2017-imi nuna tamakkerlugu piginnaanngorsaaqqiinermi periusissiassatut

siunnersuutPeqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, UPA 2017

0

ImaiSiulequt............................................................................................................................................................3

Eqikkaaneq.......................................................................................................................................................4

1. Tunuliaqutaa.................................................................................................................................................7

2. Piginnaanngorsaaqqiisarnerup nassuiarneqarnera......................................................................................9

3. Ajornartorsiutip annertussusaa..................................................................................................................12

4. Ullumikkut piginnaanngorsaanissamik neqeroorutigineqartartut tassungalu atatillugu inatsit suliaqarfimmut naapertuupput......................................................................................................................14

4.1. Piginnaanngorsaaqqinnermut tunngasuni inatsisit atuuttut..............................................................14

4.1.1. Peqqinnissamut tunngassuteqartut.............................................................................................15

4.1.2. Isumaginninnermut tunngassuteqartut.......................................................................................15

4.1.3. FN-ip Innarluutillit pillugit Isumaqatigiissutaa..............................................................................16

4.2. Isumaginninnermut tunngasuni inatsit naapertorlugu sullissinissamut periarfissat tigussaasut.......17

4.2.1. Pilersuineq...................................................................................................................................17

4.2.2. Ikiorsiinerni periarfissat...............................................................................................................18

4.2.3. Inuunermut navianartorsiortitsisumik nappaatilimmut ingiaqateqartitsineq...............................19

4.2.4. Nammineq angerlarsimaffimmi paarineqarneq paaqqutarineqarnerlu........................................19

4.3. Siunissami inatsisissatut siunnersuutit...............................................................................................19

5. Siunissami piginnaanngorsaaqqiisarnissami neqeroorutaajumaartussat imassaat....................................21

5.1. Susassaqarfiit akimorlugit suliassat pingaarnertit................................................................................22

5.2. Isumaginninnermi peqqinnissatigullu suliaqarfimmi malittarisassanik misissuineq............................23

5.3. Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutit...............................................................................................23

5.4 Nipaallisaanermi inooqatigiinnerup iluani iliuuseqarnissaq.................................................................24

5.5 Napparsimasoq qitiutillugu oqaloqateqartarneq..................................................................................26

5.6. Atorfinnik avitseqatigiittarneq.............................................................................................................27

6. Najukkani susassaqarfiit akimorlugit suliassat............................................................................................28

6.1. Ilaqutaasunut tapersersuineq..............................................................................................................28

7. Siunissami piginnaanngorsaaqqiisarnissamut siunnersuut peqqinnissaqarfimmi suliassaavoqInassutigineqarpoq.....................................................................................................................29

7.1. Pisariaqartitanik nalilersuineq...........................................................................................................29

7.2. Pisinnaasanik nalilersuineq................................................................................................................30

7.3. Ataatsimut isiginnilluni suliaqarnissaq...............................................................................................31

7.4. Peqqinnissaqarfimmi piginnaanngorsaaqqiisarneq pillugu immikkut.................................................32

1

7.4.1. Ilisimasanik Danmarkimik avitseqateqartarneq............................................................................33

7.4.2. Suliaqarfimmi sulisut amerlineqarnissaat.....................................................................................33

7.4.3. Sulisut amerlineqarnerisa aningaasaqarnermut sunniutai...........................................................34

7.4.4. Sulisussarsiortarneq......................................................................................................................35

7.5. Inuit ataasiakkaarlugit piginnaanngorsaqqinneqarnissamut pilersaarusiuunneqartarnissaat.........36

8. Siunissami piginnaanngorsaaqqiisarnissamut pilersaarutit kommunini suliassaapput...............................37

8.1. Piginnaanngorsaaqqinnermi piumassutsiminnik suliaqartut...............................................................38

8.1.1. Nammineq piumassuseq malillugu suliaqartartunut attaveqaatit...............................................39

9. Piginnaanngorsaaqqinnissamut periusissiap isumagineqarnissaanut illutassat.........................................41

9.1. Nunami tamarmi piginnaanngorsaaqqiisartut....................................................................................41

9.2. Qitiusumit aqutsiveqarfiit - Sisimiuni Nuna Tamakkerlugu Innarluutilinnut Sullissivik nutaaq............43

9.3. Najukkani suleqatigiit ataqatigiissaarisutullu akisussaasoq.................................................................44

9.4. Telemedicin atugarissaartuunermilu teknikkikkut atortorissaarutit....................................................44

9.5. Tikikkuminassuseq...............................................................................................................................45

10. Ilinniartitsineq..........................................................................................................................................47

10.1. Kalaallit Nunaanni piginnaanngorsaqqiisarnerup iluani maanna iliniartitsissutigineqartartut..........47

10.2. Piginnaanngorsaqqiisarnerup iluani ilinniagassatut piginnaasaqarfissatullu siunnersuut.................48

11. Pitsaassutsit, nakkutilliineq, nalilersuineq ilisimatusarnerlu.....................................................................51

11.1. Piginnaanngorsaaqqinnermi anguniakkaat pitsaassutillu.................................................................51

11.2. Pitsaassutsimik qulakkeerineq...........................................................................................................52

11.2.1 Kommunini pitsaassutsimik qulakkeerinnittarneq.......................................................................52

11.3. Nakkutilliineq.....................................................................................................................................52

11.4. Naliliineq.........................................................................................................................................53

11.5. Ilisimatusarneq..................................................................................................................................54

11.6. Taaguutinut nassuiaat.......................................................................................................................54

12. Aningaasaqarneq......................................................................................................................................55

13. Atuagaatit naqitaatillu..............................................................................................................................56

13.1. Nittartakkat:......................................................................................................................................57

14. Ilanngussat................................................................................................................................................58

14.1. Ilanngussaq 1.....................................................................................................................................58

2

SiulequtNuannaarutigilluinnarpara nuna tamakkerlugu piginnaanngorsaaqqinnissamut periusissiassatut siunnersuut manna saqqummiussinnaagakku. Uannut Peqqissutsimut Naalakkersuisutut innuttaasut pitsaanerpaamik katsorsarneqarsinnaanerat pingaaruteqaannanngilaq aammali katsorsarneqareernerminni nalinginnaasumik inuuneqaleqqinnissaannut ikiuussinnaanerput pingaaruteqarpoq. Piginnaanngorsaaqqinnissamut periusissiassatut siunnersuuteqarnitsinni tamanna qitiusutut siunertaavoq.

Ajutoornerit, nappaateqarneq katsorsarneqarnerlu timimut tarnimullu annertuumik kinguneqarsinnaapput. Ajoquteqarneq innarluuteqarnerlu annertuumik kingunerluuteqartitsisinnaapput, tassa innuttaasunut ataasiakkaanut, ilaqutariinnut inuiaqatigiinnullu tamanut. Pisinnaasat annikillinerisa kingunerisinnaavai innuttaasup suliffimminik isumaginnissinnaajunnaarnera taamalu suliffissaarutsillugulu piitsunngortissinnaallugu. Tamatuma kinguneranik innuttaasoq qitornaminik aallersinnaajunnaartarpoq imaluunniit ilaquttaminik nakkutiginnissinnaajunnaarluni. Taamaalilluni innuttaasoq nammineq angerlarsimaffimmini imminut ikiorsinnaajunnaarsinnaavoq aamma ulloq unnuarlu pisortanit ikiorneqarnissani pinngitsoorsinnaajunnaarsinnaallugu. Tassa innarluuteqarnerup pisinnaasallu annikillinerisa inuit ataasiakkaat, ilaqutariit, aningaasaqarneq inuiaqatigiillu ataatsimut isigalugit sunnertarpaat.

Soorlu innarluuteqalerluni ajoquteqarneq assiginngitsorpassuartigut atuussinnaallunilu siammasissumik sunniuteqarsinnaasoq taava aamma piginnaanngorsaaqqinneq assigiinngitsorpassuarnik isumaqarsinnaavoq. Tassaasinnaavoq ajutooreernerup innarliisinnaasumillu nappaateqareernerup kingorna timikkut sungiusaqqinneq. Tassaasinnaavoq tarnip pissusiinik ilisimasalimmit katsorsarneqarneq. Imaluunniit anigorsinnaanngisamik nappaateqarneq pillugu siunnersortimik oqaloqateqartarneq tassani taamaallaat pineqarsinnaavoq. Piginnaanngorsaaqqiinerup innuttaasup siullermik katsorsarneqareernerata kingorna nappaamminik sapinngisamik isumaginninniarneranik qaangiiniarneranillu ikiortarpaa. Tamanna innuttaasup sapinngisamik nalinginnaasumik inuuneqaleqqinnissaanut naggataatigut ikiuutaasarpoq.

Nuna tamakkerlugu piginnaanngorsaaqqinnissamut periusissiassatut siunnersuut manna aqqutigalugu tamakkiisumik nutaaliortumillu suliniuteqarnissamut tunngavissiiniarsarivugut. Nutaamik eqqarsartoqartariaqarpoq innuttaasup sapinngisamik pitsaanerpaamik piginnaanngorsaqqinneqarnissaa anguniarlugu aamma innuttaasup sapinngisamik nammineq najukkamini piginnaanngorsaqqinneqarnissaa anguniarlugu. Innuttaasut pisinnaasakillisimasut ikiorniarlugit periutsit periusissiallu nutaat pisariaqartinneqarput. Tamatumani isumalluutinut sulisussanullu aningaasaliissuteqarnissaq pisariaqarpoq. Tamatumunnga peqatigitillugu peqqinnissaqarfimmi kommuninilu aaqqissuussaasumik ataqatigiissumillu aaqqissuussisoqartariaqarpoq.

Piginnaanngorsaaqqiisarnermi inuppassuit pikkorissut suliassaminnullu tunniussimasut ullumikkut sulisorineqareerput. Taamaalilluta piginnaanngorsaaqqiinermi eqqortumik periusissiaqarnitsigut isumagisinnaassavarput innuttaasut tamarmik nunami maani tamakkiisumik nammineerlutillu inuuneqaqqilernissamut pisariaqartitaannik ikiorserneqarlutillu tapersersorneqarnissaat.

Neriuutigalugulu kissaatigaara 2017-imi suliniutissap tamatuma aallartinneqarnissaanut aqqutissat siulliit suliarilereersimassagivut.

Agathe FontainPeqqissutsimut Naalakkersuisoq

3

Eqikkaaneq”2017-imi nuna tamakkerlugu piginnaanngorsaaqqiinermi periusissiassatut siunnersuut” nunami maani piginnaanngorsaaqqiisarnerup pitsaanerulersinneqarnissaanut siunissami suliniutissatut siunnersuutitut isigineqassaaq. Innuttaasut innarlersimasut napparsimareernerminni katsorsarneqareernerminnilu sapinngisamik nalinginnaasumik inuuneqaleqqinnissaat pillugu anguniagaqarnermik tamanna tunngaveqarpoq. Tamanna piviusunngortinneqarsinnaanngilaq politikkikkut aningaasaqarnikkullu pingaarnersiuilluni isumalluutissanik nassaartoqanngippat.

Pingaarnerpaatut inassutigineqarpoq:Innuttaasoq kinaluunniit pisinnaasakillisimalluni peqqinnissaqarfimmiittoq piginnaanngorsarneqarnissamik pisariaqartitsinersoq nalilersuiffigineqartassaaq. Tamanna tunngavigalugu innuttaasoq peqqinnissaqarfimmi kommunimilu qanoq isumagineqassanersoq pillugu tamakkiisumik pilersaarusiortoqassaaq, pilersaarutip imarissavai timikkut, tarnikkut, inuttut aningaasaqarnikkullu nalilersuisimanernik.

Pingaarnerpaatut oqariartuutigineqarpoq:Piginnaanngorsaaqqittarneq innuttaasoq inuiaqatigiillu aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugit imminut akilersinnaalluarpoq.

Periusissiami pineqarput nappaatip suussusersineqarneranit kommunimut angerlartitsinermi piginnaanngorsaaqqinneq, tassanngaannit angerlarsimaffimmi piginnaasanik attassiinnarniarluni sungiusarnissaq. Nappaatip/ pisinnaasakillinerup suussusersineqarnerani sapinngisamik piaarnerpaamik suliassaq aallartinneqartariaqarpoq. Innuttaasup nalinginnaasumik inuuneqaqqilernissaa anguniarlugu siusissukkut iliuuseqartarneq pitsaanerpaamik angusaqartitsisarpoq. Innuttaasut nappaataat sunaanersut apeqqutaallutik innuttaasut pisariaqartitaat annertuumik assigiinngissuteqarsinnaapput aamma pisariaqartitat taakku qanoq sivisutigisumik isumagineqartariaqarnerat assigiinngissuteqarsinnaapput.

Kapitali 3-mi takutinniarneqarpoq pisinnaasakillisimanerup inuiaqatigiinnut qanoq sunniuteqartarnera. Tamanna eqqoqqissaartumik oqaatigiuminaappoq, tunngaviusumilli isumaqartoqarpoq napparsimasorpassuaqartoq piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsisunik. Assersuutitut taaneqarput uummatimik taqarsuatigut nappaatillit, nukimmikkut saanermikkullu nappaatillit aamma qaratsamikkut aanaartoorsimasut piginnaanngorsaqqinneqarneq iluaqutigilluarsinnaagaat.

Kapitali 4-mi sammineqarput innuttaasunut pisinnaasakillisimasunut maanna neqeroorutaasut, inatsit pineqartumut attuumassuteqartoq aamma Naalagaaffiit Peqatigiit innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaat. Inatsit maanna atuuttoq piginnaanngorsaaqqinnissamut tunngatillugu ersernerluttutut nalilerneqarpoq. Periusissiaq piviusunngortinniarlugu suliaqarnissamut pisariaqarpoq akisussaaffimmik suliassanillu erseqqissaasumik inatsimmik nutarterinissaq. Kapitalip naggataani allaaserineqarput pingaarnertut sammisassat siunissami inatsisaalerumaartussami erseqqissaaffigineqartariaqartut.

Kapitalu 5-imi sammineqarput siunissami piginnaanngorsaatissatut neqeroorutaajumaartussat imaat. Periusissiami susassaqarfiit assigiinngitsut suliassaqarfiillu akimorlugit suleqatigiittoqarnissaa pingaaruteqarluinnartuuvoq. Tassa inuttut aningaasaqarnikkullu isumalluutissat pitsaanerusumik atorsinnaaniarlugit aammali innuttaasoq pisariaqartitaanik kiffartuussinnaaniarlugu. Pingaartumik akisussaaffiit malittarisassallu erseqqissaaffigineqarnissaat pingaaruteqarpoq. Innuttaasumut innarluuteqalersimasumut tunngatillugu isumaginnittoqarfiup peqqinnissaqarfiullu akornanni ataqatigiittoqarnissaa qulakkeerniarlugu susassaqarfinni taakkunani marluusuni malittarisassaqarnissaq pisariaqarpoq.Tamatumunnga peqatigitillugu peqqinnissaqarfik kommunillu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqartariaqarput suliassaq pitsaanerusumik ataqatigiissinniarlugu sunniuteqartinniarlugulu.

4

Suliassamut tunngatillugu immikkut pingaaruteqarpoq angerlartitsinissaq, pilersaarusiornissaq angerlarsimaffimmilu piginnaasanik attassiinnarnissaq pillugit suleqatigiittoqarnissaa. Nipaallisaanermi inooqatigiinnerup iluani iliuuseqarnissaq nunami maani suliassaavoq nutaajusoq, inassutigineqarporli siunissami periusissiassap ilaatut atuutsinneqassasoq. Pisinnaasat annikillisimanerisigut ilaqutariit iluini, suliffimmi, aningaasaqarnikkut, ineqarnikkut nammineersinnaanikkullu unammilligassanngortartut nipaallisaanermi eqqarsaatigineqartarput. Periusissiami tunngaviusumik qitiutinneqarput pitsaanerusumik suleqatigiittoqarlunilu attaveqaqatigiittoqartarnissaa. Peqqinnissaqarfiup kommunillu akornanni aamma isumaginninnermi peqqinnissatigullu oqartussat akornanni pitsaanerusumik suleqatigiittoqarnissaa anguniarlugu suleriaasissat pilersinneqartariaqarput aaqqissuussisoqarlunilu. Aamma malittarisassat susassaqarfinnut assigiinngitsunut ajornannginnerusumik attaveqaqatigiissitsilersinnaasut suliarineqartariaqarput. Tamakku tamarmik suliarineqassapput napparsimasoq sapinngisamik pitsaanerpaamik suliniuteqarfiginiarlugu aamma innuttaasut katataasinnaanerat pinngitsoortinniarlugu.

Kapitali 6-imi oqaatigineqarpoq susassaqarfiit assigiinngitsut akimorlugit suleqatigiittarneq aamma najukkami pingaaruteqartuusoq. Tamanna immikkut pingaaruteqarpoq angerlartitsinermi aamma pisinnaasanik attassiinnarniarnermi. Matumani ajornanngippat ilaqutaasut ilaatinneqartariaqarput. Aamma ilaqutaasut innarlerneqarsimasumit sunnerneqarsimanerat naapertorlugu periarfissinneqartariaqarput ikiorserneqarnissamut tapersersorneqarnissamullu.

Kapitali 7-imi sammineqarput peqqinnissaqarfiup siunissami suliassai. Suliassami tassani qitiupput siusissukkut tamakkiisumillu pisariaqartitanik nalilersuisarnissaq, nalilersuinermi innuttaasup pisariaqartitai aamma suliassap qanoq aaqqissuuttariaqarnera erseqqissaaffigineqassapput. Sakkussat assigiissakkat innuttaasup pisinnaasaanik nalilersuinermi nunami tamarmi atorneqarsinnaasut inerisarneqassapput. Tamatuma kingorna pisariaqartitat qulaajarneqareerpata suliassaq ataatsimut isigalugu ingerlatsisoqartariaqarpoq, tassa innuttaasup peqqissuunissaa kisiat eqqarsaatiginagu innuttaasoq siammasissumik inissinniarlugu. Tamatumani suliassaqarfiit akimorlugit suliaqarnissaq ukkatareqqinneqassaaq aamma isumaginninnermi oqartussat, ilaquttat, suliffiit allallu ilaatinneqassapput.Aamma inassutigineqarpoq innuttaasut ataasiakkaarlugit piginnaanngorsaqqinneqarnissaat pilersaarusiorneqartassasoq. Pilersaarutitigut takuneqarsinnaasariaqarput angerlartitsinermit qanoq ingerlasoqarsimanersoq, kommunimi sungiusarneq, angerlarsimaffimmi pisinnaasanik attassiinnarniarneq aammalu innuttaasoq pisinnaasaqaqqilissappat pisinnaasat suut anguniarneqartussatut piviusorsiortuunersut.Taakku anguneqassappata sulisussat amerlineqarnissaat pisariaqarsinnaavoq. Piginnaanngorsaaqqinnermi sulisut amerlineqarnerisigut aningaasatigut sipaaruteqartoqartarnera innuttaasullu pitsaanerusumik kiffartuunneqartarnera pillugit nunanit allanit assersuutit saqqummiunneqarput. Aamma sulisussarsiortarneq pitsaanerulersinniarlugu siunnersuut saqqummiunneqarpoq. Naggasiullugu suliffeqarfiit Danmarkimeersut suliaqarfimmi misilittakkaminnik avitseqateqarusuttut sorliunersut oqaatigineqarpoq.

Kapitali 8-mi siunissami kommunit suliassaattut siunnersuutit arlallit sammineqarput. Siunnersuutit kommunit suliassaannut pitsanngorsaataasinnaasut arlallit sammineqarput. Taakkunani ilaatigut ukkatarineqarput ataatsimut pitsaassusiliisarnissaq malittarisassaqarnissarlu, sulisunik piginnaanngorsaasarnissaq aamma kommunit peqqinnissaqarfiullu akornanni attaveqaqatigiittarnerup pitsanngorsaaffigineqarnissaa. Aamma inassutigineqarpoq kommunini nammineq kajumissuseq atorlugu suliniuteqartarnerup nukittororsaavigineqarnissaa. Nammineq kajumissutsiminnik suliniuteqartartut isumalluutissaaleqiffiusuni pingaaruteqarluinnartumik kiffartuusseqataasinnaapput. Taakku innuttaasup innarlersimasup

5

attaveqaateqarnera pitsaanerulersissinnaavaat najukkamilu inuiaqatigiit akornanniinnissaa ajornannginnerusumik sivisunerulersissinnaallugu.

Kapitali 9-mi periusissiap isumagineqarnissaanut illutassat sammineqarput. Pingaarnertut inassutigineqarpoq nuna tamakkerlugu piginnaanngorsaasartussatut suleqatigiit pilersinneqassasut. Suleqatigiit taakku nuna tamakkerlugu piginnaanngorsaanermik tunngaviusumik isumaginnittussanik 5-6-inik inuttaqassapput. Pisariaqartitsisoqartillugu angalasassapput, telemedicin aqqutigalugu napparsimasunik misissuisassapput, suliassanik ataqatigiissaarisassapput, nakorsiartitsisassapput, pikkorissaanissanik aaqqissuussisassapput, suleqatigiinnermik pitsanngorsaassapput il. il.. Nunami isorartuumi innuttakitsumilu annertoorujussuamik unammilligassaqarfiusumi isumaqartoqarpoq silatusaarnerussasoq suliassap sumiiffimmut aalajangersimasumut inissinneqarnissaanut taarsiullugu immikkut ilisimasalittut suleqatigiinnut ataatsimoortinneqarnissaa. Taamaalilluni suliassaq eqaannerusumik uummaarinnerusumillu ingerlanneqarsinnaassaaq. Suleqatigiit najukkami suleqatigiinnik kommunimilu ataqatigiissaarisumik napparsimasumut tunngatillugu suliniutissanik ukkatarinnittumik suleqateqassapput. Suliassaq ikorfartuiffiginiarlugu inassutigineqarpoq telemedicinimik atugarissaartuunermilu teknikkikkut atortorissaarutinik atuinerusoqartassasoq. Atortorissaarutit taakku marluusut nunami maani napparsimasunik kiffartuussinermi unammillagassarpassuarnut ikiuutaasinnaapput. Ilaatigut angerlarsimaffimmi sungiusarnermut ikorfartuutaasinnaapput aamma nuna tamakkerlugu attaveqaqatigiittarnermut pitsanngorsaataasinnaapput. Nunanit allanit assersuutit eqqaaneqarput, nunani taakkunani assingusumik atugaqarfiusuni atugarissaartuunermi teknikkikkut atortorissaarutit iluatsilluartumik atorneqartarsimapput. Pingaartinneqarpoq periusissiap nunami innuttaasunut tamanut neqeroorutigineqartussanngorlugu kiffartuussisussanngorlugulu aaqqissuunneqarnissaa, tassa angalasartunit orninneqarsinnaalerluni, napparsimmavimmi / innarluutilinnik sullissivimmi sivikinnerusumik uninngasoqarsinnaanngorlugu imaluunniit telemedicin atorsinnaanngorlugu.

Kapitali 10-mi ilinniartitaaneq sammineqarpoq. Ilinniartitaanermi periarfissat atuutereersut nunami maani Kalaallillu Nunaata avataani piginnaanngorsaaqqinnermut attuumassuteqartut sammineqarput. Nunami maani ilinniartitaanerit pineqartut tassaanerupput peqqissaanermi ikiortinngorniartarneq, peqqissaasumut ikiortinngorniartarneq peqqissaasunngorniartarnerlu. Immikkut ilisimasalittut ilinniagaqartarnerit, soorlu katsorsaasunngorniartarneq nakorsanngorniartarnerlu nunani allani ingerlanneqartarput.Siunissami ilinniagassatut siunnersuutit arlallit allaaserineqarput. Pingaartinneqarput sulisooreersunik piginnaanngorsaaqqittarneq, piginnaanngorsaaqqiisarneq pillugu pikkorissaatissanik nutaanik pilersitsinissaq aamma qaffasissumik ilinniagaqaqqinnissamut periarfissat.

Kapitali 11-mi sammineqarput pitsaassutsit, nakkutilliineq, nalilersuisarneq ilisimatusarnerlu. Piginnaanngorsaaqqiisarnermik nakkutiginnittarneq maannamut killilimmik ingerlanneqartarpoq. Kiffartuussinerit anguneqarnissamut piviusorsiortut qaffasissusilerneqartariaqarput. Suliassat eqqarsaatigalugit pingaarnertut ataasiakkaarlugillu anguniagaqarfiusariaqarput, taakku nakkutilliinermi periusissiallu iluatsiffiunissaanik nalilersuinermi atorneqarsinnaasunngorlugit. Suliaqarfimmi maannakkorpiaq ilisimatusartoqarpianngilaq, inassutigineqarporlu piginnaanngorsaaqqinnermi ilisimatusarnissamut pitsaanerusumik tunngavissiisoqassasoq.

Kapitali 12-imi aningaasaqarneq naatsumik sammineqarpoq Inatsimmik nutarterineq naammassineqartinnagu aamma siunissami akisussaaffigineqartussat suliassallu politikkikkut erseqqissaaffigineqartinnagit tamanna aalajangiiffigineqarsinnaanngilaq.

6

1. TunuliaqutaaIlaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliap inassuteqarneratigut UKA2015/44 pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuummut tunngatillugu Inatsisartut 2015-imi Ukiakkut ataatsimiinnermi aalajangiuppaat:

Inuiaqatigiinnut akuuleqqinnissamik sungiusarnissamullu pisariaqartitsisut tamarmik siunnerfilimik aaqqissuussaalluartunik aammalu ataqatigiissarneqartunik sungiusaanissanik ingerlatsinissani iliuusissatut pilersaaruteqarnissat pillugit Naalakkersuisut kingusinnerpaamik UPA 2016-imi saqqummiusseqquneqassasut.

Piginnaanngorsaaqqiinermi periusissiassatut siunnersuut taanna Naalakkersuisut siunnersuutaat tunngavigalugu ilusilersorneqarsimavoq.

Piginnaanngorsaaqqiisarneq suliaqarfiuvoq suliaqarfinnut assigiinngitsorpassuarnut attuumassuteqartoq. Taamaammat pilersaarut tamarmiusoq suliaqarfinnut assigiinngitsorpassuarnut naapertuuttunngorlugu suliaavoq. Naalakkersuisut suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiissitanik atorfilittanik inuttaqartunik pilersitsisimapput aamma Namminersorlutik Oqartussani immikkoortortat tamakkerlugit soqutigisaqartullu allat oqaloqatigisarsimavaat. Suleqatigiissitat nangaassuteqaratik siunnersuuteqartarput, siunnersuutit tamarmik suliaqarfinnut ataasiakkaanut saqqummiunneqarsimapput pilersaarummullu tamarmiusumut atatillugit nalilersorneqarsimallutik. Periusissiassatut siunnersuut suleqatigiissitamit tassannga soqutigisaqartunillu allanit inassuteqaatigineqartut tunngavigalugit suliarineqarsimavoq.

