ISSN 1458-5375ISBN 978-952-5441-37-6

Petri Vuorijärvi

Kannen kuva: Kari Heljasvaara

Arviointitutkimus hankkeen toiminnasta

Minun elämäni –hanke henkilökohtaisen avun tuottajana ja työllistäjänä

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja38

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja 38

Petri Vuorijärvi

Minun elämäni –hanke henkilökohtaisen avun

tuottajana ja työllistäjänä

Arviointitutkimus hankkeen toiminnasta

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Oulu 2014

Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Professorintie 5, 90220 Oulu

Puh. 010 272 1030 (vaihde), fax 010 272 1300

Oulun kaupungin painatuskeskus

Oulu 2014

ISSN 1458-5374

ISBN 978-952-5441-37-6

KOKOAVA TIIVISTELMÄ

Minun elämäni –hankkeen arviointitutkimuksen keskeiset

tulokset.

Vammaispalvelulain uudistuessa vuonna 2009 määritettiin henki-

lökohtainen apu maksuttomaksi palveluksi, jolla tuetaan kodin

ulkopuolella tapahtuvaa harrastus- ja yhteiskunnallista toimintaa

sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Vuosina 2009-2010 henkilökoh-

taisen avun minimitaso oli kymmenen tuntia kuukaudessa, minkä

siirtymäkauden jälkeen se nostettiin 30:een tuntiin kuukaudessa.

Tähän liittyen Oulussa aloitti syyskuussa 2009 toimintansa Lintu-

lammen asukasyhdistys ry:n ”Minun elämäni” -hanke, jonka

kanssa kaupungin vammaispalvelut on ollut sopimuksellisessa yh-

teistyössä. Sopimuksen puitteissa on toteutettu koulutettujen oh-

jaajien avustuksella oppisopimuksessa olevien henkilöiden työs-

säoppimisena vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista

apua. Nykyinen Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen pal-

veluohjausyksikkö jatkoi tätä yhteistyösopimusta.

Lintulammen asukasyhdistys ry tilasi Pohjois-Suomen sosi-

aalialan osaamiskeskukselta hankettaan koskevan arviointitutki-

muksen, joka suoritettiin vuosina 2011- 2014 osallistuvan havain-

noinnin ja dokumenttiaineiston analysoinnin lisäksi haastattele-

malla hankkeen koulutuksen läpikäyneitä henkilöitä, projektihen-

kilöstöä, OUKA:n palveluohjausyksikön sosiaalityöntekijöitä se-

kä hankkeen asiakkaita. Haastatteluja kertyi yhteensä 36. Tutki-

muksen keskeiset tulokset esitellään tässä tiivistelmässä.

Hankkeen tuottama avustajatoiminta nähtiin joustavammaksi

ja monipuolisemmaksi kuin kaupungin oma vammaisavustajatoi-

minta, joka toimii ainoastaan virka-aikana ja on keskittynyt lähin-

nä asiointipalveluun. Käytännössä tämä oli näkynyt niin, että mo-

nipuolisempaa palvelua tarvitsevia asiakkaita oli siirtynyt kau-

pungin omasta palvelutuotannosta hankkeen avustajapalvelun pii-

riin. Hankkeen oma palveluohjaus koettiin kaupungin sosiaali-

työntekijöiden työtä säästävänä ja helpottavana. Avustajille annet-

tava koulutus ja toimintaan sisältyvä ohjaus nähtiin palveluoh-

jausyksikön näkökulmasta vaikuttavan niin, että hanke pystyi pal-

velemaan paremmin vaativiakin ja monipuolista tukea tarvitsevia

asiakkaita. Hankkeen palvelujen piirissä olevien asiakkaiden mää-

rä kasvoi koko sen toiminnan ajan. Vuoden 2009 lopulla asiakkai-

ta oli hieman yli 20 ja kesällä 2014 jo yli 80. Hankearvioinnin

loppuessa kesällä 2014 tarve henkilökohtaisille avustajille oli niin

suuri, että loppuessaan Minun elämäni -hanke olisi jättänyt erit-

täin vaikeasti täytettävän aukon.

Hankkeen ja OUKA:n palveluohjausyksikön toimintaa oh-

jaavien tahojen yhteistyö auttaa erityisesti pieniä kuukausittaisia

tuntimääriä sisältävien asiakastarpeiden yhdistämiseen niin, että

niistä muodostuu avustajille täysimääräisiä työaikoja tarjoavia

kokonaisuuksia. Avustajien kannalta tämä koordinaatio kuitenkin

päättyy hankkeesta eteenpäin siirryttäessä.

Vaikka hankkeen kautta muodostunut työyhteisö toimi mer-

kittävänä tukevana tekijänä oppisopimuskoulutettaville työnteki-

jöille, on erityisesti kiinnitettävä ohjauksellista huomiota vaativan

ihmissuhdetyön aiheuttamiin paineisiin. Avustajana työskentele-

vien henkilöiden henkilökohtaiset ominaisuudet olisi asetettava

kohtaamaan asiakkaiden eriytyvien vaativuudet niin, että yhteis-

toiminta osallistuu mahdollisimman vähällä kitkalla. Kun avusta-

jatoiminta toteutetaan niin kuin tässä hankkeessa se on toteutettu,

kyse on vaativasta ihmissuhdetyöstä, ei mekaanisten suoritteiden

tekemisestä. Työn sisällön lisäksi vaativuustaso kasvaa työn sito-

vuuden vuoksi - asiakkaiden palvelutarpeista on huolehdittava

myös työntekijöiden sairaslomien aikana. Tällaisiin tilanteisiin

tulisi varautua niin, etteivät muut työntekijät joudu venymään lii-

kaa poissaolevien jättämiä aukkoja paikatessaan.

Hankkeen alussa eli ensimmäisen ryhmän koulutus- ja työs-

kentelyjakson aikana oppisopimuskoulutukseen kuuluvien kol-

men tutkinnonosan kaikki hyväksyttävästi suorittaneet olivat

kurssilaisten vähemmistössä. Tähän ja muuhunkin tukitarpeeseen

vastaaminen palkkaamalla lähinnä aiemman kurssin läpikäyneistä

uusia työssäoppimisen ohjaajia uusien koulutettavien tueksi on

eräs hankkeen keskeisin onnistuminen. Ilmenneeseen tarpeeseen

reagoitiin ja viimeisen, kolmannen ryhmän oppisopimusjakson

loppuessa kymmenen yhdestätoista ryhmän loppuun asti mukana

olleista koulutettavista oli suorittanut kaikki näytöt onnistuneesti.

Oppisopimuskoulutettavien tilanteesta ajan tasalla pysymistä te-

hostettiin jo hankkeen alkuvaiheessa ottamalla heidän edustajansa

mukaan hankkeen ohjausryhmään, mikä epäilemättä on edesaut-

tanut hankkeen onnistuneiden korjausliikkeiden tekemisessä.

Hankkeessa koulutettujen ja koulutuksensa ajan oppisopi-

mustyösuhteessa olleiden henkilöiden kannalta työllistymisen

palveluketju on ollut useimmiten harvinaisen toimiva. Pääsääntöi-

sesti koulutuksen läpikäyneet henkilöt ovat jatkaneet vammais-

avustajana työskentelyä hankejakson jälkeen tai vaihtoehtoisesti

ovat hakeutumassa / hakeutuneet sosiaali- ja terveysalan jatko-

koulutukseen. Kaikille näin ei ole kuitenkaan käynyt ja tietty

osuus oppisopimuskoulutuksessa olleista on myös keskeyttänyt

koulutuksensa. Koulutuksessa olleita on myös jouduttu irtisano-

maan lähinnä puutteellisen elämänhallinnan vuoksi.

Ensimmäisessä ryhmässä ei ollut omaehtoisesti keskeyttänei-

tä, mutta yksi oppisopimuskoulutettavista irtisanottiin. Sen sijaan

toisella koulutuskierroksella keskeyttäneitä oli jopa viisi, mikä

johti siihen, että ryhmää jouduttiin täydentämään kesken koulu-

tuskauden. Opiskelijoiden haastattelujen mukaan suurimpana

syynä keskeyttämisiin yksittäisten henkilökohtaisten syiden ohel-

la oli työtehtävien koettu liiallinen painottuminen siivoamiseen ja

sen koettu rasittavuus. Siivoamiseen ei liity samanlaista mielek-

kyyden elementtiä kuin avustamiseen, mikä aiheuttaa edellisen

painottuessa myös epäreiluuden kokemuksia työmarkkinallisesti –

työn sisällöllinen anti ei kompensoi alhaista palkkatasoa tässä

työkentässä. Tähän tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.

Kolmannessa ryhmässä omaehtoisia keskeyttämisiä oli kuitenkin

vain yksi ja irtisanomisia myöskin yksi.

Edellisestä huolimatta ja kokonaisuutena tarkastellen hanke

on kiistatta onnistunut ohjaamaan selkeän enemmistön oppisopi-

muskoulutuksen läpikäyneistä koulutustaan vastaavaan työhön tai

jatkokouluttautumiseen alalle. Yhtä selvää on, että henkilökohtai-

sena avustajana toimiminen on vaativaa työtä, joka edellyttää te-

kijältään sekä fyysistä että psyykkistä työkuntoa ja pitkällä täh-

täimellä yrittäjämäistä asennetta omien työnkuvien rakentamiseen

avustettavien muuttuvissa tilanteissa. Tässä vaativassa tehtävässä

henkilökohtaiset avustajat ovat vielä valitettavan yksinäisiä, mutta

hankkeen koulutusajaksi muodostuva työyhteisö antaa tukea näi-

den asioiden hallitsemiseen. Hankkeen läpikäynnin jälkeen tämä

tuki loppuu. Hanketta läpikäymättömillä avustajilla taas ei ole

välttämättä lainkaan koulutusta tehtäväänsä. Nämä tukitarpeet on

tunnistettu jo pitkän aikaa paikallisen palvelujärjestelmän taholta,

mutta niihin ei ole pystytty vielä vastaamaan.

Tähän liittyen hanke on tuottanut yhdessä Oulun invalidien

yhdistyksen ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston kanssa aloit-

teen henkilökohtaisten avustajien ja avustettavien tueksi perustet-

tavasta henkilökohtaisen avun keskuksesta. Tällaisia keskuksia

löytyy jo useasta kuntakeskuksesta ympäri Suomea, mutta Oulus-

ta se on toistaiseksi jäänyt puuttumaan. Varsinaisen Minun elä-

mäni –hankkeen ydintoiminnan jatkumista on taas lähdetty var-

mistamaan hankkeella, joissa tavanomaiseen henkilökohtaiseen

apuun pyritään liittämään erityisliikuntaohjauksen elementtejä.

Ennaltaehkäisevällä toiminnalla pystytään usein

myöhentämään tai sananmukaisesti ehkäisemään asiakkaiden

siirtyminen raskaampiin ja kustannuksiltaan kalleimpiin

palveluihin. Minun elämäni –hanke oli Oulun kaupungin

palveluohjausyksikön sosiaalityöntekijöiden mukaan jo vuoden

2012 kevääseen mennessä ehkäissyt useita, hankkeen avulla

kotonaan pärjäävien asiakkaiden siirtymisiä ympärivuoro-

kautiseen eli tehostettuun palveluasumiseen sekä sairaala- /

laitoshoitoon. Hankkeen loppuvaiheen eli vuoden 2014 kesän

asiakasmäärät olivat lähes kaksinkertaiset kevään 2012

tilanteeseen verrattuna. Tällä perusteella voitaneen turvallisesti

todeta Oulun kaupungin taholta hankkeeseen osoitettujen

resurssien maksaneen itsensä pois.

SISÄLLYSLUETTELO

KOKOAVA TIIVISTELMÄ

1. JOHDANTO 8

2. TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS 10

2.1 Realistisen arvioinnin näkökulma 10

2.2 Substanssia koskeva teoria 13

2.3 Tutkimusaineisto ja –menetelmät 15

3. HANKKEEN KOULUTUSPROSESSI 16

3.1 Prosessin yleinen kuvaus 16

3.2 Hankeprosessin kehittyminen 18

4. HANKETOIMINTA KOULUTUKSEEN OSALLIS-

TUVIEN JA VALMENNETTAVIEN KANNALTA 22

5. HANKETOIMINTA AVUSTETTAVIEN JA

PALVELUJÄRJESTELMÄN KANNALTA 26

5.1. Palvelujärjestelmän näkökulma 26

5.2 Avustettavien näkökulma 31

6. YHTEENVETO 33

LÄHTEET

LIITE 1. Mekanismi–Konteksti–Tulos –taulukot hankkeen eri

prosesseista

8

1. JOHDANTO

Vammaispalvelulain uudistuessa vuonna 2009 asetettiin Sosiaali-

ja terveysministeriön tiedotteessa vammaisten henkilöiden itse-

näisyys, yhdenvertaisuus ja mahdollisuus osallistua yhdenvertai-

sesti yhteiskunnan toimintoihin lain keskeisiksi tavoitteiksi. Laki-

uudistuksen pääasiallinen sisältö oli henkilökohtaisen avun mää-

rittelemisen jokaisen asiasta oman tahtotilansa ja mielipiteensä

esittämään kykenevän vaikeavammaisen subjektiiviseksi oikeu-

deksi. Tarkemmin henkilökohtainen apu määritettiin maksutto-

maksi palveluksi, jolla tuetaan kodin ulkopuolella tapahtuvaa har-

rastus- ja yhteiskunnallista toimintaa sekä sosiaalista vuorovaiku-

tusta. Vuosina 2009-2010 henkilökohtaisen avun minimitaso oli

kymmenen tuntia kuukaudessa, minkä siirtymäkauden jälkeen se

nostettiin 30:een tuntiin kuukaudessa. (STM 2009.)

Minun elämäni –hanke luotiin vastauksena tähän uuteen yh-

teiskunnalliseen tilanteeseen osana Lintulammen asukasyhdistys

ry:n hankkeiden pitkää jatkumoa. Asukasyhdistyksen hallinnoima

hanke aloitti toimintansa syksyllä 2009 tuottaen henkilökohtaista

apua noin kahdellekymmenelle asiakkaalle, mikä määrä kasvoi

tasaisesti ollen noin 80 asiakasta hankkeen loppuessa kesällä

2014. Hankkeen ohjausryhmään kuului edustus Oulun vammais-

neuvostosta, koulutuksen toteuttajista Oulun seudun ammattiopis-

tosta (OSAO) ja Oulun aikuiskoulutuskeskuksesta (OAKK), alu-

een ELY-keskuksesta ja TE-toimistosta sekä Oulun kaupungista

(OUKA).

Oulun kaupungin vammaispalvelut oli sopimuksellisessa yh-

teistyössä ”Minun elämäni”-hankkeen kanssa sen alusta saakka.

Sopimuksen puitteissa toteutettiin koulutettujen ohjaajien avus-

tuksella oppisopimuksessa olevien henkilöiden työssäoppimisena

vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua. Nykyinen

Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluohjausyksikkö

jatkoi tätä yhteistyösopimusta hankkeen loppuun saakka.

Vuonna 2011 tarjouskilpailun jälkeen Pohjois-Suomen sosi-

aalialan osaamiskeskuksen (POSKE) Pohjois-Pohjanmaan toimin-

tayksikkö valittiin suorittamaan Lintulammen asukasyhdistys ry:n

9

”Minun elämäni”-hankkeen arviointitutkimus. Arviointi määritet-

tiin kohdennettavaksi seuraaviin praktisiin tutkimuskysymyksiin:

- miten hanke on pystynyt vastaamaan uudistuneen vammais-

palvelulain haasteisiin

- vastaako hankkeessa toteutettu koulutus työelämän tarpeita

- kuinka hyvin oppisopimus on vastannut oppisopimuksessa ol-

leiden tarpeita ja odotuksia

- miten koulutuksesta valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään

- asiakastyytyväisyyden arviointi (asiakkaita ovat palvelun pii-

rissä olevat vaikeavammaiset ja Oulun kaupungin vammaispal-

velu)

Praktisten tulosten selvittämisen lisäksi tutkimuksessa kiinnitet-

täisiin huomiota niiden laajempaan yhteiskunnalliseen merkityk-

sellisyyteen. Arviointitutkimuksessa sovittiin käytettäväksi realis-

tisen arvioinnin viitekehystä ja keskeinen aineisto kerättäisiin si-

dosryhmien teemahaastatteluilla sekä kyselyillä.

