saar-

nilta luonnistuu niin trukilla ajo kuin

nikkelisulfaatin säkittäminenkin. Val-

mista säkkitavaraa siirtyy pakkaamos-

ta varastoon keskimäärin kolmisen

tonnia tunnissa. Myös lastaus- ja kuor-

manpurkuhommat kutsuvat aika ajoin.

Työolosuhteet meluisassa hallissa

keltaisen loisteputkivalon alla nikkeli-

pölyltä suojautuen eivät välttämättä

ole kaikista helpoiten siedettävissä,

mutta se ei millään lailla välity huumo-

ria viljelevästä työporukasta. Hommat

hoidetaan yhteistuumin ja kahvitauon

tullen riisutaan hengityssuojaimet.

”Nikkelituotteita kulkee tasaisesti niin Yhdysvaltoihin, Eurooppaan kuin Aasiaankin.”

NYKYÄÄN tuotantolaitosten

turvallisuudesta ja laadusta vastaava

Marko Mikkola ehti toimia

kemikaalitehtaan käyttöpäällikkönä

tehtaan ensimmäiset viisi vuotta.

Kuivia kobolttisulfaattikiteitä valmiina pakattavaksi.

Kemikaalitehdas valmistaa uutosta tulevasta

nikkelisulfaattiliuoksesta epäorgaanisia suoloja kuten

kobolttisulfaattia akku- ja elektroniikkateollisuuden käyttöön.

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 27

Norilsk Nickel Harjavalta Oy

SATAKUNNASSA, Harjavallan

Suurteollisuuspuistossa, toimiva

nikkelimetallien ja -kemikaalien

jalostaja yli 50 vuoden

kokemuksella.

KUULUU venäläiseen MMC Norilsk

Nickel -konserniin.

TUOTTAA 50–60 000 tonnia

nikkeliä vuodessa.

NELJÄ PROSENTTIA maailman

nikkelituotteista tulee Harjavallan

tehtaalta.

TYÖLLISTÄÄ noin 270 henkilöä.

LIIKEVAIHTO on noin 800 miljoonaa

euroa.

Harjavallan tuotantolaitoksella hyö-

dynnetään tehokkaasti kaikki käytettä-

vissä oleva raaka-aine.

– Prosessista syntyvä jätemäärä pyri-

tään minimoimaan, sillä raaka-aineesta

otetaan talteen nikkelin lisäksi muitakin

metalleja, kuten esimerkiksi kobolttia,

kuparia ja jalometalleja. Merkittävin

raaka-aineista hyödyntämättä jäävä osa

on rauta, joka päätyy prosessisakkojen

mukana tehtaan omalle jätteiden

lajittelu alueelle, Marko Mikkola toteaa.

Harjavallan nikkelinjalostamon toi-

mintaa ohjaavat tiukat kemikaali- ja

ympäristöluvat. Lupa-arvojen alittami-

nen vaatii tuotantoprosessien jatkuvaa

seurantaa. Tekniikan laadusta ei voi tin-

kiä ympäristön kustannuksella.

– Tuotantolaitoksen toiminta on tär-

keä pitää sellaisena, ettei siitä aiheudu

ylimääräistä terveys- tai meluhaittaa lä-

hialueiden asukkaille. Tehtaan toimin-

nan ympäristövaikutuksia alueen ve-

teen, ilmaan ja kasvillisuuteen arvioi-

daan säännöllisesti, Mikkola kertoo.

Etenkin Suurteollisuuspuiston vierel-

lä virtaavan Kokemäenjoen tilaa arvioi-

daan tiheään tahtiin kesällä 2014 tapah-

tuneen nikkelivuodon seurauksena.

Norilsk Nickel Harjavallan ener-

giantarve on merkittävä. Tehdas

käyttää pelkkään lämmittämi-

seen 350 gigawattituntia, ja säh-

köäkin kuluu 200 gigawattitunnin

vuosi vauhdilla. Reilut kaksi kolmasosaa

prosesseissa käytettävästä lämpöenergi-

asta on muiden Suurteollisuuspuiston

yritysten hukkalämpöä. Helmikuussa

valmistunut 30 megawatin voimalaitos

käyttää polttoaineenaan pellettejä ja

nesteytettyä maakaasua. Voimalaitos

tuottaa arviolta 150 gigawattituntia vuo-

dessa. Myös vetytehdas hyödyntää maa-

kaasua energianlähteenään.