Periusissiami matumani inassutigineqartut siunnersuutigineqartullu nassuiaammit uannga ”Inunnut toqussutaasinnaasumik napparsimasunut suliniuteqarneq piginnaanngorsaqqiiniarluni anniarunnaarsitsiniarlunilu (anniarnaveersaartitsilluni iliuuseqarneq) periarfissat” UKA2015-imi agguaanneqartumit ingerlateqqitaapput. Kalaallit Nunaanni piginnaanngorsaaqqittarnerup inerisarneqarneranut atatillugu nassuiaammi tassani piareersaalluni suliaqartoqareersimavoq.

”Inunnut toqussutaasinnaasumik napparsimasunut suliniuteqarneq piginnaanngorsaqqiiniarluni anniarunnaarsitsiniarlunilu (anniarnaveersaartitsilluni iliuuseqarneq) periarfissat” suliarineqarnerat ingerlateqqinniarlugu Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup suleqatigiissitat Peqqinnissaqarfimmit kommuninillu inuttaqartut siunissami piginnaanngorsaaqqiisarnissamut ilanngusseqqullugit ataatsimeeqatigisimavai. Suleqatigiissitat sisamariarlutik ataatsimeeqatigiissimapput, tamatuma saniatigut digital aqqutigalugu imminnut attaveqatigiittarput. Suleqatigiissitami inuttarineqarsimapput:KANUKOKA-mit aallartitaq ataaseq.Kommuneqarfik Sermersuumit aallartitaq ataaseq.Dronning Ingridip Napparsimmavissuani sungiusaaqqittarnerup iluani katsorsaasutut pisortaq ataaseq.Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfimmit aallartitaq ataaseq.Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit aallartitat sisamat (peqqissutsimut tunngasuni suliatigut siunnersortit pingasut aamma inatsiseqarnikkut siunnersorti ataaseq).Kalaallit Nunaanni Peqqissaanermik Ilisimatusarfimmit nakorsatut aallartitaq ataaseq.Statens Institut for Folkesundhedimit aallartitaq ataaseq.Nunap immikkoortuani peqqissaasut pisortaat Sisimiuneersoq.

Aallartitat pingaarnertut marlunnik tikkuussisimapput: 1) Taakku isumaat malillugu siunissami piginnaanngorsaaqqittarnissat sunik imaqartariaqarnersut

aamma qanoq aaqqissuunneqartariaqarnersut

7

2) Napparsimasut piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsisut pitsaanerusumik kiffartuussinnaaniarlugit aallartitat ataasiakkaat suliaqarfii sunik pisariaqartitsinersut.

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup Peqqinnissaqarfiullu Qullersaqarfiata siunnersuuteqarnerisigut periusissiaq UKA2016-imit UPA2017-imut kinguartinneqarpoq. Taamatut kissaateqarnermut tunngaviuvoq kræftimik nappaateqartunik ukkatarinnikkunnaarluni periusissiap piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsisunut tamanut siammarterneqarnerunissaa. Aamma kissaatigineqarsimavoq periusissiap Kalaallit Nunaanni pissutsinut naleqquttuunerutinneqarnissaa kiisalu katsorsaasut isumaasa ilanngunneqarnerusarnissaat. Januaarip qaammataata ingerlanerani Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup allannguutissatut kissaatigineqartut ilanngunniarlugit periusissiarlu ataatsimut isiginnilluni allanngortinniarlugu Peqqinnissaqarfiup Qullersaqarfia attaveqarfigisarsimavaa.

8

2. Piginnaanngorsaaqqiisarnerup nassuiarneqarnera

Pingaarnertut inerniliussaq:Piginnaanngorsaaqqiisarneq innuttaasunut pisinnaasakillisimasunut tamanut

tunngatillugu suliassaqarfiit akimorlugit susassaqarfinnilu assigiinngitsuni suliassaavoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu peqqinnissamut tunngasuni suliniaqatigiiffissuup WHO-p piginnaanngorsaaqqinneq nassuiarsimavaa ima:

”Inunnik pisinnaasakillisimasunik piginnaanngorsaaqqittarneq suliniutit arlallit ilagivaat, siunertarineqarluni inuit ataasiakkaat timimikkut, malugissutsimikkut, silappaarissutsimikkut, eqqarsartaatsimikkut inuttullu pisinnaasaqarlualernissaat piginnaasaminnillu attassiinnarnissaat. Inuit pisinnaasakillisimasut piginnaanngorsaqqinneqartut sakkussaqalersarput kiffaanngissuseqalernissamut namminnerlu aalajangiisinnaassuseqalernissamut pisariaqartunik.”

Piginnaanngorsaaqqiisarneq pillugu danskit nalunaarusiaanni 2004-meersumi piginnaanngorsaaqqiisarneq imatut nassuiarneqarsimavoq:

”Piginnaanngorsaqqinneq innuttaasut, ilaqutaasut sulisullu akornanni siunnerfeqarluni piffissaligaasumik suleqatigiinneruvoq. Innuttaasup timimigut, tarnimigut aamma/imaluunniit inooqatigiinnikkut atuussinnaanerminik annertuumik killilimmik atuussinnaasup annertuumilluunniit killilimmik atuussinnaalernissaminut aarlerinaateqartup nammineerluni imaqarluartumillu inuusinnaalerneranik angusaqarnissaanik anguniagaqarneq. Piginnaanngorsaaqqinnermi innuttaasup inuunerani atugassarititaasut tamakkiisumik isigineqartarput, aaqqissuussaasumik, ataqatigiissumik ilisimasallu tunngavigalugit suliniuteqarfigineqarlutik.”1

Nassuiaatini taakkunani marluusuni qitiutinneqarpoq piginnaanngorsaqqiisarnerup suliassaqarfiit akimorlugit ingerlanneqartarnissaa, tassa innuttaasoq sapinngisamik nammineerluni inuunerminik isumaginnissinnaanngorlugu. Tamanna pisortat, innuttaasup pineqartup innuttaasullu ilaqutaasa suleqatigiinnerisigut pisarpoq.

Piginnaanngorsaqqiisarneq nalinginnaasumik napparsimmavimmit angerlartitsinermi pisarpoq. Katsorsaanerup naammassineqareernerani innuttaasup nalinginnaasumik inuunerisimasaminut uterniarnermini ikiorteqarnissap pisariaqartippagu taamatut suliniuteqarnissaq pisariaqarsinnaavoq. Napparsimasut ilaasa piginnaanngorsaqqinneqarnissaq pisariaqartivinneq ajorpaat. Ilaasa sivikinnerusumik piginnaanngorsaqqinneqarnissaq pisariaqartittarpaat. Allallu inuunertik naallugu piginnaanngorsarneqaqqinnissaq immaqa pisariaqartissinnaavaat. Takussutissiaq 1-imi taamatut ingerlatsisarneq takutinneqarpoq:

1 Danmarkimi piginnaanngorsaaqqiisarneq – Piginnaanngorsaaqqiisarneq pillugu nalunaarusiaq

9

Takussutissiaq 1. Napparsimasup napparsimanermini qanoq ingerlasimaneranik takussutissaq.

Piginnaanngorsaaqqiisoqartarpoq inuit ataasiakkaat pisariaqartitaat tunngavigalugit ingerlanneqartarlunilu suliassaqarfiit akimorlugit, inuit ataasiakkaat ataatsimullu isiginnilluni suliniuteqarnerisivut. Piginnaanngorsaaqqiinermi inuttaasup taassumalu ilaqutaasa isumalluutaat pisariaqartitaallu ataatsimut isigineqartarput.

Taamaalilluni piginnaanngorsaaqqinnerup siunertaraa napparsimasup timikkut, tarnikkut, inuttut eqqarsartaatsikkullu pisinnaasaasa pitsanngorsarnissaat attatsittuarnissaallu, napparsimasup sapinngisamik nammineersinnaalernissaa namminerlu aalajangiisinnaanissaa siunertaralugit. Piginnaanngorsaaqqiinermi inuup pisinnaasakillisimanera aallaavigineqartarpoq, aammali tamatumunnga ilaapput tarnikkut ajornartorsiutit inuttullu atukkat imminnut sunniiveqatigiittarnerat aamma inuunermut/anersaamut tunngasut. Piginnaanngorsaaqqiinermi napparsimasumut tunngatillugu pitsaaliuinissaq ikorfartuinissarlu siunnerfigineqartarput, tassa innuttaasoq taassumalu ilaqutai sapinngisamik pitsaanerpaamik isumalluutissaminnik atuisinnaaniassammata. Piginnaanngorsaqqinniarneqartarput innuttaasut tamarmik ajutoornerup, napparsimanerup, inooriaatsip ukioqqortussutsillu malitsigisaannik pisinnaasakillisimasut.

10

Takussutissiaq 2. Piginnaanngorsaaqqiinermi napparsimasup ilaqutaasullu isumalluutaasa pisariaqartitaasalu qitiutinneqarnerat.

Pisinnaasat inuunerlu pitsaanerulersinniarlugit innuttaasut pisinnaasakillisimasut siunnerfigalugit pitsaasumik piginnaanngorsaqqiisoqartassaaq. Sapinngisamik aallaaviginiarneqassapput innuttaasup nammineerluni aalajangigai, anguniagai kissaataalu, tamannali pissaaq nunap isumalluutai tunngavigalugit. Innuttaasup misigissavaa ingerlataqarfiit suliallu assigiinngitsut akimorlugit kiffartuussinerup imminut ataqatigiinnera.

Pitsaanerpaassaaq innuttaasup inuunermini inissisimanera aalajangigaalu pissusissamisoortumik siunnerfilimmik, ataqatigiittumik ilisimasallu aallaavigalugit suliniuteqarnissamik anguniagaqarnermut ilaatinneqarnissaat.

Pingaaruteqarpoq eqqumaffigissallugu piginnaanngorsaaqqiisarnerup siammasissupilussuarmik taaguutaanera. Sumulluunniit piginnaanngorsaaqqiisoqarsinnaavoq, tassa qaratsakkut aanaartooreernermi timip sungiusaqqinneqarneranit kræfteqarluni inuuneqarneq pillugu siunnersortimik oqaloqateqarnermut.

11

Patientens og pårørendes

ressourcer og behov

Fysisk

Socialt

Eksistentielt og åndeligt

Psykisk

3. Ajornartorsiutip annertussusaa

Pingaarnertut inerniliussaq:Napparsimasut innarluuteqalersitsisinnaasumik, inuunermik

ulorianartorsiortitsisumik ataavartumilluunniit nappaatillit akornanni piginnaanngorsaqqinneqarnissamik annertuumik pisariaqartitsisoqarpoq.

Oqaatigiuminaappoq innuttaasut qanoq amerlatigisut piginnaanngorsarneqarnissamik pisariaqartitsinersut, tassa piginnaanngorsaaqqiisarnermut tunngatillugu killilipilussuarmik ilisimatusartoqarsimallunilu kisitsisitigut paasissutissaateqartoqarmat.

Ukiuni kingullerni marlunni inuit qassit perulullutik imaluunniit innarluuteqalersitsisinnaasumik napparsimasimanersut tamakkiisumik takuneqarsinnaavoq, taakku ilarpassuisa piginnaanngorsaqqinneqarnissaq pisariaqartikkaat isumaqartoqarpoq. Aamma sullinniakkat taakku aalajangersimasut toqqarneqarput Danmarkimi nunanilu allani pitsaasunik paasissutissaateqartoqarmat sullinniakkat taakku piginnaanngorsaqqinneqarnerisigut inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut annertuumik iluanaaruteqartoqartarneranik takutitsisunik.

Imaanngilarli taakku kisimik piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsisut, tassaappulli nappaateqartut pisinnaasanut immikkut sunniuteqartartunik aamma piginnaanngorsaqqinneqartarnerisa iluaqutaalluartarnera pillugu paasissutissaateqarfiusut. Piviusoq isigalugu amerlanerungaartunik napparsimasorpassuaqarpoq piginnaanngorsaqqinneqarnermik iluaquteqarsinnaasunik.

Peqqinnissaqarfiullu Qullersaqarfianit isumaqartoqarpoq napparsimasut ataani pineqartut tamarmik arlaatigut piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsisuusut. Napparsimasut taakku tamarmik nakorsatut ilisimasalimmit nalilersorneqartariaqarput piginnaanngorsaqqinneqarnissamillu neqeroorfigineqarlutik. Oqaatigineqaqqissaarli piginnaanngorsaaqqiisarneq siammasissupilussuuvoq. Piginnaanngorsaqqinneqarnissamut neqeroorutit suusinnaappulluunniit, tassa timikkut sungiusarneqarnermit ataavartumik nappaateqarneq pillugu siunnersortimik oqaloqateqartarnermut.

Uummatimik taqarsuatigut nappaatillit, nukimmikkut saanermikkullu nappaatillit aamma qaratsamikkut aanaartoorsimasut napparsimasut ilagaat piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsisinnaasutut nalilerneqartut aamma piginnaanngorsaqqinneqarnerisigut inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut annertunerpaamik iluaqusiisinnaasutut nalilerneqartut. Ukiuni kingullerni kisitsisit ima isikkoqarput:

2015-imi napparsimasut amerlassusaat

2016-imi napparsimasut amerlassusaat

Uummatip taqarsuatigut nappaatillit

228 226

Nukimmikkut saanermikkullu nappaatillit

449 328

Qaratsamikkut aanaartoorsimasut

121 822

2 Peqqinnissaqarfiup Qullersaqarfianit kisitsisitigut paasissutissat

12

Tabel 1. Uninngallutik napparsimasut piginnaanngorsaqqinneqarnissamik immikkut pisariaqartitsisut amerlassusaat.

Innarluutilinnut tunngatillugu Naatsorsueqqissaartarfimmit kisitsisit nutaajunerpaat 2012-imeersuupput. Kommunini assigiinngitsuni innuttaasut annertuumik innarluutillit agguataarneqarnerat ima isikkoqarpoq:

Kommune Kujalleq 183Qaasuitsup Kommunia 467Qeqqata Kommunia 251Kommuneqarfik Sermersooq 512Katillugit 1413

Tabel 2. Kommunini innarluutillit 2012-imi amerlassusaat.

Aamma ilimanarluinnarpoq utoqqaat utoqqaat illuini najugaqartut imaluunniit angerlarsimaffimminni ikiorteqartartut amerlanerit piginnaanngorsaqqinneqarneq iluaqutigissagaat, pisortat paaqqinnittarfiini najugaqarnissamut sanilliullugu namminneq angerlarsimaffimminni nammineersinnaalernissamut ilimanaateqarluarput. 2012-imi illoqarfiit Nuuk, Paamiut, Tasiilaq aamma Ittoqqortoormiit utoqqaat illuini najugaqartut katillutik 98-iusimapput.3

Taamatuttaaq kræftimik nappaatilippassuaqarpoq nappaammillu kræftimik aniguisimasorpassuaqarluni nalinginnaasumik pisinnaasaqaqqilernissaminnut katsorsarneqarnerup nalaani katsorsartereernerminnilu piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsisunik.Peqqinnissaqarfiup Qullersaqarfiata 2012-imi misissuisimanerata takutippaa apersorneqartunit 2.000-iusunit puammikkut kræfteqartut 79 %-ii, iviangimmikkut kræfteqartut inalukkamikkullu kræfteqartut 66 %-ii qasoqqasarnerujussuarmik kingunerlutsitsisartut. 60 %-it ukioqatigisaminnut allanut naleqqiullutik nukilaannerusutut misigisarsimapput. Kræftimik nappaatillit tamarmiusut 35 %-iisa nappaatigisamik suussusersineqareernerisa kingorna qaammatit 15-it qaangiunneranni oqaatigisimavaat ikiorsiissutinik timikkullu sungiusaqqinneqarnissamik pisariaqartitsillutik.

Innuttaasut tarnimikkut nappaatilippassuit tarnikkut ajoqutigisat inuttullu atukkat imminnut sunniiveqatigiittarnerisigut piginnaanngorsaqqinneqarneq aamma iluaqutigisinnaavaat. Taamatut piginnaanngorsaaqqiisarnermi pineqarpoq innuttaasup nammineerluni atukkaminik iluarsiiniarneranut ikiuineq. Tassani assersuutigalugu pineqarput pisinnaasanik annertunerusumik nalilersuisarneq, nappaammik aqutsineq, peqqinnerulersitsiniarneq nappaallu pillugu ilinniartitsineq.4

Kræftimik nappaatilippassuit, puammikkut ajoqutilippassuit, aap ingerlaarfiatigut ajoqutilippassuit, nukimmikkut anniaatilippassuit ajoqusersimasorpassuillu eqqarsaatigalugit eqqarsartoqarsinnaavoq piginnaanngorsaqqinneqarnissamik neqeroorutit amerlanerit pitsaanerillu pisariaqartivinneqartut. Piginnaanngorsaaqqiisarnerit innuttaasut taakku ilarpassui ulluinnarni pitsaanerusumik inuuneqarnissaannut, nammineersinnaanerunissaannut immaqalu suleqqilernissaannut ikiorsersinnaavaat.

Politikkikkut, aningaasatigut inatsisitigullu periusissiap matuma taperserneqarnissaa aalajangiunneqarpat Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup siunertaraa piginnaanngorsaqqinneqartussat taakku assigiinngitsut tamaasa immikkut iliuusissatut pilersaarusiorfigineqarnissaat, tassani pineqarput kræftimik nappaatillit, utoqqaat, tarnimikkut nappaatilli il. il...

3 Kommuneqarfik sermersooq. Najukkani inuiaqatigiinnut tunngassutilinnik nalunaarsuineq Nuuk 2012 4 http://www.psykisksaarbar.dk/code/pages/subpage192.aspx

13

4. Ullumikkut piginnaanngorsaanissamik neqeroorutigineqartartut tassungalu atatillugu inatsit suliaqarfimmut naapertuupput.

Pingaarnertut inerniliussaqPiginnaanngorsaaqqiisarnermut tunngatillugu inatsit maannakkut

amigaateqarlunilu ersernerluppoq suliaqarfiullu tamakkiisumik inatsisitigut nutarteriffigineqarnissaa pisariaqartinneqarluni. Taamatut inatsimmik

nutarterisoqareernerani aatsaat piginnaanngorsaaqqiinissamut periusissiaq inaarutaasumik suliarineqarsinnaavoq.

Sungiusaaqqinneq peqqinnissaqarfiup sullississutaanut ilaajuaannarsimavoq, piginnaanngorsaaqqiisarnerli sullississutit nutaanerit ilagaat. Napparsimasut kræftimik nappaatillit ataasiakkaat piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsinerannik aaqqissuussaasumik naliliineq ”Kræfti pillugu pilersaarummut siunnersuut 2013”-imi allaaserineqarput, napparsimasulli innarliisinnaasumik nappaatillit allat allaaserineqaratik.

Innuttaasut peqqinnissaqarfimmi katsorsarneqareerlutik piginnaasaminnik annaasaqaqqinnginnissaat anguniarlugu piginnaanngorsaaqqiisarnerup attatiinnarneqarnissaanut akisussaaffik kommunit tigummiarpaat. Ullumikkulli kommunit amerlanersaat taamatut attassiinnarnissamut neqerooruteqarneq ajorput. Innuttaasut peqqinnissaqarfimmi katsorsartissimanerminnik naammassinnissimasut ingerlariaqqinnissaannut tunngatillugu Peqqinnissaqarfiup kommunillu akornanni aaqqissuussaasumik ullumikkut ataqatigiissaarisoqarneq ajorpoq.

Takuneqakkajuttarpoq napparsimasut katsorsartereernerminni sungiusaqqinneqartartut sungiusaqqinnissaminnik imaluunniit pitsaasumik ileqqoqarnissaminnik ingerlassineq ajortut. Taamaammat napparsimasut timimikkut pisinnaasaat nalinginnaasumillu inuulluataarsinnaanerat appariartortarpoq. Kissaatigineqarpoq napparsimasut pitsaasumik ileqqoqarnerisa attatiinnarneqarnissaat, tassa kommunimit tapersersorneqarlutik piginnaanngorsaqqinneqarnermik namminneerlutik ingerlatsisinnaaniassammata.

Peqqinnissaqarfimmi kommuninilu piginnaanngorsaaqqinnermut immikkut najoqqutassiuussisoqanngilaq. Suliassaqarfiit susassaqarfillu akimorlugit pineqartumi suleqatigiinnissamik aaqqissuussisoqarsimanngilaq.

Innarliisinnaasumik napparsimanerup kingorna timip piginnaasaanik atuisinnaanngoqqinnissaq siunertaralugu piginnaanngorsaaqqinneq imaluunniit ataavartumik napparsimanermi timip piginnaasaanik atuisinnaaqqilernissap pitsanngorsaaviginissaanut tunngasunik isumaginninnermi peqqinnissatigulluunniit suliaqarfimmi ullumikkut inatsisaasuni takusassaqanngilaq.

4.1. Piginnaanngorsaaqqinnermut tunngasuni inatsisit atuuttutSuliaqarfimmut immikkut tunngatillugu peqqinnissamik aamma ilaqutariinnik isumaginninnermillu suliaqarnerit iluanni inatsisit maannakkut atuuttut ataani allaaserineqarput. Piginnaanngorsaaqqinnerit ataqatigiissut annertunerusumik sammineqarnissaat kissaatigineqarpat taakkununnga inatsisaasut immikkoortuisa ilaannik nutarsaanissaq pisariaqarpoq, tamatumunnga peqatigitillugu neqeroorutit ataqatigiinnissaannik aamma innuttaasup pisariaqartitaanik qitiutitsinissamik qulakkeerinnittumik peqqinnissaqarfiup kommunillu akornanni pisussaaffiliisunik isumaqatigiissuteqartoqartariaqarpoq.

14

4.1.1. Peqqinnissamut tunngassuteqartutNapparsimasut piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsisut suliniuteqarfigineqarnissaannut immikkut attuumatillugu peqqinnissaqarfimmut tunngatillugu inatsisit atuuttuut tassaapput:

Peqqinnissaqarfiup sullissineri il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 6. november 1997-imeersoq. § 14, imm. 1 nr. 5 naapertorlugu napparsimasunik katsorsaanerit tamarmik sullissinissamut peqqussutitigut naleqqussarneqartarput, tassunga ilanngullugit meeraaqqat peqqinnissakkut isumagineqartarnerat aamma napparsimmavimmi imaluunniit angerlarsimaffimmi napparsimasunik peqqissaasarnerit. Peqqussutitiguttaaq naleqqussarneqartarput napparsimasunik angallassisarnerit kiisalu najukkami peqqinnissaqarfiup avataani misissorneqarnissamut suliaritinnissamullu innersuussisarneq.

Peqqinnissaqarfimmi sullissinerit atuisullu akiliuteqartarnerat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 5, 15. februar 2006-imeersoq. Sullissinernut nalunaarutip peqqinnissaqarfiup sullissisarfiutaani uninngasut paaqqutarineqarnissamik pisariaqartitsinertik pissutigalugu napparsimmavimmi uninngarusuttut malittarisassiuuppai. Tassani peqqinnissaqarfik isumaqatigereerlugu peqqinnissaqarfiup ataani paaqqinnittarfimmi inissamik neqerooruteqartoqarsinnaavoq § 2, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu uninnganermut ullormut akiliuteqarfiusumik. Immikkut paaqqutarisariaqarnernut tapiliussanik akileeqqusisoqarsinnaavoq. Imm. 1-ili malillugu akiliuteqartoqassanngilaq, peqqinnissaqarfik kommunalbestyrelsi isumaqatigalugu utoqqalinersiutilinnut immikkut paaqqutarisarialinnut inissamik tunniussisimappata, tak. Utoqqarnik paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 6, imm. 3. Sullissinermut nalunaarutip § 8 malillugu aammattaaq iluaqusersuutinut kiisalu peqqinnissaqarfiup biiliinik ingerlassinermut malittarisassat aalajangersarpai.

Napparsimasup najugaqarfimmi avataani misissorneqarnerani katsorsarneranilu kiffartuussinerit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 2, 24. januar 2005-meersoq. Nalunaarutip matuma napparsimasut misissortikkiartornermik nakorsarneqarnermilluunniit nalaanni angallanneqarnerat, najugaqarnerat nerisaqarnerallu kiisalu qanigisamik ingiaqateqartinneqarnerat malittarisassiuuppai. Nalunaarutip aamma malittarisassiuuppai nunagisap avataani meeqqanik katsorsaanerit, anaanat katsorsarneqartariaqartut naalungiarsuutaat kiisalu ingiaqataasut najugaqarnerat nerisaqarnerallu.

Ilaqutaasut Kalaallit peqqissartut angerlarsimaffianni najugaqartarnissaat pillugu aaqqissuussaq 1. januar 2017-imi atuutilerpoq. Aaqqissuussaq taanna nutaaq naapertorlugu napparsimasut ilaqutaat Kalaallit peqqissartut angerlarsimaffianni akeqanngitsumik najugaqarsinnaapput, tassa inissaqartillutik. Napparsimasup nammineq aalajangissavaa ilaquttani sorleq ilagissanerlugu.

4.1.2. Isumaginninnermut tunngassuteqartutAngerlarsimaffimmi ikiorteqartitsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 32, 26. juli 1994-imeersoq. Nalunaarutitigut aalajangersarneqarput inuit pineqartut, angerlarsimaffimmi ikiorteqarnermi akiliuteqartarneq, aqutsineq angerlarsimaffimmilu ikiortip suliassaqarfii suliassaalu aamma Ilaqutariinnermut pisortaqarfiusimasup angerlarsimaffimmi ikiorteqarneq pillugu ilitsersuusiaa december 2003-meersoq.Tamakku saniatigut inatsisiliat ataaniittut inuunerissaanermik ingerlatsinissamut attuumassuteqarput. Inatsisiliat allat qaqutigut aamma attuumassuteqarfigisinnaavaat:

Pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr 15, 20 november 2006-imeersoq. Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersarneqarput piumasaqaatit nalinginnaasut peqqussut malillugu sullinneqarnissamut atorneqartussat, soorlu sulilernissamut piareersimanissamut pisussaaffeqarnermut, pisortat ikiorsiissutaannik tunineqarnissamut, iliuusissanik pilersaarusiornermut, pisuni immikkut ittunik ikiorsiissutinik tunineqarnernut il.il. tunngasut.

15

Utoqqarnik paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 11, 30. oktober 1998-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutilik. Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersarneqarput utoqqarnik paaqqinniffinnut nuunnissami piumasaqaatit nalinginnaasut, utoqqarnut paaqqinniffinnik pilersitsinerit, aningaasalersuineq il.il.

Inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 3. november 1994-imeersoq, kingusinnerusukkut allannguuteqartoq. Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersarneqarput ikiorsiinissami nalinginnaasumik piumasaqaataasut, ikiorsiiniutit, annertuumik innarluutilinnut namminneq angerlarsimaffimminniittunut, najugaqatigiiffinniittunut, nakkutigineqarlunilu najugaqarfinniittunut imaluunniit ulloq unnuarlu paaqqinniffinniittunut ikiorsiinerit, suliassaqartitsinerit, aqutsineq, aningaasalersuineq il.il.

Utoqqalinermi pensionisiat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 20, 23. november 2015-imeersoq. Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersarneqarput pisartagaqarsinnaanngornissamut piumasaqaatit, pensionisiat aningaasartaat, tapit aamma aqutsineq il.il.

Siusinaartumik pensionisiat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 40, 9. december 2015-imeersoq. Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersarneqarput siusinaartumik pensionisiaqarnissamik sullinneqartussat, pisartagaqarsinnaanngornissamut piumasaqaatit, pensionisiat aningaasartaat, tapit aamma aqutsineq il.il

4.1.3. FN-ip Innarluutillit pillugit IsumaqatigiissutaaFN-ip Innarluutillit pillugit Isumaqatigiissutaani immikkoortoq 26-mi aalajangersimasumik pineqarput piginnaanngorsaaqqiisarnerit aamma inuit innarluutillit piginnaanngorsarneqarnissaat imatullu oqaasertaqarluni:

”1. Naalagaaffiit peqataasut, peqatigisaminnik ikiorneqarlutik, iliuusissaniksunniuteqarluartunik naleqquttunillu aalajangersaassapput, inuit innarluutillitperiarfissaqartikkumallugit annerpaamik kiffaanngissuseqarnermik, timikkut, tarnikkut, isumaginninnikkut aamma piginnaasamikkut ingerlatsisinnaanerat aammalu inuunerup imarisaanut tamanut tamakkiisumik peqataatinneqarlutillu peqataanissaat. Tamanna siunertaralugu naalagaaffiit peqataasut piginnaanngorsaanermik- aamma piginnaanngorsaqqiinermik neqeroorutit –aaqqissuussinerillu, pingaarnerutillugit peqqissutsip iluani, sammisassaqarnermi aamma isumaginninnerup iluani aaqqissuutissavaat, taamaalilluni neqeroorutit aamma aaqqissuussinerit: a) aallartinneqartassapput sapinngisamik innarluuteqalernermi siusinnerpaamik aammalutunngavigineqassallutik ataasiakkaat immikkut pisariaqartitaat aammalu piginnaasatigut nukittuffii, b) inuiaqatigiit iluanni susassaqarfinni tamani inuiaqatigiinnut peqataanissaasa peqataatinneqarnissaasalu tapersersorneqarnerat, nammineq piumassuseq naapertorlugu inunnit innarluutilinnit atorneqarsinnaatillugit sapinngisamik najugaannut,nunaqarfinnullu qanittumi.2. Inuit suliamut ilinniarsimasut, piginnaanngorsaanermik- aammapiginnaanngorsaqqiinermik neqeroorutinik suliallit, tunngaviusumik ilinniartitaasarnerata ilinniarteqqinneqartarneratalu siuarsarneqarnissaat.3. Naalagaaffiit peqataasut atortussatigut ikiuutinik aamma teknologiikkut ikiuutinik, inunnit innarluutilinnit atorneqartussatut ilusiligaasunik, piginnaanngorsaanermut aamma piginnaanngorsaaqqinnermut atorneqartussatut sanaanik, pigisaqartoqarnerata aamma ilisimasaqarfigineqarnissaata siuarsassavaa.”5

5 http://www.dch.dk/content/konventionsteksten

16

Naalakkersuisoqatigiit 2016-2018-imut isumaqatigiissutaanni oqaatigineqarpoq innarluutillit pillugit Inatsisartut inatsisissaanni Inuit innarluutilli pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaat qitiutinneqartariaqartoq. Naalakkersuisoqatigiit isumaqatigiissutaanni ilanngullugu allassimavoq:

”Nunatsinni innarluutillit ikiorserneqartarfii isumagineqartarfiilu pitsanngorsarneqassapput atukkanut naleqqussarlugit, taamatullu nunatsinni innarluutilinnut najugaqarfiit pisariaqartitsinermut naapertuuttut sulisoqarnikkullu naleqqussaaffiusut sapinngisamik pitsaanerpaamikingerlanneqassapput. Innarluutillit sulisinnaasut sulerusuttullu isumagineqartassapput taakkununnga suliffiit naleqquttut atorluarnerisigut. Innarluutilinnut suliffissat nunaqarfinni illoqarfinnilu pisariaqartitsineq naapertorlugu piorsarneqassapput.Inuiaqatigiit avatangiisillu piareersarneqassapput innarluutillit akuusinnaanngortillugit, soorlu qamutinik assakaasulinnik atuisut suliffeqarfinnut, pisortat kommunillu allaffeqarfiinut, aningaaserivinnutallanullu isersinnaanngortillugit.”6

4.2. Isumaginninnermut tunngasuni inatsit naapertorlugu sullissinissamut periarfissat tigussaasutKommunit taakkuupput kommunini isumaginninnikkut sullissinernik akuersissuteqartartuusut. Sullissinerit arlallit missiliuussaasarput. Tamanna isumaqarpoq nassuiartarialinnik ilaqartoq aammalu nalilersuineq assigiinngissinnaasartoq nunap ilaani sumi najugaqarneq apeqqutaalluni.

4.2.1. PilersuineqInnuttaasut innarliisinnaasumik nappaateqartut pisortanit pilersorneqarnikkut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisinnaapput. Tassani apeqqutaassapput innuttaasup isertitaanut pisuussutaanullu tunngasut kiisalu suliffeqarnermut qanoq attuumassuteqarnersoq aamma atorfinitsitaanermut isumaqatigiissutinullu tunngasut. Pisortat ikiorsiissutaannut aamma siusinaartumik utoqqalinermilu pensionisianut tunngatillugu isumaginninnermut malittarisassat malillugit, aappaasut/inooqataasut imminnut pilersuisussaatitaapput. Innuttaasut ilaat napparsimanerup nalaani piffissami aalajangersimasumi akissarsiaqarnissamut pisinnaatitaaffeqarput, allalli suliffeerunnermi erngerlutik ikiorsiissutinik imaluunniit pisortat ikiorsiissutaannik siusinaartumilluunniit pensioninik qinnuteqaateqartariaqartarlutik. Tamanna isertitat appariangaatsiarnerannik amerlasuunut kinguneqartarpoq. Namminersorlutik inuussutissarsiummik ingerlatallit immikkut ittunik ajornartorsiuteqakkajuttarput. Suliffeerunnermi ikiorsiissutit soraarsitaanerup kingorna sap. ak. 13-ini tunniunneqarsinnaasarput innuttaasoq taamatut pissarsinissaminut katersisimagaangat. Suliffeerunnermi ikiorsiissutit SIK-mi akissarsiat minnerpaaffiisa 90 %-eraat. Pisortat ikiorsiissutaannik aaqqissuussineq killeqartitsivoq, taamaalilluni pisortat pilersuinermut aamma aningaasartuutinut aalajangersimasunut ikiorsiisarneranni SIK-p Namminersorlutillu Oqartussat isumaqatigiissutaat malillugu ilinniagaqanngitsut minnerpaamik akissarsiaasa annerpaamik 65 %-ii ikiorsiissutigineqarsinnaallutik. Taamaattorli pisuni immikkut ittuni SIK-p Namminersorlutillu Oqartussat isumaqatigiissutaat malillugu ilinniagaqanngitsut minnerpaamik akissarsiaasa 65 %-iinit amerlanernik pisortat pilersuinermut aamma aningaasartuutinut aalajangersimasunut ikiorsiisinnaapput, tassa pisortat ikiorsiissutaannik ikiorneqartussa taassumalu ilaqutaasa naammaginartumik inuuniarnikkut ineqarnikkullu atugaqarnissaat qulakkeerneqartariaqassapput.

Pisortat ikiorsiissutaannik pisartagalinnut inuit ataasiakkaat nalilersuiffiginerat aallaavigalugu periarfissaqarsinnaavoq pisariaqartitsilernernut naatsorsuutigeriinngisanut ataasiartumik ikiorsiinissaq. Napparsimanermut atatillugu siusinaartumik pensionisiallit, kommune najugaqarfigisartik immikkut pisariaqartitanut inuit ataasiakkaat nalilersuiffiginerat aallaavigalugu inummut tapinik ataasiartumik

6 2016-imiit 2018-imut Naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissut

17

ikiorsiissutitut qinnuteqarfigisinnaavaat. Inummut tapit utoqqalinersialinnut tunniunneqarsinnaapput aningaasaqarniarnerat ajorluinnaraangat, imaluunniit utoqqalinersiallip aningaasarliorluinnalersinnaanera ilimagineqarsinnaagaangat. Inummut tapit taakku, peqqissutsimut tunngatillugu pisariaqartitsinerit kingunerisaannik (pingaartumik innuttaasoq 65-iliineq sioqqullugu annertuumik innarluutilittut ikiorsiinermut peqqussut malillugu ikiorsiissuteqarfigineqartarsimappat) aningaasartuutinut annertuunut, isarussanik allatullu ikiorsiissutinik pisaarnernut kiisalu inuuneq annaanniarlugu ikiorsiinertut tapiissutaasinaapput.

Suliffeqarfiit namminersortunit pigineqartut imaluunniit pisortat sulinikkut soraarnerussutisiaqarnissamut aaqqissuussaat inuunermut navianartorsiortitsisumik napparsimanermi ikiorsiissutinik assigiinngitsunik pissarsiffiusinnaapput. Aningaasat aarlerinaatilimmik napparsimanermi, innarluuteqarnermi, innarluutilittut soraarnerussutisiaqarnermi, meeqqap aamma aapparisap soraarnerussutisiaqarnerani, toqukkut qimagunnermi il.il. tunniunneqarsinnaapput. Tamannali atuutinngilaq Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinni SISA aqqutigalugu inunnut soraarnerussutisiaqartunut, siusinaartumilli pensionisiaqalernissamik akuerineqarnermi katersarisat tunniunneqarnissaannik SISA qinnuteqarfigineqarsinnaavoq. Taakkuninnga pisartagaqaraanni pisortat ikiorsiissutaannik imaluunniit siusinaartumik utoqqalinermiluunniit pensioninik qinnuteqarnermi naatsorsuinernut ilaatinneqassapput.

Siusinaartumik pensionisiat inunnut timikkut, tarnikkut inooqataanikkulluunniit pissuteqartumik sulisinnaassusaasa ataavartumik annikillisimasunut tunniunneqarsinnaapput. Siusinaartumik pensionisiaqalersitsinissap akuersissutigineqannginnerani kommuni suliffimmik misiliititsiniaqqaassaaq. Siusinaartumik pensionisiat 20 %-ii isertitanut naleqqussarneqartarput pensionisiaqartorlu allanik isertitaqartarpat kiisalu aapparisaq/katissimasaq isertitaqarpat apparneqartarlutik. Siusinaartumik pensionisialinnut isumaginninnikkut ulloq unnuarlu paaqqinniffinniittunut kiisalu ass. sivisuumik napparsimmavimmi uninngasunut immikkut ittunik malittarisassaqarpoq.

Legatit qinnutigineqarsinnaapput. Kræftimik napparsimasut ass. Neriuffimmut qinnuteqarsinnaapput, tassanngaanniit isertitat apeqqutaatillugit 3.000 kr.-t angullugit legatinik pissarsisoqarsinnaavoq aamma angerlarsimaffimmi meerartaqarsimagaanni qaavatigut 1.000 kr.-nik pissarsisoqarsinnaavoq.

4.2.2. Ikiorsiinerni periarfissatAtortut ikiorsiissutaasut peqqinnissaqarfiup atukkiussinnaavai, kommunimiilli kingornatigut akuersissutigineqartussaallutik. Atortut ikiorsiissutaasut tassaanerusarput siniffiit, madrassi innangavallaarnermi aseruuttuulernissamut pinaveersimatitsisoq, kivitsissutit angallanneqarsinnaasut, anartarfiit angallassinnaasat, uffarnermi issiaviit aamma kørestoli. Kørestolit nalinginnaasut aamma inummut immikkut naleqqussakkat immikkoortinneqartarput. Atortut ikiorsiissutaasut nalilersuinikkut tamatigut ikiorsiissutigineqartarput. Atortunut nalinginnaasunut angerlarsimaffimmi atorneqartussatut naatsorsuutigineqartunut pisaarnissamut ikiorsiisoqarneq ajorpoq. Inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiinermut Inatsisartut inatsisaat malillugu ikiorneqartussanut atortunut ikiorsiissutaasunut immikkut malittarisassaqarpoq. Utoqqalinermi pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat malillugu inunnut 65-it sinnerlugit ukiulinnut atortunik ikiorsiisoqartarpoq.

Najugarisamik allanngortitsinissamut ikiorsiisoqarsinnaavoq inunnut innarluutillit pillugit peqqussummut attuumassuteqartunut. Utoqqalinersiallit ataasiakkaarlugit nalilersorneqarnerat tunngavigalugu aningaasartuutinut ikiorsiisoqarsinnaavoq, soorlu alloriusat peerneqarnissaannut, uffarfimmi allanngortitsinernut isertarfinnillu pitsanngorsaanernut. Kommunimi sulisut/peqqissaasoqatigiit pisariaqartitsinermik nalilersuisarput kommunimilu isumaginninnermut ataatsimiititaliamut inassuteqaateqartarlutik. Innarluutillit najugaannut imaluunniit ininut allernut qinnuteqartoqarsinnaasarpoq.

18

Tarnip pissusaanik ilisimasalimmit ikiorneqarnissaq isumaginninnermut malittarisassat arlaanniluunniit aalajangersimasunik malittarisassaqartinneqanngilaq. Kommunit ilaat namminneq neqerooruteqartarput. Innuttaasoq siusinaartumik pensionisialiuppat pisuni immikkut ittuni tarnip pissusaanik ilisimasalimmik oqaloqateqarnissamut inummut tapit akuersissutigineqarsinnaasarput.

4.2.3. Inuunermut navianartorsiortitsisumik nappaatilimmut ingiaqateqartitsineq. Napparsimasut nunagisap avataanut nakorsartikkiartorlutik angalasut peruluttullu, pissutsit ajornartinngippassuk peqqinnissaqarfiup akiligaanik ilaquttamit qanigilluinnakkamiilluunniit ataatsimit ingiaqateqartinneqarsinnaapput. Ilaqutaasoq peqqinnissaqarfiup akiligaanik ineqarnissamut nerisaqarnissamullu pisinnaatitaaffeqarpoq, tassa napparsimasup inuunerminik navianartorsiorunnaarnissaata tungaanut. Napparsimasut aamma ingiaqataasut/ilaqutaasut peqqinnissaqarfiup akiligaanik angalasut pissutsinik pingaarutilinnik tamanik aallartigatik ilisimatinneqassapput.

4.2.4. Nammineq angerlarsimaffimmi paarineqarneq paaqqutarineqarnerlu Napparsimaneq ilaatigut pissutigalugu pisariaqartitsisoqaraangat aamma inoqutigiit artukkiinngitsumik illersorneqarsinnaasumillu ikiorsiisinnaasunik inersimasortaqanngikkaangata angerlarsimaffimmi nalinginnaasumik suliassat isumagineqarnissaannut ikiorteqarallartitsisoqartarpoq. Napparsimaruluttut toqulersulluunniit ilaqutaat angerlarsimaffimmi ikiorteqarallartinneqarsinnaapput.

Innuttaasoq kinaluunniit angerlarsimaffimmi aalajangersimasumik imaluunniit ikiortaagallartussamik qinnuteqarsinnaavoq. Angerlarsimaffimmi ikiorteqarallarneq – qulaani taaneqartutut – akuersissutigineqarsinnaavoq napparsimarulunnermi imaluunniit toqulernermi. Ikiorsiinissamik pisariaqartitsineq kommunemi misissuisartumit nalilersorneqartarpoq. Ikiorsiiffigineqartarput inuttut eqqiluisaarneq, anartarfiliarnerit, makinnerit innarnerillu. Inummik paaqqutarinninnerup avataatigut eqqiaanermut, pisiniarnermut, errorsinermut ikiuuttoqarsinnaavoq inoqutigiinni suliassanut tamakkununnga alla suliarinnissinnaanngippat.

Utoqqalinersiaqartoq angerlarsimaffimminiiginnarsinnaappat angerlarsimaffimmi ikiorteqarnissamik pisariaqartitsisoqartillugu kommunalbestyrelsi akeqanngitsumik innersuussisassaaq. Utoqqalinersialinnut angerlarsimaffimmi ikiorteqartarneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassanik ersarinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

4.3. Siunissami inatsisissatut siunnersuutitInatsisinik misissuinissaq pisariaqarpoq, tassani susassaqarfiit assigiinngitsut iluini piginnaanngorsaaqqiisarnermut tunngatillugu inatsisip imai tamakkiisumik nassuiarneqassapput. Tamatuma kingorna iluatinnaateqassaaq eqqarsaatigissallugit maanna inatsisaasut amigaateqarnersut aamma piginnaanngorsaaqqiisarnermik imaqartumik nutaamik inatsisiliortoqassanersoq.

Assersuutigalugu siunissami inatsisaajumaartussap taama ittup pingaarnertut oqaasertassat makku erseqqissaaffigisinnaavai:

Innuttaasut tamarmik qanorluunniit ukioqaraluartut pisinnaatitaaffigai pisinnaasat annaasimasatik sapinngisamik pisinnaaqqilernissaat.

Innuttaasut tamarmik qanorluunniit ukioqaraluartut pisinnaaqqilikkaminnik attassiinnarnissaq pisinnaatitaaffigaat.

19

Innuttaasut pisinnaasakillisimasut tamarmik piginnaanngorsarneqarnissamut allaganngorlugu pilersaarusiorneqarnerat peqqinnissaqarfimmi pigineqassasut (Inuit ataasiakkaarlugit piginnaanngorsaqqinneqarnissamut pilersaarusiorfigineqarnerat pillugu immikkoortoq 7.5 takuuk).

Innuttaasoq piginnaanngorsaaqqiinermi qitiutinneqassasoq. Innuttaasup angerlartinneqarnissaanut peqqinnissaqarfik kommunilu ataatsimut

pilersaarusiussasut. Peqqinnissaqarfiup akisussaaffii suliassaalu tigussaasumik nassuiarneqassasut. Kommunit akisussaaffii suliassaalu tigussaasumik nassuiarneqassasut.

Innuttaasup pisinnaatitaaffeqarnerata qulakkeerneqarnissaa eqqarsaatigalugu inatsimmi minnerpaamik piumasaqaateqarnissap eqqarsaatigineqarnissaa pissusissamisuussaaq. Tamatuma iluaqutitarissavaa innuttaasup qaffasissumik sullinneqarnissaata qulakkeerluarneqarnerunissaa. Qaffasissutsilli minnerpaamik piumasaqaataasussat naammassinngitsooratarsinnaavai. Taamaammat eqqarsaatigissallugu pissusissamisuussaaq sullinneqarnissamik innuttaasup pisinnaatitaaffeqarnera peqqinnissaqarfiup kommunillu akornanni peqqissuutitsinissamik isumaqatigiissutit ilagissaneraat, aamma sullissinerit taakku qaffakkiartuaartissinnaanngorlugit kajumissuseqalersitsisumillu aaqqissuunneqarsinnaanersut. Taamatuttaaq iluaqutaassaaq innuttaasup napparsimmavimmit angerlartinneqartup piginnaanngorsaqqinneqarnissaanut innersuussinissamut kommunit oqartussatut akisussaaffeqarnerisa inatsimmi erseqqissaassutigineqarnissaa.

Piginnaanngorsaaqqiisarneq pillugu siunissami inatsisissaajumaartumik misissuinermi aamma nutaamik inatsisiliornermi pisariaqarpoq susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiissutaasinnaasunik misissuinissaq. Peqqinnissaqarfik isumaginnittoqarfillu ullumikkut immikkoorlutik aaqqissuussaapput, tamanna piginnaanngorsaaqqiisarnermut suliaqarfinnut taakkununnga marluusunut attuumassuteqarluinnartumut ajornartorsiutaasinnaavoq. Ullumikkut angerlarsimaffimmi peqqissaasarneq peqqinnissaqarfimmut attuumassuteqarpoq angerlarsimaffimilu ikiorteqartarneq kommuninut attuumassuteqarluni. Napparsimasup nammineq angerlarsimaffimmini sungiusaqqinneqartarnera Peqqinnissaqarfimmut attuumassuteqarpoq, attassiinnarniarlunili sungiusaqqittarneq kommunit iluini ingerlanneqartarluni. Immikkut aaqqissuussaassutsit taakku aamma katsorsaanermit ataatsimit katsorsaanermut allamut nuuttarneq ajornartorsiutaasinnaapput pissusissamisuussaarlu innuttaasup pisariaqartitaanut iluaqutaanerusinnaasumik tamanna aaqqissuunneqarsinnaanersoq misissussallugu.

Inatsimmilli nutarterisussap nalilissavaa sullissisarneq pillugu nutaamik inatsisiliornissaq imaluunniit maanna inatsisaasumik allannguinissaq suliassaanersoq annertuallaartoq imaluunniit suliarineqarsinnaanera ajornarnersoq. Susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiittarnermut innuttaasumillu sullissisarnermut tunngatillugit misissussallugu soqutiginarluinnarsinnaasoq alla tassaavoq kommunit peqqinnissaqarfiullu akornanni peqqissuutitsinissamik isumaqatigiissutaasut.

Inatsimmik suliaqarneq naammassineqarpat aatsaat nuna tamakkerlugu piginnaanngorsaaqqiinermi periusissiassaq naammassillugu suliarineqarsinnaavoq. Inatsimmik suliaqarnissaq tamanna Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup 2017-imi salliutinniarsariniarpaa.

20

5. Siunissami piginnaanngorsaaqqiisarnissami neqeroorutaajumaartussat imassaat

Pingaarnertut inassuteqaatInnuttaasut/napparsimasut ataasiakkaat pisariaqartitaannik

nalilersuisoqartuartariaqarpoq, tassani pineqarput, timikkut, tarnikkut, inooqatigiinnikkut anersaakkullu nalilersuineq kiisalu ilaqutaasut

tapersersorneqartariaqarnerannik nalilersuineq.

Pingaarnertut oqariartuutPiginnaanngorsaaqqittarneq innuttaasoq inuiaqatigiillu aningaasaqarnerat

eqqarsaatigalugit imminut akilersinnaalluarpoq.

Piginnaanngorsaaqqinnermi ilisimasallit suliaqartarneranni iluanaarutigineqartartunut suliassaqarfiit akimorlugit/susassaqarfiit assigiinngitsut ataqatigiissaarluagaasutut aaqqissuussaasut suliaqarfigineqartarnerannut attuumassuteqarput. Tamatuma pisariaqartippaa najukkani aqutsisut ataatsimoorussanik anguniagaqarnerit, pingaarnersiuinerit aammalu napparsimasumut ilaqutaanullu ataatsimoortumik pilersaaruteqarnerup nalilersornissaat pineqartut suleqatigalugit.7

Timikkut piginnaanngorsaaqqinneq inuiaqatigiit aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu aningaasaliilluarneruvoq. Danskit nalunaarusiaasa takutippaat tiimit piginnaanngorsaaqqinnermut atorneqartartut tiimini paaqqutarinnillu sipaarutigineqartuni iluanaarutaanerusartut.8 Tamanna ima ajunngissimatigaaq, allaat Danmarkimi kommunit 2015-imi januariminngaanniit ass. angerlarsimaffimmi ikiorteqalinnginnermi piginnaanngorsaqqiinissaq piumasaqaataalersimalluni. Inuup nammineq angerlarsimaffimmini nammineersinnaanera utoqqaalluunniit illuanni najugaqarnera aningaasaqarnermut annertuumik assigiinngissuteqartitsisarpoq. Taamatuttaaq ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsinerit assigiinngitsupilussuupput, tassa inuk namminneersinnaannginnermut sanilliullugu nammineerluni nerisinnaappat, siniffimmiit kørestolimut nammineerluni nuussinnaappat aamma nammineerluni perusuersartarfiliarsinnaappat.

Aamma utoqqaat suliassaqarfiupput ukkatarissallugit pingaarutillit, tassa utoqqaat utoqqaat illuini najugaqartut namminnerluunniit angerlarsimaffimminni najugaqartut pineqaraluarpataluunniit. Utoqqaat illui pisortanut annertuumik aningaasartuutaasarput, Danmarkimiillu kisitsisitigut paasissutissat takutippaat inuppassuit utoqqaat illuanni najugaqarnissamik imaluunniit angerlarsimaffimmi ikiorteqarnissamik pisariaqartitsisarnerat piginnaanngorsaaqqiisarnerup taamaatitissinnaangaa. Utoqqarnik piginnaanngorsaaqqiinissamut aningaasaliissuteqarnerusarnerup pisortanit ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisarnermik annikilliliisarnera uppernarsaatissaqarpoq. Assersuutigalugu Fredericia kommunianit misissuisimanerup takutippaa utoqqaat piginnaanngorsaqqinneqarsimasut utoqqarnut piginnaanngorsaqqinneqarsimanngitsunut sanilliullugit angerlarsimaffimmi ikiorteqartinneqartarnerat agguaqatigiissillugu 13,9 %-inik akikinnerusartoq.9

7 Peqqissutsimut Aqutsisoqarfik. Kræftimut atatillugu piginnaanngorsaaqqiinernut inuunerissaanernullu pilersaaruteqalerneq – kræftimut ataatsimoortumik pilersaaruteqalernerup ilaa. Peqqissutsimut Aqutsisoqarfik 2012, qupperneq 22.8 Kjelberg & Ibsen: Økonomisk evaluering af Længst Muligt i Eget Liv i Frederecia Kommune. DSI 201.9 Danskit Peqqinnissaqarfiat. Paaqqutarinninnermiit tungiuinermiillu piginnaanngorsaqqinneqarnermut – Fredericia Kommunianit misilittakkat. 2011

21

Kommuneqarfik Sermersuup pilersaarut taaguuteqartoq ”Paaqqutarineqalernissaq sioqqullugu sungiusartarneq” piviusunngortinniarlugu maannakkorpiaq suliarileruttorpaa. Pilersaarummi qitiutinneqarpoq innuttaasut utoqqaanerusut pisinnaasamikkut sungiusaqqinneqarnissaat, tassa angerlarsimaffimminni paaqqutarineqarnissamik pisariaqartitsisarnerat annikillisarniarlugu nammineersinnaanerallu annertunerulersinniarlugu. Suliniummit tassannga misilittakkat inassuteqaatillu piginnaanngorsaaqqiinermi periusissiamut naammassillugu suliarineqartumut ilanngutissallugit pingaaruteqarpoq.

5.1. Susassaqarfiit akimorlugit suliassat pingaarnertit

Kaammattuutigineqassaaq:Inatsisitigut tunngavissanik pitsaanerusunik siunnersuusiornissaq siunertaralugu

isumaginninnikkut peqqinnissatigullu suliaqarfimmi malittarisassat sapinngisamik piaartumik misissorneqarnissaat.

Kommunit Namminersorlutillu Oqartussat pingaarnertut pisussaaffiliisumillu peqqissuutitsinissamik isumaqatigiissusiortarput, tassani innuttaasut piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsisut sapinngisamik

pitsaanerpaamik neqeroorfigineqartarnissaat qulakkeerinniffiginiarlugu suleqatigiiffigisassat akisussaaffiillu imaritinneqartarput.

KANUKOKA-mit, Kommuneqarfik Sermersuumit, Peqqinnissaqarfimmit, Dronning Ingridip Napparsimmavissuanit sinniisuutitat Danmarkimilu immikkut ilisimasallit peqqinnissaqarfiup kommunillu akornanni peqqissuutitsinissamik isumaqatigiissuteqartarnerup pingaaruteqassusia erseqqissaatigaat, suliamut attuumassuteqartut tamarmik suliassaminnik ilisimaarinninniassammata isumaqatigiissummi akisussaaffiit suleqatigiissutigineqartussallu erseqqissaatigilluarneqartarput.

Nalunaarusiap taassuma suliarineqarnerani suliassaqarfiit assigiinngitsut arfineq pingasut pillugit Peqqinnissaqarfik Kommuneqarfillu Sermersooq suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiorsimapput. Suliassaqarfiit taakku ilaat piginnaanngorsaaqqiisarnermut immikkut tunngassuteqarpoq.

Piginnaanngorsaaqqiinermi innuttaasup qitiutinneqarnissaa eqqarsaatigalugu suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiittoqarnissaa pisariaqarluinnarpoq. Innuttaasut ataasiakkaat pisariaqartitaat pineqartillugit kommunit peqqinnissaqarfillu qitiulluinnartumik inissisimapput. Iliuuseqarnermut akisussaaneq eqqarsaatigalugu akisussaaffiup sumiinnera ullumikkut ersarissumik inissinneqarsimanngilaq. Sapinngisamik pitsaanerpaamik piginnaanngorsaaqqittoqassappat pingaaruteqarpoq akisussaaffigisanut tunngatillugu erseqqissunik malittarisassaqarnissaq, kommunit peqqinnissaqarfiullu akornanni suleqatigiittoqarnerunissaa kiisalu innuttaasup peqqissuunissaata qitiutinneqartuarnissaa eqqarsaatigalugu neqerooruteqapallattarnissaq. Inatsimmik nutarterinermi eqqarsaatigineqartariaqarpoq kommunit peqqinnissaqarfillu suliassanut sorlernut akisussaaffeqarnersut.

Inuunermut navianartorsiortitsisumik napparsimanermi imaluunniit napparsimereernermi pisinnaasaqaqqilernissaq imaluunniit pisinnaasat pitsaanerulersinneqarnissaat anguniarlugit piginnaanngorsaaqqiinissaq oqaatigineqartutut isumaginninnermi peqqinnissatigulluunniit suliaqarfimmi maanna inatsisaasuni takuneqarsinnaanngilaq. Aningaasaqarnikkut suliassatigullu aaqqissuussisarnerit innuttaasup peqqinnissaqarfimmit angerlartinneqareernerani sapinngisamik pitsaanerpaamik piginnaanngorsaqqinneqarnissaanik qulakkeerinninnerusussat ullumikkut amigaatigineqarput.

22

Inuunermik navianartorsiortitsisumik napparsimalernermi piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni soraarnerussutisisitsisarfiit aamma ataasiaannartumik ikiorsiissutinik tunniussaqarsinnaanerat sulissutigineqarsinnaavoq.

5.2. Isumaginninnermi peqqinnissatigullu suliaqarfimmi malittarisassanik misissuineqSuliaqarfinni suliassaqarfinnilu assigiinngitsuni malittarisassat ataatsimoortillugit eqqarsaatigineqartariaqarput. Isumaginninnermi peqqinnissatigullu suliaqarfimmi malittarisassat Naalakkersuisoqarfinni kommuninilu misissorneqartariaqarput:

1) Nammineq angerlarsimaffimmi sivisunerpaamik najugaqarsinnaaneq periarfissinniarlugu2) Piginnaanngorsaaqqiisarnermi suleqatigiittarneq oqinnerulersinniarlugu akisussaaffiillu

agguaanneqartussat erseqqissaaffiginiarlugit.

”Nappaatip piartuutaasup ersiutaanik nipaallisaanermut nassuiaat 2014”-imi allassimavoq, inunnik isumaginninnermut peqqinnissaqarfimmullu naalakkersuisoqarfiit kommunillu akimorlugit inatsisiliornermik suliaqartussanik pilersitsisoqassasoq, taakkulu inunnut inuunermik navianartorsiortitsisumik napparsimasunut ilaqutaannullu inatsisissat sinaakkutissaannik misissueqqissaassasut. Taakkununnga ilanngullugit inatsimmi atuuttumi amigaatigineqarsinnaasut, tassa nammineq angerlarsimaffigisamiiginnarnissamut akornutinngorsinnaasut, angerlarsimaffinni peqqissaanerup, angerlarsimaffinni paaqqutarinninnerup aamma angerlarsimaffinni ikiorteqarnerup aammalu inunnik isumaginninnermi peqqissaanermilu napparsimasumut taassumalu ilaqutaanut ikiorsiissutaasut akornanni susassareqatigiiffiit (snitfladerne) allaaserineqassapput.Nipaallisaalluni suliaqarnermut atatillugu inassutigineqartoq taanna piginnaanngorsaaqqinnertulli pisariaqartigaaq.

Inatsimmik suliaqarnissami anguniagaavoq suliassaqarfinni akisussaaffinnik agguaassisarnissaq, tassa akisussaaffiit allanngortinneqartarnerat imaluunniit akisussaaffiit erseqqissarneqarsimannginnerat pissutigalugit innuttaasut aqutsinikkut, aningaasaqarnikkut suliassatigullu killilersorneqaratik pisariaqartitaminnik katsorsarneqarnissaat, paaqqutarineqarnissaat sungiusaqqinneqarnissaallu anguniarlugu.

Suliap makkuninnga imaqarnissaa pilersaarutaavoq:1) Paaqqutarineqarnermut sungiusartinneqarnermullu, soorlu unitsinneqarnernut,

oqilisaavigineqarnernut aammalu atortunik ikiorsiinernut il.il. tunngatillugu sullissinerit akiliinernullu tunngasut erseqqissarneqarnerat.

2) Susassareqatigiiffinnik qulaajaanissaq aammalu angerlarsimaffinni peqqissaanerup, angerlarsimaffinni paaqqutarinninnerup aamma angerlarsimaffinni ikiorteqarnerup akornanni suleqatigiinnernut aaqqiissutaasinnaasunik pitsanngorsaataasinnaasunillu inassuteqaatinik imaqarnissaa, tassa kommuninit peqqissaaveqarnermiillu neqeroorutit sulisunillu atuinerit pitsanngorsaaffiginiarlugit pitsaassutsimillu kissaatigineqartumik pitsaassuseqartinniarlugit.

Maannakkorpiaq inatsisilerisussat taakku suli pilersinneqarsimanngillat.

5.3. Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutitNapparsimasut misissortittut katsorsartittullu piginnaanngorsaqqinneqarnissaannut pilersaarusiamik tamarmiusumik ataqatigiissaarisoqarnissaanut akisussaaffik peqqinnissaqarfiup tigummiarpaa.

23

Piginnaanngorsaaqqiisarnermut tunngatillugu kommunit pingaarnerut suliassaqarput, tassa napparsimasoq/innuttaasoq napparsimanermini kommunimit assigiinngitsorpassuartigut ikiorserneqarnissamik pisariaqartitsisinnaammat aamma pingaartumik inunnik isumaginnittoqarfimmi, suliassaqartitsivinni ilinniartoqarfinnilu sulisut ilanngunneqarsinnaammata.

Piginnaanngorsaaqqiisarnerup iluani suliassaqarfiit ataani pineqartut pillugit Namminersorlutik Oqartussat kommunillu minnerpaamik suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqartariaqarput:

Unitsitsisarneq angerlartitsisarnerlu Sungiusaaqqittarneq Katsorsaanermit atortut ikiorsiissutillu Pinaveersaartitsineq peqqissutsimillu siuarsaaneq Angerlarsimaffimmi ikiorsiisarneq

Suliassaqarfiit takku tamaasa eqqarsaatigalugit inassutiginarpoq unitsitseqqiisarnerup pinaveersaartinneqarnissaata ukkartarineqarnissaa. Unitsitseqqiisarneq peqqinnissaqarfimmut innuttaasumullu namminermut annertuumik artukkiisarpoq.

Angerlartinneqalernerni suleqatigiinnerup allaaserineqarnissaa immikkut pingaaruteqarpoq. Tassani ilaatigut pineqarput angerlartussanngornermik kalerriisarneq, angerlarnissaq pillugu oqaloqatigineqarnerit, sungiusarneqarnermut attuumassuteqartut kiisalu ikiorsiissutinik tunniussinissamut akisussaaffik.

Tassunga atatillugu erseqqissaassutigineqassaaq kommunit peqqinnissaqarfiullu akornanni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutinut tunngatillugu misissuisimanerup ilarujussua ”Namminersorlutik Oqartussat aamma kommunit akornanni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummut nassuiaat”-mi 2013-imeersumi isumagineqareersimammat. Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarluni aallaqqaataanit aallartinnissamut sanilliullugu inassutigineqarpoq nassuiaat taanna tunngavigalugu suliaqartoqassasoq aamma maanna pissutsit eqqarsaatigineqartullu naleqqussarneqassasut.

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik Kommuneqarfillu Sermersooq suleqatigiinnissamut maannakkorpiaq isumaqatigiissusiorlutik suliaqarput. Suleqatigiissitat pilersinneqarsimapput, taakku misissussavaat peqqinnissatigut suliaqarfiit assigiinngitsut aamma suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutissarpassuarnik akuersissuteqarsinnaaneq ajornarunnaarsinniassavaat. Suliassaq tamanna naammassineqarpat misilittagarilerneqartut isumaqatigiissutaasorlu kommunit allat peqqinnissaqarfiullu akornanni isumaqatigiissutaajumaartussanut ilisserutaallutillu isumassarsiorfiussapput.Suliassaqarfiit arfineq pingasut tigussaasumik sulissutigineqartut tassaapput:

1) Illuutit sullissinermilu atortut2) Peqinnissakkut sulisut3) Piginnaanngorsaaqqiineq timimillu sungiusaasarneq4) Atornerluineq5) Hospice, napparsimasulerineq nipaallisaanerlu6) Siusinaartumik iliuuseqarnissaq7) Imminut toqunneq imminullu toquttarnermik pinaveersaartitsineq 8) Inuiaqatigiinni tarnikkut nappaateqarneq

5.4 Nipaallisaanermi inooqatigiinnerup iluani iliuuseqarnissaqNappaatit ajoqutillu inuup inuiaqatigiit iluini pisinnaasaanik killiliisut inuup pineqartup peqqissusaata saniatigut kinguneqartarput. Inuussutissarsiorsinnaassuseq, isertitat ilaqutaasullu aamma annertuumik

24

sunnerneqartarput. Taamaammat nipaallisaanermi inooqatigiinnerup iluani iliuuseqartarneq piginnaanngorsaaqqinnissamut pilersaarummut qanorluunniit ikkaluartumut ilaatinneqartariaqarpoq.

Inuunermut navianartorsiortitsisumik napparsimanermut atasumik inooqataanermi ajornartorsiutit assigiinngitsorpassuusinnaapput aammalu tassaanerusarlutik ulluinnarmi, ilaqutariinni aammalu sulinermi inooqataaniarnermi ajornartorsiutit. Inuk ilaqutariinni pingaarnertut aningaasarsiortoq pisinnaasakillissangaluaruni suliffini annaasinnaavaa ilaqutariillu pingaarnertut isertitarisartagaat annaaneqarlutik. Angut/arnaq angerlarsimaannartuulluni pisinnaasakillissangaluaruni nammineerluni meeqqaminik paarsisinnaajunnaarlunilu aallersinnaajunnaassaaq. Utoqqalinersiutilik pisinnaasakillisimasoq meeqqaminut nuuttariaqarsinnaavoq, taamalu ilaqutariit immikkut artukkerlugit. Kingunerisinnaavai aningaasarliulerneq, ilaqutariinni aaqqiagiinngittoqalernera allanullu akuliukkusukkunnaarneq. Taamatut inissisimasunut sullissisut innuttaasut inooqataanermik ajornartorsiuteqareersut immikkut eqqumaffiginiartariaqarpaat.

Nipaallisaanermi inooqatigiinnerup iluani iliuuseqartarneq innuttaasup inuunerata naleqassusaanut minnerunngitsumillu taassuma piginnaanngorsaqqinneqarnissaanut pingaaruteqarpoq. Nappaat inuunermik navianartorsiortitsisoq ulluinnarni inuunermut malunnaateqaqisunik allanngortitsisarpoq. Soraarsitaasinnaanermut, siunissami pilersuisoqarnissamut, inigisamik tigumminniinnarnissamut, sillimmateqarnermut il.il. ernumanerit inunnut ataasiakkaannut taakkulu ilaqutaannut initusinnaasaqaat. Aningaasatigut ajornartorsiutigineqartut eqqumaffigineqartillugit piginnaanngorsaqqinneqarnerup ingerlatiinnarneqarnissaanut nukissaqarniarneq ajornartarpoq. Inooqataanikkut aningaasaqarnikkullu ajornartorsiutit innuttaasorpassuarnit, nappaammik inuunermik navianartorsiortitsisumik nappaateqalersimasunit, atugaapput, naak kommunit suliaqarfimmi tassani aningaasarpassuarnik ullumikkut atuereeraluartut.

Nipaallisaanermi inooqatigiinnerup iluani sullissinerit makkununnga tunngassuteqarput:

Isumaginninnermik suliaqartarnermut tunngasut

- Pilersuineq- Ikiorsiinerni periarfissat- Angerlarsimaffigisamiiginnarnissami piumasaqaatit

Tarnikkut ajornartorsiutit inuttullu atukkat imminnut sunniiveqatigiittarnerannut tunngasut

- Kinaassutsip allanngornera- Kinaassutsimik annaasaqarneq- Ilaquttanut attaveqarfinnullu attuumassuteqarneq- Toqu pillugu eqqarsaatit10

Nipaallisaanermi inooqatigiinnerup iluani iliuuseqarnissaq Kalaallit Nunaanni suliassaavoq nutaajusoq, nunanili allani annertunerujartuinnartumik ukkatarineqartoq. Danmarkimi ”Anbefalinger for kompetencer for socialrådgivere i den palliative indsats” 2013-imi suliarineqarsimavoq, Sverigemilu suliaqarfimmut tassunga periaatsinik assigiissaarisoqarsimalluni.

Aaqqissuussaassutsit (pisortani allanilu) innuttaasunut pisinnaasakillisimasunut taakkulu ilaqutaannut sunnerneqarsimasunut pilersuinissaq ineqartitsinissarlu pillugit qulakkeerinnissinnaasut tamarmik misissorneqarnissaat pissusissamisuussaaq.

10 Rasmussen H & Langkilde L. Social palliation. Ugeskrift for læger 2007:169:44;3774-7, 2007.Langkilde L, Vinther MM, Jørgensen MM, Kristoffersen J, Nissen A. Socialrådgivere og palliation. Omsorg 2014; 3:52-6.

25

5.5 Napparsimasoq qitiutillugu oqaloqateqartarneqIkaarsaariarnerit tassaapput paasissutissanik annaasaqarfiusartut. Assersuutigalugu peqqinnissaqarfimmiit kommuninut ikaarsaariarnermi. Taamaattumik ikaarsaariarnerit pitsaasut attaveqaqatigiinnissamullu pilersaarusiorluarnerit pingaaruteqarluinnartuupput. Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pisariaqartinneqarpoq napparsimasup piginnaanngorsaqqinneqarnerani paasissutissat suliamik ilisimasallit akornanni oqaloqatigiissutigineqartarnissaannik qulakkeerinnittumik ataatsimut atortoqarnissaq. Peqqinnissaqarfiup telemedicinimik atuineq misilittagaqarluarfigereerpaa aamma tamatuma ineriartorteqqinneqarsinnaanera annertuumik ilippanaateqarpoq (aamma takuuk kapitali 9.4.).

Norgep ”eNorge-planen” 2005-imili ingerlatarilerpaa, taamaalilluni napparsimasut pillugit kisitsisitigut paasissutissat qarasaasiakkut toqqorsiviat imartunerulersinneqarsimavoq aamma paaqqinnittarfiit, nakorsat tunngaviusumillu sulisut akornanni qarasaasiaq aqqutigalugu sunniiveqatigiittarnerat annertusineqarsimalluni. Taamaalilluni ilaatigut avinngarussimasuni piginnaanngorsaaqqittarnerup aaqqissugaanera pitsaanerulersimavoq naammassisaqarfiunerulerlunilu.11 Suliaqarfimmut tunngatillugu norskit misilittagaat periusaallu siunissami Kalaallit Nunaanni suliaqartarnissamut ilisserutitut atorneqarsinnaaneri eqqarsaatigissallugu pissusissamisoorpoq.

Tamatumunnga peqatigitillugu misissussallugu pissusissamisuussaaq innuttaasunik sullissisarnerup uummaarinnerulersinneqarnissaanut paasissutissanillu annaasaqartarnerup annikillisarneqarnissaanut tunngatillugit atugarissaartuunermi teknikkikkut atortorissaarutinut aningaasaliissuteqartoqarnerusinnaanersoq. Pingaartumik telemedicin aqqutigalugu piginnaanngorsaaqqiisarnerup ukkatarineqarnerunissaa kissaatigineqarpat. Napparsimasoq pillugu sulisunut paasissutissat pitsaanerusumik qarasaasiakkut toqqorsiveqartinneqarnerisa pissarsiariuminarnerunerisalu susassaqarfiit akornanni nuussisarneq ajornannginnerulersissavaat aamma teknikkikkut atortorissaarutitigut ikiorsiissutaasartut napparsimasup angerlarsimaffimmini iliuuseqarnissaanut ikiuutaasinnaapput.

Soorlu Sverigemi Finlandimilu sukkortut mobiltelefoniminni app aqqutigalugu nappaatiminnik inooriaatiminnillu aqutsinissamut ikorfartorneqartartut. Napparsimasup angerlarsimaffimmini nammineerluni inuttut anguniakkani, nerisarisartakkani, timigissartarnini aammilu sukkoqarneranik uuttuisarnini allattortarpai. Paasissutissat taakku peqqinnissaqarfimmi sulisunit pissarsiarineqarsinnaanngorlugit oqarasuaat aqqutigalugu qarasaasiakkut paasissutissaasivimmut allattorneqarlutillu toqqorterneqartarput. Peqatigitillugu napparsimasoq peqqinnissatigut siunnersortimik nakorsamillu oqaloqateqarsinnaavoq, taakku apeqqutissaqaraanni ilitsersorneqarumagaannilu oqarasuaatikkut ikiuussinnaapput.12

Danmarkimit assersuummi allami Aalborg kommunip anigorsinnaanngisamik pualluutillit ilaasa unitsinneqartarnerat kommunimillu ikiorserneqartarnerat teknologi aqqutigalugu piginnaanngorsaaqqiisalernikkut unitsissimavai. Unitsinneqartarnermut ilitsersorneqartarnermullu taarsiullugu angerlarsimaffianni ”telekat” (paasissutissaasivik) atuutsinneqalersimavoq. Paasissutissaasivik aqqutigalugu paasissutissat napparsimmavimmi sulisunut ingerlateqqinneqartarput innuttaasorlu tamanna tunngavigalugu angerlarsimaffimmini ilitsersorneqarsinnaalluni .13

11 Hartvigsen, Pedersen. Lessons learned from 25 years with telemedicine in Northern Norway. 2015 12 Nordens Velfærdscenter. Empowerment og velfærdsteknologi til kronikere. 2013 13 http://www.kl.dk/Menu---fallback/Teknologisk-rehabilitering-erstatter-ydelser-fra-kommunen-og-indlaggelser-id203852/

26

5.6. Atorfinnik avitseqatigiittarneqTamatumannga suliaqarnermut atatillugu atorfinnik avitseqatigiittarnissamut tunngaviusumik isumassarsiaq oqaluuserineqarsimavoq. Tamatumani eqqarsaataavoq atorfinni pineqartuni aningaasarsiarititassat peqqinnissaqarfiup kommunillu avitseqatigiiffigisassagaat aamma inuup pineqartup susassaqarfiit taakku marluusut sullittassagai. Tamatuma kinguneranik susassaqarfiit taakku marluusut suleqatigiinnerannut pitsaanerusumik periarfissaqalissaaq, eqaannerusumik sulisoqarsinnaalissaaq aamma peqqinnissaqarfimmit kommunimut suliassanik nuussisarneq pitsaanerulissaaq.Paamiuni katsorsaasartutut atorfik taamatut avitseqatigiissutigineqartarpoq, tamannalumi angusaqarfiulluartarsimavoq. Kommunit peqqinnissaqarfiullu sinniisuutitaasa oqaatigisimavaat atorfiit taamatut atorneqartarnerat ilippanaateqarluartoq. Assersuutigalugu atorfiit atuutereersut piffissami killilimmi avitseqatigiissutigineqartarnissaat misilerarneqarsinnaavoq. Aallaqqaammut kommunimi ataatsimi tamanna misilinneqarsinnaavoq pitsaasumillu sunniuteqartoq paasinarsippat kommuninut allanut atuutsinneqalersinnaalluni.

27

6. Najukkani susassaqarfiit akimorlugit suliassat

Kaammattuutigineqassaaq:Innuttaasut immikkut piginnaanngorsarneqarnissamik pisariaqartitsisut pillugit

najukkani susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiortoqarpoq.

Susassaqarfiit akimorlugit tamakkiisumik iliuuseqarnermi qanigisaasut tapersersorneqarnissaat qitiusumik suliassatut isigineqassaaq

Najukkani suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutit pingaaruteqarput. Angerlartinneqarnermi suliamik tigusisussat angerlartinneqarnermut tunngatillugu oqaloqatigiinnissami peqataanissamik neqeroorfigineqassapput. Qanigisat napparsimasup akuerisaanik nakorsamik oqaloqateqarnernut, telemedicini imaassinnaavoq atortoralugu, peqataasarnissaat periarfissaajuartariaqarpoq. Napparsimasoq immaqalu qanigisaasoq aamma peqataatillugit ataqatigiissaarisumik ataatsimeeqatigiinnissaq pisariaqartinneqarsinnaavoq. Ilaatigut taamatut ataatsimeeqatigiittarnermi siunertaapput peqqinnissaqarfiup kommunillu sunik neqerooruteqarsinnaanerannik paasissutissiinissap qulakkeerneqarnissaa; piginnaanngorsaaqqinnissamut pilersaarusiortarnissaq; suliassanik agguaassisarnissamik isumaqatigiissuteqarnissaq paasissutisseeqatigiittarnissarlu kiisalu sullinneqarnissamik periarfissat oqaloqatigiissutigineqartarnissaat, soorlu qanigisat paaqqutarinninnissamut atasumik sulinngiffeqarsinnaanerannut tunngassutilinnik.

6.1. Ilaqutaasunut tapersersuineq

Kaammattuutigineqassaaq:Ilaqutaasut ataqatigiissumik aaqqissuussimasumik aperineqartassasut sunik

pisariaqartitsinersut, tassungalu atasumik paasiniarneqartassalluni ilaqutaasoq qanoq annertutigisumik peqataatinneqarnissaminik kissaateqarnersoq

pisinnaatiginersorlu. Tamanna pisassaaq peqqinnissaqarfimmi kommuninilu sunut tamanut atatillugu.

Ilaqutaasunut tapersersuineq suliaqarfiit assigiinngitsut ataatsimoortumik iliuuseqarnerini qitiusutut suliassaavoq.Ilaqutaasut amerlanersaasa napparsimasup napparsimanerani pingaaruteqarluinnartumik napparsimasoq ikorfartortarpaat. Taamaattumik ilaqutaasut pisariaqartitaannut tunngassutilinnik aaqqissuussimasumik apeqquteqartoqartariaqarpoq aamma innuttaasup napparsimanerani, paaqqutarineqarnerani piginnaanngorsaqqinneqarneranilu napparsimasoq ilaqutaasullu peqataatinneqarnissamut qanoq annertutigisumik kissaateqarnersut qulaajaaffigineqartariaqarpoq. Ilaqutaasummi namminneq aamma ulorianartorsiulersinnaapput qanigisamik sakkortuumik napparsimanerata pisinnaasalunnerataluunniit malitsigisaannik misigissutsimikkut kiisalu akisussaaffitsigut suliatigullu artukkerneqarnermik kingunerisaanik. Angerlarsimaffimmi najugalinnik meerartaqaraanni immikkut ittumik iliuuseqarnissaq pisariaqartinneqakulasarpoq.

