Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Maanmittauslaitoksen rasteriaineistorajapinnan käytön
perusteet QuantumGIS 1.7.0 ohjelmalla
Mikko Kiuttu
Oulun yliopisto, Maantieteen laitos
2.4.2012
Sisältö
Sisältö ............................................................................................................................................. 2
Alkusanat ........................................................................................................................................ 3
Quantum GIS -ohjelman kytkeminen rasteriaineistorajapintaan ....................................................... 4
Kytkeminen rajapintapalveluun ................................................................................................... 4
Käytettävän koordinaattijärjestelmän valinta ............................................................................... 6
Aineiston lataaminen rasteritasoksi.............................................................................................. 7
Rasteriaineistorajapinnan karttatason käyttö Quantum GIS -ohjelmassa .......................................... 7
Rasteriaineiston digitointi pistemuotoon ...................................................................................... 7
Rasteriaineiston digitointi viivamuotoon ................................................................................... 10
Rasteriaineiston digitointi aluemuotoon ..................................................................................... 11
Kartan viimeistely ..................................................................................................................... 13
Harjoite 1 ...................................................................................................................................... 14
Harjoite 2 ...................................................................................................................................... 14
Harjoitteiden ohjeet ja vastaukset .................................................................................................. 15
Harjoite 1 .................................................................................................................................. 15
Harjoite 2 .................................................................................................................................. 16
Alkusanat
Tämä moniste käsittelee Maanmittauslaitoksen internet-sivuilla olevan rasteriaineistorajapinnan
käyttöä. Moniste on tehty Ylivieskassa 3.4.2012 järjestettävää Keski-Pohjanmaan biologian ja
maantieteen aineenopettajien koulutusta varten. Ylivieskan koululla tietokoneilla on asennettuna
ilmainen Quantum GIS 1.7.0 –paikkatieto-ohjelma, minkä vuoksi tämä moniste on tehty kyseisen
ohjelman näkökulmasta. Aineistorajapinnan lisäksi moniste auttaa siis Quantum GIS –ohjelman
käytössä.
Monisteessa käydään ensin lävitse Quantum GIS ohjelman kytkeminen aineistorajapintaan. Sen
jälkeen käydään vaiheittain lävitse Quantum GIS –ohjelman käyttöä aineistorajapintaan kytkettynä
muutamien esimerkkien kautta. Samalla ohjelman perustoiminnot tulevat tutuiksi. Esimerkit ovat
keksittyjä eivätkä välttämättä sovellu käytännön opetustyöhön. Sen sijaan monisteen lopussa olevat
harjoitteet on laadittu siten, että ne voivat toimia vinkkinä opetustyötä ajatellen.
Aineistorajapinnan rasteriaineistot ovat yksinkertaisia rasterikuvia eivätkä sisällä attribuuttitietoja.
Niitä voidaan käyttää yksinkertaisten analyysien pohjana sekä taustakarttoina, mutta
monimutkaisten analyysien tekeminen ei attribuuttitietojen puutteen vuoksi ole mahdollista.
Rajapinnasta saatavat aineistot ovat kuitenkin tarkkoja ja ajantasaisia, joten monessa yhteydessä
niiden suurin etu on siinä, että suuria tietomääriä ei tarvitse säilyttää oman tietokoneen kovalevyllä
eikä niiden päivityksistä tarvitse itse murehtia. Loppujen lopuksi vain oma mielikuvitus on rajana,
miten aineistorajapinnan kartta-aineistoja voi milloinkin käyttää!
Toivottavasti tämä moniste antaa ideoita ja ennen kaikkea avaimet rasteriaineistorajapinnan
käyttöön yleensä oman opetuksen ja kurssien tukena, sekä muutamia konkreettisia vinkkejä
rajapinnan käyttöön Quantum GIS –paikkatieto-ohjelmalla!
Oulussa 2.4.2012
Mikko Kiuttu
4
Quantum GIS -ohjelman kytkeminen rasteriaineistorajapintaan
Käynnistä Quantum GIS. Tarkista ensimmäisenä, että ohjelmaan on asennettu tietyt
työkalusovellukset. Mene Liitännäiset -> Fetch Python Plugins… ja katso sieltä, että ainakin
Openlayers Overview, fTools, ValueTool, TopoColour, Gdal tool ja Plugin installer ovat asennettu
(Status = installed). Mikäli eivät (Status = unistalled), etsi ne listasta ja klikkaa ikkunan oikeassa
alakulmassa näkyvää Install plugin –painiketta (kuva 1). Huom! Mikäli ikkunassa ei näy kuvan 1
mukaista listaa, käy ”Repositories”-välilehdessä, valitse sieltä Add 3rd party repositories ja paina
”OK”. Ohjelma kytkeytyy sitä tukeviin palveluihin, joista se lataa lisää liitännäisiä. Mene takaisin
”Liitännäiset”-välilehteen, jolloin lista pitäisi näkyä kokonaisuudessaan.