Tuotannossa on hiljattain siirrytty

nesteytetyn maakaasun eli LNG:n käyt-

tämiseen: ensimmäiset toimitukset Po-

rin uudesta LNG-terminaalista saapui-

vat Harjavaltaan loppukesästä. LNG

tuodaan säiliöautolla Harjavallan tuo-

tantolaitokselle, missä se höyrystetään

takaisin kaasumaiseen muotoon.

– Käytämme LNG:tä tuotantopro-

sesseissa tarvittavan vedyn valmistuk-

seen sekä energiantuotantoon, mikä on

vähentänyt öljypohjaisten polttoainei-

den käyttöä huomattavasti, Marko Mik-

kola kertoo.

Norilsk Nickel Harjavalta on raken-

nuttanut Suurteollisuuspuiston alueelle

oman LNG-aseman nestemäisen maa-

kaasun vastaanottoterminaaliksi sekä

300 m3 säiliön sen varastoimiseksi. Toi-

nen samankokoinen säiliö on suunnitel-

missa rakentaa ensi vuonna. Varasto-

alueella on kaiken kaikkiaan tilaa neljäl-

le LNG-säiliölle.

– Tavoitteenamme on luopua öljystä

kokonaan vuoteen 2018 mennessä, Mik-

kola kertoo viitaten suomalaisten pien-

polttolaitosten ympäristövaikutuksia sää-

televän EU-direktiivin PiPo-asetukseen.

Realistinen tulevaisuudenkuva on,

että LNG:llä tuotettaisiin noin viides-

osa koko Norilsk Nickel Harjavallan

energiantarpeesta ja pelleteillä kaikki

loput.

HENGITYS- JA kuulosuojaimet ovat

pakkaamon pakolliset turvavarusteet,

tietää myös vuorotteluvapaan sijaisena

toimiva Kati Saarni. Työnantaja

tiedostaa suuren vastuun henkilöstönsä

hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.

28 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

KYLÄSSÄ NORILSK NICKEL HARJAVALTA OY

1 Kauran sisältämä vesiliukoinen kuitu suojaa tutkitusti vatsaa ja laskee kolesterolia. Jos peruspuuro maistuu puulta, pyöräytä Fazer Alku -kaurahiutaleista tuorepuuro tai paahda niistä hunajan ja öljyn kanssa granola.

2 Koko toimiston aamu lähtee freesisti käyntiin tuoreen kahvin voimalla. Veromatic Vario B2B 7” -kahviautomaatti pyöräyttää erilaisen kupillisen jokaisen maun mukaan, tai yhteisen termoskannullisen jaettavaksi. Tiesitkö muuten, että Pauligin kahvit on paahdettu biokaasulla Helsingin Vuosaaressa?

3 Suklaanmakuinen Sisu-maitojuoma sisältää paljon proteiinia eikä ollenkaan lisättyä sokeria. Se on laktoositon vaihtoehto aamukahville. Lämmitettynä ja kermavaahdolla hunnutettuna se piristää syyspäivänäkin.

4 & 5 Laitoit kinkun ja juuston leivän päälle kummin tahansa päin, Yrjö Wigren Oy:n Murealla Palvikinkulla ja Ålands Mejerietin valmiiksi siivutetulla Korsholm-kermajuustolla arki alkaa suomalaisten maatilojen antimilla herkullisesti.

Parempaa huomenta!

1

3

KU

VA

T V

AL

MIS

TA

JA

T &

IS

TO

CK

PH

OT

O

2

4

5

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 29

tehty kaasulla

TULIN SKANGASILLE kolme vuotta sitten työskenneltyäni

sitä ennen useiden kansainvälisten öljyputkiyhtiöiden palve-

luksessa. Urallani olen tehnyt markkinointia öljyputkistojen

ylläpitoratkaisuille sekä kehittänyt viestintästrategioita brän-

din ja kaupallistamisen näkökulmasta. Nyt vastuullani on si-

säinen tiedotus ja ulkoinen markkinointiviestintä. Vastaan

markkinointistrategian luomisesta, suunnittelusta ja toteu-

tuksesta Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa yhteistyössä Gasu-

min viestinnän kanssa.

TEOLLISUUDEN JA MERENKULUN parissa tiedetään jo

pääpiirteittäin, mitä Skangas ja nesteytetty maakaasu eli

LNG ovat. Nyt suuntaamme kohti kasvua ja viestimme

asiakkaillemme, että LNG on varteenotettava, puhdas ja

energiatehokas vaihtoehto ja Skangas sen luotettava

toimittaja.

NAUTIN SIITÄ, että pääsen vaikuttamaan Skangasin ja Ga-

sumin tavoitteisiin sekä strategisella että operatiivisella ta-

solla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tarjoan kollegoilleni

omaa asiantuntemustani ja pyrimme tiiminä kohti yhteistä

päämäärää.