Napparsimasumut pitsorluttumulluunniit ilaqutaanermut atatillugu pisinnaatitaaffiit saniatigut aningaasaqarneq, inuttut atukkat aamma eqqarsartaatsikkut misigissutsinik suliarinninnissaq pillugit ilitsersuisarneq qanigisaasut tamarmik aamma ajornanngitsumik pissarsiarisinnaasariaqarpaat.

28

7. Siunissami piginnaanngorsaaqqiisarnissamut siunnersuut peqqinnissaqarfimmi suliassaavoqInassutigineqarpoq

InassutigineqarpoqInuunermik navianartorsiortitsisumik napparsimasut tamarmik

ataqatigiissaarisoqarnissamik neqeroorfigineqassapput, ataqatigiissaarisup akisussaaffigissavaa peqqinnissaqarfimmi piginnaanngorsaaqqiisarnermik

kommunimullu attaveqartarnermik ataqatigiissaarisarnissaq.

Innarliisinnaasumik nappaatillit tamarmik ataqatigiissaarisoqarnissamik neqeroorfigineqassapput, taassuma akisussaaffigissavaa napparsimasumik sullissinerup ingerlanerani tamarmi piginnaanngorsaaqqiinissap ataqatigiissaarneqarnissaa aamma napparsimasumut taassumalu ilaqutaanut pingaarnertut attaveqaataassaaq.

7.1. Pisariaqartitanik nalilersuineq.Piginnaanngorsaqqinneqarnissamik neqerooruteqartarnermi qitiulluinnarpoq pisariaqartitanik nalilersuilluartarneq. 14 Anguniagaasarpoq innuttaasup timikkut pisinnaasaanik aamma tarnikkut inuttullu unammilligassaanik qulaajaasarnissaq. Assersuutigalugu innuttaasoq angerlarsimaffimmini nammineersinnaava, innuttaasoq sunik suliaqarsinnaava, innuttaasup nappaataata pineqartoq ulluinnarni qanoq killersortigivaa, allanut attaveqartarnera qanoq ippa aamma innuttaasup eqqarsartaatsimigut anersaakkullu qanoq atugaqarnera. Pisariaqartitanik nalilersuisarnerup innuttaasumut iluaqutaanerpaasumik sulisut sullissisinnaanngortittarpai aamma innuttaasup pisinnaasamigut siuariarsimanera kinguariarsimaneraluunniit pillugit nalilersuisinnaanngortittarpai.

Pisariaqartitanik nalilersuisoqartarpoq: Susassaqarfimmut allamut nuuttoqarnerani, soorlu angerlartitsinermi. Napparsimanerup allanngornerani. Nakorsaatitukkanik allanngortitsinerni imaluunniit assersuutigalugu katsorsaasunit, tarnip

pissusaanik ilisimasalimmit, inuttut atukkat allanngornerisigut assigisaannilluunniit pisoqarnerani suliniuteqartoqarnerani.

Suleqatigisanut innersuussisoqartillugu.15

Pisariaqartitanik nalilersuinermi immersugassaq nunami tamarmi assigiimmik atorneqartussanngorlugu suliarineqassaaq, tassa nunap immikkoortuini napparsimmavinni najukkamilu sulisunit atorneqartussanngorlugu.

Pisariaqartitanik nalilersuinermi tunngavigineqartariaqarpoq skema apeqqutinik imalik atorlugu misissuisimaneq, taanna oqaloqatigiinnissamut aamma nakorsap misissuinissaanut tunngaviusassaaq. Misissuinissamut assigiinngitsorpassuarnik atortoqarpoq, taakku Kalaallit Nunaanni pisariaqartitanik assigiimmik nalilersuinissamut tunngaviusinnaapput. Assersuutitut ataani pineqartut tamarmik timikkut pisinnaasanik, tarnikkut qanoq inissisimanermik inuttullu atukkanik nalilersuinermut atorneqarsinnaapput. Assersuutigineqartut tassaapput:

1. Three-levels-of-needs-questionnaire (3LNQ)

14 Tamanna REHPA-mit, Videncenter for Rehabilitering og Palliation, inassutigineqarpoq, inassuteqaammut tassunga Danmarkimit misilittagaareersut tunngavigineqarsimapput.15 Isumassarsiorfigineqarpoq Dansk Selskab for Almen Medicin. Palliation. Klinisk vejledning for almen praksis, qupperneq 28.

29

2. EORTC QLQ-C303. Edmonton Symptom Assesment: Numerical Scale (ESAS)4. Distress Thermometer 5. Hospital Anxiety and Depression Scale (HADS)6. Canadian Occupational Performance Measure (COPM)

Ataqatigiissaarisutut akisussaasup misissuinermi atortut tamanit atorneqartussat atorlugit innuttaasoq misissortariaqarpaa innuttaasorlu oqaloqatigalugu aamma pisariaqartitsineq naapertorlugu nakorsamut, piginnaanngorsaaqqinnermi pingaarnertut sulisut, piginnaanngorsaaqqiisartut suleqatigisartakkallu avataaneersut attavigalugit.

7.2. Pisinnaasanik nalilersuineqNapparsimasup piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsinera napparsimanerup ingerlanerani ilutsimigut qanorlu ilungersunartiginermigut allanngorsinnaavoq. Aaqqissuussinerup taamaattumik periarfissaatilertariaqarpaa suliaqarnerup naleqqussarneqartarnissaa pisariaqartitallu malillugit allanngorartinneqartarnissaa. Napparsimasup pisinnaasaanik nalilersuisarneq pingaaruteqarluinnartuuvoq innuttaasoq piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsinersoq aamma qanoq suliniuteqarfigineqarnissamik pisariaqartitsinersoq pillugit aalajangiinissamut.

Pisinnaasanik nalilersuineq Ilanngussaq 1-imi takutinneqartutut isikkoqarsinnaavoq. Skema suliarineqarsimavoq pisinnaasanik, pisinnaasakillinermik peqqissutsimillu immikkoortiterinissamut WHO-p ilitsersuutaa ICF-imik (International Classification of Function) taaguutilik tunngavigalugu. 16 Innuttaasup pisinnaasai peqqissutsip, pisinnaasat ataqatigiittoqartarneratalu akornanni sunniiveqatigiittartutut isigineqassapput.

Takussutissiaq 2-mi takutinneqarput pisinnaasat immikkuualuttortaasa imminnut sunniuteqartarnerat aamma pisinnaasat tamarmiusut peqqinnissatigut pissutsinit sunnerneqartarnerat, aammali peqqinnissatigut pissutsit pisinnaasanut sunniuteqartarnerat. Takussutissiami naggataatigut takutinneqarpoq ataqatigiissitsisartut (avatangiisit inuttullu atukkat) qanoq inuit ataasiakkaat pisinnaasaannut pitsaasumik imaluunniit pitsaanngitsumilk sunniuteqartarnersut. Pisumi ataatsimi allanngornerit pisut assigiinngitsut iluini arlalinni allannguisinnaapput.

16 ICF – Danskit suliaqarnissamut ilitsersuutaat suliaqarsimanernillu assersuutigisaat. Pisinnaasanik, pisinnaasakillinernik peqqissutsimillu nunat tamalaat immikkoortitsisarnerat. Sundhedsstyrelse, MarselisborgCentret, 2005.

30

Takussutissiaq 3. ICF-imi immikkuualuttut imminnut sunniiveqatigiittarneri.17

ICF periarfissiivoq akuliuttarnerit aalajangersimasut sunniutigisartagaannik uppernarsaanissamut erseqqissaanissamullu, assersuutigalugu qanoq inissisimanerit nassuiarneqarnerat imaluunniit suliat nassuiarneqarnerat ikiortigalugit. Innuttaasup pisinnaasai pitsaanerulersimanersut, piginnaanngorsaaqqinnermi allannguisoqartariaqarnersoq aamma innuttaasoq nammineq angerlarsimaffimmini nammineersinnaanermut piareersimanersoq pillugit nalilersuiniarluni piginnaanngorsaaqqiinerup ingerlanerani nalilersuiuartoqartariaqarpoq.

Pisariaqartitanik nalilersuisarneq pisinnaasanillu nalilersuisarneq ataatsimoortillugit atorneqarsinnaapput innuttaasup pisinnaasaanik innuttaasullu piginnaanngorsaqqinneqarnissaanut sapinngisamik pitsaanerpaamik pilersaarusiaasumik tamakkiisumik takunninnissamut.

7.3. Ataatsimut isiginnilluni suliaqarnissaqPisinnaasakillisarneq unammilligassaavoq innuttaasumut inuiaqatigiinnullu arlalitsigut sunniuteqartartoq. Aamma piginnaanngorsaaqqiinermi ataatsimut isiginnilluni suliassaqarfiillu akimorlugit ingerlatsinissaq pisariaqarpoq. Innuttaasup inuunerani suusinnaasut piginnaanngorsaqqinneqarnermi attorneqarsinnaasut tamarmik eqqarsaatigineqartariaqarput.Suleqatigiissitat Kommuneqarfik Sermersuumit, KANUKOKA-mit, Peqqinnissaqarfimmit Dronning Ingridillu Napparsimmavissuanit inuttaqartut tamarmik kissaatigisimavaat piginnaanngorsaaqqiisarnerup iluani ineriartortitsinermi ataatsimut isiginnittoqartarnissaa aamma napparsimasup pisariaqartitaanik susassaqarfiit assigiinngitsut suliaqartarnissaat.

Suleqatigiissitamit pingaarnertut inassutigineqartut: Susassaqarfiit akimorlugit aaqqissuulluagaanerusumik suleqatigiinnissamut

periarfissaqartoqassasoq, pingaartumik peqqinnissaqarfiup isumaginnittoqarfiullu akornanni.

17 ICF aamma ICF-CY – danskit sulinermi atuinissamut ilitsersuutaat. Pisinnaasanik, pisinnaasakillinernik peqqissutsimillu nunat tamalaat immikkoortitsisarnerat. Region Midtjylland, MarselisborgCentret, 2011.

31

Susassaqarfimmut allamut nuuttoqarnerani pitsaanerusumik oqaloqatigiittoqartarlunilu ilisimasanik avitseqatigiittoqartarnissaa, pingaartumik innuttaasup pisinnaasaanik nalilersuinermut tunngatillugu aamma innuttaasup angerlartinneqarnerani susassaqarfiit suliaqalersussat sunik naatsorsuuteqarfigineqarnerannut tunngatillugu.

Suliassat agguaanneqarnissaannut akisussaaffinnullu tunngatillugit erseqqissaasoqarnissaanik pisariaqartitsineq.

Napparsimasumik ataatsimut isiginninnerulluni sullissisarnikkut tamakkiinerusumik takuneqarsinnaalerlutillu paasiuminarnerulissapput aaqqissuussaassutsit susassaqarfiillu assigiinngitsut napparsimasup sullinneqarnissaanut sunik ikorfartuisinnaanersut. Assersuutigalugu:

Peqqinnissaqarfik Sungiusaqqinneq, angerlarsimaffimmi peqqissaasoqarneq, timimik sungiusaaneq pillorissaanerlu, ikiorsiissutit

Isumaginnittoqarfik Siunnersorteqarneq, angerlarsimaffimmi ikiorteqarneq, nalinginnaasumik suliassanut ikiorteqarneq, oqilisaassineq, kommunimi attassiinnarniarluni sungiusarneq, ikiorsiissutit, nakkutigineqartumik sulisinneqarneq

Inuussutissarsiorneq Suliffeqarfinnut attuumassuteqarneq, piginnaanngorsaqqinneqarneq, sulinermik misiliineq

Allat Ulluunerani neqeroorutit, angallassissutaasinnaasut, ilinniagaqaqqinneq

Ataatsimut isiginninnerulluni suliaqartarneq innuttaasup sapinngisamik nalinginnaasumik inuuneqaqqilernissaanut ikiuutaalluarnerusinnaavoq. Peqatigitillugu sulisunut tatineqarsimasunut tamanna iluaqutaassaaq, sulisut sulianut tunngasutigut isumasioqateqarnissaannut, innuttaasumut tunngatillugu ikorfartuillutillu suleqatigiinnissaannut pitsaanerusumik periarfissaqalersillugit.

7.4. Peqqinnissaqarfimmi piginnaanngorsaaqqiisarneq pillugu immikkut

Peqqinnissaqarfiup neqeroorutaata:Inuunermik navianartorsiortitsisumik nappaatillit tamaasa aaqqissuussaalluartumik

aammalu piginnaanngorsaqqinnissamut pisariaqartitanik paasiniaaqqittarnernik siunissami qulakkeerinniffigissavai.

Piginnaanngorsaaqqinneq innuttaasup, qanigisaasa aammalu sullissisut akornanni piffissami aalajangersimasumi suleqatigiiffiuvoq anguniagaqarfiusoq. Piginnaanngorsaqqinnermi pineqarpoq naak napparsimalersimagaluarluni siornatigut piginnaaneqarfigilersimasat inuunermilu inissisimaffigilersimasat piginnaaneqarfigeqqilernissaannut pigiinnarnissaannulluunniit tapersersorneqarneq. Piginnaanngorsaqqinnissamik pisariaqartitsinermut tunngassutillit pisariaqartitanik nalilersuinermi misissorneqartarput, piginnaanngorsaqqinnissamilli pisariaqartitsinerup aaqqissuussaasumik paasiniaanissaq aamma piginnaanngorsaqqinnissamut pilersaarusiornissaq suliamik ilisimasalimmit suliassaapput.

Sapinngisamik piaarnerpaamik piginnaanngorsaaqqiinissamut pilersaarusiortoqassaaq. Pilersaarutip imarissavai napparsimasup sullissisullu akornanni iliuuserineqartussanut anguniagassatut isumaqatigiissutaasut aamma pilersaarut napparsimasup timiminik atuisinnaassusaata killiffianik, nukissaanik, peqqissusaanik, imminut paaqqutarisinnaassusaanik, peqataarusussusaanik aammalu

32

sammisassanik piusunik aallaaveqassaaq. Pilersaarummi ersarissumik allassimassaaq iliuuseqarnermut anguniagaasoq piffissallu qanoq sivisutigisup atorneqarnissaa. Anguniakkamik isumaqatigiissuteqarnerup pilersissavaa sammivik, peqataarusussuseqarneq soqutiginninnerlu aammalu taamaalilluni iluatsittoqarsinnaanera annertusissaaq. Pilersaarut nalinginnaasumik sumi suliaqarneq apeqqutaatinnagu suliaassaaq aammalu suleqataasut akornanni ataatsimut aaqqissuussaassalluni. Napparsimasut qajannartut tapersersorneqarnissamik annertunerusumik pisariaqartitsisinnaasarput aammalu ingerlatsinerup nalaani qaninnerusumik attaveqarnissaq ilitsersorneqarnissarlu pisariaqartittarlugu.

Aamma piginnaanngorsaaqqiinermi napparsimasup nerisaqarnera nalilersorneqartariaqarpoq, tassa nerisassat imigassallu peqqissutsip nalinginnaasumik pitsaanerulernissaanut qitiulluinnarmata. Matumani innuttaasup oqimaassusaa, naapertuutinngitsumik oqimaassusaata allanngorsinnaanera, nereriaasia, nerisarisartagai, timaata imermik amigaateqalersinnaanera inuussutissaqarniarnikkullu ajornartorsiutai nakkutigineqartariaqarput. Pineqartut ilaat allannguuteqarpata innuttaasup pitsaanerusumik inuussutissaqarnissaa anguniarlugu piginnaanngorsaasut ikiuunniartariaqarput.Malittarisassat piginnaanngorsaasunit inerisarneqartariaqarput, tassa taamaallaat Nuummi nerisassanut tunngatillugu ilitsersuisartoqarmat aamma nunap immikkoortuini napparsimmavinni ataasiakkaani inuussutissat pillugit ilitsersuisartumik ataatsimik sulisoqarmat.

Pisariaqartitsineq naapertorlugu napparsimasunut ataasiakkaanut neqerooruteqartoqartassaaq.

7.4.1. Ilisimasanik Danmarkimik avitseqateqartarneqDanmarkimi suliffeqarfiit piginnaanngorsaaqqiisarnerup iluani ilisimasaminnik misilittakkaminnillu taperseerusuttut Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmit oqaloqatigineqartarput.

Københavnimi Kultur og Fritidsforvaltningen nalunaaruteqarsimavoq Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmik ilisimasanik avitseqatigiittarnissaq pillugu suleqataalerusulluni. REHPA, Videncenter for Rehabiliteriung og Palliation aamma nalunaaruteqarsimavoq Kalaallit Nunaanni piginnaanngorsaaqqiinissamut tunngatillugu ilisimasanik tunniusserusulluni suleqataarusullunilu. Odensemi Kræftens Bekæmpelse aamma Kræfti pillugu Siunnersuisarfik Kalaallit Nunaanni siunnersuisarfimmik piginnaanngorsaaqqiisarfimmillu pilersitsinissamut tunngatillugu ilisimasanik tunniussinissamut ikiuukkusupput imaluunniit sulisut siunnersuisartut piginnaanngorsaaqqiisartullu ilinniartinneqarnissaannut ilinniarteqqinneqarnissaannullu ikiuukkusupput.

Taakku saniatigut piginnaanngorsaaqqiisarnerup iluani ilisimasallit allat assigiinngitsut suliassamut atatillugu siunnersuisinnaallutik nalunaaruteqarsimasut Naalakkersuisoqarfimmit aamma attavigineqartarput.

7.4.2. Suliaqarfimmi sulisut amerlineqarnissaatSuleqatigiissitami peqqinnissaqarfimmeersut kommunineersullu isumaqatigiillutik pisariaqarsorivaat piginnaanngorsaaqqiisarnerup iluani sulisut amerlineqartariaqartut. Ilaasortaatitat isumaqarput suleriaatsit nutaat, allanngortiterisarnerit, suleqatigiinnissamut periarfissat pitsaanerit atortorineqartartullu allat ineriartortinneqarluarsinnaasut, Kalaallilli Nunaanni piginnaanngorsaaqqiisarneq pitsaanerulersinniarlugu isumalluutit amerlineqartariaqarnerannik isumaqartoqarpoq. Pingaartumik najukkani kommuninilu katsorsaasut peqqinnissatigullu sulisut amerlanerit pisariaqartinneqarput.Kommunini najukkanilu sulisut amerlineqarpata imaanngilaq illoqarfinni tamani piginnaanngorsaaqqiisartussanik atorfinitsitsisoqassasoq, illoqarfiilli tamarmik piginnaanngorsaasartunik pissarsisinnaasariaqarput. Assersuutigalugu piginnaanngorsaasartutut angalasartut imaluunniit telemedicin atorneqarsinnaapput.

33

Sulisut qanoq amerlineqartariaqarnerat inuiaqatigiit aningaasaqarnerannik misissuinissami ukkatarineqartariaqarpoq. Misissueqqissaarnerup taama ittup ersersittariaqarpaa katsorsaasut isumalluutillu amerlanerusut qanoq pitsaanerutigisumik ataatsimullu isiginninnerusumik innuttaasumik sullissisinnaanersut. Misissueqqissaarnikkuttaaq suliassaqarfiit siunissami sipaaruteqarnerunissaq anguniarlugu aningaasaliiffigineqarnerusinnaanersut misissorneqartariaqarpoq.

7.4.3. Sulisut amerlineqarnerisa aningaasaqarnermut sunniutaiNapparsimasut tamaasa pillugit paasissutissaateqanngilagut piginnaanngorsaaqqinnerulernermut aningaasaliissuteqarnikkut sullissinermi sipaaruteqarnerusoqarsimaneranik. Piginnaanngorsaqqinneqarsimasulli ilaat pillugit paasissutissani takuneqarsinnaavoq piginnaanngorsaaqqittarneq inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut innuttaasumullu iluaqutaasartoq.

Roskilde Rehabiliteringscenterip soorlu oqaatigisimagaa utoqqaat tassaasut piginnaanngorsaqqinneqartarnerannut aningaasaliissuteqarnerunikkut sipaaruteqarnerunermik pissarsiffiulluarsinnaasut. Misissueqqissaarsimanerit arlallit tunngavilersuummut tamatumunnga naapertuupput.Roskilde kommunimi ”Hjælp til Selvhjælp” (Imminut ikiorsinnaalernissaq siunertaralugu ikiorsiineq) pillugu suliniummik KORA-p misissueqqissaarsimanerata takutippaa piginnaanngorsaaqqiisarnerup angerlarsimaffimmi paaqqutarinnittarnermut aningaasartuutaasartut annikillisissinnaagai imaluunniit ikiorsiissutit annertusiartortikkunnaarsinnaagai.Innuttaasunut 65-it inorlugit ukiullit akornanni angerlarsimaffimmi paaqqutarineqarnissamik pisariaqartitsisunut aningaasartuutaasartut suliniut aqqutigalugu 5 millioner kr.-nik ikilisinneqarsimapput, 20 %-ingajalluinnarnut naapertuuttumik. Innuttaasut 65-it sinnerlugit ukiullit akornanni angerlarsimaffimmi paaqqutarinnittarnermut aningaasartuutaasartut 6,9 %-inik qaffassimapput, innuttaasulli pineqartut 8,6 %-inik amerlanerulersimapput. Tassa suliniut aqqutigalugu aningaasartuutaasartut annikillisinneqarsimapput. Innuttaasuni taakkunani inunnik ataasiakkaanik paaqqutarinnittarnermut aningaasartuutaasartut sunnerneqanngillat, utoqqaalli amerlaneruleraluartut nalinginnaasumik ikiuisarnermut aningaasartuutaasartut 12,2 %-inik ikileriarsimapput.18

Tassa suliniut aqqutigalugu innuttaasut 65-it inorlugit sinnerlugillu ukiullit aningaasartuutaavallaarunnaartinniarneqarnerat iluatsinneqarpoq.

Frederikssund kommunimi piginnaanngorsaaqqissimanermik misissueqqissaarsimanerup takutippaa piginnaanngorsaaqqinnissamut aningaasaliissuteqartarneq aningaasatigut sipaaruteqarfiulluarsinnaasoq. Innuttaasut suliniummut peqataasut 83-ii pisinnaasaqarnerulernermik angusaqarput ikiorserneqarnissamillu pisariaqartitsinerat annikinnerulerluni. Suliniutip aningaasaqarnermut sunniutai misissueqqissaarnermit takutinneqartut:

Sipaarutaasut 2011 Sipaarutaasut 2012 Sipaarutaasut 2013 Katillugit1.571 kr. 1.023.908 kr. 563.865 kr. 1.589.344 kr.19

Tabel 3. Ulluinnarni piginnaanngorsaaqqiisarnerup aningaasaqarnermut sunniutai.

REHPA (Videncenter for Rehabilitering og Palliation) isumaqarpoq uummatip taqarsuatigut nappaatillit piginnaanngorsaqqinneqarnissaannut aningaasaliissuteqarneq sipaaruteqarnerunermik nassataqarsinnaasoq. Aamma danskit nunallu allat atuagassiaataannik misissuinerup takutippaa taamatut 18 KORA. Rehabiliterende hjemmepleje efter Roskilde-modellen. 2016.19 Frederikssund Kommune. Ulluinnarni piginnaanngorsaaqqiisarnermik nalilersuineq. 2012.

34

isumaqarneq eqqortutut isikkoqartoq. Uummatip taqarsuatigut nappaatillit piginnaanngorsaqqinneqartarnerisa imminut akilersinnaanera uppernarsaatissaqartinneqarluarpoq, tassa nappaatip ajorsiartorsinnaanera annikillisittarpaa unitsitseeqqittarnerillu ikilisittarlugit imaluunniit nakorsaasersorneqartarneq annikillisittarlugu.20 Unitsitseqqiisarnerit, pilattaasarnerit aamma Danmarkimut/Islandimut angallassigasuartarnerit suliaqarfiit ilagaat peqqinnissaqarfimmut annertuumik artukkiisartut.

7.4.4. Sulisussarsiortarneq Sulisussarsiortarneq peqqinnissaqarfimmut kommuninullu annertuumik unammillerfiusartut ilagaat. Tamanna atuuppoq kalaallinik peqqissaanermik ilinniagalinnik sulisussarsiornermi aamma peqqissaanermik ilinniagalinnik nunanit allaneersunik aamma Danmarkimeersunik sulisussarsiornermi. Taakkuninnga sulisussarsiortarnerup qanoq pitsaanerulersinneqarsinnaanera eqqaarsaatigilluarneqartariaqarpoq.

Peqqissaanermut tunngasutigut ilinniagaqarnissamut periarfissat taakkunanngalu ilinniagalinnik pisariaqartitsinerit itisilernerullugit kapitali 10-mi allaaserineqarput.Nunanit allaneersunik (pingaartumik Naalagaaffeqatigisatsinnit) sulisussarsiornissaq eqqarsaatigalugu pingaaruteqarpoq peqatigiittarnermut inuttullu atugaqarnermut tunngassuteqartut isiginiassallugit. Matumani eqqarsaatigineqarput ataatsimoorluni sammisaqarnissamut periarfissat, oqaatsinik pikkorissarfissat, suleqatigiit amerlassusaat, Kalaallit Nunaanni Nunanilu Avannarlerni angalasarnerit, internetsimut attaveqaateqarneq allallu Kalaallit Nunaanni suliffittaaraanni inuunermut sunniuteqarsinnaasut.Suleqatigiit peqatigiittarnerisa pitsanngorsaaffigalugulu annertusarneqarnissaat inassutiginarpoq. Immikkoortortaqarfiit susassaqarfiillu assigiinngitsut akornanni suleqatigiinnerusoqarlunilu peqatigiinnerusoqartarpat piginnaanngorsaaqqiisarneq sulisussarsiortarnermut aamma sulisut sulisoriinnarniarneqarnerannut iluaqutaasinnaavoq. Suliassaqarfiit akimorlugit pitsaanerusumik suleqatigiittoqarpat innutaasoq annertunerusumik ataatsimullu isiginninnerusumik sullinneqarsinnaalissaaq. Aamma suleqataasoq taamaalilluni attaveqaateqarnerulerlunilu suliamut atatillugu isumasioqatissaqarnerulissaaq. Taamaalilluni sulisup suliatigut artukkerneqartarnera sulinerminilu kisimiittutut misigisimasarnera annikillisinneqarsinnaapput.Aamma sulisut piginnaanngorsaqqinneqarnissamut periarfissaqartinneqarnissaasa eqqumaffigineqarnissaa pingaaruteqarpoq. Piginnaanngorsaqqiisarnerup sulisoq suliassanik isumaginnilluarsinnaanerulersittarpaa aamma qitiusutut sulisut assersuutigalugu sullitanut immikkut ilusilikkamik piginnaanngorsaaqqiinermut atorneqarsinnaanerat ajornarunnaarsittarpaa. Tamanna allanut naleqqiulluni sulisussarsiornermut pingaartumillu sulisut sulisoriinnarnissaannut iluaqutaanerpaasarpoq.