Raportti on luonteeltaan arviointitutkimuksellinen ja noudat-

telee realistisen arviointitutkimuksen viitekehystä. Tästä on poi-

mittu keskeinen ohjaava näkemys kontekstin, mekanismin ja tu-

loksen välisestä yhteydestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että

erilaiset interventiot ja toimet aiheuttavat erilaisissa ympäristöissä

toimivissa ihmisissä eri vaikutuksia. Arvioitavan intervention oh-

jelmateorian eksplikointi on realistisen arviointitutkimuksen läh-

tökohta ja tätä on keskeisten osallisten kanssa tehtykin.

Arviointitutkimusta ohjaamaan perustettiin oma ohjausryh-

mänsä, johon kuului tutkimuksen vastuullinen johtaja professori,

kehittämisjohtaja Petri Kinnunen, Oulun kaupungin palveluoh-

jausyksiköstä sosiaalityöntekijä Mari Kivistö, kokemusasiantunti-

joina Laura Kemppainen ja Timo Heikkinen, koulutusorganisaa-

tioista Irina Pirihorsma (OSAO), Anu Ronkainen (OSAO / aikuis-

ja työssäoppimisyksikkö / oppisopimustoimisto) ja Kirsi Hemmilä

(OAKK) sekä hankkeen henkilöstöstä Taina Vainionpää, Joni

Meriläinen ja Sanna Pitkänen. Tutkimuksellisessa ohjausryhmäs-

sä valmisteltiin tämän raportin liitteinä olevat, hankkeen ohjelma-

teoriaa kuvaavat mekanismi-konteksti-tulos –taulukot siten, että

OSAO:n toimijat vastasivat koulutusosion kuvauksesta, hankkeen

10

henkilöstö ja Laura Kemppainen kentällä tapahtuvan avustamisen

kuvauksesta sekä OUKA palveluohjausyksikön Mari Kivistö pal-

velujärjestelmätason kuvauksesta. Tutkimuksellinen ohjausryhmä

kokoontui vuosina 2012-2014 kuusi kertaa, joskin loppuvaiheessa

supistetulla kokoonpanolla.

2. TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS

2.1 Realistisen arvioinnin näkökulma

Käsillä olevan arvioinnin viitekehys muodostuu realistisen arvi-

oinnin lähestymistavasta. Tiedonkäsitykseltään kysymys on rea-

lismin perinteestä, jossa toisaalta hyväksytään todellisuuden eri

kerrostumien olemassaolo ja ihmisen todellisuudesta saaman tie-

don teoria- ja kontekstivälittyneisyys, mutta ei yhdytä konstrukti-

onistiseen käsitykseen, jossa pidetään mahdottomana missään

määrin objektiivisen tiedon saamista todellisuudesta. Realistisessa

arvioinnissa lähdetään siitä, että eri tavoin välittynyt ja värittynyt

tieto on eriasteisesti totuudellista suhteessa todelliseen maail-

maan. (Korteniemi 2005.)

Käytännön metodiikaltaan realistinen arviointi pyrkii löytä-

mään yhteyksiä tiettyjen ihmisiin vaikuttavien mekanismien, nii-

den toimintaympäristön eli kontekstin ja saavutettujen tulosten

välillä. Puhutaan mekanismi - konteksti - tulos -jatkumoista, jotka

voivat olla hyvin moniulotteisia luonteeltaan, eikä niihin päästä

koskaan täydellisesti käsiksi. Konteksti ymmärretään tässä hyvin

laajasti sisältäen muun muassa paikalliset materiaaliset olosuh-

teet, paikalliskulttuurin ja sieltä löytyvät normit, sosiaaliset raken-

teet, mutta myös yksittäisistä ihmisistä löytyvät ominaisuudet ja

elämänhistorian muokkaamat suhtautumisen tavat. Mekanismeilla

voidaan tarkoittaa hyvin monenlaisia vaikutuksia tarkastelun koh-

teena oleviin ihmisiin lähtien vaikkapa luonnonolosuhteista ja

päätyen yhteiskunnallisten muutosvoimien kautta yksilötason

psykososiaalisiin prosesseihin. (Korteniemi 2005.)

Tiettyjen mekanismien ja kontekstien yhtymisen antamat tu-

lokset tai yhteiskunnalliset muutokset ovat nekin itsessään tietty-

jen mekanismien käynnistymistä jossain kontekstissa. Tätä sykliä

kutsutaan "realistiseksi vaikuttavuussykliksi tai -kehäksi" ja sitä

11

pyritään arviointitutkimuksessa soveltamaan todellisiin kohteisiin.

Lähdetään liikkeelle nykytilan mekanismien, kontekstien ja tulos-

ten kartoittamisesta, minkä jälkeen tunnistetaan ne oletukset, joi-

den mukaan tietyn ohjelman tai intervention ennakoidaan toimi-

van. Seuraavaksi tarkastellaan tilannetta uudelleen tietyn interven-

tion tai hanketoiminnan jälkeen, kerätään tietoa määrällisillä ja

laadullisilla menetelmillä ja pyritään tunnistamaan niitä meka-

nismi - konteksti -yhdistelmiä, jotka todella selittävät tiettyjen tu-

losten syntymistä. (Korteniemi 2005.)

Tässä arvioinnissa on tunnistettu keskeisiä Minun elämäni -

hankkeen palvelutoiminnan oletettuja mekanismi - konteksti - tu-

los -yhdistelmiä sekä avustettavien, avustajien ja Oulun kaupun-

gin sosiaali- ja terveystoimen koordinoiman palvelujärjestelmän

kannalta sekä edetty niiden tarkastelussa empiirisen aineiston va-

lossa. Seuraavassa taulukossa määritellään lyhyesti realistisen

vaikuttavuussyklin käsitteet sidottuina tarkasteltavan hankkeen

palvelutoimintaan, osana laajempaa palvelujärjestelmää. Tarkas-

telussa on huomioitava, että asiakkuus laajenee osittain koske-

maan tässä myös hankkeessa koulutettavia avustajia, joiden työn-

teon ja työssä oppimisen tukemisen oletetaan vaikuttavan positii-

visesti myös heidän autettaviensa tilanteisiin.

TAULUKKO 1. Vaikuttavuussyklin komponenttien sisältö arvioi-

taessa "Minun elämäni" -hanketta. (Mukaillen Kaislaa ym. 2005,

68.)

Vaikuttavuussyklin

komponentit

Käsitemäärittely Sisältö tarkasteltaessa han-

ketoimintaa osana vam-

maispalvelujärjestelmää

mekanismi (mecha-

nism)

Mekanismi on se

muutosvoima, jo-

ka saa aikaan

muutoksia asiak-

kaan elämässä,

mekanismien

tunnistamista

Esimerkiksi: "avustajien

työnohjauksellisen tuen tar-

peen tunnistaminen ja sen as-

teittainen lisääminen tiimipa-

lavereiden ja kahdenkeskisten

arviointikeskustelujen muo-

dossa, projektihlöstön saavu-

tettavissa oleminen tarpeen

mukaan" (Liite 1.)

12

konteksti (context)

sisältäen asiakkaan

tilanteen ja ominai-

suudet

Asioita ja avustet-

tavan / avustajan

ominaisuuksia,

jotka liittyvät

mm. paikallisiin

olosuhteisiin,

perhe- ja muihin

ihmissuhteisiin ja

asiakkaan histori-

aan.

asiakkaan (tai avustajan) ter-

veydellinen ja psykososiaali-

nen tilanne, sosiaaliset verkos-

tot, taloudellinen tilanne, kyky

ja motivaatio oman elämän

jäsentämiseen ja henkilökoh-

taisen avustajan / avun tuotta-

jan ohjaamiseen, palveluoh-

jaajien, -tuottajien ja palvelu-

järjestelmien ominaisuudet,

lainsäädäntö

menetelmä (inter-

ventio joka sisältää

mekanismeja)

Interventiot ovat

toimenpiteitä,

toimintoja ja me-

netelmiä, joita

asiakkaiden pal-

veluja tuottavat

tahot käyttävät.

- hankkeen oppisopimuskou-

lutuksen yhteydessä antama

tuki ja ohjaus koulutettaville

- hankkeen projektihenkilös-

tön koordinaatio ja ohjaus

- annettu henkilökohtainen

apu asiakkaille

- yhteistoiminta OUKA palve-

luohjausyksikön ja muiden

palveluntuottajien kanssa

lopputulos

(outcome)

Tulokset ovat

avustettavan /

koulutettavan

avustajan elämän-

tilanteessa, sosi-

aalisissa olosuh-

teissa, hyvinvoin-

nissa, ongelmissa

jne. tapahtuneita

muutoksia.

1) asiakkaan osallisuuden ja

itsenäisyyden kasvaminen

henkilökohtaisen avun tuella

2) avustamisen laatu ja kyky

joustavaan sekä kokonaisval-

taiseen kohtaamiseen vaativis-

sakin tilanteissa paranee

hankkeessa annetun koulutuk-

sen ja ohjauksen kautta

3) avustajien pysyväluontei-

nen sijoittuminen henkilökoh-

taisen avun tuottajiksi tai

muutoin työ-/koulutus- uralla

eteneminen

toiminnan teoreetti-

nen asetelma:

M-C-O

On oletusten sarja

mekanismien,

olosuhteiden, in-

Esimerkiksi oletetaan vaativan

/ haastavan ja tilanteessaan

moniongelmaisen asiakkaan

13

terventioiden ja

lopputulosten yh-

teydestä.

hyötyvän hankkeen tuottamas-

ta henkilökohtaisesta avusta.

Oletetaan hankkeesta löytyvän

sopivia avustaja/koulutettavia,

jotka riittävästi ohjattuna ky-

kenevät suoriutumaan tehtä-

västä mielekkäällä tavalla.

Työn mielekkyys taas moti-

voisi heitä pysymään alalla.

2.2 Substanssia koskeva teoria

Ruotsissa on vastikään tutkittu laadullisin menetelmin sosiaali-

palvelujen käyttäjien osallisuutta moniammatillisessa toimin-

taympäristössä (Kvarnström ym. 2012). Tutkimuksessa eriytettiin

fenomenologiseen perinteeseen tukeutuvalla sisällön analyysillä

asiakkaiden haastatteluista viisi kategoriaa, jotka kuvaavat osalli-

suutta. Nämä kategoriat ovat seuraavat, alkaen yksinkertaisim-

masta ulottuvuudesta ja edeten monimutkaisempaan ja vaativam-

paan suuntaan (kategoriat 1-4, kategoria 5 on edellisiä yhteenve-

tävä):

A) informaation siirtyminen

B) valinnat ja päätökset resursseista

C) miellyttävät suhteet ja kommunikaatio

D) vuorovaikutus ymmärryksen lisäämiseksi

E) olosuhteet palvelujen käyttäjän osallisuudelle

(Kvarnström ym. 2012, 135-138.)

Ensimmäinen kategoria on suhteellisen yksinkertaisen tiedonsiir-

ron kuvausta. Asiakas saa tilanteessaan tarvitsemaansa tietoa hä-

nelle tarjolla olevista palveluista ja esimerkiksi omasta haittaa ai-

heuttavasta vammastaan / sairaudestaan. Tämän jälkeen hän esit-

tää toiveitaan ammattilaisille, jotka sitten tekevät moniammatilli-

sessa tiimissä päätöksiä asiakkaalle tarjottavista palveluista. Pal-

14

velujen käyttäjän osallisuus pitää tässä kategoriassa sisällään

myös ajatuksen ammattilaisten välisestä tiedonvaihdosta niin, että

asiakkaan tarvitsee esittää tilannekuvansa / toiveensa vain yhdelle

ammattilaiselle, joka jakaa tiedon eteenpäin. Kategoriassa B käsi-

tellään valintojen tekemistä ja resurssiallokointia. Asiakasosalli-

suus näyttäytyy tässä yhteydessä arkisten valintojen tekemisen

lisäksi myös palveluntuottajan valintamahdollisuutena tai vaikut-

tamisena asiakasta palvelevan moniammattillisen tiimin kokoon-

panoon. Asiakkaan palveluihin osoitettavista resursseista päätök-

sen tekevät kuitenkin ammattilaiset. (Kvarnström ym. 2012, 136.)

Miellyttäviä (comfortable) suhteita ja kommunikaatiota luonneh-

ditaan ruotsalaistutkimuksessa asiakkaan sanoilla, joiden mukaan

moniammatillinen palvelutiimi muodostaa "oman pienen per-

heensä". Kategoria sisältää affektiivisen ulottuvuuden ammatilli-

sessa työssä ja viittaa kunnioittavaan sekä tasa-arvoiseen kommu-

nikaatioon asiakkaan ja ammattilaisten välillä. Onnistuessaan

osallistumista tukevasti ammattilaiset luovat lämminhenkisen il-

mapiirin, jossa asiakas huomioidaan yksilöllisenä persoonana.

Optimaalisesti tällaisessa moniammatillisessa ympäristössä am-

mattilaisetkin ovat ainakin jossain määrin tuttuja keskenään, ei-

vätkä henkilökohtaiset kemiat ainakaan myrkytä ilmaa. (Kvarn-

ström ym. 2012, 137.)

Kategorian D sisältö alkaa lähentyä voimaantumisen käsitettä

siinä, että tässä moniulotteisimmassa ja pisimmälle viedyssä osal-

lisuuden ulottuvuudessa ammattilaisten ja asiakkaan vuorovaiku-

tus vaikuttaa asiakkaan itseymmärrystä lisäävästi. Tässä yhtey-

dessä ymmärryksen kasvu yltäisi erityisesti tulevaisuuden suunni-

telmien tekemiseen ja mahdolliseen palvelusuhteen päättymisen

ennakointiin. Kategoria E taas suhteuttaa kaikki edellä esitetyt

ulottuvuudet keskenään sekä niihin edellytyksiin, joita asiakkaan

tilanne ja ympäristö osallisuuden toteutumiselle joko antaa tai on

antamatta. (Kvarnström ym. 2012, 137-138.)

Liisa Hokkanen (2009) on käsitellyt angloamerikkalaisesta

tutkimusperinteestä noussutta empowerment -käsitettä ja suo-

mennoksesta riippuen sen sisällään pitämiä elementtejä artikkelis-

saan "Empowerment valtaistumisen ja voimaantumisen dialogi-

na". Artikkelin keskeisenä viestinä on, että voimaantumisella vii-

tataan yksilökeskeiseen kokemuksen työstämiseen ja muuttami-

15

seen, kun taas valtaistumisella on yhteiskunnallinen painotus ja

tietty vaade jonkin ihmisryhmän kokeman vääryyden oikaisemi-

seen. Edellinen siis kytkeytyy ensisijaisesti lääke- ja kasvatustie-

teeseen sekä psykologiaan, jälkimmäinen taas sosiologiaan ja po-

litiikan tutkimukseen. (Hokkanen 2009, 330-331.)

2.3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Keskeisenä tutkimusaineistona arvioinnissa ovat Minun elämäni -

hankkeessa oppisopimuskoulutettavina tai valmennettavina ollei-

den (8+7+10 haastattelua), hankkeen projektihenkilöstön (2 haas-

tattelua), asiakkaiden ja heidän omaistensa (5 haastattelua) sekä

Oulun kaupungin palveluohjausyksikön sosiaalityöntekijöiden ja

heidän esimiehensä haastattelut (1+3). Tätä täydentää tutkijan ky-

seisessä yksikössä sosiaalityön käytännön opetuksensa aikana te-

kemä sekä hanketoiminnan eri käytäntöihin kohdentunut osallis-

tuva havainnointi. Rajoitetuin osin tutkimusaineistona on myös

hanketta koskeva asiakirja-aineisto, lähinnä hankkeen oma rapor-

tointi sekä sopimukset toiminnasta Oulun kaupungin sosiaali- ja

terveystoimen sekä hankkeen välillä. Tehdyt haastattelut tallen-

nettiin digitaalisesti ja niistä tehtiin faktapurku. Haastatteluja ei

kuitenkaan litteroitu sanatarkasti, koska se ei ollut arviointitehtä-

vän kannalta välttämätöntä tai edes tarkoituksenmukaista.

Hankkeen toimesta tehtiin kirjallinen kysely kullekin oppiso-

pimuskoulutuksensa päättävälle ryhmälle heidän kokemuksistaan,

minkä lisäksi tutkija teki välikyselyn kolmannelle ryhmälle hei-

dän valmennusvaiheensa loppupuolella. Oppisopimuskoulutuk-

sessa olleiden haastatteluissa täytettiin myös jokaista koskeva ly-

hyt haastattelulomake joko haastateltavien itsensä toimesta kirjal-

lisesti tai puhelinhaastattelun ollessa kyseessä asiat käytiin läpi,

numeeriset arvotukset mukaan lukien, suusanallisesti.

16

3. HANKKEEN TOIMINTAPROSESSI

3.1 Prosessin yleinen kuvaus

Arvioinnin alkuvaiheessa muodostettiin prosessikaavio hankkeen toiminnasta yhdessä arvioinnin tutkimuksellisen ohjausryhmän jäsenten kanssa. Hankkeen toimintaprosessi on kuvattu kuviossa 1.