MARKKINOINTIVIESTINNÄN SAAVUTUKSIA voi olla vaikea

mitata, mutta minulle onnistuminen tarkoittaa asiakkaan tar-

peiden mukaista suoritusta ja jopa odotusten ylittämistä.

Haasteet on tehty voitettaviksi, ja ilman niitä työkin voisi olla

ikävystyttävää!

NOPEA VUOROVAIKUTUS markkinoiden ja asiakkaiden

kanssa on suuri haaste nyt ja tulevaisuudessa. Sosiaalinen

media on siirtänyt viestinnällistä vaikutusvaltaa yrityksiltä

kuluttajien suuntaan. Tarvitsemmekin lähitulevaisuudessa

lisää ammattitaitoisia työntekijöitä ja uusia työkaluja, jotta

täyttäisimme asiakkaidemme odotukset reaaliaikaisesta vuo-

rovaikutuksesta. Hehän toki odottavat sitä myös energiatoi-

mittajaltaan.

Skangas on Gasumin tytäryhtiö.

Nopeampaa ja reaaliaikaista Trude Ravndal on mielenkiintoisen haasteen äärellä, kun LNG siirtyy kohti kasvua. Pohjoismaiseen tiimityöhön luottava markkinointiviestintäpäällikkö aikoo ylittää asiakkaiden viestintäodotukset.

TEKSTI Päivi Laajalahti

KUVA Skangas

NIMI Trude Ravndal, 53

KOULUTUS Markkinointi,

PR ja strateginen viestintä

TÖISSÄ SKANGASILLA

elokuusta 2013

HARRASTUKSET

maastopyöräily,

DIY-projektit, lentopallo,

mökkeily ja maalaus

30 g a s e t t i 2 / 2 0 1 6

skangaslainen

Anna palautetta lehdestä ja voita Otavan uutuuskirjoja!Arvonnan voittaja saa valita 150 euron arvosta Otavan

syksyn uutuuskirjoja.

Biokaasun saatavuus kehittyy Oulun alueella, kun Gasumin Ou-

lun biojätteen käsittelylaitoksen jätteenkäsittelykapasiteetti kak-

sinkertaistetaan. Laajennusosa saadaan käyttöön keväällä 2017,

minkä jälkeen laitoksen biokaasukapasiteetti on noin 35 GWh/a,

ja tuotettu biokaasu käytetään paikallisesti.

Laajentamishanke on saanut valtion investointitukea

energia tuen muodossa.

Gasum lähtee mukaan Suomen kestävän kehityksen toimi-

kunnan yhteiskuntasitoumukseen antamalla toimenpidesi-

toumuksen. Gasum on toimenpidesitoumuksessaan sitoutu-

nut kahteen tavoitteeseen:

1. Kasvatetaan biokaasumarkkinan laajuutta vuositasolla

terawattituntiluokkaan Suomessa vuoteen 2025 men-

nessä. Lisätään omaa tuotantokapasiteettia laajentamal-

la olemassa olevia laitoksia ja rakentamalla uusia. Laa-

jennetaan biokaasun hankintaa muiden toimijoiden tuo-

tantolaitoksista.

2. Panostetaan vähäpäästöisen liikennekaasumarkkinan

kehittämiseen lisäämällä liikennekaasun tarjontaa mer-

kittävästi keskeisillä kysyntäalueilla Suomessa. Vuoden

2018 loppuun mennessä rakennetaan 16 uutta kaasu-

tankkausasemaa pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Jyväs-

kylään, Ouluun ja muille valittaville paikkakunnille. Kaa-

sutankkausasemien määrä kasvatetaan 18:ta 34:än.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksilla suomalaiset

yritykset, kunnat ja muut toimijat pyrkivät työskentelemään

ja kehittymään tulevaisuuden Suomi kiintopisteenään. Idea

on yksinkertainen – konkreettisia tekoja, mitattavia tuloksia.

Lue lisää ja seuraa tavoitteiden etenemistä osoitteessa

www.sitoumus2050.fi

BIOKAASU

Oulun biokaasulaitos laajeneeKESTÄVÄ KEHITYS

Uusi toimenpidesitoumus

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn

1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/gasetti.2. Merkitse numerosarja 1006. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMA:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauk sella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.1.2017. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevään lukijapalkinnon, Pelago-polkupyörän, voitti Hima-lehden lukija Johanna Virtanen.

VASTUULLISUUS

Gasum tukee lasten ja nuorten liikkumista

TAPAHTUMA

Gasum mukana energiamessuilla

Gasum tukee jatkossa valtakunnallisen liikunta- ja urheilu-

organisaatio Valon toimintaa. Yhteistyösopimuksen kohteena

ovat lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät Sinettiseurat. Suo-

messa on 635 Sinettiseuraa, jotka ovat lasten ja nuorten urhei-

lun kärkiseuroja. Gasum myöntää syksyllä taloudellista tukea

1 000 euron kannustinpalkintojen muodossa 14 seuralle. Lisäksi

yksi seura saa valtakunnallisen Vuoden Sinettiseura -palkinnon,

joka on arvoltaan 5 000 euroa.

Yhteistyö Valon kanssa on osa yhteiskuntavastuullista toi-

mintaamme. Haluamme edistää lasten ja nuorten hyvinvointia

mahdollistamalla liikunnallisen lapsuuden ja nuoruuden, ja tu-

emme Valon lasten ja nuorten liikuntaa vauhdittavia ohjelmia

valtakunnallisesti, kertoo Gasumin viestintäjohtaja Olga

Väisänen.

Gasum on mukana Energia 2026 -messuilla, jotka pidetään

Tampereella 25.–27.10.2016. Gasumin osasto on A322, U4.

2 / 2 0 1 6 g a s e t t i 31

Gasumin uutisia

Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2016Poriin uusi

LNG-terminaali

Raskas liikenne keventää kuormaansa

OMA

LNGvähentää päästöjä maalla ja merellä

Ravintola Lämmön

Chakchouka

1 munakoiso

2 paprikaa

2 isoa keltasipulia

2 perunaa

4 tomaattia

3 punaista chiliä

1 puntti korianteria

1 puntti lehtipersiljaa

3–4 rkl oliiviöljyä

1 tl paprikajauhetta

1 tl jauhettua jeeraa

2 rkl tomaattipyrettä

4 dl säilykekikherneitä

1 1/2 tl suolaa

1 tl mustapippuria

4 dl vettä

5–6 annosta

VINKKI! Lisää chakchoukan päälle häränsilmäksi paistettu kananmuna ja tarjoile annos pohjoisafrikkalaisittain aamupalaksi.

Leikkaa munakoiso reiluiksi kuutioiksi. Halkaise

paprika, poista valkoiset siemenkalvot ja kanta, leik-

kaa isoiksi paloiksi. Kuori sipulit ja leikkaa lohkoiksi.

Pese perunat huolellisesti juuresharjalla ja leikkaa

neljään osaan. Halkaise tomaatit, leikkaa kannat pois

ja leikkaa tomaatin puolikkaat lohkoiksi. Halkaise chi-

li, poista valkoiset siemenkalvot ja siemenet ja hie-

nonna chilit. Hienonna korianteri ja lehtipersilja.

Kuumenna öljy isossa uuninkestävässä valurauta-

pannussa tai wokkipannussa. Lisää munakoisot, pap-

rikat, sipulit ja perunat sekä paprikajauhe, jeera ja

chilit. Paista viitisen minuuttia sekoitellen. Lisää

joukkoon tomaattilohkot ja tomaatti pyree. Jatka

paistamista vielä pari minuuttia.

Huuhtele kikherneet lävikössä. Lisää pataan kik-

herneet, suola, mustapippuri, vesi ja puolet hienon-

netuista yrteistä.

Kaada seos tarvittaessa uuninkestävään vuokaan.

Nosta pannu tai vuoka 150-asteiseen uuniin ja anna

hautua kaksi tuntia. Voit hauduttaa ruoan myös mie-

dolla lämmöllä liedellä. Lisää joukkoon vettä, jos se-

os kuivuu liikaa.

Lisää loput yrtit. Tarjoile kuskusin tai riisin kanssa.

Lisää reseptejä ja vinkkejä kaasulla kokkaamiseen

osoitteessa kokkaakaasulla.fi

Gasumin lahja sinulle!

kokkaakaasulla.fi Syksy 2016

Herkkuja ja ympäristölle

parempia valintoja

15 innostavaa reseptiä & kokkausvinkkejä

17 tarinaa, jotka inspiroivat arjessa

Tulossa pian!

Köökki – Herkkuja

ja ympäristölle

parempia valintoja

Syksy 2016

Documents

LNG - Gasum · energiapolitiikka tukisi ympäristö-ystävällistä energiaa ja investointeja. 16 LNG:n uusi väylä Suomen ensimmäinen LNG-terminaali avattiin syyskuussa Poriin