Kuva 1. Liitännäisten asennus –ikkuna, jossa meneillään erään liitännäisen asennus.
Kytkeminen rajapintapalveluun
Kun liitännäiset on asennettu, kytketään Quantum GIS Maanmittauslaitoksen rajapintapalveluun.
(Huom! Liitännäisiä ei tarvitse kytkemiseen, vaan rasteriaineiston käsittelyyn.) Kytkeminen
tapahtuu valitsemalla joko Tasot -> Lisää WMS taso… tai klikkaamalla sivun yläreunassa näkyvää
maapalloa (= Lisää WMS taso). Näyttöön ilmestyy kuvan 2 mukainen ikkuna, jonka ylälaidassa
tulisi lukea ”Add layer(s) from a Server”. Kun klikataan Layers-välilehdessä olevaa Uusi-
painiketta, saadaan aukeamaan kuvan 2 mukainen alaikkuna nimeltään ”Luo uusi WMS yhteys”.
Palvelimen nimeksi kenttään ”Nimi” voidaan laittaa MML ja osoitteeksi kenttään ”URL”
5
Maanmittauslaitoksen sivuilta saatu rasterirajapintapalvelun GetFeatureInfo-kyselyosoite
”https://ws.nls.fi/rasteriaineistot/image?” (löytyy www.maanmittauslaitos.fi -> Aineistot ja
palvelut -> Rasteriaineistojen palvelurajapinta -> Käyttöönotto). Tämän jälkeen kirjoitetaan oma
käyttäjätunnus ja salasana ja painetaan ”OK”. Halutessaan voi rastia Ignore-kohdat, mutta tällä ei
ole käytännön merkitystä.
Kuva 2. WMS-yhteyden luominen Maanmittauslaitoksen rasteriaineistorajapintaan.
Painetaan seuraavaksi Layers-välilehden Yhdistä-painiketta, jolloin Quantum GIS muodostaa
yhteyden rajapintaan. Ikkunan keskellä olevaan tilaan pitäisi ilmestyä lista rajapinnan
rasteriaineistoista sekä lisäksi Image encoding ja Asetukset –kentät. Image encoding –kohdassa
valitaan, esitetäänkö rasteriaineisto .PNG vai .JPEG –muodossa. Käytännössä kaikki kartat voidaan
esittää .PNG –muodossa, mutta ortokuvien ja suurimittakaavaisten maastokarttojen kohdalla on
suositeltavaa valita .JPEG –muoto, joka tarkoittaa pakattua tiedostomuotoa. Tällöin tiedostokoko
pysyy sellaisena, että tietokoneen suorituskyky ei ylity.
6
Käytettävän koordinaattijärjestelmän valinta
Kun listasta klikataan jokin aineisto aktiiviseksi, muuttuu Asetukset-kenttä koordinaattien ja tason
nimen hallintakentäksi. Suositeltavaa on hakea aineisto ETRS89 / ETRS-TM35FIN –
koordinaatteihin sidottuna, sillä kaikki rasteriaineistorajapinnan aineistot tukevat tätä
koordinaattijärjestelmää (ks. www.maanmittauslaitos.fi -> Aineistot ja palvelut ->
Rasteriaineistojen palvelurajapinta (WMS) -> Käyttöönotto -> Versiohallinta). (Vanhat KKJ:n
mukaiset koordinaattijärjestelmät ovat poistumassa käytöstä.) Koordinaattien haku tapahtuu
seuraavasti: valitse jokin aineisto listasta. Klikkaa ”tason nimi”-kentän alla olevaa Vaihda-
painiketta. Tällöin avautuu ”Koordinaattijärjestelmän valinta”-välilehti (kuva 3). Syötä Hae-
kenttään ETRS-TM35FIN ja valitse hakukentän yläpuolelta hakukriteeriksi nimi (Authority =
kaikki, Search for = nimi). Yllä olevaan tilaan pitäisi ilmestyä haettu koordinaattijärjestelmä,
klikataan se aktiiviseksi ja painetaan OK. Tällöin näkymä palautuu takaisin ”Add layer(s) from a
Server” -ikkunaan.
Kuva 3. Koordinaattijärjestelmän valinta WMS-tasolle.
