11 10

YHES -projekti

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön

erityisosaaminen -projekti (02139) LOPPURAPORTTI

14.6.2011

Merja Nummelin Päivi Nygren

Sarja

Serie A nro 9, 2012

YHES -projekti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP)

yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti (02139)

LOPPURAPORTTI 14.6.2011

Merja Nummelin Päivi Nygren

Sarja Serie A nro 9, 2012

YHES -projekti

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön

erityisosaaminen -projekti (02139) LOPPURAPORTTI 14.6.2011

Merja Nummelin Päivi Nygren

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A nro 9, 2012

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Turku 2012

33 10

© Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja tekijä ISSN 1797-1772 ISBN 978-952-5142-28-0 (pdf)

KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja A, nro 9 Teoksen nimi: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen erityisosaaminen -projekti, YHES -projekti Laajuus: 89 sivua 115 liitesivua Tekijät: Merja Nummelin, Päivi Nygren Tiivistelmä: Päivystystoiminnan järjestämisessä ollaan valtakunnallisesti siirtymässä yhteispäivystystoimintaan, jolloin hoitohenkilöstön osaamistarpeet muuttuvat ja erityisosaamisen tarve kasvaa. Erityisosaamis-tarpeiden ennakoinnilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden osaamisen hallintaan ja sen johtamiseen sekä koulutuksen sisältöjen uudistamiseen. VSSHPssa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi-don yhteispäivystystoiminta alkaa yhteisissä tiloissa vuonna 2013. VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projektin, YHES -projektin, päätavoit-teena oli määritellä, mitä hoitotyön erityisosaamista VSSHP:n yhteispäivystyksessä tarvitaan. Li-säksi sen tavoitteena oli tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutuk-selle ja/tai tutkintoon sekä tietoa kompetenssimallin perustaksi. Erityisosaamisella tässä tarkoitetaan ammatillista osaamista, missä korostuu vahva ammatti- ja sisältöspesifinen tietämys, taito soveltaa tietämystä käytännön ongelmien/tehtävien ratkaisuissa sekä pyrkimys oman työnsä ongelmien, ke-hittämishaasteiden ja tiedon hahmottamiseen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla. Erityisosaamista voi olla vain tietyillä päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä. Perusosaamisella tarkoitetaan sellaista osaamista, jota tarvitaan kaikilla päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteis-päivystyksessä. YHES -projektin tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Delfoi-tekniikan sovellusta. Aineistoa kerät-tiin kolmella Delfoi kierroksella ja analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. Delfoi 1 kier-roksella aineisto kerättiin ryhmätöinä (n=17) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivys-tyksien hoitohenkilöstöltä (n=81). Delfoi 2 kierroksella aineisto kerättiin eri hoitolinjoihin ja pro-sesseihin kohdistetuilla sähköisillä kyselyillä (N=17) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstöltä (N=180) sekä asiantuntijalääkäreiltä (N=17). Delfoi 3 kierroksella asiantuntijapaneeli (n=10) otti kantaa, mikä on perusosaamista ja mikä erityisosaamista, puuttuuko jotain tai onko mainittu osaamista, jota ei tarvita uudessa yhteispäivystyksessä. YHES -projekti tuotti VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaamisen määritelmän sekä erityisosaamisen määritelmät TULES -, sydän -, vatsa -, neuro -, medisiininen toiminta -, operatii-vinen toiminta ja syövän hoito - sekä lasten -toimialueelle, geriatrian-, päihde-, psykiatrian- sekä sosiaaliprosessiin, puhelinneuvontaan, triageen, sairaanhoitajan vastaanotolle, ensihoitohuoneeseen sekä laboratorion ja kuvantamisen näkökulmasta. Lisäksi projekti tuotti sisältöä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle sekä tietoa kompetenssimallin perustaksi, joka tuotetaan Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -pääprojektissa, joka on SOTE-ENNAKOINTI projektin osaprojekti. SOTE-ENNAKOINTI -projektia koordinoi Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että tulevan yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta vaaditaan laaja-alaista perusosaamista sekä syvällistä toimipistekohtaista päivystyshoitotyön erityisosaamista. YHES -projektin tuloksia voidaan hyödyntää päivystyshoitotyön kehittämisessä: yhteispäivystyksen perehdytysohjelman laatimisessa, kompetenssimallin pohjana, sähköisen osaamisjärjestelmän luo-misessa sekä täydennyskoulutuksen suunnittelussa. ISSN: 1797-1772 ISBN: 978-952-5142-28-0 (pdf) Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön. Tilausosoite: www.vsshp.fi/julkaisut/julkaisusarjat

PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie A, nr 9 Publikation: Projektet för samjourens specialkunskap i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, YHES-projektet Omfattning: 89 sidor 115 sidor bilagor Författare: Merja Nummelin, Päivi Nygren Sammandrag: Vid organiseringen av jourverksamheten håller man nationellt på att övergå till en samjoursverksamhet och då förändras kunskapsbehovet för vårdpersonalen och behovet av specialkunskap ökar. Genom att förutse behoven av specialkunskap kan man påverka den framtida kunskapsförvaltningen och dess ledning samt för-nyandet av innehållet i utbildningarna. I Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt börjar samjoursverksamheten inom primärhälsovården och den specialiserade sjukvården i gemensamma utrymmen år 2013. Huvudsyftet för projektet för samjourens specialkunskap i vårdarbetet i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, YHES-projektet, var att bestämma vilken specialkunskap inom vårdarbetet som behövs vid samjouren i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Därtill var dess mål att producera innehåll till kompletteringsutbildning och/eller examen inom specialkompetens i jourvårdsarbetet samt kunskap som bas för kompetensmodellen. Med specialkompetens avses här en professionell kompetens, där man betonar en stark yrkes- och innehålls-specifik kunskap, förmågan att tillämpa kunskapen för att lösa praktiska problem/uppgifter samt en strävan att uppfatta problem, utvecklingsutmaningar och kunskap i sitt arbete på en djupare och en vittomfattande nivå. Man kan ha specialkompetens inom enbart vissa kompetensområden i jourvårdsarbetet inom samjou-ren. Med grundläggande kompetens avses den kompetens som behövs inom alla kompetensområden i jour-vårdsarbetet inom samjouren. I YHES-projektet användes en tillämpning av Delfoi-tekniken för insamling av information. Materialet sam-lades in under tre Delfoi omgångar och som analysmetod användes innehållsanalys. Under Delfoi 1 omgång-en samlades informationen in som grupparbeten (n=17) från vårdpersonal på primärhälsovårdens och speci-alhälsovårdens jourer (n=81). Under Delfoi 2 omgången samlades materialet in via elektroniska enkäter, in-riktade på olika vårdlinjer och processer, (N=17) från vårdpersonal på primärhälsovårdens och specialhälso-vårdens jourer (N=180) samt från specialistläkare (N=17). Under Delfoi 3 omgången fick en specialistpanel (n=10) ta ställning till vad som är grundläggande kompetens och vad som är specialkompetens, fattas något eller finns någon kompetens nämnd som inte behövs inom den nya samjouren. YHES-projektet producerade en definition för den grundläggande kompetensen i vårdarbetet inom samjou-ren samt definitioner för specialkompetens inom verksamhetsområden för sjukdomar i stöd- och rörelseorga-nen, hjärt-, buk-, neurologiska sjukdomar, inremedicinsk verksamhet, kirurgisk verksamhet och cancerbe-handling samt barnsjukdomar, geriatriska-, missbrukar-, psykiatriska- samt socialprocesserna, telefonrådgiv-ningen, triage, sjukskötarens mottagning, akutvårdsrummet samt från laboratoriets och bilddiagnostikens perspektiv. Därtill producerade projektet innehåll för kompletteringsutbildning inom specialkompetens i jourvårdsarbetet samt kunskap som bas för kompetensmodellen, som tas fram inom huvudprojektet Tulevai-suuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa (=Specialkompetens inom specialhälsovård i framtiden), som är ett delprojekt av SOTE-ENNAKOINTI projektet. SOTE-ENNAKOINTI projektet koordineras av Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä (= Samkommunen för utbildningen i Södra Karelen). Sammanfattningsvis kan man säga, att det i den kommande samjouren kommer att krävas en vittomfattande grundkunskap av sjukskötaren samt en djupgående specialkunskap avdelningsvis inom jourvårdsarbetet. YHES-projektets resultat kan utnyttjas för att utveckla jourvårdsarbetet: för att utarbeta ett inskolningspro-gram för samjouren, som bas för kompetensmodellen, för att utarbeta ett elektroniskt kompetenssystem samt vid planering av kompletteringsutbildningen. ISSN: 1797-1772

ISBN: 978-952-5142-28-0 (pdf)

Pris: Publikationen kan utan avgift skrivas ut för eget bruk Distribution: www.vsshp.fi/julkaisut/julkaisusarjat

DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND, series A, no 9

Title: Project of special know-how in the collective emergency department in the Hospital District of Southwest Finland, YHES-project No. of pages: 89 Appendices: 115 pages Authors(s): Merja Nummelin, Päivi Nygren Abstract: When organizing the emergency call service there is nationally an ongoing progress to change to a collective emergency department. This will change the need for the nursing staff’s competence and the need for special know-how increases. By anticipating the needs of special know-how it is possible to influence the future compe-tence management and administration as well as the renewal of the education contents. In the Hospital District of Southwest Finland the collective emergency department for the primary health care and the specialised health care will start to operate in shared premises in 2013. The primary aim for the project of special know-how in the collective emergency department in the Hospital Dis-trict of Southwest Finland, YHES-project, was to define what kind of special health care know-how is needed at the collective emergency department in the Hospital District of Southwest Finland. Additionally its goal was to produce contents to further education and/or exam in special competence within emergency nursing as well as produce information as a base for the competence model. Here special know-how stands for a professional com-petence where emphasis lies on a strong professional and content specific knowledge, a skill to apply knowledge to solve practical problems/assignments as well as a pretention to perceive problems, development challenges and knowledge within ones own work on a deeper and a wide-ranging level. You can have special know-how within only a few competence fields in the emergency nursing within the collective emergency department. Basic know-how stands for a knowledge that is needed in all competence fields of emergency nursing within the collective emergency department. Within the YHES-project the data was collected by applying the Delphi Method. The material was collected in three Delphi rounds and as analytical method was used a content analysis. During the Delphi round 1 the material was collected as group assignments (n=17) from nursing staff at the emergency departments for primary health care and specialised health care (n=81). During the Delphi round 2 the material was collected via electronic sur-veys, focusing on different nursing fields and processes (N=17), from nursing staff at the emergency departments for primary health care and specialised health care (N=180) as well as from specialised physicians (N=17). During the Delphi round 3 a specialist panel (n=10) was asked to take comments on what is basic know-how and what is special know-how, is anything missing or are there competences mentioned which are not needed within the new collective emergency department. The YHES-project produced a definition for the basic know-how of the nursing within the collective emergency department as well as definitions for special know-how within then fields: diseases of the musculoskeletal system; cardiac, abdominal and neurological diseases; internal medicine, surgical function and cancer treatment, as well as paediatric diseases; processes within geriatrics, drug abuse and psychiatry; phone consulting, triage, the nurse’s reception, emergency care room, as well as from the laboratory and imaging perspective. In addition the project produced contents to further education in special competence within emergency nursing as well as produced in-formation as a base for the competence model, which will be made by the main project Tulevaisuuden erity-isosaaminen erikoissairaanhoidossa (= Special know-how in special health care in the future). The project is sub-project of the SOTE-ENNAKOINTI project (= The anticipation project of the social and health care sector). The SOTE-ENNAKOINTI project is coordinated by Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä (= Federation of municipali-ties for education in South Karelia). In conclusion, in the coming collective emergency department there will be a demand for a wide-ranging basic competence from a nurse, as well as special know-how within specific units within emergency nursing. The re-sults of the YHES-project can be utilized to develop the emergency nursing: to compile an orientation programme for the collective emergency department, as a base for the competence model, to develop an electronic compe-tency management system as well as planning of further education. ISSN: 1797-1772

ISBN: 978-952-5142-28-0 (pdf)

Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders: www.vsshp.fi/julkaisut/julkaisusarjat

SISÄLLYS 1. YHES -PROJEKTIN TAUSTAA 10 1.1 YHES -projektin lähtökohta 10 1.2 Osaamisen määrittely YHES -projektissa 12 1.3 YHES -projektin tavoitteet 14 1.4 YHES -projektin kohderyhmät 15 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 16 2.1. YHES -projektin organisaatio 16 2.2. YHES -projektin ohjaus 17 2.3 YHES -projektin aineistonkeruu ja analyysimenetelmät 20 2.4 YHES -projektin toteutuminen 21

2.4.1 Kehittämiskohteen rajaus 21

2.4.2 Projektisuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen 22

2.4.3 Delfoi 1 kierroksen kysymysten laatiminen 22

2.4.4 Delfoi 1 kierroksen asiantuntijaryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen 22

2.4.5 Delfoi 1 kierroksen aineiston keruu 23

2.4.6 Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysi 24

2.4.7 Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysin tarkistus ja tarkentavat

kysymykset 24

2.4.8 Delfoi 2 kierroksen aineiston keruu 24

2.4.9 Delfoi 2 kierroksen aineiston analyysi 25

2.4.10 Delfoi 3 asiantuntijapaneelit 25

2.4.11 Tuloksien raportointi 25

2.4.12 Yhteenveto YHES -projektin toteutumisesta 26

3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 27 3.1 Projektin internet-osoite 27 3.2. Projektin raportointi 27 3.3 Projektin julkaisut 27 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 28 4.1 Hoitohenkilöstön resurssit 28 4.2 YAMK -opiskelijoiden osallistuminen 28 4.3 Lääkäreiden osallistuminen 29 4.4 Asiantuntijapaneelin aikataulu 29 4.5 Tulevaisuuden sairaalan suunnittelun keskeneräisyys 29 5. PROJEKTIN TULOKSET 30 5.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaaminen 30

5.1.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon perusosaaminen 30

5.1.2 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön perusosaaminen 31

5.1.3 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon perusosaaminen 32

5.1.4 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen perusosaaminen 32

5.1.5 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuvan toiminnan

perusosaaminen 32

5.1.6 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjauksen perusosaaminen 32

5.1.7 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kirjaamisen ja raportoinnin

perusosaaminen 33

5.1.8 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyön ja vuorovaikutuksen

perusosaaminen 33

5.1.9 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen perusosaaminen 33

5.1.10 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuuden perushallinta 34

5.2 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen 34 5.2.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen TULES -toimialueella 35

5.2.2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sydän -toimialueella 38

5.2.3 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen vatsa -toimialueella 40

5.2.4 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen neurologian

-toimialueella 42

5.2.5 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen medisiininen toiminta

-toimialueella 43

5.2.6 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatiivisen

toiminta ja syövän hoito -toimialueella 45

5.2.7 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen lasten -toimialueella 46

5.2.8 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen geriatrian prosessissa 50

5.2.9 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen päihdeprosessissa 52

5.2.10 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen psykiatrian prosessissa 54

5.2.11 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sosiaaliprosessissa 56

5.2.12 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa 57

5.2.13 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen triage -toimipisteessä 61

5.2.14 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sairaanhoitajan

vastaanotolla 63

5.2.15 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa 66

5.2.16 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä

erityisosaaminen 72

5.2.17 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä erityisosaaminen 73

5.3 Sisältö yhteispäivystyksen sairaanhoitajan täydennyskoulutukselle 74 5.4 Tieto kompetenssimallin perustaksi 75 5.5 Tulosten yhteenveto ja johtopäätös 75 6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS 79

7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET 81 8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT 82 9. TOIMINNAN JATKUVUUS 83

10. RAHOITUS 84 11. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 85

12. AINEISTON SÄILYTYS 87 LÄHTEET 88 LIITTEET 90

Liite 1. Projektisuunnitelma

Liite 2. Delfoi 1 kierroksen sähköpostitse lähetetty tiedotus

Liite 3. Delfoi 1 kierroksen aineistonkeruun ryhmätyöskentelyn kirjallinen ohjeistus

Liite 4. Delfoi 1 kierroksen ryhmätyölomake - Mitä erityisosaamista triage- hoitaja tarvitsee?

Liite 5. Päivystyshoitotyön osaamisalueet Iira Lankisen ym. (2006) mukaan

Liite 6. Delfoi 1 kierroksen YAMK -opiskelijoiden sisällön analyysin runko

Liite 7. Delfoi 2 kierroksen tarkentavat kysymykset - Mitä erityisosaamista triage- hoitaja

tarvitsee?

Liite 8. Delfoi 3 kierroksen asiantuntijapaneelin toteutus

Liite 9. Delfoi 3 kierroksen erityisasiantuntijaryhmien osanottajat ja aikataulu

Liite 10. Julkaisusuunnitelma

Liite 11. Raportointisuunnitelma

Liite 12. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaamisen taulukko

Liite 13. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen TULES -toimialueella

Liite 14. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sydän -toimialueella

Liite 15. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen vatsa -toimialueella

Liite 16. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen neurologian -toimialueella

Liite 17. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen medisiinisen toiminnan

-toimialueella

Liite 18. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatiivisen toiminnan ja syövän

hoidon -toimialueella

Liite 19. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen lasten -toimialueella

Liite 20. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen geriatrian prosessissa Liite 21. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen päihde prosessissa

Liite 22. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen psykiatrian prosessissa

Liite 23. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa

Liite 24. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen triagessa

Liite 25. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla

Liite 26. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa

Liite 27. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen laboratoriohoitotyön

näkökulmasta

Liite 28. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen kuvantamisen näkökulmasta

KUVIOT Kuvio 1. YHES -projektin osaamisen määrittely

Kuvio 2. YHES -projektin projektiorganisaatiokaavio

Kuvio 3. Projektisuunnitelman mukainen YHES -projektin aikataulu Kuvio 4. YHES -projektin lopullinen toteutumisaikataulu TAULUKOT

Taulukko 1. YHES -projektin tiedonantajat, aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät

Taulukko 2. Delfoi 1 kierroksen tiedonantajien ryhmäjako Taulukko 3. Yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen jaottuminen eri toimipisteisiin

10

1. YHES -PROJEKTIN TAUSTAA

Turun ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoi-

dossa -osaprojekti (S10155) kutsui Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP)

mukaan projektiyhteistyöhön syksyllä 2009 tavoitteenaan tuottaa tietoa erikoissai-

raanhoidon tulevaisuuden erityisosaamisesta sekä poistumassa olevasta erityis-

osaamisesta. Tiedon avulla oli tarkoitus kuvata erityisosaamisen tulevaisuuden-

kuvat ja osaamisprofiilit sekä ammattiryhmien uudelleen muotoutumisen haas-

teet. VSSHP päätti lähteä mukaan projektiyhteistyöhön ajankohtaisten kehittä-

mistarpeiden valossa, koska päivystyshoidon järjestämisessä ollaan siirtymässä

yhteispäivystystoimintaan, jossa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon

päivystystoiminta yhdistyvät. Tämä asettaa uusia haasteita päivystyshoitotyön

osaamiselle. (STM 2010:4.) Päivystyshoitotyön uusiin osaamistarpeisiin vasta-

taan siis Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoito-

työn erityisosaamisen projektissa, YHES -projektissa (02139), jossa määritellään

yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityis- ja perusosaaminen, tuotetaan sisältöjä

päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja/tai tutkintoon se-

kä tuotetaan tietoa kompetenssimallin perustaksi. Projekti on osa suurempaa pro-

jektikokonaisuutta.

1.1 YHES -projektin lähtökohta

VSSHPssä aloittaa uusi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, yhteispäivystys,

hallinnollisen toimintansa vuoden 2012 alusta. Uusissa yhteisissä tiloissa yhteis-

päivystystoiminta alkaa vuonna 2013. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siir-

tyessä kunnilta sairaanhoitopiireille yhteispäivystys tuottaa ensihoitopalvelun se-

kä Turun alueen yhdistyneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päi-

vystystoiminnan. Ensihoitopalveluun sisältyy äkillisesti sairastuneen tai loukkaan-

tuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ul-

kopuolella (L 1326/2010). Päivystyshoidolla tarkoitetaan äkillisen sairauden,

vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia

tai hoitoa. Päivystyshoidolle on luonteenomaista, että sitä ei voida siirtää ilman oi-

reiden pahenemista tai vamman vaikeutumista ja että potilas hoidetaan välittö-

mästi, yleensä 24 tunnin sisällä. (STM 2010:4.)

11

Yhteispäivystys on osa uutta Tulevaisuuden sairaalaa (T2-sairaalaa), joka toimii

Turun alueen yhdistyneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivys-

tyksen sekä VSSHPn akuuttihoidon sekä vaativien ja raskaiden erikoissairaan-

hoidon palvelujen sairaalana. Yhteispäivystyksen keskeisenä tavoitteena on uu-

den mallin mukainen päivystys, josta potilas saa nopeasti tarvitsemansa avun

yhdestä paikasta. Yhteispäivystyksessä tehdään päätös toimialueesta, johon po-

tilas ohjataan. Toimialueella tarkoitetaan asiakaslähtöistä hoitopolkua, jonka mu-

kaan potilaan koko hoitoprosessi T2-sairaalassa etenee. T-PRO -hankkeessa

(Tulevaisuuden sairaalan -hanke) T2-sairaalaan suunnitellaan kahdeksaa toimi-

aluetta: TULES -toimialue, sydän -toimialue, vatsa -toimialue, neuro -toimialue,

medisiininen toiminta -toimialue, operatiivisen toiminta ja syövän hoito -toimialue,

naisten taudit ja synnytys -toimialue sekä lasten - toimialue. Yhteispäivystyksen

perusterveydenhuoltolähtöisiä prosesseja ovat geriatria-, päihde-, psykiatria- ja

sosiaaliprosessi. Lisäksi yhteispäivystyksen tiloihin sijoittuu kuvantamisen ja labo-

ratorion palveluja.

Päivystyshoidon palveluiden tulee taata korkealaatuinen, oikea-aikainen, yhden-

vertainen ja vaikuttava hoito ja hoitoon pääsy. Tämä edellyttää riittävän asiantun-

temuksen kohdentamista päivystykseen. Riittävän asiantuntemuksen ja hoidon

korkealaatuisuuden varmistamiseksi päivystykseen tulee varata kokenut, osaava

ja alueen olosuhteet tunteva vakituisessa palvelusuhteessa oleva henkilöstö.

Osaaminen edellyttää hoitohenkilökunnan perus- sekä jatkokoulutuksessa uusia

järjestelyjä. (STM 2010:4.) Ensihoidon hoitotason osaaminen varmistetaan am-

mattikorkeakoulujen järjestämän Ensihoitaja (AMK) tutkinnon tai sairaanhoitaja

(AMK) tutkinnon lisäksi suoritettavan ensi- ja akuuttihoitotyön erikoistumisopinto-

jen (30 op) avulla. Varsinaisesti päivystyshoitoon suunnattua täydennyskoulutus-

ta tai tutkintoa ei ole saatavilla.

VSSHPn yhteispäivystyksen asettamiin hoitohenkilöstön tuleviin päivystyshoito-

työn osaamisvaatimusten muutoksiin on varauduttu VSSHPn yhteispäivystyksen

hoitotyön erityisosaamisen -projektin, YHES -projektin avulla. Erityisosaamistar-

peiden ennakoinnilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden osaamisen hallintaan ja

sen johtamiseen sekä koulutuksen sisältöjen uudistamiseen. Tarkastelemalla

henkilöstön osaamista tulevassa yhteispäivystyksessä, voidaan selvittää henki-

löstörakenteen ja työprosessien uudistamistarpeita henkilöstön riittävyyden, ta-

loudellisuuden ja palvelutarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. (Metsämuuronen

2000, Kinnunen & Lindström 2005, Kukkonen 2005, Lillrank & Haukkapää-Haara

2006, Lillrank & Kujala 2004.)

12

1.2 Osaamisen määrittely YHES -projektissa

Osaamisen määrittely on moninaista. Osaamisella tarkoitetaan yksilön, tiimin,

ryhmän, organisaation tai verkoston osaamista, joka muodostuu ihmisten tiedois-

ta, taidoista, kokemuksesta sekä ihmisten mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää

osaamistaan (Otala 2008, Ruohotie 2005a). Osaaminen voidaan jaotella, ydin-

osaamiseen, perusosaamiseen sekä erityisosaamiseen (Eteläpelto 1997, Jämsä

& Manninen 2000, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä 2003, Otala 2008, Ruohotie

2003, Tynjälä & Collin 2000). Yleisosaamiseksi YHES-projektissa määriteltiin sai-

raanhoitajatutkinnon myötä saatu osaaminen (OPM 2006:24). (Kuvio 1.)

KUVIO 1. YHES -projektin osaamisen määrittely Eteläpelto 1997, Järvinen ym.

2000, Nyyssölä 2003, OPM 2006:24, Otala 2008, Ruohotie 2003, Ruohotie

2005a, Tynjälä & Collin 2000 mukaillen Nummelin 2011®

Ydinosaaminen •Päivystyshoitotyön edellyttämää osaamista

Erityisosaaminen •voi olla vain tietyillä hoito-työn alueilla •erityisosaajalla hallussa sel-laisia osaamiskokonaisuuk-sia, jotka muilta puuttuvat •asteittain syvenevän on-gelmanratkaisun kautta välit-tyvää opitun teorian, käytän-nön kokemuksen ja itsesää-telytaitojen yhdistelmä

Perusosaaminen •tarvitaan kaikilla yhteispäivystyksen hoito-työn alueilla •tiedot ja taidot, joiden avulla henkilö pystyy suo-rittamaan tehtävänsä taita-vasti, pystyvästi, onnis-tuneesti ja osuvasti

Koulutus tuottaa yleissairaanhoidon osaajia

Osaaminen yksilön, tiimin, ryhmän, organisaation tai verkoston osaaminen, joka muodostuu ihmisten

tiedoista, taidoista, kokemuksesta sekä ihmisten mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää osaamistaan

13

Ydinosaaminen on työyhteisölle tyypillistä laaja-alaisesti omaksuttua osaamista,

joka tekee työyhteisöstä ylivertaisen ympäristössään. Se on vaikeasti korvatta-

vissa tai kopioitavissa ja sen elinkaari on pitkä. Se tuottaa työyhteisölle merkittä-

vää kilpailuetua. Sitä voidaan jalostaa jatkuvasti ja soveltaa uusiin palveluihin.

Ydinosaaminen tuottaa merkittävää hyötyä asiakkaille/potilaille. Se rakentaa pe-

rustan koko työyhteisön ja henkilöstön, mutta myös yksilötason osaamisvaati-

muksille. Ydinosaaminen sisältää perus- ja erityisosaamisen. (Otala 2008.) YHES

–projektissa ydinosaamisella tarkoitetaan päivystyshoitotyön edellyttämää osaa-

mista. Ydinosaaminen koostuu sekä perusosaamisesta että erityisosaamisesta.

(Kuvio 1.)

Perusosaamista ovat tiedot ja taidot, joiden avulla henkilö pystyy suorittamaan

tehtävänsä taitavasti, pystyvästi, onnistuneesti ja osuvasti. Perusosaamista ovat

kyky tunnistaa ja täsmentää asiakkaan tarpeet, kyky asettaa tavoitteet yhteis-

työssä asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän kanssa, kyky valita tarkoituk-

senmukaisia auttamismenetelmiä ja keinoja ja kyky toteuttaa ja arvioida suunni-

telman toteutumista, kyky soveltaa tutkittua tietoa toiminnassaan ja perustella nä-

kemystään tutkitun tiedon avulla sekä vuorovaikutus- ja päätöksentekotaidot,

vastuullisuus, eettisyys ja moniammatillisuus. (Jämsä & Manninen 2000.) Päivys-

tyshoitotyön perusosaaminen koostuu osaamisesta, jota tarvitaan yhteispäivys-

tyksen kaikissa toimipisteissä. (Kuvio 1.)

Erityisosaamisella tarkoitetaan ammatillista osaamista, missä korostuu vahva

ammatti- ja sisältöspesifinen tietämys, taito soveltaa tietämystä käytännön on-

gelmien/tehtävien ratkaisuissa sekä pyrkimys oman työnsä ongelmien, kehittä-

mishaasteiden ja tiedon hahmottamiseen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla

(Ruohotie 2005a). Erityisosaaminen koostuu asteittain syvenevän ongelmanrat-

kaisun kautta välittyvästä opitun teorian, käytännön kokemuksen ja itsesäätelytai-

tojen yhdistelmästä (Eteläpelto 1997, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä 2003, Ruoho-

tie 2003, Tynjälä & Collin 2000). Erityisosaamista omaava asiantuntija on laaja-

alainen ja muuntautumiskykyinen osaaja (Pirttilä 1997). Erityisosaamista yhteis-

päivystyksen hoitajalla voi olla vain tietyillä hoitotyön osaamisalueilla. (Kuvio 1.)

14

1.3 YHES -projektin tavoitteet YHES -projektin tavoitteena oli

1) määritellä tulevan yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen

2) määritellä tulevan yhteispäivystyksen erityisosaaminen toimialuelähtöisesti

TULES –toimialue

sydän –toimialue

vatsa –toimialue

neuro –toimialue

medisiinisen toiminta -toimialue

operatiivinen toiminta ja syövän hoito -toimialue

lasten – toimialue

perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti geriatrian hoitoprosessi

psykiatrian hoitoprosessi

päihdepotilaiden hoitoprosessi

sosiaaliprosessi

sekä seuraavissa toimipisteissä puhelinneuvonta

triage

akuuttihoitohuone

sairaanhoitajan vastaanotto

että laboratorion ja

kuvantamisen näkökulmasta

3) tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön perehdytykseen, täydennyskoulu-tukseen ja/tai tutkintoon sekä 4) tuottaa tietoa kompetenssimallin perustaksi.

15

1.4 YHES -projektin kohderyhmät

YHES -projektin välittömänä kohderyhmänä kehittämisen näkökulmasta on tule-

van Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen päivystyshoitohenkilökunta. Heihin

kuuluvat Turun kaupungin terveyskeskuspäivystyksen sairaanhoitajat sekä Turun

yliopistollisen keskussairaalan ensiapuklinikan sairaanhoitajat.

Välillisinä kohderyhminä ovat muut ammattiryhmät kuten perus- ja lähihoitajat se-

kä lääkintävahtimestarit. Välillisinä kohderyhminä voidaan pitää myös lastenklini-

kasta ja korva- nenä- ja kurkkutaudeilta sekä suu- ja leukakirurgialta mahdollises-

ti siirtyviä hoitotyöntekijöitä. Myös tulevan Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitok-

sen ensihoitajat ja lääkärit ovat välillinen kohderyhmä sekä muut yhteistyöryhmät,

kuten laboratorio ja kuvantamisyksikkö. Potilaat sekä Ensihoidon ja päivystyksen

liikelaitoksen organisaatio ovat välillisiä kohderyhmiä.

16

2. YHES -PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ YHES -projekti toteutui laajassa yhteistyössä lähes projektisuunnitelman mukai-

sesti. VSSHPn yhteistyökumppaneita ovat olleet Turun ammattikorkeakoulu (Tur-

ku AMK), Satakunnan sairaanhoitopiiri (SatSHP), Satakunnan ammattikorkea-

koulu (SAMK) sekä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä eri projektien ja toimijoi-

den kautta.

2.1. YHES -projektin organisaatio

YHES- projekti, oli osa Turun ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden erityisosaa-

minen erikoissairaanhoidossa -osaprojektia (S10155) sekä Etelä-Karjalan koulu-

tuskuntayhtymän hallinnoimaa SOTE-ENNAKOINTI -hanketta. YHES -projektin

rinnalla toimi Satakunnan sairaanhoitopiirin selviämishoitoyksikön osaamisen ke-

hittämisen -projekti, SELMA -projekti. (Kuvio 2.)

KUVIO 2. YHES -projektin projektiorganisaatiokaavio

SOTE-ENNAKOINTI -hankkeessa tavoitteena oli ennakoida sosiaali- ja terveys-

alan sekä pienten lasten päivähoidon tulevaisuuden muutoksia, niiden vaikutuk-

sia palvelurakenteisiin ja -prosesseihin sekä henkilöstön työnjakoon, tehtäviin ja

17

osaamisvaatimuksiin. Vastuullisena projektipäällikkönä toimi Marja-Liisa Vesteri-

nen Etelä- Karjalan koulutuskuntayhtymästä.

Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin tavoitteena

oli tuottaa tietoa erikoissairaanhoidon tulevaisuuden erityisosaamisesta sekä

poistumassa olevasta erityisosaamisesta. Tiedon avulla oli tarkoitus kuvata eri-

tyisosaamisen tulevaisuudenkuvat ja osaamisprofiilit sekä ammattiryhmien uudel-

leen muotoutumisen haasteet. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaan-

hoidossa -osaprojektin projektipäällikkönä toimi Turun AMK:n yliopettaja Raija

Nurminen.

SELMA -projektin tarkoituksena oli kartoittaa selviämishoitoyksikön toiminnan

edellyttämää erityisoaamista tulevaisuudessa. Projektin tavoitteena oli kuvata

selviämishoitoyksikön päihdepotilaan hoitotyön asiantuntijuuden osaamisalueet

ja saada tietoa lisäkoulutustarpeesta.

YHES -projektissa on ollut mukana myös Turun YAMK -opiskelijoita sekä aineis-

ton keruussa että analyysissä. Osalle tämä luettiin vapaavalintaisten opintojen

suorituksiksi. Triage -hoitajan erityisosaamisesta tehty opinnäytetyö tehtiin osana

YHES -projektia. Toinen tehty opinnäytetyö sivuaa YHES -projektia. Opinnäyte-

työ tehtiin suu- ja leukakirurgian toimenpidehuoneessa vaadittavasta erityis-

osaamisesta, joka on osa operatiivisen ja syövänhoidon toimialuetta.

Lisäksi YHES -projektissa tehtiin erittäin tärkeää ja tiivistä yhteistyötä T-PRO -

kehittämishankkeen kanssa, jonka tavoitteena on ollut suunnitella potilaan yksilöl-

lisistä tarpeista lähtevän hoitoprosessin mukainen Tulevaisuuden sairaala, T2,

jossa potilasryhmän hoitoon kohdistettu prosessi muodostaa toiminnallisen ja hal-

linnollisen kokonaisuuden tukipalveluineen. Organisaatiorakenne ja johtamisjär-

jestelmä ovat prosessiajattelua sekä toimialueilla ja palveluyksiköissä tehtävää

potilaan hoitoa tukevia.

2.2. YHES -projektin ohjaus YHES – projektin projektivastaavana toimi VSSHPn hallintoylihoitaja Päivi Ny-

gren ja projektipäällikkönä kliinisen hoitotyön asiantuntija Merja Nummelin TYK-

Sin ensiapuklinikasta. Projektivastaava ja YHES -projektin ohjausryhmä toimivat

projektin lähiohjaajina. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi projektivastaava.

Projektipäällikkö toimi koollekutsujana, esittelijänä sekä sihteerinä. Ohjausryhmä

18

kokoontui säännöllisesti yhteensä 11 kertaa. Ohjausryhmän jäsenistä osa vaihtui

projektin aikana tehtävävaihdosten myötä.

YHES- projektin ohjausryhmä • Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, Projekti vastaava, Puheenjohtaja, VSSHP

• Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Ensiavun tu-

losyksikkö, TYKS, VSSHP

• Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen,

VSSHP

• Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP (jäsen 18.1.2010 saakka)

• Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP (jäsen 18.1.2010 alkaen)

• Eero Kitinoja, Projektipäällikkö - T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP (jäsen

31.1.2011 saakka)

• Päivi Lucenius, Kehittämislääkäri, T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP (jä-

sen 13.9.2010- 31.1.2011)

• Päivi Lucenius, VSSHP:n ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja

(jäsen 31.1.2010 alkaen)

• Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP

• Raija Nurminen, Yliopettaja, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoi-

dossa 2009 - 2011 projektipäällikkö, Turun AMK

• Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP,

(jäsen 8.4.2011 saakka)

• Hanna Vinberg, Vs. ylihoitaja ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS,

VSSHP, (jäsen 9.4.2011 alkaen)

• Sirpa Saarni, Koulutussuunnittelija, VSSHP

• Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi

• Tuija Lehti, Operatiivisen tulosryhmän ylihoitaja, VSSHP (jäsen 18.4.2011 alka-

en)

YHES -projektin ohjausryhmä perusti lisäksi pientyöryhmän, joka tuki projekti-

päällikköä konkreettisessa suunnittelutyössä. Pientyöryhmä hyväksytti asiat

YHES -ohjausryhmässä. Projektipäällikkö toimi pientyöryhmän puheenjohtajana,

koollekutsujana, esittelijänä sekä sihteerinä. Pientyöryhmä kokoontui yhteensä

viisi kertaa. Pientyöryhmän kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia sen toimies-

sa.

YHES- projektin pientyöryhmä • Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Puheenjohta-

ja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP

19

• Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen

VSSHP

• Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs., VSSHP, (jäsen 18.1.2010 saakka)

• Eero Kitinoja, Projektipäällikkö T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP (jäsen

31.1.2011 saakka)

• Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP

• Raija Nurminen, Yliopettaja, Projektipäällikkö Tulevaisuuden erityisosaaminen

erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 -projekti, Turun AMK

• Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi

• Kirsi Leino, Sairaanhoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi

Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojekti koordinoi

YHES -projektin rinnalla SELMA -projektia. Molemmat projektit olivat edustettuina

Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin projekti-

ryhmässä, jonka puheenjohtajan ja koollekutsujana toimi Raija Nurminen Turun

AMKsta. Hankesuunnittelija Heini Toivonen Turun AMKsta toimi sihteerinä.

Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155) projektiryhmä

• Raija Nurminen, yliopettaja, Turku AMK, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikois-

sairaanhoidossa 2009 - 2011 projektipäällikkö, Puheenjohtaja

• Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, (jäsen 18.1.2010 saakka)

• Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, (jäsen 18.1.2010 alkaen)

• Sari Teeri, Yliopettaja, SAMK

• Marita Koivunen, Kehittämisylihoitaja, SatSHP

• Katriina Peltomaa, Osastonhoitaja, Ensihoito ja päivystys, SatSHP

• Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP

• Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja, Ensiavun tulosyk-

sikkö, TYKS, VSSHP

• Miia Tuominen, Koulutussuunnittelija, Turun AMK

• Heini Toivonen, Hankesuunnittelija, Turun AMK

• YAMK opiskelijat, Turun AMK, SAMK

Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin projektityö-

ryhmä yhteen sovitti kaikki osa-hankkeet. Nämä hyväksytettiin Tulevaisuuden eri-

tyisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin ohjausryhmässä.

Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155) ohjausryhmä

20

• Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, VSSHP, Puheenjohtaja

• Kaija Lind, Koulutusjohtaja, Turun AMK

• Paula Asikainen, Hallintoylihoitaja, SatSHP

• Eeva-Liisa Moisio, Toimialajohtaja, SAMK

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän koordinoima SOTE-ENNAKOINTI -projekti

sekä Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojekti linjasi-

vat ja ohjasivat YHES -projektia. Painopiste oli kuitenkin kokoajan oman organi-

saation eli VSSHP:n yhteispäivystyksen tulevaisuuden tarpeissa.

2.3 YHES -projektin aineistonkeruu ja analyysimenetelmät

Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Delfoi-tekniikan sovellusta. Delfoi-tekniikka

ymmärretään tässä lähestymistavaksi, jonka avulla kerättiin tietoa asiantuntijoilta

konsensuksen saavuttamiseksi. Aineisto kerättiin kolmena eri kertana. (Linstone

& Turoff 1975, Tikanoja & Meriläinen 1991.) Perusosaamisen määriteltiin erityis-

osaamisen määritysten kautta, koska ensisijaisesti kysyttiin erityisosaamista. Ai-

neiston keruu ja analyysimenetelmät on kuvattu Taulukossa 1.

TAULUKKO 1. YHES -projektin tiedonantajat, aineistonkeruu- ja ana-

lyysimenetelmät.

Delfoi 1 Delfoi 2 Delfoi 3

Tiedon keruu Ryhmätyö(n=17)

Sähköinen Webropol ®-kysely Hoitotyönasiantuntijapaneeli(n=17)

Tiedonantajat Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstö(n=81)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstö(N=180) sekä asiantuntijalääkärit (N=17)

Erityisasiantuntijat (N=10)

Tehtävä Mitä erityisosaamista kyseisessätoimipisteessätarvitaan?

Tarkentaa analyysin tuotosta:Mitä erityisosaamista kyseisessä toimipisteessätarvitaan?

Määritellä, mikäon perus-ja mikä erityisosaamista sekäottaa kantaa, mitäerityisosaamista tarvitaan tulevaisuudessa ja mitäei.

Analyysimenetelmä Induktiivinen sisällön analyysi Delfoi 1 ja 2 kierrosten jälkeen

Aikataulu 4-5/2010 11/2010 1-3/2011

Delfoi 1 Delfoi 2 Delfoi 3

Tiedon keruu Ryhmätyö(n=17)

Sähköinen Webropol ®-kysely Hoitotyönasiantuntijapaneeli(n=17)

Tiedonantajat Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstö(n=81)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstö(N=180) sekä asiantuntijalääkärit (N=17)

Erityisasiantuntijat (N=10)

Tehtävä Mitä erityisosaamista kyseisessätoimipisteessätarvitaan?

Tarkentaa analyysin tuotosta:Mitä erityisosaamista kyseisessä toimipisteessätarvitaan?

Määritellä, mikäon perus-ja mikä erityisosaamista sekäottaa kantaa, mitäerityisosaamista tarvitaan tulevaisuudessa ja mitäei.

Analyysimenetelmä Induktiivinen sisällön analyysi Delfoi 1 ja 2 kierrosten jälkeen

Aikataulu 4-5/2010 11/2010 1-3/2011

21

2.4 YHES- projektin toteutuminen YHES -projekti toteutui lähes projektisuunnitelman mukaisesti. Projektisuunnitel-

man mukainen aikataulu on esitetty Kuviossa 3. Projektisuunnitelman mukaisia

toteutuksen eri vaiheita olivat kehittämiskohteen rajaus, projektisuunnitelman laa-

timinen, Delfoi 1 kierroksen kysymysten laatiminen, projektisuunnitelman hyväk-

syminen, Delfoi 1 kierroksen asiantuntijaryhmien perustaminen ja aineistonke-

ruuajankohtien sopiminen, Delfoi 1 kierroksen aineiston keruu, Delfoi 1 kierrok-

sen aineiston analyysi, Delfoi 2 kierroksen aineiston keruu, Delfoi 2 kierroksen

aineiston analyysi sekä tuloksien raportointi. Edellisten lisäksi toteutuivat Delfoi 1

kierroksen aineiston analyysin ja tarkentavat kysymyksien tarkistus sekä Delfoi 3

asiantuntijapaneelit. Projektin eri vaiheiden toteutus ja niissä tapahtuneet muu-

tokset on kuvattu tarkemmin seuraavaksi.

YHES -projektin (02139) osa-alueet ja aikataulu

projektin aikataulu 1.10.2009 - 30.4.20112009 2010 2011

Projektin osa-alueet Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh1) Kehittämiskohteen rajaus2) Projektisuunnitelman laatiminen3) Delfoi 1 kysymysten laadinta4) Projektisuunnitelman hyväksyttäminen5) Delfoi 1 asiantuntijatyöryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen6) Delfoi 1 aineiston keruu (ryhmätyöskentely)7) Delfoi 1 sisällön analyysi (Turun YAMK-opisk)8) Delfoi 2 aineiston keruu (ryhmätyöskentely)

9) Delfoi 2 sisällön analyysi (Turun YAMK-opisk)10) Tuloksien raportointi11) Kompetenssi-pilottimallin luominen ja analysointi asiantuntijapaneelissa KUVIO 3. Projektisuunnitelman mukainen YHES -projektin aikataulu

2.4.1 Kehittämiskohteen rajaus VSSHPn lähdettyä mukaan Turun AMKn erityisosaamisen määrittelyyn erikois-

sairaanhoidossa rajattiin kehittämiskohde koskemaan yhteispäivystyksen sai-

raanhoitajan hoitotyön osaamista. Rajausta tarkennettiin vielä ja tavoitteeksi ase-

tettiin perus- ja erityisosaamisen määrittely perusterveydenhuoltolähtöisten pro-

sessien ja hoitolinjojen mukaisesti. Nykyisin hoitolinjojen sijaan puhutaan toimi-

alueista. Lisäksi haluttiin ottaa mukaan tietyt tulevan yhteispäivystyksen toimipis-

teet, joissa sairaanhoitaja yhteispäivystyksessä tulee toimimaan: puhelinneuvon-

ta, triage, sairaanhoitajan vastaanotto sekä akuuttihoitohuone. Myös laboratorio-

työn ja kuvantamisen osaamisen määrittely päivystyksen sairaanhoitajan näkö-

kulmasta nähtiin tärkeänä. Ensihoidon ja päivystystoiminnan yhdistyminen ei ollut

22

aiheen rajaukseen aikaan vielä kiinteästi mukana, joten ensihoidon osaamistar-

peita ei ole tässä hankkeessa selvitetty.

Aihe rajattiin Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -

osaprojektin ohjausryhmän ohjaamana. Samaisessa ohjausryhmässä päätettiin,

että VSSHP lähtee mukaan omana VSSHPn projektina, joka toimii Tulevaisuu-

den erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin osaprojektina. Projekti

nimettiin VSSHPn yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen -projektiksi,

YHES -projektiksi. 2.4.2 Projektisuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen Projektisuunnitelma laadittiin YHES -ohjausryhmän ohjaamana. Projekti aloitti

toimintansa ennen lopullisen projektisuunnitelman hyväksymistä projektivastaa-

van ohjeistamana. Lopullinen projektisuunnitelma (Liite 1) hyväksyttiin YHES -

ohjausryhmässä 8.3.2010.

2.4.3 Delfoi 1 kierroksen kysymysten laatiminen Delfoi 1 kierroksen ryhmätöiden pohjaksi laadittiin kysymykset, joihin liitettiin

myös T-PRO -hankkeeseen liittyviä kysymyksiä. Kyselylomakkeen runkona käy-

tettiin päivystyspotilaan hoitoprosessiajattelua.

2.4.4 Delfoi 1 kierroksen asiantuntijaryhmien perustaminen ja aineistonke-ruuajankohtien sopiminen Projektipäällikkö sopi lähiesimiesten kanssa asiantuntijaryhmien perustamisesta

sekä aineiston keruun ajankohdista. Hän pyysi lähiesimiehiä kokoamaan hoito-

henkilöstöstä ryhmät sekä TYKSn ensiapupoliklinikalta että Turun terveyskes-

kuspäivystyksestä siten, että jokaisessa ryhmässä on vähintään yksi edustaja

molemmista yksiköistä sekä lisäksi asiantuntija, joka oli ollut mukana toimialuei-

den tai perusterveydenhuollon prosessien suunnittelussa. Projektipäällikkö lähetti

myös asiasta tiedotuksen hoitohenkilöstölle sähköpostitse (Liite 2). Ryhmät muo-

dostettiin toimialueiden (seitsemän), perusterveydenhuollon prosessien (neljä),

puhelinneuvonnan, triagen, sairaanhoitajan vastaanoton, akuuttihoitohuoneen,

laboratorion ja kuvantamisen mukaisesti, yhteensä 17 ryhmää. (Taulukko 2.)

23

TAULUKKO 2. Delfoi 1 kierroksen tiedonantajien ryhmäjako.

Ryhmä TKP edustajat TYKS EA edustajat YAMK-opiskelija tai muu kirjaaja

TULES 0 4 1Sydän 1 4 1Vatsa 1 5 1Neuro 1 5 1Medisiininen 2 4 1Operatiivinen 1 4 1Lapset 1 3 1Geriatria 2 2 1Psykiatria 1 2 1Päihde 1 2 1Sosiaali 0 2 1Puhelinneuvonta 2 2 1Triage 1 3 1Akuuttihoitohuone 0 7 1SHVO 2 5 1Laboratorio 1 4 1Kuvantaminen 0 7 1

2.4.5 Delfoi 1 kierroksen aineiston keruu

Aineistonkeruu toteutettiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivys-

tyksien hoitohenkilöstön ryhmätöinä (Taulukko 2). Ryhmät saivat sekä kirjallisen

että suullisen infon ennen työskentelyä. Tässä esimerkkinä Triage -ryhmän oh-

jeistuslomake (Liite 3). Ryhmätyöskentelyssä haettiin vastausta kysymykseen:

”Mitä erityisosaamista tarvitaan kyseisessä toimipisteessä tulevassa yhteis-

päivystyksessä?” Ryhmät valitsivat jäsenistään yhden, joka kirjasi ryhmän tuo-

toksen valmiille kyselylomakkeelle. Esimerkkinä Triage-ryhmän ryhmätyölomake

(Liite 4). Lisäksi jokaiseen ryhmään kuuluu YAMK -opiskelija Turun AMK:sta.

Myös YAMK -opiskelijat kirjasivat. He eivät olleet tiedonantajia. Ryhmätyöskente-

lyn aikana ryhmät vastasivat myös T-PRO -projektin yhteispäivystystä koskeviin

kysymyksiin.

Oheismateriaalina ryhmät saivat Iira Lankisen ym. (2006) määrittelemät päivys-

tyshoitotyön osaamisalueet ja niiden kuvaukset (Liite 5), jotta kaikki mahdolliset

osaamistarpeet tulisi huomioitua. Lisäksi he saivat käyttöönsä yhteispäivystyksen

pohjapiirustuksen, luettelon suunniteluista potilasryhmistä eri toimialueilla, joita

kyseisessä toimipisteessä tullaan hoitamaan, luettelon jo toimipisteisiin tilatuista

laitteista ja välineistä sekä sähköiseen kirjaamiseen liittyvää materiaalia.

24

2.4.6 Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysi

YAMK -opiskelijat analysoivat aineiston sisällön analyysillä käyttäen omaa sekä

ryhmän kirjoittamaa aineistoa projektisuunnitelman mukaisesti kesän 2010 aika-

na. He tekivät analyysin yhteisen analyysiohjeen mukaisesti (Liite 6). Analyysis-

sä he tuottivat pelkistetyn ilmaisun, alaluokan ja yläluokan sekä tarkentavat ky-

symykset Delfoi 2 kierrokselle.

2.4.7 Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysin tarkistus ja tarkentavat kysy-mykset Syksyllä 2010 YAMK -opiskelijoiden analyysit ja tarkentavien kysymysten muotoi-

lu vaativat vielä Merja Nummelinin ja Raija Nurmisen tarkistukset ja yhtenäistä-

misen. Tämän vuoksi 13.9.2010 YHES -ohjausryhmässä alkuperäiseen projekti-

suunnitelmaan lisättiin Delfoi 1 kierroksen aineiston analyysin tarkistus ja tarken-

tavat kysymykset -kohta (Kuvio 3). Tämä ei lykännyt projektiaikataulua, koska ai-

kataulussa oli syyskuun kohdalla tauko. Analyysien perusteella muodostettiin tar-

kentavat kysymykset.