KUVIO 1. Minun elämäni-hankkeen prosessikaavio.

Hankkeen alkuvalinnassa tyypillinen määrä on ollut noin 150 ha-

kijaa. Koulutukseen haetaan kirjallisella hakemuksella, jonka pe-

rusteella arvioidaan hakijan motivaatiota ja oikeutta oppisopi-

muskoulutuksen rahoituksen edellytyksenä olevaan palkkatukeen.

Kirjallisten hakemusten perusteella kutsutaan haastatteluun noin

40 henkilöä ja valinta tarkentuu soveltuvuuden (fyysiset, psyykki-

set ja elämänhallinnalliset edellytykset), motivaation ja sosiaalis-

ten taitojen perusteella. Viimeksi mainitun osalta arvioidaan myös

taitojen kohentumisen mahdollisuuksia koulutuksen ja ryhmään

osallistumisen kautta. Valinnan päävastuun kantaa projektipääl-

likkö. Koulutettavien valinta on luonnollisesti kriittinen vaihe

koulutuksen onnistumisen kannalta, varsinkin kun valintaa ei teh-

dä suoraan parhaimpien hakijoiden joukosta. Syynä tähän on, että

työjatko 2

opiskelu-

jatko 1

työjatko 1

valmen-

nusvaihe

8 viikkoa,

7h / pv

oppisopimusvaihe

OSAO: 20 lähiopetuspv

OAKK: 23 lähiop.pvää +

4 pienryhmäpv kentällä

kokonaiskesto 18 kk

näyttö avus-

taminen

näyttö siivous

näyttö ruoka

työjatko

opiske-

lujatko

työjatko

valinta karsinta karsiutuminen (karsiutuminen) karsiutuminen

TYÖSUHDE AL-

KAA ->

17

hankkeeseen pyritään valitsemaan henkilöitä, jotka eivät todennä-

köisesti työllistyisi pysyväisluonteisesti ilman hankkeen antamaa

tukea.

Noin 40:stä valintahaastatellusta valitaan hieman alle 20 jat-

koon 8 viikkoa kestävälle valmennuskaudelle, jonka aikana vali-

tut henkilöt osallistuivat valmennukseen 8 viikon ajan 7 tuntia ar-

kipäivässä. Noin puolet ajasta toteutettiin työssäoppimalla (asu-

kastuvalla ja sen asiakaskohteissa sekä muissa alan työkohteissa).

Toinen puoli ajasta oltiin oppilaitoksella opiskelemassa alan pe-

rusteoriaa, opiskeluvalmiuksia sekä oppisopimuskoulutukseen

liittyviä asioita. Tavoitteena valmennusjaksolla on muun muassa

selvittää, onko ala ja valittu opiskelumuoto sopiva ja yleensä val-

mennusjakson aikana on tapahtunutkin omaehtoista karsiutumista.

Varsinaisia oppisopimuspaikkoja on kuitenkin vain 12 ja joiden-

kin ryhmien kohdalla projektin henkilöstö on joutunut jättämään

jatkamishalukkaita valmennettavia pois jatkavasta ryhmästä. Tär-

keimpinä valintakriteereinä ovat täsmällisyys ja motivaatio työn-

tekoon sekä opiskeluun. Ensiksi mainitun osalta onnistuminen

edellyttää sitä, että oma elämänhallinta on tai saadaan valmennus-

jaksolla riittävän vahvalle tasolle. Erään ryhmän osalta jatkamis-

haluisten ja omaehtoisesti jatkosta poisjäävien määrät tuottivat

sopivan tasapainon, eikä karsintaa tarvinnut tehdä.

Työsuhde solmitaan valmennusvaiheesta valittujen ja Lintu-

lammen asukasyhdistyksen kesken 1,5 vuotta kestävän oppisopi-

musvaiheen alkaessa. Kuten oppisopimuskoulutuksen luonteeseen

kuuluu, keskeinen osuus on työssäoppimisella. Teoreettisesta ope-

tuksesta vastaavat Oulun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ja

Oulun seudun ammattiopisto. Koulutus kulminoituu näyttöko-

keissa, joissa testataan opiskelijoiden avustamis-, siivous- ja ruo-

kahuoltotaitoja. Kuviossa on merkitty yhtenä prosessista karsiu-

tumisen kohtana näyttötutkinnot, mikä ei tarkoita opiskelijan

poistumista koko hankkeesta, vaan näyttökokeen suorittamatta

jättämistä.

18

3.2 Hankeprosessin kehittyminen

Ensimmäisen ryhmän rekrytointivaiheessa syyskuussa 2009 haki-

joita oppisopimuskoulutusta edeltäneeseen valmennukseen oli

erittäin paljon, mutta vastaavasti työssäoppimispaikkoja ei ollut

vielä olemassakaan henkilökohtaisen avun järjestelmän vasta

aloittaessa toimintansa. Itse asiassa rekrytointivaiheessa oli vielä

avoinna, miten koulutus tultaisiin käytännössä toteuttamaan. Pro-

jektihenkilöstö, joka tuolloin koostui vain projektipäälliköstä ja

projektityöntekijästä, teki rinnakkain rekrytointia, suunnitteli

valmennusta ja koulutusta sekä pyrki hankkimaan työssäoppimis-

paikkoja tekemällä henkilökohtaisen avun järjestämiseen tähtää-

viä kotikäyntejä tuolloisen Oulun kaupungin vammaispalveluyk-

sikön sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Ensimmäisen oppisopimuskoulutettavan ryhmän kokoonpa-

nosta oli poikkeuksellisen suuri osuus, eli puolet, miehiä. Val-

mennusvaiheen loputtua jatkamaan halukkaita oli enemmän kuin

mitä voitiin ottaa oppisopimusvaiheelle, joten jouduttiin tekemään

suoraa karsintaa. Tämä koettiin raskaana valmennusvaiheelle

osallistuneiden joukossa. Toiminnan ensimmäisellä kierroksella ei

ollut muita tukihenkilöitä kentällä toimimisessa kuin projektipääl-

likkö ja –työntekijä, joiden resursseja meni huomattavasti uusien

asiakkaiden eli työssäoppimispaikkojen hankkimiseen. Tämä tar-

koitti sitä, että myös asiakkaat olivat uusia oppisopimuskoulutet-

tavien lisäksi. Kokemuspääomaa asiakkaiden erityisluonteesta ja

tarpeista ei ollut vielä kertynyt, mikä vaikeutti oppisopimuskoulu-

tettavien perehdyttämistä sekä osoittamista heille yksilöllisesti

sopiviin paikkoihin. Tämä yhdistyneenä kentällä toimimisen tuen

vähäisyyteen (verrattuna kahden myöhemmän ryhmän tilantee-

seen) aiheutti osaltaan sen, että ensimmäisen kierroksen aikana

kaikki kolme näyttötutkintoa suorittaneet olivat oppisopimuskou-

lutettavien vähemmistöä. Vaikka ensimmäistä ryhmää luonnehdit-

tiinkin projektihenkilöstön toimesta kaikkein tiiviimmäksi ryh-

mähengeltään, motivoituneeksi ja itsenäiseksi – osin olosuhteiden

pakosta – tämä ei riittänyt kompensoimaan tuen vähyyttä. Opiske-

lijoita kehotettiin olemaan hankaluuksia kohdatessaan tarvittaessa

yhteydessä projektipäällikköön myös iltaisin ja viikonloppuisin,

19

mutta jäljempiin ryhmiin verrattuna tuen antamisen mahdollisuu-

det olivat käytännön syistä rajoitetumpia.

Myös kouluttavien organisaatioiden osalta tilanne oli uuden-

lainen. Vastuujärjestäjänä toiminut Oulun aikuiskoulutuskeskus

(OAKK) hankki erittäin suuren määrän tietoa kohderyhmästä ja

henkilökohtaisen avun kenttään kuuluvista seikoista. Vastaavasti

Oulun seudun ammattiopistolle (OSAO) kotityöpalvelujen am-

mattitutkinto oli uusi asia, mikä avautui yhdessä henkilökohtaisen

avustajan työnkuvan kanssa hankkeen edetessä. Ensimmäiselle

ryhmälle annettiin suuri vapaus tutkinnon osien valinnassa. Pakol-

lisia olivat ainoastaan avustamisen ja asioinnin osiot. Tämä ei kui-

tenkaan osoittautunut käytännössä toimivaksi tavaksi, koska riit-

tävän tuen järjestäminen opiskelijoille näin voimakkaasti vaihte-

levien osioiden suorittamiseksi ei ollut mahdollista.

Toisen ryhmän aloittaessa hankkeessa koulutettavat ja näyttö-

testattavat kotityöpalvelujen ammattitutkinnon osiot oli määritelty

jo etukäteen – avustaminen ja asiointi, kodin ruokapalvelut ja ko-

din siivouspalvelut. Työssä oppimisen tukemiseen panostettiin

hankkeen puolesta voimakkaasti rekrytoimalla ensimmäisestä

ryhmästä kaksi henkilöä kokopäivätoimisiksi työssäoppimisen

ohjaajiksi. Myös projektihenkilöstön ja oppisopimuskoulutetta-

vien yhteisiä työryhmäpalavereja lisättiin. Luottamuksellista ja

kahdenkeskistä kommunikaatiota opiskelijoiden ja projektipäälli-

kön/-henkilöstön kesken vaikeuttivat kuitenkin varsin tiiviit tilat

hankkeen toimistolla eli Lintulammen asukastuvalla, josta oli vai-

kea löytää rauhallista tilaa ja aikaa.

Toisen ryhmän kokoonpano oli naisvaltaisempi kuin ensim-

mäisen ja myös maahanmuuttajien osuus lisääntyi. Valmennus-

vaiheen lopussa jouduttiin karsimaan suoraan vain yksi henkilö,

mutta itse oppisopimusvaiheen aikana poistuma oli yllättävän

suurta. Sen lisäksi, että toiselle ryhmäkierrokselle valituilta henki-

löiltä paljastui elämänhallinnan ongelmia, myös useampi hyväksi

koettu oppisopimuksella opiskeleva työntekijä lopetti kesken

hankekierroksen henkilökohtaisen elämäntilanteen tai työn ras-

kaaksi kokemisen vuoksi. Tämä aiheutti projektihenkilöstölle se-

kä niille asiakkaille, joita henkilömuutokset koskivat, osin ras-

kaaksikin koettuja muutoksia ja venymisen tarvetta. Poistuneita

henkilöitä korvaavia uusia oppisopimuskoulutettavia kuitenkin

20

onnistuttiin rekrytoimaan ja lopulta kaikki kolme näyttötutkintoa

hyväksyttävästi suorittaneita henkilöitä oli selkeästi enemmän

kuin ensimmäisen ryhmän osalla. Työssäoppimisen tukeen koh-

distuneen voimakkaan resursoinnin lisäksi projektihenkilöstö ar-

vioi myös näyttötutkintojen onnistuneen ajoituksen vaikuttaneen

tähän.

Kolmannen ryhmän osalta rekrytointien jälkeen naisvaltai-

suus oli edelleen kasvanut, mutta samalla myös maahanmuutta-

jien osuus oli suurimmillaan kolmen opiskelijan voimin. Ryhmän

aloitusajankohta (heinäkuu 2012) oli problemaattinen, koska ke-

sällä koulut ja opettajat olivat lomilla eikä valmennusvaiheessa

voitu järjestää tavanomaista opetusta, vaan lähdettiin kentälle suo-

raan käytännön toimiin. Tämä näkyi myös opiskelijoilta valmen-

nusvaiheen loppuessa kerätystä palautteesta. Erityistä tukea tarvit-

sevien opiskelijoiden tarpeisiin pystyttiin reagoimaan hankkeen

oman ohjaajan tuen lisäksi myös koulutusorganisaatioiden osalta,

kun erityistä tukea tarvitsevia oppilaita nimettiin erityisoppilaiksi.

Tätä kautta saatiin rahoitusta erityisopettajan tunteihin.

Vaikka kolmannen ryhmän osalta näyttökokeet pääsivät

ruuhkautumaan hankekierroksen loppua kohden, saavutti kaikki

kolme näyttöä hyväksytysti suorittavien taso huippunsa nousten

kymmeneen 11:sta hankekierroksen loppuun asti läsnä olleista

opiskelijasta. Näyttökokeiden ruuhkautumisen syynä on syste-

maattisesti se, että kaikissa kolmessa oppiaineessa koulutusta täy-

tyy viedä alusta eteenpäin kompetenssin kasvattamiseksi kentällä

toimimiseen, vaikka opetuksen ja opiskelun kannalta voisi olla

hyödyksi jaksottaa opetus keskittyen kerrallaan yhteen oppiainee-

seen ja suorittaa aineen näyttökoe jakson lopussa. Kolmannen

ryhmän onnistumisen opintojen loppuun saattamisessa arvioidaan

johtuvan erityisesti siitä, että palkattujen työssäoppimisen ohjaa-

jien määrää nostettiin kahdesta edelleen kolmeen ja heille annet-

tiin enemmän vastuuta opiskelijoiden ohjaamisessa ja arvioimi-

sessa. Viimeisellä kierroksella projektipäällikön sijasta ohjaajat

tekivät heille osoitetuista opiskelijoista puolen vuoden välein nu-

meeriset väliarvioinnit, minkä lisäksi he tekivät opiskelijan todis-

tukseen liitteeksi tulevan loppuarvioinnin. Toki näyttöjen suorit-

tamisessa onnistumiseen vaikuttivat myös oppilaitoksien koulu-

21

tuksessa ja opetuksen henkilökohtaistamisessa tapahtunut edisty-

minen kierros kierrokselta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen aikana tapahtu-

nut positiivinen kehitys koulutuksen onnistuneesti ja kokonaisuu-

dessaan suorittaneiden määrässä johtuu hankekierrosten aikana

kumuloituneesta tietotaidosta sekä voimakkaasta lisäresursoin-

neista työssäoppimisen ohjaukseen. Tämä tuen tarve tunnistettiin

hyvin ja rahoitusta sitä tuottaviin henkilöstöresursseihin haettiin

ja saatiin lisää.

Tietotaidon kumuloitumisesta kiinnipitäminen tuli ilmi erityi-

sesti siinä, että ensimmäiseltä ja toiselta hankekierrokselta rekry-

toitiin seuraavalle ryhmälle oppisopimuskoulutuksessa kasvaneita

työssäoppimisen ohjaajia, jotka auttoivat välttämään ne karikot

missä itse olivat olleet. Näin toimittaessa mahdollisuudet ja re-

surssit lisääntyvät, kasvanut tietotaito ja tieto asiakkaista jää eri-

tyisen hyvin hanketoiminnan haltuun ja yhdessä oppiminen ja ke-

hittyminen tehostuu.

22

4. HANKETOIMINTA VALMENNUKSEEN OSALLISTU-

VIEN JA KOULUTETTAVIEN KANNALTA

Vaikka hankkeen kautta muodostunut työyhteisö toimi merkittä-

vänä tukevana tekijänä oppisopimuskoulutettaville työntekijöille,

on erityisesti kiinnitettävä ohjauksellista huomiota vaativan ih-

missuhdetyön aiheuttamiin paineisiin. Avustajana työskentelevien

henkilöiden henkilökohtaiset ominaisuudet olisi asetettava koh-

taamaan asiakkaiden eriytyvien vaativuudet niin, että yhteistoi-

minta osallistuu mahdollisimman vähällä kitkalla. Kun avustaja-

toiminta toteutetaan niin kuin tässä hankkeessa se on toteutettu,

kyse on vaativasta ihmissuhdetyöstä, ei mekaanisten suoritteiden

tekemisestä. Työn sisällön lisäksi vaativuustaso kasvaa työn sito-

vuuden vuoksi - asiakkaiden palvelutarpeista on huolehdittava

myös työntekijöiden sairaslomien aikana. Tällaisiin tilanteisiin

tulisi varautua niin, etteivät muut työntekijät joudu venymään lii-

kaa poissaolevien jättämiä aukkoja paikatessaan. Tällaiset ongel-

mat koskivat lähinnä ensimmäistä koulutuskierrosta, jolloin työs-

säoppimisen ohjausta oli huomattavasti vähemmän kuin kahdella

jälkimmäisellä ryhmällä. Voimakas lisäresursointi ensimmäisestä

ja myös toisesta ryhmästä rekrytoituihin työssäoppimisen ohjaa-

jiin auttoi näiden vaatimusten huomioimisessa.

Hankkeen ja OUKA:n palveluohjausyksikön toimintaa oh-

jaavien tahojen yhteistyö auttaa erityisesti pieniä kuukausittaisia

tuntimääriä sisältävien asiakastarpeiden yhdistämiseen niin, että

niistä muodostuu avustajille täysimääräisiä työaikoja tarjoavia

kokonaisuuksia. Avustajien kannalta tämä koordinaatio kuitenkin

päättyy hankkeesta eteenpäin siirryttäessä.

Hankkeessa koulutettujen ja koulutuksensa ajan oppisopi-

mustyösuhteessa olleiden henkilöiden kannalta työllistymisen

palveluketju on ollut useimmiten harvinaisen toimiva. Vain muu-

tama ensimmäisen kierroksen koulutuksen läpikäyneistä henki-

löistä ei ollut noin vuosi oppisopimuskoulutuksen loppumisen

jälkeen haastateltaessa aktiivisesti vammaisavustajana työskente-

levä, minkä lisäksi useat ilmaisivat jatkokouluttautumisen alalle

kuuluvan lähitulevaisuuden suunnitelmiinsa. Toisen ryhmän osal-

23

ta oppisopimuskoulutuksen/-työskentelyn omaehtoisesti keskeyt-

täneitä oli huomattavan suuri määrä, viisi henkilöä. Tätä ryhmää

jouduttiin täydentämään kesken koulutuksen, mikä koettiin kaik-

kien toimijoiden osalta osin raskaana. Lopulta toisenkin koulutus-

kierroksen loppuun asti selviytyneistä suurin osa siirtyi jatkossa

työskentelemään avustajan tehtäviin tai jatkokouluttautumaan lä-

hihoitajan tai muihin hoitajatehtäviin sosiaali- ja terveysalalle.

Yksi haastatelluista toisen ryhmän jäsenistä oli kouluttautumassa

AMK-tasolla muualle kuin sosiaali- ja terveysalalle.

Kolmannen koulutuskierroksen läpikäyneet henkilöt (10

haastattelua) olivat yhtä lukuun ottamatta työskennelleet hank-

keessa ”lisäajan” kevät-kesällä 2014 niin, etteivät asiakkaat jää-

neet ilman hankkeen palveluja ennen seuraavan hankkeen alka-

mista. Haastattelut tehtiin juuri tämän työskentelyn loputtua, joten

heidän osaltaan juuri sillä hetkellä työttömänä olevien osuus oli

suurempi kuin muissa ryhmissä. Toisaalta lähes kaikilla työttö-

mänä juuri tuolla hetkellä olevilla kolmannen hankekierroksen

läpikäyneillä oli selkeä tahtotila ja suunnitelma jatkokouluttautu-

misesta, yleensä sosiaali- ja terveysalalle tai työllistymisestä syk-

syn aikana itse oman henkilökohtaisen avustajan työtuntikokonai-

suuden luoden avoimia avustajan työpaikkoja yhdistämällä. Tässä

oman työkokonaisuuden luomisessa he ovat kuitenkin tällä het-

kellä yksin ilman ulkopuolista apua, mikä vaatii avustajalta aktii-

vista otetta onnistuakseen.

Ensimmäisessä ryhmässä ei ollut omaehtoisesti keskeyttänei-

tä, mutta yksi oppisopimuskoulutettavista irtisanottiin. Sen sijaan

toisella koulutuskierroksella keskeyttäneitä oli jopa viisi, mikä

johti siihen, että ryhmää jouduttiin täydentämään kesken koulu-

tuskauden. Opiskelijoiden haastattelujen mukaan suurimpana

syynä keskeyttämisiin yksittäisten henkilökohtaisten syiden ohel-

la oli työtehtävien koettu liiallinen painottuminen siivoamiseen ja

sen koettu rasittavuus. Siivoamiseen ei liity samanlaista mielek-

kyyden elementtiä kuin avustamiseen, mikä aiheuttaa edellisen

painottuessa myös epäreiluuden kokemuksia työmarkkinallisesti –

työn sisällöllinen anti ei kompensoi alhaista palkkatasoa tässä

työkentässä. Tähän tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota.

Kolmannessa ryhmässä omaehtoisia keskeyttämisiä oli kuitenkin

vain yksi ja irtisanomisia myöskin yksi.

24

Edellisestä huolimatta ja kokonaisuutena tarkastellen hanke on

kiistatta onnistunut ohjaamaan selkeän enemmistön oppisopimus-

koulutuksen läpikäyneistä koulutustaan vastaavaan työhön tai jat-

kokouluttautumiseen alalle. Yhtä selvää on, että henkilökohtaise-

na avustajana toimiminen on vaativaa työtä, joka edellyttää teki-

jältään sekä fyysistä että psyykkistä työkuntoa ja pitkällä täh-

täimellä yrittäjämäistä asennetta omien työnkuvien rakentamiseen

avustettavien muuttuvissa tilanteissa. Tässä vaativassa tehtävässä

henkilökohtaiset avustajat ovat vielä valitettavan yksinäisiä, mutta

hankkeen koulutusajaksi muodostuva työyhteisö antaa tukea näi-

den asioiden hallitsemiseen. Hankkeen läpikäynnin jälkeen tämä

tuki loppuu. Hanketta läpikäymättömillä avustajilla taas ei ole

välttämättä lainkaan koulutusta tehtäväänsä. Nämä tukitarpeet on

tunnistettu jo pitkän aikaa paikallisen palvelujärjestelmän taholta,

mutta niihin ei ole pystytty vielä vastaamaan.

Valmennusvaiheesta saadun opiskelijapalautteen perusteella

tulisi kiinnittää huomiota erityisesti asiakkaiden kanssa syntyvien

ristiriitatilanteiden käsittelyyn sekä asiakkaiden ja avustajien vä-

listen, molempien osapuolten tiedostamien ”pelisääntöjen” luomi-

seen henkilökohtaisen avustajan työkentästä ennen opiskelijoiden

kentälle viemistä. Samoin alkuvalintaan on toivottu kiinnitettävän

enemmän huomiota, niin että jo valmennusvaiheessa mukana olisi

vain motivoituneita henkilöitä eikä karsintaa tarvitsisi työnantajan

toimesta tehdä sen loppuessa. Jos projektin henkilöstö on joutunut

jättämään jatkamishalukkaita valmennettavia pois jatkavasta ryh-

mästä oppisopimusvaiheeseen siirryttäessä, on se koettu raskaana

opiskelijoiden keskuudessa. Hankkeen kohderyhmän ollessa ni-

menomaan ne henkilöt, joiden ei arvioida todennäköisesti työllis-

tyvän pysyväluonteisesti ilman hankkeen tukea, on täydellinen

onnistuminen alkuvalinnassa kuitenkin hyvin vaikeaa.

Hankkeen alussa eli ensimmäisen ryhmän koulutus- ja työs-

kentelyjakson aikana oppisopimuskoulutukseen kuuluvien kol-

men tutkinnonosan kaikki hyväksyttävästi suorittaneet olivat

kurssilaisten vähemmistössä. Tähän ja muuhunkin tukitarpeeseen

vastaaminen palkkaamalla lähinnä aiemman kurssin läpikäyneistä

uusia työssäoppimisen ohjaajia uusien koulutettavien tueksi on

eräs hankkeen keskeisin onnistuminen. Ilmenneeseen tarpeeseen

reagoitiin ja viimeisen, kolmannen ryhmän oppisopimusjakson

25

loppuessa kymmenen yhdestätoista ryhmän loppuun asti mukana

olleista koulutettavista oli suorittanut kaikki näytöt onnistuneesti.

Oppisopimuskoulutettavien tilanteesta ajan tasalla pysymistä te-

hostettiin jo hankkeen alkuvaiheessa ottamalla heidän edustajansa

mukaan hankkeen ohjausryhmään, mikä epäilemättä on edesaut-

tanut hankkeen onnistuneiden korjausliikkeiden tekemisessä.

Hankkeen aikana on esiintynyt koulutettujen ryhmien kesken

erilaisia kokemuksen painotuksia, mutta tietyt keskeiset palautteet

toistuvat. Annetusta opetuksesta siivoustyön osuutta pidetään

useissa kommenteissa liian laajana ja vaativana suhteessa henki-

lökohtaisen avustajan reaaliseen työnkuvaan. Myöskään siivouk-

sesta sinänsä ei olla kovin innostuneita työn osana, mutta vastaa-

vasti avustamiseen laatuun vaikuttavaa tietoa ja koulutusta eri

vammatyyppien olemuksesta ja vaikutuksesta kaivattiin lisää.

Näyttökokeiden osalta toistuvana ongelmana on ollut niiden ka-

sautuminen lyhyeksi koetulle ajanjaksolle oppisopimuskoulutuk-

sen loppupuolella. Kehittämisehdotuksena on esitetty näyttöko-

keen sijoittamista asiaa koskevan teoriaopetusjakson perään, mis-

tä siirryttäisiin seuraavaan aiheeseen. Tämä on kuitenkin osoittau-

tunut käytännössä vaikeaksi toteuttaa, koska kaikissa kolmessa

oppiaineessa koulutusta täytyy viedä alusta eteenpäin kompetens-

sin kasvattamiseksi kentällä toimimiseen.

26

5. HANKETOIMINTA PALVELUJÄRJESTELMÄN JA

AVUSTETTAVIEN KANNALTA

5.1 Palvelujärjestelmän näkökulma

Yhteistyö sopimuksilla määritettynä

Hankkeen ja Oulun kaupungin välinen sopimus uusittiin vuosit-

tain ja palveluohjausyksikkö osoitti asiakkaita hankkeelle sopi-

muksen määrittelemissä rajoissa. Käytännössä sopimuksessa mää-

riteltyjä tuntimääriä jouduttiin ylittämään, jotta asiakkaat saisivat

tarvitsemansa palvelut. Henkilökohtaisista avustajista on yleisesti

pulaa ja hankkeen kautta pystyttiin vastaamaan erityisesti sellai-

siin tilanteisiin, joissa asiakkaan avustamisesta kertyy vain pieniä

tuntimääriä, avustaja ei pysty itse toimimaan työnantajana tai

avustettavan tilanteen tukeminen on erityisen haastavaa.

Hankkeen järjestämän avustustoiminnan hinta palveluohjaus-

yksikölle on edullinen (10 eur/h), mutta toisaalta Oulun kaupunki

osoitti varoja hankkeen toimintaan työllisyyden hoitoon osoitettu-

jen määrärahojen kautta. Paineita yhteistyön muuntumiseen / vä-

hentymiseen aiheutti yrityskentän huomiointi (tasavertaisuusnä-

kökohdat) ja mahdollisesti Oulun kaupungin oman yhteiskunnal-

lisen yrityksen voimakas lanseeraus tälle alueelle. Yhteiskunnal-

linen yritys ei palveluohjausyksikön vastaavan sosiaalityöntekijän

mukaan ole kuitenkaan vielä hankkeen puolivälissä (vuonna

2012) pystynyt tuottamaan palveluja niin, että pystyisi toiminnal-

laan ottamaan Minun elämäni -hankkeen palvelutuotantoa vas-

tuulleen. Minun elämäni -hankkeen palvelutuotannon volyymi oli

kasvanut tarpeen myötä sopimuksissa kaavailtua huomattavasti

suuremmaksi ja tuotti avustajapalvelua keväällä 2012 noin 50:lle

palveluohjausyksikön asiakkaalle. Hankkeen loppuun eli kesään

2014 mennessä asiakasmäärä oli kasvanut noin 80:een.

Yhteistyön konkretia

Minun elämäni –hankkeen asiakkaat osoitettiin tai tarjottiin

OUKA:n vammaispalvelujen ja myöhemmin palveluohjausyksi-

kön toimesta. Konkreettinen asiakaskohtainen toiminta alkoi al-

27

kupalaverilla yhdessä asiakkaan, sosiaalityöntekijän ja hankkeen

palveluohjaaja - projektipäällikön kanssa. Mukana oli usein myös

muuta palveluverkostoon kuuluvaa henkilöstöä ja tietysti asiak-

kaan omaa verkostoa soveltuvin osin. Seuraava yhteinen kokoon-

tuminen tapahtui välipalaverissa asiakkaan, sosiaalityöntekijän,

hankkeen palveluohjaajan ja avustamiseen osallistuvan henkilös-

tön kanssa tarpeen mukaan. Hanketoimijoiden ja palveluohjaus-

yksikön sosiaalityöntekijöiden jaetun käsityksen mukaan henkilö-

kohtaisen avun tuntimääriä muutettiin hyvin joustavasti asiakkaan

tarpeen mukaan.

Hankkeen tuottama avustajatoiminta nähtiin joustavammaksi

ja monipuolisemmaksi kuin kaupungin oma vammaisavustajatoi-

minta, joka toimii ainoastaan virka-aikana ja on keskittynyt lähin-

nä asiointipalveluun. Käytännössä tämä oli näkynyt niin, että mo-

nipuolisempaa palvelua tarvitsevia asiakkaita oli siirtynyt kau-

pungin omasta palvelutuotannosta hankkeen avustajapalvelun pii-

riin. Hankkeen oma palveluohjaus koettiin kaupungin sosiaali-

työntekijöiden työtä säästävänä ja helpottavana. Avustajille annet-

tava koulutus ja toimintaan sisältyvä ohjaus nähtiin palveluoh-

jausyksikön näkökulmasta vaikuttavan niin, että hanke pystyy

palvelemaan paremmin vaativiakin ja monipuolista tukea tarvit-

sevia asiakkaita. Haastattelujen tekohetkellä (kevät 2012) tarve

henkilökohtaisille avustajille on niin suuri, että loppuessaan Mi-

nun elämäni –hanke olisi jättänyt erittäin vaikeasti täytettävän au-

kon. Kesän kynnyksellä hankkeeseen oli sijoitettu niin paljon asi-

akkaita, kuin se suinkin pystyi vastaanottamaan. Kuten jo aiem-

min mainittiin, loppuvaiheessaan hanke palvelikin sitten jo lähes

kaksinkertaista määrää asiakkaita vuoden 2012 tasoon verrattuna.

Palvelutuotannon toteutuminen

Tässä luvussa tarkastellaan hankkeen tuottaman henkilökohtaisen

avun vaikutusta asiakkaiden elämään heidän osallisuutensa kautta

käyttäen Kvarnströmin ym. (2012) aiheeseen liittyvää kategori-

sointia.

28

A) informaation siirtyminen

Kun OUKA:n palveluohjausyksikön palveluohjaaja teki yhteis-

työssä asiakkaan kanssa päätöksen asiakkaan ohjaamisesta Minun

Elämäni-hankkeen palveluihin, järjestettiin yhteispalaveri hank-

keen ohjaavan henkilöstön kanssa. Tämän kautta tarvittavat tiedot

asiakkaan tilanteesta siirtyvät hankkeen käyttöön. Sama toiminta-

tapa on toki muidenkin ostopalveluina hankittavien tai OUKA:n

oman ohjaajapalvelun suhteen, mutta työnantajamalliin verrattuna

tiedonsiirto oli systemaattisempaa. Työnantajamallissa avustetta-

va päättää itse mitä tietoa antaa avustajalleen.

Hankkeen oman palveluohjauksen (projektipäällikkö) ja

avustajien koulutuksen vaikutuksena voidaan olettaa, että asiak-

kaiden informointi on keskimäärin ollut paremmalla tasolla kuin

työnantajamallissa. Tämä oletus voidaan tehdä sillä perusteella,

että avustettavan toimiessa itse työnantajana avustaja tulee sillä

tietotaidolla mitä hänellä sillä hetkellä on. Vaikka työnantajamal-

lilla toimivien avustajien joukossa onkin alaa tuntevia henkilöitä,

hankkeen vaikutuksen ansiosta avustamisen ammatillinen taso

kasvaa verrattuna avustajien perusjoukkoon.

B) valinnat ja päätökset resursseista

Hankkeen asiakkailla oli suurempi valinnanmahdollisuus henki-

lökohtaisen avun sisällöstä ja ajankohdasta kuin Oulun kaupungin

oman avustajatoiminnan asiakkailla. Edelleen vertailtaessa hank-

keen avustajatoimintaan kaupungin omaan, on edellisessä laajem-

pi tehtäväkenttä sekä kodin sisällä mutta myös harrastuksien tu-

kemisessa kodin ulkopuolella. Keskeistä on myös avustamisen

ajankohdan laajeneminen virka-ajan ulkopuolelle, ilta-aikaan ja

viikonlopuille.

Avustajien valinnassa vaihtoehdot ovat rajoitetumpia hanke-

toiminnassa kuin työnantajamallissa (vammainen itse työnantaja-

na), mutta toisaalta sijaisten järjestäminen onnistuu paremmin sai-

rastapauksissa tai muiden poissaolojen yhteydessä.

Resurssipäätöksissä hanketoiminta on suunnilleen samalla

viivalla muiden henkilökohtaisen avun tuottamistapojen kanssa.

29

Palveluohjausyksikön sosiaalityöntekijät toimivat samankaltaises-

ti tässä suhteessa eri henkilökohtaisen avun tuottamistapojen kes-

ken.

C) miellyttävät suhteet ja kommunikaatio

Sosiaalityöntekijöiden haastatteluissa on useaan otteeseen tullut

viitteitä siitä, että sitoutuminen asiakkaaseen ja haasteellisenkin /

vaativan käyttäytymisen kanssa toimiminen ilman asiakassuhteen

katkaisua on korkeammalla tasolla hankkeessa kuin omassa Ou-

lun kaupungin avustajapalvelussa. Vertailu suhteessa työnantaja-

malliin tässä kategoriassa ei ole mahdollista tapauskohtaisen vaih-

telun vuoksi, vaikkakin aiemmassa tutkimuksessa (Kivistö 2011)

on havaittu, että keskimäärin osallisuuden toteutuminen on kor-

keimmillaan työnantajamallilla toteutetussa henkilökohtaisessa

avussa. Minun elämäni –hankkeen asiakkaissa on kuitenkin edus-

tettuina usein nimenomaan se ryhmä, joka ei syystä tai toisesta

pysty itse toimimaan työnantajana.

Työnantajamallissa riskinä on joskus nähty se, että työsuh-

teen ammatillisuus sekoittuu tavanomaiseen ystävyyssuhteeseen

ja siihen alkaa muun muassa sisältyä ylimitoitettuja odotuksia

avustajan saavutettavuudesta. Silloin kun henkilökohtaisen avun

tuottajalla on oma kollegiaalinen työyhteisönsä sekä tukenaan oh-

jaavia työntekijöitä, ammatillisista rajoista on helpompaa pitää

tarkoituksenmukaisella tavalla kiinni. Tämä ei kuitenkaan tarkoita

joustamattomuutta asiakkaan nopeastikin vaihtuviin tilanteisiin ja

tarpeisiin vastaamisessa.

D) vuorovaikutus ymmärryksen lisäämiseksi

On mahdollista, että edellisessä kohdassa C mainitut tekijät vai-

kuttavat myös tänne. Tämän tason arviointia ei ole kuitenkaan ol-

lut mahdollista kattavasti tehdä käytettävissä olevalla aineistolla.

Kuitenkin palveluohjausyksikön sosiaalityöntekijöiden haastatte-

luissa mainittiin Minun elämäni-hankkeen etuna muihin henkilö-

kohtaisen avun järjestämistapoihin se, että hanke pystyi luontai-

sesti ohjata ja ottaa mukaan asiakkaitaan Lintulammen asukasyh-

distyksen muuhunkin toimintaan. Tämän nähtiin painottavan asi-

30

akkaiden arvoa aktiivisina ihmisinä heidän vammastaan huolimat-

ta.

Vaikutusten alustavaa arviointia - ”Entä jos hanketta ei olisi

ollutkaan?”- "Entä jos loppuisi nyt?"

Henkilökohtaisen avun käytön kasvuvauhti vammaispalvelulain

muutoksen jälkeen vuoden 2009 syksystä lähtien ollut nopeampaa

kuin muissa kuusikkokunnissa, mutta ensisijainen syy ei haasta-

teltujen mukaan ole ollut Minun elämäni -hankkeen tuottama

avustajaresurssi, vaan Oulun kaupungin linjanveto vammaispalve-

lulain asiakas-lähtöisemmästä tulkinnasta. Tilanne on sittemmin

tasaantunut niin, että vuonna 2012 muut kuusikkokunnat olivat

alkaneet kasvattamaan henkilökohtaisen avun määriään nopeam-

min Oulua nopeammin.

Minun elämäni -hankkeen toiminta integroitui 80:llä asiak-

kaallaan (vuoden 2014 kesän tilanne) elintärkeäksi osaksi

OUKA:n järjestämien vammaispalvelujen toimintaa. Vastaavan

sosiaalityöntekijän mukaan (vuonna 2012) toimintaa ei voitu edes

vähentää, vaikka palveluohjausyksikkö oli saanut kehotuksen py-

syä alkuperäisen sopimuksen mukaisissa tuntimäärissä. Tämä ei

kuitenkaan ollut käytännön kannalta mahdollista vaan asiakkaiden

tarpeeseen vastaaminen vaati tuntimäärien ylittämisen. Jos hanke

olisi loppunut ilman jatkotoiminnan järjestämistä, olisi se jättänyt

hyvin vaikeasti paikattavan aukon.

31

5.2 Avustettavien näkökulma

Pääsääntöisesti hankkeen tuottama henkilökohtaisen avun palvelu

nähtiin toimivana ja kokonaisuutena positiivisena toimintana.

Kuitenkin asiakkaita haastateltaessa on tullut palautetta, min-

kä mukaan tiettyjen perusvalmiuksien hallinta ennen avustajaksi

lähtöä käytännön tasolla olisi suotavaa eikä avustajia tulisi viedä

kentälle liian aikaisin. Satunnaisesti asiakkaiden kokemuksissa

vilahtelee hankkeen avustajia, joille esimerkiksi siivoaminen

oma-aloitteisesti on aluksi tuntunut hankalalta ja siihen on tarvittu

avustettavan aktiivista opastusta. Samoin maahanmuuttajataustai-

silla avustajilla on ymmärrettävästi joskus vaikeuksia suomenkie-

len kanssa, josta on seurannut pieniä väärinkäsityksiä, joiden sel-

vittäminen ei kuitenkaan ole osoittautunut vaikeaksi.

Keskeisenä avustajan kvalifikaationa asiakkaat näkevät sopi-

van asenteen ja halun kehittyä. Ongelmia hankkeen avustajilla on

joskus asiakkaiden taholta koettu olevan sosiaalisissa taidoissa,

erityisesti jännittämisessä ja oma-aloitteisuuden puutteessa.

Avustettavia ja heidän läheisiään haastateltaessa on tullut

vastaan myös vakavampia ristiriitatilanteita, joskin niitä pidetään

hyvin harvinaisina. Tällaisen konfliktin tapahtuessa tulisi kuiten-

kin kiinnittää huomiota siihen, että sen jälkeen käydään aina

hankkeen ohjaavan henkilöstön vetämä systemaattinen keskuste-

lu, jossa selvitetään tilanteeseen johtaneet syyt ja sovitaan kei-

noista, joilla pyritään välttämään sen toistuminen. Projektipäälli-

kön mukaan näin onkin toimittu kaikissa niissä tapauksissa, jotka

ovat hänen tietoonsa tulleet. Vastaavaa toimintaa mahdollisesti

muualla toteutettaessa on kuitenkin syytä kiinnittää tähän erityistä

huomiota.

Näistä kohtuullisista huomauttamisista huolimatta ehdoton

enemmistö asiakkaiden kokemuksista on ollut positiivisia ja eri-

tyistä kiitosta saa yhteistyön toimivuus ja luonnollisuus hankkeen

palkatun henkilöstön kanssa, joka suurelta osaltaan onkin tullut

juuri hankkeessa koulutettavien avustajien joukosta. Osaltaan juu-

ri tämän projektihenkilöstön saavutettavuuden ja yhteistyön suju-

vuuden vuoksi hankkeen toiminnan jatkoa pidetään asiakkaiden

suunnalta tärkeänä. Mari Kivistön (2011) tutkimuksen mukaan

Minun Elämäni-hankkeen kautta henkilökohtaista apua saavat

32

osallistuvat harrastuksiin ja yhteiskunnalliseen toimintaan use-

ammin (47 % osallistui vähintään viikoittain) kuin muiden Oulun

kaupungin alueella ostopalveluina hankittavan (32 %) tai kaupun-

gin oman ohjaajapalvelun (20 %) kautta tulevan henkilökohtaisen

avun asiakkaat.

Erityisesti pieniä tuntimääriä viikossa/kuukaudessa tukea tar-

vitsevien avustettavien kohdalla hankkeen toiminta on ollut eri-

tyisen hyödyllistä, koska tällaisten tehtävien vastaanotto ei ole

helppoa yksittäiselle henkilökohtaiselle avustajalle. Vastaavasti

hankkeen yhdessä Lintulammen asukastuvan muun toiminnan

kanssa yhdessä avustettaville järjestämät päiväretket on koettu

hyviksi muun muassa siksi, että ne antavat omaishoitajille mah-

dollisuuden hengähdystaukoon normaalin päivärytmin ohella.

Omaishoitajien osalta samankaltaisen hengähdystauon muodos-

taisivat myös avustustapahtuman keston pidentäminen vaikkapa

kahdesta tunnista neljään annettujen tuntimäärien puitteissa. Ylei-

senä kehittämisehdotuksena todettiin asiakkaiden yhteisen teke-

misen eri muodoissaan olevan erittäin kannatettavaa ja toivottiin

sen lisäämistä.

33

6. YHTEENVETO

Hankkeen tuottama avustajatoiminta nähtiin joustavammaksi ja

monipuolisemmaksi kuin kaupungin oma vammaisavustajatoi-

minta, joka toimii ainoastaan virka-aikana ja on keskittynyt lähin-

nä asiointipalveluun. Käytännössä tämä oli näkynyt niin, että mo-

nipuolisempaa palvelua tarvitsevia asiakkaita oli siirtynyt kau-

pungin omasta palvelutuotannosta hankkeen avustajapalvelun pii-

riin. Hankkeen oma palveluohjaus koettiin kaupungin sosiaali-

työntekijöiden työtä säästävänä ja helpottavana. Avustajille annet-

tava koulutus ja toimintaan sisältyvä ohjaus nähtiin palveluoh-

jausyksikön näkökulmasta vaikuttavan niin, että hanke pystyi pal-

velemaan paremmin vaativiakin ja monipuolista tukea tarvitsevia

asiakkaita. Hankkeen palvelujen piirissä olevien asiakkaiden mää-

rä kasvoi koko sen toiminnan ajan. Vuoden 2009 lopulla asiakkai-

ta oli hieman yli 20 ja kesällä 2014 jo yli 80. Hankearvioinnin

loppuessa kesällä 2014 tarve henkilökohtaisille avustajille oli niin

suuri, että loppuessaan Minun elämäni -hanke olisi jättänyt erit-

täin vaikeasti täytettävän aukon.

Hankkeen ja OUKA:n palveluohjausyksikön toimintaa oh-

jaavien tahojen yhteistyö auttaa erityisesti pieniä kuukausittaisia

tuntimääriä sisältävien asiakastarpeiden yhdistämiseen niin, että

niistä muodostuu avustajille täysimääräisiä työaikoja tarjoavia

kokonaisuuksia. Avustajien kannalta tämä koordinaatio kuitenkin

päättyy hankkeesta eteenpäin siirryttäessä.

Vaikka hankkeen kautta muodostunut työyhteisö toimi mer-

kittävänä tukevana tekijänä oppisopimuskoulutettaville työnteki-

jöille, on erityisesti kiinnitettävä ohjauksellista huomiota vaativan

ihmissuhdetyön aiheuttamiin paineisiin. Avustajana työskentele-

vien henkilöiden henkilökohtaiset ominaisuudet olisi asetettava

kohtaamaan asiakkaiden eriytyvien vaativuudet niin, että yhteis-

toiminta osallistuu mahdollisimman vähällä kitkalla. Kun avusta-

jatoiminta toteutetaan niin kuin tässä hankkeessa se on toteutettu,

kyse on vaativasta ihmissuhdetyöstä, ei mekaanisten suoritteiden

tekemisestä. Työn sisällön lisäksi vaativuustaso kasvaa työn sito-

vuuden vuoksi - asiakkaiden palvelutarpeista on huolehdittava

myös työntekijöiden sairaslomien aikana. Tällaisiin tilanteisiin

34

tulisi varautua niin, etteivät muut työntekijät joudu venymään lii-

kaa poissaolevien jättämiä aukkoja paikatessaan.

Hankkeen alussa eli ensimmäisen ryhmän koulutus- ja työs-

kentelyjakson aikana oppisopimuskoulutukseen kuuluvien kol-

men tutkinnonosan kaikki hyväksyttävästi suorittaneet olivat

kurssilaisten vähemmistössä. Tähän ja muuhunkin tukitarpeeseen

vastaaminen palkkaamalla lähinnä aiemman kurssin läpikäyneistä

uusia työssäoppimisen ohjaajia uusien koulutettavien tueksi on

eräs hankkeen keskeisin onnistuminen. Ilmenneeseen tarpeeseen

reagoitiin ja viimeisen, kolmannen ryhmän oppisopimusjakson

loppuessa kymmenen yhdestätoista ryhmän loppuun asti mukana

olleista koulutettavista oli suorittanut kaikki näytöt onnistuneesti.

Oppisopimuskoulutettavien tilanteesta ajan tasalla pysymistä te-

hostettiin jo hankkeen alkuvaiheessa ottamalla heidän edustajansa

mukaan hankkeen ohjausryhmään, mikä epäilemättä on edesaut-

tanut hankkeen onnistuneiden korjausliikkeiden tekemisessä.

Hankkeessa koulutettujen ja koulutuksensa ajan oppisopi-

mustyösuhteessa olleiden henkilöiden kannalta työllistymisen

palveluketju on ollut useimmiten harvinaisen toimiva. Pääsääntöi-

sesti koulutuksen läpikäyneet henkilöt ovat jatkaneet vammais-

avustajana työskentelyä hankejakson jälkeen tai vaihtoehtoisesti

ovat hakeutumassa / hakeutuneet sosiaali- ja terveysalan jatko-

koulutukseen. Kaikille näin ei ole kuitenkaan käynyt ja tietty

osuus oppisopimuskoulutuksessa olleista on myös keskeyttänyt

koulutuksensa. Koulutuksessa olleita on myös jouduttu irtisano-

maan lähinnä puutteellisen elämänhallinnan vuoksi.

Ensimmäisessä ryhmässä ei ollut omaehtoisesti keskeyttänei-

tä, mutta yksi oppisopimuskoulutettavista irtisanottiin. Sen sijaan

toisella koulutuskierroksella keskeyttäneitä oli jopa viisi, mikä

johti siihen, että ryhmää jouduttiin täydentämään kesken koulu-

tuskauden. Opiskelijoiden haastattelujen mukaan suurimpana

syynä keskeyttämisiin yksittäisten henkilökohtaisten syiden ohel-

la oli työtehtävien koettu liiallinen painottuminen siivoamiseen ja

sen koettu rasittavuus. Tähän tulee jatkossa kiinnittää erityistä

huomiota. Kolmannessa ryhmässä omaehtoisia keskeyttämisiä oli

kuitenkin vain yksi ja irtisanomisia myöskin yksi.

35

Edellisestä huolimatta ja kokonaisuutena tarkastellen hanke on

kiistatta onnistunut ohjaamaan selkeän enemmistön oppisopimus-

koulutuksen läpikäyneistä koulutustaan vastaavaan työhön tai jat-

kokouluttautumiseen alalle. Yhtä selvää on, että henkilökohtaise-

na avustajana toimiminen on vaativaa työtä, joka edellyttää teki-

jältään sekä fyysistä että psyykkistä työkuntoa ja pitkällä täh-

täimellä yrittäjämäistä asennetta omien työnkuvien rakentamiseen

avustettavien muuttuvissa tilanteissa. Tässä vaativassa tehtävässä

henkilökohtaiset avustajat ovat vielä valitettavan yksinäisiä, mutta

hankkeen koulutusajaksi muodostuva työyhteisö antaa tukea näi-

den asioiden hallitsemiseen. Hankkeen läpikäynnin jälkeen tämä

tuki loppuu. Hanketta läpikäymättömillä avustajilla taas ei ole

välttämättä lainkaan koulutusta tehtäväänsä. Nämä tukitarpeet on

tunnistettu jo pitkän aikaa paikallisen palvelujärjestelmän taholta,

mutta niihin ei ole pystytty vielä vastaamaan.

Tähän liittyen hanke on tuottanut yhdessä Oulun invalidien

yhdistyksen ja Oulun kaupungin vammaisneuvoston kanssa aloit-

teen henkilökohtaisten avustajien ja avustettavien tueksi perustet-

tavasta henkilökohtaisen avun keskuksesta. Tällaisia keskuksia

löytyy jo useasta kuntakeskuksesta ympäri Suomea, mutta Oulus-

ta se on toistaiseksi jäänyt puuttumaan. Varsinaisen Minun elä-

mäni –hankkeen ydintoiminnan jatkumista on taas lähdetty var-

mistamaan hankkeella, joissa tavanomaiseen henkilökohtaiseen

apuun pyritään liittämään erityisliikuntaohjauksen elementtejä.

