Loppuraportti selvitystyöstä seutukaupungeillesek.suupohja.fi/images/seutu-ohjelma/Tulevaisuuden... · N. 30 yritystä. Veturiyrityksiä Ahlström-Munksjö (lasihuopatehdas), Sulzer

Tulevaisuuden yrityspuistoLoppuraportti selvitystyöstä seutukaupungeille

Mari Saario, Anna Hillgrén, Teresa Lindholm, Santeri Palomäki,Antti Pitkämäki ja Mari Hjelt

Gaia Consulting Oy

30.6.2017

2

1

2

3

4

5

6

7

Tausta ja selvityksen tavoite

Ekosysteemiajattelu yrityspuistoissa

Esimerkkejä suomalaisista yrityspuistoista

Esimerkkejä pohjoismaisista invest in –tapauksista ja teollisuuspuistoista

Seutukaupunkien pilottiesimerkit

Teollisuuspuistojen kehityskaaria

Yrityspuistojen kehittämisen jatkotoimenpiteet

Sisältö

8 Liitteet: Kysely

• Selvitys toteutettiin ja tiedot kerättiin maalis-kesäkuussa, keväällä 2017. Tuloksia validoivatyöpaja seutukaupunkien kanssa pidettiin 20.6.2017. Selvitys toteutettiin SEUTU-hankkeenprojektipäällikön ja seutukaupunkien edustajista koostuvan ohjausryhmän ohjauksessa.

• Tulevaisuuden yrityspuisto -selvityksessä tarkastellaan SEUTU-ohjelmassa mukana olevienseutukaupunkien teollisuuspuistoja

− nykyisen profiilin

− tulevaisuuden kehityssuuntien

− kriittisten menestystekijöiden näkökulmista

− nojautuen ekosysteemiajatteluun toimijoiden yhteistyössä

• Laajempaa taustaa haetaan ekosysteemiajattelua koskevasta kirjallisuudesta, pohjoismaisista invest-in-caseista haastattelemalla invest-in-toimijoita ja tarkastelemalla muutamien sekä kotimaisten ettäkansainvälisten esimerkkipuistojen profiileja.

• Työ tuottaa SEUTU-ohjelman osallistujille työkalupakin yrityspuistojen kehittämiseen ja pohjantuleville toimenpiteille joko yhteisinä tai kaupunkikohtaisina hankkeina.

3

1. Tausta ja selvityksen tarkoitus

2. Ekosysteemiajattelu yrityspuistoissa

4

• Ekosysteemiajattelulla tarkoitetaan, että yrityspuisto nähdääntoimijoiden muodostamana ekosysteeminä, jossa yritykset eivät toimiyksinään vaan vuorovaikutuksessa keskenään.

• Jotta yrityspuiston muodostamasta ekosysteemistä olisi hyötyäyritykselle, kunkin yrityksen tulisi määritellä oma ympäristönsä jatunnistaa vuorovaikutukset tavat ja mahdollisuudet.

• Yhteistyö tuottaa enemmän kuin toimimalla kukin erikseen. Hyödytkertyvät sekä yksittäisille toimijoille, arvoverkon asiakkaille jakumppaneille että sijaintipaikkakunnalle

• Jotta yrityspuiston olisi enemmän kuin osiensa summa, tarvitaanpuistolle yhteinen strategia ja arvolupaus.

• Kiertotalous ja teolliset symbioosit ovat tärkeä uutta liiketoimintaayrityspuistoissa mahdollistava tekijä.

Hämähäkin verkko on superkestävää älymateriaalia.

Se mukautuu toimintaympäristöönsä lähes näkymättömänä – mutta pienikin signaali saaliistavälittyy heti koko verkkoon.

Verkko rakennetaan joka yö uudelleen.

Teollisuuspuisto ekosysteeminä

Teollisuusalueiden jalostaminen perinteisistä alueista…

Uudetveturiyritykset

Invest-in

Kokeilevatyritykset

Pilotit

Täydentävätyritykset

YHTEISTYÖYRITYSTEN KANSSA

• Teollisuusalueen yhteinen visioja liiketoimintamalli

• Suunnitelmat invest-in-toimintaan ja kokeiluihin

Yritysten yhteistyön tarpeet

… kiertotaloutta hyödyntäviksi teollisuuspuistoiksi

YHTEISTYÖ JULKISENSEKTORIN KANSSA

Energiahankkeet

Jätteiden/jäte-vesien käsittely

Kaavoitus

Turvallisuus

Väylät

Sisäisetkierrot

SYNERGIOIDEN KARTOITTAMINENTEOLLISUUSPUISTON TOIMIJOIDEN VÄLILLÄ

YHTEISEN VISION LUOMINENTEOLLISUUSPUISTOLLE

VERKOSTON MUODOSTAMINEN YRITYSTEN JAMUIDEN OSAPUOLIEN VÄLILLE

TEOLLISUUSPUISTON LIIKETOIMINTAMALLINMUODOSTAMINEN

STRATEGIAN LUOMINEN INVEST-IN-TOIMINTAA VARTEN

UUSIEN LIIKETOIMINTAMALLIEN PILOTOINTIJA TOIMINNAN MAHDOLLISTAMINENTEHTÄVÄ 6:

TEHTÄVÄ 5:

TEHTÄVÄ 4:

TEHTÄVÄ 3:

TEHTÄVÄ 2:

TEHTÄVÄ 1:

Jatkuva parantaminentehokkaan johdon tuella

Askeleita ekosysteemin rakentamiseenGaian kokemus ja lähestymistapa

3. Suomalaisia esimerkkejä teollisuuspuistoista

9

• Mäntsälä Kapuli http://www.yrityskehitys.net/toimitilat-ja-tontit/tontit-alueittain/kapuli

• Kouvola Hyötyvirta http://www.hyotyvirta.fi/

• Rauma Seaside Industry Park http://www.seasideindustry.com/

• Kotka, Karhulan teollisuusalue http://www.karhulanteollisuuspuisto.fi/karhulan_teollisuuspuistoyhdistys

• Greenpark Joensuu http://www.joensuunyrityskiinteistot.fi/greenpark/

• Nokia-Ylöjärvi-Tampere, Kolmenkulma Eco-industrial park https://kolmenkulma.fi/

• Sievi, Sievin Teollisuuspuisto Oy http://www.sievi.fi/yrittaminen/sievin-teollisuuspuisto-oy/

• Lieto, Tuulissuo-Avanti http://tontit.lieto.fi/tontti/avanti

10

Tarkastellut esimerkit teollisuuspuistoista Suomessa

Ohjausryhmä valitsi esimerkkikohteet. Perusteena olivat erilaiset profiilit ja sijaintikuntien koko siten, että hahmotettaisiinmyös pienten, ilman omaa korkeakoulua toimivien paikkakuntien mahdollisuuksia kehittää menestyvää ekosysteemiä.

Tiedot koottiin julkisista lähteistä ja haastattelemalla. Haastateltavat puistojen edustajat ovat hyväksyneet tiivistelmät.

Yritysverkostoalueen ulkopuolella

• Useat yritykset Kapulinulkopuolella hyötyvätYandexin myötätulevista synergioistaenergiaratkaisuissa

• Kapulin lähellä muitateollisuusalueita, jotkamuodostavatkokonaisuuden.

• Kokonaisuudenkannalta tärkeä mm.Ballin tölkkitehdas.

• Lähistölle tulossabiokaasulaitos.

Rakentumisen ajuritKolme uutta suurta toimijaatulossa, yhteistä tarvelämmölle ja kaasulle

Vetureita Tokmannin logistiikkakeskus (500 työpaikkaa) ja Yandex Oy:nsuuri datakeskus (20 työpaikkaa). Muita yrityksiä Fixstone,PRP-Plastic ja alueelle tärkeä Teollisuuden vesi. Yht. 5 yritystä, pian 8 isoa.Työpaikkoja n. 600, pian 1000. Enemmän tuontia kuin vientiä. Etunakustannustehokkaat energiaratkaisut.Nimenomaan yhteistyö tärkeää. Olennaista se, että energiayhtiö omissakäsissä. Yandexin konesalista tuleva 10MW lämpöenergiaahyödynnetään kaukolämmössä ⇓ Synergiat energiaratkaisuissa.Kapulissa on yhteinen jätehuolto ja muut peruspalvelut. Etenkin kv-yrityksetusein kysyvät palveluista.

Kapuli sopii toimijoille, jotka tarvitsevat paljon tilaa ja kustannustehokkaitaenergiaratkaisuja. Alueet kaavoitetaan ja tasataan valmiiksi. Viestintäämm. kattavat nettisivut, jossa tiedot alueesta ja saatavilla olevista tonteista.

Infrastruktuuri alueella jaulkopuolella

• Kunta omistaa saatavillaolevat maat

• Junarata ja -asemalähellä sekä moottoritie.

• Lämpöenergiallaedullinen hinta

• Vesi: elintarvike-teollisuuden vaatimuksettäyttyvät.

• Alueella huomioitu mm.hulevedenuudelleenkäyttö.

• Alueella on omajätevedenpuhdistamo.

• Tietoliikenne: laadukastakuitukaapelipalveluaasiakkaan tarpeidenmukaan.

InnovaatioverkostoHelsinginyliopisto

Laurea-AMK jaHaaga-Helian AMK

Kapuli, Mäntsälä

Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tärkeä vetovoimatekijä.

Aluetta kehittää Mäntsälän Yrityskehitys Oy. Kunta kaavoittaa.Kaavoittajan kanssa tiivis yhteistyö.

Kapuli on monen toimialan teollisuuspuisto yrityksille, jotka tarvitsevat paljontilaa ja joille lämpö ja energia ovat olennaisia tekijöitä.

AmmattioppilaitosKeuda

Rakentumisen ajurit

Alueella on vanha 70-luvulla perustettukaatopaikka, jotenalue soveltuu hyvinmyös modernimmallejätteenkäsittelylle.

Alueella on pääasiassa materiaalinhyödyntämistä, purkuteollisuutta,jätteenkäsittelyä ja muuta ympäristöliiketoimintaa. Myös maanrakennusta sekäpuuverstas. Veturiyrityksenä Kymenlaakson jäte, jolla paljon alihankintaa jaurakoitsijoita. Myös Ekokem on merkittävä yritys alueella. Työpaikkoja alueella n.100.Hyötyvirta-yhdistyksen kautta aktiivista yhteistyötä. Aluetta kehitetään yhdessä.Yhteistyöhön kuuluu myös edunvalvonta, esim. yhdistys vaikutti merkittävästisiihen, että alueen viereiseen vaaralliseen risteykseen on tulossa eritasoristeys.Näkökohtana myös asutuksen huomioiminen. Yhdessä kehitetty hajunseurannantyökalu.

Ylipäätään jos Kouvola Innovation markkinoi Kouvolan seutua, tuodaan Hyötyvirtaesiin. Hyötyvirta myös osana Kouvola Innovationin kiertotalousesitettä.Hyötyvirralla on omat nettisivut. Netistä löytyy tietoa tonteista ja tiloista.


• Erinomainen sijaintiympäristöliiketoiminnalle

• Hyvä olemassa olevainfra, johon kaupunkipanostanut (mm.toimintaa tukevakunnallistekniikka)

• Kaavoitettujätteenkäsittely- jateollisuusalueeksi

• Toimivattietoliikenneyhteydet


Hyötyvirta-alueeseen liittyväHyötyvirta-yhdistysmuodostaayritysverkoston,johon kuuluu myösyrityksiä alueenulkopuolelta.

Innovaatioverkosto

LUT XAMK (ent. KYAMK) KSAO

Hyötyvirta, Kouvola

Pilotointia ja kehittämishankkeita mm. BioSampo tutkimus- jakoulutuskeskuksen (KSAO) kanssa. Yhteistyössä mukana myös LUT.

Kouvola Innovation kaupungin edustajana Hyötyvirran osalta. Yhteistyötäeniten kaupungin teknisen ja ympäristöpuolen kanssa.

