Sove tulevaisuushanke loppuraportti-2012

Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke

2009-2011

Hankeraportti

2

Ennuste

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

80.000

60.000

40.000

20.000

0

Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke

Johdon yhteenveto

1

TAUSTA

Suomeen rakennettiin pääosin 1980- ja 1990-luvuilla yhteiskunnan tuella kattava sairas- ja veljeskotien verkosto (23 laitosta) palvelemaan sotiemme veteraaneja.

Sairas- ja veljeskotien ensisijaisen asiakaskunnan vähetessä Valtiokonttori on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käynnistänyt sairas- ja veljeskotien tulevaisuuteen suuntautumisen tukemishankkeen (sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke).

Hankkeen avulla sairas- ja veljeskodeille pyritään löytämään uusi rooli Suomen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Näiden erityislaitosten kapasiteettia kehitetään ja uudelleensuunnataan sen sijaan, että maahamme rakennettaisiin täysin uutta kapasiteettia.

HANKE

Sairas- ja veljeskotien nykytilan analyysin perusteella muodostettiin hankesalkku:

− Markkinat ja kysynnän analysointi − Toiminnan tehostaminen − Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut − Palvelukonsepti ja tuotteistus − Kuntaintegraatio ja toiminnan uudelleen suuntaaminen

Kaikki hankkeet toteutettiin yhdessä sairas- ja veljeskotien kanssa. Periaatteena oli, että jokainen sairas- ja veljeskoti osallistuu aktiivisesti vähintään yhden hankkeen tekemiseen, mutta jokaisen hankkeen tulokset tuodaan kaikkien käytettäviksi. Työskentelyssä painotettiin läpi hankkeen käytännönläheisyyttä sekä tuotosten helppoa käyttöönottoa.

TUOTOKSET

Yksittäisten hankkeiden tuotoksina syntyi muun muassa raportteja, käsikirjoja, laskentamalleja sekä toimintaohjeita. Näiden lisäksi aiheista järjestettiin koulutuksia ja seminaaritilaisuuksia.

Tuotoksina syntyi esimerkiksi kaksi palvelukonseptia (ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus sekä kotiuttava kuntoutus), toiminnan tehostamisen käsikirja, kustannuslaskentamalli, toimintolaskennan käsikirja sekä viitekehys strategisen suunnittelun toteuttamiseksi veljeskotikentässä.

Kaikki hankkeet pyrittiin konkretisoimaan sairas- ja veljeskotikohtaisten vierailujen, tutkimusten ja koulutusten avulla, jotta saavutettaisiin selkeitä ja mitattavia tuloksia.

Analyysi- vaihe

Muutosohjelma (hankesalkun toteutus)

Hankesalkku

10/2009 – 03/2010 04/2010 – 12/2011

SOVE-tulevaisuushankkeen vaiheistus

Sotaveteraanien määrän kehitys

Esimerkkituotos: Kotiuttavan kuntoutuksen työkirja

3

Raportin sisältö

Tämä raportti sisältää sosiaali- ja terveysministeriön, Valtiokonttorin ja BearingPoint Oy:n toteuttaman Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushankkeen (SOVE-tulevaisuushanke) tiivistelmän. Hanke sisältää useampia kokonaisuuksia, joita tässä raportissa esitellään. Pääosa hankkeen materiaaleista on luottamuksellista ja tarkoitettu ainoastaan sairas- ja veljeskotien käyttöön. Tämä hankeraportti on julkinen. Hanke on toteutettu aikavälillä lokakuu 2009 ja joulukuu 2011.

1. Johdanto hankkeeseen

Raportin sisältö Sivu

1. Johdanto hankkeeseen 3

2. Markkinat ja kysynnän analysointi 15

3. Toiminnan tehostaminen 19

4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut 24

5. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen 29

5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus 32

5.2 Kotiuttava kuntoutus 34

5.3 PalveluTV 37

6. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio 41

6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio) 43

6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen 48

7. Hankekoordinaatio 50

Liitteet 52

LISÄTIEDOT HANKKEESTA: Marja-Liisa Taipale (Valtiokonttori) [email protected] +358 50 556 1684 Riku Santala (BearingPoint) [email protected] +358 40 5322 135 Olli Vitie (BearingPoint) [email protected] +358 50 438 5070

4

Ennuste

Hankkeen tausta

Suomeen rakennettiin pääosin 1980- ja 1990-luvuilla yhteiskunnan tuella (investointiavustuksin) kattava sairas- ja veljeskotien verkosto palvelemaan sotiemme veteraaneja. Verkostoon kuuluu 23 sairas- ja veljeskotia eri puolilla Suomea ja niiden kokonaiskapasiteetti on yli 1700 asiakaspaikkaa. Ne työllistävät vakituisesti noin 1700 henkilöä kokonaistyövuosien ollessa vielä suurempi. Sairas- ja veljeskotien palvelutarjonnasta valtaosan ovat muodostaneet laitoshoito ja laitoskuntoutus, joita on tarjottu ensisijaisesti sotiemme veteraaneille. Erityisesti laitoskuntoutuksen osalta verkosto on ollut yksi merkittävimmistä iäkkään väestön kuntouttajista Suomessa.

Sotainvalidien ja veteraanien tarvitsemien palveluiden kenttä on muutosvaiheessa. Sotiemme veteraaneja oli vuoden 2010 lopussa Valtiokonttorin rekistereiden mukaan noin 52.000. Tiedämme, että heidän määränsä vähenee noin 6000-8000 hengellä vuodessa. Samanaikaisesti heidän keski-ikänsä noustessa palveluiden tarve muuttuu – fyysispainotteinen kuntoutus väistyy ja tilalle tulee enenevässä määrin muunlaista avun- ja palvelun tarvetta.

Sairas- ja veljeskotien ensisijaisen asiakaskunnan vähetessä Valtiokonttori on yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käynnistänyt Sairas- ja veljeskotien tulevaisuuteen suuntautumisen tukemishankkeen (tästä lähtien ”SOVE-tulevaisuushanke”), jonka avulla sairas- ja veljeskodeille pyritään löytämään uusi rooli terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.


2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

27.229

38.838

51.785

68.184 80.000

60.000

40.000

20.000

0

30.000

50.000

70.000

10.000

Kuvaaja: Ennuste sotilasvamma- ja veteraaniasioiden asiakasryhmien määrän kehityksestä; sisältää rintamalisän saajat eli sotainvalidit ja rintamaveteraanit (Lähde: Valtiokonttori 2011 - vahingonkorvauspalvelut)

5

Hankkeen tausta

SOVE-tulevaisuushankkeella pyritään varmistamaan, että sairas- ja veljeskodeilla oleva korkeatasoinen moniammatillinen (erityisesti gerontologinen/geriatrinen) kuntoutus- ja hoito-osaaminen sekä kuntoutukseen soveltuvat tilat ja kapasiteetti saadaan mahdollisimman hyvin yhteiskuntaa palvelevaan käyttöön. Vahvistamalla sairas- ja veljeskotien kykyä kohdata tulevaisuuden haasteet varmistamaan myös se, että sairas- ja veljeskotien kyky palvella sotiemme veteraaneja loppuun asti säilyy hyvänä ja nykyinen asiakaskunta saa ansaitsemansa palvelut.

SOVE-tulevaisuushanke on rahoitettu vuoden 2009 valtion talousarviossa Valtiokonttorin käyttöön varatulla määrärahalla sairas- ja veljeskotien tulevaisuuteen suuntautumisen tukemiseen. Hankesalkkua varten varattu budjetti käytetään kokonaisuudessaan hankesalkussa oleviin kokonaisuuksiin. Budjetti pyritään käyttämään kohteisiin, joiden tulokset ovat kaikkien veljeskotien käytettävissä. Puhtaasti yksittäisiä veljeskoteja koskevia asioita ei rahoiteta tästä budjetista.

Hankkeissa käytetään ulkopuolista apua, joka tukee hankkeen valmistumista ja tuo tarvittavaa osaamista hankkeisiin. Kumppaniksi hankkeen toteuttamiseksi valittiin BearingPoint Finland Oy. Julkisia hankintoja koskevan lain edellytysten mukaisesti Valtiokonttori kilpailutti konsulttipalvelujen hankinnan.

Hanketta aktiivisesti ohjasi ja valvoi ohjausryhmä, joka koostui muun muassa seuraavista jäsenistä:

Marja-Liisa Taipale, Valtiokonttori, Vakuutus

Eevaliisa Virnes, Suomen Kuntaliitto

Tuomo Hokkinen, Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto

Anne Arvonen, sosiaali- ja terveysministeriö

Reijo Haapiainen, HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö

Juhani Saari, Sotainvalidien Veljesliitto

Reijo Tilvis, Helsingin yliopisto, HYKS

Riku Santala, BearingPoint


Kuvaaja: Suomen sairas- ja veljeskotiverkosto (katso myös Liite 1)

Tornio

Rovaniemi

Oulu

Oulainen

Kannus

Uusikaarlepyy

Kristiinankaupunki

Kuhmo

Joensuu

Iisalmi

Hamina

Mikkeli

Jyväskylä Ähtäri

Seinäjoki

Pori

Laitila

Helsinki Kauniainen

Tampere

Hämeenlinna Lahti

Somero

Hämeenkyrö

Kuopio

6

Hankkeen tavoitteet ja ohjaus

Hankkeen tavoitteet

SOVE-tulevaisuushankkeen tavoitteena on luoda strategia ja liiketoimintakonsepti tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi ja suunnitella muutoksen läpivienti onnistumisen varmistamiseksi.

Oleellisia kysymyksiä hankkeessa ovat mm:

Miten varmistetaan nykyisen asiakaskunnan tarvitsemien uusien palveluiden tuottaminen?

Mistä löydetään uusi asiakaskunta nykyisiä vahvuuksia hyväksikäyttäen?

Miten uusi asiakaskunta segmentoidaan ja tavoitetaan?

Millä tavalla toimintaa tulee kokonaisuudessaan uudistaa tilanteeseen sopivaksi ja osaamisen säilyttämisen mahdollistavaksi?

Minkälaisia haasteita rahoitus- ja omistusjärjestelyihin kohdistuu tulevaisuudessa ja miten näitä haasteita voidaan ratkaista?

Miten muutos viedään hallitusti ja onnistuneesti lävitse?

Hankkeen ohjausperiaatteet

Hankkeelle asetettiin ohjausryhmä, joka valvoo ja ohjaa hankkeen etenemistä.

Ohjelmalle valittiin hankekoordinaattori, joka vastaa ohjelman etenemisestä ja tulosten raportoimisesta, koordinoi hankkeita ja minimoi päällekkäisyyksiä, jakaa tietoa hankkeiden välillä ja varmistaa kaikille yhteisten tulosten muodostuminen.

Jokaiselle hankkeelle valitaan projektipäällikkö, joka vastaa hankkeen etenemisestä ja tulosten raportoimisesta. Projekteille voidaan tarvittaessa valita projektiryhmä, joka työstää yhteisiä tuloksia. Lisäksi hankkeissa voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.

Projekteihin valitaan osallistuvat veljeskodit. Kaikki veljeskodit eivät ole hankkeessa mukana kehitysvaiheessa, mutta hankkeen tulokset ovat kaikkien käytettävissä. Veljeskodeilta kysyttiin preferenssit siitä, missä hankkeissa haluavat olla pilottiryhmässä.


Ohjausryhmä

Hankekoordinaattori

Projektipäällikkö

Projektiryhmä

Osallistuvat veljeskodit

Hanke 1


Projektiryhmä


Hanke 2


Projektiryhmä


Hanke N

7

Hanke aloitettiin analyysivaiheella, jonka lopputuloksena muodostettiin hankesalkku

SOVE-tulevaisuushanke toteutettiin aikavälillä lokakuu 2009 – joulukuu 2011. Tämän lisäksi hankkeen valtakunnallinen tiedotustilaisuus järjestetään varsinaisen hankkeen päättymisen jälkeen tammikuussa 2012.

SOVE-tulevaisuushanke käynnistettiin lokakuussa 2009 analyysivaiheella, jonka tarkoituksena oli tunnistaa parhaat keinot veljeskotien tulevaisuuden tukemiseksi ja muodostaa niistä hankesalkku.

Lähtötilanteen analyysissä selvitettiin veljeskotikohtaisesti lähtötilanne, keräämällä ja analysoimalla muun muassa seuraavia tietoja:

Tilinpäätökset, toimintakertomukset, veljeskotien web-sivut

KUNK-kyselyn (Kuntoutusasiain neuvottelukunta, STM) tulokset

BearingPointin kyselylomake

Henkilökohtainen puhelinhaastattelu veljeskotien johtajien kanssa

Lähtötilanteen analyysin (ks. seuraava sivu) pohjalta veljeskotien todellisuus ymmärrettiin paremmin ja työtä voitiin suunnata tärkeimpiin asioihin.

Lähtötilanteen analyysin jälkeen veljeskotien edustajista koostuvan valmisteluryhmän kanssa muodostettiin mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita eri osa-alueilla: asiakkaat, palvelutarjonta, talous, omistajuus ja hallinto, yhteistyö ja verkostoituminen. Valmisteluryhmän muodostamien skenaarioiden pohjalta BearingPointin konsultti kiersi kaikki veljeskodit ja kävi henkilökohtaiset keskustelut jokaisen veljeskodin johtajan (tai johtoryhmän) kanssa.