7
Aineiston lataaminen rasteritasoksi
Kun aineisto halutaan avata ohjelmaan rasteritasoksi, klikataan se aktiiviseksi (voit valita tason
väriominaisuuden klikkaamalla aineiston edessä olevaa +-painiketta ja valitsemalla haluamasi
värivaihtoehdon aktiiviseksi), tarkistetaan koordinaattijärjestelmä ja painetaan Lisää-painiketta.
Haluttu taso latautuu nyt Quantum GIS:n rasteritasoksi. Taso ei ole heti näkyvä ohjelman
rajauksesta johtuen, ja lisäksi mitta-asteikko on virheellinen. Tässä vaiheessa projektin
koordinaattijärjestelmä tulee määrittää ladatun rasteritason koordinaatistoa vastaavaksi. Klikataan
”Tasot” –ikkunassa rasteritasoa hiiren oikealla näppäimellä ja valitaan kohta Select project CRS
from layer. Mikäli mittajana on näkyvissä, sen asteikon tulisi vaihtua nyt aste-asteikosta matkaa
mittaavaksi asteikoksi. Kun työskentelyikkunassa aineistoa aletaan nyt lähentää (joko
suurennuslasi-työkalulla tai hiiren rullaa pyörittämällä), pitäisi jossain vaiheessa kartan alkaa näkyä.
Mikäli lähennys tehdään oletuksena olleeseen kuvan keskipisteeseen, ilmestyy ensimmäisten
joukossa näkyviin Hailuodon alue.
Rasteriaineistorajapinnan karttatason käyttö Quantum GIS -ohjelmassa
Quantum GIS ohjelma on jatkuvasti kytketty rasteriaineistorajapintaan, eikä rasteriaineistoa voi
ladata ohjelman tai tietokoneen omaan muistiin (huom! tässä voi olla poikkeuksia
käyttösopimuksesta riippuen!). Lisäksi tulee muistaa, että rasteriaineistoon ei ole liitetty
attribuuttitietoja, jolloin rasteriaineistoa voi käyttää lähinnä visuaaliseen tulkintaan ja mittatyökalun
(työkalupalkissa) avulla tapahtuvaan etäisyyksien ja pinta-alojen määritykseen. Aineistoja voi
kuitenkin käyttää pohjakarttana esimerkiksi digitoinnissa, jolloin rasterimuotoinen data saadaan
vektorimuotoiseksi, ja voidaan laskea esim. pinta-aloja ja pituuksia eri kohteille ja ilmiöille.
Digitoimalla voidaan tehdä myös omia karttoja. Samoin monipuolista karttavalikoimaa voidaan
hyödyntää kartan tulkinnan harjoitteluun, ja ajantasaiset kartat ovat saatavilla ilman, että ne veisivät
tietokoneelta ylimääräistä levytilaa tai niiden säilyttäminen ja päivittäminen muutoin aiheuttaisi
harmaita hiuksia. Seuraavassa käydään lävitse ensin digitointi Quantum GIS ohjelmalla, ja sen
jälkeen pari harjoitetta, joiden kautta sekä rasteriaineistorajapinta että Quantum GIS ohjelma tulevat
tutummiksi.
Rasteriaineiston digitointi pistemuotoon
Pistetasolle voidaan digitoida pistemuotoista tietoa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi liikenteen
solmukohdat, siirtolohkareet, tärkeät nähtävyydet jne. Voit harjoitella pistetason digitointia
8
esimerkiksi teiden risteyksien avulla. Lisää WMS-taso ”mtk_liikenneverkko”, aseta väriksi
”normal”. Muista asettaa oikea koordinaatisto!! Aseta se myös projektin oletuskoordinaatistoksi
valitsemalla ”Set project CRS from layer”. Avaa myös WMS-taso ”yleiskartta_12m”, jonka pitäisi
tulla näkyviin jo oletusrajauksella. Yleiskartan avulla voit rajata näkymään haluamasi alueen.
Tieliikenneverkko tulee näkyviin, kun skaala on n. 1:400 000.
Pistemuotoinen vektoritaso luodaan valitsemalla Tasot -> Uusi -> New shapefile layer…. Tällöin
avautuu kuvan 4 mukainen ”Uusi vektoritaso” –ikkuna. Valitse tyypiksi ”Piste”. Määrätään haluttu
koordinaattijärjestelmä ”Paikkatietojärjestelmän tunniste” –kohdassa klikkaamalla Määritä.
Valitaan koordinaattijärjestelmäksi ETRS-TM35FIN ja painetaan ”OK”. Tunnistekenttään pitäisi
ilmestyä koodi ”EPSG:3067”. Attribuutteihin ei tarvitse tässä vaiheessa laittaa mitään. Klikkaa
”OK”, jolloin aukenee tason tallennusikkuna. Valitaan haluttu tallennuskansio, kirjoitetaan tasolle
nimi (esim. ”Risteykset”) ja painetaan ”Tallenna”. Tämän jälkeen Risteykset-tason tulisi ilmestyä
”Tasot”-ikkunaan. Koordinaattijärjestelmän tulisi olla nyt yhteensopiva aiempien tasojen kanssa.