Hyötyvirta on ympäristöalan yritysten keskittymä, jossa on erinomainen infra ja toimivayhdistyksen tukema yhteistyö yritysten välillä.

Toiminta nykyisen Rauman telakan alueella ja kiinteistöissä.Tuotantotilat tällä hetkellä lähes täynnä, alueella tilaa uudisrakentamiselle

tai vanhojen kiinteistöjen kunnostamiselle toimistoiksi36 yritystä, veturina Rauma Marine Construction (RMC), kumppaneita mm.

Lohkoasennus Oy (satamalaitteet), Ablemahns, Energence, Almaco jaAdmares (alihankinta)

Ermail (pintakäsittely), Logisticas (logistiikka)Tuotantotiloja käytetään joustavasti RMC:n projektitarpeen mukaan.

Mahdollisuus toteuttaa vuokratiloissa ja fasiliteeteilla raskaanmetalliteollisuuden hanke. Koko alueella on yhteinen ympäristölupa ja

tukipalvelut, mikä mahdollistaa välittömän aloittamisen. Yhteinenlogistiikkaoperaattori vastaa teräsvarastosta ja esikäsittelylaitoksesta.

www.seasideindustry.com, Facebook-profiili, kaupungin nettisivutMessukäynnit: Navigare, Alihankintamessut

Puisto toteuttaa vierailijakeskustoimintaa ja tarjoaa aiheita medialle



Innovaatioverkosto

Winnova SAMK

SeaSide Industry Park, Rauma

Winnovan koehitsauslaboratorio alueen yritysten käytössä

Rauman kaupungin omistama Rauman meriteollisuuskiinteistöt omistaaalueen maan, kiinteistöt ja laitteistot. Yhtiö tuottaa kehitys- ja tukipalveluita

vuokralaisilleen tarpeen mukaan.

Rolls-RoycenPotkurituotanto

Osat

Meriteollisuuskiinteistöttarjoaa toimijoille tilat,laitteistot, logistiikan,kemikaalivarastot,ympäristöhallinnon,energian, vesihuollon,jätehuollon jaturvallisuuspalveluita.Nämä toteutetaan alueenulkopuolisten toimijoidenkanssaOma satama ja lähiyhteysRauman satamaanRautatie

Tilajoustot

Steerpropinpotkurituotanto

Rauman satama

Rakentumisen ajuritSTX:n lopetettua telakantoiminnan kaupunki ostitelakan maapohjan,kiinteistöt ja koneet 2014 japerusti.Raumanmeriteollisuuskiinteistötsäilyttämääntoimintamahdollisuudetalueella.

Kaupungin resursointiRauman meriteollisuus-kiinteistöt (3 hlö) vastaavatkoordinoinnistaSeaSide Industry Park on raskaaseen metalliteollisuuteen erikoistunut puisto.

Se palvelee sekä laivanrakennusta että muita yrityksiä vuokralaisuuteenperustuvalla, kattavalla palvelukokonaisuudella, joka sopii erityisesti

projektitoimijoille.

N. 30 yritystä. Veturiyrityksiä Ahlström-Munksjö (lasihuopatehdas), SulzerPumps Finland Oy (pumput paperi yms. -teollisuudelle) ja Andritz Oy(paperiteollisuuden laitteiden ja järjestelmien yms. suunnittelu). Työpaikkoja n. 2000.

Yhteisöllisyyden säilyttäminen ja historian kunnioittaminen yritysten itsensärahoittaman teollisuuspuistoyhdistyksen avulla. Alueella merkittävää yhteistyötä.Mm. infran (tekniikka, sähkö) hoitaminen yhdessä - aiempien aikojen perinteinenyhteistyö jatkunut edelleen, vaikka globaalit toimijat ostaneet yritykset. Alueellahyvät palvelut.Markkinointia nettisivujen lisäksi ”Karhu ja tähti”-lehti. Tekevät kulttuurijuttujanettiin, myös näyttely alueesta. Yritysten yhteinen tapahtuma ”luontopolku” sekäperinteiset markkinat, konsertteja ja musiikkifestivaali. ”Suoranaisen markkinoinninja tiedotuksen lisäksi myös kulttuuri on markkinointia.”


Innovaatioverkosto

Otaniemi

Karhulan teollisuuspuisto, Kotka

Merkittävää kehitystyötä; Andrizilla nimenomaan suunnittelu ja laboratorioKarhulassa. Sultzerin pumppuinnovaatiot kehitetään Karhulassayhteistyössä Otaniemen tohtoreiden kanssa.

Sekä kaupungilta että paikalliselta kehitysyhtiöltä edustajateollisuuspuistoyhdistyksen johtokunnassa. Hyvä dialogi kaupungin kanssa.

• Logistiikka: erinomaiset maa-ja meriliikenneyhteydet

• Energia: Alueellakaukolämpö. Sähköstähuolehtii Kotkan energiansisaryhtiö Karhuvoimaverkot,joka oli alun perinteollisuuspuiston omaenergiayhtiö.

• Vesi: joesta ja merestäsaadaan lauhdevettä.Muutoin yhteiskuntavedenvarassa. Alueella omajätevedenpuhdistamo.

• Alueella paljon vielä vapaatatilaa. Maapohjan omistajistamerkittävin on Ahlström,myös muita omistajiakaupunki mukaan lukien.

Rakentumisen ajuritTeollisuuspuistonydin on 1800-luvunlopulla syntynyttehdasalue. Kasvu ontällä hetkellävoimakasta.

Kaupungin resursointiUusien toimijoidenhankkiminen alueelledelegoitu paikallisellekehitysyhtiölle Cursorille.


Teollisuuspuistoheijastuu voimakkaastiympäristöönsäalihankintojen kautta.Työllistämisvaikutus onnoin 800 työpaikkaa.

Karhulassa ymmärretään ainutlaatuisen historian vaalimisen ja aikojen saatossamuodostuneen yhdessä tekemisen merkitys. Karhulassa on myös ymmärretty hyvin

metsäteollisuuteen liittyvä oheisliiketoiminta ja siinä tarvittavat kokeilut, liikkumavara jaennakkoluulottomuus.

Rakentumisen ajurit

Tavoitteena tehdäkv-mittakaavassakinultramoderniyrityspuisto jokatarjoaa kilpailuetua.

Pääasiassa vientivetoista konepaja- ja puuteollisuutta. VeturiyrityksinäJohn Deere Forestry (metsätraktorit) ja Prima-Timber (puutavaran valmistus). Muitayrityksiä mm. Suomen Levyprofiili Oy (konepaja), Rakennustempo Oy(metallituotteet), Parker Oy, Wurth Oy, Etra Oy ja Kithydro Oy. Teollisuuspuistossaon suoria työpaikkoja n. 600, oheisvaikutuksineen työllistää n. 1000 henkilöä..Monet alueen yrityksistä palvelevat John Deereä, mm. toimittavat osia koneisiin.Kaikilla yrityksillä on myös muita asiakkaita. Alueella aktiivinen kehitysprosessijohon kuuluu säännöllinen yhteistyö ja tapaamiset Joensuun yrityskiinteistöjenvetämänä. Yritykset ovat järjestäneet jätehuollon keskinäisellä yhteistyöllä.Tavoitteena on keskittää alueen tukipalvelut GreenPark Centeriin (lounaspalvelut,vastaanotto, vartiointi, työterveyshuolto, insinööripalvelut jne.).Alueelle on tehty laaja suunnitelma ja yksityiskohtaisempi roadmap. Aluettakehitetään aktiivisesti ja tarkoituksena yhä paremmin hyödyntää mm. teolliseninternetin mahdollisuuksia. Markkinoinnin sijasta keskitytään suorempaan myyntiin.


• Alueella paljonvapausasteita suunnitellateollisuutta.Asemakaavassa onvapaata rakennusoikeutta40 000 neliötä(rakennettua toiset 40000 neliötä)

• Rautatie, maantie ja(syvä)satama. Alueenkokonaislogistiikkamietitty.

• Tavoitteena materiaali-virtojen ohjaus tehokkaanmobiiliverkon avulla;yritystenmateriaaliohjaus-järjestelmienyhteensovittaminen

• Energiaratkaisujakehitetään aktiivisesti;mm. maalämpö,aurinkoenergia,kaksisuuntainenlämpöverkko, energiantalteenottojärjestelmät


Kokeilujen japilottien osaltamahdollisuutenaJoensuunTiedepuisto, jossapaljon yrityksiä

Innovaatioverkosto

Ammattiopistot VTT Yliopistot ja AMK

Greenpark, Joensuu

Uusien ideoiden haku yhdessä Greenparkin yritysten kanssa, uusienenergiaratkaisujen kokeilut, yhteistyö mm. yliopistojen ja VTT:n kanssa.

Kaupunki ostaa raakamaan ja tekee infran (kadut, viemäriverkot, vesijohdot jakaavoitus). Joensuun yrityskiinteistöt vuokraa tontit kaupungilta ja tekeevarsinaisen teollisen rakentamisen. Yhteistyö selkeää.

Greenparkissa katsotaan rakentamista ja kehittämistä kokonaisuutena. Digitalisaationhyödyntämistä kehitetään ja alueen etuna on mm. rakennusten nopea muunneltavuus.

Yritysten sijoittuminen tehdään mahdollisimman helpoksi huomioiden vuokriensäilyminen kohtuullisina.

800 ha: rakennettuja, kaavoitettuja ja kaavoittamattomia alueita

Pirkanmaan jätehuolto, Nokian vesi, Leppäkosken SähköEcolan, Ecomation, No Waste, Molok Oy

Eco3-yritysjoukko rakentumassa Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksenympärille: biokaasulaitos, jätevesien käsittely, liikennepolttoaine,

metsälannoitteen tuotto (tuhkat ja lietteet), pyrolyysilaitos (kumi ja muovi)

Kolmenkulma.fi, Eco3.fiSitra, Cleantech Finland, Pirkanmaan liitto, Itämeri-instituutti

Omat benchmarking- ja markkinointimatkat Suomessa ja kansainvälisesti.



Innovaatioverkosto

Luke VTT TTY

Kolmenkulman alue: Nokia, Tampere, Ylöjärvi

Kuntaomisteiset yhtiöt toimivat pilottialustoina ja referenssikohteina.Tulossa 6Aika-hanke: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset

Ei yhtä operaattoriaVerte-kiinteistökehitysyhtiö (Nokia), Tredea –elinkeinoyhtiö

Kolmen kunnan kaavoitustoimi

Nokianvirran Energia Oy:Leppäkosken Sähkö Oy:n,Nokian Renkaat Oy:n jaOy SCA Hygiene ProductsAb:n yhteisyritys

Tarastenjärven alue(Tre/Kangasala)

TuhkatBioenergia

• Gasuminmaakaasuputkisto

• Jätevedenpuhdistus• Uusiutuva energia• Kaukolämpöverkko• Tieyhteydet VT3, VT11,

VT12

Rakentumisen ajurit

Laaja rakentamaton aluekolmen suuren valtatienristeyskohdassa ja kolmenkunnan rajalla. Ajurinamyös Koukkujärvenjätteenkäsittelykeskuksenuudistamistarve sekäkunnallisten yhtiöidenkehittäminen

Kaupungin resursointiEi päätoimista henkilöä,toiminta elinkeinoyhtiöiden jakaavoitustoimen yhteistyönä

Kolmenkulma Eco-Industrial Park on kansallisen tason innovaatiokeskus, jossapääsee helposti verkostoon mukaan. Tarjolla on tukea ja paljon mielenkiintoisia

kumppaneita ja yhteistyömahdollisuuksia.Kasvava yritys saa täältä ensimmäisen referenssin teknologialleen.

Kaupungin resursointi• yksi henkilötyövuosi• yhteyshenkilö Mikko Heickell

• Kunnan alueella veturiyritykset Sievin Jalkine Oy, Scanfil Oyj (pääkonttori) jaOjala Group (sopimusvalmistusta)

• Puistossa yli 20 kpl tuotannollisia teollisuusyrityksiä (puu, metalli, työstäminen jarakentaminen). Teollisuuspuiston alueella toimivia yrityksiä autettu eri kasvunvaiheissa ja eri prosessissa.