2.4.8 Delfoi 2 kierroksen aineiston keruu Delfoi 2 kierroksen aineiston keruun suunnitelmaan tehtiin sekä menetelmään et-

tä ajankohtaan muutos (Kuvio 4). Projektisuunnitelman mukaan aineisto piti kerä-

tä Delfoi 1 kierroksen tapaan ryhmätyönä samoilta ryhmiltä, joihin olisi kutsuttu

mukaan eri erityisasiantuntijoita toimialueiden erityisosaamisen edellytysten mu-

kaisesti. Koska yhteispäivystyksen muuhunkin kehittämiseen meni hoitohenkilös-

töltä paljon aikaa ja resurssia, päätettiin, että aineisto kerätään tietokoneperustai-

sesti Webropol® -kyselynä 8.-30.11.2010. Alkuperäinen suunnitelma oli kerätä

aineisto jo loka-marraskuussa. Muutos ei ajallisesti lykännyt projektia.

Tietokoneperustainen sähköinen kyselylomake lähettiin Delfoi 1 kierroksella ryh-

mätöihin osallistuneille sekä toimialueiden kehitystyössä mukana olleille asian-

tuntijalääkäreille. Webropol® -kyselyjä (N=172) lähetettiin 17 ryhmälle. Esimerk-

kinä triagen erityisosaamisen tarkentavat kysymykset (Liite 7). Vastausprosentti

oli 35% muistutuskirjeistä huolimatta. Lääkärien vastaukset jäivät puuttumaan 7

kyselyn osalta.

25

2.4.9 Delfoi 2 kierroksen aineiston analyysi Merja Nummelin ja Raija Nurminen tekivät Delfoi 2 kierroksen sisällön analyysin

joulu-tammikuussa 2010 - 2011 YAMK -opiskelijoiden sijaan (Kuvio 4). Projekti-

suunnitelman mukaisesti analyysin ajankohta olisi ollut loka-marraskuu. Delfoi 2

kierroksen aineiston keruun muutos viivästytti analyysiä ja oli myötävaikuttamas-

sa projektin lykkääntymiseen.

2.4.10 Delfoi 3 asiantuntijapaneelit Koska tietokoneperustaisessa kyselyssä ei otettu kantaa, onko tuotettu osaami-

nen perusosaamista tai erityisosaamista, nähtiin 26.10.2010 YHES -

ohjausryhmässä Delfoi 3 kierros tarpeelliseksi. Delfoi 3 kierros toteutettiin asian-

tuntijapaneelina (Liite 8). Asiantuntijapaneelin tehtäväksi katsottiin määritellä ana-

lyysien tuotoksien perusteella, mikä on perusosaamista ja mikä erityisosaamista.

Lisäksi sen tuli ottaa kantaa, puuttuuko jotain osaamista ja täydentää puutteet

sekä pohtia, tarvitaanko mainittua osaamista tulevaisuudessa tai kuuluuko se

lainkaan sairaanhoitajan tehtävänkuvaan.

Asiantuntijapaneeli ehti työstää 10 ryhmää 17:sta. Käsittelemättä tässä vaihees-

sa jäivät kuvantaminen, laboratorio, sosiaalihoitotyö, päihdeprosessi sekä psyki-

atrian prosessi. Projektipäällikkö kokosi YHES -ohjausryhmän puoltaessa asiaa

erityisasiantuntijaryhmät niiden ryhmien osalta, joita varsinainen asiantuntija-

paneeli ei ehtinyt työstää. Erityisasiantuntijaryhmät (Liite 9) työstivät asian lop-

puun.

2.4.11 Tuloksien raportointi Projekti-raportti kirjoitettiin toukokuussa 2011. Projektisuunnitelman mukaan tu-

loksien raportoinnille oli varattu aikaa marraskuusta huhtikuulle. Delfoi 2 kierrok-

sen aineiston keruun ja analyysin muutosten sekä Delfoi 3 kierroksen lisäämisen

myötä YHES -ohjausryhmä päätti myöntää YHES -projektille lisäaikaa yhden

kuukauden, toukokuun 2011 loppuun. Tämä sopi Turun AMKn pääprojektin aika-

tauluun, koska Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -projekti

oli saanut jatkoaikaa SOTE-ENNAKOINTI -pääprojektilta 30.6.2011 asti.

26

2.4.12 Yhteenveto YHES -projektin toteutumisesta Delfoi 1 kierros toteutui suunnitelman mukaisesti aikataulussa. Suunnitelmasta

poiketen Delfoi 1 kierroksen analyysiä tarkistettiin ja yhdenmukaistettiin syksyllä

2010. Delfoi 2 kierroksella tehty aineiston keruun menetelmän muutos aiheutti

projektiaikataulun venymistä. Lisäksi Delfoi 3 kierros oli myötävaikuttamassa pro-

jektin lykkääntymiseen. Lopulliset projektin vaiheet on kuvattu Kuviossa 4.

Muutokset näkyvät punaisella.

YHES -projektin (02139) osa-alueet ja aikataulu

projektin aikataulu 1.10.2009 - 30.4.2011

2009 2010 2011Projektin osa-alueet Lok Mar Jou Tami Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes1) Kehittämiskohteen rajaus

2) Projektisuunnitelman laatiminen

3) Delfoi 1 kysymysten laadinta

4) Projektisuunnitelman hyväksyttäminen5) Delfoi 1 asiantuntijatyöryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen6) Delfoi 1 aineiston keruu (ryhmätyöskentely)7) Delfoi 1 sisällön analyysi (Turun YAMK-opisk)

8) Delfoi 1 sisällön analyysin tarkistus ja tarkentavat kysymykset9) Delfoi 2 aineiston keruu (ryhmätyöskentely -> Webropol kysely)

10) Delfoi 2 sisällön analyysi (Turun YAMK-opisk-> Merja Nummelin ja Raija Nurminen)

11) Delfoi 3 Asiantuntijapaneelit

12) Tuloksien raportointi

13) Kompetenssi-pilottimallin luominen ja analysointi asiantuntijapaneelissa

KUVIO 4. YHES -projektin lopullinen toteutumisaikataulu

27

3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN YHES -projektin aikana tehtiin julkaisu- (Liite 10) ja raportointisuunnitelmat (Liite

11), joita täydennettiin projektin kuluessa. Lisäksi projektia on esitelty sen kulues-

sa eri asiayhteyksien vaatimissa tilanteissa, kuten aineistonkeruuseen liittyen.

Projektin raportti julkaistaan sähköisessä muodossa. 3.1 Projektin internet-osoite YHES -projektin raportti on luettavissa projektin omilla www-sivuilla VSSHPn in-

ternetissä osoitteessa http://www.vsshp.fi/fi/4395/48978/. Sivut on linkitetty Tule-

vaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osahankkeen sivuihin, jotka

löytyvät osoitteesta http://sote-ennakointi-esh.turkuamk.fi Lisäksi kaikista YHES -

projektiin yhteydessä olleista projekteista löytyy tietoa osoitteesta

http://www.ekky.fi

3.2 Projektin raportointi Projekti raportoitiin pääprojektin ohjeistusten mukaisesti. Projektin kirjallinen lop-

puraportti taltioidaan edellä mainituille internet-sivuille. Projekti julkaistaan

VSSHPn verkkojulkaisuna, joka on saatavissa Turun yliopiston Volter-

tietokannasta ja korkeakoulujen Linda-tietokannasta. Lisäksi se toimitetaan luet-

teloitavaksi terveystieteiden Medic-tietokantaan. Raportti viedään VSSHP:n pro-

jektiohjeistuksen mukaisesti intranetin projektirekisteriin sekä VSSHPn Y-

asemalle; VSSHP, Kehittämishankkeet, YHES -kansio, Raportti. Lisäksi raportti

viedään Turun AMKn Projektoriin. Projektipäällikön tavoittaa sähköpostitse mer-

ja.nummelin(at)tyks.fi.

3.3 Projektin julkaisut Projektista on sekä kirjallisia että suullisia kansallisia julkaisuja. Toteutuneet jul-

kaisut on merkitty julkaisusuunnitelmaan kursivoiden punaisella (Liite 10), samoin

muutokset.

28

4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Riskianalyysiä ei tehty. Projektissa ilmeni muutamia ongelmia, jotka ratkaistiin

YHES -ohjausryhmässä niiden ilmaannuttua. Esiintyneet ongelmat olisi pitänyt

huomioida ennakkoon tehdyssä riskianalyysissä. Ongelmia esiintyi: päivystysten

hoitohenkilöstön resurssoinnissa, YAMK -opiskelijoiden sekä VSSHPn lääkärei-

den osallistumisessa projektiin, asiantuntijapaneelien aikataulutuksessa sekä Tu-

levaisuuden sairaalan suunnittelun keskeneräisyyteen liittyen. Jatkossa on hyvä

tehdä aina riskinanalyysi ja miettiä ratkaisumenetelmät valmiiksi riskien ilmaantu-

essa.

4.1 Hoitohenkilöstön resurssit

Hoitohenkilöstön osallistumisresurssia pienenettiin projektin aikana. Delfoi 2 kier-

ros suunniteltiin alustavasti toteutettavaksi siten, että samat ryhmät, jotka toimivat

tiedonantajina Delfoi 1 kierroksella, olisivat saaneet sisällön analyysin jälkeen

vastata samassa ryhmässä tarkentaviin kysymyksiin. Aineiston keruun menetel-

mä vaihdettiin tietokonevälitteiseksi sähköiseksi Webropol® -kyselyksi. Henkilös-

tölle ei osoitettu vastaamiseen erillistä aikaresurssia, vaan he vastasivat kyselyyn

työn lomassa, joka on saattanut vaikuttaa vastausten laatuun.

4.2 YAMK -opiskelijoiden osallistuminen YAMK -opiskelijoiden osallistuminen projektiin jäi suunniteltua pienemmäksi. He

osallistuivat suunnitellusti Delfoi 1 kierroksen aineiston keruuseen ja analysoin-

tiin, josta he saivat vapaavalintaisia opintopisteitä 5. Kaikki eivät jatkaneet opin-

näytetöinä projektissa, koska heille ei osoitettu selkeää opinnäytetyön aihetta tai

he irtaantuivat muista syistä. Suunnitelmasta poiketen Delfoi 2 kierroksen tarken-

tavat kysymykset sekä aineiston analysin tekivät yhteistyössä Tulevaisuuden eri-

tyisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osahankkeen projektipäällikkö sekä

YHES -projektipäällikkö. Tehtävät suunniteltiin alustavasti YAMK-opiskelijoiden

tehtäväksi.

29

4.3 Lääkäreiden osallistuminen Delfoi 2 kierrokselle mukaan kutsuttujen toimialueiden kehittämistyössä mukana

olleiden lääkärien osallistuminen jäi oletettua pienemmäksi. Lääkärien vastauk-

set jäivät puuttumaan 7 kyselyn osalta muistutuksesta huolimatta. Tällä on saat-

tanut olla vaikutusta tuloksiin.

Delfoi 3 kierroksella asiantuntijapaneeleihin ei suunnitelmasta huolimatta osallis-

tunut yhtään lääkäriä. Tämän vajeen projektipäällikkö korvasi kahdenkeskisillä

tapaamisilla Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtajan kanssa.

4.4 Asiantuntijapaneelin aikataulu Aika- ja resurssipulan vuoksi asiantuntijapaneeleille laadittiin liian tiukka aikatau-

lu, jolloin osa 17sta ryhmästä jäi osin sen vuoksi käsittelemättä. Alkuperäisten

asiantuntijapaneeleiden lisäksi järjestettiin erityisasiantuntijapaneelit, joissa kes-

ken jääneet asiat saatiin hoidettua. Lisäksi osin syynä siihen, että asiantuntija-

paneelit eivät työstäneet kaikkia ryhmiä, oli koko yhteispäivystyksen kehitystyön

keskeneräisyys. Asiantuntijat kokivat, ettei heillä ollut riittävästi tietoa ja asiantun-

temusta ryhmistä, joita ei ehditty käsitellä suunnitellussa aikataulussa.

4.5 Tulevaisuuden sairaalan suunnittelun keskeneräisyys Asiantuntijapaneelien rasitteena oli myös Tulevaisuuden sairaalan suunnittelun

keskeneräisyys. Kehitystyö elää muutoksen mukana ja osa asioista jäi tässä pro-

jektissa kaikesta huolimatta päätöksien puuttuessa vaiheeseen. Tällaisia asioita

ovat esimerkiksi lasten hoitotyön osaamisen tarpeen määrittelyn täsmentäminen

sen mukaan, hoidetaanko lapsipotilaita ylipäätään yhteispäivystyksessä vai vain

traumalapsia, kuten aiemman organisaation mukaan tehdään. Myös korva- nenä-

ja kurkkutautien sekä suusairauksien hoitohenkilöstösuunnittelu on vielä kesken.

30

5. PROJEKTIN TULOKSET

YHES -projekti tuotti VSSHP:n yhteispäivystyksen sairaanhoitajan hoitotyön pe-

rusosaamisen määritelmän sekä erityisosaamisen määritelmät TULES -, sydän -,

vatsa -, neuro -, medisiininen toiminta -, operatiivisen toiminta ja syövän hoito -

sekä lasten -toimialueelle, geriatrian-, päihde-, psykiatrian- sekä sosiaaliproses-

siin, puhelinneuvontaan, triageen, sairaanhoitajan vastaanotolle, akuuttihoito-

huoneeseen sekä laboratorion ja kuvantamisen näkökulmasta. Projekti tuotti

myös sisältöä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle sekä

tietoa kompetenssimallin perustaksi.

5.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaaminen Kaikkialla yhteispäivystyksessä tarvittava perusosaaminen koostuu päätöksente-

ko-osaamisesta, kliinisestä osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä

osaamisesta, näyttöön perustuvasta toiminnasta, ohjausosaamisesta, kirjaami-

sen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö ja vuorovaikutusosaamisesta, eettises-

tä osaamisesta sekä turvallisuusasioiden hallinnasta. Nämä 10 yhteispäivystyk-

sen sairaanhoitajan perusosaamisen pääluokkaa koostuvat yläluokista, joita on

103. Nämä taas muodostuvat alaluokista, joita on 715. Joillakin alaluokilla on vie-

lä ala-alaluokkia. (Liite 12.)

5.1.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon perusosaamisella tarkoite-

taan, että sairaanhoitaja osaa esihaastatella potilaan, osaa arvioida päivys-

tyshoidon kiireellisyyden tarpeen potilaan vointiin ja oireisiin perustuen toimies-

saan hoitoyksikössä, hallitsee nopeasti muuttuvat tilanteet, osaa reagoida poti-

laan tilan muutoksiin ja tunnistaa konsultaation tarpeen, osaa eristyksen tarpeen

arvioinnin, osaa toimia poikkeusoloissa, osaa selvittää riskitekijöitä terveyden

edistämisen näkökulmasta sekä osaa arvioida potilaan jatkohoidon tarvetta.

31

5.1.2 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön perusosaami-nen

Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliinisen hoitotyön perusosaamisen alue on

laaja jo senkin takia, että tulevassa yhteispäivystyksessä hoidettaneen kaikki

muut erikoisalojen päivystyspotilaat paitsi naistentaudit ja synnytykset. Yhteis-

päivystyksen sairaanhoitajan kliininen hoitotyö edellyttää ihmisen fysiologian ja

anatomian hallintaa. Hänen tulee osata tutkia potilas ja seurata potilaan vointia.

Äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan vitaalielintoiminnot tulee osa-

ta turvata ABC-protokollan mukaisesti. Päivystyshoitotyö edellyttää myös perus-

elvytyksen osaamista. Päivystyspotilaat ovat usein kipeitä, joten potilaan kivun

arvioinnin ja hoidon osaaminen on keskeistä. Sairaanhoitajan tulee osata toteut-

taa hyvää perushoitoa ja asentohoitoa sekä hoitaa kuolevaa potilasta. Lisäksi

hoitajan tulee osata haavanhoidon perusteet sekä hoitaa eristyspotilaita.

Yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta vaaditaan perusosaamista myös toimenpi-

teiden suhteen. Sairaanhoitajan tulee osata valmistella potilas eri toimenpiteisiin.

Hänen tulee osata tehdä itsenäisesti tiettyjä toimenpiteitä sekä avustaa lääkäriä

toimenpiteissä.

Sairaanhoitajan laboratoriohoitotyön perusosaaminen sisältää päivystyspotilaan

laboratoriotutkimusten merkityksen ja niiden viitearvojen tietämistä, laborato-

rionäytteiden määrittämistä ohjeistusten mukaisesti, laboratoriotutkimuspyyntöjen

tarkentaviin kysymyksiin vastaamista, laboratorionäytteiden ottoa, laborato-

rionäytteiden otossa avustamista sekä potilaan laboratoriojatkotutkimusten järjes-

tämistä.

Kuvantamistutkimukset edellyttävät yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta myös

kliinisen hoitotyön perusosaamista. Kuvantamiseen liittyviä kliinisen hoitotyön pe-

rusosaamisen vaateita ovat keskeisten päivystyspotilaiden kuvantamistutkimus-

ten tuntemus, potilaan kuvantamistutkimuksiin valmistelun osaaminen, kuvanta-

misen taitojen hallinta, potilaan voinnin seurannan osaaminen kuvantamisen jäl-

keen sekä mahdollisiin komplikaatioihin reagoimisen osaaminen.

Päihde- ja sekundäärihaittojen ennaltaehkäisy, päihdepsykiatristen hoidon mene-

telmien osaaminen sekä sosiaalihoitotyön auttamismenetelmien osaaminen ovat

myös kliinisen hoitotyön perusosaamista yhteispäivystyksessä. Sairaanhoitaja

32

osallistuu päivystyspotilaan jatkohoidon järjestämiseen missä tahansa yhteis-

päivystyksessä toimiessaan.

5.1.3 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon perusosaaminen Lääkehoidon perusosaaminen koostuu yhteispäivystyksessä lääkelaskujen

osaamisesta, potilaan lääkehoitotasapainon arvioinnin osaamisesta, lääkkeen

antokuntoon valmistamisen osaamisesta, lääkkeen antamisen osaamisesta poti-

laalle, lääkkeen vaikutuksen seuraamisen osaamisesta, verituotteiden tilaamisen

osaamisesta, nestehoidon toteutuksen osaamisesta sekä potilaan lääkityksestä

huolehtimisesta ennen kuvantamistutkimusta ja sen jälkeen.

5.1.4 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perusosaaminen kostuu laitteiden välineiden

osaamisesta. Sairaanhoitajan tulee osata tunnistaa ja tietää, mihin erilaisia päi-

vystyshoitotyössä tarvittavia välineitä ja laitteita käytetään. Hänen tulee myös

osata käyttää päivystyshoitotyössä tarvittavia keskeisiä välineitä ja laitteita.

5.1.5 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuvan toiminnan perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuva toiminta perusosaamisen

tasolla tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja osaa hoitaa ja ohjata potilasta sekä to-

teuttaa lääkehoitoa näyttöön perustuen. Sairaanhoitajan tulee myös osata hakea

näyttöä hoitotyön päätöksenteon tueksi eri tietokannoista esim. Ohjepankista,

Käypähoito -suosituksista ja Terveysportista.

5.1.6 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjauksen perusosaaminen Potilasohjaus on keskeinen yhteispäivystyksen sairaanhoitajan osaamisalue. Po-

tilasohjauksen tulee olla potilaslähtöistä ja siinä tulee huomioida terveyden edis-

tämisen näkökulma. Potilaan tulee saada perustietoa sairaudestaan. Häntä tulee

ohjata ja opastaa lääkehoidon suhteen sekä rokotuksiin liittyen. Hän tarvitsee tie-

toa päivystyshoidosta ja hoitosuunnitelmasta. Häntä tulee ohjata toimenpiteiden

ja mahdollisen eristyksen suhteen. Lisäksi potilas tarvitsee ohjausta sekä labora-

toriotutkimuksiin että kuvantamistutkimuksiin liittyen. Potilaalle tulee kertoa muis-

ta mahdollisista potilasohjauspalveluista, kuten Tietolähteen hyödyntämisestä.

33

Potilas tarvitsee kotihoito-ohjeita ja ohjeet, milloin hänen tulee hakeutua uudel-

leen hoitoon. Häntä tulee osata ohjata, milloin tulee hakeutua uudelleen jatkohoi-

toon sekä jatkohoidon varaamisessa. Myös potilaan saattajia tulee osata ohjata.

Lasten kohdalla tulee huomioida myös vanhempien/huoltajien ohjaus. Potilasoh-

jauksen perusosaamiseen kuuluu myös arviointi potilasohjauksen onnistumises-

ta.

5.1.7 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kirjaamisen ja raportoinnin perus-osaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tulee osata kirjata keskeinen päivystyshoito-

työn sisältö hoitoprosessin mukaisesti. Sisällön kirjaamisessa hänen tulee osata

käyttää sähköistä kirjaamisalustaa. Kirjaamisen lisäksi hänen tulee osata rapor-

toida suullisesti potilaasta eri yhteistyökumppaneille. Lisäksi hänen tulee osata

varmistaa kirjaamisen laatua.

5.1.8 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyön ja vuorovaikutuksen perusosaaminen Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tulee osata tehdä tiivistä yhteistyötä potilaan,

hänen saattajiensa sekä lääkärin kanssa yhdessä tai erikseen. Lisäksi hänen tu-

lee osata toimia moniammatillisessa yhteistyössä yhteispäivystyksen hoitohenki-

löstön, kuvantamisyksikön henkilöstön, laboratorion henkilöstön sekä muiden ter-

veydenhuolto-organisaatioiden henkilöstöjen kanssa. Sairaanhoitajan tulee osata

verbaalista ja nonverbaalista vuorovaikutusta sekä hallita oikea potilaan haastat-

telutekniikka. Hänen tulee osata tunnistaa vuorovaikutussuhteet.

Sairaanhoitajan tulee tuntea VSSHPn terveydenhuoltojärjestelmää sekä sen yh-

teiset hoitoprotokollat ja osata toimia niiden mukaisesti. Hänen tulee osata sosi-

aalityön peruspalvelumuodot pääpiirteittäin, osata sosiaalipalveluverkostoa sekä

osallistua sen toiminnan kehittämiseen. Lisäksi hänen tulee osata verkostoitua.

5.1.9 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen perusosaaminen Eettinen perusosaaminen on keskeinen osa yhteispäivystyksen sairaanhoitajan

osaamista. Äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoitotyössä sai-

raanhoitajan tulee yhteispäivystyksessä osata huomioida potilaan oikeus hyvään

ja riittävään terveydenhuoltoon sekä hyvään kohteluun (L 785/1992). Potilaalla

34

on myös oikeus turvalliseen hoitoon (Yhtyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien

julistus 1948), tiedonsaantiin sekä tietojen salassa pysymiseen (L 785/1992). Po-

tilaita tulee osata hoitaa sairaanhoitajan eettisten ohjeiden mukaisesti (Sairaan-

hoitajaliitto 1996. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet). Potilaan hoidossa tulee myös

osata huomioida mielenterveyslaki (L 1116/1990). Lapsipotilaita sekä aikuispoti-

laita, joilla on alaikäisiä lapsia, hoidettaessa tulee huomioida lastensuojelulaki (L

417/2007). Myös rikoslaki (L 39/1889) antaa ohjeistusta, miten potilasta tulee

osata hoitaa.

5.1.10 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuuden perushallinta Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuuden perushallinta sisältää sekä po-

tilasturvallisuuden että työturvallisuuden hallinnan. Monet turvallisuusasiat liittyvät

molempiin.

Sairaanhoitajan tulee osata toteuttaa turvallisesti lääkehoitoa sekä edistää sitä.

Hänen tulee osata ehkäistä infektioita ja toimia aseptisesti oikein. Laborato-

rionäytteenottoon sekä kuvantamistutkimuksiin liittyvä turvallisuuden edistäminen

on osa sairaanhoitajan tehtävää. Sairaanhoitajan tulee edistää potilaan kliinisen

tilan turvallisuutta ennakoimalla esimerkiksi päihdepotilaan kliinisen tilan muutok-

sia. Hänen tulee myös osata turvata potilaan ja erityisesti lapsipotilaan hoidon

jatkuvuus. Hänen tulee osata ennakoida turvallisuuteen liittyviä uhkatilanteita ja

osata toimia työturvauhkatilanteissa.

5.2 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen Yhteispäivystyksessä tarvittava erityisosaaminen koostuu päätöksenteko-

osaamisesta, kliinisestä osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaa-

misesta, näyttöön perustuvasta toiminnasta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja

raportoinnin osaamisesta, yhteistyö ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä

osaamisesta sekä turvallisuusasioiden hallinnasta, kuten perusosaaminenkin.

Vaadittavaa erityisosaamista em. osaamisalueilla esiintyy eri painotuksin riippu-

en, minkä toimialueen tai prosessin potilasta hoidetaan tai missä toimipisteessä

sairaanhoitaja työskentelee (Taulukko 3).

35

TAULUKKO 3. Yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen jaottuminen eri

toimipisteisiin

5.2.1 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen TULES -toimialueella TULES -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista

seitsemältä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoito-

työn osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta, ohjaus-

osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta sekä eettisestä osaamises-

ta (Liite 13). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt näyttöön perustuvan toimin-

nan osaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta eikä turvallisuuden

hallinnan osaamisesta.

5.2.1.1 Päätöksenteon erityisosaaminen TULES -toimialueella

Yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee TULES -toimialueella päätöksenteon

erityisosaamista. Hänen tulee osata traumapotilaan tietoperusta, jossa keskeise-

nä ovat vammojen erityispiirteiden ja vammamekanismien osaaminen.

Sairaanhoitajan tulee tuntea lapsipotilaan vastaanoton erityispiirteet ja osata ar-

vioida lapsipotilaan kiireellisyyden tarve lapsen vointiin ja oireisiin perustuen hoi-

toyksikössä. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja tietää keskeiset lasten sai-

raudet ja sairauksien oireet sekä osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen

toiminnalliset erityispiirteet. Lisäksi tähän kuuluu lapsen nestetasapainon erityis-

Yhteispäivystyksen toimialueet, prosessit ja toimipisteet, joissa yhteispäivystyksen sairaanhoitaja toimii1 2 3 4 5 6 7 8 8 10 11 12 13 14 15 16 17

10 osaamisen pääluokkaa: Puh Tri SH vo Akuutti TULES Sydän Vatsa Neuro Med Op+syö Lap Ger Päihde Psyk Sos Lab Kuv1. päätöksenteko-osaaminen x x x x x x x x x x x x x x 14/172. kliininen osaaminen x x x x x x x x x x x x x x x x x 17/173. lääkehoito-osaaminen x x x x x x x x x x x x x x 14/174. tekninen osaaminen x x x x x x x x x x x x 12/175. näyttöön perustuva toiminta x x x 3/176. ohjausosaaminen x x x x x x 6/177. kirjaaminen ja raportointi x x x x x 5/178. yhteistyö - ja vuorovaikutusosaaminen x x x x x x x x x x 10/179. eettinen osaaminen x x x x x x x x x 9/1710. turvallisuuden hallinta x x x 3/17

10 7 8 7 7 5 4 3 4 4 8 5 6 6 1 5 3

36

piirteiden ja eri ikävaiheiden erojen huomioimisen osaaminen sekä triage -

ohjeistuksen mukaisen toiminnan osaaminen.

Edellisten lisäksi sairaanhoitajan tulee osata arvioida lapsipotilaan jatkohoidon

tarvetta. Lapsipotilaiden kohdalla tärkeässä roolissa ovat vanhemmat, joiden re-

sursseja kotihoidon toteuttamiseen tuleekin lapsen itsehoitoisuuden rinnalla arvi-

oida.

5.2.1.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen TULES -toimialueella

TULES -toimialueella kliinisen hoitotyön erityisosaaminen korostuu suhteessa

muihin erityisosaamisalueisiin.

Sairaanhoitajan tulee osata tarkkailla lapsipotilaan vitaalitoimintoja, liikuntakykyä

ja motorisia toimintoja sekä arvioida ja hoitaa lapsen kipua. Hänen tulee osata

hoitaa haavoja.

Sairaanhoitaja valmistelee potilaita toimenpiteisiin ja kuvantamistutkimuksiin. Po-

tilaiden toimenpiteisiin valmistelu pitää sisällään leikkauspotilaan valmistelut, ku-

ten nesteytyksestä huolehtimisen, katetroinnin, sydänfilmin ottamisen, laborato-

riotutkimusten tilaamisen ohjeistusten mukaisesti, lääkärin määräämien kuvan-

tamistutkimusten järjestämisen, veritilauksen tarvittaessa, ihon valmistelun ja

anestesialomakkeen esitäytön. Kuvantamistutkimuksiin valmistelussa tulee huo-

mioida raajojen riittävä immobilisaatio ennen kuvausta.

Sairaanhoitajan tulee osata tehdä itsenäisesti toimenpiteitä eri toimipisteissä.

TULES -hoitoyksikössä sairaanhoitajalta erityisosaamista vaativia toimenpiteitä

ovat tukisidoksen asettaminen ja kipsin poistaminen. Lisäksi hänen tulee osata

tukea potilas rankalaudalle sekä laittaa lapselle laskimokanyyli. Sairaanhoitajan

myös avustaa toimenpiteissä lääkäriä tai lääkintävahtimestaria. TULES -

hoitoyksikössä erityisosaamista vaativia toimenpiteitä, joissa sairaanhoitajan tu-

lee osata avustaa, ovat kipsaus, pleurapunktio, pleuradreenin laittaminen, polvi-

punktio, inkiisio ja haavan revisio sekä diatermian käyttäminen.

5.2.1.3 Lääkehoidon erityisosaaminen TULES -toimialueella

TULES -toimialueella tarvitaan lääkehoidon erityisosaamista. Lääkkeen antami-

sen osalta sairaanhoitajan tulee osata antaa potilaalle jäykkäkouristusrokotus se-

kä lapselle lääkettä laskimoon. Hänen tulee osata toteuttaa nestehoito lapselle,

37

mikä pitää sisällään lapselle annettavan nestehoidon täyttönopeuden osaamisen

sekä lapsen laskimoiden löytämisen nesteensiirtokanyyliä varten.

TULES -hoitoyksikön potilaat joudutaan joskus toimenpiteen vuoksi nukuttamaan

lyhyeksi aikaa. TULES -hoitoyksikön sairaanhoitajan tulee osata tarkkailla seda-

toidun potilaan tajunnantasoa toimenpiteen ja nukutuksen jälkeen.

Verensiirron toteuttaminen on yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaamis-

ta. Sairaanhoitajan tulee osata punasolujen antoindikaatiot ja verensiirron valmis-

telut, joita ovat oikean kanyylin koon valitseminen ja veren lämmitys tarvittaessa.

Lisäksi tulee osata toteuttaa punasolujen siirto oikealla nopeudella.

5.2.1.4 Tekninen erityisosaaminen TULES -toimialueella

TULES -hoitoyksikössä toimiva sairaanhoitaja tarvitsee teknistä erityisosaamista

TULES -potilaan hoidossa käytettävistä välineistä. Hänen tulee tietää vedon lai-

tossa käytettävät välineet, replantaatio -välineet sekä sormen amputaatiossa käy-

tettävät välineet. Lisäksi hänen tulee osata käyttää rankalautaa potilaan rangan

tuentaan.

5.2.1.5 Ohjauksen erityisosaaminen TULES -toimialueella

Sairaanhoitajan tulee osata ohjata potilasta TULES -hoitoyksikössä. TULES -

hoitoyksikön ohjauksen erityisosaamista on kotihoito-ohjeiden antaminen. Erityi-

sesti TULES -hoitoyksikössä kotihoito-ohjeet pitävät sisällään potilaan opettami-

sen ja ohjaamisen sauvakävelyssä ennen kotiutusta. Lisäksi sairaanhoitajan tu-

lee osata ohjata kipsattu potilas tarvittaessa kipsin vaihtoon. Colar -cuff -sidoksen

saanutta potilasta tulee ohjata, kuinka hän pärjää sidoksen kanssa kotona. Kotiu-

tuvalle päänsä lyöneelle potilaalle taas tulee osata antaa commootio -

seurantaohjeet. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata ohjata plastikkakirurgian sekä

käsikirurgian potilasta.

5.2.1.6 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen TULES -toimialueella

TULES -toimialueella painottuvat yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaami-

nen lapsipotilaiden kanssa. Sairaanhoitajan tulee osata kohdata lapsipotilas. Täl-

lä tarkoitetaan eri kehitysvaiheessa olevien lasten kohtaamisen osaamista eli

lapsen iän ja kehitystason huomioonottamisen osaamista sekä lapsen sanattomi-

en kehon viestien havaitsemisen osaamista. Sairaanhoitajan tulee osata toimia

lapsipotilaiden perheiden kanssa empaattisesti, luovasti, kärsivällisesti, ottaen ti-

lanteen tarvittaessa haltuun. sairaanhoitajan tulee myös osata nähdä lapsi osana

38

perhettä. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata osallistaa hoitoon. Tällä tarkoitetaan

sitä, että sairaanhoitaja osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon.

Hänen tulee myös osata osallistaa vanhempia tilannekohtaista arviointikykyään

hyödyntäen. Lisäksi tulee osata arvioida vanhempien osallitumista lapsen hoi-

toon.

5.2.1.7 Eettinen erityisosaaminen TULES -toimialueella

Myös eettinen erityisosaaminen liittyy lapsipotilaisiin TULES -hoitoyksikössä. Sai-

raanhoitajan tulee osata huomioida alaikäisen potilaan ja vanhempien oikeudet.

Sairaanhoitajan tulee osata vanhempien juridiset oikeudet ja velvollisuudet ja so-

veltaa niitä hoidettaessa lapsipotilaita. (L 1992/785.)

5.2.2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sydän -toimialueella Sydän -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista

viideltä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoitotyön

osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta sekä ohjaus-

osaamisesta (Liite 14). Erityisosaamisen tarvetta ei tullut esiin näyttöön perustu-

van toiminnan osaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö-

ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta eikä turvallisuuden hallin-

nan osaamisesta.

5.2.2.1 Päätöksenteon erityisosaaminen sydän -toimialueella

Sairaanhoitaja tarvitsee päätöksenteko-osaamista myös Sydän toimialueella. Sai-

raanhoitajan tulee osata arvioida hoidon kiireellisyyttä toimiessaan hoitoyksikös-

sä. Tällä tarkoitetaan sydän -toimialueella erityisesti sitä, että sairaanhoitaja osaa

tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydänin-

farkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit, osaa arvioida C-

PAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen sekä osaa tunnistaa sydäninfarktin.

Päätöksenteon erityisosaamista on myös se, että sairaanhoitaja osaa selvittää

sydänsairauksien oirekuvat ja aikaisemmat hoidot. Tämä pitää sisällään sen, että

sairaanhoitaja osaa tulkita ohitusleikkauspotilaiden ongelmat sekä selvittää dis-

sekaatio -potilaiden oirekuvan.

39

5.2.2.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen sydän -toimialueella

Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen korostuu suhteessa muihin erityisosaamis-

alueisiin myös sydän -toimialueella. Sairaanhoitajan tulee osata seurata potilaan

vitaalielintoimintoja ja hoitaa niitä. Sydän -toimilaueella tällä tarkoitetaan sitä, että

sairaanhoitaja tunnistaa eteislepatuksen, johtumishäiriön sydänfilmistä esim. pi-

dentynyt PQ -aika sekä T -inversion sydänfilmistä.

Sairaanhoitajan tulee osata analysoida sydäninfarktipotilaan tila ja aloittaa hoito.

Hänen tulee siis osata ST-nousu -infarktipotilaan hoitopolku ja toimia sen mukai-

sesti. Hänen tulee tietää, että päähoitovaihtoehdot ovat joko sepelvaltimoiden

laajennus sydänangiossa tai lääkkeellinen liuotushoito. Jatkohoito tapahtuu

yleensä kardiologisessa akuuttihoitoyksikössä.

Sairaanhoitajan erityisosaamista on myös se, että hän osaa SVT -

rytmihäiriöpotilaan tilan analyysin ja aloitushoidon. Tällä tarkoitetaan sitä, että sai-

raanhoitaja tietää ja osaa laittaa SVT-rytmihäiriöpotilaalle laskimokanyylin kyynär-

taipeen laskimoon. Lisäksi hän osaa kertoa potilaalle lääkehoidon aikaisesta

mahdollisesta huononolon ja hapenpuutteen tunteesta.

FA/FLUTTERI -rytmihäiriöpotilaan tilan analyysi ja hoidon aloitus on myös sydän

-toimialueen sairaanhoitajan erityisosaamista. Sairaanhoitaja osaa selvittää, mil-

loin rytmihäiriö on alkanut, millaisia rytmihäiriö – ja muita oireita potilaalla on, mil-

loin potilaan keuhkot on viimeksi kuvattu, onko potilasta nukutettu aiemmin ja liit-

tyikö siihen mahdollisesti jotain erityistä sekä, onko potilaalla saattajaa kotiin

mahdollisen anestesiassa tehtävän rytmisiirron jälkeen.

Sairaanhoitajan tulee osata valmistella potilas toimenpiteisiin ja tutkimuksiin. Sy-

dän -toimialueella yleinen toimenpide on rytminsiirto, jonka valmisteluista sai-

raanhoitaja huolehtii. Hän varmistaa, että potilas on ollut riittävän kauan ravinnot-

ta. Hän varmistaa toimenpidehuoneen sekä kutsuu sisätautilääkärin ja anes-

tesialääkärin paikalle. Kuvantamistutkimuksiin valmistelu edellyttää sydän -

toimialueella erityisosaamista potilaan valmistelussa. Sairaanhoitajan tulee osata

huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, jos potilaalle laitetaan uä-

ohjauksessa cystofix.

40

5.2.2.3 Lääkehoidon erityisosaaminen sydän -toimialueella

Sydän -toimialueella lääkehoidon erityisosaamista on lääkefarmakologian osaa-

misen osalta se, että sairaanhoitaja osaa toteuttaa Marevan potilaan -hoidon se-

kä Cofact-lääkehoidon. Lääkehoidon vaikutuksen tarkkailun osalta hänen tulee

erityisesti osata seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon sekä helpot-

taako hengenahdistus lisähapella ja netseenpoistolääkkellä. Myös ryhminsiirron

vuoksi sedatoidun potilaan tajunnan tasoa tulee osata.

Niin ikään sydän -toimialueella verensiirron toteuttaminen on yhteispäivystyksen

sairaanhoitajan erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata punasolujen an-

toindikaatiot ja verensiirron valmistelut, joiloin hänen tulee osata valita oikean ko-

koinen laskimokanyylu sekä lämmittää veri tarvittaessa. Lisäksi tulee osata to-

teuttaa punasolujen siirto oikealla nopeudella.

5.2.2.4 Tekninen erityisosaaminen sydän -toimialueella

Sydän – toimialueella vaaditaan myös laitteiden käyttöön liittyvää erityisosaamis-

ta. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitajan tulee osata käyttää CPAPia sekä

BiPAPia hengenahdistuspotilaiden hoidossa lääkärin määräyksestä.

5.2.2.5 Ohjauksen erityisosaaminen sydän -toimialueella

Sydän -toimialueella tarvitaan myös ohjaukseen liittyvää erityisosaamista. Sai-

raanhoitajan tulee osata kertoa potilaalle ja hänen omaisilleen sydänangio -

toimenpiteestä, rasituskokeesta ja sydäninfarktin liuotushoidosta.

5.2.3 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen vatsa -toimialueella Vatsa -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista

vain neljältä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoito-

työn osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta sekä teknisestä osaamisesta (Liite

15). Erityisosaamisen tarvetta ei tullut vatsa -toimialueella esiin näyttöön perustu-

van toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin

osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta ei-

kä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.

41

5.2.3.1 Päätöksenteon erityisosaaminen vatsa -toimialueella

Vatsa -toimialueella päätöksenteon erityisosaamista on se, että sairaanhoitajan

tulee osata tunnistaa hätätilapotilas ja erityisesti vatsakatastrofipotilas. Lisäksi

hänen tulee osata selvittää sydänsairauksien oirekuvat ja potilaan aikaisemmat

hoidot, erityisesti dissekaatio -potilaiden oirekuvat.

5.2.3.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen vatsa -toimialueella

Vatsa -toimialueella toimivan sairaanhoitajan tulee yhteispäivystyksessä osata

valmistella potilaita toimenpiteisiin ja erityisesti leikkaukseen. Leikkauspotilaan

valmisteluilla tarkoitetaan nesteytyksestä huolehtimista, katetrointia, sydänfilmin

ottoa, laboratoriotutkimusten tilaamista ohjeistusten mukaisesti, lääkärin mää-

räämien kuvantamistutkimusten järjestämistä, veritilauksen tekoa tarvittaessa,

ihon valmistelua ja anestesialomakkeen esitäyttöä. Keskeisiä muita toimenpiteitä,

joihin potilas tulee osata valmistella, ovat laskimokanylointi, katetrointi, cystofixin

laitto, inkiisio, haavan revisio sekä nenämahaletkun laitto.

Kuvantamistutkimuksiin valmistelu edellyttää vatsa -toimialueella erityisosaamista

potilaan valmistelussa. Sairaanhoitajan tulee esimerkiksi osata huolehtia, että po-

tilaan virtsarakko on täysi, jos potilaalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix.

Sairaanhoitajan tulee osata laittaa itsenäisesti hematuria -katetri sekä toteuttaa

virtsarakon huuhtelu hematuria -katetrin kautta. Lisäksi hänen tulee osata laittaa

nenämahaletku aikuispotilaalle.

Vatsa -toimialueella päivystyksessä tehtäviä toimenpiteitä, joissa sairaanhoitajan

tulee ostaa avustaa lääkäriä ovat inkiisio, haavan revisio sekä cystofixin laitto.

5.2.3.3 Lääkehoidon erityisosaaminen vatsa -toimialueella

Sedatoidun potilaan tarkkailun osaaminen on myös vatsa -toimialueen sairaan-

hoitajan erityisosaamista. Lisäksi tulee osata seurata -salpaajan vaikutusta poti-

laan syketasoon, koska vatsa -toimialeella saatetaan hoitaa myös sydänpotilaita.

Kts kohta 5.2.2.3.

Niin ikään vatsa -toimialueella verensiirron toteuttaminen on yhteispäivystyksen

sairaanhoitajan erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata punasolujen an-

toindikaatiot ja verensiirron valmistelut, joita ovat oikean kanyylin koon valitsemi-

42

nen ja veren lämmitys tarvittaessa. Lisäksi tulee osata toteuttaa punasolujen siir-

to oikealla nopeudella. Kts kohta 5.2.1.3.

5.2.3.4 Tekninen erityisosaaminen vatsa -toimialueella

Teknistä erityisosaamista tarvitaan vatsa -toimialueella laiteosaamiseen liittyen

vähän. Diatermiaa tulee osata käyttää.

5.2.4 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen neurologian -toimialueella Neurologian -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityis-

osaamista vain kolmelta eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliini-

sestä hoitotyön osaamisesta sekä lääkehoito-osaamisesta (Liite 16). Erityis-

osaamisen tarvetta ei tullut neurologian -toimialueella esiin teknisestä osaamises-

ta, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen

ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä

osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.

5.2.4.1 Päätöksenteon erityisosaaminen neurologian -toimialueella

Neurologian -toimialueella sairaanhoitajan tulee päätöksenteon osaamisesta osa-

ta arvioida neurologisten sairauksien hoidon tarpeen kiireellisyyttä toimiessaan

hoitoyksikössä. Tällä tarkoitetaan, että sairaanhoitaja osaa aivoinfarktin sekä ai-

voverenvuotojen oirekuvat, vaikutukset ja eri hoitomuodot. Hänen tulee osata

ALSn ja MS-taudin oirekuvat ja vaikutukset sekä migreenin ja postspinaalipään-

säryn syyt, oirekuvat, vaikutukset ja eri hoitomuodot. Hänen tulee myös osata

tunnistaa neurologiset infektiot.

5.2.4.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen neurologian -toimialueella

Kliinisen hoitotyön osaamisen osalta sairaanhoitajan tulee toimiessaan yhteis-

päivystyksen neurologian -toimialueella osata tutkia neurologinen potilas ja tark-

kailla potilasta. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa tutkia potilaan

neurologisen oireet ja seurata niitä sekä osaa tehdä ortostaattisen kokeen.

Sairaanhoitajan tulee osata laittaa potilaalle itsenäisesti nenämahaletku sekä

avustaa lääkäriä likvor -paineen mittauksessa. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata

hoitaa migreeni potilaita, joilla on tyypillinen migreenikohtaus ja diagnoosi.

43

Potilaan tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistelu edellyttää myös erityisosaamis-

ta. Sairaanhoitajan tulee osata valmistaa potilas EEG tutkimukseen sekä tutki-

mukseen liittyvät varotoimenpiteet oirekuva tunnistaen. Lisäksi hänen tulee osata

valmistella potilas magneettitutkimukseen sekä rytminsiirtoon. Myös neurologian

hoitoyksikössä toimiessaan sairaanhoitajan tulee osata valmistella potilas leikka-

ukseen. Kts. 5.2.3.2.

5.2.4.3 Lääkehoidon erityisosaaminen neurologian -toimialueella

Sedatoidun potilaan tarkkailun osaaminen on myös neurologian -toimialueen sai-

raanhoitajan erityisosaamista yhteispäivystyksessä. Lisäksi tulee osata seurata

-salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon. Kts kohta 5.2.2.3.

5.2.5 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen medisiininen toi-minta -toimialueella Medisiinisen toiminnan -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee

erityisosaamista neljältä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliini-

sestä hoitotyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta sekä teknisestä osaami-

sesta (Liite 17). Erityisosaamisen tarvetta ei tullut medisiinisen toiminnan -

toimialueella esiin näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaami-

sesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaa-

misesta, eettisestä osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.

5.2.5.1 Päätöksenteon erityisosaaminen medisiinisen toiminnan -toimialueella

Medisiinisen toiminnan -toimialueen päätöksenteon erityisosaamisella tarkoite-

taan sitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida potilaan hoidon tarpeen kiireellisyyden

ja toimia sen mukaisesti hoitoyksikössä sekä osaa määritellä päivystyshoitoa

vaativat potilaan hoidon tarpeen alueet. Potilaan hoidon tarpeen kiireellisyyden

arvioinnilla ja sen mukaisella toiminnalla tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja

osaa arvioida veritautien kuten hemofiliapotilaan hoidon kiireellisyyden sekä osaa

tunnistaa vatsakatastrofin, sydäninfarktin sekä AVH-potilaan. Hänen tulee myös

osata tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sy-

däninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit. Päivys-

tyshoitoa vaativien potilaiden hoidon tarpeen alueiden määrittelyllä medissinisen

toiminnan -toimialueella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida C-

PAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen hengitysvaikeuspotilasta hoidettaessa.

44

5.2.5.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen medisiinisen toiminnan -toimialueella

Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen koostuu siitä, että sairaanhoitaja osaa hoitaa

potilasta itsenäisesti ja tehdä itsenäisesti toimenpiteitä sekä osaa avustaa lääkä-

riä toimenpiteissä, ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä sekä osaa valmistella

potilaan kuvantamistutkimukseen.

Sairaanhoitajan tulee itsenäisesti osata hoitaa ketoasidoosissa olevaa potilasta.

Hänen tulee osata laittaa potilaalle nenämahaletku sekä aloittaa BiPap ja CPAP-

hoito lääkärin ohjeistuksen mukaisesti hengenahdistuspotilaalle. Toimenpiteissä

avustaminen on osa sairaanhoitajan työnkuvaa. Hänen tulee osata avustaa lää-

käriä pleurapunktiossa, polvipunktiossa sekä subclaviakanyylin laitossa.

Laadukkaiden verinäytteiden otto sisältää sen, että sairaanhoitaja osaa ottaa ja

tulkita keto-aineet sekä osaa ottaa influenssa viruksen PCR-testin. Kuvantamis-

tutkimuksiin valmistelu edellyttää medisiinisen toiminnan -toimialueella niin ikään

erityisosaamista potilaan valmistelussa. Sairaanhoitajan tulee osata huolehtia, et-

tä potilaan virtsarakko on täysi, jos potilaalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix.

5.2.5.3 Lääkehoidon erityisosaaminen medisiinisen toiminnan -toimialueella

Intoksikaatio -potilaat hoidetaan medisiinisellä toimialueella. Sairaanhoitajan tu-

leekin päivystyslääkkeiden lääkefarmakologiasta osata keskeisten lää-

keaineyliannostusten vastalääkkeiden käyttöaiheet, vaikutusmekanismi ja vaiku-

tuksen kesto. Potilaan voinnin tarkkailussa tulee osata seurata -salpaajan vaiku-

tusta potilaan syketasoon. Lisäksi tulee osata tarkkailla, helpottaako hengenah-

distus lisähapella ja nesteenpoistolääkkeellä. Kts kohta 5.2.2.3. Niin ikään medi-

siinisen toiminnan -toimialueella verensiirron toteuttaminen on yhteispäivystyksen

sairaanhoitajan erityisosaamista. Kts kohta 5.2.1.3.

5.2.5.4 Tekninen erityisosaaminen medisiinisen toiminnan -toimialueella

Laiteosaamisessa erityisosaamista on se, että sairaanhoitajan tulee osata käyt-

tää BiPap-CPAP- laitteita.

45

5.2.6 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatiivisen toiminta ja syövän hoito -toimialueella Operatiivinen toiminta ja syövän hoito -toimialueella yhteispäivystyksen sairaan-

hoitaja tarvitsee erityisosaamista neljältä eri osaamisalueelta; kliinisestä hoitotyön

osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta sekä ohjaus-

osaamisesta (Liite 18). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt päätöksenteko-

osaamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, kirjaamisen ja rapor-

toinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaami-

sesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.

5.2.6.1 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen operatiivisentoiminnan ja syövän hoi-

don -toimialueella

Kliininen hoitotyö operatiivisen toiminnan ja syövän hoidon -toimialueella sisältää

potilaan toimenpiteisiin valmistelun, potilaan kuvantamistutkimuksiin valmistelun

sekä lääkärin toimenpiteissä avustamisen erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee

osata valmistella potilas leikkaukseen. Kts. kohta 5.2.3.2 edellä. Kuvantamistut-

kimuksiin valmistelun erityisosaamista on se, että osaa huolehtia, että potilaan

virtsarakko on täysi, kun potilaalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix. Toimenpitei-

tä, joissa sairaanhoitajan tulee osata avustaa lääkäriä, ovat pleuradreenin laitto,

pleurapunktio, cystofixin laitto, KNK-toimenpiteet sekä akuuttien palovammojen

hoito.