Mikäli taso luotaisiin ilman aiempia tasoja, tulisi projektin koordinaattijärjestelmä asettaa pistetason
mukaiseksi kohdasta Set project CRS from layer. Nyt sitä ei tarvitse tehdä, sillä se on tehty jo
liikenneverkko-tason yhteydessä.
Kuva 4. Pistetason luominen. Koordinaattijärjestelmäksi on asetettu ETRS-TM35FIN.
9
Valitse seuraavaksi Risteykset-taso aktiiviseksi klikkaamalla sitä. Tämän jälkeen valitse yläpalkista
sinistä kynää ”Mahdollista muokkaus”. Työkalut muuttuvat aktiivisiksi. Nyt voit valita työkalun
nimeltä ”Kaappaa piste” ja klikkaamalla karttaa voit asettaa pisteen haluttuun kohtaan. Ohjelma
kysyy pisteen Id:n, kirjoitetaan siihen juoksevalla luvulla 1, 2, 3… jne. Kartalle laitettua pistettä
voidaan siirtää ”Move Featur(s)” -työkalulla. Pisteen voi valita aktiiviseksi ”Select feature” -
työkalulla, jonka jälkeen se voidaan esimerkiksi poistaa ”Poista valitut” -työkalulla.
Pisteen ulkoasua voit muokata, kun tuplaklikkaat ”Risteykset” tasoa. Tällöin avautuu ”Layer
properties” –ikkuna. ”Tyyli”-välilehdessä (kuva 5) voit muokata pisteen ulkoasua (paina
”Change”), muista välilehdistä löytyy meta- ja attribuuttitietoja sekä toimintoja esim. analysointiin.
Älä muuta kohtaa ”Yksittäinen symboli”, sillä muuten ohjelma voi jumiutua ja ns. sanoo
sopimuksen irti! Ohjelma sulkeutuu ja tallentamattomat tiedot häviävät! Kohdasta ”Apply” voit
kokeilla symbolin uutta ilmiasua ilman, että ”Layer properties” -ikkuna sulkeutuu. Tyyli
hyväksytään painamalla ”OK”, jonka jälkeen ikkuna sulkeutuu.
Kuva 5. Layer Properties -ikkunan Tyyli-välilehti, jonka kautta voi
hallita symbolin ulkoasua kohdassa ”Change”.
10
Pisteiden tietoja voidaan tarkastella valitsemalla työkalupalkista nuoli, jossa on ympyröity ”i”
nuolenkärjen vieressä. Klikataan pisteen päällä, jolloin avautuu ”Tunnista tulokset” -ikkuna. Pisteen
koordinaatit saadaan näkyviin aukaisemalla kohta ”(Derived)”.
Rasteriaineiston digitointi viivamuotoon
Rasteriaineiston digitointi viivamuotoon vaatii viiva-tyyppisen vektoritason luomisen. Se tapahtuu
samalla tavalla kuin pistetason luominen, ainoa poikkeus on tason tyyppi. ”Uusi vektoritaso” -
ikkunassa valitaan tyypiksi ”Vektori”, asetetaan koordinaattijärjestelmä ja tallennetaan esim.
nimellä ”Tiet”. Tämän jälkeen tasoa voidaan muokata, kunhan painetaan sinistä kynää. Viivan
piirtäminen tapahtuu valitsemalla ”Kaappaa viiva” -työkalu. Hiiren vasenta näppäintä klikkaamalla
saadaan viivalle kulmapiste, oikeaa näppäintä painamalla saadaan viivan päätepiste. Ohjelma kysyy
Id:n samalla tavoin kuin pisteiden kohdalla, vastataan kyselyyn samalla tavalla. Viivan
kulmapisteitä voidaan siirtää ”Move feature(s)” -työkalulla, ja ulkoasua muokata samoin kuin
pisteiden ulkoasua. Ulkoasua muokatessa huomioi, että kaikkien tasolla olevien viivojen ulkoasu
muuttuu samanlaiseksi. Erilaisia viivoja varten tarvitset eri tasot. Viivan tiedoista saadaan selville
viivan pituus sekä alku- ja loppupään koordinaatit. Digitoi kokeeksi kahden merkitsemäsi risteyksen
välinen tieosuus, ja selvitä sen pituus!