• Sievin kunnassa on yli 1000 teollista työpaikkaa, omavaraisuusaste on 123,3 %.

Digiajan tuotantopuisto: Tuotannollisten kasvuyritysten kehittäminen yhteistyössäpörssiyritysten kanssa. Tarkoituksena on skaalata kasvuyrityksiä kansainvälisillemarkkinoille. Yritykset saavat sparrausta, yrityspuiston toimijat tukevat kasvua,jatkohankkeina pilotit ja kansainväliset projektit.Taustalla Scanfilin Åtvidabergin tehtaalla kehitetty toimintamalli, jossa tuetaantuotannollisten yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä ideastamenestyviksi yrityksiksi. Samalla Scanfil saa uusia tulevaisuuden asiakkaita.

Teollisuuspuiston hallituksella on vahva yrittämisen kompetenssi ja ohjaus puistontoimintoihin. Strategiaprosessi on meneillään. Viestintää tehdään käytännön työnkautta ja yhteistyö median kanssa on aktiivista.

• Vahvat paikalliset verkostotmm. rahoituksessa jaKauppakamarin kautta

• Scanfilin verkosto globaalisti(erityisesti Åtvidabergintehdas)

• Kasvu Open -yhteistyö• Leader Rieska

(hankerahoitus)• Ylivieskan

seutukuntayhdistys(elinkeinotoimijoidenverkosto)

• Elinkeinopalvelut• Teollisuustoimitilat (7100 m2)

sekä vapaita tontteja• Sähkö- ja vesiverkon

varmistaminen alueella siten,että ei tule katkoksia

• Kunnallistekniikka sekäkunnallinen jätehuolto javedenpuhdistus

• Kaukolämpö• Kuituverkko tulossa• Hyvät hiekka- ja soravarannot• Työssäkäyntialueella (70 km)

90 000 henkilöä• Kahden kantatien välissä ja

Ylivieskassa rautatie• Rahoitusta uuden

liiketoiminnan kehittämiseen(PPO, Sievi Capital, Nordea jaOP)



Innovaatioverkosto

Sievin Teollisuuspuisto Oy: Sievi

Kunnan ja yritysten välillä on tiivis yhteistyö, työskentelymuodot riippuvat yrityksenkoosta ja vaiheesta (esim. pienten toimijoiden kanssa markkinamahdollisuuksienetsiminen). Paikallisessa kulttuurissa yritysten sitouttaminen on tärkeää.

Teknilliset yliopistot(Aalto, TTKK, LTKK, Oulu)

Centria AMK,Jedu

Digiajan tuotantopuisto

Rakentumisen ajurit• 2000-luvun alussa ICT-

murroksen aikaan oli vahvatuotannollisten yritystenkasvubuumi

• Puisto perustettiinrakennettavienteollisuuskiinteistöjenhallintaan

Matalan kynnyksen yrityspuisto, joka tukee paikallista perheyrittäjyyttä.Tuotannolliset yritykset ja sopimusvalmistus.

Alueen profiiliAvanti-Tuulissuo yritysalue(erityisesti Avanti) on ennenollut tunnettu logistiikka-alueena, mutta pitkääntoiminnassa oleva yritysalueon toimipaikka hyvinmonipuoliselle yritysjoukolle.Toiminta alueella ei oleprofiloitunut tietyn toimialanympärille, vaan alueelle onsijoittunut yrityksiä monelta erialalta. Monipuolisuus onalueelle etu siinä mielessäettä monet yritykset voivattehdä yhteistyötä suoraanlähellä sijaitsevien yritystenkanssa esim. laitteistontilaaminen ja sen huoltomelkein naapurissa olevaltayritykseltä.

Alueella toimii n. 164 erikokoista yritystä. Perinteisesti tunnettulogistiikkatoiminnastaan (Avanti), mutta monipuolinen yritysalue. Toimintaakuten teollisuus (tuotanto), huolto, tukku, kuljetus ja jakelu, rakentaminen,kiinteistö- ja huolto sekä muu toiminta. Ei yhtä vastuutettua operaattoria, muttamuutamia erityisen aktiivisia yrittäjiä.

Ei vielä virallista yhteistyötoimintaa (suunnitteilla), mutta alueella toimivienyritysten kesken hyödynnetään laajalti yritysalueen, ja –seudun, tuotteita japalveluita. Kunta käynnisti vuonna 2016 yritysalueen kehittämishankkeenmissä kyseltiin laajalti yrityksiltä mielipiteitä alueen kehittämisestä. Sekäkartoitettiin tarkemmin synergiaetuja ja alueen yritysten toimintaa.

Alueesta on viestitty lehdissä, tonttien markkinointisivustojen kautta, Liedonkunnan sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa sekä messuilla, mutta moni yrityson sijoittunut alueelle myös suoraan suositusten kautta. Alue on hyvintunnettu Turun seudulla, mutta myös tämän ulkopuolella.

Vierestä kulkee Turunkehätie. Tieyhteydet lähelläjoka ilmansuuntaan(Rauma, Tampere,Helsinki). Turun jaNaantalin satama, Turunlentokenttä ja Turunratapiha.Kaukolämpöverkosto.Kova kalliopohja.Kunnallistekniikka sekäkunnallinenvedenpuhdistus.


Turun seudun yrityspalvelut(potkuri ym.) ja muutyritysalueet. Meyer Turku.

Avanti-Tuulissuo, Lieto

Liedon kunta omistaa ja myy osan tonteista. Kunta hyvin aktiivinen ja pyrkiisujuvasti ratkaisemaan yritysten ongelmat ja tarpeet. Yritysten tarpeidenlobbausta (esim. liittyen infran kehittämiseen) tehdään valtiotasosta paikallisiinkeskusteluihin. Kunnassa joustava organisaatio ja toimintakulttuuri. Kunta onmoneen otteeseen valittu esim. maakunnan parhaaksi yrittäjyysilmapiiriksi.Myös tonttien ja toimitilojen saatavuus on arvioitu maakunnan parhaaksi(2017). Yrittäjät kokevat että heidän toiveisiin vastataan nopeasti ja ongelmatratkaistaan tyydyttävällä tavalla.

Monipuolinen yritysalue, missä mahdollisuus tuntea naapurit ja löytääyhteistyömahdollisuuksia


http://www.lieto.fi/fi-FIhttp://tontit.lieto.fi/tontti/avanti

4. Esimerkkejä pohjoismaisista invest in –tapauksista ja teollisuuspuistoistaKohteet valittu johtoryhmän päätöksillä taustaksi kohdepuistojen tarkastelulle

19

• Tavoiteltaessa ulkomaisia yrityksiä, on tavoitteet hyvä asettaa realistiselle tasolle. Siinä missä Forbes500-listan yritysten houkuttelu Suomeen on vaikeaa, on maailma täynnä 2., 3. ja 4. –ketjun yrityksiä,jotka pyrkivät haastamaan markkinajohtajat. Näitä yrityksiä voi etsiä esimerkiksi markkinaraporteista.

• Paikallisen huippuosaamiskeskittymän (korkeakoulu, tutkimuslaitos) puuttuessa on hyvä keskittyämuihin potentiaaliselle sijoittajalle arvoa tuoviin seikkoihin: paikallinen ydinyritys ja senalihankintaverkosto; saatavilla olevat raaka-aineet/puolivalmisteet; valmis infrastruktuuri jamahdollisuudet sen laajentamiseen (kaavoitus)

• Yllämainitun lisäksi seikat, jotka painavat vaakakupissa ulkomaisten yritysten tehdessäsijoittumispäätöksiä, ovat esimerkiksi: osaaminen (kuinka helposti rekrytoitavissa osaavaa työvoimaa),saavutettavuus (tie, raide, etäisyys lähimmästä suurkaupungista ja erityisesti kv-lentokentästä),investoinnin kustannukset (tilat, työvoima, energia, ml. rahalliset insentiivit, ilmaiset tai puoli-ilmaisettoimitilat), eläminen alueella (kansainväliset koulut, puolisoiden työmahdollisuudet)

• Ulkomaisten yritysten alueelle houkuttelemiseksi on tärkeää määrittää alueen arvoajurit, ja etsiä esim.invest in –agenttien kautta sopivia yrityksiä alan messuilta. Harva yritys ilmoittaa avoimesti etsivänsäuusia sijoittumispaikkoja, vaan tiedot on saatava henkilökohtaisten tapaamisten ja kontaktien kautta.Usein sijoitusten takaamiseksi tarvitaan myös valtakunnallisen ja paikallisten julkisten toimijoidenhalukkuutta sitoutua, myös rahallisesti. Kilpailukyvyn parantamiseksi on hyvä harkita liittoutumistaseudulliseen yhteistyöhön

20

Ulkomaiset yritykset eivät tule koputtelemaan ovellesijoittumispäätöstensä kanssa

Area of green industry – Nurmes / Lieksa

• Itävaltalaiselle Binderholtzille oli tärkeääsaatavilla oleva puuraaka-aine, olemassa olevakapasiteetti, laajentumisen mahdollistava kaavaja alue kahden kunnan alueella

• Rekrytointimahdollisuuksien kartoittamiseksitehtiin yhteistyötä TE-toimiston kanssa

• Tärkeää myös tuotannolle valmiiksi tehtyympäristövaikutusten arviointi, infrastruktuuri

Konesali-investoinnit: Google (Hamina),Hetzner (Tuusula), Yandex (Mäntsälä)

• Tontin vakaa maapohja, hinta, rakennus-valmius, varma sähkö, toimiva infra,mahdollisuus myydä ylijäämälämpö

Tuulivoimainvestoinnit: KGAL (Pyhäjoki),Allianz (Lapua)

• Tonttien kaavoittaminen tuulivoimatuotantoavarten

Facebookin datacenter - Uumaja

• Taustalla olemassaoleva infra (kallion sisäänrakennettu linnake) sekä paikallisten toimijoidentarjoama rahallinen kompensaatio

Medicon Valley – Lund/Malmö

• Lundin farmasiaosaaminen ja Kööpenhaminanalueen ja lentokentän läheisyys

Olympus optiikka – Kuopio

• VTT:n aiheeseen erikoistunut toimipiste

Murata – Vantaa

• Murata osti VTI:ltä tietyn teknologian, muttaoston jälkeen päätti sijoittaa kokotuotekehityksensä Vantaalle saatuaan selvilleyrityksen koko portfolion sisällön

21

Pohjoismaisia invest in -esimerkkejä

Rakentumisen ajuritII maailmansodan jälkeenNorjassa nähtiin tärkeänäteräksen tuotanto japäätettiin rakentaaterästehdas Mo i Ranaan.Yritys jaettiinmyöhemminuseammaksi yritykseksi.Kolme vuotta sittenpäätettiin laajentaa puistonprofiilia kestävyyteen.

106 yritystä, 2400 työntekijää, liiketoiminta 6 miljardia NOK. (2010), 260 ha.Kaivos, metalliteollisuutta ja tuotantoa offshore-öljylautoille ym.Teollisuuspuiston keskellä myös kaksi kalaviljelylaitosta.Korkea energian talteenoton taso, paljon symbiooseja.

Mo Industripark AS omistaa ja hallinnoi puistoa. Omistajan päätehtävä onhuoltaa ja kehittää infrastruktuuria, tiloja ja varusteita sekä mainostaayrityspuistoa. Mo Industripark AS varmistaa puiston toimijoillemahdollisimmat hyvät olosuhteet toimia.

Mon visiona olla maailman kestävin yrityspuisto (uusiutuva energiapohjana). Kaupunkiin kohdistuu paljon matkailua, joten päästöillä on siksisuuri imagollinen merkitys. Puiston yritykset voivat keskittyä ainoastaanavainliiketoimintaansa, ja teollisuuspuisto hoitaa sille tarvittavat käytännönpuitteet. Oma markkinointijohtaja joka aktiivisesti mainostaa aluetta ja hakeealueelle uusia toimijoita. Mota on markkinoitu osallistumalla konferensseihin(lavalla) sekä työskennelty poliitikkojen, ympäristöjärjestöjen,tutkimuslaitosten, työntekijä- ja yritysjärjestöjen kanssa.Julkaisuja lehdissä, uutislehtiä ja strategista kommunikaatiota.


Teollisuuspuistoyhtiöomistaa maa-alueen lisäksivesi- ja lämpöverkon.Alueella paljon vesivoimaa.Satama, kuljetin satamalle jarautatiet. Teollisuuspuistonlähistöllä on yrityksiä, jotkatarjoavat palveluita, kutenhuolto-, IT-, energia-,logistiikka-, kirjanpito jaarkkitehtipalveluita.

Rahoituskehityshankkeisiin

Osittain yritystenrahoittamaa toimintaa,osin in kind, osittainkansallista rahoitusta jamaakuntien rahoitusta.

Innovaatioverkosto

Mo Industrypark, Norjahttp://www.mip.no/en/mo-industripark/

Neljä kansallista klusteria, keskustelut muiden teollisuuspuistojenkanssa ja tutkimuslaitosten kanssa. 20 kehityshanketta meneillään.

Teollisuuspuistolle on luonut suotuisia olosuhteita kansallisen poliittisentaso tuki. Siten on varmistettu tarpeelliset voimavarat, sekä pääomanettä energian osalta.

Mon tavoitteena on olla maailman kestävin yrityspuisto

ResurssitYhtiöllä noin 65 työntekijäähoitamassa infraa japuiston palveluita.

”Menestyäkseen ontärkeää löytää omafokusalueensa ja

kehittää vahva konsepti”

Rakentumisen ajuritLuotiin Skedsmo kunnan huolientakia, että paikalliset avaintoimijateivät kommunikoineetkeskenään. Alueella oli montainnovaatiokeskusta ja korkeastikoulutettuja henkilöitä, mutta hetoimivat täysin itsenäisesti.Aloitettiin perustamalla päiväkotija bussiyhteys.

Kaupungin resursointiRahoitus tapahtuujäsenmaksujen,projektirahoituksen sekäAkershusin maakunnan jaSkedsmo kunnanperusrahoituksen kautta.

12 työntekijää (sisältäenprojektityöntekijöitä javerkostojen koordinoijia).

100 jäsenorganisaatiota, 6000 työtekijää ja 17000 opiskeiljaa. 7 kuntaajäseninä. Johtavassa asemassa uusiutuvan energian suhteen Oslo alueella.

Tuo yhteen yrityksiä, tutkimusta ja koulutusta sekä Akershusmaakuntaneuvoston. Osallistuu yhteiseen profilointiin, jäsenten rekrytointiinja kohtaamispaikkana, sekä kehittää strategista kumppanuutta uusille,yhteisille painopistealueille.Paikallinen palvelutoiminto, järjestää verkoittautumistapahtumia, tavoitteenajakaa tietoa mitä eri organisaatiot kehittävät parhaillaan, ja lopulta myösluoda uusia työpaikkoja.

Visio ja viestintäTuovat yhteen toimijat alueella,suurin osa toiminnasta onuusiutuvaa liiketoimintaa.Uutisoivat oman verkkosivun jauutiskirjeen kautta, facebook,twitter, osallistumallakonferensseihin ja kokouksiin.Ovat myös mukana ”InnovationNorway”-järjestössä mikätyöskentelee yritysten kanssakoko Norjassa ja myös EU:ssa.Ottavat vastaan vierailijoitaalueelle ja esittelevät ratkaisuja japuistoa.


Akershus Energy Park(kaukolämpöä, aurinkovedenlämmitys, vetyäkaatopaikkakaasusta).Tehokkaat liikenneyhteydetOsloon ja Gardemoenlentokenttään.

Innovaatioverkosto

Norjassa alue missä eniten tohtoreita. Monia Interreg kehityshankkeita.

OREEC URBAN SMART OGTRYGT

Kunnskapsbyen/Lillestrøm Centre of Expertise, Norjahttp://kunnskapsbyen.no

Forskningsparken Kjeller.

“Connecting competence”.Focus areas: renewable energy and environment technology; civil

protection and security; and urban and regional development

Oslo Hydrogen Cluster.

”Pitää aloittaa juttelemalla toimijoiden kanssa, mitä hetarvitsevat ja miten he voisivat kontribuoida.”

Rakentumisen ajuritYhteistyö alkoi kun öljy-yhtiötarvitsi vettä jalostamolleen jaasetti putket läheiselle järvelle.Paikallinen kipsituotantoyritysliitettiin jalostamoonhyödyntääkseen ylimääräistäkaasua ja pian myös voimalaitosja lääkeyhtiö liittyivät verkkoon.

Kaupungin resursointiKaupungeilla alueella onnykyään jollain”symbioosityöntekijöitä” heidänympäristöosastoillaan.

Isoja energia- ja prosessiteollisuuden yrityksiä, kutenlääkealan sekä cleantech-yrityksiä. Yksi tanskansuurimmista teollisuuskeskittymistä. Yli 4600 työntekijääkumppaniyrityksissä (8 kpl). Alueella on syntynyt noin50 symbioottista resurssien vaihtoa.

Edelläkävijän roolia on korostettu, ja sillä tavalla alue on saanut erittäin paljon kansainvälistähuomiota. Aluetta on tutkittu aktiivisesti tieteellisessä yhteisössä. Zealand seudun kasvu jakehittymisohjelma tavoittelee symbioosien kasvattamista 65:stä (2014) 200:aan (2020).

Innovaatioverkosto

Kalundborg, Tanska, 1961http://www.symbiosis.dk/en

Alueellinen ”Symbiosis centre” kehittyi vuonna 2015kansalliseksi ”Symbiosis centre”. Yksi maailman

tutkituimmista teollisista symbiooseista.

”The world’s first working industrialsymbiosis”, eco-industrial symbiosis

Rakentumisen ajuritIslannin valtio vähensivuonna 2007 turskankalastusta 30 %:lla. Koskapelättiin, että tämä tämänvuoksi maaseutu autioituisi,valtio teki vastatoimia.Nämä resurssit käytettiinSkagafjorðurissa tietoonperustuvaa biotalouttatukevan infrastruktuurinrakentamiseen.

ResursointiFISK Seafood on osuusliike,jonka velvollisuus on sijoittaavoittonsa yhteiskunnankehittämiseen. Päätettiin tarjotailmaista toimitilaa Matisille jamuille yrityksille, sekä Holarinyliopistolle. Ainut maksu ontilojen ylläpitokulut, ei vuokraa.Tällä on saatu houkuteltuayrityksiä ja tutkimusta alueelle.Kun alueella onkorkeanlaatuista tutkimusta,ollaan myös onnistuttukirjoittamaan hyviärahoitushakuja, ja sillä saatulisää rahoitusta alueelle.Koska yritykset jatutkimuslaitokset eivät olejoutuneet maksamaan vuokraa,he ovat pystyneet investoimaanlaitteisiin.

7 yritystä, 1700 m2, 50 työntekijää joista suurin osa naisia.Yksi maan suurimmista kala- ja äyriäisyrityksistä (FISK Seafood), maantoiseksi suurin meijeri, suurin teurastamo ja useita katkarapu- jalihanjalostuslaitoksia.

Yhteistyö eri bioalan toimialoilla, innoittanut uusia ja innovatiivisia yrityksiäja biopohjaisia tuotteita sekä luonut uusia korkeakouluopintoja vaativiatyöpaikkoja.

Yhteistyö on erityisen tärkeätä ja tähän on panostettu esim. pitämällä vainyksi ruokala ja kahvila talossa. On onnistuttu luomaan innostava ja nuoriahoukutteleva ympäristö.On panostettu alueen vision ja idean myymiseen.


Puisto sijaitsee Pohjois-Islannissa,Skagafjorðurissa, jossa on4500 asukasta.

Innovaatioverkosto

FISK Seafood Matis

Saudarkrokur Biotechnology Centre, Islantihttp://old.matis.is/english/about/locations/saudarkrokur/

Verið Science Park

Fisk Seafood on alueen pääasiallinen toteuttaja, mutta kunta on myös otettumukaan. Hyödynnetty triple-helix-mallia.

Bioalan ratkaisuja elintarvikeyrityksille. ”Yhteistyö tekee meistä vahvemman”, Islannin”ruoka-aitta”.

5. Seutukaupunkien pilottipuistot

26

• Mukaan kutsuttiin kaikki seutukaupunkihankkeessa mukana olleet kunnat

• Kukin kunta sai vapaasti valita kohdealueensa. Mukana olevat teollisuuspuistot ovat hyvineri vaiheissa, täysin uusista alueista perinteisiin puistoihin.

• Hanketilanne jäljitteli todellista, kansainvälistä invest in –tilannetta:− Gaian asiantuntijat kokosivat kysymyslistan perustuen Gaian kokemuksiin yritysten tietotarpeista

sijoittumista mietittäessä

− Kysymyslista (liitteenä) lähetettiin kunnille ja vastausaikaa annettiin kaksi viikkoa

− Tarkoituksena oli, että kunnan vastaava henkilö saa kokemuksen siitä, miten helppoa tai vaikeaapyydettyjen tietojen toimittaminen on

• Kalvoille kootut kuvaukset puistoista perustuvat ainoastaan toimitettuihin aineistoihin− Tämä jäljittelee tilannetta, jossa tietohakuja tekevä agentti kokoaa tiivistelmiä yritykselle

• Kehityskohteet ovat asiantuntija-arvio ilmeisimmistä aiheista, joihin kannattaa kiinnittäähuomiota

• Osallistuneille alueille annettiin kullekin aluekohtainen palaute. Seuraavilla kalvoillaesitellään alueet, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa.

27

Pilottikaupunkien puistojen arviointi

Rakentumisen ajurit• Biopuisto: nykyisen

teollisuuden ja infrankehittyminen alueella.Heinola bioinvest-hanke: invest-in-toiminnan edellytykset.

• Heikkimäki: Päätösalueen käytännöntoteutuksesta.

• Uuden työn keskuskäynnistyi 2016

Kaupungin resursointiElinkeinopäälliköllä onvastuu yritysalueidenkehittämisestä, muttauseat henkilöt voivattoimittaa sijoittumistaharkitsevan yrityksentarvitsemat tiedot.

• Biopuistossa on useita puupohjaisen bioalan toimijoita. Kiinnostavaekosysteemi, joka luo uskottavuutta ja kiinnostusta.

• Heikkimäkeä tarjotaan suurehkoille logistiikka- ja teollisuustoimijoille, sijainti jatonttien koko.

• Uuden työn keskus toimii tukikohtana aloittaville ja vahvasti kehittyvilleyrityksille. Monitoimitilakonsepti.

• Yrityksiä alueilla on 10-20 ja yhteenlaskettu liikevaihto on noin 200-300 M€• Keskeiset toimijat. Stora Enso, Adven, UPM, Elenia, Suomen Kuitulevy ja

Versowood. Näillä on muutamia satoja työntekijöitä.Yritykset ovat kiinnostuneita yhteistyöstä, jos siitä saa bisneshyötyä ja suosittelevattoisiaan. Hanketapaamisia, kokouksia ja vierailuja pidetään kuukausittain.Yritysalueilla käytetään seudulta tulvia raaka-aineita: puu, kuori, puru, vesi, lämpö,höyry, tuhka, liete.

Markkinoinnin rakentaminen on työn alla. Aktiivinen asiakashankinta erilaisillakeinoilla. Yritysten menestystarinoita on käytetty viestinnässä. Tekeillä on internet-sivut, joihin tulee invest-in-sisältöä kohderyhmittäin ja kohteittain. Yritysten toiveitaalueen profilointiin ja brändäykseen on kartoitettu, ajantasaiset yritystiedot löytyvätnetistä, yhteyksiä ja sijaintia korostetaan. Alueen kokoa, työpaikkojen määrää,avainlukuja ja kasvunäkymiä viestitään sijoittumista harkitseville yrityksille.


• Biopuistossa onrautatie- jamaantieliikenne-yhteydet, sähköä,lämpöä, teollisuudenpalveluita, alihankintaaja monipuolisetyrityspalvelut sekävalmiita teollisiatoimitiloja. Maapohjanomistus on hajautunutuseille yksityisilletoimijoílle jakaupungille.

• Heikkimäestä tunninmatka Helsinkiin javieressä menestyväteollisuusalue. Tonttienkoko 15 000 – 60 000m2, valmistuvat 2018lopulla.

• Uuden työn keskustarjoaa paikanverkostoitua, järjestäätilaisuuksia, tehdäprojektityötä ja saadaasiantuntija-apua.

Innovaatioverkosto

Aalto-yliopisto LAMK LUT

Heinolan yritysalueet

Yhteiskäyttötilat, yritysten T&K-panostukset

Kehittäminen on kaupungin strategiassa. Yritysalueella on kehittämisstrategia, jokasisältää panostuksen asiakashankintaan ja sisällöntuotantoon sekä jatkuvaanyritysyhteistyöhön. Taustatyötä tehty perusteellisesti. Kaupungin palvelut onmuotoiltu hyvin ja ne ovat saatavilla.

Kolme erilaistayritysaluetta: Biopuisto

bioalousyrityksille,Heikkimäen greenfield-

alue suurehkoilleyrityksille ja

hautomotyyppinenUuden työn keskus.

Rakentumisenajurit

• Eritasoliittymä Vt9:lle valmistui2008 jarinnakkaiskatu2011

• Asemakaavanlaajennus 2014

Alkamassa 1 000 m2 hallin rakentaminen alueella ja sen lisäksi on pari varausta. Nytkeskusteluita suurehkon yrityksen kanssa 5 000 -10 000 m2 tiloista, tämä yritys toisialuelle 60-80 henkilöä. Alueen läheisyydessä saatavissa palveluja kutentyöterveyshuolto, kiinteistöhuolto, lounasruokalait, IT-palvelut ja mm. työvoimanvuokrausta.Metalli- ja koneenrakennusteollisuus on Loimaalla merkittävässä asemassa ja silleon syntynyt paikallisia alihankintaverkostoja, mm pintakäsittely, osat, työstäminen,asennukset.Tietoa tonteista ja kiinteistöistä saa Loimaan kaupungin yrityspalvelujen internet-sivuilta lisäksi kunnan virkamiehillä kattavat selvitykset ja kartat erilaisista infroista janiiden kapasiteetista ym. Yritysten toiveita alueen profilointiin ja brändäykseen onkartoitettu. Alueen ilmeeseen on panostettu. Logistiikkaa ja sijaintia korostetaanyritysten houkuttelemiseksi. Nykyiset yritykset voivat toimia kumppaneina, toimittajinatai asiakkaina uusille yrityksille. Puistoa ei tällä hetkellä aktiivisesti markkinoida,mutta loimaalaiset yritykset suosittelevat Loimaata sijoittumispaikkana hyvin.Yritysten menestystarinoita on käytetty viestinnässä.


• Alue (n. 70 ha) on läheskokonaan kaupunginomistuksessa

• Valmista, kaavoitettuaaluetta on 15 ha

• Logistiset yhteydet: Vt 9 jarautatie (vainhenkilöliikenne)

• Kaukolämpö ja sähkönsiirtopaikallisten yhtiöidentoimesta (kustannusetua)

• Laadukas pohjavesi, otto-oikeuksia riittää javarayhteys suunniteltuna’

• Jätevedenpuhdistamo onuusi jateollisuusjätevesisopimusmahdollinen, tarvinneeesipuhdistuksen

• Valokuitu ja kolmeoperaattoria (Sonera, Elisaja Lounea)

Yritysverkostoalueen

ulkopuolella• Toisella

puolellaliittymääkasvavavientiyritysPemamek

• Metallialanalihankintaverkostot

Innovaatioverkosto

Niittukulman yritysalue, Loimaa

Puiston yritysten T&K-panostukset

Loimaan kaupungin elinvoimayksikkö vastaa alueen kehittämisestä. Alueenkehittäminen on kaupungin strategiassa ja kaupungilla on kokonaiskäsityskehittämisestä. Kaupungin palvelut ovat alueella saatavilla ja kaupunki avustaaaloittavia yrityksiä sekä tukee kehittämisideoiden hankkeistamisessa.

Tilaa suurille kiinteistöille ja erityisesti metalliteollisuuden yrityksille

Rakentumisenajurit

• Vanhan alueenpohjalle AIKO-rahoituksellauuden toiminnankehittäminen jadigitalisaationluomienmahdollisuuksienhyödyntäminen

• Toiminnan ontarkoituskäynnistyä 2018alussa.

Puisto sijoittuu 1960-luvulla rakennetulle yritysalueelle, jolla paljon tilaa jateollisuuspuiston perustoiminnot (kuljetus- ja kunnossapitopalvelut, ruokala jne.).Virtuaalipuiston tavoitteena luoda toimintamalli, jossa tilojen, koneiden ja osaamisenkäyttö tehostuu uuden teknologian avulla. Verkostoon halutaan eri toimialojenyrityksiä. Nyt veturiyrityksinä metallialan yrityksiä, jotka myös ovat vientiyrityksiä.

Virtuaalipuistolla on koordinaattori ja keskeisten toimijoiden ryhmä kehittyy vuoden2017 aikana. Puistossa on säännöllisiä tapahtumia: infotilaisuudet jalaitteistoesittelyt. Toimintamallin luomisen lisäksi tavoitteena on koulutushotelli jakeskitetyt palvelut yrityksille. Tulevaisuudessa oppilaitos- ja tutkimusyhteistyö.Puiston yritykset suosittelevat toisiaan kumppaneilleen.Kehitys-Parkki Oy huolehtii puiston markkinoinnista. Puiston yritystenmenestystarinoita on käytetty viestinnässä. Tietoa alueen tonteista ja kiinteistöistälöytyy Kehitys-Parkin nettisivuilta. Yritysten toiveita alueen profilointiin jabrändäykseen on kartoitettu, ajantasaiset yritystiedot löytyvät netistä, yhteyksiä jasijaintia korostetaan. Alueen kokoa, työpaikkojen määrää, avainlukuja jakasvunäkymiä viestitään sijoittumista harkitseville yrityksille.


• Tiloja noin 3 ha• Rautatieyhteydet ja

hyvä tieverkko• Alueella yksityinen

omistaja, jolla valmiusrakentaa lisää tarpeidenmukaan

• Raskaan teollisuudenlaiteympäristöt

Yritysverkostoalueen

ulkopuolella• Parkano/Kihni

ö-alueenyhteistyö- jaalihankintaverkosto

Innovaatioverkosto

TAMK TTY

Virtuaaliteollisuuspuisto, Parkano

Yhteiskäyttötiloja (starttipaja)Puiston yritysten T&K-panostukset

Kaupungin palvelut on muotoiltu hyvin ja puistolla on kehittämisstrategia. Puistonkehittäminen on myös kaupungin strategiassa ja kaupungilla on siitäkokonaisymmärrys.

Parkanon konepajalla ontukiverkko metallialanyrityksille. Tavoitteenaon laajentaa toimintaa

pilvipalveluna toimivaksiverkostoksi, jonka kautta

voi löytää toimitiloja,tukipalveluja ja

alihankintaa nopeastilaajalta alueelta.

TY SASKY

Rakentumisen ajurit• Alueella on toiminut saha

1950-luvulta asti• 2012 Green Fuel Nordicin

bioöljytehtaan suunnitelmakäynnisti laajennustyön jakunnallistekniikanparantamisen

• Uusi laajennus valmistui2015

Soinlahden alue on perinteinen puunjalostusalue, jossa toimii Euroopan suurinlämpöpuun valmistaja ja sinne suunnitellaan bioöljyjalostamoa. Alueelle etsitäänpuunjalostuksen, mekaanisen metsäteollisuuden ja biotalousalan yrityksiä. Alueellasijaitsee nyt kolme yritystä (ei selkeää veturia): Lunawood (lämpöpuu), AnaikaWood (saha) ja Green Fuel Nordic (bioöljy). Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto onarviolta noin 53 M€ ja ne toimivat vientimarkkinoilla. Alueella on noin 120työntekijää, joista valtaosa on prosessiteollisuuden ja logistiikan työntekijöitä.Alueella ei ole yhteisiä palveluita, Iisalmen keskustan laajat ruokailu-, terveys- jamuut liike-elämän palvelut ovat n. 10 km päässä puistosta. Yritykset toimivattoistensa kumppaneina, toimittajina tai asiakkaina.

Yrityksillä ei ole ollut halukkuutta toimia veturiyrityksenä. Toiveita jatkojalostavistayrityksistä on, myös tiettyjä alihankintapalveluita on kaivattu. Kiinnostus yhteistäenergiantuotantoa ja lämpölaitosta kohtaan on.

Alueen tiedot löytyvät Iisalmen kaupungin nettisivuilta. Ajantasaiset yritystiedotlöytyvät verkosta ja alueen ilmeeseen on panostettu. Logistiikkaa, yhteyksiä jasijaintia korostetaan yritysten houkuttelemiseksi. Alueen koko, työpaikkamäärät,avainluvut ja kasvunäkymät on viestitty sijoittumista harkitseville yrityksille. Puistoamarkkinoidaan verkkosivujen ja esitteen avulla, lisäksi on käyty messutapahtumissa.Viestinnässä on käytetty yritysten menestystarinoita.


• Alueelle on kaavoitettu 25ha uusiatontteja, joiden kunnallistekniikka onrakennettu valmiiksi, alustava tonttijakoon olemassa

• Uusi alue on kaupungin omistuksessa;alueella toimivien yritysten kiinteistötovat joko yrityksen tai IisalmenTeollisuuskylän omistuksessa.

• Sijaitsee valtaväylien varressa: 5-tie jaSavon rata, lentokenttä 85 km päässä,satama 230 km (junayhteys)

• Alueella on teollisuusraide, myös uudenraiteen rakentaminen mahdollista

• Raaka-aineet: puu, energia• Energia: Savon Voiman sähkö, yritykset

tuottavat lämmön ja höyryn itse• Iisalmen vesi toimittaa veden

(elintarvikelaatu) ja huolehtii jätevedenkäsittelystä (teollisuussopimukset)

• Viereisestä järvestä myös raakavettä• Yritykset järjestävät itse jätehuollon• Kaisanet Oy:n valokuitu (100 tai 300

MB)


• Puun hankinta alueelta(puunkorjuu- jalogistiikkaketju)

• Ensiasteen jalostusalihankkijoilta (kuivaus,höyläys)

Innovaatioverkosto

Soinlahden Bioteollisuuslaakso, Iisalmi

Yritysten oma T&K-toiminta ja tutkimusyhteistyö

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut vastaa alueen menestymisestä. Puistonkehittäminen on osa kaupungin strategiaa ja kaupungilla on alueen kehittämisestäkokonaisymmärrys. Kaupungin palvelut ovat saatavilla, kaupunki avustaa aloittaviayrityksiä ja tarjoaa kehittämisideoiden hankkeistamiseen tukea.

Puiston fokus onmekaanisessa

puunjalostuksessa jabiotaloudessa

Rakentumisen ajurit• Alueella toimintaa 1970-

luvulta lähtien• Tonttien kaavoitus 2008 ja

kaavan päivitys 2015• Teiden parantaminen 2015

Alueella on logistiikka-alaa sekä sitä palvelevaa huolto- ja korjaustoimintaa.Yrityksiä on noin 25. Ei selkeitä veturiyrityksiä tai strategista fokusta. Suurintyöllistäjä Kuljetusliike R. Mäkelä (85 työntekijää). Työvoimatarpeet yksittäisiä. Aluesijaitsee keskustan välittömässä läheisyydessä, joten kaikki muut palvelut(lounasruokailu, työterveys, kiinteistönhuolto) saatavilla lähistöllä.

Yritysten aktiivisuusaste on tähän saakka ollut matala, mutta pyritään saamaanyritykset mukaan kehittämistoimintaan mm. yrityskohtaisten tapaamisten,tilaisuuksien ym. myötä. Nykyiset yritykset kumppaneina, toimittajina ja asiakkainauusille yrityksille, yritykset myös suosittelevat toisiaan.

Tietoa alueesta ja tonteista on saatavilla Kannuksen kaupungin nettisivuilta sekäolemalla suoraan yhteydessä mittausteknikkoon. Logistiikkaa, yhteyksiä ja sijaintiakorostetaan yritysten houkuttelemiseksi. Markkinointimateriaalin laatiminenkäynnistyy yrityspuistoselvityksen jälkeen.


• Vt 28 ja rautatie, lähin SatamaKokkolassa (n. 45 km) ja lentokentällen. 60 km

• Monipuoliset liike- ja teollisuustontit• Kaupunki omistaa tonttivarantoa ja

alueen laajentaminen on mahdollista• Kiinteistöt pääosin yksityisessä

omistuksessa• Kunnallistekniikka (vesi, viemäri ja

sähkö), kaukolämpö ja kuitukaapelivalmiina

• Mahdollisuus omaan energiantuottoon• Kukin yritys huolehtii jätehuollosta

itsenäisesti.• Kunnassa on jätevedenpuhdistamo ja

mahdollisuus tehdäteollisuusjätevesisopimus

• Paikkakunnalta löytyy hyvinresursseja; puu, maa-ainekset, vesi,paikallinen sähkönsiirtoverkko


• Kannuksen alueentuotannolliset yrityksetmm. Pouttu jaKannustalo asiakkaita

• Logistiikka-alaa tukevatpalvelut: huolto, korjaus,varaosat

Innovaatioverkosto

Raonhaka, Kannus

Puistossa ei ole innovaatiotoimintaa.

Kaupungin/yrityspalveluiden rooli: tonttien kaavoitus, markkinointi, yhteistyöyritysten toimitilahankkeissa. Puiston kehittäminen on kaupungin strategiassa jakaupungilla on siitä kokonaisnäkemys. Kaupungin palvelut ovat saatavilla, kaupunkiavustaa aloittavia yrityksiä ja tarjoaa tukea kehitysideoiden hankkeistamiseen.

Logistiikka-alan keskittymä, jossa myös sitä palvelevaayritystoimintaa.

Rakentumisen ajurit• Kaupungin päätös

kaavahankkeenaloittamisesta 2015

• Kaava valmistuu 2017

Uusi, vuosikymmenien tarpeeseen tehty alue, joka mahdollistaa paljon tilaa vaativanerikoistavarakaupan ja yritystoiminnan sijoittumisen. Asiakaspotentiaalia onkaupunkilaisten lisäksi matkailijoista. Koska alue on uusi, siellä ei ole vieläyritystoimintaa. Sijainti keskustan läheisyydessä tarkoittaa, että palvelut ovat lähellä.

Markkinointi on aloitettu 2017. Tietoa tonteista saa Someron kaupungin nettisivuiltaja kaupunginvirastosta. Ajantasaiset yritystiedot löytyvät verkosta ja alueenilmeeseen on panostettu. Logistiikkaa, yhteyksiä ja sijaintia korostetaan yritystenhoukuttelemiseksi. Alueen koko, työpaikkamäärät, avainluvut ja kasvunäkymät onviestitty sijoittumista harkitseville yrityksille.


• Kulkuyhteydet: kantatie 52 jaJokioistentie, sijainti lähellä PK-seutua, Turkua ja Tamperetta

• Rautatie Salossa (30 km),lentokenttä ja satama tunninmatkan päässä.

• Keskustataajama lähellä• Kaupunki omistaa maapohjan

(13,5 ha)• Liikerakennustontteja on 4 ja

teollisuustontteja 6, tontteja voisekä yhdistää että jakaa

• Alueelle ei voi rakentaapäivittäistavarakaupansuuryksikköä

• Alueelle on tulossa kaukolämpö• Kaupungin pohjavesi-

vesijohtovesi ja jätevesiverkko• Valokuitu tulossa


• Läheisellä Palmanyritysalueella janykyisen Ruunalanalueella noin 15 yritystä

Innovaatioverkosto

Ruunalan kauppa- ja yritysalue, Somero

Alueella ei ole innovaatiotoimintaa

Toimintatavat kaupungin kanssa ovat sujuvat, keskeiset toimijat ovatkaupunginjohtaja, tekninen toimi ja elinkeinotoimi. Puiston kehittäminen on osakaupungin strategiaa ja kaupungilla on alueen kehittämisestä kokonaisymmärrys.Kaupungin palvelut ovat saatavilla, kaupunki avustaa aloittavia yrityksiä ja tarjoaakehittämisideoiden hankkeistamiseen tukea.

Uusi alue erikoistavarakaupalle ja yritystoiminnalle

Rakentumisen ajurit• Asemakaava vahvistettu

1977• Rautaruukin yksikön

sijoittuminen alueelle• Lohi-Metin ja Ikari-talon

rakentaminen

Kaupungin resursointiNeljä kaupungin virkamiestäkeskeisinä toimijoína, vastuupuiston menestymisestä onkaupunginhallituksella javirkamiesjohdolla.

Alueella toimiin n. 20 yritystä ja niistä on olemassa listaus. Kaksi yrityksistä onsuuria (yli 5 M€) ja loput pieniä, myös vientiyrityksiä. Puistossa työskentelee n. 350työntekijää ja metalliosaajille on tarvetta. Veturiyrityksen merkitys on noin puoletliikevaihdosta ja työpaikoista.

Yrityspuistolla on koordinaattori. Yhteistyössä odotetaan kaupungin toimenpiteitä.Yritykset suosittelevat toisiaan. Alueella tarjoaa palveluita lounasruokala jamainostoimisto. Seudun resursseista käytetään puuta, energiaa ja vettä.Merkittävimmät tulevaisuuden mahdollisuudet ovat yritysten yhteistyönhyödyntäminen, alueen laajentaminen ja yrityspalvelujen kehittäminen.Merkittävimmät uhat 3-tien aseman muuttuminen ja kilpailutilanne.

Alueelle on laadittu kehittämis- ja markkinointistrategia. Puiston markkinointi netissä,tienvarsimainoksin sekä osana kaupungin kokonaismarkkinointia. Yritystenmenestystarinoita on käytetty viestinnässä.


• Strateginen sijainti Seinäjoen,Vaasan, Tampereen jaJyväskylän vaikutusalueella

• Yhteydet lentokentälle, satamiin jaSeinäjoen rautatieasemalle

• Vapaa tonttimaa (n. 20 ha) onkaupungin omistuksessa jayritykset omistavat omat tonttinsa.

• Voimassa oleva asemakaava,maaperä on moreenia ja kalliota

• Kiinteistöt ovat pääasiassayritysten omia, kaksi yritystäkaupungin vuokrakiinteistöissä

• Tonteista saa tietoa kaupunginkotisivuilta ja virkamiehiltä

• Kaukolämpö ja sähkönsiirto• Kaupungin vedenottamo 3 km

etäisyydellä, laadukastapohjavettä

• Kunnallinen viemäriverkosto• Anvian valokaapeli


• TyöllistääalihankintaverkostoaKurikassa ja seudulla

Innovaatioverkosto

SeAMK SEK

Ikarin teollisuusalue, Kurikka

Epanet-korkeakouluverkosto

Kaupungin palvelut on muotoiltu hyvin ja ne ovat saatavilla, kaupungilta saa myöstukea kehittämisideoiden hankkeistamiseen. Puistolla on kehittämisstrategia, jokaon laadittu yhdessä alueen yritysten kanssa. Puiston kehittäminen on osa kaupunginstrategiaa ja kaupungilla on alueen kehittämisestä kokonaisymmärrys.

Puiston fokus on metalliteollisuudessa ja sitä tukevissa toiminnoissa

Rakentumisen ajurit• Puunjalostus fokuksessa 1800-

luvun lopulta saakka• 1990-luvulla muodostui

yrityspuistoksi• Kaukolämpö-, elintarvike- ja

bioöljylaitosten kautta fokus nytsiirtynyt biotalouteen

Puistossa on bioalan yritysten laitoksia ja puunjalostusta, lisäksi uusia investointejaon tulossa. Veturiyrityksiä ovat: Binderholz Nordic, Porokylän leipomo, GFN Lieksa.Lisäksi alueelle on tulossa Lieksan kaupungin bioterminaali. Veturiyrityksillä onhallitseva rooli. Yhteensä alueella on 9 yritystä, jotka työllistävät n. 130 henkilöä.Määrän odotetaan investointien myötä kasvavan ja työvoimatarpeita onosaamishierarkian kaikilla tasoilla. Palveluita alueella: ABC-huoltamo, ruokalasuunnitteilla, työterveys 3 km päässä, kiinteistöhuolto.

Puistoon rakennetaan valmiutta mm. kasvihuonetuotannolle, maataloustuotannonjatkojalostukselle, avomaan vihertuotannolle sekä näitä palveleville toiminnoille.Lisäksi tavoitteissa tuotekehitykseen ja tutkimukseen painottuva laboratorioyritys,joka palvelisi paitsi elintarvikeketjua myös biojalostamoa. Tilaratkaisun räätälöintiäsuunnitellaan, taustavoimina veturiyritysten lisäksi Lieksan Teollisuuskylä Oy jaLieksan kaupunki. Puistolla on koordinaattori.

Puistolla ei ole internet-sivuja, mutta käytetään Teollisuuskylän ja kaupungin sivuja.Tietoa tonteista ja kiinteistöistä saa Teollisuuskylän kautta, mutta syksylläperustettava uusi kiinteistöyhtiö ottaa hoitaakseen. Alueen yrityksiltä on kartoitettutoiveita profilointiin ja brändäykseen. Logistiikkaa ja sijaintia korostetaan yritystenhoukuttelemiseksi. Viestinnässä on käytetty alueen yritysten menestystarinoita.Ollaan käynnistämässä synergiaperusteista markkinointi uuden yritystoiminnanetabloitumiseksi.


• Puuraaka-aineen volyymi jakorkea taso

• Sijainti: kantatie 73, rautatiealueen halki ja vesitie Pieliselle.Pienkoneille lentokenttä.

• Puiston maapohjan omistaayksityiset yritykset (mm.Binderholz) sekä Lieksankaupunki

• Omistusjärjestelyistä myösongelmia

• Kaavoitusprosessi on käynnissäja maanvaihtoasiat etenevät

• Energiainfra: kaukolämpö,sähkönsiirto

• Lieksan Vesi: kulutukseenhyvää pohjavettä

• Jäteveden puhdistus• Jätehuollon operoijan kukin

valitsee itse• Tietoliikenneyhteydet: Telia,

DNA, Elisa• Vahvojen ja tunnettujen

toimijoiden imagohyödytsijoittujille


• Sähköisessä markkinoinnissaTeollisuuskylällä kaksialihankkijaa.

Potentiaalisia sijoittujia:• kiinteistö-, teknologia ym huolto-ja

kunnossapito• puunkorjuu-ja logistiikka ketjujen

tarjoamat mahdollisuudet• elintarvikeraaka-aineiden

jatkojalostukseen liittyvättoiminnot

InnovaatioverkostoItä-Suomen

yliopisto LUT Marie CurieFoundation

Kevätniemen Biopuisto, Lieksa

Kaupunki koordinoi maankäyttöasioita, puiston kehittämistä koordinoiTeollisuuskylä. Kaupungin roolina on huolehtia asumisen ja elämisen palveluista elityöntekijöiden perheiden kotouttamisesta Lieksaan.

Bioalan teollisuuspuisto

Rakentumisen ajurit• Puisto on syntynyt

Rauhalan lukionkiinteistömassanjalostamisella 2005

• Lukion loppuminen, tilojensiirtyminen LieksanTeollisuuskylä Oy:lle jakaavaratkaisut

Pieni kompakti yrityspuisto, joka on syntynyt entisen Rauhalan lukionkiinteistömassan jalostamisella. Yrityspuistossa toimivat Kelan yhteyskeskus, jostajohdetaan Kelan kaikkia viittä yhteyskeskusta. Toinen yrityspuiston veturi onvaltakunnallinen markkinajohtaja A & R Sveholm Oy Perhekokki, käsintehtykotiruoka sekä ns normaali että gluteeniton (gluteenittomat tilat valtakunnanensimmäiset tähän käyttötarkoitukseen rakennetut , Lounasravintola Pokronhelmi,varastohotelli, yksityinen tennishalli ja pieni IC-alan ohjelmointiyritys sekälaajentumismahdollisuudet oleville että uusille turvattu. Vetureina voidaan pitääKelan yhteyskeskusta ja A & R Sveholm Oy:tä. Kelan yhteyskeskusta laajennettukolmesti ja A & R Sveholm Oy:n tiloja neljästi.


• Hyvin ja nopeastitoteutetut tilaratkaisut,räätälöidyt

• Ennakkoluulottomat eisynergiset sijoittamiset.

• Luonnonympäristö


Innovaatioverkosto

Rauhalan yrityskeskus, Lieksa

Alueen innovaatiotoiminnasta ei ole saatu tietoa

Mikro- ja pienyrityksille soveltuva alue - kohderyhmänä erityisestiuudet, paikallisesti syntyvät yritykset

Rakentumisen ajurit

Sataman laajentaminen,asemakaava ja biotalouden

veturiyrityshankkeet

Bio- ja kiertotalousyritykset, logistiikan yritykset ja teollisuuspalveluyritykset,yhteensä 10 yritystä. Yritysten joukossa on veturiyrityksiä ja vientiyrityksiä,mutta ei yhtä ylivoimaista toimijaa.

Yrityspuiston toiminnalla on koordinaattori. Yritykset ovat kohtuullisenaktiivisia ja kiinnostuneita alueen kehittämisestä yleisesti. Puistonkeskeisten toimijoiden yhteistyö toimii viikoittaisten tapaamisten avulla jasisältää tiedon vaihtoa ja joskus operaatioita. Alueella on yrityksillepalveluna lounasruokala.

Puistoa markkinoidaan Kemin kaupungin internet-sivuilla. Yritysten toiveitaalueen profilointiin ja brändäykseen on kartoitettu, ajantasaiset yritystiedotlöytyvät netistä, yhteyksiä ja sijaintia korostetaan ja ilmeeseen onpanostettu. Alueen kokoa, työpaikkojen määrää, avainlukuja jakasvunäkymiä viestitään sijoittumista harkitseville yrityksille.


• Satama ja muut logistiset yhteydet(rautatie, tiet, lentokenttä 15 km)

• Yhteys Pohjois-Suomen raaka-ainevaroihin

• Läheinen prosessiteollisuus• Sähköverkko on, kaukolämpöä ei• Vesi- ja jätevesihuolto kaupungin

verkostossa• Tietoliikenneyhteyksien perusinfra

on olemassa, yritys hankkii itsetarvitsemansa

• Alueella on asemakaava ja paljontonttivarauksia, laajenemisenesteenä on tilan loppuminen.Tonteista saa tietoa Keminkaupungilta.

• Alue sijaitsee saaressa ja se onpohjavesialuetta

• Maapohjalla on useita omistajia,suurimmat Kemin kaupunki jaKemin satama

• Kiinteistöjen omistus: Satama,kaupunki ja yksityiset toimijat


• Satamalla ja alueenöljysatamalla onerittäin suuri merkitys

• Sataman kumppanit• Prosessiteollisuus• Matkailuyhtiö• Ikean tuulivoimayhtiö

Innovaatioverkosto

Tutkimusyhteistyö Yhteiskäyttötilat

Ajoksen yrityspuisto, Kemi

Kokeilu- ja pilottialustat

Keskeiset toimijat ovat Kemin kaupunki, Kemin satama ja Kemin DigipolisOy. Kaupungin rooli: puiston kehittäminen on osa strategiaa jakehittämisestä on kokonaisymmärrys. Kaupungin yrityspalvelut.

Bio- ja kiertotalouden sekä logistiikan keskus

Rakentumisen ajurit• Uusi asemakaavoitettu

alue, 1990 perustetunEnvitech -alueen kyljessä.

• Infra rakennettu.

Ratasmäki sijaitsee ns. Envitech -alueen yhteydessä ja mahdollistaa kaavaltaanmonimuotoista tuotannollista toimintaa. Envitech-alueella noin 20 yritystä, uudellamuutama.

Envitech-alueen läheisyys tuo synergioita sijoittuville ympäristöliiketoiminnanyrityksille.

Tietoa tonteista saa joko Forssan Yrityskehitys Oy:stä tai Forssan kaupungilta.Ajantasaiset yritystiedot löytyvät verkosta (ml. kuvamateriaalit ja kartat). Yritystentoiveita alueen profilointiin ja brändäykseen on kartoitettu. Alueen ilmeeseen onpanostettu (ml. opasteet, kyltit), alue on siisti ja turvallinen. Logistiikkaa, yhteyksiä jasijaintia korostetaan yritysten houkuttelemiseksi. Puistoa markkinoidaan verkossa japrinttimainoksella. Viestinnässä on hyödynnetty yritysten menestystarinoita.


• Eri kokoisia tontteja tarjolla, valtatienvarrella ja kunnallistekniikka saatavilla.

• Maapohjan omistaa kaupunki• Alueella (90 ha) on asemakaava,

tonttijako tehty ja tontit hinnoiteltu• Liikenneyhteydet: Valtateiden 2 ja 10

läheisyydessä, rata n. 20 km:n päässä• Envitech-alueella VAPOn

kaukolämpövoimalaitos sekäbiokaasun tuotantoa

• Välittömässä läheisyydessä Etelä-Suomen yksi merkittävimmistäenergiaverkon solmukohdista javaravoimalaitos

• Kaupungin vesiverkosto, veden laatuhyvä

• Jätehuollon palvelut lähellä• Jäteveden erityiskuormituksesta

mahdollisuus neuvotellaVesiliikelaitoksen kanssa

• Valmiudet tietoliikenneyhteyksiin


• Lounais-HämeenJätehuolto Oy sekäEnvor Group Oyviereisellä Envitech-alueella

Innovaatioverkosto

LUKE HAMK

Ratasmäki, Forssa

Yrityspuiston kehittäminen on kaupungin strategiassa ja kaupungilla on siitäkokonaisymmärrys. Kaupungilta saa tukea kehitysideoiden hankkeistamiseen.

Uusi alue valmistustoiminnalle ja logistiikalle. Alueella on synergiaaympäristöliiketoiminnan ja kiertotalouden yrityksille.

Sitra

Rakentumisen ajurit• Yrityspuisto syntyi sotien

jälkeen• Konepajateollisuuden

vahvistuminen• Bio- ja kiertotalousyritysten

kehitys• Alueella vahvan

yrittäjyyden maine

Kokemäen keskusta-alueella sijaitseva teollisuusalue, jolla toimii metalliteollisuutta,elintarviketeollisuutta, rakennusteollisutta, kuljetusalan yrityksiä, sekä muitavalmistajia. Alueella ei ole strategista fokusta. Alueella toimii n. 20 yritystä, joista osaon vientiyrityksiä. Yhteenlaskettu liikevaihto on noin 100 M€. Alueella on selkeäveturiyritys ja sen osuus on noin 20 % liikevaihdosta ja 25% työvoimasta.Työpaikkoja alueella on noin 500. Puiston yritysten työvoimatarpeet keskittyvätsuorittavan työn tekijöihin erityisesti metallialalle.

Yritykset keskittyvät tällä hetkellä oman yritystoimintansa kehittämiseen. Alueellalounasruokailumahdollisuus, työterveyspalvelut ja kiinteistöhuoltoyrityksiä.Teollisuusalueella ei ole koordinaattoria eikä yrityksillä ole säännöllistä yhteistyötä.Nykyiset yritykset toimivat kumppaneina, toimittajina ja asiakkaina uusille yrityksille.Yritykset myös suosittelevat toisiaan.

Vapaat tontit ja toimitilat löytyvät sekä www.kokemaelle.fi -sivustolta, että myöstoimitilat.prizz.fi -palvelusta. Yritysten toiveita on kartoitettu profilointiin jabrändäykseen. Logistiikkaa ja sijaintia korostetaan yritysten houkuttelemiseksi jasijoittumista harkitseville yrityksille viestitään alueen avainluvut, koko,työpaikkamäärät ja kasvunäkymät.


• Logistiset yhteydet: VT 2 jarautatieasema vieressä,lentokentät ja satamat

• Edullista maata• Hyvät veturiyritykset• Kaukolämpöverkko• Sähkön saatavuus on varmaa• Höyryä saatavilla• Valokuitu• Pohjavesi, talousveden laatu• Jätevedenpuhdistamo• Jätehuolto järjestetään itse• Yritykset omistavat pääosin

oman alueensa ja kiinteistönsä• Kaupungilla on tontteja

(erityisesti pienet ja keskisuurettontit) tarjota sijoittuvilleyrityksille, mutta suuria tontteja eiole kaavoitettuna

• Paikalliset resurssit: raakapuu,kierrätyspuu, peruna, vesi


• Verkostotsatamateollisuuteen

Innovaatioverkosto

Sataedu SASKY Porinyliopistokeskus

Kokemäen teollisuusalue

Kehittämisyhtiöt: Prizztechja Satafood

Kaupungin osalta vastuu alueen menestymisestä on kaupunginjohtajalla jaelinkeinoyhtiöllä. Kaupungin omien ammatillisten kouluttajien rooli korostuutyövoiman saamiseksi. Kaupungin palvelut ovat saatavilla alueella ja kaupungiltasaa tukea kehitysideoiden hankkeistamiseen.

Kiertotalouttahyödyntävä

teollisuuspuisto

SAMK

Testaustoimintaa

6. Teollisuuspuiston kehityskaaret

40

41

Neljä askelta kehityskaaren hahmottamiseksi

A

B

C

GreenfieldKaavoitettu alue, jollehalutaan houkutellamerkittäviä yritystoimijoita

Business as usualOlemassa olevayrityspuisto, jonkatoimintaa halutaan tukeaja kehittää

TransformaatioAlueen profiilia halutaanmuuttaa esim. taloudenrakennemuutoksen taiveturiyrityksen lähdönjohdosta

21 3

FokusArvolupaus /

VisioLähtötilanne

4

Toimenpiteet

Kuka antaa arvolupauksen?Mikä on alueen nykytila? Luodaanko alueelle fokus?

Todennäköisestikunnan aloite

Yrityslähtöisestikunnan tai yritystenaloitteesta

Todennäköisestikunnan aloite, nykyisetyritykset huomioiden

Lähtökohtana alueenresurssit tai potentiaalistenyritysten kiinnostus

Lähtökohtana alueen resurssittai nykyisten yritysten tai näidenasiakkaiden toimialat

Lähtökohtana alueen resurssittai valikoidut kasvualat,hyödyntäen vanhaa osaamista

seuraavatkalvot

42

Miten muotoilet alueesi arvolupauksen?Pohja kunnille

A

B

C

GreenfieldKaavoitettu alue, jolle halutaanhoukutella merkittäviäyritystoimijoita

Lähtötilanne

Business as usualOlemassa oleva yrityspuisto,jonka toimintaa halutaan tukeaja kehittää

TransformaatioAlue, jonka profiilia halutaanmuuttaa esim. taloudenrakennemuutoksen johdosta

Kuka omistaa / antaaarvolupauksen

Mitä tarjotaan jakenelle: arvolupaus

21 3

Alakohtainenfokus

Resurssi-fokus

Ei alaa

Tietty ala:• Kauppa• Valmistava

teollisuus• ICT

Ei fokusta

Tietty resurssi:• Energia• Kiinteistö• Lämpö• Osaaminen

4

Toimintasuunnitelma

Mikä tilanne on nyt? Mitä ollaan valmiita tekemään?

Vastuussa olevaorganisaatio

Vastuutahoa ei ole päätetty

Kaupunki

Yhdistys

Osakeyhtiö

Muu, mikä?

Yritysten houkuttelu Aktiivinen, valikoitu täsmähaku jakansainvälinen toiminta

Aktiivinen, kotimaiset yritykset

Passiivinen, markkinointia

Muu, mikä?

Kumppanuudet Suljettu alusta tai ryhmä

Avoin yhteistyöverkosto tai verkostot

Muu, mikä?

43

Toimintasuunnitelma 1/2Pohja kunnille

Mikä tilanne on nyt? Mitä ollaan valmiita tekemään?

Sijoittumisenhelpottaminen

Kaavoitus

YVA ja luvat

Pintarakenteet

Kunnallinen infra

Rakennukset

Julkiset hankinnat

Taloudelliset tukikeinot

Muut resurssit

Innovaatiot Digitalisaatio

Tutkimusverkosto ja oppilaitokset

Start-upien erityistuet

Kuntayhtiöt kumppaneina

Muut resurssit

44

Toimintasuunnitelma 2/2Pohja kunnille

• Kumppaneiden ja rahoittajien houkutteleminen vaatii kunnan verkostoitumista, epämuodollisia tapaamisia jayhteydenpitoa

• Ison veturiyrityksen saaminen yrityspuistoon edellyttää vaivannäköä, henkilökohtaisia kontakteja,mielenkiintoista tarinaa ja myös suotuisaa sattumaa.

• Pienikin kunta voi pärjätä, jos sen kontakti paikallisyhteisöön ja -ympäristöön on vahva

• Hyviä käytäntöjä:− Yrityspuisto voi tarjota jäsenyyden vastineeksi tietoa, joka on kerätty jäseniltä ja markkinoilta (tietopankki) – tieto salasanan

takana, joka annetaan yrityskumppanille

− Yrityspuisto voi tarjota jäsenyrityksille markkinointipalveluita ja vierailijakeskuksen

• Arvolupauksen pitää perustua konkreettisiin asioihin, sekä koviin että pehmeisiin arvoihin− Valmiit/ muokattavissa olevat tilat, infrastruktuuri ja logistiikka

− Tonttien, kiinteistöjen ja esim. energian hinta houkutustekijöinä

− Osaamisen/ osaajien ja resurssien saatavuus

• Yhteys kunnan elinvoimaan, esimerkiksi nuorten jäämiseen paikkakunnalle, kunta saa aluetaloushyödyt jaulkoistushyödyt

• Tärkeää pohtia, miten arvolupauksesta voidaan pitää kiinni tulevaisuudessakin – minkä asioiden toteutuminenriippuu yrityspuiston omasta organisaatiosta, minkä taas jäsenyrityksistä, miten voidaan varautuarakennemuutokseen

45

Hyviä käytäntöjä seutukunnistaTyöpajakeskustelun tulokset

7. Yrityspuistojen kehittämisen jatkotoimenpiteet

46

• Tiedon keruu ja ylläpito: Konkreettinen yrityslistan kerääminen yhteystietoineen sekä tiedonkeskitetty kerääminen alueen tonteista ja kiinteistöistä sekä infrasta auttaa luomaan kokonaiskuvanyrityspuistosta ja kartoittamaan synergiaa puiston toimijoiden välillä.

• Kehittämisstrategia: Puistolla tulisi olla visio ja strategia, jotka antavat kehittämiselle suunnan jaraamit. Puiston kehittämisen tulisi myös olla osa kaupungin strategiaa.

• Verkoston johtamismalli: Verkoston muodostaminen yritysten ja muiden osapuolien välille tuoresurssitehokkuutta toimintaan. Verkoston kannattaa järjestäytyä ja sopia johtamismallista (esimerkiksiyhdistys, yhteisesti omistettu kehittämisyritys, kiertävä puheenjohtajuus, palkattu koordinaattori), jottajollakulla on vastuu verkoston toiminnan kehittämisestä ja elävänä pitämisestä.

• Yrityspuiston konsepti: Pohdinta ja päätös yrityspuistokonseptin kehittämisestä, arvolupausyrityksille ja mahdollinen toiminnan fokusointi tehostavat puiston toimintaa ja vahvistavat invest-in-toimintaa. Koko verkoston on tärkeää saada mahdollisuus osallistua konseptin kehittämiseen.

• Yrityspuiston ilme: Ilmeeseen panostaminen sekä paikan päällä (mm. opasteet, kyltit) ettävirtuaalisesti (mm. nettisivut, tiedotteet) tekee puistosta siistimmän, turvallisemman jahoukuttelevamman. Viestintäaineistojen olisi hyvä olla saatavilla myös englanniksi.

• Uusien liiketoimintamallien pilotointi ja mahdollistaminen: Suuret hankkeet (esim.biotalousinvestoinnit) ovat mahdollisuus, mutta muu kehittämistoiminta ei saa jähmettyä niitäodotettaessa. Kannattaa huomioida myös väliaikaiset toimijat ja verkoston resilienssi.Innovaatiotoiminnan aktivointi kannattaa, vaikka näköpiirissä ei olisikaan suuria hankkeita.

47

Yleisimpiä kehityskohteita seutukaupungeissa

• Seutukaupungeilla on paljon yhteistä, pienuus ja joustavuus ovat etu ja mahdollisuus− Kotimaassa kasvavat yritykset: toisessa seutukaupungissa toimiva yritys voisi kasvaessaan laajentua toiseen

samanlaiseen

− Suomen tasolla kuntien yhteinen markkinointi on hyödyllistä – yhdessä voidaan tarjota enemmän kuin yksin

− Kansainvälinen invest-in –selvitys voitaisiin tehdä seutukaupunkien yhteistyönä, mahdollisuudet yhteisille investin –agenteille

• Yhteydenpito verkoston sisällä – ”kilauta kaverille”− Tiedon/ uutisten jakaminen hyödyttää yleensä kaikkia, vaikka joskus saatettaisiinkin olla kilpailutilanteessa

− Tämä vaatii, että pitää tuntea muiden mahdollisuudet ja päivittää tilannetta säännöllisesti

• Match-making –tilaisuudet naapurikuntien kesken: yrityksille mahdollisuus tutustua oman sekänaapurikunnan yrityksiin ja etsiä yhteistyömahdollilsuuksia− Tilaisuudet voivat olla joko tietylle toimialalle tai sitten maantieteelliselle alueelle

− Voi johtaa osaamisen ja resurssien jakamiseen puolin ja toisin

• Seutukaupunkien yhteiset tapaamiset jonkin teeman ympärillä hyödyllisiä, kiinnostavia teemoja esim.Kaupungistumisen haasteet/ mahdollisuudet ja kuntien erikoistuminen

• Seutukuntien miljoonan suomalaisen ääni kuuluviin verkoston kautta – yhdessä voidaan ilmaistamielipide kuuluvammin (vrt. suurten kaupunkien vaikuttaminen)

48Mitä erityisesti seutukaupungit voisivat tehdä?

Seutukaupunkiverkoston yhteisiä kehittämismahdollisuuksia

8. Liitteet: Kysely

49

1. Vastaajan tiedot

2. Yrityspuiston nimi ja sijainti

3. Kuvaile yrityspuistoanne omin sanoin

4. Kuvaile optimaalisinta yritystä, joka voisi puistoonne sijoittua

Historia

1. Yrityspuiston perustamisajankohta

2. Merkittävimmät kehityksen käännekohdat

3. Historian aikana todetut menestystekijät

50

Seutukaupungeille toteutetun kyselyn kysymykset 1/6

Nykytilanne

A. Puiston yritykset

1. Puiston strateginen fokus (toimiala tms.)

2. Yritysten määrä

3. Yritysrakenne (yritysten konkreettinen lista ja yhteystiedot)

4. Veturiyritys/yritykset

5. Yritysten liikevaihdon suuruusluokka

6. Vientiyrityksiä

7. Kuvaus puiston työvoimarakenteesta

8. Veturiyrityksen suhteellinen merkitys puiston kokonaisuudessa

9. Yritysten vaikutukset seutukunnalle

10. Yritysten kiinnostus/aktiivisuus alueen kehittämisessä yleisesti

51


NykytilanneB. Infrastruktuuri ja maankäyttö1. Mikä on puiston maapohjan omistusrakenne?2. Onko puiston menestyksen edellytyksenä jokin kriittinen alueen resurssi/luonnonvara?3. Mikä on kaavaja tonttitilanne?4. Mitä esteitä alueen laajentamiseen liittyy?5. Mikä on alueen kiinteistöjen omistusrakenne?6. Onko saatavissa keskistetysti tietoa alueella olevista tonteista sekä ostettavista javuokrattavista kiinteistöistä? Missä tieto on?7. Millaiset liikenneyhteydet alueelle on?8. Mitkä ovat lähimmät kaupungit?9. Millainen on alueen energiainfra?10. Millainen on alueen vesihuoltoinfra?11. Millainen on alueen jätehuoltoinfra?12. Millaiset ovat alueen tietoliikenneyhteydet?13. Onko alueella yrityksille muita palveluita? Mitä?14. Mitä muita erityispiirteitä alueeseen liittyy?

52


Nykytilanne

C. Toimijaverkostot ja arvoverkot

1. Mitä seudulta tulevia resursseja ja raaka-aineita puistossa käytetään?

2. Mitä tekijöitä liittyy näiden resurssien saatavuuteen?

3. Yrityspuiston toiminnan koordinaattori

4. Puiston keskeiset toimijat ja yhteystiedot

5. Puiston kannalta keskeiset muut/ulkopuoliset toimijat

6. Onko puiston keskeisillä toimijoilla säännöllistä yhteistyötä?

7. Kenellä kaupungissa on vastuu yrityspuiston menestymisestä?

8. Kaupungin rooli yrityspuistossa

53


Nykytilanne

D. Innovaatiotoiminta

1. Onko puistossa innovaatiotoimintaa? Mitä? Kenen kanssa?

E. Markkinointi ja invest-in-toiminnot

1. Miten puistoa markkinoidaan?

2. Onko alueella säännöllisiä tapahtumia?

3. Suosittelevatko yrittäjät toisiaan?

4. Onko yritysten menestystarinoita käytetty viestinnässä?

5. Onko kaupungin palvelut muotoiltu hyvin ja ovatko ne saatavilla?

Tulevaisuus

1. Puiston kehittämisstrategia

2. Merkittävimmät tulevaisuuden mahdollisuudet

3. Merkittävimmät tulevaisuuden haasteet/uhkakuvat

54


Tietojen saatavuus ja kokoaminen

1. Miten vaikeaa oli koota tietoja?

2. Miten tietojen kokoamista voisi helpottaa?

3. Miten tietoja päivitetään?

4. Pystytäänkö vastaavat aineistot toimittamaan englanniksi?

5. Ketkä henkilöt kunnassa pystyvät toimittamaan vastaavat tiedot?

6. Muut liitteet.

55


Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620ADDIS ABABA | BEIJING | BUENOS AIRES | GOTHENBURG | HELSINKI | SAN FRANCISCO | TURKU | ZÜRICH

Our Clients Makethe World Cleanerand Safer.

www.gaia.fi

Lisätietoja:Mari Saario, [email protected], 050 421 9999

Anna Hillgrén, vanhempi [email protected], 050 504 2440

Documents

Loppuraportti selvitystyöstä seutukaupungeillesek.suupohja.fi/images/seutu-ohjelma/Tulevaisuuden... · N. 30 yritystä. Veturiyrityksiä Ahlström-Munksjö (lasihuopatehdas), Sulzer