5.2.6.2 Lääkehoidon erityisosaaminen operatiivisen toiminnan ja syövän hoidon -

toimialueella

Lääkehoidon erityisosaaminen operatiivisen toiminnan ja syövän hoidon -

toimialueella pitää sisällään lääkehoidon vaikutuksen tarkkailuun ja verensiirtoon

liittyvää erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osta tarkkailla potilaan lääkehoi-

don vaikutusta ja erityisesti -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon. Veren-

siirron toteutuksen erityisosaaminen on myös operatiivisen toiminnan ja syövän-

hoidon toimialueen sairaanhoitajan erityisosaamista. Kts kohta 5.2.1.3.

5.2.6.3 Tekninen erityisosaaminen operatiivisentoiminnan ja syövän hoidon -

toimialueella

Teknistä erityisosaamista operatiivisentoiminnan ja syövän hoidon -toimialueella

sairaanhoitajalta vaaditaan välineiden käytössä. Hänen tulee tietää sekä suu- ja

leukakirurgiasssa että KNK-potilaan hoidossa käytettävät välineet.

46

5.2.6.4 Ohjauksen erityisosaaminen operatiivisentoiminnan ja syövän hoidon-

toimialueella

Kotiutuvan potilaan ohjaamisen osaaminen korostuu operatiivisentoiminnan ja

syövän hoidon -toimialueella sairaanhoitajan erityisosaamisena. Sairaanhoitajan

tulee osata antaa potilaalle kommootion seuranta- ja kotihoito-ohjeet.

5.2.7 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen lasten -toimialueella Lasten -toimialueella yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista

kahdeksalta eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoito-

työn osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta, ohjaus-

osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta

sekä turvallisuuden hallinnan osaamisesta (Liite 19). Erityisosaamisen tarvetta ei

esiintynyt näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta eikä kirjaamisen ja rapor-

toinnin osaamisesta.

5.2.7.1 Päätöksenteon erityisosaaminen lasten -toimialueella

Lasten –toimialueella päätöksenteon erityisosaaminen koostuu monista vaativista

osaamisalueista. Sairaanhoitajan tulee tuntea lasten hoitotyön erityispiirteet ja

osata arvioida lapsipotilaan kiireellisyyden tarpeen lapsen vointiin ja oireisiin pe-

rustuen hoitoyksikössä. Sairaanhoitajan tulee osata lastensairauksia. Lisäksi hä-

nen tulee osata lasten fysiologiset erityispiirteet sekä lasten nestetasapainon eri-

tyispiirteet. Hänen tulee osata myös arvioida konsultaation tarve. Hänen tulee

hallita muuttuvat tilanteet sekä osata arvioida lapsipotilaan jatkohoidon tarvetta.

Lasten hoitotyön erityispiirteiden osaamisella sekä lapsipotilaan kiireellisyyden

tarpeen arvioinnin osaamisella lapsen vointiin ja oireisiin perustuen hoitoyksikös-

sä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitajan tulee osata toimia lasten triage -

ohjeistuksen mukaisesti. Hänen tulee tunnistaa lapsen välitön tai uhkaava hen-

genvaara, lapsen vatsakatastrofi, monivammalapsi sekä mahdolliset pahoinpite-

lyn tunnusmerkit. Hänen tulee osata arvioida lapsen yleistilaa, lapsen sairauden

oireita, lapsen ravitsemus- ja kuivumistasoa sekä lapsen kosketusarkuutta.

Lasten sairauksien osalta sairaanhoitajan tulee osata keskeiset lasten erikoisalan

sairaudet sekä lastensairauksien oireet. Fysiologisten erityispiirteiden osalta tulee

47

osata huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet. Neste-

tasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa tulee myös osata huomioida.

Nopeiden tilanteiden hallinta edellyttää lapsipotilaan fysiologisten (erityisesti hen-

gitys ja GI -infektiopotilaat) ja psyykkisten muutosten ennakoinnin osaamista. Fy-

siologisiin ja psyykkisiin muutoksiin tulee osata reagoida sekä puuttua varhain.

Lääkärin konsultaatio saattaa tulla tarpeelliseksi erityisesti silloin, kun arvioidaan

lastensuojeluilmoituksen teon tarvetta. Itse ilmoituksen tekemisessä voidaan

konsultoida sosiaalityöntekijää. Potilaan jatkohoidon tarpeen arvioinnin osaami-

sella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida vanhempien resurssit ko-

tihoidon toteuttamiseen.

5.2.7.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen lasten -toimialueella

Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen lasten – toimialueella yhteispäivystyksessä

tarkoittaa sitä, että sairaanhoitajan tulee osata tarkkailla lapsipotilasta, valmistella

lapsipotilas toimenpiteisiin, ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä lapsilta, avustaa

lapselle tehtävissä toimenpiteissä lääkäriä, toteuttaa toimenpiteitä lapselle, arvi-

oida ja hoitaa lapsen kipua sekä osallistua lapsipotilaan jatkohoidon järjestämi-

seen.

Lapsipotilaan tarkkailun osaaminen sisältää lapsen vitaalielintoimintojen sekä

lapsen liikuntakyvyn ja motoristen toimintojen tarkkailun osaamisen. Lisäksi sai-

raanhoitajan tulee osata havaita fyysisten oireiden taustalla oleva psyykkinen on-

gelma.

Myös lapsipotilaan toimenpidevalmisteluissa korostuu leikkaukseen valmistelun

osaaminen. Tosin lapsipotilaalle saatetaan tehdä leikkaupotilaan valmisteluun liit-

tyviä toimenpiteitä päivystyksessä muutoikin kuin leikkausvalmistelumielessä.

Kts. kohta 5.2.3.2 edellä.

Laadukkaiden laboratorionäytteiden ottaminen lapselta vaatii myös erityisosaa-

mista. Sairaanhoitajan tulee osata suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäyt-

teiden oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä. Hänen tulee osata hyödyntää

pikanäytteitä lapsen näytteenotossa. Hänen tulee osata ottaa pussivirtsanäyte,

vauvalta pikanäyte kantapäästä sekä erilaisia virus- ja bakteerinäytteitä.

48

Lapselle tehtävien toimenpiteiden osalta sairaanhoitajan tulee osata avustaa lää-

käriä lapsen likvor -näytteen otossa sekä rakkopunktiossa. Sairaanhoitajan tulee

osata toteuttaa lapselle toimenpiteitä itsenäisesti. Tällaisia toimenpiteitä ovat ne-

nämahaletkun laittaminen lapselle, lapsen katetrointi, sydänfilmin ottaminen lap-

selta sekä laskimokanyylin laittaminen lapselle. Lisäksi tulee osata käyttää li-

maimuja. Sairaanhoitajan tulee osata myös suunnitella lapsen kuvantamistutki-

musten otto perheen kanssa yhteisymmärryksessä.

Lapsen kivun hoito on erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata arvioida lap-

sen kipua lasten kasvo-kipumittarin avulla sekä käyttää lasten hoitotyön kivun-

lievityskeinoja. Lapsen jatkohoidon järjestämisen erityisosaamisella tarkoitetaan,

että sairaanhoitaja osaa antaa hoidon jatkuvuuden turvaavat ohjeet ja tukitoi-

menpiteet vanhemmille/huoltajille/perheelle.

5.2.7.3 Lääkehoidon erityisosaaminen lasten -toimialueella

Lasten -toimialueen lääkehoidon erityisosaamisen koostuu siitä, että sairaanhoi-

taja osaa annostella lääkkeen lapselle, osaa huomioida lapselle annettujen lääk-

keiden yhteisvaikutukset, osaa antaa lapselle lääkettä, osaa nestehoidon toteu-

tuksen lapselle, osaa lapsen nestetasapainon tarkkailun ja tunnistaa riskitekijät

sekä osaa toteuttaa verensiirron lapselle.

Sairaanhoitajan lääkkeenannostelun osaamisella tarkoitetaan sitä, että sairaan-

hoitaja osaa annostella lapsen lääkkeet painokilojen mukaan. Sairaanhoitajan

tulee osata antaa lapselle lääkettä laskimoon sekä nenämahaletkulla. Nestehoi-

don toteutuksessa tarvitaan erityisosaamista erityisesti lasten kohdalla täyttöno-

peuden suhteen sekä lapsen nesteenantosuonten löytämisen osalta. Lisäksi tu-

lee tietää ja osata nesteiden peruskoostumukset. Lasten nestetasapainon tark-

kailussa ja riskitekijöiden tunnistamisessa tulee osata tarkkailla lapsen nestehoi-

don aikaisia muutoksia neste- ja elektrolyyttitasapainossa sekä tunnistaa eri-

ikäisen lapsen nestehoidon riskitekijät ja ennakoida mahdollisia elimistön nopeita

muutoksia.

Verensiirron toteutus lapselle vaatii erityisesti erityisosaamista, vaikkakin se jo si-

nänsä on erityisosaamista yhteispäivystyksessä. Sairaanhoitajan tulee osata pu-

nasolujen antoindikaatiot ja verensiirron valmistelut, joita ovat oikean kanyylin

koon valitseminen ja veren lämmitys tarvittaessa. Lisäksi tulee osata toteuttaa

punasolujen siirto oikealla nopeudella. Kts kohta 5.2.1.3.

49

5.2.7.4 Tekninen erityisosaaminen lasten -toimialueella

Lasten -toimilalueella teknisellä erityisosaamisella tarkoitetaan, että sairaanhoita-

ja tietää tai osaa käyttää lasten tutkimukseen ja hoitoon tarkoitettuja välineitä.

Tällaisia välineitä ovat lasten intubaatiovälineet, lasten ventilaatiovälineet, lasten

katetrointivälineet sekä lapsen rakkopunktiossa käytettävät välineet.

5.2.7.5 Ohjauksen erityisosaaminen lasten -toimialueella

Lapsen ohjaaminen vaatii erityisosaamista. Ohjauksessa tulee erityisesti ottaa

huomioon lapsen kehitystaso sekä huomioida vanhemmat. Lapsen ohjausosaa-

minen koostuu sitä, että sairaanhoitaja osaa ohjata lapsen vanhempia/huoltajia

sekä osaa lääkehoitoon liittyvän ohjauksen. Sairaanhoitajan tulee tunnistaa van-

hempien/huoltajien/perheen lapsen sairauteen liittyvän tiedon taso sekä ohjata

lapsen huoltajia ja vanhempia lapsen rauhoittamisessa ja pelon lieventämisessä.

Kotona tapahtuvan lääkehoidon toteutuksen ohjaaminen sekä lapselle että van-

hemmille on haateellista ja tärkeää.

5.2.7.6 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen lasten -toimialueella

Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen lasten -toimialueella yhteis-

päivystyksessä koostuu lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaa-

misesta, lapsipotilaan ja hänen perheensä sekä lääkärin kanssa tehtävän yhteis-

työn osaamisesta sekä hoitoon osallistamisen osaamisesta. Kts kohta 5.2.1.6.

Lapsipotilaan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaamisella tarkoitetaan eri kehi-

tysvaiheessa olevan lapsen kohtaamisen osaamista, lapsen iän ja kehitystason

huomioinnin osaamista sekä lapsen sanattomien kehonviestien havainnoin

osaamista.

Yhteistyö lapsen ja perheen kanssa on tärkeää. Tällä tarkoitetaan sitä, että sai-

raanhoitaja näkee lapsen osana perhettä ja osaa saumattoman yhteistyön per-

heen ja lääkärin kanssa. Yhteistoiminta edellyttää, että sairaanhoitaja osaa ottaa

tarvittaessa tilanteen haltuun ja hänellä on empatiataitoja, luovuutta, kärsivälli-

syyttä, nopeaa päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä.

Hoitoon osallistamisella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja kykenee ottamaan

lapsen mukaan hoitoon ja häntä koskevaan päätöksentekoon. Sairaanhoitajan

tulee osata arvioida tilannekohtaisesti myös vanhempien/huoltajan kykyä osallis-

tua lapsen hoitoon ja osallistaa vanhempia sen mukaisesti.

50

5.2.7.7 Eettinen erityisosaaminen lasten -toimialueella

Eettisen osaamisen osalta sairaanhoitajalta vaaditaan lasten -toimialueella yh-

teispäivystyksessä alaikäisen potilaan oikeuksien huomioimisen osaamista sekä

potilaan oikeuden hyvään ja riittävään terveydenhuoltoon huomioimisen osaamis-

ta. Alaikäisen potilaan oikeuksien osalta korostuu se, että sairaanhoitajan tulee

osata huomioida vanhempien juridiset oikeudet ja velvollisuudet lapsen huoltaja-

na. Kts kohta 5.2.1. Riittävän ja hyvän terveydenhuollon oikeuden osalta tulee

osata huomioida lapsipotilaan erityispiirteet näytteenotossa.

5.2.7.8 Turvallisuuden hallinnan erityisosaaminen lasten -toimialueella

Lasten -toimialueella yhteispäivystyksessä sairaanhoitajalta vaadittava erityis-

osaaminen turvallisuuden hallinnan osalta koostuu siitä, että sairaanhoitajan tu-

lee osata toteuttaa lasten lääkehoitoa turvallisesti ja edistää sitä. Lisäksi hänen

tulee osata turvata lapsen jatkohoito.

Lasten lääkehoidon turvallinen toteutus ja sen edistäminen tarkoittavat sitä, että

sairaanhoitajan tulee osata tarkistaa lapsen lääkemääräykset epävarmoissa tilan-

teissa. Hänen tulee osata tarkistaa ja varmistaa lääkemäärien annostelu lapselle

(tablettien osittaminen, iv-lääkkeiden laimennus) sekä tunnistaa lääkkeen annon

virhemahdollisuudet lapselle.

Lapsen jatkohoidon turvallisuuden turvaamisen erityisosaamisella tarkoitetaan,

että sairaanhoitaja osaa arvioida lapsen hoidon ja turvallisuuden toteutumismah-

dollisuudet kotona. Hän osaa antaa hoidon turvallisuuden mahdollistavat ohjeet

ja neuvot sekä tuen tarpeen arvioinnin ja tukitoimenpiteet vanhemmil-

le/huoltajille/perheelle. Hän turvaa lapsen hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden

sairaalan sisällä (ajanvarauspoliklinikka) sekä turvaa hoidon jatkuvuuden ja tur-

vallisuuden avohoidossa. Lisäksi hänen tulee osata siirtää ohjatusti hoito-vastuu

vanhemmille kotihoitoon siirryttäessä.

5.2.8 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen geriatrian pro-sessissa Geriatrian prosessissa yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamis-

ta viideltä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoitoyön

osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan osaami-

sesta sekä yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta (Liite 20). Erityisosaamisen

51

tarvetta ei esiintynyt teknisestä osaamisesta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja

raportoinnin osaamisesta, eettisestä osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan

osaamisesta.

5.2.8.1 Päätöksenteon erityisosaaminen geriatrian prosessissa

Geriatrian prosessissa päätöksenteon erityisosaamisella tarkoitetaan, että sai-

raanhoitaja osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan hoidon kiireellisyyden tar-

peen vointiin ja oireisiin perustuen toimiessaan hoitotyksikössä. Sairaanhoitajan

tulee tähän liittyen osata arvioida geriatrisen päivystyspotilaan kliinisen tilan tyy-

pillisimpiä sairauksia ja niiden oireita. Hänen tulee osata tunnistaa geriatrisen

päivystyspotilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja

muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit, unihäiriöt, masennustila,

dementoivan sairauden aiheuttamat oireet, vatsakatastrofi, sydäninfarkti, moni-

vammapotilas sekä aivoverenkiertohäiriö. Sairaanhoitajan tulee osata myös arvi-

oida geriatrisen hengenahdistuspotilaan C-PAP:n tai Bi-PAP:n tarvetta. Lisäksi

hänen tulee osata arvioida geriatrisen päivystyspotilaan sosiaalista tilaa.

5.2.8.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen geriatrian prosessissa

Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen yhteispäivystyksen geriatrian prosessissa

kostuu siitä, että sairaanhoitaja osaa seurata geriatrisen potilaan vointia ja tulkita

elimistön häiriötiloja, osaa valmistella potilaan toimenpiteisiin sekä osaa tehdä it-

senäisesti toimenpiteitä.

Geriatrisen potilaan voinnin seurannan ja elimistön häiriötilojen tulkinnan erityis-

osaamisella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa käyttää erilaisia toiminta-

kyvyn arviointi- ja havaintomenetelmiä, osaa käyttää erilaisia sairauksien oireiden

arviointi- ja havaintomenetelmiä sekä osaa toteuttaa ja tulkita toimintakyvyn arvi-

ointimittareiden tuloksia. Potilaan valmisteleminen rytminsiirtoon on sairaanhoita-

jan erityisosaamista potilaan toimenpiteisiin valmistelun osalta. Nenämahaletkun

laitto vaatii myös itsenäistä toimenpideosaamista.

5.2.8.3 Lääkehoidon erityisosaaminen geriatrian prosessissa

Geriatrian prosessin lääkehoidon erityisosaaminen koostuu siitä, että sairaanhoi-

taja osaa arvioida monisairaan geriatrisen potilaan lääkehoitotasapainoa, osaa

tarkkailla lääkehoidon vaikutusta sekä osaa toteuttaa verensiirron. Monisairaan

geriatrisen potilaan lääkehoitotasapainon arvioinnilla tarkoitetaan, että sairaan-

hoitaja osaa arvioida monisairaan geriatrisen potilaan lääkitystä geriatrin hoitolin-

52

jausten mukaisesti. Hän osaa geriatrisen potilaan lääkityksen keskeisen kliinisen

farmakologian sekä tunnistaa geriatrisen potilaan mahdollisen polyfarmasian.

Lääkehoidon vaikutuksen osalta geriatrisen potilaan kohdalla sairaanhoitajan tu-

lee osata seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon. Hänen tulee osata

tarkkailla, helpottaako hengenahdistus hapella ja nesteenpoistolääkkeellä. Lisäk-

si hänen tulee osata tarkkailla sedatoidun potilaan tajunnantasoa. Verensiirron

toteutuksesta kts kohta 5.2.1.3.

5.2.8.4 Näyttöön perustuvan toiminnan erityisosaaminen geriatrian prosessissa

Jatkohoidon järjestäminen geriatrisen potilaan kohdalla on haasteellista. Näyt-

töön perustuvan toiminnan erityisosaaminen geriatrian prosessissa näyttäytyy eri-

tyisesti geriatrisen potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamisena näyttöön perustu-

en. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitajan tulee osata noudattaa Käypä hoito

– suosituksia geriatrisen potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamisessa. Lisäksi hä-

nen tulee osata hoitaa geriatrista potilasta hoitoketjujen ohjeistusten mukaisesti.

5.2.8.5 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen geriatrian prosessissa

Yhteistyö- ja vuorovaikutus osaaminen näyttäytyy geriatrisen potilaan prosessi

myös erityisosaamisena. Sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisella

geriatrisen potilaan hoitotyössä tarkoitetaan moniammatillista yhteistyötä, jolloin

sairaanhoitajan tulee osata integroida sosiaalipäivystys / sosiaalihoitotyö ja siihen

liittyvä erityisosaaminen osaksi geriatrisen potilaan toimintakyvyn arviointia, hoi-

toa ja jatkohoidon järjestämistä. Sairaanhoitajan tulee osata myös informoida yö-

partiota yöaikaan kotiutuvasta geriatrisesta potilaasta.

5.2.9 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen päihdeproses-sissa Päihdeprosessissa yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista

kuudelta eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoitoyön

osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan osaami-

sesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta sekä eettisestä osaamisesta (Liite

21). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt teknisestä osaamisesta, ohjausosaa-

misesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta eikä turvallisuuden hallinnan

osaamisesta.

53

5.2.9.1 Päätöksenteon erityisosaaminen päihdeprosessissa

Päätöksenteon erityisosaamisella päihdeprosessilla tarkoitetaan sitä, että sai-

raanhoitajan tulee osata arvioida päivystyshoidon kiireellisyyden tarve päihdepoti-

laan vointiin ja oireisiin perustuen. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa

tunnistaa päihteiden käytön riippuvuusilmiöt, persoonallisuushäiriöt, masennuk-

sen suhteessa päihdeongelmaan sekä hän osaa tehdä psykoosin hoidon tarpeen

arvioinnin.

5.2.9.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen päihdeprosessissa

Päihdeprosessin kliinisen hoitotyön erityisosaaminen koostuu sitä, että sairaan-

hoitaja osaa tutkia päihdepotilaan ja osaa seurata päihdepotilaan vointia. Sai-

raanhoitajan tulee osata päihteiden sekundaarihaittojen ennaltaehkäisyä sekä

päihdepsykiatrisen hoidon menetelmiä. Lisäksi hänen tulee osata sosiaalihoito-

työn auttamismenetelmiä. Hän osallistuu myös päihdepotilaan jatkohoidon järjes-

tämiseen.

Päihdepotilaan tutkimisen ja voinnin seurannan osaamisella tarkoitetaan sitä, että

sairaanhoitaja osaa hyödyntää psykiatrisen hoidon menetelmiä päihdepotilaan ti-

lan arviointiin ja hoitoon. Hänen tulee osata havainnoimalla ja keskustelemalla

selvittää psykiatrisen potilaan vointi. Lisäksi hänen tulee tukea potilasta trauma-

peräinen/kriisin aiheuttamassa psyykkisessä reaktiossa, kartoittaa suisidaalisuu-

den astetta sekä nähdä päihdepotilaan kliininen kokonaistilanne.

Sairaanhoitajan tulee osata päihteiden sekundaarihaittojen ehkäisyn osalta pää-

periaatteet. Päihdepsykiatristen hoidon menetelmien osaamisella tarkoitetaan

amfetamiinipsykoosin varhaisoireiden hoidon toteutuksen osaamista lääkärin

määräysten mukaisesti. Sosiaalihoitotyön auttamismenetelmien osalta sairaan-

hoitajan tulee osata tehdä motivoiva haastattelu päihdepotilaalle. Päihdepotilaan

jatkohoidon järjestäminen pitää sisällään päihdepotilaan ohjaamisen osaamisen

päihdetyön sekä psykiatrisen hoidon palveluverkostoon ja hoitoprosessiin.

5.2.9.3 Lääkehoidon erityisosaaminen päihdeprosessissa

Sairaanhoitajan tulee myös päihdepotilaan prosessissa osata tarkkailla lääkehoi-

don vaikutusta ja erityisesti sedatoituneen potilaan tajunnantasoa. Sairaanhoita-

jan tulee osata päivystyslääkkeiden farmakologian osalta päihdeprosessissa kes-

keisten lääkeaineyliannostusten vastalääkkeiden käyttöaiheet, vaikutusmekanis-

mi ja vaikutuksen kesto.

54

5.2.9.4 Näyttöön perustuvan toiminnan erityisosaaminen päihdeprosessissa

Sairaanhoitajan tulee osata turvata potilaan hoidon jatkuvuus näyttöön perustuen

päihdeprosessissa. Tällä tarkoitetaan sitä, että hoidon jatkuvuus turvataan esi-

merkiksi käyttämällä Käypähoito-suosituksia hoidon jatkuvuuden turvaamisessa

apuna.

5.2.9.5 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen päihdeprosessissa

Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen korostuvat päihdepotilaan kohdalla pää-

töksenteossa. Sairaanhoitajan tulee osata osallistaa potilas päätöksentekoon.

Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa tehdä itsenäisesti sekä moniam-

matillisesti päätöksiä yhdessä päihdepotilaan ja hänen läheistensä sekä viran-

omaisten kanssa tunnistaen päihdetyötä ohjaavan lainsäädännön.

5.2.9.6 Eettinen erityisosaaminen päihdeprosessissa

Päihdepotilaiden hoidossa tulee huomioida eettinen toiminta. Potilasta tulee hoi-

taa hoitotyön eettisten ohjeiden mukaisesti. Päihdepotilaan kohdalla tällä tarkoite-

taan sitä, että sairaanhoitajan tulee osata toimia päihdepotilaan asioiden ajajana

ja toimia tarvittaessa potilaan puolesta käynnistäen hoitoonohjausprosessin.

5.2.10 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen psykiatrian prosessissa Psykiatrian prosessissa yhteispäivystyksen sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaa-

mista kuudelta eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä hoi-

toyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaami-

sesta, eettisestä osaamisesta sekä turvallisuuden hallinnan osaamisesta (Liite

22). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt teknisestä osaamisesta, näyttöön pe-

rustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta eikä kirjaamisen ja rapor-

toinnin osaamisesta.

5.2.10.1 Päätöksenteon erityisosaaminen psykiatrian prosessissa

Psykiatrian prosessin yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon erityis-

osaaminen tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa arvioida päivystyshoidon kiireelli-

syyden tarpeen psykiatrisesti oireilevan potilaan vointiin ja oireisiin perustuen.

Hänen tulee osata esihaastatella potilas ja osata psykiatristen sairauksien tieto-

perusta. Lisäksi hänen tulee osata arvioida psykiatrisesti oireilevan potilaan jat-

kohoidon tarvetta.

55

Psykiatrisesti oireilevan potilaan päivystyshoidon kiireellisyyden tarpeen arviointi

potilaan oireisiin ja vointiin perustuen tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa tehdä

toimintakyvyn arvioinnin ja osaa selvittää oireiden/sairastumisen kehityshistorian.

Lisäksi tähän kuuluu se, että sairaanhoitaja osaa selvittää potilaan itsetuhoisuut-

ta, mielialaongelmaa, persoonallisuushäiriöongelmia sekä potilaan ahdistunei-

suutta, harhaisuutta, maanisuutta, negatiivisia ja positiivisia oireita. Sairaanhoita-

jan tulee kiireellisyyden arvioinnissa osata tunnistaa potilaan unihäiriöt sekä ma-

sennustila. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata tehdä myös psykoosin hoidon

tarpeen arviointi ja osattava käynnistää selvittelyprosessi psyykkinen vai somaat-

tinen ongelman selvittämiseksi.

Sairaanhoitajan erityisosaamista esihaastattelussa on potilaan kotilääkityksen

selvittäminen sekä mahdollisen nykyisen hoitopaikan selvittäminen. Psykiatristen

sairauksien tietoperustan osaaminen tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa mieli-

alaongelmien oirekuvat, tuntee potilaan vastentahtoisen hoidon kriteerit sekä

tunnistaa persoonallisuushäiriön. Psykiatrisesti oireilevan potilaan jatkohoidon

tarpeen arvioinnilla tarkoitetaan, että sairaanhoitaja osaa arvioida mahdollisen

jatkohoitotarpeen ja osaa ohjatata potilasta ottamaan yhteyttä uudelleen.

5.2.10.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen psykiatrian prosessissa

Kliinisen hoitotyön erityisosaamista psykiatrisesti oireilevan potilaan kohdalla tar-

koittaa, että yhteispäivystyksen sairaanhoitaja osaa tutkia psykiatrisesti oireilevan

potilaan ja seurata potilaan vointia. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja

osaa arvioida potilaan neurologisen statuksen ja seurata sitä. Lisäksi hän ha-

vainnoi ja keskustelee potilaan kanssa selvittääkseen potilaan vointia. Hän tekee

alustavaa erotusdiagnostiikkaa potilaan psykoottisista piirteistä, arvioi potilaan it-

sensä vahingoittamisen syitä sekä kartoittaa suisidaalisuuden astetta. Sairaan-

hoitaja tukee potilasta traumaperäinen/kriisin aiheuttamassa psyykkisessä reakti-

ossa. Sairaanhoitajan tulee osata hallita psykiatrisesti oireilevan potilaan tilanne.

5.2.10.3 Lääkehoidon erityisosaaminen psykiatrian prosessissa

Lääkehoidon erityisosaamisella tarkoitetaan psykiatrisessa prosessissa sitä, että

sairaanhoitaja osaa seurata lääkehoidon vaikutusta sekä osaa ennakoida lääke-

hoidon tarvetta. Lääkehoidon vaikutuksen seuraaminen tarkoittaa, että sairaan-

hoitaja osaa havainnoida lääkehoidon kannalta psykiatrisesti oireilevan potilaan

tilasta olennaisen. Lääkehoidon tarpeen ennakoinnilla tarkoitetaan, että sairaan-

hoitaja osaa ennakoida lääkemääräysten toteuttamisen tarvetta.

56

5.2.10.4 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen psykiatrian prosessissa

Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen psykiatrisesti oireilevan potilaan hoitotyös-

sä tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa verbaalista ja nonverbaalista vuorovaiku-

tusta sekä hallitsee oikean haastattelutekniikan psykiatrisesti oireilevan potilaan

kanssa. Sairaanhoitajan tulee osata luoda luottamuksellisen yhteistyösuhde psy-

kiatrisesti oireilevaan potilaan kanssa.

5.2.10.5 Eettinen erityisosaaminen psykiatrian prosessissa

Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tulee osata hoitaa potilasta mielenterveyslain

mukaisesti. Tämä tarkoittaa psykiatrisesti oireilevan potilaan kohdalla, että sai-

raanhoitajan tulee osata arvioida vastentahtoiseen hoitoon lähettämisen tarvetta

mielenterveyslakiin nojaten.

5.2.10.6 Turvallisuuden hallinnan erityisosaaminen psykiatrian prosessissa

Psykiatrisesti oireilevaa potilasta hoidettaessa tulee huomioida turvallisuus. Psy-

kiatrisesti oireilevan potilaan itsemääräämisoikeutta voidaan joskus joutua rajoit-

tamaan turvallisuusnäkökulmasta. Sairaanhoitajan tuleekin osata arvioida hallitun

fyysinen rajoittamisen käytön tarvetta psykiatrisesti oireilevan potilaan hoidossa.

5.2.11 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sosiaalipro-sessissa Sosiaaliprosessissa yhteispäivystyksen sairaanhoitajan osaamisessa painottuu

perusosaaminen, koska sosiaaliprosessin osaamista tarvitaan joka toimipistees-

sä. Ainoa osaaminen, joka määriteltiin erityisosaamiseksi sosiaaliprosessissa, on

kliinisen osaamisen alueelta.

5.2.11.1 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen sosiaaliprosessissa

Sairaanhoitajan tarvitsee sosiaaliprosessissa kliinisen osaaminen alueelta eri-

tyisosaamista sosiaalihoitotyön auttamismenetelmistä. Tämä tarkoittaa sitä, että

hänen tulee osata tehdä päihdepotilaalle motivoiva haastattelu.

57

5.2.12 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen puhelinneu-vonnassa Toimiessaan yhteispäivystyksen puhelinneuvonnassa sairaanhoitaja tarvitsee eri-

tyisosaamista kaikilta kymmeneltä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-

osaamisesta, kliinisestä hoitotyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, tekni-

sestä osaamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaami-

sesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaa-

misesta, eettisestä osaamisesta sekä turvallisuuden hallinnan osaamisesta (Liite

23). Puhelinneuvonta onkin haasteellisin toimipiste yhteispäivystyksessä, jos

haasteellisuutta mitataan erityisosaamistarpeiden esiintyvyydellä eri päivystyshoi-

totyön kymmenellä osaamisalueella.

5.2.12.1 Päätöksenteon erityisosaaminen puhelinneuvonnassa

Puhelinneuvonnassa toimivan yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteon

erityisosaaminen tarkoittaa, että sairaanhoitaja osaa tehdä puhelimitse esihaas-

tattelun, oireisiin perustuvan päivystyshoidon tarpeen sekä sen kiireellisyyden

tarpeen arvioinnin sekä tehdä päätöksen jatkohoitotarpeesta.

Puhelimitse tehtävässä esihaastattelussa sairaanhoitajan tulee osata kysyä kes-

keiset asiat, kuten potilaan nimi ja henkilötunnus, puhelinnumero ja kotikunta.

Hoitajan tulee selvittää potilaan oireet, niiden alkamisajankohta, kesto ja mahdol-

liset muutokset. Potilaan perussairaudet, kotilääkitys ja mahdollisesti nykyiseen

vaivaan otetut lääkkeet selvitetään sekä lääkehoidon vaikutukset. Lisäksi tiedus-

tellaan, onko kyseessä ensikontakti vaivan suhteen. Jos ei, niin selvitetään, mis-

sä häntä on aiemmin hoidettu ja miten sekä selvitetään mahdolliset löydökset ja

tutkimustulokset. Myös potilaan kotiolot on hyvä selvittää.

Puhelinneuvonnan sairaanhoitajan tulee osata arvioida oireisiin perustuen päi-

vystyshoidon tarve sekä sen kiireellisyys puhelimitse. Tämän hän tekee tunnis-

tamalla vakavien sairauksien oireistot sekä peruselintoimintojen poikkeamat, ku-

ten keskeiset lasten sairauksien oireet, huomioi lapsen nestetasapainon sekä vi-

taalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet, aivoinfarktin – sekä aivoveren-

vuodon oireet, geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen ja muistihäiriöön liittyvät ris-

kit, päihdepotilaan, päihtyneen mielenterveyspotilaan, ALS- ja MS -taudin oireet

sekä Parkinssonin sairauden oireet. Päivystyshoidon tarpeen ja sen kiireellisyy-

den arvioin lisäksi hänen tulee osata valita potilaalle oikea hoitopaikka.

58

Sairaanhoitajan tulee puhelimitse osata päättää potilaan jatkohoitotarve ja pyytää

potilasta tarvittaessa saapumaan päivystykseen. Epäselvissä tilanteissa hoitaja

voi käyttää päätöksenteon apuna myös konsultaatiota. Hän konsultoi hoidon tar-

peen arvioinnin tekemiseksi ensisijaisesti triage- lääkäriä. Lääkehoidon ohjeistuk-

sen osalta hän kääntää puhelun lääkärille, samoin silloin, kun esim. suisidaali-

suuden vuoksi ilmenee tarve tehdä virka-apupyyntö.

5.2.12.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen puhelinneuvonnassa

Kliinisen hoitotyön erityisosaamisella puhelinneuvonnassa tarkoitetaan sitä, että

sairaanhoitaja osaa hoitaa potilaita oireen mukaisesti. Hän osaa myös hoitaa po-

tilaan perussairauksia sekä tulkita keskeisiä tutkimustuloksia. Sairaanhoitajan tu-

lee osata hoitaa käytännön asiat virka-apupyyntöön liittyen sekä järjestää poti-

laan jatkohoito.

Puhelinneuvonnan sairaanhoitajan oireenmukaisella potilashoidon osaamisella

tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja tietää päivystyspotilaiden keskeiset oireet ja

niiden keskimääräisen keston. Hänen tulee osata hoitaa vakavia oireita niiden

edellyttämillä hoitotoimenpiteillä. Hänen tulee osata yhdistää keskeiset oireet sai-

rauksiin. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata hoitaa potilaan perussairauksia sekä

tulkita keskeisiä päivystyspotilaan laboratorio ja kuvantamis -tutkimuksien tulok-

sia.

Virka-apupyyntöön liittyvien käytännön asioiden hoitamisen osaamisella tarkoite-

taan sitä, että sairaanhoitaja tietää, että lääkäri päättää ja vastaa virka-

apupyynnön tekemisestä. Sairaanhoitajan tulee osata lähettää lääkärin tekemä

virka-apupyyntölomake poliisille. Hänen tulee myös tietää, että virka-

apupyyntölomakkeessa tulee olla kirjattuna potilaan nimi, syy, miksi hänet tulee

saattaa hoidon piiriin sekä lääkärin allekirjoitus.

Jatkohoidon järjestämisen osalta sairaanhoitajan tulee osata ohjata päivys-

tyshoidon tarpeessa oleva hätätilapotilas soittamaan hätäkeskukseen tarvittaes-

sa. Päivystyshoidon tarpeessa olevat ei- hätätilapotilaat hän pyytää saapumaan

päivystykseen. Ei-päivystyksellistä hoitoa tarvitsevat potilaat hänen tulee osata

ohjata omalle terveysasemalle jatkohoitoon. Tällöin potilaalle tulee osata an-

taasinne jatkohoitoaika tai kontrollisoittoaika. Sairaanhoitaja järjestää tarvittaessa

puhelimitse myös päihdepotilaan jatkohoidon, jatkohoidon ensi- ja turvakotiin se-

kä intervallipaikan vanhukselle, jonka omaishoitaja on sairastunut. Akuutin

59

psyykkisen kriisitilanteen potilaille hän saattaa järjestää kriisiryhmän tapaamisen

puhelimitse. Kotona tapahtuvan jatkohoidon hän turvaa järjestämällä kotihoidon.

5.2.12.3 Lääkehoidon erityisosaaminen puhelinneuvonnassa

Puhelinneuvonnan sairaanhoitajan lääkehoidon erityisosaamista on se, että sai-

raanhoitaja osaa erityislupalääkkeiden käytänteet. Tällä tarkoitetaan sitä, että

hän osaa ohjata potilaita ottamaan hoitavaan lääkäriin yhteyttä erityislupalääk-

keisiin liittyvissä asioissa.

5.2.12.4 Tekninen erityisosaaminen puhelinneuvonnassa

Tekninen erityisosaaminen puhelinneuvonnassa tarkoittaa sitä, että sairaanhoita-

ja osaa käyttää puhelinjärjestelmää. Puhelinjärjestelmän käytön osaamiseen liit-

tyy sankaluurien käytön osaaminen. sairaanhoitajan tulee osata poimia puhelu

jonosta sekä vaihtaa puhelujonoa. Lisäksi hänen tulee löytää numeron listalta,

jos puhelu katkeaa kesken. Hänen tulee soittaa takaisin puhelinjärjestelmään

soittaneelle tai äänitiedon nauhalle jättäneelle. Hänen tulee myös hallita lääkärin

konsultaation tekeminen kesken puhelun välipuhelulla sekä osta siirtää puhelu

lääkärille tarvittaessa. Teknisissä ongelmissa käytetään help-deskiä apuna.

5.2.12.5 Näyttöön perustuvan toiminnan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa

Näyttöön perustuvan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnin tekeminen on

puhelinneuvonnan sairaanhoitajan näyttöön perustuvan toiminnan erityisosaa-

mista. Tällöin sairaanhoitajan tulee osata käyttää triage -ohjeistusta apunaan se-

kä hyödyntää käypähoito-ohjeita, Terveysporttia sekä Yhtenäisiä päivystyshoidon

perusteita (STM2010:4) sekä tutkittua tietoa.

5.2.12.6 Ohjauksen erityisosaaminen puhelinneuvonnassa

Ohjauksen erityisosaamisella puhelinneuvonnassa tarkoitetaan sitä, että sairaan-

hoitaja osaa ohjata terveyspalvelujen käytössä, osaa antaa kotihoito-ohjeita pu-

helimitse, sekä osaa ohjata potilasta lääkereseptin uusimisessa.

Sairaanhoitajan tulee osata ohjata potilaita puhelimitse terveyspalvelujen käytös-

sä. Hän ohjaa potilasta käyttämän oikeita terveyspalveluja, opastaa hätätilapoti-

lasta tai hänen omaistaan soittamaan 112 tarvittaessa sekä ohjaa mm. omaisia

alaikäisen alkoholin käyttöön liittyvissä asioissa.

Sairaanhoitajan kotihoito-ohjauksella puhelimitse tarkoitetaan sitä, että sairaan-

hoitajan tulee osata antaa sekä aikuisille että lapsille kipu-/kuumelääkehoidon oh-

60

jausta puhelimitse. Hänen tulee osata ohjata insuliinidiabeetikkoa lääkehoidon

suhteen sekä antaa gastroenteriitin kotihoito-ohjeita. Lisäksi hän ohjaa antibiootti-

ripulin hoidossa sekä kommootion seurannassa ja hoidossa puhelimitse.

Sairaanhoitajan tulee osata ohjata potilaita lääkereseptien uusimisessa puheli-

mitse. Hän ohjaa potilaita ei-kiireellisten sekä kiireellisten lääkereseptien uusimi-

sessa.

5.2.12.7 Kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen puhelinneuvonnassa

Kirjaamisen keskeisen sisällön kirjaaminen on puhelinneuvonnan sairaanhoitajan

kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaamista. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaan-

hoitaja osaa kirjata keskeisen päivystyshoitotyön sisällön hoitoprosessin mukai-

sesti. Hänen tulee osata kirjata potilaan henkilötiedot potilastietojärjestelmään

sekä potilas päivystyspotilaaksi silloin, kun hänet kutsutaan päivystykseen, vaik-

ka hän olisi ulkokuntalainen. Lisäksi sairaanhoitajan tulee osata kirjata potilaalle

annetut lääkehoito- ja kotihoito-ohjeet. Potilaan hoitoon ohjaus tulee myös osata

kirjata.

5.2.12.8 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen puhelinneuvonnassa

Puhelinneuvonnan sairaanhoitajan yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaami-

sella tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja tuntee muiden terveydenhuollon yksi-

köiden ja organisaatioiden toiminnan sekä osaa tehdä yhteistyötä niiden kanssa.

Hän tekee yhteistyötä yöpartion, terveysasemien, hammashuollon, koulutervey-

denhuollon, opiskelijaterveydenhuollon, neuvolatoiminnan, sekä kotihoidon kans-

sa. Lisäksi hänen tulee osata toimia yhteyshenkilönä potilaan, soittajan ja hoita-

van lääkärin välillä virka-apupyyntöä tarvitsevan potilaan hoidossa.

5.2.12.9 Eettinen erityisosaaminen puhelinneuvonnassa

Eettistä erityisosaamista puhelinneuvonnassa on se, että sairaanhoitaja osaa

huomioida alaikäisen potilaan ja vanhempien oikeudet. Tällä tarkoitetaan sitä, et-

tä hän saa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lapsen huoltajana.

Kts. kohta 5.2.1.7.

5.2.12.10 Turvallisuuden hallinnan erityisosaaminen puhelinneuvonnassa

Puhelinneuvonnan turvallisuuden hallinnan erityisosaamisessa painottuu potilas-

turvallisuus. Sairaanhoitajan tulee osata turvata potilaan hoidon jatkuvuus puhe-

limitse. Tätä edesauttaa se, että sairaanhoitaja kirjaa kaiken oleellisen potilaspu-

61

heluun liittyen ylös. Lisäksi sairaanhoitaja turvaa hoidon jatkuvuutta järjestämällä

potilaalle riittävän jatkohoidon puhelimitse.

5.2.13 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen triage -toimipisteessä Toimiessaan yhteispäivystyksen triagessa sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaa-

mista seitsemältä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, kliinisestä

hoitotyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta, kirjaa-

misen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta sekä

eettisestä osaamisesta (Liite 24). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt näyttöön

perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta eikä turvallisuuden hal-

linnan osaamisesta. Sairaanhoitajaa, joka toimii triagessa, kutsutaan triage -

hoitajaksi.

5.2.13.1 Päätöksenteon erityisosaaminen triagessa

Yhteispäivystyksen triage -hoitajan päätöksenteon erityisosaaminen koostuu sii-

tä, että hän osaa itsenäisesti arvioida päivystyshoidon ja sen kiireellisyyden tar-

peen aikuis- tai lapsi-potilaan vointiin ja oireisiin sekä hoitajan vankkaan koke-

mukseen perustuen potilaan saapuessa päivystyspoliklinikalle. Hän hallitsee

muuttuvat tilanteet sekä osaa tunnistaa konsultaation tarpeen. Lisäksi hänen tu-

lee osata valita potilaalle oikean hoitoyksikkö sairauteen, oireisiin tai vammaan

perustuen.

Se, että triage -hoitaja osaa itsenäisesti arvioida päivystyshoidon ja sen kiireelli-

syyden tarpeen potilaan vointiin ja oireisiin sekä hoitajan vankkaan kokemukseen

perustuen potilaan saapuessa päivystyspoliklinikalle, tarkoittaa sitä, että triage -

hoitaja osaa triage -ohjeistuksen ja osaa huomioida potilaan kokonaistilanteen

hoidon kiireellisyyttä arvioitaessa. Hänen tulee osata tunnistaa välitöntä hoitoa

vaativa hätätilapotilas, kuten vatsakatastrofi, sydäninfarkti, aivoverenkierohäiriö ja

monivammapotilas. Hänen tulee tietää ALS- ja MS taudin sekä Parkinsonin tau-

din oirekuvat. Lisäksi hänen tulee osata tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoirei-

suuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muista-

mattomuus oireista) riskit.

Lapsipotilaan kohdalla triage -hoitajan tulee päivystyshoidon ja sen kiireellisyy-

den tarvetta arvioidessaan osata toimia lasten triage -ohjeistuksen mukaisesti.

62

Hänen tulee tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet ja lastensairauksien oi-

reet. Hänen tulee tuntea lasten vastaanoton sekä päivystyshoitotyön erityispiir-

teet. Hänen tulee tietää lasten vitaalitoimintojen normaaliarvot, osata huomioida

lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet sekä nestetasapainon eri-

tyispiirteet ja erot eri ikävaiheissa.

Muuttuvien tilanteiden hallinta edellyttää triage- hoitajalta nopeaa potilaan tilan

arvioinnin osaamista sekä päivystyksen kokonaistilanteen hallintaa. Tunnistettu-

aan hätätilapotilaan hänen tulee osata tehdä hälytys eli ilmoitettava hätätilapoti-

laasta sovittujen hälytysohjeiden mukaisesti sovituille henkilöille. Triage -hoitajan

tulee myös osata organisoida päivystyspoliklinikan toimintaa poikkeusoloissa oh-

jeistusten mukaisesti. Mikäli triage -hoitaja ei osaa tehdä itse päätöstä päivys-

tyshoidon ja sen kiireellisyyden tarpeesta tulee hänen osata konsultoida lääkäriä.

Triage -hoitajan tulee myös osata valita potilaalle oikea hoitopaikka yhteispäivys-

tyksessä. Hänen tulee siis tietää, mitä potilaita hoidetaan akuuttihoitohuoneessa,

mitkä potilaat hoidetaan nopeassa hoitolinjassa eli fast trackissä, mitä potilaita

hoidetaan sairaanhoitajan vastaanotolla ja mitä potilaita hoidetaan eri hoitoyksi-

köissä.

5.2.13.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen triagessa

Triage -hoitajan kliinisen hoitotyön erityisosaaminen sisältää eri toimipisteiden

hoitotyön osaamisen sekä lapsen kivun arvioinnin ja hoidon osaamisen. Eri toi-

mipisteiden hoitotyön osaamisessa korostuu kokemus eri toimipisteiden päivys-

tyshoitotyöstä sekä eri erikoisalojen päivystyspotilaiden kokonaisvaltaisen hoito-

työn osaaminen. Lapsen kivun arvioinnissa ja hoidossa triage -hoitajan tulee osa-

ta käyttää lasten kipumittaria apunaan.

5.2.13.3 Lääkehoidon erityisosaaminen triagessa

Triage -hoitajan erityisosaamista lääkehoidon osalta on se, että hän osaa päivys-

tyslääkkeiden farmakologiaa. Erityisesti hänen tulee osata keskeisten lää-

keaineyliannostusten vastalääkkeiden käyttöaiheet, vaikutusmekanismi ja vaiku-

tuksen kesto.

5.2.13.4 Tekninen erityisosaaminen triagessa

Teknisen osaamisen osalta triage- hoitajan erityisosaaminen kohdistuu laite-

osaamiseen. Triage -hoitajan tulee osata käyttää VIRVE –

viranomaisradiopuhelinta. Tämän kautta hän vastaanottaa hätäkeskuksen teke-

63

mät ennakoivat ilmoitukset sekä ensihoidon tekemät ennakkoilmoitukset hätätila-

potilaista. VIRVEn kautta voidaan olla yhteydessä myös muihin viranomaisiin,

mikä korostuu poikkeusoloissa.

5.2.13.5 Kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen triagessa

Kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen triage -hoitajan osalta keskittyy kes-

keisen päivystyshoitotyön sisällön kirjaamisen osaamiseen. Tällä tarkoitetaan

triage -hoitajan kohdalla sitä, että hän osaa kirjata potilaan tulosyyn ja oireet sekä

arvioin hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä eli triage -luokan. Lisäksi hänen tulee

ostaa kirjata päivystyspotilaalle valittu hoitopaikka päivystyksessä. Myös niiden

potilaiden kohdalla, joita ei hoideta päivystyksessä, tulee osata kirjata heille ohjat-

tu oikea hoitopaikka.

5.2.13.6 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen triagessa

Myös triagessa korostuu yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaamisen kohdal-

la lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaaminen, lapsipotilaiden

perheiden kanssa toimimisen osaamisen sekä hoitoon osallistamisen osaaminen.

Kts kohta 5.2.1.6. sekä 5.2.7.6.

5.2.13.7 Eettinen erityisosaaminen triagessa

Triage -hoitajan eettistä erityisosaamista on se, että hän osaa huomioida alaikäi-

sen potilaan ja vanhempien oikeudet. Kts. kohta 5.2.1.7.

5.2.14 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla Toimiessaan yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanotolla sairaanhoitaja tar-

vitsee erityisosaamista kahdeksalta eri osaamisalueelta; päätöksenteko-

osaamisesta, kliinisestä hoitotyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, tekni-

sestä osaamisesta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta,

yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta sekä eettisestä osaamisesta (Liite 25).

Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt näyttöön perustuvan toiminnan osaamises-

ta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.

5.2.14.1 Päätöksenteon erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla

Sairaanhoitajan päätöksenteon erityisosaaminen yhteispäivystyksen sairaanhoi-

tajan vastaanotolla tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida päivys-

64

tyshoidon kiireellisyyden oireisiin perustuen, osaa määrätä vieri-analyysinäytteitä,

osaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan kontrolli- tai lisätutki-

muksiin tarvittaessa sekä osaa tehdä potilaan jatkohoitopäätöksen.

Sairaanhoitajan erityisosaamisella osaa arvioida päivystyshoidon kiireellisyyden

oireisiin perustuen tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa tunnistaa vakavat

muutokset sydänfilmistä. Lisäksi sillä tarkoitetaan, että hän tietää keskeiset lasten

erikoisalan sairaudet sekä lastensairauksien oireet, osaa huomioida lapsen vitaa-

lielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet sekä osaa huomioida lapsen neste-

tasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa.

Sairaanhoitajan tulee sairaanhoitajan vastaanotolla työskennellessään osata

määrätä vierianalyysinäytteitä hoito-ohjeistusten mukaan. Hänen tulee osata

määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleva potilas tarvittaessa kontrollitutki-

muksiin (virtsanäyte) sekä MRSA-näytteille ohjeistusten mukaisesti.

Sairaanhoitajan jatkohoitopäätöksen tekemisen osaamisella sairaanhoitajan vas-

taanotolla tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida lääkärin konsultaati-

on tarpeen vierianalyysinäytteiden tulosten perusteella. Sairaanhoitajan vastaan-

otolla otettavia vierianalyysinäytteitä ovat i-stat, D-dimeeri sekä i-krea mm.

5.2.14.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla

Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla kostuu siitä, et-

tä sairaanhoitaja osaa tutkia potilaan, osaa käyttää vierianalysaattoreita ja tulkita

niiden vastauksia, osaa seurata ja arvioida potilaan vointia ja reagoida siihen,

osaa arvioida ja hoitaa lapsen kipua, osaa tehdä itsenäisesti toimenpiteitä, osaa

avustaa lääkäriä toimiessaan lääkärin vastaanottohuoneiden välissä, osaa hoitaa

kaikenikäisiä eri erikoisalojen päivystyspotilaita sekä osaa järjestää jatkohoidon.

Potilaan tutkimisen osalta erityisosaamista on osata ottaa alkoholiverinäytteet

laskimosta tarvittaessa. Vierianalysaattoreiden käytön osaaminen ja vastauksien

tulkinta tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja tietää, millä laitteella saadaan mikäkin

näyte sekä osaa tulkita vierianalysaattoreilla saatuja arvoja.

Sairaanhoitajan erityisosaamiseen sairaanhoitajan vastaanotolla kuuluu myös po-

tilaan voinnin seuranta ja arviointi sekä siihen reagoiminen. Sairaanhoitajan tulee

osata seurata ja arvioida tulehtuneen sekä kroonisen haavan paranemista. Kivun

65

hoidon osalta erityisosaamista vaatii lapsen kivun arviointi ja hoito. Arvioinnissa

tulee osata käyttää lasten kipumittaria apuna.

Sairaanhoitajan vastaanotolla tehdään paljon toimenpiteitä itsenäisesti. Tällaisia

toimenpiteitä, joita sairaanhoitaja suorittaa ovat cystofixin huuhtelu, immobilisoi-

van sidoksen laittaminen lääkärin ohjeistuksen mukaisesti, sidosten tekeminen

sekä sydänfilmin ottaminen lapselta. Sairaanhoitajan avustaa lääkäriä toimies-

saan lääkärin vastaanottohuoneiden välissä silmän huuhtelussa, silmätoimenpi-

teissä, poskiontelopunktiossa, kipsauksessa ja lastoituksessa, murtuman ja sijoil-

taan menon repositiossa, nenämahaletkun sekä laskimokanyylin laitossa lapsipo-

tilaalle.

Sairaanhoitajan tulee osata sairaanhoitajan vastaanotolla hoitaa itsenäisesti kai-

kenikäisiä potilaita, niin lapsia, aikuisia kuin vanhuksia. Hän hoitaa jälkiehkäisyn

tarpeessa olevia potilaita, sähkösilmäpotilaita, yli 16-vuotiaita virtsaumpipotilaita,

nieluinfektio- ja korvasärkypotilaita.

Sairaanhoitajan erityisosaamista sairaanhoitajan vastaanotolla on myös jatkohoi-

don järjestäminen. Sairaanhoitajan tulee tietää jatkohoitopaikkavaihtoehdot ja

puhelinnumerot. Hän ohjaa potilaan jatkohoitoon omalle terveysasemalle ohjei-

tusten mukaisesti. Sairaanhoitajan tulee myös tietää, milloin potilas on oikeutettu

Kelan matkakorvaukseen.

5.2.14.3 Lääkehoidon erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla

Sairaanhoitajan vastaanotolla työskentelevän sairaanhoitajan tulevaisuuden lää-

kehoidon erityisosaamista on lääkkeiden määrääminen saatuaan rajatun lääk-

keenmääräämisoikeuden Valviralta suoritettuaan Sairaanhoitajan lääkkeenmää-

rääminen -ammatilliset erikoistumisopinnot, 45 op. Tämä rajattu lääkkeenmää-

räämisoikeus oikeuttaa sairaanhoitajan kirjoittamaan potilaalle myös lääkeresep-

tin rajattuihin lääkkeisiin.

5.2.14.4 Tekninen erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla

Sairaanhoitajan tulee osata käyttää erilaisia laitteita toimiessaan sairaanhoitajan

vastaanotolla yhteispäivystyksessä. Tällaisia erityisosaamista vaativia laitteita

ovat, vierianalyysilaitteet, kipsisaha, tympanometri sekä sinus-scan –laite. Vieri-

analyysilaitteita, joita sairaanhoitajan tulee osata käyttää, ovat I-Stat -

vierinäyteanalysaattori tai vastaava, Cobas h -vierinäyteanalysaattori tai vastaa-

va, Hemocue -vierinäyteanalysaattori tai vastaava, Afinion -

66

vierinäyteanalysaattori tai vastaava sekä Quick read- vierinäyteanalysaattori tai

vastaava.

5.2.14.5 Ohjauksen erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla

Sairaanhoitajan vastaanotolla potilasohjausken erityisosamainen korostuu. Poti-

las tulee osata ohjata ohjeistusten mukaisesti itsenäisesti jatkohoitoon sekä an-

taa hänelle kotihoito-ohjeet. Jatkohoitoon ohjaaminen pitää sisällään mm. kipsin

vaihtoon ohjaamisen. Päänsä lyönelle potilaalle ja hänen saatajalleen tulee osata

antaa kommootion kotihoito-ohjeet.

5.2.14.6 Kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaan-

otolla

Kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaamisessa painottuu sähköisen kirjaa-

misalustan käytön osaaminen. Sairaanhoitajan vastaanotolla sairaanhoitajan tu-

lee osata kirjoittaa sairauslomatodistus ohjeistusten mukaisesti sekä poissaoloto-

distus sairaan lapsen vanhemmalle/huoltajalle. Konsultaatioden kirjaaminen säh-

köiseen kirjaamisalustaan on sairaanahoitajan vastaanotolla toimivan sairaanhoi-

tajan tehtävä. Lisäksi hänen tulee osata tehdä lastensuojeluilmoitus.

5.2.14.7 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen sairaanhoitajan vas-

taanotolla

Koska sairaanhoitajan vastaanotolla hoidetaan kaikenikäisiä potilaita, siis myös

lapsipotilaita, korostuu myös sairaanhoitajan vastaanotolla yhteistyön ja vuoro-

vaikutuksen erityisosaamisen kohdalla lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaiku-

tuksen osaaminen, lapsipotilaiden perheiden kanssa toimimisen osaamisen sekä

hoitoon osallistamisen osaaminen. Kts kohta 5.2.1.6. sekä 5.2.7.6.

5.2.14.8 Eettinen erityisosaaminen sairaanhoitajan vastaanotolla

Sairaanhoitajan vastaanotolla työskentelevän sairaanhoitajan eettistä erityis-

osaamista on myös se, että hän osaa huomioida alaikäisen potilaan ja vanhem-

pien oikeudet. Kts. kohta 5.2.1.7.

5.2.15 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen akuuttihoito-huoneessa Akuuttihoitohuoneessa hoidetaan välitöntä hoitoa vaativat hätätilapotilaat. Toimi-

essaan yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneessa sairaanhoitaja tarvitsee eri-

67

tyisosaamista seitsemältä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-osaamisesta, klii-

nisestä hoitotyön osaamisesta, lääkehoito-osaamisesta, teknisestä osaamisesta,

kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta

sekä eettisestä osaamisesta (Liite 26). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt

näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta eikä turvalli-

suuden hallinnan osaamisesta.

5.2.15.1 Päätöksenteon erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa

Akuuttihoitohuoneessa työskentelevältä sairaanhoitajalta vaaditaan päätöksente-

on erityisosaamista. Tällä tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa arvioida päi-

vystyshoidon kiireellisyyden tarpeen oireisiin perustuen sekä aikuisille että lapsille

sekä sitä, että hän hallitsee nopeasti muuttuvat tilanteet.

Akuuttihoitohuoneessa työskentelevän sairaanhoitajan tulee osata tunnistaa väli-

töntä hoitoa vaativa hätätilapotilas, kuten vatsakatastrofi, sydäninfarkti, aivove-

renkierohäiriö ja monivammapotilas. Hänen tulee tietää ALS- ja MS taudin sekä

Parkinsonin taudin oirekuvat sekä arvioida potilaan neurologinen status Lisäksi

hänen tulee osata tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti maha-

katastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) ris-

kit. Myös veritautien kuten hemofiliapotilaan hoidon kiireellisyyttä tulee osata ar-

vioida.

Lapsipotilaiden hoidon kiireellisyyden arvioinnin erityisosaamisella akuuttihoito-

huoneessa tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa toimia lasten triage -

ohjeistuksen mukaisesti sekä tuntee lasten vastaanoton ja päivystyshoitoyön eri-

tyispiirteet. Hänen tulee tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet ja lastensai-

rauksien oireet sekä lasten vitaalitoimintojen normaaliarvot. Hän osaa huomioida

lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet sekä nestetasapainon eri-

tyispiirteet ja erot eri ikävaiheissa.

Nopeasti muuttuvien tilanteiden hallinta edellyttää erityisosaamista. Sairaanhoita-

jan tulee pystyä tekemään hätätilapotilaan hoidon vaatimia nopeita päätöksiä

toimiessaan akuuttihoitohuoneessa. Sairaanhoitajan tuleekin osata tehdä hälytys

tarvittaessa, jolloin hän soittaa potilasta hoitavalle tiimille ja lääkärille.

5.2.15.2 Kliinisen hoitotyön erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa

Kliinisen hoitotyön erityisosaamiselle akuuttihoitohuoneessa tarkoitetaan sitä, että

sairaanhoitaja osaa tehoelvyttää, osaa hoitaa hätätilapotilaita hoitoprotokollan

68

ohjeistuksen mukaisesti, osaa seurata hätätilapotilaan vitaalielintoimintoja ja hoi-

taa niitä, osaa arvioida ja hoitaa lapsen kipua, osaa valmistella hätätilapotilaan

toimenpiteisiin, osaa valmistella hätätilapotilaan kuvantamistutkimukseen, osaa

ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä, osaa avustaa laboratorionäytteiden otossa,

osaa ottaa laadukkaita verinäytteitä lapsilta, osaa tehdä itsenäisesti toimenpiteitä

sekä osaa avustaa hätätilapotilaan toimenpiteissä.

Tehoelvytyksen osaaminen on erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata pe-

ruselvytyksen lisäksi hoitaa hätätilapotilasta respiraattorissa sekä tukea potilaan

hemodynamiikkaa lääkkeellisesti lääkärin ohjeistuksen mukaan.

Hätätilapotilaiden hoidon osaaminen hoitoprotokollan ohjeistuksen mukaisesti

tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja osaa toimia eri hälytyksissä. Eri hälytyksiä ovat

traumahälytys, kirurginen hälytys 1 ja 2, sisätautihälytys 1 ja 2 sekä AVH-hälytys.

Traumahälytys tehdään monivammapotilaasta, kirurginen hälytys 1 tehdään sil-

loin, kun epäillään aortan aneurysmaa, kirurginen hälytys 2 tehdään runsaasti

verta vuotavasta potilaasta (melena tai verioksennus), sisätautihälytys 1 tehdään

elvytyspotilaasta, sisätautihälytys 2 tehdään st-nousu -infarktipotilaasta sekä

AVH-hälytys aivoverenkierohäiriöisestä potilaasta. Akuuttihoitohuoneessa hoide-

taan myös intoksikaatio -potilaita, ketoasidoosi -potilaita sekä potilaita, joilla on

happo-emästasapainon häiriöitä. Sairaanhoitajan tulee osata tilata ennalta sovi-

tut, protokollan mukaiset, kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset hätätilapotilaille.

Hätätilapotilaan vitaalielintoimintojen seuranta ja hoitaminen vaatii akuuttihoito-

huoneen sairaanhoitajalta erityisosaamista. Hänen tulee osata tarkkailla hätätila-

potilaan, myös lapsen, vitaaliarvoja ja hemodynamiikkaa kuten verenpainetta ja

pulssia. Hän seuraa nouseeko happisaturaatio C-pap-hoidossa tai poistuuko hii-

lidioksidi Bi-pap-hoidossa. Hänen tulee seurata arteria-astrupin avulla hap-

poemästasapainon normalisoitumista. Lisäksi hänen tulee osata seurata potilaan

ruokatorvesta tai peräsuolesta mitattua lämpöä sekä potilaan neurologista status-

ta. Lisäksi hänen tulee osata seurata hätätilapotilaan vointia kuvantamisen aika-

na huomioiden erilainen hoitoympäristö. Lapsen kivun arviointi tulee osata tehdä

lasten kipumittarin avulla.

Potilaan valmistaminen toimenpiteisiin ja tutkimuksiin kuuluu sairaanhoitajalle.

Hänen tulee osata valmistella hätätilapotilas leikkaukseen. Kuvantamistutkimuk-

seen valmistautumisessa tulee osata huomioida murtumien immobilisaatio ennen

69

kuvantamista sekä virtsarakon täysinäisyys ennen cystofixin laittoa ultraääniohja-

uksessa.

Laboratorionäytteisiin liittyy paljon erilaista erityisosaamista akuuttihoitohuonees-

sa. Sairaanhoitajan tulee osata ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä niin aikui-

selta kuin lapseltakin sekä avustaa laboratorionäytteiden otossa. Sairaanhoitajan

tulee osata ottaa influenssa viruksen PCR-testi, pussivirtsanäyte, vauvalta pika-

näyte kantapäästä, arteria -astrup arteria -kanyylistä, verinäytteet arteriakanyylis-

tä sekä keto-aineet vierianalyysillä. Lapsen laboratoriotutkimuksissa sairaanhoita-

jan tulee erityisesti osata hyödyntää pikanäytteitä. Laboratorionäytteiden otossa

avustamiseen kuuluvat lapsen likvor-näytteen otossa sekä rakkopunktiossa avus-

taminen.

Akuuttihoitohuoneessa sairaanhoitajan tulee osata myös tehdä tiettyjä toimenpi-

teitä itse. Hänen tulee osata laittaa aikuiselle nenämahaletku, laittaa potilas ran-

kalaudalle sekä tehdä tukisidoksia. Lapselle tehtäviä toimenpiteitä, jotka sairaan-

hoitajan tulee osata tehdä itse, ovat katetrointi, sydänfilmin ottaminen sekä laski-

mo - kanyylin laittaminen lapselle.

Sairaanhoitajan toimenkuvaan kuuluu myös hätätilapotilaalle tehtävissä toimenpi-

teissä avustaminen. Sairaanhoitajan tuleekin osata avustaa lääkäriä arteria-

kanyylin laitossa, kipsauksessa, trakeostomian teossa, torakotomiassa, pleura-

dreenin laitossa, pleurapunktiossa, Sengstake-Blakemoren tuubin laitossa, sub-

clavia -kanyylin laitossa, kallo- ja tibia -vedon laitossa, cystofixin laitossa sekä

lapsen rakkopunktiossa.

5.2.15.2 Lääkehoidon erityisosaaminen sairaanhoitajan akuuttihoitohuoneessa

Sairaanhoitajan lääkehoidon erityisosaamista akuuttihoitohuoneessa on se, että

sairaanhoitaja osaa akuuttihoitohuoneessa käytettävien lääkkeiden farmakologi-

aa, osaa antaa lääkettä lapsipotilaalle, osaa nestehoidon toteutuksen lapselle,

osaa liuotuslääkehoidon, osaa tarkkailla lääkehoidon vaikutusta sekä osaa to-

teuttaa verensiirron.

Akuuttihoitohuoneessa käytettävien lääkkeiden farmakologiasta sairaanhoitajan

tulee pääpiirteissään tietää elvytyslääkkeiden, yleisimpien sydänlääkkeiden, ylei-

simpien nesteenpoistolääkkeiden, yleisimpien anestesialääkkeiden, yleisimpien

relaksanttien, yleisimpien kipulääkkeiden, yleisimpien pahoinvointilääkkeiden,

70

yleisimpien vastavaikuttajalääkkeiden sekä yleisimpien antibioottien vaikutusme-

kanismi, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot.

Sairaanhoitajan lääkehoidon erityisosaamista akuuttihoitohuoneessa on myös se,

että sairaanhoitaja osaa antaa lapselle lääkettä laskimoon sekä osaa käyttää ne-

nämahaletkua lääkkeen annossa lapselle. Nestehoidon toteutuksessa lapselle tu-

lee osata oikea täyttönopeus sekä lapsen nesteenantosuonet tulee osata löytää.

Kts kohta 5.2.7.3. lasten toimialueen lääkehoidon erityisosaamisesta.

Liuotuslääkehoidon toteuttaminen on ainoastaan akuuttihoitohuoneen sairaanhoi-

tajan lääkehoidon erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata sydäninfarktin,

aivoinfarktin sekä keuhkoembolian liuotushoidon toteutus.

Lääkehoidon tarkkailun osalta sairaanhoitajan tulee osata tarkkailla, nouseeko

verenpainetaso nestehoidolla tai muulla tukilääkityksellä, esim noradrenaliinilla.

Hänen tulee osata seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon sekä tark-

kailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja nesteenpotistolääkkeellä. Lisäk-

si hänen tulee osata seurata potilaan diureesia nesteenpoistolääkkeen annon jäl-

keen. Liuotushoidon komplikaatioden seurannan lisäksi hänen tulee osata seura-

ta sydäninfarktin liuotushoidon sekä aivoinfarktiliuotuksen vaikutusta. Sedatoidun

potilaan tajunnantasoseuranta on myös akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan eri-

tyisosaamista.

Verensiirron toteutuksen osaamisesta kts kohta 5.2.1.3.

5.2.15.4 Tekninen erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa

Akuuttihoitohuoneessa korostuu tekninen erityisosaaminen. Sairaanhoitajan tulee

tietää ja osata käyttää akuuttihoitohuoneessa olevia laitteita ja välineitä.

Akuuttihoitohuoneessa olevia laitteita, joita sairaanhoitajan tulee osata käyttää,

ovat respiraattori, matkarespiraattori, CPAP, BIPAP, vierianalysaattorit, jäännös-

virtsanmittaukseen käytetty ultraäänilaite sekä sinus-scan -ultaraäänilaite.

Sairaanhoitajan tulee osata käyttää akuuttihoitohuoneessa olevia välineitä. Täl-

laisia välineitä ovat rankalauta, lasten ventilaatiovälineet sekä lasten katetrointi-

välineet. Hänen tulee tietää vaikean intubaation sekä lapsen intubaatiovälineet,

trakeostomian laitossa tarvittavat välineet, arteriakanyloinnissa tarvittavat väli-

neet, torakotomiassa käytettävät välineet, laparotomiassa käytettävät välineet,

71

pleuradreenin laitossa tarvittavat välineet, pleurapunktiossa tarvittavat välineet,

Sengstake-Blakemoorin tuubin laitossa tarvittavat välineet, vedonlaitossa tarvitta-

vat välineet, replantaatiovälineet, lapsen rakkopunktiossa käytettävät välineet, in-

traosseaalineula, suu- ja leukakirurgiasssa käytettävät välineet sekä KNK –

potilaan hoidossa käytettävät välineet. Lisäksi hänen tulee osata koota arte-

riapainesetti.

5.2.15.5 Kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa

Akuuttihoitohuoneen sairaanhoitaja tarvitsee kirjaamiseen ja raportointiin liittyvää

erityisosaamista kuvantamiseen liittyvien asioiden kirjaamisen osaamisesta sekä

sähköisten potilastietojärjestelmien käytön osaamisesta.

Sairaanhoitajan tulee osata kirjata potilaan kuvantamiseen liittyen hätätilapotilaan

vointi ja siinä tapahtuneet muutokset kuvantamisen aikana. Lisäksi tulee kirjata

kuvantamistutkimuksen ajankohta. Sähköisen anestesiaohjelman käytön osaa-

minen on akuuttihoitohuoneessa työskentelevän sairaanhoitajan tulevaisuuden

erityisosaamista.

5.2.15.6 Yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa

Akuuttihoitohuoneen yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen pitää sisäl-

lään lapsipotilaiden kohtaamisen osaamisen, lapsipotilaiden perheiden kanssa

toimimisen osaamisen sekä hoitoon osallistamisen osaamisen. Kts kohta 5.2.1.6.

sekä 5.2.7.6.

5.2.15.7 Eettinen erityisosaaminen akuuttihoitohuoneessa

Eettisellä erityisosaamisella akuuttihoitohuoneessa tarkoitetaan sitä, että sai-

raanhoitaja osaa huomioida alaikäisen potilaan ja vanhempien oikeudet sekä

osaa huomioida potilaan oikeuden hyvään kohteluun.

Alaikäisen potilaan ja vanhempien oikeuksien huomioimisella taas tarkoitetaan si-

tä, että sairaanhoitaja osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lap-

sen huoltajana. Kts. kohta 5.2.1.7. Oikeus hyvään kohteluun sisältää sen, että

lapsipotilaan erityispiirteet huomioidaan laboratorionäytteiden otossa akuuttihoi-

tohuoneessa.

72

5.2.16 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä erityisosaaminen

Toimiessaan yhteispäivystyksessä sairaanhoitaja tarvitsee laboratoriohoitotyöhön

liittyvää erityisosaamista viideltä eri osaamisalueelta; päätöksenteko-

osaamisesta, kliinisestä hoitotyön osaamisesta, teknisestä osaamisesta, yhteis-

työ- ja vuorovaikutusosaamisesta sekä eettisestä osaamisesta (Liite 27). Erityis-

osaamisen tarvetta ei esiintynyt lääkehoito-osaamisesta, näyttöön perustuvan

toiminnan osaamisesta, ohjausosaamisesta, kirjaamisen ja raportoinnin osaami-

sesta eikä turvallisuuden hallinnan osaamisesta.

5.2.16.1 Laboratoriohoitotyön päätöksenteon erityisosaaminen

Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyön päätöksenteon erityis-

osaaminen tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja osaa määrätä sairaanhoitajan vas-

taanotolla olleen potilaan kontrolli- tai lisätutkimuksiin sekä osaa määrätä vieri-

analyysinäytteitä. Käytännössä kontrolli- ja lisätutkimuksiin määräämisen osaa-

minen tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja määrää potilaan tarvittaessa virtsanäy-

tekontrolliin tai MRSA-näytteille. Vierianalyysinäytteitä sairaanhoitajan tulee osata

määrätä hoito-ohjeistusten mukaisesti.

5.2.16.2 Laboratoriohoitotyön kliinisen hoitotyön erityisosaaminen

Laboratoriohoitotyön kliininen erityisosaaminen tarkoittaa sitä, että yhteispäivys-

tyksen sairaanhoitaja osaa ottaa laadukkaita laboratorionäytteitä aikuisilta sekä

lapsilta. Hänen tulee osata avustaa näytteiden otossa sekä osata ottaa laadukas

sydänfilmi.

Aikuisten näytteenotossa sairaanhoitajan tulee osata ottaa alkoholiverinäytteet

laskimosta sekä verinäytteitä suoraan arteria-kanyylistä. Hänen tuulee osata ot-

taa näytteitä vierianalysaattoreilla ja influenssa viruksen PCR-testi.

Lasten näytteenotto vaatii myös erityisosaamista. Sairaanhoitajan tulee osata

suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäytteiden oton perheen kanssa yhteis-

ymmärryksessä. Hänen tulee osata hyödyntää pikanäytteitä lapsen näyt-

teenotossa. Hänen tulee osata ottaa pussivirtsanäyte, vauvalta pikanäyte kanta-

päästä sekä erilaisia virus- ja bakteerinäytteitä. Sairaanhoitajan tulee osata avus-

taa lääkäriä likvor -näytteen otossa lapselta sekä lapsen rakkopunktiossa. Myös

73

laadukkaan sydänfilmin ottaminen lapselta on yhteispäivystyksen sairaanhoitajan

laboratoriohoitotyön erityisosaamista. Kts kohta 5.2.7.2.

5.2.16.3 Laboratoriohoitotyön tekninen erityisosaaminen

Laboratoriotyöhön liittyvä tekninen erityisosaaminen tarkoittaa sitä, että sairaan-

hoitaja osaa käyttää erilaisia vierianalysaattoreita (POC-tutkimus). Hänen tulee

osata käyttää Cobas h -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa, Cardiac reader -

vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa, I-Stat -vierinäyteanalysaattoria tai vastaa-

vaa, Hemocue -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa, Afinion -

vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa tai Quick read- vierinäyteanalysaattoria tai

vastaavaa. Kts kohta 5.2.14.4.

5.2.16.4 Laboratoriohoitotyön yhteistyön ja vuorovaikutuksen erityisosaaminen

Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriotyöhön liittyvällä erityisosaamisella

tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa tehdä yhteistyötä lapsen näytteenotos-

sa sekä lapsen että vanhempien kanssa. Mikä tarkoittaa, että sairaanhoitajan tu-

lee osata suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäytteiden oton perheen

kanssa yhteisymmärryksessä.

5.2.16.5 Laboratoriohoitotyön eettinen erityisosaaminen

Eettistä erityisosaamista laboratoriohoitotyöhön liittyen on se, että yhteispäivys-

tyksen sairaanhoitaja osaa huomioida potilaan oikeuden hyvään ja riittävään ter-

veydenhuoltoon, jolloin sairaanhoitajan tulee osata huomioida lapsipotilaan eri-

tyispiirteet näytteenotossa.

5.2.17 Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä erityis-osaaminen Toimiessaan yhteispäivystyksessä sairaanhoitaja tarvitsee kuvantamiseen liitty-

vää erityisosaamista kolmelta eri osaamisalueelta; kliinisestä hoitotyön osaami-

sesta, teknisestä osaamisesta sekä kirjaamisen ja raportoinnin osaamisesta. (Lii-

te 28). Erityisosaamisen tarvetta ei esiintynyt päätöksenteko-osaamisesta, lääke-

hoito-osaamisesta, näyttöön perustuvan toiminnan osaamisesta, ohjausosaami-

sesta, yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisesta, eettisestä osaamisesta eikä tur-

vallisuuden hallinnan osaamisesta.

74

5.2.17.1 Kuvantamisen kliininen erityisosaaminen

Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä kliininen hoitotyön eri-

tyisosaaminen sisältää potilaan kuvantamistutkimukseen valmistamisteluun liitty-

vää erityisosaamista sekä potilaan voinnin seurantaan, muuttuviin tilanteisiin rea-

goimiseen ja potilaan hoitoon liittyvää erityisosaamista sekä kuvantamistutkimuk-

sen aikana että sen jälkeen.

Potilaan valmistelu kuvantamistutkimukseen edellyttää yhteispäivystyksen sai-

raanhoitajalta, että hän osaa huolehtia murtumien immobilisaatiosta ennen ku-

vantamista sekä osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun potilaalle

laitetaan uä-ohjauksessa cystofix.

Sairaanhoitajan erityisosaamisella seurata potilaan vointia, reagoida muuttuviin ti-

lanteisiin ja hoitaa potilasta sekä kuvantamistutkimuksen aikana että sen jälkeen

tarkoitetaan sitä, että sairaanhoitaja osaa seurata hätätilapotilaan vitaaliarvoja ja

hemodynamiikkaa kuten verenpainetta ja pulssia sekä liikehdintää kuvantamisen

aikana ja sen jälkeen. Hänen tulee osata lisäksi huomioida kuvantamisyksikkö

erilaisena hoitoympäristönä (MRI) hätätilapotilasta hoidettaessa.

5.2.17.2 Kuvantamisen tekninen erityisosaaminen

Yhteispäivystyksen kuvantamiseen liittyvää teknistä erityisosaamista on se, että

sairaanhoitaja osaa käyttää sinus-scan -laitetta poskiontelotulehdusdiagnostii-

kassa sekä ultraäänilaitetta jäännösvirtsan mittauksessa.

5.2.17.3 Kuvantamisen kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen

Kuvantamisen kirjaamisen ja raportoinnin erityisosaaminen kohdistuu kirjaamisen

osaamiseen. Sairaanhoitajan tulee osata kirjata potilaan kuvantamiseen liittyen

hätätilapotilaan vointi ja siinä tapahtuneet muutokset kuvantamisen aikana. Li-

säksi tulee osata kirjata kuvantamistutkimuksen ajankohta.

5.3 Sisältö yhteispäivystyksen sairaanhoitajan täydennyskoulutukselle Projektissa tuotettiin sisältöä yhteispäivystyksen sairaanhoitajan täydennyskoulu-

tukselle. Täydennyskoulutuksen suunnittelu on käynnistynyt. Koulutuksen tarkoi-

tuksena ja tavoitteena on vahvistaa yhteisiä toimintatapoja sekä kehittää ja var-

mistaa osaaminen päivystyshoitotyön alueella yhteispäivystyksessä. Koulutus

75

pyrkii myös edesauttamaan yhteisen toiminnan aloitusta ja sen sujumista tulevai-

suudessa. Alustavana suunnitelmana on esitetty, että koulutus rakentuu kaikille

yhteisestä koulutussisällöstä ja valinnaisista osioista, jotka valitaan oman koulu-

tustarpeen ja tehtävän mukaan.

Suunnitelman mukaan vuoden mittainen täydennyskoulutus alkaa vuoden 2012

alusta. Koulutuksen kohderyhmä on tulevaan yhteispäivystykseen siirtyvät perus-

terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystysten hoitohenkilöstö. Koulutuk-

selle on haettu ja saatu ELY-rahoitusta. ELY-rahoituksen mukainen koulutus kes-

tää 10 päivää eli 70 tuntia.

Koulutuksen toteutus tulee suunnitella siten, että siihen osallistuminen on mah-

dollista turvaten riittävä työvoima yhteispäivystyksessä. Koulutuksen välittömien

kustannusten lisäksi tulee varata riittävästi sijaismäärärahoja koulutukseen osal-

listumisen mahdollistamiseksi ja/tai huomioida tarve vakanssien määrässä. Muu-

tosvaihe edellyttää koulutus/kehittämistyöhön osoitettavaa lisäresurssia. Tämä

tulee huomioida liikelaitoksen budjettiesityksessä vuodelle 2012.

5.4 Tieto kompetenssimallin perustaksi YHES -projektissa tuotettiin tietoa kompetenssimallin perustaksi. Varsinaisesti

kompetenssimallin kuvaus tuotettiin Turun AMKn koordinoimassa Tulevaisuuden

erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -projektissa, jossa prosessi eteni lähiai-

koina tarvittavan ydinosaamiskompetenssin tarkastelusta strategiseen näkökul-

maan tavoitteena edetä visionääriseen tulevaisuuden ydinkompetenssin näkö-

kulmaan. Lopuksi määriteltiin erityiskompetenssit, hahmotettiin kompetenssimalli

sekä merkitykset koulutuksen kehittämiselle.

5.5 Tulosten yhteenveto ja johtopäätös

Projektissa määriteltiin tulevan yhteispäivystyksen perusosaaminen sekä erityis-

osaaminen toimialueittain, perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaises-

ti, tietyissä toimipiteissä; puhelinnneuvonnassa, triagessa, sairaanhoitajan vas-

taanotolla, akuuttihoitohuoneessa sekä laboratorion ja kuvantamisen näkökul-

masta. Yhteispäivystyksen perus- ja erityisosaamisen osa-alueita muodostui

kymmenen. Näitä päivystyshoitotyön osaamisalueita ovat 1) päätöksenteko-

osaaminen, 2) kliininen osaaminen, 3) lääkehoito-osaaminen, 4) tekninen osaa-

minen, 5) näyttöön perustuva toiminta, 6) ohjausosaaminen, 7) kirjaaminen ja ra-

76

portointi, 8) yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen, 9) eettinen osaaminen sekä

10) turvallisuuden hallinta.

Perusosaamiseksi määriteltiin osaaminen, jota sairaanhoitaja tarvitsee toimies-

saan missä tahansa yhteispäivystyksessä. Perusosaamisen kuvaus syntyi eri-

tyisosaamisen määritysten kautta, koska ensisijaisesti kysyttiin erityisosaamista.

Tämän vuoksi perusosaamisen määritys saattoi jäädä joiltakin osaamisen alueilta

vajaaksi. Perusosaamisen määritelmässä saattaa olla mukana myös yleisosaa-

mista, jonka pitäisi tulla sairaanhoitajatutkinnon myötä. Yleisosaamisen esiinty-

minen perusosaamisen määrittelyssä johtunee siitä, että perusosaamisen määri-

tystä ei tässä peilattu sairaanhoitajan tutkinnon osaamisvaatimuksiin (OPM

2006:4).

Tulevan yhteispäivystyksen erityisosaaminen määriteltiin projektisuunnitelman

mukaisesti toimialueittain, perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien kautta sekä

tietyissä yhteispäivystyksen toimipisteissä. Lisäksi määriteltiin suunnitellusti yh-

teispäivystyksen sairaanhoitajan näkökulmasta laboratoriohoitotyöhön ja kuvan-

tamiseen liittyvä erityisosaaminen.

Toimialueita, joissa yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen määri-

teltiin, ovat TULES-, vatsa -, neuro-, medisiininen, operatiivinen ja syövän hoito -

sekä lasten-toimialue. Perusterveydenhuoltolähtöisiä prosesseja, joissa yhteis-

päivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen määriteltiin, ovat geriatrian -,

päihdehoitotyön -, psykiatrian - sekä sosiaalihoitotyön prosessi. Toimipisteitä,

joissa yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen määriteltiin, ovat pu-

helinneuvonta, triage, sairaanhoitajan vastaanotto sekä akuuttihoitohuone.

Yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta vaaditaan syvällistä erityisosaamista. Sen

katsottiin olevan niin syvällistä osaamista, että sitä ei voi kaikki yhteispäivystyk-

sen hoitajat hallita. Erityisosaaminen on asteittain syvenevän ongelmanratkaisun

kautta välittyvää opitun teorian, käytännön kokemuksen ja itsesäätelytaitojen yh-

distelmä. Se jakautuu eri toimipisteiden välillä siten, että voi olla erityisosaamista,

jota tarvitaan muutamissa toimipisteissä tai vain yhdessä. Tulosten mukaan eri

toimipisteiden erityisosaaminen voi olla erilaista päivystyshoitotyön osaamisalu-

een sisällä. Kts kohta 8.2, Taulukko 3.

Toimiipa yhteispäivystyksen sairaanhoitaja missä tahansa yhteispäivytyksessä

tarvitsee hän kliinisen hoitotyön osaamisen erityisosaamista eli kaikissa toimipis-

77

teissä vaaditaan jotain kliinisen hoitotyön erityisosaamista. Päätöksen teon eri-

tyisosaaminen sekä lääkehoidon erityisosaaminen ovat seuraavaksi vaativimmat

erityisosaamisalueet. Näiden erityisosaamista tarvitaan 14sta eri toimipisteessä.

Teknistä erityiosaamista vaativia toimipisteitä on 12 sekä yhteistyö- ja vuorovai-

kutusosaamista vaativia toimipisteitä kymmenen. Muita erityiosaamista tarvitaan

3-9 toimipisteessä.

Toimipisteistä puhelinneuvonta näyttäisi olevan erittäin haasteellinen. Siellä tarvi-

taan erityisosaamista jokaiselta kymmeneltä osaamisalueelta. Muita haasteellisia

toimipisteitä ovat sairaanhoitajan vastaanotto ja lasten -toimialue, joissa tarvitaan

kahdeksalta eri osaamisalueelta erityisosaamista sekä triage, akuuttihoitohuone

ja TULES -toimialue, joissa tarvitaan erityisosaamista seitsemältä osaamisalueel-

ta. Muissa toimipisteissä erityisosaamistarve on kuuden ja yhden välillä. Näitä

ovat geriatrian, päihdehoitotyön, psykiatrian sekä sosiaalihoitotyön prosessi, sy-

dän-, vatsa-, neuro-, medisiininen –, operatiivinen ja syövän hoito- toimialue sekä

laboratoriohoitotyö että kuvantaminen. Sosiaalihoitotyön prosessissa tuli esiin ai-

noastaan yksi erityisosaamisvaade.

Tulevaisuuden erityisosaaminen tässä projektissa tarkoittaa tulevan yhteispäivys-

tyksen erityisosaamista. Ajoittain oli vaikea katsoa tulevaisuuteen ja monia asioita

työryhmissä peilattiinkin nykyiseen toimintaan. Toisaalta nykyiseen toimintaan

peilaminen ei ole huono asia, koska ei kaiken ole tarkoituskaan muuttua. Tulevai-

suus näkökulman rajaaminen oli sinänsä haaste. Esiin tuli myös sellaisia tulevai-

suuden osaamistarpeita, jotka eivät varmuudella ehdi toteutua yhteispäivystyksen

avattua ovet vuonna 2013. Tällainen saattaa olla sairaanhoitajan vastaanotolla

tarvittava rajattu lääkemääräämisoikeus.

Toisaalta monien asioiden kohdalla kehitys- ja suunnittelutyö on niin kesken, ettei

osata varmuudella sanoa, tarvitaanko kyseistä osaamista tulevassa yhteispäivys-

tyksessä. Tällaisia keskeneräisiä asioita ovat mm. lasten päivystystoiminnan jär-

jestäminen sekä KNK – ja suu- ja leukakirurgian potilaiden hoidon järjestäminen.

Työryhmät olivat myös tuottaneet sellaista sairaanhoitajan tulevaisuuden osaa-

mista, joita asiantuntijapaneeli ei pitänyt sairaanhoitajan toimenkuvaan kuuluvana

uudessa yhteispäivystyksessä. Nämä poistettiin. Asiantuntijapaneeli havaitsi

myös joitakin puutteita oaamismäärittelyissä. Nämä lisättiin osaamismääritelmiin

asiantuntijapaneelin toimesta.

78

Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta vaadi-

taan laaja-alaista päivystyshoitotyön perusosaamista sekä syvällistä päivys-

tyshoitotyön erityisosaamista. Päivystyshoitotyön erityisosaaminen ja sen ylläpito

asettaa haasteita niin työntekijälle, organisaatiolle kuin koulutuksellekin. Päivys-

tyshoitotyön erityisosaaminen edellyttää hyvää perehdytystä ja siitä on tarpeen

järjestää täydennyskoulutusta. Jopa tutkintoon johtavaa päivystyshoitotyönkoulu-

tusta tulee harkita. Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää päivystyshoitotyön ope-

tuksen lisäämistä Ensihoitaja (AMK) tutkintoon, jolloin tutkinnon nimike voisi olla

Akuuttihoitaja (AMK). Tämä tarvinnee kuitenkin lisäselvittelyä.

79

6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS YHES -projektissa on innovatiivisesti lähdetty varautumaan VSSHPn yhteis-

päivystyksen asettamiin hoitohenkilöstön tuleviin päivystyshoitotyön osaamisvaa-

timusten muutoksiin. Yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaamisen määrittelys-

sä on huomioitu muu yhteispäivystykseen liittyvä kehitystyö, kuten tila-, toiminta-

ja päivystysprosessisuunnittelu.

YHES-projektin kautta tulleen informaation, henkilöstön osallistumisen ja asioiden

työstämisen avulla on edesautettu muutokseen sopeutumista. Erityisosaamisen

tiedonantajina oli sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon päivys-

tyksien hoitohenkilöstöä sekä toimialueiden suunnittelussa mukana olleita lääkä-

reitä ja hoitotyön asiantuntijoita. Muutokseen sopeuttaminen yhteistyöllä olikin pe-

rusteena ainestonkeruu menetelmiä valittaessa.

Projekti tuotti sisältöjä päivystyshoitotyön täydennyskoulutukseen ja/tai tutkin-

toon. Tulosten toivotaan innovoivan päivystyshoitotyön koulutuksen suunnittelua

ja toteutusta kansallisesti. Täydennyskoulutuksen osalta suunnittelu on käynnis-

tynyt. Kts kohta 8.3 edellä. Vuonna 2012 järjestettävän täydennyskoulutuksen li-

säksi päivystyshoitotyön osaamisen ylläpitämiseen tulee kiinnittää huomiota.

Koulutusta tulee olla tarjolla säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Se voidaan jat-

kossa järjestää joko oman työnantajan tai oppilaitosten kanssa yhteistyössä.

Myös ensihoidon henkilöstön päivystyshoitotyön osaaamis- ja koulutustarpeet tu-

lee huomioida ja järjestää yhteiskoulutuksia liikelaitoksen hoitohenkilöstölle.

Yhteispäivystyksen eri toimipisteiden erityisosaamisen määrittelyjä voidaan käyt-

tää myös perehdytyksen pohjana sekä toimenkuvien kuvaamisen apuna. Ole-

massa olevat perehdytysohjelmat voidaan päivittää tulosten avulla. Samoin tu-

loksia voidaan hyödyntää tulevan yhteispäivystyksen sairaanhoitajien eri toimipis-

teiden toimenkuvien kuvauksissa.

Määrityksiä voidaan hyödyntää kehityskeskusteluissa ja johtamisen apuvälinee-

nä. Kehityskeskusteluissa osastonhoitaja voi yhdessä sairaanhoitajan kanssa

kartoittaa osaamisvajeita ja tehdä henkilökohtaisen koulutussuunnitelman sai-

raanhoitajalle. Aineiston pohjalta voidaan myös luoda osaamisjärjestelmä, jonka

avulla osaamista ja sen resurssointia voi hallita. Osaamisjärjestelmään jokaisen

80

osaaminen tallennettaisiin, jolloin voidaan varmistaa, että jokaisessa toimipis-

teessä on riitävä osaaminen. Hallinnan jatkumo Logican kanssa tulisi järjestää.

YHES-projekti tuottaa systemaattisen kokooman yhteispäivystykses-

sä tarvittavasta perus- ja erityisosaamisesta, lisää potilashoidon turvallisuut-

ta, hoidon laatua ja työtyytyväisyyttä. Aineistosta on hyötyä myös päivystyshoi-

totyön konkreettiseen kehitämiseen. Tästä esimerkkinä potilasohjaus, jossa näyt-

tää painottuvan koti- ja jatkohoito-ohjausosamainen.

81

7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET

Yhteistyössä tehdyt erityisosaamisen määritykset ovat auttaneet näkemään sekä

perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitohenkilöstöä toistensa erityis-

osaamisen. Tämä on edesauttanut arvostamaan toinen toistensa osaamista ja li-

sännyt osaamisen tasa-arvoa.

Projektilla saattaa olla tasa-arvovaikutusta päivystyshoitotyön koulutukseen ja

sen järjestämiseen jatkossa. Toivottavaa olisi, että joko ensihoitaja (AMK) tutkin-

toon tulisi yhdenvertainen päivystyshoitotyön opetus ensihoidon rinnalle tai päi-

vystyshoitotyölle perustettaisiin itsenäinen tutkinto vaikkakin tällä hetkellä näyttää

olevan tutkintojen perustamisen osalta päinvastainen suuntaus.

82

8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projektin tulosten avulla suunnitellaan täydennyskoulutusta tulevan yhteispäivys-

tyksen hoitohenkilöstölle yhteistyössä Turun AMKn kanssa. Koulutus alkaa vuo-

den 2012 alusta. Kts kohtdat 8.3 sekä 9.

Tuloksia on jo käytetty raportoinnin perusosaamisen osalta runkona kehitettäessä

raportoinnin tarkistuslistaa. Tarkistuslistan avulla pyritään parantamaan potilas-

turvallisuutta potilaan siirtyessä yhteispäivystyksestä jatkohoitoon. Potilaiden siir-

tyessä jatkohoitoon on tarkoitus, että potilaasta raportoidaan aina systemaattises-

ti samalla tavalla tarkistuslistan mukaisesti. Samaista tarkistuslistaa käytettäneen

tulevan yhteispäivystyksen uuden kirjaamisalustan hoitotyön yhteenvedon runko-

na.

83

9. TOIMINNAN JATKUVUUS

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen päivystyshoitotyön erityisosaamisen

määrittely linkittyy laajempaan VSSHP:ssä käynnistettyyn osaamisen hallinnan

kehitystyöhön. Kehitystyön tavoitteena on kuvata osaamisen hallinnan prosessi ja

laatia sairaanhoitopiirin yhteinen osaamiskarttapohja, jossa työskentelyn yhtenä

lähtökohtana on nyt tehty päivystyshoitotyön osaamisen kuvaus. Osaamisen hal-

linnan prosessikuvauksessa on tarkoitus määritellä, miten osaamisten kuvauksia

ja arviointeja hyödynnetään osaamisen johtamisessa. Päivystyshoitotyön erityis-

osaamisen määrittelytyöstä saadaan myös toimintamalli muissa yksiköissä tehtä-

vään osaamisten kuvaukseen (delfoi-tekniikan sovellus). Tulevaisuuden sairaalan

toimialueiden osaamiskuvaukset tullee huomioonotettavaksi myös kolutuksen

opetussuunnitelmissa.

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen hoitotyön osaamisen kehittämisen jat-

kuvuuden kannalta sekä riittävän rahoituksen takaamiseksi kehitystyölle on tär-

keää tiedottaa Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunnalle YHES -

projektin tuloksista. Projektin tulokset otetaan käyttöön ja hyödynnetään perehdy-

tysohjelman kehittämisessä ja sisäisen täydennyskoulutuksen järjestämisessä.

Päivystyshoitotyön täydennyskoulutusta tulee jatkossa järjestää, vaikka päivys-

tyshoitotyön opetuksen osuutta lisättäisiin Ensihoitaja (AMK) tutkinnossa. Hoito-

työn osaamisen kehittämisestä vastannee uuden ensihoidon ja päivystyksen lii-

kelaitoksen hoitotyön johtaja toimitusjohtajan tuella.

Päivystysprosessia on päivitetty uudenlaisen triage-ajattelun mukaiseksi ja tämä

tullee vaikuttamaan myös YHES -projektissa tuotettuun päivystyshoitotyön

osaamisen aineistoon.

84

10. RAHOITUS YHES on osa Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -

osaprojektia, joka kuuluu S10155 SOTE-ENNAKOINTI -projektiin. YHES-budjetti

projektitoimintakaudelle oli yhteensä 16 400 € + lisärahoituksena tullut omavas-

tuuton 2000 € = 18 400 €. ESR-ja valtion rahoitusosuus tästä on 12 150 €, lasku-

tetun omarahoituksen osuus 6250 € (kuntien rahoitus). Omarahoitus perustuu

9.10.2009 VSSHP:ssä ja 23.10.2009 Turun AMK:ssa allekirjoitettuun sopimuk-

seen projektiosion toteuttamisesta. Budjetti on käytetty täysimääräisenä. Muut

mahdollisesti maksetut kulut VSSHP on kustantanut muuta kautta.

85

11. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP) aloittaa uusi perusterveyden-

huollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan sekä ensihoitopalvelun tuot-

tava Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, yhteispäivystys. Jotta korkealaatui-

nen, oikea-aikainen, yhdenvertainen ja vaikuttava hoito ja hoitoon pääsy yhteis-

päivystyksessä voidaan taata, tarvitaan osaavaa hoitohenkilöstöä. Tuleviin

osaamisvaatimuksiin on VSSHPssä varauduttu yhteispäivystyksen hoitotyön eri-

tyisosaamisen -projektin, YHES -projektin avulla.

YHES -projektin tavoitteena oli määritellä, mitä hoitotyön perus- ja erityisosaamis-

ta VSSHP:n yhteispäivystyksessä tarvitaan. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa sisältö-

jä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja/tai tutkintoon

sekä tietoa kompetenssimallin perustaksi. Erityisosaamisella tässä tarkoitetaan

ammatillista osaamista, missä korostuu vahva ammatti- ja sisältöspesifinen tie-

tämys, taito soveltaa tietämystä käytännön ongelmien/tehtävien ratkaisuissa sekä

pyrkimys oman työnsä ongelmien, kehittämishaasteiden ja tiedon hahmottami-

seen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla. Erityisosaamista voi olla vain tietyillä

päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä. Perusosaamisella tar-

koitetaan sellaista päivystyshoitotyön osaamista, jota tarvitaan kaikkialla yhteis-

päivystyksessä.

YHES -projektin tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Delfoi-tekniikan sovellusta.

Aineistoa kerättiin kolmella Delfoi kierroksella ja analyysimenetelmänä käytettiin

sisällön analyysiä. Delfoi 1 kierroksella aineisto kerättiin ryhmätöinä (n=17) pe-

rusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstöltä

(n=81). Delfoi 2 kierroksella aineisto kerättiin eri hoitolinjoihin ja prosesseihin

kohdistetuilla sähköisillä kyselyillä (N=17) perusterveydenhuollon ja erikoissai-

raanhoidon päivystyksien hoitohenkilöstöltä (N=180) sekä asiantuntijalääkäreiltä

(N=17). Delfoi 3 kierroksella asiantuntijapaneeli (n=10) otti kantaa, mikä on pe-

rusosaamista ja mikä erityisosaamista, puuttuuko jotain tai onko mainittu osaa-

mista, jota ei tarvita uudessa yhteispäivystyksessä. Ensisijaisesti kysyttiin erityis-

osaamista. Perusosaamisen kuvaus syntyi erityisosaamisen määritysten kautta.

YHES -projekti tuotti VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaamisen

määritelmän sekä erityisosaamisen määritelmät TULES -, sydän -, vatsa -, neuro

-, medisiininen toiminta -, operatiivinen toiminta ja syövän hoito - sekä lasten -

86

toimialueelle, geriatrian-, päihde-, psykiatrian- sekä sosiaaliprosessiin, puhelin-

neuvontaan, triageen, sairaanhoitajan vastaanotolle, ensihoitohuoneeseen sekä

laboratorion ja kuvantamisen näkökulmasta. Lisäksi projekti tuotti sisältöä päivys-

tyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle sekä tietoa kompetenssi-

mallin perustaksi, joka tuotetaan Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaan-

hoidossa -pääprojektissa, joka on SOTE-ENNAKOINTI projektin osaprojekti.

SOTE-ENNAKOINTI -projektia koordinoi Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä.

Yhteispäivystyksessä tarvitaan perus- ja erityisosaamista kymmeneltä osaamis-

alueelta: 1) päätöksenteko-osaaminen, 2) kliininen hoitotyön osaaminen, 3) lää-

kehoito-osaaminen, 4) tekninen osaaminen, 5) näyttöön perustuva toiminta, 6)

ohjausosaaminen, 7) kirjaaminen ja raportointi, 8) yhteistyö- ja vuorovaiku-

tusosaaminen, 9) eettinen osaaminen sekä 10) turvallisuuden hallinta.

Perusosaaminen on kaikkialla yhteispäivystyksessä tarvittavaa osaamista. Eri

toimipisteissä tarvittava erityisosaaminen voi olla erilaista päivystyshoitotyön

osaamisalueen sisällä. Puhelinneuvonta näyttäisi olevan erittäin haasteellinen.

Siellä tarvitaan erityisosaamista kaikilta kymmeneltä osaamisalueelta. Muita

haasteellisia toimipisteitä ovat sairaanhoitajan vastaanotto ja lasten -toimialue,

joissa tarvitaan kahdeksalta sekä triage, akuuttihoitohuone ja TULES -toimialue,

joissa tarvitaan erityisosaamista seitsemältä osaamisalueelta.

Kliinisen hoitotyön -, päätöksenteon -, lääkehoidon - sekä tekninen erityisosaami-

nen korostuivat. Kaikissa toimipisteissä tarvitaan jotain kliinisen hoitotyön erityis-

osaamista. Päätöksenteon ja lääkehoidon erityisosaamista tarvitaan 14 eri toimi-

pisteessä. Teknistä erityiosaamista vaativia toimipisteitä on 12 sekä yhteistyön ja

vuorovaikutuksen erityisosaamista vaativia toimipisteitä 10. Muuta erityiosaamis-

ta tarvitaan 3-9 toimipisteessä.

Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että yhteispäivystyksen sairaanhoitajalta vaadi-

taan laaja-alaista päivystyshoitotyön perusosaamista sekä syvällistä päivys-

tyshoitotyön erityisosaamista. Päivystyshoitotyön erityisosaaminen ja sen ylläpito

asettaa haasteita niin työntekijälle, organisaatiolle kuin koulutuksellekin. Päivys-

tyshoitotyön erityisosaaminen edellyttää hyvää perehdytystä ja siitä on tarpeen

järjestää täydennyskoulutusta. Jopa tutkintoon johtavaa päivystyshoitotyönkoulu-

tusta tulee harkita. Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää päivystyshoitotyön ope-

tuksen lisäämistä Ensihoitaja (AMK) tutkinnossa, jolloin tutkinnon nimike voisi olla

Akuuttihoitaja (AMK). Tämä tarvinnee kuitenkin lisäselvittelyä.

87

12. AINEISTON SÄILYTYS YHES -projekti julkaistaan VSSHPn verkkojulkaisuna. YHES -projektin aineisto

säilytetään VSSHPn Y-asemalla; VSSHP, Kehittämishankkeet, YHES-kansio. Li-

säksi aineisto säilytetään arkistointiohjeen mukaisesti Turun ammattikorkeakou-

lun Terveysala-tulosalueen lähiarkisto osoitteessa Ruiskatu 8, 20720 Turku sekä

Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin kautta Tu-

run AMKn Optima -oppimisalustalla vuoteen 2025.

88

LÄHTEET

Burns N & Grove S.K. 2005. The Practice of Nursing Research; Conduct, Critique and Utilization. 5th Edition. W.B Saunders Comp. Philadelphia. Eteläpelto, A. 1997. Asiantuntijuuden muuttuvat määritykset. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimus-laitos, 86 - 102. Grief C. 2007. The perceived value of BCEN certification. Journal of Emergency Nursing, 33, 3, 214 - 216. Jämsä Kaisa & Manninen Elsa 2000: Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalal-la. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa. Järvinen, A., Koivisto, T. & Poikela, E. 2000. Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY. Kinnunen J & Lindström K. 2005. toim. Rakenteellisen ja toiminnallisen muutoksen vaiku-tukset HUSin johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 129. 278. Koponen L & Sillanpää K. 2005. Potilaan hoitoprosessi päivystyspoliklinikalla. Teoksessa Koponen L & Sillanpää K. (toim.) Potilaan hoito päivystyksessä. 2005. Gummerus Kirja-paino Osakeyhtiö. Jyväskylä. 70 - 74. Kukkonen J. 2005. Terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi rutiinisti kerätyn tiedon pohjalta. Väitöskirja. Lääketiede 355. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Kuopio. L 39/1889. Rikoslaki. Saatavilla www-muodossa: www.finlex.fi L 1116/1990. Mielenterveyslaki. Saatavilla www-muodossa: www.finlex.fi L 785/1992. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Saatavilla www-muodossa: www.finlex.fi L 417/2007. Lastensuojelulaki. Saatavilla www-muodossa: www.finlex.fi L 1326/2010. Terveydenhuoltolaki. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio. Saatavilla www-muodossa: www.finlex.fi Lankinen I, Eriksson E, Hupli M & Leino-Kilpi H. 2006. Päivystyspotilaan hoitotyössä tar-vittava osaaminen- systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Viisas Vaikuttaja. Konferens-siabstraktit, IX Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi 22.9. - 23.9.2006. Turun yliopisto. 94. Lillrank, P., Haukkapää-Haara, P. 2006. Helsinki. Terveydenhuollon tilaa - tuottaja – malli. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Lillrank, P., Kujala, J., Parvinen, P. 2004. Keskeneräinen potilas. Helsinki. Talentum Linstone, H.A. & Turoff, M. 1975. Introduction. Teoksessa Linstone, H. & Turoff, M. (toim.) The Delphi Method. Techniques and Applications. Massachusetts: Addison-Wesley Pub-lishing Company, 3 - 13. Metsämuuronen, J. 2000. Maailma muuttuu – miten muuttuu sosiaali- ja terveys-ala? Sosiaali- ja terveysalan muuttuva toimintaympäristö ja tulevaisuu-den osaamistarpeet. Helsinki. Oy Edita ab. Muntlin Å, Gunningberg L & Carlsson M. 2006. Patients` perceptions of quality of care at an emergency department and identification of areas for quality improvement. Journal of Clinical Nursing, 15, 1045 - 1056.

89

Nummelin M. 2009. Päivystyspoliklinikalla aloittavan sairaanhoitajan tiedon tarve. Pro Gradu –opinnäytetyö. Hoitotieteen laitos. Turun yliopisto. Turku. Nyyssölä, K. 2003. Virallisen koulun ulkopuolella opitun tunnustaminen. Kasvatus 34, 5, 510 - 520. Otala L. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kippailuetu. WSOY. Helsinki. OPM 2006:24. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä. Ammattikorkeakou-lusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Helsinki. Saatavilla www-muodossa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/Ammattikorkeakoulusta_terveydenhuoltoon.html Pirttilä, I. 1997. Teoria, markkina-analyysi ja futurologinen silmä eksperttiyden ehtoina. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväs-kylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 73 - 82. Ruohotie, P. 2003. Mitä on ammatillinen huippuosaaminen? Ammattikasvatuksen aika-kauskirja, 5, 1, 4 - 11. Ruohotie, P. 2005a. Metakognitiiviset taidot ja käsitteellinen oppiminen. Ammattikasva-tuksen aikakauskirja, 7, 1, 4 - 11. Ruohotie, P. 2005b. Ammatillinen kompetenssi ja sen kehittäminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 7(3), 4-18. Williams, R. S. 2002. Managing Employee Performance. Lon-don: Thomson Learning. Sairaanhoitajaliitto 1996. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet. Saatavilla www-muodossa: http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajan_tyo/ohjeita_ja_suosituksia/sairaanhoitajan_eettiset_ohjeet/ Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:4. Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti. Saatavilla www-muodossa: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1486181#fi Tikanoja, H. & Meriläinen, P. 1991. käytännön asiantuntemus tutkimuksen voimavarana- delfimenetelmä hoitotieteessä. Hoitotiede 3, 2, 50 - 55. Tynjälä, P. & Collin, K. 2000. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö – pedagogisia näkö-kulmia. Aikuiskasvatus 20, 4, 293 - 305. YK 1948. Yhdistyneiden kansakuntien yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus. Saata-villa www-muodossa: http://www.fredman-mansson.fi/yknioj.htm

90

Liite 1 (69-84)

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen

YHES -projekti

osana Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa

-projektia 2009-2011

- Projektisuunnitelma - 8.3.2010

Projektipäällikkö Merja Nummelin Projektivastaava Päivi Nygren

91

Sisällys

1. Johdanto 3 2. Projektin tavoitteet 4 3. Käsitekuvaukset 6 4. Projektin organisaatio 7 5. Projektin menetelmät 8 6. Projektin osa-alueet ja aikataulu 9 7. Kustannussuunnitelma 9 8. Ohjaussuunnitelma 10

Lähteet 11 Liitteet 12 Liite 1. Projektiorganisaatiokaaviokuva - YHES -projekti osana

muita projekteja Liite 2. Delfoi 1 -kierroksen kysymykset ryhmittäin Liite 3. YHES -projektin osa-alueet ja aikataulu

92

1. Johdanto

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti, YHES- pro-jekti (02139), on osa Turun ammattikorkeakoulun ”Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidos-sa” -osaprojektia (S10155). Tämä taas on osa SOTE-ENNAKOINTI – projektia. SOTE-ENNAKOINTI -projektin päävastuullinen toteuttaja ja koordinoija on Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Turun ammatti-korkeakoulu koordinoi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ”Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissai-raanhoidossa” osaprojektia. Osa-projektin yhteistyökumppaneita ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystystoiminta yhdistyy vuonna 2012 Turussa. YHES -projektissa (02139) tehdään yhteistyötä myös T-PRO -kehittämishankkeen kanssa, jonka tavoitteena on uu-den mallin mukainen päivystys, josta potilas saa nopeasti tarvitsemansa avun yhdestä paikasta. Yhteis-päivystyksessä tehdään päätös hoitolinjasta, johon potilas ohjataan. Hoitolinjalla tarkoitetaan asiakaslähtöistä hoitopolkua, jonka mukaan potilaan koko hoitoprosessi tulevassa T2-sairaalassa etenee. Tällä hetkellä T2-sairaalaan suunnitellaan seuraavia hoitolinjoja: TULES -hoitolinja, sydän -hoitolinja, vatsa -hoitolinja, neuro -hoitolinja, muu medisiininen toiminta - hoitolinja, muu operatii-visen toiminta ja syövän hoito -hoitolinja sekä lasten -hoitolinja. Perusterveydenhuoltolähtöisiä prosesseja ovat geriatria-, päihde-, psykiatria- ja sosiaaliprosessi. Lisäksi huomioidaan erityisosaaminen puhelinneu-vonnassa, triagessa, sairaanhoitajan vastaanotolla ja ensihoitohuoneessa sekä laboratorion ja kuvantamisen erityisosaaminen yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näkökulmasta.

Terveydenhuollon työprosessien muuttuessa ja laajentuessa moniammatillisiksi palveluverkoiksi myös hen-kilöstön osaamistarpeet muuttuvat. Tarkastelemalla henkilöstön osaamista tulevaisuudessa, voidaan selvit-tää henkilöstörakenteen ja työprosessien uudistamistarpeita henkilöstön riittävyyden, taloudellisuuden ja palvelutarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Tästä syystä työssä tarvittavaa erityisosaamista tulisi kuvata visionäärisesti tulevaisuuteen suuntautuen. Erityisosaamisen tarve kasvaa palveluiden uudenlaisten tuotta-mistapojen, hoitomenetelmien uudistumisen ja huippuosaamisen vaatimusten myötä. Erityisosaamistarpei-den ennakoinnilla voidaan vaikuttaa tulevaisuuden osaamisen hallintaan ja sen johtamiseen sekä koulutuk-sen sisältöjen uudistamiseen. (Metsämuuronen 2000, Kinnunen & Lindström 2005, Kukkonen 2005, Lill-rank & Haukkapää-Haara 2006, Lillrank & Kuljala 2004.) Pilottina tässä projektissa toimii Turun yliopis-tollisen keskussairaalan ensiapupoliklinikan erikoissairaanhoidon päivystys ja Turun kaupungin peruster-veydenhuollon päivystys.

Päivystyspotilaan hoitotyössä korostuu äkillisesti sairastuneiden tai loukkaantuneiden potilaiden hoitotyö, jolloin sairaanhoitajan osaamisessa korostuvat päivystyspotilaan hoitotyön erityispiirteet (Grief 2007, Lan-kinen ym. 2006). Hoitotyö päivystyspoliklinikalla on lyhytaikaista ja nopeita päätöksiä vaativaa. Potilaat saapuvat päivystyspoliklinikalle epätasaisena virtana. Toisten ongelmat vaativat hoitoa nopeammin kuin toisten. (Muntlin ym. 2006.) Päivystyspotilaan hoitotyön ammatillinen osaaminen sisältää sairaanhoitajan näkökulmasta oman alan hyvät perustiedot ja -taidot sekä alalla edellytettävän erityisosaamisen sekä riittä-västi kokemusta erilaisista hoitotilanteista (Voipio-Pulkki 2005). YHES -projektin päätavoitteena on määritellä, mitä hoitotyön erityisosaamista VSSHP:n yhteispäivystyk-sessä tarvitaan, tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja/tai tutkin-toon sekä tuottaa tietoa kompetenssimallin perustaksi.

93

2. Projektin tavoitteet 1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perus- ja erityisosaaminen tulevaisuudessa hoito-

linjalähtöisesti, perusterveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti, puhelinneuvonnassa, triages-sa, sairaanhoitajan vastaanotolla, ensihoitohuoneessa sekä laboratorion ja kuvantamisen näkökul-masta

1.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa hoitolinjaläh-

töisesti. 1.1.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa TULES –

hoitolinjassa. 1.1.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa sydän – hoi-

tolinjassa. 1.1.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa vatsa – hoi-

tolinjassa. 1.1.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa neuro - hoi-

tolinjassa. 1.1.5. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa muu medi-

siininen toiminta –hoitolinjassa. 1.1.6. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa muu opera-

tiivinen toiminta ja syövän hoito –hoitolinjassa. 1.1.7. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa lasten –

hoitolinjassa.

1.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa perustervey-denhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti.

1.2.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa geriatrisen potilaan hoitoprosessissa.

1.2.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa päihdepoti-laan hoitoprosessissa.

1.2.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa psykiatrisen potilaan hoitoprosessissa..

1.2.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa sosiaalihoi-toprosessissa.

1.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa puhelinneu-

vonnassa. 1.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa triagessa

1.5. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa sairaanhoita-

jan vastaanotolla

1.6. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa ensihoito-huoneessa.

1.7. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa laboratori-

oon liittyen

1.8. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön perusosaaminen tulevaisuudessa kuvantami-sesta

94

1.9. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa hoitolinja-

lähtöisesti 1.9.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen TULES –hoitolinjassa. 1.9.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa sydän –

hoitolinjassa. 1.9.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa vatsa –

hoitolinjassa. 1.9.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa neuro –

hoitolinjassa. 1.9.5. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa muu medi-

siininen toiminta -hoitolinjassa. 1.9.6. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa muu opera-

tiivinen toiminta ja syövän hoito –hoitolinjassa. 1.9.7. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa lasten –

hoitolinjassa.

1.10. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa perus-terveydenhuoltolähtöisten prosessien mukaisesti.

1.10.1. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa geriatrisen

potilaan hoitoprosessissa. 1.10.2. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa päihdepoti-

laan hoitoprosessissa. 1.10.3. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa psykiatrisen

potilaan hoitoprosessissa. 1.10.4. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa sosiaalihoi-

toprosessissa.

1.11. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa puhe-linneuvonnassa.

1.12. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa triages-

sa.

1.13. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa sai-raanhoitajan vastaanotolla

1.14. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa ensihoi-

tohuoneessa. 1.15. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa labora-

torioon liittyen. 1.16. Määritellä VSSHP:n yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen tulevaisuudessa kuvan-

tamisesta.

2. Tuottaa sisältöjä päivystyshoitotyön erityispätevyyden täydennyskoulutukselle ja/tai tutkintoon.

3. Tuottaa tietoa kompetenssimallin perustaksi.

95

4. Käsitekuvaukset

Osaaminen Osaaminen on yksilön, tiimin, ryhmän, organisaation tai verkoston osaaminen, joka muodostuu ihmisten tiedoista, taidoista, kokemuksesta sekä ihmisten mahdollisuudesta ja kyvystä yhdistää osaamistaan (Otala 2008, Ruohotie 2005a).

Ydinosaaminen Ydinosaaminen on työyhteisölle tyypillistä laaja-alaisesti omaksuttua osaamista, joka tekee työyhteisöstä ylivertaisen ympäristössään. Se on vaikeasti korvattavissa tai kopioitavissa ja sen elinkaari on pitkä. Se tuot-taa työyhteisölle merkittävää kilpailuetua. Sitä voidaan jalostaa jatkuvasti ja soveltaa uusiin palveluihin. Ydinosaaminen tuottaa merkittävää hyötyä asiakkaille/potilaille. Se rakentaa perustan koko työyhteisön ja henkilöstön, mutta myös yksilötason osaamisvaatimuksille. Ydinosaamisen kuuluvat perus- ja erityisosaa-minen. (Otala 2008.) Tässä ydinosaamisella tarkoitetaan työn edellyttämää päivystyshoitotyön osaamista yhteispäivystyksessä. Perusosaaminen

Perusosaamista ovat tiedot ja taidot, joiden avulla henkilö pystyy suorittamaan tehtävänsä taitavasti, pysty-västi, onnistuneesti ja osuvasti. Perusosaamista ovat kyky tunnistaa ja täsmentää asiakkaan tarpeet, kyky asettaa tavoitteet yhteistyössä asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän kanssa, kyky valita tarkoituksen-mukaisia auttamismenetelmiä ja keinoja ja kyky toteuttaa ja arvioida suunnitelman toteutumista, kyky so-veltaa tutkittua tietoa toiminnassaan ja perustella näkemystään tutkitun tiedon avulla sekä vuorovaikutus- ja päätöksentekotaidot, vastuullisuus, eettisyys ja moniammatillisuus. (Jämsä & Manninen 2000.) Päivys-tyshoitotyön perusosaamisella tässä tarkoitetaan sellaista osaamista, jota tarvitaan kaikilla hoitotyön osaa-misalueilla yhteispäivystyksessä. Erityisosaamista hänellä voi olla vain tietyillä hoitotyön osaamisalueilla. Erityisosaaminen

Erityisosaamisella tarkoitetaan ammatillista osaamista, missä korostuu vahva ammatti- ja sisältöspesifinen tietämys, taito soveltaa tietämystä käytännön ongelmien/tehtävien ratkaisuissa sekä pyrkimys oman työnsä ongelmien, kehittämishaasteiden ja tiedon hahmottamiseen syvemmällä ja laaja-alaisella tasolla (Ruohotie 2005). Erityisosaaminen koostuu asteittain syvenevän ongelmanratkaisun kautta välittyvästä opitun teorian, käytännön kokemuksen ja itsesäätelytaitojen yhdistelmästä (Eteläpelto 1997, Järvinen ym. 2000, Nyyssölä 2003, Ruohotie 2003, Tynjälä & Collin 2000), joka tässä tarkoittaa päivystyshoitotyön erityisosaamista yh-teispäivystyksessä. Erityisosaamista omaava asiantuntija on laaja-alainen ja muuntautumiskykyinen osaaja. Hänellä on hallussaan sellaisia kompetensseja tiettyyn tehtävään, jotka muilta puuttuvat (Pirttilä 1997). Kompetenssi Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia - yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Kompetenssi kuvaa yksilön pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työ-tehtävistä. Kompetenssit muodostavat henkilön asiantuntijuuden sekä ammatin identiteetin ja olemassaolon perustan. (Ruohotie 2003.) Olennaista on se, että kompetenssia tarkastellaan aina suhteessa tiettyyn työhön tai tehtävään ja siinä vaadittuihin ominaisuuksiin sekä suhteessa siihen, kuinka työstä suoriudutaan. Kom-petenssi on kyvykkyyttä tehdä jotain hyvin. (Saarelainen & Kohonen 2001.) Kompetenssilla arvioidaan ja ennustetaan suoriutumista tietyistä tehtävistä. Kompetenssi ei rajoitu johonkin tiettyyn ryhmään, joten sitä voidaan käyttää, tarkasteltiinpa sitten yksilöä tai yhteisöä. Kun tavoitteena on kompetenssin määrittely tu-levaisuudessa, kiinnostus kohdentuu siihen, mitä yksilön tulee osata tehdä tulevaisuudessa. (Ruohotie, 2005b.)

96

1. Projektin organisaatio

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen –projekti, YHES-projekti (02139), on Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa –projektin osaprojekti sekä osa suurempaa projektiorganisaatiokokonaisuutta. Koko projektiorganisaatio on kuvattuna projektiorgani-saatiokaaviokuvassa (Liite 1). Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojekti on laajennus- ja lisärahoitussuunni-telma Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallinnoimaan ja ESR rahoittamaan SOTE ENNAKOINTI –projektiin (projektikoodi S10155). Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän projektin vastuullinen projekti-päällikkö on Marja-Liisa Vesterinen.

Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin toteuttajana toimii Turun ammatti-korkeakoulu (Turun AMK), jonka vastuuhenkilönä on koulutusjohtaja Kaija Lind ja yhteyshenkilönä yli-opettaja TtT Raija Nurminen. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Varsinais-Suomen sairaanhoito-piiri (VSSHP), Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) ja Satakunnan sairaanhoitopiiri (SatSHP).

Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa –osaprojektin (S10155) ohjausryhmä

Kaija Lind, Koulutusjohtaja, Turun AMK. Puheenjohtaja Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, VSSHP Paula Asikainen, Hallintoylihoitaja, SatSHP Eeva-Liisa Moisio, Toimialajohtaja, SAMK

Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155) projektiryhmä

Raija Nurminen, yliopettaja, Turku AMK, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 projektipäällikkö, Puheenjohtaja Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 saakka Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 alkaen Sari Teeri, Yliopettaja, SAMK Marita Koivunen, Kehittämisylihoitaja, SatSHP Katriina Peltomaa, Osastonhoitaja, Ensihoito ja päivystys, SatSHP Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Miia Tuominen, Koulutussuunnittelija, Turun AMK Heini Toivonen, Hankesuunnittelija, Turun AMK YAMK opiskelijat, Turun AMK, SAMK

97

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projektin, YHES- pro-jektin (02139), ohjausryhmä

Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, Projekti vastaava, Puheenjohtaja, VSSHP Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen, VSSHP Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 saakka Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 alkaen Eero Kitinoja, Projektipäällikkö - T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP Raija Nurminen, Yliopettaja, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 projekti-päällikkö, Turun AMK Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Sirpa Saarni, Koulutussuunnittelija, VSSHP Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projektin, YHES- projektin (02139,) pientyöryhmään kuuluvat: Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Puheenjohtaja, Ensiavun tulosyksik-kö, TYKS, VSSHP Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehittäminen VSSHP Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs., VSSHP, 18.1.2010 saakka Eero Kitinoja, Projektipäällikkö T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP Raija Nurminen, Yliopettaja, Projektipäällikkö Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 -projekti, Turun AMK Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi Kirsi Leino, Sairaanhoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi

2. Projektin menetelmät

Projektin tiedonkeruumenetelmänä käytetään Delfoi-tekniikan sovellusta. Delfoi-tekniikka ymmärretään tässä lähestymistavaksi, jonka avulla kerätään tietoa asiantuntijoilta konsensuksen saavuttamiseksi. Aineis-to kerätään kahtena eri kertana. Delfoi 1 -kierroksella kerätty aineisto käsitellään sisällön analyysillä ja sen perusteella esitetään asiantuntijaryhmille tarkentavat kysymykset Delfoi 2 - kierroksella. (Linstone & Tu-roff 1975, Tikanoja & Meriläinen 1991.)

Ryhmät muodostetaan hoitolinjojen (seitsemän), perusterveydenhuollon prosessien (neljä), puhelinneuvon-nan, triagen, sairaanhoitajan vastaanoton, ensihoitohuoneen, laboratorion ja kuvantamisen mukaisesti, yh-teensä 17 ryhmää. Delfoi 1 kierroksella ryhmän perusjäseniä on kolme. Ryhmien jäsenet koostuvat Tyks:n ensiapupoliklini-kan (yksi) ja Turun terveyskeskuspäivystyksen (yksi) hoitotyöntekijöistä sekä hoitolinjojen tai peruster-veydenhuollon prosessien suunnittelussa (yksi) mukana olevista asiantuntijoista. Ryhmät valitsevat perus-jäsenistä yhden, joka kirjaa ryhmän tuotoksen. Lisäksi jokaiseen ryhmään kuuluu YAMK -opiskelija Turun AMK:sta opinnäytetyön aiheen mukaan. YAMK -opiskelijat tarkkailevat ja kirjaavat, he eivät toimi tie-donantajina. He analysoivat aineiston sisällön analyysillä käyttäen omaa sekä ryhmän kirjoittamaa aineis-toa. Yliopettaja Raija Nurminen koordinoi opiskelijat tehtäviin.

98

Ryhmätyöskentelyssä haetaan vastausta kysymykseen: ”Mitä erityisosaamista tarvitaan?”. Perusosaaminen tulee esiin erityisosaamisen kuvauksen kautta. Delfoi 1 -kierroksen kysymykset laaditaan hoitolinjojen, pe-rusterveydenhuollon prosessien, puhelinneuvonnan, triagen, sairaanhoitajan vastaanoton, ensihoitohuo-neen, laboratorion ja kuvantamisen jaottelua käyttäen hoitoprosessin mukaisesti. Hoitoprosessi rakentuu 1) potilaan esihaastattelusta, 2) hoidon toteutuksesta, 3) potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista sekä 4) jatkohoidon järjestämisestä. (Burns & Grove 2005, Grief 2007, Koponen & Sillanpää 2005, Lanki-nen ym. 2006, Muntlin ym. 2006, Nummelin 2009, T-PRO -prosessit.) Kysymykset ovat liitteenä (Liite 2). Delfoi 1 kierroksella annetaan ryhmille avuksi Iira Lankisen ym. (2006) määrittelemät päivystyshoitotyön osaamis-alueet ja niiden kuvaukset.

Delfoi 2 -kierroksella asiantuntijaryhmille esitetään sisällön analyysiin perustuvat tarkentavat kysymykset. Asiantuntijaryhmiin kutsutaan mukaan erityisasiantuntijoita hoitolinjojen erityisosaamisen edellytysten mukaisesti. Vastaukset kirjoitetaan ja tehdään sisällön analyysi, kuten Delfoi 1-kierroksella. Tavoitteiden 2 ja 3 osalta YHES- projektissa tuotetun tiedon avulla ERS/OPH Tulevaisuuden erityisosaa-minen erikoissairaanhoidossa – projektin toimesta kuvataan erityisosaamisen tulevaisuudenkuvat ja osaa-misprofiilit sekä ammattiryhmien uudelleen muotoutumisen haasteet. Tieto hyödynnetään kompetenssi- mallin kehittämisessä, henkilöstön osaamisen arvioinnin ja kehittämisen perustana sekä koulutuksen sisäl-löllisessä ja menetelmällisessä kehittämistyössä. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -projekti tiedottaa Sosiaali -ja terveysministeriötä sekä Opetusministeriötä meneillään olevista projekteista ja niiden tavoitteista pyrkimyksenä olla mukana vaikuttamassa päivystyspoliklinikan hoitotyön erityispätevyyden valtakunnallisessa koulutussuunnittelussa.

3. Projektin osa-alueet ja aikataulu Hanke käynnistyi 1.10.2009 ja toteutuksen pääpaino on vuosilla 2010 ja 2011. Projektin osa-alueiden ja ai-kataulun kuvaus liitteenä (Liite 3).

4. Kustannussuunnitelma

Projektin rahoitukseen liittyvät kustannukset koostuvat projektipäällikkö Merja Nummelinin palkasta ja matkakuluista. Muut projektissa työskentelevät tekevät työn osana normaaleja työtehtäviään.

Projektin rahoitus (oma, ulkopuolinen)

2009 2010 2011 YHTEENSÄ EU-rahoitus 5 992 43 428 10 580 60 000 Kuntarahoitus/ yhteensä 2 508 18 172 4 320 25 000 Varsinais-Suomen sairaanhoi-topiirin kuntayhtymä

627 4 543 1 080 6 250

YHTEENSÄ 8 500 61 600 14 900 85 000

99

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilökustannukset H/kk tarkoittaa henkilötyökuukausia ja on arvioitu yleisellä tasolla. Henkilöstökustannukset € H/kk 2009 2010 2011 Yhteensä Osa-aikainen projektityöntekijä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 5 1 300 13 000 2 100 16 400_ Yhteensä 27 7 000 57 600 13 400 78 000 5. Ohjaussuunnitelma

Hallintoylihoitaja Päivi Nygren ja YHES -projektin (02139) ohjausryhmä toimivat projektin lähiohjaajina. Projektisuunnitelma tulee YHES -projektin ohjausryhmän lisäksi hyväksyttää Tulevaisuuden erityisosaa-minen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin (S10155) projektiryhmässä. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osaprojektin ohjausryhmä, yhteen sovittaa osa-hankkeet ja lopullinen hyväksyntä tapahtuu siinä. Hankkeen sisällöt voivat kuitenkin käynnistyä hankesuunnitelman ja YHES -ohjausryhmän päätöksen mukaisesti.

100

Lähteet: Burns N & Grove S.K. 2005. The Practice of Nursing Research; Conduct, Critique and Utilization. 5th Edition. W.B Saunders Comp. Phila-delphia. Eteläpelto, A. 1997. Asiantuntijuuden muuttuvat määritykset. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantunti-juus. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 86 - 102. Grief C. 2007. The perceived value of BCEN certification. Journal of Emergency Nursing, 33, 3, 214 - 216.

Jämsä Kaisa & Manninen Elsa 2000: Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tummavuoren kirjapaino, Vantaa. Järvinen, A., Koivisto, T. & Poikela, E. 2000. Oppiminen työssä ja työyhteisössä. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY. Kinnunen J & Lindström K. 2005. toim. Rakenteellisen ja toiminnallisen muutoksen vaikutukset HUSin johtamiseen ja henkilöstön hyvinvoin-tiin. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 129. 278. Koponen L & Sillanpää K. 2005. Potilaan hoitoprosessi päivystyspoliklinikalla. Teoksessa Koponen L & Sillanpää K. (toim.) Potilaan hoito päivystyksessä. 2005. Gummerus Kirjapaino Osakeyhtiö. Jyväskylä. 70 - 74. Kukkonen J. 2005. Terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointi rutiinisti kerätyn tiedon pohjalta. Väitöskirja. Lääketiede 355. Kuopion yliopis-ton julkaisuja D. Kuopio. Lankinen I, Eriksson E, Hupli M & Leino-Kilpi H. 2006. Päivystyspotilaan hoitotyössä tarvittava osaaminen- systemaattinen kirjallisuuskatsa-us. Viisas Vaikuttaja. Konferenssiabstraktit, IX Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi 22.9. - 23.9.2006. Turun yliopisto. 94.

Lillrank, P., Haukkapää-Haara, P. 2006. Helsinki. Terveydenhuollon tilaa - tuottaja – malli. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Lillrank, P., Kujala, J., Parvinen, P. 2004. Keskeneräinen potilas. Helsinki. Talentum

Linstone, H.A. & Turoff, M. 1975. Introduction. Teoksessa Linstone, H. & Turoff, M. (toim.) The Delphi Method. Techniques and Applica-tions. Massachusetts: Addison-Wesley Publishing Company, 3 - 13. Metsämuuronen, J. 2000. Maailma muuttuu – miten muuttuu sosiaali- ja terveysala? Sosiaali- ja terveysalan muuttuva toimintaympäristö ja tu-levaisuuden osaamistarpeet. Helsinki. Oy Edita ab. Muntlin Å, Gunningberg L & Carlsson M. 2006. Patients` perceptions of quality of care at an emergency department and identification of areas for quality improvement. Journal of Clinical Nursing, 15, 1045 - 1056. Nummelin M. 2009. Päivystyspoliklinikalla aloittavan sairaanhoitajan tiedon tarve. Pro Gradu –opinnäytetyö. Hoitotieteen laitos. Turun yli-opisto. Turku. Nyyssölä, K. 2003. Virallisen koulun ulkopuolella opitun tunnustaminen. Kasvatus 34, 5, 510 - 520. Otala L. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kippailuetu. WSOY. Helsinki. OPM 2006:24. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriö. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Helsinki. Saata-vana www-muodossa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/Ammattikorkeakoulusta_terveydenhuoltoon.html Pirttilä, I. 1997. Teoria, markkina-analyysi ja futurologinen silmä eksperttiyden ehtoina. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 73 - 82. Ruohotie, P. 2003. Mitä on ammatillinen huippuosaaminen? Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 5, 1, 4 - 11. Ruohotie, P. 2005a. Metakognitiiviset taidot ja käsitteellinen oppiminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 7, 1, 4 - 11. Ruohotie, P. 2005b. Ammatillinen kompetenssi ja sen kehittäminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 7(3), 4-18. Williams, R. S. 2002. Managing Employee Performance. London: Thomson Learning. Tikanoja, H. & Meriläinen, P. 1991. käytännön asiantuntemus tutkimuksen voimavarana- delfimenetelmä hoitotieteessä. Hoitotiede 3, 2, 50 - 55. Tynjälä, P. & Collin, K. 2000. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö – pedagogisia näkökulmia. Aikuiskasvatus 20, 4, 293 - 305. Voipio-Pulkki L-M. 2005. Oikeus kiireelliseen hoitoon päivystyksen järjestämisen lähtökohtana. Teoksessa Koponen L & Sillanpää K. (toim.) Potilaan hoito päivystyksessä. 2005. Gummerus Kirjapaino Osakeyhtiö. Jyväskylä. 18 - 22.

101

102

Liite 1 Projektiorganisaatiokaaviokuva - YHES -projekti osana muita projekteja

SOTE ENNAKOINTI -projekti (S10155), Ennakoiva sosiaali- ja terveysala 2008 - 2011 Projektipäällikkö Marja-Liisa Vesterinen, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -osa projekti 2009 - 2011 (S10155) Projektipäällikkö Raija Nurminen, Turun AMK

Ohjausryhmä: Kaija Lind, Koulutusjohtaja, Puheenjohtaja, Turun AMK Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, VSSHP Paula Asikainen, Hallintoylihoitaja, SatSHP Eeva-Liisa Moisio, Toimialajohtaja, SAMK

Projektiryhmä: Raija Nurminen, Yliopettaja, Projektipäällikkö, Puheenjohtaja, Turun AMK Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP 18.1.2010 saakka Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 alkaen Sari Teeri, Yliopettaja, SAMK Marita Koivunen, Kehittämisylihoitaja, SatSHP Katriina Peltomaa, Osastonhoitaja, Ensihoito ja päivystys, SatSHP Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Miia Tuominen, Koulutussuunnittelija, Turun AMK Heini Toivonen, Hankesuunnittelija, Turun AMK

YHES -projekti (02139), Varsinais-Suomen sairaanhoi-topiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen 2009 - 2011 Projektivastaava Päivi Nygren Projektipäällikkö Merja Nummelin YHES -ohjausryhmä: Päivi Nygren, Hallintoylihoitaja, Projekti vastaava, Puheenjohtaja, VSSHP Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehit-täminen, VSSHP Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 saakka Anne Isotalo, Kehittämisylihoitaja vs, VSSHP, 18.1.2010 alkaen Eero Kitinoja, Projektipäällikkö - T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP Raija Nurminen, Yliopettaja, Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissai-raanhoidossa 2009 - 2011 projektipäällikkö, Turun AMK Tiina Pakasto, Ylihoitaja, ATEK-klinikka ja Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Sirpa Saarni, Koulutussuunnittelija, VSSHP Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi YHES -pientyöryhmä: Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Projektipäällikkö, Puheenjohtaja, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP Kaarina Tanttu, Kehittämisylihoitaja, T-PRO -projekti; prosessien kehit-täminen VSSHP Reetta Rusi, Kehittämisylihoitaja vs., VSSHP, 18.1.2010 saakka Eero Kitinoja, Projektipäällikkö T-PRO -projekti; yhteispäivystys, VSSHP Liisa Iire, Suunnitteluylihoitaja, T-PRO -projekti; muutoshallinta, VSSHP Raija Nurminen, Yliopettaja, Projektipäällikkö Tulevaisuuden erityis-osaaminen erikoissairaanhoidossa 2009 - 2011 -projekti, Turun AMK Merja Lamminen, Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi Kirsi Leino, Sairaanhoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi

Selviämishoitoyksikön osaamisen kehittämi-nen Satakunnan sairaanhoitopiirissä -projekti 2009 - 2011, SatSHP/SAMK Eila Hirvonen Yliopettaja, SAMK Marita Koivunen, Kehittämisylihoitaja, SatSHP Riitta Mikkonen, Ylihoitaja, SatSHP Katriina Peltomaa, Osastonhoitaja, Ensihoitoj ja päivystys, SatSHP Sari Teeri, Yliopettaja, SAMK Tiina Hakala, Osastonhoitaja, SatSHP Riikka Kuusisto, Sairaanhoitaja. Päivystys, SatSHP Paula Ranne, Ylihoitaja, Psykiatria, SatSHP Marja Rehua, Sosiaalityöntekijä, SatSHP

YAMK -opiskelijoiden osa-projektit Tule-vaisuuden erityisosaaminen erikoissai-raanhoidossa -projektissa: Sari Nokkala SAMK Tuulia Meritähti Turun AMK Mikko Nieminen Turun AMK Hanna Lintula-Göçmen Turun AMK Riikka-Maria Söderström Turun AMK Anniina Lehti Turun AMK Elina Soini-Koskinen Turun AMK Virpi Tomppo, HAMK

T-PRO

103

Liite 2 YHES -projekti, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen -projekti (02139)

Projektipäällikkö Merja Nummelin, Kliinisen hoitotyön asiantuntija, Ensiavun tulosyksikkö, TYKS, VSSHP

Delfoi 1 -kierroksen kysymykset ryhmittäin:

1) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen TULES –hoitolinjassa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

2) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen sydän – hoitolinjassa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

3) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen vatsa – hoitolinjassa?

a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

4) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen neuro - hoitolinjassa?

a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

5) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen muu medisiininen toi-

minta –hoitolinjassa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

6) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen muu operatiivinen toi-

minta ja syövän hoito –hoitolinjassa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

104

7) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen lasten -hoitolinjassa.

a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

8) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen geriatrisen potilaan hoi-

toprosessissa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

9) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen päihdepotilaan hoitopro-

sessissa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

10) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen psykiatrisen potilaan hoi-

toprosessissa? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

11) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen sosiaalihoitoprosessissa?

a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

12) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen puhelinneuvonnassa?

a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

13) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen triagessa?

a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

105

14) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaan-

otolla? a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

15) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksen ensihoitohuoneessa?

a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

16) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksessä laboratorioon liityen?

a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

17) Mitä hoitotyön erityisosaamista tarvitaan VSSHP:n yhteispäivystyksessä kuvantamisesta?

a. potilaan esihaastattelusta b. hoidon toteutuksesta c. potilaan voinnin seurannasta ja jatkuvasta arvioinnista d. jatkohoidon järjestämisestä

106

projektin aikataulu 1.10.2009 - 30.4.20112009 2010 2011

Projektin osa-alueet Loka Marr Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marr Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti1) kehittämiskohteen rajaus2) projektisuunnitelman laatiminen3) Delfoi 1 kysymysten laadinta4) projektisuunnitelman hyväksyttäminen*5) asiantuntijatyöryhmien perustaminen ja aineistonkeruuajankohtien sopiminen6) Delfoi 1; aineiston keruu (ryhmätyöskentely)7) sisällön analyysi 1 (Turun YAMK-opisk)8) Delfoi 2; aineistokeruu (ryhmätyöskentely) 9) sisällön analyysi 2 (Turun YAMK-opisk)10) tuloksien raportointi*11) kompetenssi-pilottimallin luominen ja analysointi asiantuntijapaneelissa

*projektisuunnitelma hyväksytetään Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa -projektin (S10155) ohjausryhmässä/projektiryhmässä sekä YHES -projektin (02139) ohjausryhmässä**tuotetaan YHES-projektista raportti sekä osallistutaan yhteisraportointiin

107

Liite 2 Delfoi 1 kierroksen sähköpostitse lähetetty tiedotus hoitohenkilöstölle Hei! Muutama vastaus esittämiinne kysymyksiin! Olette varmasti huomanneet kahvihuoneen seinällä nimilistan. Tämä lista on yhteispäivystyksen koulutuspäiviä varten oleva ryhmäytymislista. Koulutuspäivät ovat 15.4. ja 27.5. klo 12-16. Koulutuspäivässä annetaan infoa T2:n etenemisestä. Tämän lisäksi teillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevan yhteispäivystyksen toimivuuteen ja hoitajien osaamiseen siellä. Näillä yhteiskoulutuspäivillä tullaan työskentelemään siis ryhmissä. Ryhmät tuottavat tietoa mm. siitä, mitä eri-tyisosaamista yhteispäivystyksessä tarvitaan. Ryhmät jakautuvat hoitolinjojen (7), perusterveydenhuollon pro-sessien (4), sairaanhoitajan vastaanoton, ensihoitohuoneen, laboratorion ja kuvantamisen mukaan. Ryhmissä mietitään siis erityisosaamista yhteispäivystyksen hoitajan näkökulmasta. Ryhmien tuotos on vahvasti vaikutta-massa siihen, mitä asioita yhteispäivystyksen perehdytyksessä tulee huomioida. Jokaisen sairaanhoitajan, pe-rushoitajan ja lääkintävahtimestarin on tarkoitus kuulua johonkin ryhmään. Jokaisella on siis mahdollisuus vaikut-taa. Laittakaa nimenne siihen ryhmään, jonka koette omimmanneksenne, huomioden kuitenkin sen, ttä jokaises-sa ryhmässä tulee olla jäseniä. Ryhmiin tulee myös PTH:n edustus ja YAMK -opiskelija. Triagen ja puhelinneuvonnan ryhmät on perustettu jo aiemmin ja näiden ryhmien osalta toiminta käynnistyy ai-emmin. Jos kuulut siis näihin ryhmiin ei sinun tule laittaa nimesi listoihin, muutoin KYLLÄ! Terveisin Merja Nummelin YHES -projektipäällikkö ps. Ohessa luonnos hoitolinjoista. Alaprosessit eivät vielä kirkossa kuulutettuja

hoitolinjat.pdf (26 kt)

108

Delfoi 1 kierroksen aineistonkeruun ryhmätyöskentelyn kirjallinen ohjeistus Liite 3

109

Delfoi 1 kierroksen ryhmätyölomake - Mitä erityisosaamista triage- hoitaja tarvitsee? Liite 4

110

111

112

113

114

Liite 5 Päivystyshoitotyön osaamisalueet Iira Lankisen ym. (2006) mukaan 16.3.2010/mn Oheismateriaalia YHES -projektin aineistonkeruun avuksi. Käyttäkää ohessa olevaa osaamisjaottelua apuna määrittellessänne, mitä erityisosaamista tarvitaan tulevassa yhteispäivystyksessä. Päivystyspotilaan hoitotyössä tarvittava osaaminen (Lankinen ym. 2006):

1) Päätöksenteko-osaaminen Muodostuu päivystyspotilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnista. 2) Kliininen osaaminen Sisältää hoidon toteutukseen ja potilaan tilan seurantaan liittyvän osaamisen. 3) Tiedollinen osaaminen Liittyy tutkitun tiedon hyödyntämiseen hoitotyössä. 4) Vuorovaikutusosaaminen Muodostuu vuorovaikutuksesta potilaan, omaisten, kollegoiden ja muiden ammattiryhmi-en kanssa. 5) Ohjausosaaminen Koostuu potilaan ohjaamisesta eri vaiheissa. 6) Eettinen osaaminen Sisältää potilaiden ja omaisten ammatillisen kohtelun, potilaan asianajajana toimimisen, turvallisuuden tunteen luomisen, potilaan yksilöllisyyden huomioimisen ja oman toimin-nan vastuullisuudentunteen luomisen, potilaan yksilöllisyyden huomioimisen ja oman toi-minnan vastuullisuuden.

115

Delfoi 1 kierroksen YAMK –opiskelijoiden sisällön analyysin runko Liite 6

YHES- ja ESR aineistojen analyysin eteneminen

Aineiston aukikirjoittaminen.

Aineiston lukeminen ja sisältöön perehtyminen.

Pelkistettyjen ilmausten listaaminen.

Samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien etsiminen pelkiste-tyistä ilmaisuista.

Pelkistettyjen ilmausten yhdistäminen ja alaluokkien muo-dostaminen.

Alaluokkien yhdistäminen ja yläluokkien muodostaminen niistä.

Yläluokkien yhdistäminen ja kokoavan käsitteen muodos-taminen (=Erityisosaaminen käsitteenä).

116

Liite 7 Delfoi 2 kierroksen tarkentavat kysymykset – Mitä erityisosaamista triage –hoitaja tarvitsee? Päivystyshoitotyön erityisosaaminen triagessa 1) Mitä osaamista triage-hoitajalta vaaditaan hätätilapotilaiden hoidon suhteen? 2) Mitkä vitaaliarvot triage –hoitajan tulee osata mitata? 3) Miten muuten triage –hoitajan tulee osata tutkia potilas kuin mittaamalla vitaaliarvot? 4) Mitä osaamista triage –hoitajalta vaaditaan potilaan haastattelussa? 5) Mitä toimenpiteitä triage-hoitajan tulee osata tehdä? 6) Mitä pikanäytteitä triage- hoitajan tulee osata ottaa? 7) Milloin triage-hoitajan tulee osata konsultoida triage -lääkäriä? 8) Mitä triage -hoitajan tulee osata toimiessaan poikkeusoloissa? 9) Mitä keskeistä triage-hoitajan tulee tietää hoitoprotokollista ja hoitolinjoista, jotta hän osaa ohjata potilaan eteenpäin? 10) Mitä tarkoitetaan eri erikoisalojen tuntemuksen tarpeella suhteessa triagen tekoon? 11) Mitkä organisaatiot triage-hoitajan tulee tuntea, jotta hän osaa ohjata potilaan eteenpäin? 12) Mitä eri erikoisalojen potilaita triage -hoitajan tulee osata hoitaa? 13) Mitä tarkoitetaan päivystyshoitotyön osaamisen ja kokemuksen tarpeella suhteessa triage -hoitajan toimenkuvaan? 14) Mitä erityistä osaamista tirage-hoitaja tarvitsee tehdessään triagea lapsipotilaalle? 15) Mitä tietojärjestelmien osaamista kirjaaaminen edellyttää triage-hoitajalta? 16) Mitä triage-hoitajan tulee osata kirjata? 17) Keiden kanssa triage-hoitajan tulee osata tehdä yhteistyötä? 18) Mitä muita laitteita triage-hoitajan tulee osata käyttää kuin Virveä? 19) Minkälaista potilasohjausta triage -hoitajan tulee osata antaa? 20) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta geriatrisen potilaan hoitoprosessissa? 21) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta muun medisiinisen potilaan hoitolinjassa? 22) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta muun operatiivisen ja syövänhoidon hoitolinjassa? 23) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta neurologisen potilaan hoitolinjassa? 24) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta psykiatrisen potilaan hoitolinjassa? 25) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta päihdepotilaan hoitoprosessissa? 26) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta sosiaalihoitotyön prosessissa? 27) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta sydänpotilaan hoitolinjassa? 28) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta tules potilaan hoitolinjassa? 29) Mitä erityisosaamista triage-hoitaja tarvitsee potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen arvioinnis-ta vatsapotilaan hoitolinjassa? 30) Mitä muuta erityisosaamista vaaditaan hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointia tekevältä sai-raanhoitaja?

117

Liite 8 Delfoi 3 kierroksen asiantuntijapaneelin toteutus

17.12.2010, päiv. 7.1.2011/päiv.1.2.2011/mn YHES - D3-asiantuntijapaneelin toteutus Edellinen vaihe Sisällön analyysi2 D2 aineiston keruun jälkeen (Webropol –kysely 15.11.- 30.11.2010). Pääluokat on määritelty induktiivisesti yläluokista käyttämällä kuitenkin Lankisen osaamisen jaottelua apuna. Yläluokat ovat muodostuneet alaluokista. D3-asiantuntijapaneelin toteutus D3-asiantuntijapaneelissa käydään läpi kaikkien ryhmien (17 ryhmää) sisällönanalyysin tuottamat osaamiskuvaukset. Paneelissa määritellään alaluokkien osaamisen tasot alla olevan taulukon mu-kaisesti. Määriteltävät osaamisen tasot Päivystyshoitotyön perusosaaminen Tarkoitetaan sellaista osaamista, jota tarvitaan kaikilla päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä.

Päivystyshoitotyön erityisosaaminen Voi olla vain tietyillä päivystyshoitotyön osaamisalueilla yhteispäivystyksessä

Osaaminen, jota tarvitaan tulevaisuudessa, jota ei ole mainittu Osaamista ei tarvita tulevassa yhteispäivystyksessä Mikäli tulee esiin aiemmin mainitsematonta tulevaisuuden osaamista, määritellään myös, onko esiin tullut osaaminen perus- vai erityisosaamista. Asiantuntijapaneeliin osallistuvat henkilöt – 10 henkilöä Kaikki ryhmään kutsuttavat ovat olleet mukana YHES -projektissa aiemmin. 4 - Kliininen hoitotyön osaaja edustaja: Sh Johanna Lappalainen ja sh Mirva Salmi-Hurttila, TYKS ensiapu Sh Kirsi Leino ja sh Maaret Suominen Turun terveyskeskuspäivystys, Turun sosiaali- ja terveystoimi 2 – Esimies edustaja: Osastonhoitaja Merja Tupala tai ylihoitaja Tiina Pakasto, TYKS ensiapu Ylihoitaja Merja Lamminen Turun terveyskeskuspäivystys, Turun sosiaali- ja terveystoimi 2 – Lääkäri edustaja: Kehityslääkäri Päivi Lucenius, T-Pro –hanke, VSSHP 1 – Tila- ja toimintasuunnittelun edustaja Sovellusasiantuntija Hanna Jääskeläinen, Medbit 1 - Pääprojektin ja koulutuksen edustaja: Tuleos -projektipäällikkö Raija Nurminen, Turun AMK 1 – Puheenjohtaja YHES -projektipäällikkö Merja Nummelin, TYKS ensiapu Ajankohta ti 25.1.2011, klo 12-16 ti 1.2.2011, klo 12-16 ti 8.2.2011, klo 12-16 Paikka TYKS, rakennus 9, 2. krs, fysiatrian kokoushuone.

118

Liite 9 Delfoi 3 kierroksen erityisasiantuntijaryhmien osanottajat ja aikataulu

pvm ryhmä erityis-asiantuntijat

7.3.2011 Klo 12-14

Psykiatrian prosessi 4

16.3.2011 Klo 11-13

Laboratorio 3

21.3.2011 Klo 10-11.30

Päihdeprosessi 3

Klo 11.30-13

Geriatrian prosessi 2

22.3.2011 Klo 10-11.30

Kuvantaminen 4

Klo 11.30-13

Lasten toimialue 3

Klo 13-14 Sosiaalityön prosessi 2

119

Liite 10 YHES -projektin julkaisusuunnitelma

7.5.2010/päiv24.1.2011/päiv1.2.2011/päiv.9.2.2011/9.5.2011/mn

Julkaisut Julkaisupaikka, -tapa ja julkaisun nimi

Suunniteltu ajankohta/ toteutunut

Sisältö/Tiedottamisen näkökulma

Kohderyhmä Tekijät

Hospitaali; artikkeli ”YHES onnistumme”

kesä 2010 lokakuu 2010

YHES –projektin esittely pe-rusterveydenhuollon ja eri-koissairaanhoidon yhteistyön näkökulmasta

Oman organi-saation tiedot-taminen

Nummelin Nurminen Pakasto Nygren

Lasaretti; artikkeli -

syksy 2010 -

Kaikkien kolmen projektin esittely yhteistyön näkökul-masta

ERVA-alue Nurminen Nummelin Teeri Koivunen

NOVA –päivät; posteri ”YHES -projekti Varsi-nais-Suomen sairaan-hoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoi-totyön erityisosaaminen –projekti”

- / marraskuu 2010

YHES –projektin esittely pe-rusterveydenhuollon ja eri-koissairaanhoidon yhteistyön näkökulma

Kansallinen tie-dottaminen

Nummelin Nurminen Pakasto Nygren

TAJA –päivät 9. – 10.11.2010; posteri ”YHES -projekti Varsi-nais-Suomen sairaan-hoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoi-totyön erityisosaaminen –projekti”

9.-10.11.2010 9.-10.11.2010

YHES –projektin esittely pe-rusterveydenhuollon ja eri-koissairaanhoidon yhteistyön näkökulma

Kansallinen tie-dottaminen

Nummelin Nurminen Pakasto Nygren

Premissi; artikkeli -

syksy 2010 -

YHES –projektin esittely pe-rusterveydenhuollon ja eri-koissairaanhoidon yhteistyön näkökulma

Kansallinen tie-dottaminen

Nummelin Pakasto Lamminen

Sairaanhoitajapäivät 17. - 18.3.2011; posteri ”Varsinais-Suomen sai-raanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivys-tyksen hoitotyön eri-tyisosaaminen –projekti, (YHES)”

kevät 2011 17.-18.3.2011

YHES –projektin esittely pe-rusterveydenhuollon ja eri-koissairaanhoidon yhteistyön näkökulmasta YHES -tulosten esittäminen

Kansallinen tie-dottaminen

Nummelin Nurminen Lamminen Pakasto Nygren

Sairaanhoitajapäivät 17. - 18.3.2011; näyt-tely

kevät 2011 17.-18.3.2011

Henkilökunnan rekrytointi uuteen yhteispäivystykseen (yhteistyössä T-PRO:n kans-sa)

Kansallinen tie-dottaminen

(Iire Kitinoja Tanttu Pakasto Lamminen Nummelin) VSSHP –rekrytointi ja T-PRO toteut-ti

Turun kaupungin hoito-työn kehittämistyöryh-mä; suullinen esitys ”YHES –projekti,

- / 28.3.2011

YHES -tulosten esittäminen Alueellinen tie-dottaminen

Nummelin

120

VSSHP:n yhteispäivys-tyksen hoitotyön eri-tyisosaaminen -projekti 10/2009 – 5/2011” SOTE-ENNAKOINTI –seminaaripäivä; suul-linen esitys ”YHES –projekti, VSSHP:n yhteispäivys-tyksen hoitotyön eri-tyisosaaminen -projekti 10/2009 – 5/2011”

28.4.2011/ 28.4.2011

YHES -tulosten esittäminen Alueellinen tie-dottaminen VSSHPssä

Nummelin

Vaikuttavat oppimisym-päristöt terveysalalla 2011 -konferenssi 30.-31.5.2011; suullinen esitys

- / 30.5.2011

YHES -tulosten esittäminen Kansallinen tie-dottaminen

Nummelin Nurminen Häkkinen Lamminen Pakasto Nygren

Hospitaali; artikkeli ”Yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaa-minen”

-/ 3/2011

YHES -tulosten esittäminen Oman organi-saation tiedot-taminen

Nummelin Nygren

Turun AMK:n julkaisu-sarja Tulevaisuuden osaami-nen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä; ; artikkeli ”Tulevaisuuden erityis-osaaminen Varsinais-Suomen sairaanhoito-piirin (VSSHP) yhteis-päivystyksessä”

8.4.2011 sekä 6.5.2011 / 6/2011

Nummelin Pakasto Lamminen Lucenius

121

Liite 11 YHES –projektin raportointisuunnitelma

7.5.2010/päiv24.1.2011/päiv1.2.2011/päiv.9.2.2011/9.5.2011/7.6.2011/mn

Julkaisusuunnitelma Toteutus Ajankohta Sisältö Tekijät VSSHPn projektiohjeis-tuksen mukainen loppu-raportti intranetin projek-tirekisteriin sekä loppu-raporttiyhteenveto –lomake

VSSHPn projektiohjeistuksen mukainen loppuraporttiyh-teenveto –lomake intranetin projektirekisteriin

VSSHPn julkaisu: http://www.vsshp.fi/fi/julkaisut/julkaisusarjat Saatavilla myös: Volter-, Linda- sekä Medic -tietokannasta VSSHPn YHES -projektin internet- sivut: http://www.vsshp.fi/fi/4395/48978/ Tulevaisuuden erityisosaami-nen erikoissairaanhoidossa -projektin internet-sivut: http://sote-ennakointi-esh.turkuamk.fi Etelä-Karjalan koulutuskun-tayhtymän internet-sivut: http://www.ekky.fi VSSHPn Y-asemalle; VSSHP, Kehittämishankkeet, YHES, Raportti.

Kesä 2011

Pääprojektin ohjeistuk-sen mukainen loppura-portti

Turun AMK:n Projektori do-kumentaatio- ja raportoin-tiympäristönä

2009-2011

YHES-projektin tulosten esit-täminen

Nummelin Nygren

YAMK -opiskelijoiden opinnäytetyöt

http://www.vsshp.fi/fi/4395/48978/ http://sote-ennakointi-esh.turkuamk.fi

Kesä 2011 Triage-hoitajan erityisosaaminen

Meritähti

122

Liite 12

VSSHPN yhteispäivystyksen sairaanhoitajan perus-osaaminen (puh, tri, shvo, aku, TULES, syd, vatsa, neu, med, op, lap, ger, päi, psy, sos, lab, kuv mu-kaan) 17/17

1. päätöksenteko-osaaminen

2. kliininen osaaminen

3. lääkehoito-osaaminen

4. tekninen osaaminen

5. näyttöön perustuva toiminta

6. ohjausosaaminen

7. kirjaaminen ja raportointi

8. yhteistyö ja vuorovaikutusosaaminen

9. eettinen osaaminen

10. turvallisuusasioiden hallinta

123

1. päätöksenteko-osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa selvittää potilaan hoitoon hakeutumisen syyn

osaa selvittää potilaan oireet osaa selvittää oireiden alkamisajan ja -tavan osaa selvittää, onko vaiva nyt pahempi kuin aikaisemmin osaa selvittää, onko aikaisemmin ollut vastaavanlaisia oireita osaa selvittää mahdollisen vamman vammamekanismin ja tapaturman

ajankohdan

osaa selvittää, mistä potilas tulee päivystykseen; kotoa vai hoitolaitok-sesta

osaa selvittää potilaan aikaisemmat sairaudet osaa selvittää perussairaudet osaa selvittää, onko potilasta leikattu aiemmin ja jos niin, mitä ja milloin osaa selvittää, onko potilaalle tehty aikaisempia anestesioita ja jos niin,

miten ne ovat sujuneet

osaa selvittää potilaan mahdollisen rytmihäiriötaustan osaa selvittää potilaan lääkehoidon

osaa selvittää potilaan kotilääkityksen osaa selvittää, onko potilas ottanut hänelle annetut/määrätyt lääkkeet

ohjeen mukaisesti osaa selvittää, onko potilas ottanut vaivaansa lääkettä ja sen vaikutuk-

sen

osaa selvittää mahdollisen lääkeaineyliannostuksen osaa selvittää potilaan riskitiedot

osaa selvittää allergiat osaa selvittää, onko potilas mahdollisen raskaana tartuntavaaran

osaa selvittää eristystarpeen osaa selvittää potilaan ravitsemukseen liittyvät asiat

osaa selvittää, milloin potilas on viimeksi syönyt tai juonut osaa selvittää ruokavalion

osaa selvittää potilaan erittämiseen liittyvät asiat osaa selvittää potilaan pahoinvoinnin/oksentelun osaa selvittää närästysvaivan osaa selvittää potilaan virtsan erityksen osaa selvittää potilaan suolen toimivuuden osaa selvittää potilaan ulosteen laadun

osaa selvittää potilaan ilmavaivat osaa selvittää potilaan päivittäiset toiminnot osaa tiedustella, millainen toimintakyky potilaalla on aiemmin ollut; oma-

toimisuus osaa selvittää potilaan uni- ja valvetilan muutokset osaa selvittää potilaan unettomuuden

osaa selvittää potilaan kanssakäymisen taitoja osaa selvittää, millainen kommunikaatiokyky potilaalla on aiemmin ollut osaa hankkia lisätietoja potilaasta

osaa hyödyntää puhelinneuvonnan anamneesia osaa selvittää potilaan taustatietoja lähetteestä osaa selvittää potilaan taustatietoja sairauskertomuksesta osaa selvittää potilaan taustatietoja mahdollisesta asuinhoitolaitoksesta osaa selvittää potilaan taustatietoja potilaan kotikunnan hoitoyksiköstä osaa selvittää potilaan taustatietoja potilaan omasta terveyskeskuksesta

osaa selvittää potilaan taustatietoja omaiselta

osaa esihaastatella potilaan

osaa tunnistaa ja kartoittaa itsenäisesti ja yhteistyössä moniammatillisen hoitotii-min kanssa välittömästi potilaan akuuttiin hoitoon liittyviä ja siihen vaikuttavia elä-

124

mänhallintaan ja sosiaalisiin ongelmiin liittyviä ongelmia osaa kohdata ja hoitaa välittömästi akuuttiin hoitoon liittyviä ja vaikuttavia

yllättäviä kriisitilanteita osaa tunnistaa ja määrittää potilaan elinolot, kuten asunnottomuuden,

mikäli sillä on vaikutusta akuuttiin hoitoon osaa tunnistaa potilaan talousasiat, mikäli sillä on vaikutusta akuuttiin

hoitoon osaa tunnistaa ja määrittää perhetilanteen, mikäli sillä on vaikutusta

akuuttiin hoitoon osaa tunnistaa potilaan akuuttiin hoitoon välittömästi vaikuttavan sosiaa-

lisen verkoston osaa kartoittaa fyysistä ja psyykkistä omatoimisuutta

osaa kartoittaa kykyä päivittäisten toimintojen hoitamiseen kotona osaa ottaa hoitoyksikössä potilaan vastaan kiireellisyysluokituksen mukaisessa

järjestyksessä osaa ilman apuvälineitä arvioida potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen

osaa tunnistaa ihon lämmön, harmaan kalpeuden ja kylmänhikisyyden sekä lämpörajan

osaa tunnista ihon ja silmävalkuaisten keltaisuuden

osa tunnistaa vähitellen kehittyvän levottomuuden osaa potilaan vitaaliarvojen perusteella arvioida hoidon kiireellisyyden tarpeen

osaa tunnistaa poikkeavan muutoksen potilaan verenpaineessa osaa tunnistaa poikkeavan muutoksen potilaan sykkeessä

osaa tunnistaa poikkeavan muutoksen potilaan hengityksessä osaa tulkita päivystyshoitotyön näkökulmasta keskeiset asiat sydänfilmistä

osaa tunnistaa sinusrytmin sydänfilmistä osaa tunnistaa kammiovärinän sydänfilmistä osaa tunnistaa asystolen sydänfilmistä osaa tunnistaa PEA:n sydänfilmistä osaa tunnistaa eteisvärinän sydänfilmistä osaa tunnistaa SVT -rytmihäiriön sydänfilmistä osaa tunnistaa kammiolisälyönnit sydänfilmistä osaa tunnistaa eteislisälyönnit sydänfilmistä osaa tunnistaa st -tason laskun (iskemia muutokset) sydänfilmistä osaa tunnistaa infarktimuutokset sydänfilmistä osaa tunnista rytmin epäsäännöllisyyden

osaa tunnistaa haarakatkoksen sydänfilmistä osaa tunnistaa elottoman potilaan osaa todeta, että potilas on tajuton eikä hengitä normaalisti osaa tunnistaa tajuttoman potilaan osaa todeta, ettei potilas ole heräteltävissä, mutta hengittää normaalisti osaa tunnistaa pyörtymisen osaa tunnistaa vatsakatastrofin

osaa tunnistaa vatsan pinkeyden ja turvotuksen osaa tunnistaa rajun ulkoisen verenvuodon

osaa tunnistaa epätavallisen kovan vatsakivun osaa arvioida hoidon kiireellisyyden tarpeen potilaan rintakivun perusteella

osaa erottaa rintakivun ylävatsakivusta osaa arvioida EKG:n oton tarpeen

osaa arvioida lisähapen tarpeen osaa arvioida urologisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen

tuntee virtsatieinfektion oireet ja osaa diagnostisoida sen tunnistaa uusiutuvan virtsaumpivaivan

osaa arvioida virtsanäytteen oton tarpeen osaa arvioida gynekologisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen osaa tunnistaa runsaan gynekologisen vuodon osaa arvioida psykiatrisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen

osaa arvioida päivys-tyshoidon kiireelli-syyden tarpeen poti-laan vointiin ja oirei-siin perustuen toimi-essaan hoitoyksikös-sä

osaa tunnistaa aggressiivisen potilaan

125

osaa arvioida potilaan psyykkiset muutokset akuutissa tilanteessa osaa tunnistaa akuutin itsetuhoisuuden osaa avoimen psykoottisuuden oirekuvan ja tunnistaa psykoosin osaa ahdistustilojen oirekuvat

osaa arvioida päihdepotilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen tunnistaa päihdeongelman hoidon tarpeen tunnistaa raskaana olevan päihdeongelman hoidon tarpeen osaa arvioida päihdepotilaan tajunnantasoa ja vireystilaa osaa arvioida päihdepotilaan motoriikan avulla päihtymyksen tasoa osaa tunnistaa päihdepotilaan itsetuhoisuuden

osaa arvioida päihdepotilaan vieroitusoireita osaa arvioida neurologisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen

tietää kouristusten oirekuvat, vaikutukset ja eri hoitomuodot tietää epilepsian oirekuvat

osaa arvioida sisätautisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen osaa tunnistaa septisen taudinkuvan ja kovan kuumeen tietää verensokerin viitearvot tunnistaa flunssapotilaan osaa ennakoida ja tunnistaa deliriumin osaa intoksikaatiopotilaan oirekuvat

tunnistaa intoksikaatiopotilaan, jolla on vitaalielintoiminnot uhattuna osaa arvioida geriatrisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen

tietää ikääntymiseen liittyvistä anatomis-fysiologisista muutoksista osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan fyysisen toimintakyvyn osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan terveydentilan osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan kognitiivisen tilan osaa huomioida geriatrisen päivystyspotilaan toiminnalliset rajoitteet tunnistaa dementian sairauksien oirekuvat suhteessa somaattiseen sai-

rauteen

tunnistaa akuutit muistihäiriöt osaa arvioida kirurgisen potilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen tunnistaa tulehtuneen haavan osaa arvioida potilaan seurannan tarvetta osaa arvioida tarvitaanko potilaan seurannassa seuranta- ja valvontalait-

teita osaa arvioida potilaan siirtokuntoisuutta

osaa arvioida siirtohapen tarpeen rtg -kuvauksen ajaksi osaa arvioida huonokuntoisen potilaan kuvantamistutkimuksen kiireelli-

syyden osaa arvioida tarvitseeko potilas hoitajan mukaan rtg-tutkimukseen

osaa arvioida tarvitseeko potilas hoitajan mukaan osastolle siirtyessä osaa aloittaa hätätilapotilaiden hoidon välittömästi osaa tehdä päätöksen hätätilapotilaan siirtämisestä ensihoitohuoneeseen sisätau-

tihälytyksen ohjeistuksen mukaisesti osaa hälyttää kiireellistä asiantuntija-apua

hallitsee nopeasti muuttuvat tilanteet

tietää, mitä potilaita hoidetaan ensihoitohuoneessa osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen potilaan tilan huonontuessa

osaa pyytää tarvittaessa lääkäriltä lisää kipulääkettä potilaalle osaa informoida lääkäriä hätätilapotilaan siirrosta ensihoitohuoneeseen

tunnistaa lääkeaineallergian ja osaa reagoida siihen osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen poikkeavien laboratorio- ja kuvanta-

mistulosten perusteella osaa konsultoida lääkäriä, kun potilaan oireet ovat epämääräisiä osaa konsultoida lääkäriä, jos potilaalla on monia sairauksia osaa konsultoida lääkäriä, jos potilaalla on vakava perussairaus osaa konsultoida lääkäriä aina, kun tuntee tarvitsevansa tukea tai on jotain epäsel-

vää

osaa reagoida poti-laan tilan muutoksiin ja tunnistaa konsul-taation tarpeen

osaa hyödyntää hoitotiimin, avustavan henkilöstön sekä läheisten/omaisten asian-

126

tuntijuuden ja havainnot osaa konsultoida sosiaalityöntekijää tarvittaessa osaa konsultoida toista sairaanhoitajaa osaa konsultoida fysioterapeuttia osaa selvittää, onko potilasta hoidettu muualla arvioidakseen eristystarpeen osaa selvittää potilaan eristystarpeen potilaan laboratorionäytteistä osaa selvittää potilaan eristystarpeen potilaan riskitiedoista osaa poistaa väistyneen riskitiedon koneelta

osaa eristyksen tar-peen arvioinnin

osaa ohjata potilaan eristykseen tarvittaessa osaa toimia poik-keusoloissa

tietää toimenkuvansa poikkeusoloissa

osaa selvittää sukurasituksen osaa selvittää tupakoinnin osaa selvittää todetun verenpainetaudin osaa selvittää aiemmat verensokeriarvot osaa selvittää aiemmat veren rasva-arvot huomioi obesiteetin

osaa selvittää riskite-kijöitä terveyden edis-tämisen näkökulmas-ta

osaa selvittää potilaan alkoholin kulutuksen osaa arvioida kontrollikäynnin tarpeen seuraavalle päivälle osaa arvioida potilaan kotikuntoisuutta osaa selvittää potilaan kotiolot kotona pärjäämisen arvioimiseksi osaa arvioida sairauslomatarpeen osaa arvioida kontrollikäynnin tarpeen seuraavalle päivälle osaa tunnistaa lastensuojelun piiriin kuuluvan lapsen osaa arvioida potilaan sairaalahoidon tarvetta

osaa arvioida potilaan jatkohoidon tarvetta

osaa arvioida, onko potilas vuodeosastokuntoinen vai tarvitseeko tehostetun val-vonnan

127

2. kliininen osaaminen

osaa ison ja pienen verenkierron tuntee ihmisen normaalit ja poikkeavat fysiologiset vitaaliarvot tuntee ihmisen metabolian tuntee ihmisen luuston

hallitsee fysiologian ja anatomian

tuntee ihmisen lihaksiston osaa tutkia ja seurata potilaan tajunnantasoa

osaa havainnoida potilaan tajunnan tasoa GCS:n (Glascow Coma Scale)avulla

osaa tarkkailla potilaan huimausta osaa tutkia ja seurata potilaan hengitystä ja riittävää hapetusta

osaa mitata happisaturaation tarvittaessa ja seurata sitä osaa mitata hengitysfrekvenssin ja seurata sitä osaa seurata potilaan hengitystyötä (onko apuhengityslihak-

set käytössä, pullottaako kaulasuonet ja pystyykö potilas pu-humaan)

osaa mitata PEF-arvon hengenahdistuspotilaalta ja seurata sitä

osaa tutkia ja seurata potilaan verenkiertoa osaa monitoroida ja seurata potilaan sydänkäyrää osaa mitata verenpaineen ja seurata sitä osaa tunnistaa sokin oireet; matalan verenpaineen ja nopean

pulssin osaa mitata sykkeen ja seurata sen nopeutta ja säännölli-

syyttä osaa seurata potilaan ihon lämpöä, lämpörajaa, kuivuutta,

kylmänhikisyyttä, kimmoisuutta ja väriä kuten syanoosia osaa seurata potilaan virtsaneritystä osaa tarkkailla vammautuneen raajan verenkiertoa

osaa tarkkailla kipsatun raajan verenkiertoa osaa ottaa laadukkaan 13 –kanavaisen sydänfilmin tarvittaessa

osaa tunnistaa oikean potilaan osaa poistaa runsaan karvoituksen osaa laittaa EKG -elektrodit oikeaan paikkaan osaa huomioida, ettei EKG -elektrodien alla ole tatuointia osaa huomioida amputoidun raajan EKG -elektrodeja kiinni-

tettäessä osaa laittaa EKG -koneen johdot oikein osaa huomioida, ettei potilas ole kiinni metallissa osaa huomioida potilaan vapinan ja säätää herzilukemaa

EKG -koneesta

osaa tarkistaa otetun EKG:n laadun ennen sen tallennusta potilasasiakirjoihin

osaa seurata potilaan kehon lämpötilaa osaa mitata potilaan lämmön kainalosta tai korvasta ja seura-

ta sitä osaa mitata alkoholipitoisuuden alcometrilla ja seurata sitä osaa mitata ja seurata potilaan verensokeritasapainoa osaa seurata potilaan laboratoriotulosten valmistumista osaa seurata potilaan kuvantamistulosten valmistumista osaa tarkkailla hoidon haittavaikutuksia osaa seurata potilaan mahdollista allergista reaktiota osaa arvioida sydänpotilaan aloitushoidon vaikutuksia

osaa tutkia potilaan ja seura-ta potilaan vointia

osaa seurata potilaan vointia ja huolehtia potilaan hyvinvoinnista toi-menpiteen aikana

128

osaa selvittää, onko potilaalla kipua osaa arvioida potilaan kipua yhdessä potilaan kanssa osaa selvittää kuinka kovaa kipu on VAS –asteikkoa käyttäen osaa selvittää, missä kipu tuntuu osaa selvittää, säteileekö kipu johonkin osaa selvittää potilaan kivun luonnetta (terävyys, aaltomaisuus, vaelta-

va, viiltävyys, pistävyys, rengasmaisuus, heijastuvuus, liikekipu) osaa selvittää potilaan kivun kestoa osaa selvittää potilaan kivun muutoksia osaa selvittää, onko potilaalla ollut aiemmin vastaavanlaista kipua osaa kivunlievitysmenetelmiä tietää kipulääkkeiden vaikutusmekanismin, tietää vaikutuksen nopeu-

den ja keston tietää kipulääkkeiden sivuvaikutuksista tietää kipulääkkeiden vaikutuksesta verenkiertoon ja tajuntaan osaa ottaa huomioon potilaan lääkeaineallergiat tietää kivun sijainnin merkityksen tietää kivun voimakkuuden merkityksen

osaa arvioida ja hoitaa poti-laan kipua

osaa huomioida kipulääkeriippuvuuden kivunhoidossa osaa avata potilaan ilmatiet osaa laittaa potilaalle nielutuubin osaa antaa potilaalle happea tarvittaessa osaa normoventilaation osaa tukea potilaan verenkiertoa

hallitsee potilaan vitaalielin-toimintojen turvaamisen ABC-hoitoprotokollan mukai-sesti

osaa avata suoniyhteyden laskimoon ja aloittaa nesteytyksen tunnistaa elottomuuden tunnistaa defibrilloitavan rytmin osaa defibrilloida osaa ventiloida potilasta osaa avustaa lääkkeellisessä intubaatiossa osaa elvytyksen painelutekniikan

osaa peruselvyttää

osaa antaa elvytyslääkkeitä lääkärin määräyksen mukaan tietää toimenpiteen tarkoituksen tietää toimenpiteen kulun osaa valita ja valmistella oikeat välineet osaa tehdä toimenpidepöydän osaa puhdistaa toimenpidealueen ihon osaa suojata potilaan ja vuoteen tietää, milloin on kyseessä steriili toimenpide tietää toimenpiteiden mahdolliset komplikaatiot

osaa valmistella toimenpiteen

osaa huolehtia potilaan ravinnotta olosta tarvittaessa osaa kertakatetroida osaa laittaa potilaalle kestokatetrin osaa mitata virtsan residuaalin ultraäänilaitteella osaa laittaa rektaaliputken osaa poistaa punkin osaa tehdä erilaisia sidoksia osaa laittaa potilaan monitoriseurantaan osaa kytkeä potilaan defibrillaattoriin osaa laittaa potilaalle tukikaulurin osaa vaihtaa potilaalle sairaalavaatteet osaa järjestää laboratorionäytteiden oton osaa järjestää thx -kuvan oton osaa toimittaa välineet välinehuoltoon käytön jälkeen osaa täydentää puuttuvat välineet toimenpiteen jälkeen

osaa tehdä itsenäisesti to-imenpiteitä

osaa suunnitelmallisen, ripeän, turvallisen ja teknisesti taitavan toimin-nan eri toimenpiteissä

osaa avustaa lääkäriä toi- osaa avustaa lääkäriä potilaan tutkimisessa

129

osaa avustaa lääkäriä haavan ompelussa osaa avustaa lääkäriä arteria- punktiossa osaa avustaa lääkäriä intubaatiossa osaa avustaa lääkäriä likvorin otossa

menpiteissä

osaa avustaa lääkäriä sidoksien teossa tietää potilaan laboratoriotutkimukset hoitolinjoittain käyttämällä ennal-

ta sovittuja laboratoriopaketteja osaa määrittää potilaan labo-ratorionäytteet ohjeistuksen mukaisesti osaa tutkia virtsanäytteen stixeillä

osaa ottaa virtsanäytteen katetroidulta potilaalta

osaa ottaa U-HCG-O:n osaa ottaa nielunäytteen osaa ottaa bakteeriviljelyn haavasta osaa ottaa MRSA- ja VRE -näytteet

osaa ottaa laboratorionäyt-teitä

osaa ottaa ulostenäytteet osaa avustaa arteria -näytteen otossa osaa avustaa laboratorionäyt-

teiden otossa osaa avustaa likvor -näytteen otossa osaa vastata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentavaan kysymykseen,

onko näyte otettu kapillaarista, laskimosta vai valtimosta osaa vastata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentavaan kysymykseen

virtsanbakteeriviljelynäytteen ottotavasta, onko näyte otettu puhtaasti lasketusta keskivirtsasta, rakkopunktiolla, kertakatetroimalla vaiko kes-tokatetrista

osaa vastata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentavaan kysymykseen, onko potilaalla antibioottilääkitys ja jos niin mikä

osaa vastata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentaviin kysymyksiin

osaa kirjata laboratoriotutkimuspyyntöjen tarkentavaan kysymykseen, mikä on diagnoosiepäily selkäydinnestenäytetutkimuksessa kysyttyään lääkäriltä

tietää pvk+t:n merkityksen ja sen viitearvon tietää crp:n merkityksen ja sen viitearvon tietää k, na:n merkityksen ja niiden viitearvot tietää gluc:n merkityksen ja sen viitearvon tietää krea:n merkityksen ja sen viitearvon tietää TnT –tutkimuksen merkityksen ja sen viitearvon tietää CK-MBm:n merkityksen ja sen viitearvon tietää pro-bnp:n merkityksen ja sen viitearvon tietää rasva-arvojen merkityksen ja niiden viitearvot tietää inr:n merkityksen ja sen viitearvon tietää fidd:n merkityksen ja sen viitearvon tietää a-laaja:n merkityksen ja sen viitearvon tietää alat, afos, gt, amyl, bil:n merkityksen ylävatsakipupotilaalle / ik-

teerisille /alkoholisteille ym ja niiden viitearvot tietää Myoglobiinin merkityksen kouristaneille tai pitkään maanneille

sekä sen viitearvot tietää PLV:n merkityksen vatsakipuisille, virtsakiviepäilyille, raskaana

oleville, lapsille ym. sekä sen viitearvot

tietää päivystyspotilaan labo-ratoriotutkimusten merkityk-sen ja niiden viitearvot

tietää potilaan laboratoriotutkimukset hoitolinjoittain käyttämällä ennal-ta sovittuja laboratoriopaketteja

osaa järjestää potilaan labo-ratoriojatkotutkimukset

osaa tehdä potilaalle lähetteen laboratoriojatkotutkimuksiin

tuntee yleisimpien natiiviluukuvauksien keston ja kulun tuntee thx -kuvauksen keston ja kulun tuntee natiivimaha -kuvauksen keston ja kulun tuntee TT -kuvauksen keston ja kulun (pään TT, vatsan TT) tuntee UÄ- tutkimuksen keston ja kulun (vatsan uä, alaraajojen uä)

tuntee päivystyspotilaan keskeisiä kuvantamistutki-muksia

tuntee MRI -tutkimuksen keston ja kulun (pään ja selän MRI) osaa varmistaa lähetteen olemassaolon ennen potilaan kuvantamisyk-

sikköön siirtämistä osaa valmistella potilaan ku-vantamistutkimukseen

osaa huolehtia levottomien potilaiden rauhoittamisesta ennen kuvan-

130

tamistutkimusta osaa valmistella potilaan TT—kuvaukseen laittamalla infuusiokanyylin osaa ennakoida potilaan kuvantamistutkimusta (natiivimahatutkimusta

ennen istumaan 10 min, jos potilas jaksaa seistä) osaa valmistella potilaan virtsarakon UÄ-tutkimukseen huolehtimalla,

että potilaalla on virtsarakko täynnä osaa valmistella potilaan virtsan residuaalimittaukseen huolehtimalla

potilaan virtsarakon tyhjentämisestä ennen tutkimusta osaa valmistella magneettikuvaukseen menevän potilaan siten, että

potilas menee tutkimukseen sairaalan pyjamassa, ilman koruja, kelloa, lävistyksiä ja EKG-elektrodeja

hallitsee kuvantamisen taitoja osaa mitata potilaan virtsan residuaalin UÄ-laitteella osaa tarkkailla mahdollisia varjoaineesta johtuvia komplikaatioita osaa tarkkailla mahdollisia kuvantamisyksikössä tehdyistä toimenpi-

teistä johtuvia komplikaatioita

osaa seurata potilaan vointia kuvantamisen jälkeen ja rea-goida komplikaatioihin

osaa hoitaa varjoaineesta johtuvia mahdollisia komplikaatioita osaa hoitaa infektiopotilaita osaa hoitaa kuumepotilaita osaa hoitaa virtsatieinfektiopotilaita osaa hoitaa pieniä venähdyksiä osaa hoitaa närästyspotilaita osaa hoitaa happpo-oirepotilaita osaa hoitaa ummetuspotilaita osaa hoitaa oksentelevia potilaita osaa hoitaa geriatrisia potilaita osaa hoitaa stressireaktio potilaita, paniikkioirepotilaita

osaa hoitaa kaikenikäisiä eri erikoisalojen päivystyspotilai-ta kokonaisvaltaisesti

osaa hoitaa verensokeritason normoglygeemiselle tasolle osaa päihteiden sekundaari-haittojen ennaltaehkäisyn

osaa ottaa päihteiden käytön puheeksi

osaa päihdepsykiatrisen hoi-don menetelmiä

osaa toteuttaa deliriumin estohoidon lääkärinmääräysten mukaisesti

osaa sosiaalihoitotyön aut-tamismenetelmiä

osaa potilaan hoidon vastuun siirron sosiaalipäivystyksen asiantuntijal-le

osaa haavan paranemisprosessin osaa tunnistaa tulehtuneen haavan terveestä osaa hoitaa tulehtuneita haavoja osaa hoitaa puhtaita haavoja osaa hoitaa I asteen palovammoja osaa hoitaa pieniä ruhjeita osaa hoitaa pieniä haavoja osaa puhdistaa haavan osaa liimata haavan osaa laittaa haavasidoksia osaa poistaa potilaalta ompeleet

osaa haavanhoidon perusteet

osaa poistaa potilaalta hakaset osaa turvata potilaan nestetasapainon osaa turvata potilaan ravitsemuksen osaa turvata potilaan levon osaa huolehtia potilaan eritystoiminnasta

osaa toteuttaa hyvää pe-rushoitoa

osaa huolehtia hygieniasta osaa kuolevan potilaan kivun lievityksen osaa tukea surevaa omaista osaa vainajan laiton osaa avustaa omaisia kuoleman jälkeisiin toimenpiteisiin (tukiverkosto,

pappi, yhteys patologian laitokselle ja/tai hautaustoimistoon)

osaa kuolevan potilaan hoi-toa

osaa huolehtia vainajan siirrosta patologian yksikköön osaa estää painehaavojen syntyä potilaan asentohoidolla osaa toteuttaa potilaan asen-

tohoitoa osaa auttaa potilasta vaihtamaan asentoa säännöllisesti

131

osaa nostaa sydämen vajaatoimintapotilaan pääpuolen ylöspäin osaa nostaa matalapaineisen potilaan jalat ylös osaa tukea potilaan halvaantuneen puolen käden/ jalan hyvään asen-

toon, ei yliasentoihin osaa toimia ergonomisesti oikein muuttaessaan potilaan asentoa tietää, milloin potilas tulee eristää tietää, miten potilas tulee eristää osaa varustaa eristyshuoneen vain välttämättömillä hoitotarvikkeilla hallitsee käsihygienian osaa käyttää käsidesiä osaa pestä kädet clostridium- ripuli potilasta hoidettuaan saippualla osaa organisoida työnsä siten, että välttää turhaa kulkemista eritys-

huoneeseen osaa käyttää eristyspotilaan hoidossa suojavarusteita osaa tarkkailla ja seurata eristyspotilaan vointia

osaa hoitaa eristyspotilaita

osaa lievittää eristyspotilaan eristyspelkoa tietää jatkohoitopaikkavaihtoehdot tietää jatkohoitopaikkojen puhelinnumerot osaa ohjata potilaan omalle terveysasemalle jatkohoitoon tietää, mitä tyks:n erikoisalan potilaita eri osastoilla hoidetaan tietää, että hematologiselle osastolle ei voi ottaa infektio-osaston poti-

laita tietää, milloin kotiutuva potilas on oikeutettu Kelan korvaamaan kulje-

tukseen ja osaa antaa hänelle Kelan kuljetustodistuksen osaa tilata siirtokuljetuksen osaa arvioida potilaan siirtokunnon ja varata siirtokuljetukseen oikeat

välineet osaa varautua kouristuksiin, elottomuuteen, hapentarpeeseen, pa-

hoinvointiin sekä tilan ennalta - arvaamattomaan muutokseen osaa laittaa potilasasiakirjat valmiiksi ennen jatkohoitoon siirtoa osaa viestittää olennaisen potilaan voinnista hoitotiimille jatkohoidon

määrittämisen perustaksi osaa ilmoittaa potilaasta jatkohoitopaikkaan osaa valmistella potilaan siirtokuljetukseen osaa hyödyntää kotihoitoa, yö- ja kotiutuspartiota päivystysaikana sekä

virka-aikana suunnitella jatkohoitoa kotiutushoitajan kanssa osaa tiedustella, onko potilaalla saattaja kotiin tarvittaessa osaa olla tarvittaessa yhteydessä omaisiin kotiuttaessaan potilasta osaa huomioida potilaan rahattomuuden aiheuttaman kotiutumisen

ongelman ja konsultoida sosiaalityöntekijä osaa pyytää kuvantamisyksiköstä potilaan mukaan tarvittavat kuvat

CD:nä tai suoralähetyksenä vastaanottavaan sairaalaan

osaa osallistua potilaan jat-kohoidon järjestämiseen

tietää, että kuvantamisyksikön tilauskeskuksen osastonsihteerit hoita-vat kontrolli TT- ja magneettiaikojen tilauksen

132

3. lääkehoito-osaaminen

osaa arvioida lääkehoitotasa-painon

osaa tunnistaa potilaan kyvyn lääkehoitonsa toteuttamiseen

osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden käyttöaiheet osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden vaikutusmekanismin osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden vaikutuksen keston osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden haittavaikutukset osaa pääpiirteissään päivystyslääkkeiden vasta-aiheet osaa lääkkeiden säilyvyyteen liittyvät asiat osaa elvytyslääkkeet

osaa päivystyslääkkeiden lääkefarmakologiaa

osaa huomioida lääkkeiden yhteisvaikutukset osaa laskea peruslääkelaskuja osaa lääkelaskuja osaa laskea nesteytyksen määrän ml/kg kohden lapselle

osaa murskata tabletteja osaa valmistella injektion osaa valmistaa infusoitavan lääkkeen esim. antibiootin

osaa valmistaa lääkkeen anto-kuntoon

osaa valmistaa ripulijuoman osaa aloittaa lääkehoidon lääkärin määräyksen mukaan osaa antaa lääkettä po osaa pistää lääkettä ihon alle osaa pistää lääkettä lihakseen osaa antaa lääkettä laskimoon stoossina osaa antaa lääkettä laskimoon lääkeinfuusiona osaa antaa lääkettä rektaalisesti tietää miten nopeasti lääke voidaan antaa osaa toteuttaa nestehoitoa osaa antaa lääkettä inhalloiden

osaa antaa potilaalle lääkettä

osaa kiireellisen lääkehoidon toteutuksen (kouristuspotilaat) osaa seurata ja arvioida auttaako lääkehoito osaa arvioida kipulääkkeen vaikutusta VAS -asteikon avulla

osaa seurata lääkkeiden vaiku-tusta

osaa seurata sivuvaikutusten, kuten anafylaksian esiintymistä lääk-keenannon jälkeen

osaa tilata veret osaa verituotteiden tilaamisen verensiirtoon liittyen osaa pyytää veren sopivuuskokeen tilattaessa verituotteita potilaalle osaa nestehoidon toteutuksen osaa nesteiden antotavat p.o

osaa huolehtia potilaan riittävästä kipulääkityksestä ennen kuvanta-mistutkimusta ja sen aikana

osaa huolehtia potilaan riittävästä rauhoittavasta lääkityksestä ennen kuvantamistutkimusta ja sen aikana

osaa huolehtia potilaan lääki-tyksestä ennen kuvantamis-tutkimusta ja sen jälkeen

osaa huolehtia potilaan riittävästä nesteytyksestä varjoaine-tutkimuksen jälkeen

133

4. tekninen osaaminen

osaa käyttää peangeja osaa käyttää punkkipihtejä osaa käyttää saksia osaa käyttää anatomisia atuloita osaa käyttää kirurgisia atuloita osaa käyttää vierasesinepihtejä osaa käyttää ompeleenpoistoterää osaa käyttää hakasten poistajaa osaa käyttää happimaskeja osaa käyttää nielutuubia osaa käyttää ventilaatiovälineitä osaa käyttää intubaatiovälineitä osaa käyttää I.V. kanylointivälineitä osaa käyttää injektionantovälineitä osaa käyttää infuusiovälineitä osaa käyttää katetrointivälineitä osaa käyttää nenämahaletkunlaitossa tarvittavia välineitä osaa käyttää kaularangan tukikauluria osaa käyttää siirtolautaa ja -lakanaa osaa käyttää wc-tuolia pyörillä + käsinojilla osaa käyttää geriatrista tuolia osaa käyttää eristyssuojaimia tietää haavan ompelussa tarvittavat välineet tietää arteria -punktiossa tarvittavat välineet tietää polvipunktiossa tarvittavat välineet tietää ja osaa käyttää likvor -näytteenotossa tarvittavia välineitä osaa käyttää lepositeitä ja magneettivöitä

tietää ja osaa käyttää erilaisia instrumentteja ja välineitä

osaa käyttää erilaisia laboratorionäytteenotossa käytettäviä välineitä osaa käyttää defibrillaattoria osaa käyttää potilasvalvontamonitoria osaa käyttää telemetrialaitetta osaa käyttää RR -mittaria osaa käyttää Sao2 -mittaria osaa käyttää EKG -konetta osaa käyttää seinähappea osaa käyttää siirtohappea osaa käyttää imua osaa käyttää perfuusoreita osaa käyttää infusomaattia osaa käyttää veren-/infuusionesteen lämmitintä osaa käyttää lämmityspeittoa osaa käyttää korvalamppua osaa käyttää kuumemittaria (oto ja ax) osaa käyttää alkometria osaa käyttää PEF-mittaria osaa käyttää HGT-vierianalysaattoria tai vastaavaa osaa käyttää virtsan residuaalin mittauksessa käytettävää ultraääni-

laitetta osaa käyttää nostolaitteita osaa käyttää dekoa osaa käyttää potilaskutsulaitteita osaa käyttää tietokonetta osaa käyttää puhelimia

osaa käyttää erilaisia laitteita

osaa kalibroida laitteet ja tehdä laadun tarkkailunäytteet

134

5. näyttöön perustuva toiminta

osaa käyttää Käypähoito -suosituksia osaa hoitaa potilasta näyttöön perustuen osaa käyttää Ohjepankin kuvantamistutkimuksien ammattilaisohjeita

osaa ohjata potilasta ohjepankin ohjeiden mukaisesti osaa käyttää potilasohjeita potilasohjauksessa osaa käyttää sähköisiä potilasohjeita ohjauksessa osaa käyttää lääkehoito-opasta tietolähteenä osaa käyttää pharmaca-fennicaa potilasohjauksen apuna osaa hyödyntää käypähoito-ohjeita potilasohjauksessa osaa hyödyntää tutkittua tietoa potilasohjauksessa osaa hyödyntää terveysporttia potilasohjauksessa

osaa ohjata potilasta näyttöön perustuen

osaa perustella antamaansa ohjausta näytöllä osaa hakea lääkehoidon tietoa Terveyskirjastosta osaa hakea lääkehoidosta tietoa Terveysportista osaa hakea erityislupalääkkeistä tietoa internetistä osaa hakea lisätietoa lääkehoidosta apteekin kotisivuilta

osaa toteuttaa lääkehoitoa näyttöön perustuen

osaa hakea lisätietoa lääkehoidosta ensiavun omasta lääkehoito-oppaasta

osaa tiedonhaun osaa itsenäisen ja oma-aloitteisen tiedon haun uusista hoitotoimin-noista

135

6. ohjausosaaminen

osaa ohjata potilasta huomioiden potilaan tiedon ja tuen tarpeen sekä elämäntilanteen

osaa ohjata potilasta hänen sairauteensa liittyen

osaa ohjata potilasta potilas-lähtöisesti vastaanotolla

osaa ohjata potilasta ottamaan yhteyttä sosiaalityöntekijään osaa ohjata potilasta suullisesti osaa antaa potilaalle kirjalliset ohjeet osaa kertoa keskeisten akuuttien sairauksien oireet osaa kertoa keskeisten sairauksien arvioidun keston osaa kertoa vakavien sairauksien vaikutuksista potilaalle

osaa antaa potilaalle perustie-toa sairaudesta

osaa kertoa sairauksien aiheuttamista rajoitteista osaa kertoa potilaalle lääkkeen käyttöindikaation osaa kertoa potilaalle lääkkeen annostelusta osaa ohjata potilasta lääkkeen vaikutusnopeudesta ja -kestosta osaa ohjata potilasta kolmiolääkkeen vaikutuksista ja rajoitteista osaa ohjata potilasta ottamaan lääkkeet säännöllisesti osaa ohjata potilasta lääkkeen ottoajan suhteen osaa motivoida potilasta ottamaan lääkkeet oikein osaa ohjata potilasta lääkkeenottotavan suhteen; ruuan kanssa vai

tyhjään vatsaan osaa ohjata potilasta lääkehoidon kestosta; onko kyseessä kuuriluon-

toinen lääkitys vai pysyvä lääkitys osaa ohjata potilasta lääkkeen haittavaikutuksista osaa ohjata potilasta lääkkeen yhteensopimattomuudesta muiden

lääkkeiden kanssa osaa ohjata potilasta lääkepitoisuuden seurantaan liittyen; varfariini,

karbamatsepiini osaa ohjata potilasta mahdollisesta ruokavaliosta lääkehoitoon liittyen

esim. Marevan osaa ohjata potilasta pitämään lääkkeen aina mukana esim. astma- ja

nitrolääke osaa opettaa pistotekniikan potilaalle, esim. Klexane osaa ohjata potilasta lääkkeen oikeaan säilytystapaan osaa ohjata potilasta tulkitsemaan lääkereseptiä osaa ohjata potilasta rinnakkaislääkkeiden suhteen osaa ohjata potilasta yhteydenotosta hoitavaan lääkäriin

osaa ohjata ja opettaa potilas-ta lääkehoitoon liittyen

osaa ohjata potilasta lääkkeen uusimisen suhteen osaa kertoa potilaalle arvioidun hoitoajan osaa kertoa potilaalle hoidon etenemisestä osaa kertoa potilaalle seurantalaitteista osaa informoida potilasta liikkumisen suhteen

osaa kertoa potilaalle päivys-tyshoidosta ja hoitosuunni-telmasta

osaa kertoa potilaalle jatkohoidosta ja -paikasta osaa informoida potilasta eristyksen syystä ja miten hänen tulee toi-

mia osaa ohjata eristyspotilasta

osaa ohjata potilasta pysyttelemään eristyshuoneessa, kunnes toisin kerrotaan

osaa kertoa toimenpiteen kulusta potilaalle osaa ohjata potilasta toimenpi-teiden suhteen osaa kertoa toimenpiteen syystä potilaalle

osaa ohjata potilaan oikeaan paikkaan laboratorionäytteille osaa kertoa potilaalle laboratorionäytteiden ottoajankohdan osaa kertoa potilaalle mahdollisista esivalmisteluista laboratorionäyt-

teitä varten, kuten esim. ravinnotta olosta

osaa ohjata potilasta laborato-riotutkimuksiin liittyen

osaa neuvoa potilasta, että näytteen tulos ei välttämättä kuvasta suo-raan sairauden vaikeusastetta, esim. CRP, joka ei aina nouse yhtä nopeasti kuin taudin vaikeusaste alkuvaiheessa etenee

136

osaa ohjata potilasta näytteenoton jälkeen painamaan näytteenotto-kohtaa, ettei tule vuotoa tai isoa mustelmaa

osaa ohjata potilaalle virtsanäytteen oikean pesu- ja ottotekniikan osaa ohjata potilasta ottamaan ulostenäytteet osaa ohjata potilasta olemaan tarvittaessa ravinnotta ennen laborato-

riojatkotutkimuksia esim. verensokerinäytettä ennen osaa antaa potilaan valmistautumisohjeen laboratorionäytteenottoa

varten osaa ohjata Marevan -potilasta INR –kontrollien suhteen osaa ohjeistaa potilasta, miten näytettä säilytetään, kylmässä vai

lämpimässä, jos näyte otetaan kotona osaa ohjata potilaan kontrollinäytteille päivystyskäynnin jälkeen osaa ohjata kotiutuvan potilaan menemään MRSA -näytteille terveys-

keskukseen osaa ohjata kävelevät potilaat röntgeniin osaa kertoa potilaalle, miten kuvantamistutkimus suoritetaan osaa kertoa potilaalle, kuinka kauan kuvantamistutkimus kestää osaa kertoa potilaalle, tutkimuksen kulusta osaa kertoa potilaalle, miksi kuvantamistutkimus tehdään osaa informoida potilasta kuvantamistutkimuksen vastauksen saami-

sesta ja sen kestosta sekä siihen liittyvistä tekijöistä osaa kertoa potilaalle, missä kuvantaminen tapahtuu osaa informoida potilasta TT-tutkimuksesta osaa informoida magneettiin menevää potilasta osaa informoida angioon menevää potilasta

osaa ohjata potilasta kuvan-tamistutkimuksiin liittyen

osaa ohjata potilasta kuvantamistutkimuksen jälkeisen jatkohoidon ja seurannan suhteen

osaa neuvoa potilasta käyttämään päivystyksen puhelinneuvontaa tarvittaessa

osaa ohjata potilasta käyttämään Tietolähteen palveluja

osaa ohjata potilasta käyttä-mään muita potilasohjauspal-veluja

osaa ohjata potilasta käyttämään ohjepankkia osaa antaa kestokatetripotilaalle kotihoito-ohjeet osaa antaa haavanhoidon kotihoito-ohjeita osaa ohjata potilasta terveyden edistämisen itsehoidossa, kuten tu-

pakoinnin tai alkoholin käytön lopettamisen suhteen

osaa antaa potilaalle kotihoito-ohjeet

osaa antaa ruokavalio-ohjeet kotiutuvalle potilaalle osaa kertoa potilaalle oireista, jotka viittaavat tilanteen pahenemiseen

ja uudelleen sairaanhoitajalle/lääkärille hoitoon hakeutumisen tarpee-seen

osaa kertoa potilaalle, minne hänen tulee olla yhteydessä, jos oireet pahenevat

osaa neuvoa potilasta soittamaan hätäkeskukseen hätätapauksissa osaa ohjata päihdeongelmaisen katkaisuhoitoon

osaa ohjata potilasta hakeu-tumaan tarvittaessa jatkohoi-toon/ uudelleen hoitoon

osaa ohjata perheväkivallan uhrin turvakotiin osaa ohjata jatkohoidon va-raamisessa

osaa ohjata potilasta jatkohoitoajan tilaamisessa oikeaan jatkohoito-paikkaan

osaa ohjata omaisia oikean hoitopaikan valinnan suhteen osaa ohjata omaisia katkolle pääsemisen suhteen osaa ohjata omaisia ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen lasten ro-

kotusasioissa osaa ohjata omaisia akuuteissa kriisitilanteissa, kuten omaisen äkilli-

sen menehtymisen jälkeen osaa lohduttaa omaisia osaa ohjata omaisia vanhusten kotiavun järjestämisessä osaa ohjata lapsipotilaan huoltajaa/vanhempaa osaa kertoa mahdollisesta ennusteesta ja hoidon kestosta omaisille osaa tiedottaa omaisia hoidon kulusta hoitoprosessin eri vaiheissa

osaa ohjata potilaan saattajia

osaa kertoa potilaan voinnista, löydöksistä ja tutkimuksista sekä seu-

137

rannasta osaa antaa tietoa omaisille hoitosuunnitelmasta osaa ohjata omaisia, miten eristyshuoneessa tulee toimia osaa informoida omaisia jatkohoitopaikasta osaa informoida omaisia osastojen vierailuajasta osaa kertoa kommootion kotihoito-ohjeet omaiselle osaa kertoa tarvittavista muutoksista elintavoissa tai kotiolojen uudel-

leenjärjestämisestä osaa kertoa uuden lääkityksen käyttöönotosta osaa kertoa, mihin voi kotiuttamisen jälkeen olla tarvittaessa yhtey-

dessä osaa tunnistaa omaisilta saadun tiedon merkityksen elintavoista ja

lääkityksistä sekä muista sairauksista osaa ohjata lapsen vanhempia/huoltajia lapsen rauhoittamisessa ja

pelon lieventämisessä osaa tunnistaa vanhempien/huoltajien/perheen lapsen sairauteen

liittyvän tiedon tason

osaa ohjata lapsen vanhem-pia/huoltajia

osaa tunnistaa vanhempien/huoltajien/perheen lapsen sairauteen liittyvän tilannekohtaisen vastaanottamiskyvyn

osaa ohjata rokotusasioissa osaa ohjata potilasta ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen rokotus-asioissa

huomioi terveydenedistämisen näkökulman potilasohjauk-sessa

osaa antaa terveysneuvontaa

osaa arvioida ohjauksen on-nistumista

osaa arvioida ohjauksen onnistumista

138

7. kirjaaminen ja raportointi

osaa kirjata potilaan tulosyyn ja oireet osaa kirjata oireiden keston osaa kirjata oireiden vaikeusasteen

osaa kirjata potilaan aikaisemmat sairaudet osaa kirjata potilaan perussairaudet osaa kirjata potilaan hoidon

osaa kirjata potilaalle tehdyt hoitotoimenpiteet osaa kirjata potilaalle annetut lääkkeet

osaa kirjata potilaan itsehoidon osaa kirjata potilaan hoidon seurannan ja hoidon vaikutuksen

osaa kirjata potilaan vitaalitoiminnot osaa kirjata potilaan voinnin seurantaan liittyvät asiat ja

poikkeamat normaalista osaa kirjata hoitotyön vaikutuksen

osaa kirjata lääkehoidon vaikutuksen osaa kirjata riskitiedot

osaa kirjata allergiat osaa kirjata eristystarpeen

osaa kirjata veritartuntavaaran osaa kirjata potilaan psyykkisen tasapainon osaa kirjata potilaan pelkotilat osaa kirjata laboratorionäytteistä

osaa kirjata vierianalyysivastaukset osaa kirjata näytteen ottokohdan

osaa kirjata näytteen ottopuolen osaa kirjata potilaan ravitsemuksesta

osaa kirjata, milloin potilas on viimeksi syönyt tai juonut osaa kirjata erityisruokavalion

osaa kirjata potilaan erittämiseen liittyvät asiat osaa kirjata potilaan pahoinvoinnin/oksentelun osaa kirjata närästysvaivan osaa kirjata potilaan virtsan erityksen osaa kirjata potilaan suolen toimivuuden osaa kirjata potilaan ulosteen laadun

osaa kirjata potilaan ilmavaivat osaa kirjata potilaan sosiaalisuuteen liittyvistä asioista osaa kirjata, onko omaisiin oltu yhteydessä osaa kirjata konsultaatioihin liittyvät asiat

osaa kirjata lääkärin/toisen sairaanhoitajan konsultaatios-ta; mistä asiasta konsultoitu, oireet, löydökset ja saadut hoito-ohjeet sekä ketä on konsultoitu

osaa kirjata sosiaalityöntekijän konsultaatiopyynnön sekä sen, että hän on käynyt

osaa kirjata kuolleen potilaan hoitoon liittyviä asioita osaa kirjata, onko kuolleen potilaan omaisiin saatu yhteyt-

tä

osaa kirjata, onko kuolleen potilaan omaisilta saatu tarvit-taessa avauslupa

osaa kirjata tapahtuneet hoitovirheet osaa kirjata jatkohoitoon liittyvät asiat

osaa kirjata jatkohoitosuunnitelman osaa kirjata jatko- ja kotihoito-ohjeet

osaa kirjata keskeisen päivys-tyshoitotyön sisällön hoito-prosessin mukaisesti

osaa kirjata sairausloman perusteen ja keston osaa käyttää sähköistä kir- osaa käyttää ilmoittautumislistaa