Hankesalkun muodostaminen tehtiin veljeskotikierroksen jälkeen yhdessä veljeskotien edustajista koostuvan valmisteluryhmän kanssa. Tarpeet priorisoitiin ja tärkeimmiksi nähdyt kokonaisuudet asetettiin hankesalkkuun.

Analyysivaiheen tuloksena syntyi hankesalkku (ks. seuraava sivu), jonka muodostamisessa pyrittiin noudattamaan seuraavia periaatteita:

Muodostetaan laajoja kokonaisvaltaisia ja mahdollisimman konkreettisia hankkeita sekä vältetään pieniä erillishankkeita

Luodaan monipuolinen hankesalkku, jossa erityyppisiä hankekokonaisuuksia, jotka kaikki linkittyvät selvästi veljeskotien tulevaisuuteen

Kaikkien veljeskotien ei tule olla mukana kaikissa hankkeissa, mutta hankesalkun tulisi ottaa huomioon koko veljeskotikenttä ja sen tarpeet

Hankesalkun toteuttaminen alkoi huhtikuussa 2010 ja jatkui intensiivisesti aina vuoden 2011 loppuun saakka. Hankesalkkuun valikoitui viisi hanketta:

Markkinat ja kysynnän analysointi

Toiminnan tehostaminen

Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut

Palvelukonsepti ja tuotteistus

Kuntaintegraatio ja toiminnan uudelleen suuntaaminen

Valtiokonttori seuraa myös hankkeen päätyttyä veljeskotien toimintaa ja pyrkii auttamaan hankkeen tuotosten käytäntöön tuomisessa.


8

SOVE-tulevaisuushankkeen hankesalkku koostuu viidestä kehityshankkeesta


Hankkeet Taustat Tavoitteet Lopputuotokset


• Tulevaisuuden toimintamalleja on suunniteltava kysyntälähtöisesti.

• Muodostaa ymmärrys markkinoiden koosta ja kysynnän rakenteesta

• Veljeskotikohtainen kysyntäanalyysiraportti


• Veljeskodit ovat voineet keskittyä laatuun ja asiakkaan hyvinvointiin.

• Tulevaisuudessa kuitenkin kilpailu tulee kovenemaan.

• Parantaa veljeskotien kilpailukykyä tulevaisuuden kilpailijoihin nähden

• Parantaa valmiutta palvella uusia asiakkaita (kunnat, Kela jne.)

• Toiminnan tehostamisen käsikirja • Pilotit ja jatkokehityssuunnitelmat • Koulutukset


• Monimutkaistuvassa toimintaympäristössä veljeskotien tulee voida seurata kustannuksiaan nykyistä tarkemmin ja analysoida toimintansa kannattavuutta faktapohjaisesti

• Parantaa kustannustietoisuutta, hinnoittelukyvykkyyttä sekä kannattavuuden arviointikykyä

• Toimintolaskentamalli veljeskotikohtaisesti

• Toimintolaskennan käsikirja • Koulutukset

Palvelukonsepti ja tuotteistaminen

• Veljeskodit tarvitsevat tukea uusien tuotekonseptien luomisessa uusien asiakasryhmien palvelemiseksi

• Kehittää uusia tuotekonsepteja, joita veljeskodit voivat hyödyntää tulevaisuuden rakentamisessa

• Auttaa veljeskoteja tuotteistamaan palveluitaan alueilla, joilla kysyntää on myös tulevaisuudessa

• Palvelukuvaukset (työkirjat) kahdesta kuntoutuksen palvelutuotteesta

• Pilottiasiakkaat ja kokemukset piloteista

Toiminnan uudelleen-suuntaaminen ja kuntaintegraatio

• Tulevaisuudessa kuntaan integroituminen voi vaatia merkittäviä muutoksia sekä hallinnollisesti, että toiminnallisesti

• Toiminnan uudelleensuuntaaminen vaatii järjestelmällistä suunnittelua

• Mahdollistaa hallittu vaiheittainen muutos kohti tulevaisuutta

• Luoda ymmärrys tulevaisuuden mahdollista omistajuus- ja hallintoratkaisuista

• Tarjota viitekehys tulevaisuuden suunnittelulle

• Käsikirja mahdollisista hallintomalleista suhteessa kuntaan.

• Tulevaisuuden muutoksen toteuttamisen tiekartta ja tarvittavat suunnittelun työkalut

9

SOVE-tulevaisuushankkeen aikataulu


2009 2010 2011

10 11 12 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 01

1)

jatkohanke

Toim. Uud.suunt. Kuntaintegraatio

2)

Hanke

Hankekoordinaatio 3)

Taloudelliset laskelman ja Johtamisen työkalut

Toiminnan uudelleensuuntaaminen Ja kuntaintegraatio

PalveluTV

Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus


Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: Kotiuttava kuntoutus

Analyysivaihe


Hanke päättyy

Hankesalkun muodostaminen

Hanke alkaa

1) Teknologiaselvitys 2) Yhteistyömallin rakentaminen 3) Valtakunnallinen tiedotustilaisuus

10

Analyysivaiheessa jokainen veljeskoti analysoitiin huolellisesti ja raportoitiin veljeskotikohtaisesti

Analyysivaiheen tuloksena jokaisesta veljeskodista tehtiin raportti nykytilasta. Lisäksi yksittäisten veljeskotien tilanteista tehtiin yhteenveto, jonka avulla nähtiin koko veljeskotikentän kokonaistilanne. Näiden analyysien ja raporttien perusteella pystyttiin suunnittelemaan SOVE-tulevaisuushanke sellaiseksi, että sillä pystyttäisiin mahdollisimman tehokkaasti tukemaan veljeskoteja.

Veljeskotikohtaisissa raporteissa käsiteltiin muun muassa seuraavia aiheita:


Omistuspohja ja henkilökunta Henkilökunnan jakautuminen eri tehtäviin Ulkoistetut palvelut Muut havainnot henkilökunnasta Yhtiömuoto Hallituksen kokoonpano Kokemuksia nykyisestä hallintomuodosta

Asiakasrakenne ja palvelutarjonta Kokonaishoitopäivät, laitoshoitopäivät,

kuntoutushoitopäivät ja avokuntoutushoitopäivät ikäluokittain

Laitoshoito- ja kuntoutus hoitopäivät toimintakykyluokittain

Palvelutarjonta ja kapasiteetti Parhaita käytäntöjä palvelutuotteista

Verkottuminen ja kilpailu Miten verkottuminen onnistunut eri tahojen

kanssa Muita havaintoja verkottumisesta Tulevaisuuden näkemykset verkottumisesta Nykyinen kilpailukenttä Kilpailukenttä tulevaisuudessa

Taloudellinen tilanne Yleistä taloudellisesta tilanteesta Hoitopäivien hinnat hoitomuodoittain Henkilöstökustannukset, materiaali- ja

palvelukustannukset, poistot ja muut kulut Omavaraisuus ja maksukyky

SWOT ja tulevaisuus Veljeskodin strategia ja tulevaisuuteen

varautuminen Veljeskodin vahvuudet, heikkoudet,

mahdollisuudet ja uhat Tulevaisuuden varautumiseen jo tehdyt

toimenpiteet Tulevaisuuden varautumisen suurimmat

tarpeet

11

Analyysivaihe mahdollisti myös veljeskotien vertailun ja kokonaiskuvan muodostamisen

Nykytila-analyysien perusteella tehtiin veljeskotikentästä esimerkiksi seuraavia huomioita:

Valtaosa veljeskotien liikevaihdosta tulee yhä Valtiokonttorilta (punainen) tai kuntien veteraanimäärärahoista (harmaa). Tämä on suuri haaste, sillä asiakaskunta tulee lähivuosina pienenemään merkittävästi.

Veljeskotien toiminta on pääosin laitoskuntoutusta tai laitoshoitoa, jolle tulevaisuudessa tuskin löytyy kysyntää nykyisessä mittakaavassa

Veljeskodit ovat tottuneet vakaaseen ja turvalliseen toimintaympäristöön, eivätkä keskimäärin ole kovin varautuneita tulevaisuudessa kovenevaan kilpailuun.

Tulevaisuuden näkymät lähtötilanteessa:

Veljeskotien tulevaisuuteen varautuminen vaihtelee merkittävästi. Useat kodit eivät ole vielä aloittaneet tulevaisuuden vaatimien muutosten toteuttamista

Veljeskodit arvioivat saavansa merkittävän osan tulevaisuuden liikevaihdostaan kunnilta

Merkittäviä tarpeita tunnistettiin kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla. Näistä priorisoitiin koko veljeskotikentän kannalta tärkeimmät kehityskohteiksi hankesalkkuun.


Kuvaaja 1: Veljeskotien liikevaihdon jakauma maksajittain vuonna 2009

Kuvaaja 2: Veljeskotien arvio liikevaihdon jakaumasta (miljoonaa euroa) parhaassa tapauksessa maksajittain 5 vuoden kuluttua

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Muut

KELA

Kunta - Muut

Kunta - veteraanit

Valtiokonttori

40 0

Muut

Järjestöt

Sairaanhoitopiiri

Itse maksavat

Kela

Kunta/kaupunki

Valtiokonttori

5 15 25 35 20 10 50 45 55 30

12

Veljeskotikentän tilanne SOVE-tulevaisuushankkeen lopussa: Hankkeen tuotosten hyödyntäminen ja palaute

SOVE-tulevaisuushankkeen hankekoordinaation yhteydessä toteutettiin hankkeen päätteeksi toinen veljeskotikierros loppusyksystä 2011, jonka aikana selvitettiin veljeskotien kokemuksia hankkeesta sekä tulevaisuuden suunnitelmia.

Veljeskotikierros toteutettiin samalla periaatteella kuin hankkeen alussa ollut analyysikierros: BearingPointin konsultti kiersi kaikki veljeskodit läpi ja kävi johtajan tai johtoryhmän kanssa keskusteluja hankkeesta ja sen osien käyttöönotosta ja palautteesta sekä tulevaisuuden tavoitetilasta ja toimenpidesuunnitelmista sen saavuttamiseksi.

Hankkeen tuotosten hyödyntäminen

Suurin osa veljeskodeista oli jo 2011 lopussa ottanut käyttöön hankkeen aikana tuotetut ratkaisut ja työkalut. Poikkeuksena erottui palvelukonsepti ja tuotteistaminen –hankkeen ennaltaehkäisevää gerontologista kuntoutusta koskeva hanke, joka selvästi nähdään myöhemmän tulevaisuuden tuotteena.


57%

64%

62%

81%

33%

63%

78%

38%


67%

16 19% Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: KK

13 Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut

36%

14 43%

11


Tulevaisuudessa

9

8

22% Toiminnan uudelleensuuntaaminen

100%

Nyt

Kuntaintegraatio 38%

Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: EGK 15

Kuvaaja 1: Hankkeen tuotosten käyttöönotto

13

Veljeskotikentän tilanne SOVE-tulevaisuushankkeen lopussa: Hankkeen tuotosten hyödyntäminen ja palaute

Hankkeen palaute

SOVE-tulevaisuushankkeesta kerättiin palaute jokaista hankesalkun kokonaisuutta koskien. Palaute kerättiin vapaiden kommenttien sekä arvosanojen perusteella. Arvosanat kerättiin asteikolla 1-10, jossa 1 tarkoittaa ”hankkeesta ei ollut hyötyä” ja 10 tarkoittaa ”hankkeesta oli erittäin paljon hyötyä”. Tällä periaatteella kaikkien hankkeiden keskiarvoksi saatiin 7,7. Tätä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena.

Myös kommentit olivat pääosin positiivisia. Kiitosta saivat muun muassa Valtiokonttorin osoittama tuki, hankesalkun valinnat, tuotosten laatu (esimerkiksi työkirjat), konsulttien ammattitaito sekä ymmärryksen lisääntyminen kehitysalueilla. Negatiiviset kommentit koskivat muun muassa hankkeen osioiden tiukka aikataulu ja korkeat vaatimukset veljeskotien henkilökunnalta, koko SOVE-tulevaisuushankkeen myöhäinen aloitus, käsiteltyjen asioiden kompleksisuus ja konsulttien vaihtuvuus.


7,4

6,8

8,2

8,6

8,8

8,0

6,2

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Ø 7,7 10


1

Toiminnan uudelleensuuntaaminen

Kuntaintegraatio

Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: EGK

Palvelukonsepti ja tuotteistaminen: KK



Kuvaaja 1: Hankkeen osioiden palaute arvosanoin.

14

Veljeskotikentän tilanne SOVE-tulevaisuushankkeen lopussa: Tulevaisuuden tavoitetila ja toimenpidesuunnitelma

Loppusyksystä 2011 toteutettu veljeskotikierroksen aikana oleellisena kysymyksenä tulevaisuutta koskien oli tavoiteltu asiakas- ja palvelurakenne sekä toimenpiteet sen saavuttamiseksi. SOVE-tulevaisuushankkeen yhtenä oleellisimpana tavoitteena oli vähentää veljeskotien riippuvuutta Valtiokonttorin tuomasta liikevaihdosta. Veljeskotien tulevaisuuden kannalta oleellista olisikin juuri uusien asiakkuuksien löytäminen sekä niille sopivien palveluiden kehittäminen.

Vuonna 2009 veljeskotien kokonaisliikevaihdosta tuli noin 81 prosenttia Valtiokonttorin asiakkaista sekä muista sotainvalidi- ja sotaveteraaniasiakkaista. Kun vuoden 2011 loppusyksystä tehtiin yhteenveto veljeskotien tulevaisuuden suunnitelmista vuoden 2015 tilannetta koskien, huomattiin, että edellä mainittu liikevaihdon osuus on jo pudonnut 43 prosenttiin. Tätä kompensoimaan on luonnollisesti kuntien ja sairaanhoitopiirien tuoma liikevaihto kasvanut merkittävästi 11 prosentista 45 prosenttiin. Samoin Kelan tuoma liikevaihto on kasvanut moninkertaiseksi.

