Maitoa Suomesta nro 1/2015

ARLA SUOMI -YHTE ISTYÖRYHMÄN LEHT I

Sarka -messuosasto veti tuottajia

Maito sai kyytiä 2014Tarkkana tukihaussa

s. 6 s. 13 s.36

1• 2015

BRITIT HULLAANTUIVAT ARLA PROTEIN -RAHKAAN

MAITOA SUOMESTA | 3

6. vuosikerta

PÄÄTOIMITTAJA:Sami KilpeläinenSähköposti: [email protected]: Kaija Rinkinen PJPTOIMITTAJA: Antti Äijö PJPPostiosoite:PL 77, 00101 HELSINKIPuhelin:(040) 580 7953Sähköposti:[email protected]

Ilmoitukset ja tilaukset:Minna TamminenHämeenlinnan OsuusmeijeriMeijerikatu 413100 Hämeenlinna

JULKAISIJAT:Arla OyHämeenlinnan OsuusmeijeriKaustisen OsuusmeijeriKiteen Meijeri OyLaaksojen MaitokuntaLimingan OsuusmeijeriPaavolan OsuusmeijeriPorlammin OsuusmeijeriRanuan Meijeri OyRuhan Meijeri Ky

TUOTANTO:Pellervon Julkaisupalvelu Oy

PAINOPAIKKA:PunaMusta Oy, Joensuu

ARLA SUOMI -YHTE ISTYÖRYHMÄN LEHT I

Sarka -messuosasto veti tuottajia

Maito sai kyytiä 2014Tarkkana tukihaussa

s. 6 s. 13 s.36

1• 2015

BRITIT HULLAANTUIVAT ARLA PROTEIN -RAHKAAN

ARLA SUOMI YHTEISTYÖRYHMÄN LEHTI

Maailmanpolitiikka on osa suomalaisen maidontuottajan elämää. Viime syksynä Ukrainan-kriisin seurauksena se tuli taas todistetuksi. Maidon-tuotannon tulevaisuuden näkymät ovat kaikista maatalouden tuotanto-suunnista parhaat. Epävarmuus ja hintavaihtelut ovat ja tulevat olemaan osa yrittäjän arkea. Osa yrittäjätaitoja on myös riskeihin varautuminen.

Olemme tarjonneet viime vuonna yhteistyökumppaneidemme kautta tiloille talous-neuvontaa ja apuja yrittäjätaitojen sekä –tietojen kehittämiseen. Apua ja neuvoja voi hankkia meijerin kautta.

Maitomarkkinoilla on tapahtumassa käänne parempaan. Eteläisen pallonpuoliskon kuivuus on vähentänyt tarjontaa maailmalla. Se on jo muutamissa huutokaupoissa nos-tanut teollisten maitotuotteiden hintoja ylöspäin. Kuluttajakauppa on Euroopassa paljon hitaampi muutoksille, joten positiiviset signaalit Euroopasta antavat vielä odottaa itseään.

Arla Suomi –yhteistyöryhmä maksoi jälkitileineen keskipitoisesta maidosta viime vuonna 48,0 snt/l. Suomen keskiarvo tullee olemaan noin 45,4 snt/l . Esimerkiksi Mai-tomaa julkaisi maksaneensa viime vuodelta 47,14 snt/l. Ryhmämme tilitys oli siten noin 2,6 snt/l yli maan keskiarvon ja se tekee 30 lehmän tilalle vuodessa yli 7 000 euroa enem-män. Robottitilalle jo noin 15 000 euroa enemmän kuin maan keskihinta.

Arla Suomi -yhteistyöryhmä on ilmeisesti ainoana meijeriryhmänä pitänyt jälkitilin merkittävästi käytössä vuodelta 2014 ja taso on parin sentin luokkaa meijeristä riippuen. Tuottajapalveluina osa ryhmämme meijereistä antaa vielä yli sentin verran arvoa mai-don hinnan päälle.

BudjettivajeSuomi käy eduskuntavaaleihin leikkaustunnelmissa. Maailmantalouden hidastunut kas-vu ja Venäjän viennin pysähtyminen elokuussa ovat kääntäneet talousluvut miinuksel-le. Budjettivajeen hoidon tarpeesta vallitsee yksimielisyys, toinen asia on sitten miten se tehdään.

Seuraava haaste tuottajia odottaa kevään tukihaun yhteydessä. Sopivia tukia ei oikein näytä olevan tarjolla. Kaikkien tukimuutosten laskennalliset menetykset ovat yhtensä noin neljä senttiä litralta. Se on paljon se. Seuraavan hallituksen on otettava vakavasti epäonnistuneen tukipaketin korjaus työlistalleen. Työvoimavaltaisen kotieläintalouden aseman on vahvistuttava tulevan hallituksen ohjelmassa.

Osana kansainvälistä toimintakenttää suomalainen maito on Arla Protein –brändin kaut-ta löytänyt uusia markkinoita Isosta-Britanniasta. Se on oiva osoitus, miten kansainvä-lisen yrityksen kautta suomalainen maidontuottaja voi saada tuotteensa Euroopan suu-rimmille markkinoille.

Maitoa Suomesta – se yhdistää tämän lehden lukijoita, huippuraaka-aineen tuottajia.

Sami KilpeläinenHankintajohtaja,

päätoimittaja

LAC-nännikumeja valmistetaan eri tuotenimillä vuosittain yli kaksi miljoonaa kappaletta ja niitä käytetään yli 60 maassa. Uusi edistyksellinen kumilaatu mahdollistaa LAC-nännikumille vakuuttavat laskennalliset kestävyysarvot: 3000 lypsykertaa ja 1000 käyttötuntia.

UUTTA SUOMESSA – VAIHTOEHTO ALKUPERÄISILLE:LAC Nännikumi

LAC-nännikumi numero 20 – Vaihtoehto SAC nro 15020 (Uniflex).Tuotenumero 23020020

155

mm

ø 22,5 mm

ø 38 mm

ø 25 mm

ø 13,5 mmø 20 mm

300 mm

LAC-nännikumi numero 24 – Vaihtoehto SAC nro 15022 (Uniflex).Tuotenumero 23020024

155

mm

ø 22,5 mm

ø 38 mm

ø 25 mm

ø 13,5 mmø 22 mm

300 mm

LAC-nännikumi numero 28 – Vaihtoehto DeLaval nro 964008-80 (Harmony ja Harmony plus)Tuotenumero 23020028

148

mm

ø 22,5 mm

ø 42,5 mm

ø 26 mm

ø 20 mmø 22 mm

315 mm

Perinteinen puuvillakuitu

Mikrokuitu ”imee” likahiukkasia

• Täysin synteettinen Meijerin® MIKRO-pyyhe on kehitetty erityisesti vedinten ja utareiden puhdistukseen

• Poistaa tehokkaasti mikrobien kasvualustaa • Imee vettä 4-5 kertaa painonsa määrän • Puhdistaa pienellä puristusvoimalla• Peseytyy helposti

MIKROPYYHE – parasta utarehygieniaan

Green Dip on uuden suku-polven 2-komponenttinen vedinhoitoaine. Tuote on suunniteltu Eurooppalai-seen käyttötapaan sopi-vaksi. Green Dip muodostaa vedinten pinnalle suojaavan kalvon. Vedintä kastetta-essa aine tappaa bakteerit, virukset, hiivan ja sienet 15 sekunnissa.

• allantoin-lisäaine hoitaa vedinihoa

• vetimet helppo puhdistaa• vain 2 snt / käyttökerta

GREEN DIP – vetimet huippukuntoon

Muodostaavetimillesuojaavan”kilven”

VÄRITÖN

– vasikan parhaaksiBenfital Plus on vasikoiden ripulinesto-valmiste, joka voidaan sekoittaa juoma-rehuun. Benfital Plus sisältää pektiinikui-tuja ja hiivasoluja, jotka kuljettavat ripulia aiheuttavia bakteereita pois suolistosta. Vettä hylkivät pektiinikuidut eivät ime vettä, joten ne eivät kuivata ripulista kärsivää vasikkaa.

Benfital Plus- vasikan ripulin

ensioireisiin

Ylivoimainen kestävyys

– kestää satoja pesuja

3 000 lypsykertaa

1 000 käyttötuntia

Myös kotimaiset Meijerin® nännikumit meijeristäsi.

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

Edelläkävijän ratkaisutkannattavaan tuotantoon

MYYNTI:MEIJEREIDEN

TUOTTAJA-PALVELUT

YHTEISTYÖSSÄMEIJEREIDEN

KANSSA

Käänne parempaan?

SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus

4 Arlalla positiivinen vuosi

6 Kevään tukihaku askarruttaa

6 Tarkkana tukihaussa

8 Uudistus epäilyttää Kaustisilla

10 Tarkennuksia valvontoihin

10 Tukiopetusta

11 Pienmeijerit hakevat vahingon

korvausta Valiolta

13 Meijereiden vuosi 2014:

Maitomäärät vahvassa kasvussa

17 Kannattaako juuri nyt investoida

uuteen navettaan?

18 Kilpailukyky ratkaisi Arlan hyväksi

20 Teuvalla jalostetaan huippueläimiä

21 Antti Kujanpää ei kauaa hautonut

meijerin vaihtoa

23 Ohje nautojen lantaisuuden

vähentämiseksi

24 Utareterveys ja ruokinta

28 Arla Proteinista vientimenestys

30 Uutuustuotteita suomalaista

kuluttajaa kuunnellen

33 Pro Agria uudisti palvelunsa

35 Pohjois-Suomen nurmipäivät

36 Sarka-messut

36 Uusi navetta Ylivieskaan

39 Lehmät ja vasikat tanssivat posliinilla

AJANKOHTAISTA

4 | MAITOA SUOMESTA

Arlan viime vuoden liikevoitto oli 13,9 milj. euroa eli 3,7 pro-senttia liikevaihdosta. Vastaa-va liikevoitto vuonna 2013 oli 4,7 milj. euroa. Tuloksen pa-

rantumiseen vaikuttivat onnistuneiden li-säarvotuotteiden, kuten proteiinirahkojen lanseeraukset sekä kokonaan suomalai-seen tuoremaitoon siirtyminen vähittäis-kaupassa.

Yhtiön liikevaihdon lasku johtui toi-mitusjohtaja Reijo Kiskolan mukaan tiu-kasta markkinatilanteesta ja siitä seuran-neesta hintojen laskusta. Kilpailu tuore-maitomarkkinassa jatkui tiukkana ja Arla menetti osuuttaan markkinassa.

Suomalaisuus tuoremaitojen ytimeenVuoden 2014 onnistumisiin kuuluu Mai-toa Suomesta -lanseeraus, jossa Arla siir-tyi vähittäiskaupassa kokonaan suomalai-seen maitoon. Suomessa tuotettua maitoa alettiin toukokuusta lähtien markkinoida kotimaisesta alkuperästä viestivän Mai-toa Suomesta -tuoteperheen alla. Samaan aikaan kauppoihin tulivat myös paikallis-maidot Uudeltamaalta ja Hämeestä. Mai-don suomalaisen alkuperän viestiä tuki uu-si, raikas pakkausdesign, joka luotiin yh-teistyössä suomalaisten kuluttajien kanssa.

Arlalla takana haasteellinen, mutta onnistunut vuosi

Tulos paranituoteuutuuksilla

Kiintiöjärjestelmän päättyes-sä meijerin on pyydettävä jokaiselta tuottajalta suos-tumus siihen, että meijeri saa edelleen toimittaa tuot-

tajakohtaiset tiedot keräillyn maidon määrästä hallinnon käyttöön. Tuo-tantotietojen nykyistä ilmoitustapaa on tarkoitus jatkaa eikä meijerin lähettä-miin tuotantosanomiin ole lähitulevai-suudessa suunniteltu muutoksia. Suos-tumus tarvitaan 1.4.2015 lähtien keräil-lystä maidosta.

Suostumus tarvitaan, koska kyse on sellaisesta rekisteritiedosta, jonka luo-vuttamiseen tarvitaan tuottajan suos-tumus eikä tietoja saa luovuttaa ilman suostumusta. Tieto suostumuksesta on meijerin ja tuottajan välinen.

Maidontuottajien kannalta nykyinen järjestelmä on ollut helppo ja toimiva, koska meijerit ovat toimittaneet kuu-kausittain tuottajakohtaiset tiedot kiin-tiörekisteriin.

Meijerin toimittamia maidon tuo-

tantotietoja käytetään vastaisuudessa maidon tuotantotuen ja maidon kul-jetusavustuksen perusteena (C-tuki-alue). Maaseutuvirasto maksaa kuu-kausittain maidon tuotantotuen niille tuenhakijoille, jotka täyttävät tuen saa-misen edellytykset.

Kattavien maidon tuotantotietojen saaminen on myös ehdoton perusta maidon tuotantomäärien tilastoinnille. Luonnonvarakeskuksen tilastopalve-lut käyttää Kiintiörekisteristä saatavia maidon tuotantotietoja muun muassa

● maidon alueittaiseen tuotantoti-lastoon, joka julkaistaan kunnittain, ELY-keskuksittain ja tukialueittain

● tilastoon alueittaisesta maidon-tuotannosta EU:n tilastovirastolle (Eu-rostat)

● kuukausittain maidon tuotantotu-en tilastointiin (snt/litra).

Arla Suomi -yhteistyömeijerit pyytä-vät tuottajilta Maaseutuviraston tarvit-semat suostumukset viimeistään maa-liskuun aikana.

Meijerit pyytävät suostumusta

Liikevaihdon supistumisesta huolimatta Arla Oy:n kannattavuus parani vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna. Arlan liike-vaihto oli 373 milj. euroa, mikä on 1,6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna .

EU:n maitokiintiöjärjestelmä päättyy 31.3.2015. Kiintiöjär-jestelmän päättymisen vuoksi maidon määrän seurannan ja tiedon keruun perusteet muuttuvat.

Arla ja sen yhteistyömeijerit kasvattivat vastaanotettavan raakamaidon määrää yli 10 prosenttia. Maitomäärän kasvuun vai-kuttivat muun muassa Arlan tarjoamat tuottajapalvelut sekä tuottajille maksetta-van maidon kilpailukykyinen hinta, joka ylitti koko maan keskiarvon.

Arla Protein vientimarkkinoilleToinen viime vuoden menestystarina oli keväällä 2014 Suomen markkinoilla lan-seeratut Arla Protein -rahkatuotteet. Tuot-teet ovat kotimaisen konseptisuunnittelun tulosta. Arla Protein sai alkunsa, aina si-sällöstä sen pakkaustyyppiin ja -merkin-töihin asti suomalaisten kuluttajien näke-myksistä ja tarpeista. Arla Protein valittiin myös Arla-konsernin globaaliksi konsep-tiksi, joka avasi mahdollisuudet kansain-välisille myyntikanaville. Sipoossa val-mistetut Arla Protein -tuotteet lähtivät valloittamaan ulkomailta ensimmäisenä Ison-Britannian markkinoita joulukuus-sa 2014.

Vuoden 2015 odotuksetYleinen taloudellinen tilanne pysyy edel-leen haastavana tulevana vuonna. Maito-markkinassa kilpailu jatkuu kireänä, joh-tuen erityisesti kuluttajien heikentyneestä ostovoimasta ja Venäjän maitotuotteiden tuontikiellosta.

”Arla vastaa haastavaan markkinati-lanteeseen kilpailukykyisellä tuotevalikoi-malla ja tuomalla uusia tuotteita vastaa-maan kuluttajien muuttuneita tarpeita”, Reijo Kiskola lupaa.

TEKSTI: OUTI FAGERLUND

MAITOA SUOMESTA | 5

6 | MAITOA SUOMESTA MAITOA SUOMESTA | 7

Syitä tukien laskuun on mo-nia: EU:n maatalouspolitiikan pienentyneet budjettivarat, hei-kentynyt uusi ympäristökorva-us ja erityisesti täysin onneton

eläinten hyvinvointikorvaus.Maitotiloilla suurin muutos on etelässä

litrakohtaisen tuen muuttuminen eläinre-kisterin mukaiseen lehmäpalkkioon.

C-alueella kiintiöjärjestelmän loppuessa ei ole korvaavaa järjestelmää pohjoisen ra-joitteen ylityksen leikatessa tukia. Jatkossa litratuki leikkaantuu siellä aiemmin kiin-tiössä tuotetuilta kaikilta litroilta. Rajoit-teen ylitys on nyt noin 6 %, tällä tuotanto-

määrällä tuen leikkaus tullee olemaan jat-kossa 5-10 %.

CAP-tuetEU:n yhteinen maatalouspolitiikka aiheut-ti taas sekaannusta vuoden vaihteessa, kun maanomistajat kyttäsivät tukioikeuksiaan takaisin. Nyt tukioikeuden siirrot maan-omistajille on jo pitänyt tehdä ja vuokra-tessaan pellot on syytä varmistaa, että tu-kioikeus on käytettävissä lohkoilla.

Vanhat tilatukioikeudet jatkuvat, mut-ta ne jakaantuvat nyt perusosaan ja viher-ryttämisosaan. AB-alueella tukitaso pe-

rusosasta on 117,7 euroa/ha ja viherryt-tämistuki 74 euroa/ha eli yhteensä 191,7 euroa/ha.

C-alueella tukitasot ovat 101,7 euroa/ha ja viherryttäminen noin 66 euroa/ha eli 24 euroa/ha vähemmän kuin AB-alueella.

Viherryttäminen ja nuoret viljelijätViherryttämisessä iso asia on viljelyn mo-nipuolistaminen. Poikkeuksia kolmen kas-vin viljelyvaatimukseen saa nurmen olles-sa yli 75 % pinta-alasta ja C-tukialueella on EU-säädöksissä kirjattu vaatimukseksi

Tukitasot laskevat rajusti TEKSTI: SAMI KILPELÄINEN

kaksi kasvia tai yli 75 % nurmea. ”Jos tilalla on 10 - 30 ha peltoalaa, tilal-

la on viljeltävä vähintään kahta eri viljely-kasvia ja pääkasvin osuus saa olla enin-tään 75 % peltolasta. Pääkasvi on se kasvi, jota on prosenttimääräisesti eniten.”, tode-taan asetuksessa.

