TILASTOJA SUOMESTA 150 VUOTTA

Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asian- tuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi.

Vuonna 1865 perustettu Tilastokeskus tuottaa valtaosan Suomen virallisista tilastoista ja on tilastoalan merkittävä kansainvälinen toimija.

Tilastokeskuksen palveluksessa on yli 900 asiantuntijaa Helsingissä ja haastattelijoina eri puolilla maata.

TILASTOKESKUS 1865–2015www.tilastokeskus.fiinfo@tilastokeskus.fip. 029 551 2220

KANSAKUNNAN KUVA

Autonomian aika merkitsi suomalai-suuden ja suomalaisten instituutioiden syntymistä. Suomalaisen tilastoviras- ton tehtäväksi tuli laatia luotettava kuva Suomesta ja sen kansasta.

Nykyisin Tilastokeskuksen tehtävänä on tuottaa luotettavaa tilastotietoa politiikan ja päätöksenteon sekä kan- salaisten tarpeisiin. EU:n ja Euroopan talousliiton jäsenyydet lisäsivät Suomen tilastojen kansainvälisyyttä. Valtaosa Tilastokeskuksen tilastoista on EU:n säätelemiä.

Tekla Hultin sai ”erivapauden sukupuolestaan” tullessaan 1901 ensimmäiseksi naispuoliseksi työntekijäksi Tilastolliseen päätoimistoon. Nykyisin yli 60 prosenttia Tilastokeskuksen henkilökunnasta on naisia.

LUOTA TIETOON.TARTU TILASTOON.

TK /

TP

/ 8

12 /

IK /

201

5 /

5000

/ M

ultip

rint O

y 20

15 /

Sca

ndia

200

0 W

hite

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

1940

Markan devalvointi1931

Markandevalvointi1957

Toinen maailmansota

Markandevalvointi

1991

Yleislakko1956 Liittyminen

Eftaan 1961

ÖljykriisiLiittyminen

EU:hun1995

Lama

Markandevalvointi

1977

Ns.suurilama

Kansalaissota1918

Ensim-mäinenmaailman-sota

2014

1975

1960

2000

1950

1900

1880Kato

1865

Ns.pitkälama

Länsi-Euroopanviimeinen nälänhätäSuomessa 1867

bkt m

uuto

s-%

Finanssi-kriisi

Tilastovirasto perustettiin 1865

Ensimmäinentilastollinenvuosikirjailmestyi 1879

Elinkustannusindeksinlaskenta alkoi 1921 Kansantulon

laskentaalkoi 1948

Rekisteripohjainenväestölaskenta alkoi 1990

Paavo Tikkanen kehitti vuonna 1848 suomen kieleen tilasto-sanan. Sen taus- talla on latinan kielen sana status, tila.

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

bkt m

uuto

s-%

%

18601870

18801890

19001910

19201930

19401950

19601970

19801990

20002010

0

20

40

60

80

100

0

20

40

60

80

100

Alkutuotanto

Jalostus

Palvelut

-20

-10

0

10

20

30

40

50

60

70%

1921 1931 1941 1951 1961 1971 1981 1991 2001 2014

0

1

2

3

4

5

6miljoonaa

1865 1880 1895 1910 1925 1940 1955 1970 1985 2000

Nälkävuodet

Sisällissota

Toinen maailmansota

Ruotsiin muutto

2014

Yhteiskunnan oloja alettiin kuvata osana kansakunnan kehitystä. Tilattoman väestön alakomitea selvitti Säätytalolla maaseutuväestön elinoloja Hannes Gebhardtin johdolla 1901–1907. Hyvinvoinnin mittaaminen on ajankohtainen aihe myös nykyään.

Suomalaisuusmies K.E.F. Igna-tius loi perustan tilastoviras-ton toiminnalle sen tirehtöörinä 1868–1885.

USAssa 1890-luvulla kehitetty sähköllä toimiva Hollerith-reikäkort-tien laskentakone hankittiin Suomeen 1920-luvulla. Sen käyttö laajeni kattamaan lähes kaikki tilastoalueet 1950-luvulla. Reikäkorttikonetta käytettiin 1960-luvun lopulle asti, jolloin se korvattiin tietokoneella.

Keskustietokoneet mahdollistivat 1960-luvulta lähtien suurten tilastoaineis-tojen tehokkaan käsittelyn. Mikrotietokoneet alkoivat yleistyä eri työvaiheissa 1980-luvulla. Nykyisin koko tuotantoprosessi nojautuu vahvasti tietoteknisiin ratkaisuihin.

VÄKILUKU

Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä maailmantalou-den suhdanteet vaihtelivat rajusti eikä Suomi ollut suo- jassa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen rahan arvo heikkeni voimakkaasti, ja 1930-luvulla tuli lama deflaatioineen. Myös jatkosodan päättyessä rahan ostovoima romahti.

INFLAATIO

TILASTOKESKUS JA SUOMI 1865–2015

Lapsikuolleisuuden vähentyessä 1800-luvun lopulla Suomen suuriruhtinaskunnan väkiluku kasvoi nopeasti. Kehittyvä elinkeinoelämä veti väkeä maaseudulta kasva-viin kaupunkeihin. Elintason ja terveydenhuollon kehit-tyessä suomalaisten vastasyntyneiden elinajanodote on kaksinkertaistunut 1800-luvun puolivälin jälkeen.

-60

-40

-20

0

20

40

60

1945 1955 1965 1975 1985 1995 2005 2014

tuhatta

Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahan-muutto

1980-luvulla ja erityisesti EU-jäsenyyden aikana Suomesta kehittyi maahanmuuton kohdemaa. Aiemmin Suomi oli ollut työvoiman viejä.

MUUTTOLIIKE

Vuosisadan alun teollistumisesta huolimatta Suomi nojasi yhä toisen maailmansodan jälkeen maa- ja metsätalouteen, jonka merkitys tulojen lähteenä alkoi kuitenkin nopeasti pienentyä. Työvoimaa virtasi erityisesti palveluelinkeinoihin.

ELINKEINORAKENNE

Vuonna 1921 Tilastollinen päätoimisto sai uuden sine-tin. Siinä kuvastuu väestön ikä- ja sukupuolijakauma vuodelta 1865.

Valtaosa tilastojen raaka-aineesta saadaan hallinnollisista rekistereistä. Tietoja kerätään käynti- ja puhelinhaastatteluilla sekä verkkokyselyillä silloin, kun tietoja ei ole muuten saatavilla. Suomalaisten hyvä vastausaktiivisuus on mahdollistanut luotettavien tilastojen tuottamisen.