Yleishyödyllinen ja julkisella rahoituksella ylläpidetty toi-

minta tuntuu joutuvan tänä päivänä yhä enenevässä määrin otta-

maan huomioon yritysmaailman toiminnalliset reviirit, vaikka itse

tuotetun palvelun yhteiskunnallista ja inhimillistä arvoa ei kiiste-

täkään. Tosiasia kuitenkin on, että julkisen sektorin varoin tuettu,

ei voittoa tavoitteleva yhdistyksen palvelutoiminta on tilaajalle

usein halvempaa ja mahdollisesti myös joustavampaa kuin puh-

taasti markkinaehtoisesti toimivien palvelutuottajien. Tämän

hankkeen tapauksessa, palvelujen kysynnän ylittäessä tarjonnan,

ristiriitaa julkisesti tuetun ja yksityisen palvelutuotannon välillä ei

ole, vaan hankkeen palvelutoiminta on kivuttomasti muodostunut

elintärkeäksi osaksi oululaista vammaishuollon palvelujärjestel-

mää.

36

Ennaltaehkäisevällä toiminnalla pystytään usein myöhentämään

tai sananmukaisesti ehkäisemään asiakkaiden siirtyminen

raskaampiin ja kustannuksiltaan kalleimpiin palveluihin. Minun

elämäni –hanke oli Oulun kaupungin palveluohjausyksikön

sosiaalityöntekijöiden mukaan jo vuoden 2012 kevääseen

mennessä ehkäissyt useita, hankkeen avulla kotonaan pärjäävien

asiakkaiden siirtymisiä ympärivuoro-kautiseen eli tehostettuun

palveluasumiseen sekä sairaala- / laitoshoitoon. Hankkeen

loppuvaiheen eli vuoden 2014 kesän asiakasmäärät olivat lähes

kaksinkertaiset kevään 2012 tilanteeseen verrattuna. Tällä

perusteella voitaneen turvallisesti todeta Oulun kaupungin taholta

hankkeeseen osoitettujen resurssien maksaneen itsensä pois.

37

LÄHTEET

Informantit

1) Anne Filali, johtava sosiaalityöntekijä, Oulun kaupungin

sosiaali- ja terveystoimen palveluohjausyksikkö

2) Sisko Joensuu, sosiaalityöntekijä, Oulun kaupungin sosiaali-

ja terveystoimen palveluohjausyksikkö

3) Kaisa Kelhä, sosiaalityöntekijä, Oulun kaupungin sosiaali-

ja terveystoimen palveluohjausyksikkö

4) Mari Kivistö, sosiaalityöntekijä, Oulun kaupungin sosiaali-

ja terveystoimen palveluohjausyksikkö

5) Joni Meriläinen, projektityöntekijä/projektipäällikkö, Minun

Elämäni –hanke

6) Taina Vainionpää, projektipäällikkö, Minun Elämäni –

hanke

Lisäksi haastateltiin oppisopimuskoulutettavia ja hankkeen

asiakkaita seuraavasti:

1. ryhmä: 8 henkilöä

2. ryhmä: 7 henkilöä

3. ryhmä: 10 henkilöä

Hankkeen asiakkaita / asiakkaiden läheisiä haastateltiin viisi

henkilöä niin, että he edustivat erilaisia tilanteita ja avun

tarpeita.

Painetut lähteet

Hokkanen, Liisa 2009: Empowerment valtaistumisen ja

voimaantumisen dialogina. Teoksessa: Mäntysaari, Mikko -

38

Pohjola, Anneli - Pösö, Tarja (toim.) 2009: Sosiaalityö ja teoria.

PS-kustannus. Juva, 315-334.

Julkunen, Ilse - Lindqvist, Tuija - Kainulainen, Sakari (toim.)

2005: Realistisen arvioinnin ensimmäiset askeleet. STAKES.

FinSoc.

(pdf-tiedostona osoitteesta

http://groups.stakes.fi/NR/rdonlyres/98A57D60-6F54-425F-

B980-DBCCA2EA8406/0/ty%C3%B6papereita3_05.pdf:)

Kaisla, Susanna - Kilponen, Marja-Riitta - Männistö, Päivi 2005:

Vaikuttavuutta etsimässä - sosiaalityö vanhuksen omaishoitoper-

heessä. Teoksessa: Julkunen, Ilse - Lindqvist, Tuija - Kainulainen,

Sakari (toim.) 2005: Realistisen arvioinnin ensimmäiset askeleet.

STAKES. FinSoc, 59-71.

(pdf-tiedostona osoitteesta

http://groups.stakes.fi/NR/rdonlyres/98A57D60-6F54-425F-

B980-DBCCA2EA8406/0/ty%C3%B6papereita3_05.pdf:)

Kivistö, Mari 2011: Henkilökohtainen apu ja monimuotoinen

osallisuus. Lisensiaatintutkimus. Lapin yliopisto. Sosiaalityön

erikoistumisopinnot. Hyvinvointipalvelujen koulutusohjelma.

Korteniemi, Pertti 2005: Realismi ja realismin sovellus. Teokses-

sa: Julkunen, Ilse - Lindqvist, Tuija - Kainulainen, Sakari (toim.)

2005: Realistisen arvioinnin ensimmäiset askeleet. STAKES.

FinSoc, 17-33.

(pdf-tiedostona osoitteesta:

http://groups.stakes.fi/NR/rdonlyres/98A57D60-6F54-425F-

B980-DBCCA2EA8406/0/ty%C3%B6papereita3_05.pdf)

Kvarnström, Susanne & Willumsen, Elisabeth & Andersson-

Gäre, Boel & Hedberg, Berith 2012: How Service Users Perceive

the Concept of Participation, Specifically in

Interprofessional Practice. British Journal of Social Work 42,

129-146.

Moran, Nicola, & Arksey, Hilary & Glendinning, Caroline &

Jones, Karen & Netten, Ann & Rabiee, Parvaneh 2012:

Personalisation and Carers: Whose rights? Whose benefits?

British Journal of Social Work 42, 461-479.

39

Mäntysaari, Mikko - Pohjola, Anneli - Pösö, Tarja (toim.) 2009:

Sosiaalityö ja teoria. PS-kustannus. Juva.

Internet-lähteet

Sosiaali- ja terveysministeriö 2009: Vammaispalvelulain

muutokset 1.9.2009 lukien. Kuntainfo 4/2009.

http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1418362

Ha

nk

eto

imin

ta v

alm

enn

uk

seen

osa

llis

tuv

ien

ja k

ou

lute

ttavie

n k

an

na

lta

H

an

kk

eess

a t

ap

ah

tuva k

ou

lutu

s (s

isä

ltää t

ieto

pu

oli

sen

op

etu

kse

n j

a o

hja

uk

sen

, it

sen

äis

en o

pis

kel

un

oh

jau

kse

n s

ekä t

yöp

aik

all

a

tap

ah

tuvan

op

pim

isen

oh

jau

kse

n)

K

onte

kst

i M

ekan

ism

i T

ulo

s

PR

OS

ES

SI

1

koulu

tett

avat

, koulu

ttaj

at,

koulu

ym

pär

istö

,

ken

ttäy

mp

äris

tö

(asi

akas

kohte

et)

AL

KU

VA

LIN

TA

n. 150 h

jaa,

tyött

öm

iä,

val

itsi

jat:

Tai

na,

muit

a

avit

taa

osi

ttai

n

opet

usp

äivil

lä j

a ty

öss

ä ta

pah

tuva

oppim

inen

kir

j. h

akem

ust

en k

arsi

nta

: m

oti

vaa

tion

kuvau

s, t

yött

. kes

to, o

tett

avie

n

raken

ne

annet

tu r

ahoit

taja

lta,

pal

kkat

ukio

ikeu

s

haa

stat

ella

an n

. 40 h

löä

val

inta

kri

teer

ejä:

sovel

tuvuus,

moti

vaa

tio (

pysy

vä

amm

atti

vai

työsu

hde

pel

käs

tään

),

sosi

aali

sten

tai

toje

n t

aso (

korj

pote

nti

aali

)

oulu

lais

et e

tusi

j.

fyysi

set

edel

l.

psy

yk

k. ed

ell.

eläm

änhal

l. e

del

l.

Oppim

istu

los

val

ikoit

uu i

hm

isiä

, jo

ille

hyöty

ä ja

tar

vit

sevat

han

kkee

n t

ukea

työll

isty

äkse

en /

opis

kel

emaa

n p

ääst

äkse

en –

tois

aalt

a ty

ön v

aati

mukse

t

täytt

äviä

(!)

PR

OS

ES

SI

2

VA

LM

EN

NU

S

koulu

tett

avat

, koulu

ttaj

at,

pro

j.hlö

t, a

siak

kai

ta,

koulu

ym

pär

istö

,

Val

men

nukse

en v

alit

ut

hen

kil

öt

osa

llis

tuiv

at 8

vii

kon

aja

n 7

h p

äiväs

sä

val

men

nukse

en. N

oin

pu

ole

t aj

asta

(1.

ryhm

ällä

väh

än a

lle)

tote

ute

ttii

n

val

ikoit

uu i

hm

isiä

, jo

ille

hyöty

ä ja

tar

vit

sevat

han

kkee

n t

ukea

työll

isty

äkse

en /

odote

tut

/ to

ivotu

t

tulo

kse

t:

asukas

tupaym

pär

istö

,

muut

työ

ym

pär

istö

t/

lait

okse

t,

asia

kas

kohte

et (

kodit

)

työss

äoppim

alla

(as

ukas

tuval

la j

a se

n

asia

kas

kohte

issa

sek

ä m

uis

sa a

lan

työkohte

issa

, es

im. F

regat

ti).

Toin

en

puoli

aja

sta

olt

iin o

ppil

aito

kse

lla

opis

kel

emas

sa a

lan p

erust

eori

aa,

opis

kel

uval

miu

ksi

a se

kä

oppis

opim

usk

oulu

tukse

en l

iitt

yviä

asio

ita.

Tav

oit

teen

a m

m.

selv

ittä

ä,

onko a

la j

a tä

mä

opis

kel

um

uoto

sopiv

a.

opis

kel

emaa

n p

ääst

äkse

en –

tois

aalt

a ty

ön v

aati

mukse

t

täytt

äviä

(!)

Opis

kel

ijat

oppiv

at j

o p

erust

aito

ja

opis

kel

uun j

a oppim

isee

n

sekä

työh

ön j

a tä

hän

ala

an

liit

tyen

. M

m. h

ygie

nia

pas

si

suori

teta

an.

PR

OS

ES

SI

3

OP

PIS

OP

IMU

S-

KO

UL

UT

UK

SE

EN

VA

LIT

SE

MIN

EN

Työnan

taja

suori

ttaa

val

innan

työp

aikal

la.

Muut

tahot,

esi

m.

oppis

opim

ust

oim

isto

,

voiv

at o

lla

apuna

haa

stat

telu

issa

jne.

, m

utt

a

lopull

isen

val

innan

tek

ee

työnan

taja

.

Joit

akin

hen

kil

öit

ä jä

ttäy

tyi

pois

oppis

opim

usk

oulu

tukse

sta

vap

aaeh

tois

esti

val

men

nukse

n a

ikan

a

tai

sen j

älkee

n, kun h

e to

tesi

vat

its

e,

ette

i tä

mä

oll

utk

aan s

ella

inen

ala

tai

koulu

tus

mik

ä hei

tä k

iinnost

aa.

Työnan

taja

val

itse

e

oppis

opim

usk

oulu

tukse

en n

e hen

kil

öt,

joid

en k

atso

o v

alm

ennukse

n

per

ust

eell

a so

vel

tuvan

ala

lle

ja o

levan

tähän

työhön j

a koulu

tukse

en

moti

voit

unei

ta.

val

ikoit

uu i

hm

isiä

, jo

ille

hyöty

ä ja

tar

vit

sevat

han

kkee

n t

ukea

työll

isty

äkse

en /

opis

kel

emaa

n p

ääst

äkse

en –

tois

aalt

a ty

ön v

aati

mukse

t

täytt

äviä

(!)

Oppis

opim

us

solm

itaa

n

työnan

taja

n j

a opis

kel

ijan

kes

ken

ja

sen v

ahvis

taa

oppis

opim

ust

oim

isto

(O

SA

O

Aik

uis

- ja

työpai

kkak

oulu

tusy

ksi

kk

ö).

Oppis

opim

usk

oulu

tus

alkaa

.

PR

OS

ES

SI

4

HE

NK

ILÖ

KO

HT

AIS

EN

OP

ISK

EL

UO

HJE

LM

AN

JA

NÄ

YT

TÖ

TU

TK

INN

ON

HE

NK

ILÖ

KO

HT

AIS

TA

Hen

kil

ökohta

ises

sa

opis

kel

uohje

lmas

sa m

ääri

tell

ään m

m.

opis

kel

uai

ka,

suori

tett

avat

tutk

innon

osa

t se

kä

vas

tuull

iset

koulu

ttaj

at. S

e

tehdää

n k

irja

llis

esti

(ots

ikoll

a

koulu

tuse

sity

s te

hty

täh

än m

ennes

sä)

Opis

kel

ijal

le o

n l

aadit

tu

hen

kil

ökohta

inen

opis

kel

uohje

lma

ja

näy

ttötu

tkin

non

hen

kil

ökohta

ista

mis

-

suunnit

elm

a.

MIS

SU

UN

NIT

EL

MA

N

LA

AT

IMIN

EN

Opis

kel

ija,

vas

tuuk

oulu

ttaj

a O

AK

K/

OS

AO

, koulu

tukse

n

järj

estä

jä (

=oppis

opim

us-

toim

isto

), t

yönan

taja

Oppil

aito

sym

pär

istö

,

työpai

kka,

opis

kel

ijan

om

a koti

(ai

emm

in

han

kit

un o

saam

isen

itse

arvio

inti

)

ja l

iite

tään

oppis

opim

ukse

en s

itä

solm

itta

essa

.

Hen

kil

ökohta

ista

mis

suunnit

elm

a

sisä

ltää

suunnit

elm

an o

pis

kel

ijan

hen

kil

ökohta

ises

ta t

avas

ta s

uori

ttaa

näy

ttötu

tkin

to:

opis

kel

ijan

aikai

sem

min

han

kit

un o

saam

isen

kar

toit

tam

inen

, opis

kel

ijan

tar

ve

tiet

opuoli

sell

e koulu

tukse

lle

(läh

ipäi

vie

n m

äärä

vai

hte

lee

eri

opis

kel

ijoil

la o

saam

ises

ta r

iippuen

),

työpai

kal

la t

apah

tuvan

oppim

isen

suunnit

elm

a se

kä

alu

stav

a

suunnit

elm

a si

itä,

mit

en/m

issä

opis

kel

ija

oso

itta

a val

mis

tavas

sa

koulu

tukse

ssa

han

kit

un o

saam

isen

(=tu

tkin

toti

lais

uudet

eli

ns.

”näytö

t”).

Hen

kil

ökohta

ista

mis

suunnit

elm

an

tekem

isee

n o

sall

istu

vat

opis

kel

ija,

työpai

kkak

oulu

ttaj

a, t

ieto

puoli

sen

koulu

tukse

n k

oulu

ttaj

a ja

koulu

tukse

n

järj

estä

jä (

=oppis

opim

usk

oulu

tukse

n

edust

aja)

. T

ämä

dokum

entt

i on

arkis

toit

u y

leen

sä o

ppil

aito

kse

lla

(OA

KK

) ots

ikoll

a

Hen

kil

ökohta

ista

mis

suunnit

elm

a.

PR

OS

ES

SI

5

TIE

TO

PU

OL

INE

N

OP

ISK

EL

U

OP

PIS

OP

IMU

S-

KO

UL

UT

UK

SE

SS

A

Opis

kel

ijat

, koulu

ttaj

at

Tie

topuoli

sta

opet

ust

a jä

rjes

tävät

Oulu

n a

ikuis

koulu

tusk

eskus

ja O

ulu

n

seudun a

mm

atti

opis

ton

Konti

nkan

kaa

n y

ksi

kk

ö.

Oppim

iste

htä

vät

, jo

tka

arvio

idaa

n n

um

eeri

sest

i.

Val

mis

tavan

koulu

tukse

n

tiet

opuoli

sist

a opin

nois

ta

tule

e m

erkin

nät

opin

tokort

tiin

.

OS

AO

, K

onti

nkan

kaa

n

yk

sikkö

OA

KK

Asi

akas

kohte

et

(pie

nry

hm

äopet

us)

Opis

kel

ijat

opis

kel

evat

tie

topuoli

sia

opin

toja

lukujä

rjes

tykse

ssä

sovit

tuin

a

päi

vin

ä.