”Jos tilalla on yli 30 ha peltoalaa, tilalla on viljeltävä vähintään kolmea eri viljely-kasvia, pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltoalasta ja kahden tärkeimmän viljelykasvin yhteenlaskettu osuus saa olla enintään 95 % peltoalasta. Kaksi tärkein-tä viljelykasvia ovat ne kasvit, joita on pro-senttimääräisesti eniten ja toiseksi eniten.”

Nuori viljelijä saa 60 eurolla/ha koro-tettua tukea viisi vuotta tilanpidon aloitta-mista, kuitenkin enintään 40 -vuotiaaksi. Korotetun tukioikeuden määrä on rajattu 90 hehtaariin.

LuonnonhaittakorvausLuonnonhaittakorvauksessa yli 150 ha:n menevältä pinta-alalta leikataan 10 % LFA:sta ja sen lisäosasta. Yli 300 ha:n

Antti Tuomalalla on pitkä koke-mus tukihausta niin oman ti-lan osalta kuin luotettuna EU- avustajana ja neuvojana. Vii-me vuosina avustettavia tiloja

on ollut 40-50. Tämän kevään haku on sen verran työläämpi, että kaikille kysyjille ei välttämättä ehdi lomaketta täyttämään.

”Tukihaussa on niin paljon vaihtoeh-toja, että yleispäteviä ohjeita ei voi an-taa. Kaikki vaihtoehdot on pohdittava ti-lakohtaisesti.” Ohje pätee erityisen hy-vin tällä kertaa, kun EU-ohjelmakausi on muuttunut.

Kevään haussa lisätyötä aiheuttaa myös karttojen piirtäminen. Jos peruslohkol-la on useampia kasvulohkoja, ne on piir-rettävä karttaan yhden aarin tarkkuudella. Karttojen piirtämistä voi internetin Vipu-palvelussa testailla jo nyt. Palvelusta löy-tyvät tällä hetkellä myös tiedot lohkojen

tukikelpoisuudesta. Varsinainen tukihaku avautuu myöhemmin.

Muutoksiin tottuu”Ensimmäiset tiedot tukimuutoksista oli-vat jonkinlainen shokki, mutta siitä on sel-vitty. Eivät muutokset lopulta niin suuria tule olemaan”, Antti Tuomala kertoo juu-ri hallinnolle tarkoitetulta koulutusjaksol-ta kotiuduttuaan. Maaliskuun alun kou-lutuksen jälkeen moni asia on kuitenkin vielä avoin.

”Ympäristötuessa ovat tilojen kannalta suurimmat muutokset, sillä tukea haetaan lohkokohtaisesti. Ongelmana on oikeiden toimenpiteiden valinta.”

Alustavat laskelmat tukimuutoksista osoittivat, että peltotukien taso tulee ai-kaisemmasta laskemaan. Ympäristötu-

en lisätoimenpiteitä hyödyntämällä Ant-ti Tuomala arvioi pääsevänsä suunnilleen samaan tukitasoon kuin aikaisemmin.

”Ympäristötuesta meidän tilalla ote-taan käyttöön ainakin lietelannan sijoit-taminen, peltojen talviaikainen kasvipeit-teisyys ja kerääjäkasvit. Kasvipeitteisyy-den osuutta mietitään vielä, onko se 60 vai 80 prosenttia.”

Terminologia hämääTämän vuoden tukihaussa hämmentää muun muassa uusi terminologia. CAP-tuki on nyt perustuki, ympäristötuki on ympäristökorvaus ja LFA on luonnon-haittakorvaus. Ehdoissa puhutaan viher-ryttämisestä ja pysyvästä nurmesta. Mo-lemmat ovat saaneet aikaan pelonsekai-sia tunteita.

Tarkkana tukihaussaTEKSTI JA KUVA: ANTTI ÄIJÖ

EU-tukien haussa pitää tänä keväänä olla tarkkana, kehottaa Antti Tuomala Kausalasta. Hakurutiinit eivät suju ihan vanhoilta pohjilta ja oikeilla valinnoilla on suuri taloudellinen merkitys.

Antti Tuomalalla on keväällä edessä tukiha-kuruljanssi oman tilan lisäksi kymmenille asiakkaille.

”Pysyvää nurmea ei tarvitse pelätä, sille saa täydet tuet”, Antti Tuomala lohduttaa.

Viherryttäminen tarkoittaa kasvilajien monipuolistamista. Vaadittava viljelykas-vien määrä riippuu peltoalasta. Tuen ha-kijan on syytä selvittää etukäteen, miten kasvilajit jaotellaan.

Vanhat ympäristö- ja LFA- sitoumuk-set päättyvät tähän kevääseen. Uusien tu-kien saamiseksi sitoumukset on tehtä-vä uudelleen. Luonnonhaittakorvausta voi hakea vuodeksi kerrallaan, ympäris-tökorvaukseen on sitouduttava viideksi vuodeksi. Ympäristökorvauksen perus-tukeen tulee lisävaatimuksia kuten vilje-lykiertosuunnitelma, joka on toimitettava maataloussihteerille tämän vuoden lop-puun mennessä.

Uusi asia on sekin, että tukiehdois-ta poistuu sadonkorjuuvaatimus. Toisaalta täydentävissä ehdoissa määritellään edel-leen, että pellolla on tuotettava kauppa-kelpoista satoa. Viranomaiset tarkenta-vat tätä vielä.

Lohkokohtainen ympäristötukiYmpäristösitoumukseen pitää tämän ke-vään tukihaussa ilmoittaa kaikki ne tuki-

muodot, jota aikoo seuraavien viiden vuo-den aikana hakea.

”Ei haittaa, vaikka rastittaisi kaikki omalle tilalle sopivat toimenpiteet. Vain peltojen kasvipeitteisyysvaatimus pitää olla voimassa koko ajan”, Antti Tuoma-la opastaa.

Ympäristötoimenpiteiden valinnaisuut-ta voi rajoittaa se, että varoja on käytettä-vissä niukalti. Tämän kevään hakija ei voi olla varma, että kaikkia tukia on saatavis-sa koko ohjelmakauden ajan.

Maitokartano maatalousyhtymä on Tar-ja, Antti ja Veli-Matti Tuomalan yritys, jossa pihatossa on lypsäviä noin 30 ja pel-toa hyvän matkaa toistasataa hehtaaria. Kotieläinstatuksen vaatimasta eläinmää-rästä pidetään kiinni, sillä se merkitsee hyvän lisätuen joka hehtaarille. Sen si-jaan eläinten hyvinvointikorvausta harki-taan tarkkaan, kun korvaussumma on ko-vin pieni. Toisaalta eläinten ruokinnan ja hoidon toimenpiteen vaatimukset eivät ole pahat.

menevältä osalta vähennys on 20 %. Tuki on kotieläintilalle AB-alueella 277 euroa/ha ja C-alueella 302 euroa/ha. Kasvinvilje-lytiloilla tukitasot ovat 217 euroa/ha ja 242 euroa/ha. Maatilan viljelyjärjestelmä kat-sotaan kotieläintaloudeksi, jos maatilal-la on eläinyksiköitä vähintään 0,35 ey/ha.

YmpäristökorvausYmpäristökorvauksessa tukea maksetaan korvauskelpoista peltohehtaaria kohti 54 e/ha/v peltoviljelykasveille ja 200 €/h/v puutarhakasveille.

Ympäristökorvauksen tilakohtaiseen toimenpiteeseen tuli pakolliseksi viisivuo-tinen (aie)viljelysuunnitelma, viljavuustut-kimukset, kolmen metrin suojakaista ve-sistön varrella, peltomaan laatutesti, yhden päivän koulutus, lohkokohtaiset muistiin-panot ja viljelykiertosuunnitelma sitou-muskauden ajaksi.

Uudessa ohjelmassa on lueteltu lohko-kohtaisten toimien kohdentamisen peri-aatteet, jotka on kuvattu tarkemmin asia-kirjan toimikohtaisissa kuvauksissa. Iso

ero aiempaan on ohjelmaan on, että tuki rajoittuu hehtaareihin, joissa toimea to-teutetaan ja lohkot ilmoitetaan vuosittain.

Maitotilan kannattaa arvioida, mitkä toimenpiteet ovat järkeviä matalien tuki-tasojen suhteessa kustannuksiin takia vali-ta. Erillisessä taulukossa on kuvattu muu-tamia maitotiloille sopivia toimia kuten myös lannan luovuttamisesta kasvinvilje-lytilan saama tukitaso.

Eläinten hyvinvointikorvausEläinten hyvinvointikorvauksessa ta-pahtuu isompia rakenteellisia muutoksia ja valitettavan suuria tukitasojen lasku-ja. Jatkossa sitoumus on yksivuotinen ja kalenterivuoden mittainen. Vanha perus-toimenpiteen 50 euron tuki poistuu ja va-littavista toimenpiteistä tätä vastaava ”nau-tojen ruokinta ja hoito” –toimenpiteellä saa vain 11 euroa/ey. Muut valittavat toi-met ovat vasikoiden ja/tai nautojen pito-olosuhteiden parantaminen, laidunnus ja jaloittelu sekä sairas-, hoito- ja poikima-karsinat.

Maitotilojen tukimäärät laskevat olennaisesti vuonna 2015 viime vuosista. Pelto- ja eläintukijärjestelmien ehtojen muutokset ovat kuitenkin pienehköjä.

Tuet vuonna 2014 e/yks yks Yhteensä Yht. 2015 yks e/yks Tuet vuonna 2015, arvio, lopulliset tukitasot voivat vielä muuttua

CAP-tuet, tasatuessa

peltoala nurmi vilja

194,29194,29

3030

5 8295 829

5 7485 748

3030

191,6191,6

CAP-Perusosa+viherrytäminenCAP-Perusosa+viherrytäminen

Lypsylehmäpalkkio 148 35 5 180 18 410 35 526 Lypsylehmäpalkkio

Maitokiintiöiden 31.3.2006 mukaan tonnia tonnia Maitokiintiöiden 31.3.2006 mukaan tonnia

maidon lisäosa 8,57 250 2 143 2 143 250 8,57 maidon lisäosa

18 980 32 049

EU-osarahoitteiset tuet

LFA:n lisäosa (kotieläintiloille) 105 60 6 300 3 600 60 60 Luonnonhaittakorvauksen kotieläin-korotus, jos ey/ha suurempi kuin 0,35

LFA (luonnonhaittakorvaus) 200 60 12 000 13 020 60 217 luonnonhaittakorvaus

ympäristötuki 107 60 6 420 3 240 60 54 Ympäristökorvaus

ympäristötuen lisätoimenpiteet 68 60 4 080

typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 23 euroa/ha 2 160 60 36 Talviaikainen kasvipeitteisyys 60 %

tehostettu kasvipeitteisyys 50 %, tuki 45 euroa/ha

Eläinten hyvinvointituki 50 55 2 750 605 55 11 Eläinten hyvinvointikorvaus

-kytkettyjen nautojen pito- olosuhteiden parantaminen

37 50 1850

-pitkäaikaisempi laidunnus lisätoimenpiteenä 35 euroa/ey

35 55 1 925 1 200 50 24 Laidunnus

35 325 23 825

Kansalliset tuet (arvio) Kansalliset tuet (arvio)

maidon tuotantotuki 0,032 280 000 8 960 - maidon tuotantotuki

Kotieläintilojen ha-tuki 141-alu-eelle

41 60 2 460 - Kotieläintilojen ha-tuki 141-alueelle

11 420 0

Tuet yhteensä 65 725 55 874

tuet snt/l 23,5 20,0

19,3 ilman eläinten hyvinvointitukea

Esimerkkitila 1, B-alue peltoa 60 ha Nurmea 30 ha ja viljaa 30 ha (kesantoa osa) maidontuotanto 280 000 kg, keskituotos 8 000 kg/lehmä lypsylehmiä keskimäärin 35 kpl eläinyksiköitä 55 kpl Oletuksena, että maitokiintiö ollut 31.3.2006 yht. 250 000 kg

Tukiuudistus epäilyttää Kaustisilla

Esimerkkejä tukimuutoksista 2014-2015

Euroopan unionin maatalous-tukimuutokset epäilyttävät kaustislaista Kimmo Kuori-koskea. Mies pyörittää yh-dessä veljensä ja tämän vai-

mon kanssa maatalousyhtymää, missä on 75 lehmää, nuorkarjaa ja 135 pelto-hehtaaria.

Eläinten hyvinvointituen määrä pu-toaa tukiuudistuksen myötä 50 euros-ta 11 euroon.

Eläinten hyvinvointituen osalta on

mietittävä, kannattaako sitä edes hakea, koska tukea maksetaan eläinryhmäkoh-taisesti. Tukitaso on niin matala, että sii-tä saatava raha menee tukeen liittyvään paperisotaan, Kuorikoski pohtii.

Ympäristötukea on aiemmin makset-tu 107 euroa hehtaarilta, mutta tuki pu-toaa puoleen eli 54 euroon per hehtaa-ri. Kuorikosken mukaan ympäristötuen kohdalla on laskettava tilanne peltoloh-kokohtaisesti, kannattaako tukea hakea.

Perusosalla se ei kannata. Meillä on

multauskärry, joka mahdollistaa tuen li-säosan saamisen.

Kuorikosken mielestä suurin ongelma kevään tukiuudistuksessa tulee olemaan siirtyminen sähköiseen tukihakuun.

Epäilen, että tuleeko järjestelmä toi-mimaan ollenkaan, kun sinne on laitet-tava kartat ja kuvat, hän toteaa.

Ajantasaista tietoaEU-tukihakemusten tekemisessä Kuo-rikoski on hyödyntänyt ProAgrian neu-

TEKSTI JA KUVA: TUOMAS KOIVUNIEMI

8 | MAITOA SUOMESTA

Tuet vuonna 2014 e/yks yks Yhteensä Yht. 2015 yks e/yks Tuet vuonna 2015,arvio, lopulliset tukitasot voivat vielä muuttua

CAP-tuet, tasatuessa

peltoala nurmi 170 60 10 200 10 062 60 167,7 CAP-Perusosa+viherrytäminen

vilja 170 30 5 100 5 031 30 167,7 CAP-Perusosa+viherrytäminen

Maitokiintiöiden 31.3.2006 mukaan tonnia tonnia Maitokiintiöiden 31.3.2006 mukaan

maidon lisäosa 8,57 500 4 286 4 286 500 8,57 maidon lisäosa

19 586 19 379

EU-osarahoitteiset tuet

LFA:n lisäosa (kotieläintiloille) 105 90 9 450 5400 90 60 Luonnonhaittakorvauksen kotieläin- korotus, jos ey/ha suurempi kuin 0,35

LFA (luonnonhaittakorvaus) 210 90 18 900 21 780 90 242 luonnonhaittakorvaus

ympäristötuki 107 90 9 630 4 860 90 54 Ympäristökorvaus

ympäristötuen lisätoimenpiteet 0

-ei sopivia lisätoimenpiteitä 990 90 11 Talviaikainen kasvipeitteisyys 60 %-ei kohdentamisalueella oleva tila

Eläinten hyvinvointituki 50 95 4 750 1 045 95 11 Eläinten hyvinvointikorvaus

-kytkettyjen nautojen pito-olosuhtei-den parantaminen

37 95 3515

-pitkäaikaisempi laidunnus lisätoi-menpiteenä 35 euroa/ey

35 95 3 325 2280 95 24 Laidunnus

49 570 36 355

Kansalliset tuet (arvio) Kansalliset tuet (arvio)

maidon tuotantotuki 0,086 550 000 47 300 47 300 550 000 0,086 maidon tuotantotuki

yleinen hehtaarituki -2750 550 000 -0,005 Kiintiörajoitteen poistumisesta johtuva arvioitu leikkaus

nurmiala 28 60 1 680 840 60 14 yleinen hehtaarituki, nurmi

vilja-ala 28 30 840 420 30 14 yleinen hehtaarituki, vilja nurmiala

49 820 45 810

Tuet yhteensä 118 976 101 544

tuet snt/l 21,6 18,5

17,9 ilman eläinten hyvinvointitukea

Esimerkkitila 1, C-alue peltoa 90 haNurmea 60 ha ja viljaa 30 ha (kesantoa osa)maidontuotanto 550 000 kg, keskituotos 8 600 kg/lehmälypsylehmiä keskimäärin 64 kpleläinyksiköitä 95 kplOletuksena, että maitokiintiö ollut 31.3.2006 yht. 500 000 kg

vojan palveluita. Neuvojalla on ajan-tasainen tieto hakemuksiin liittyvistä kommervenkeistä. Jos täyttäisi itse ha-kemukset, pitäisi ehtiä päivittämään tie-tojaan itseään kurssittamalla.

Jos täyttäisi tukipaperit itse, niiden täyttämisessä voisi tulla virheitäkin. Henkilökohtaisesti olen kokenut hyväk-si käyttää ulkopuolista palvelua, hän sa-noo.

Mies kaipaa tukiuudistuksesta ja sen vaikutuksista lisää tietoa.

Tietoa pitäisi saada enemmän aivan kaikesta, kuten eläinten hyvinvointi- ja pysyvän nurmen tuesta, eri tukiin liit-tyvistä vaatimuksista ja sanktioistakin, hän päättää.

Kimmo Kuorikoski kritisoi uutta eläinten hyvinvointikorvausta ja sähköiseen tukihakuun siirtymistä.

MAITOA SUOMESTA | 9

MAITOA SUOMESTA | 11

Maitotilan tuloista lähes 40 prosenttia muodostuu tu-ista. Tästä huolimatta markkinatuottojen osuus on maitotiloilla paljon suu-

rempi kuin muilla maatalouden tuotan-tosuunnilla. Markkinoilla ollaan turbulens-sista huolimatta onnistuttu hyvin.

Tukiuudistuksien olisi suonut ajoittuvan toiseen aikaan kuin juuri nyt. Markkinoilla ollaan matalasuhdanteessa ja tukiratkaisu vie keskivertomaitotiloilta yli kymppiton-nin. Ja tukimaksatukset siirtyvät vielä yli vuoden. Surullista, mutta totta.

Suomalaisen maitotilan tukivirtojen pu-olesta taistelu oli kovaa viime vuosituhan-nen lopulta tänne asti.

Agenda 2000-ratkaisu toi mm. nurmituet. Aikanaan maitolaina turvasi lopulta 1,2 snt/l pohjoista tukea ja etelään vuodeksi tuplanurmituet. Maitotilojen top-up toi 10 vuodeksi lähes 2,5 senttiä kiintiölitroille alentuen viime ja tänä vuonna laskennalli-seen vajaaseen senttiin.

Eläinten hyvinvointituki nostettiin 2010 oikeudenmukaiselle tasolle 50 euroon eläinyksiköltä ja lisätoimilla tukimäärät jopa yli tuplaantuvat.

Pohjoinen tuki on pysynyt kuosissa, kun tuotantorajoitetta on kunnioitettu ja tilojen kehittäminen turvattu kiintiökaupoilla ja -vuokrauksella. Etelän 141-tuesta vuoden 2007 ratkaisu saa kiitokset. Pisin kuuden vuo-den ratkaisu vakaalla litratukitasolla toi mu-kanaan uuden kotieläintilojen hehtaarituen.

Joka osaa edeltä päätellä, niin näillä rat-kaisuilla on EU:sta ja vain osin suomalaise-

sta budjetista saatu yli 100 miljoonaa euroa uutta rahaa maitotiloille vuosittain. 10 000 tilalle se oli keskimäärin yli 10 000 euroa joka vuosi.

Surullista on ollut nyt katsoa kuinka 141-tuesta luovuttiin taistelutta. Sama hal-lituspohja ja ministeri valmistelivat jo vuon-na 2003 yli 40 prosentin leikkauksen etelän tukeen. Nyt ne lopettivat koko tuen.

Etujärjestöllä on lainmukainen neuvot-teluasema tukineuvotteluissa. Vielä 2003 MTK:n johtokunnassa oli muutamia hajaää-niä äänestämässä ratkaisua vastaan, nyt taisi puheenjohtaja siunata alasajon ilman konsultaatiota?

Erikoista, että vuosia on väitetty 141-tuen neuvottelemisen vaikeutta, mutta uusi komissaari Hogan antoi ohi kaikkien rajoitteiden maksaa litratukea joulukuun litroille 15,3 snt/l. Vai oliko Orpo kovempi jätkä kuin edeltäjänsä?

Kreikkaan rakennetaan EU-rahalla mil-jardien tukipaketteja, mutta Suomi ei saa neuvoteltua maksuoikeutta kansallisella rahalla kuukausittaiselle maitotuen maksulle? Maksuoikeutta kuukausittaisena ”ennakkona” tarjottiin EU:sta jo pari vuotta sitten, mutta tukineuvottelijoita se ei Suo-messa silloinkaan kiinnostanut. Maitotiloja kiinnosti jo silloin ja vielä enemmän nyt!

MTK:n johto ja ministeriön virkamiehet osaavat myös vaalien alla pohtia. Nyt poh-ditaan jo lomitusjärjestelmän heikentämi-stä ja pohjoisen tuen siirtämisestä myös lehmäkohtaiseksi, siis ennen vaaleja. Näi-denkö käsissä on suomalaisen talonpojan asia?

Eläinten hyvinvointikorvauksen ja usean kohdalla myös ympäristökorvauksen päälle voi vetää raksit. Toki, jos tilalla on valmiiksi paljon hehtaareita ja tilaa karsinoissa, voi tuki olla harkinnan arvoinen. Voi vaan ky-syä, miten tuki, joka maksetaan vain pienel-le porukalle auttaa Itämeren saati hyvin-vointiasian jaloja tavoitteita? No, ehkäpä suomalainen maatalous onkin hoitanut tonttinsa niin priimaksi, ettei näitä tukia kannustimina tarvita. Harmi vain, että tuot-tajan kukkaro niitä tarvitsisi.

Kehutut tukiratkaisut tai hienosti sa-nottuna torjuntavoitot vievät noin 4-5 senttiä maitolitraa kohden tukea pois joka vuosi. Seuraavan hallituksen pöydällä on oltava maatalouden tukitasojen palautta-minen takaisin entiselle tasolle. Nykyisillä kaupan voimasuhteilla ja lainsäädännöllä markkinoilta tukimenetyksiä ei saada takaisin. Tukiopetusta tarvittaisiin nyt mo-nille neuvottelupöydissä istuville tahoille.

Sami Kilpeläinen

Tukiopetusta

10 | MAITOA SUOMESTA

Pienmeijereiden kanteessa kärä-jäoikeuteen todetaan, että ”Va-lion toimenpiteet osoittavat sen strategiaan kuuluneen, että sen jälkeen kun pienmeijerit oli

ajettu ahtaalle, Valio tai valiolaiset mei-jerit ehdottivat pienmeijereille, että näi-den tulisi lopettaa perusmaitojen valmistus (tai koko tuotantotoiminta), minkä jälkeen pienmeijereiden maidontuottajat siirtyisi-vät valiolaisiin meijereihin Valion tavoit-teen mukaisesti”.

Valion toimitusjohtaja Pekka Laakso-nen oli ollut myös suoraan yhteydessä Juustoportti ILO Oy:n toimitusjohtaja Ti-mo Keski-Kasariin. ”Valion toimitusjoh-taja ilmoitti Valion tiloissa 15.4.2011 pide-tyssä neuvottelussa, että Valio haluaa os-taa osuuden yhtiöstä, saada hallituspaikan ja tällä tavalla yhtiön Valion valvontaan.

Valion toimitusjohtajan viesti oli, että jos tähän ei suostuta, muuttuvat olosuhteet jo valmiiksi huonoista ”helvetiksi”,” asiakir-joista käy ilmi.

Lisäksi asiakirjoissa on mainittu, että Valion omistajaosakas ItäMaito, oli yhte-ydessä Maitomaahan vuoden 2009 lopussa hallituksen puheenjohtaja Kari Piirosen ja varapuheenjohtaja Jarno Kämäräisen sekä toimitusjohtaja Ilpo Lukkarisen toimesta, esittäen asiakirjojen mukaan, että ”Maito-maan koko tuotannollinen toiminta (ml. perusmaidot) tulisi lopettaa, jolloin Mai-tomaan tuottajat voisivat siirtyä lähistöl-lä toimivan ItäMaidon tuottajiksi.” Vielä marraskuussa 2011 oli seuraava yhteyden-otto Piirosen, Lukkarisen ja hallituksen jä-sen Risto Sonnisen taholta, jossa esitettiin ItäMaidon edustajien toimesta, ”että Mai-tomaa ei missään tapauksessa saisi jatkaa

Pienmeijerit hakevatvahingonkorvauksia Valiolta

Juustoportti ILO, Osuuskunta Maitokolmio, Osuuskunta Mai-tomaa, Osuuskunta Satamaito ja Ilmajoen Osuusmeijeri ha-kevat yhteensä yli 43 miljoo-nan euron vahingonkorvauk-sia Valiolta käräjäoikeudelle jättämissään kanteissa ns. saa-listushinnoittelu-tapauksessa.

mitään omaa tuotantoa.”Elokuussa 2010 Osuuskunta Sata-

maidon hallitus oli kutsuttuna valiolai-sen Osuuskunta Länsi-Maidon vieraaksi. Myöhemmin marraskuussa asiakirjojen mukaan Länsi-Maito teki ”saalistusstra-tegian mukaisen tarjouksen, jonka perus-teella Satamaito voisi jatkaa maitojuoma-valmistusta, mutta perusmaitojen valmis-tus tulisi lopettaa kokonaan. Ehdotukseen kuului Satamaidon tuottajien siirtyminen Länsi-Maidon tuottajiksi.”

Markkinaoikeudessa jo aiemmin esitet-tyjen asiakirjojen mukaisesti Valion joh-toryhmä oli linjannut maaliskuun lopussa 2010, että ”Maitosodan voitto = tuottajien siirtyminen Valiolle”.

Markkinaoikeus vahvisti päätöksellään 26. kesäkuuta 2014, että Valio oli syyllis-tynyt saalistushinnoitteluun Suomen pe-rusmaitomarkkinoilla ja siten käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa kilpailulain sekä Euroopan unionin toi-minnasta tehdyn sopimuksen vastaises-ti. Valio pyrki tarkoituksellisesti ajamaan pois muut toimijat Suomen perusmaito-markkinoilta hinnoittelemalla perusmai-dot merkittävästi tappiollisiksi. Mark-kinaoikeus määräsi Valio Oy:lle tästä rikkomuksesta 70 miljoonan euron seu-raamusmaksun. Valio Oy on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeu-teen.

Arla Oy jätti aiemmin oman vahingon-korvauskanteen ja vahingonkorvausasian käsittely lepää, kunnes korkein hallinto-oikeus on tehnyt päätöksensä.

Täydentävien ehtojen valvontoi-hin tehdään joitakin muutok-sia tänä vuonna. Muun mu-assa eläinten hyvinvointivaati-musten valvottavia vaatimuksia

tullaan Euroopan komission Suomeen te-kemien tarkastuskäyntien tulosten vuoksi lisäämään. Vuonna 2015 valvontaan ote-taan nykyisten vaatimusten lisäksi pitopai-kan asianmukaiseen valaistukseen, sairais-ta ja loukkaantuneista eläimistä huolehti-

miseen, eläinten suojaamiseen huonoilta sääolosuhteilta, vasikoiden päivittäiseen tarkastukseen ja ternimaidon saantiin liit-tyvät vaatimukset. Nämä vaatimukset vil-jelijöiden on jo nykyään täytettävä, mut-ta uutta on niiden kytkeminen täydentä-viin ehtoihin.

Hygieniavaatimusten valvonta laajenee tänä vuonna koskemaan kaikkia eläintilo-ja ja kasvintuotantotiloja. Valvottavia asi-oita olisivat muun muassa elintarvikkeiden

jäljitettävyys ja biosidien, kuten tuhoeläin-ten torjuntaan tarkoitettujen valmisteiden, oikea käyttö ja käytön kirjanpito sekä jät-teiden ja vaarallisten aineiden varastoimi-nen ja käsittely. Osittain elintarvikehygie-nian uusia vaatimuksia valvotaan jo nyky-ään osana rehuhygieniavalvontoja.

Valvontoja tullaan tänäkin vuonna teke-mään riskianalyysin perusteella. Valvojien ohjeistus ei kokonaisuudessa vielä tätä kir-joitettaessa ollut valmis.

Tarkennuksia valvontoihin


Vuosi 2014 toi lisäystä myös yhteistyöryhmän meijereiden tuottajamääriin. Meijereihin liittyi 50 uutta maidontuotta-jaa, tuotannon lopetti 27 mai-

totilaa.Vuoden vaihtuessa päättyi Halkivahan

Meijeri Oy:n toiminta. Meijerin tuotta-jat liittyivät suoraan Arla Oy:n maidon-lähettäjiksi.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri Toimitusjohtaja Risto KoskiHämeenlinnan Osuusmeijeri vastaanotti omilta tuottajiltaan 42 miljoonaa litraa maitoa vuonna 2014. Määrä kasvoi suun-nilleen koko Suomen keskiarvovauhtia. Maitomäärän lisäys oli osaksi peräisin sii-tä, että tilat lisäsivät lehmämääriään ja lehmien keskituotos kasvoi. Tilakohtai-nen maitomäärä kohosi yli 283 000 litraan.

”Kasvuun vaikutti myös uusien tuottaji-en liittyminen osuuskuntamme jäseniksi”, kertoo toimitusjohtaja Risto Koski. . Uusia tuottajia meijeri sai neljä.

Vuosi 2014 alkoi positiivissa merkeissä, hintakehitys oli myönteinen ja tuotanto-volyymi kasvussa. Loppuvuonna Venäjän asettamat vastapakotteet sekä meijerituot-teiden kysynnän lasku maailmanmarkki-noilla ja maidontuotannon kasvu EU:ssa veti hintakehityksen maitomarkkinoilla voimakkaaseen laskuun. Tämä johti edel-leen monissa meijereissä tuottajahinnan laskuun jo alkusyksystä.

”Meijerimme keskeinen tavoite on kil-pailukykyinen tuottajahinta, maksoimme-kin maidontuottajillemme vuoden 2014 ai-kana selvästi valtakunnan keskiarvon ylit-tävää tilityshintaa sekä investoimme uusiin tuotantolinjoihin keskeisin osin tulorahoi-tuksella”, Risto Koski kertoo.

Toimitusjohtaja uskoo omilta maidon-tuottajilta vastaanotettavan maidon mää-rän edelleen kasvavan Hämeenlinnassa vuoden 2015 aikana.

Viime kuukausina erot tuottajille mai-dosta maksettavassa hinnassa ovat eri mei-jereiden välillä kasvaneet. Risto Koski ar-vioi, että tämä johtaa enenevässä määrin tuottajasiirtymiin.

”Tilojen tulotason heiketessä inves-

tointien määrä tulee laskemaan mikä edel-leen hidastaa maidontuotannon kasvua.”

Kaustisen Osuusmeijeri Toimitusjohtaja Ulla Roininen”Saimme uusia tuottajia ja myös ennestään olemassa olevat tuottajat lisäsivät tuotanto-aan. Näin vastaanotettu maitomäärä kas-voi viime vuonna 16,4 prosenttia”, kertoo Kaustisen Osuusmeijerin toimitusjohtaja Ulla Roininen. Uusia tuottajia osuuskun-taan liittyi kuusi, koko maitomäärä jäi vii-me vuonna niukasti alle 18 miljoonan lit-raa.

”Jos nykyinen kehitys jatkuu, niin oman meijerimme maitomäärä nousee tänä vuonna 20 milj. litraan. Maidontuotannon näkymät ovat nyt kyllä yleisesti heikenty-neet, ja se voi tietysti lisätä tälläkin alu-eella lopettavien tuottajien määrää. Uskon kuitenkin, että näkymät alkavat kirkastua taas ensi vuonna”, Ulla Roininen toteaa.

Laaksojen Maitokunta Toimitusjohtaja Ulla Roininen”Onnistuimme taloudellisesti viime vuon-na hyvin, vaikka yleinen laskukausi vai-kutti meijerimyymälässä jonkun verran

kuluttajamyyntiä laskevasti”, kertoo Ulla Roininen Laaksojen Maitokunnan osalta. Ylivieskassakin maitomäärä kasvoi, mut-ta ei yhtä voimakkaasti kuin Kaustisilla.

Laaksojen Maitokunta sai kolme uutta maidontuottajaa ja osaksi näiden ansios-ta koko vuoden vastaanotettu maitomää-rä kohosi 21,9 miljoonaan litraan. Meije-rin alueella tehtiin myös useita sukupol-venvaihdoksia maitotiloilla ja se luo uskoa tulevaan.

”Oman meijerimme maitomäärä on kas-vussa, toivottavasti se suuntaus jatkuu huo-nontuneista maidontuotannon näkymistä huolimatta. Yleinen epävarmuus on jo li-sääntynyt. Maidon hinnan lasku ja kiinti-öiden poistuminen huolestuttavat tuottajia. Varsinkin vasta investoineet tuottajat ovat nyt huolissaan tulojensa riittävyydestä. ”

Limingan Osuusmeijeri Toimitusjohtaja Tapio KoskelaLimingan Osuusmeijerin vastaanottama maitomäärä kasvoi reilut kolme prosenttia vuonna 2014. Kasvu on pääasiassa peräisin lisääntyneestä lehmämäärästä, kun viime vuosina investoineilla tiloilla on saatu toi-minta täyteen vauhtiin.

Meijerin taloudellista tulosta toimitus-

Arla Suomi yhteistyöryhmä

Maitomäärät vahvassa kasvussa

TEKSTI JA KUVAT: ANTTI ÄIJÖ

Vuosi 2014 oli vahvan kasvun vuosi useimmissa Arla Suomi yh-teistyöryhmän meijereissä. Yhteenlaskettu maitomäärä kohosi yli 178 miljoonaan litraan, missä oli lisäystä reilut kymmenen pro-senttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaustisen Osuusmeijerin Maire-myymälässä asiakkaita palvelee Jaana Myllymäki

Kenellä kiima? Heatime kertoo varmasti.

SCR Heatime HR valvoo väsymättä lehmiäsi, jotta et menettäisi yhtään mahdollisuutta parantaa karjaasi. Heatime-järjestelmä välittää reaaliaikaista tietoa yksittäisten lehmien kiimoista ja terveydentilasta, jotta sinä tiedät milloin toimia.Paranna karjasi kokonaishedelmällisyyttä automaattisella kiimantunnistuksella.

Heatime-järjestelmän edut:• reaaliaikainen,eläinkohtainenseuranta• ilmoittaaluotettavastikiimanajankohdan• helppokäyttöinenjärjestelmä,lehmäystävällisetanturit• pienentääsiemennys-jahoitokuluja• säästääaikaakarjanhoidossa

Tarkenna karjasi seurantaa. Kysy lisätietoja [email protected] tai 040 311 5258.

www.faba.fi


johtaja Tapio Koskela kuvaa kohtuullisek-si. Taloutta vahvistaa se, että lähes kaik-ki kiinteistöt on tällä hetkellä saatu vuok-ratuksi.

”Vuokralaisia on nyt parikymmentä. Alkuvuosi näytti kovin hiljaiselta, mut-ta viime aikoina on tullut lisää kysyntää.”

Maidontuottajien määrässä ei viime vuonna tapahtunut muutoksia eikä Ta-pio Koskela odota niitä tällekään vuodel-le. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tuotannosta luopumisesta ei kerrota pal-jon etukäteen.

”Uskon, että litramäärät tulevat tänäkin vuonna kasvamaan, tosin sitä ei voi kovin pitkälle ennakoida.”

Maidon hinnan lasku on aiheuttanut monella Limingan Osuusmeijerinkin tuot-tajatilalla hampaiden kiristystä. Investoin-teja lyödään nyt jäihin, kun ei tiedetä, joko hinnoissa on pohjat nähty.

”Joillakin tiloilla voi tänä vuonna olla ongelmia. Kaikki eivät ole olleet tietoisia esimerkiksi pohjoisen tuen muutoksista ja ne tulevat yllättämään ikävästi.”

Tapio Koskela toivoo, että pankeilta löytyisi nyt joustoa ja ymmärrystä. Ly-hennysvapaiden saaminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

Paavolan Osuusmeijeri Hallituksen puheenjohtaja Jukka Karhumaa

Paavolan Osuusmeijerissä maitomäärä kasvoi viime vuonna peräti 21,3 pro-

senttia. Vauhdikas kasvu johtuu halli-tuksen puheenjohtaja Jukka Karhumaan mukaan siitä, että viime vuosina valmis-tuneet navettahankkeet on saatu tuotta-maan. Lisäksi osuuskunta sai yhden uu-den tuottajan.

Paavolan Osuusmeijerin taloudellista tulosta Jukka Karhumaa kuvaa aivan hy-väksi. Tulokseen vaikutti positiivisesti se, että meijeri myi pois omistamansa kiin-teistöt.

Tälle vuodelle Paavolan Osuusmeijeris-sä odotetaan vielä maitomäärän lisäystä. Maidon tuottajahinnan lasku on kuitenkin ikävä asia, joka varmasti vaikuttaa tuotta-jien mielialoihin.

”On vain totuttava entistä suurempiin suhdannevaihteluihin. Matalasuhdanteen jälkeen tulee uusi nousukausi”, Jukka Kar-humaa odottaa.

Porlammin Osuusmeijeri Toimitusjohtaja Kari Ollikainen”Edellisenä vuonna oli muutamalla tilal-la vaikeuksia muun muassa tilanpuutteen vuoksi, mutta nyt maitomäärä on palan-nut normaalille tasolle”, toteaa Porlammin Osuusmeijerin toimitusjohtaja Kari Olli-kainen. Viime vuonna maitomäärä kasvoi reilut seitsemän prosenttia.

Maidontuottajien määrässä ei Porlam-milla tapahtunut muutoksia viime vuonna. Osuuskunnan tulos tulee vuodelta 2014 toimitusjohtajan mukaan olemaan hieman voitollinen

Tänä vuonna Kari Ollikainen arvioi

maidontuotannon pysyvän liki samalla tasolla. Maidon tuottajahinnan lasku saat-taa kuitenkin aikaistaa lopettamispäätök-siä tiloilla.

Ranuan Meijeri Oy Toimitusjohtaja Jouko LifländerRanuan Meijerin maitomäärä oli viime vuonna meijerin toimintahistorian suurin ja se kohosi yli 29 miljoonaan litraan. 6,5 miljoonan litran lisäys johtui suurelta osin meijeriin siirtyneiden 30 tilan tuotannosta.

”Meille sekä siirtyneille tuottajille oli erinomainen asia, että meillä oli varaka-lustoa käytettävissä, että voimme ottaa uudet tuottajat keräilyyn heti, kun Kuu-samon meijerillä ilmeni maitotilien mak-suvaikeuksia”, kertoo toimitusjohtaja Jou-ko Lifländer.

”Hintaero markkinajohtajaan kasvoi myös merkittäväksi, joka aiheutti lisää yh-teydenottoja ja siirtymiä alkoi tulla. Kun tiloilla talous kiristyy, kannattaa ottaa eu-rot sieltä mistä niitä eniten saa.”

Jouko Lifländerin mielestä on ollut kiintoisaa seurata hintakeskustelua maa-kunnassa. Kännykkäliittymät ja polttoöl-jyn toimittaja kilpailutetaan muutaman kympin takia, mutta maidossa ollaan yl-lättävän valmiit hyväksymään hinnane-ro, joka voi merkitä tuhansia euroja vuo-dessa.

Ranuan Meijerin oman toiminnan tu-los parani edellisestä vuodesta merkittä-västi. Tähän vaikutti paitsi maitomäärän kasvu, myös myymälätoiminta joka kas-

Porlamin Osuusmeijerin varastotilaa on vuokrattu Arlalle aina tarpeen vaatiessa.

voi 18,5 %. Kustannuksissa ei tapahtunut oleellista muutosta.

Jouko Lifländer ennakoi meijerin ny-kyisten tuottajien maitomäärän nousevan tänä vuonna 32 miljoonaan litraan.

”Odotamme ja otamme mielellämme uusia maidontuottajia muista meijereistä

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Manure Master- älykäs lannanpoistojärjestelmä

• Puhtaus parantaa maitohygieniaa• Herkkyyden säädöllä turvallisuutta• Terveet sorkat• Energian säästö• Helppokäyttöinen• Liityntä lypsy- ja ruokintalaitteisiin

Kysy lisää aluemyyjiltämme!

MEIJERITILASTO 2014Meijeri Maitomäärä

Milj. ltrMuutos

% edellisv.Tuottajia

vuoden lopulla

Arla Oy 16,0 - 0,5 59

Halkivahan Meijeri oy 1,2 0,2 5

Hämeenlinnan osuusmeijeri 42,1 2,6 148

Kaustisen osuusmeijeri 18,0 16,4 64

Kiteen Meijeri Oy 9,9 -4,6 44

Laaksojen Maitokunta 21,9 +8,1 82

Limingan Osuusmeijeri 7,7 +3,3 36

Paavolan osuusmeijeri 4,0 +21,3 11

Porlammin osuusmeijeri 6,3 +7,3 15

Ranuan Meijeri Oy 29,1 +28,6 122

Ruhan Meijeri Ky 22,2 +22,8 49

Yhteensä 178,3 +10,3 632

ja kiinnostus meitä kohtaan on lisäänty-nyt merkittävästi.”

Tuottajahinnan laskussa on Jouko Lif-länderin mielestä harmillista se, että alen-nus on valunut kaupalle jo etukäteen. Ko-timaan kulutus ei tästä alesta kuitenkaan merkittävästi kasva.

”Uskoisin kuitenkin, ettei kokonaistuo-tannossa tapahdu dramaattista pudotusta. Tilojen kehittäminen kärsii, kun ei inves-tointivaraa ole.”

Ruhan Meijeri Ky Toimitusjohtaja Jorma OeschMyös Ruhan Meijerissä maitomäärä koho-si reippaasti viime vuonna. 22,1 miljoonan litran määrässä oli kasvua 22,8 %.

Komeiden kasvulukujen taustalla on toimitusjohtaja Jorma Oeschin mukaan se, että meijeri sai vuoden 2013 loppupuolel-la uusia tuottajia ja vanhatkin tuottajat li-säsivät maitomääriään. Viime vuonna uu-sia tuottajia tuli yksi.

”Maidon vastaanoton pitäisi näillä nä-kymin kasvaa tänä vuonna selkeästi, ellei maidonhinnan lasku vähennä tuotantoa”, Jorma Oesch arvioi.

Toimitusjohtaja ei usko että maidon hinnan laskulla on välittömiä seurauksia maitotiloilla.

”Investoinnit varmasti harkitaan tar-kemmin. Osa tuottajista pyrkii varmasti kasvattamaan tuotantoaan ja näin kompen-soimaan hinnanlaskun vaikutuksia.”


“DeLaval VMS-lypsyrobotti erottuu ominaisuuksillaan. Eläinkohtainen hallittavuus ja asetusten säätö on omaa luokkaansa.”

Onko DeLaval VMS myös Sinun maitotilasi tuleva lypsytapa? Lue Kuusiston maitotilan tarina: www.delaval.fi/kuusisto

Rosita, Elena ja Sakari, sekä Jussi, Juho ja Tuomas KuusistoOrivesi 180 lypsylehmään. 10 600 kg keskituotos vuonna 2014

Tummien pilvien välistä voi kuitenkin nähdä myös valoisia asioita.

Kesän 2015 navettarakentajatJos olet jo saanut myönteisen tukipäätök-sen ja kaikki valmiudet rakentamiselle ovat olemassa, on tuleva kesäkausi erittäin hyvää aikaa uuden navettarakennuksen to-teuttamiselle. Tänä vuonna on odotettavis-sa erittäin hiljaista koko rakennusalalla. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvää työvoimaa pitäisi olla saatavilla niin suunnitteluun kuin rakentamiseenkin. Työssä tarvitta-vien koneiden ja laitteiden vuokrakustan-nukset ovat aikaisempaa alhaisemmat. Ko-timaisilla rakenteiden valmistajilla ja ma-teriaalien toimittajilla on pulaa tilauksista, ja samankaltainen tilanne on osalla kalus-te-, kone- ja laitetoimittajista.

Näin sydäntalvella, kun kuokkaa ei vie-lä ole isketty maahan, kannattaa siis en-si kesän rakentajan kaikki liikenevä ai-ka käyttää tulevan navettarakennuksen hankintojen kilpailutukseen ja työmaan organisoimiseen. Hyvän ja onnistuneen kilpailutuksen avulla on nyt erinomaiset mahdollisuudet tehdä hyvä tili. Hintataso saattaa olla jopa huomattavasti alhaisempi kuin kustannusarvioissa on esitetty. Toimi-tusajatkin saattavat pitää paremmin ja näin työmaan jouheva eteneminenkin onnistuu ilman jatkuvia uudelleen organisointeja.

Tulevaisuuden navettarakentajatMyöskään myöhemmin maidontuotantoon investoivalle ei tilanne ole aivan niin synk-kä kuin ensi istumalta saattaisi kuvitella. Viime vuonna päättyneen MTK:n hallin-noiman Tyyppinavetta-hankkeen yksi kes-keisimmistä tuloksista oli, että uusista na-

vetoista tehdään helposti turhan hienoja ja kalliita. Uuden navetan suunnittelussa usein toiveet ja halut ohjaavat ratkaisun va-linnassa yrityksen kannattavuuden jäädes-sä taka-alalle. Yli-investoinnit ovat vain harvoin lisänneet maidontuotantoa kan-nattavasti. Koska tuottajan maidosta saama hinta on laskenut viimeisien kuukausien aikana, ja on hyvin odotettavaa että alin-ta hintaa ei vielä olla nähty, pakottaa hin-nan aleneminen uutta navettaa suunnittele-van entistä enemmän miettimään mikä on tarpeellista ja mikä vähemmän tarpeellista toiminnan kannattavuuden näkökulmasta.

Toinen Tyyppinavetta-hankkeen esittä-mä tulos oli, että kaikista navettainves-toinnin kustannuksista lyödään jopa 80 % kiinni esisuunnitteluvaiheessa, eli siinä vaiheessa kun navettaa aletaan hahmotte-lemaan, ja vain 20 %:iin kokonaiskustan-nuksista voidaan vaikuttaa itse rakentami-sen aikana. Kiinteisiin tuotantokustannuk-siin voidaan siis vaikuttaa merkittävästi uusinvestointia suunnitellessa. Myöhem-mille vuosille investointia suunnittelevan kannattaakin nyt käyttää kaikki liikenevä aika siihen, miten investointikustannuksiin voidaan vaikuttaa.

Kannattaako juuri nyt investoida uuteen navettarakennukseen? Mielestäni kannat-taa kunhan huomioi, että toiminta on in-vestoinnin jälkeenkin vielä kannattavaa. Ensi kesän rakentajilla on nyt optimaaliset mahdollisuudet toteuttaa investointi jär-kevästi, ja myöhemmin investointia suun-nittelevat voivat nyt hioa suunnitelmansa rauhassa kustannustehokkaaseen kuntoon.

Kirjoittaja on DI ja toiminut mm. MTK:n Tyyppinavetta-hankkeen projektipäällikkö-nä.

Kannattaako juuri nyt investoidauuteen navettarakennukseen?TEKSTI: ARI ROININEN

Saattaa tuntua siltä, että maidontuottajan taivaalla ei ole kuin synkkiä pilviä. Maidosta saatava hinta laskee kuin ”lehmän hän-tä”, Venäjän pakotteet vain lisääntyvät ja maitokiintiöistäkin on luovuttu. Lisäksi maatalouden investointitukien hakuajat ovat vielä täysin avoinna oleva asia jne.

INVESTOINTI- KUSTANNUKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ OVAT MM.

● valinta: millainen navetta

tarvitaan vai millainen navetta

halutaan

● millaiset mahdollisuudet on

hyödyntää olemassa olevia

tiloja

● millaiset mahdollisuudet on

hyödyntää olemassa olevia

koneita ja laitteita

● missä on hyvä rakennus-

paikka huomioiden maapohjan

ja etäisyydet

● millaiset järjestelmät

kannattaa valita (ruokinta,

lannanpoisto, lypsy, kuivitus,

LVIS)

● miten tilankäytön voisi tehos-

taa parhaiten (m2, uudet tilat,

vanhat tilat)

● miten koko investointi-

prosessin läpivienti hoidetaan

mahdollisimman jouhevasti

● miten rakennustyömaa

saadaan toimimaan

tehokkaasti

● mistä löytyvät ammatti-

taitoiset ja luotettavat

urakoitsijat

● miten toimitaan viranomais-

ten kanssa kaikki lait ja

asetukset huomioiden.


Karjan laitumia on lähimpien majoitustilojen vieressä, upeis-sa järvimaisemissa. Hiehot viihtyvät märimpiä räntäkele-jä ja kovimpia sateita lukuun

ottamatta ulkosalla ympäri vuoden. Ne ovat eräs tilan käyntikorteista ja samalla ne kasvavat vapaassa ympäristössä lajin-mukaiseen elämään. Emäntä on toiminut myös seminologina, joten kaikki eläimet ovat emännän alkuun laittamia. Lypsys-sä on noin 55 lehmää, karjan vuosituotan-to 600 000 litraa.

Keväällä 2014 tilan väkeä alkoivat huo-lestuttaa silloisen maidonostajan toimet. Kuusamon Juuston vaikeuksista alkoi liik-kua huhuja, mutta esitettyihin kysymyk-siin ei oikein tahtonut saada kunnollisia vastauksia. Jossittelua oli liikaa, faktoja tulevaisuudesta vähän. Epäilykset kasvoi-vat, kun pätevän tuntuinen tuotantojohta-

ja sai yllättävät lähtöpassit. Meijerin tie-dotustilaisuudesta tullessa emäntä kertoi kysyneensä Simolta, että ollaanko samaa mieltä ja lähtöpäätös syntyi heti.

Maidontuottaja on yrittäjä, asioita on arvioitava oman yrityksen näkökulmasta. Meijerin toiminnan varmuus ja kilpailu-kykyinen tilityshinta ovat ykkösasia. Ar-laan päädyttiin, vaikka toinenkin vaih-toehto oli tarjolla, kun auto ajaa läheltä. Arlalla on monipuolinen tuotanto, laa-ja tuotevalikoima ja isot hartiat markki-noinnissa.

Meijerin vaihtoon liittyy paljon tunnet-takin, vaikka paljon pienemmät asiat kil-pailutetaan. Öljyn- ja kalkin toimittajaa kilpailutetaan ja rehuja vaihdetaan, mutta meijerin hintoja ei oikein vertailla. Anet-järvien tilalle meijerin vaihto on isännän mukaan tuonut kymmenessä kuukaudes-sa 13 880 euron lisätulon markkinajohta-jan hintoihin verrattuna. Muutenkin muu-tos sujui pienen alkuopettelun jälkeen ki-vuttomasti.

Isäntäväki pohti myös sitä, onko meije-reiden hallinnoissa riittävästi liiketalouden osaamista. Maailma muuttuu nopeasti, kyetäänkö reagoimaan muutokseen ajois-sa. Viljelijän näkökulma on osuuskunnas-sa tärkeä, mutta se yksin ei kauan kanna.

Tämän hetkinen markkinatilanne huo-

lestuttaa. Kuinka investoineet tilat sel-viävät, jos tilanne jatkuu vaikeana pit-kään. Kaupan asema ja toiminta hankalas-sa markkinatilanteessa ei saa ymmärrystä. Miksi ”halpuutuksella” kyykytetään muu-tenkin vaikeuksissa olevaa kotimaista ruo-kaketjua ja maataloutta.

Tilan ohessa hoidettavan Aneen loman toiminta alkoi kehittyä v. 2005, kun os-tettiin tyhjäksi jäänyt Anetjärven kou-lu. Luokat ja opettajien asunnot saneerat-tiin majoitus- ja kokoustiloiksi. Suorastaan kulttuuritekona voi pitää arvokkaiden ra-kennuksien säilyttämistä ja mm. koulun historiasta kertova valokuvanäyttelyä. Lä-hes kaikkien luokkien oppilaskuvat ovat järjestyksessä seinällä.

Kauniille paikalle Anetjärven itäpää-hän rakennettiin vuonna 2010 kolme mök-kiä sekä sauna ja huoltorakennukset. Alu-eella on paikka myös caravaanareille.

Aneen lomalla on tarjolla 90 vuode-paikkaa, erilaisia kokoustiloja, saunoja, hieno grillikota saunoineen jne. Lomapal-velua pyöritetään pitkälti emännän ja isän-nän omin voimin. Perheen kaksi poikaa ja kaksi tyttöä ovat opiskelemassa, mut-ta tarttuvat kotona käydessään tilan töihin sekä lomapalvelun toimintaan.

Tilalla on omat kotisivut, www.aneen-loma.fi

Meijerin vaihto vei epävarmuuden

Kilpailukyky ratkaisi Arlan hyväksiTEKSTI JA KUVA: JOUKO LIFLÄNDER Irma ja Simo Anetjärven tilalla on touhua ja toimintaa. Maidon-

tuotannon ohelle on rakennettu mittava maatilamatkailuyritys. Posion Anetjärvellä sijaitseva tila on erinomainen maatalouden näyteikkuna turisteille, jotka voivat seurata maitotilan toimintaa likietäisyydeltä tai vaikka osallistua navettatöihin. Irma ihmette-lee, kuinka kiinnostuneita kaupunkilaiset ja varsinkin lapset ovat eläimistä. Vieraat haluavat usein osallistua niiden hoitamiseen.

Anetjärven koulun remontti teki Irmasta ja Simosta matkailuyrittäjiä.

Irma ja Simo Anetjärven hiehot pääsevät ulos ympäri vuoden.

Oikein mitoitettu MYEL-työtulo…

lisää myös turvallisuutta ja mielenrauhaa!

Packaging by nature Renewable – Recyclable – Responsible

Elopak Oy · Pajalantie 21-23 · 04410 Järvenpää · Tel.: +358 (0)9 41 555 10 · Fax: +358 (0)9 41 555 110 · www.elopak.com

ww

w.ja

nu

s-w

a.d

e

Elopak_AZ_Umwelt_186x135_RZ.indd 1 22.09.14 15:39


Mirja Koljonen on perustajajä-seniä Suomen Ayrshirekas-vattajat ry:ssä, joka perustet-tiin viisitoista vuotta sitten. Vuosituhannen vaihteessa

nähtiin rodun kaipaavan voimakkaampaa otetta niin, että se pysyy mukana maidon-tuotannon kehityksessä Suomessa.

Rodun rakenne ei ollut silloin nykyvaa-timuksia vastaavalla tasolla. Me asiasta in-nostuneet lähdimme rotua kasvattamaan ja perustimme yhdistyksen sitä varten. Ta-voitteena oli jalostaa rotua niin, että se oli-si kestävä, helppohoitoinen, terve ja tuotta-va, Mirja Koljonen kertoo.

Rodun koulimistaKoljosen mukaan ayrshirelehmien ongel-mana oli tuolloin liian huono utareraken-ne. Maitoa tuli paljon, mutta eläin oli vai-keasti lypsettävissä ja siksi lehmien uudis-tustarve oli liian nopeaa.

Kävimme silloin Ayrshire-kongressis-sa Englannissa, missä eläimet näyttivät erilaisilta ja totesimme, että eläintä voi ja-

Teuvalla jalostetaan huippueläimiä TEKSTI JA KUVA: TUOMAS KOIVUNIEMI

Teuvalaisten Mirja ja Aaro Koljosen omistama ayrshirelehmä Rannan Iffiina palkittiin tammikuun lopulla Seinäjoen Sarka-messujen yhteydessä järjestetyssä Ayrshire Winter Showssa ”Grand Cham-pionina”. Tilalle osui myös kaksi muuta palkintoa, sillä Koljosten Rannan Jippo nimettiin ”Reser-ve Grand Championiksi” ja ykkössija lohkesi myös lehmien kasvattajaluokassa.

lostaa eri tavalla. Yhdistys on saanut op-pia ja kontakteja ulkomailta, joiden avul-la on rotua saatu kehitettyä. Markkinoille on tullut myös yksityisiä eläinainesyrityk-siä, joiden kautta on tullut monipuolisem-paa ainesta maahan.

Ayrshirekasvattajien yhdistyksessä on tällä hetkellä 500 jäsentä. Sarka-messuil-la järjestetty vuosinäyttely on yksi vuoden päätapahtumista. Koljoset ovat osallistu-neet näyttelyyn joka vuosi ja tänä vuonna ”menestys oli pitkästä aikaa paras”.

Luomuun panostettuKoljosten tilalla ovat pellot olleet luomus-sa vuodesta 1994 lähtien. Luomumaitoa ti-la on tuottanut kahteen otteeseen eli ensin vuosina 1998-2005 ja uudelleen vuodesta 2011 lähtien.

EU-säännösten muutos luomumaidon osalta tuli voimaan vuonna 2005 ja ne tuntuivat vaikeilta, joten poistuimme sil-loin luomusta. Myöhemmin säännökset selkiytyivät, joten päätimme aloittaa luo-mumaidon tuotannon uudelleen vuonna

Olen luonteeltani sellainen, et-tä en kauaa haudo päätök-siä. Laitoin nimen papereihin 13. huhtikuuta ja toukokuun alusta lähtien maitoauton

keula suuntasi kohti Hämeenlinnaa, hän sanoo.

Ylihärmän Vesiluoman kylässä sijait-sevalla tilalla on tällä hetkellä 42 lypsävää sekä hiehot ja nuorkarja päälle.

Lehmäpaikkoja olisi yhteensä 48:lle. Jalostus- ja ruokintasysteemit on saatu sellaiselle mallille, että keskituotos on sen verran kuin pitää eli 10200 litraa. Voisi-han se siitä vielä nousta, mutta sitten pi-täisi ryhtyä niin tarkaksi tuolla navetassa, että sinne pitäisi muuttaa asumaan, mies veistelee.

Antti Kujanpää on isännöinyt 90 pelto-hehtaarin maitotilaa keväästä 1990 lähti-en. Maidontuotannon osalta ei ole viime

Antti Kujanpää ei kauaa hautonut meijerin vaihtoaTEKSTI JA KUVAT: TUOMAS KOIVUNIEMI

Ylihärmäläinen maitotilan isäntä Antti Kujanpää siirtyi viime vuoden toukokuun alus-sa Arla-yhteistyöryhmään kuu-luvan Hämeenlinnan Osuus-meijerin tuottajaksi. Mies ker-too pohtineensa meijerin vaih-toa pois Valio-leiristä ”muuta-man päivän” ennen ratkaisua.

vuosina isoja investointeja tehty 2000-lu-vun alun jälkeen, jolloin mies hankki na-vettaan kaksi ruokkijaa ja rakensi rehu-tornin.

Viime vuosina on tullut enemmän in-vestoitua maatalouskoneisiin, tilanpidon ohella urakointitöitä muille tiloille teke-vä mies avaa.

Kaksi syytäMeijerivaihdokseen oli kaksi isoa syy-tä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto syytti Va-lio Oy:tä maidon saalistushinnoittelusta vuosina 2010-12. Asia oli viime kevää-nä markkinaoikeuden käsittelyssä. Myö-hemmin kesällä yhtiö tuomittiin saalistus-hinnoittelusta 70 miljoonan euron seuraa-musmaksuun.

Uhkasakko oli sellainen asia, jonka ajattelin tulevan vielä meidän tuottajien maksettavaksi.

Toinen syy oli ulkopoliittinen eli Venä-jän ja Ukrainan välinen kriisi. Kujanpään veli on töissä Venäjällä, joten hän pohti ti-lannetta, jossa itäraja menee kiinni.

Suomalaisella maitoalan markkinajoh-tajalla on ollut selkeänä tavoitteena pyr-kiä Venäjälle erikoistuotteilla ja lisäämäl-lä sinne investointeja. Mietin, että miten sitten käy, jos rajat menevät kiinni, mies taustoittaa vaihtopäätöksen syntyä.

2011. Samalla viljelypinta-ala kasvoi, jo-ten oli enemmän varmuutta myös rehun hankinnassa.

Koljosten tehdessä päätöstä paluusta luomumaidon pariin Arla-yhteistyöryh-mään kuuluva Hämeenlinnan Osuusmei-jeri haki samaan aikaan uusia luomu-tuottajia.

Otimme yhteyttä Hämeenlinnaan ja päästiin hyvään yhteisymmärrykseen. Yh-teistyöhön olemme olleet tyytyväisiä, Mir-ja Koljonen toteaa.

Katse tulevaisuuteenTeuvalaistilalla uskotaan vahvasti maa-talouden ja maidontuotannon tulevaisuu-teen. Koljoset ovat kahden vuosikym-menen aikana investoineet tilan kehit-tämiseen useaan kertaan. Ensimmäinen pihatto tehtiin 1997 ja seuraava vuonna 2007. Pihattoa laajennettiin vuonna 2013.

Lehmiä tilalla on 190.Tuorein investointi on tämän vuoden

alussa valmistunut nuorkarjapihatto, Kol-jonen kertoo.

Mirja, Markus, Aaro ja Lauri Koljonen esittele-vät Rannan Iffiinaa, joka valittiin Seinäjoella pide-tyssä Ayrshire Winter Show 2015:ssa Grand Championiksi.

Ukraina-kriisi kärjistyikin viime syk-synä, minkä seurauksena niin Euroopan unionin pakotteet kuin Venäjän vastapa-kotteet iskivät vahvasti suomalaisiin elin-tarvike- ja maitoyhtiöihin.

Suuremmat hartiatKujanpään mukaan vaihtopäätöksessä painoi sekin, että Hämeenlinnan Osuus-meijerin taustalla on Arla, joka on Euroo-pan kolmanneksi suurin meijerialan toi-mija.

Ruotsalaiset ja tanskalaiset on ennen-kin osanneet hoitaa asiat viisaammin kuin suomalaiset. Ja kyllä maailma on niin muuttunut, että jos tuottajan tulot koko ajan pienenee, pitää katsoa, mistä saa par-haimman hinnan. Eihän siinä ole silloin mitään epäselvää, hän toteaa.

Ylihärmäläisisäntä sanoo olevansa tyy-tyväinen valintaansa, eikä hän löydä Hä-meenlinnan Osuusmeijerin tai Arla-ryh-män toiminnasta huonoa sanottavaa.

Arla-ryhmässä tuntuu siltä, että mai-dontuottaja otetaan paremmin huomioon ja pidetään aktiivisesti yhteyttä. Tuotan-toneuvoja Kirsti Laukkanen soittelee sil-loin tällöin ja kyselee kuulumisia, miten menee, Kujanpää päättää.

Kauhavan Ylihärmässä maitotilaa pitävä Antti Kujanpää vaihtoi Arla-ryhmään kuulu-van Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuottajaksi viime toukokuun alussa.

Antti Kujanpään navetassa on tällä hetkellä 42 lypsävää.


Hintaeturehut:

TosiTäysrehuSisältää runsaasti lypsättävää valkuaista, jolla on väkirehun komponenteista tutkitusti paras tuotosvaste. ME 12,3 OIV 117

VahvaTäysrehuEnergia- ja valkuaispitoinen täysrehu korkea-tuottoisille lypsylehmille. ME 12,7 OIV 120

TosiPuolitiivisteEdullinen, monipuolinen ja vähän tärkkelystä sisältävä. Sopii hyvän säilörehun ja energiapitoisen viljan täydennykseksi. ME 12,1 OIV 140

TuottoPuolitiivisteHyvä ratkaisu, kun viljaa on käytettävissä rajoitetusti. Tarjoaa vahvan viljallisen vaihtoehdon myös kauraa sisältävän viljaosan rinnalle. Korkeatuottoisille karjoille. ME 12,7 OIV 135

RypsiTiivisteTehokasta valkuaislisää monentyyppisiin ruokintoihin kaikille naudoille. Lämpökäsitelty ja rakeistettu tuote ei sisällä kivennäistäydennystä. ME 11,7 OIV 160

AlkuRehuNyt hintaeturehuna myös tutkitusti toimiva ja maittava AlkuRehu. Sopii erinomaisesti vasikan ensirehuksi lypsykarjatilalle. ME 12,4 OIV 116

Etuhinnan ehdot: Tilaus viimeistään 7 vrk ennen toivottua toimituspäivää. Eräkoko min. 6 tn.

Kysy tarjous edullisista sopimushinnoistaA-Rehun Tuottajapalvelusta p. 020 472 7060.

Kaikki kotieläintilan rehut ja tarvikkeet 24/7 A-Kaupasta www.a-kauppa.fi

atrianauta.fi

A-Rahoituksella

l isää maksuaikaa

idea

alia

Suositut suomalaiseltaHaluamme tukea kotimaista maidontuotantoketjua tarjoamalla kustannustehokkaita

ruokintaratkaisuja. Juuremme ovat syvällä suomalaisessa maaperässä.

1. RIITTÄVÄSTI TILAA

Ahtaus on tutkimusten perusteella tärkeimpiä li-

kaantumista aiheuttavia tekijöitä. Lypsylehmien

makuuparsien tulee olla oikein mitoitettuja ja par-

sinavetoissa kytkyiden oikein säädettyjä siten, et-

tä ne mahdollistavat lehmien mahdollisimman nor-

maalit makuulle meno- ja ylösnousuliikkeet.

Pihatoissa tulee olla vähintään yksi makuuparsi jo-

kaista lehmää kohti.

2. RIITTÄVÄ JA OIKEIN TOTEUTETTU

KUIVITUS

Hyvin kuivitetut karsinat ja parret lisäävät eläin-

ten puhtautta. Kuiviketta on käytettävä riittävästi

ja isoissa tuotantoyksiköissä se tulee voida levittää

koneellisesti ja riittävän usein, jotta eläimet tottu-

vat kuivitustapahtumaan. Kostealla säällä lisäänty-

vä kuivitustarve tulee kylmäpihatoissa ottaa huo-

mioon jo ennakolta. Parhaiten toimivat kuivikkeet,

joissa on riittävästi sekä hienoa kosteutta imevää

ainesta, kuten turvetta, ja lisäksi karkeampaa ai-

nesta, kuten silputtua olkea. Vettyneet kestokui-

vikepohjakarsinat pitää tyhjentää mahdollisimman

pian ja kuivitella uudestaan. Kuivikkeen tarvet-

ta voidaan vähentää lisäämällä eläinten käytettä-

vissä olevaa pinta-alaa ja puhdistamalla ruokinta-

alue säännöllisesti.

3. RIITTÄVÄ JA OIKEIN SÄÄDETTY

ILMANVAIHTO

Riittävä ilmanvaihto ja kosteuden poisto ovat kes-

keisiä tekijöitä eläinten puhtauden kannalta. Suuri

eläintiheys lisää ilmanvaihdon tarvetta, ja riittämä-

tön ilmanvaihto johtaa kosteuden lisääntymiseen

ja tiivistymiseen pinnoille. Raskas, tunkkainen ilma

on merkki huonosta ilmanvaihdosta.

Navetoissa tulisi olla mahdollisuus poistaa ilmaa

noin 50 m3 tunnissa sataa elopainokiloa kohti. Il-

manvaihdon tehoa tulee voida lisätä lämpötilan

noustessa. Minimi-ilmanvaihdon on syytä olla 20-

50 % maksimitasosta. Vetoa tulee välttää.

Tuloilmaluukut on säädettävä poistomäärän mu-

kaisesti. Niitä tarvitaan 1,2 cm2 poistuvaa ilmakuu-

tiometriä kohden. Automaattinen säätö on herkin.

Käsikäyttöisissä järjestelmissä voisi olla esim. kol-

me asentoa: kesällä luukut täysin auki, nollakeleil-

lä puoliväli ja pakkasilla minimirako.

Luukkuja ei suljeta pakkasillakaan, vaan säädetään

siten, että ilma vaihtuu aina riittävästi.

4. LISÄLÄMMITYS

Vain lypsylehmät tuottavat riittävästi lämpöä tuot-

tamansa kosteuden sitomiseksi. Vasikkakasvatta-

moissa ja navetoiden vasikkaosastoissa tulee käyt-

tää lisälämmitystä, jotta minimi-ilmanvaihto kos-

teuden poistamiseksi voidaan taata. Käytännössä

hyväksi keinoksi on osoittautunut esimerkiksi vesi-

keskuslämmitys ja kasvattamon ulkoseinillä olevat

putki- tai levymalliset lämpöpatterit. Pikkuvasikoil-

le saadaan hyvät olot ”kaksi-ilmastokarsinoissa”,

joissa kiinteän makuualueen takana olevan patte-

rin yläpuolelle tehdään katos.

Kattolämmityselementit ovat eläinten kannalta

hyvä ratkaisu, ja niillä voidaan ohjata eläimiä ma-

kaamaan haluttuun paikkaan. Erilaisten puhaltimi-

en etuna on monipuolisuus ja siirreltävyys, mutta

haittapuolena niiden aiheuttama veto ja tulipalo-

riski. Jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa

vasikoiden kiinteäpohjaisille makuualueille on syy-

tä suunnitella lisälämmitysmahdollisuus.

5. RUOKINTA JA LANNAN

KOOSTUMUS

Riittävä kuidun saanti on tärkeää eläinten puh-

taanapidon kannalta. Lannan tulee olla kuin löy-

sää puuroa, joka lässähtää maahan jättäen kasaan

eräänlaiset ”vuosirenkaat”. Tätä löysempi lanta ai-

heuttaa likaantumista ja on merkkinä pötsin toi-

minnan häiriöistä. Pötsin häiriöalttius lisääntyy

väkirehuprosentin kasvaessa. Märkä säilörehu,

runsas väkirehumäärä ja märän perunarehun run-

sas käyttö lisäävät eläinten likaantumisriskiä. Re-

hun huono säilönnällinen laatu tai liian pitkäkor-

tinen rehu voi johtaa siihen, että eläimet repivät

rehun jalkoihinsa, jolloin ritiläpalkkien raot tuk-

keutuvat.

6. KARVANLEIKKUU JA ELÄINTEN

PUHDISTAMINEN

Lyhytkarvaisiin eläimiin lanta ei tartu. Toimivat kä-

sittelytilat mahdollistavat karvojen leikkuun, joka

tulee tehdä vähintään hännästä, selästä ja lypsy-

lehmille utareesta. Karjaharjan asentaminen lypsy-

karjapihattojen ohella myös teuraskypsien eläinten

karsinaan on melko vaivaton tapa huolehtia teu-

raiden puhtaudesta. Jos lantaisuutta kaikesta huo-

limatta esiintyy, on eläimet puhdistettava.

7. RAUHALLISET JA TASAKOKOISET

ELÄINRYHMÄT

Tutkimusten mukaan vakiintuneet eläinryhmät ja

sopiva eläintiheys pitävät karsinat parhaiten puh-

taina. Eläinten yhdistelyyn ja liian suureen ryhmä-

kokoon voi liittyä levottomuutta, joka johtaa eläin-

ten likaantumiseen. Hoitajan on huolehdittava

ryhmien tasaisuudesta ja vältettävä niiden

sekoittamista. Lypsylehmiksi kasvatettavat leh-

mävasikat on hyvä totuttaa makaamaan kiinteällä

alustalla parressa, jotta ne eivät myöhemmin ma-

kaisi ritilälattialla.

8. TASAINEN VEDEN SAANTI

Epätasainen veden saanti lisää veden roiskimis-

ta karsinoihin ja parsiin, jolloin eläimet likaantuvat

helpommin. Tämän estämiseksi on huolehdittava

sekä riittävän tasaisesta paineesta putkistossa et-

tä juomakuppien ja -nippojen toimivuudesta. Juo-

maveden esilämmittämisestä voi olla hyötyä, sillä

hyvin kylmä vesi aiheuttaa roiskuttamista.

OHJE NAUTOJEN LANTAISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI TEKSTI: ELÄINTAUTIEN TORJUNTAKESKUS (ETT RY)

Nautojen puhtaus on tärkeää sekä eläinten hyvinvoinnin että elintarviketurvallisuu-den kannalta. Hyvää lypsyhygieniaa on vaikea ylläpitää ja ulosteperäisten baktee-reiden joutumista maitoon vaikea välttää, jos lypsylehmät ovat likaisia ja lantaisia.Eläinten lantaisuus on monen taustatekijän summa. Seuraavien tekijöiden on olta-va kunnossa, jotta eläimet pysyvät puhtaina.


Ennen vanhaan utareterveyden hoitamiseksi riitti kokkareen havaitseminen siivilävanussa ja toimenpiteeksi soitto eläinlää-kärille sekä hoito hänen mää-

räämillään utaretuubeilla. Nykyisin tie-dämme, että tällaiset toimet eivät ole al-kuunkaan riittäviä. Utareterveys ja siihen vaikuttava utaretulehdus on varsin moni-mutkainen tapahtuma.

Hoitaja huomaa tulehduksen usein vas-ta, kun lehmän elimistö jo puolustautuu si-tä vastaan lähettämällä paikalle tulehdus-soluja, erilaisia valkosoluja ja syöjäsoluja. Nämä sitten näkyvät maidosta tehdyissä solutesteissä. Solut ovat elimistön normaa-li puolustusmekanismi ja siis hyvä asia esi-merkiksi lehmän kannalta. Hoitajalle ne ovat merkki siitä, että utareessa jotain on tapahtumassa ja täytyy ruveta toimenpitei-siin tilanteen selvittämiseksi ja mahdolli-sen hoidon määrittämiseksi.

Monesti elimistön oma puolustus pys-tyy voittamaan utareeseen suuntautuneen hyökkäyksen ja tulehdus paranee itses-tään. Tällöin valkosolut ja syöjäsolut hoi-tavat niin bakteerit kuin vaurioituneen ku-doksen jäänteet pois. Merkkinä tästä ovat erilaiset tulehduseritteet ja jopa märkäi-nen vuoto. Tulehdus saattaa kuitenkin pa-rantua aivan huomaamattakin.

Mikä on tulehdus?Mikä siis tämä utaretulehdus oikeastaan on? Sanalle "tulehdus" on lääketieteessä kaksi eri ilmaisua, jotka ovat hoidon, en-nusteen ja ennaltaehkäisyn kannalta tyys-tin erilaiset. Inflammaatio tarkoittaa eli-mistön tapaa reagoida johonkin ärsyttä-vään häiriötilaan elimistössä, esimerkiksi sinne tunkeutuneeseen sairautta aiheut-tavaan bakteeriin, jolloin kyseessä on in-fektio. Inflammaatio voi kuitenkin seu-rata monesta muustakin syystä kuin bak-teerin tai muun mikrobin aiheuttamasta elimistön puolustautumisesta. Inflammaa-tio voi seurata myös vauriosta, vammasta,

Utareterveys ja ruokinta

TEKSTI: EIJA JA EERO LÄIKKÖKUVAT: TARJA JALKANEN

stressistä tai vaikkapa virheellisestä ruo-kinnasta.

Ihmisellä tunnetaan nykyisin hyvin esi-merkiksi liikalihavuudesta aiheutuneita inflammaatiotiloja, joista voi seurata va-kavampiakin sairauksia. Lypsylehmällä utare on se paikka, jossa inflammaa-tio helposti ilmenee ja jonka usein ai-heuttaa myös bakteeri-infektio. Utaretu-lehdukseen sekoitetaan joskus myös ns. utarepöhö. Se on useimmiten poikimi-sen yhteydessä todettava utareiden hyvin-kin voimakas turpoaminen, joka ei kui-tenkaan ole lainkaan tulehdus, vaan joh-tuu nesteen kertymisestä utarekudokseen.

Utarepöhö liittyy lehmän nestetasapai-non häiriötilaan. Utarepöhön aiheuttaja ei ole yksiselitteinen, mutta taustalla saat-taa olla liian voimakas tunnutusruokinta, ja myös liiallista suolansaantia on epäil-ty. Pöhö on ikävä ja usein hankala hoidet-tava, ja sitä hoidetaan nesteenpoistolääki-tyksellä, jonka teho tosin usein on vain vä-liaikainen. Tärkeintä on kuitenkin oikaista mahdolliset taustalla olevat virheet.

Milloin on hoidon aikaUtaretulehduksia siis tulee ja menee hoi-tajan huomaamatta aivan normaalistikin. Mikä siis saa tulehduksen kehittymään niin vakavaksi, että siitä on selvät merkit ja sitä on ryhdyttävä hoitamaan? Yksittäi-sen lehmän utaretulehduksen puhkeami-sen taustalla on hyvin usein stressin aihe-uttama vastuskyvyn heikkeneminen. Yk-sittäisten lehmien tulehdukset vaikuttavat koko karjan utareterveystilanteen heiken-tymiseen. Pelkkä äkillinen muutos ruo-kinnassa, ympäristössä tai hoidossa voi riittää aiheuttamaan stressitilan ja vastus-tuskyvyn heikkenemisen.

Poikiminen on se ajankohta, jolloin lehmän vastustuskyky on normaalistikin alentunut ja tästä syystä erilaiset stressiä aiheuttavat tekijät uhkaavat tällöin erityi-sen voimakkaasti. Oikea ruokinta, erityi-sesti oikea energiataso on hyvin tärkeää

poikimisajankohdan tulehdusten kannalta. Liika energian saanti tunnutusruokinnassa tai ummessa oloaikana aiheuttaa sen, että lehmä on poikiessaan liian lihava. Tämä lisää stressiä sekä alentaa vastustuskykyä. Seurauksena voi olla myös hapan pötsi tai sorkkakuume.

Liian vähäinen energiansaanti taas voi johtaa joko kliiniseen tai oireettomaan asetonitautiin, mikä tutkimusten mukaan jopa kaksinkertaistaa riskin saada utaretu-lehdus. Kivennäisten, varsinkin kalsiumin ja magnesiumin epätasapaino, sekä vita-miinien kuten A-, D- ja E-vitamiinien puu-te on haitallista poikimisajankohdan tu-lehduksia ajatellen.

Hyviä yksityiskohtaisia ruokintaohjei-ta on saatavilla yleisesti. Poikimisaikaan utareterveyttä uhkaavat erityisesti huo-not ympäristötekijät kuten virheellinen ruokinta, huono parsi, huono ilmastointi, huono kohtelu ja sosiaalinen stressi. Lyp-sykaudella tärkeämmäksi tulevat varsinai-set utareinfektion aiheuttajabakteerit eli niin sanottu infektiopaine.

Eläimen tila ratkaiseeYksittäisen lehmän utareen tulehdustilo-jen hoitotoimenpiteiden tulee perustua sii-hen, että selvitetään ensin lehmän tila sekä tulehdukseen mahdollisesti liittyvät bak-teerit. Tulehduksen aiheuttajabakteerin tunkeutumista elimistöön ja elimistön tu-lehdusvastetta eli infektiota hoidetaan so-pivilla antibiooteilla silloin, kun se on pe-rusteltua utareen ja lehmän tilan kannalta.

Yksittäisen lehmän utaretulehdus-ta-pauksissa tulisikin aina tutkia huolellises-ti maidon ulkonäön ja solupitoisuuden li-säksi utareen tila ja lehmän yleisoireet eli lähinnä lämmönnousu ja syöminen. Va-kava, voimakkaiden yleisoireiden kanssa ilmenevä utaretulehdus vaatii eläinlääkä-rin paikallakäynnin ja hoitona usein myös muuta lääkitystä kuin antibioottia, esimer-kiksi kipulääkettä. Kivulias utare saattaa johtaa maidon pidättämiseen, jolloin tarvi-

ELÄINLÄÄKÄRI

taan maidonanti- eli oksitosiinihormonia.Utareessa olevat bakteerilajit tulee sel-

vittää, sillä tehokas antibioottihoito on erilainen riippuen bakteerilajista. Anti-bioottihoidon valintaan vaikuttavat myös muut tekijät, joista karjanhoitajan olisi hy-vä neuvotella eläinlääkärin kanssa. Näi-tä ovat esimerkiksi tuotantovaihe, joka on tärkeä asia maidontuotantotappioiden arvioimiseksi. Antibioottihoitoa on aina käytettävä harkiten ja se on miltei aina tar-koitettu bakteerien tuhoamiseen. Joskus voidaan tyytyä bakteerimäärän vähentä-miseen tasolle, joka riittää pelastamaan esimerkiksi lypsykauden ja hoitaa tuleh-dus lehmää umpeen laitettaessa.

Joskus utareessa ei löydy bakteereita tulehdustilasta huolimatta. Niitä ei ehkä ole ollutkaan (kyseessä on vain inflam-maatio) tai elimistö on onnistunut puhdis-tautumaan infektiosta. Antibioottihoidos-ta ei tällöin ole mitään hyötyä. Tätä elimis-tön kudosreaktiota johonkin muuhun kuin bakteeriin (tai muuhun mikrobiin) ei siis kannata hoitaa antibiootilla vaan poista-malla sen aiheuttanut syy. Samalla varau-dutaan kyllä siihen, että inflammaatiosta

Poikimisaikaan ulkoisilla olosuhteilla on suuri merkitys utaretulehduksen kehittymiseen.

Utaretulehdusten hoitoon ei ole patenttilääk-keitä, jokainen tulehdustapaus on erilainen.


Lähde Semexinsopimusasiakkaaksi!

Saat monia hienoja etuja:alennuksia siemenannoksista,ilmaiset typpitäytöt, edullisempitilasiemennyskurssi japaljon muuta. Kysy lisääomalta alue-edustajaltasi! puh. 010 402 7700

www.vilomix.fi

UUDISTUNUTHIVEN ON NYT

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

Hivelic Ketoosi plus – Poikimisen jälkeen lehmän verensokeri saattaa laskea haitallisen alas vähentä-en lehmän ruokahalua ja energiansaantia. Hivelic Ketoosi on suunniteltu ylläpitämän veren sokerita-soa. Hivelic Ketoosi sisältää runsaasti propyleenig-lykolia ja muita glukogeenisia aineita.

Hivelic Magnesium plus – Hivelic Magnesium plus sisältää runsaasti magnesiumia ja tuotetta käyte-tään vähentämään laidunhalvausriskiä ja lisämag-nesiumin lähteeksi lypsylehmille.

Hivelic Kalsium plus – Hivelic Kalsium plus sisäl-tää mm. runsaasti nopeasti imeytyvää kalsiumia ja sitä suositellaan käytettäväksi lehmille, joilla on poikimahalvausriski.

tai sen aiheuttaneesta stressitilasta voi ol-la seurauksena elimistön heikentynyt vas-tustuskyky, jolloin bakteerien on helpom-pi tunkeutua utareeseen ja aiheuttaa infek-tio. Ja jotta asia vielä vähän mutkistuisi, on todettu tutkimuksin, että utareesta löy-tyy tavanomaisia utaretulehdusbakteereita ilman, että kyseessä olisi tulehdus. Tällai-sen ns. bakteeriesiintymän ollessa kyseessä, tulisi mah-dollista antibiootti-hoitoa harkita ta-pauskohtaisesti.

Olipa kyse yk-sittäisen lehmän utaretulehduk-sesta tai karjan utareterveysti-lanteen heikke-nemisestä, tär-keintä on aina koettaa selvittää tulehdustilan ai-heuttaja ja pois-

taa se taikka ne. Tämä tarkoittaa useiden asioiden selvittämistä ennaltaehkäisevästi. Käydään läpi navettaympäristö ja lypsyyn liittyvät asiat. Palautetaan mieleen aikai-semmat utaretulehdukset ja muistellaan, onko hankalien bakteerien vaivaamat leh-mät hoidettu ja mahdolliset kantajat pois-tettu. Varmistutaan, että ruokinta on koh-

dallaan tarvittaessa rehu-, maa- ja mahdollisten

veri- ja maitoanalyy-sien avulla. Käyte-tään hyväksi kunto-luokitusta sen var-mistamiseksi, että lehmät ovat sopi-vassa kunnossa

varsinkin poi-kimisaika-na (kunto-luokka 3,5), mutta myös muulloin.

Lopuksi tar-

kistetaan, saako lehmä ja juoko se tar-peeksi hyvälaatuista vettä.

Utareterveyden vaaliminen on moni-mutkainen tapahtumaketju, jonka eteen täytyy tehdä jatkuvasti työtä. Olosuhteet, joihin tärkeänä kuuluu myös lehmän ruo-kinta, on pidettävä kunnossa. Näin an-netaan lehmälle mahdollisimman stres-sitön elämä ja mahdollisuus ennaltaeh-käistä tulehdusbakteerien hyökkäykset tai selviytyä niiden hyökkäyksestä voittaja-na. Utaretulehduksen hoito antibiooteil-la on aina kalliimpaa kuin elimistön omi-en puolustusmekanismien hyväksikäyttö. Karjanhoitajan olisi työssään hyvä tuntea myös erilaisten utaretulehdusta aiheutta-vien bakteerien ominaisuuksia, mutta se on kokonaan oman tarinansa arvoinen jut-tu. Yhtä kaikki voidaan todeta, että kaikki utareterveyttä edistävät toimenpiteet ovat kannattavia. Terveet ja tyytyväiset lehmät tuottavat jo sinänsä iloa hoitajilleen, ja sen lisäksi ne palkitsevat hoitajan lypsämällä paljon hyvälaatuista maitoa.

Kysy tuotteita Arla Suomen yhteistyömeijereistä.*Katso hintavertailu: finncow.fi

FinnCow Oy/Ltdp. 050 301 7760

[email protected]

www.finncow.fi

Tervehdys,

Noin 20 vuotta sitten tutustuin Tanskassa lehmien pastavalmisteisiin ja aloitin niiden maa-hantuonnin Valiolle.

Pitkäaikainen haaveeni, pastojen omasta valmistuksesta Suomessa, on vihdoin toteutunut. Olemme kehittäneet suomalaisten asiantuntijoiden tuella uuden, kotimaisen Lehmän-pasta-tuotesarjan. Tuotesarjan kotimaisuusaste on 70 %, ja oma tuotanto on käynnistetty Turussa.

Lehmän-pastat ovat ammattimaisessa karjanhoidossa tehokkaita, turvallisia ja edullisia.

Toivotan kaikille karjanhoitajille menestystä karjanhoidossa uusilla Lehmän-pastoilla. Heikki Kemppi

Yksi tuubi = yksi tehokas ja turvallinen kerta-annos

Täydennysrehu lehmille poikimahalvausriskin pienentämiseen

KALSIUM-pasta

Täydennysrehu lehmille ja vasikoille ripulin tai myrkytystilan yhteydessä

HIILI-pasta

Täydennysrehu lehmille ketoosin eli asetonitaudin riskin

pienentämiseen

KETOOSI-pasta

Täydennysrehu laidunhalvausriskin pienentämiseen lehmille

MAGNESIUM-pasta

Täydennysrehu happaman pötsin ja juoksutusmahahaavaumariskin

pienentämiseen

pH-pasta

Täydennysrehu lypsylehmille pötsin vajaatoiminnan yhteydessä

PÖTSI-pasta

Uudet kotimaiset Lehmän-pastat– jopa 40 % edullisempia*


Tytti-Lotta Ojala sanoo, ettei ole kovinkaan tavallista, että Suo-messa suunniteltu tuotekonsep-ti, eli visuaalinen ilme ja pak-kauksen design, päätyy myös

ulkomaille."Usein ajatellaan, että pakkausilmeen

miellyttävyydessä on maakohtaisia eroja. Arla Protein –pakkausten moderni ja rai-kas ote puhuttelee kuitenkin yli rajojen. Voidaan perustellusti sanoa, että tämä on suomalaiselle tuote- ja pakkaussuunnitte-lulle iso juttu", Tytti-Lotta painottaa.

Suomessa suunniteltu Arla Protein –tuotteiden pakkaus päätyy lähes saman-laisena myös brittiläisten kauppojen hyl-lyille. Arla Protein –tuote on suunnitel-tu yhteistyössä suomalaisten kuluttajien

kanssa. Myös pakkausilmeen yksi tavoi-te on kuluttaja-asiakkaan huomioiminen ja hyvä palvelu.

"Mustaa väriä ei ole aikaisemmin suo-sittu maitotuotteissa. Siksi Arla –Protein –tuotteiden moderni ilme erottuu hyvin maitotuotehyllystä. Tavoite on ollut tehdä valinta kuluttajalle helpoksi: hän löytää haluamansa tuotteen nanosekunneissa ja tietää, millaisesta tuotteesta on kyse", Tyt-ti-Lotta kuvailee.

Hyvin ovat kuluttajat löytäneet Arla Proteinin brittiläisistä kaupoista. Myyn-ti on ylittänyt kaikki ennusteet ja kulutta-japalaute on ollut ainoastaan positiivista.

Onnea maailmanvalloitukseen Arla Protein!

Arla Protein valloittaa maailmaaArla Protein –tuotteesta ovat kiinnostuneet Ison-Britanni-an lisäksi monet muutkin Ar-la-maat. Kyselyjä tuotteesta tu-lee ympäri maailmaa. Suomes-sa luotu brändi ja pakkaus ovat monistumassa myös muille Ar-la-markkinoille, sillä proteiini-tuotebuumi on globaali ilmiö. A

rlan kehityspäällikkö Rasmus Diesen kertoo, että viennis-sä on lähdetty liikkeelle kol-mella rahkamaulla: mansikal-la, mustikalla ja vadelmalla.

Toive ja tavoite on, että vientisalkkua saa-daan laajennettua myös muihin Arla Pro-tein -tuotteisiin.

Ensimmäiset kolme kuukautta Ar-la Protein -rahkoja myy yksinoikeudella Britannian suurin päivittäistavarakauppa-ketju Tesco. Sen jälkeen tuotteita on saata-villa myös muista valtakunnallisista kaup-

Britit hullaantuivat Arla Protein -rahkasta

paketjuista."Tämä on meille mahtava saavutus,

sillä Tesco on tunnetusti yksi maailman vaativimmista asiakkaista", Rasmus heh-kuttaa.

Rasmuksen uskomus, että Arla Protein -rahkoille riittää brittiläisissä ruokapöy-dissä kysyntää, on osoittautunut oikeaksi. Maan rahkamarkkinat eivät ole niin kehit-tyneet kuin Suomessa ja muissa Pohjois-maissa. Rahkojen ensimmäisen vuoden kokonaismyynnin arvioidaan yltävän Bri-tanniassa 360 000 kiloon. Myynti on ollut

yli odotusten heti alusta alkaen.”Britannian markkinoille tuote on ai-

nutlaatuinen: terveellinen, täyttävä ja hy-vänmakuinen. Tällaiselle tuotteelle on ol-lut siellä tarvetta", Rasmus Diesen toteaa.

Rasmus kertoo, että neuvottelut ja val-mistelut Arla Protein –rahkojen viennin aloittamiseksi Isoon-Britanniaan vietiin läpi ennätysajassa, noin neljässä kuukau-dessa.

"Saavutus on kerrassaan mieletön! Asia on koettu meillä tärkeäksi ja sen eteen lai-tettiin kaikki peliin", Rasmus iloitsee.

Suomessa onnistuneesti lanseerattu Arla Protein -tuote on ke-rännyt kiitosta ja kiinnostusta myös kansainvälisesti. Tammi-kuun alussa käynnistyi Arla Protein -rahkojen vienti Isoon-Bri-tanniaan.


Nimitys Arlan myyntijohtajak-si tiesi viime elokuussa Min-na Slottelle paluuta takaisin maidon pariin sekä vanhaan, tuttuun työpaikkaan. Slot-

te aloitti tuotekehityspäällikkönä meije-riyritys Ingmanilla vuonna 2000 ja siir-tyi myöhemmin markkinoinnin tehtäviin. Vuosi 2007 toi mukanaan kansainväli-sen tuulahduksen, kun Ingmanin meijeri-toiminta myytiin ruotsalais-tanskalaiselle Arla Foodsille.

”Arla Ingmanilla ehdin olla noin vuo-den, kunnes siirryin SOK:lle ensin vali-koima- ja myöhemmin ryhmäpäälliköksi. Näissä tehtävissä vierähti kaikkiaan vajaat seitsemän vuotta",Slotte kertoo.

Minna Slotte on saanut viettää suurim-man osan työurastaan maidon maailmas-sa, sillä SOK:n valikoimapäällikön teh-tävässäkin hänen vastuullaan olivat mm.

maitotaloustuotteet. Arlan myyntijohta-jan pesti palautti hänet entistä vahvemmin maidon pariin.

”Tavallaan tämä on paluu ydinosaamis-alueelle, sillä pääaineeni Helsingin yli-opistossa oli maitotaloustiede", Slotte sa-noo.

Kohtalokas kahdeksikko Maitotaloustieteen valikoituminen opin-tosuunnaksi oli melkein puhdas sattuma. 1990-luvun alkupuolella opintonsa Hel-singin yliopistossa aloittanut Slotte miet-ti pääsykoetta varten kaksi vaihtoehtois-ta pääainetta, joita voisi lähteä opiskele-maan. Ykkösvaihtoehto oli suurtalousala, mutta toinen vaihtoehto vaati enemmän pohdintaa.

"Silloinen poikaystäväni ehdotti kym-menen kohdan listalta vaihtoehtoa kah-deksan, koska se oli hänen onnennume-ronsa. Numero kahdeksan oli maitotalous-tiede, jota sitten pääsinkin opiskelemaan", Slotte muistelee hymyillen.

Maidon maailma vei nuoren opiskelijan pian mukanaan. Opiskeluintoa ei yhtään heikentänyt se, että Minna Slotte päätti jo pikkutyttönä lopettaa kokonaan maidon juonnin. Omaksi intohimoksi valikoitui-vat juustot, joista Slotte myöhemmin teki myös opinnäytetyönsä.

”Joku on joskus ihmetellyt, miten yli-

opistossa voi opiskella kuusi vuotta maito-asiaa, mutta tosiasiassa paljon pitemmän-kin ajan saisi helposti kulumaan. Maito on erittäin monikäyttöinen ja mielenkiintoi-nen raaka-aine ja se sisältää paljon ihmi-selle tärkeitä ravintoaineita. Voidaan sa-noa, että ilman maitoa ja maitovalmisteita on vaikea päästä yhtä täysipainoiseen ruo-kavalioon”, Slotte innostuu.

Kuluttaja on ykkönenArlan myyntijohtajana Minna Slotte vas-taa sekä vähittäiskaupan että foodservicen myynnin kehittämisestä ja johtamisesta. Hän on lisäksi Arlan johtoryhmän jäsen.

"Suomi on perinteinen maitomaa ja meijeriala tarjoaa paljon työpaikkoja. Pi-dän tärkeänä tämän hienon ja perinteisen alan uudistamista ja eteenpäin viemistä. Jahtaan uudenlaisia innovaatioita, jotka auttavat tehostamaan ja kehittämään ko-ko arvoketjua."

Slotten mukaan Arla haluaa olla ins-piroiva ja piristävä haastaja Suomen mai-tomarkkinoilla, joita hallitsee yksi iso toimija. Monikansallinen yritys pystyy tuomaan kuluttajien ulottuville myös kan-sainvälisiä makuja, vaikka valtaosa Arlan Suomessa myytävistä tuotteista onkin ke-hitetty ja valmistettu paikallisesti suoma-laisten kuluttajien tarpeet ja makumielty-mykset huomioiden.

Arlan myyntijohtaja Minna Slotte:

Uutta kehitetäänsuomalaista kuluttajaa kuunnellenNumero kahdeksan sinetöi Minna Slotten suuntautumisen maitotaloustieteen pariin. Ny-kyisessä työssään Arlan myyn-tijohtajana hän sanoo jah-taavansa innovaatioita, jotka voivat viedä koko meijerialaa eteenpäin.

TEKSTI: KRISTA KORPELA-KOSONEN

• Utaretulehdusnäytteet (PCR-tekniikka)

• Progesteroninäytteet (lehmän raakamaito, koiran seerumi/plasma)

• Antibioottijäämät (Delvotest)

• Salmonellanäytteet (eläinuloste- ja ympäristönäytteet)

• Vesinäytteet (talous-, uima-, luonnon- ja jätevesi)

HakaLab OyTeknologiakylä, Teknotalo 1, 86600 Haapavesi

Avoinna: ma-pe klo 7.00 – 15.30Puh: 044 7591 685, 044 7591 685 (laboratorion johtaja)[email protected]<mailto:[email protected]>www.hakalab.fi<http://www.hakalab.fi>

Akkreditoitu testauslaboratorio (T190)

palveleva, luotettava, puolueeton

"Pyrimme kuuntelemaan ja ymmärtämään kuluttajien tarpeita yhä paremmin. Meillä on käytössämme uuden-lainen Arlan innovaatioprosessi, joka pohjautuu vahvaan yhteistyöhön kuluttajien ja asiakkaiden kanssa. Esimer-kiksi viime keväänä uudistuneet maitopakkaukset on ke-hitetty yhdessä kuluttajien kanssa. Niiden pakkausdesign on todella onnistunut ja saanut jo maailmanlaajuista huo-miota osakseen", Slotte kuvailee.

Arla haluaa tuoda kuluttajien ulottuville säännöllisesti uudenlaisia tuotteita ja konsepteja. Siksi kuluttajien kuun-teleminen on integroitu vahvasti osaksi Arlan innovaatio-prosessia. Kuluttajan mukaan voidaan lähteä esimerkik-si ruokakauppaan, jotta saadaan parempi ymmärrys siitä, millaisia tuotteita kuluttaja omiin ruoka- ja ruoanvalmis-tushetkiinsä tarvitsee ja toivoo.

"Hyvä esimerkki kuluttajien tarpeiden kuulemisesta on Arla Protein -tuotteiden sarja, johon kuuluu rahkoja ja jogurtteja. Entistä useampi kuluttaja haluaa saada ra-vinnostaan enemmän proteiinia, mutta vähemmän lisät-tyä sokeria. Arla Protein -tuotteet ovat vastaus tähän toi-veeseen", Slotte kertoo.

Paikallisuus on vahva arvoArla Protein -tuotteet ovat muiden Arlan tuoremaitotuot-teiden ohella suomalaisen tuotekehityksen tulosta. Pai-kallinen tuotekehitys takaa, että tuotteet istuvat suoma-laiseen makuun ja markkinaan. Suomessakin voidaan kuitenkin hyödyntää monikansallisen Arlan laajaa tuote-valikoimaa. Esimerkiksi arvostetut juustomerkit Apetina ja Castello tuodaan Suomeen Tanskasta.

Sipoolaiset juuret ja pitkä perinne suomalaisena mei-jeritalona ovat Arlalle edelleen vahva arvo, jota halutaan vaalia. Yhteistyö suomalaisten maidontuottajien kans-sa on tärkeää.

"Maitotuotteet ovat olennainen osa ruokakulttuuria kai-kissa Pohjoismaissa. Siksi erityisesti tässä tuoteryhmäs-sä korostuu paikallisuuden merkitys. Meidän suomalai-set maidontuottajaamme ovat Arlalle iso vahvuus."

MINNA SLOTTE

Koulutus: Elintarviketieteiden maisteri

Nykyinen työ: Arla Oy:n myyntijohtaja

Aikaisemmin: SOK:lla valikoima- ja ryhmäpäällikkönä, sitä

ennen tuotekehityksen ja markkinoinnin johtotehtävissä

Ingman Foodsilla ja Arla Ingmanilla

"Pyrin syömään säännöllisesti omaa hyvinvointiani

kuunnellen. Omia suosikkimaitotuotteitani ovat juustot

ja luonnonjogurtti. Syön juustoa paljon, ja aina veitsellä

eikä höylällä leikaten. Hyödynnän juustoja monipuolisesti

myös ruoanvalmistuksessa. Olen harmissani siitä, että

arjen ruoanlaittoa leimaa liian usein kiire. Olisi ihanaa

laittaa ruokaa useammin rauhassa

ja ajan kanssa."

KUKA


Seleeninsaantimme on taattu jo 30 vuoden ajan Seleeninsaantimme on taattu jo 30 vuoden ajan käyttämällä viljelyyn seleenipitoisia lannoitteita. käyttämällä viljelyyn seleenipitoisia lannoitteita. Seleeni edistää kasvien kautta tehokkaassa orgaanisessa muodossa eläinten ja ihmisten terveyttä ja elinvoimaisuutta.

Näin on syntynyt hyvää ja turvallista koti maista ravintoa. Kyllä suomalainen viljelijä osaa.

Seleeni on hivenaine, jota on lisättynä vain Yaran lannoitteissa. YaraBela Seleenisalpietari on ylivoimaisesti paras typpilannoite karjanlannan täydennykseen.

Onnistu sinäkin seleenin avulla. Lue lisää: yara.fi

Terve!

Tiesitkö, että seleeni Tiesitkö, että seleeni Tiesitkö, että seleeni on myös sydämen asia?on myös sydämen asia?on myös sydämen asia?Suomalaisessa maaperässä on hyvin vähän Suomalaisessa maaperässä on hyvin vähän seleeniä. Seleeninsaantimme on kuitenkin kaksinkertaistunut riittävälle tasolle vuodesta 1984, jolloin seleeniä aloitettiin lisäämään lannoitteisiin. Seleeni on tehokas, kasvulle ja lisääntymiselle välttämätön antioksidantti, jota tarvitaan muun muassa lihaskunnon sekä sydämen ja verisuonten terveyden ylläpitoon.

Olen iloinen, että Saija liittyi joukkoomme. Hän on ko-kenut elintarvikealan ja ku-luttajamarkkinan ammatti-lainen ja omaa vahvaa nä-

kemystä markkinoinnista. Olen myös tyytyväinen Arlan johtoryhmän kokoon-panoon, jossa lisäkseni on neljä naista ja kolme miestä”, toteaa Arla Oy:n toimitus-johtaja Reijo Kiskola.

Saija Moisiolla on pitkä kokemus elin-

Saija Moisio Arla Oy:n markkinointijohtajaksiKTM Saija Moisio aloitti 12. tammikuuta Arla Oy:n markkinoin-tijohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Saijan vastuulla on Arlan markkinoinnin ja tuotekehityksen johtaminen sekä Arla-brändin vahvistaminen Suomessa.

tarvikemarkkinoinnista. Hän on työs-kennellyt mm. Valiolla markkinointijoh-tajana, Atrialla brändijohtajana sekä Kraft Foodsin (nyk. Mondelēz) markkinointi-päällikkönä Pohjoismaissa. Elintarvikete-ollisuuden lisäksi hänellä on myös koke-musta mediatoimistosta.

Arlan edellinen markkinointijohtaja Kai Gyllström siirtyi Arlan Saudi-Arabias-sa olevan tytäryhtiö Danyan johtoon vuo-den 2014 lopulla.

ProAgria lupaa vahvistaa mai-toyritysten palvelutarjontaa uu-distuvalla Tuotosseurannalla ja uudella Tuotannon ohjaus -pal-velulla. Tarjolla on asiantunti-

ja-apua, joka tähtää maitoyrityksen parem-paan tulokseen, kannattavuuteen ja arjen helpottamiseen.

”Yhdessä nämä palvelut antavat mai-toyritykselle entistä varmemman pohjan johtaa tuotantoa, asettaa tavoitteita ja pääs-tä haluamaansa tulokseen. Meidän roolim-me on tuottaa entistä aktiivisemmin pää-töksissä tarvittavaa tietoa, tukea ja tsem-pata onnistumaan. Se tehdään jatkuvalla yhteydenpidolla, tulosten seurannalla ja karjahavainnoilla”, kertoo palvelujen muo-dostamasta hyödystä maitoyrityksille pal-veluryhmäpäällikkö Henna Mero ProAg-ria Keskusten Liitosta.

ProAgrian maitotilojen palvelut ovat uu-distuneet ja selkiytyneet kolmeen osaan. Ytimessä on tiedon keruuseen ja rapor-tointiin keskittyvä Tuotosseuranta sekä sii-hen liittyvät uudet tekniikkaan ja tulosten tallennukseen liittyvät palvelut. Tuotos-seuranta- ja muiden tuotantotietojen hyö-dyntäminen ja tavoitteiden määrittäminen tehdään Tuotannon ohjauksessa. Karjan ruokintaa, rehuntuotantoa ja taloutta suun-nitellaan ja seurataan ruokinnan, rehuntuo-tannon ja talouden ohjauspalveluissa.

”Nyt viimeistään heitetään historiaan karjantarkkailu ja assistentit sanoina. Ne ovat mennyttä maailmaa eivätkä kuvaa lä-himainkaan tekemisiämme tänä päivänä. Tuotosseuranta, Tuotannon ohjaus, osaavi-en asiantuntijoiden tarjoama tuki johtami-selle ovat tätä päivää”, toteaa Henna Mero.

Tuotosseuranta yksilöllisemmäksiTuotosseuranta uudistuu joustavammak-si ja yksilöllisemmäksi. Lisäksi se tarjoaa uusia havainnollisia raportteja, palveluja ja tekniikkaa maidon mittaamiseen, näyttei-den ottoon sekä tietojen lähetykseen tieto-kantaan. Uudistuksella saavutetaan erityi-sesti tehokkuutta tiedonkeruuseen ja sitä kautta myös tiedon laatuun.

”Haluamme varmistaa, että asiakkail-lamme on käytössä ajantasaista ja mi-tattua tietoa päätöksentekoa ja yrityksen johtamista varten. Myös vertailutieto on elintärkeä päätöksen teon pohjaksi”, tii-vistää tuotosseurannan kehittämisen pro-jektipäällikkö Heli Wahlroos. Erityisesti automaattilypsytiloilta on uuden teknolo-gian käyttöönotosta saatu hyvää palautetta.

”Koelypsyjen arkea helpottavia tekni-siä ratkaisuja on saatavilla kaikille lypsy-järjestelmille. Maitoyrittäjä voi halutes-saan ulkoistaa koko koelypsyn tai sen jonkin osan. Tekniset asiantuntijamme aut-tavat koelypsyn tekniikan ja vuokralaittei-den käytössä sekä valinnassa. Maitomääri-en tallennuksesta vastaavat keskuksiin ni-metyt tuotosseurannan asiantuntijat, jotka myös auttavat maitoyrittäjää tietojen laa-dun hallinnassa. Ensi vuoden alusta koe-lypsystä saatujen tulosten laadukkuutta eli ajantasaisuutta ryhdytään seuraamaan uuden laatupisteraportin avulla”, kertoo Wahlroos.

Suomen Tuotosseuranta on osa kan-sainvälistä ICAR-toimintaa (Internatio-nal Committee for Animal Recording). Kansainvälisesti yhteiset pelisäännöt to-teutuvat tuotosseurannan ohjesäännössä ja säännöllisissä auditoinneissa.

”Järjestelmäämme on auditoinneissa kiitetty maitoyrittäjien kilpailukyvyn pa-rantamiseen tähtäävistä palveluista, jotka hyödyntävät tuotosseurannassa kerättyjä tietoja. Kansalliset tuloksemme ovat ver-tailukelpoisia muiden ICAR-maiden tulos-ten kanssa”, Heli Wahlroos kertoo.

Tuotannon ohjaus antaa tukea tekemiseen”Tuotannon ohjaus on uusi palvelumme, jota maitoyrittäjät ovat odottaneet. Kul-jemme siinä yrittäjän rinnalla arjessa; en-naltaehkäisemme, ratkaisemme ongelmia, mietimme sujuvampia tai toimivampia ta-

poja hoitaa navetan töitä. Keskitymme esimerkiksi karjan olosuhteisiin ja ter-veyteen, eläinten käsittelyyn ja lehmälii-kenteeseen, karjan uudistukseen ja hoi-tokäytäntöihin, talouden parantamiseen tuotantotapoja kehittämällä, raporttien tul-kintaan tai verkkopalveluissa olevan tiedon entistä parempaa hyödyntämiseen”, sanoo kehityspäällikkö Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta.

”Ensimmäisessä tapaamisessa käydään läpi tilan eläimet, tuotosseurannan tulok-set ja navetan olosuhteet. Tapaamisen ai-kana määritetään tavoitteet, joita kohden lähdemme suunnitelmallisesti etenemään.”

Meijeriin menevän maidon osuuden li-sääminen kokonaismaitomäärästä on hyvä esimerkki Tuotannon ohjaus -palvelun ta-voitteesta. Tuotannon ohjauksen asiantun-tija selvittää silloin lehmien solutilanteen ja onko navetan olosuhteissa utareterve-yttä heikentäviä asioita. Heikentyneeseen utareterveyteen voi olla syynä esimerkik-si navetan puutteellinen ilmanvaihto, par-sien vähäinen kuivitus tai liian pieni koko.

”Yhdessä yrittäjän kanssa mietimme, mitä soluttaville lehmille ja olosuhteille olisi tehtävissä ja miten haluttuun tavoit-teeseen päästään. Kyseessä on tavoitteel-linen kehitysprojekti, jossa yrittäjä päättää miten paljon, missä ajassa ja miten ede-tään”, Sanna Nokka kertoo.

Uusista palveluista kannattaa olla yhte-ydessä ProAgria keskusten palvelupäälli-köihin, jotka vastaavat alueidensa palve-luista maitoyrityksille.

ProAgria uudistimaitotilojen palveluita


Käytettyjä, pestyjä nännikumeja voi vielä hyödyntää monessa jutussa.

Tässä vinkkejä:- Monella maatilalla on käytössä Farmi polttoainesäiliöitä. Polttoaine-säiliön pistoolin pään saa pysymään puhtaana, kun pujottaa pistoolin päähän käytetyn nännikumin. Ylös-päin sojottavan ohuen nännikumin letkunpään voi taittaa kaksin kerroin ja kiinnittää sen vaikka nippusiteellä.

-Nännikumeja voi hyödyntää myös pikkuvasikoille ’huvituteiksi’. Naru pujotetaan pestyn nännikumin läpi ja kiinnitetään karsinan seinään sopi-valle imentä korkeudelle.

- Koiranomistajien lemmikit leikki-vät ja pureksivat mielellään myös joustavia käytettyjä nännikumeja, ’puruleluja’.

’Jussin ideat’:

Uusi rahkapirtelö on helposti liikkeellä nautittava, täyttävä vä-lipala, jossa on herkullisen täyteläinen ja rahkamainen koostumus. Sopivan makea maku tulee marjoista ja hedelmistä ilman lisättyä so-

keria ja ylimääräisiä hiilareita. Makuina ovat suussasulava vadelma-gra-niittiomena, pirteä mansikka-lime sekä täyteläinen ja pehmeä maustamaton. Pakkauksessa on mukana pilli.

Arla Protein –rahkapirtelö: kätevästi mukaan otettava, herkullinen juotava välipala 300 gramman pikari, jossa pilli paljon proteiinia – 24 g/annos kuluttajien kanssa kehitetyt maut ei lisättyä valkoista sokeria, makeus vain marjoista ja hedelmistä, luonnollisesti

Arla Protein –rahkapirtelöHelppo herkku mukaan otettavaksi

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

• Nopea asentaa itse - kytkennät pikaliittimin

• Valokiskon nosto- ja lasku- laitteisto

• Tasainen luonnonvalojakauma • Syttyy välittömästi sähkökatkon

jälkeen täydellä teholla, myös kylmässä

• Kestävä ja pitkäikäinen• Energiansäästö 50-70%• Investoinnin takaisinmaksuaika

keskim. 4 vuotta• Saatavana myös parsinavetoihin

ja sikaloihin

Energiaystävällinenkustannustehokas paloturvallinen

Osamaksulla kustannussäästöä heti käyttöönottohetkestä alkaen.

Kysy tarjous!

EvoLEDi

Pohjois-Suomen nurmitoimikun-nan talviseminaari kokosi jäl-leen tammikuussa ajankohtais-ten asioiden äärelle maitotilojen kanssa työskentelevät neuvojat

ja asiantuntijat. Nurmiseminaari järjestet-tiin Syötteen lumisissa maisemissa, mut-ta päivien teemat olivat tiiviisti kasvukau-teen ja nurmentuotantoon syventyviä. Päi-vien luennot koostuivat mm. tutkimuksen, tuottajajärjestön ja sidosryhmien puheen-vuoroista.

Avauspäivässä luodattiin tulevaa; tule-via tukimuutoksia sekä maitokiintiöjärjes-telmän poistumisen vaikutuksia tiloille ja toimintaan. Asiantuntijoiden monipuoliset mutta napakat luennot ovat hyvä yleiskat-saus ja pohja tilojen kanssa käytäviin kes-kusteluihin.

Päivän annista haluan nostaa esille Neu-vo 2020 -järjestelmän, jonka avulla alkaval-la ohjelmakaudella tarjotaan tiloille uuden Manner-Suomen maaseudun kehittämisoh-jelman mukaisesti tilakohtaista neuvontaa. Uuden Neuvo 2020 -järjestelmän taustaa ja toteutusta valotti ProAgria Oulun erityisasi-antuntija Risto Jokelainen.

Jokaisen tilan on ohjelmakauden aikana

NEUVO 2020 esillä nurmiseminaarissaTEKSTI: EIJA SAUKKO

mahdollista käyttää maaseutuviraston hy-väksymien neuvojien palveluihin maaseu-turahaston tukea 3 500 e tilaa kohden. Tu-etun neuvonnan teemoina ovat ympäristö, eläinten hyvinvointi- ja terveys, kasvinsuo-jelu, luomu sekä energiatehokkuus. Neuvon-tapalveluiden erityisasiantuntijoiden apu ja käytettävissä oleva tuki on järkevä hyödyn-tää täysimääräisenä. Jo nyt on hyvä pohtia, mitä haluaisi omalla tilallaan kehittää sekä seurata tiedotusta millaisia palveluita järjes-telmän myötä tulee tarjolle.

Toisen seminaaripäivän antina oli erit-täin monipuolinen kattaus nurmen ja nur-mirehun tuotannosta. Tutkimustiedon li-säksi päivän hyvää antia olivat esimerkit tiloilla tehdyistä käytännön toimenpiteistä nurmentuotannon kehittämisessä sekä nii-den vaikutuksista sadon määrään ja laa-tuun sekä luonnollisesti myös taloudelli-seen tulokseen. Nurmen kunnon ja sato-tason merkitystä ei maitotilalla koskaan korosteta liikaa.

ProAgria Länsi-Suomen nurmiasiantun-tija Anu Ellä kertoi mielenkiintoisin esimer-kein Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toteutetun nurmiryhmän toimintamallista sekä kokemuksista ja tuloksista. Pienryh-

mätoiminta koulutusmuotona on suhteelli-sen uusi, mutta se on todettu erittäin tehok-kaaksi ja tuloksekkaaksi. Pienryhmän toi-minnan jatkuessa pidempään, esimerkiksi kaksi vuotta teoriatiedon siirtäminen käy-täntöön ja syntyneiden tulosten mittaami-nen on kannustavaa ja palkitsevaa.

Tilatasolla nurmentuotannossa on pu-reuduttu mm. lajikevalintoihin ja ravin-netaseiden korjaamiseen sekä säilörehun laadun parantamiseen. Erityisen antoisa-na koulutukseen osallistuvat tilat olivat pi-täneet uusien näkemysten saamista oman tilan toiminnasta. Innostavalla ja kehittä-vällä ryhmähengellä on positiivinen vaiku-tus. Pienryhmätoiminnasta on saatu uutta intoa oman viljelyn kehittämiseen ja näin on saavutettu myös parempaa taloudellis-ta tulosta.

Nurmiseminaarin tavoitteena on tiivis-tää yhteistyötä tutkimuksen, neuvonnan ja koulutuksen välillä sekä maitotilojen kanssa työskentelevien tahojen verkostoi-tuminen.

Nurmiseminaarin seminaariesityksien materiaalia on luettavissa ProAgria Oulun kotisivuilta http://www.proagriaoulu.fi/fi/nurmiseminaari-2015/.


Mty Aimo ja Pasi Heikki-län tilalla olivat ovet au-ki tammikuussa. Uuteen tuplarobottinavettaan tu-tustui päivän aikana 600-

700 vierasta.Karjaa on kasvatettu valmiiksi niin,

että sata lehmäpaikkaa ja noin 60 hieho-paikkaa saatiin likimain täyteen muutto-päivänä, joka oli viikon navetan avajais-ten jälkeen.

Isännät uskoivat, että pihaton käyt-töönotto onnistuu kohtuullisesti, sillä lehmiä on laidunnettu vasikasta alka-en. Jatkossakin ulkoilumahdollisuus on helppo järjestää kun lähimmät pellot ovat navetan ympärillä. Hiehojen kasva-tus tapahtui viiden kilometrin etäisyydel-tä vuokratussa navetassa.

Valoisa tuotantolaitos on betoniseinäi-nen ja varustettu valoharjalla, luonnol-lisella hormi-ilmanvaihdolla sekä ken-nolevy-nostoikkunoilla. Valoisuutta li-säävät Led valot. Rakennustöistä vastasi RKL Poukkula Oy avaimet käteen -pe-riaatteella.

Karjan keskituotos on yli 10 000 litraa, jossa aiotaan pysyä jatkossakin. Puolet nykyisistä lehmistä on Holstein–rotuisia ja puolet ay –karjaa, eikä tässä vaiheessa ole erityistä vetoa rotujen suhteen. Lyp-

settävyys, terveys ja tuotostaso ovat tär-keimpiä ominaisuuksia. Kaikki makuu-parret on varustettu parsimatoilla, mutta lantakäytävät eivät ainakaan vielä, esitte-li Aimo -isäntä.

Lypsy uudessa navetassa tapahtuu ta-kakiertoisella SAC RDS MAX 2-box ro-botilla. 8 000 litran tilasäiliö on varustet-tu lämmön talteenotolla.

Tilalla siirrytään uuden tuotantoyksi-kön myötä aperuokintaan. Omaa peltoa on noin 70 hehtaaria ja yhteensä saman

verran vuokrattuja sekä sopimuspelto-ja joista kauimmaiset ovat 5 kilometrin etäisyydellä. Pellon riittävyys ei isäntien mukaan ole ongelma, sitä on tällä tietoa saatavilla lisääkin.

Nykyinen pinta-ala tarvitaan pääosin nurmelle. Tuorerehu on tähän asti korjat-tu tarkkuussilppurilla, mutta voi olla että jatkossa tätäkin on pohdittava uudelleen.

Urakoitsijan käyttö lietteen levityk-sessä sekä rehun teossa on yksi vaihto-ehto.

Uusi navetta YlivieskaanTEKSTI JA KUVAT: JOUKO LIFLÄNDER

Arlan ja yhteistyömeijerien joukkue osallistui tammi-kuun viimeisenä viikonvaih-teena Etelä-Pohjanmaan pää-kaupungissa Seinäjoella jär-

jestetyille Sarka-messuille. Kiteen Meijeri Oy:n toimitusjohtaja Juha Sarkkinen oli messuilla mukana nyt kolmatta kertaa.

”Arlan näyttelyosastolla kävi mukavas-ti ihmisiä. Esittelyosastolla tarjolla ollut Luonto+ -jogurtti teki hyvin kauppansa kä-vijöiden keskuudessa”, hän sanoo.

Sarkkisen mukaan yleisön Arla-väelle antama palaute ja suhtautuminen oli myön-teistä. Yleisön ja tuottajien kanssa pohdit-tiin maidon ja lihan hintakehitystä sekä maataloustuotannon tulevaisuutta.

Sarka-messuilla kävi tutustumassa mai-don- ja elintarviketuotantoon, kotieläimiin, maatalouskoneisiin sekä energia- ja metsä-talouden tuoreimpiin virtauksiin lähes 11 800 henkeä. Messuilla oli näytteilleasetta-

jia yli 200 kappaletta eri puolilta Suomea.Messujen järjestelyistä vastasivat Etelä-

Pohjanmaan Pytinki Oy yhdessä Suomen

Ayshirekasvattajien, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Etelä-Pohjanmaan ra-kennustaitosäätiön kanssa.

Sarka-messuilla Luonto+ teki kauppansaTEKSTI JA KUVAT: TUOMAS KOIVUNIEMI

Heikki Raerinne, Kiteen toimitusjoh-taja Juha Sarkkinen ja hankintajohtaja Sami Kilpeläinen vaihtavat kuulu-misia.

MELICA KASVU LEMPIRunsaasti kalsiumia sisältävä kivennäisseos hiehoille ja kasvaville naudoille. Lisättyä biotiinia sorkkien kunnon ylläpitämiseen.

MELICA LEMPILypsykivennäisseos nautakarjalle laidun- ja säilörehuruokintaan ympärivuoti-seen käyttöön. Lempi sisältää runsaasti kalsiumia korkeatuottoisten lehmien tarpeeseen ja korkean magnesiumpitoisuuden ansiosta se soveltuu erinomai-sesti laidunruokintaan.

MELICA-TUOTEPERHEEN RAKEISET KIVENNÄISETMELICA TARMOFosforipitoinen kivennäisrehuseos ummessa oleville ja tunnutettaville lehmille.

www.vilomix.fi

Tiedustele tuotteita meijeristäsi

tai palvelevalta alue-edustajaltamme.

Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski esit-teli maidontuot-tajille osuuskun-nan toimintaa osana Arla-yhteistyöryhmää.

Arlan esitte-lyosastolla oli tarjolla

uutta Luonto+ -jogurttia.

Kirsti Laukkanen tar-joili messuväelle jogurttia. Sarka-

messuilla esiteltiin

uutta tuotetta kulutta-

jille.


Kotimainen Startti – vahva tuotanto alusta alkaen

Startti AutoStartti Maito Instant

Startti tuotannon kasvulle. Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille.www.valio.fi/Startti

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin.

Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset

kaikissa juottomuodoissa.

Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.

M uonion Tapojärvellä syntynyt Marjo Friman-Oikarainen muut-ti Ranuan Asmuntiin 1980 –luvun

alussa. Piirtäminen oli jo lapsena verissä ja taipumuksia arvostettiin koulussa kym-peillä. Piirtämisen välineenä olivat tuol-loin lyijykynä ja hiili. Olipa kerran jäädä kymppi saamatta, kun kaikki 70 näytetyö-tä olivat mustavalkoisia. Opettajalle piti tehdä yksi sininen piirustus osoitukseksi värin käytöstä, jolla kymppi sitten irtosi.

M ieli olisi myöhemmin tehnyt tai-dekouluun, mutta kun asia oli ajankohtainen, ei se silloin ollut

mahdollista. Muutettuaan Asmuntin ky-lälle ja lapsien hiukan vartuttua, Marjo osallistui kyläkoululla järjestetylle kan-salaisopiston posliininmaalauskurssille ja siitä se lähti. Opettaja oli taitava ja kan-nustava. Alkuun maalattiin kymmenkun-ta vuotta kuppeja, astiastoja ja maljakoita, ”kuppi–tädiksi” jo alkoivatkin nimitellä.

L uonto ja ennen kaikkea eläimet ovat lähellä Marjon sydäntä. Maalauksen aiheiksi alkoivatkin tulla lehmät ja

vasikat. Innokas ja eläinrakas karjaihmi-nen seurasi eläinten elämää jatkuvasti hy-vin läheltä. Eläimet hoitavat vasikoitaan tai käyttäytyvät laitumella eri tavoin, ne kaikki ovat yksilöitä, erilaisia.

Aika usein Marjolta pyydetään maalaa-maan joku tietty eläin lautaselle tai mal-jakkoon. Ranuan Meijeri ja Arla hank-kivat Marjolta 100 – tonnareille lautaset, joissa ”juhlakalu” on ikuistettu posliiniin. Eläimillä on usein joku ominaispiirre, jon-ka haluaa tuoda maalatessa esille. Holstein –lehmät ovat kuvan perusteella vaikeim-pia maalta, sillä erityispiirteet eivät usein kuvassa erotu. Elävänä mallin näkemi-nen helpottaisi paljon. Usein tilauksia kui-tenkin tehdään facebookin kautta, jolloin vain kuva on käytettävissä.

Useimmiten Marjo piirtää tarkan ku-van rasvakynällä suoraan posliinille. Vaikka luonnos toisinaan peittyykin poh-javärin alle, on kuva kuitenkin piirtynyt mieleen niin hyvin että se toteutuu lopul-lisessa työssä.

Maalaus tapahtuu tuputtamalla ensin pohjaväri ja sitten pikkutarkasti itse ku-va. Tavoitteena on saada värit ja muo-dot elämään. Ennen kaikkea eläimen il-me on tärkeä ja usein luonnekin näkyy ulospäin.

K äytettävästä väristä riippuen voi-daan useita värejä maalata peräk-käin ja tehdä viimeistely kertapol-

tolla. Joskus voidaan käyttää useampia polttoja. Värit muuttuvat polttovaihees-sa, joten haastetta ja jännitystäkin riittää loppuun asti. Polttolämpötila on 800 as-tetta ja siihen vaiheeseen kuluu yön seutu. Lämpötilaa voi nostaa nopeammin, mut-ta jäähdytys on tapahduttava hitaasti, jot-ta posliini ei hajoa.

Omassa navetassa on hyvä karja. Jalos-tukseen on aina panostettu. Onpa Marjon ja Eskon navetassa ollut pari 100 –tonna-ria ja koko joukko korkeatuottoisia leh-miä. Nyt kun joukossa on Lapin –lehmiä sekä kyyttö, keskituotos on ”vain” hiu-kan 10 000 litran päälle. Paras Lapin leh-mä herui 36 kg:n päivätuotokseen ja vuo-situotos ylitti 8 000 kg. Lapin –lehmien luonteesta Marjo pitää ja niitä on muka-va maalata.

M arjolle maalaaminen on hyvää te-rapiaa ja mieleinen harrastus. Ai-kaa vain pitäisi olla enemmän.

Taloudellisesti maalaaminen ei ole tuot-toisaa, tuntipalkkaa siitä ei saa, mutta sil-loin kun mielestään onnistuu, saa hyvän mielen. Varjopuolena voi pitää kovaa it-sekriittisyyttä, aina haluaisi onnistua pa-remmin!

Marjon maalauksia voi tilata facebook’in (kummun tila) tai Ranuan Meijerin kautta.

Lehmät ja vasikattanssivat posliinilla

40 | MAITOA SUOMESTA

Jos sinulla ei ole aikaa jäädä kuuntelemaan, älä kysy Pentiltä, miksi hän rakastaa maitoa niin paljon.

Maitoa, jolla on koti Suomessa.

nauti hyvästä

Documents

Maitoa Suomesta nro 1/2015