Inuuniarnikkut atugassarititaasut, ilinniagaqaqqissinnaaneq, oqaatsitigut aporfiit, inissat, akileraartarneq, allaffissorneq, attaveqaatit, angalasarnerit il. il. katsorsaasut nunanit allaneersut Kalaallit Nunaanni suliffittaarusussinnaanerannut aporfiusinnaapput imaluunniit kajumissuseqalersitsisinnaapput. Sulisussarsiortarneq pitsaanerulersinniarlugu kajumissuseqalersitsisartut amerlanerulersinneqartariaqarput aporfiusinnaasullu sapinngisamik annikillisarlugit.

7.5. Inuit ataasiakkaarlugit piginnaanngorsaqqinneqarnissamut pilersaarusiuunneqartarnissaatInassutigineqarpoq napparsimasut pisinnaasakillisimasut tamarmik immikkut peqqinnissaqarfimmi piginnaanngorsaqqinneqarnissamut pilersaarusiuunneqartassasut, piginnaanngorsaqqinneqarnerup

20 Uummatiluttut peqatigiiffiat. Aaqqissuusseqqinneq naapertorlugu uummatip taqarsuaatigut nappaatilinnik piginnaanngorsaaqqinneq. 2007.

35

ingerlanneqarnera tamaat napparsimasoq malinnaaffigisussanngorlugu. Peqqinnissaqarfimmut unitsitsinermi kommuni suleqatigalugu pilersaarusiortoqassaaq.

Piginnaanngorsaaqqinnermi qitiusutut sulisutut ilaat piginnaanngorsaaqqinnissamut pilersaarusiussaaq. Assersuutigalugu ataqatigiissaarisutut atorfeqartuusinnaavoq sulisut allat isumasioqatigalugit innuttaasut ataasiakkaat piginnaanngorsaqqinneqarnissaannut innersuussillunilu pilersaarusiortussaq. Ataqatigiissaarisoq nunami tamarmi piginnaanngorsaaqqittartuni (takuuk kapitali 9.1) kommuniniluunniit sulisuusinnaavoq. Ataqatigiissaarisup pingaarnerut suliassarissavaa napparsimasup qanoq pisinnaasaqarneranik, suliniutissat sorliit pisariaqartinneqarnersut, qanoq sivisutigisumik ingerlatsisoqarsinnaanersoq aamma pisinnaasat suut anguniassallugit piviusorsiortuunersut pillugit nalilersuinissaq.

Pilersaarummi nassuiarneqassapput nappaatip suussusersineqareernerani, peqqinnissaqarfimmi sungiusaqqinneqarnermi aamma angerlartinneqareernermi kommunimi piginnaanngorsaqqinneqarnerup nalaani innuttaasoq qanoq sullinneqassanersoq. Pilersaarusiortoqassaaq piviusorsiortumik anguneqarsinnaasumillu innuttaasoq anguniagassaqartillugu, soorlu pisortani sulisunit ikiorserneqarani nammineq angerlarsimaffimmini namminneersinnaasunngortinniarlugu.

Siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut pisinnaasakillineq inummut ataasiinnarmut pinnani ilaqutaasunulli tamanut sunniuteqartarpoq. Taamaammat inuit ataasiakkaat piginnaanngorsaqqinneqarnissaasa pilersaarusiorneranni aamma eqqarsaatigineqartariaqarput ilaqutariit inissisimanerat, inuuniarnermi atukkat, isertitat, suliffissatut periarfissat, ineqarnikkut inissisimaneq allallu inissisimanermut attuumassuteqarsinnaasut. Taamaammat aamma Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut, Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik pilersaarutip ineriartortinneqarneranut ilaatinneqartariaqarpoq.

36

8. Siunissami piginnaanngorsaaqqiisarnissamut pilersaarutit kommunini suliassaapputSuleqatigiissitami KANUKOKA-mit sinniisuutitat oqaatigisimavaat kommunit peqqinnissaqarfiullu suleqatigiinnerisa ineriartortinneqarnissaat aamma kommunit peqqinnissaqarfiullu akornanni ilisimasanik avitseqatigiittarnerup attaveqaqatigiittarnerullu ineriartortinneqarnissaat soqutigilluinnarlugu.Aamma Kommuneqarfik Sermersuumit sinniisuutitat Dronning Ingridillu Napparsimmavissuani katsorsaasut oqaatigisimavaat piginnaanngorsaaqqiisarneq pitsaanerulersinneqassappat pingaaruteqartoq kommunip peqqinnissaqarfiullu suleqatigiittarnerisa ineriartortinneqarnissaat.

Susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnerusoqarlunilu oqaloqatigiittoqarnerunissaa suleqatigiissitami peqataasut suliniut pitsaanerulersinniarlugu pingaarnertut inassuteqaataasa ilagaat.

Inassutigineqarpoq: Angerlarsimaffimmi paaqqutaqartarnermi kommuninilu tamani

ikiorsiissuteqarfiusartuni pitsaassutsimut najoqqutassamik suliaqartoqassasoq

Najoqqutassat kommunini tamani sapinngisamik assigiimmik atorneqartussat suliarineqassasut

Piginnaanngorsaaqqinnermi iliuusissanut tunaartassat pitsaassutsimulu najoqqutassaq suliarineqassasut

Angerlarsimaffimmi ikiortit piginnaanngorsaaqqiinermi piginnaanngorsaqqinneqarnissaannut pilersaarusiortoqassasoq.

Napparsimasunut paaqqutarineqartariaqartunut tunngatillugu kommunip paaqqinnittarfiutaani oqilisaassisinnaaneq annertusarneqassaaq.

Piginnaanngorsaaqqinnerup nassuiaataa ataatsimut kommunini tamani atorneqartussaq ineriartortinneqarpoq, tassani katsorsaaneq, sungiusarneq, sungiusaqqinneq, attassiinnarniarluni sungiusarneq, piginnaanngorsaqqinneqarneq allallu immikkoortillugit suliarineqarlutik.

Kommunit akornanni aamma kommunit peqqinnissaqarfiullu akornanni ilisimasanik avitseqatigiittarnissamut attaveqaqatigiittarnissamullu periarissat pitsaanerusut suliarineqarput.

Neqeroorutip paasiuminarnerunissaa anguniarlugu pitsaassutsimut najoqqutassat taakkulu pillugit paasissutissat pingaaruteqarput. Assersuutigalugu Kommuneqarfik Sermersooq suliaqarfinni arlalissuarni pitsaassusissanik aalajangersagaqareerpoq, suleqqinnermullu taakku isumassarsiorfigineqarsinnaapput.

Aamma Kommuneqarfik Sermersooq utoqqarnut immikkoortumut pilersaarut aqqutigalugu ineriartortitsinissamut suliaqarpoq, tassani ilaatinneqarput piginnaanngorsaaqqittarneq aamma atugarissaartuunermi teknikkikkut atortorissaarutit. Taamatut suliaqarnermi misilittagarilerneqartut qularnanngitsumik Kalaallit Nunaanni tamarmi piginnaanngorsaaqqiisarnermut iluaqutaassapput, ilaatigut utoqqaat tassaammata piginnaanngorsaqqinneqarnermik iluaquteqarsinnaasut ilaatigullu piginnaanngorsaqqinneqartartorpassuit neqeroorutit teknikkikkullu atortorissaarutit Kommuneqarfik Sermersuumit ineriartortinneqartut iluaqutigisinnaammatikkit.

Peqqinnissaqarfimmi kommuninilu pisariaqartitanik nalilersueriaatsimik assigiimmik atuinerup qulakkeersinnaavaa innuttaasup qitiutinneqarnissaa aamma tamanna susassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnermut iluaqutaalluarsinnaavoq. Taamaalilluni innuttaasoq nappaammut nalunaarsuiffik angallattakkani aqqutigalugu malinnaaffigineqassaaq imaluunniit sulisunit qarasaasiakkut

37

takuneqarsinnaassaaq. Sulili innuttaasup peqqinnissaqarfimmi sungiusaqqinneqarneranit kommunini attassiinnarnissamut sungiusaqqinneqarneranut imaluunniit angerlarsimaffimmi paaqqutarineqalerneranut qanoq ingerlasimaneranik uppernarsaasioqqittarnerup misissorneqarnissaa pisariaqarpoq.

NGO-t21 innuttaasullu oqaatigisimavaat, innarliisinnaasumik napparsimanermi aamma nipaallisaanermi inooqatigiinnerup iluani iliuuseqarfigineqarnissamik pisariaqartitsinermi sutigut sullinneqarsinnaaneq erseqqinnerusariaqartoq.

8.1. Piginnaanngorsaaqqinnermi piumassutsiminnik suliaqartut

Inassutigineqarpoq:Nammineq piumassuseq malillugu suliaqartarnermik ataqatigiissaarineq

pitsanngorsaanerlu.

Nammineq piumassuseq malillugu suliaqarneratigut ikiuuttut ikiorneqartullu tamarmik pissarsisarput. Piumassutsiminnik suliaqartartut sullissisunut ilinniarsimasunut tapertatut sulipput, taakkununnga taartitut pinnatik. Kalaallit Nunaanni piumassutsiminnik sulisartut piginnaanngorsaaqqittarnerup iluani neqeroorutinik sorlernik ingerlatsisarnersut tamakkiisumik takujuminaappoq, assersuutigaluguli Neriuffik oqaloqatiginnittartoqarpoq aammalu pulaartartoqarluni, aamma Røde Korsi Dronning Ingridip Napparsimmavissuanut pulaartartussanik pilersitsiniarluni suliaqarpoq.

Nunani avannarlerni allani nammineq piumassuseq malillugu suliaqartartut NGO-llu innuttaasumut taassumalu ilaqutaanut piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsisunut tunngatillugit annertuumik suliaqartarput. Nammineq piumassuseq malillugu suliaqartartut inoqatinik isumassuinissaq, nalinginnaasunut ikiuunnissaq aamma ikiuisartunut ikiuunnissaq napparsimasunilu ataasiakkaani najuunnissaq neqeroorutigisarpaat. Innuttaasumut neqeroorutaasut tassaapput aaqqissuulluagaanerusumik neqeroorutit aammalu neqeroorutit innuttaasup pisariaqartitaanut naleqqussarluakkat.

Skandinaviami neqeroorutit aaqqissuulluagaanerusut NGO-nit neqeroorutigineqakkajunnerupput, soorlu Kræftens Bekæmpelsimi, Røde Korsimi, napparsimasut peqatigiiffianni, utoqqaat kattuffiini najukkanilu peqatigiiffinni Ngo-nit neqeroorutigineqartartut. Neqeroorutit pineqartut tassaasinnaapput ataatsimoorluni sammisaqarnerit, sapaatip akunnerata naanerani/sulinngiffeqarnermi najugaqarfissat, nappaatip suunera apeqqutaalluni ilinniarnerit, misigisassarsiornerit, pulaartarnerit, ullaakkut sianerfiginninnerit, oqarasuaatikkut siunnersuinerit allarpassuillu. NGO-t neqeroorutigisartagaat nunani avannarlerni allani neqeroorutigineqartartunut sanilliullugu Kalaallit Nunaanni nalinginnaasumik annikinnerusarput.

Skandinaviami sullissisarnerit naleqqussakkat amerlanertigut pilersinneqartarput immikkoortortaqarfiit suleqatigiilluunniit piginnaanngorsaaqqiisartut suleqatigalugit, sullissinerillu matussusertarpaat assersuutigalugu napparsimasup katsorsartikkiartorluni angallanneqarnissamik, angerlarsimaffik qimallugu angalanissamik imaluunniit ilaqutaasut oqilisaaffigineqarnissaannik pisariaqartitsinerit. 22 Nammineq piumassuseq malillugu naleqqussakkamik suliaqarniaraanni ataqatigiissaarisoqartariaqarpoq, nammineq piumassutsimik suliaqartussat sullitamik angerlarsimaffianukartussat innersuunneqarlutillu ilinniartinneqartariaqarput. Nammineq piumassuseq malillugu suliaqartartut immikkut sungiusarsimasunik ilaqartariaqarput aamma ikinnerpaamik ataatsimik suliamik ilinniarsimasumik

21 Neriuffik aamma Kalaallit Røde Korsiat22 Assersuut: Palliativt Frivilligt netværk. Fynimi nammineq angerlarsimaffimminni katsorsarneqarsinnaanngitsumik napparsimasunut neqeroorut. www.foreningen-pfn.dk

38

ataqatigiissaarisoqartariaqarlutik .23 Nammineq piumassuseq malillugu suliaqartartut suliassamut ilinniartinneqassapput aamma taamatut sulinissamut atatillugu ilisimasussaavaat nipangiussisussaatitaallutik. Tassunga atatillugu Videncenter for Rehabilitering og Palliation (REHPA), aamma Odensemi kræftimut tunngatillugu siunnersuisarfik nalunaaruteqarsimapput ilinniartitaaneq namminerlu piumassuseq malillugu suliaqartarneq pillugit ilisimasanik avitseqateqartarnermut ikiuukkusullutik (takuuk kapitali 7.4.1.).

8.1.1. Nammineq piumassuseq malillugu suliaqartartunut attaveqaatitPiginnaanngorsaaqqiisarnerup iluani nammineq piumassuseq malillugu suliaqartarnerup qanoq ineriartortinniarneqarsinnaaneranut tigussaasunik arlalinnik siunnersuuteqartoqartarsimavoq.

Napparsimasunik ilinniartitsisarneq Danmarkimit angusaqarfiulluartartutut misilittagaqarfigineqarpoq, tassani napparsimasut nappaatertik pillugu aamma qanoq suliarineqassanersoq pillugu ilinniartinneqartarput. Napparsimasunik ilinniartitsisarneq sullitat assigiinngitsut peqqissuuniarlutik iliuuseqartarnerannut, peqqissusaannut inuunerannullu pitsaasumik sunniuteqarsinnaavoq. Misissuisarsimanerit takutippaat nerisarisartakkat, timi atorlugu sammisaqartarneq, piginnaanngorsaqqiisarnermik ineriartortitsisarneq nappaatillu atuunnerata nalilersortuarneqartarnera assigiinngitsutigut pitsaanerulersittarai. Napparsimasut arlallit isumaqarput nappaatimik suuneranik qanorlu tassunga atatillugu iliortarnissaminnik paasinnikkamik inuunertik aqussinnaanerulersimallugu aamma kiffaanngissuseqalersimallutik.24 Tysklandimi misissuisimanerup aamma takutippaa kræftimik aniguisimasut ilinniartinneqartarnerisa kingunerannik kræfteqarnermut atatillugu qasoqqasartut ikileriangaatsiarsimasut.25

Sulisorineqarsinnaapput inuunermik ulorianartorsiortitsisumik siusinnerusukkut nappaateqarnerminni ilinniartinneqarsimasut. Taakku ikorfartuisutut aamma napparsimalerlaanut immikkut isumalluutitut sulisorineqarsinnaapput. Assersuutigalugu inuunermik ulorianartorsiortitsisumik nappaateqarnerminnik misilittakkatik avitseqatigiissutigisinnaavaat, pisinnaasakillisimagaluarluni ulluinnarni qanoq nammineertoqarsinnaanersoq pillugu ilitsersuisinnaapput imaluunniit napparsimalerlaap angerlartinneqareernermini piginnaanngorsaqqinnerminik ingerlatsiinnarnissaanut ikiuussinnaapput.

Ukiuni arlalinni napparsimasunik ilinniartitsisarnikkut isumalluutitullu sulisoqarnikkut illoqarfiit mikinerit aamma ’ilisimasaqalersinnaapput’ namminerlu piumassusertik malillugu suliaqartartutut misilittagallit najukkami piginnaanngorsaaqqiinermut ikiuussinnaallutik.

Nammineq piumassuseq malillugu suliaqartarnerup pitsanngorsarniarneqarneratigut pingaarnertut iluaqutaasinnaasut pingasut tassaapput:

1) Atugarissaartuunermi teknikkikkut atortorissaarutit nutaaliaasut atorlugit ilisimasassat, suleriaatsit misilittakkallu nunarsuarmit tamaneersut angerlarsimaffinni tamangajalluinnarni pissarsiarineqarsinnaasut. Ilisimatuut immikkullu ilisimasallit avinngarussimasuni inukittuusuni tunngaviusumik suliaqartunut namminerlu piumassuseq malillugu suliaqartunut ikiuussinnaasut, tassa internetsikkut attaveqartoqartillugu aamma ungasissumut attaveqarnissamut atortut, pc-t, qarasaasiat angallattakkat allalluunniit atorsinnaatillugit.

2) Sulisussarsiortarneq peqqinnissaqarfimmut kommuninullu unammillernartuujuarpoq. Pisortat suliassamik naammassinninnissaq ajornakusoortikkaangassuk nammineq piumassuseq malillugu

23 Peqqissutsimut Aqutsisoqarfik. Kræftimut atatillugu piginnaanngorsaaqqiinernut inuunerissaanernullu pilersaaruteqalerneq – kræftimut ataatsimoortumik pilersaaruteqalernerup ilaa. Peqqissutsimut Aqutsisoqarfik 2012.24 Peqqissutsimut Aqutsisoqarfik: Napparsimasunik ilinniartitsineq: Nakorsaatinik teknikkikkut nalilersuineq. 2009 25 Reif, de Vries, Petermannm Görres. A patient education programme is effective in reducing cancer-related fatigue: A multi-centre randomised two-group waiting-list controlled intervention trial. 2013

39

suliaqartartut suliassamik tigusisinnaapput, taamaalillutik piginnaanngorsaaqqinnissamut neqeroorutaasartut pitsanngorsaaffigisarpaat.

3) Nammineq piumassutsiminnik suliaqartartut aningaasaqarnermut iluaqutaaginnaratik aamma inuttut atugaqarnermut iluaqutaasarput. Attaveqaatit inuiaqatigiinni attaveqaqatigiittarneq suleqatigiittoqartarneralu pitsanngorsaaffigisinnaavaat aamma nammineq piumassutsiminnik suliaqartartut piginnaanngorsaaqqinnermi ingerlatsisutut aamma naligiittutut suleqataasutut misigisimagaangamik naammassisaqarnerusinnaanngortarput.

Aamma nammineq piumassuseq malillugu sulisoqartarnerup annertusineqarneratigut innuttaasup najukkaminigiinnarnissaa periarfissagissaarnerulissaaq, tassa illoqarfinnut anginerusunut pisortat amerlanerusunik neqerooruteqarfigisartagaannut timmisartuunneqarnissaq pinngitsoortinneqarsinnaassaaq. Najukkami piginnaanngorsaaqqiisarneq periusiuvoq piginnaanngorsaaqqiisarnerit pitsanngorsaaffigineqarnerinut qaffassarneqarnerinullu atorneqarsinnaasoq, pingaartumik innuttaasuni isumalluutissakittuni imaluunniit assiginngitsutigut aporfissaqartartuni, soorlu teknologimut, nunap isorartuneranut inuiaqatigiilluunniit aaqqissuussaanerannut tunngatillugu aporfissaqartartuni.26

26 WHO: CBR – A strategy for rehabilitation, equalization of opportunities, poverty reduction and social inclusion of people with disabilities. Joint Position Paper 2004.

40

9. Piginnaanngorsaaqqinnissamut periusissiap isumagineqarnissaanut illutassat

Inassutigineqarpoq:Piginnaanngorsaaqqiisartut immikkut ilisimasallit nunamilu tamarmi atuuttussat

pilersinneqassasut

Piginnaanngorsaqqinneqarnissamut neqeroorutinik immikkut ittunik aaqqissuussisarnissaq eqqarsaatigalugu inassutigineqarpoq immikkut piginnaanngorsaaqqiisartut aalajangersimasut pilersinneqassasut. Taakku nunami tamarmi immikkut ittumik piginnaanngorsaaqqiisarnerup pitsaassusissaa qulakkeertassavaat aamma najukkani piginnaanngorsaaqqiinernut suliniuteqarnernullu ikorfartuisassapput.

Piginnaanngorsaaqqiisarnerit assiginngitsumik aaqqissuunneqarsinnaapput. Pisariaqartitsinerit aallaavigalugit innuttaasunik tamanik peqqissuutitsinissamik neqerooruteqartussaanerput tunngavigalugu periutsip Kalaallit Nunaannut naleqquttup aaqqissuunnissaa pisariaqarpoq. Piginnaanngorsaaqqinnermik aaqqissuussineq pingaarneq peqqissuunissamut neqeroorutaasut allat assigalugit LEON-imi tunngavimmut (Lavest Effektive Omsorgs- og Behandlingsniveau) naapertuuttuusariaqarpoq, tassa najukkami sapinngisamik sulisoqartarnissaa anguniarlugu aamma immikkut ilisimasalinnik sapinngisamik ikinnerpaanik atuisarnissaq anguniarlugu.

Immikkut ittumik piginnaanngorsaanissat suleqatigiinnit assersuutigalugu Nuummi Sisimiuniluunniit sulisuusunit neqeroorutigineqartarput, taakku pisussaaffigaat peqqinnissaqarfimmi akisussaaffeqarlutik sulisunut (nakorsat, peqqissaasut, timimik sungiusaasut, pillorissaasut) allanullu tunngaviusumik piginnaanngorsaaqqittarnermi suliaqartunut ilitsersuisarnissaq siunnersuisarnissarlu. Siunnersuinerup ilitsersuinerullu saniatigut allarpassuarnik aamma suliaqarlutillu pisussaaffeqassapput. Taamatut aaqqissuussisinnaasoqarsimavoq peqqinnissaqarfiup ajornaatsumik atortoqarnera pissutigalugu.

Takussutissiaq 4. Peqqinnissaqarfiup piginnaanngorsaaqqiisarnermik aaqqissuussinera.

9.1. Nunami tamarmi piginnaanngorsaaqqiisartutPiginnaanngorsaaqqiinermi periusissiassamut pingaarnertut inassutigineqarpoq nunami tamarmi piginnaanngorsaaqqiisartussat immikkut ilisimasalinnik inuttallit pilersinneqassasut. Piginnaanngorsaaqqiisartut immikkut ilisimasalittut angalasartutut atorneqassapput. Angalasartut

41

napparsimasup isumagineqarneranut tunngatillugu suliassat arlalippassuit saniatigut aamma nunap immikkoortuini sulisunut ilitsersuisassapput, siunnersuisarlutik oqilisaassillutillu oqaloqateqartassallutik. Angalasartut ilinniarsimasut imatut agguarsimanissaat naatsorsuutigineqarpoq:

Pillorissaasoq Timimik sungiusaasoq Isumaginninnermi siunnersorti Tarnip pissusiinik ilisimasalik Nakorsaq piginnaanngorsaaqqiinermut immikkut ilisimasalik piffissap affaa sulisussaq Immaqalu aamma logopæd (oqallorissaasoq) ataaseq

Suliassat pingaarnerit tassaapput: Nuna tamakkerlugu suliniummik ataqatigiissaarinissaq. Illoqarfimmi piginnaanngorsaaqqittartut najugaqarfigisaanni napparsimasunik misissuinissaq

aamma napparsimasunik illoqarfiup pineqartup avataani najugaqartunik telemedicin aqqutigalugu aamma/imaluunniit najukkamut ornigulluni misissuinissaq.

Piginnaanngorsaaqqiinermik nakkutilliinissaq nalilersuinissarlu. Ilisimasassat nutaajunerpaat aallaavigalugit aamma LEON-imi tunngavigineqartoq naapertorlugu

neqerooruteqartoqartarnissaanik qulakkeerinninnissaq. Suliaqarfiup iluani ilinniartitsinernik inerisaallunilu pilersaarusiornissaq, tassani aamma

qulakkeerniarneqassalluni piginnaaneqarfigisassatut kissaatit pigineqalernissaat. Nunatta immikkoortortaani tamani ukiumut ataasiarluni marloriarluniluunniit susassaqarfiit

akimorlugit pikkorissartitsinissanik aaqqissuussisoqartarnissaa. Katsorsaanissamut ilitsersuutit neqeroorutillu suliarineqarnissaannut nutarterneqarnissaannullu

pingaarnertut akisussaaneq. Piginnaanngorsaaqqinnermut tunngatillugu paasissutissiisarnissamut ingerlatitseqqiisarnissamullu

pingaarnertut akisussaaneq. Peqqinnissamik akisussaallutik sulialinnik ilitsersuinermut akisussaaffeqarneq. Suliaqarfiit akimorlugit ataqatigiissaarinermut suleqatigiinnermullu qullersatut inissisimaneq. Piumassutsimik suleqataanermik nukittorsaanermut peqataaneq. Ilisimatusarfinnik soqutigisaqaqatigiiffinnillu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiornerit. Nunap immikkoortuini ataqatigiissaarisut qitiusumillu sulisut peqatigalugit attaveqaatit

ataatsimiinnissaasa aaqqissuunneqarnissaannut akisussaaneq.

Aamma inassutigineqarpoq piginnaanngorsaaqqiisartut Rigshospitalimi Danmarkimiittumi immikkorluinnaq ilisimasalinnik pisariaqartitsinermi oqaloqateqartarnissamut isumaqatigiissusiussasut. Kalaallit Nunaanni immikkorluinnaq ilisimasalinnik (soorlu nakorsat meeqqanik pisinnaasakillisimasunik taamaallaat katsorsaasartut) atorfinitsitsinissamut aalajangersimasumik nappaatilinnik napparsimasukippallaarpoq. Nunami maani nakorsat napparsimasut assigiinngitsunik nappaatillit isumagisariaqartarpaat. Napparsimasoq immikkut ittumik ajornartorsiuteqalerpat piginnaanngorsaaqqiisartut Danmarkimi immikkorluinnaq ilisimasalimmik oqaloqateqarsinnaasariaqarput.

Sumiiffinni ataasiakkaani ataqatigiissaarisarnermut akisussaasut kisimiillutik oqimaatsunik suliaqarsinnaapput. Piginnaanngorsaaqqiisartut qulakkiissavaat attaveqaatit aqqutigalugit atassuteqaqatigiittarnissaq, telemedicin aqqutigalugu piginnaanngorsaaqqiinermi sulisut akulikitsumik ataatsimeeqatigineqartarnissaat.

Immikkut ilisimasalittut piginnaanngorsaaqqiisartussat marlunnut avinneqarsinnaapput. Peqqinnissaqarfimmi sulisoqarsinnaavoq kommunimilu sulisoqarsinnaalluni.