Digitoi myös toinen tieosuus. Avaa tämän jälkeen ”Attribute tabel” ja luo siihen uusi sarake New
column -painikkeesta. Anna sarakkeelle nimeksi esim. ”Nimi”, aseta tyypiksi ”Teksti” ja leveydeksi
esim. 12 (kuva 6). Paina ”OK”. Avaa ”Layer properties” -ikkuna. Vaihda ”Tyyli” -välilehdessä
Yksittäinen symboli -> Categorized. Valitse sarakkeeksi ”Nimi” ja ”Color ramp” -kohtaan esim-
kelta-punainen. Paina Luokittele ja katso mitä tapahtuu!
Kuva 6. Uuden teksti-tyyppisen sarakkeen lisääminen Attribuutti-taulukkoon.
11
Rasteriaineiston digitointi aluemuotoon
Aluemuotoisen tason digitoiminen vaatii monikulmio -tyyppisen tyhjän tason luomisen. Toimitaan
kuten pistetasoa luodessa, mutta valitaan tyypiksi ”Monikulmio”. Tallennetaan esim. nimellä
”Risteysalueet”. Tämän jälkeen painetaan sinistä kynää, jolloin uutta tasoa voidaan muokata.
Digitoidaan tasolle risteysalueet valitsemalla ”Kaappaa monikulmio” ja sen jälkeen rajaamalla
kulmapisteiden avulla jokin alue, esim. ramppien ja moottoritien rajaama alue (kuva 7). Painetaan
viimeisen pisteen kohdalla hiiren oikeaa näppäintä, jolloin ohjelma täydentää monikulmion
viimeisen särmän lopetuspisteestä aloituspisteeseen ja piirtää monikulmion. Jälleen asetetaan Id:ksi
1, 2, 3 jne. Monikulmion kulmapisteiden sijaintia voi myöhemmin muokata ”Solmutyökalun”
avulla valitsemalla se, ja klikkaamalla monikulmion rajaa. Pisteet ilmestyvät näkyviin jolloin niitä
voi valita aktiiviseksi ja siirtää. Tuplaklikkaamalla jotain kohtaa monikulmion kehältä saadaan
muodostettua siihen kohtaa uusi piste, jonka kautta kehä kulkee. Kuvassa 7 solmutyökalu on
käytössä. Kuvassa 7 monikulmion ulkoasua on muutettu siten, että sille on asetettu läpinäkyvyyttä
”Layer properties” -ikkunan ”Tyyli”-välilehden ”Transparency”-valinnalla.
Kuva 7. Risteysalueelle luodun monikulmion muokkaamista solmutyökalun avulla.
Tämän jälkeen monikulmion ominaisuuksia voidaan tarkastella valitsemalla ”Tunnista kohteet” -
työkalu ja klikkaamalla monikulmiota. Kuvan 7 monikulmion pinta-ala on työkalun mukaan 8,786
ha. Digitoidaan myös muut valitut risteysalueet. Luodaan tämän jälkeen attribuutti-taulukkoon uusi
12
sarake, annetaan sille nimeksi ”Risteysalueet”, valitaan sen tyypiksi ”Teksti” ja leveydeksi esim. 25.
Tämän jälkeen attribuuttitaulukkoon voidaan määritellä, onko risteysalue esim. ”Moottoritien
ramppi” tai ”Kuusamontien ramppi” (kuva 8). Tason ominaisuuksista voidaan sen jälkeen käydä
muokkaamassa luokittelu ”Categirized”-tyyppiseksi ja ”Color ramp” -kohdasta käytettävät värit.
Painetaan Luokittele, jolloin eri tyyppiset risteysalueet pitäisi luokittua omiksi luokikseen ja
monikulmion värjäytyä sen mukaan. Tuplaklikkaamalla luokkaa voidaan sen ulkoasua muokata.
Attribuutti-taulukkoon voidaan luoda myös pinta-ala-sarake valitsemalla ”Field calculator” ja
määrittelemällä nimi ja parametrit uudelle sarakkeelle. Tämän jälkeen painetaan Area-toimintoa
laskimesta sekä ”OK”, jolloin ohjelma luo attribuutti-taulukkoon sarakkeen, jossa näkyy pinta-ala
määrätyllä tarkkuudella. ”Layer properties” -ikkunan ”Label”-välilehdestä voidaan valita ”Display
labels” ja valitsemalla ”Field containing label” -kohtaan attribuutti-taulukon pinta-ala-sarake (kuva
8). Painetaan ”Apply” tai ”OK”, jolloin pinta-alat ilmestyvät näkyviin monikulmioiden päälle.
Kuva 8. Monikulmioiden pinta-alat valittu näkymään karttatasolla monikulmioiden päällä. Huomaa
luokittelu värisymboleineen ”Tasot”-kentässä kuvan vasemmassa laidassa.
13
Kartan viimeistely
Kun haluat tehdä projektistasi valmiin kartan, klikkaa ensimmäisenä työkalupalkissa olevaa Uusi
tulosteenlaatija -painiketta. Näytölle aukeaa ”Laatija 1”. Sen keskellä on valkoinen alue, joka on
karttapohja. Oikeassa reunassa on valikko, josta voit muokata karttapohjan suuntaa (portrait -
landscape), kokoa (A4, A3 jne) ja muita tietoja.
Yläpalkissa näkyy painike Lisää uusi kartta. Paina sitä. Vedä sen jälkeen valkoiselle tasolle
suorakulmio. Suorakulmio määrää, mihin ja minkä kokoiseksi haluat kartan. Ohjelma lataa siihen
projektissa valittuna olevan alueen auki olevine tasoineen. Karttanäkymää voit liikutella ”Siirrä
jäsensisältöä” -työkalulla. Tämän jälkeen voit yläpalkissa olevilla työkaluilla lisätä labelin (”Lisää
uusi vektoriselite), kartan nimen (”Lisää uusi nimiö”), mittajanan (”Lisää uusi mittakaava”) ja
pohjoisnuolen (”Lisää nuoli”). Näiden kaikkien kokoa ja ominaisuuksia voit hallita oikealla
olevasta palkista. Valitse ensin haluttu kenttä karttapohjasta aktiiviseksi, sen jälkeen palkista
välilehti ”Jäsen”, ja sen alta voit tehdä muokkauksia. Valmis kartta voisi näyttää esim. kuvan 9
kaltaiselta.
Kuva 9. Projektista tehty valmis kartta.
14
Harjoite 1
Harjoitteessa 1 on tavoitteena käyttötarkoitusta vastaavien rasteriaineistojen hakeminen
Maanmittauslaitoksen palvelurajapinnasta, ja yksinkertaisten analyysien teko kartta-aineiston
pohjalta. Seuraavassa on tehtävän anto, vastaukset löytyvät liitteestä 1.
1. Hae kartta, jolta voi helposti tarkastella paikannimiä. Etsi kartalta Korentokangas (n. 15 km
Pudasjärven keskustan itäpuolella Kuusamontien ja Puolangantien risteysalueella).
2. Tarkastele sen lähiseutua pelkkien korkeuskäyrien avulla (tarkasteltavan alueen keskipisteen
koordinaatit 511727, 7253712; suositeltava skaala 1:39000). Mikä muodostuma näyttäisi
olevan kyseessä? Tarkastele korkeuskäyriä hieman alueen ympäristössä, miten kuvailisit
topografiaa?
3. Etsi pieni Hossa-Lampi (keskipisteen koordinaatit 611367, 7264909; skaala 1:30000). Mikä
muodostuma kulkee lammen pohjoispuolitse? Muodostuma kuuluu samaan kokonaisuuteen
kuin Korentokangas. Mikä selittää eron alueiden topografiassa?
4. Tarkastele alueen vääräväri-ilmakuvaa (.JPEG -muodossa). Aseta taso korkeuskäyrien
päälle, ja tason läpinäkyvyydeksi 30 %. Miten kohoumat näkyvät kuvassa? Mistä se kertoo?
5. Lataa alueen maastokartat 1:50k ja 1:500k. Miten kartat eroavat toisistaan? Miksi?
6. Digitoi Iso-Valkeainen ja määritä sen vesialueen pinta-ala. Tallenna järvi omaksi
kartakseen.
Harjoite 2
Harjoitteessa 2 on tavoitteena harjoitella rasteriaineistojen hakemista Maanmittauslaitoksen
aineistorajapinnasta sekä tehdä kartta-analyysejä digitoimalla kartalta muutamia ilmiöitä ja
tarkastelemalla niiden esiintymistä. Tavoitteena myös oan kartan luonti Quantum GIS -ohjelmalla
useamman layerin projektista.
1. Tutki vääräväri-ilmakuvan perusteella, minne Ylivieskan alueella sijoittuvat rehevimmät
pellot.
2. Miltä avoimet metsämaat näyttävät vääräväri-ilmakuvassa (Ylivieskan alueella)? Miksi?
3. Miten arvioisit maastotietokannan luotettavuutta avoimien metsämaiden kohdalla?
4. Etsi Ylivieskan lentokenttä. Rajaa sen ympärille 4x6 km alue (24 km2). Digitoi alueen
sisältä avoimet metsämaat sekä rehevät pellot. Miten niiden pinta-alat suhteutuvat toisiinsa?