139

osaa käyttää huoneentaulua osaa käyttää riskitietoja osaa tilata laboratoriotutkimukset osaa lukea kuvantamislähetteitä radu- ohjelmasta osaa tarkistaa kuvantamistutkimuksen tilan (avo, ilm, käy. lau) radu-

ohjelmasta osaa lukea kuvantamistutkimusten lausunnot radu- ohjelmasta osaa katsoa rtg -kuvia kuvankatselu- ohjelmalla osaa kirjata kuvantamiseen ja potilaan vointiin liittyvät asiat sähköi-

seen potilastietojärjestelmään osaa tehdä potilaalle kuljetustodistuksen osaa käyttää sähköistä ”hoitokertomusta” osaa tilata verituotteita osaa kirjata verituotteiden siirron osaa tehdä sairaalainfektioilmoituksen osaa tallentaa sydänfilmin tietokoneelle EKG-koneesta osaa kirjata anestesialomakkeelle hallitsee alueellisesti yhteensopivat tietojärjestelmät osaa tilata potilaalle kontrolliajan jatkohoitoon osaa tilata potilaalle kontrolliajan kuvantamistutkimukseen

jaamisalustaa

osaa tilata potilaalle jatkohoidon laboratorionäytteet osaa kertoa potilaan nimen osaa kertoa potilaan henkilötunnuksen osaa kertoa potilaan tulosyyn ja oireet osaa kertoa, mistä potilas tulee osaa kertoa potilaan oleelliset perussairaudet osaa kertoa potilaalle annetusta hoidosta esim. lääkehoito, toimenpi-

teet osaa kertoa potilaalle annetun hoidon vaikutuksista osaa kertoa a keskeiset tutkimustulokset osaa kertoa lääkärin tekemän diagnoosin ja sairaalaan oton syyn osaa kertoa keskeiset ja erityistä tarkkailua vaativat asiat esim. soke-

ri, vitaalit, tajunta, aggressiivisuus osaa kertoa potilaan mahdolliset verivaraukset osaa kertoa jatkohoito-ohjeet osaa kertoa, ovatko omaiset tietoisia (kyllä, ei, ei tietoa) osaa kertoa potilaan allergiat, tartuntavaaran ja eristystarpeen osaa kertoa potilaan erityisruokavalion/ruoka-aineallergiat osaa kertoa potilaan toimintakyvystä: omatoiminen vai autettava osaa kertoa potilaan liikkumisluvan (vuodepotilas, WC-lupa) osaa kertoa potilaan sosiaaliset tiedot

osaa raportoida suullisesti

osaa turvata tiedonsaannin hyvällä suullisella raportoinnilla hoitajille, lääkäreille, amanuenssille, omaisille/läheisille, röntgenhoitajalle, la-boratoriohoitajalle, sosiaalihoitajalle, kotiutushoitajalle, jatkohoito-paikkaan, poliisille, tukipalveluille, siirtokuljettajalle

osaa kirjaamisen ja raportoin-nin laadunvarmistuksen

osaa varmistaa sydänfilmin laadun ennen sähköiseen potilastietojär-jestelmään tallentamista

140

8. yhteistyö ja vuorovaikutusosaaminen

tuntee perusterveydenhuollon organisaation ja sen toimintata-vat

tuntee VSSHP:n terveydenhuolto-järjestelmää

tuntee VSSHP:n erikoissairaanhoidon organisaation ja sen toimintatavat

tuntee VSSHP:n organisaation pääpiirteissään tuntee toimialueiden aliprosessien toimintaohjeet päivystyshoi-

totyön osalta tuntee päivystyshoitoprosessin tuntee potilaan kulun vastaanotolle tuntee yhteiset hoitotyön ohjeistukset ja pelisäännöt

tuntee VSSHP:n yhteiset hoitoproto-kollat ja osaa toimia moniammatilli-sessa yhteistyössä niiden mukaisesti

osaa hoitaa potilasta päivystyshoitolinjojen hoito- ja toiminta-ohjeistusten mukaisesti

osaa tehdä yhteistyötä toisen sairaanhoitajan kanssa

osaa tehdä yhteistyötä yhteispäivystyksen yleislääkärin kans-sa

osaa tehdä yhteistyötä yhteispäivystyksen erikoislääkärin kanssa

osaa tehdä yhteistyötä puhelinneuvonnan sairaanhoitajan kanssa

osaa tehdä yhteistyötä triage –hoitajan kanssa osaa tehdä yhteistyötä lääkintävahtimestarin kanssa osaa tehdä yhteistyötä osastonsihteerien kanssa

osaa tehdä yhteistyötä päivystyspo-liklinikan hoitohenkilöstön kanssa ja hoitaa potilasta moniammatillisessa tiimissä

osaa tehdä yhteistyötä osastofarmaseuttien kanssa osaa järjestää potilaan kuljetuksen kuvantamisyksikköön osaa järjestää potilaan kuljetuksen kuvantamisyksiköstä takai-

sin osaa saattaa potilaan kuvantamisyksikköön osaa järjestää eristyspotilaan kuvantamistutkimuksen sopimal-

la kuvantamisajankohdan etukäteen osaa informoida kuvantamisyksikköä potilaan eristystarpeesta osaa neuvoa kuvantamisyksikköä eristyksen toimintatavoista osaa informoida kuvantamisen vasta-aiheista osaa informoida kuvantamisyksikön henkilökuntaa, voiko poti-

laan kuvata seisaallaan osaa informoida kuvantamisyksikön henkilökuntaa potilaan

perussairaudesta, joka vaikuttaa kuvantamiseen

osaa tehdä yhteistyötä kuvanta-misyksikön kanssa

osaa raportoida potilaasta kuvantamisyksikön henkilöstölle oleellisista tutkimuksen tekemiseen vaikuttavista tekijöistä esim. potilaan näkö- tai kuulovammasta, levottomuudesta, desorientaatiosta tms.

osaa informoida laboratoriohenkilöstöä potilaan eristyksestä osaa ilmoittaa näytteen kiireellisyydestä laboratorioon osaa pyytää suklaa- ja verimaljat laboratoriosta

osaa tehdä yhteistyötä laboratorio-henkilöstön kanssa

osaa ratkoa näytteiden saatavuuteen tai niiden ottoon liittyviä ongelmia yhdessä laboratoriohenkilöstön kanssa

tiedostaa tietyt KELAn etuudet (matkakorvaus, lääkekorvaus, sairaspäiväraha)

tiedostaa kotihoidon palvelut tiedostaa toimentulotuen tiedostaa lastensuojeluasiat

osaa sosiaalityön palvelumuodot pääpiirteittäin

tiedostaa tapaturmiin liittyvät vakuutusasiat (liikennevakuutus) tuntee kotiutushoitajan toimenkuvan akuutin vaiheen hoitami-

sen tukena osaa sosiaalipalveluverkostoa

tuntee kotihoidon palvelut akuutin vaiheen hoitamisen tukena

141

tuntee sosiaaliviranomaisten toimintaa akuutin vaiheen hoita-misen tukena

tuntee poliisin toimintaa akuutin vaiheen hoitamisen tukena osaa osallistua sosiaalipalveluver-koston toiminnan kehittämiseen

osaa vaikuttaa akuutin vaiheen sosiaalipäivystyksen verkoston ja palvelujen tarjonnan kehittämiseen

tuntee moniammatilliset yhteistyökumppanit tietää terveysasemien yhteystiedot osaa tehdä yhteistyötä fysioterapeutin kanssa osaa tehdä yhteistyötä vuodeosastojen kanssa osaa tehdä yhteistyötä teho-osaston kanssa osaa tehdä yhteistyötä leikkausosaston kanssa osaa tehdä yhteistyötä fysioterapeutin kanssa osaa tehdä yhteistyötä turvakodin kanssa osaa informoida kotihoitoa potilaan tilan muutoksesta tuntee ensihoitopalvelun toiminnan ja osaa tehdä yhteistyötä osaa tehdä yhteistyötä poliisin kanssa tietää hätäkeskuksen perustehtävän ja osaa tehdä sen kanssa

yhteistyötä

tuntee muiden terveydenhuollon yk-siköiden ja organisaatioiden toimin-nan ja osaa tehdä moniammatillista yhteistyötä niiden kanssa

osaa tehdä yhteistyötä sairaalapapin kanssa osaa huomioida omaiset potilaan tukena ja tiedonantajana

haastattelussa

osaa hahmottaa omais- ja läheisverkoston

osaa ottaa omaiset mukaan hoidon suunnitteluun ja toteutuk-seen

osaa informoida omaisia riittävästi potilaan hoidosta osaa ottaa yhteyttä omaisiin potilaan tilan huonontuessa osaa olla empaattinen osaa rauhoitella omaisia osaa keskustella omaisen kanssa osaa kuunnella omaisia osaa kohdata omaiset

osaa tehdä yhteistyötä potilaan saat-tajien kanssa

osaa huomioida omaiset osaa kommunikoida empaattisesti osaa kohdata potilaan osaa haastatella potilasta osaa keskustella potilaan kanssa osaa herättää potilaan luottamuksen osaa puhua vakuuttavasti osaa kuunnella potilasta osaa nonverbaalisia taitoja osaa rauhoittaa potilasta osaa käyttää tulkkia tarvittaessa apuna

osaa verbaalista ja nonverbaalista vuorovaikutusta sekä hallitsee oikean haastattelutekniikan potilaan kanssa

osaa tehdä yhteistyötä potilaan kanssa osaa tunnistaa vanhempien turhautuneisuutta, surullissuutta,

vihaisuutta ja aggressiivisuutta. osaa kärsivällisyyttä, empaattisuutta, tiukkuutta ja realiteettien

ymmärtämistä

osaa tunnistaa vuorovaikutussuhteet

osaa tunnistaa vanhempien/huoltajien/perheen sisäisen vuo-rovaikutuksen ja suhteet

osaa saumattoman ja vastavuoroisen yhteistyön lääkärin kanssa

osaa suunnitella lapsen laboratorionäytteiden oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä

osaa yhteistyön perheen ja lääkärin kanssa

osaa suunnitella lapsen kuvantamistutkimusten oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä

142

osaa verkostoitua osaa verkostoitua sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimijoi-den kanssa (neuvolat, päivähoito, koulut)

143

9. eettinen osaaminen

osaa toimia asiallisesti osaa toimia ammatillisesti osaa kohdella potilaita tasa-vertaisesti ikään, sukupuoleen ja rotuun

katsomatta osaa kunnioittaa potilasta osaa huomioida potilaan iän; lapsi, aikuinen, vanhus osaa kohdata eri kulttuurien ja uskontokuntien potilaita osaa työskennellä suvaitsevalla ja tuomitsemattomalla asenteella hyväksyy potilaan erilaisuuden osaa kohdata eri tunnetiloissa olevia potilaita osaa heijastavan kuuntelun taidot, empatiakykyä, motivoivaa työotet-

ta sekä osaa tehdä potilaalle rajauksia osaa huomioida potilaan intimiteettisuojan osaa hoitaa hienotunteisesti arkaluontoiset asiat osaa huomioida potilaan mielenterveyshäiriöt osaa huomioida potilaan alkoholin käytön

osaa huomioida potilaan oi-keuden hyvään kohteluun (L 1992/785, Laki potilaan ase-masta ja oikeuksista)

osaa huomioida aggressiivisen potilaan osaa toimia vastuuntuntoisesti osaa toimia vastuuhoitajana tuntee sairaanhoitajan toimenkuvan ja osaa toimia sen mukaisesti on ammattitaitoinen on kokonaistilanteen näkemystä omaa korkean tietotason osaa toimia hoitotyön asiantuntijana osaa itsensä kehittämisen hakeutumalla oma-aloitteisesti koulutuks omaa varmat otteet osaa olla luova osaa toimia potilaan asianajajana ja edunvalvojana omaa paineensietokykyä osaa toimia rauhallisesti poikkeusoloissa osaa tukea potilasta ottamaan kantaa hoidon päätöksentekoon osaa kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta osaa toimia rauhallisesti osaa kunnioittaa potilaan ihmisarvoa

osaa hoitaa potilasta hoito-työn eettisten ohjeiden mukai-sesti (Sairaanhoitajaliitto 1996. Sairaanhoitajan eettiset oh-jeet)

sallii arvokkaan kuoleman potilaalle, jota ei voida enää pelastaa osaa hoitaa potilasta hyvin osaa huomioida potilaan yksilölliset tarpeet ja hoitaa potilasta potilas-

lähtöisesti osaa kuulla ja ymmärtää potilaan kokemusmaailmaa osaa huomioida potilaan kommunikointikyvyn osaa huomioida potilaan aistiongelmat kommunikoinnissa osaa huomioida potilaan kieliongelmat kommunikoinnissa osaa huomioida potilaan kuulo-ongelmat kommunikoinnissa

osaa huomioida potilaan oi-keuden hyvään ja riittävään terveydenhuoltoon (L 1992/785, Laki potilaan ase-masta ja oikeuksista)

osaa huomioida potilaan aikaisemmat sairaudet osaa kertoa potilaalle asioista siten, että potilas ymmärtää osaa huomioida potilaan oi-

keuden tiedonsaantiin (L 1992/785, Laki potilaan ase-masta ja oikeuksista)

osaa ohjata ja informoida potilasta kaikesta hoitoon liittyvästä

osaa potilastietojen salassapidon ja osaa huolehtia tietosuojasta ul-koisten yhteistyökumppaneiden kanssa

tietää, että potilaalla on oikeus rajata häntä koskevan tiedon antoa osaa kysyä suostumuksen potilasasiakirjojen tietojenluovutukseen

osaa huomioida potilaan oi-keuden tietojen salassa pysy-miseen (L 1992/785, Laki potilaan ase-masta ja oikeuksista) osaa kysyä suostumuksen VSSHP:n ulkopuolella tehtyjen kuvanta-

mistutkimusten taltiointiin VSSHP:n kuva-arkistoon

144

osaa seurata ja arvioida potilaan hoidossa käytettävien laitteiden toi-mintaa

osaa huomioida potilaan oi-keuden turvalliseen hoitoon (Yhtyneiden kansakuntien ih-misoikeuksien julistus 1948) osaa noudattaa fyysisen rajoittamisen ohjeistusta osaa hoitaa potilasta mielen-terveyslain mukaisesti (L 1116/1990)

osaa arvioida vastentahtoiseen hoitoon lähettämisen tarvetta

osaa huomioida lapsen oikeu-det (L 2007/417, Lastensuojelula-ki)

osaa tehdä lastensuojeluilmoituksen tarvittaessa

tietää, miten raiskaustapauksissa toimitaan (20 luku Seksuaalirikok-set)

osaa huomioida rikoslain (L 39/1889)

tietää, miten väkivaltatapauksissa toimitaan (21 luku Henkeen ja ter-veyteen kohdistuvat rikokset)

145

10. turvallisuusasioiden hallinta

osaa antaa potilaalle oikean lääkkeen oikeaan aikaan osaa tarkistaa lääkemääräykset epävarmoissa tilanteissa osaa tunnistaa lääkkeen annon virhemahdollisuudet osaa toteuttaa lääkehoitoa aseptisesti oikein osaa huomioida potilaan lääkeaineallergian osaa lopettaa lääkkeen annon, mikäli potilaalle ilmaantuu aller-

giaoireita osaa ilmoittaa lääkehoitovirheestä hoitavalle lääkärille

osaa toteuttaa turvallisesti lääkehoi-toa sekä edistää sitä

osaa tehdä lääkehaittailmoituksen lääkehoitovirheestä osaa tehdä toimenpiteitä ja hoitotoimia aseptisesti oikein tietää, milloin tulee toimia steriilisti tietää, milloin riittää tehdaspuhdas toiminta osaa käyttää käsidesiä desinfektioon osaa pestä kädet tarvittaessa saippualla osaa käyttää suunenäsuojusta tarvittaessa suojatakseen potilasta

tartunnalta tietää sairauksien tartuttavuudesta

osaa ehkäistä infektioita ja toimia aseptisesti oikein

osaa informoida henkilöstöä ja omaisia eristyksestä mm. kiinnit-tämällä oveen eristysohjeet

osaa edistää potilasturvallisuutta käyttämällä vuoteen laitoja tarvit-taessa

osaa edistää potilasturvallisuutta osaamalla toimia potilaan rajoit-tamistilanteissa

osaa kehittää työturvallisuutta työhuonejärjestelyin osaa hyödyntää riskitietoja työturvallisuuden näkökulmasta osaa kohdata aggressiivisesti käyttäytyvän ja päihtyneen potilaan

provosoimatta tilannetta osaa toimia ennakoivasti, jotta uhkatilanteelta vältytään osaa ennakoida päihdepotilaan käyttäytymisen perusteella mah-

dollisia uhkatilanteita

osaa ennakoida turvallisuuteen liit-tyviä uhkatilanteita

osaa ehkäistä potilaan alttiutta tapaturmiin tai ehkäistä lisävahin-koja päivystyshoidon aikana

osaa ohjata potilasta toimimaan aseptisesti oikein hänen ottaes-saan itsenäisesti näytteitä

osaa huomioida potilaan fistelin laboratorionäytteenotossa

osaa edistää laboratorionäytteenot-toon liittyvää potilasturvallisuutta

osaa huomioida infuusion laboratorionäytteenotossa osaa käyttää röntgen -sädesuojia röntgen tutkimuksen aikana osaa poistua kuvaustilasta röntgen-kuvauksen ajaksi, mikäli poti-

laan vointi sen sallii osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, milloin ja mitä potilaasta on ku-

vattu aiemmin osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, käyttääkö potilas metforminia

sisältävää diabetes -lääkkettä (Diformin®, Eucreas®, Avanda-met®, Competact®, Diformin Retard®, Glucophage®, Metforem®, Metformin Actavis®, Metformin Stada®, Oramet-Hexal®, Janumet takeda® ja Glubrava®), mikä on varjoaineella tehtävän TT-tutkimuksen vasta-aihe, mikäli Krea -arvo ei ole normaali

tietää varjoaineen munuais- ja maksavaikutuksesta osaa lääkärin pyynnöstä selvittää potilaan Krea -arvon ennen var-

joainetutkimuksia osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, onko potilas allerginen varjoai-

neelle

osaa edistää kuvantamiseen liitty-vää turvallisuutta

osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, onko potilas allerginen jodipitoi-selle varjoaineelle, joka on varjoaine-tutkimuksen vasta-aihe (al-

146

lergiatapauksissa huomioitava, onko allergian aiheuttaja ollut var-joaine vai pesuaine, kuten Betadine®)

osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, onko potilas raskaana, mikä on natiivi- ja tt-tutkimuksen vasta-aihe

osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, onko magneettitutkimukseen menevä potilas raskaana

osaa lääkärin pyynnöstä selvittää, ettei magneettitutkimukseen menevällä potilaalla ole metallia kehossaan, kuten sydäntahdistin-ta, sydämen keinoläppää, sisäkorvaproteesia, insuliinipumppua, kipupumppua

osaa edistää potilaan kliinisen tilan turvallisuutta

osaa ennakoida päihdepotilaan kliinisen tilan muutoksia

osaa käyttää turvapainikkeita tietää, että vartija on talossa tietää, missä on pakotie osaa käyttää alkusammutusvälineitä osaa ilmoittaa uhasta

osaa toimia työturvauhkatilanteessa

osaa evakuoida tarvittaessa osaa järjestää turvallisen potilassiirron osaa raportoida keskeiset asiat

osaa turvata potilaan hoidon jatku-vuuden

osaa konsultoida tarvittaessa osaa arvioida lapsen hoidon ja turvallisuuden toteutumismahdolli-

suudet kotona osaa antaa hoidon turvallisuuden mahdollistavat ohjeet ja neuvot

sekä tuen tarpeen arvioinnin ja tukitoimenpiteet vanhemmil-le/huoltajille/perheelle.

osaa turvata lapsipotilaan hoidon jatkuvuuden osaa turvata hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden sairaalan sisällä

(ajanvarauspoliklinikka) osaa turvata hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden kotiin osaa turvata hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden jatkohoitopaik-

kaan (, oma terveyskeskus, neuvola)

osaa turvata lapsen turvallisuuden

osaa siirtää ohjatusti hoito-vastuun vanhemmille kotihoitoon siirryt-täessä

147

Liite 13 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen TULES -toimialueella

1. Päätöksenteko-osaaminen

2. Kliininen osaaminen

3. Lääkehoito-osaaminen

4. Tekninen osaaminen

5. Näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamista

6. Ohjausosaaminen

7. Kirjaaminen ja raportointi – ei erityisosaamista

8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen

9. Eettinen osaaminen

10. Turvallisuusasioiden hallinta – ei erityisosaamista

148

1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko – osaaminen TULES -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa traumapotilaiden vammamekanismit osaa traumapotilaan tietoperustan osaa traumapotilaiden vammojen erityispiirteet osaa toimia lasten triage-ohjeistuksen mukaisesti tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä las-

tensairauksien oireet osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnal-

liset erityispiirteet

tuntee lasten vastaanoton erityis-piirteet ja osaa arvioida lapsipoti-laan kiireellisyyden tarpeen lapsen vointiin ja oireisiin perustuen hoito-yksikössä

osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa

osaa arvioida lapsipotilaan jatko-hoidon tarvetta

osaa arvioida vanhempien resurssit kotihoidon toteut-tamiseen

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen TULES -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa lapsen vitaalielintoimintojen tarkkailun osaa lapsipotilaan tarkkailun

osaa tarkkailla lapsen liikuntakykyä ja motorisia toimin-toja

osaa arvioida ja hoitaa lapsen ki-pua

osaa arvioida lapsen kipua lasten kipumittarin avulla

osaa haavanhoidon osaa ommella ihon pintakerrokseen ulottuvan pienen haavan

osaa valmistella potilaan toimen-piteisiin

osaa leikkauspotilaan valmistelut (nesteytys, katetrit, ekg, laboratoriotutkimukset, kuvantamiset, veritilaus, ihon valmistelu ja anestesiakaavakkeen täyttö)

osaa valmistella potilaan kuvan-tamistutkimukseen

osaa huolehtia murtumien immobilisaatiosta ennen ku-vantamista

osaa tehdä tukisidoksia

osaa poistaa kipsin osaa tukea potilaan rankalaudalle osaa laittaa iv kanyylin lapselle

osaa suorittaa toimenpiteitä

osaa immobilisoivan sidoksen asettamisen lääkärin ohjeen mukaan

osaa avustaa pleurapunktiossa osaa avustaa kipsauksessa osaa avustaa pleuradreenin laitossa osaa avustaa lääkäriä polvipunktiossa osaa avustaa inkisiossa osaa avustaa haavan revisioissa

osaa avustaa toimenpiteissä

osaa avustaa diatermian käytössä

149

3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen TULES -

toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa antaa jäykkäkouristusrokotteen ohjeistuksen mu-

kaan osaa antaa lääkettä

osaa antaa lääkettä lapselle iv osaa lapsen nestehoidon täyttönopeuden osaa nestehoidon toteutuksen

lapselle osaa löytää lapsen nesteenantosuonet osaa tarkkailla lääkehoidon vaikutusta osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa

osaa punasolujen antoindikaatiot osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren

lämmitys)

osaa toteuttaa verensiirron

osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella 4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen TULES -

toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus tietää vedonlaitossa tarvittavat välineet tietää replantaatio- välineet tietää sormen amputaatiossa käytettävät väli-

neet

osaa käyttää TULES -potilaiden hoi-dossa tarvittavia välineitä

osaa käyttää rankalautaa

6. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjausosaaminen TULES -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa opettaa ja ohjata potilasta kävelemään sauvoilla osaa ohjata potilaan kipsin vaihtoon osaa ohjata potilasta pärjäämään collar-cuff –sidoksen

kanssa osaa kertoa kommootion kotihoito-ohjeet osaa antaa kipsinhoito-ohjeet osaa antaa plastikkakirurgian ohjeet

osaa antaa potilaalle kotihoito-ohjeet

osaa antaa käsikirurgian ohjeet osaa lääkehoito-ohjauksen osaa ohjata lasta ja/tai vanhempia lääkehoidon toteut-

tamisessa kotona (inhaloitavat lääkkeet)

150

8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen

TULES -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen, psyykkinen,

sosiaalinen) olevan lapsipotilaan osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon

osaa lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen

osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä, nopeaa

päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa kykyä ottaa tilanne haltuun

osaa toimia lapsipotilaiden ja perhei-den kanssa

osaa nähdä lapsen osana vanhempia/huoltajia/ osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon osaa tilannekohtaista arviointikykyä hyödyntäen osallistaa

ohjattuina vanhemmat lapsen hoitoon

osaa hoitoon osallistamisen

osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen hoitoon

9. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen osaaminen TULES -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa huomioida alaikäisen potilaan ja vanhempien oikeudet (L 1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksis-ta)

osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lap-sen huoltajana

151

Liite 14 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen sydän -toimialueella

1. Päätöksenteko-osaaminen

2. Kliininen osaaminen

3. Lääkehoito-osaaminen

4. Tekninen osaaminen

5. Näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamista

6. Ohjausosaaminen

7. Kirjaaminen ja raportointi – ei erityisosaamista

8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen – ei erityisosaamista

9. Eettinen osaaminen – ei erityisosaamista

10. Turvallisuusasioiden hallinta – ei erityisosaamista

152

1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen sydän -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti

mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muis-tamattomuus oireista) riskit

osaa arvioida C-PAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen

osaa arvioida hoidon kiireel-lisyyttä toimiessaan hoitoyk-sikössä

osaa tunnistaa sydäninfarktin osaa tulkita ohitusleikkauspotilaiden ongelmat osaa selvittää sydänsairauk-

sien oirekuvat ja aikaisem-mat hoidot

osaa selvittää dissekaatio -potilaiden oirekuvan

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen sydän -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus tunnistaa eteislepatuksen sydänfilmistä osaa tunnistaa johtumishäiriö sydänfilmistä, pidentynyt PQ-

aika

osaa seurata potilaan vitaa-lielintoimintoja ja hoitaa niitä

osaa tunnistaa t-inversion sydänfilmistä osaa sydäninfarktipotilaan

tilan analyysin ja aloitushoi-don

osaa ST-nousu –infarktipotilaan hoitopolun ja toimia sen mukaisesti (liuotushoito/angio potilaan siirto kardiologiseen akuuttihoitoyksikköön)

osaa sydämen vajaatoimin-tapotilaan tilan analyysin ja aloitushoidon

sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa laittaa potilaalle katetrin ja seurata diureesia

sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa laittaa i.v-kanyylin kyynärtaipeeseen

osaa SVT -rytmihäiriöpotilaan tilan ana-lyysin ja aloitushoidon sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa

kertoa potilaalle mahdollisesta huonosta olosta SVT:n lää-kehoidon aikana

sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa selvittää, milloin rytmihäiriö on alkanut

sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa selvittää, millaisia rytmihäiriöoireita potilaalla on

sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa selvittää, milloin on viimeksi kuvattu keuhkot

sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa selvittää, onko nukutettu aiemmin ja liittyikö siihen jotain eri-tyistä

osaa FA/FLUTTERI-rytmihäiriöpotilaan tilan ana-lyysin ja aloitushoidon

sydän potilaan tilan analyysin ja aloitushoidon lisäksi osaa selvittää, onko potilaalla saattajaa kotiin mahdollisen anes-tesiassa tehtävän rytmisiirron jälkeen

osaa sydänleikkauksesta toipuvan potilaan komplikaa-tiot

osaa sydänleikkauksesta toipuvan potilaan yleisimmät komplikaatiot

osaa valmistella potilaan to-imenpiteisiin

osaa valmistella potilaan rytmin siirtoa varten

153

osaa valmistella potilaan ku-vantamistutkimukseen

osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun poti-laalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix

3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen sydän -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa toteuttaa Marevan potilaan –hoidon osaa lääkefarmakologiaa osaa toteuttaa Cofact-hoidon osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon osaa tarkkailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja

furesiksella

osaa tarkkailla lääkehoidon vaikutusta

osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa osaa punasolujen antoindikaatiot osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)

Osaa toteuttaa verensiirron

osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella

4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen sydän -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa käyttää CPAPia osaa käyttää erilaisia laitteita osaa käyttää BiPAP

6. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjausosaaminen sydän -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa ohjata potilasta tutkimus-

ten ja toimenpiteiden suhteen osaa kertoa angiosta, rasituskokeesta ja sydäninfarktin liuo-

tushoidosta

154

Liite 15 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen vatsa -toimialueella

1. Päätöksenteko-osaaminen

2. Kliininen osaaminen

3. Lääkehoito-osaaminen

4. Tekninen osaaminen

5. Näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamista

6. Ohjausosaaminen - ei erityisosaamista

7. Kirjaaminen ja raportointi - ei erityisosaamista

8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen - ei erityisosaamista

9. Eettinen osaaminen - ei erityisosaamista

10. Työturvallisuusasioiden hallinta - ei erityisosaamista

155

1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen vatsa -

toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tunnistaa hätätilan osaa tunnistaa vatsakatastrofin

osaa selvittää sydänsairauksien oirekuvat ja aikaisemmat hoidot

osaa selvittää dissekaatio -potilaiden oirekuvan

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen vatsa -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa valmistella potilaan toimen-

piteisiin osaa leikkauspotilaan valmistelut (nesteytys, katetrit, ekg,

laboratoriotutkimukset, kuvantamiset, veritilaus, ihon valmis-telu ja anestesiakaavakkeen täyttö)

osaa valmistella potilaan kuvan-tamistutkimukseen

osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun poti-laalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix

osaa hematuriakatetrin kautta tehtävän huuhtelun osaa tehdä itsenäisesti toimen-piteitä osaa laittaa nenämahaletkun

osaa avustaa inkisiossa osaa avustaa haavan revisioissa

osaa avustaa toimenpiteissä

osaa avustaa lääkäriä cystofixin laitossa

3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito - osaaminen vatsa -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon osaa tarkkailla lääkehoidon vaiku-

tusta osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa osaa punasolujen antoindikaatiot osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmi-

tys)

osaa toteuttaa verensiirron

osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella

4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen vatsa -

toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa käyttää laitteita osaa avustaa diatermian käytössä

156

Liite 16 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen neurolo-gian -toimialueella

1. Päätöksenteko-osaaminen

2. Kliininen osaaminen

3. Lääkehoito-osaaminen

4. Tekninen osaaminen – ei erityisosaamista

5. Näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamista

6. Ohjausosaaminen – ei erityisosaamista

7. Kirjaaminen ja raportointi – ei erityisosaamista

8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen – ei erityisosaamista

9. Eettinen osaaminen – ei erityisosaamista

10. Turvallisuusasioiden hallinta – ei erityisosaamista

157

1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen neurologian -

toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa aivoinfarktin oirekuvat, vaikutukset ja eri hoito-

muodot

osaa aivoverenvuotojen oirekuvat, vaikutukset ja eri hoitomuodot

tietää ALS, MS-taudin oirekuvat ja vaikutukset tietää Parkinsonin sairauden oirekuvat ja vaikutukset tietää migreenin ja postspinaalipäänsäryn syyt, oireku-

vat, vaikutukset ja eri hoitomuodot

osaa arvioida neurologisten saira-uksien hoidon tarpeen kiireellisyyttä toimiessaan hoitoyksikössä

tunnistaa neurologiset infektiot

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen neurologian -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tehdä potilaalle ortostaattisen kokeen osaa tutkia neurologisen potilaan ja

tarkkailla potilasta osaa neurologisen statuksen arvioinnin ja tilan seuran-nan

osaa laittaa potilaalle nenämahaletkun osaa tehdä toimenpiteitä

osaa avustaa likvorpaineenmittauksessa/aivopaineen? osaa toteuttaa kliinisen hoidon osaa hoitaa migreeni potilaita, joilla tyypillinen kohtaus

ja diagnoosi osaa valmistaa potilaan EEG tutkimukseen sekä tutki-

mukseen liittyvät varotoimenpiteet oirekuva tunnistaen osaa valmistaa potilaan magneettitutkimukseen (erilai-

set TT- tutkimukset, varjoainekuvaukset) osaa valmistella potilaan rytmin siirtoa varten

osaa valmistella potilaan tutkimuk-siin ja toimenpiteisiin

osaa leikkauspotilaan valmistelut (nesteytys, katetrit, ekg, laboratoriotutkimukset, kuvantamiset, veritilaus, ihon valmistelu ja anestesiakaavakkeen täyttö)

158

3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen neurologian -

toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syke-

tasoon osaa tarkkailla lääkehoidon vaiku-

tusta osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa

159

Liite 17 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen medisii-ninen -toimialueella

1. päätöksenteko-osaaminen

2. hoitotyön kliininen osaaminen

3. lääkehoidon osaaminen

4. tekninen osaaminen

5. näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamista

6. ohjausosaaminen – ei erityisosaamista

7. kirjaaminen ja raportointi – ei erityisosaamista

8. yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen – ei erityisosaamista

9. eettinen osaaminen – ei erityisosaamista

10. turvallisuuden hallinta – ei erityisosaamista

160

1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen medisiininen -

toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa arvioida veritautien kuten hemofiliapotilaan hoidon kii-

reellisyyden osaa tunnistaa vatsakatastrofin osaa tunnistaa sydäninfarktin osaa tunnistaa AVH-potilaan

osaa arvioida potilaan hoi-don tarpeen kiireellisyyden ja toimia sen mukaisesti hoito-yksikössä

osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muis-tamattomuus oireista) riskit

osaa määritellä päivystyshoi-toa vaativat potilaan hoidon tarpeen alueet

osaa arvioida C-PAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan hoitotyön kliininen osaaminen medisiininen –

toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa ottaa ja tulkita keto-aineet osaa ottaa laadukkaita labo-

ratorionäytteitä osaa ottaa influenssa viruksen PCR –testin osaa valmistella potilaan ku-

vantamistutkimukseen osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun potilaal-

le laitetaan uä-ohjauksessa cystofix osaa laittaa aikuiselle nenämahaletkun osaa aloittaa BiPap ja CPAP-hoidon lääkärin ohjeistuksen

mukaisesti osaa laittaa nenämahaletkun intoksikaatiopotilaalle

osaa hoitaa potilasta itsenäi-sesti ja tehdä itsenäisesti toimenpiteitä

osaa hoitaa ketoasidoosi –potilasta osaa avustaa pleurapunktiossa osaa avustaa lääkäriä polvipunktiossa

osaa avustaa lääkäriä to-imenpiteissä

osaa avustaa lääkäriä subclavia -kanyylin laitossa 3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen medisiininen –

toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa päivystyslääkkeiden

lääkefarmakologiaa osaa keskeisten lääkeaineyliannostusten vastalääkkeiden

käyttöaiheet, vaikutusmekanismin ja vaikutuksen keston osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon osaa tarkkailla lääkehoidon

vaikutusta osaa tarkkailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja furesiksella

osaa punasolujen antoindikaatiot osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)

osaa toteuttaa verensiirron

osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella 4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen medisiininen –toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa käyttää laitteita osaa käyttää BiPap-CPAP- laitteita

161

Liite 18 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen operatii-vinen ja syövänhoito toimialueella

1. päätöksenteko-osaaminen - ei erityisosaamista

2. kliininen osaaminen

3. lääkehoito-osaaminen

4. tekninen osaaminen

5. näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamista

6. ohjausosaaminen

7. kirjaamisen ja raportoinnin osaaminen - osaaminen - ei erityisosaamista

8. yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen - ei erityisosaamista

9. eettinen osaaminen - ei erityisosaamista

10. turvallisuuden hallinta - ei erityisosaamista

162

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan hoitotyön kliininen osaaminen operatiivinen ja syövänhoito toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa valmistella potilaan to-

imenpiteisiin osaa leikkauspotilaan valmistelut

osaa valmistella potilaan kuvantamistutkimukseen

osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun potilaal-le laitetaan uä-ohjauksessa cystofix

osaa avustaa lääkäriä pleuradreenin laitossa osaa avustaa lääkäriä pleura -punktiossa osaa avustaa lääkäriä cystofixin laitossa osaa avustaa lääkäriä akuuttien palovammojen hoidossa

osaa avustaa lääkäriä to-imenpiteissä

osaa avustaa lääkäriä KNK -potilaan toimenpiteissä 3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen operatiivinen ja syövän-

hoito toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tarkkailla lääkehoidon

vaikutusta osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon

osaa punasolujen antoindikaatiot osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)

osaa toteuttaa verensiirron

osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella

4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen operatiivinen ja syövänhoi-to toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus

tietää suu- ja leukakirurgiasssa käytettävät väli-neet

osaa käyttää välineitä

tietää KNK –potilaan hoidossa käytettävät väli-neet

6. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjausosaaminen operatiivinen ja syövänhoito

toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa antaa kotihoito-ohjeita osaa antaa kommootion seuranta- ja hoito-ohjeet kotiutuvalle

potilaalle

163

Liite 19 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen lasten –toimialueella

1. Päätöksenteko-osaaminen

2. Kliininen osaaminen

3. Lääkehoito-osaaminen

4. Tekninen osaaminen

5. Näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamista

6. Ohjausosaaminen

7. Kirjaaminen ja raportointi - ei erityisosaamista

8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen

9. Eettinen osaaminen

10. Turvallisuusasioiden hallinta

164

1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen lasten -

toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa toimia lasten triage-ohjeistuksen mukaisesti osaa arvioida lapsen yleistilan osaa arvioida lapsen sairauden oireet osaa tunnistaa lapsen välittömän tai uhkaavan hengenvaaran osaa arvioida lapsen ravitsemus- ja kuivumistason osaa arvioida lapsen kosketusarkuuden osaa tunnistaa lapsen vatsakatastrofin osaa tunnistaa monivammapotilaan

tuntee lasten hoito-työn erityispiirteet ja osaa arvioida lapsipo-tilaan kiireellisyyden tarpeen lapsen vointiin ja oireisiin perustuen hoitoyksikössä

osaa tunnistaa lapsen pahoinpitelyn tunnusmerkkejä osaa arvioida konsul-

taation tarpeen osaa arvioida sosiaalityöntekijän asiantuntijatarpeen lasten osalta ja

konsultoida lääkäriä esim. lastensuojeluilmoituksen suhteen osaa lastensairauksia osaa keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensairauksien

oireet osaa lasten fysiolo-

giset erityispiirteet osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiir-

teet

osaa lasten nes-tetasapainon erity-ispiirteet

osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikä-vaiheissa

hallitsee nopeasti muuttuvat tilanteet

osaa ennakoida, reagoida ja puuttua varhain nopeasti muuttuviin lapsipotilaan fysiologisiin (erityisesti hengitys ja GI -infektiopotilaat) ja psyykkisiin muutoksiin

osaa arvioida lapsipo-tilaan jatkohoidon tar-vetta

osaa arvioida vanhempien resurssit kotihoidon toteuttamiseen

165

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen lasten -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa lapsen vitaalielintoimintojen tarkkailun osaa tarkkailla lapsen liikuntakykyä ja motorisia toimintoja

osaa lapsipotilaan tarkkailun

osaa havaita fyysisten oireiden taustalla olevan psyykkisen ongelman

osaa valmistella lapsipotilaan toimenpiteisiin

osaa leikkauspotilaan valmistelut (nesteytys, laboratorio-tutkimukset, kuvantamiset, veritilaus, ihon valmistelu ja anestesiakaavakkeen täyttö)

osaa suunnitella lapsen kuvantamistutkimusten oton per-heen kanssa yhteisymmärryksessä

osaa laittaa nenämahaletkun lapselle osaa katetroida lapsen

osaa limaimujen käytön osaa ottaa lapselta sydänfilmin

osaa toteuttaa toimenpiteitä lapselle

osaa laittaa laskimo kanyylin lapselle osaa suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäytteiden

oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä

osaa hyödyntää pikanäytteitä lapsen laboratoriotutkimuk-sissa

osaa ottaa vauvalta pikanäytteen kantapäästä osaa ottaa pussivirtsanäytteen

osaa ottaa laadukkaita labora-torionäytteitä lapsilta

osaa erilaisten virus- ja bakteerinäytteiden otot osaa avustaa likvor -näytteen otossa lapselta

osaa avustaa lapselle tehtävis-sä toimenpiteissä lääkäriä

osaa avustaa lapsen rakkopunktiossa

osaa arvioida lapsen kipua lasten kasvo-kipumittarin avulla osaa arvioida ja hoitaa lapsen kipua osaa käyttää lasten hoitotyön kivunlievityskeinoja

osaa osallistua lapsipotilaan jatkohoidon järjestämiseen

osaa antaa hoidon jatkuvuuden turvaavat ohjeet ja tukitoi-menpiteet vanhemmille/huoltajille/perheelle

3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen lasten -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa annostella lääkkeen

lapselle osaa annostella lääkkeen lapselle painokilojen mukaan

osaa huomioida lapselle annet-

tujen lääkkeiden yhteisvaiku-tukset

osaa huomioida lääkkeiden yhteisvaikutukset lasten hoito-työssä

osaa antaa lääkettä lapselle iv osaa antaa lapselle lääkettä

osaa käyttää nenämahaletkua lääkkeen annossa lapselle esim. Osmosal®

166

osaa lapsen nestehoidon täyttönopeuden

osaa käytettävien nesteiden peruskoostumuksen

osaa nestehoidon toteutuksen lapselle

osaa löytää lapsen nesteenantosuonet osaa lapsen nestehoidon aikaisen muutosten tarkkailun

neste- ja elektrolyyttitasapainossa osaa lapsen nestetasapainon

tarkkailun ja tunnistaa riskiteki-jät osaa tunnistaa eri-ikäisen lapsen nestehoidon riskitekijät ja

ennakoida mahdollisia elimistön nopeita muutoksia osaa punasolujen antoindikaatiot osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmi-

tys)

osaa toteuttaa verensiirron lapselle

osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella

4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen lasten -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus tietää lasten intubaatiovälineet osaa käyttää lasten ventilaatiovälineitä osaa käyttää lasten katetrointivälineitä

tietää tai osaa käyttää lasten tutkimukseen ja hoitoon tarkoi-tettuja välineitä

tietää lapsen rakkopunktiossa käytettävät välineet

6. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan ohjausosaaminen lasten -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa ohjata lapsen vanhempia/huoltajia lapsen rauhoittamisessa

ja pelon lieventämisessä osaa ohjata lapsen vanhem-

pia/huoltajia osaa tunnistaa vanhempien/huoltajien/perheen lapsen sairauteen

liittyvän tiedon tason osaa lääkehoito-ohjauksen osaa ohjata lasta ja/tai vanhempia lääkehoidon toteuttamisessa

kotona (inhaloitavat lääkkeet)

8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen las-ten -toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen, psyykkinen, so-

siaalinen) olevan lapsipotilaan osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon

osaa lapsipotilaiden kohtaami-sen ja vuorovaikutuksen

osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä, nopeaa päät-

telykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa kykyä ottaa tilanne haltuun

osaa nähdä lapsen osana vanhempia/huoltajia/perhettä

osaa toimia lapsipotilaan ja hä-nen perheensä sekä lääkärin kanssa

osaa saumattoman ja vastavuoroisen yhteistyön lääkärin ja perheen kanssa

osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon osaa tilannekohtaista arviointikykyä hyödyntäen osallistaa

ohjattuina vanhemmat lapsen hoitoon

osaa hoitoon osallistamisen

osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen hoitoon

167

9. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen osaaminen lasten -

toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa huomioida alaikäisen potilaan

oikeudet (L 1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)

osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lapsen huoltajana

osaa huomioida potilaan oikeuden hyvään ja riittävään terveydenhuol-toon (L 1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)

osaa huomioida lapsipotilaan erityispiirteet näyt-teenotossa

10. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuusasioiden hallinta lasten -

toimialueella

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tarkistaa lapsen lääkemääräykset epävarmoissa

tilanteissa osaa tarkistaa ja varmistaa lääkemäärien annostelun

lapselle (tablettien osittaminen, iv-lääkkeiden laimen-nus)

osaa toteuttaa lasten lääkehoitoa turvallisesti ja edistää sitä

osaa tunnistaa lääkkeen annon virhemahdollisuudet lapselle

osaa arvioida lapsen hoidon ja turvallisuuden toteutu-mismahdollisuudet kotona

osaa antaa hoidon turvallisuuden mahdollistavat ohjeet ja neuvot sekä tuen tarpeen arvioinnin ja tukitoimenpi-teet vanhemmille/huoltajille/perheelle.

osaa turvata lapsen hoidon jatkuvuuden ja turvallisuu-den sairaalan sisällä (ajanvarauspoliklinikka)

osaa turvata hoidon jatkuvuuden ja turvallisuuden avo-hoidossa

osaa turvata lapsen jatkohoidon turvallisuuden

osaa siirtää ohjatusti hoito-vastuun vanhemmille koti-hoitoon siirryttäessä

168

Liite 20 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen geriatri-sessa hoitoprosessissa

1. Päätöksenteko-osaaminen

2. Kliininen osaaminen

3. Lääkehoito-osaaminen

4. Tekninen osaaminen – ei erityisosaamista

5. Näyttöön perustuva toiminta

6. Ohjausosaaminen – ei erityisosaamista

7. Kirjaaminen ja raportointi – ei erityisosaamista

8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen

9. Eettinen osaaminen – ei erityisosaamista

10. Turvallisuusasioiden hallinta – ei erityisosaamista

169

1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen geriatrisessa hoitoprosessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa arvioida geriatrisen hengenahdistuspotilaan C-

PAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan sosiaalisen

tilan osaa arvioida geriatrisen päivystyspotilaan kliinisen ti-

lan tyypillisimpien sairauksien ja niiden oireiden tietope-rustasta käsin

osaa tunnistaa geriatrisen päivystyspotilaan vähäoirei-suuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muis-tihäiriöön liittyvät (muistamattomuus oireista) riskit.

osaa tunnistaa geriatrisen potilaan unihäiriöt osaa tunnistaa geriatrisen potilaan osaa tunnistaa geriatrisen potilaan dementoivan sai-

rauden aiheuttamat oireet osaa tunnistaa vatsakatastrofin osaa tunnistaa sydäninfarktin osaa tunnistaa monivammapotilaan

osaa arvioida geriatrisen päivys-tyspotilaan hoidon kiireellisyyden tarpeen vointiin ja oireisiin perustu-en toimiessaan hoitotyksikössä

osaa tunnistaa AVH-potilaan

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen geriatrisessa hoito-prosessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa käyttää erilaisia toimintakyvyn arviointi- ja havain-

tomenetelmiä osaa käyttää erilaisia sairauksien oireiden arviointi- ja

havaintomenetelmiä

osaa seurata geriatrisen potilaan vointia ja tulkita elimistön häiriötilo-ja

osaa toteuttaa ja tulkita toimintakyvyn arviointimittarei-den tuloksia

osaa valmistella potilaan toimen-piteisiin

osaa valmistella potilaan rytmin siirtoa varten

osaa tehdä itsenäisesti toimen-piteitä

osaa laittaa nenämahaletkun

170

3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen geriatrisessa hoi-

toprosessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa arvioida monisairaan geriatrisen potilaan lääkitystä ge-

riatrin hoitolinjausten mukaisesti osaa geriatrisen potilaan lääkityksen keskeisen kliinisen far-

makologian

osaa arvioida monisairaan geriatrisen potilaan lääkehoi-totasapainoa

osaa tunnistaa geriatrisen potilaan mahdollisen polyfarmasi-an

osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon osaa tarkkailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja

nesteenpotilääkkeellä

osaa tarkkailla lääkehoidon vaikutusta

osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa osaa punasolujen antoindikaatiot osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)

osaa toteuttaa verensiirron

osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella

5. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuva toiminta geriatrisessa

hoitoprosessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa noudattaa Käypä hoito – suosituksia geriatrisen poti-

laan hoidon jatkuvuuden turvaamisessa osaa turvata hoidon jatku-

vuuden näyttöön perustuen osaa hoitaa geriatrista potilasta hoitoketjujen ohjeistusten

mukaisesti

8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen

geriatrisessa hoitoprosessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa integroida sosiaalipäivystyksen / sosiaalihoitotyön ja sii-

hen liittyvän erityisosaamisen osaksi geriatrisen potilaan toi-mintakyvyn arviointia, hoitoa ja jatkohoidon järjestämistä

osaa moniammatillisen työryhmätyöskentelyn

osaa informoida yöpartiota

171

Liite 21 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen päihde-potilaan hoitoprosessissa

1. Päätöksenteko-osaaminen

2. Kliininen osaaminen

3. Lääkehoito-osaaminen

4. Tekninen osaaminen - ei erityisosaamiskuvausta

5. Näyttöön perustuva toiminta

6. Ohjausosaaminen - ei erityisosaamiskuvausta

7. Kirjaaminen ja raportointi - ei erityisosaamiskuvausta

8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen

9. Eettinen osaaminen

10. Turvallisuusasioiden hallinta - ei erityisosaamiskuvausta

172

1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen päihdeprosessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tunnistaa päihteiden käytön riippuvuusilmiöt osaa tunnistaa persoonallisuushäiriöt osaa tunnistaa masennuksen suhteessa päihdeongelmaan

osaa arvioida päivys-tyshoidon ja sen kiireellisyy-den tarpeen päihdepotilaan vointiin ja oireisiin perustuen

osaa tehdä psykoosin hoidon tarpeen arvioinnin

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen päihdeprosessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa hyödyntää psykiatrisen hoidon menetelmiä päihdepotilaan

tilan arviointiin ja hoitoon osaa havainnoimalla ja keskustelemalla selvittää psykiatrisen po-

tilaan voinnin osaa tukea potilasta traumaperäinen/kriisin aiheuttamassa psyyk-

kisessä reaktiossa osaa kartoittaa suisidaalisuuden astetta

osaa tutkia päihdepotilaan ja seurata hänen vointiaan

osaa nähdä päihdepotilaan kliinisen kokonaistilanteen osaa päihteiden sekundaari-

haittojen ennaltaehkäisyn osaa päihteiden sekundaarihaittojen ehkäisyn periaatteet

osaa päihdepsykiatrisen hoi-don menetelmiä

osaa amfetamiinipsykoosin varhaisoireiden hoidon toteutuksen lääkärin määräysten mukaisesti

osaa sosiaalihoitotyön aut-tamismenetelmiä

osaa tehdä motivoivan haastattelun

osaa osallistua potilaan jat-kohoidon järjestämiseen

osaa ohjata päihdepotilaan päihdetyön sekä psykiatrisen hoidon palveluverkostoon ja hoitoprosessiin

3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen päihdeprosessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tarkkailla lääkehoidon

vaikutusta osaa seurata sedatoituneen potilaan tajunnantasoa

osaa päivystyslääkkeiden lääkefarmakologiaa

osaa keskeisten lääkeaineyliannostusten vastalääkkeiden käyttöaiheet, vaikutusmekanismin ja vaikutuksen keston

173

5. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan näyttöön perustuva toiminta päihdepro-

sessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa turvata hoidon jatku-

vuuden näyttöön perustuen osaa noudattaa Käypä hoito – suosituksia päihdepotilaan hoi-

don jatkuvuuden turvaamisessa 8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen

päihdeprosessissa

9. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen osaaminen päihdeprosessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa hoitaa potilasta hoito-

työn eettisten ohjeiden mu-kaisesti (Sairaanhoitajaliitto 1996. Sairaanhoitajan eet-tiset ohjeet)

osaa toimia päihdepotilaan asioiden ajajana ja toimia tarvit-taessa potilaan puolesta käynnistäen hoitoonohjausproses-sin

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa osallistaa päihdepotilaan päätöksentekoon

osaa tehdä itsenäisesti ja moniammatillisesti päätöksiä yhdessä päihdepotilaan ja hänen läheistensä sekä viranomaisten kanssa tunnistaen päihdetyötä ohjaavan lainsäädännön

174

Liite 22 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen psykiat-risen potilaan hoitoprosessissa

1. Päätöksenteko-osaaminen

2. Kliininen osaaminen

3. Lääkehoito-osaaminen

4. Tekninen osaaminen – ei erityisosaamiskuvausta

5. Näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamiskuvausta

6. Ohjausosaaminen – ei erityisosaamiskuvausta

7. Kirjaaminen ja raportointi – ei erityisosaamiskuvausta

8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen

9. Eettinen osaaminen

10. Turvallisuusasioiden hallinta

175

1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen psykiatrisessa prosessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa selvittää psykiatrisesti oireilevan potilaan kotilääkityk-

sen osaa esihaastatella psykiatri-

sesti oireilevan potilaan osaa selvittää psykiatrisesti oireilevan potilaan mahdollisen

nykyisen hoitopaikan osaa mielialaongelmien oirekuvat tuntee potilaan vastentahtoisen hoidon kriteerit

osaa psykiatristen sair-auksien tietoperustan

tunnistaa persoonallisuushäiriön osaa tehdä toimintakyvyn arvioinnin

osaa selvittää oireiden/sairastumisen kehityshistorian osaa tunnistaa geriatrisen potilaan unihäiriöt osaa tunnistaa geriatrisen potilaan masennustilan osaa selvittää potilaan itsetuhoisuuden osaa tehdä psykoosin hoidon tarpeen arvioinnin osaa käynnistää intoksikaatiopotilaan ongelman selvityksen osaa selvittää potilaan mielialaongelmia osaa tunnistaa masennuksen suhteessa päihdeongelmaan osaa selvittää potilaan persoonallisuushäiriöongelmia osaa selvittää potilaan ahdistuneisuutta, harhaisuutta, maa-

nisuutta, negatiivisia ja positiivisia oireita

osaa arvioida päivys-tyshoidon kiireellisyyden tar-peen psykiatrisesti oireilevan potilaan vointiin ja oireisiin perustuen toimiessaan hoito-yksikössä

osaa käynnistää selvittelyprosessin, onko kyseessä psyykki-nen vai somaattinen ongelma

osaa arvioida psykiatrisesti oireilevan potilaan jatkohoi-don tarvetta

osaa neuvoa psykiatrisesti oireilevan potilaan ottamaan yh-teyttä tarvittaessa

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kliininen osaaminen psykiatrisessa pro-sessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus

osaa neurologisen statuksen arvioinnin ja tilan seurannan

osaa havainnoimalla ja keskustelemalla selvittää psykiatri-sen potilaan voinnin

osaa tukea potilasta traumaperäinen/kriisin aiheuttamassa psyykkisessä reaktiossa

osaa tehdä alustavaa erotusdiagnostiikkaa potilaan psykoot-tisista piirteistä

kykenee arvioimaan itsensä vahingoittamisen syitä osaa kartoittaa suisidaalisuuden astetta

osaa tutkia psykiatrisesti oi-reilevan potilaan ja seurata potilaan vointia

osaa psykiatrisesti oireilevan potilaan tilannehallinnan

176

3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen psykiatrisessa

prosessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa seurata psykiatrisesti

oireilevan potilaan lääkehoi-don vaikutusta

osaa havainnoida lääkehoidon kannalta psykiatrisesti oireile-van potilaan tilasta olennaisen

osaa ennakoida psykiatrises-ti oireilevan potilaan lääke-hoitoa

osaa ennakoida lääkemääräysten toteuttamisen tarvetta

8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen psykiatrisessa prosessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa verbaalista ja nonver-

baalista vuorovaikutusta sekä hallitsee oikean haastattelu-tekniikan psykiatrisesti oirei-levan potilaan kanssa

osaa luoda luottamuksellisen yhteistyösuhteen psykiatrisesti oireilevan potilaan kanssa

9. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen osaaminen psykiatrisessa pro-sessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa hoitaa potilasta mielen-

terveyslain mukaisesti (L 1116/1990)

osaa arvioida vastentahtoiseen hoitoon lähettämisen tarvetta

10. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan turvallisuusasioiden hallinta psykiatri-sessa prosessissa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa arvioida itsemääräämi-

soikeuden rajoittamisen osaa arvioida hallitun fyysinen rajoittamisen käytön psykiat-

risesti oireilevan potilaan hoidossa

177

Liite 23 VSSHPn yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan erityis-osaaminen

1. päätöksenteko-osaaminen

2. kliininen osaaminen

3. lääkehoidon osaaminen

4. tekninen osaaminen

5. näyttöön perustuva toiminta

6. ohjausosaaminen

7. kirjaaminen ja raportointi

8. yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen

9. eettinen osaaminen

10. turvallisuusasioiden hallinta

178

1. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan päätöksenteko-

osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa selvittää potilaan nimen ja henkilötunnuksen osaa selvittää potilaan puhelinnumeron osaa selvittää potilaan kotikunnan osaa kysyä potilaan oireet/ongelman osaa kysyä oireiden alkamisjanakohdan ja keston osaa kysyä potilaan oireen mahdollisesta muutoksesta osaa kysyä potilaan perussairaudet osaa kysyä potilaan peruslääkityksen osaa kysyä, miten potilas on hoitanut vaivaansa osaa kysyä potilaan vaivaan ottamat lääkkeet osaa kysyä potilaalta mahdollisesti otetut laboratorio- ja tut-

kimustulokset osaa kysyä onko tämä ensikontakti vaivan suhteen osaa kysyä, onko potilasta hoidettu jossain muualla saman

vaivan vuoksi

osaa esihaastatella potilasta puhelimitse

osaa selvittää potilaan kotiolot osaa valita oikean hoitoajankohdan tunnistaa päihdepotilaan oireet ja osaa tehdä päihdepotilaan

hoidon tarpeen arvioin osaa tehdä päihtyneen mielenterveyspotilaan hoidon kiireel-

lisyyden tarpeen arvion hallitsee vakavien sairauksien oireiston havaitsee peruselintoimintojen poikkeamat nopeasti osaa valita oikean hoitopaikan tunnistaa päihdepotilaan oireet ja osaa tehdä päihdepotilaan

hoidon tarpeen arvioin hallitsee vakavien sairauksien oireiston havaitsee peruselintoimintojen poikkeamat nopeasti osaa arvioida veritautien kuten hemofiliapotilaan hoidon kii-

reellisyyden osaa tunnistaa aivoinfarkti-potilaan oirekuvat osaa tunnistaa aivoverenvuotojen oirekuvat tietää ALS ja MS-taudin oirekuvat tietää Parkinsonin sairauden oirekuvat osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti

mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muis-tamattomuus oireista) riskit

Osaa keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensai-rauksien oireet

Osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiirteet

osaa puhelimessa arvioida päivystyshoidon tarpeen se-kä kiireellisyyden oireisiin perustuen

Osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa

osaa konsultoida triage –lääkäriä hoidon tarpeen arviointiin liittyen

osaa kääntää erityislupalääkkeitä koskevat puhelut lääkärille

osaa tunnistaa konsultaation tarpeen

osaa konsultoida lääkäriä tarvittaessa lääkehoidon ohjeis-tuksen suhteen

179

osaa konsultoida päivystävää psykiatria puhelimitse osaa konsultoida lääkäriä suisidaalisen ja/tai terveys/henki

uhattuna olevasta potilaasta, jotta lääkäri voi tehdä virka-apupyynnön

osaa päättää potilaan jatkohoidon tarpeesta osaa puhelimessa tehdä po-tilaan jatkohoitopäätöksen

osaa pyytää potilaan tulemaan tarvittaessa yhteispäivystyk-seen hoidon tarpeen arviota varten

2. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan kliininen osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus tietää päivystyspotilaiden keskeiset oireet tietää päivystyspotilaiden keskeisten oireiden keston osaa tehdä vakavien oireiden edellyttämiä hoitotoimenpiteitä tietää vakavien oireiden vaatimat keskeiset hoidot

osaa oireenmukaisen hoidon

osaa yhdistää oireita ja sairauksia osaa hoitaa perussairauksia osaa hoitaa perussairauksia osaa tulkita keskeisten tutki-

musten tuloksia osaa tulkita keskeisiä päivystyspotilaan laboratorio ja rtg -

tutkimuksien tuloksia tietää, että lääkäri päättää ja vastaa virka-apupyynnön te-

kemisestä osaa lähettää lääkärin tekemän virka-apupyyntölomakkeen

poliisille

osaa hoitaa käytännön asiat virka-apupyyntöön liittyen

tietää, että virka-apupyyntölomakkeessa tulee olla kirjattuna potilaan nimi, syy, miksi hänet tulee saattaa hoidon piiriin sekä lääkärin allekirjoitus

osaa ohjata potilaan soittamaan hätäkeskukseen tarvittaes-sa

osaa pyytää potilasta tulemaan päivystykseen tarvittaessa osaa ohjata potilaan omalle terveysasemalle jatkohoitoon osaa antaa jatkohoitoajan potilaan omalle terveysasemalle osaa järjestää päihdepotilaan jatkohoidon osaa järjestää potilaan jatkohoidon ensi- ja turvakotiin osaa järjestää intervallipaikan vanhukselle, jonka omaishoi-

taja on sairastunut osaa järjestää kriisiryhmän tapaamisen akuutin psyykkisen

kriisitilanteen potilaalle osaa järjestää potilaan jatkohoidon kotona kotihoidon turvin osaa järjestää potilaan voinnin seurannan ohjeistusten mu-

kaisesti

osaa järjestää jatkohoidon

osaa järjestää kontrollisoiton potilaalle

180

3. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan lääkehoidon osaami-

nen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa erityislupalääkkeiden

käytänteet osaa ohjata potilasta ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin

erityislupalääkkeiden hoitoon liittyvissä asioissa

4. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan tekninen osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa käyttää sankaluureja osaa poimia puhelun jonosta osaa vaihtaa puhelujonoa osaa löytää numeron listalta, jos puhelu katkeaa kesken osaa soittaa takaisin puhelinjärjestelmään soittaneelle osaa soittaa takaisin nauhalle äänitiedon jättäneelle osaa ottaa välipuhelun konsultoitaessa lääkäriä osaa siirtää potilaan puhelun lääkärille tarvittaessa

osaa käyttää puhelinjär-jestelmää

osaa käyttää help -deskiä teknisissä ongelmissa

5. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan näyttöön perustuva toiminta

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa hyödyntää käypähoito-ohjeita hoidon tarpeen kiireelli-

syyden arvioinnissa osaa hyödyntää tutkittua tietoa hoidon tarpeen kiireellisyy-

den arvioinnissa osaa käyttää terveysporttia hoidon tarpeen kiireellisyyden

arvioinnin apuna hallitsee yhtenäiset päivystyshoidon perusteet (STM2010:4)

osaa tehdä hoidon tarpeen sekä kiireellisyyden arvioin-nin näyttöön perustuen

osaa käyttää hoidon tarpeen kiireellisyyden arvioinnin ohjeis-tusta eli triage-ohjeistusta apuna

6. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan ohjausosaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus

osaa antaa aikuisille kipu-/kuumelääkehoidon ohjausta osaa antaa lapsille kipu-/kuumelääkehoidon ohjausta osaa ohjata insuliinidiabeetikkoa lääkehoidossa osaa antaa gastroenteriitin kotihoito-ohjeet osaa ohjata potilasta ottamaan tarvittaessa uudelleen yhteyt-

tä osaa antaa kotihoito- ja seurantaohjeet omalle terveysase-

malle ohjatulle potilaalle osaa antaa toimintaohjeet kotiin tilan huononemisen varalle

osaa antaa kotihoito-ohjeita puhelimitse

osaa antaa antibioottiripulin hoito-ohjeistuksen

181

osaa ohjata potilasta valmistautumaan kotona tutkimuksiin osaa kertoa kommootion kotihoito-ohjeet osaa ohjata potilasta käyttämän oikeita terveyspalveluja osaa opastaa hätätilapotilasta tai hänen omaistaan soitta-

maan 112

osaa ohjata terveyspalvelu-jen käytössä

osaa ohjata omaisia alaikäisen alkoholin käyttöön liittyen osaa ohjata potilasta ei-kiireellisten lääkereseptien uusimi-

sessa osaa ohjata potilasta lääke-

reseptin uusimisessa osaa ohjata potilasta kiireellisten lääkereseptien uusimises-

sa

7. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan kirjaamisen ja rapor-

toinnin osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kirjata potilaan henkilötiedot potilastietojärjestelmään osaa kirjata potilaan päivystyspotilaaksi, kun hänet kutsutaan

päivystykseen osaa kirjata ulkokuntalaisen sisään, kun hänet kutsutaan päi-

vystykseen osaa kirjata potilaalle annetut lääkehoito-ohjeet osaa kirjata potilaalle annetut kotihoito-ohjeet

osaa kirjata keskeisen päi-vystyshoitotyön sisällön hoi-toprosessin mukaisesti

osaa kirjata potilaan hoitoon ohjauksen 8. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuoro-

vaikutusosaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa informoida yöpartiota

osaa toimia yhteyshenkilönä potilaan, soittajan ja hoitavan lääkärin välillä virka-apupyyntöä tarvitsevan potilaan hoidos-sa

tietää terveysasemien yhteystiedot tietää hammashuollon yhteystiedot tietää kouluterveydenhuollon yhteystiedot tietää opiskelijaterveydenhuollon yhteystiedot tietää neuvolatoiminnan yhteystiedot

tuntee muiden terveyden-huollon yksiköiden ja organi-saatioiden toiminnan ja osaa tehdä yhteistyötä niiden kanssa

tietää kotihoidon yhteystiedot

182

9. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan eettinen osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa huomioida alaikäisen poti-laan ja vanhempien oikeudet (L 1992/785, Laki potilaan ase-masta ja oikeuksista)

Osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lap-sen huoltajana

10. Yhteispäivystyksen puhelinneuvonnan sairaanhoitajan turvallisuusasioiden hallinta

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kirjata kaiken oleellisen potilaspuheluun liittyen osaa turvata hoidon jatku-

vuuden osaa turvata hoidon jatkuvuuden järjestämällä riittävän jat-kohoidon

183

Liite 24 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan erityisosaaminen triagessa

1. Päätöksenteko-osaaminen

2. Kliininen osaaminen

3. Lääkehoito-osaaminen

4. Tekninen osaaminen

5. Näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamista

6. Ohjausosaaminen - ei erityisosaamista

7. Kirjaaminen ja raportointi

8. Yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen

9. Eettinen osaaminen

10. Turvallisuusasioiden hallinta - ei erityisosaamista

184

1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen triagessa

Osaaminen

Osaamisen kuvaus

osaa triage –ohjeistuksen osaa huomioida potilaan kokonaistilanteen hoidon kiireelli-

syyttä arvioitaessa osaa tunnistaa vatsakatastrofin oirekuvat osaa tunnistaa sydäninfarktin oirekuvat osaa tunnistaa monivammapotilaan oirekuvat osaa tunnistaa aivoinfarkti-potilaan oirekuvat osaa tunnistaa aivoverenvuotojen oirekuvat tietää ALS ja MS-taudin oirekuvat tietää Parkinsonin sairauden oirekuvat

osaa itsenäisesti arvioida päivystyshoidon ja sen kii-reellisyyden tarpeen potilaan vointiin ja oireisiin sekä hoi-tajan vankkaan kokemuk-seen perustuen potilaan saapuessa päivystyspolikli-nikalle

osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muis-tamattomuus oireista) riskit

tuntee lasten vastaanoton erityispiirteet tuntee lasten päivystyshoitotyön erityispiirteet osaa toimia lasten triage-ohjeistuksen mukaisesti tietää lasten vitaalitoimintojen normaaliarvot tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensai-

rauksien oireet osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset

erityispiirteet

osaa itsenäisesti arvioida päivystyshoidon ja sen kii-reellisyyden tarpeen lapsen vointiin ja oireisiin sekä hoi-tajan vankkaan kokemuk-seen perustuen lapsen saa-puessa päivystyspoliklinikalle

osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa

osaa arvioida potilaan tilan nopeasti osaa tehdä hälytyksen tarvittaessa osaa organisoida toimintaa poikkeusoloissa

hallitsee nopeasti muuttuvat tilanteet

hallitsee päivystyspoliklinikan kokonaistilanteen osaa konsultoida triage-lääkäriä tehdäkseen päivys-

tyshoidon tarpeen ja/tai kiireellisyyden arvion osaa tunnistaa konsultaation

tarpeen osaa konsultoida lääkäriä, jos triage -ohjeistus ei ole riittävä

tietää, mitä potilaita hoidetaan akuuttihoitohuoneessa

tietää, mitkä potilaat hoidetaan nopeassa hoitolinjassa eli fast track

tietää, mitä potilaita hoidetaan sairaanhoitajan vastaanotolla

tietää, mitä potilaita hoidetaan geriatrisessa yksikössä

tietää, mitä potilaita hoidetaan vatsahoitoyksikössä tietää, mitä potilaita hoidetaan operatiivisen ja syövänhoidon

toimialueella ja missä yksikössä ne hoidetaan tietää, mitä potilaita hoidetaan neurologisessa hoitoyksikös-

sä tietää, mitä potilaita hoidetaan

psykiatrisessa hoitoyksikössä tietää, mitä potilaita hoidetaan päihdeyksikössä tietää sosiaalihoitotyön hoitoprosessin

osaa valita potilaalle oikean hoitoyksikön sairauteen, oi-reisiin tai vammaan perustu-en

tietää, mitä potilaita hoidetaan sydän- ja medisiinisessä hoi-toyksikössä

185

tietää, mitä potilaita hoidetaan TULES -hoitoyksikössä tietää, mitä potilaita hoidetaan lastenhoitoyksikössä

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan hoitotyön kliininen osaaminen triagessa

Osaaminen

Osaamisen kuvaus

tietää pääpiirteissään eri erikoisalojen potilaiden hoidosta on kokemusta päivystyspoliklinikan eri toimipisteiden päivys-

tyshoitotyöstä

osaa eri toimipisteiden päivystyshoitotyötä

osaa hoitaa potilaita kokonaisvaltaisesti osaa arvioida ja hoitaa lap-

sen kipua osaa arvioida lapsen kipua lasten kipumittarin avulla

3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen triagessa

Osaaminen

Osaamisen kuvaus

osaa päivystyslääkkeiden lääkefarmakologiaa

osaa keskeisten lääkeaineyliannostusten vastalääkkeiden käyttöaiheet, vaikutusmekanismin ja vaikutuksen keston

4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekninen osaaminen triagessa

Osaaminen Osaamisen kuvaus

osaa käyttää laitteita osaa viranomaisviestinnän Virve-laitteella

7. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kirjaaminen ja raportointiosaaminen triagessa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kirjata arvion hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä eli

triage luokan osaa kirjata potilaan tulosyyn ja oireet

osaa kirjata keskeisen päi-vystyshoitotyön sisällön hoi-toprosessin mukaisesti

osaa kirjata jatkohoitopaikan / tutkimusyksikön

186

8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen triagessa

Osaaminen Osaamisen kuvaus

osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen, psyykkinen, so-siaalinen) olevan lapsipotilaan

osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon

osaa lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaiku-tuksen osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä

osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä, nopeaa päät-telykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa kykyä ottaa tilanne haltuun

osaa toimia lapsipotilaiden ja perheiden kanssa

osaa nähdä lapsen osana vanhempia/huoltajia/perhettä osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon osaa tilannekohtaista arviointikykyä hyödyntäen osallistaa oh-

jattuina vanhemmat lapsen hoitoon

osaa hoitoon osallistamisen

osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen hoi-toon

9. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan eettinen osaaminen triagessa

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa huomioida alaikäisen potilaan ja vanhempien oi-keudet (L 1992/785, Laki potilaan asemasta ja oike-uksista)

osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lapsen huoltajana

187

Liite 25 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton erityisosaa-minen

1. päätöksenteko-osaaminen

2. kliininen osaaminen

3. lääkehoito-osaaminen

4. tekninen osaaminen

5. näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamista

6. ohjausosaaminen

7. kirjaaminen ja raportointi

8. yhteistyö ja vuorovaikutusosaaminen

9. eettinen osaaminen

10. turvallisuusasioiden hallinta - ei erityisosaamista

188

1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton päätöksenteko-osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tunnistaa t-inversion sydänfilmistä osaa tunnistaa eteislepatuksen sydänfilmistä osaa tunnistaa johtumishäiriöt sydänfilmistä tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensairauksien

oireet osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset erityispiir-

teet

osaa arvioida päivys-tyshoidon kiireellisyy-den oireisiin perustu-en

osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikä-vaiheissa

osaa määrätä vieri-analyysinäytteitä

osaa määrätä vierianalyysinäytteitä hoito-ohjeistusten mukaan

osaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan tarvitta-essa kontrollitutkimuksiin (virtsanäyte)

osaa määrätä sai-raanhoitajan vastaan-otolla olleen potilaan kontrolli- tai lisätutki-muksiin tarvittaessa

osaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan MRSA-näytteille

osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen i-stat:n (K, Na, Gluk, Hb, Hct) tulosten perusteella

osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen i krea:n tulosten perus-teella

osaa tehdä potilaan jatkohoitopäätöksen

osaa arvioida lääkärin konsultaation tarpeen D-dimeeri:n tulosten perusteella

189

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton kliininen osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tutkia potilaan osaa ottaa alkoholiverinäytteet

osaa ottaa laskimosta D-dimeeri:n

osaa ottaa laskimo i-krea:n osaa ottaa pika-Tnt:n osaa ottaa INR, K,Na, CRP jne. I-Stat -

vierinäyteanalysaattorilla tai vastaavalla) osaa ottaa TNT -pikatestin Cobas h -

vierinäyteanalysaattorilla tai vastaavalla osaa ottaa Hb Hemocue -vierinäyteanalysaattorilla tai

vastaavaa osaaottaa CRP:n Afinion -vierinäyteanalysaattorilla tai

vastaavalla

tietää millä vierianalysaattorilla saadaan mikäkin näyte ja osaa tulkita niiden vastauksia

osaa ottaa CRP:n Quick read- vierinäyteanalysaattorilla tai vastaavalla

osaa seurata ja arvioida tulehtuneen haavan paranemis-ta

osaa seurata ja arvioida potilaan vointia ja reagoida siihen

osaa seurata ja arvioida kroonisen haavan paranemista osaa arvioida ja hoitaa lapsen

kipua osaa arvioida lapsen kipua lasten kipumittarin avulla

osaa huuhdella cystofixin

osaa tehdä erilaisia sidoksia osaa immobilisoivan sidoksen asettamisen lääkärin oh-

jeen mukaan

osaa tehdä itsenäisesti toimen-piteitä

osaa ottaa lapselta sydänfilmin osaa huuhdella silmän osaa avustaa lääkäriä poskiontelopunktioissa osaa avustaa lääkäriä silmätoimenpiteissä osaa avustaa lääkäriä kipsauksessa ja lastoituksessa osaa hoitaa venähdyksiä osaa avustaa lääkäriä murtuman ja luksaation reposi-

tiossa osaa avustaa lääkäriä lapsipotilaan NML:n asettamises-

sa

osaa avustaa lääkäriä toimies-saan lääkärin vastaanottohuo-neiden välissä

osaa avustaa lääkäriä lapsen i.v.-kanyylin laitossa osaa hoitaa jälkiehkäisyn tarpeessa olevia potilaita

osaa hoitaa sähkösilmäpotilaita osaa hoitaa virtsaumpi -potilaita ja cystofix-potilaita, yli

16- vuotias virtsaumpinaispotilaita osaa hoitaa nieluinfektio- ja, korvasärkypotilaita

osaa hoitaa kaikenikäisiä eri eri-koisalojen päivystyspotilaita

osaa hoitaa lapsipotilaita osaa ohjata potilaan omalle terveysasemalle jatkohoi-

toon tietää jatkohoitopaikkavaihtoehdot tietää jatkohoitopaikkojen puhelinnumerot

osaa järjestää jatkohoidon

tietää, milloin potilas on oikeutettu Kelan korvaamaan sairaankuljetukseen

190

3. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton lääkehoito-osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa määrätä antibiootin naisten komplisoitumattomaan sa-

tunnaiseen virtsatieinfektioon osaa määrätä silmävoidetta ja kipulääkettä sähkösilmäpoti-

laalle osaa määrätä kipulääkettä migreenipotilaalle osaa määrätä jälkiehkäisylääkkeen tarvittaessa osaa määrätä jäykkäkouristusrokotteen ohjeistuksen mukaan osaa määrätä lääkeinjektion (Voltaren + Norflex) selkäkipupo-

tilaalle ohjeistuksen mukaan osaa määrätä kuumelääkettä flunssa-/kurkkukipupotilaalle

ohjeistuksen mukaan osaa määrätä särkylääkettä korvasärkypotilaalle osaa määrätä särkylääkettä nyrjähdyksiin ja venähdyksiin osaa määrätä särkylääkettä hammassärkyyn

osaa määrätä lääkettä saa-tuaan rajatun lääkeenmää-räämisoikeuden Valviralta suoritettuaan Sairaanhoita-jan lääkkeenmäärääminen -ammatilliset erikoistu-misopinnot, 45 op

osaa määrätä ripulijuomaa annosteluohjeen mukaan osaa antaa sähkösilmäpotilaalle kipulääkettä osaa laittaa sähkösilmäpotilaalle silmävoidetta osaa antaa jälkiehkäisylääkkeet

osaa valmistaa lääkkeen an-tokuntoon ja antaa lääkettä

osaa antaa jäykkäkouristusrokotteen ohjeistuksen mukaan tietää lääkkeiden vaikutuksesta tietää lääkkeiden vaikutuksen keston tietää lääkkeiden haittavaikutuksista tietää lääkkeiden vasta-aiheista tietää perussairauksista tietää lääkkeiden yhteisvaikutuksista ja yhteensopimattomuu-

desta

osaa kirjoittaa lääkereseptin saatuaan rajatun lääkeen-määräämisoikeuden Valviral-ta suoritettuaan Sairaanhoi-tajan lääkkeenmäärääminen -ammatilliset erikoistu-misopinnot, 45 op

tietää lääkkeiden käyttöaiheista

191

4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton tekninen osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa käyttää kipsisahaa osaa käyttää tympanometria korvatulehdusdiagnostiikassa

osaa käyttää erilaisia laitteita

osaa käyttää sinus-scan -laitetta poskiontelotulehdusdiagnos-tiikassa

osaa käyttää Cobas h vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa (TNT pikatesti)

osaa käyttää Cardiac reader -vierinäyteanalysaattoria tai vas-taavaa (D-dimeeri, TNT, PRO-BNB)

osaa käyttää I-Stat -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa (INR, K,Na, CRP jne)

osaa käyttää Hemocue -vierinäyteanalysaattoria tai vastaa-vaa (Hb)

osaa käyttää Afinion -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa (CRP)

osaa käyttää erilaisia vie-rianalysaattoreita (POC-tutkimus)

osaa käyttää Quick read- vierinäyteanalysaattoria tai vastaa-vaa (CRP)

6. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton ohjausosaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa ohjata potilasta hakeu-

tumaan tarvittaessa jatkohoi-toon

osaa ohjata potilaan kipsin vaihtoon

osaa antaa kotihoito-ohjeita osaa antaa kommootion seuranta- ja hoito-ohjeet kotiutuvalle potilaalle

7. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton kirjaamisen ja raportoinnin osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kirjoittaa sairauslomatodistuksen osaa kirjoittaa poissaolotodistuksen lapsen huoltajalle osaa kirjata konsultaation sähköiseen kirjaamisalustaan

osaa käyttää sähköistä kir-jaamisalustaa

osaa tehdä lastensuojeluilmoituksen

192

8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton yhteistyö ja vuorovaiku-tusosaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen,

psyykkinen, sosiaalinen) olevan lapsipotilaan osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon

osaa lapsipotilaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen

osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä,

nopeaa päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa kykyä ottaa tilanne haltuun.

osaa toimia lapsipotilaiden ja per-heiden kanssa

osaa nähdä lapsen osana vanhem-pia/huoltajia/perhettä

osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksen-tekoon

osaa tilannekohtaista arviointikykyä hyödyntäen osallistaa ohjattuina vanhemmat lapsen hoitoon

osaa hoitoon osallistamisen

osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen hoitoon

9. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan vastaanoton eettinen osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa huomioida alaikäisen potilaan

ja vanhempien oikeudet (L 1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)

osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lapsen huoltajana

193

Liite 26 VSSHPn yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan eri-tyisosaaminen

1. päätöksenteko-osaaminen

2. kliininen osaaminen

3. lääkehoito-osaaminen

4. tekninen osaaminen

5. näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamista

6. ohjausosaaminen – ei erityisosaamista

7. kirjaaminen ja raportointi

8. yhteistyö - ja vuorovaikutusosaaminen

9. eettinen osaaminen

10. turvallisuuden hallinta – ei erityisosaamista

194

1. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan päätöksenteko-osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tehdä hälytyksen tarvittaessa osaa soittaa potilasta hoitavalle tiimille ja lääkärille hälytyk-

sissä

hallitsee nopeasti muuttuvat tilanteet

osaa tehdä hätätilapotilaan hoidon vaatimia nopeita päätök-siä

osaa tunnistaa vatsakatastrofin oirekuvat osaa tunnistaa sydäninfarktin oirekuvat osaa tunnistaa monivammapotilaan osaa tunnistaa aivoinfarkti-potilaan oirekuvat osaa tunnistaa aivoverenvuotojen oirekuvat tietää ALS ja MS-taudin oirekuvat tietää Parkinsonin sairauden oirekuvat osaa arvioida veritautien kuten hemofiliapotilaan hoidon kii-

reellisyyden osaa neurologisen statuksen arvioinnin osaa arvioida C-PAP:n tai Bi-PAP:n tarpeen

osaa arvioida päivys-tyshoidon kiireellisyyden tar-peen oireisiin perustuen

osaa tunnistaa geriatrisen potilaan vähäoireisuuteen (akuutti mahakatastrofi, sydäninfarkti) ja muistihäiriöön liittyvät (muis-tamattomuus oireista) riskit

tuntee lasten vastaanoton erityispiirteet tuntee lasten päivystyshoitotyön erityispiirteet osaa toimia lasten triage-ohjeistuksen mukaisesti tietää lasten vitaalitoimintojen normaaliarvot tietää keskeiset lasten erikoisalan sairaudet sekä lastensai-

rauksien oireet osaa huomioida lapsen vitaalielintoimintojen toiminnalliset

erityispiirteet

osaa arvioida lapsipotilaan päivystyshoidon kiireellisyy-den tarpeen oireisiin perus-tuen

osaa huomioida lapsen nestetasapainon erityispiirteet ja erot eri ikävaiheissa

195

2. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan kliininen osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa hoitaa respiraattoripotilasta osaa tehoelvyttää osaa tukea potilaan hemodynamiikkaa lääkkeellisesti lääkä-

rin ohjeistuksen mukaan osaa toimia traumahälytyksessä eli hoitaa monivammapoti-

lasta osaa toimia kirurgisessa hälytyksessä 1 eli hoitaa potilasta,

jolla on aortan aneurysma epäily osaa toimia kirurgisessa hälytyksessä 2 eli hoitaa runsaasti

verta ripuloivaa tai verta oksentavaa potilasta osaa toimia AVH –hälytyksessä eli hoitaa aivoinfarkti- tai ai-

voverenvuotoepäilypotilasta osaa toimia sisätautihälytyksessä 1 eli hoitaa elvytyspotilasta osaa toimia sisätautihälytyksessä 2 eli hoitaa sydäninfarkti-

potilasta osaa hoitaa intoksikaatio –potilasta, jolla on vitaalitoiminnot

uhattuna osaa hoitaa ketoasidoosi –potilasta osaa hoitaa potilaan happo-emästasapainon häiriötiloja osaa hoitaa aivovamma -potilasta osaa hoitaa massivuotopotilasta osaa määrätä hälytyspotilaalle protokollan mukaiset labora-

toriotutkimukset (trauma-, kirurginen, sydän- ja avh-paketti)

osaa hoitaa hätätilapotilaita hoitoprotokollan ohjeistuksen mukaisesti

osaa järjestää hälytyspotilaalle protokollan mukaiset rönt-gentutkimukset (esim. thx, lantio ja/tai FAST-UÄ)

osaa tarkkailla, nouseeko happisaturaatio C-pap-hoidossa

osaa tarkkailla, poistuuko hiilidioksidi Bi-pap-hoidossa osaa seurata arteria –astrupin avulla happoemästasapainon

normalisoitumista osaa seurata potilaan ruokatorvesta tai peräsuolesta mitat-

tua lämpöä tuntee ihmisen hormonitoiminnan tuntee hermoston toiminnan osaa lapsen vitaalielintoimintojen tarkkailun osaa tarkkailla lapsen liikuntakykyä ja motorisia toimintoja osaa seurata hätätilapotilaan vitaaliarvoja ja hemodynamiik-

kaa kuten verenpainetta ja pulssia kuvantamisen aikana osaa seurata hätätilapotilaan liikehdintää kuvantamisen ai-

kana osaa huomioida kuvantamisyksikön erilaisena hoitoympäris-

tönä (MRI) hätätilapotilasta hoidettaessa

osaa seurata hätätilapotilaan vitaalielintoimintoja ja hoitaa niitä

osaa seurata potilaan neurologista statusta osaa arvioida ja hoitaa lap-

sen kipua osaa arvioida lapsen kipua lasten kipumittarin avulla

osaa valmistella hätätilapoti-laan toimenpiteisiin

osaa leikkauspotilaan valmistelut

osaa valmistella hätätilapoti-laan kuvantamistutkimuk-

osaa huolehtia murtumien immobilisaatiosta ennen kuvan-tamista

196

seen osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun poti-laalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix

osaa ottaa influenssa viruksen PCR –testin

osaa ottaa pussivirtsanäytteen las

osaa ottaa arteria -astrupin arteria -kanyylistä

osaa ottaa verinäytteet arteriakanyylistä

osaa ottaa laadukkaita labo-ratorionäytteitä

osaa ottaa keto-aineet

osaa avustaa likvor -näytteen otossa lapselta lab on jo osaa avustaa laborato-rionäytteiden otossa

osaa avustaa lapsen rakkopunktiossa

osaa hyödyntää pikanäytteitä lapsen laboratoriotutkimuksis-sa

osaa ottaa laadukkaita veri-näytteitä lapsilta

osaa ottaa vauvalta pikanäytteen kantapäästä

osaa laittaa aikuiselle nenämahaletkun

osaa laittaa potilaan rankalaudalle osaa tehdä tukisidoksia osaa katetroida lapsen osaa ottaa lapselta sydänfilmin

osaa tehdä itsenäisesti to-imenpiteitä

osaa laittaa iv kanyylin lapselle

osaa avustaa arteria -kanyylin laitossa

osaa avustaa kipsauksessa osaa avustaa trakeostomian teossa osaa avustaa torakotomiassa osaa avustaa pleuradreenin laitossa osaa avustaa pleurapunktiossa osaa avustaa Sengstake-Blakemoren tuubin laitossa osaa avustaa lääkäriä subclavia -kanyylin laitossa osaa avustaa kallo- ja tibia -vedon laitossa osaa avustaa lääkäriä cystofixin laitossa

osaa avustaa hätätilapotilaan toimenpiteissä

Osaa avustaa lapsen rakkopunktiossa

197

3. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan lääkehoito-osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus tietää pääpiirteissään elvytyslääkkeiden vaikutusmekanis-

min, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien sydänlääkkeiden vaiku-

tusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien nesteenpoistolääkkeiden

vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien anestesialääkkeiden vai-

kutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien relaksanttien vaikutusme-

kanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien kipulääkkeiden vaikutus-

mekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien pahoinvointilääkkeiden

vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot tietää pääpiirteissään yleisimpien vastavaikuttajalääkkeiden

vaikutusmekanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot

osaa ensi-/akuuttihoitohuoneessa käy-tettävien lääkkeiden farma-kologiaa

tietää pääpiirteissään yleisimpien antibioottien vaikutusme-kanismin, haittavaikutukset ja kontraindikaatiot

osaa antaa lääkettä lapselle iv osaa antaa lääkettä lapsipoti-laalle osaa käyttää nenämahaletkua lääkkeen annossa lapselle

osaa toteuttaa sydäninfarktin liuotuslääkehoidon osaa toteuttaa aivoinfarktin liuotuslääkehoidon

osaa liuotuslääkehoidon

osaa toteuttaa keuhkoembolian liuotuslääkehoidon osaa lapsen nestehoidon täyttönopeuden osaa nestehoidon toteutuk-

sen lapselle osaa löytää lapsen nesteenantosuonet osaa tarkkailla, nouseeko RR-taso nestehoidolla tai muulla

tukilääkityksellä, esim noradrenaliinilla osaa seurata -salpaajan vaikutusta potilaan syketasoon osaa tarkkailla, helpottaako hengenahdistus lisähapella ja

furesiksella osaa seurata potilaan diureesia furesiksen annon jälkeen osaa seurata sydäninfarktin liuotushoidon vaikutusta osaa seurata aivoinfarktiliuotuksen vaikutusta

osaa tarkkailla lääkehoidon vaikutusta

osaa seurata sedatoidun potilaan tajunnantasoa osaa punasolujen antoindikaatiot osaa verensiirron valmistelut (kanyylin koko, veren lämmitys)

osaa toteuttaa verensiirron

osaa toteuttaa punasolujen siirron oikealla nopeudella

198

4. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan tekninen osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa käyttää respiraattoria osaa käyttää matkarespiraattoria osaa käyttää CPAP:ia osaa käyttää BIPAP:ia osaa käyttää vierianalysaattoria osaa käyttää UÄ-laitetta virtsan residuaalin mittauksessa

osaa käyttää ensi-/akuuttihoitohuoneessa ole-via laitteita

osaa käyttää sinus-scan -laitetta poskiontelotulehdusdiag-nostiikassa

tietää suu- ja leukakirurgiasssa käytettävät välineet tietää KNK –potilaan hoidossa käytettävät välineet tietää trakeostomian laitossa tarvittavat välineet

tietää vaikean intubaation välineet tietää vedonlaitossa tarvittavat välineet tietää arteriakanyloinnissa tarvittavat välineet osaa koota arteriapainesetin tietää torakotomiassa käytettävät välineet tietää laparotomiassa käytettävät välineet tietää pleuradreeninlaitossa tarvittavat välineet tietää Sengstake-Blakemoorin tuubin latossa tarvittavat väli-

neet osaa käyttää rankalautaa tietää replantaatiovälineet tietää lasten intubaatiovälineet osaa käyttää lasten ventilaatiovälineitä osaa käyttää lasten katetrointivälineitä tietää lapsen rakkopunktiossa käytettävät välineet

tietää ja osaa käyttää ensi-/akuuttihoitohuoneessa ole-via välineitä

tietää intraosseaalineulan

7. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan kirjaamisen ja raportoinnin

osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kirjata hätätilapotilaan voinnin kuvantamistutkimuksen

aikana osaa kirjata hätätilapotilaan tilassa kuvantamistutkimuksen

aikana tapahtuneen muutoksen

osaa kirjata potilaan kuvan-tamiseen liittyviä asioita

osaa kirjata, milloin hätätilapotilas on päässyt kuvantamistut-kimukseen

osaa käyttää sähköisiä poti-lastietojärjestelmiä

osaa käyttää anestesiaohjelmaa

199

8. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan yhteistyö - ja vuorovaiku-tusosaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus

osaa kohdata eri kehitysvaiheissa (fyysinen, psyykkinen, so-siaalinen) olevan lapsipotilaan

osaa ottaa lapsen iän ja kehitystason huomioon

osaa lapsipotilaiden kohtaam-isen ja vuorovaikutuksen

osaa havaita lapsen sanattomia kehon viestejä osaa empatiataidon, luovuutta, kärsivällisyyttä, nopeaa päät-

telykykyä ja ongelmanratkaisukykyä sekä tarvittaessa kykyä ottaa tilanne haltuun

osaa toimia lapsipotilaiden ja perheiden kanssa

osaa nähdä lapsen osana vanhempia/huoltajia/ osaa ottaa lapsen mukaan hoitoon ja päätöksentekoon osaa hoitoon osallistamisen osaa arvioida vanhempien/huoltajan osallistumista lapsen

hoitoon 9. Yhteispäivystyksen akuuttihoitohuoneen sairaanhoitajan eettinen osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa huomioida alaikäisen potilaan ja vanhempien oi-keudet (L 1992/785, Laki poti-laan asemasta ja oikeuksista)

osaa vanhempien juridisen oikeuden ja velvollisuuden lapsen huoltajana

osaa huomioida potilaan oi-keuden hyvään kohteluun (L 1992/785, Laki potilaan ase-masta ja oikeuksista)

osaa huomioida lapsipotilaan erityispiirteet näytteenotossa

200

Liite 27 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liit-tyvä erityisosaaminen

1. laboratoriotutkimusten päätöksenteko-osaaminen

2. kliininen osaaminen

3. lääkehoito-osaaminen – ei erityisosaamiskuvausta

4. tekninen osaaminen

5. näyttöön perustuva toiminta – ei erityisosaamiskuvausta

6. ohjausosaaminen – ei erityisosaamiskuvausta

7. kirjaamisen ja raportoinnin osaaminen – ei erityisosaamiskuvausta

8. yhteistyö ja vuorovaikutusosaaminen

9. eettinen osaaminen

10. tuvallisuuteen liittyvä osaaminen – ei erityisosaamiskuvausta

201

1. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä päätöksenteko-

osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan

tarvittaessa kontrollitutkimuksiin (virtsanäyte) osaa määrätä potilaan kont-

rolli- tai lisätutkimuksiin tarvit-taessa osaa määrätä sairaanhoitajan vastaanotolla olleen potilaan

MRSA-näytteille osaa määrätä vieri-

analyysinäytteitä osaa määrätä vierianalyysinäytteitä hoito-ohjeistusten mu-

kaan

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä kliininen osaami-nen

Osaaminen Osaamisen kuvaus

osaa ottaa alkoholiverinäytteet laskimosta

osaa ottaa verinäytteitä arteria –kanyylistä, kuten valtimoveri-näytteen

osaa ottaa näytteitä vierianalysaattoreilla

osaa ottaa laadukkaita labo-ratorionäytteitä aikuisilta

osaa ottaa influenssa viruksen PCR –testin osaa suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäytteiden

oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä

osaa hyödyntää pikanäytteitä lapsen laboratoriotutkimuksissa

osaa ottaa vauvalta pikanäytteen kantapäästä osaa ottaa pussivirtsanäytteen

osaa ottaa laadukkaita näyt-teitä lapsilta

osaa erilaisten virus- ja bakteerinäytteiden otot osaa avustaa likvor -näytteen otossa lapselta osaa avustaa laborato-

rionäytteiden otossa osaa avustaa lapsen rakkopunktiossa osaa ottaa laadukkaan sy-

dänfilmin osaa ottaa lapselta sydänfilmin

4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä tekninen osaami-nen

Osaaminen Osaamisen kuvaus

osaa käyttää Cobas h vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa (TNT pikatesti)

osaa käyttää Cardiac reader -vierinäyteanalysaattoria tai vas-taavaa (D-dimeeri, TNT, PRO-BNB)

osaa käyttää I-Stat -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa (INR, K,Na, CRP jne)

osaa käyttää Hemocue -vierinäyteanalysaattoria tai vastaa-vaa (Hb)

osaa käyttää erilaisia vie-rianalysaattoreita (POC-tutkimus)

osaa käyttää Afinion -vierinäyteanalysaattoria tai vastaavaa (CRP)

202

osaa käyttää Quick read- vierinäyteanalysaattoria tai vastaa-vaa (CRP)

8. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriotyöhön liittyvä yhteistyö- ja vuorovai-kutus osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa tehdä yhteistyötä lapsen näytteenotossa sekä lapsen että vanhempien kanssa

osaa suunnitella ja toteuttaa lapsen laboratorionäytteiden oton perheen kanssa yhteisymmärryksessä

9. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan laboratoriohoitotyöhön liittyvä eettinen osaami-

nen Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa huomioida potilaan

oikeuden hyvään ja riittä-vään terveydenhuoltoon (L 1992/785, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista)

osaa huomioida lapsipotilaan erityispiirteet näytteenotossa

203

Liite 28 VSSHPn yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä eri-tyisosaaminen

1. kuvantamiseen liittyvä päätöksenteko-osaaminen - ei erityisosaamiskuvausta

2. kuvantamiseen liittyvä kliinisen hoitotyön osaaminen

3. kuvantamiseen liittyvä lääkehoito-osaaminen - ei erityisosaamiskuvausta

4. kuvantamiseen liittyvä tekninen osaaminen

5. kuvantamiseen liittyvä näyttöön perustuva toiminta - ei erityisosaamiskuvausta

6. kuvantamiseen liittyvä ohjausosaaminen - ei erityisosaamiskuvausta

7. kuvantamiseen liittyvä kirjaamisen ja raportoinnin osaaminen

8. kuvantamiseen liittyvä yhteistyö- ja vuorovaikutusosaaminen - ei erityisosaamisku-vausta

9. kuvantamiseen liittyvä eettinen osaaminen - ei erityisosaamiskuvausta

10. kuvantamiseen liittyvä turvallisuuden hallinta - ei erityisosaamiskuvausta

204

2. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä kliinisen hoitotyön

osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa huolehtia murtumien immobilisaatiosta ennen kuvan-

tamista osaa valmistella potilaan ku-

vantamistutkimukseen osaa huolehtia, että potilaan virtsarakko on täysi, kun poti-

laalle laitetaan uä-ohjauksessa cystofix osaa seurata hätätilapotilaan vitaaliarvoja ja hemodynamiik-

kaa kuten verenpainetta ja pulssia kuvantamisen aikana ja sen jälkeen

osaa seurata hätätilapotilaan liikehdintää kuvantamisen ai-kana ja sen jälkeen

osaa seurata potilaan vointia, reagoida muuttuviin tilantei-siin ja hoitaa potilasta sekä kuvantamistutkimuksen ai-kana että sen jälkeen

osaa huomioida kuvantamisyksikön erilaisena hoitoympäris-tönä (MRI) hätätilapotilasta hoidettaessa

4. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä tekninen osaami-

nen

Osaaminen Osaamisen kuvaus

osaa käyttää sinus-scan -laitetta poskiontelotulehdusdiag-nostiikassa

osaa käyttää kuvantamis-laitetta

osaa käyttää ultraäänilaitetta virtsan residuaalimittauksessa 7. Yhteispäivystyksen sairaanhoitajan kuvantamiseen liittyvä kirjaamisen ja ra-

portoinnin osaaminen

Osaaminen Osaamisen kuvaus osaa kirjata hätätilapotilaan voinnin kuvantamistutkimuksen

aikana osaa kirjata hätätilapotilaan tilassa kuvantamistutkimuksen

aikana tapahtuneen muutoksen

osaa kirjata potilaan kuvan-tamiseen liittyviä asioita

osaa kirjata, milloin hätätilapotilas on päässyt kuvantamis-tutkimukseen