42

Kommunimi piginnaanngorsaaqqiisartut Kommuneqarfik Sermersuumi imaluunniit Qeqqata Kommuniani pilersinneqarsinnaapput. Kommunit taakku marluk toqqarneqarnerannut pissutaavoq piginnaanngorsaaqqittartut Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmavissuani imaluunniit Sisimiuni Nuna Tamakkerlugu Innarluutilinnut Sullissivimmi aalajangersimasumik inissaqartinneqarlutillu suliaqarsinnaanerat. Sumiiffiit taakku marluk piginnaanngorsaaqqittartut qitiusumit suliaqarnissaannut naapertuunnerpaapput. Aamma sumiiffimmi ataasiinnarmi ilisimasassanik katersisarneq, sulisoqarniarneq ataqatigiissaarisarnissarlu iluaqutitaqarluassaaq, tassa piginnaanngorsaaqqittartut illoqarfinnut/kommuninut arlalinnut siammarterneqarnerannut sanilliullugu.Piginnaanngorsaaqqiisartut kommunini sulitinneqarnissaat naapertuuppoq, tassa napparsimmavimmit angerlartinneqarnerup kingorna piginnaanngorsaaqqiisarneq kommunini ataavartumik ingerlanneqareermat. Kommunimi piginnaanngorsaqqiisartoqarnissaq aalajangiunneqarpat Aningaasanut inatsimmi aalajangersarneqartariaqarpoq piginnaanngorsaaqqittartut aningaasassaqartinneqarnissaannik qulakkeerinnittumik kommunimut aningaasaliissuteqarnerunissaq.

Nuna tamakkerlugu piginnaanngorsaaqqiisartunik pilersitsinissaq aamma peqqinnissaqarfimmi imaluunniit kommunimi piginnaanngorsaaqqiisartoqarnera qanoq iluaqutaanerpaatigisinnaanersoq pillugit apeqqutit tassarpiaapput kapitali 4.3-mi oqaatigineqartutut inatsimmik nutarterinissami aalajangiiffigineqartariaqartut.

9.2. Qitiusumit aqutsiveqarfiit - Sisimiuni Nuna Tamakkerlugu Innarluutilinnut Sullissivik nutaaqPeqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup UKA2016-ip ingerlanneqarnissaanut misissorsimavaa Nuummi sullissivimmik pilersitsisoqarnissaanut periarfissaqarnersoq, tassa sullissivik ”Kalaallit Nunaanni qitiusumik siunnersuisarfimmik piginnaanngorsaaqqiisarfimmillu pilersitsisinnaaneq pillugu nassuiaat” naapertorlugu siunnersuillunilu piginnaanngorsaaqqiisinnaasoq pilersinneqarsinnaanersoq. Nassuiaammili ilaatigut oqaatigineqarpoq inassutiginanngitsoq Nuummi sullissivimmik taama ittumik sanaartortoqarnissaa, Kalaallilli Nunaanni qitiusumit aqutsiveqarfissamik nunami piginnaanngorsaaqqiinermi aqutsivittut atorneqartussamik pilersitsinissaq pillugu isumassarsiap sulissutigeqqinneqarnissaa tunngavissaqarluartoq oqaatigalugu. Sisimiuni Nuna Tamakkerlugu Innarluutilinnut Sullissivik nutaaq april 2017-imi atuutsinneqalissasoq naatsorsuutigineqarpoq.27 Suliaralugu naammassineqarpat IPIS (Innarluuteqarneq pillugu Ilisimasaqarfik Siunnersuisarfillu) Nuummi maanna inigisaminit tassunga nuuttussaavoq. Taamaammallu aamma naapertuutissaaq sullissiviup nutaap piginnaanngorsaaqqiisartussat qitiusumik suliffiattut atorneqarsinnaanerata eqqarsaatigineqarnissaa. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni piginnaanngorsaaaqqiisarneq Sisimiuni qitiusumit aqunneqassaaq. Suliassat qitiusumit aqunneqarnerisigut ilisimasassanik katersisarneq ataqatigiissaarisarnerlu sunniuteqarnerulersinneqassapput aamma sulinermi avatangiisit sulisut sulisoriinnarnissaannut iluaqutaasumik pitsaanerulersinneqassapput (”Sulisussarsiortarneq” pillugu immikkoortumi unammilligassat pineqartut takukkit).

Nuummi Sisimiuniluunniit pilersitsinissaq pineqaraluarpalluunniit eqqarsaatigineqartariaqarpoq init qitiusumit aqutsiviusussat pilersinneqarnissaat, tassa init piginnaanngorsaaqqiinermut atorneqartussat aamma qitiusutut sulisut suliaqarfigisassaat oqaloqateqarnerminnilu atortagassaat.

9.3. Najukkani suleqatigiit ataqatigiissaarisutullu akisussaasoqNajukkani suleqatigiit ataavartuusussaanngillat, najukkamili inuk piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsilerpat suliaqarfiit susassaqarfiillu akimorlugit isumagineqartariaqartumik nunap 27 http://naalakkersuisut.gl/da/Naalakkersuisut/Nyheder/2015/07/020715-Handicapcenter

43

immikkoortuini peqqissaavinniluunniit pilersinneqarsinnaassaallutik. Immikkut ittumik pisariaqartitsisoqartillugu piginnaanngorsaaqqiisartut ilanngunneqarsinnaapput. Pisut ilaanni ima immikkuullaritsigisunik pisariaqartitsisoqarsinnaavoq napparsimasoq angerlarsimaffimmini paarineqarsinnaanani, najukkamili peqqissaavimmut imaluunniit napparsimmavimmut unitsinneqartariaqarluni.

Innarliisinnaasumik nappaatillit tamarmik ataqatigiissaarisutut pingaarnertut akisussaasumut atassuteqartinneqarnissamut periarfissaqartinneqassapput. Akisussaasutut ataqatigiissaarisuusoq najukkami piginnaanngorsaaqqinnermut ataqatigiissaarisuussaaq. Ataqatigiissaarisuunermi ataqatigiissaarisup napparsimasup qanoq inissisimaneranik ilisimasaqarnini naapertorlugu suliami immikkuualuttut assigiinngitsut ataatsimoortissinnaavai. Taamaalilluni neqeroorummi ataqatigiittoqarnissaa qulakkeerneqassaaq, tassa napparsimasup ajoqutaa napparsimaneratalu killiffia eqqarsaatigalugit katsorsaasoqartarnissaa qulakkeerneqassaaq. Ataqatigiissaarisoq assersuutigalugu kommuninut tamanut illoqarfinni anginerusuni tunngaviusumik suliffeqartillugu inissinneqarsinnaavoq. Tassanngaanniit ataqatigiissaarisoq innersuussutinik tigooqqaasinnaavoq innuttaasullu piginnaanngorsaqqinneqarnissaanut pilersaarusiorluni aamma pilersaarummik najukkani piginnaanngorsaaqqiisartunut ingerlatsiteqqilluni. Nuna tamakkerlugu piginnaanngorsaaqqiisartut ilanngussassaqarpata taakku ilanngunneqarsinnaapput.

Najukkami piginnaanngorsaaqqiisartut innuttaasup sullinneqarnissaanik toqqaannaq tigusisut angerlarsimaffimmi ikiorti angerlarsimaffimiluunniit paaqqutarinnittartoq peqataatissinnaavaat. Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu kissaatiginarpoq angerlarsimaffimi ikiorti angerlarsimaffimmilu paaqqutarinnittartoq innuttaasup angerlarsimaffimini piginnaanngorsaqqilluni aallartinnissaanut ikiuunnissamut pisariaqartinneqartunik atortussaqartinneqassasut. Assersuutigalugu innuttaasup ulluinnarni pisinnaasaminik attassiinnarnissaanut imaluunniit pisinnaasaqaqqilernissaanut, soorlu uffarnerani, niuerniarnerani nammineerlunilu perusuersartarfiliartarnissaanut ikiuilluni atortussaanik. Najukkani sulisut piginnaanngorsaaqqillutik suliaqarnerannut nuna tamakkerlugu piginnaanngorsaaqqiisartut ilinniartitsinermik oqaloqatiginnillutillu ikorfartuisinnaapput.

Ataqatigiissaarisutut akisussaasup pisariaqartitanik nalilersuinermi pisinnaasanillu nalilersuinermi immikkuualuttut immersussavai, tassunga ilanngullugu misissuinermi atortut atorlugit pisariaqartitat akulikitsumik misissortassavai. Misissuinerit pisariaqartitsisoqartoq takutippassuk ataqatigiissaarisup ilisimasalimmut allamut naliliisitsinissaq innersuussutigissavaa. Ataqatigiissaarisutut akisussaasoq sulianut tunngassutilinnut tunngatillugu piginnaanngorsaaqqiisartunit ikorfartorneqassaaq/ oqilisaassiffigineqassaaq. Tamanna ilaatigut pisinnaavoq telemedicin ikiorsiullugu.

9.4. Telemedicin atugarissaartuunermilu teknikkikkut atortorissaarutitMaannakkorpiaq piginnaanngorsaaqqittarnermi nunap isorartunera sulisunillu amigaateqartarneq unammillerfiunerpaasartut ilagaat. Inassutigineqarpoq misissorneqassasoq telemedicinimut atugarissaartuunermilu teknikkikkut atortorissaarutinut aningaasaliissuteqaqqinnikkut unammillerfiunerpaasartut taakku anigorneqarsinnaanersut. Telemedicin aamma atugarissaartuunermi teknikkikkut atortorissaarutit atornerisigut periarfissaalissaaq napparsimasorpassuarnik isorartuumi najugaqartunik sulisut killilimmik amerlassusillit sullissisinnaanerat. Taamaammat aningaasaliissuteqarnerup kingunerilluarsinnaavaa Peqqinnissaqarfiup innuttaasumik sullissilluarnerunera aamma pisortat aningaasatigut sipaaruteqarnerunerat, soorlu angallassisanerni aningaasarsiaqartitsinermilu.

44

Canadap avannaanit misilittakkat takutippaat sumiiffinni inukittuni immikkut ittumik sullissinerit ingerlatiinnarniarlugit telemedicin aqqutigalugu siunnersuisoqartarsinnaasoq. Canadap avannaani Jamesbugtenip eqqaani nunap inoqqaavisa akornanni misissuisimanerup takutippaa najukkami aammik akuluiaanermi telemedicin aqqutigalugu siunnersuisarlunilu nakkutiginnittarnikkut napparsimasoq napparsimasullu katsorsarneqarnera naammaginartumik isumagineqartartut pisullu ilaanni katsorsaasarneq pitsaanerulertartoq.28 Canadami pissutsit Kalaallit Nunaanni pissutsinut assingupput, nunap isorartuneratigut unammillernartunut nappaatillu inooriaatsikkut pilersinneqarsimasut siammariartornerannut tunngatillugit.

Atugarissaartuunermi teknikkikkut atortorissaarutit, soorlu qarasaasiat angallattakkat innuttaasup nammineq angerlarsimaffimmini piginnaanngorsaqqinnerminik ingerlatsiinnarnissaanut ikiuutaasinnaapput. Aamma qarasaasiat angallattakkat imaluunniit ungasissumut attaveqarnissamut atortut atorlugit tunngaviusumik sulisut qitiusumit aqutsiveqarfinnit oqilisaffigineqarlutillu siunnersorneqarsinnaapput. Angerlarsimaffimmi piginnaanngorsaqqittarneq pingaartumik Norgep avannaani atugaalluarpoq, peqqissaaveqarfiit atoruminartut angerlarsimaffimmi sungiusarnermut katsorsarneqarnerullu malitseqartinneranut atorneqartarlutik. 29

Illoqarfiit nunaqarfiillu internetsimut attaveqaateqanngitsut imaluunniit attaveqaatiluttut internetsikkut periarfissaasa pitsaanerulersinneqarnissaannut aningaasaliissuteqarnissaq pisariaqarsinnaavoq.

Atugarissaartuunermi teknikkikkut atortorissaarutit sunniuteqarluassappata naammattunik sulisoqarnissap qulakkeerneqarnissaa pisariaqarsinnaavoq. Assersuutigalugu pisariaqarsinnaavoq innuttaasup pisinnaasakillisimasup angerlarsimaffimmi sungiusarnissaminut qarasaasiani angallattagaq atorlugu ilitsersorneqarnissaa aamma tamakkiisumik ilitsersorneqarnissaa. Assersuutigalugu tamanna pisinnaavoq Nunap immikkoortuani napparsimmavimmi imaluunniit Sisimiuni innarluutilinnut sullissivissami sivikitsumik ilitsersuinikkut.Soorunalimi aamma pingaaruteqarpoq oqaatitsigut unammillernartut eqqarsaatigissallugit. Innuttaasoq danskisut tuluttulluunniit oqalulluarsinnaanngippat atugarissaartuunermi teknikkikkut atortorissaarutit kalaallisut atorneqarsinnaasariaqarput. Aamma sulisut teknologimik atuinissamut innuttaasumik ilinniartitsisut kalaallisut ilinniartitsisinnaasariaqarput. Taamaanngippat innuttaasup ilinniakkamik paasinnilluarnissaa qulakkeerniarlugu sulisut oqalutseqassapput.

Periusissiap ukiuni aggersuni ineriartortinneqarnerani atuutsikkiartuaarneqarneranilu pingaaruteqarpoq ikiorsiissuteqartarnerup ineriartorneranut malinnaanissaq. Atugarissaartuunermi teknikkikkut atortorissaarutit ineriartortuarput atortorissaarutillu nutaat saqqummiunneqartuarlutik. Pingaaruteqarpoq eqqumaffigissallugu teknikkikkut atortunik Kalaallit Nunaanni unammillernartunut ikiuutaalluarsinnaasunik ineriartortoqariasaartoqarnersoq.

9.5. TikikkuminassuseqTikikkuminassuseq piginnaanngorsaaqqittarnerup ilaatut qitiutinneqartariaqarpoq. Matumani pineqarpoq tikikkuminassuseq tassaasoq:

Innuttaasut sumiluunniit najugaqaraluartut tamarmik piginnaanngorsaqqinneqarnissamut neqeroorutinik pissarsisinnaanissaat.

Sumiiffinnut qanittunut ornigussinnaaneq, soorlu angerlarsimaffimmiit katsorsarneqarfissamut angallanneqarsinnaaneq.

28 Sicotte, Moqadem, Vasilevsky, Desrochers, St-Gelais. Use of telemedicine for haemodialysis in very remote areas: The Canadian First Nations. 2011 29 Hartvigsen, Pedersen. Lessons learned from 25 years with telemedicine in Northern Norway. 2015

45

Nammineq angerlarsimaffimmi atortoqarsinnaaneq, tassa elevatorit, tummeqqat matullu ajornartorsiutaatinnagit kørestolersinnaaneq aamma angerlarsimaffimmi ikiorsiissutinik ikkussuisinnaaneq.

Oqaatsinik atuisinnaaneq. Paasissutissat oqaatsit eqqortut atorlugit siammarterneqartarnissaat aamma isigiarsuttut tutsarluttullu eqqarsaatigineqartarnissaat.

Paasissutissanik pissarsisarneq, tassa paasissutissaasinnaasut, ilitsersuutaasinnaasut siunnersuutaasinnaasullu tamarmik innuttaasumit pissarsiarineqarsinnaassapput.

Piffissaqarfigineqarneq, tassa ulloq unnuarlu aamma sapaatip akunnerata naanerani imaluunniit ullormut nalinginnaasumik suliffiusartup avataatigut innuttaasup ikiorserneqarsinnaanera matumani pineqarpoq.

Tikikkuminassuseq assigiinngitsunik isumaqarpoq siammasissumik aaqqiiffigineqarsinnaasoq. Nunaqarfinni innuttaasut tikikkuminaassinnaasut assersuutigalugu telemedicin atorlugu ajornartorsiutaat aaqqiissuteqarfigineqarsinnaapput. Sumiiffinnut qanittunut ornigussinnaanermut ajornartorsiutaasartut nammineq piumassuseq malillugu suliaqartartut angallassisittarlugit aaqqiiffigineqarsinnaapput. Angerlarsimaffimmi nammineerniarnikkut ajornartorsiutaasartut atugarissaartuunermi teknikkikkut atortorissaarutit atorlugit aamma angerlarsimaffiup ajornanngitsumik allanngortinneqarneratigut aaqqiiffigineqarsinnaapput, tassa innuttaasoq nammineerluni angerlarsimaffimmini iliuuseqarsinnaanngortillugu. Oqaatsitigut paasissutissanillu pissarsinissamut ajornartorsiutaasartut telemedicin atorlugu imaluunniit sulisut ilitsersuilluarnerisigut aaqqiiffigineqarsinnaapput.

Pingaarnerpaavoq periusissiamik neqeroorutinillu peqqinnissaqarfiup kommunillu piginnaanngorsaaqqittarnerup iluani ineriartortitaannik innuttaasuni sullitat tamarmiusut pissarsisinnaanissaat.

46

10. Ilinniartitsineq Ilinniagaqanngitsunik, ilinniarsimasunik aamma peqqinnissaqarfimmi kommuninilu sulisunik ilinniartitsisarnissaq pisariaqarpoq piginnaanngorsaaqqiinissamut piginnaasassatut pisariaqartinneqartut arlallit qulakkeerinniffiginiarlugit. Tamatumunnga ilanngullugu immikkoortortaqarfiit sullissisullu akornanni suleqatigiinneq pitsanngorsarneqassaaq. Peqqinnissamut isumaginninnermullu tunngasutigut ilinniartitsinermi suliassaqarfiit eqqarsaatigineqarnerunissaat pisariaqartinneqarpoq

Peqqinnissamut isumaginninnermullu tunngasutigut tunngaviusumik ilinniartitsinermi piginnaanngorsaaqqiisarnerup suliassaqarfiit eqqarsaatigalugit ilinniartitsinermut aaqqissuussaasumik ilanngunneqarnissaa pisariaqartinneqarpoq. Piginnaanngorsaaqqiisarnerup iluani ilinniagaqaqqinnerit, ass. piginnaanngorsaaqqiinermut masterinngorniarneq ineriartorinneqarsinnaapput suliaqarfimmullu naleqqussarneqarsinnaallutik.

Piginnaanngorsaaqqiisarneq pillugu susassaqarfiit akimorlugit ataatsimoorussamik ilinniartitsissutigisartakkanut ilanngunneqartariaqarpoq. Ilinniarsimasat immikkoortortanullu aggulussimanerit akimorlugit piginnaasat taamaalillutik ineriartortinneqarsinnaapput, taamatullu suliaqarnerup iluani piginnaasat pillugit ilisimasat pilersinneqassapput.

Innuttaasup taamaallaat ikiorneqartarneranut taarsiullugu innuttaasup imminut ikiorsinnaanerulernissaa anguniarlugu peqqinnissamut isumaginninnermullu tunngasutigut ilinniartitsisarnerni nutaamik ukkataqalernisssaq pisariaqarpoq.

10.1. Kalaallit Nunaanni piginnaanngorsaqqiisarnerup iluani maanna iliniartitsissutigineqartartutPiginnaanngorsaaqqiisarnermik ilinniartitsisarnerit pingasunik qaffasissuseqarput: Qaffasissutsit A, B aamma C. Qaffasissuseq A tunngaviusumik pisariaqartitanut tunnganerpaavoq, tassaalluni piginnaanngorsaaqqiinermik ilinniartitsineq tunngaviusumik ilinniartitaanermut ilaatinneqartoq. Qaffasissuseq B tunngaviusumik qaffasissutsimi ilinniaqqiffiuvoq/ilinniarnermik nangitsiviuvoq (postgraduat uddannelse), qaffasissuserli C ilinniaqqiffiulluni immikkut ilinniagaqarnertut.

Kalaallit Nunaanni

Qaffasissuseq ASuliamik ilinniagallit naammasserlaat ilinniagaasa qaffasissusaannut

naapertuuttoq.Kalaallit Nunaanni peqqinnissamut tunngasutigut ilinniagassanut tamanut

piginnaanngorsaaqqiisarneq ilaatinneqarpoq.Peqqissaanermi ikiorti

Peqqissaanermi ikiortinngorniartarneq sulisunut utoqqarnik isumassuinermik angerlarsimaffimmilu paaqqutarinninnermik suliaqartussanut ilinniartitaaneruvoq sivikitsoq. Tassani timikkut sungiusaasarneq peqqinnissamullu siunnersuisarneq qaffasikannersumik ilinniartitsissutigineqartarput.Peqqissaasutut ilinniarnerni piginnaanngorsaaqqinnermut ilinniarneq killilimmik aamma ilinniartitsissutaasarpoq.

Peqqissaasumut ikiortit

Ukiuni marlunni ilinniartitaasarneq isumassuinermik suliaqarfimmi aammalu peqqinnissaqarfimmi sulisunut naatsorsuussaavoq. Pikkorissaasarnerit ataasiakkaat piginnaanngorsaaqqiisarnermik ilaqarsinnaapput.

Peqqissaasut Bachelorinngorniarlu ukiuni sisamani ilinniartitaaneq, tassani

47

semesterit tallimaanni qitiutillugu sammineqartarpoq piginnaanngorsaataasumik napparsimasunik paaqqutarinnittarneq.

Qaffasissuseq BSuliamik aalajangersimasumik suliaqartut qaffasissutsimi tassani sulisuusut

piginnaasaattut pisariaqartinneqartut matussusertussaavaat.Peqqinnissamut ikiortit

Pikkorissaasarnerit ataasiakkaat ilaatigut piginnaanngorsaaqqiisarnermik ilaqarsinnaapput.

Peqqissaasumut ikiortit

Pikkorissaasarnerit ataasiakkaat ilaatigut piginnaanngorsaaqqiisarnermik ilaqarsinnaapput.

Issittumi immikkut ittumik peqqissaaneq

Moduli piginnaanngorsaaqqittarneq pillugu immikkut ilinniarfiusussaq neqeroorutigineqartarpoq.

Kalaallit Nunaata avataani

Peqqissaasut Peqqissaasut, timimik sungiusaasut, pillorissaasut isumaginninnermi siunnersortit immikkut ilisimasalittut imaluunniit diplomeqalissutaasumik ilinniagaqarnertut piginnaanngorsaaqqiisarnermi Danmarkimi ingerlaqqiffiusumik nangitsiviusumillu ilinniartinneqarsinnaapput.

Nakorsat Nakorsat peqatigiiffianni immikkoortortat namminneq ilaasortaminnut pikkorissaanissat neqeroorutigisarpaat.

Qaffasissuseq CIlinniartitaanermi tassani anguniagaavoq peqqinnissaqarfimmi sulisut

napparsimasunik annertuumik pisariaqartitsisunik isumaginnissinnaalernissaat.Nakorsat, timimik sungiusaasut pillorissaasullu, peqqissaasut bacheorillu allat

Bacheloritut ilinniarsimasunit qaffasinnerusumik ilinniagallit tamarmik periarfissaqarput inummut iluaqutaasussamik piginnaanngorsaaqqiisarnermik Danmarkimi masterinngorniarnissamut.

Nakorsat Nakorsanngorniartarneq immikkut ittumik piginnaanngorsaasarnissamut pikkorissarnernik ilaqartarpoq.

Boks 1. Kalaallit Nunaanni avataanilu piginnaanngorsaaqqiisarnermut tunngatillugu ilinniartitaanerit.

10.2. Piginnaanngorsaqqiisarnerup iluani ilinniagassatut piginnaasaqarfissatullu siunnersuut

Inassutigineqarpoq: Piginnaanngorsaaqqinnermi ilinniarsimanngitsunik PKU-mi

pikkorissaasarnissat aallartinneqassasut. Pikkorissaanerni taakkunani ukkatarineqarsinnaapput inuunermut navianartorsiortitsisumik nappaateqarneq aamma piginnaanngorsaqqinneqartut immikkut ittumik pisariaqartissinnaasaat (qaffasissuseq A)

Piginnaanngorsaaqqiinermik najukkani suliat akimorlugit pikkorissaasoqassasoq (qaffasissuseq A/B)

Nuna tamakkerlugu piginnaanngorsaaqqiisartut periarfissinneqassasut qaffasissumik ilinniagalittut ilinniagaqaqqinnissamut (qaffasissuseq C)

Najukkani piginnaanngorsaaqqiisartut piginnaanngorsaaqqiinermi diplomeqalissutaasumik ilinniagaqarsinnaanerat, piginnaanngorsaaqqiinermi pikkorissarsinnaanerat aamma

48

nakorsiartitsinermik ilinniagaqarsinnaanerat (qaffasissuseq B/C).

Piginnaanngorsaaqqiinermi tunngaviusumik suliaqartarneq suli peqqinnissaqarfimmi kommuninilu sulisunit piginnaanngorsaaqqinnermik pingaarnertut suliaqarneq ajortunit ingerlanneqartassaaq. Periusissiap matuma suliarineqarneranut atatillugu kommunit tungaannit oqaatigineqarsimavoq ilinniagaqanngitsut angerlarsimaffimmi paaqqutarinninnissamik ilinniartinneqarnissaat pisariaqartinneqartoq aamma suliassaqarfiit akimorlugit najukkani nalinginnaasumik pikkorissaasoqartarnissaa ujartorneqarpoq. Suliamut ilisimasalinnut tunngatillugu nammineq piginnaasat qaffasissusaat malillugu ingerlaqqiffiusumik nangitsiviusumillu ilinniagaqaqqissinnaaneq ujartorneqarpoq.

Anguniagaavoq assigiinngitsunik suliallit pisariaqartitaannik ilinniartitsinissaq, aammali qaffasissutsini tamani piginnaanngorsaaqqinnermik suliaqarnermi aqutsisut najukkanilu sulisut ataatsimut ilisimasaqarfissaannik qulakkeerinninnissaq. Tamanna najukkani suleqatigiinnut najukkani pikkorissaatigineqassaaq.

Ataqatigiissaarisutut atorfik kapitali 7.5-imi oqaatigineqartutut siunissami ilinniagassaasinnaasunut ilanngunneqarnissaa aamma eqqarsaatigineqartariaqarpoq. Ilinniagaqaqqiffiusinnaasumik pilersitsisoqarsinnaavoq, tassa peqqinnissamut tunngasutigut sulisut ataqatigiissaarinissamut inunnullu ataasiakkaanut tunngatillugu piginnaanngorsaaqqinnissap pilersaarusiornissaannut sakkussaqalersinniarlugit. Ataqatigiissaarisup ilinniagarisimasinnaavaa timimik sungiusaasutut, pillorissaasutut, peqqissaasutut allatulluunniit ilinniagaqarsimaneq. Atorfimmi tassani pingaarnerpaasariaqarpoq napparsimasup napparsimanerani pisunik takunnissinnaaneq, innuttaasup piginnaasaanik nalilersuisinnaaneq aamma piginnaanngorsaaqqinnissamut pilersaarusiorsinnaaneq.

Nunami tamarmi piginnaanngorsaaqqiisartut pilersinneqassappata inassutigineqarpoq pillorissaasut aamma/imaluunniit timimik sungiusaasup qaffasissumik ilinniagaqaqqinnissamut periarfissinneqarnissaa. Piginnaanngorsaaqqiisartut ilinniagaat masterinngorniarfiusinnaavoq imaluunniit Danmarkimi Nunaniluunniit Avannarlerni piginnaanngorsaaqqittartut/ immikkoortortaqarfiit najorlugit nakorsiartitsinermut tunngassuteqarsinnaavoq timimik sungiusaasarneq pillorissaasarnerlu aalajangersimasumik sammisaralugit.

Nunami tamarmi piginnaanngorsaaqqiisartut

Qaffasissuseq C-mi piginnaanngorsaaqqinnermik suliaqarnikkut atuagarsornikkullu ilisimasat

Nunap immikkoortuini, peqqissaavinni aamma nunaqarfinni sulisut

Qaffasissuseq A/B-mi piginnaanngorsaaqqinnermik ilisimasat

Kommunini sulisut Qaffasissuseq A/B-mi piginnaanngorsaaqqinnermik ilisimasat

Tabel 4. Piginnaanngorsaaqqinnermi piginnaasassatut kissaatigisat.

Nunap immikkoortuini inunnut qitiusutut inissisimasunut, nunap immikkoortuini suleqatigiinnut aamma peqqissaavinnut annerusunut tunngatillugit inassutigineqassaaq, piginnaanngorsaaqqiinermi diplomeqalissutaasumik ilinniagaqarnissamut taakku periarfissinneqassasut, tamarmik immikkut 5-10 ECTS pointeqarnissaannut naapertuuttumik. Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ilinniartitaanerit taakku Institut for sygepleje og Sundhedsvidenskabimi neqeroorutigineqarsinnaanerat eqqarsaatigineqarsinnaavoq. Atuagarsorluni ilinniarfissat takkua saniatigut piginnaanngorsaaqqiisartut,

49

nunap immikkoortuini qitiusutut suliaqartut misilittagaqarnerulersinniarlugit piginnaanngorsaaqqiisartut immikkoortortaqarfianni qaammatini 1-3-ni ilinniartinneqarsinnaanerat inassutigineqarpoq.

Ilinniagaqanngitsut piginnaanngorsaaqqiinermik PKU-mi pikkorissartinneqartarnissaat aallartinneqartariaqarpoq. Pikkorissaanerni taakkunani sammineqarsinnaapput nappaatit innarliisinnaasut aamma piginnaanngorsaqqinneqartut pisariaqartitarisinnaasaat (qaffasissuseq A), taakku saniatigut piginnaanngorsaaqqiinermik susassaqarfiit akimorlugit najukkani pikkorissaasarnissaq (qaffasissuseq A/B).

Siunissami piumassutsiminnik suleqataasunut ilinniartitsinerit aamma aaqqissuunneqarsinnaapput NGO-t suleqatigalugit.

Tunngaviusumik inassutigineqartut ilagaat Kalaallit Nunaanni peqqinnissamut tunngassutilinnik piginnaanngorsaaqqiisarnermut attuumassutilinnik ilinniagaqarnissap pilerinarnerulersinneqarnissaa. Kiisalu tunngaviusumik sulisut piginnaanngorsaaqqittarnerit ilaannik isumaginninnissamut inerisaqqinneqarnissaannut periarfissat pitsaanerulersinneqarnissaat.

50

11. Pitsaassutsit, nakkutilliineq, nalilersuineq ilisimatusarnerlu

Inassutigineqarpoq:Pitsaassusiliisinnaaniarluni, nakkutilliisinnaaniarluni nalilersuisinnaaniarlunilu

akisussaaffiit, innuttaasup minnerpaamik piumasaqaataat periusissaqarnermilu siunertarisaq pillugit paasisaqarluarsimanissaq pisariaqarpoq.

Piginnaanngorsaaqqiisarneq manna tikillugu immikkut ittumik sammineqarani napparsimasut nalinginnaasumik katsorsarneqarnerannut ilaaginnarsimanera pissutigalugu imaluunniit kommuninut innuttaasunit allatuulli saaffiginnissutaasarsimanera pissutigalugu suliassaqarfimmik nakkutilliisarnq nutaamik eqqarsarfiusariaqalerpoq. Tamanna atuuppoq pitsaassutsimik qulakkeerinnittarnermut, nakkutilliisarnermut, nalilersuisarnermut aamma ilisimatusartarnermut tunngaatillugit.

Suliaqarfiit aaqqissuussaanerisa sorliunerat apeqqutaatinnagu suliaqarnermik nakkutilliinermut kommunini peqqinnissaqarfimmilu atortorineqarsinnaasoq suliarineqalerpoq. Napparsimasup qanigisallu nalilersuinerat tassani aamma pingaaruteqassaaq.

Pitsaassutsimik qulakkeerinninnissap nakkutilliinissallu pilersaarusiorniarneqartarnera peqqinnissaqarfiup kommunillu akornanni akisussaanermik killiusup ullumikkut sumiinnerata ersernerlunneranit ajornakusoortarpoq, tamannalu misissoqqinneqartariaqarpoq inatsisiliorneq naammasseriarpat. Tamatuma kingorna pitsaassusiliisarnerup minnerpaamillu piumasaqaateqartarnerup ineriartortinneqarnissaannut periusissiortoqartariaqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat, peqqinnissaqarfiup aamma kommunit akornanni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiornermi pitsaassutsimik qulakkeerinniffigisassat nakkutigineqartussatullu ataatsimoorussamik kissaateqarfigisat nutaat saqqummeralernissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Maannakkuugallartoq peqqinnissaqarfimmi pitsaassutsimik qulakkeerinninniarneq, nakkutilliineq naliliinerlu kisimik aallaaserineqarallarput. Kommunit kajumissaarneqassapput namminneq/ataatsimoorussaminnik pitsaassutsinut malitassalioqqullugit.

11.1. Piginnaanngorsaaqqinnermi anguniakkaat pitsaassutilluPiginnaanngorsaqqinneqartut tamarmik inaarutaasumik anguniagaqartinneqarnissaat pingaaruteqarpoq. Inaarutaasumik anguniagassaq tamanna aqqutigalugu suliniutaasussat sullississutaasussallu nalilersorneqarlutillu pitsanngorsaaffigineqarsinnaapput. Anguniagassat pingaarnerpaatut nalilerneqartoq apeqqutaatillugu politikkikkut aalajangiiffigineqartariaqarput. Napparsimasut ataasiakkaat eqqarsaatigalugit aamma piginnaanngorsaaqqiisarneq tamarmiusoq eqqarsaatigalugu anguniagassaat aalajangiunneqassapput.

Inuit ataasiakkaat anguniagarisinnaasaattut assersuutit: Napparsimasoq nammineq angerlarsimaffimmini nammineersinnaalissasoq. Napparsimasoq akuerineqarsinnaasumik inuuneqassasoq.

Periusissiamut tunngatillugu pingaarnertut anguniagarisinnaasatut assersuutit: Innuttaasut angerlarsimaffimmi ikiorteqarnissamik pisariaqartitsisut procentinik

aalajangersimasunik ikilisinneqarnissaat. Unitsitseqqiisarnerit procentinik aalajangersimasunik ikilisinneqarnissaat. Innuttaasut pisinnaasakillisimasut sulilerseqqinneqartartut amerlanerulersinneqarnissaat.

51

Pingaartumik innuttaasup nammineq angerlarsimaffimmini nammineersinnaalernissaanik unitsitseqqiisarnerillu ikilisinneqarnissaannik anguniagaqarneq iluaqutaassaaq, tassa angerlarsimaffimmi paaqqutarinnittarneq unitsitseqqiisarnerlu peqqinnissaqarfimmut annertuumik artukkiisarneri pissutigalugit.

11.2. Pitsaassutsimik qulakkeerineqDanmarkimi piginnaanngorsaaqqittarnermut tunngatillugu Den Danske Kvalitetsmodel-ip30 ataani pitsaassusiliisoqarsimavoq, tassani napparsimmavinni suliaqartarnermut pingaarnertut malitassat allaaserineqarput. Tassani allassimavoq minnerpaamik makkununnga tunngatillugu malittarisassiortoqarsimassasoq:

Napparsimmavimmi piginnaanngorsaaqqiisarnermi sullitat Napparsimasut piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsisut kikkuunerinik paasinninnissaq. Piginnaanngorsaaqqiisarnerup aaqqissuunneqarnissaanut akisussaaffik Napparsimasoq aamma/imaluunniit ilaqutaasut peqataatillugit suliniutissamik aaqqissuussinissaq Nammineq immikkoortortaqarfigisap avataani piginnaanngorsaqqinneqarnissamut

innersuussinissamut piumasaqaatit Susassaqarfiit akornanni nuussisarnermik aaqqissuussineq, tassunga ilanngullugu

piginnaanngorsaaqqinnissamut pilersaarusiorneq

Pitsaassutsimik peqqinnissamullu tunngatillugu neqeroorutinik pissarsisinnaaneq Danmarkimit nunanillu avannarlernit allanit neqeroorutigineqartartut Kalaallit Nunaanni pissarsiarineqarsinnaanngitsutut nalilerneqarput. Taamaammat nunami maani pitsaassutsimik qulakkeerinnittarneq piviusorsiortutut suut anguneqarsinnaanersut, aningaasaqarneq inuiaqatigiinnullu atugassarititaasut eqqarsaatigalugit nassuiaaserneqartariaqarpoq.

11.2.1 Kommunini pitsaassutsimik qulakkeerinnittarneqKommunit assigiinngitsut innuttaasunut neqeroorutigisinnaasaat assigiinngitsupilussuusarput. Taamaammat naapertuutissaaq misissussallugu kommunini assigiinngitsuni pitsaassutsimik qulakkeerinnittarnissaq atuutsinneqalersinnaanersoq. Pitsaassutsimik piviusorsiortuunngitsumik kommunit anguniagaqarnerat piginnaanngorsaaqqiisarnermut iluaqutaanavianngilaq.Peqatigitillugu eqqarsaatigineqartariaqarpoq illoqarfinni nunaqarfinnilu ikiorsiissutissat assigiinngilluinnartumik annertussusillit assigiit isumagineqarnissaat qulakkeerneqartariaqarnersoq. Illoqarfinni nunaqarfinnilu assigiinngitsunik annertussusilinnik ikiorsiissuteqarnissamut pisussaaffeqartoqareerpoq. Aamma sullissisarneq kommunit tamarmik pisussaaffigisaat minnerpaamik pitsaassusilerneqartariaqarpoq. Minnerpaamik pitsaassusiliisarneq tamanna kommunimi attassiinnarniarluni sungiusaqqittarnerit, peqqinnerulersitsiniarluni suliaqartarnerit pitsaaliuisarnerillu kiisalu piginnaanngorsaaqqittarnerit pitsaassusilerneqartarnerannut ilanngunneqartariaqarpoq.

11.3. Nakkutilliineq Peqqinnissaqarfimmit siunnersuutigineqarsimavoq pisariaqartitanik nalilersuisarneq pisinnaasanillu nalilersuisarneq siunissami piginnaanngorsaaqqittarnissat nakkutigineqarneranni qitiutinneqartassasut.

30 http://www.ikas.dk/deltagere-i-ddkm/offentlige-sygehuse/standards%C3%A6t/Generelle%20patientforl%C3%B8bsstandarder/Rehabilitering/2-15-1

52

Aaqqissuussinerup takussutissartai: Napparsimasut napparsimmavimmit angerlarnerminni piginnaanngorsaqqinneqarnissamik

pilersaaruteqarfigineqartut amerlassusaat. Napparsimasut immikkut ittumik piginnaanngorsaqqinneqarnissamik pisariaqartitsisut

amerlassusaat. Peqqinnissaqarfimmi napparsimasut paaqqutarineqartut – sumi, qanoq amerlatigineri,

uninnganerisa sivisussusaat, nappaatip suunera.

Ingerlatsinermi takussutissat: Innarliisinnaasumik nappaatillit pisariaqartitanik nalilersuinermit atortutu atorlugit

misissorneqarsimasut amerlassusaat. Innarliisinnaasumik nappaatillit suliffimmik misiliitinneqarnissamik pisariaqartitsisutut

nalilerneqarsimasut amerlassusaat. Napparsimmavimmiit angerlarnermi kommunemi nipaallisaanermi inooqatigiinnerup iluani

iliuuseqarfigineqartussatut innersuunneqarsimasut amerlassusaat. Innarliisinnaasumik nappaatillit angerlarnerminnit qaammatip ataatsip qaangiunnerani

pisariaqartitaannik nalilersuisimaneq naapertorlugu misissorneqarsimasut amerlassusaat. Innarliisinnaasumik nappaatillit napparsimmavimmit angerlarnerminni aamma angerlamut

apuutereernerminni BMI atorlugu inuussutissaqassutsimik, naatsorsuutigineqanngitsumik oqiliartorsimanermik oqimaalliartorsimanermillu uuttortarneqarsimasut amerlassusaat.

Napparsimasut peqqinnissaqarfimmi isumagineqarsimaneq pillugu misigisimasaannik misissuineq. Piginnaanngorsaaqqinnermut pilersaarummi katsorsarneqarnermi anguniagaasut

anguneqarsimasut nalilersorneqarnerat (napparsimasup katsorsaasullu isumaqatigiillutik)

Angusat takussutissartaat: Assersuut 1: Nappaatip suussusersineqarnissaa sioqqullugu, katsorsarneqarnerup

naammassineqarnerani aamma katsorsarneqarnerup naammassineqarnerata kingorna ukiup ataatsip qaangiunnerani napparsimasut namminneq angerlarsimaffimmini nammineersinnaassusaat.

Assersuut 2: Nappaatip suussusersineqarnissaa sioqqullugu, katsorsarneqarnerup naammassineqarnerani aamma katsorsarneqarnerup naammassineqarnerata kingorna ukiup ataatsip qaangiunnerani napparsimasut suliffeqarfinnut attuumassuteqarnerat.

11.4. NaliliineqNalilersuinissamut apeqqutaapput neqeroorutit ikiorsiissutissallu innuttaasup pisinnaatitaaffigisai paasineqarsimanersut aamma piumasaqaatit naammassineqarsimanersut pillugit paasissutissaaateqartoqarnersoq.

Pingaarnertut anguniagaappat innuttaasut pisinnaasakillisimasut namminneq angerlarsimaffimminni nammineersinnaalersimasut amerlanerulersinneqarnissaat taava innuttaasut angerlarsimaffimmi paaqqutarineqarnissamik pisariaqartitsisut ikilisimanersut amerlisimanersulluunniit misissorlugit periusissiaq iluatsissimanersoq nalilersorsinnaanngussavarput. Pingaarnertut anguniagaappat innuttaasut innarliisinnaasumik nappaatillit sulilerseqqinneqarsinnaasut amerlanerulersinneqarnissaat taava innuttaasunit taakkunannga qanoq amerlatigisut suleqqilersimanersut misissorlugit periusissiaq iluatsissimanersoq nalilersorsinnaanngussavarput.

Tunngaviuvoq siunertarisat, akisussaaffiit minnerpaamillu piumasaqaatit pillugit suliaqartoqarlunilu erseqqissaasoqarnissaa, taamaalilluni periusissiaq iluatsissimanersoq nalilersorneqarsinnaanngorlugu.

53

11.5. IlisimatusarneqKalaallit Nunaanni piginnaanngorsaaqqittarneq pillugu ullumikkut ilisimatusartoqarneq ajorpoq. Suliaqarfiup ilisimatusarfigineqarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Tassa nappaateqalernermut pissutaasut pingaarnertut ilisimatusarfigineqarnissaat aammali annikinnerusunik ilisimatusartoqarnissaa minnerunngitsumillu pitsaasumik nakorsiartitsisarnerup ilisimatusarfigineqarnissaa. Aamma sungiusaqqittarneq imaluunniit atugarissaartuunermi teknikkikkut atortorissaarutit ilisimatusarfigineqartariaqarput. Inassutigineqarpoq peqqissaasunngorniat isumaginninnermilu siunnersortinngorniat bacheloritut suliassat pingaarnerutissagaat imaluunniit suliaqarfiup ilisimatusarfigeqqinneqarnissaanut arlaatigut aaqqissuussaassutsitigut aningaasatigulluunnit kajumissaasiisoqarnissaa. Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfimmi peqqinnissaqarfiup aningaasanut immikkoortitaani (pulje) suliassaqarfiup tamassuma pingaartutut inissinneqarnissaa suliarineqassaaq.

11.6. Taaguutinut nassuiaatNalunaarusiap aallartinnerani piginnaanngorsaaqqiinermut nassuiaatit marluk WHO-minngaanneersut ”Hvidbog om rehabiliteringsbegrebet” -iminngaanneersullu eqqaaneqarput. Naak uku pitsaanerulersitsinermut nassuiaatit marluk ajunngikkaluaqisut kinguneqarluarlutillu Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup isumaliutigaa aalajangersimasumik kalaallisut nassuiaateqarnissaata sulissutigineqarnissaa pisariaqarnersoq, maani nunami napparsimasut sullinniakkat tunngavigalugit.

Nassuiaatit soorlu sungiusaqqinneq aamma sulisinnaalersitseqqiiniarneq nutaanik nassuiarneqarnissaat pisariaqarunarpoq kalaallisut oqaatsini piginnaanngorsaaqqiinermut ataqatigiinneri tulluarnerussammata.Pingaartumik sulisinnaalersitseqqiiniarneq Kalaallit Nunaanni unammilligassaavoq Danmarkimut assersuutigalugu sanilliukkaanni allarluinnaasoq . Sulisinnaalersitseqqiiniarnerit tassaasinnaapput sulilluni misiliineq, pikkorissarnerit, ilinniaqqinneq, suliffeqarfinni sungiusarneqarneq, angerlarsimaffimmi sulinissamik periarfissaqarneq imaluunniit namminersorluni suliffeqarfimmik pilersitsinissamut ikiorserneqarneq.Nuummi, Sisimiuni Qaqortumiluunniit assersuutigalugu ilinniaqqinnissamut sulilluniluunniit misiliinissamut pitsaanerusunik periarfissaqassaaq. Kisianni illoqarfinni mikinerni nunaqarfinnilu inuussutissarsiutitigut ikinnerusunik periarfissaqarpoq, tamannalu annertunerujussuarmik unammillernartortaqarpoq. Assersuutigalugu nunaqarfimmi aalisarnerinnarmik inuussutissarsiuteqarfiusumi aalisartoq timimigut ilaatigut nukillaaraluaruni assut killilimmik sulisinnaalersitseqqiarneqarnissaminut periarfissaqassaaq. Sumiiffinni pissutsit taama ittut piginnaanngorsaqqinnermut kalaallisut nassuiaataasinnaasunut isumaliutigineqartariaqarput.

54

12. Aningaasaqarneq

Inatsimmik nutarterisoqartinnagu aamma suliassaqarfiit sorliit ingerlateqqinneqarnissaat erseqqissaassutigineqartinnagit kiisalu peqqinnissaqarfiup kommunillu akornanni suliassat qanoq agguaanneqartassanersut erseqqissumik paasineqartinnagit piginnaanngorsaaqqittarnermi aningaasaqarneq naatsorsorneqarsinnaanngilaq.

55

13. Atuagaatit naqitaatillu.

Dahl-Petersen, Larsen, Nielsen, Jørgensen, Bjerregaard - Kalaallit Nunaanni innuttaasut peqqissusaannik misissuineq 2014.

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik – Inunnut toqussutaasinnaasumik napparsimasunut suliniuteqarneq piginnaanngorsaqqiiniarluni anniarunnaarsitsiniarlunilu (anniarnaveersaartitsilluni iliuuseqarneq) periarfissat. 2015

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik - Namminersorlutik Oqartussat aamma kommunit akornanni suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummut nassuiaat. 2015

Peqqissutsimut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik - Kræftimut pilersaarutissatut siunnersuut. 2016

Dansk Sundhedsinstitut - Fra pleje og omsorg til rehabilitering – Erfaringer fra Fredericia Kommune. 2011

Dansk Selskab for Almen Medicin. Palliation. Klinisk vejledning for almen praksis. 2014 Dansk socialrådgiverforening - Anbefalinger til kompetencer for socialrådgivere i den palliative

indsats. 2013. Frederikssund Kommune - Evaluering af projekt hverdagsrehabilitering. 2012. Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup ukiumoortumik nalunaarusiaa 2014/2015 Langkilde L, Vinther MM, Jørgensen MM, Kristoffersen J. Nissen A. Socialrådgivere og palliation.

Omsorg 2014. Kjelberg & Ibsen - Økonomisk evaluering af Længst Muligt i Eget Liv i Frederecia Kommune. 2015. Hjerteforeningen - Hjertekarrehabilitering efter strukturreformen. 2007. Hartvigsen, Pedersen - Lessons learned from 25 years with Telemedicine in Northern Norway. 2015 Nordens Velfærdscenter - Empowerment og velfærdsteknologi til kronikere. 2013 Rasmussen H & Langkilde L. Social palliation. Ugeskrift for læger 2007. Rehabilitering i Danmark – Hvidbog om rehabiliteringsbegrebet. 2004 Region Midtjylland, MarselisborgCentret - ICF og ICF-C: en dansk vejledning til brug i praksis.

Pisinnaasanik, pisinnaasakillinernik peqqissutsimillu nunat tamalaat immikkoortitsisarnerat. 2011. Peqqissutsimut Aqutsisoqarfik - Kræftimut atatillugu piginnaanngorsaaqqiinernut

inuunerissaanernullu pilersaaruteqalerneq – kræftimut ataatsimoortumik pilersaaruteqalernerup ilaa. 2012.

Sundhedsstyrelsen, MarselisborgCentret – ICF: Den danske vejledning og eksempler fra praksis. Pisinnaasanik, pisinnaasakillinernik peqqissutsimillu nunat tamalaat immikkoortitsisarnerat. 2005

Peqqissutsimut Aqutsisoqarfik - Napparsimasunik ilinniartitsineq: Nakorsaatinik teknikkikkut nalilersuineq. 2009

Sundhedsstyrelsen - Hospice uden mure - medicinsk teknologivurdering af et palliativt netværk i samspil mellem sektorer. 2005

Sicotte, Moqadem, Vasilevsky, Desrochers, St. Gelais - Use of telemedicine for haemodialysis in very remote areas: The Canadian First Nations. 2011

Reif, de Vries, Petermannm Görres - A patient education programme is effective in reducing cancer-related fatigue: A multi-centre randomised two-group waiting-list controlled intervention trial. 2013

KORA - Rehabiliterende hjemmepleje efter Roskilde-modellen. 2016.

56

World Health Organization – CBR: A strategy for rehabilitation, equalization of opportunities, poverty reduction and social inclusion of people with disabilities. Joint Position Paper. 2004

13.1. Nittartakkat: www.foreningen-pfn.dk

http://www.dch.dk/content/konventionsteksten

http://www.kl.dk/Menu---fallback/Teknologisk-rehabilitering-erstatter-ydelser-fra-kommunen-og-

indlaggelser-id203852/

http://www.ikas.dk/deltagere-i-ddkm/offentlige-sygehuse/standards%C3%A6t/Generelle

%20patientforl%C3%B8bsstandarder/Rehabilitering/2-15-1

http://naalakkersuisut.gl/da/Naalakkersuisut/Nyheder/2015/07/020715-Handicapcenter

http://www.psykisksaarbar.dk/code/pages/subpage192.aspx

57

14. Ilanngussat

14.1. Ilanngussaq 1. Inuup pisinnaasaata ICF ikiorsiullugu nalunaarsorneqarnissaanut immersuiffissatut assersuut:

Ateq:Inuup normua:

Ulloq imkersuiffiusoq:Immersuisoq:

Nappaatigisaq (-R)ICD – 10 Kode Oqaasertaa

Timip atortui timillu sananeqaataaIsumalluutit Pisinnaasakillinerit Misissugassat

Eqqarsartariaaseq.Malugissutit anniarnerlu.Nipi oqalunnerlu.Kardiovaskulær (uummammut taqqanullu tunngassuteqartoq), aap ingerlaarfii, timip akiuussutissaqarnera anersaartortarnermullu tunngassuteqartut.Nerisat arrortinneqartarnerat, timip inuussutissanik suliarinnittarnera hormonillu.Kinguaassiuutit, quup aqqutai kinguaassiornerlu.Timip aalasinnaanera.Ameq tassungalu tunngassuteqartut.

SammisassaqartitsineritIsumalluutit Pisinnaasakillinerit Misissugassat

Ilinniarneq ilisimasanillu atuineq.Suliassat nalinginnaasut piumasaqaatillu.AttaveqaqatigiinneqAalasinnaaneq qanorlu pissuseqarneq.Imminut isumagineq.Illulerineq.Inuunermi pingaarutillit.

PeqataaneqIsumalluutit Pisinnaasakillinerit Misissugassat

Ilinniarneq ilisimasanillu atuineq.Suliassat nalinginnaasut piumasaqaatillu.Attaveqaqatigiinneq.

58

Aalasinnaaneq qanorlu pissuseqarneq.Inuit sunniiveqatigiittarnerat attaveqaqatigiittarnerallu.Inuunermi pingaarutillit.Inuiaqatigiinni inuuneq, inuit akornanniittarneq innuttaaqataanerlu.

AvatangiisitSiuarsaasut Killilersuisoq Misissugassat

Atortut teknologiilu.Avatangiisit pissusissamisoortut aamma avatangiisit inunnit allanngortinneqarsimasut.Tapersersuineq attaveqartarnerlu.Isummat.Kiffartuussinerit, periutsit politikkillu.

Inummi namminermi pissutsitSiuarsaasut Killilersuisoq Misissugassat

Ukiut.Suiaassuseq.Inuttut atukkat.Piginnaasaqarfiit.Inuunermi misilittakkat.

Inerniliineq - Iliuusissatut pilersaarut

59

Photo: Ulrick Bang

60