15
5. Kuinka hyvin arvioisit löytäväsi hyvät puolukkamaat pelkän taustakartan avulla? Entä
vääräväri-ilmakuvaa hyödyntäen? Digitoi itsellesi suunnistuskelpoinen kartta
todennäköisistä puolukka-alueista!
Harjoitteiden ohjeet ja vastaukset
Harjoite 1
Kytke Quantum GIS Maanmittauslaitoksen rasteriaineistorajapintaan ja tuo näytölle lista saatavilla
olevista kartta-aineistoista. Muista aina karttatasoa hakiessasi tarkistaa, että koordinaattijärjestelmä
on valittu oikein!
1. Hakeaksesi helposti tiettyä paikkaa (esim. kaupunkia, kylää..), kannattaa avata taustakartta
(esim. taustakartta 1:10k). Mittatyökalulla voi arvioida n. 15 km matkan, mutta helpoiten
Korentokangas löytyy Kuusamon tietä itään seuraamalla.
2. Tarkastellaksesi pelkkiä korkeuskäyriä tarvitset ”mtk_korkeuskayrat” -kartan.
Korentokankaan ympärillä näyttäisi olevan delta, joka on osa Hossa-Taivalkoski-Pudasjärvi
-saumaharjua. Muutenkin alue on tasaista, sillä harju on siinä kohtaa subakvaattinen.
3. Pieni-Hossalampi löytyy helposti koordinaattien avulla, sillä voit syöttää koordinaatit
suoraan Quantum GIS:n koordinaattikenttään. Lammen pohjois- ja länsipuolitse kulkee
kaksi harjua, jotka yhtyvät lammen luoteispuolella. Harju on samaa harjujaksoa
Korentokankaan kanssa, mutta synnyltään se on supra-akvaattinen. Siksi topografia on
vaihteleva ja reliefi pääsääntöisesti jyrkkä.
4. Hae ”ortokuva_vaaravari” -taso ja aseta ”Layer properties” -ikkunasta ”Tyyli”-välilehdestä
”Transparency” = 30. Liikuta ”Taso”-ikkunassa ”ortokuva_vaaravari”-taso
”mtk_korkeuskayra”-tason yläpuolelle hiirellä vetämällä. Tällöin korkeuskäyrät näkyvät
vääräväri-ilmakuvan läpi. Kohouma-alueet eli pääosin harjut näkyvät sinertävän vihreänä
havupuiden ja hiekkamaan heijastusominaisuuksien vuoksi. Ne heijastavat voimakkaasti
lämpösäteilyä, joka on asetettu vääräväri-ilmakuvassa näkymään vaaleana. Sen sijaan
lehtimetsät näkyvät punertavina voimakkaan vihreän valon heijastuksen vuoksi, sillä vihreä
on asetettu näkymään punaisella. Suot ja kosteikot näkyvät ruskeahkoina.
5. Maastokarttarasterit löytyvät nimillä ”maastokartta_50k” ja ”maastokartta_500k”.
Jälkimmäisessä näkyy vain muutama suuri vesialue ja tasaista metsää, kun taas 1:50k
kartassa näkyy hyvinkin yksityiskohtaisesti maaston vaihtelut. 1:500k kartassa on siis tehty
hyvin paljon yleistystä, mikä soveltuu laajojen alueiden tarkasteluun ja analysointiin.
16
Suurimittakaavainen kartta puolestaan soveltuu pienen alueen tarkasteluun ja tarkkoihin
tulkintoihin, mutta laajoja kokonaisuuksia tarkastellessa se on liian ”repaleinen”.
6. Luo uusi rasteritaso (New shapefile -> monikulmio). Digitoi järvi reunoja myöten. Nyt saat
selville koko järven pinta-alan. Kun haluat saada selville vesipinta-alan, aseta taso
läpinäkyväksi. Valitse ”Lisää piiri” -työkalu ja digitoi saaret samalla tavoin kuin digitoisit
monikulmiota (lopetus hiiren oikealla, muutoin digitointi vasemmalla näppäimellä).
Työkalu poistaa tekemäsi piirit monikulmiosta, jolloin niiden tilalle jää aukko. Huomaat,
kun muokkaat tason uudelleen läpinäkyväksi. Nyt voit Info-työkalulla tarkistaa järven
vesialueen pinta-alan. Iso-Valkeaisen pinta-ala on noin 1,2 km2.
7. Tee lopuksi kartta valitsemalla ”Uusi tulosteen laatija” ja viimeistele kartta sivun 11
ohjeiden mukaisesti.
Harjoite 2
1. Samoin kuin harjoituksessa 1, kannattaa Ylivieskan etsimistä varten hakea taustakartta
näkyviin. Rajaa taso näkymään Ylivieskan alueelle. Hae seuraavaksi ”mtk_hallintorajat” -
aineisto näkyviin. Luo uusi taso (New shapefile, tyyppi = vektori tai monikulmio) ja digitoi
sille Ylivieskan hallinnolliset rajat ”mtk_hallintorajat” -tason avulla. Hae sitten
”ortokuva_vaaravari” -taso. Kuvan näkyviin tuleminen voi vaatia, että tarkennus tehdään
kohtalaisen lähelle kuvaa. Kun kuva tulee näkyviin, Ylivieskan keskusta on helppo tunnistaa
ja löytää kuvasta. Aseta digitoimasi hallintoraja-taso vääräväri-ilmakuvan päälle, jolloin voit
tarkastella juuri Ylivieskan aluetta. Rehevimmät pellot näyttävät suurimmaksi osin olevan
joen ympärillä, missä maaperä on todennäköisesti hedelmällisin ja kosteusolot parhaat.
Rehevät pellot näkyvät kirkkaan punaisia / pinkkeinä.
2. Hae näkyviin ”mtk_avoimet_metsat” -aineisto. Aseta se ortokuvan päälle. Vaihtelemalla
avoimia metsämaita vuoroin näkyväksi ja vuoroin näkymättömäksi havaitset, missä niiden
mukaan on avoimia metsämaita. Vertaamalla vääräväri-ilmakuvaan huomaa, että avoimet
metsämaat näkyvät vihertävinä/sinertävinä alueina. Ne heijastavat voimakkaasti
lämpösäteilyä ja klorofyllin määrä on olematon, jolloin ne heijastavat vähän vihreän
aallonpituuksia (kuvassa punaisella) mutta runsaasti lämpösäteilyä (kuvassa sinisellä).
3. Vääräväri-ilmakuvassa hakkuita näkyy enemmän, jolloin voisi olettaa sen olevan tuoreempi
tai tarkempi. Mikäli kartat edustavat samaa ajanhetkeä, vääräväri-ilmakuva on
metsätyyppien arvioinnissa maastotietokantaa tarkempi ainakin hakkuiden osalta.
4. Ylivieskan lentokenttä löytyy keskustan itä-kaakkoispuolelta. Luo kaksi uutta rasteritasoa
tyypiltään ”monikulmio” New shapefile -toiminnolla. Nimeä tasot esim. ”rehevät pellot” ja
17
”avoimet metsämaat”. Valitse aktiiviseksi digitoimasi hallintoraja-taso ja rajaa siihen
käsketty alue. Helpoiten rajaaminen tapahtuu mittaamalla ensin mittatyökalun viivaimella
lentokentästä 2 km etelään ja painamalla hiiren oikeaa, jolloin viiva jää harmaana näkyviin.
Jatka sitten lopetuspisteestä 3 km suoraan itään ja paina hiiren oikeaa, jolloin jana jää
näkyviin. Paina sinistä kynää, jolloin voit muokata tasoa. Valitse sen jälkeen ”rectangle”-
työkalu valitsemalla työkalupalkista Rectangle from center -toiminto. Klikkaa hiiren
vasemmalla lentokentän keskikohdan päälle ja pidä näppäin painettuna pohjaan. Vedä
suorakulmion kulmaa kaakkoon kohti itään piirretyn mittajanan päätä, jolloin työkalu piirtää
”samansuuruisen” suorakulmion jokaiseen suuntaan keskipisteestä, eli lopputuloksena on 4
x 6 km suorakulmio. Valitse sitten vuoroin peltotaso ja vuoroin metsämaataso aktiiviseksi ja
digitoi löytämäsi alueet niille. Yhdistä digitoimasi alueet molemmilla tasoille erikseen (ota
käyttöön ”Select feature(s)” -työkalu, paina Ctrl pohjaan ja klikkaa monikulmioita, jolloin
ne jäävät aktiivisiksi, klikkaa sitten Yhdistä valitut kohteet -toimintoa ja valitse
attribuuttikyselyyn ”OK”). Nyt monikulmiot ovat yhdistetty ja voit katsoa ”Info”-työkalun
avulla niiden yhteenlasketun pinta-alan. Voit myös tietysti luoda attribuutti-taulukkoon
uuden sarakkeen ja laskin-työkalun avulla määrittää monikulmioiden pinta-alat. Avoimia
metsämaita jää suorakulmion sisään n. 54 hehtaaria ja reheviä peltoja tulkinnan mukaan n.
90 hehtaaria.
5. Voit tehdä tämän kohdan halutessasi