Veljeskotien palvelurakenteen tavoiteltu muutos vuoteen 2015 mennessä tarkoittaa käytännössä suurempaa painotusta kuntoutuspalveluihin sekä asumispalveluihin. Näin hoito- ja hoivapalveluiden osuus on tulevaisuudessa pienenemään päin.


62

1157

4543

Muut

-1 +5

+34

-38

Kela Kunnat/SHP Valtiokonttorin, muut sotiin

liittyvät asiakkaat

81%

2015

2009

0 %

50 %

100 %

Kristi inankaupunki Kuhmo Jyväskylä Kauniala Kannus Pori Ähtäri Ilveskoti Hamina Oulainen Laiti la Rovaniemi Seinäjoki Tornio Tampere Oulunkylä Mikkeli Vetrea Lahti Somero

Muut Asumispalvelut (TPA)Avopalvelut ja kotiinvietävät palvelut KuntoutuspalvelutHoito- ja hoivapalvelut

Kuvaaja 1: Yhteenveto veljeskotien liikevaihdon lähteistä Kuvaaja 2: Veljeskotien tavoiteltu palvelurakenne vuonna 2015

15

Raportin sisältö

2. Markkinat ja kysynnän analysointi

2









5.3 PalveluTV 37





Liitteet 52

16

Tausta ja tavoitteet

Hankkeen tausta

Hankkeella oli tarkoitus varmistaa, että palvelutarjonnan kehittämiseen suunnattavat resurssit kohdennetaan oikein ja ne hyödyttävät mahdollisimman laajasti sekä veljeskotiverkostoa, että yhteiskuntaa. SOVE-tulevaisuushankkeen ohjausryhmän tahtotila on, että kaikki uudet suunnitelmat ja palvelutuotteet rakennetaan todellisen kysynnän pohjalta. Tämä on tarpeellista, jotta palveluille löytyisi ostaja ja kehityshankkeiden tulokset johtaisivat myös asiakasvirtaan.

Kuntoutuksen osalta selvitettiin kuntien tarvetta ja ostohalukkutta hoidon jälkeisen kuntoutuksen (esimerkiksi AVH- ja nivelleikkaus -potilaat), ylläpitävän kuntoutuksen (esimerkiksi geriatrinen kuntoutus) sekä muiden palveluiden osalta (kuten saattohoito ja seniorineuvola). Vanhusten hoivan osalta selvitettiin kuntien tarvetta ja ostohalukkuutta laitoshoidon, tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon osalta.

Selvityksen metodologiana käytettiin neljää menetelmää: (1) Tilastollisessa analyysissa laskettiin teoreettinen AVH- ja lonkkaleikkauspotilaiden paikkamäärätarve alueittain sekä kuvattiin vanhusten asumispalveluiden alueellista kehitystä 2000-luvulla. (2) Kirjallisten materiaalien läpikäynnillä saatiin selville kuntien vanhuspoliittiset linjaukset ja tulevaisuuden kehityssuunnitelmat. (3) Puhelinhaastatteluilla saatiin tarkkaa kuntakohtaista tietoa linjausten toteutussuunnitelmista, alueen kilpailutilanteesta, kunnan tahtotilasta palveluiden tuottamisessa sekä veljeskodin roolista alueella. (4) Web-analyysissä saatiin monipuolista tietoa kunnittain palveluiden tarjonnasta ja niiden tulevaisuuden kehityksestä.

Tavoitteet ja tulokset

Tavoitteena oli tunnistaa mille palveluille ja tuotteille palvelujärjestelmällä ja ostajilla on todellista kysyntää ja missä mittakaavassa.

Hankkeessa saatavaa tietoa voidaan hyödyntää alueellisesti palvelutarjonnan suuntaamisessa, sekä hankesalkkuun asetettavien hankkeiden valinnassa.

Tuloksena on alueellinen kysyntäarvio valittujen palveluiden (esim. AVH-, post-operatiivinen- , kotikuntoutus, TPA, kuntouttavat intervallit, yms.) osalta.

Hankkeen tuotoksen jokaiselle veljeskodille toimitettiin raportit heidän lähialueensa markkinoista ja palveluiden kysynnästä


17

Veljeskotikohtaiset raportit sisältävät tietoa paikallisesta palvelujen kysynnästä ja kuntien tilanteista


Tilastollinen analyysi Analyysi antaa suuntaa alueen palvelutarpeesta ja näyttää palvelumuotojen kehityssuunnan Se sisältää laskennalliset maksimipaikkamäärät hoidon jälkeisen kuntoutuksen tarpeelle alueittain (AVH-potilaat ja

lonkkaleikkaukset) Lisäksi analyysissä tutkittiin vanhusten asumispalvelumuotojen kehityksen 2000-luvulla alueittain

Web-Kysely Kyselyn avulla kerättiin tietoa potentiaalisista kunta- ja shp-asiakkaista

− Asteikolliset kysymykset (graafit) 25kpl / veljeskoti − Avoimet kysymykset 9 kpl / veljeskoti

Asiakaskohtaista (kunta) tietoa kerättiin tarpeista ja niiden kehityksestä: − Kysyntä ja tarjonta hoitomuodoittain ja -tyypeittäin − Suunnitelmat palveluiden tuottamista omana tai ostopalveluna − Ostokäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät

Vastaukset raportoitiin yksityiskohtaisella tasolla, josta veljeskodit näkevät vastaukset kunnittain

Taustamateriaalit ja puhelinhaastattelut Tietoa kerättiin seuraavista tietolähteistä:

Vanhuspoliittiset strategiat ja linjaukset yhdestä kaupungista / veljeskoti Kunnan kuntoutuksesta vastaavan haastattelu (Hoidon jälkeinen kuntoutus ja Geriatrinen kuntoutus) SHP:n kuntoutuksesta vastaavan haastattelu (Hoidon jälkeinen kuntoutus) Kunnan vanhustenpalveluista vastaavan haastattelu (Vanhustenhuolto)

Raportti sisältää kunnan tahtotilan, palvelutarpeet, vanhustenhuollon haasteet sekä suunnitelmat palveluiden tuotannosta ja ostopalvelujen käyttämisestä. Lisäksi selvitettiin veljeskodin asemoitumista muiden palveluntuottajien joukossa.

18

Keskeiset löydökset

Hoidon jälkeinen kuntoutus

AVH- ja nivelleikkausten jälkeinen kuntoutus ovat volyymeiltään merkittävimpiä tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kysynnän kasvua, sillä kaikki kuntoutusta tarvitsevat eivät saa sitä rahoituksen puutteen vuoksi.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien yleinen tahtotila on tuottaa kuntoutuspalvelut itse. Ostopalveluja käytetään, kun omat resurssit eivät riitä tai uhkasakot pakottavat vuodeosastojen jonojen purkamiseen.

Hoidon jälkeisessä kuntoutuksessa on mahdollisuuksia yhteistyöhön, mikäli kyetään osoittamaan vaikuttava ja kustannussäästöjä tuova toimintamalli kuntoutukseen.

Haasteena yhteistyön lisäämiseen on pirstaloitunut päätöksenteko sairaanhoitopiirien, kuntien ja terveydenhuollon erikoisalojen välillä.

Geriatrinen kuntoutus

Geriatrista kuntoutusta pidetään tärkeänä, mutta sille ei ole kohdistettu rahoitusta, jolloin sen tarve ei näy kysyntänä.

Geriatrisessa kotikuntoutuksesta tunnistetaan mahdollista kysyntäpotentiaalia, sillä kotona asumisen pitkittäminen tuo kustannussäästöjä kunnille. Tässä vaikuttavuuden osoittaminen ja kustannussäästöjen todentaminen ovat oleellisia tekijöitä.

Vanhusten hoito- ja hoivapalvelut

Kuntien ostamista ohjaa STM:n suositus, jossa linjataan tavoitepeittävyys yli 75-vuotiaiden osalta palvelumuodoittain.

Suosituksessa esitetään laitoshoidon vähentämistä sekä tehostetun palveluasumisen (TPA) ja kotihoidon lisäämistä:

─ Tehostetun palveluasumisen kysyntä kasvaa.

─ Kotihoidon kysyntä kasvaa, vaikkakin kunnat pyrkivät tuottamaan sen omana tuotantonaan.

─ Laitoshoidon kapasiteettia vähennetään merkittävästi ja kunnat pyrkivät tuottamaan sitä pääasiassa itse.

Muut palvelut

Useilla paikkakunnilla on tarvetta vaikeasti hoidettavien asiakkaiden yksiköille, kuten dementoituneille, alkoholisoituneille vanhuksille ja mielenterveyspotilaille.


19

Raportin sisältö

3. Toiminnan tehostaminen

3









5.3 PalveluTV 37





Liitteet 52

20


Tausta

Valtiokonttorin sotaveteraanien kuntoutus- ja laitoshoitoon saatu rahoitus vähenee tulevaisuudessa huomattavasti, aiheuttaen veljeskodeille kasvavia paineita toiminnan tehostamiseen sekä toiminnan sopeuttamiseen uusille asiakkaille sopiviksi.

Asiakaskunnan muuttuessa veljeskodeille ei välttämättä riitä tarvittavaa määrää asiakkaita, joten toiminnan volyymi tulee monessa veljeskodissa hyvin todennäköisesti pienenemään, vähintään liikevaihdolla mitattuna. Kunnat ja useat muut uudet asiakkaat ovat valmiita maksamaan vain peruspalveluista, eikä uusille asiakkaille/potilaille voida enää tarjota samoja hoitosisältöjä kuin sotainvalideille ja -veteraaneille. Myös kilpailu asiakkaista avoimilla markkinoilla mahdollisesti kovenee.

Koska Valtiokonttori on pitkäaikaisena asiakkaana tuonut varmoja tulovirtoja, ei useissa kodeissa olla totuttu kustannustehokkuusajatteluun. Erityisesti henkilöstölle tämän hyväksymisessä voi olla haasteita, ja vanhoista toimintamalleista voi tulla tarvetta luopua.


Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa keinot ja luoda työkalut toiminnan tehokkuuden parantamiselle ja toiminnan mahdolliselle sopeuttamiselle tulevaisuuden asiakkuuksien tarpeiden mukaan. Hankkeessa luotiin tuottavuusohjelma siihen osallistuville veljeskodeille ja tuettiin mahdollisessa toiminnan sopeuttamisprosessissa tarpeen mukaan.

Toiminnan tehostaminen -hankkeessa on seuraavia osa-alueita:

Taloudellinen kannattavuus

Henkilöstön tehokkuus ja resursointi

Johtamisjärjestelmä

Tukitoiminnot

Markkinointi

Sisäisen tehostamishankkeen toteutus

Hankkeen työskentelytapa oli hyvin käytännönläheinen:

Aihealueita käsiteltiin laajasti veljeskotien henkilökunnan kanssa.

Toimintaa tutkittiin työtä seuraamalla ja mittaamalla.

Lukuisissa työpajoissa etsittiin haasteita ja ratkaisuja yhdessä konsulttien ja henkilökunnan kanssa.

Koulutusten avulla motivoitiin henkilökuntaa uusien toimintatapojen käyttöönottoon.


21

Projektin päävaiheet ja tuotokset

p


Analyysi Suunnittelu

Projektin analyysivaiheeseen osallistui kolme pilottikotia, joissa arvioitiin toiminnan tehokkuutta touko-heinäkuussa 2010.

Analyysivaiheen aikana haastateltiin kaikkia pilottikotien avainhenkilöitä, pidettiin erilaisia työpajoja ja suoritettiin työseurantoja veljeskotien avainhaasteiden tunnistamiseksi.

Työnseurannoissa seurattiin eri ammattiryhmien edustajien (lähihoitajat, sairaanhoitajat, fysioterapeutit, hierojat, keittiöhenkilökunta) jokapäiväistä toimintaa neljän tunnin ajan kerrallaan (yhteensä 170 tuntia), jotta veljeskotien jokapäiväiseen toimintaan ja nykytilan haasteisiin pystyttäisiin tutustumaan mahdollisimman tarkalla tasolla.

Analyysivaiheessa tunnistettujen kehityskohteiden perusteella luotiin toiminnan tehostamisen käsikirja.

Käsikirja kattaa seuraavat alueet:

− Kannattavuus

− Henkilöstön tuottavuus ja resursointi

− Johtamisjärjestelmä

− Tukitoiminnot

− Markkinointi

Sisältöä työstettiin kuuden veljeskodin kanssa muun muassa työpajojen avulla syksyn 2010 aikana, jotta sisältö vastaisi mahdollisimman tarkasti veljeskotien tarpeita ja olisi mahdollisimman helppokäyttöinen.

Veljeskodit voivat käsikirjan ohjeiden avulla suorittaa nykytila-analyysin kehityskohteiden tunnistamiseksi.

Veljeskotien tarpeet ovat hyvin erilaisia, joten jokaisen veljeskodin tulee itse valita, minkä osa-alueiden toteutus palvelee parhaiten oman kodin nykytilan vaatimuksia ja haasteita.

Veljeskodit voivat käsikirjan avulla suunnitella uuden tahtotilansa valittujen osa-alueiden osalta sekä toteuttaa suunnitelmat käsikirjan esimerkki etenemismalliin pohjautuen.

Toteutus

82%

47%

60%

39%

65% 67%

32%

87% 91%

20%

76%

53% 57%

70%

27%

53%

40%

61%

35%

53%

68%

13% 9%

80%

24%

47% 43%

30%

0.00

1.00

%

100%

ENNUSTA SUUNNITTELE KONTROLLOI RAPORTOI

VU

OSI

KV

AR

TA

ALI

KU

UK

AU

SIV

IIK

KO

PÄIV

Ä

Vuoronvaihto palaveri

Henkilöstö-kokous

MAT-kokous

Osasto-palaverit

Johtoryhmän kokous

Strategia-kokous

Johdon katselmus

Budjetointi-kokous

Kvartaali-tason

tavoitteet

Kuukausi-tason

tavoitteet

Etenemismalli:

Vaihe 1: Nykytilan kartoitus

Vaihe 2: Tavoitetilan suunnitelma

Vaihe 3:Koulutus

Vaihe 4: Toteutus ja seuranta

Vaihe 1:

Nykytilan kartoitus

Vaihe 2: Muiden toimintamallien

arviointi

Vaihe 3: Vaihtoehtojen vertailu

Vaihe 4: Etenemismallin laatiminen

Vaihe 1:

Nykytilan kartoitus

Vaihe 2:

Koulutus

Vaihe 3: Markkinointi-

suunnitelman laatiminen

Vaihe 4:

Toteutus ja seuranta

Vaihe 1:

Nykytilan analysointi

Vaihe 2: Uuden mallin suunnittelu

Vaihe 3: Koulutus Vaihe 4: Käyttöönotto

Vaihe 1: Nykytilan analysointi

Vaihe 2: Suunnittele

Vaihe 3:Toteutus ja seuranta

Projektiviikko

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

0. Projektin suunnittelu ja käynnistäminen1. Henkilöstön tuottavuus ja resursointi

Nykytilan kartoitus (esim. työnseurannat)

Tavoitetilan suunnitelma

Koulutus


2. JohtamisjärjestelmäNykytilan analysointi

Uuden mallin suunnittelu (esim. tahtotilatyöpaja)

Koulutus

Käyttöönotto

3. KannattavuusNykytilan analysointi (henkilöstön mitoituksen laskeminen)

Suunnittele (sisältäentoimintokustannuslaskentamallin laskenta)


4. Tukitoiminnot*Nykytilan kartoitus (esim. työnseurannat)

Muiden toimintamallienarvioiminen (esim. tarjouskilpailut)

Vaihtoehtojen vertailu ja etenemismallin laatiminen

Toteutus*

5. MarkkinointiNykytilan kartoitus

Koulutus

Markkinointisuunnitelman laatiminen


22

Toiminnan tehostamishankkeessa luotiin veljeskodeille räätälöity toiminnan tehostamisen käsikirja

Toiminnan tehostamishankkeen suunnitteluvaiheessa luotiin operatiivisen tehokkuuden parantamiselle selkeä käsikirja sekä työkalupakki, jonka avulla kaikki veljeskodit voivat halutessaan toteuttaa tehostamishankkeen eri osa-alueet itsenäisesti. Työkirja on erityisesti räätälöity veljeskotien tarpeisiin veljeskotien omassa toimintaympäristössä.

Toiminnan tehostamisen käsikirjassa kuvataan mahdollisimman konkreettisesti miksi toimintaa tulee tehostaa, mitkä ovat oleellisimmat kohteet, minkälaisia vaihtoehtoja tehostamiselle on ja miten tehostaminen käytännössä tehdään. Käsikirjan sisältö huomioi analyysivaiheessa pilottikodeissa tunnistetut kehityskohteet.

Käsikirja on jaettu kuuteen pääosa-alueeseen. Jokaisessa osiossa käydään läpi eri vaihtoehdot toimintojen tehostamiselle sekä annetaan ohjeet analyysin ja toteutuksen läpiviemiselle. Käsikirjan osa-alueet ovat seuraavat:

1. Kannattavuus

2. Henkilöstön tuottavuus ja resursointi

3. Johtamisjärjestelmä

4. Tukitoiminnot

5. Markkinointi

6. Toiminnan tehostamishankkeen toteutus

Toiminnan tehostamisen käsikirja lähetettiin kaikille veljeskodeille lokakuun 2010 lopussa.


23

Esimerkkejä toiminnan tehostaminen tuloksista

Esimerkkejä pilottikodeissa saavutetuista alustavista tuloksista:

Analyysivaiheessa pyrittiin tunnistamaan selkeimmät tehostamiskohteet veljeskodeissa sekä ydintoimintojen että tukitoimintojen osalta. Ohjeet vastaavan analyysin tekemiseen löytyvät käsikirjasta.

Pilottikodeissa tunnistettu kustannussäästöpotentiaali oli jopa 11% liikevaihdosta. Lisäksi tunnistettiin tehostamispotentiaalia, joka ei ole lyhyellä aikavälillä realisoitavissa rahallisesti, mutta jota voidaan käyttää palveluiden laadulliseen parantamiseen. Potentiaalin suuruus on kuitenkin hyvin veljeskotikohtaista ja siihen vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi veljeskodin koko.

Mikäli ainakin osa säästöpotentiaalista pystytään realisoimaan, antaa se huomattavasti enemmän joustavuutta veljeskodille tulevaisuudessa esimerkiksi asiakasmäärän laskiessa. Se myös mahdollistaa kilpailukyvyn säilyttämisen avoimilla markkinoilla esimerkiksi kunnan kilpailutuksessa.

Esimerkkejä hankkeen aikana veljeskodille annetuista suosituksista:

Asiakastyön lisääminen ydintoiminnoissa

Kirjaamisen, taukojen ja vuoronvaihtopalavereiden tehostaminen

Resursoinnin sekä työvuorojen suunnittelun muuttaminen tarveperusteiseksi

Jononseurannan tehostaminen sekä hyödyntäminen resursoinnissa

Tukitoimintojen tehostaminen nykytilassa, esimerkiksi:

─ Osittain omasta tuotannosta luopuminen ruokahuollossa

─ Kiinteistöhuollon ulkoistamisen arviointi tarjouskilpailun kautta

Kokousrakenteen selkeyttäminen

Avainmittareiden sekä niiden seurantafoorumien määrittäminen

Roolien ja vastuiden selkeyttäminen


Esimerkki tehostamispotentiaalista (% liikevaihdosta)

"Toiminnan tehostamisprojekti on ollut tarpeellinen, koska

meidän talossamme on ainakin löydetty useita sellaisia osa-alueita, joita kehittämällä

päästään nopeasti taloudellisiin tuloksiin ilman, että joutuisimme laskemaan hoidon laatutasoa.”

" Toiminnan tehostamisprojektin aikana huomattiin, että meillä moni asia on jo hyvin, mutta on myös osa-

alueita jotka kaipaavat lisäpanostusta. Esimerkiksi henkilöstön

ajankäytössä, markkinoinnissa ja kokouskäytännöissä on vielä

kehittämistä.”

Hankkeesta sanottua:

PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ TOTEUTETTAVA

SÄÄSTÖPOTENTIAALI/ LAADULLINEN

TEHOSTAMISPOTENTIAALI

LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ TOTEUTETTAVA

SÄÄSTÖPOTENTIAALI

TEHOSTAMISPOTENTIAALI YHTEENSÄ

11,1% 6,7%

4,5%

TEHOSTAMIS- POTENTIAALI

YHTEENSÄ

PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ

TOTEUTETTAVA

LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ

TOTEUTETTAVA

24

Raportin sisältö

4. Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut

4









5.3 PalveluTV 37





Liitteet 52

25


Hankkeen tausta

SOVE-tulevaisuushankkeen analyysivaihe osoitti, että vain harvan veljeskodin kustannusseuranta on halutulla tasolla. Veljeskodeilla ei ole ollut aiemmin pakottavaa tarvetta tarkkaan talouden seurantaan ja ohjaamiseen, vaan voimavarat on voitu kohdentaa palvelun laatuun ja asiakkaisiin. Veljeskodeilla on ollut hyvin vakaa asiakasvirta ja sitä kautta helposti hallittavat tulot ja menot.

Tulevaisuudessa talousohjauksen merkitys veljeskodeille tulee kuitenkin kasvamaan. Asiakaskunnan monipuolistuessa eri asiakkaille joudutaan myymään erilaisia palveluita eri hinnoilla. Veljeskotien uudet asiakkaat, esimerkiksi kunnat, ovat usein hyvin kustannustietoisia, jolloin on tärkeää että tuotteiden kustannukset ovat hallinnassa.

Myös veljeskotien palveluvalikoima monipuolistuu. Veljeskodit joutuvat suunnittelemaan ja myymään yhä enemmän uusia palveluita uusille asiakkaille ja lisäksi palveluiden asiakaskohtainen räätälöinti yleistyy. Tässä tilanteesta tarvitaan kyvykkyyttä tehokkaaseen tuotesuunnitteluun sekä suunniteltavien tuotteiden kustannusten ja tuottojen arviointiin, jotta uusista tuotteista tulee kannattavia.

Lisäksi veljeskotien kilpailukenttä todennäköisesti kiristyy. Tähän asti veljeskodit ovat pääasiassa kilpailleet rajoitetussa ympäristössä ja siitä johtuen hinnoittelu on voitu tehdä hyvässä yhteisymmärryksessä ostajan kanssa. Tulevaisuudessa veljeskodit kohtaavat kuitenkin yhä enemmän myös suoraa kilpailua ja hinta tulee olemaan yhä merkittävämpi kilpailutekijä veljeskodeille.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen aikana rakennettiin veljeskotien käyttöön Excel-pohjainen toimintolaskentamalli sekä talousjohtamisen työkaluja, jotka tukevat johtoa tulevaisuuden päätöksenteossa.

Kustannusten tuntemusta voidaan käyttää päätöksenteon apuna esimerkiksi:

Tuoteominaisuuksista ja -valikoimasta sekä hinnoittelusta päätettäessä

Strategian luomisessa sekä toiminnan ja tuotteiden kannattavuuden arvioinnissa

Prosessien kehittämisen apuna ja tehokkuuden arvioinnissa

Resurssien kulutuksen seuraamisessa ja ymmärtämisessä

Arvioitaessa sisäisten palveluiden kustannustehokkuutta

Kokonaisuus pitää sisällään useita mahdollisia alakokonaisuuksia:

Toimintolaskentamalli

Hinnoittelumalli

Kannattavuusanalyysimalli (asiakas, tuote, yritys)

Toiminnan benchmarkkaaminen muihin veljeskoteihin

Mallien kouluttaminen ja osaamisen täydentäminen


26

Päävaiheet ja toteutustapa


Lähtötilanteen analyysi

Laskentamallin muodostaminen

Talousjohtamisen työkalujen kehittäminen

Laskentamallin pilotointi

Käyttöönotto ja koulutukset

Lähtötilanteen analyysi vaiheessa tutustuttiin hankeryhmän veljeskotien laskennan nykytilanteeseen.

Lisäksi selvitettiin ”hyviä käytäntöjä” ja vaihtoehtoisia tapoja siitä miten laskentaa tällä hetkellä tehdään erityisesti kodeissa, jotka ovat jo pidemmällä laskennassaan.

Seuraavassa vaiheessa muodostettiin toimintolaskentamallin pohja, jota varten tunnistettiin tyypillisen veljeskodin

− toiminnot

− tuoterakenteet

− kustannusajurit

− allokointisäännöt

Lisäksi aloitettiin myös Excel-työkalun rakentaminen.

Seuraavaksi toimintolaskentamallin päälle rakennettiin lisäominaisuuksina:

− hinnoittelukyvykkyys

− suunnittelukyvykkyys

− työkalu asiakaskannattavuuden analysointiin

− Tulevaisuuden mallinnus

− Benchmark-mittarit veljeskotien toiminnasta

Mallia pilotoitiin hankeryhmän veljeskodeissa. Tässä vaiheessa tunnistettiin sekä Excel-työkaluun että käyttöönottoprosessiin liittyviä kehityskohteita.

Pilotointivaiheesta saatujen kokemusten perusteella toteutettiin tärkeimmät kehitystarpeet malliin ja käyttöönottoprosessiin ennen laajempaa jalkautusta.

Seuraavaksi laajennettiin mallin käyttöönotto kaikkiin halukkaisiin veljeskoteihin.

BearingPointin tuki veljeskoteja mallin käyttöönotossa vierailemalla veljeskodeissa sekä laatimalla käyttöönottoa helpottavia materiaaleja ja työkaluja.

Käyttöönottovaiheessa järjestettiin myös useita yhteisiä koulutuksia veljeskodeille

27

Hankkeen tuotokset

SOVE taloushankkeen aikana rakennettu toimintolaskentamalli pitää sisällään useita ominaisuuksia:

Toimintolaskenta: Toimintolaskenta toimii Excel-työkalun perustana. Sen avulla lasketaan kustannukset toiminnoille ja sitä kautta laskentakohteille (tuotteille).

Hinnoittelu: Hinnoitteluominaisuuden avulla veljeskoti kykenee kateperusteisesti hinnoittelemaan valitsemansa tuotteet.

Tuotesuunnittelu: Tuotesuunnittelun avulla voidaan tehdä arvioita potentiaalisista tuotteista, joita veljeskoti tulevaisuudessa lähtee myymään.

Asiakaskannattavuus: Tämän ominaisuuden avulla voidaan analysoida asiakaskannattavuutta maksaja-asiakkaittain.

Tulevaisuuden mallinnus: Tulevaisuuden mallinnuksen avulla veljeskoti kykenee karkealla tasolla arvioimaan miten sen tulevaisuus kehittyy eri skenaarioissa.

Benchmark-mittarit: Mittareiden avulla veljeskodit kykenevät vertaamaan omaa toimintaansa muihin veljeskoteihin anonyymisti.

Hankkeen tuotoksina veljeskodit saivat toimintolaskentamallin sekä toimintolaskennan käsikirjan, joka sisältää kustannuslaskennan teoriaosuuden, mallin käytännön käyttöohjeet sekä parhaita käytäntöjä ja ohjeita laskennan toteuttamiseen.


Esimerkki: ruutukaappauksia toimintolaskentamallista

Esimerkki: sivuja toimintolaskennan käsikirjasta

28

Kuntoutus RUG -osahankkeen avulla testattiin vanhustenhoitoon kehitetyn RUG-luokitusta palvelujen hinnoittelun työkaluna

Selvityksen tausta

Taloudelliset laskelmat ja johtamisen työkalut –hankkeen yhteydessä toteutettiin myös tutkimus vanhustenhoitoon kehitetyn RUG –luokitusjärjestelmän toimivuudesta palveluiden hinnoittelussa.

Yhä useampien veljeskotien toimiessa tulevaisuudessa kuntien tilaaja-tuottajamalleissa, hoidon tuotteistus- ja hinnoittelujärjestelmien kehittäminen on entistä tärkeämmässä roolissa.

RUG-luokitus (Resource Utilization Groups) on osa kattavaa hoidon arviointi- ja seurantajärjestelmää RAI:ta (Resident Assessment Instrument), jota käytetään monessa Suomen kunnassa. RUG -luokitus luotiin alun perin Yhdysvalloissa, jossa sitä hyödynnetään laskutusperusteena julkisissa vakuutusjärjestelmissä korvattaessa hoidon kustannuksia.

Suomessa Helsingin, Oulun ja Tampereen kaupungit testaavat ensimmäisinä kuntina RUG -pohjaista korvausperustetta vanhusten pitkäaikaishoidossa. Kuntoutuksessa luokitusta ei ole toistaiseksi sovellettu Suomessa, joten tämä tutkimus oli tästä näkökulmasta pilottihanke.

Osahankkeen tavoitteet

Arvioida RUG -luokituksen soveltuvuutta kuntoutusasiakkaiden hoidon hinnoittelussa.

Laskea RUG -hintataulukko osanhankkeessa mukana olevalle yksiköille.

Verrata yksiköiden kustannuksia ja asiakasrakennetta.

Osahankkeen tulokset

Osahankkeessa todettiin, että RUG -luokitus antaa mahdollisuuden analysoida potilaiden hoitoisuutta, hoidon kustannuksia ja asiakasrakennetta. Esimerkiksi arvioimalla asiakkaat tulo- ja lähtövaiheessa, hoidon vaikuttavuutta sekä kustannusvaikuttavuutta voidaan tutkia.

RAI tiedonkeruu sujui tavoitteiden mukaisesti ja arviointien kattavuus oli lähellä 100 % kaikissa yksiköissä kolmen kuukauden ajalta.

Näiden tietojen perusteella tuotettiin selvitykset mukana olevien yksiköiden potilaiden hoitoisuudesta RUG -kustannuspainon mukaisesti (ks. Esimerkkikuva alla).


Esimerkki: Osastojen (A-J) hoitoisuus RUG-luokituksella

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

K2 O4 K3 O3 K5 K1 K4 O2 N1 O1

RUG-III/34 CMI

A B C D E F G H I J

29

Raportin sisältö

5. Palvelukonsepti ja tuotteistaminen

5









5.3 PalveluTV 37





Liitteet 52

30


Tausta

Veljeskotien nykyisen asiakaskunnan pienentyessä ja heidän palvelutarpeen muuttuessa, on tälle kuntoutusosaamiselle löydettävä uusia käyttötapoja. SOVE-tulevaisuushankkeen analyysivaiheessa tunnistettiinkin tarve luoda veljeskodeille uusia tuotteita, joille löytyy kysyntää myös tulevaisuudessa. Potentiaalisimmaksi palveluiden maksajatahoksi tulevaisuudessa tunnistettiin kunnat ja kuntayhtymät.

Useista ehdotetuista aihioista priorisoitiin ja valittiin veljeskotiverkoston kannalta tärkeimmiksi nähdyt kaksi kokonaisuutta, joita lähdettiin tuotteistamaan. Valittuihin kokonaisuuksiin vaikutti voimakkaasti myös SOVE-tulevaisuushankkeessa tehty markkina- ja kysyntäanalyysi sekä veljeskodeilla oleva vahva osaaminen moniammatillisessa kuntouttamisesta ja voimakas tahtotila kuntoutusosaamisen säilyttämiseen.

Veljeskotien vastausten perusteella tuotteistettavaksi valittiin kaksi palvelukonseptia:

Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus

Kotiuttava kuntoutus

Hankkeessa keskityttiin voimakkaasti taloudellisen vaikuttavuuden löytämiseen kuntatalouden tilanteesta johtuen ja ne pyrittiin kohdentamaan siten, että niiden käyttö vähentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.

Hankkeeseen kuului myös osuus, jossa tutkittiin ja kehitettiin interaktiivisen televisioteknologian käyttöä kuntoutuspalveluiden tarjoamisessa. PalveluTV-hanketta käsitellään kohdassa 5.3.

Palveluita kehitettäessä painotettiin erityisesti seuraavia asioita:

Asiakasvalinta: Vaikuttavuuden parantamiseksi palvelu tulee kohdentaa niihin asiakkaisiin, jotka hyötyvät siitä eniten. Oikein valittujen asiakkaiden kohdalla kuntoutuspalvelu vähentää muiden kalliimpien palveluiden käyttöä.

Ajoitus: Vaikuttavuuden parantamiseksi kuntoutus tulee ajoittaa oikein. Nykytutkimuksen mukaan kuntoutus on vaikuttavaa silloin, kun asiakkaan terveydentila on muutoksessa. Puuttumalla asiakkaan terveydentilaan oikea-aikaisesti, voidaan estää toimintakyvyn romahtaminen ja siten muiden terveyspalveluiden tarve.

Intensiivisyys: Jotta kuntoutus olisi tehokasta ja tuloksellista, sen pitää olla riittävän intensiivistä.

Palvelun kokonaisvaltaisuus: Kuntoutuksessa on otettava huomioon kuntoutujan fyysisen, psykososiaalisen sekä kognitiivisen tuen tarve kokonaisvaltaisesti. Hankkeessa on keskitytty kuntoutumisen eri vaiheisiin sekä pyritty varmistamaan tulosten pysyvyys.

Hankkeen tavoitteet ja tulokset

Kahden palvelukonseptin luominen yhdessä veljeskotien ja muiden asiantuntijoiden kanssa

Tehdä palvelukonsepteista sellaiset, että veljeskodit voivat toteuttaa niitä myös käytännössä hyvin nopeasti

Konseptien pilotointi käytännössä

Tulosten seuranta ja raportointi

Tulosten tuominen kaikkien veljeskotien käytettäväksi


31

Palvelukonsepti ja tuotteistus-hankkeen tuotokset

Palvelukonsepti ja tuotteistus-hankkeen konkreettisina tuotoksina on työkirjat molemmista palvelukonsepteista. Työkirjat sisältävät kuvaukset palveluista sekä ohjeita niiden tuottamiseen liittyen. Työkirjojen sisällys on seuraavanlainen:

1. Johdon yhteenveto

2. Asiakasryhmät

3. Asiakasvalinta

4. Palvelukonsepti

5. Toimintaympäristö ja yhteistyö

6. Hinnoittelustrategia

7. Hinnoittelu

8. Hyödyt

9. Konkretisointi

10. Sisäinen kuvaus

11. Referenssit

12. Etenemismalli

Liitteet

Palvelukonseptien lisäksi hankkeessa valmistui raportit PalveluTV:n teknologiaselvityksestä sekä yhteistyömallista. PalveluTV-hanketta käsitellään kohdassa 5.3.


Esimerkki: sivuja palvelukonseptien työkirjoista

32

Yhteenveto palvelusta

Ennaltaehkäisevän gerontologisen kuntoutuksen yhteenveto

Ennaltaehkäisevän gerontologisen kuntoutuksen palvelutuote on kohdistettu vielä kotonaan asuville iäkkäille henkilöille. Tuotteen tavoitteena on pidentää kotona asumisen aikaa ja lykätä raskasta hoitoa sisältävien pysyvien asumispalveluiden tarvetta. Onnistuessaan palvelu vähentää kunnan kokonaiskustannuksia kalliimman palvelutarpeen lykkääntyessä.

Asiakasryhmiksi on valittu iäkkäät asiakkaat, jotka fyysisistä-, psykososiaalisista-, tai kognitiivista syistä johtuen ovat riskiryhmässä laitokseen tai pysyvien asumispalveluiden piiriin joutumiselle. Tavoitteena on, että puuttumalla kunnon heikkenemiseen oikea-aikaisesti, voidaan asiakkaan kunnon romahtaminen estää ja täten pidentää kotona selviytymisen aikaa.

Palvelutuote on rakennettu kotipainotteiseksi ohjelmaksi, joka pitää sisällään useita vaiheita asiakkaan kuntoutumisen elinkaaren mukaisesti. Kotona tapahtuvien toimenpiteiden lisäksi haluttuihin lopputuloksiin pääsemistä tuetaan ryhmätoiminnalla ja sopivilla lisäpalveluilla. Ajatuksena on, että sairas- ja veljeskodit voivat ottaa nykyistä kokonaisvaltaisemmin vastuuta asiakkaan kuntoutumisesta ja luvatuista tuloksista.

5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus

Arviointi Intensiivi-

jakso Ylläpitävä

jakso Seuranta-

jakso Totuttelu-

jakso

Laaja-alainen arviointi kotona

Yksilö- kuntoutus

kotikäyntinä

Ryhmä-kuntoutus

veljeskodilla

Oma-harjoittelu

Palvelu koostuu viidestä eri jaksosta

Palvelun peruskomponentit

Lisäkomponentit (päivätoiminta, avoryhmät, neuvonta, ruokailumahdollisuus veljeskodilla, yhteiset tapahtumat, kuntosali jne.)

Palvelun kohderyhmä

Heikentynyt fyysinen

toimintakyky

Heikentynyt kognitiivinen toimintakyky

Heikentynyt psykososiaalinen

toimintakyky

33

Asiakasvalinta ja asemointi kuntoutusketjussa

Ennaltaehkäisevät gerontologisen kuntoutuksen kohderyhmäksi valikoitui kolme potilastyyppiä:

Heikentynyt kognitiivinen toimintakyky: Asiakkaat, joilla on muistisairaudesta johtuvia vaikeuksia kotona selviytymisessä.

─ Etenevää muistisairautta sairastaa yli 120 000 henkilöä ja joka vuosi diagnoosin saa yli 13 000 suomalaista

Heikentynyt fyysinen toimintakyky : Asiakkaat, joilla on yleisestä fyysisestä toimintakyvyn laskusta johtuvia vaikeuksia kotona selviytymisessä.

─ Hauraus-raihnaus oireyhtymä on noin 7 %:lla kotona asuvista yli 65 vuotiaista, esiaste 45 %:lla

─ Kotona asuvista yli 65-vuotiaista 30 % ja 80-vuotiaista 50 % kaatuu ainakin kerran vuodessa

Heikentynyt psykososiaalinen toimintakyky: Asiakkaat, joilla on psykososiaalisista syistä johtuvia vaikeuksia kotona selviytymisessä. Esim. yksinäiset ja masentuneet iäkkäät henkilöt.

─ Yli 65-vuotiaista 16-30 % kärsii jonkinasteisista mielenterveysongelmista.

Palvelukonseptin toteuttamisessa vaikuttavuuden saavuttaminen vaatii oikein tehtyä potilasvalintaa. Alla olevassa taulukossa kuvataan palvelun asemointi asiakkaan toimintakyvyn mukaan.

Tavoitteena on yhteistyössä kunnan kanssa löytää ne asiakkaat joiden kunnossa on tapahtunut tai tapahtumassa äkillinen toimintakyvyn muutos. Näiden asiakkaiden osalta äkillisen toimintavajeen kuntouttavalla toiminnalla (oikea-aikaisuus) on voitu osoittaa todellisia kustannussäästöjä.

5.1 Ennaltaehkäisevä gerontologinen kuntoutus

Asiakkaan kunto

Hyvä Heikentynyt, mutta stabiili

Selkeästi heikkenevä

Romahtanut

Kuntoutus- palvelun

tarve

Terveyden ylläpito

Ennakoiva ylläpitävä kuntoutus

Ennalta ehkäisevä intensiivinen kuntoutus

Laitosintervalli

Palvelun luonne

Kuntoilu, aktiivisuus

Pitkäkestoinen kevyt kuntoutus

Intensiivinen kuntoutus Koti- / avo- painotteinen

Intensiivinen tehokuntoutus / hoito

Hyöty- logiikka

Hyvinvointi ja terveenä pysyminen, vähentää sairaanhoidon kustannuksia

Edistää terveyttä, vähentää kalliita operaatioita

Ympärivuoro-kautisen hoidon välttäminen

Toimintakyvyn parantaminen

34

Yhteenveto palvelusta

Kotiuttavan kuntoutuksen yhteenveto

Kotiuttavan kuntoutuksen palvelutuote on kohdistettu sairaalassa hoidetuille iäkkäille henkilöille, jotka pyritään kotiuttamaan mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on nopeuttaa asiakkaan kotiutumista ja näin lyhentää kokonaishoitoaikaa. Onnistuessaan palvelu vähentää kunnan kokonaiskustannuksia hoitoajan lyhentyessä.

Asiakasryhmiksi on valittu iäkkäät sairaalahoitoon joutuneet asiakkaat. Asiakasryhmät on segmentoitu kolmeen ryhmään : 1) aivoverenkierto-häiriöstä (AVH) johtuen sairaalaan joutuneet, 2) lonkkamurtuman johdosta sairaalaan joutuneet, 3) sekä usein päivystyksessä epäselvästä syystä käyvät iäkkäät asiakkaat. Asiakasryhmistä tavoitellaan niitä asiakkaita, joille intensiivisestä kuntoutuksesta voidaan odottaa olevan suurinta hyötyä.

Tavoitteena olisi lyhentää asiakkaiden hoitoaikaa siirtämällä heidät suoraan sairaanhoitopiiristä heti akuutin hoitovaiheen jälkeen sairas- ja veljeskotiin intensiiviseen kuntoutukseen. Näin voitaisiin aloittaa riittävän intensiivinen kuntoutus välittömästi akuuttihoidon jälkeen ja pyrkiä vähentämään iäkkäiden henkilöiden palvelun alkamisen odottelusta johtuvaa ylimääräistä hoitoaikaa.

Palvelutuote on rakennettu ohjelmaksi, joka pitää sisällään useita vaiheita asiakkaan kuntoutumisen mukaisesti. Palvelun päävaihe on intensiivinen laitoskuntoutusjakso, jonka tavoitteena on kotiutus. Kotiutumisen jälkeen voidaan tukea asiakkaan kotona selviämistä ja varmistaa tulosten pysyvyys. Ajatuksena on, että sairas- ja veljeskodit voivat ottaa nykyistä kokonaisvaltaisemmin vastuuta asiakkaan kuntoutumisesta.

5.2 Kotiuttava kuntoutus

Arviointi Intensiivi-

jakso Ylläpitävä

jakso Seuranta-

jakso

Palvelu koostuu viidestä eri jaksosta

Palvelun peruskomponentit

Palvelun kohderyhmä

Lonkkamurtuma- potilaat

AVH-potilaat Päivystystä

kuormittavat potilaat

Hoitopäivä (Sisältää yksilö- ja ryhmäterapian

sekä hoidon)

Laaja-alainen moniammatillinen, geriatrinen arviointi

Yksilökuntoutus kotikäyntinä

Ryhmäkuntoutus veljeskodilla

Omaharjoittelu Laaja-alainen arviointi

kotona

Lisäkomponentit (päivätoiminta, avoryhmät, neuvonta, ruokailumahdollisuus veljeskodilla, yhteiset tapahtumat, kuntosali jne.)

35

Palvelun kohderyhmät sekä asiakasvalinnan työkalut

Kotiuttavan kuntoutuksen kohderyhmäksi valikoitui kolme potilastyyppiä:

AVH-potilaat: Aivoverenkiertohäiriön johdosta sairaalassa hoidetut iäkkäät asiakkaat.

─ Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu on Suomessa vuosittain 14 000 uutta potilasta ja 8 000:lla infarkti toistuu

─ Potilaista 45-50 % tarvitsisi kuntoutusta, mutta vain 5-10 % saa kuntoutusta

─ AVH-potilaista 15 % jää pysyvään laitoshoitoon

Lonkkamurtuma: Lonkkamurtuman takia leikatut iäkkäät asiakkaat.

─ Lonkkamurtumapotilaita oli Suomessa vuonna 2009 yhteensä noin 7 200

─ Lonkkamurtumapotilaiden sairaalahoitoon kuluu keskimäärin 50 vuorokautta, josta ESH:n osuus on 10 vuorokautta

─ Ennen lonkkamurtumaa kotona asuneista potilaista lähes 30 % päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon

Päivystystä kuormittavat: Useasti päivystystä ja TK-vastaanottoa työllistävät iäkkäät asiakkaat, joiden vuodeosasto/päivystys -kierre voitaisiin katkaista tehokkaalla kuntoutuksella. Tyypillisesti asiakkaita, jotka eivät ole varsinaisesti sairaalahoidon tarpeessa, mutta eivät täysin kotikuntoisia (sekavuutta, epäselvä diagnosoitava tai muu kotona selviytymistä estävä epäselvä tekijä)

Asiakasvalinta: Bayes-malli ja ICP-hoitopolku kuntoutukseen ohjaamisen työkaluina

Keinoja nopeuttaa akuutisti sairaalahoitoon joutuneen ihmisen kotiuttamista ovat kuntoutumiskelpoisuuden arviointi jo akuuttivaiheessa, kuntoutusresurssien oikea kohdentaminen, kuntoutuksen varhainen aloittaminen (lyhennetään makuuttamista vuodeosastolla) ja kotikuntoutusohjelman laatiminen kotona pärjäämisen tukemiseksi

Lääkärin kliinisen arvioinnin tukena voidaan käyttää Bayes-luokittelijaa, jolloin varmistetaan se, että kuntoutukseen valikoituu sellainen iäkäs potilas, joka eniten hyötyy tehokkaasta kuntoutuksesta. SOVE-tulevaisuushankkeen yhteydessä on tarjottu mahdollisuus ottaa käyttöön asiakasvalintaa tukeva PREQ –sovellus (Proactive evidence for quality) joka pohjautuu Bayes -verkkomalliin.*

PREQ tekee eräänlaisen meta-analyysin, joka perustuu Bayes-verkkomalliin. Sen pohja-aineistona on käytetty Suomessa tehtyä tutkimusta iäkkään potilaan hoitoprosessia ennustavista tekijöistä (n=574)*

Malliin syötetään tietoja potilaasta, kuten sukupuoli, ikä, yksinäisyys, dementia, lääkkeet, kuulo, sokeritauti, syöpä, mahdollinen sekavuus tai alipaino

Malli antaa ennusteen annettujen tietojen pohjalta: nopeasti kotiutettavat, kuntoutettavat, perushoidettavat.


*Lisätiedot: Olli-Pekka Ryynänen, Itä-Suomen Yliopisto

36

Post-operatiivisen kuntoutuksen hoitopolun keskeiset haasteet

Erityisesti iäkkään heikkokuntoisen asiakkaan kuntoutumisessa on oleellista, ettei hoitoviivettä pääse syntymään. Hoitoviiveen aikana potilas jää ilman kuntoutusta ja omatoiminen harjoittelu jää usein hyvin niukaksi heikentäen potilaan kuntoa entisestään. Ylimääräinen odotusaika kasvattaa kokonaishoitoaikaa sekä laitoshoitoon joutumisen ja kuoleman riskiä.

Hoitoviivettä voi aiheuttaa eri organisaatioiden välisten rajojen puutteellinen kommunikaatio sekä keskitetyn ohjauksen puute. Joidenkin terveyskeskusten kuntoutusresurssit voivat olla niin rajalliset, että asiakas joutuu odottamaan kuntoutuksen alkua pitkiäkin aikoja eikä riittävän intensiivistä kuntoutusta pystytä tarjoamaan.

Veljeskotien tavoitteena on kotiuttavan kuntoutuksen palvelun kautta vastaanottaa tavoiteltuun asiakasryhmään kuuluvat asiakkaat suoraan sairaanhoitopiiristä ja kuntouttaa heidät kotona selviäviksi (ks. kuvan punainen linja). Näin veljeskodit pystyvät tarjoamaan sairaanhoitopiireille ja kunnille yhden lisävaihtoehdon potilaiden post-operatiiviseen kuntouttamiseen. Tavoitteena on nostaa asiakkaiden kotiutumisastetta ja lyhentää kokonaishoidon kestoa.

Tällaisesta toimintamallista löytyy esimerkkejä veljeskotikentästä muun muassa pääkaupunkiseudulta (Oulunkylän kuntoutussairaala, Helsingin kaupunki, HUS), Seinäjoelta (Kivipuron kuntoutuskoti, Seinäjoen kaupunki), Mikkelistä (Kyyhkylän kuntoutuskeskus, Mikkelin kaupunki) sekä Haminasta (Kymen hoito- ja kuntoutuskeskus, Kotkan kaupunki).


ERIKOISSAIRAANHOITO TK-SAIRAALA JATKOHOITO

Asiakas ESH

osasto

ESH Kuntoutus-

osasto

Kuntoutus / TK- Vuodeosasto

Pitkäaikaishoito vuodeosastolla

Vanhainkoti / tehostettu palveluasuminen

Koti

Päivystys

Veljeskoti

37

Teknologiaselvityksen tausta ja tavoitteet

Hankkeen tausta

Osana sairas- ja veljeskotien palvelukonsepti ja tuotteistus –hanketta tehdään teknologiaesiselvitys jossa selvitetään PalveluTV:n hyväksikäyttömahdollisuudet kotikuntoutuksen tukemisessa ja sen tekniset toteutusvaihtoehdot.

Käsitteellä PalveluTV tarkoitetaan tässä selvityksessä niitä teknisiä laitteita ja palveluja joilla videokuva ja ääni siirretään kaksisuuntaisesti tietoliikenneverkkoja pitkin esimerkiksi sairas- ja veljeskotien sekä kotona olevan kuntoutettavan vanhuksen välillä.

Projektin tiedonkeruu toteutettiin suorittamalla kolme sairas- ja veljeskotihaastattelua, yksi työpaja sekä toimittajahaastattelut. Projektin toteuttamiseen osallistuivat sairas- ja veljeskotien edustajat sekä BearingPointin konsultit.

Teknologiaselvityksen tavoitteet

Teknologiaselvityksen tavoitteena on saada tietoa kotona toteutettavan kuntoutustoiminnan erilaisista toteuttamisvaihtoehdoista. Projektissa kartoitetaan ja analysoidaan kysymyksiä jotka liittyvät etäyhteyden (videokuva ja ääni) hyödyntämisen mahdollisuuksiin ensisijassa sotainvalidien ja myöhemmin myös muiden asiakasryhmien kotikuntoutuksessa.

Teknologiaselvityksen avulla vastattiin seuraaviin kysymyksiin:

Mitkä palvelut soveltuvat tarjottavaksi PalveluTV:n välityksellä

Minkälaisia kotikuntoutuksessa käytettäviä teknologiavaihtoehtoja (PalveluTV) on tarjolla ja mitkä toimittajat niitä tarjoavat

Mitkä vaihtoehdot (palveluratkaisu ja –toimittaja: laitteisto, sovellus, tietoliikenne ja tuki) soveltuvat sairas- ja veljeskotien tarpeisiin

Minkälaisilla toiminta- ja yhteistyömalleilla palvelua voi ja kannattaa tuottaa

5.3 PalveluTV

Kuva 1: Esimerkki ratkaisukuvauksen arkkitehtuurista

38

Teknologiaselvityksen löydökset

Merkittävimmät löydökset ovat seuraavia

PalveluTV on hoitomuotona saanut erittäin innostuneen ja positiivisen vastaanoton asiakaskunnalta.

Markkinoiden kypsyystaso tarjottavista palvelukokonaisuuksista terveydenhoitosegmenttiin vaihtelee suuresti. Palveluintegraattoreilla on selkeästi parhaat edellytykset vastata asiakassegmentin erityistarpeisiin.

Isommilla palvelutoimittajilla (esim. puhelinoperaattoreilla) on yleensä yrityssegmentille tarjottavana tuotteistetumpaa kokonaisuutta joka taas johtuu korkeamman kysynnän synnyttämästä markkinasta. Teleoperaattoritkaan eivät ole kuitenkaan lähteneet tuotteistamaan terveydenhuollon palveluita ainakaan vielä.

Videoneuvottelun tuottaminen tuotteistettuna palveluna terveydenhuoltotoimialalle on haasteellista koska asiakas ja toimintaympäristöt ovat aina erilaiset. Hankalasti selvitettävät kaista-, palomuuri- ja yhteensopivuusongelmat ovat jarruttaneet markkinakehitystä.

Suositukset ja jatkotoimenpiteet

Olennaista etenemisen (tarjouspyynnön) kannalta jatkossa on se, mitkä ovat tavoiteltavalle ratkaisulle määritellyt ehdottomat minimivaatimukset sekä kattavasti laadittu vaatimusmäärittely jotta palvelutoimittaja pystyy mahdollisimman tarkasti siihen vastaamaan.

Ratkaisukokonaisuuden käyttöönottoa ja palvelutuotantoa tulisi suunnitella jo palvelutoimittajan valintaa tehdessä, palvelun käytön aloittaminen täydellä teholla ei onnistu ilman toiminnan tukea ja koulutusta käyttäjille.

Tavoiteltavan palvelukokonaisuuden lopullinen rooli ja laajuus on jatkossa selvitettävä: esim. laajentuuko käyttö muille sairas- ja veljeskodeille?

─ Jos kyllä, niin riittääkö nykyiset minimivaatimukset ja miten hoidetaan palvelutuotanto?

5.3 PalveluTV

39

Tausta ja tavoitteet PalveluTV:n yhteistyömallin kehittämisessä

Tausta

SOVE-tulevaisuushankkeen rinnalla on toteutettu Valtiokonttorin neuvontapalveluiden kehittämishanketta, jossa tutkitaan interaktiivisen televisiolaitteiston käyttämistä palveluiden tarjoamisen väylänä. Kyse on niin sanotusta PalveluTV:stä, jonka avulla palveluita voidaan välittää asiakkaille virtuaalisesti suoraan heidän kotiinsa.

Palvelu-TV projektissa on kolme osa-aluetta:

Uusi neuvontapalvelu: palvelusisältökehitys ja yhteisen konseptin pilotointi

Yhteistyömallin konseptointi: yhteistyön toimintatapojen kehittäminen

Tekninen alusta: teknisen alustan testaus ja käyttöönotto

SOVE-tulevaisuushankkeen yhteydessä BearingPoint on osallistunut PalveluTV-hankkeen yhteistyömallin konseptointiin.

Tavoitteet

Palvelu-TV:n yhteistyömalli projektin keskeisenä tavoitteena oli muodostaa yhteistyömalli, jolla veljeskodit voivat tuottaa Palvelu-TV:n sisältöjä yhteistyössä sekä mahdollistaa kokemusten leviäminen kaikille veljeskodeille.

Projektissa keskityttiin voimakkaasti palveluihin ja prosesseihin yhteistyön näkökulmasta.

Tuotteistettuja palvelukokonaisuuksia sekä muita palveluja voidaan tukea myös hyvinvointiteknologioiden avulla. Hyvinvointiteknologiaa hyödyntämällä voidaan avustaa arjessa selviämistä ja lisätä turvallisuuden tunnetta ikääntyneelle ja hänen omaisille.

Veljeskodit voivat halutessaan täydentää omia palveluja Palvelu-TV:n avulla. Palvelu-TV:llä voidaan sovituissa tapauksissa korvata myös osa kotikäynneistä.

Lisäksi erityisesti muistiasiakkaiden osalta veljeskodit voivat suositella ja tarvittaessa toimittaa myös muita kotona selviytymistä tukevia laitteita ja apuvälineitä.

5.3 PalveluTV

40

Yhteistyömallin pääpiirteet ja projektin tulokset

Sairas- ja veljeskodit voivat toimia yhteistyössä eri osa-alueilla. Näitä osa-alueita ovat ainakin:

Teknologia ja hankinnat

Palvelun tuotanto

Tuotekehitys ja konseptointi

Palvelun myynti ja markkinointi

Asiakasvalinta

Yhteistyö tuo erilaisia hyötyjä jotka liittyvät mm.

Tuottavuuteen, laatuun sekä kustannusten alenemiseen

─ Erityisosaaminen ja päällekkäisyyksien poisto

Markkinoille menon nopeuteen ja markkina-asemaan

Osaamisen leviämiseen

Yhtenäiseen teknologiaan ja standardiin

Yhteistyön haasteet

Ennen laajamittaista yhteistyötä on kuitenkin monia asioita ratkaistavana jotka liittyvät mm.

Vastuiden sekä roolien jakoon

Yhteistyön koordinointiin

Palvelun hyöty- ja ansaintalogiikkaan

5.3 PalveluTV

Kunta

Ikäihmiset selviytyvät pidempään kotona

Pysyvään laitoshoitoon siirtyminen lykkääntyy

Tuotteistettu palvelu helpompi ostaa

Veljeskodit

Palveluvalikoiman koordinointi

Yhteistyön hyödyt: parhaat käytännöt, nopeus, kustannussäästöt

Tuotteistettu palvelu

Tuo uutta liiketoimintaa

Omaiset

Vaivaton yhteydenpito ja kommunikointi videoyhteydellä

Projektin hyödyt

Projektin tulokset

Parhaat käytännöt kuvattuna

Yhteistyökonsepti

Palvelukuvaukset

Asiakasvalinta ja –ryhmittely

Palvelumatriisi

Asiakas

Etuuksien turvaaminen

Avunsaanti ja neuvonta

Yksinäisyyden tunteen lievittyminen

Turvallisuuden tunteen lisääminen

Virkistyminen

Sosiaaliset kontaktien lisääntyminen/ ryhmäytyminen

Projektin tulokset ja hyödyt

41

Raportin sisältö

6. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio

6









5.3 PalveluTV 37





Liitteet 52

42


Tausta

Tulevaisuudessa muuttuva asiakaskunta ja toimintaympäristö tulevat asettamaan paineita veljeskotien toiminnalle. Tämä saattaa myös vaatia muutoksia omistuksen tai yhteisömuodon suhteen, minkä vuoksi on hyvä arvioida kaikki mahdolliset vaihtoehdot oman veljeskodin osalta ajoissa.

Tulevaisuudessa kunta tulee olemaan merkittävä asiakas suurelle osalle veljeskodeista, jolloin myös palvelutarjonta tulee muokata vastaamaan kunnallista tarvetta. Useat veljeskodit ovat integroitumassa myös omistuksellisesti kuntaan.

Oikean vaihtoehdon valintaan vaikuttavat monet veljeskodille yksilölliset asiat kuten kunnan tahtotila, palveluiden kysyntä sekä muut alueen palveluntarjoajat. Tästä syystä ei löydy yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, joka olisi kaikille veljeskodeille optimaalinen.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on luoda tiekartta kuntaan integroitumiseen ja toiminnan uudelleen suuntaamiseen.

Hallinnollisen integraation (kuntaintegraatio) osalta tavoite on kuvata pääasialliset vaihtoehdot ja niihin vaikuttavat taustatekijät. Kuntaintegraatio käsikirjan tarkoitus on tukea veljeskotien päätöksentekoa esittelemällä tulevaisuuden mahdollisia hallintomuotoja ja niihin liittyviä erityisvaatimuksia veljeskodin toiminnan kannalta.

Toiminnan uudelleensuuntaamisen tavoitteena on kuvata alue alueelta (asiakkaat, palvelut, henkilöstö, tilat & laitteet, investoinnit) miten muutos suunnitellaan ja viedään läpi vaiheistetusti. Tarkoitus on luoda selkeä ylätason malli muutoksen johtamiselle, jonka avulla siirtyminen nykyisestä palvelutarjonnasta tahtotilan palvelurakenteeseen on mahdollisimman hallittua ja suoraviivaista.

─ Toiminnan uudelleensuuntaamisen yhteydessä käsitellään myös mitä veljeskotien on otettava huomioon siirtyessään tuottamaan tehostettua palveluasumista. Oman toiminnan muutosten lisäksi tulevaisuuden toimintaa suunniteltaessa on huomioitava esimerkiksi eri lait ja laatusuositukset.

6. Toiminnan uudelleen suuntaaminen ja kuntaintegraatio

43

Lähtökohdat veljeskotien hallinnollisten mallien tutkimiseen

Veljeskotien nykytila

Suurin osa veljeskodeista on tällä hetkellä itsenäisiä, voittoa tavoittelemattomia säätiöitä tai yhdistyksiä. Tämä hallintomuoto on ollut hyvin toimiva tähän asti, sillä suurin osa veljeskodeista on keskittynyt pääosin veteraaniväestön palvelemiseen eikä varsinaista liiketoimintaa olla tähän asti harjoitettu laajassa mittakaavassa.

Yhtiömuotoisten veljeskotien määrä on myös viime vuosina lisääntynyt, mutta niiden määrä on edelleen suhteellisen pieni. Yhtiöittämisen taustalla on usein ollut yhtiömuodon soveltuminen paremmin liiketoiminnan harjoittamiseen sekä toiminnan selkeyttäminen ja tehostaminen varsinkin suurissa laitoksissa.

Oulunkylän Kuntoutussairaala ja Kaunialan Sairaala ovat omalta osaltaan käynnistäneet eri tasoisten yhteistyöprojektien ja hallinnollisten muutosten toteuttamisen yhteistyön lisäämiseksi kunnan kanssa. Lisäksi myös Selkämeren Sairaskoti, Uudenkaarlepyyn Sairaskoti ja Ähtärin Veljeskoti ovat aloittaneet vastaavanlaisten yhteistyöprojektien suunnittelun ja ovat näin olleet tämän hankkeen pilottikoteja.

Hallinnollisten muutosten läpivienti voi olla suhteellisen pitkä prosessi, minkä takia veljeskodin tulevaisuutta on hyvä alkaa miettimään hyvissä ajoin, vaikka se ei välttämättä olisi vielä ajankohtaista. Esimerkiksi kunnan tahtotilan selvittäminen ja sopimusneuvottelut varsinkin puitesopimuksen osalta samoin kuin sääntömuutosten tekeminen ja rekisteröiminen Patentti- ja rekisterihallituksessa saattavat olla aikaa vieviä.

Kuvatut hallinnolliset mallit

Kuntaintegraatiohankkeessa kuvatun prosessin tavoitteena on auttaa veljeskoteja tunnistamaan ja toteuttamaan optimaalisin hallintoratkaisu, jonka avulla veljeskoti pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Veljeskodin tilanne ja lähikuntien tahtotila määrittelevät kuitenkin lopulta mikä hallinnollinen vaihtoehto on optimaalisin kunkin kodin tulevaisuuden kannalta.

Hankkeen kuvatut vaihtoehtoiset mallit ovat:

Itsenäinen toimija

In house -toimintamalli

Osittain in house -toimintamalli

Osana kuntaa

Jokaisen vaihtoehdon käsittely pitää sisällään seuraavat aiheet:

Yleinen kuvaus

Toimintaedellytykset

Hyödyt ja haasteet

Vaikutukset veljeskodin toimintaan

Etenemismalli

6.1 Hallinnolliset mallit (kuntaintegraatio)

44

Toimintamallin kuvaus: Veljeskoti itsenäisenä toimijana

Veljeskoti voi pysyä myös tulevaisuudessa itsenäisenä yksikkönä, joka kilpailee tasapuolisesti kunnan omien tuottajien ja muiden markkinoilla olevien toimijoiden kanssa. Tämä toimintamalli vaatii muihin vaihtoehtoihin nähden vähiten muutoksia.

Veljeskoti voi tässä toimintamallissa valita yhteisömuodokseen joko säätiön, yhdistyksen tai yhtiön. Yhtiöittämisen tarvetta on kuitenkin hyvä arvioida, sillä liiketoimintaa harjoittaessa siihen liittyy useita hyötyjä.

Itsenäisenä toimijana veljeskoti säilyttää päätösvallan talon sisällä ja sillä on myös mahdollisuus palvella kaikkia mahdollisia palvelun ostajia ilman rajoituksia.

Samalla kuitenkin veljeskodin tulot saattavat olla epävarmempia kuin muissa toimintamalleissa, sillä kunnan kanssa ei ole olemassa sopimusta, mikä velvoittaisi kuntaa ostamaan palveluja veljeskodilta. Tästä johtuen tulevan kysynnän ja asiakaspaikkojen ennakointi vaikeutuu ja merkittävä kunta-asiakas saattaa jättää kokonaan ostamatta palveluita veljeskodilta, suosien omia palveluntuottajiaan ja tytäryhteisöjä, joilta ostamiaan palveluita sen ei tarvitse kilpailuttaa.

Vaikkakin itsenäisenä toimijana pysyminen vaatii suhteessa pienempiä muutoksia muihin vaihtoehtoihin nähden, tulee veljeskodin muuttuvalla asiakaskunnalla olemaan hyvin erilaiset vaatimukset suhteessa Valtiokonttorin kautta tulleeseen asiakaskuntaan.

Muun muassa palveluiden hinnoittelussa tulee olemaan muutoksia, sillä KELA ja kunnat eivät ole yleensä valmiita maksamaan saman laajuisesta ja hintaisesta palvelusta kuin Valtiokonttori.

Mikäli veljeskoti haluaa pysyä kannattavana ja kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa, tulee veljeskodin leikata kustannuksia yleisesti. Tähän löytyy käytännön ohjeita SOVE Toiminnan tehostamisprojektin käsikirjasta.


VELJESKOTI

Veljeskoti voi olla itsenäinen säätiö, yhdistys tai yhtiö, joka tuottaa ostopalveluita eri toimijoille

KUNTA MUUT

KELA VALTIOKONTTORI

45

Toimintamallin kuvaus: Veljeskoti In house -yksikkö kunnassa

Veljeskoti voi pyrkiä välttämään kunnan kilpailutukset liittymällä kunnan in house -yksiköksi. Tämä vaatii lain mukaan, että veljeskoti siirtyy kunnan määräysvallan alle, jolloin käytännössä kunta nimittää jatkossa veljeskodin hallituksen. Veljeskoti voinee tässä vaihtoehdossa valita joko säätiö-, yhdistys- tai yhtiömuodon.

Toimintamallin suurin hyöty on kysynnän turvaamisen ja kunnan sitouttamisen lisäksi, että hankintalain pykälän 10 perusteella hankintoja, jotka kunta tekee hankintayksikön sidosyksiköltä ei tarvitse kilpailuttaa. Tämä säästää huomattavasti veljeskodin henkilöstön aikaa ja tasaa palvelukysynnän vaihteluja.

Tämän vaihtoehdon toteuttaminen on kuitenkin riippuvainen veljeskodin lähikuntien tahtotilasta. Joissain tapauksissa kunta saattaa olla halukas ottamaan veljeskodin sidosyksikökseen, mutta sen kysyntä veljeskodin tuottamille palveluille ei välttämättä ole riittävä pitämään veljeskodin käyttöastetta riittävän korkealla kannattavuuden säilyttämiseksi.

Tällaisessa tilanteessa hankintalaki muodostuu kriittiseksi tekijäksi, sillä sen mukaan in house -asemassa oleva yksikkö saa myydä vain vähäisessä määrin liikevaihdosta muille mahdollisille palvelun ostajille. Tästä syystä kuntaneuvottelujen aikana on tärkeä selvittää kunnan todellisen tarpeen määrä veljeskodin palveluille ja harkita myös tarvittaessa palvelutarjonnan muokkaamista enemmän kunnan tarvetta vastaavaksi. Lisäksi on selvitettävä Valtiokonttorin tarpeiden määrä palveluille.


VELJESKOTI (SÄÄTIÖ/YHDISTYS/YHTIÖ)

VALTIOKONTTORI KUNTA/KUNNAT

MUUT MAHDOLLISET PALVELUN OSTAJAT

Vähäisessä määrin

Pääosa palveluista

Veljeskoti tuottaa palveluita pääosin kunnalle ja Valtiokonttorille. Muille mahdollisille palvelun ostajille

myynti on rajoitettua.

Kunta voi ostaa veljeskodilta palveluita

ilman kilpailutusta

Veteraaniväestön asema turvataan

Palveluiden tuottaminen esimerkiksi KELAlle tai avoasiakkaille on rajoitettua.

46

Toimintamallin kuvaus: Veljeskoti osittain in house –mallissa

Osittain in house -mallissa osa veljeskodin toiminnasta erotetaan omaksi yhtiökseen, jolloin veljeskoti voi samalla olla sekä kunnan in house yksikkö että vapailla markkinoilla oleva osakeyhtiö. Tämä voidaan käytännössä tehdä kahdella eri tavalla:

Säätiö tai yhdistys voi myydä osan toiminnastaan osakeyhtiölle, jolloin se saa kaupasta myyntihinnan. Säätiö tai yhdistys voi täten käyttää näitä rahoja toteuttaakseen tavoitettaan.

Yksi täysin in-house yksikkönä toimimisen suurimmista haasteista on kunnan (ja muiden hankintayksiköiden) ulkopuolisten asiakkaiden palvelemista koskevat rajoitukset. Tämän toimintamallin myötä tämä ongelma kuitenkin vältetään ja myös esimerkiksi yksityisiä ja KELAn asiakkaita pystytään palvelemaan.

Toimintamalliin liittyy kuitenkin myös haasteita, sillä toteutus saattaa olla raskas organisaatiolle ja eri osien koordinoiminen saattaa olla haastavaa varsinkin pienessä yksikössä.


100%

VELJESKOTI

Veljeskodin itsenäinen säätiö tai yhdistys osa

toimii kunnan in-house yksikkönä

Veljeskodin yhtiöitetty osa pysyy itsenäisenä ja

toimii vapaasti markkinoilla

KUNTA/ KUNNAT VALTIOKONTTORI

100%

KELA MUUT

100%

47

Toimintamallin kuvaus: Veljeskodin täysi integroituminen kuntaan

Veljeskoti voi myös integroitua täysin kunnan organisaatioon, jolloin veljeskoti tuottaa palveluita ainoastaan kunnalle. Osana kuntaa veljeskodin ei tarvitse osallistua kunnan kilpailutuksiin, mikä on yksi suurimmista mallin hyödyistä.

Tässä mallissa veljeskoti menettää kokonaan määräysvallan kunnalle, joka jatkossa tulee asettamaan kaikki veljeskodin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toisaalta kunta vastaa myös käytännössä yksiköidensä veloista.

Kuntaan integroitumisen päävaihtoehdot ovat periaatteessa liittyminen kokonaan kuntaan tai liikelaitoksen perustaminen. Näiden vaihtoehtojen sisällä toimintaa voidaan tarkentaa tarpeen mukaan, kuten esimerkiksi niin, että veljeskoti on oma tulosyksikkönsä ja sillä on oma nimi, jolla se toimii. Tällöinkin se on juridisesti osa kuntaa.

Liikelaitos on kuitenkin tarkoitettu lähinnä liiketoiminnan harjoittamiseen. On hieman vaikea nähdä veljeskodin tyyppistä toimintaa liikelaitostoimintana, paremmin kyseeseen saattaisi soveltua joku muu terveystoimen yksikkö. Liikelaitos ei ole itsenäinen yksikkö, joten sinänsä kyse ei ole organisatorisesti suuresta erosta. Olennaista kuitenkin on se, että liikelaitos perustetaan harjoittamaan liiketoimintaa. Jos toiminnalla on liiketoiminnan piirteitä, lienee liikelaitoksen muodostaminen perusteltua. Jos taas toiminta muistuttaa enemmän perinteistä julkista terveydenhoitoa, lienee perustellumpaa liittää veljeskoti osaksi muuta kunnan terveystoimea.


VELJESKOTI

KUNTA

100%

Osana kuntaa veljeskoti tuottaa käytännössä palveluja

ainoastaan kunnalle

48


Tausta

Toiminnan uudelleen suuntaaminen toisenlaiseen palvelutarjontaan voi olla haastava prosessi, mikäli muutosta ei suunnitella huolellisesti. Veljeskotien muutostilanteen takia koettiin tärkeäksi tarjota tukea tulevaisuuden toiminnan suunnitteluprosessiin. Veljeskotien muutostilanteessa asiakkaiden ja palveluiden muuttuminen nosti esille monia kysymyksiä, joihin hankkeen avulla pyrittiin vastaamaan.


Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu –hankkeessa pyritään luomaan selkeä ylätason malli muutokselle, jonka avulla siirtyminen nykyisestä palvelutarjonnasta tahtotilan palvelurakenteeseen on mahdollisimman suoraviivaista ja helppoa. Hankkeessa kuvattiin erityisesti tehostetun palveluasumisen tuottamisen aloittamiseen liittyviä haasteita.

Muutoksen suunnittelun avulla pyritään mm.:

Auttaa veljeskoteja varautumaan tulevaisuuden muutoksiin ja haasteisiin mahdollisimman strukturoidulla ja fokusoidulla tavalla

Antaa toiminnalle selkeän suunnan

Mahdollistaa voimavarojen suuntaamiseen oikeisiin asioihin

Helpottaa sekä johdon että henkilöstön asemaa muutostilanteessa tekemällä toiminnasta selkeämpää ja ennakoitavampaa

Mahdollistaa aikataulujen tekemisen ajoissa, jolloin tarvittavat toimenpiteet ehditään tehdä ajoissa

Työkirjan rakenne

Tehostetun palveluasuminen (TPA) kuvaus ja vaatimukset toiminnalle.

TPA:n toimintaedellytyksiä on käsitelty seuraavista näkökulmista:

Yleistä

Hallinto

Henkilöstö

Tilat

Ydin- ja tukitoiminnot

Toiminnan uudelleen suuntaaminen:

Yleistä

Nykytilan kartoittaminen

Vision määrittäminen

Muutoksen suunnittelu

Toteutus

6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen

49

Toiminnan uudelleensuuntaamisen viitekehys

Selkeän vision määrittäminen on erittäin tärkeää, sillä se kertoo mitä veljeskoti tulee tekemään tulevaisuudessa ja ohjaa näin koko muutosprosessia. Vision suunnittelun tulee olla riittävän konkreettista, jotta se olisi mahdollisimman realistinen ja siitä olisi käytännössä hyötyä, mutta samalla ei liian yksityiskohtainen, sillä tällöin yksityiskohtiin on helppo kompastua. Tärkeintä on määrittää mitä asiakkaita palvellaan tulevaisuudessa ja minkälainen kustannusrakenne tällöin on, jotta pystytään ymmärtämään mitkä oleellisimmat muutostarpeet ovat veljeskodin toiminnan kannalta. On myös varmistettava, että vision eri osa-alueet kuten talous ja henkilöstö, ovat linjassa keskenään.

Pitkän aikavälin suunnittelu saattaa olla haastavaa, sillä tietoa on vähän ja olosuhteet muuttuvat jatkuvasti ajan myötä. Visiota voidaan kuitenkin tarkentaa ja tarvittaessa muuttaa sitä mukaan kun tietoa saadaan lisää, joten alkuperäiseen visioon liittyvistä epävarmuustekijöistä ei kannata olla huolissaan.

Toiminnan uudelleen suuntaaminen eri palvelurakenteeseen on suuri ja pitkäkestoinen muutos. Tästä syystä muutoksen suunnittelu kannattaa jakaa pienempiin osiin prosessin helpottamiseksi ja selkeyttämiseksi. Tässä hankkeessa on prosessi jaettu neljään eri vaiheeseen:

Jokaista vaihe on jaettu viiteen eri osa-alueeseen, jotka on huomioitava vaiheen toteutuksessa. Nämä ovat:

Asiakkaat ja palvelut

Talous ja hinnoittelu

Henkilöstö ja osaaminen

Tilat

Toimintamalli

Vaikka suunnittelu tehdään osissa, on kuitenkin huomioitava, että lopputuloksena on synnyttävä yhtenäinen visio ja muutossuunnitelma, jossa kaikki osa-alueet muodostavat yhdessä järkevän kokonaisuuden. Tämän varmistamiseksi on tärkeä, että prosessin joka vaiheessa varmistetaan, osa-alueiden yhteensopivuus iteraation kautta. Esimerkiksi vision tulisi perustua kysyntälähtöiseen palvelurakenteeseen, mutta on myös varmistettava, että palvelurakenne on taloudellisesti kannattava ja että veljeskodin henkilöstö ja tilat ovat sopivat tulevaisuuden suunniteltuun palvelurakenteeseen.

Toiminnan uudelleen suuntaamisprosessin helpottamiseksi hankkeessa luotiin myös Excel-pohjainen suunnittelutyökalu, jonka avulla pystytään suunnittelemaan muutosprosessia ja kvantifioimaan eri vaihtoehtojen vaikutukset talouteen ja henkilöstöön jo suunnitteluvaiheessa.

6.2 Toiminnan uudelleensuuntaaminen ja tehostettu palveluasuminen

1. Nykytilan kartoittaminen 2. Vision määrittäminen 3. Muutoksen suunnittelu 4. Toteutus

50

Raportin sisältö

7. Hankekoordinaatio

7









5.3 PalveluTV 37





Liitteet 52

51

Yhteenveto

Tausta

SOVE-tulevaisuushankkeen keston ja laajuuden takia oli tärkeää varmistaa riittävä koordinaatio eri hankekokonaisuuksien välillä. Samoin hankkeessa mukana olevien osapuolten suuri määrä on luonut tarpeen jatkuvalle yhteydenpidolle ja tiedottamiselle.

Hankekoordinaatio on myös luonut mahdollisuuden auttaa tarvittaessa varsinaisten hankkeiden työskentelyssä. Sen yhteydessä on myös paneuduttu yksittäisten veljeskotien haasteisiin ja autettu tarpeen mukaan.

Hankekoordinaation tehtävät

SOVE-tulevaisuushankkeen suunnittelu ja ohjaaminen

Koulutukset eri hankkeisiin liittyen, esimerkiksi kuntaintegraatioon ja taloushankkeeseen liittyen.

Veljeskotikierrosten toteuttaminen hankkeen alussa (lähtötilanteen analyysi) sekä lopussa (hankkeen palaute ja tulevaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat)

Sairaanhoitopiirien kierros palvelukonsepti ja tuotteistaminen hankkeen tiedottamiseksi

Kuntakierros palvelukonsepti ja tuotteistaminen hankkeen tiedottamiseksi

Osallistuminen ohjausryhmätyöskentelyyn

─ Suunnittelu

─ Raportointi

Yhteydenpito veljeskotien kanssa

Tiedottaminen hankkeesta

Seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestäminen

7. Hankekoordinaatio

Ohjausryhmä

Hankekoordinaattori


Projektiryhmä


Hanke 1


Projektiryhmä


Hanke 2


Projektiryhmä


Hanke N

Kuvaaja 1: Hankekoordinaation rooli

52

Raportin sisältö

Liitteet









5.3 PalveluTV 37





Liitteet 52

53

Kaikki sairas- ja veljeskodit

Pienet laitokset (18-34 paikkaa)

Rovaniemen Veljes-Sairaskoti Nykarleby Sjukhem (Uusikaarlepyy) Bottenhavets Sjukhem (Selkämeren sairaskoti, Kristiinankaupunki) Saarenvire (Tornio) Ähtärin Veljeskoti Tammenlehväsäätiö – Honkala (Tampere) Lahden Diakonialaitos

Keskisuuret laitokset (40-85 paikkaa)

Kymen Sotavammaisten tukiyhdistys (Hamina) Kitinkannus (Kannus) Ilveskoti (Hämeenlinna) Länsi-Suomen Diakonialaitoksen Sotainvalidien Sairaskoti ja Kuntoutuskeskus (Pori) Kalevalan Kuntoutuskoti (Kuhmo) Keski-Suomen sairaskotisäätiö (Jyväskylä) Kivipuro (Seinäjoki) Laitilan Terveyskoti Lamminniemi (Somero)

Suuret laitokset (89-200 paikkaa)

Oulunkylän sairaskotisäätiö (Helsinki) Vetrea Terveys (Iisalmi, Joensuu, Kuopio) Kaunialan Sairaala (Kauniainen) Kyyhkylä (Mikkeli) Tammenlehväsäätiö – Tammenlehväkeskus (Tampere) Taukokangas (Oulainen) ODL (Oulu)

Liite 1

Tornio

Rovaniemi

Oulu

Oulainen

Kannus

Uusikaarlepyy

Kristiinankaupunki

Kuhmo

Joensuu

Iisalmi

Hamina

Mikkeli

Jyväskylä Ähtäri

Seinäjoki

Pori

Laitila

Helsinki Kauniainen

Tampere

Hämeenlinna Lahti

Somero

Hämeenkyrö

Kuopio

54 Helsinki – Tammikuu 2012

Documents

Sove tulevaisuushanke loppuraportti-2012