Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2016-00849 RO ...2016.pdfMaatalous- ja kalastusneuvosto 12.12.2016 - 13.12.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö

MINVA MMM2016-00849

RO Kahilampi Vesa(MMM) 05.12.2016

Viite AsiaMaatalous- ja kalastusneuvosto 12.-13.12.2016

Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysseliin 12.–13.12.2016. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Jari Partanen.

Maatalous- ja kalastusneuvoston on tarkoitus käydä periaatekeskustelu luomuasetuksesta. Asetus on pitkän valmistelun jälkeen edennyt tilanteeseen, jossa puheenjohtajamaa kokee mahdolliseksi tuoda kokonaisuus neuvoston käsiteltäväksi. Suomi näkee, että 5.12. mennessä moni tärkeä asiakokonaisuus on kuitenkin vielä auki ja lopullista kantaa ei voida vielä ottaa. Asiaa käsitellään ennen neuvostoa maatalouden erityiskomitean kokouksissa 5.12. ja 9.12. Viimeinen kolmikantaneuvottelu parlamentin, komission ja neuvoston välillä pidetään 7.12.

Neuvosto keskustelee myös puheenjohtajamaan ehdotuksesta neuvoston päätelmiksi koskien viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa ja hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä. Puheenjohtajamaan ehdotus pohjaa maatalousmarkkinoiden työryhmän raporttiin, joka julkaistiin 14.11.2016.

Kokouksessa neuvosto keskustelee myös 2030 energia- ja ilmastopakettiin kuuluvien LULUCF- ja taakanjakoasetusten maatalousnäkökohdista asiakohdan maatalous ja ilmasto alla. Puheenjohtajamaa on toimittanut jäsenmaille aiheesta kysymykset. Suomi näkee, että ilmastopolitiikassa tulee ottaa huomioon maatalouden kustannustehokkaan ja toteuttamiskelpoisen päästövähennyspotentiaalin rajallisuus ja se, että maatalouteen suoraan kohdistuvien ilmastotavoitteiden tulee olla johdonmukaisia kannattavan maatalouden toimintaedellytyksien sekä kansallisen huoltovarmuuden ja globaalin ruokaturvan kannalta. LULUCF-sektorin osalta Suomen näkemyksen mukaan komission esitys annetussa muodossa ei ole oikeudenmukainen tai tehokas, koska se ei tarjoa kaikille jäsenmaille kannustimia hillintätoimiin.

Lisäksi neuvosto pyrkii löytämään poliittisen yhteisymmärryksen kalastusasioissa kahdesta kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen liittyvästä kysymyksestä sekä muissa asioissa kasvinterveys- ja kasvinjalostuskysymyksistä.

Asialista:MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ 12.–13.12.2016

Sivu

1. Esityslistan hyväksyminen

Lainsäädäntökäsittelyt

2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen

Muut kuin lainsäädäntöasiat

3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen

KALASTUS

4. Ehdotus neuvoston asetukseksi unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017(Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 43 artikla 3 kohta)= Poliittinen yhteisymmärrys 4

Muut kuin lainsäädäntöasiat

5. Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 (*)(Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 43 artikla 3 kohta)= Poliittinen yhteisymmärrys / Hyväksyminen 7

MAATALOUS

6. Ehdotus neuvoston päätelmiksi: viljelijöiden aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa ja hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjunta= Hyväksyminen 9

Lainsäädäntökäsittelyt

7. Maatalous ja ilmastonmuutos 13

a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa

2(29)

energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely)

b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely)

= Keskustelu maatalousnäkökohdista

8. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX [virallista valvontaa koskeva asetus] muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta = Periaatekeskustelu / Tilanneselvitys 18

Muut asiat

9. Maatalous 26a) Kasvinjalostajien oikeudet

= Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

b) Kasvien terveyttä koskeva uusi asetus – tiedotusasia= Komission tiedotusasia

3(29)


PERUSMUISTIO MMM2016-00816

LVO Bondestam Orian 28.11.2016

AsiaEhdotus neuvoston asetukseksi unionin vesillä ja unionin aluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017

KokousMaatalous- ja kalastusneuvosto 12.12.2016 - 13.12.2016U/E/UTP-tunnus

Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maatalous- ja kalastusneuvosto 12–13.12.2016– poliittinen yhteisymmärrys

Suomen kanta

Suomi voi hyväksyä asetusehdotuksen ja osoittaa joustavuutta asetuksen hyväksymisen edistämiseksi edellyttäen, että päätöksellä pyritään yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteeseen kalakantojen hyödyntämisestä kestävän enimmäistuoton MSY-tason mukaisesti viimeistään vuonna 2020.

Pääasiallinen sisältö

Vuosittaisista kalastusmahdollisuuksista ja niihin liittyvistä edellytyksistä annettava asetus on yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) kalavarojen hoitoa koskeva tärkeä väline. Säädös on laaja sisältäen lukuisten unionin vesien ja unionin ulkopuolisten vesialueiden kalastusmahdollisuuksia koskevat säännökset (pois lukien Itämeri ja Mustameri) vuodeksi 2016. Ehdotuksen liitteissä luetellaan kalastusmahdollisuudet yksityiskohtaisesti.

Ehdotus kuuluu perussopimuksen (SEUT) 3 artiklan 1d kohdan mukaan Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

Asetusehdotus koskee erityisesti Atlantin ja Pohjanmeren kalakantoja EU:n vesialueilla, joiden osalta unioni päättää itsenäisesti, kuinka paljon kantoja voidaan hyödyntää. Asetus sisältää myös tulokset kahdenvälisistä ja monenkeskisistä kalastusneuvotteluista.

Komission tiedonannossa vuoden 2017 kalastusmahdollisuuksia koskevassa kuulemisesta todetaan, että niiden kalakantojen määrä on kasvanut, joita hyödynnetään MSY:n mukaisesti. Komission tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean STECFin mukaan kaikilla alueilla kalastuksessa on yleisesti ottaen tapahtunut kehitystä kohti kestävää enimmäistuottoa koskevaa tavoitetta.

4(29)

Kaikilla TAC-alueilla kalastus kestävän enimmäistuoton ylittävillä tasoilla on vähentynyt huomattavasti. Tämän vuoden STECFin raportin mukaan 31:tä kaikkiaan 59:stä kestävän enimmäistuoton suhteen arvioiduista kannoista kalastettiin kestävän enimmäistuoton tasolla vuonna 2014. Vuosien 2013 ja 2014 tietojen perusteella STECFin raportista näyttäisi käyvän ilmi, että perinteinen suuntaus edetä nopeasti kohti kestävää enimmäistuottoa saattaa olla hidastumassa. Tämä ei välttämättä johdu pelkästään liikakalastuksesta vaan myös ympäristöolojen muutoksista ja muista biologisista tekijöistä.

Edotukseen sisältyy myös Atlanto-Skandiselle sillikannalle vahvistettava TAC ja Suomen osuus (0,53 %) siitä. Tämän sillikannan TAC vahvistetaan osana Norjan kanssa käytäviä neuvotteluja.

YKP:n perusasetuksella käyttöön otettu purkamisvelvoite tulee sovellettavaksi asteittain vuosina 2015–2019. Sen vuoksi komissio ehdottaa TACien korotuksia sellaisten kantojen osalta, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta vuodesta 2017.

Kaikki ehdotetut kalastusmahdollisuudet ovat komissiolle toimitettujen kantojen tilaa koskevien tieteellisten lausuntojen mukaisia, ja lausuntoja on käytetty komission vuotuisessa tiedonannossaan kalastusmahdollisuuksia koskevasta kuulemisesta (COM(2016) 396) kuvaillulla tavalla.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 43 artiklan 3 kohtaEuroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artikla

Käsittely Euroopan parlamentissa

Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa.

Kansallinen valmistelu

EU17 –kalastusjaosto 30.11.2016EU-ministerivaliokunta

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 9.12.2016

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Ei ole.

Taloudelliset vaikutukset

Asetuksella ei ole vaikutusta Suomen kalastuselinkeinoon tai valtion talousarvioon.

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

5(29)

Useilla jäsenvaltioilla on vaikeuksia hyväksyä komission ehdotusta sellaisenaan. Puheenjohtajamaa pyrkii löytämään kompromissiratkaisuja jäsenvaltioiden esille nostamiin kysymyksiin.

Asiakirjat

13797/16 PECHE 400 + ADD 1-2 - COM(2016) 698 final

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, MMM/LVO p. 0295 16 2494, [email protected]

EUTORI-tunnusEU/2016/1633

Liitteet

Viite

6(29)



LVO Bondestam Orian 05.12.2016

AsiaEhdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Mustallamerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodelle 2017



Maatalous- ja kalastusneuvoston on määrä päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen ehdotuksesta istunnossaan 12–13.12.2016.

Suomen kanta

Suomi voi osoittaa joustavuutta asetuksen hyväksymisen edistämiseksi edellyttäen, että päätöksellä pyritään yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteeseen kalakantojen hyödyntämisestä kestävän enimmäistuoton MSY-tason mukaisesti viimeistään vuonna 2020.


Euroopan unionin jäsenvaltioista Bulgarialla ja Romanialla on kalastusmahdollisuuksia Mustallamerellä. Ehdotetulla asetuksella on tarkoitus vahvistaa kaupallisesti tärkeimpien kalakantojen (piikkikampelan, kilohailin ja piikkihain) kalastusmahdollisuudet vuodeksi 2016 kyseisille jäsenvaltioille. Samalla on tarpeen säätää edellytyksistä, joilla näitä kalastusmahdollisuuksia voidaan hyödyntää.

Bulgarian ja Romanian lisäksi Mustanmeren kalakantoja hyödyntävät myös EU:n ulkopuoliset maat kuten Turkki, Ukraina, Georgia ja Venäjän federaatio. Alueellisella tasolla ei ole kuitenkaan EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä tehty suurimpia sallittuja saaliita (TAC:a) koskevia päätöksiä. Unioni on vuodesta 2008 alkaen joka vuosi vahvistanut autonomiset TAC:t piikkikampela- ja kilohailikannoille. Tällä on pyritty edistämään yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteita.


Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 43 artiklan 3 kohta. Neuvosto päättää kannastaan määräenemmistöllä.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 1380/2013 artikla 16.


7(29)

Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa.


EU17 -kalastusjaosto 30.11.2016

EU -ministerivaliokunta 9.12.2016

Eduskuntakäsittely



Ei ole.


Ehdotuksella ei ole vaikutusta suomalaiseen kalastuselinkeinoon tai valtion talousarvioon.


-

Asiakirjat

-


Heikki Lehtinen, MMM/LVO, 040 770 9496Orian Bondestam, MMM/LVO, 0295 16 2494

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

8(29)




AsiaEhdotus neuvoston päätelmiksi: Viljelijän aseman vahvistaminen elintarvikeketjussa ja hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjunta



Neuvoston on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät. Jäsenmaat käyvät vielä keskustelun päätelmäehdotuksen lopullisesta sisällöstä. Ehdotus on valmisteltu MEK:n 21.11., 28.11. ja 5.12. kokouksissa käydyn keskustelun pohjalta.

Päätelmät pohjaavat maatalousmarkkinoiden työryhmän loppuraporttiin, joka esiteltiin maatalous- ja kalastusneuvostolle 15.11.2016. Aiheesta keskusteltiin valmistelevasti myös epävirallisessa maatalousministerikokouksessa Bratislavassa 13.9.2016 sekä MEK:ssa 3.10.2016.

Suomen kanta

Maatalousmarkkinoiden parempi toimivuus ja uudenlaiset kriisinhallintavälineet ovat välttämättömiä maataloussektorin kriisinsietokyvyn parantamiseksi. Suomi katsoo, että arvonlisän tulee jakautua tasaisemmin läpi elintarvikeketjun ja maataloustuottajien on saatava oikeudenmukainen osa siitä. Suomi katsoo, että kuluttajien valintojen tueksi tarvitaan myös entistä läpinäkyvämpi tuotantoketju ja tarkemmat merkinnät tuotteiden raaka-aineiden alkuperästä.

Kauppatapakysymyksen osalta Suomi pitää jatkossakin vapaaehtoisia toimia, alan itsesääntelyä ja itsesääntelyjärjestelmän kehittämistä ensisijaisina keinoina elintarvikeketjun ja markkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Suomi on kuitenkin valmis harkitsemaan mahdollisia EU:n tasoisia jatkotoimia elintarvikeketjun toimivuuden parantamiseksi, ottaen huomioon myös maatalousmarkkinoiden työryhmän loppuraportin ja siinä annettavat suositukset.


9(29)

EU:n maatalouspolitiikan markkinasuuntautuneisuus ja kansainvälisen kaupan vapauttaminen on avannut eurooppalaisille toimijoille uusia mahdollisuuksia mutta myös lisännyt epävarmuutta ja volatiliteettia markkinoilla.

Komission maatalouspääosasto on tunnistanut uuden tilanteen ja perusti vuoden 2016 alussa 12 asiantuntijasta koostuvan maatalousmarkkinoiden työryhmän (Agricultural Markets Task Force). Työryhmän jäsenet edustavat asiantuntemusta elintarvikeketjun eri osista ja myös unionin eri alueilta. Työryhmän puheenjohtaja on Tilburgin ja Wageningenin yliopiston professori Cees P. Veerman. Ryhmään ei kutsuttu suomalaista jäsentä.

Työryhmä kokoontui työnsä aikana yhteensä yhdeksän kertaa. Lisäksi työryhmä piti yhteiskokouksen jäsenmaiden korkeiden edustajien kanssa maitomarkkinoista 16.9.2016. Kokouksissa käsiteltiin ruokaketjun sopimussuhteita erityisesti tuottajan aseman kannalta, ketjun avoimuutta, futuureita ja muita instrumentteja, joilla voidaan suojautua markkinariskeiltä ja Euroopan strategisen investointirahaston mahdollisuuksista tukea maataloussektoria. Lisäksi työryhmä keskusteli tuottajien yhteistyömahdollisuuksista ja kilpailulainsäädännön selkeyttämisestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatiloille ja riskien hallinnasta.

Työryhmä julkaisi loppuraporttinsa ehdotuksineen 14.11.2016 ja esitteli sen ministereille 15.11.2016. Loppuraportissa työryhmä esittää mittavan joukon suosituksia elintarvikeketjun toiminnan parantamiseksi ja yhteisen maatalouspolitiikan kehittämiseksi.

Pj-maa toimitti jäsenmaille ensimmäisen luonnoksen neuvoston päätelmiksi 17.11.2016 ja niistä keskusteltiin ensimmäisen kerran 21.11.2016. Kommenttien pohjalta toimitettiin muokattu versio 24.11.2016 ja keskustelua jatkettiin maatalouden erityiskomiteassa 28.11.2016. Toinen revisio luonnoksesta toimitettiin 2.12.2016 ja siitä keskusteltiin MEK:ssa 5.12.2016. Pj-maan lopullista ehdotusta neuvoston päätelmiksi odotetaan lähetettäväksi jäsenmaille ennen neuvoston kokouksen alkua.

Päätelmäluonnos pohjaa elintarvikeketjun toimivuuden parantamisen osalta pitkälti maatalousmarkkinoiden työryhmän raportin suosituksiin. Luonnoksessa kerrataan tehdyt toimet, korostetaan elintarvikeketjun pitkän tähtäimen kannattavuuden ja toimivuuden merkitystä sekä pyydetään komissiolta aloitteita viljelijän aseman parantamiseksi ja hyvien kauppatapojen vastaisten käytäntöjen kitkemiseksi.

Pj-maa tunnustaa vapaaehtoisten toimien hyödyllisyyden, mutta näkee parhaaksi niiden täydentämisen EU-tason sääntelyn avulla. Päätelmäluonnos pyytää komissiolta yhteisen minimilainsäädännön luomista hyvien kauppatapojen vastaisten käytäntöjen osalta tasavertaisen toimintaympäristön takaamiseksi. Pj-maa esittää myös työryhmän mallin mukaisesti kattavampaa hintatietojen kokoamista ja julkaisua markkinatilanteen seuraamiseksi sekä lisäselvyyttä kilpailulainsäädännön poikkeusten käyttöön tuottajaorganisaatioiden ja osuuskuntien osalta. Pj-maa ehdottaa neuvoston sitoutuvan tarkastelemaan asian etenemistä uudelleen vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon aikana. Suomi on kommentoinut asiakirjoja kannan mukaisesti kokouksissa ja kirjallisesti.


Neuvoston päätelmät hyväksytään kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä.

10(29)


Euroopan parlamentti on hyväksynyt aiheesta oma-aloitemietinnön 7.6.2016.


EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvikkeet) 17.6.2016, 5.9.2016, 29.9.2016, 8.11.2016, 17.11.2016, 24.11.2016, 1.12.2016 ja 7.12.2016.

EU12-jaosto (kilpailu-, valtiontuki- ja hankintajaosto) 29.8.–2.9.2016 (kirjallinen menettely).

EU-ministerivaliokunta 22.6.2016, 5.-7.9.2016 (kirjallinen menettely), 11.11.2016 ja 7.-9.12.2016 (kirjallinen menettely).

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 22.6.2016, 9.9.2016, 11.11.2016 ja 9.12.2016.


-


-


Komission asettama maatalousmarkkinoiden työryhmä AMTF julkaisi aiheesta suosituksia, jotka esiteltiin ministereille maatalous- ja kalastusneuvostossa 15.11.2016.

Asiakirjat

14531/16: pj-maan luonnokset neuvoston päätelmiksi14531/1/16 REV 114531/2/16 REV2


MMM/RO/MARY Pekka Sandholm, MMM, +358 40 733 6219, [email protected]

MMM/RO/EUKA Sanna-Helena Fallenius, MMM 0295 162 481, [email protected]

MMM/RO/EUKA Vesa Kahilampi, MMM, 0295 162 043, [email protected]

EUTORI-tunnus

Liitteet

11(29)

mailto:[email protected]




Viite

12(29)



RO Fallenius Sanna-Helena(MMM), Mattila Hanna, Granholm Heikki, Perälä Paula(YM)

02.12.2016

AsiaMaatalous- ja kalastusneuvoston keskustelu: maatalous ja ilmastonmuutos

KokousMaatalous- ja kalastusneuvosto 12.12.2016 - 13.12.2016U/E/UTP-tunnusU 55/2016 vp, U 53/2016 vp


Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee maataloudesta ja ilmastonmuutoksesta. Neuvosto keskustelee erityisesti EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehyksen ei-päästökauppasektorin asetusehdotuksista (taakanjako ja LULUCF).

Taakanjakosektorin ja LULUCF asetusehdotuksia käsitellään parhaillaan Neuvoston ympäristötyöryhmässä ja Euroopan parlamentissa. Ympäristöneuvosto kävi aiheesta poliittisen keskustelun 17.10.2016. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli aiheesta toukokuussa 2016.

Suomen kanta

Suomen kannat perustuvat 15.9.2016 eduskunnalle annettuihin U-kirjelmiin U 55/2016 vp ja U 53/2016 vp.

Puheenjohtajamaa on esittänyt ministerikeskustelua varten kaksi kysymystä:

1. Eurooppa neuvoston päätelmissä lokakuulta 2014 todetaan, että maataloudella ja maankäyttösektorilla on monia tavoitteita ja sektoreiden rajallinen hillitsemispotentiaali tulee tunnustaa. Onko tämä otettu huomioon riittävällä tavalla komission LULUCF-ehdotuksessa?

2. Mikäli halutaan saavuttaa ei-päästökauppasektorille saavutetut sitoumukset, ovatko taakanjakoehdotuksen ja LULUCF-ehdotuksen joustomekanismit riittävät maatalouden ja maankäytön näkökulmasta?

Suomen kannan mukaan ilmastopolitiikassa tulee ottaa huomioon maatalouden kustannustehokkaan ja toteuttamiskelpoisen päästövähennyspotentiaalin rajallisuus ja se, että maatalouteen suoraan kohdistuvien ilmastotavoitteiden tulee olla johdonmukaisia kannattavan maatalouden toimintaedellytyksien sekä kansallisen huoltovarmuuden ja globaalin ruokaturvan kannalta.

13(29)

Suomen näkemyksen mukaan komission esitys annetussa muodossa ei ole oikeudenmukainen tai tehokas, koska se ei tarjoa kaikille jäsenmaille kannustimia maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous eli ns. LULUCF-sektorin hillintätoimiin.

Komission ehdotus tarkoittaa, ettei Suomi käytännössä pystyisi hyödyntämään LULUCF-sektorin joustomekanismia taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamiseksi. Suomi on huolissaan siitä, että komission esittämät laskentasäännöt voivat aiheuttaa Suomen kaltaiselle metsämaalle laskennallisesti merkittävän päästön, vaikka maankäyttösektori ja metsät olisivatkin kokonaisuudessaan luonnontieteellinen nielu. Suomen näkemyksen mukaan sille ehdotettu taakanjakosektorin päästövähennystavoite (-39 %) on erittäin kunnianhimoinen.

Suomi tukee komission ehdotusta siitä, että LULUCF-sektorilta syntyviä yksiköitä voitaisiin käyttää rajoitetusti taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttamiseen kaudella 2021–2030. Suomi ei yhdy komission ehdotukseen siltä osin, että metsämaan hoidosta syntyviä nieluyksiköitä ei voisi käyttää taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen näkemyksen mukaan metsien kasvihuonekaasujen inventaariotiedot ovat ainakin Suomessa riittävän tarkat, jotta metsät voidaan sisällyttää EU:n ilmastokehykseen.


Puheenjohtajamaa Slovakia on toimittanut jäsenmaille tausta-asiakirjan (14970/16), jossa kerrotaan taakanjako ja LULUCF -ehdotusten käsittelyn tilannekatsaus ja esitetään ministereille kaksi kysymystä ehdotusten maatalousaspekteista. Vaikka asian pääkäsittelystä vastaa ympäristöneuvosto, voi ehdotuksilla kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia viljelijöihin ja metsänomistajiin ja sen vuoksi maatalous- ja kalastusneuvostolla on kiinnostus keskustella asiasta.

Komissio antoi 20.7.2016 asetusehdotuksen jäsenvaltioiden sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä vuosina 2021—2030, ns. ”taakanjakoehdotus” (COM(2016) 482 final) sekä asetusehdotuksen maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta (Land use, land-use change and forestry, jäljempänä LULUCF) aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen - ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin (COM(2016) 479 final).

Ehdotuksilla on tarkoitus toimeenpanna Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 sopimien ilmasto- ja energiapuitteiden mukaisesti Euroopan unionin vuoteen 2030 ulottuvaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusta päästökauppaan kuulumattomalla sektorilla.

Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 tekemän päätöksen mukaisesti EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään EU:n sisäisesti vähintään 40 prosenttia koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Päästövähennystavoite jaetaan päästökauppasektorin ja sen ulkopuolelle jäävien toimialojen välillä siten, että päästökaupan ulkopuolelle jäävän sektorin eli ns. taakanjakosektorin päästöjä vähennettäisiin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon.

Komission taakanjakoehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden välisessä päästövähennysten taakanjaossa jatkettaisiin vuosina 2013—2020 voimassa olevan taakanjakopäätöksen (406/2009/EY) periaatteita niin, että kansalliset päästövähennysvelvoitteet määritellään suhteellisesti perustuen asukasta kohden laskettuun bruttokansantuotekriteeriin (BKT/asukas -kriteeri). Kaikkien jäsenvaltioiden tulisi osallistua EU:n

14(29)

päästövähennysvelvoitteen täyttämiseen siten, että jäsenvaltioiden taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteet vaihtelisivat välillä 0—40 prosenttia. Niissä jäsenvaltioissa, joissa BKT/asukas – luku ylittää EU:n keskiarvon, otettaisiin BKT/asukas -kriteerin lisäksi huomioon päästövähennystoimien kustannustehokkuus oikeudenmukaisella ja tasapainoisella tavalla.

Komission käyttämät vertailuskenaarionoletukset ja Suomen kansallinen perusskenaario eroavat tuntuvasti. Päästövähennystavoitteen määrittelyssä sovellettu metodiikka heijastuu myös siihen miten jäsenmaat voivat hyödyntää joustomekanismeja.

Komission taakanjakoehdotus sisältää ehdotuksen määrällisiksi, prosentteina ilmaistuiksi sitoviksi jäsenvaltiokohtaisiksi päästövähennysvelvoitteiksi vuodelle 2030, säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja säännöt sen arvioimiseksi, miten jäsenvaltiot ovat edistyneet tavoitteiden saavuttamisessa. Suomen päästövähennysvelvoitteeksi komissio esittää - 39 %.

Lisäksi taakanjakoehdotus sisältää säännöt jäsenvaltioiden käytettävissä olevista erilaisista joustokeinoista. Komission ehdotuksen mukaan voimassa olevan taakanjakopäätöksen mahdollistamat joustokeinot (ylimäärän pankittaminen, lainaaminen tai siirto toiselta jäsenvaltiolta) säilyisivät pääpiirteittäin ennallaan. Lisäksi ehdotukseen sisältyy jo Eurooppa-neuvoston päätelmissä mainittu mahdollisuus päästöyksiköiden kertaluonteiseen, rajalliseen siirtoon päästökauppasektorilta taakanjakosektorille. Tämä mahdollisuus koskisi vain muutamia jäsenvaltioita, joiden päästövähennysvelvoite on korkea ja yli niiden kustannustehokkaan potentiaalin, Suomi mukaan lukien. Lisäksi asetusehdotuksessa luotaisiin mahdollisuus siirtää rajallinen määrä laskennallisia poistoyksiköitä LULUCF-sektorilta, mikäli tietyt taakanjakoasetuksessa ja LULUCF-asetuksessa mainitut kriteerit täyttyvät.

Taakanjakosektori sisältää mm. liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen ja jätesektorin päästöt ja F-kaasut se kattaa noin 60 % EU:n kokonaispäästöistä.

LULUCF-ehdotuksen tavoitteena on Eurooppa-neuvoston 2014 päätöksen mukaisesti määritellä, miten LULUCF-sektori sisällytetään EU:n ilmastopolitiikan puitteisiin vuodesta 2021 alkaen. Ennen vuotta 2020 EU:n on noudatettava Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden sääntöjä. Voimassa olevan EU:n sisäisen LULUCF -päätöksen (529/2013/EU) täytäntöönpano on käynnissä, ja sen avulla parannetaan maiden tilinpito/laskentajärjestelmiä vuoteen 2020 mennessä siten, että velvoitteiden asettaminen tulee mahdolliseksi.

LULUCF-asetuksessa vahvistetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevat jäsenvaltioiden velvoitteet, joilla varmistetaan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan vuosien 2021–2030 velvoitteen täyttyminen, sekä säännöt, jotka koskevat LULUCF-sektorin päästöjen ja poistumien laskentaa, tilinpitoa, tarkastamista ja sitä noudattavatko jäsenvaltiot kyseisiä velvoitteita. Jäsenvaltion velvoitteena on varmistaa, että LULUCF-sektorin laskennalliset päästöt eivät ylitä sektorin laskennallisia poistumia.

Kasvihuonekaasupäästöjen osalta komission vaikutusarviossa esittämät luvut poikkeavat merkittävästi Luonnonvarakeskuksen tekemistä arvioista maankäyttöluokkien päästöjen ja nielujen kehittymisen suhteen. Suurimmat erot koskevat metsäkadon ja viljelysmaiden hoidon päästöjä sekä metsittämisestä syntyviä nieluja. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan asetusluonnoksissa mainittua joustomahdollisuutta ei nykytiedon valossa synny Suomelle vaan lisätoimenpiteitä tarvitaan, jotta LULUCF-sektorista ei tule

15(29)

päästövähennystaakkaa lisäävä tekijä. Keskeisenä epävarmuutena laskelmassa ovat hoidettuun metsämaahan liittyvät kriteerit ja tilinpitosäännöt.

EU-tasolla LULUCF-sektori sitoo kokonaisuutena enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin tuottaa niitä. Hiilinielujen koko on keskimäärin noin 9 prosenttia (300 miljoonaa tonnia CO2 ekv.) kaikkien muiden sektoreiden tuottamista vuosittaisista päästöistä. Metsät ovat ylivoimaisesti suurin hiilinielu EU:ssa ja päästöistä suurin osuus syntyy maatalousmaiden ja rakennetun maan maankäytön seurauksena. Jäsenvaltioiden välillä on suurta vaihtelua hiilinielujen koon ja maankäyttöluokkien merkityksen suhteen.

Suomessa metsät ovat merkittävä hiilinielu muiden maankäyttöluokkien ollessa päästölähteitä. Kokonaisuutena LULUCF-sektori sitoo Suomessa enemmän päästöjä kuin se tuottaa. Viime vuosina hiilinielun koko on ollut yli 30 prosenttia (yli 20 miljoonaa tonnia CO2 ekv.) kaikista Suomen tuottamista vuosittaisista päästöistä.


Ehdotusten oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 192 artikla 1 kohta (ympäristö). Ehdotukset käsitellään SEUT 294 artiklan mukaisessa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, ja neuvostossa hyväksymisestä päätetään määräenemmistöllä.


Taakanjakoehdotuksen raportoija Euroopan parlamentissa on Gerben-Jan Gerbrandy (ALDE, NL). LULUCF-ehdotuksen raportoija on Norbert Lins (EPP, DE).


LULUCF-ehdotus esiteltiin maatalous- ja elintarvikejaostossa sekä metsäjaostossa 17.8.2016 ja ympäristöjaostossa 26.8.2016. Ehdotuksesta laadittu U-kirjelmäluonnos käsiteltiin ympäristö – ja metsäjaostojen kirjallisessa menettelyssä 2-5.9.2016. EU-ministerivaliokunta käsitteli U-kirjelmäluonnosta 9.9.2016.

Ympäristöneuvostossa käytiin 17.10.2016 periaatekeskustelu asiasta. Tämä perusmuistio pohjautuu YM:n ja MMM:n yhteiseen perusmuistioon ympärineuvostoa varten (YM2016-00352)

EU18-jaosto 1.12.2016 ja 7.12.2016

EU-ministerivaliokunta kirjallinen menettely 7.-9.12.2016

Eduskuntakäsittely

Valtioneuvoston kirjelmät taakanjakoehdotuksesta (U 55/2016 vp) sekä LULUCF-ehdotuksesta (U 53/2016 vp) annettiin 15.9.2016.

Suuri valiokunta 14.10.2016 (ympäristöneuvoston asiat).Suuri valiokunta 9.12.2016 (maatalous- ja kalastusneuvoston asiat)

16(29)


Taakanjakosektorin jäsenvaltioiden välisistä päästövähennyksistä säätäminen kuuluu Ahvenanmaan maakunnan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 10 ja 22 kohdan perusteella maakunnan lainsäädäntövaltaan.

LULUCF-ehdotus kuuluu maakunnan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 10, 15 ja 22 kohdan perusteella maakunnan lainsäädäntövaltaan.


Asetusehdotuksien vaikutuksia on arvioitu yksityiskohtaisesti valtioneuvoston kirjelmissä U 55/2016 vp sekä U 53/2016 vp.


Asiakirjat

14970/16


Ylitarkastaja Hanna Mattila, puh. 0295 162 401, [email protected]

Metsäneuvos Heikki Granholm, puh. 0295 162 130, [email protected]

Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, puh. 0295 162 481, [email protected]

Neuvotteleva virkamies Paula Perälä, puh. 0295 250 224, [email protected]

EUTORI-tunnusEU/2016/1351, EU/2016/1350

Liitteet

Viite

17(29)








RO Ruuskanen Ritva 05.12.2016

AsiaEhdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX (virallista valvontaa koskeva asetus) muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta

KokousMaatalous- ja kalastusneuvosto 12.12.2016 - 13.12.2016U/E/UTP-tunnusU 21/2014 vp


Puheenjohtajavaltio antaa maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 12.-13.12.2016.tilannekatsauksen ehdotuksen käsittelyn etenemisestä ja asiasta käydään periaatekeskustelu.

Aikaisemmat käsittelyvaiheet:

Ehdotusta on käsitelty neuvoston työryhmässä ja maatalouden erityiskomiteassa vuosina 2014, 2015 ja 2016.

Maatalous- ja kalastusneuvostossa ehdotusta on käsitelty 8.7. ja 15.-16.12.2014 sekä 16.3., 11.5. (periaatekeskustelu) ja 16.6.2015 (yleisnäkemys) sekä 27.-28.6. (edistysmisraportti) ja 14.-15.11.2016 (tilannekatsaus).

Lisäksi ehdotusta käsiteltiin epävirallisessa maatalousministerikokouksessa 31.5.-2.6.2015.

Neuvosto hyväksyi 16.6.2015 pidetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa puheenjohtajavaltion ehdotuksen perusteella ehdotuksesta yleisnäkemyksen. Suomi kannatti neuvoston yleisnäkemystä, sillä Suomen keskeiset tavoitteet saatiin siinä huomioiduiksi.

Euroopan parlamentin Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI) äänesti mietinnöstään 13.10.2015.

Jatkokäsittelyn aikataulu:Kolmikantaneuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa on käyty marraskuusta 2015 lähtien. Puheenjohtajavaltio Slovakia on jatkanut kolmikantaneuvotteluja tavoitteenaan saada aikaan ratkaisu ehdotuksesta joulukuussa 2016.

18(29)

Ennen 12.-13.12.2016 pidettävää maatalous- ja kalastusneuvoston kokousta ehdotusta käsitellään vielä maatalouden erityiskomiteassa 5.12.2016 ja mahdollisesti 9.12.2016 sekä 7.12.2016 pidetään kolmikantaneuvottelu.

Suomen kanta

Useista Suomelle keskeisistä asiakokonaisuuksista ei ole kolmikantaneuvotteluissa saavutettu vielä yhteisymmärrystä. Näitä ovat toimijoiden riskiperusteinen valvonta ja vähittäiskaupan valvontaa koskeva poikkeus. Myöskään kiellettyjen aineiden jäämistä ja niihin liittyvistä varotoimenpiteistä ei ole päästy ratkaisuun. Tuotantosääntöjen yksityiskohdat ovat edelleen useilta osin ratkaisematta, epäselviä tai Suomen tavoitteiden vastaisia, kuten siipikarjarakennusten vaatimukset sekä kasvihuone- ja taimituotannon yksityiskohtaiset säännöt. Niin ikään siemeniä ja muuta lisäysaineistoa koskevista poikkeuksista sekä tavanomaisen eläinaineksen poikkeuksellisesta käytöstä ja niihin liittyvistä uusista tietokannoista ei ole päästy ratkaisuun.

Näyttäisi myös siltä, että tavoitteita lainsäädännön yksinkertaistamisesta sekä hallinnollisen taakan keventämisestä ei ole saavutettu.

Koska ehdotusta käsitellään maatalouden erityiskomiteassa 5.12.2016 ja mahdollisesti 9.12.2016 sekä 7.12.2016 pidetään kolmikantaneuvottelu, Suomen kannan muodostus on vielä kesken eikä lopullista kantaa puheenjohtajavaltion kompromissiehdotuksiin voida vielä ottaa. Suomen kanta täsmentyy ennen 12.-13.12.2016 pidettävää maatalous- ja kalastusneuvoston kokousta.

Neuvoston yleisnäkemys (asiakirja 9750/1/15 REV 1)

Suomi kannattaa neuvostossa saavutettua yleisnäkemystä, sillä Suomen keskeiset tavoitteet on siinä saatu huomioiduiksi, muun muassa voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvien kasvien lisäysaineistoon ja eläinainekseen liittyvien poikkeuksien osalta. Myös tilojen jakaminen luonnonmukaiseen ja tavanomaiseen tuotantoon olisi edelleen mahdollista. Yleisnäkemyksessä keskeiset tuotantosäännöt on sisällytetty perusasetukseen ja komission toimivalta rajattu täytäntöönpanosäädösten osalta, mikä on Suomen tavoitteiden mukaista. Suomen tavoitteiden kannalta tärkeitä ovat yleisnäkemykseen hyväksytty periaate riskiperusteisesta valvonnasta ja vähittäiskaupan valvontaa koskeva poikkeus. Valvontaa koskevat säännökset ovat selkeytyneet ja antavat Suomen tavoitteleman mahdollisuuden toteuttaa riskiperusteista valvontaa ja vähentää fyysisiä tarkastuskäyntejä vähäriskisten toimijoiden osalta. Tältä osin myös hallinnollista taakkaa voidaan saada vähennettyä.

Suomen tavoitteita lainsäädännön yksinkertaistamisen osalta ei kuitenkaan ole saavutettu.


Neuvoston yleisnäkemyksen (asiakirja 9750/1/15 REV 1) keskeinen sisältö verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen

Neuvoston yleisnäkemys on kehittynyt huomattavasti verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen, kun sitä on täydennetty voimassa olevan lainsäädännön säännöksillä.

19(29)

Merkittävimmät muutokset koskevat voimassa olevan lainsäädännön mukaisten tuotantosääntöjä koskevien poikkeusten palauttamista ehdotukseen ja delegoidun säädösvallan käytön huomattavaa rajoittamista sekä sen korvaamista tarkkarajaisilla valtuuksilla antaa täytäntöönpanosäädöksiä. Poikkeukset koskevat muun kuin luonnonmukaisesti tuotetun siemenen ja muun lisäysaineiston käyttöä, tavanomaisesti tuotetun eläinaineksen käyttöä, maan ja eläinten siirtymävaihetta koskevia erityisiä sääntöjä sekä mahdollisuutta jakaa luomutila tavanomaiseen ja luonnonmukaisesti hoidettuun yksikköön.

Säädösvallan delegointiYleisnäkemyksestä on useasta kohdin poistettu valtuudet säädösvallan delegointiin ja niitä koskevien säännösten sisältö on ehdotettu annettavaksi täytäntöönpanoasetuksin. Säädösvallan siirron kesto on rajattu viiteen vuoteen asetuksen soveltamisesta.

TuotantosäännötYleisnäkemyksessä vain keskeisin osa tuotantosäännöistä on kirjoitettu perusasetukseen tai sen liitteisiin ja suurin osa tuotantosäännöistä ehdotetaan annettavaksi myöhemmin täytäntöönpanoasetuksin. Näitä olisivat muun muassa kotieläinrakennuksia ja ulkoalueita koskevat tilavaatimukset.

SoveltamisalaYleisnäkemyksessä asetuksen soveltamisalaa on selkeytetty ja täydennetty liitteellä I, jossa tiettyjä yksittäisiä tuotteita on mainittu. Yleisnäkemyksen mukaan komissio voisi lisätä asetuksen soveltamisalaan maataloustuotantoon läheisesti liittyviä tuotteita delegoiduin säädöksin (2 artikla).

ValvontaValvontaa koskevat erityiset säännökset on siirretty virallista valvontaa koskevasta asetusehdotuksesta luonnonmukaista tuotantoa koskevaan asetukseen. Ne vastaavat pääosin voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi ne mahdollistavat vähäriskisten toimijoiden osalta nykyistä joustavamman riskiperusteisen valvonnan, mikä on Suomen tavoitteiden mukaista. Virallista valvontaa koskevan asetuksen muut vaatimukset koskisivat edelleen myös luonnonmukaisen tuotannon valvonnan järjestämistä.

Tuonti kolmansista maistaYleisnäkemyksen mukaan kauppajärjestelmää mukautettaisiin, jotta EU:n ja kolmansien maiden luonnonmukaisen alan toimijoilla olisi yhtäläisemmät toimintaedellytykset ja jotta kuluttajien luottamus saadaan varmistettua. Mahdollisuus tehdä kolmansien maiden kanssa vastaavuussopimuksia säilytetään, mutta yksipuolisen vastaavuuden järjestelmä poistettaisiin asteittain. Tarkastuslaitosten hyväksynnän suhteen ehdotetaan siirryttävän vähitellen säännösten noudattamista koskevaan järjestelmään (siirtymäsäännös vuoteen 2023 saakka) (31 artikla).

Vähittäiskaupan valvontaYleisnäkemyksen mukaan jäsenvaltiot voivat jättää tietyt vähittäiskaupat erityisen valvonnan ulkopuolelle, mikä vastaa voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksia (24 artikla).

Kiellettyjen tuotteiden ja aineiden esiintyminenKiellettyjen aineiden jäämien kynnysarvoa koskeva säännös (20 artikla) on yleisnäkemyksessä poistettu ja kiellettyjen aineiden ja tuotteiden mahdollisten esiintymien vaatimat menettelyt on siirretty valvontaa koskeviin säännöksiin (26e

20(29)

artikla). Kansallisia kynnysarvoja koskevia säännöksiä varten on lisätty siirtymäsäännös vuoden 2020 loppuun saakka.

Edellä esitetyn lisäksi yleisnäkemyksessä on hyväksytty tuotantomäärien tilastointia koskevan tiedonkeruun velvoite kaikille toimijoille (33 artikla). Yleisnäkemyksessä on myös tarkennettu ryhmäsertifioinnin kohteena olevien toimijoiden määritelmää ja rajausta (3 ja 26 artiklat). Yleisnäkemyksessä on poistettu yritysten ympäristöjärjestelmää koskeva vaatimus (7 artikla).

Komission alkuperäinen ehdotus KOM(2014) 180 lopullinen

Komission tavoitteena on uudella lainsäädännöllä ja toimintasuunnitelmalla poistaa esteitä EU:n luonnonmukaisen tuotannon kehityksen tieltä ja parantaa sektorin kilpailukykyä. Tavoitteena on yrittäjien reilun kilpailun varmistaminen sekä sisämarkkinoiden toiminnan ja kuluttajien luottamuksen parantaminen. Yksityiskohtaisina tavoitteina uudistuksessa on selkeyttää ja yksinkertaistaa tuotantosääntöjä, erityisesti poistamalla lukuisia nykyisiä poikkeuksia sekä vähentämällä hallinnollista taakkaa. Tavoitteena on myös tehostaa valvontaa ottamalla käyttöön riskiperusteinen valvontajärjestelmä. Kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan osalta tavoitteena on yhdenmukaistaa tuonnin edellytyksiä sekä parantaa EU:ssa tuotettujen luonnonmukaisten tuotteiden vientimahdollisuuksia kahdenvälisillä sopimuksilla.

Ehdotus - Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX (virallista valvontaa koskeva asetus) muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta

Kaikki erityiset tuotantosäännöt esitetään säädöksen luettavuuden parantamiseksi asetusehdotuksen liitteessä. Samalla annetaan komissiolle valtuudet muuttaa tai täydentää tuotantoa koskevia sääntöjä delegoiduilla säädöksillä. Tuotantosääntöjä vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan poistamalla useita poikkeuksia lukuun ottamatta väliaikaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen, jotta luonnonmukainen tuotanto voi jatkua tai alkaa uudelleen hätätilanteiden jälkeen.

Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia tiloja olisi hoidettava kokonaan luonnonmukaiseen tuotantoon sovellettavien vaatimusten mukaisesti eikä maa-alueita koskevaa siirtymäkautta voida enää hyväksyä jälkikäteen. Luonnonmukaisissa jalostetuissa tuotteissa käytettävien maatalousperäisten aineosien olisi oltava yksinomaan luonnonmukaisia.

Ympäristötehokkuutensa parantamiseksi muiden luonnonmukaisen tuotannon alan toimijoiden kuin viljelijöiden tai merilevää tai vesiviljeltyjä eläimiä tuottavien toimijoiden on otettava käyttöön ympäristöjärjestelmä. Vaatimus ei kuitenkaan koskisi mikroyrityksiä.

Ehdotuksessa halutaan poistaa mahdollisuus myöntää voimassa olevassa luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 (luomuasetus) säädetty poikkeus eräille vähittäiskauppiastyypeille valvontajärjestelmään kuulumisesta.

21(29)

Valvontajärjestelmää parannettaisiin sisällyttämällä kaikki valvontaa koskevat säännökset yhteen säädökseen eli komission asetusehdotukseen virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista elintarvikkeiden ja rehun osalta.

Viralliseen valvontaan sovellettavaa riskiperusteista lähestymistapaa vahvistettaisiin kumoamalla luomuasetuksessa säädetty kaikille toimijoille vuosittain tehtävä säännösten noudattamisen tarkastus. Näin tarkastustiheyttä voitaisiin mukauttaa virallista valvontaa koskevan asetuksen mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä niin, että vähäriskisille toimijoille voitaisiin tehdä fyysinen tarkastus harvemmin kuin kerran vuodessa tai tehdä vuotuinen fyysinen tarkastus kevyempänä, kun taas suuririskisille toimijoille tehtäviä tarkastuksia voitaisiin tehostaa.

EU:n pienviljelijöitä varten olisi sallittava ryhmäsertifiointijärjestelmä alle viiden hehtaarin tiloille tarkastus- ja sertifiointikustannusten sekä niihin liittyvän hallinnollisen taakan alentamiseksi, paikallisten verkostojen vahvistamiseksi, markkinamahdollisuuksien parantamiseksi ja yhtäläisten toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi suhteessa kolmansien maiden toimijoihin.

Ehdotus sisältää myös uusia säännöksiä muun muassa kasvinsuojeluaineiden enimmäisjäämien osalta niitä havaittaessa.

Ehdotuksessa esitetään koko EU:ssa toteutettavista toimista säännösten noudattamatta jättämisten osalta sen varmistamiseksi, että toimijoita kohdellaan yhtäläisesti, sisämarkkinat toimivat moitteettomasti ja kuluttajien luottamus säilyy. Samalla ei kuitenkaan estetä jäsenvaltioiden vastuulla olevien seuraamusten määräämistä.

Kauppajärjestelmää mukautettaisiin, jotta EU:n ja kolmansien maiden luonnonmukaisen alan toimijoilla olisi yhtäläisemmät toimintaedellytykset ja jotta kuluttajien luottamus saadaan varmistettua. Mahdollisuus tehdä kolmansien maiden kanssa vastaavuussopimuksia ehdotetaan säilytettäväksi, mutta yksipuolisen vastaavuuden järjestelmä poistettaisiin asteittain. Tarkastuslaitosten hyväksynnän suhteen ehdotetaan siirryttävän vähitellen säännösten noudattamista koskevaan järjestelmään.

Uudistus tulisi voimaan 1.7.2017.


- Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan 1 kohta ja 43 artiklan 2 kohta- Euroopan parlamentti: tavallinen lainsäätämisjärjestys- neuvosto: määräenemmistö


Euroopan parlamentti nimesi 3.9.2014 raportoijaksi Martin Häuslingin (GREENS/EFA) . Asian vastuuvaliokuntana toimii maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI). Ympäristövaliokunta toimii ehdotuksessa lausunnonantajana ja sen raportoijaksi nimettiin Sirpa Pietikäinen (EPP). AGRI-valiokunta äänesti mietinnöstään 13.10.2015.

Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö (A8-0211/2015)

Merkittävimmät muutosehdotukset

22(29)

Tuotantosäännöt ja toimivallan delegointiValiokunnan ehdotuksen mukaan asetuksen liitteisiin kirjoitettujen tuotantosääntöjen tulisi olla osa perusasetusta ja niiden muutokset tehtäisiin yhteispäätösmenettelyssä tai niitä täydennettäisiin delegoiduilla säädöksillä. Näitä olisivat muun muassa kotieläinrakennuksia ja ulkoalueita koskevat tilavaatimukset.

Valiokunta ehdottaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisten tuotantosääntöjä koskevien poikkeusten palauttamista ehdotukseen ja delegoidun säädösvallan käytön huomattavaa lisäämistä. Poikkeukset koskevat muun kuin luonnonmukaisesti tuotetun siemenen ja muun lisäysaineiston käyttöä, tavanomaisesti tuotetun eläinaineksen käyttöä, maan ja eläinten siirtymävaihetta koskevia erityisistä sääntöjä sekä mahdollisuutta jakaa luomutila tavanomaiseen ja luonnonmukaisesti hoidettuun yksikköön.

Valiokunta ehdottaa lisäksi, että jäsenvaltioiden viranomaisilla olisi mahdollisuus poiketa tuotantosäännöistä tapauskohtaisesti.

SoveltamisalaValiokunta ehdottaa, että asetuksen soveltamisalasta päätetään yhteispäätösmenettelyssä. Viittaukset soveltamisalaa tarkentavaan liitteeseen I on poistettu ja sen sisältämä tuoteluettelo poikkeaa neuvoston yleisnäkemyksestä. Valiokunta ehdottaa myös asetuksen soveltamisalan ulottamista koskemaan suurkeittiötoimintaa.

ValvontaValiokunta ehdottaa nykyisen kaltaista valvontajärjestelmää, jossa jokaista toimijaa valvotaan fyysisesti vähintään kerran vuodessa. Valvonnasta vapautettaisiin vain pienet vähittäiskaupat, jotka myyvät vähäisessä määrin ennalta pakattuna tuotteita tai pakkaamattomia tuotteita.

Kiellettyjen tuotteiden tai aineiden esiintyminenValiokunta ei ehdota tietyn raja-arvon asettamista kielletyille aineille, mutta se rajoittaisi esiintymistä koskevat menettelyt koskemaan vain kasvinsuojeluaineita. Valiokunta ehdottaa, että tulisi perustaa EU-tason ja kansallisia tietokantoja, joihin kirjattaisiin löydöt kielletyistä aineista ja tuotteista. Lisäksi valiokunta ehdottaa yksityiskohtaista luetteloa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä.

Tuonti kolmansista maista Valiokunnan ehdotus tuontijärjestelmästä vastaa pääpiirteissään komission ehdotusta. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että komissio saisi valtuudet tietyissä tapauksissa säätää delegoiduilla asetuksilla siitä, mitä luomutuotteita tietyistä kolmansista maista voidaan tuoda.

Paikallisesti tuotettu rehuTilan rehuomavaraisuusasteen kehittämiseksi valiokunta ehdottaa tarkistuksia säännöksiin, jotka liittyvät rehujen käyttöön. Mikäli tilalta ei ole saatavissa riittävästi luonnonmukaisesti tuotettua rehua, sitä voitaisiin tuoda enintään 150 kilometrin etäisyydeltä. Uusi toimielin Valiokunta ehdottaa komissiota perustamaan tarpeelliset hallinnolliset rakenteet paremman toimeenpanon ja paremman harmonisoinnin aikaansaamiseksi erityisesti valvonnan sekä eurooppalaisen luonnonmukaisen tuotannon toimintaohjelman seurannan ja koordinaation osalta (EU Organic Agency).

23(29)

Edellä esitettyjen lisäksi valiokunta ehdottaa tuotantomäärien tilastointia koskevan tiedonkeruun toteuttamista EU:n tilasto-ohjelman puitteissa, muutoksia ryhmäsertifioinnin kohteena olevien toimijoiden määritelmään ja rajaukseen sekä nanomateriaalien kieltämistä luomuelintarvikkeissa.


Maatalous- ja elintarvikejaosto 13.3, 27.3, 28.4, 9.7., 30.10. ja 8.12.2014 sekä 8.1., 29.1., 5.2., 26.2., 5.3., 11.3., 10.4., 30.4.-4.5. (kirjallinen menettely), 6.5., 18.5. ja 3.6., 9.6., 25.6., 26.10., 9.11., 19.-23.11. (kirjallinen menettely) ja 9.12.2015 sekä 4.2., 9.2., 3.3., 9.3., 4.5., 17.6., 5.7.2016, 5.9.2016, 22.9., 29.9., 20.10., 3.11., 8.11, 17.11., 24.11., 1.12. ja 7.12.2016.

Luonnonmukaisen tuotannon alajaosto 16.4., 3.6.¸ 1.9., 10.9., 25.9., 30.10. ja 20.11.2014 sekä 12.3., 9.6. ja 24.11.2015 sekä 27.10.2016.

EU-ministerivaliokunta 19.3., 9.-11.7. (kirjallinen menettely) ja 12.12.2014 sekä 13.3., 6.-8.5. (kirjallinen menettely) ja 12.6.2015 sekä 22.6. ja 7.-9.12.2016 (kirjallinen menettely).

Eduskuntakäsittely

Valtioneuvoston kirjelmä 8.5.2014 (U 21/2014 vp).

Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto 10.6.2014 (MmVL 30/2014 vp.).

Suuri valiokunta 21.3., 11.7. (kirjallinen menettely) ja 12.12.2014 sekä 13.3., 8.5. ja 12.6.2015 sekä 22.6. ja 9.12.2016.

U-jatkokirje 23.11.2015.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto 8.12.2015 (MmVL 10/2015 vp.).


Asetusehdotus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Asetusehdotus saattaa edellyttää teknisluontoisia ja sopeuttavia muutoksia luonnonmukaisen tuotannon valvonnasta annettuun lakiin (294/2015).

Ehdotus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 15 kohdan mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan.


Neuvoston yleisnäkemyksestä seuraavia taloudellisia vaikutuksia toimijoille ja hallinnolle on vaikea arvioida.

Mikäli tuotantosäännöt täytäntöönpanoasetuksissa annettavien säännösten osalta tiukentuisivat huomattavasti voimassa olevasta lainsäädännöstä, voisi osalle nykyisistä alkutuotannon toimijoista tulla vaikeuksia jatkaa luonnonmukaisella tuotantotavalla.

24(29)

Hallinnollinen taakka ja toimijoiden kustannukset kasvaisivat, mikäli tarkkoja tuotantomääriä tilastoitaisiin valvonnan yhteydessä kaikissa tuotannon, jalostuksen ja kaupan vaiheissa.

Riskiperusteiseen valvontaan siirtyminen voisi vähentää hallinnollista taakkaa ja toimijoilta perittäviä valvontamaksuja.


Asetusehdotus liittyy valvontaa koskevien säännösten osalta ns. SANCO-pakettiin sisältyvään virallista valvontaa koskevaan ehdotukseen [KOM(2013) 265 lopullinen)].

Asiakirjat

KOM(2014) 180 lopullinen

9750/1/15 REV 1 AGRILEG 126 CODEC 856 (neuvoston yleisnäkemys)10195/16 AGRILEG 96 CODEC 876 (edistymisraportti)14863/16 AGRILEG 182 CODEC 1742 + ADD 115109/16 AGRILEG 189 CODEC 1798


Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosasto,neuvotteleva virkamies Tero Tolonen, [email protected], puh. 040 521 5384hallitusneuvos Ritva Ruuskanen, [email protected], puh. 040 824 1272

EUTORI-tunnusEU/2014/0843

Liitteet

Viite

25(29)






AsiaMaatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat



Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen muissa asioissa käsitellään puheenjohtajamaan tiedonantoa kasvinjalostajien oikeuksista sekä komission tiedonantoa marraskuussa voimaan astuneen kasvinterveysasetuksen toimeenpanosta.

Suomen kanta

Suomi ottaa asiakohdat tiedoksi.


a) Kasvinjalostajien oikeudet

Puheenjohtajavaltio esittelee tiedotusasiana asiakohdan kasvinjalostajien oikeuksista. Pj-maa ei ole 5.12. mennessä toimittanut kysymyksestä asiakirjaa.

Euroopan patenttiviraston valituslautakunta teki maaliskuussa 2015 myönteiset päätökset tomaattia (G 2/12) ja parsakaalia (G 2/13) koskeneissa patenttihakemuksissa, joissa katsottiin, että olennaisesti biologisella menetelmällä (risteytyksiin ja jälkeläistöjen valintaan perustuvalla jalostusmenetelmällä) saatu tuote on patentoitavissa vaikka olennaisesti biologista menetelmää ei itsessään ole mahdollista patentoida.

Komissio julkaisi tiedonannon (Commission Notice) 3.11.2016, jossa pyritään tuomaan esiin komission näkökannat tiettyjen bioteknologiadirektiivin artiklojen osalta. Tiedonannossa todetaan, että EU-lainsäätäjän tarkoituksena oli sulkea patentoinnin ulkopuolelle tuotteet (kasvit/eläimet ja kasvien/eläinten osat), jotka ovat syntyneet olennaisesti biologisen prosessien kautta.

Tiedonannossa käsitellään myös bioteknologiadirektiivin vastavuoroiseen pakkolupaan liittyviä seikkoja. Tiedonannon mukaan komissio voisi analysoida tarkemmin vastavuoroisen pakkoluvan käyttöä erityisesti, jos kyseessä on kasvilajike tai keksintö, joka edustaa huomattavaa teknistä kehitystä, johon liittyy huomattava taloudellinen etu.

26(29)

Asia on ollut esillä maatalousneuvostossa muissa asioissa 13.7.2015 ja 27.- 28.6.2016. Alankomaiden puheenjohtajuuskaudella oli 18.5.2016 seminaari tasapainon löytämisestä kasvipatenttien ja kasvinjalostajien oikeuksien välille. Lisäksi asia on ollut esillä kilpailukykyneuvostossa 29.9.2016 ja 28.–29.11.2016 muissa asioissa.

b) Kasvien terveyttä koskeva uusi asetus - tiedotusasia

Komissio antaa jäsenmaille tiedoksi kasvinterveysasetuksen toimeenpanoa koskevan esittelyn. Uusi unionin kasvinterveysasetus tulee voimaan 20. päivänä sen julkaisemisesta (12.12.2016) ja sitä sovelletaan pääsääntöisesti 14.12.2019 lähtien. Komissio on toimittanut jäsenmaille aiheesta tausta-asiakirjan.

Uusi kasvinterveysasetus on lähestymistavaltaan ennakoivampi kuin nykyinen. Unionin alueelle määritellyt karanteenikasvintuhoojat (unionikaranteenituhoojat) pyritään havaitsemaan ja hävittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja estämään niiden saapuminen Unionin alueelle, jotta kasvintuhoojien esiintymisestä ja hävittämisestä aiheutuvat kustannukset jäisivät pienemmiksi.

Ennakoivampi lähestymistapa tuo uusia vaatimuksia jäsenmaille, kuten unionikaranteenituhoojien havaitsemiseksi tehtävä säännöllinen kartoitus ja velvollisuus ilmoittaa kasvintuhoojien esiintymisestä. Myös kasvintuhoojan hävittämistoimenpiteet on tehtävä tiettyjen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi jäsenmaiden on laadittava monivuotisia valvontaohjelmia ja toimintasuunnitelmia erityisen vaarallisten nk. prioriteettikasvintuhoojien esiintymisen varalle sekä pidettävä simulaatioharjoituksia. Kasvinterveysasetuksessa toimijoiden omaa vastuuta on myös lisätty. Lisäksi uusi säädös edellyttää enemmän resursseja (henkilöstöä ja taloudellisia resursseja) komissiolta, jäsenmailta ja toimijoilta.

Uusi säädös yhdenmukaistaa sisämarkkinakaupassa käytettävää kasvipassisysteemiä, toimijoiden rekisteröintiä ja kasvintuhoojariskien hallintaa, mutta myös tiukentaa jäsenmaille tiettyjen kasvintuhoojien varalle myönnettyjä suoja-alueita koskevia vaatimuksia ja tuontia kolmansista maista koskevia vaatimuksia.

Kasvinterveysasetuksessa edellytettyjen alemmanasteisten säädösten valmistelu on jo aloitettu, sillä osa säädöksistä on oltava valmiina vuoden tai kahden kuluttua kasvinterveysasetuksen voimaan tulosta. Säädökset valmistellaan työryhmissä ja asiantuntijaryhmissä.


Kyseessä ovat neuvoston muut asiat.


Kyseessä ovat neuvoston tiedotusasiat.


EU18-jaosto (maatalous ja elintarvike) 7.12.2016EU-ministerivaliokunta (kirjallinen menettely) 7.-9.12.2016

27(29)

Eduskuntakäsittely





Asiakirjat

15096/16 (kohta b)


Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, puh. 0295 162 043, [email protected]

Erityisasiantuntija Marja Savonmäki, MMM/RO/EKY, puh. 0295 162 280, [email protected] (kohta a)

Erityisasiantuntija Taina Sahin, MMM/RO/EKY, puh. 0295 162 160, [email protected] (kohta b)

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

28(29)




LIITTEET

Asiasanat jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto

Hoitaa MMM

Tiedoksi ALR, EUE, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM

29(29)

Documents

Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2016-00849 RO ...2016.pdfMaatalous- ja kalastusneuvosto 12.12.2016 - 13.12.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu