KONTRAHTI 042015

S E N A A T T I -K I I N T E I S T Ö J E N

S I D O S R Y H M Ä L E H T I

Valtori & kolmen kerroksen väki 16

Miten työajan saa paremmin hallintaan? 26

Työ 2.0 -hanke etsii fiksuja tapoja tehdä töitä 18

Maanmittauslaitoksen Tarja Ek:

Uusi vuokra-järjestelmä lisää läpi-näkyvyyttä 10

2 4/2015

TEOS JA MINÄ

”Taiteen tuominen julkisiin tiloihin on hieno mahdol-lisuus sekä katsojille että taiteilijoille. Eihän taidetta tehdä museoita varten”, sanoo Henrik Hägglund.

INFO

• Svenska social- och kommunalhögskolan on Helsingin yliopis-ton erillinen ruotsinkie-linen yksikkö, jonka tehtävä on antaa yhteiskuntatieteiden opetusta sekä harjoittaa näiden alojen tieteellistä tutkimusta.

• Vuonna 2009 valmistunut raken-nus sijaitsee Helsingin Kruunun-haassa. Valtion taideteostoimi-kunnan tilauksesta korkeakoulun aulaan tilattiin vuonna 2012 toimitettu Hans-Christian Bergin taideteos.

4/2015 3

L äpikuultavan ja värikkään viisiosaisen teoksen olemus muuttuu ympäröivän valon mukaan. Led-valotekniikka saa akryylisten laatikoiden värin

vaihtumaan lähes huomaamattomasti liukuen keltaises-ta oranssiin, punaiseen, violettiin, siniseen, vihreään… Taianomaista ja rauhoittavaa installaatiota voi katsella rentoutuakseen tai – halutessaan tarkemmin syventyä – katsoja voi tulkita teoksen pinnan tekstikaiverruksia.

”Juuri teoksen monimuotoisuus onkin varmaan se, mikä eniten kiehtoo katsojaa”, pohtii Svenska social- och kommunalhögskolanin entinen rehtori”, nykyisin yliopis-tonlehtorina toimiva Henrik Hägglund.

”Taideteoksen muodot sopivat täydellisesti rakennuk-sen suunnitelleen arkkitehti Juha Leiviskän vertikaalisiin ikkunoihin. Light Vortex antaa myös sopivasti eloa Leivis-kän eleettömän tyylikkääseen värimaailmaan. Kun ulkona

Krunikan keskelläHans-Christian Bergin veistosinstallaatio Light Vortex – metamorphosis ei selittele,

eikä kysele. Svenska social- och kommunalhögskolanin arkkitehtuuriin täydellisesti

sopiva, tilaustyönä tehty teos lumoaa. Tuija Holttinen Hanna Linnakko

on hämärää, aula kylpee väreissä. Ehkä joidenkin mielestä ajoittain liikaakin.”

Hägglund kertoo myös pitävänsä siitä, että teokseen on kaiverrettu filosofisia ajatuksia. Ihan helposti niitä ei kuitenkaan pääse lukemaan, sillä kaunokirjoitettujen tekstinpätkien lukemiseksi katsojan pitää ensin löytää juuri oikea kulma, josta mietelmät ovat luettavissa. Jos seisot ”väärässä kohdassa”, laatikoiden sisällä olevat peilit kääntävät tekstin peilikuvaksi.

”Taiteilija ei ole suostunut paljastamaan kenen tekstejä teoksessa on käytetty. Joku on ollut tunnistavi-naan niistä Wittgensteinia, joku toinen taas Nietzscheä. Jotain ylevää kuitenkin. Tällainen vähän salamyhkäinen ja haasteellinen filosofisuus sopii hyvin yliopistoympä-ristöön, jossa muutenkin tutkitaan tekstejä ja työsken-nellään tekstien parissa. Ajatus on mielestäni hieno.”

VALOPILKKU

4 4/2015

26

6 Puolustusvoimat osallistuu säästötalkoisiin.

10 Valtion uusi vuokrajärjestelmä käyttöön.

16 Valtori keskittää

18 Työ 2.0 etsii järkeviä tapoja tehdä töitä.

22 Kotkassa oikeushallinto sai monikäyttöiset tilat.

26 Työhyvinvointi Työaika paremmin hallintaan.

28 Tarinoiden talot Merisotakoulun kissamuumion arvoitus.

31 Lyhyesti

34 Resumé

KONTRAHTI 042015

22 16

Kannessa: Maanmittaus­laitoksen Tarja Ek kertoo uuden vuokrajärjestelmän vaikutuksista.

Kansikuva: Jaakko Lukumaa

4/2015 5

VALTION TALOUDELLINEN tilanne

heijastuu vahvasti myös Senaatti-

kiinteistöjen toimintaan ja sitä myöten

asiakkaisiimme. Julkisen talouden suun-

nitelmassa vuosille 2017–2020 on Senaa-

tin investointivaltuudet asetettu selvästi

aikaisempia suunnitelmia alhaisemmal-

le tasolle. Sitovia päätöksiä investoin-

neista ja jo käynnistyneitä hankkeita on

vuosille 2016 ja 2017 tehty jo niin paljon,

että uusia investointipäätöksiä voidaan

tehdä erittäin rajoitetusti. Käytännössä

tämä tarkoittaa, että joudumme miet-

timään aikaisempaa tarkemmin, mihin

investointirahat kohdistetaan. Senaatin

hallitus on hyväksynyt investoinneille

priorisointikriteerit, ja talouspoliittinen

Kontrahti on Senaatti­kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2016.Tilaukset ja osoitteenmuutokset:katri.tulander@senaatti.fi

Päätoimittaja: Outi Tarkka,puh. 0205 811 356Toimituskunta: Annika Ahonala, Jari Auer, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn, Leena Suomela ja Suvi Vanto.Toimitus: Legendium Oy, puh. 010 229 1630 Toimituspäällikkö: Marjo TiirikkaUlkoasu: Laura YlikahriPaino: Libris Oy Paperi: sisus: Edixion 100 g/m2

kannet: Edixion 190 g/m2

Senaatti­kiinteistöt, Lintulahden katu 5 A, PL 237, 00531 Helsinki

Valtakunnallinen vaihde 0205 8111fax 0205 811 360www.senaatti.fiSähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@senaatti.fi

Senaatti­kiinteistöt on valtion työympäristö­ ja toimitila­asiantun­tijana toimiva liikelaitos. Haluamme yhdessä asiakkaidemme kanssa tehdä Suomen valtiosta uusien työnteon tapojen edelläkävijän ja luoda työympäristöjä joissa innos­tutaan, onnistutaan ja viihdytään. Huolehdimme valtion kiinteistö­varallisuudesta yhteiskuntavas­tuullisesti ja luomme osaamisel­lamme arvoa yhteiskunnalle.

Kohti tarkempaa priorisointia

PÄÄKIRJOITUS

ministerivaliokunta puolsi syyskuussa

näiden periaatteiden noudattamista.

JATKOSSA SENAAT TI tuottaa yhdessä

asiakkaiden kanssa strategisen inves-

tointisuunnitelman hankkeittain neljäksi

vuodeksi eteenpäin. Päästäkseen tähän

”suunnitteluputkeen” tulee hankkeiden

täyttää investointikriteerit. Keskeistä

ja osittain uutta kriteereissä on se,

että investointien valmistelu edellyttää

entistä laaja-alaisempaa taloudellisten

vaikutusten selvitystä. Näkökulmina ovat

muun muassa investoinnin vaikuttavuus

viraston tai laitoksen ydintoimintaan

sekä valtion kokonaisetu.

Hyviä ratkaisuja on tarjolla.

MITEN TÄSTÄ mennään eteenpäin? Se-

naatti-kiinteistöjen keskeinen tehtävä

valtion työympäristö- ja toimitila-

asiantuntijana on miettiä vaihtoehtoja

tilanteeseen ja etsiä asiakkaille ratkaisu-

ja, jotka minimoivat investointikehyksen

pienenemisestä aiheutuvat haitat.  Tähän

auttaa tarkka priorisointi ja entistä

tiiviimpi ja pidemmälle katsova yhteistyö

asiakkaiden kanssa, kun eri vaihtoehtoja

mietitään. Osalle hankkeista on myös

mahdollista etsiä vaihtoehto yksityisiltä

markkinoilta, jottei valtion tarvitse inves-

toida. Hyviä ratkaisuja on tarjolla. Kaikki

vaihtoehdot on nyt punnittava ja käytävä

avoimin mielin läpi. Olen varsin luottavai-

nen sen suhteen, että kaikki kohtuulliset

tarpeet pystytään tyydyttämään näilläkin

investointivaltuuksilla.

Jari Sarjotoimitusjohtaja

SYYNISSÄStrategia

Myös puolustusvoimat osallistuu tiukan euron

taloudessa yhteisiin säästötalkoisiin tilojensa

käytössä. Vielä luonnoksena olevassa

toimitilastrategiassa määritellään tilojen

käyttöä aina vuoteen 2030 asti.

Olli Manninen Sampo Korhonen

 Puolustusvoimien toimitilastrategian val-mistelu alkoi toukokuussa 2014 käskyasia-kirjalla, jolla puolustusvoimien eri osapuo-lia pyydettiin määrittämään edustajansa. Nämä pääsevät määrittelemään toimiti-lastrategian perusteet, kuvauksen ja taloudelliset vaikutukset sekä työympäristöä, toimitiloihin

liittyviä palveluita, ympäristötavoitteita, ter-veellisyyttä, turvallisuutta ja riskienhallintaa koskevat asiat.

Strategiaa on työstetty työpajoissa jopa 30 asiantuntijan voimin ryhmissä, jotka kokoon-tuivat valittujen teemojen ympärillä neljään eri otteeseen viime vuonna. Mukaan työpajoihin valjastettiin koko PV:n mittava organisaatio jouk-ko-osastoista pääesikuntaan. Työpajoihin osallistuivat myös strategiset kumppanit: Senaatti-kiinteistöt kiinteistöjen omista-jaedustajana ja Metsähallitus maa- ja harjoitusalueiden osalta sekä puolustushallinnon rakennuslaitos palvelujen tuottajana.

”Käskyllä sitoutettiin puolustusvoimien eri puolustushaarat ja osakokonaisuudet työskentelemään asiantuntijoiden kanssa. Näin saimme alusta alkaen mukaan strategiatyöhön kentän

ja käyttäjien näkökulmia”, sanoo erikoissuunnittelija Riitta Malmström puolustusvoimista.

Hän kiittelee Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijoiden panos-ta strategiatyössä.

”He ovat laatineet useita toimitilastrategioita ja antoivat osaamisensa meidän käyttöömme. Siitä oli runsaasti

apua, kun meille kyseessä oli ensimmäinen ponnis-tus toimitilastrategian laatimisessa”, Malmström

sanoo.Senaatin puolelta projektin vastuuhenki-

lönä ja työpajojen vetäjänä toiminut asiakas-päällikkö Lasse Koponen kiittelee puolestaan

mahdollisuutta suunnitella asiakkaan kanssa yhdessä tulevaisuutta.

”Strategiatason suunnittelussa joutuu miettimään asioita hyvin toimialalähtöisesti ja

tästä johtuen yhdessä tehty suunnitelma kerryttää Senaatin tuntemusta asiakkaasta ja samalla syventää suhdetta asiakkaan kanssa”, hän sanoo.

Koposen lisäksi Senaatilta strategiatyössä ovat olleet mukana puolustus- ja turvallisuustoimi-alan asiantuntijat turvallisuus-, investoinnit-, infra-, ympäristö- ja tilatietovastuualueilta.

6 4/2015

Puolustusvoimien Riitta Malmström ja Vesa Halinen. Halinen kertoo, että turval­lisuusympäristössä tapahtuneet muu­tokset vaikuttavat strategiatyöhön.

4/2015 7

8 4/2015

Puolustusvoimien pitkän tähtäimen toimitilastrategian tavoite yltää aina vuoteen 2030 saakka.

HTH auttaa myös puolustusvoimia

Senaatti-kiinteistöt on tuottanut valtionhallinnon

käyttöön HTH-tietopalvelun, jonka avulla myös

puolustusvoimissa voidaan nyt paremmin seurata

tilatehokkuuden ja taloudellisuuden tunnuslukuja sekä

arvioida tarkemmin, missä ovat poikkeuksellisen huono-

kuntoiset tai kustannusvaikutuksiltaan erittäin korkeat

kiinteistöt.

”Tämä on meille iso uudistus. Aiemmin meillä oli

tiedossa ainoastaan rakennusten neliöt, nyt saamme

ajettua tarkempia raportteja tilojen tehokkuudesta sekä

voimme vertailla käyttöastettamme muun valtionhallin-

non tilankäyttöön”, erikoissuunnittelija Riitta Malmström

puolustusvoimista sanoo.

Valtion toimitilastrategian mukaan hankittavan tai

peruskorjattavan toimistotilan tehokkuustavoite on 18 m2/

henkilötyövuosi ja uudisrakennuksen 15 m2/henkilötyö-

vuosi. Tavoitteeseen päästään lisäämällä nykyaikaista

tietotyötä tukevia monitilaratkaisuja ja paperittomia

toimistoja. Siihen on vielä pitkä matka.

”Valtion tiloissa tämän hetkinen käyttöaste lienee

noin 35 huoneistoneliötä, eikä se meillä ole ainakaan tätä

parempi. Pitää kuitenkin muistaa, että puolustusvoimissa

etätyön mahdollisuus on ollut tähän asti todella harvinais-

ta. Ensi vuonna meillä on kuitenkin tavoitteena olla siinä

moodissa, että työskentely oman työkoneen kautta on

mahdollista. Parhaillaan on käynnissä pilottihanke, johon

osallistuu sata työntekijää”, Halinen sanoo.

Mahdollisuus etätyöhön edellyttää toimitilojen ja

tietojärjestelmien tarkastelua kokonaisuutena, miten eri

tavoitetilat voidaan toteuttaa.

”Olemme matkalla kohti maailmaa, jossa kaikilla työn-

tekijöillä ei ole enää omaa työpistettä”, Halinen toteaa.

TURVALLISUUSYMPÄRISTÖN MUUTOKSET HEIJASTUVAT STRATEGIASSAPääesikunnan tilahallinnan toimiala-päällikkö Vesa Halinen kertoo toimitila-strategian pitkän tähtäimen tavoitteen yltävän aina vuoteen 2030 asti.

”Strategiaa tullaan päivittämään säännöllisesti vähintään 4–5 vuoden välein. Turvallisuusympäristössä on

4/2015 9

Strategia päivitetään

Kohti monitilaympäristöjä

P uolustusvoimien toimitila-

strategian suunnittelu osuu

vaativaan ajankohtaan, kun

samaan aikaan on haettava kustan-

nussäästöjä, tilatehokkuutta, on kor-

jattava vanhaa ja rakennettava uutta.

Mentaalinen loikka koppikonttoreista

kohti monitilaympäristöjä edellyttää

myös halua ja kykyä muuttaa arjen

toimintatapoja ja vaatii kannustavaa

muutosjohtamista.

”Varuskuntien lakkauttamisten

seurauksena varuskuntien toi-

minnallisuuksia on siirretty muihin

varuskuntiin, mikä on edellyttänyt

uudisrakentamista, jotta koulutuk-

selle ja materiaaleille on riittävät

oppiympäristöt ja varastotilat”,

toteaa Pääesikunnan tilahallinnan

toimialapäällikkö Vesa Halinen.

Puolustusvoimien käytössä on

tällä hetkellä 6 800 rakennusta,

joissa on paljon epäkuranttia raken-

nuskantaa.

”Rakennuksia on peruskorjattu ja

tullaan edelleen peruskorjaamaan,

mutta niiden muuttaminen nykyai-

kaisiksi monitilaympäristöiksi ei käy

käden käänteessä”, erikoissuunnitte-

lija Riitta Malmström puolustusvoi-

mista sanoo.

Jotta monitilaympäristöistä saa-

taisiin halutut säästöt irti, edellyttää

se vähintään yli 40 henkilön kokoisia

yksikköjä.

”Monitilaympäristöt puolustus-

voimissa olisi helpoimmin toteutet-

tavissa suunnittelu- ja operaatio-

keskusten kaltaisissa yksiköissä”,

Halinen sanoo.

Joensuun Tiedepuistossa

sijaitseva puolustusvoimien palve-

lukeskus on esimerkki siirtymästä

koppikonttoreista kohti monitila-

ratkaisuja. Mallia on haettu hyvistä

käytännöistä muilta hallinnon aloilta,

kuten Verohallinnosta ja Tullilta.

Suurin osa puolustusvoimien

työntekijöistä kuitenkin työskentelee

perinteisissä työtiloissa eikä reaktioi-

ta siirtymisestä monitilaympäristöön

ole vielä kerätty.

”Ensinnä haetaan kustan-

nussäästöjä nykyisten työtilojen

tehostamisesta. Investoinnit

tietotekniikkaan ja turvallisuuteen

mahdollistaisivat kuitenkin jo lähiai-

koina etätyömahdollisuuden omalta

koneelta”, Malmström sanoo.

Käytännössä se voisi tarkoittaa

tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi

turvallisuusviranomaisten kesken

yhteisissä työtiloissa ja yhteisillä

järjestelmillä.

”Tällaiseen poikkihallinnolli-

seen työskentelyyn soveltuisivat

hyvin vaikkapa Senaatti-kiinteistö-

jen tarjoamat toimistohotellitilat”,

Malmström uskoo.

tapahtunut erittäin paljon muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana, ja se on vaikuttanut myös strategiatyöhön”, kertoo Halinen.

Puolustusvoimien toimitilastrategian kirittäjänä on valtion uusi toimitilastrate-gia, joka edellyttää valtion eri hallinnon aloilta tilankäytön tehokkuutta ja kustan-nusten hallintaa. Valtioneuvosto on myös hyväksynyt uuden asetuksen valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoidosta, mikä tulee voimaan 1.1.2016.

Asetus tukee joulukuussa 2014 hyväk-sytyn valtion toimitilastrategian toimeen-panoa. Tilatehokkuuden ja toimitilojen hallinnoinnin parantamisesta arvioidaan saatavan 8 vuoden aikana vuositasolla 100 miljoonan euron säästö.

RAAMATTU JA KÄSIKIRJAHalisen mukaan puolustusvoimien toi-mitilastrategia tulee tukemaan PV:n suo-rituskykylähtöistä toimintaa siten, että joukoilla ja materiaaleilla on tarvittavat tilat käytössä.

Käytäntöön toimitilastrategiaa ale-taan marssittaa vuoden 2016 ensimmäi-sen kvartaalin aikana, jolloin strategiaa jalkautetaan varusmieskoulutukseen liittyvien tilojen konseptoinnissa.

”Puolustushallinnon tilojen käyttäjät määrittelevät varuskuntien toiminnal-

lisuudet, joiden tilahallintaan haemme ratkaisuja”, Halinen sanoo.

Puolustusvoimien tilojen hallinnasta vastaa puolustusvoimien logistiikkalai-tos, joka tulee vastaamaan käytännössä toimitilastrategian jalkauttamisesta.

”Toimitilastrategia on heidän Raamattunsa ja käsikirjansa, jolla tilantarvitsijoille voidaan tulevaisuu-

dessa määritellä, millä ehdoilla ja miten tiloja tulevaisuudessaan hankitaan”, Malmström sanoo.

Tällä hetkellä puolustusvoimat vuokraa tilat pääsääntöisesti Senaatti- kiinteistöiltä ja muilta ulkopuolisilta.

”Tulevaisuudessa kaikki uudet vuok-rattavat tilat hankitaan Senaatilta tai Senaatin kautta”, Malmström sanoo.

4–5 vuoden välein.

VALTION UUSIVUOKRA JÄRJESTELMÄ

10 4/2015

Valtion uusi vuokrajärjestelmä

otetaan käyttöön vuoden

2016 alusta alkaen. Vuokrat

laskevat, läpinäkyvyys

lisääntyy ja järjestelmä

toimii entistä joustavammin.

Maanmittauslaitoksessa

uusi vuokrajärjestelmä

tukee toimitilastrategian

toteuttamista.

Vesa Ville Mattila Jaakko Lukumaa

Senaatin operatiivinen johtaja Juha Lemström kertoo, että pitkät vuokra­sopimukset siirtyvät histo­riaan.

VUOKRA JÄRJESTELMÄ

 Ensi vuoden alusta alkaen Senaatti-kiinteistöjen vuok-ralaisena olevien valtion virastojen ja laitosten vuokrat määräytyvät omakustannus-

periaatteen pohjalta.Omakustannusperiaate tarkoittaa

sitä, että vuokriin kohdistetaan kiinteis-töjen kustannukset ja omalle pääomalle määritelty vaihtoehtoiskustannus. Vaih-toehtoiskustannus on valtion lainan-oton korkokustannusten neljän vuoden keskiarvo.

”Koska Senaatti-kiinteistöille aika-naan asetettu tuloutusvaatimus siirtyy historiaan, voimme siirtyä noudatta-maan vuokrissa omakustannusperiaatet-ta. Se alentaa valtion omistamissa tiloissa olevien asiakkaidemme vuokraa 15 prosenttia”, sanoo Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Juha Lemström.

Vuokranalennus koskee niitä valtion virastoja ja laitoksia sekä yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka saavat pääosan tuloistaan valtion talousarviosta. Muutos toteute-taan budjettineutraalisti, toisin sanoen valtio vähentää myöntämistään määrä-rahoista vuokrien alennusta vastaavan summan.

JOUSTOA MONINAISIIN MUUTOSTILANTEISIINVanhaan verrattuna valtion uusi vuokra-järjestelmä joustaa enemmän muutosti-lanteissa.

Vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia, ja niiden irtisanomis-aika on 12 kuukautta. Vuokrasopimuksen irtisanomisen jälkeen tila jää Senaatti- kiinteistöjen vastuulle.

KÄYTTÖÖN

4/2015 11

UUSI VUOKRAJÄRJESTELMÄ PÄHKINÄNKUORESSA

• Vuokrat ovat oma-

kustannusperusteisia.

• Joustaa toiminnan

muutostilanteissa.

• Keskittää valtion toimitila-asiat

Senaatti-kiinteistöjen vastuulle.

• Nykyiset vuokrasopimukset

uusitaan uuden järjestelmän

mukaisiksi sitä mukaa kun ne

päättyvät.

Senaatin Mikko Ahola kertoo, että uusi vuokra­järjestelmä on keskeinen työkalu 100 miljoonan euron säästöjen saa­vuttamiseksi.

12 4/2015

”Menemme vastavirtaan pitkien vuokrasopimusten maailmassa”, Lemström toteaa.

”Uusi vuokrajärjestelmä lisää asiak-kaidemme mahdollisuuksia tehdä nopei-ta työympäristöihin liittyviä ratkaisuja. Senaatti-kiinteistöt puolestaan pystyy entistä tehokkaammin tarjoamaan tila-ratkaisuja ja myymään pois tarpeetonta tilaa.”

Senaatti-kiinteistöjen talousjohtaja Mikko Ahola muistuttaa joustavuuden tehostavan myös valtion toimitilastrate-gian toteuttamista.

”Uusi vuokrajärjestelmä on keskei-nen työkalu 100 miljoonan euron säästö-jen saamiseksi.”

JÄÄNNÖSARVOVASTUUSSA VIISI LUOKKAAYksi pian voimaan astuvan vuokrajärjes-telmän uutuuksista on jäännösarvovas-tuu. Jos asiakas irtisanoo sopimuksen ennen kuin tilaan tehty investointi on maksettu eikä tätä investointia voida hyödyntää tilaa edelleen vuokrattaessa

tai luovutettaessa, asiakkaan kontolle jää huolehtiminen jäännösarvovastuusta.

Jäännösarvovastuu jakaantuu viiteen luokkaan. Luokituksen logiikka on yksin-kertainen: mitä erikoisemmat tilat, sen suurempi jäännösarvovastuu.

”Yleispätevän toimistotilan jäännös-arvovastuu on nolla. Toista päätä – siis 100 prosentin jäännösarvovastuuta – edustavat esimerkiksi jotkut puolus-tusvoimien erikoisvarastot, joita emme pysty myymään emmekä muuttamaan toisenlaiseen käyttöön”, Lemström kertoo.

”Käyttämättömäksi jäävä 20 miljoo-nan euron arvoinen rakennus on valtiolle 20 miljoonan arvoinen menetetty omai-suuserä”, Ahola muistuttaa.

SENAATTI-KIINTEISTÖJEN ROOLI SELKEYTYYSenaatti-kiinteistöjen rooli vuokrananta-jana selkeytyy uuden vuokrajärjestelmän myötä.

Jatkossa Senaatti-kiinteistöt on kaik-kien valtion organisaatioiden kumppani tila- ja työympäristökysymyksissä. Val-tion organisaatiot voivat vuokrata tiloja vain Senaatti-kiinteistöjen kautta. Sille siirtyy vastuu myös yksityiseltä vuokra-tuista tiloista.

Senaatti-kiinteistöt kokoaa valtion-hallinnon kaikki tilatiedot yhteen ja raportoi niistä keskitetysti.

”Asiakas voi keskittyä omaan ydinteh-täväänsä, me puolestamme teemme tilaa onnistumiselle”, Lemström kiteyttää.

KAKSI VUOKRAJÄRJESTELMÄÄ, AINA OMAKUSTANNUSPERIAATENykyiset vuokrasopimukset uusitaan uuden järjestelmän mukaisiksi sitä mu-kaa kun ne päättyvät. Viimeisimmät so-pimukset tulevat uuden vuokrajärjestel-män piiriin vasta ensi vuosikymmenellä. Siihen asti käytössä on rinnakkain kaksi vuokrajärjestelmää: vanha ja uusi.

”Oli kyseessä vanhan tai uuden vuokrajärjestelmän mukainen sopimus,

hinnoittelu muuttuu omakustannuspe-riaatteen mukaiseksi ensi vuoden alusta alkaen. Muilta osin vanhoissa sopimuk-sissa noudatetaan vanhan vuokrajärjes-telmän sääntöjä”, Lemström sanoo.

”Vanha vuokrasopimus voidaan kuitenkin muuttaa uuden järjestelmän mukaiseksi ennen sopimuskauden lop-pua, mikäli sekä Senaatti-kiinteistöt että asiakas näkevät se hyödylliseksi.”

Senaatti-kiinteistöt ilmoittaa uudet vuokrat asiakkaille joulukuun puolivälis-sä. Käytännössä Senaatti-kiinteistöt tekee sopimusten mukaisten indeksitarkastus-ten jälkeen vuokratasoon 15 prosentin alennuksen, josta muodostuu tammi-kuun 2016 uusi vuokra.

VUOKRANALENNUKSET

Vuokranalennus koskee:• Valtion virastoja ja

laitoksia sekä sellaisia

yhdistyksiä ja säätiöitä,

jotka saavat valtaosan rahoi-

tuksestaan valtiolta.

• Kaikkia vuokria.

Vuokranalennus ei koske:• Senaatti-kiinteistöjen kautta

läpilaskutettavia kuluja,

esimerkiksi sähkömaksuja tai

kiinteistöveroa.

• Yleisiltä vuokramarkkinoilta

valtiolle vuokrattujen tilojen

vuokria (edelleenvuokraus).

MIKSI VALTIOLLA ON VUOKRAJÄRJESTELMÄ?

• ”Vuokrajärjestelmä

ohjaa tehokkaaseen ja

tarkoituksenmukaiseen

tilankäyttöön, kun päätöksen-

tekijät tietävät tilojen kustan-

nukset. Kukin maksaa siitä,

mitä käyttää ja investoinneista

maksetaan vuokraa yhtenäisen

käytännön pohjalta”, sanoo

Mikko Ahola.• ”Vuokrajärjestelmä auttaa

pitämään kiinteistöistä pitkä-

jänteisesti huolta jakamalla

kiinteistöjen korjaus- ja paran-

nuskustannuksia eri vuosille”,

lisää Juha Lemström.

Irtisanomisaika on

12 kk.

4/2015 13

”Uusi vuokrajärjestelmä lisää asiakkaiden ja meidän mahdollisuuksia tehdä nopeita työ­ympäristöihin liittyviä ratkaisuja”, sanovat Senaatti­kiinteistöjen operatiivinen johtaja Juha Lemström (vas.) ja talousjohtaja Mikko Ahola.

14 4/201514 4/2015

UUDEN VUOKRA JÄRJES TEL-MÄN HYÖDYT ASIAKKAILLE

• Entistä joustavampi,

määrämuotoisempi

ja yhdenmukaisempi

vuokrajärjestelmä, joka vastaa

toimintaympäristön muutok-

siin.

• Vuokrat laskevat 15 prosenttia

1.1.2016 alkaen.

• Uusissa sopimuksissa irtisano-

misaika on 12 kuukautta.

• Lisää läpinäkyvyyttä ja selkeyt-

tää toimintatapoja.

• Asiakas voi keskittyä ydin-

toimintaansa.

• Tarjoaa työkalun valtion

toimitilastrategian tavoittei-

den saavuttamiseksi yhdessä

Senaatti-kiinteistöjen kanssa.

4/2015 15

Lisää läpinäkyvyyttä

 ”Valtion vuokrajärjestelmän uudistus on hyvä ja tarpeelli-nen. Hinnoittelun muuttaminen omakustannusarvoperusteiseksi lisää läpinäkyvyyttä ja yhden-

mukaisuutta muuhun valtionhallintoon nähden”, arvioi Maanmittauslaitoksen toimitilapäällikkö Tarja Ek.

”Järjestelmä tuo myös ketteryyttä vastata niihin muutoksiin, joita Maan-mittauslaitos kohtaa arjessa. Muutoshan on jatkuvaa niin valtionhallinnossa kuin toimitilapuolella.”

TOTEUTUMISSUUNNITELMA HAHMOTTAA KOKONAISUUTTA JA TYÖKALUJA Uusi vuokrajärjestelmä tukee valtion toimitilastrategian toteuttamista Maan-mittauslaitoksessa. Omassa toimitila-strategiassaan Maanmittauslaitos tukeu-tuu toimitilakonseptiin ja tilankäytön tehostamishankkeisiin.

”Toimitila-ajatteluamme ohjaa kolme periaatetta: monipaikkainen työ, toimi-

tilakonsepti ja Green Office -ympäristö-ohjelma. Tilankäytössä tähtäämme tilojen vähentämiseen”, Ek sanoo.

Valtion toimitilastrategian toteu-tumissuunnitelman laatiminen auttoi Maanmittauslaitosta hahmottamaan oman toimitilastrategiansa kokonaisuut-ta ja tavoitteisiin vieviä työkaluja. Pitkälle toki oli päästy jo ennen sitä.

”Olemme tehneet muutoksia, kehittäneet työympäristöä ja toteuttaneet hankkeita aika etupainotteisesti”, Ek toteaa.

TOIMIPAIKKOJA MAARIANHAMINASTA IVALOON Maanmittauslaitoksella on Maarian-haminan ja Ivalon välillä 40 toimipaik-kaa. Useimmat niistä ovat Senaatti-kiin-teistöjen omistamissa tiloissa, mutta mukaan mahtuu myös yksityisiltä vuok-rattuja tiloja.

Toimipaikkojen yhteenlaskettu neliömäärä on 56 600 neliötä, ja niissä työskentelee vajaat 1 900 henkilöä.

”Toimitilakonseptilla tavoittelemme 15 m2/henkilö -tilatehokkuutta. Toimi-tilat uudistetaan monitiloiksi, jotka sisältävät useita erilaisia työskentely-vyöhykkeitä”, Ek kertoo.

”Tänä vuonna valmistui kaksi ensimmäistä uudistettua toimitilaamme Ouluun ja Poriin. Seuraava valmistuu vuodenvaihteessa Hämeenlinnaan. Vuonna 2016 vuorossa ovat Vaasan, Kouvolan ja Tampereen toimipisteet.”

Tilankäytön tehostamishankkeita Maanmittauslaitos on toteuttanut Kajaanissa ja Kuopiossa. Kummassakin kaupungissa se luopui toisesta toimi-tilastaan.

Valtion uusi vuokrajärjestelmä antaa Maanmittauslaitokselle hyvän pohjan toteuttaa omaa

toimitilastrategiaansa. Samalla se lisää ketteryyttä vastata toimintaympäristön muutoksiin.

Tilatehokkuus-tavoitteemme on

”Valtion vuokrajärjestelmän muuttaminen omakustannus­arvoperusteiseksi lisää läpinäkyvyyttä ja yhden­mukaisuutta muuhun valtionhallintoon nähden”, arvioi Maanmittauslaitoksen toimitilapäällikkö Tarja Ek.

15 m2/hlö.

16 4/2015

V altorin tietohallintopäällikkö Jorma Airaksinen huokaisee helpotuksesta. Valtorilaisista

valtaosa eli noin 250 pääsi muutta-maan uudistettuihin tiloihin aikataulun mukaisesti lokakuussa Hakaniemen Ympyrätalosta. Tähän asti Valtorilla on ollut työntekijöitä pääkaupunkiseudulla 35 eri osoitteessa.

Vuosi sitten perustettu Valtori huolehtii tulevaisuudessa keskitetysti yli 80 000 valtionhallinnon työntekijän työasemista ja yleisökäytössä olevista päätteistä eli yhteensä noin 100 000 tieto-koneesta. Aikaisemmin valtion viran-omaiset hankkivat tietotekniikkapalve-lunsa eri toimijoilta tai tuottivat ne itse.

Valtion organisaatioiden käyttämät konesalit on muun muassa tarkoitus keskittää Valtorin hallintaan ja samalla vähentää niiden määrää reippaasti. Val-tiolle halutaan luoda yhteinen, kustan-nustehokas ja laadukas IT-palveluinfra-struktuuri. Seuraava askel on Valtorin tarjoaman palvelun tuotteistaminen.

Suurin osa Valtorin työstä on aivan normaalia tietoteknistä palvelua, tosin virasto vastaa jatkossa myös turvalli-suusverkoista, joita esimerkiksi poliisi ja puolustusvoimat käyttävät.

Painopiste Valtorin uusien tilaratkai-sujen suunnittelussa olikin nimenomaan ICT:n toimivuudessa. Valtori itse vastasi ratkaisujen suunnittelusta ja toteutuk-sesta.

”Meillä on kovat paineet, että pys-tymme tuottamaan tarvittavat palvelut laadukkaasti. Kaikki järjestelmämme ovat esimerkiksi varmennettuja”, Airak-sinen selvittää.

Lintulahdessa Valtorilla on kah-dennetut tietoliikenneyhteydet, WLAN eli langattomat verkkoyhteydet sekä ulko- että sisäverkkoon ja varavoima-ratkaisut aktiivilaitteille. Pääasia Airak-

sisen mukaan on, ettei toimintaan tule keskeytyksiä.

UUDENLAISTA TYÖNJAKOASenaatti-kiinteistöjen vastuulle jäivät suunnitteluprosessissa kaikki tiloihin liittyvät ratkaisut. Valtorin Lintulahden tiloissa noudatetaan vastaavantyyppistä tilakonseptia kuin sen hiljattain uudiste-tussa päätoimipisteessä Jyväskylässä ja Senaatti-kiinteistöjen omassa Sörnäisten toimistossa. Senaatti-kiinteistöt tuottaa Valtorille tiloissa tarvittavat palvelut.

”Ensimmäistä kertaa historiassaan Senaatti-kiinteistöt vastasi asiakkaan eli tässä tapauksessa Valtorin kalustehan-kinnoista. Uutta oli myös se, että kun yleensä asiakas itse vastaa kulunhallin-nasta ja turvatekniikasta, niin tällä kertaa me hoidimme sen puolen”, Senaatti- kiinteistöjen tietohallintojohtaja Jussi Hirvelä kertoo.

Hirvelä arvioi hankkeen olleen avaus uudenlaiselle yhteistyölle. Tulevai-suudessa Senaatti-kiinteistöt ja Valtori tarjoavat yhä useammin yhdessä avaimet käteen -ratkaisuja valtionhallinnolle.

80 000

Valtori huolehtii tulevaisuudessa keskitetysti yli

valtionhallinnon työn-tekijän työasemista.

VÄKEÄKolmen

kerroksen

Maarit Seeling Jari Härkönen ja ShutterstockValtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori keskittää pääkaupunkiseudun toimintonsa Helsingin Lintulahteen, saman katon alle Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä ja tarjota valtionhallinnon toimijoille yhdistettyjä tila- ja tietotekniikkaratkaisuja.

4/2015 17

Airaksinen uskoo hankkeelle olleen eduksi, että Senaatti-kiinteistöt oli jo itse kokeillut ehdottamaansa konseptia omassa toimistossaan. Kokemuksen ansiosta Valtori sai monta hyvää vinkkiä tilojensa toteutukseen.

Airaksinen painottaa, että Valtorin tarkoitus on nyt käytännössä itse kokeil-la yhdistetyn tila- ja ICT-paketin toimivuutta ja monistaa se organisaa-tion omiin yksikköihin eri puolille Suomea, ennen kuin palvelua ruvetaan tuotteistamaan muille.

Hirvelä ja Airaksinen uskovat, että uudelle palvelulle riittää kysyntää. Valtionhallinnossa on kovat paineet kustannusten karsimiseen. Kokonais-paketilla Valtori ja Senaatti-kiinteistöt pystyvät tarjoamaan tehokkaampaa tilankäyttöä ja sitä kautta säästöjä.

EVÄITÄ MOBIILIIN TYÖNTEKOONValtorin Helsingin toimipisteessä toteu-tetun uudistuksen yhtenä teemana oli liikkuvuus. Ratkaisut on luotu mobiilille valtionhallinnon työntekijälle, jonka työskentely ei ole kiinni ajasta tai pai-kasta.

”Kiinteistö tarjosi hyvät edellytykset tarvitsemillemme ICT-ratkaisuille. Tila on monitilaympäristöä, joten langatto-mat yhteydet oli helpompi toteuttaa kuin perinteisessä huonetoimistossa.”

Varavoima- ja muut erityisratkaisut vaativat tietysti tilaa. Valtori joutuikin

tekemään joidenkin ratkaisujen osalta kompromisseja. Airaksinen sanoo ole-vansa silti lopputulokseen tyytyväinen.

”Jossain vaiheessa hyödyt ja kustan-nukset täytyy suhteuttaa. Nyt vaakaku-pissa painoivat toisella puolella tilan

puute ja mihin rahkeet riittä-vät. Olisimme tarvinneet

lisätiloja, jos olisimme toteuttaneet kaiken aivan käsikirjan mukaan. Nyt kaikki kuitenkin toimii.”

ICT-ratkaisujen osal-ta muutostöiden deadline

oli heti lokakuun alussa, ja siinä pysyttiin. Pientä viritte-

lyä tosin on jouduttu tekemään vielä sen jälkeenkin, mikä näin mittavas-sa hankkeessa on toki enemmän sääntö kuin poikkeus.

MUUTOSMYÖNTEISET VALTORILAISETValtorilaiset ovat Airaksisen mukaan ottaneet muuton ja toimintatavan muu-

toksen hyvin vastaan. Aikaisemmin jokaisella oli Ympyrätalossa osoitettuna oma työpiste.

”Muutosvastarintaa ei ole ollut. Porukka on omaksunut todella

hyvin siirtymisen nykyiseen käytän-töön – tuntuu ennemminkin siltä, että henkilöstö on innolla odottanut, mitä muutoksesta oikein seuraa. Meille on tullut ihan uutta henkeä tekemiseen”, Airaksinen iloitsee.

Uusien tilojen toimivuus on jo saanut kiitosta. Tilat mahdollistavat muun muassa liikkumisen kerrosten välillä su-juvasti ilman että yhteys käytössä oleviin työvälineisiin katkeaa.

Muutosmyötämielisyyden yhdeksi syyksi Airaksinen arvioi sen, että henki-löstö otettiin heti alusta tiiviisti mukaan tilojen suunnitteluun.

”Lähtökohtana oli, että kaikki pää-sivät osallistumaan ja kertomaan oman näkemyksensä. Mielipiteiden perusteella valitsimme ihan värejä myöten erilaisia ympäristöjä. Suunnitteluryhmän yti-meen kuului 30–40 valtorilaista. Varmasti myös sillä oli merkitystä, että Valtorin koko tähänastinen toiminta on ollut jatkuvaa muutosta. Emme ole päässeet luutumaan paikoillemme”, Airaksinen arvioi.

VALTORIN UUSI TYÖYMPÄRISTÖ

• Ennen: Työntekijöitä pääkaupunkiseudulla 35:ssä eri osoitteessa.

• Tavoite: Tiivistää verkostoaan Helsingin Lintulahdessa kokeiltaval-

la konseptilla niin, että jokaisella toimipaikkakunnalla on vain yksi

toimitila. Tehostaa toimintaa ja tuoda säästöjä toimitilakuluissa.

• Nyt: Kolme kerrosta Sörnäisten Lintulahden vanhasta viljavarastosta.

Käytössä on 3 178 m2 kiinteistöstä. Ylibuukkausperiaate: Lintulahteen

siirtyy 320 valtorilaista, työpisteitä 260. Ei ole nimettyjä työpisteitä.

• Senaatti­kiinteistöjen tuottamat palvelut Valtorille: Toimitilastrategia,

sisustussuunnittelu ja kalusteet palveluna

Valtorin Jorma Airaksinen kertoo, että valtiolle halutaan luoda yhteinen, kustannustehokas ja laadukas IT­palveluinfrastruktuuri.

Valtionhallinto

haluaa olla mukana

muutoksessa ja

digitalisaatiossa,

jossa työelämä

yleisestikin on.

Muutosta edistää

Työ 2.0 ­hanke.

Minna Saano

Jari Härkönen

– fiksu tapa tehdä työtä

18 4/2015

TYÖ

Y ksi malli, yksi oikea tapa tehdä työtä. Tälle ajattelu-tavalle on valtionhallinnossa pitkä perinne, ja sen mukaisesti on myös toimittu eri virastoissa ja ministe-

riöissä.”Organisaatiot ovat kuitenkin erilaisia, niiden tehtävät ovat

erilaisia ja ne ovat eri tavalla asiakkaiden kanssa tekemisis-sä. Yksi malli ei sovi kaikille, ei kaikille ihmisille, eikä kaikille organisaatioille. On herännyt tarve personoida työn tekemistä, miettiä, mikä on fiksu tapa tehdä asioita. Tähän on nyt päätetty panostaa kunnolla”, kertoo valtiovarainministeriön kehittämis-päällikkö Virpi Einola-Pekkinen.

Fiksujen työtapojen löytämiseksi ovat valtionvarainministe-riö, Senaatti- kiinteistöt, Valtori ja Valtiokonttori lanseeranneet Työ 2.0-hankkeen. Ydin ajatuksena on miettiä, miten toiminta-tapoja uudistamalla saadaan vähemmällä tekemisellä enem-män aikaiseksi.

”Tavoitteena on, että organisaatiot ja niissä työskentelevät ihmiset miettisivät, mikä on juuri minulle ja meidän organisaa-tiollemme sopiva tapa tehdä työtä, miten hyödynnetään uutta

4/2015 19

Usein kuvitellaan, että työn tekemisemme on säädellympää kuin se itse asiassa onkaan.

”Suurimmat haasteet ovat tavallisesti omien korviemme välissä. Usein kuvi-tellaan, että työn tekemisemme on sää-dellympää kuin se itse asiassa onkaan. Meillä on vahvat traditiot tietynlaiseen tekemiseen tietyssä paikassa ja tietyssä järjestyksessä, mutta kun ajattelua vähän vapautetaan, huomataan, että asioita voidaan tehdä toisellakin tavalla, fiksum-min”, rohkaisee Einola-Pekkinen.

Miten sitten katsoa työtä ja tekemistä uusin silmin?

Einola-Pekkinen neuvoo asettumaan asiakkaan asemaan. Asiakkaalle on tärkeintä, että hän saa ne palvelut, joita hän tarvitsee.

”Meidän täytyy katsoa hallinnon ulkopuolelle ja hakea sieltä toiminta-tapojen muutoskohteet, jotta voimme

teknologiaa, uusia työympäristöratkaisu-ja, miten uudistetaan toimintaa.”

”Käytännössä voidaan miettiä esi-merkiksi sitä, miten voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatonta työtä tai miten luovutaan pitämästä turhia kokouksia, joissa asiat eivät etene”, Einola-Pekkinen kertoo.

Turhien toimintojen karsiminen ja toiminnan muuttaminen fiksummaksi tuo kustannussäätöjä, mutta lisää myös työntekijöiden motivaatiota. Kun asiat etenevät ja työ tuottaa tulosta, tuntuu sen tekeminen mielekkäältä.

VÄLJYYTTÄ KORVIEN VÄLIINTyö 2.0 haastaa organisaatiot ja työnte-kijät uudenlaiseen tapaan ajatella sekä muuttamaan vanhaa työkulttuuria.

”On herännyt tarve personoida työn tekemistä, miettiä, mikä on fiksu tapa tehdä asioita”, kertoo kehittä­mispäällikkö Virpi Einola­Pekkinen valtiovarainminis­teriöstä.

20 4/2015

tuottaa lisäarvoa asiakkaille. Tarkoitus on, että poistamme esteitä, nostamme mahdollisuuksia ja saamme prosessit toimimaan tehokkaasti.”

Uudenlaista tekemistä on syytä ko-keilla. Pienemmät joukot tai tiimit voivat kokeilla muutosten toimivuutta, sillä jos koskaan ei kokeilla, ei voida tietää, olisi-ko uusi tapa fiksu. Kokeiluissa on myös lupa epäonnistua; jos tapa ei toimi, sitä ei oteta käyttöön.

Kokeiluja on tehty esimerkiksi mo-biilista työskentelystä. Kun työ tehdään eri ympäristössä, vaikka ministeriöiden yhteisessä tilassa Valtimossa, on mah-dollista löytää uusia työkavereita, uusia verkostoja ja saada uusia ajatuksia ja ideoita omaan työhön.

”Uskon myös esimerkin voimaan. Meillä on niin sanottuja edelläkävijäih-misiä ja -organisaatioita, jotka haluavat kokeilla ja modernisoida omia käytäntö-jään. He avaavat tietä levittämällä hyviä käytäntöjään, onnistuneita mallejaan ja saavat muut näin muutokseen mukaan.”

KETTERYYTTÄ SUUNNAN MUUTOKSIIN Virpi Einola-Pekkinen on työskennellyt 30 vuotta virkamiehenä ja nähnyt toi-mintaympäristön muuttumisen monella tavalla. Miltä tulevaisuuden työnteko näyttää?

”Yhä enemmän mennään varmasti siihen, että työyhteisöt syntyvät oman or-ganisaation ulkopuolelle ja työtä tehdään erilaisissa verkostoissa. Myös yksityisen ja julkisen raja tulee hämärtymään. Entistä enemmän syntyy kehittäjäyhteisöjä, kun jonkin asian tärkeäksi kokevat lyöttäyty-vät yhteen toimimaan. Näistä yhteisöistä voi syntyä ihan uutta liiketoimintaa, mistä merkkejä on jo nyt nähtävissä.”

Muutoksia tapahtuu nopeammin kuin ennen ja vauhdissa on pysyttävä ketterästi mukana. Ammatteja katoaa, mutta vastaavasti uusia syntyy tilalle.

”Uudenlaista osaamista ja uuden-laisia valmiuksia tarvitaan. Hallinnossa on tehty tarkkoja suunnitelmia ja edetty niiden mukaan, mutta tulevaisuudessa suunnitelmallisuus ei enää toimi. Kun maailma on monimutkaisempi ja kompleksisempi kuin aikaisemmin, ei voida tietää, mitä on tulossa. Ennem-minkin pitää olla valmiina muuttamaan

kurssia kuin tekemään suunnitelmia, joita orjallisesti noudatetaan.”

Työnteon muuttumisen myötä joh-taminenkin muuttuu. Yksi ihminen ei voi hallita koko kenttää, vaan hänen täy-tyy osata nostaa taito ja viisaus työnte-kijöistään ja vapauttaa heidät tekemään järkeviä asioita ja järkeviä päätöksiä.

”Johtajan tehtävä on olla mahdollis-taja, tulevan visioija, sparraaja ja tukija, joka saa ihmisten kyvyt esille. Toisaalta johtaminen ei jatkossa voi olla niin yksilökeskeistä kuin nyt, vaan painopiste siirtyy enemmänkin yhteistyön johtami-seen, siihen, miten verkostoja ja niissä toimivia ihmisiä johdetaan.”

”Yhä enemmän aletaan puhua johtajuudesta, jossa johtajuus on koko organisaatioin ominaisuus. Vetovastuu eri vaiheissa voi vaihtua, vaikka lopulta yksi ihminen vastaa kokonaisuudesta.”

Työ 2.0 on kiteytys jo pitkään esillä olleille työnteon muutokselle ja uudis-tukselle. Tulossa ovat fiksun hallinnon linjaukset yhteistyössä virastojen ja ministeriöiden kanssa. Niissä otetaan huomioon niin uudentyyppinen johta-minen, toimitilat kuin uudet teknologiat ja työskentelytavat.

”Vastaanotto hankkeelle on ollut posi-tiivista. Tuntuu, että Työ 2.0 :lle on tilausta juuri nyt”, toteaa Einola-Pekkinen.

Ministeriöiden väki voi työskennellä Kirkkokadulla Valtimo­tilassa. Siellä on mahdollisuus luoda verkostoja ja saada uudenlaisia ajatuksia ja ideoita omaan työhönsä.

Välillä on hyvä ravistella vanhoja työn tekemisen tapoja.

Kokeiluissa on lupa myös epäonnistua; jos tapa ei toimi, sitä ei oteta käyttöön.

Valtimosta virtaa uudenlaiselle tekemiselleKirkkokatu 14:ssä Helsingissä sykkii Valtimo, joka tarjoaa mahdollisuuksia

uudenlaiseen yhteiseen toimintaan ja tekemiseen. Ministeriöiden työntekijät ovat

tervetulleita innostumaan uusista ideoista, ihmisistä ja toimintatavoista.

V altimo on ministeriöiden työntekijöille tarkoitettu

monitila, jonne voi piipahtaa tekemään omia töi-

tään, jossa voi osallistua tapahtumiin, työpajoihin

ja keskustelutilaisuuksiin.

”Tässä tilassa on tarkoitus saada törmäystä

aikaan”, sanoo kehittämispäällikkö Virpi Einola­Pekkinen valtio varainministeriöstä

ja siemaisee kahvia Valtimon keittiötilan

pöydän ääressä.

”Toisin sanoen, eri ministeriöiden

ihmiset voivat tavata täällä, vaihtaa

ajatuksiaan ja työstää asioita yli hallin-

torajojen.”

Monitilassa pieni kuulijoiden ryhmä seu-

raa Valtorin Tiina Willmanin ja Ambientan Tuuli Aalto­Nyyssösen esitystä valtion tulevasta yhteisestä

julkaisualustasta. Tietoiskuja aiheesta Willman ja Aal-

to-Nyyssönen tar joavat tunnin välein pitkin päivää. Infoa

voi seurata myös Lyncin välityksellä on-line.

”Tämä paikka on tosi hyvä tila järjestää asiakas-

info. Ihmisillä on selkeästi pienempi kynnys tulla tänne

Valtimoon, kuin jos heidät olisi kutsuttu Valtorin omiin

tiloihin”, toteaa Willman.

Valtimo avattiin viime keväänä. Jo nyt on kokemus

osoittanut, että ajatusten vaihtoa on syntynyt yli hallin-

torajojen, ja rajat ylittäviä hankkeita on työstetty

ja ideoitu.

”Ministeriöiden yhteisessä intranetissa

Senaattorissa on kalenteri, johon voi tehdä

varauksia tilaisuuksille. Idea on, että koko

tilaa ei varata yhteen tapahtumaan, vaan

täällä voi olla muitakin ihmisiä samaan

aikaan, ja myös heillä on mahdollisuus

osallistua käytävään keskusteluun.”

Valtimossa on 30 paikkaa, langaton verk-

ko ja self service -keittiö, johon jokainen tuo omat

kahvinsa, teensä ja tarjottavansa. Kulkukortilla pääsee

tilaan sisään.

”Tällaista tilaa, joka mahdollistaa helposti yhdessä

tekemistä ja ajatusten vaihtoa, on kaivattu jo pitkään.

Kuka tietää, vaikka vastaavia tiloja tulisi jatkossa lisää”,

toteaa Einola-Pekkinen.

Valtimossa eri ministeriöiden ihmiset voivat tavata, vaihtaa ajatuksia ja työstää asioita yli hallintorajojen.

4/2015 21

22 4/2015

Oikeushallinnolle

KOTKASSAKotkansaarella sijaitsevan Kotkan virastotalon yksi

osa-alue uudistettiin oikeushallinnon osalta uuden

työympäristö- ja toimitilakonseptin mukaisesti.

Konseptin mukaan ratkaisut suunnitellaan

mahdollisimman monikäyttöisiksi.

 Tavoitteena oli luoda käyttäjille toiminnalliset, tehokkaat ja tur-valliset tilat.

Uudistetuissa tiloissa toimivat Kymenlaakson oi-

keusaputoimiston Kotkan oikeusapu ja edunvalvonta, Kymenlaakson ulosottovi-raston Kotkan toimipaikka ja Salpausselän syyttäjäviraston Kotkan toimipaikka.

Toimitilakonseptin mukaisesti virasto-ja yhdistää yhteinen asiakaspalvelutila.

Ylitarkastaja Aila Ahla Oikeusministe-riöstä kertoo, että hankkeen lähtökohtana oli noin vuosi sitten vahvistettu Oikeus-hallinnon työympäristö- ja toimitilakon-septi. Kotka oli yksi konseptin piloteista.

Konsepti kattaa oikeushallinnon toimi-joista Käräjäoikeuden, Hallinto-oikeuden, Oikeusavun ja edunvalvonnan, Ulosoton ja Syyttäjän sekä Rikosseuraamusviraston yhdyskuntaseuraamustoimiston.

”Tavoitteena on tilankäytön tehos-taminen, säästöjen aikaansaaminen ja toimintatapojen muuttaminen”, ylitarkas-taja Ahla kertoo.

KONSEPTILLA KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ JA MUUNTOJOUSTAVUUTTATyö toteutettiin perustamalla valtakun-nallinen ohjausryhmä, joka koostui muun muassa oikeushallinnon eri sektoreiden asiantuntijoista. Tavoitteena oli luoda

Tuija Holttinen Juha Metso

monikäyttöiset tilat

4/2015 23

Syyttäjän taukotilan seinää koristavat akustiset paneelit.

24 4/2015

Lasikatto tuo aulatilaan valoa ja avaruutta.

toimitila- ja työympäristökonsepti ohjaa-maan oikeushallinnon toimitilasuunnit-telua valtakunnallisesti.

Konseptia sovelletaan tuomioistui-mien, ulosottovirastojen, oikeusapu-toimistojen ja syyttäjänviraston toimi-tiloihin vaiheittain, kaikkiaan noin 130 virastossa.

Senaatti-kiinteistöjen rakennutta-japäällikkö Niko Räsänen toimi Kot-kan-hankkeessa projektipäällikkönä.

”Ratkaisut suunnitellaan niin, että ne ovat mahdollisimman monikäyttöi-siä. Kotkassa saatiin tiloja järkevämmin mietittäessä neliöitä pienemmiksi, mikä luonnollisesti pienentää vuokrakuluja,

Konseptia sovelletaan

noin 130 virastossa.

muttei oikein suunniteltuna vähennä viihtyvyyttä. Keskeistä on tilojen tehok-kaamman käytön ohella myös uusien työn tekemisen tapojen tukeminen”, Senaatin Räsänen kertoo.

Oikeustalokonseptissa tavoitteiksi listataan myös muun muassa turvalli-suuden parantaminen, teknologian hyödyntäminen, ratkaisujen muuntojoustavuus sekä monistaminen.

TOIMIMATTOMISTA TILOISTA TOIMIVIINAiemmin Kotkan syyttä-jäntoimet olivat huono-kuntoiseksi todetussa Kot-kan oikeustalossa Karhulassa. Tilat eivät vastanneet valtiohallinnon toimistotilavaatimuksia miltään osin.

Ulosotto oli puolestaan yksityisissä tiloissa vuokralaisena. Oikeusapu toimi jo nykyisessä osoitteessa Virastotalossa, ja edunvalvonta oli siirretty myös muutama vuosi sitten Virastotaloon. Edellä kuvatuista syistä Kotkassa olevat

oikeushallinnon toimijat haluttiin saada yhteisiin tiloihin.

Oikeushallinnon toimijoiden sijoit-taminen virastotalon tiloihin lähelle keskustan palveluja, poliisin ja käräjäoi-keuden läheisyyteen paransi virastojen yleisöpalvelua ja viranomaisyhteistyötä

sekä toteutti toimitilakonseptin ohjeistusta.

Niko Räsänen sanoo, että tiloja suunniteltaessa eri toimijoiden toiminnot sanelivat tilankäyttöä. Esimerkiksi ulosotossa

käy paljon asiakkaita, samoin oikeusavussa.

Asioiden hoitaminen pitää pystyä hoitamaan diskreetisti ja

myös turvahuoneita tarvitaan joihin-kin tapaamisiin.

Räsänen muistuttaa, että olemassa olevaa rakennusta remontoitaessa komp-romisseja joudutaan tekemään.

”Kun kyseessä on valmis virastotalo, rajoitteena oli tietty neliömäärä. Kaikilla toimijoilla ei ole aivan samoja neliöitä

4/2015 25

Senaatin Niko Räsänen kertoo, että keskeistä muutoksessa on ollut tehok­kaampi tilankäyttö mutta myös uusien työn tekemisen tapojen tukeminen.

KOTKAN VIRASTOTALOHANKE

• Vuonna 1994 rakennetun Kotkan virastotalon 1. ja 2. kerroksen

tilojen muutos- ja korjaustyöt oikeushallinnon toimijoiden tiloiksi.

• Tilojen muutostöiden yhteydessä käsiteltiin kaikki huoneistojen

lattia-, seinä- ja kattopinnat. Akustiseen suunnitteluun kiinnitettiin erityistä

huomiota.

• Hankkeen tavoitteena on luoda hyvä työympäristö, joka tukee oikeusminis-

teriön hallinnonalan toimitilastrategiaa sekä työympäristö- ja toimitilakon-

septia. Tilojen tulee olla turvalliset ja terveelliset. Erityistä huomiota tulee

kiinnittää asiakkaiden vastaanottotilojen eriyttämiseen muista tiloista ja

tietosuojan säilymiseen.

• Oikeusministeriön hallinnonalan toimitilastrategia sekä työympäristö- ja

toimitilakonsepti ohjaavat oikeushallinnon toimitilaratkaisujen tehostamista

ja asiakaspalvelutoimintojen keskittämistä eri toimijoiden yhteiskäyttöisinä.

• Peruskorjauksen suunnittelussa on huomioitu kohteen elinkaariedullisuus ja

ympäristölliset tavoitteet. Kohteessa noudatetaan ekologisen rakennuttami-

sen menetelmää ja ympäristötavoitteet on määritelty PromisE-ohjelmalla.

ja tiloja käytössään. Jokaisen toimijan tarpeet on kuitenkin otettu huomioon ja uskon, että käyttäjillä on nyt paremmat tilat kuin entiset.”

Ja koska kyse on pilottiratkaisusta, on tarkoitus kehittää vielä toimintoja ja tarkistella tilankäyttöä käyttäjäkokemus-ten perusteella.

YHTEINEN ASIAKASPALVELUTILAAila Ahla kertoo, että melko suuren re-montin läpikäyneisiin tiloihin muutettiin vaiheittain kesäkuun alussa ja elokuun alussa.

”Virastotalon ensimmäisen kerrok-sen suuri keittiötilakokonaisuus purettiin ja muutettiin virastokäyttöön. Kyseessä oli siis iso rakenteellinen muutos. Nyt ensimmäisessä kerroksessa on tilat ulos-otolle, oikeusavulle ja edunvalvonnalle. Syyttäjän tilat ovat kakkoskerroksessa. Kaikille yhteinen asiakaspalvelutila on ensimmäisessä kerroksessa”, Ahla kertoo.

Tilojen yhdistämistä on toteutettu yhteiskäyttötiloissa. Yhteinen asiakaspal-velutila on olennainen osa oikeustalo-konseptia. Asiakaspalvelutoiminnoissa on tutkittu ja tunnistettu oikeustalotoimi-joiden asiakastyypit sekä palveluproses-sin vaiheet ja turvaratkaisut. Oikeustalo-konseptissa on määritelty myös muun muassa äänen eristystarpeet ja muut rakenteelliset muutokset.

”Kaikille toimijoille kertyy merkittä-västi säästöjä kun asiakaspalvelutilat ovat yhteiset, eikä niitä rakenneta jokaiselle toimijalle erikseen”, Niko Räsänen toteaa.

UUTEEN TOTUTTELUAKotka on yksi oikeustalokonseptin pi-loteista. Käyttäjäkysely tehdään yleensä noin vuoden kuluttua käyttöönotosta. Aila Ahla kuitenkin arvioi, että uusiin tiloihin ja toimintamalleihin siirtyminen tulee vaatimaan aluksi totuttelua.

”Edunvalvonnassa tehtiin suurimpia muutoksia, kun aiemmista yksilötyö-huoneista siirryttiin yhdeksän hengen tiimitilaan ja monitilaympäristöön. Se oli

iso muutos, joka vaatii totuttelua. Sisus-tusratkaisumuutoksilla pyrimme vielä kehittämään parempaa toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä.”

TYÖHYVINVOINTI

saisi paremmin hallintaan?MITEN TYÖAJANMoni tietotyöntekijä tuskailee, kun työstä on tullut enimmäkseen reagointia nopeasti

muuttuviin tilanteisiin ja muiden odotuksiin. Työaikaa pirstovat kokoukset, pienet

tehtävät ja erilaiset keskeytykset. Mikä neuvoksi, kun asioiden huolellinen organisointi

ja aikatauluttaminenkaan eivät tahdo auttaa?

Pirjo Kupila Henna Ryynänen

Ihminen pystyy tekemään kahta auto-matisoitunutta toimintoa yhtä aikaa, kuten syömään purkkaa kävellessään.

”Kun ihminen kuvittelee ajattelutyös-sä tekevänsä kahta asiaa yhtä aikaa, niin todellisuudessa hänen aivonsa vain vaih-tavat nopeasti asiasta toiseen ja takaisin, mikä ei ole kovin tehokasta”, sanoo työ-psykologiasta väitellyt tekniikan tohtori Helena Åhman Hunting Minds Oy:stä.

Tehokas ajattelutyö vaatii keskit-tymistä yhteen asiaan kerrallaan, ja siirtymisen tehtävästä toiseen pitää tapahtua hyvin tietoisesti, mieluummin tauon kautta.

Erityisen tärkeitä keskittyminen, jak-sottaminen ja tauottaminen ovat silloin, kun ihminen ideoi tai tekee uudenlaista ajattelua vaativia tehtäviä, koska hälyisät aivot eivät kuule intuitiivisia viestejä. Kiireessä ihminen turvautuu helpommin vanhoihin ajattelu- ja toimintamalleihin.

”Mitä kiireisempi olo, sitä tärkeäm-pää olisi pysähtyä analysoimaan, mistä kiire syntyy ja mitä sille voi itse tehdä”, Åhman neuvoo.

ÄLÄ SALLI KESKEYTYKSIÄ Työn keskeytyminen on paljon myös omien valintojen tulos. Annammeko pu-heluiden, sähköpostien ja muiden vies-tien keskeyttää työntekoamme koko ajan.

26 4/2015

4/2015 27

Toissa keväänä eräs asiantuntija ilmoitti kirjoitustyönsä takia vastaavansa sähköposteihin ja puheluihin päivittäin kello 15:n jälkeen. Käytäntö toimi hyvin, sillä kirja valmistui aikanaan eikä kukaan yhteyttä ottaneista jäänyt vaille vastausta.

Åhmanin mielestä tämä on hyvä esimerkki siitä, miten johdetaan toisten odotuksia.

”Muiden aikaa voi myös säästää ker-tomalla jo sähköpostin otsikossa, vaatiiko viesti toimenpiteitä ja mihin mennessä.”

Åhmanin mielestä työntekijöillä on yleensä enemmän mahdollisuuksia vai-kuttaa työhönsä kuin he kuvittelevat.

Hän kehottaa ainakin kokeilemaan uusia keskittymiskäytäntöjä, kuten puhelimen sulkemista määräajoiksi tai sähköpostivastaamisen rajoittamista silloin, kun työn luonne sen sallii.

”Jos siitä tulee työpaikalla sanomis-ta, niin sitten voi pyytää miettimään porukalla parempia käytäntöjä. Esimer-kiksi kokouskäytäntöihin on jo puututtu menestyksellisesti monella työpaikalla”, Åhman sanoo.

TEHOSTA JAKSOTTAMALLA Keskittymisongelmiin voi kokeilla po-modoro- eli tomaatti-tekniikkaa. Siinä työtä tehdään 20−25 minuutin jaksoissa, joiden välissä on lyhyt, noin 5 minuutin tauko. Työskentelyjaksoille pitää asettaa kohtuulliset tavoitteet eikä silloin saa tehdä muuta.

Työn jaksottaminen parantaa keskit-tymiskykyä ja tehostaa työntekoa. Me-netelmä soveltuu erityisen hyvin suuriin

tai muuten raskailta tuntuviin työtehtäviin, joihin on

hankala tarttua ja joista alkaa helpos-ti livetä.

”Parikymmen-tä minuuttia on niin lyhyt aika, että siihen on helppo

motivoitua, mutta toisaalta riittävän

pitkä, että siinä saa joitain aikaiseksi”, sanoo tutkija Minna Toivanen Työter-veyslaitokselta.

Työn tekeminen 25 minuutin jaksoissa on

rankkaa. Toivanen luokitteli yhden työ-päivän tutkimusaineistoja tomaatti-tek-niikalla ja oli ihan poikki sen jälkeen.

Toivasen tutkimusryhmä kokeili viime kesänä Suomenlinnassa järjeste-tyssä tietotyöntekijöiden työretriitissä, miten yhteinen työrytmi onnistuu isolla porukalla.

”Esimerkiksi pienessä työyhteisössä tai tiimissä voidaan sopia, että työsken-nellään ajoittain porukalla aamu- tai iltapäivä tomaatti-tekniikalla”, hän sanoo.

JÄTÄ TILAA YLLÄTYKSILLE Asiantuntijatyötä ei pysty aikataulutta-maan kuin tuotantoprosessin kulkua. Asiantuntijatyössä uutta syntyy parhaiten suhteessa muihin ihmisiin.

”Sen takia asiantuntijan pitäisi varata kalenteriinsa aikaa myös yllätyksille sekä vapaamuotoisemmalle uusien ihmisten ja asioiden kohtaamiselle”, Toivanen sanoo.

Hän sanoo, että kansainvälisten tutkimusten perusteella Suomessa on työpaikoilla paremmat jouston mahdol-lisuudet kuin EU-maissa keskimäärin. Esimerkiksi, miten työntekijä pystyy vai-kuttamaan työaikoihinsa tai hoitamaan omia asioitaan työaikana.

”Sen sijaan Suomessa työntekijät ko-kevat hieman keskimääräistä useammin kiirettä, tiukkoja määräaikoja ja kovaa työtahtia kuin muualla Euroopassa.”

Toivanen sanoo, että asiantuntijatyö on nykypäivänä kietoutunut niin mo-nenlaiseen työhön ja aikakehikkoon, että ihminen ei pysty hallitsemaan sitä yksin.

Hän toivoisikin työpaikoille enem-män yhteisiä käytäntöjä työajan hal-lintaan, jotta kaikki ratkaisut eivät jäisi työntekijän yksin tehtäviksi, eikä häntä heti syyllistettäisi niistä.

Yhdessä voitaisiin sopia esimerkiksi, milloin työtä voi tehdä muualla kuin omalla työpisteellä, miten nopeasti sähköposteihin pitää reagoida tai miten työkavereille viestitään keskittymisestä.

”Jossain kehittämistyötä tekevässä tiimissä yksi jäsen voisi toimia portin-vartijana ja seuloa viesteistä tärkeimmät muiden vastattaviksi”, Toivanen sanoo.

Työn jaksottaminen parantaa keskittymis-kykyä.

28 4/2015

TARINOIDEN LINNAT

KISSAMUUMION ARVOITUS

Merisotakoulun

Rakennusten kunnostustöiden

yhteydessä saattaa löytyä

kaikenlaista vanhaa rojulta

näyttävää rompetta ja vaikkapa

eläinten luita. Todellisuudessa

kyse saattaakin olla

rakennuskätköstä.

Marjo Tiirikka Marjo Tiirikka ja Shutterstock

Suomenlinnassa sijaitsevaa Meri-sotakoulun sivurakennusta kun-nostetaan parhaillaan. Kerrotaan,

että vuonna 1830 rakennetun venäläi-seksi sairaalaksi valmistunutta taloa on ollut suunnittelemassa Carl Ludvig Engel.

Yhden suuren holvatun huoneen perällä on pieni lattialuukku, josta puiset portaat vievät matalaan ja pimeään ryö-mintätilaan, alapohjaonteloon. Sieltä on löydetty vanhoja kenkiä ja muun muassa rautakuula. Siinä ei sinänsä ole mitään kummallista, onhan Suomenlinnalla värikäs menneisyys linnoitussaarena.

Vanhassa kaatuneessa tynnyrissä nukkuu ikuista untaan kissa, joka on muumioitunut ajan saatossa. Vieressä makaavasta toisesta kissasta on jäljellä enää luuranko. Sieltä täältä pilkottaa erikokoi sia eläinten luita, myös suu-remman eläimen pääkallo.

Onko kyse rakennuskätköistä, ta-hallaan lattian alle jätetyistä tavaroista

ja luista?

ONNEA JA SUOJELUARakennuskätköperinteestä väitöskirjaa valmisteleva Sonja Hukantaival vah-vistaa, että kyseessä voi hyvinkin olla tarkoituksella talon alle jätetty rakennus-kätkö.

Kansanperinteessä tunnettuihin kätköihin on useita syitä. Arvoesineitä on piiloteltu varkailta ja nahan leikkuu-jätettä on hyödynnetty tiiviste- tai eris-temateriaalina. Päivän sanomalehti on voitu piilottaa jälkipolvien iloksi.

Yksi rakennuskätkön tyyppi on uhri- tai taikakätkö eli ritualisoitu kätkö, ja juuri sellaiseen Merisotakoulunkin löytö

viittaa. Ritualisoidut kätköt sijaitsevat usein rakennusten nurkkien, kyn-

nysten, tulisijojen ja seinälinjojen yhteydessä tai lattioiden alla.

Valtaosa kätköistä on hyvän-tahtoisia. Ne on tehty suojelemaan

pahoilta voimilta ja tuomaan onnea talon väelle. Joskus kätkö on asetettu

4/2015 29

Kiihtelysvaaran kirkon kissa ei ollut vahingossa kirkkoon joutunut, sillä se oli

laitettu ruuhiarkussa ullakko-rakenteisiin.

Merisotakoulun kissoista ei voida olla sataprosenttisen var-moja, mutta kissojen ja kenkien löytyminen

yhdessä viittaavat vahvasti rakennuskätköön.

Pian selviää, että myös lä-hellä sijaitsevan suomenlinnalai-

sen omakotitalon rakenteista on löytynyt kissan luuranko remontin yhteydessä.

Senaatti-kiinteistöt kerää tietoa Merisotakoulun sairaalarakennuksen työmaan eri vaiheista poikkeuksellisen tarkkaan, sillä kyseessä on arvokohde. Tiedon keruuseen on kaksi pääasiallista syytä: historian tallentaminen ja tietoa keräämällä helpotetaan tulevaisuudessa tehtäviä korjaustöitä.

Arvokohteen työmaadokumentoinnista vastaa arkkitehti Tuula Pöyhiä, joka on valokuvannut ja kirjannut havainnoistaan ja löydöksistään tiedot tarkkaan ylös. Fyysisiä löytöjä on kerääntynyt muutaman muuttolaatikon verran.

”Kissat on jätetty ryömintätilaan, samoin luut. Muut löydökset olen puhdis-tanut ja laittanut laatikoihin. Mielestäni paras paikka esimerkiksi tykin kuulalle ja kengille olisi Merisotakoululla kaikkien nähtävillä”.

Rakennuttajapäällikkö Selja Flink Senaatti-kiinteistöistä kertoo, ettei Museovirasto tai luonnontieteellinen museo olleet löydöksistä kiinnostuneita. Niitä ei pidetty historiallisesti niin merkittävinä.

uhriksi tai tuomaan hedelmällisyyttä. Etenkin jäniksiä on käytetty tähän tarkoi-tukseen.

KANSAINVÄLINEN ILMIÖRituaalikätköjä on Euroopassa tutkittu parinkymmenen vuoden ajan. Keski- Euroopassa ja Englannissa on kätketty kenkiä, hevosenkalloja ja kissoja. Kyse ei ole vain eurooppalaisesta ilmiöstä. Esimerkiksi Australiassa rituaaliesineinä on käytetty etenkin kuolleita kissoja, van-hoja kenkiä ja ryysyisiä vaatteita.

Suomessa on suosittu teräviä metal-liesineitä kuten veitsiä, kirveitä ja sirppe-jä. Lisäksi on piiloteltu rahaa ja eläinten luita. Onpa elohopeaakin löydetty pulloon tai linnun kynäsulan sisälle kätketty-nä. Ehkäpä myrkyllä on estetty noitaa pääsemäs-tä kynnyksen yli.

Sonja Hukantaival kertoo, että hänen tie-toonsa on Suomesta aiem-min tullut vain yksi varma rakennukseen kätketty kissalöytö, Kiihtelysvaarasta.

”Kissaan on liittynyt Suomessa kuten muuallakin maailmalla uskomuksia nii-den yhteydestä tuonpuoleisiin voimiin. Kissojen on uskottu esimerkiksi kykene-vän näkemään aaveita, noidan apuhen-kiä ja piruja”, Hukantaival kertoo.

Englannissa on arveltu, että kätketyt kissat ovat suojelleet rakennusta pahoilta olennoilta ja voimilta. Kissojen seurasta on usein löydetty hiiriä, ja kissojen onkin arveltu toimineen ikään kuin jyrsijöi-den karkottimena linnunpelättimen tapaan. Kenties niiden tehtävänä on ollut pitää talo puhtaana syöpäläisistä. Sonja Hukantaipaleen mukaan molemmat seli-tysmallit ovat mahdollisia myös suoma-laisen kansanperinteen näkökulmasta.

Hukantaival muistuttaa, että kissat ovat luonnostaan uteliaita eläimiä, joten ne saattavat itse hakeutua ahtaisiin rakenteisiin ja jäädä sinne loukkuun.

LÄHTEET:

Ian Evans: Seeking Ritual in Strange Places: Dead

Cats, Old Shoes and Ragged Clothing. Discovering

Concealed Magic in the Antipodes (2015).

Hukantaival, Sonja: ’Kääriskele käärmehillä’.

Käärme suomalaisessa rakennustaikuudessa.

Aurinkopeura VI: 57­80. 2013.

Hukantaival, Sonja: Jäniksenkäpäliä, terä kaluja ja

elohopeaa. Arkeologia NYT! 1/2007.

Kissamuumio jatkaa ikuista untaan ryömintätilassa.

Kunnostettava Merisotakoulun raken­nus on valmistunut noin 1830. Kolmas kerros on rakennettu myöhemmin.

MITÄ LÖYDÖILLE TAPAHTUU?

30 4/2015

KOTKAN POLIISITALON rakennushanke on

edennyt peruskiven muuraukseen.

”Poliisitalon suunnittelu perustuu poliisi-

hallinnon toimitilaratkaisuja linjaavaan val-

takunnalliseen konseptiin, jonka mukaisesti

kaikki poliisien toimitilat suunnitellaan”, kertoo

Senaatti-kiinteistöjen aluejohtaja Jyrki Reini­kainen.

Kohde on Joensuun oikeus- ja poliisitalon

ohessa ensimmäinen hanke, jossa konseptia

toteutetaan merkittävässä laajuudessa. Kotkan

poliisitalo on myös ensimmäinen konseptin

mukaisesti valmistuva uudisrakennus. Uusi

poliisitalo valmistuu lokakuussa 2016.

Kotkan uusi poliisitalo on suunniteltu suju-

voittamaan työntekijöiden ja asiakkaiden arkea. 

Suunnittelu on tehty tiiviissä yhteistyössä talon

tulevien käyttäjien kanssa.

Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin

5 700 m2, ja hankkeen investointikustannus on

noin 14 miljoonaa euroa (alv 0 %).

Kotkaan uusi poliisi-talo syksyllä 2016

Kotkan poliisitalon suunnittelu tehtiin tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa.

SISÄILMA KIINNOSTAA LUKIJOITAKontrahdin 3/2015 luetuimmassa jutussa Senaatti­kiinteistöjen sisä­ilma­asiantuntija Anne Korpi kertoi sisäilmaan vaikuttavista asioista ja siitä, mitä Senaatissa tehdään sisäilma­asioiden eteen. Jutun kirjoitti Minna Saano.

Lukijoita kiinnostivat myös Isosaaren kohtalo ja työpaikoilla hyödynnettävä älyteknologia.

Juttumittarin toteutti IroResearch.Lehti on luettavissa myös sähköisesti osoitteessa www.senaatti.fi

> Uutishuone > Julkaisut > Kontrahti­lehti.

LYHYESTI

SENAAT TI-KIINTEISTÖT ON kesän

aikana uudistanut Oopperan päänäyt-

tämön katsomon istuimet. Vanhat

istuimet olivat ahkeran käytön jäljiltä

niin kuluneita, että kunnostaminen ei

olisi ollut taloudellisesti järkevää. Myös

istuinten ergonomiaan ja numerointiin

oli jo pitkään kaivattu parannuksia.

Uusien istuinten suunnittelusta

vastaa Theatreplan Ltd, ja ne valmisti

kilpailutuksen jälkeen italialainen Polt-

rona Frau. Suunnittelun lähtökohtana

oli alkuperäisten istuinten ulkoasu, ja

kilpailutuksen kriteereinä olivat eri-

tyisesti laatu ja kestävyys. Myös salin

akustiikkaa on parannettu ja päänäyt-

tämön alkuperäinen sähköinen

äänijärjestelmä on uusittu.

Uusi järjestelmä soveltuu

myös musikaalien edellyt-

tämään äänentoistoon, ja

siksi se oli järkevää toteuttaa

juuri Oopperan kummituksen

esitysten alla.

Oopperan katsomo sai uudet istuimet

5 700 m2.

Kotkan uuden poliisitalon kokonaispinta- ala on

HEI

KKI T

UULI

4/2015 31

SENAAT TI-KIINTEISTÖT JÄRJESTI ideakilpailun uudisrakennettavasta

virastorakennuksesta Helsingin Sörnäisissä Haapaniemenkatu 4:ssä. Tontilla

sijaitsee vuonna 1974 valmistunut virastorakennus, joka on tullut elinkaaren-

sa loppuun.

Rakennuksella ei ole etukäteen nimettyä käyttäjää. Tavoitteena on yleis-

pätevä ja muuntojoustava toimistorakennus, jolla on kyky muuntua helposti

kulloisenkin käyttäjän tarpeisiin.

”Rakentamispäätöstä Haapaniemenkatu 4:ään ei ole tehty, sillä kilpailu

oli nimenomaan ideakilpailu. Haimme yleispätevää toimistokäyttöön sovel-

tuvaa valtion tulevaisuuden työympäristökonseptia, jota voidaan hyödyntää

myös muuallakin. Aloitamme nyt neuvottelut kahden voittajan kanssa”, ker-

too palkintolautakunnan puheenjohtaja, toimialajohtaja Jorma Heinonen

Senaatti-kiinteistöistä. 

Palkintolautakunta katsoi ehdotukset ”Kadun yli puiden

siimekseen” tekijänä Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen ja ”Messi”

tekijänä työyhteenliittymä: Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy ja

Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy katsottiin toteutta-

van parhaiten kilpailun kokonaistavoitteet. 

Ehdotusten takana on mainittujen arkkitehtitoimistojen joh-

dolla muodostettu konsulttiryhmä sisältäen arkkitehtisuunnittelun

lisäksi myös erikoissuunnittelun pääalueet.

Haapaniemenkatu 4:ään ideoitiin moderni työympäristö

NIMITYSUUTISET

Marko Jalkanen, rakennuttajapäällikkö,

Jyväskylä

Juho Määttä talotekniikan

asiantuntija, Oulu

Antti Hyvärinen kiinteistöpäällikkö,

Kuopio

Senaattimyy.fi eli Senaatti­kiinteistöjen myyntisivusto on uudistettu.

SENAATIN RAKENNUT TAMISEN valmennusohjelma on käynnistynyt. Hakijoita

ohjelmaan oli runsaasti, kaikkiaan 180. Heistä valittiin viisi: Janne­Pekka Niini­nen (vas.), Niko Sundell, Henri Konttinen, Jyrki Puska ja Juha­Pekka Peltonen.

Valmennusohjelmaan on rekrytoitu uransa alkuvaiheessa olevia rakennus-

alan osaajia, joilla on vahva tahto kehittyä rakennuttamisen ammattilaisiksi.

Ohjelma on osa Senaatti-kiinteistöjen kotiutusohjelmaa, jossa rakennuttaminen

otetaan yhä enenevässä määrin Senaatin omaksi työksi ja konsulteille ulkois-

tettavat johtamistehtävät vähenevät.

Rakennuttamisen valmennus- ohjelma käynnistyi

SHUTTERSTOCK

32 4/2015

LYHYESTI

SENAAT TI-KIINTEISTÖT JÄRJESTI kiin-

teistöalan päätöksentekijöille suunnatun

Senaatin Tori -tilaisuuden Musiikki-

talossa. Paikalla oli lähes parisataa

alan vaikuttajaa. Senaatti-kiinteistöjen

tarkoituksena oli avata keskustelu, jonka

pohjalta Senaatti-kiinteistöt haluaa ke-

hittää toimintaansa kiinteistömarkkinan

tarpeita entistä paremmin palvelevaksi.

Senaatin ensimmäinen Tori herätti mielenkiintoa

TUO

MA

S SAU

LIALA

SENAAT TI-AREENA ON uusi asiantun-

tijafoorumi, jossa kehitetään tulevai-

suuden työympäristöjä ja työnteon

tapoja. Senaatti-kiinteistöt järjesti

syksyllä 2015 kuusi kaupunkia kattavan

kiertueen, jonka lisäksi tapahtumien

esitykset ovat katsottavissa tallenteina

osoitteessa www.senaatti­areena.fi Sivuilta löytyy mielenkiintoisia asiakas-

puheenvuoroja, käy tutustumassa!

Senaatti-areena – uudenlainen asiantuntija-foorumi

Aamupäivän aikana kuultiin valtion

kiinteistökehityksen ja -myynnin uusista

tuulista sekä ajankohtaisista kiinteistö-

kehityshankkeista ja myyntikohteista.

Paneelissa käytiin aktiivista keskustelua

ja saatiin hyvää palautetta toiminnan

kehittämiseen.

Tilaisuus on katsottavissa osoittees-

sa www.senaatti.fi/SenaatinTori. SENAAT TI-KIINTEISTÖT JULKAISEE

kuuden artikkelin sarjan sisäilmaan

liittyvistä ajankohtaista aiheista.

Asiantuntija-artikkeleissa käsitellään

kansantajuisesti sisäilmakysymyksiä ja

erityisesti niitä aiheita, jotka asiakkai-

demme keskuudessa ovat herättäneet

eniten kiinnostusta ja kysymyksiä.

Sarjan ensimmäinen artikkeli on

nyt julkaistu. Ne löytävät Senaatti-kiin-

teistöjen kotisivuilta www.senaatti.fi kohdasta Uutishuone ja julkaisut.

Ajankohtaista asiaa sisäilmasta

SEURAA MEITÄ MYÖS SOMESSA:

LinkedIn Twitter@ SenaattiK

Facebook Senaatti-kiinteistöt

Slideshare

Senaatin Tori­tapahtuman areenana oli Musiikkitalo.

4/2015 33

OPETUSHALLITUKSELLA OLI turhan

paljon tilaa Hakaniemenranta

6:ssa ja Kotuksen ja Taiken tilanne

Vuorikadulla vaati akuuttia tilarat-

kaisua. Asiaan saatiin ratkaisu, kun

viisi opetus- ja kulttuuriministeriön

hallinnonalan organisaatiota sopi

hallinnonalalla uraauurtavista

yhteisistä tilaratkaisuista Helsingin

Hakaniemenranta 6:een.

Kotus ja Taike pääsevät uusiin

tiloihin, kun jo talossa olevat tiivis-

tävät omiaan. Tiloihin tulee muun

muassa yhteisiä varastoja ja kirjasto,

jollainen oli aiemmin jokaisella

omansa.

Toimijat säästivät neliöitä yhteis-

kirjastossa ja neuvottelutila-aluees-

sa. Kun kirjastot yhdistettiin, kaikki

saivat isomman kirjaston, kirjastone-

liöt pois toimistotiloista ja neliöt näin

parempaan käyttöön. Myös hankin-

toja kirjastoon tehdään yhdessä.

Tilaa ja euroja säästyy ja syner-

gia-etuja on odotettavissa. Uusi

ratkaisu tuo toimitilakustannuksissa

säästöä yhteensä 700 000 euroa

vuodessa. Ratkaisu edellytti paljon

kompromisseja ja yhteistyötä kaikilta

osapuolilta. He myös luovuttivat

toisilleen ristiin tiloja, av-laitteita ja

huonekaluja.

Taike on juuri muuttanut tiloihin

ja Kotuksen vuoro on helmikuussa.

Haka 6:ssa toimivat tämän jälkeen

opetushallitus, Kotimaisten kielten

keskus (Kotus), Taiteen edistämis-

keskus (Taike), Kansainvälisen liikku-

vuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja

Suomen Akatemia.

Hakaniemen-ranta 6 – hyvässä yhteistyössä yhä yhteiskäyttöi-sempiin tiloihin

TOIMITILAA VALTIONHALLINNOLLE

Asemapäällikönkatu 14, Pasila· noin 2 000 m2 4/2016 vapautuvaa huonetoimistoa· noin 840 m2/krs· uusittu kokouskeskus katutasossa· erinomainen sijainti Pasilan aseman vieressä· yhteyshenkilö Lauri Joensuu, p. 040 4851 395

Helsinki

Pihtipudas

Laippatie 4, Roihupelto· hyväkuntoista avotoimistoa· 3. krs, 1 838 m²· yhteyshenkilö Karin Hukkanen, p. 040 5019 719

Verotalo, Hatanpään valtatie 36 A-B· toimistotiloja enimmillään noin 4 800 m2 · tilojen sijainnista ja määrästä sovitaan erikseen · mahdollisuus auditorio-, kokous- ja kuntosali-

tilojen ja henkilöstöravintolan yhteiskäyttöön· autopaikkoja vuokrattavissa rajoitetusti· yhteyshenkilö Anneli Simola, p. 040 6604 468

Helsinki

Jyväskylä

Tampere

Panimokatu 1, Sörnäinen· huonetoimistoa yli 4 000 m2

· myös pienempi kokonaisuus mahdollinen· lähellä Kalasataman metroasemaa· yhteyshenkilö Sonja Nybonn, p. 040 7459 025

Helsinki

Koivurannantie 2, Jyväskylä· noin 900 m2 1.12.2015 vapautuvaa huonetoimistoa· 3. ja 4. kerros· hyvät liikenneyhteydet ja paikoitustilat· aula- ja ruokailupalvelut mahdolliset· yhteyshenkilö Riku Hagman, p. 040 5649 216

Virastotie 1, Pihtipudas· noin 800 m2 huonetoimistoa· kolmikerroksinen rakennus· myös pienemmät kokonaisuudet mahdollisia· yhteyshenkilö Riku Hagman, p. 040 5649 216

HelsinkiHaapaniemenkatu 7-9, Hakaniemi· 3 huonetoimistoa x reilu 1000 m2 ja 3 x 500 m2

eri kerroksissa· suurin osa tilasta vapaana, osa vapautumassa· yhteyshenkilö Karin Hukkanen, p. 040 5019 719

34 4/2015

RESUMÉ

Nytt system för uthyrning av statliga lokaler

Hyrorna för statliga verk och in-rättningar som är hyresgäster hos Senatfastigheter kommer att

fastställas enligt självkostnadsprincipen från den 1 januari 2016. Det innebär att fastighetskostnaderna och alterna-tivkostnaden för eget kapital bakas in i hyrorna. Alternativkostnaden beräk-nas vart fjärde år utifrån medelvärdet för fyra år på räntekostnaden för statlig upplåning.

”Vi kan övergå till att tillämpa självkostnadsprincipen när vi ska fast-ställa hyrorna, eftersom statens krav på utdelning av Senatfastigheters vinst har förpassats till historien.

Därmed kan vi sänka kundhyrorna för statligt ägda lokaler med 15 procent”, säger Juha Lemström som är operativ direktör vid Senatfastigheter.

Hyressänkningen gäller bara statliga ämbetsverk och affärsverk och sådana föreningar och stiftelser som huvudsak-ligen finansierar sin verksamhet med statliga budgetmedel. Omläggningen kommer att ske budgetneutralt. Det betyder att staten minskar sina anslag

till dem med ett belopp som motsvarar hyressänkningen.

Det nya statliga hyressystemet är flexiblare i tider av förändring jämfört med det gamla.

Hyresavtalen gäller tills vidare. Tills-vidareavtal har en uppsägningstid på 12 månader. När ett hyresavtal har sagts upp tar Senatfastigheter över ansvaret för lokalen.

”Det nya systemet ger kunderna större möjligheter att snabbt hitta bra kontorsmiljölösningar. Senatfastigheter kan i sin tur erbjuda olika alternativ till lokaler mer effektivt än tidigare och sälja ut lokaler som inte längre behövs.”

Senatfastigheters roll som hyresvärd blir tydligare när det nya systemet för uthyrning införs.

Framöver kommer Senatfastigheter att agera partner till alla statliga organi-sationer i frågor som gäller lokaler och arbetsmiljö. Statliga organisationer kan bara hyra lokaler genom Senatfastighe-ter. Senatfastigheter kommer också att ta över ansvaret för lokaler som hyrs av privata fastighetsägare.

Försvarsmak-ten får sin lokalstrategi

Försvarsmakten håller på att ta fram en strategi för lokaler. Den utgår från statens nya lokalstrategi som

förutsätter att olika statliga förvalt-ningsområden ska använda sina lokaler effektivt och hantera kostnaderna på rätt sätt Statsrådet har också antagit en ny förordning om anskaffning, uthyr-ning, förvaltning och skötsel av statliga fastighetstillgångar. Förordningen träder i kraft den 1 januari 2016.

Man räknar med att spara hundra miljoner euro på årsbasis under de när-maste åtta åren genom att öka lokalef-

”Det nya systemet ger kundernastörre möjligheter att snabbt hitta bra kontorsmiljölösningar”, säger Juha Lemström, operativ direktör vid Senatfastigheter.

4/2015 35

Valtimo har fingret på tidens puls

V altimo – Pulsen – som ligger vid Kyrkogatan 14 i Helsingfors slår ett slag för möjligheten att ar-

beta och samverka på ett nytt sätt. Personalen vid de olika ministerierna är välkom-na att låta sig inspireras av idéer, människor och annorlunda sätt att arbeta.

Valtimo är ett kontor med flexibel planlösning för anställda inom ministe-rierna. Där kan den som så vill sticka sig in och göra egna arbeten eller delta i evenemang, workshoppar och diskussioner.

”Här är det tänkt att man ska skapa krockar mellan människor”, säger utvecklingschef Virpi Einola-Pekkinen vid Finansministeriet.

”Med det menar vi att personal vid olika ministerier ska kunna mötas här,

utbyta tankar och jobba över organisa-tionsgränserna.”

PROJEKT 2.0 EFTERLYSER SMARTA ARBETSSÄTT

Virpi Einola-Pekkinen berättar om det nya pro-jektet Työ 2.0 som har sjösatts av Finansminis-teriet, Senatfastigheter,

Valtori och Statskontoret. Syftet med projektet är att

hitta nya och smarta sätt att arbeta. Den centrala idén är att

komma på hur man kunde få mer gjort med mindre ansträngning genom att förnya sätten att arbeta.

”Man kunde till exempel funde-ra över hur man skulle kunna arbeta oberoende av tid och plats eller avskaffa överflödiga möten där ingenting egent-ligen beslutas”, menar Virpi Einola-Pek-kinen.

När man slopar onödiga arbetsupp-gifter och börja arbeta smartare sparar man inte bara pengar. Man ökar också motivationen hos de anställda. Det känns meningsfullt att arbeta när det går framåt och man ser resultat av arbetet.

fektiviteten och förbättra förvaltningen av kontorslokaler.

Även Försvarsmakten får dra sitt strå till sparstacken när ekonomin är knapp och vara noga med hur lokaler-na används. Strategin är ännu under arbete. Den fastställer hur lokalerna ska användas ända fram till 2030.

”Strategin ska uppdateras regel-bundet med fyra fem års intervall. Det har skett mycket stora förändringar i säkerhetsmiljön under de två senaste åren och det har påverkat arbetet med strategin”, förklarar Vesa Halinen som är sektorchef vid Generalstabens avdelning för lokalhantering.

Han säger att Försvarsmaktens lokalstrategi ska stödja deras presta-tionsinriktade arbete. Det bör därför

finnas nödvändiga lokaler för trupper och utrustning.

Lokalstrategin börjar synas i prakti-ken under det första kvartalet 2016. Då ska den förankras i organisationen sam-tidigt som man tar fram ett lokalkoncept för värnpliktsutbildningen.

”De som använder försvarsadminis-trationens lokaler fastställer vilka funk-tioner garnisonerna ska ha. Vi försöker hitta lokallösningar till dem”, fortsätter Vesa Halinen.

Försvarsmaktens logistikcentral är ansvarig för lokalhanteringen och kommer att ansvara för att lokalstrategin förankras hos berörda parter.

Försvarsmakten hyr i nuläget lokaler främst av Senatfastigheter och andra externa hyresvärdar.

”I framtiden kommer vi att hyra alla nya lokaler av Senatfastigheter eller genom dem”, berättar specialplanerare Riitta Malmström vid Försvarsmakten.

Riitta Malmström och Vesa Halinen

Virpi Einola­Pekkinen

Senaatti-kiinteistöt

Lintulahdenkatu 5 A

PL 237

00531 Helsinki

Valtakunnallinen vaihde 0205 8111

Fax 0205 811 360

Kotisivut www.senaatti.fi

Sähköpostiosoitteemme

ovat muotoa etunimi.sukunimi@senaatti.fi

TILAUKSET JA OSOITTEEN-MUUTOKSET

LUE LEHTI SÄHKÖISENÄ

Voit tehdä osoitteen-muutoksen ja tilauksen myös kotisivuillamme:

www.senaatti.fi/kontrahti

KONTRAHTI

Hauskaa joulua ja onnea kisaan!

Koska vuodenvaihde on lupausten aikaa, kutsumme sinut Senaatin joulukisaan. Kerro meille oma lupauksesi uudeksi työnteon tavaksi vuodelle 2016. Pukki on luvannut palkita kolme hauskinta tai oivaltavinta ideaa herkkukorilla.

Voit lähettää ideasi kuvana tai tekstinä osoitteessa senaattiareena.fi/joulu tai jakaa sen Twitterissä tai Instagramissa tunnisteella #toiviotyö

Lahjoitamme tänä vuonna joulukorttivarat Hope-yhdistykselle, joka auttaa lapsia ja lapsiperheitä Suomessa.

Ensi vuonna työskentelen myös näin #toiviotyö

#toiviotyö