Opet

us

on

osi

ttai

n l

uen

to-o

pet

ust

a,

mutt

a h

yvin

pal

jon m

yös

pie

nry

hm

issä

tapah

tuvaa

käytä

nnön o

pis

kel

ua.

Esi

mer

kkin

ä er

gom

iset

työ

tav

at j

a

apuväl

inei

den

käytt

ö a

siak

asty

öss

ä.

PR

OS

ES

SI

6

TY

ÖP

AIK

AL

LA

TA

PA

HT

UV

A

OP

PIM

INE

N

opis

kel

ijat

työpai

kkak

oulu

ttaj

a(t)

asukas

tupaym

pär

istö

asia

kas

kohte

et

ym

pär

öiv

ä yhte

iskunta

PR

OS

ES

SI

7

ITS

EN

ÄIN

EN

OP

ISK

EL

U J

A S

EN

OH

JAU

S

Opis

kel

ija,

koulu

ttaj

at,

työpai

kkak

oulu

ttaj

a

Koll

egat

, ty

ök

aver

it

Opis

kel

ijan

läh

eise

t ja

tutt

avat

Opis

kel

ijan

koti

Asu

kas

tupaym

pär

istö

Kir

jast

o t

ms.

pai

kka

Moodle

oppim

isal

ust

aa k

äyte

tään

apuna

ohja

ukse

sess

a. S

en a

vull

a

opet

taja

voi

ohja

ta o

pis

kel

ijaa

jos

opis

kel

ijal

la o

n o

hja

ukse

n t

arve.

PR

OS

ES

SI

8

NÄ

YT

TÖ

TU

TK

INN

ON

SU

OR

ITT

AM

INE

N

Tutk

innon s

uori

ttaj

a

Arv

ioij

at:

työnan

taja

n

edust

aja,

työnte

kij

än

edust

aja,

oppil

aito

kse

n

edust

aja

(NT

M)

Asi

akkaa

t

Asi

akas

kohte

et (

kodit

,

ym

pär

öiv

ä yhte

iskunta

)

PR

OS

ES

SI

9

E

rity

isen

tuen

tar

pee

n

ilm

enem

inen

Työpai

kk

akoulu

ttaj

a,

val

men

nukse

n

koulu

ttaj

at,

oppis

opim

ust

oim

isto

n

edust

aja,

oppil

aito

kse

n

koulu

ttaj

at

Aie

mm

assa

opis

kel

uss

a

ilm

ennee

t haa

stee

t

Eri

tyis

en t

uen

tar

ve

voi

ilm

etä

val

men

nusj

akso

lla

tai

oppis

opim

ukse

n

alkam

isen

jäl

kee

n. E

sim

. lu

kem

isen

ja

kir

joit

tam

isen

haa

stee

t, m

atem

aatt

isen

hah

mott

amis

en h

aast

eet,

kult

tuuri

taust

aan l

iitt

yvät

haa

stee

t,

oppim

isvai

keu

det

,

kes

kit

tym

isv

aikeu

det

, to

ttum

atto

muus

opis

kel

uun (

opis

kel

uta

ido

issa

puutt

eita

, ei

esi

m. osa

ta k

äytt

ää a

tk.t

a

opis

kel

un t

uken

a), vaj

aakunto

isuute

en

liit

tyviä

haa

stei

ta (

esim

. ai

stiv

amm

at,

fyysi

set

rajo

itte

et),

elä

män

hal

linnan

haa

stee

t.

esim

. oppis

opim

ukse

n

kes

keytt

ämin

en t

ai

purk

amin

en

Opin

toje

n s

uju

mat

tom

uus

Tie

top

uoli

sist

a opin

nois

ta

pois

saolo

t

Opis

kel

ijan

om

a ker

tom

us

erit

yis

en t

uen

tar

pee

sta/

void

aan k

arto

itta

a er

ilai

sin

test

ein (

esim

. lu

kit

esti

teh

tiin

kai

kil

le v

alm

ennukse

ssa)

,

TO

IVO

TT

U T

UL

OS

:

opis

kel

ija

saa

tarv

itse

man

sa

tuen

ja

voi

jatk

aa o

pin

toja

suunnit

ellu

sti

PR

OS

ES

SI

10

M

oti

vaa

tion p

uutt

een t

ai

sovel

tum

atto

muuden

ilm

enem

inen

es

im. hlö

kar

siutu

u

han

kkee

sta

val

men

nusv

aihee

n

lopuss

a

PR

OS

ES

SI

11

O

ppis

opim

ukse

n

kes

keytt

ämin

en

(väl

iaik

ainen

)

esim

. pit

kän

sai

rasl

om

an t

ai

äiti

ysl

om

an t

akia

toiv

ott

u t

ulo

s: o

pis

kel

ija

pal

aa

myöhem

min

opin

toih

in,

odott

amat

tom

at /

ei-

toiv

otu

t tu

lokse

t:

oppia

ikaa

jat

ket

aan, opis

kel

ija

val

mis

tuu

Ei-

toiv

ott

u t

ulo

s:

kes

keytt

ämis

en j

älkee

n

opis

kel

ija

lopet

taa

opis

kel

un,

ei p

alaa

uud

elle

en o

ppim

aan.

PR

OS

ES

SI

12

O

ppis

opim

ukse

n

purk

autu

min

en

Eri

lais

ista

syis

tä j

ohtu

en v

oid

aan

josk

us

purk

aa o

ppis

opim

us

kokonaa

n.

Koea

jall

a (e

nsi

mm

äise

t 4kk)

ilm

an

per

ust

eluit

a, s

en j

älkee

n j

oko

mole

mpie

n o

sapuolt

en s

uost

um

ukse

lla

tai

erit

täin

pai

nav

illa

per

ust

eill

a (j

opa

oppis

opim

ust

oim

isto

n t

oim

esta

, jo

s

opin

not

eivät

ker

ta k

aikk

iaan

ete

ne

sovit

ust

i). T

ähän

on o

mat

sää

ntö

nsä

ja

vir

anom

aism

enet

tely

nsä

ole

mas

sa.

Oppis

opim

us

purk

autu

u

Ohje

lmat

eori

an t

eore

etti

nen

/ k

äsit

teel

linen

/ n

orm

atii

vin

en v

iite

keh

ys

:

esim

. koulu

tukse

n o

pet

uss

uunnit

elm

a, h

ankkee

n p

roje

kti

suunnit

elm

a, o

ppis

opim

ust

a kosk

eva

lain

sääd

äntö

ja

pai

kal

lise

t sä

änn

ökse

t/pää

tökse

t,

rele

van

tti

tutk

imus

aikuis

opet

ust

a /

oppis

opim

usk

oulu

tust

a kosk

ien j

ne.

Lai

nsä

ädän

tö o

ppis

opim

ukse

ssa:

Lak

i am

mat

illi

sest

a koulu

tukse

sta

630/1

998 j

a as

etus

amm

atil

lise

sta

koulu

tukse

sta

811/1

998

Lak

i am

mat

illi

sest

a ai

kuis

koulu

tukse

sta

631/1

998 j

a as

etus

sam

asta

812/1

998

Työla

insä

ädän

tö j

oit

akin

poik

keu

ksi

a lu

kuun o

ttam

atta

.

Koulu

tukse

n r

ahoit

ust

a sä

ätel

ee o

ma

lain

sääd

äntö

nsä

.

LIS

ÄT

IET

OA

LA

EIS

TA

esi

m.

ww

w.o

ph.f

i

sää

dökse

t ja

ohje

et

lai

nsä

ädän

tö

LIS

ÄK

SI

täss

ä: h

enkil

ök

ohta

ista

mis

mää

räys

2006

(O

PH

:n a

nta

ma

mää

räys,

lö

yty

y O

PH

:n n

etti

sivuil

ta)

Ha

nk

eto

imin

ta v

alm

enn

uk

seen

osa

llis

tuv

ien

ja k

ou

lute

ttavie

n k

an

na

lta

H

an

kk

eess

a t

ap

ah

tuva k

on

kre

etti

nen

avu

stu

stoim

inta

K

onte

kst

i M

ekan

ism

i T

ulo

s

TY

ÖN

TE

KIJ

ÄN

SO

PE

UT

UM

IS-

VA

IHE

TY

ÖY

HT

EIS

ÖÖ

N

JA

TY

ÖY

MP

ÄR

IS-

TÖ

IHIN

uusi

työ

yhte

isö,

monia

uusi

a

työ

ym

pär

istö

jä

sosi

aali

nen

sopeu

tum

inen

–

rasi

ttav

a al

kuvai

he

sopeu

tum

inen

(tai

epät

oiv

ott

avan

a

pois

tum

inen

työsu

hte

esta

/

sair

astu

min

en /

oppis

opim

uss

uhte

en

kes

keyty

min

en)

so

s.ty

önte

kij

ä/

työpai

kan

vas

tuuh

enkil

ö/a

vu

staj

a

koti

käy

nti

/ as

iakkaa

ksi

tulo

tai

väl

iarv

ioin

ti

sovit

aan a

vust

amis

en s

isäl

löst

ä

ja m

uis

ta h

uom

ioit

avis

ta a

siois

ta

luodaa

n e

del

lyty

kse

t

laad

ukkaa

lle

pal

vel

untu

ott

amis

elle

ty

önte

kij

ä,

avust

etta

va,

avust

etta

van

koti

,

kodin

ulk

opuoli

nen

avust

amis

pai

kka

var

sinai

nen

hlö

kohta

inen

avust

amin

en

laad

ukas

, onnis

tunu

t

pal

vel

uta

pah

tum

a

ty

önte

kij

ä,

avust

etta

va,

avust

etta

van

koti

,

kodin

avust

ajan

ja

asia

kk

aan

”kohta

amin

en”

läsn

äolo

laad

ukas

, onnis

tunu

t

pal

vel

uta

pah

tum

a

odote

tut

/ to

ivotu

t

tulo

kse

t:

ulk

opuoli

nen

avust

amis

pai

kka

ty

önte

kij

ä,

avust

etta

va,

avust

amis

pai

kka

avust

ajan

ja

asia

kk

aan

yh

teis

työn v

akii

ntu

min

en

-”ta

sap

ainois

uuden

”

saav

utt

amin

en

vuoro

vai

kutu

kse

ssa

- av

ust

ajan

mukan

aan t

uom

ien

mah

doll

isuuksi

en a

vau

tum

inen

-kär

siväl

lisy

ys

ja p

osi

tiiv

isuus

vas

toin

käy

mis

istä

huoli

mat

ta

- ta

pau

skohta

inen

joust

avuus

”ter

vet

tä j

ärkeä

käytt

äen

”

laad

ukas

,turv

alli

nen

,

luott

amukse

llin

en,

toim

iva

asia

kkaa

n j

a

avust

ajan

väl

inen

”suhde”

ty

önte

kij

ä,

avust

etta

va,

avust

amis

pai

kka

avust

ajan

ja

asia

kk

aan

”kohta

amin

en”

luott

amu

sta

ei

synn

y t

ai s

e m

enet

etää

n

sovit

un t

ehtä

vän

lai

min

lyönti

tai

epäo

nnis

tum

inen

avust

ajan

taholt

a

val

tasu

hte

iden

voim

akas

epät

asap

aino

vuoro

vai

kutu

kse

ssa

kom

munik

aati

ovai

keu

det

avust

ajaa

n k

ohdis

tuva

hen

kin

en

(tai

fyysi

nen

) väk

ival

ta

avust

ajan

vai

hta

min

en

kyse

isen

asi

akkaa

n

osa

lta

ei-l

aadukas

pal

vel

u

epäo

nnis

tunut

avust

amis

ker

ta

pal

vel

usu

hte

en

kat

kea

min

en

odott

amat

tom

at /

ei-

toiv

otu

t tu

lokse

t:

ty

önte

kij

ä,

avust

etta

va,

avust

etta

van

koti

työn v

aati

mukse

t, k

ohta

amin

en

avust

etta

va

– a

vust

aja

työn h

enkin

en k

uo

rmit

tavuus

koet

aan l

iial

lise

ksi

esim

. hal

lits

emat

onta

ahdis

tust

a ty

önte

kij

ässä

/ koulu

tett

avas

sa

ty

önte

kij

ä,

työ

yhte

isö,

työsk

ente

lyn

olo

suhte

et

työn v

aati

mukse

t, t

yösu

hte

en

ehdot

työn f

yysi

nen

kuo

rmit

tavuus

koet

aan l

iial

lise

ksi

työn p

alkit

sevuus

koet

aan l

iian

väh

äise

ksi

esim

.

oppis

opim

usk

oulu

tukse

n p

urk

aantu

min

en

av

ust

aja

avust

etta

va

avust

amis

-

ym

pär

istö

ihas

tum

inen

/ r

akas

tum

inen

/

voim

akas

kii

nty

min

en

avust

etta

van

ja

avust

ajan

väl

illä

,

tapah

tuu u

sein

avust

etta

van

voim

akkaa

na

kii

nty

mykse

nä

avust

ajaa

n

ripust

autu

mis

ta,

työsu

hte

en v

aati

mukse

t

yli

ttäv

iä v

aati

muksi

a,

”must

asukkai

suutt

a”

avust

ajan

vai

hta

min

en

kyse

isen

asi

akkaa

n

osa

lta

avust

ajas

uhde

jatk

uu,

asia

saa

daa

n r

atkai

stua

mole

mm

ille

hyväk

sytt

äväl

lä t

aval

la

kii

nty

mykse

n

johta

min

en

par

isuhte

esee

n

Han

kk

een

jä

lkei

nen

sij

oit

tum

inen

työ

ma

rkk

inoil

le

K

onte

kst

i M

ekan

ism

i T

ulo

s

es

im. si

joit

tuu h

enkil

ökohta

isek

si

avust

ajak

si, av

ust

etta

va

työ

nan

taja

na

es

im. ja

tkaa

opis

kel

ua

yle

mm

än

pät

evyyd

en s

aavutt

amis

eksi

es

im. si

joit

tuu y

rity

kse

en t

ai m

uuhun

org

anis

aati

oon t

öih

in a

vu

staj

aksi

es

im. jä

ä il

man

töit

ä

es

im. si

joit

tuu h

ankkee

n a

ikan

a tu

tuksi

tull

eiden

asi

akkai

den

avu

staj

aksi

Ohje

lmat

eori

an t

eore

etti

nen

/ k

äsit

teel

linen

/ n

orm

atii

vin

en v

iite

keh

ys

:

esim

. ti

eto a

luee

llis

esta

työ

mar

kkin

atil

ante

esta

odote

tut

/ to

ivotu

t

tulo

kse

t:

odott

amat

tom

at /

ei-

toiv

otu

t tu

lokse

t:

Ha

nk

eto

imin

ta a

vu

stet

tavie

n a

sia

kk

aid

en k

an

na

lta

Han

kk

eess

a t

ap

ah

tuva k

on

kre

etti

nen

avu

stu

stoim

inta

K

onte

kst

i M

ekan

ism

i T

ulo

s

AL

KU

VA

IHE

/

KO

HT

AA

MIN

EN

SO

PIM

INE

N

TO

IMIN

NA

ST

A

Asi

akkaa

n k

oti

tai

jokin

kodin

ulk

opuoli

nen

pai

kka

tai

tapah

tum

a.

Asi

akas

ja

avust

aja

Muut

toim

ijat

ja

läsn

äoli

jat

Tutu

stel

uvai

hee

ssa

ja

ensi

mm

äisi

llä

tapaa

mis

ker

roil

la

avust

etta

van

koti

,

Läs

nä

asia

kas

ja

avust

aja.

Mah

doll

ises

ti

tarv

itta

essa

joku

mole

mm

ille

entu

udes

taan

tutt

u

asia

kkaa

n

kom

munik

oin

tia

ja

toim

inta

a

(toim

inta

kyk

yä)

tunte

va

opas

taja

.

avust

ajan

ja

asia

kk

aan

”kohta

amin

en”,

avust

.

Ase

nne

Mole

mm

at, se

kä

avust

aja,

ett

ä

avust

etta

va

anta

vat

tois

ille

en a

ikaa

.

Tunnust

elev

at j

a

tutu

stel

evat

aik

ansa

→

Asi

akkaa

lla

on

riit

täväs

ti a

ikaa

ja

`til

aa`

toim

ia.

Hän

saa

its

e

sanoa,

mää

rite

llä

ja

pää

ttää

mil

lais

ta a

pua

hän

tar

vit

see

mis

sä j

a

mih

in.

Sovit

aan y

hdes

sä

men

ette

lyta

vois

ta. E

sim

.

Mit

en a

siak

as p

yytä

ä

apua,

mil

loin

ja

mit

en

avust

ajan

odote

taan

toim

ivan

.

laad

ukas

, onnis

tunu

t

pal

vel

uta

pah

tum

a

Mole

mm

inpuoli

nen

luott

amus

alkaa

raken

tua

→ o

nnis

tum

isen

ja

osa

amis

en k

okem

uksi

a, j

ois

ta

par

hai

mm

illa

an s

ynty

y p

osi

tiiv

inen

keh

ä el

i ik

ilii

kkuja

.

Asi

akkaa

n v

alta

istu

min

en j

a

osa

llis

uud

en k

okem

us

ensi

n o

mas

sa

eläm

ässä

än,

”Ole

n j

a sa

an s

anoa.

”

sitt

en l

aaje

mm

inkin

.

Kun v

alta

istu

min

en m

ahdo

llis

tuu

ensi

n k

oto

na

ja m

uis

sa

toim

inta

ym

pär

istö

issä

, m

oni-

ja

vai

kea

vam

mai

nen

kin

asi

akas

rohkai

stuu l

ähte

mää

n u

los

kodis

ta

luote

ttav

an j

a osa

avan

av

ust

ajan

kan

ssa.

odote

tut

/ to

ivotu

t

tulo

kse

t:

ON

NIS

TU

NU

T

TU

KE

MIN

EN

AS

IAK

AS

TA

VO

IMA

AN

NU

T-

TA

VA

ST

I

TO

IMIN

NA

N

VA

KII

NT

U-

MIN

EN

Pid

etää

n k

iinni

sopim

uksi

sta

ja

aikat

aulu

ista

. Jo

s

avust

aja

esty

y t

ai

sair

astu

u,

löyty

y m

yös

osa

ava

sija

inen

.

Asi

akas

tie

dost

aa a

vun

-

ja t

ai o

hju

kse

n

tarp

eensa

.

Osa

a p

yytä

ä ap

ua

ja

ott

aa v

asta

an a

pua.

Se

että

osa

ava

avust

aja

on p

aikal

la

sovit

tuna

aikan

a m

ahdoll

ista

a

asia

kkaa

n t

oim

imis

en j

a vai

kutt

amis

en

osa

na

om

aa y

hte

isö

ään j

a

yh

teis

kunta

a. M

INÄ

JA

MU

UT

!

MIN

UL

LA

(KIN

) O

N

ME

RK

ITY

ST

Ä. M

INÄ

PÄ

ÄS

EN

.

MIN

Ä V

OIN

.

Asi

akkaa

n t

ekem

inen

ja

toim

imin

en

hal

uam

alla

an t

aval

la m

ahdoll

istu

u,

kosk

a käyte

ttäv

issä

on o

saav

a

avust

aja.

Avust

amin

en o

n l

uonte

va

ja

luonnoll

inen

osa

asi

akkaa

n t

oim

ivaa

arkea

.

KO

NK

RE

ET

TI-

NE

N A

VU

ST

ET

-

TA

VA

N

TU

KE

MIN

EN

var

sinai

nen

hlö

kohta

inen

(fy

ysi

nen

)

avust

amin

en

Asi

akas

tai

asi

akkaa

n

edust

aja

anta

a

avust

ajal

le r

iitt

ävän

selk

eät

toim

inta

ohje

et.

Avust

ajan

hie

notu

nte

isuus,

avust

etta

van

”re

vii

rin”

ja i

tsem

äärä

ämis

oik

eu-

den

kunnio

itta

min

en.

Epäv

arm

ois

sa t

ilan

teis

sa

var

mis

taa

kysy

mäl

lä.

laad

ukas

, onnis

tunu

t

pal

vel

uta

pah

tum

a

Avust

aja

tiet

ää m

iten

hän

en t

ule

e

toim

ia j

a m

itä

hän

eltä

odote

taan

eri

tila

nte

issa

.

Asi

akas

tunte

e ole

van

sa ”

esit

ykse

n

pää

hen

kil

ö”,

avust

aja

on s

tati

sti,

mutt

a

aloit

ekyk

yin

en,

ennak

oiv

a, t

ilan

net

ta

her

käs

ti l

ukev

a st

atis

ti. A

vust

ajan

sosi

aali

nen

kyv

ykk

yys

koro

stuu

asia

kkaa

n v

erkost

oje

n k

anss

a

toim

itta

essa

.

AV

US

TA

JAN

TIE

TO

TA

ITO

ER

ILA

IST

A

AP

UA

TA

RV

ITS

EV

IEN

IHM

IST

EN

AV

US

TA

MI-

SE

SS

A

Avust

aja

osa

a so

vel

taa

oppim

aansa

ja

asia

kkaa

lta

saam

iaan

ohje

ita,

on

tila

nneh

erkkä.

Osa

a to

imia

eri

tav

oin

vam

mai

sten

hen

kil

öid

en k

anss

a,

yk

silö

llis

yys

huom

ioid

en!

-lii

kunta

vam

mai

sen h

lön

avust

amin

en

-ais

tivam

mai

sen h

lön a

vust

amin

en

-aiv

ovam

mai

sen h

lön a

vust

amin

en j

a

ohja

amin

en

-moniv

amm

aise

n h

lön a

vust

amin

en j

a

liit

ännäi

ssai

rauksi

en v

aik

utu

kse

n

tied

ost

amin

en t

arvit

taes

sa

- keh

itysv

amm

aise

n h

lön a

vust

amin

en

ja o

hja

amin

en.

KO

DIN

HO

ITO

asunnon s

iivoam

inen

,

pyyk

kih

uolt

o,

vaa

tehuolt

o,

vih

erkas

vie

n h

oit

o,

asunnon h

uolt

ote

htä

vät

,

pih

atyöt

laad

ukas

, onnis

tunu

t

pal

vel

uta

pah

tum

a

KO

DIN

RU

OK

A-

PA

LV

EL

UT

ru

oan

val

mis

tam

inen

,

läm

mit

täm

inen

,

pil

kkom

inen

,

leip

om

inen

, sy

öm

ises

sä

avust

amin

en

laad

ukas

, onnis

tunut

pal

vel

uta

pah

tum

a

asia

kkaa

n

liik

kuvuuden

tukem

inen

kodin

ulk

opuole

lla

Päi

vit

täin

en a

sioin

ti,

har

rast

amin

en k

odin

ulk

opuole

lla

Asi

akas

on l

ähdöss

ä

mat

kal

le, ta

rvit

see

apua

pak

kaa

mis

een

Esi

m. si

irty

mis

et,

pyörä

tuoli

lais

en

avust

amin

en

port

aiss

a,

näk

övam

mai

sen

avust

amin

en

port

aiss

a

Avust

aja

pak

kaa

avust

ettt

avan

ohje

iden

mukai

sest

i ta

rvit

tavat

tavar

at

Avust

aja

osa

a to

imia

asia

kkaa

nsa

ohje

iden

mukai

sest

i.

Käytö

ssä

on t

arvit

taes

sa

avust

ajan

työtä

hel

pott

avia

ja

fyysi

stä

taak

kaa

kev

entä

viä

apuväl

inei

tä

(sii

tym

isis

sä e

sim

.

nost

ola

itte

et,

porr

askii

pij

ät, his

sit

nost

ov

yöt

jne.

) jo

tka

ovat

toim

inta

kunto

isia

ja

mole

mm

ille

turv

alli

sia.

laad

ukas

, onnis

tunu

t

pal

vel

uta

pah

tum

a

Asi

akas

pää

see

mat

kal

le j

a m

ukan

a on

tarv

itta

vat

tav

arat

.

Sek

ä av

ust

ajan

, et

tä a

vust

etta

van

kan

nal

ta t

urv

alli

nen

sii

rtym

inen

ja

mah

doll

isuus

pää

stä

myö

s es

teel

lisi

in

pai

kkoih

in a

vust

ajan

avu

stam

ana.

koti

asia

kas

asia

kkaa

n p

erhe

pal

vel

uta

lo

avust

aja

kohta

amin

en

avust

ajan

ase

nn

e

onnis

tunut

pal

vel

uta

pah

tum

a

pai

kka

X (

esim

.

pan

kki)

jokin

yhte

isö

avust

aja

asia

kkaa

n k

odin

ulk

opuoli

nen

avust

amin

en

onnis

tunut

pal

vel

uta

pah

tum

a

es

im. ei

-laa

dukas

pal

vel

u

es

im. pal

vel

uta

rpee

n

tunnis

tam

atto

muus

pal

vel

uta

rpee

seen

ei

pyst

ytä

vas

taam

aan

(esi

m. av

ust

ajan

om

inai

suudet

,

osa

amis

en p

uutt

eet,

avust

ajie

n v

aihtu

vuus,

pal

vel

un m

äärä

,

pal

vel

un a

nta

mis

en

ajan

kohdat

,vai

kutt

amis

e

n m

ahdoll

isuudet

)

ei v

asta

a ta

rpei

siin

Ohje

lmat

eori

an t

eore

etti

nen

/ k

äsit

teel

linen

/ n

orm

atii

vin

en v

iite

keh

ys

:

esim

. re

levan

tti

tutk

imus

avust

ust

oim

innas

ta (

esim

. K

ivis

tö 2

011, H

einonen

& S

aras

te 2

006

), v

amm

aisp

alvel

ula

ki,

so

siaa

lial

an a

mm

atti

lais

en

eett

iset

per

iaat

teet

Mil

lä a

inei

stoll

a ar

vio

idaa

n:

koulu

tett

avie

n, ty

öss

äohja

ajie

n s

ekä

asia

kkai

den

ja

hei

dän

om

aist

ensa

haa

stat

telu

t

odott

amat

tom

at /

ei-

toiv

otu

t tu

lokse

t:

Ha

nk

eto

imin

ta p

alv

elu

järj

este

lmä

n k

an

na

lta

H

an

ke

osa

na v

am

mais

palv

elu

järj

este

lmää

K

onte

kst

i M

ekan

ism

i T

ulo

s

pai

kal

linen

pal

vel

ujä

rjes

telm

ä

ost

op

alvel

u j

a

yh

teis

toim

inta

: O

UK

A -

han

ket

oim

inta

hen

kil

ökohta

ista

apua

ilm

an

työnan

taja

vel

voit

etta

saa

vie

n

vam

mai

sten

mää

rä l

isää

nty

y

TY

ÖA

NT

AJA

MA

LL

I

SU

HT

EE

SS

A

HA

NK

ET

OIM

INT

AA

N

ty

önan

taja

mal

liss

a

rajo

itta

van

a

sija

isjä

rjes

telm

än p

uute

,

kuit

enkin

OU

KA

pyrk

ii

tukem

aan t

ältä

kin

osi

n,

suuri

n o

sa a

siak

kai

sta

käy

ttää

OU

KA

sija

ism

aksa

tusj

ärje

stel

mää

,

joss

a O

UK

A h

oit

aa

tunti

list

oje

n p

erust

eell

a

mak

suli

iken

teen

keh

itysv

amm

aist

en v

ähyys

työnan

taji

na

Huom

! E

i ole

tav

oit

teen

a, e

ttei

kö

työnan

taja

ksi

ryhty

vie

n a

siak

kai

den

mää

rä k

asvai

si. P

äinvas

toin

,

tavoit

teen

a

on e

ttä

pro

jekti

sta

löyty

isi

asia

kkai

lle

uusi

a av

ust

ajia

, jo

iden

työnan

taji

ksi

he

ryhty

vät

hal

ute

ssaa

n (

työnan

taja

mal

li o

n

asia

kas

kes

kei

sin)

AV

US

TA

JA-

TA

RP

EE

SE

EN

VA

ST

AA

MIN

EN

pal

vel

ujä

rjes

telm

ä

asia

kkaa

t

laki

han

kkee

ssa

koulu

tett

avat

toim

ivat

hen

kil

ökohta

isen

avun t

uott

ajin

a, t

ieto

isuus

toim

inta

tavas

ta l

isää

nty

y,

ker

rann

aisv

aikutu

s

var

sinai

sen l

isäk

si

lisä

änty

nee

seen

tar

pee

seen

void

aan

vas

tata

odote

tut

/ to

ivotu

t

tulo

kse

t:

pal

vel

ujä

rjes

telm

ä

asia

kkaa

t

laki

han

kkee

ssa

koulu

tett

avat

toim

ivat

hen

kil

ökohta

isen

avun t

uott

ajin

a

asia

kkaa

t sa

avat

hen

kil

ök

ohta

ista

apua

ilm

an t

yön

anta

javel

voit

etta

nii

n h

alute

ssaa

n

pal

vel

ujä

rjes

telm

ä

asia

kkaa

t

laki

han

kkee

ssa

koulu

tett

avat

toim

ivat

hen

kil

ökohta

isen

avun t

uott

ajin

a

lisä

änty

nee

seen

pie

nte

n

tunti

mää

rien

tar

pee

seen

vas

tata

an

AV

US

TA

MIS

EN

LA

AD

UN

PA

RA

NT

AM

INE

N

pal

vel

ujä

rjes

telm

ä

asia

kkaa

t

laki

han

kkee

n k

oulu

tust

oim

inta

ja t

yöss

ä oppim

inen

koulu

tust

a sa

anei

den

avu

staj

ien

mää

rä l

isää

nty

y (

laat

u)

pal

jon p

alvel

uohja

ust

a

tarv

itse

vie

n a

siak

kai

den

kokonai

sval

tain

en

tukem

inen

non-p

rofi

t

han

kkee

n t

oim

ijat

ja O

UK

A:n

+

muid

en

vir

anom

aist

en

toim

ijat

han

kkee

n p

roje

kti

hlö

stön

ja k

oulu

tett

avie

n t

oim

inta

asia

kkaa

n j

a m

uid

en

toim

ijoid

en k

anss

a, e

i

voit

on t

avoit

telu

n

logii

kkaa

koti

utu

s- /

kunto

utu

s- /

ym

. m

uut

ver

kost

opal

aver

it

asia

kkaa

seen

sit

outu

min

en j

a

kokonai

sval

tain

en, jo

ust

ava

autt

amin

en /

pal

vel

uohja

us,

asia

kkaa

lle

oso

itet

tavie

n t

unti

en

mää

rän j

oust

ava

muutt

amin

en

OU

KA

sosi

aali

työnte

kij

än k

anss

a

AV

US

TA

JIE

N

SIT

OU

TU

MIS

EN

JA

TY

ÖH

YV

INV

OIN

NIN

KA

SV

AT

TA

MIN

EN

työ

yhte

isö,

opin

toje

n

lähip

vät

,

opet

taja

t, t

yöss

ä

oppim

isen

ohja

ajat

han

kkee

n k

oulu

tus-

toim

inta

ja

työss

ä

oppim

inen

,

työn

ohja

ukse

llis

en t

uen

tarp

een t

unnis

tam

inen

ja

sen a

stei

ttai

nen

lis

ääm

inen

tiim

ipal

aver

eiden

ja

kah

den

kes

kis

ten

arvio

inti

kes

kust

eluje

n

muodoss

a, p

roje

kti

hlö

stön

saav

ute

ttav

issa

ole

min

en

tarp

een m

ukaa

n

alal

le k

oulu

ttau

tum

inen

ja

pysy

min

en

han

kkee

ssa

avust

etta

vie

n

tunti

mää

rien

monin

ker

tais

tum

inen

odote

ttuun /

alu

n p

erin

sov

ittu

un

näh

den

Ohje

lmat

eori

an t

eore

etti

nen

/ k

äsit

teel

linen

/ n

orm

atii

vin

en v

iite

keh

ys

:

esim

. ti

eto p

aikal

lise

n v

amm

aisi

a kosk

evan

pal

vel

ujä

rjes

telm

än r

aken

tees

ta j

a to

imin

nas

ta, re

levan

tti

tutk

imus

avust

ust

oim

innas

ta (

esim

. K

ivis

tö

2011, H

einonen

& S

aras

te 2

006),

vam

mai

spal

vel

ula

ki,

Lin

tula

mm

en a

sukas

yhdis

tykse

n j

a O

UK

A v

amm

aisp

alvel

uid

en v

älin

en

ost

op

alvel

uso

pim

us

Mil

lä a

inei

stoll

a ar

vio

idaa

n:

OU

KA

vam

mai

spal

vel

uid

en t

oim

ijoid

en, vam

mai

sjär

jest

öje

n e

dust

ajie

n s

ekä

asia

kk

aiden

ja

hei

dän

om

aist

ensa

haa

stat

telu

t

odott

amat

tom

at /

ei-

toiv

otu

t tu

lokse

t:

ISSN 1458-5375ISBN 978-952-5441-37-6

Petri Vuorijärvi

Kannen kuva: Kari Heljasvaara

Arviointitutkimus hankkeen toiminnasta

Minun elämäni –hanke henkilökohtaisen avun tuottajana ja työllistäjänä

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja38