1

Uunga siunnersuut:

Imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr.

x, x. xx 2014-imeersoq.

Kapitali 1

Aalajangersakkat aallarnisaataasut

§ 1. Inatsisartut inatsisaanni matumani pinngortitap avatangiisillu illersorneqarnissaat

siunertarineqarpoq, taamaalilluni inuiaqatigiit ineriartornerat nungusaataanngitsumik

tunngaveqarluni inuillu inuunermi atugarisaat ataqqillugit kiisalu uumasut naasullu

nungutsaalineqarnissaat siunertaralugu ingerlanneqarsinnaassalluni.

Imm. 2. Inatsisartut inatsisaatigut matumuuna siunertarineqarpoq, pinngortitap

avatangiisillu, pingaartumillu imaani avatangiisinik mingutsitsinissap

pinaveersaartinneqarnissaa killilersimaarneqarnissaalu, suliani

1) inuup peqqissusianut ulorianartorsiortitsinnaasuni

2) imaani pisuussutinik uumassusilinnik uumassusilinnillu allanik ajoqusiisinnaasuni

3) pisinnaatitaaffik naapertorlugu immap atorluarneqarneranut akornutaasinnaasuni,

imaluunniit

4) sukisaarsaartarfiusinaasutut nalilinnut akornutaasinnaasuni.

Imm. 3. Inatsisartut inatsisaanni matumani imaani umiarsualivinnilu

mingutsitsisinnaanermut akiuinissamut upalungaarsimanerup ataavartinneqarnissaa

qulakkeerneqassaaq.

§ 2. Inatsisartut inatsisaanni umiarsuit Kalaallit Nunaata imartaaniittut pineqarput.

Imm. 2. Aammattaaq Inatsisartut inatsisaanni silaannakkut angallatit, Kalaallit Nunaata

imartaaniittut imaluunniit imartaata silaannartaaniittut pineqarput.

Imm. 3. Inatsisartut inatsisaanni umiarsuit sorsuutit imaluunniit umiarsuit allat,

naalagaaffimmit ataatsimit pigineqartut atorneqartulluunniit, aammalu niuernermik

tunngaveqarani naalagaaffimmit atorneqartut pineqanngillat.

Imm. 4. Inatsisartut inatsisaanni sanaartukkat annertunerusut imaluunniit suliffeqarfiit allat

imartami pilersinneqartut, avatangiisinut annertuumik sunniuteqartussatut

isumaqarfigineqartut pineqarput.

Imm. 5. Inatsisartut inatsisaanni umiarsuarnut aamma silaannakkut angallatinut

maleruagassat taamatuttaaq sulianut, imartani sikuusuni ingerlanneqartunut atuutissapput,

taakkununngalu akuutissanik atortunillu assartuinerit piiaanerillu ilaatinneqarput, suliat

taamaattut inatsisinut allanut ilaatinneqanngippata.

Imm. 6. Inatsisartut inatsisaanni § 35, imm. 2-mi imartani suliat, avatangiisinik

mingutsitsinermik ajoqusiinermilluunniit kinguneqartut imaluunniit tamatumunnga

2

ulorianartorsiortitsisut ilaatinneqarput, suliat taamaattut inatsisinut allanut

ilaatinneqanngippata.

§ 3. Inatsisartut inatsisaat malillugu aqutsinermi pinngortitami ataqatigiinnerit,

mianersortussaaneq, mingutsitsisup akiliisussaanera aammalu teknologiimik

atorneqarsinnaasumik pitsaanerpaamik avatangiisinullu suleriaatsinik pitsaanerpaanik

atuinissamut anguneqarsinnaasut pingaartinneqassapput.

§ 4. Inatsisartut inatsisaanni matumani "imaarsineq" tassaatinneqarpoq umiarsuit

ingerlanneqarnerannut atatillugu akuutissanik atortunilluunniit imaanut kuutsitsineq,

saavitsitsineq igitsinerluunniit sunaluunniit.

Imm. 2. Inatsisartut inatsisaanni matumani ”eqqaaneq” tassaatinneqarpoq umiarsuarnit

timmisartunilluunniit imaanut eqqaaneq sunaluunniit, taamatullu umiarsuarmit

timmisartumiilluunniit imaluunniit taakku peqatigalugit akuutissanik atortunilluunniit

eqqaaneq imaarsinerunngitsoq sunaluunniit.

Imm. 3. Akuutissanik atortunilluunniit imaanut inissiinermi eqqaanissamit allaanerusumik

siunertaqarfiusumi inissiineq imaarsinertut eqqaanertulluunniit isigineqassanngilaq.

Imm. 4. Inatsisartut inatsisaanni matumani ”ikuallaaneq” tassaatinneqarpoq uunnatsitsilluni

piuneerutsitsineq ikiorsiullugu imaanut eqqaaneq sunaluunniit..

Imm. 5. Inatsisartut inatsisaanni matuma ”aalisakkat pisallu” tassaatinneqarput aalisakkat,

peqquit, uumasut qituttut, uumasut tinumasulinnik amillit, uumasut pooqattaasat, imaata

siuterui imaanilu uumasut miluumasut.

Imm. 6. Inatsisartut inatsisaanni matumani ”umiarsuaq” tassaatinneqarpoq angallat imaatigut

angalasoq qanorluunniit ittoq, immami avatangiisini sulisoq, tassungalu angallatit

sisoraatillit, qaatsiartaatit, aqqartartut, sulliviit puttasut aamma atortut puttasut

ilaatinneqarput.

Imm. 7. Inatsisartut inatsisaanni matumani ”eqqagassat” tassaatinneqarput akuutissat,

ilanngussaq 2-mi taaneqartut.

Imm. 8. Inatsisartut inatsisaanni matumani ”sineriak” tassaatinneqarpoq nuna sinerlugu

ikkannersaq.

Imm. 9. Inatsisartut inatsisaanni matumani ”killeqarfik tunngaviusoq” tassaatinneqarpoq,

imartap killeqarfianit, nunani tamalaani inatsisit naapertorlugit aalajangersarneqartup

avallerpaartaaniit killeqarfik tunngaviusoq, tak. Kalaallit Nunaata imartaata killeqarfia

pillugu peqqussut..

Imm. 10. Inatsisartut inatsisaanni matumani ”imartaq” tassaatinneqarpoq, killeqarfiup

tunngaviusup imartaata ilorliup nunamut sammisortaani imaqarfiit ilanngullugit, kiisalu

killeqarfiup tunngaviusup imartaata avalliup immamut sammisortaani imaqarfiit,

killeqarfimmit tunngaviusumit 3 sømilit tikillugit ungasissusillit ilanngullugit.

Imm. 11. Inatsisartut inatsisaanni matumani ”aningaasaqarnermut killeqarfiit immikkoortut”

tassaatinneqarput imartat, nunap imartaata avataaniittut aammalu killeqarfimmit

3

tunngaviusumit 200 sømilinik isorartussuseqartut.

Imm. 12. Inatsisartut inatsisaanni matumani ”immat ammaannartut” tassaatinneqarput

imartat, nunap iluani inatsisitigut suliassaqarfiit avataanniittut.

§ 5. Mingutsitsinermik akiuiniarnermi ilisimatuussutsikkut misissuinissaq siunertaralugu

imaaniluunniit mingutsitsinerup akiorneqarnissaa siunertaralugu akuutissanik

atortussanilluunniit allanik imaanut kuutsitsisoqassanngilaq, Naalakkersuisut

taamaaliornissamut akuersissuteqareersimatinnagit.

Imm. 2. Pisuni ataasiakkaani imaluunniit pissutsit immikkut ittut atuutsillugit piffissami

erseqqinnerusumik killilerneqarsimasumi imm. 1 malillugu taamaallaat

akuersissuteqartoqarsinnaavoq. Akuersissutini oqaatigineqassaaq akuutissat atortussalluunniit

suut akuersissummi ilaatinneqarnersut, taakku katillutik qanoq annertutigissanersut kiisalu

qanoq ililluni toqqortarineqassanersut, piffissanilu aalajangersimasuni nakkutilliinermut

atatillugu misissugassanik tigooraasoqartassanersoq nalunaarusiortoqartassanersorlu

§ 6. Inatsisartut inatsisaanni imartanik innarlitsaaliuinissaq, taassumalu ataani sulianut

aatsitassanut inatsimmut ilaasunut aammalu sulianut tamatumunnga toqqaannartumik

isumaqartunut atatillugu akiuiniarnermi iliuusissanut maleruagassiornissaq aallartitsinissarlu

ilaatinneqanngillat.

Imm. 2. Inatsisartut inatsisaanni imartani avatangiisinik innarlitsaaliuinissaq

ilaatinneqanngilaq, taassumalu ataani sulianut, avatangiisinik innarlitsaaliuinissaq pillugu

Inatsisartut inatsisaannut ilaasunut atatillugu maleruagassiornissaq ilaatinneqanngillat.

Imm. 3. Inatsisartut inatsisaanni imartani, imartani avatangiisinut inatsit, imartap avataani

imartanut atuuttoq naapertorlugu maleruagassiorneqartuni illersuinissaq ilaatinneqanngilaq.

Kapitali 2

Uulia

§ 7. Inatsisartut inatsisaanni matumani "uulia" tassaatinneqarpoq, uuliat suulluunniit

taassuminngalu akuukkat, matumani uulia salinneqanngitsoq, gassi imerpalasoq pinngortitap

pilersitaa, uuliap kinnerlukui uuliamillu igitassat, kiisalu uulia ikummatissaq uuliallu

salinneqarnerani atortussiat pinngortut allat tamarmik, petrokemikaliat kapitali 3-mi

immikkoortillugit nassuiarneqarsimasut eqqaassanngikkaanni.

§ 8. Kalaallit Nunaata imartaani umiarsuarnit imaluunniit silaannakkut angallatinit uuliamik

imaarsisoqassanngilaq.

4

Kapitali 3

Akuutissat imerpalasut annertoorsuanngorlugit assartorneqartartut

§ 9. Inatsisartut inatsisaanni matumani "akuutissat imerpalasut" tassaatinneqarput akuutissat

kissassutsimi 37,8° C-mi aalanngorlutik 2,8 kp/cm2 sinnerlugu naqitsineqalertaanngitsut.

Kisiannili ”akuutissanut imerpalasunut imeq ilaatinneqanngilaq.

Imm. 2. Inatsisartut inatsisaanni matumani ”akuutissat ajoqusiisinnaasut, imerpalasut”

tassaatinneqarput akuutissat, kapitali 17-imi imaluunniit 18-imi IBC-kode-mi

mingutsitsisinnaasut allattorsimaffianni allassimasut, imaluunniit § 10 imm. 2 naapertorlugu

inissinneqarallarsimasut.

§ 10. Kalaallit Nunaata imartaani akuutissanik imerpalasunik, tassungalu ilanngullugit

akuutissanik ajoqusiisinnaasunik imerpalasunik, annertoorsuanngorlugit assartorneqartunik

imaarsinissaq inerteqqutaavoq.

Imm. 2. Akuutissat imerpalasut IBC-kode-mut ilaatinneqanngitsut, aammalu

kingusinnerusukkut tassunga ilanngunneqartut, Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmut

tassanngaanniilluunniit assartorneqannginnermini MARPOL-imi isumaqatigiissummi

Ilanngussaq II-mi maleruagassat naapertorlugit Naalakkersuisunit inissinneqarallassaaq.

Naalakkersuisut nunani MARPOL-imi isumaqatigiissummut ilaasut, assartuussinissamik

eqqarsaatigineqartumik eqqugaasut naalakkersuisui peqatigalugit assartuinissamik

eqqarsaatigineqartumik naliliigallassapput. Isumaqatigiittoqarsinnaanngippat, akuutissaq

Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmut tassanngaanniilluunniit assartorneqassanngilaq.

Imm. 3 Naalakkersuisut akuutissanik imerpalasunik, annertoorsuanngorlugit

assartorneqartunik inissiigallarnermut maleruagassanik sukumiinerusunik

aalajangersaasinnaapput, aammalu akuutissat imerpalasut inissinneqarnerinut

allattuiffiliorsinnaallutik.

Imm. 4. Aammattaaq Naalakkersuisut imermik tankinut saligutaasumik usingiarneq

imaarsinerlu, aammalu aalajangersakkat malinneqarnerinik nakkutilliineq pillugu

maleruagassiorsinnaapput. Kiisalu inunnik nakkutilliinermik ingerlatsisussanik

toqqaanissamut piginnaatitsinissamullu maleruagassiortoqarsinnaavoq.

Kapitali 4

Poortuutissat assigiinngitsut, containerit il.il. atorlugit akuutissat atortussallu

poortorneqarsimasut.

§ 11. Kalaallit Nunaata imartaani akuutissanik ajoqusiisinnaasunik, pooqartillugit

assartorneqartunik umiarsuarmiit eqqaanissaq inerteqqutaavoq. Kiisalu akuutissanik

umiarsuarmiit kuutsitsisarnerit killilerniarlugit akuutissat ajoqusiisinnaasut timitaasa,

uumaatsortaasa uumassusilittaasalu piginnaaneri tunngavigalugit naapertuuttunik

5

iliuuseqartoqassaaq.

Imm. 2. Kalaallit Nunaata imartaata illersorneqarnissaa siunertaralugu Naalakkersuisut

malittarisassanik ersarinnerusunik aalajangersaasinnaapput, imaluunniit akuutissat

atortussallu ajoqusiisinnaasut poortuutissanik assigiinngitsunik, containerinik il.il.

poortorneqarsimallutik assartorneqarneri pillugit aalajangiisinnaallutik, matumani siumut

ilisimatitsissuteqartarneq ilanngullugu.

Kapitali 5

Akuutissat manngertut annertoorsuanngorlugit assartorneqartartut

§ 12. Kalaallit Nunaata imartaata illersorneqarnissaa siunertaralugu akuutissat manngertut

annertoorsuanngorlugit assartorneqartartut immikkoortillugit nalunaarsorneqarnissaat pillugu

Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, kiisalu akuutissanik

ajoqusiisinnaasunik imaarsisoqannginnissaanik imaluunniit immikkut piumasaqaataasut

aatsaat eqqortillugit imaarsisoqarsinnaanera pillugu malittarisassanik

aalajangersaasinnaallutik. Akuutissat immikkoortillugit nalunaarsorneqarsimasut pillugit

Naalakkersuisut allattuiffiliortitsisinnaapput.

Kapitali 6

Imeq oqimaaloqutaasoq kinnerillu

§ 13. Imeq oqimaalutaasoq tassaatinneqarpoq imeq, umiarsuarsuup aquutaanut,

saneraannut, itsineranut imaluunniit sukarutaanut nalimmassaatitut immiunneqartartoq.

Imm. 2. Kinnerit tassaatinneqarput erngup umiarsuup oqimaalutaata kinneri.

Imm. 3. Kapitalimi matumani atortoq akuerisaq tassaatinneqarpoq atortoq, ilanngussaq 1,

naalagaaffimmi, imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissummut akuersisimasumi

oqartussaasumit suliffeqarfimmilluunniit akuersisussatut toqqarneqartumit akuerisaq

naapertorlugu imermik oqimaaluttamik suliaqartussaq.

§ 14. Kapitali manna atuutinngilaq:

1) Umiarsuarnut imermik oqimaaluttamik atuisussatut ilusilerneqarsimanngitsunut.

2) Umiarsuarnut tankit militat imaarneqartussaanngitsut atorlugit imermik oqimaaluttamik

ataavartumik atuisunut.

3) Umiarsuarnut taamaallaat Kalaallit Nunaata imartaani, nunavittaata sukaqarfiani,

aningaasaqarnermut killeqarfimmi immikkoortumi immamilu ammaannartumi

angalatinneqartunut.

4) Umiarsuarnut katillugit 50 meterit inorlugit takissuseqartunut aammalu annerpaamik 8

kubikmeterinik oqimaaluttanut imeqarfiini immerneqarsinnaasunut, taamaallaat sunngiffimmi

6

sammisaqarnernut unamminernulluunniit atorneqarsinnaasunut, imaluunniit pingaarnertut

ujarlernermut annaassiniarnermullu atorneqartunut. Umiarsuilli taamaattut annertunerpaamik

imeq oqimaalutartik taassumalu kinnera kapitalimi matumani piumasaqaatit, maleruagassallu

taanna malillugu aalajangersarneqarsimasut naapertorlugit passussinnaassavaat.

Imm. 2. Kapitalimi matumani imermik oqimaaluttanik passussinissamut piumasaqaatit,

imermut oqimaaluttamut, sumiiffimmi ataatsimi pissarsiarineqartumut imaarneqartumullu

atuutinngillat, sumiiffinnit allanit imermik oqimaaluttamik akuiarneqanngitsumik

akulerussisoqarsimannginnissaa apeqqutaalluni.

§ 15. Imermik oqimaaloqutaasumik imaarsineq taamaallaat kapitalimi matumani

maleruagassat, maleruagassat kapitali manna naapertorlugu aalajangersarneqartut aammalu

ilanngussaq 1 naapertorlugit pisinnaavoq. Imeq oqimaaloqutaasoq saliissummik akuerisamik

atorluarsinnaasumillu, nunani tamalaani saliinissamut malitassatut aalajangersarneqartunik

naammassinnittut atorlugit saliisoqartassaaq.

Imm. 2. Naalakkersuisut imermik oqimaalutaasumik passussinissamut sukumiinerusunik

maleruagassiorsinnaapput, tassungalu imermik oqimaalutaasumik taarsiisarnermut

passussinermullu maleruagassat ilaatinneqarput.

Imm. 3. Aammattaaq Naalakkersuisut nakkutilliinissamut maleruagassanik

aalajangersaasinnaapput, tassunga imermit oqimaalutaasumit misissugassanik tigusisarneq

aammalu oqartussaasut nakkutilliinermut aningaasartuutaannut akiliutitigut

aningaasalersuisarneq ilaatinneqarput. Naalakkersuisut atugassarititaasut sukumiinerusumik

taaneqartut tunngavigalugit ingerlatseqatigiiffinnut misissuisartunut oqartussaasunullu

allanut, Naalakkersuisut sinnerlugit taamatut nakkutilliisussanut akuersissuteqarsinnaapput.

Imm. 4. Umiarsuarnut Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni angallavinni

aalajangersimasuni angalasartunut imermik oqimaalutaasumik, nunanit allanit

tunniunneqareersumik passussinissamut immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaapput, imartap

iluani sunniutissanut. Naalakkersuisut aamma immikkut ittumik akuersissutinut taamaattunut

atugassarititaasunut tapiliussisinnaapput. Kiisalu umiarsuup ingerlanneqarneranut

akisussaasup nammineerluni akilikkaminik sulianik ilisimasalimmit, Naalakkersuisunit

akuerisaasumit immikkut ittumik akuersissut taamaattoq suliamut attuumassuteqanngitsutut

naliliiffigitissinnaavaa.

§ 16. Umiarsuit imermut oqimaalutaasumut tankiinit kinnerit imaanut igeqqusaanngillat.

Imm. 2. Naalakkersuisut umiarsuit imermut oqimaalutaasumut tankiinit kinnerit

passunissaannut maleruagassanik sukumiisunik aalajangersaasinnaapput.

§ 17. Imermik oqimaalutaasumik kinnernillu passussinissamut piumasaqaatit kapitalimi

matumani, maleruagassani taanna naaperotrlugu aalajangersarneqartuni aamma ilanngussaq

1-imi aalajangersarneqartut siusinnerpaamik imermut oqimaalutaasumut isumaqatigiissutini

piumasaqaatit assingusut atuutilernerini atuutilissapput.

7

Imm. 2. Kapitalimi matumani imermik oqimaalutaasumik passussinissamut piumasaqaatit

umiarsuarnut, imermik oqimaalutaasumik tigooraavinnut, ilanngussaq 1-imi

passusseriaatsimut naapertuuttunut, aammalu isumaqatigiissummi tigooraavinnut

maleruagassat naapertorlugit sanaajusunut imaarsisartunut atuutinngilaq.

Kapitali 7

Imeq errortuivikoq

§ 18. Imermut errortuivikumut kuuffitsigut kuutsinneqartumut ilaatinneqarput,

1) akuutissat kuutsinneqartut aammalu perusuersartarfinnit qorfinnillu eqqakkat

suulluunniit,

2) napparsimmaviit initaannit (nakorsaaserivinnit, napparsimasut uninngaviinit il. il.)

errortorfinnit, uffarfinnit kuuffinnillu ininut taamaattunut inissinneqarsimasunit akuutissat

kuutsinneqartut,

3) sumiiffinnit uumasulinnit akuutissat kuutsinneqartut, imaluunniit

4) imeq sunaluunniit akuutissanik 1-3-mi taaneqartunik akulik kuutsinneqartoq.

Imm. 2. Imeq errortuivikoq mingoqannginnerusoq tassaatinneqarpoq imeq, errorsivinnit,

uffarfinnit, errorsisarfinnit errortorfinnillu kuutsinneqartoq. Imermut errortuivikumut

mingoqannginnerusumut lasteqarfinnit imeq kuutsinneqartoq ilaatinneqanngilaq.

Imm. 3. Naalakkersuisut imermik errortuivikumik mingoqannginnerusumik, imermik

errortuivikumik kuuffitsigut kuutsinneqartumik aammalu imermik errortuivikumik allamik

imaarsinissamut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, tassunga imaarsinissamut

inerteqquteqarneq ilaalluni.

§ 19. Umiarsuit uku imermik errortuivikumik kuuffitsigut kuutsinneqartumik imartamut

imaarseqqusaanngillat:

1) Umiarsuit sinersorlutik takornariartitsisartut, angissusii apeqqutaatinnagit.

2) Umiarsuit 400BRT-inik angissusillit anginerusulluunniit.

3) Umiarsuit 400BRT-t inorlugit angissusillit, inunnik 15-it sinnerlugit angallassinissamut

akuerisat.

Imm. 2. Imm. 1-imut umiarsuit aalisariutit angallatillu sunngiffimmi atorneqartartut

ilaatinneqanngillat.

Imm. 3. Taamaakkaluartoq Naalakkersuisut umiarsuarnit imm. 1-imi ilaatinneqartunit

imermik errortuivikumik kuuffitsigut kuutsinneqartumik imaarsinissamut

akuersissuteqarsinnaapput.

Imm. 4. Kiisalu Naalakkersuisut umiarsuit imm. 1-imi ilaatinneqartut sumiiffinni

sukumiisumik killilikkani, imaluunniit imaarsinermi maleruagassat aalajangersimasut

malinneqarpata imermik errortuivikumik kuuffitsigut kuutsinneqartumik imaarsinissap

akuerineqarnera pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, tassanilu sinerissamit,

8

sumiiffinnit sunnertiasunit sanaartorfiusunillu naammaginartumik isorartussusilimmi

tamatuma pinissaa ilaatinneqarpoq.

Kapitali 8

Igitassat

§ 20. Kalaallit Nunaata imartaani igitassanik ilanngussaq 2-mi nassuiarneqartunik

eqqaasoqassanngilaq.

Imm. 2. Imm. 1-imi inerteqquteqarnermi ilaatinneqanngillat:

1) aalisakkanik nutaanik, pisanik taakkuluunniit perlukuinik, angalanermi pisarineqartunik

eqqaaneq, angalanermi pisumi aalisarnermit piniarnermilluunniit eqqaaneq pissappat,

2) imaani uumassusilinnik suliaqarnermi, aalisakkanik assartuinermik, tukertitsivinnut

inissiinermik aammalu aalisakkanik tukertitsivinnit taamaattunik pisanik umiarsualivinnut

suliarineqartussanik assartuinermik ilaqartitsiviusumi aalisakkanik nutaanik taakkuluunniit

perlukuinik eqqaaneq, imaarsineq angalanermi ataatsimi pissappat,

3) sinerissami imaluunniit sinerissamut qanittumi saliinermut, pilannermut

assigisaanulluunniit atatillugu aalisakkanik nutaanik, pisanik taakkuluunniit perlukuinik

imaarsineq.

Imm. 3. Aalisarnermi piniarnermilu piniutinik annaasaqarnissaq pinngitsoortinniarlugu

iliuusissat naammaginartut tamarmik isiginiarneqarsimappata annaasaqartoornermi,

imaaniluunniit avatangiisit illersorniarlugit imaluunniit umiarsuup inuttalluunniit

isumannaassusiat eqqarsaatigalugu aalisarnermi piniarnermilu piniutinik igitsisoqassappat

imm. 1-imi inerteqquteqarneq atuutissanngilaq.

Imm. 4. Aalisakkanik nutaanik, piniakkanik taakkuluunniit perlukuinik umiarsuarnit

tunitsivinnit aamma umiarsuarnit tunisassiorfinnit imaarsisarnermut Naalakkersuisut

maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 9

Tigooraaviit

§ 21. Uuliakunik akuutissanillu imerpalasunik ajoqusiisinnaasunik, imermut oqimaaluttanut

tankini kinnernik kiisalu umiarsualivinni igitassanik allanik tigooraaviit

pilersinneqarnissaannut aaqqissuunneqarnissaannullu maleruagassanik Naalakkersuisut

aalajangersaasinnaapput. Taassuma ataani umiarsualiviit, suliffeqarfiit orsersuisarfiit,

suliffeqarfiit usingiaasartut uuliamiluunniit tigooraasartut, suliffeqarfiit usingiaasartut

akuutissanilluunniit ajoqusiisinnaasunik tigooraasartut, kiisalu suliffeqarfiit umiarsuarnik

iluarsaassisarfiit imermik uuliakumik kemikalianillu akulimmik imermullu oqimaaluttamut

9

tankinit tankinillu saligutaasimasumik imaqartunit tigooraavinnik atuinermut

akitsuusiinissamut maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

Kapitali 10

Eqqaaneq

§ 22. Kalaallit Nunaata imartaani akuutissanik imaluunniit atortussanik

eqqaasoqassanngilaq, tassanili aalisakkanik pisanillu, kiisalu aalisakkat pisallu perlukuinik,

pinngortitameersunik aammalu immap naqqaneersunik qaqitanik eqqaaneq pineqanngilaq.

§ 23. Aalisakkanik pisanillu, kiisalu aalisakkat pisallu perlukuinik, atortunik

pinngortitameersunik aammalu immap naqqaneersunik qaqitanik eqqaanissamut

Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaapput. Eqqaanissamut akuersissuteqartoqartassaaq,

eqqaavigineqartussami pissutsit erseqqissumik naliliivigineqareernerisigut.

§ 24. § 23 naapertorlugu akuutissat atortussalluunniit suut akuersissummi

ilaatinneqarnersut, taakku annertussusiat kiisalu eqqaavissap sumiissusia akuersissummi

nalunaarsimassapput. Kiisalu qanoq periuseqarluni eqqaanissamut

piumasaqaateqartoqarsinnaavoq, matumani nakkutilliineq isumannaallisaanerlu, iliuusissat

nalunaaruteqarnissarlu ilaatinneqarlutik.

Imm. 2. § 23 naapertorlugu akuersissut allakkatigut qinnuteqartumut kiisalu oqartussanut

suliap suliarineqarnerani peqataatinneqarsimasunut nalunaarutigineqassaaq. Akuersissummik

nalunaaruteqarneq inuinnarnut, aalajangiinermut annertuumik

soqutigisaqarsinnaasorinartunut aamma nalunaarutigineqassaaq, tamannalu tamanut

ammasumik allagarsiinikkut pisinnaavoq.

Imm. 3. Imm. 2 naapertorlugu tamanut ammasumik allagarsiinerup taamaallaat atortut

digitaliusut atorlugit pissasoq Naalakkersuisut aalajangersinnaapput.

Imm. 4. Akuutissat atortulluunniit iginneqartussatut kissaatigineqartut qinnuteqartup

akiligaanik misissoqqissaarneqarnissaat Naalakkersuisut piumasarisinnaavaat. Kiisalu suliap

suliarineqarneranut, tassungalu ilanngullugu qinnuteqaatinut aalajangersimasunut atatillugu

avataaniit siunnersorneqarnermut allagarsiinermullu aningaasartuutit qinnuteqartumit

matussuserneqarnissaat Naalakkersuisut piumasarisinnaavaat.

§ 25. §§ 23 aamma 24 naapertorlugit akuutissanik atortunilluunniit taamaattunik

igitsinissamut akuersissuteqartoqaqqaartinnagu, akuutissanik atortunillu iginneqarnissaat

siunertaralugu assartugassatut tunniussinissaq, assartuinissaq usilersornissarluunniit

inerteqqutaavoq.

10

§ 26. §§ 22-25 naapertorlugit eqqaanermut maleruagassanik ersarinnerusunik

Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 11

Umiarsuit inissitat qimaannakkallu

§ 27. Umiarsuaq imartamut inissinneqarsimasoq mingutsitsippat imaluunniit

mingutsitsinissamut ulorianartorsiortitsippat, umiarsuaq peeqqullugu Naalakkersuisut

akisussaasuusumut peqqusisinnaapput.

§ 28. Umiarsuarmut imartamut inissinneqarsimasumut akisussaasoq umiarsuaq peeqqullugu

Naalakkersuisut peqqusinnaavaat.

§ 29. § 27-mi aamma § 28-mi allassimasut apeqqutaatinnagit, Naalakkersuisut umiarsuup

imartamut inissikkallarneqarnissaanut avatangiisit pillugit akuersissuteqarsinnaapput.

Akuersissummi taamaattumi inatsimmi piumasaqaatit, inatsit alla naapertorlugu

piumasaqaatigineqartut, aammalu naammaginartumik sillimmaserneqarsimanissaat

qularnaveeqquserneqarsimanissaallu naatsorsuutigineqartut ilaatinneqassanngillat.

Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu avatangiisinut akuersissutit, tassani piumasaqaataasut

malinneqanngippata erngerlutik atorunnaarsinneqassapput.

§ 30. Umiarsuarmut akisussaasuusup § 27 imaluunniit § 28 naapertorlugu peqqussut

piffissap naammaginartup iluani naammassinngippagu, umiarsuaq pineqartoq

akisussaasuusup akiligaanik Naalakkersuisut peersinnaavaat. Taamatuttaaq umiarsuaq

qajannaarniarlugu avatangiisinik illersuiniarlutik Naalakkersuisut akisussaasuusup

akiligaanik umiarsuaq isumagisinnaavaat, umiarsuaq umiarsualivimmut assigisaanulluunniit

inississinnaavaat, pisariaqartunik nalunaaqutsersuisinnaapput aammalu umiarsuaq atortunik

il.il. pisariaqartunik atortulersorsinnaavaat. Tamatumunnga atatillugu umiarsuaq qaqitassatut

tineqarnissaanik Kalaallit Nunaanni umiarsualiviit peqquneqarsinnaapput.

Imm. 2. Umiarsuup taassumaluunniit ilaata umiunissaa imaluunniit mingutsitsinermik

kinguneqarnissaa aarlerinartoqarpat, Naalakkersuisut umiarsuaq siumoortumik

peqqusinertaqanngitsumik iliuusissanik imm. 1-imi taaneqartunik, aammalu umiarsuarmut

akisussaasup akiligaanik iliuuseqarsinnaapput. Tamatumunnga atatillugu Kalaallit Nunaanni

umiarsualiviit peqquneqarsinnaapput, umiarsuaq qaqitassatut tigoqqullugu.

Imm. 3. Aammattaaq Naalakkersuisut umiarsuaq, taassumalu usii orsussaalu pineqartoq

oqartussaasut umiarsuarmik isumaginninnerannut aningaasartuutinut matussutissatut

tunisinnaavaat. Imm. 1-ip immikkoortuisa aappaat pingajuallu taamatuttaaq atorneqassapput.

11

Imm. 4. Taamatuttaaq umiarsuarmut akisussaasoq nassaarineqarsinnaanngippat, imaluunniit

imminut ilisaritinngippat, imm. 1-3 atorneqassapput.

Imm. 5. Naalakkersuisut umiarsuaq imarsiornermut inatsimmi kapitali 4 naapertorlugu

aallarnissamut inerteqquteqarfigineqarluni tigusarineqarsimagaluartoq nuussinnaavaat.

Suliakkiisup umiarsuup isumagineqarnissaa qulakkeernagu tigusarinninnini

atuutsiinnassappagu, taassuma aamma umiarsuup tigusaasimasup iperarneqarnissaata

imaluunniit pinngitsaaliissummik arsaarinnissutitut tuniniarneqarnissaata tungaanut pisortat

aningaasartuutai akilissavai.

Imm. 6. Umiarsuit inissitat qimaannakkallu pillugit maleruagassanik ersarinnerusunik

Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 12

Silaannarmik mingutsitsineq

§ 31. Akuutissanik atortunilluunniit Kalaallit Nunaata imartaani akuutissanik

atortussanilluunniit ikuallaasoqassanngilaq.

Imm. 2. Imaani ikuallaanissaq siunertaralugu akuutissat atortussalluunniit

assartugassanngorlugit tunniunneqarnissaat, assartorneqarnissaat

usilersuunneqarnissaalluunniit inerteqqutaavoq.

Imm. 3. Imm. 1 - 2-mi aalajangersakkat umiarsuit nalinginnaasumik ingerlanneqarneranni

eqqagassanngortut ikuallanneqartarnerat eqqarsaatigalugu atuutissanngillat, ikuallaanermi

ikuallaavik akuerisaq atorneqarpat. Aammattaaq imm. 1-imi aamma 2-mi aalajangersakkat

atuutissanngillat, kuuffiisa uuliallu kinnerinik umiarsuup maskiinai pingaarnerit imaluunniit

maskiinai tapertaasut uunnaaviiluunniit atorlugit ikuallaasoqarpat, kuuffiit uulialluunniit

kinneri umiarsuup ingerlanneqarneranit nalinginnaasumit pisuuppata, aammalu ikuallaaneq

umiasualiviit, kangerliumarnit, kangerluit sumiiffiilluunniit assingusut avataanni pippat.

Imm. 4. Umiarsuarmi akuutissat uku ikuallanneqarnissaat inerteqqutaavoq:

1) Usit sinnikui, MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq I-III-p ataani

allassimasut, kiisalu taakkununnga poortuutissat mingutsinneqarsimasut.

2) Polychloreret biphenyl (PCB).

3) Eqqagassat MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq V-p ataani taaneqartut,

saffiugassanik oqimaatsunik annikitsuniit annertunerusunik akoqartut.

4) Uuliamik tunisassiassat akuiakkat, halogen-imut tunngassuteqartunik akoqartut.

5) Polyvinylchlorid (PVC), tassani ikuallaavinni FN-ip Imarsiornermut Suliniaqatigiiffianit

akuerineqartut atorlugit ikuallaasarneq ilaatinneqarani.

Imm. 5. Naalakkersuisut ingerlatsinermit nalinginnaasumit eqqagassanik ikuallaasarnermut

maleruagassanik ersarinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

12

§ 32. Umiarsuarnit akuutissanik ozonimik nungutitsisartunik sunilluunniit ilisimaaralugu

aniatitsisarneq inerteqqutaavoq, tassungalu aserfallatsaaliuinermut, iluarsaassinermut

imaluunniit sullississutinik atortunilluunniit eqqaanermut atatillugu aniatitsinerit

ilaatinneqarput.

Imm. 2. Taamaakkaluartoq imm. 1-imut akuutissanik ozonimik nungutsitsisartunik

katersueqqinnermut atueqqinnermulluunniit atatillugu aniatitat annikitsut ilaatinneqanngillat.

Imm. 3. Atortulersuutit 19. maj 2005-ip kingorna atulersimasut akuutissanik ozonimik

nungutitsisartunik akoqaqqusaanngillat. Taamaakkaluartoq hydrochlorofluorocarbon-it

(HCFC) umiarsuarni uuliasiorfinniluunniit atortulersuutinut atorneqarsinnaapput,

atortulersuutit 1. januar 2020 sioqqullugu atorneqalersimappata

Imm. 4. Naalakkersuisut akuutissat ozonimik nungutitsisartut pillugit maleruagassanik

erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

§ 33. Kalaallit Nunaata imartaata illersorneqarnissaa siunertaralugu umiarsuarnit

silaannarmik mingutsitsinerup killilersimaarneqarnissaa siunertaralugu immikkut iliuusissat,

matuma siuliani maleruagassanut ilaatinneqanngitsut pillugit Naalakkersuisut

maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, ikummatissanik ikuallaanermi

silaannarmut aniatitassanut killissarititat aammalu ikummatissanik aalajangersimasunik

atuinissamut inerteqquteqarneq ilaatinneqarlutik.

Kapitali 13

Imaatigut angallannermi killilersuinerit

§ 34. Mingutsitsinissamik pinngitsoortitsiniarneq killilersuinissarluunniit eqqarsaatigalugit

Naalakkersuisut umiarsuit aalajangersimasut, Kalaallit Nunaata imartaani angalasut,

imaatigut angallannerinut tamatumunngalu atatillugu suliaannut killilersuinissamut

maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 14

Imaanik allatigut mingutsitsineq

§ 35. Nukissiuutinik, akuutissanik atortunilluunniit, Inatsisartut inatsisaanni

aalajangersakkanut allanut ilaatinneqanngitsunik mingutsitsinissamut pinaveersaartitsinermut

akornusiinissamullu maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

Imm.. 2. Kiisalu sulianit, Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkanut allanut

ilaatinneqanngitsunit, aammalu avatangiisinik mingutsitsinermik ajoqusiinermilluunniit

kinguneqartunit, imaluunniit tamatumunnga ulorianartorsiortitsisunit avatangiisinut

13

sunniutissat pillugit Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput,

aalajangiisinnaapput piumasaqaateqarsinnaallutilluunniit.

§ 35. Nukissamik, akuutissanik atortussanilluunniit Inatsisartut inatsisaanni

aalajangersakkanut allanut ilaatinneqanngitsunik aammalu imaani mingutsitsinermik

kinguneqartunik imaluunniit mingutsitsinissamut ulorianartorsiortitsisunik, imartani

mingutsitsinaveersaarnissaq mingutsitsinnginnissarlu siunertaralugu Naalakkersuisut

malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 15

Sanaartugassanik akuersinissamut atatillugu avatangiisinut sunniutinik naliliisarneq (VVM)

§ 36. Imartami sanaartugassat annerusut suliffeqarfinnilluunniit pilersitsinerit allat,

avatangiisinut annertuumik sunniuteqartussatut isumaqarfigineqartut Naalakkersuisut

tamatumunnga akuersiteqqaarnagit aallartinneqaqqusaanngillat.

Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu akuerineqarnissamik qinnuteqarnermut atatillugu suliassap

avatangiisinut sunniutissai pillugit nassuiaammik Naalakkersuisunut nassiussisoqassaaq.

Imm. 3. Naalakkersuisut uku pillugit maleruagassanik erseqqinnerusunik

aalajangersaasinnaapput:

1) Suliffeqarfiit, atortut aaqqissuussallu suut, imm. 1 naapertorlugu

akuersissuteqartussaatitaanermut ilaatinneqarnersut.

2) Qinnuteqartarnermut akuersissuteqartarnermullu aaqqissuussinerup ilusissaanut

imassaannullu piumasaqaatit.

3) Nassuiaammi avatangiisinut sunniutissat pillugit naliliinerup imassaanut piumasaqaatit,

tassunga inuit tamat akuutinneqarnissaannut piumasaqaatit ilaallutik.

4) Nalunaarusiortussaatitaaneq.

5) Akuersissuteqartarnermut atatillugu piumasaqaatit.

6) Matusineq tamatumalu kingorna suliaqarneq.

7) Qularnaveeqqusiineq.

8) Piumasaqaatinik unioqqutitsineq.

9) Inerteqqutit peqqussutillu.

10) Nammineerluni misissuisarneq aamma avatangiisinik misissuisarneq.

11) Suliap suliarineqarneranut atatillugu oqartussaasut aningaasartuutaannut matussutissatut

akiliutit.

Kapitali 16

Upalungaarsimaneq

14

§ 37. Kalaallit Nunaata imartaani, inatsisartut inatsisaanni imaluunniit taanna

tunngavigalugu maleruagassani aalajangersarneqartuni ilaatinneqartumi mingutsitsinermik

akiuineq Naalakkersuisunit, aammalu oqartussaasunit allanit, tamatumunnga

Naalakkersuisunit piginnaatinneqartunit isumagineqassaaq. Aammattaaq mingutsitsinermi

akiuinerup isumagineqarnissaa pillugu Naalakkersuisut suliffeqarfinnut

isumaqatigiissuteqarsinnaapput.

Imm. 2. Mingutsitsisoqarsimatillugu sinerissamik saliineq kommunalbestyrelsimit

ingerlanneqassaaq.

Imm. 3. Imm. 1 tunngavigalugu upalungaarsimanissamut pilersaarutit Naalakkersuisut

suliarissavaat, imm. 2-milu oqartussat taaneqartut upalungaarsimanissamut

pilersaarusioqqullugit peqqusinnaallugit. Imm. 1 naapertorlugu suliffeqarfinnut

isumaqatigiissuteqartoqassappat, Naalakkersuisut upalungaarsimanermut

pilersaarusiornissamut ilaatinneqarsinnaapput.

§ 38. Upalungaarsimanissamut akiuiniarnissamullu iliuusissanik, tassungalu ilanngullugu

iliuusissanut taamaattunut piffissaliussat annertussusiliussallu aallartitsinissamut

aalajangiinerit Naalakkersuisunit imaluunniit oqartussaasunit, § 37, imm. 1 naapertorlugu

Naalakkersuisunit piginnaatinneqartunit aalajangiunneqartassapput.

Imm. 2. Inatsisartut inatsisaannut imaluunniit maleruagassanut taanna naapertorlugu

aalajangersarneqarsimasunik ilaasumik mingutsitsisoqarsimappat imaluunniit

mingutsitsisoqarnissaanut ulorianartorsiortoqarpat, upalungaarsimanissamut

akiuiniarnissamullu iliuusissat aallartinneqassapput, tamatumani oqartussaasut

akisussaasuusut pisut aalajangersimasut periarfissaqartitsinnginnerannik imaluunniit

pisariaqartitsiviunnginnerannik naliliisimanngippata.

Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 naapertorlugu aalajangiinerni sullissinermut inatsit

tunngavigineqanngilaq, taamaattumillu illuatungiliuttunut attuumassuteqartunut

siumoortumik tusarniaanissamut pisariaqartitsiviunatik.

§ 39. § 37 naapertorlugu upalungaarsimanermut pilersaarusiornermi aamma § 38

naapertorlugu upalungaarsimanissamut akiuiniarnissamullu iliuuseqarnermi pissutsit

immikkut ittut, Kalaallit Nunaanni imartani avatangiisinik illersuiniarnermut atuuttut

eqqarsaatigineqassapput, siusinaartumik pinaveersaartitsilluni iliuuseqarnissamut

pisariaqartitsineq immikkut pingaartinneqarmat.

Kapitali 17

Nalunaaruteqartarneq

§ 40. Inatsisartut inatsisaannut imaluunniit maleruagassanut taanna malillugu

aalajangersarneqarsimasunut imaluunniit § 58-imi ilaatinneqartunik unioqqutitsisumik

15

imaarsisoqarpat eqqaasoqarpalluunniit, umiarsuarmik piginnittut, atuisut, umiarsuit naalagaat

kiisalu ilisimasortat Naalakkersuisunut, politiinut imaluunniit Issittumi Sakkutooqarfimmut

ingerlaannartumik nalunaaruteqassapput. Kiisalu qanorluunniit ittumik aportoqartillugu,

immap naqqanik kalluaasoqartillugu imaluunniit ikkarlittoqartillugu, imaluunniit allamik

patsiseqartumik imaarsinissaq ilimagineqarpat, tamanna ingerlaannaq aamma

nalunaarutigineqassaaq.

Imm. 2. Inatsisartut inatsisaannik imaluunniit taanna tunngavigalugu maleruagassanik

aalajangersarneqartunik, imaluunniit § 58-imut ilaasunik unioqqutitsilluni silaannakkut

angallammit imaarsisoqarpat igitsisoqarpalluunniit, silaannakkut angallatinik piginnittut,

atuisut aquttullu Naalakkersuisunut, politiinut imaluunniit Issittumi Sakkutooqarfimmut

ingerlaannartumik nalunaaruteqassapput.

Imm. 3. Inuit imm. 1-imi taaneqartut kiisalu silaannakkut angallatinik piginnittut, atuisut

aquttullu uuliamik imaluunniit akuutissanik imerpalasunik ajoqusiisinnaasunik

mingutsitsisoqarneranik, tassungalu ilanngullugu akuutissat atortullu poortorsimasut

mingutsitsinissamut ulorianartorsiortoqarneranik umiarsuarmiit imaluunniit silaannakkut

angallammit malugisaqarunik, ingerlaannaq Naalakkersuisunut, politiinut imaluunniit

Issittumi Sakkutooqarfimmut nalunaaruteqassapput.

Imm. 4. Umiarsualivimmi uuliamik akuutissanilluunniit imerpalasunik ajoqusiisinnaasunik

annertuumik maangaannaq kuutsitsinermik malugisaqartoqarpat, umiarsualivimmi

oqartussaasoq Naalakkersuisunut ingerlaannaq nalunaaruteqassaaq.

Imm. 5. Aamma immap qaani mingutsitsisunik seerisoqarsimasoq imaluunniit usinik

immami tissukartunik malugisaqartoqarnerani, umiarsuarmi aquttoq ingerlaannaq

nalunaaruteqassaaq.

Imm. 6. Imm. 1-5-imi taaneqartutut pisoqartillugu, tassani inuit oqartussaasullu taaneqartut

Naalakkersuisunit aammalu oqartussanit § 37-imi taaneqartunit piumaffigineqarnermikkut

paasissutissat, oqartussaasut pisumik naliliinerannut, tassungalu ilanngullugu immamik

mingutsitsinissaq pinngitsoortinniarlugu, imaluunniit mingutsitsineq akiorniarlugu

iliuuseqarnissap aallartinnissaanut pingaaruteqartut tamaasa nalunaarutigissavaat.

§ 41. Assartuutinik piginnittut, atuisut taakkulu naalagaat akuersissummik pigisaqaratik

imaanut eqqaasimagunik imaaniluunniit ikuallaasimagunik, tamanna Naalakkersuisunut

ingerlaannartumik nalunaarutigissavaat.

§ 42. Naalakkersuisut §§ 40-mi aamma 40-mi aalajangersakkat malitsinneqarnissaat pillugu

maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput..

Imm. 2. Imaanik allatut mingutsitsinerit §§ 40-mi aamma 41-mi ilaatinneqanngitsut

nalunaarutigineqartarnissaat pillugu Naalakkersuisut maleruagassanik

aalajangersaasinnaapput.

16

§ 43. Akuutissat atortussalluunniit umiarsualivinni usilersuunneqartut usingiarneqartullu

katitigaanerat annertussusiallu pillugit nioqquteqartut, eqqussuisut, avammut nioqquteqartut,

assartuisut umiarsualivinnilu oqartussat nalunaaruteqartarnissaannut maleruagassanik

Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 18

Akuliunneq

§ 44. Inatsisartut inatsisaannik imaluunniit maleruagassanik taanna tunngavigalugu

aalajangersarneqartunik, imaluunniit § 58-imi ilaatinneqartunik unioqqutitsilluni

umiarsuarmit imaarsisoqarsimappat imaluunniit imaarsinissarluunniit ulorianarsorineqarpat,

kinaassutsimik eqqortumik uppernarsaasiinikkut umiarsuarmik immap mingutsinneqarnissaa

pinngitsoortinniarlugu mingutsitsinermilluunniit akiuinissaq siunertaralugu eqqartuussivik

aalajangiisinngikkaluarlugu Naalakkersuisut, politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfik

pisariaqartinneqartumik misissuisinnaapput. Tassunga ilanngullugu assiliisinnaapput,

assileeqqissinnaallutik imaluunniit uppernarsaatissanik tigusisinnaallutik, kiisalu

akiliuteqaratik pigisanik tigusisinnaallutik. Pigisanut tigusanut uppernarsaat

tunniunneqassaaq. Misissuineq umiarsuup pisariaqanngitsumik kinguaattoorneranik

pisariaqanngitsumilluunniit aningaasartuuteqarneranik kinguneqassanngilaq.

§ 45. Inatsisartut inatsisaannut imaluunniit maleruagassanik taanna tunngavigalugu

aalajangersarneqartunut imaluunniit § 58-imi aalajangersarneqartumut uniuuttumik immamik

silaannarmilluunniit mingutsitsinermik pinngitsoortitsiniarluni imaluunniit akiuiniarluni

inerteqquteqarnissaq imaluunniit peqqussuteqarnissaq pisariaqartinneqarpat, Naalakkersuisut,

politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfik inerteqquteqarsinnaapput

peqqussuteqarsinnaallutilluunniit. Tassunga ilanngullugu umiarsuit ingerlaqqinnissamut

allanilluunniit suliaqarnissamut inerteqquteqarfigineqarsinnaapput, tassungalu umiarsuup

tigummigallartinneqarnissaa ilaatinneqarpoq, imaluunniit angalanermi allanilluunniit

suliaqarnermi maleruagassat aalajangersimasut malinnissaannut peqquneqarsinnaallutik.

Imm. 2. Oqartussat imm. 1-imi taaneqartut imm. 1-imi taaneqartunit annertunerusunik

iliuuseqartoqarnissaanik aalajangiisinnaapput, mingutsitsinermik imaani avatangiisinik

annertuumik ajoqusiisinnaasumik pitsaaliuinissaq akiunissarluunniit siunertaralugit

taamaaliornissaq pisariaqartinneqarpat.

Imm. 3. Naalakkersuisut, politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfik qinnuigineqarnerminni

imm. 1 aamma 2 naapertorlugit akuliunnissamut ikiuutissapput

Imm. 4. Imm. 1 naapertorlugu inerteqquteqarnissamik peqqussuteqarnissamilluunniit

imaluunniit imm. 2 naapertorlugu iliuuseqaqqittoqarnissaanik inerteqquteqarnissamik

peqqussuteqarnissamilluunniit aalajangernerit umiarsuup naalagaannut, piginnittuanut

atuisumulluunniit, imaluunniit suliamut akisussaasuusumut inerteqquteqarnermut

peqqussuteqarnermulluunniit tunngavigineqartut nalunaarutigineqarnerannik ilaqartillugit

17

nalunaarutigineqassapput, umiarsuarlu aallaqqusaajunnaarsimappat,

aallaqqissinnaalernissaanut suut piumasaqaataanersut ilanngullugit

nalunaarutigineqassallutik. Inerteqquteqarnerit peqqussuteqarnerillu oqaasiinnaat atorlugit

nalunaarutigineqarsinnaapput, tamatumali kingorna piaarnerpaamik allakkatigut

piumasaqaatinik, tassungalu ilanngullugu peqqussuteqarnerup inerteqquteqarnerulluunniit

atorunnaarsinneqarsinnaanera ilanngullugu tunngavigineqartut nalunaarutigineqarnerannik

ilaqartillugit nalunaaruteqarnermik malitseqartinneqassaaq.

§ 46. Naalakkersuisut umiarsuup Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmut tulannissaanut

inerteqquteqarsinnaapput,

1) umiarsuaq § 45 naapertorlugu inerteqquteqarfigineqaraluarluni

peqquneqaraluarluniluunniit angalaannarpat,

2) umiarsuaq amutsivimmut iluarsaassivissamut, pissutsit inerteqquteqarnermut

peqqussuteqarnermulluunniit peqqutaasut iluarsineqarnissaat siunertaralugu

Naalakkersuisunut isumaqatigiissuteqarnikkut toqqarneqartumut tulanngippat, imaluunniit

3) umiarsuaq nunani allani inerteqquteqarnermut peqqussuteqarnermulluunniit

akerliusimappat.

Imm. 2. Umiarsuaq tulannissamut inerteqquteqarfigineqarsimappat, umiarsuup

ingerlaannarnissaa inuit inuunerannik annaasaqarnissamut, immami avatangiisinik

ajoqusiinissamut, isumannaallisaanermi eqqarsaatigisassat pisariaqarluinnartut tamanna

pisariaqartippassuk imaluunniit ajoqutinik amigaatinillu aaqqiinissaq siunertarineqarpat,

Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmut aalajangersimasumut tulannissamut

akuersissuteqarsinnaapput.

Imm. 3. Pissutsit tulannissamut inerteqquteqarnermut peqqutaasut iluarsineqarpata

Naalakkersuisut tulannissamut inerteqquteqarneq atorunnaarsissavaat

§ 47. Inatsisartut inatsisaannut taannaluunniit tunngavigalugu maleruagassanut

aalajangersarneqartunut, imaluunniit § 58-imut ilaatinneqartunut unioqqutitsisumik

mingutsitsisoqarsimappat imaluunniit mingutsitsinissamut ulorianartorsiortoqarpat,

tamannalu upalungaarsimanermut akuiniarnermullu iliuuseqarnissamut, tassunga

ilanngullugu assartuinermut toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit

aningaasartuuteqarfiussappat, aningaasartuutit taamaattut pisariaqartumik iliuuseqarnernut

tamanut aningaasartuutaasimasut umiarsuup piginnittaanit aningaasartuutigineqassapput.

Imm. 2. Naalakkersuisut, politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfiup umiarsuarmik

piginnittoq peqqusinnaavaat, aningaasartuutinut imm. 1-imi taaneqartunut

aningaaserivimmut, Kalaallit Nunaanni najugaqartumut aningaasanik ikisinikkut

qularnaveeqqusiissasoq, kiisalu aalajangersinnaavaat qularnaveeqqusiisoqarnissaata

tungaanut umiarsuaq aallaqqusaassanngitsoq. § 45, imm. 4-mi aalajangersakkat aamma

atortinneqassapput.

Imm. 3. Naalakkersuisut, politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfik oqartussaasunit

18

taakkunannga qinnuigineqarnermikkut, imm. 2 naapertorlugu umiarsuup aallaqqusaanani

uninngatinneqarneranut ikiuutissapput.

Imm. 4. Imm. 2 aamma 3 naapertorlugit qularnaveeqqusiinissamut

aallaqqusaajunnaartitsinissamullu aalajangiinerit sulianik sullissisarnermut inatsimmik

tunngaveqanngillat, aammalu illuatungiliuttunut attuumassuteqartunut siumoortumik

tusarniaanissamik piumasaqaateqarfiunatik.

§ 48. § 47 naapertorlugu immami sinerissamilu upalungaarsimanermut akiuiniarnermullu

iliuusissanut aningaasartuutit mingutsitsisumut akilersinneqarnissaat ajornartillugu,

aningaasartuutit taakku § 37-mi akisussaaffinnik agguaanissaq naapertorlugu

Naalakkersuisunit taamatullu kommunalbestyrelsimit akilerneqassapput.

Kapitali 19

Nakkutilliineq

§ 49. Naalakkersuisut, politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfiup Inatsisartut inatsisaata

maleruagassallu taanna tunngavigalugu aalajangersarneqartut malinneqarnissaannik

nakkutilliissapput.

Imm. 2. Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisaata maleruagassallu taanna tunngavigalugu

aalajangersarneqartut malinneqarnerannik nakkutilliinissamut maleruagassiorsinnaapput.

Naalakkersuisut tassunga atatillugu avatangiisinik nakkutilliinermut akiliuteqartarnermut

maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, tassungalu taamatut nakkutilliinermut atatillugu

angallanneqarnermut aningaasartuutit matussuserneqarnissaannik piumasaqarsinnaanermut

maleruagassat sukumiisut ilaatinneqassapput.

Imm. 3. Kinaassutsimik eqqortumik uppernarsaasiinikkut eqqartuussivik

aalajangiisinngikkaluarlugu imm. 1-imi oqartussat taaneqartut Inatsisartut inatsisaat

maleruagassallu taanna naapertorlugu aalajangersarneqartut tunngavigalugit umiarsuarmut

kiisalu pisortat namminersortullu pigisaannut sumiiffiinullu isersinnaapput, tassanili illut

imaluunniit illut ilaat, inuit najugaqarfiisut atorneqartut pineqanngillat. Tassunga

ilanngullugu oqartussaasut akiliuteqaratik, Inatsisartut inatsisaat maleruagassallu taanna

tunngavigalugu aalajangersarneqartut malinneqarnersut paasiniarlugu misissuisinnaapput,

misissugassanik katersisinnaapput, assiliisinnaapput, assileeqqissinnaapput imaluunniit

uppernarsaatissanik aammalu pigisanik allanik tigusisinnaallutik. Misissuineq umiarsuup

pisariaqanngitsumik kinguaattoorneranik pisariaqanngitsumilluunniit

aningaasartuuteqarneranik kinguneqassanngilaq.

Imm. 4. Nunat allat umiarsuaataat aqqusaaginnartut eqqarsaatigalugit imm. 1 aamma 3

tunngavigalugit piginnaatitaaffiliinnerit taamaallaat atortinneqarsinnaapput, Inatsisartut

inatsisaanni aamma maleruagassani taanna tunngavigalugu aalajangersarneqartuni

aalajangersakkanik unioqqutitsisoqarneranik pissutissaqavissumik pasitsaassisoqarsimappat.

19

§ 50. Pissutsit unioqqutitsiviusut annertuumik isumaqanngitsut imaluunniit pissutsit

unioqqutitsiviusut avatangiisinut sunniutissaat inatsisinik malinnitsitsilernissamut

aningaasartuutissanut naleqqiunneqarsinnaanngitsut Naalakkersuisut naliliippata, inatsisinik

malinnitsitsilernissamik aallartitsisoqassanngitsoq Naalakkersuisut aalajangersinnaapput.

Kapitali 20

Attaveqaqatigiinneq aamma tamanut ammasumik saqqummiussineq

§ 51. Inatsisartut inatsisaat malillugu akuersissuteqarnissaq, akuerineqarnissaq kiisalu

allanik aalajangiinissaq nalunaaruteqarnissarlu sioqqullugu innuttaasunik

attaveqaqateqarnissamut, tamanut ammasumik saqqummiussinissamut aammalu tamat

peqataatinneqarnissaannut maleruagassanik ersarinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

Kiisalu taamatut innuttaasunik attaveqaqateqarnissap, kiisalu tamanut ammasumik

saqqummiussinissap aammalu tamat peqataatinneqarnissaannut taamaallaat atortut

digitaliusut atorneqarnissaannut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 21

Maalaaruteqartarneq eqqartuussisunullu suliassanngortitsisarneq

§ 52. Inatsisartut inatsisaat manna imaluunniit Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu

maleruagassat aalajangersarneqartut Avatangiisinik Innarlitsaaliuinissamut

Maalaaruteqartarfimmut, avatangiisinik innarlitsaaliuinissaq pillugu Inatsisartut inatsisaat

naapertorlugu pilersinneqartumut maalaarutigineqarsinnaapput.

Imm. 2. Maalaaruteqarsinnaatitaapput,

1) Aalajangiiffigineqartoq.

2) Nunatsinni Nakorsaaneqarfik.

3) Kikkulluunniit suliap inerneranut immikkut imaluunniit annertuumik soqutigisaqartutut

isumaqarfigineqarsinnaasut.

4) Peqatigiiffiit kattuffiillu, malittarisassatik malillugit sukisaarsaarnermut, avatangiisinut

pinngortitamullu soqutigisanik annertuunik isumagisaqarnissamik siunertaqartut.

Imm. 3. Maalaaruteqarnissamut piffissarititaasoq, kingusinnerpaamik piffissanit ukunannga

uuttorlugu sapaatit akunnerinik arfinilinnik sivisussuseqarpoq:

a) Ulloq, aalajangiinerup aalajangiiffigineqartumut nalunaarutigineqarneqarfia.

b) Ulloq, akuersissuteqarnerup tamanut ammasumik saqqummiunneqarfia, Inatsisartut

inatsisaat manna imaluunniit inatsit tunngavigalugu maleruagassat aalajangersarneqartut

malillugit tamanut saqqummiussinissamut pisussaaffiliisoqarsimappat.

Imm. 4. Maalaaruteqartarfiup aalajangiineri allaffissornikkut oqartussaasunut allanut

ingerlateqqinneqarsinnaanngillat.

20

§ 53. Avatangiisinik Innarlitsaaliuinissamut Maalaaruteqartarfiup suliami aalajangiinissaata

imaluunniit Maalaaruteqartarfiup allamik aalajangiinissaata tungaanut akuersissutinik

utertitsinissamut imaluunniit allannguinissamut maalaarut atuuttussanngortitsissaaq.

Imm. 2. Oqartussaasoq akuersissummik utertitsisoq allannguisorluunniit, imaluunniit

peqqussuteqartoq inerteqquteqartorluunniit, avatangiisinik innarlitsaaliuinissaq

eqqarsaatigalugu pisariaqarpat aalajangiinermut taamaattumut peqatigitillugu

aalajangersinnaavoq, maalaaruteqartoqarnera apeqqutaatinnagu taakkuninnga iluarsiissasoq

Imm. 3. Imm. 2 naapertorlugu maalaarutigineqartumut aalajangiineq apeqqutaatinnagu,

maalaaruteqartarfiup allamik aalajangiinissaata tungaanut akuersissummik utertitsineq,

allannguineq, peqqussuteqarneq inerteqquteqarnerluunniit naammassineqassaaq.

§ 54. Naalakkersuisut allamik aalajangiisimatinnagit, akuerineqarneq, akuersissut

imaluunniit immikkut ittumik akuersissut pillugu maalaarut atuuttussanngortitsissanngilaq.

Akuersissutit akuerineqarnerillu ilaasa piffissap maalaaruteqarfiusussap iluani

atorneqannginnissaannut, aammalu maalaarutip atuuttussanngortitsinissaanut Naalakkersuisut

maleruagassanik aalajangersaasinnaapput

Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersagaq maalaaruteqartarfiup akuerineqarnermik,

akuersissummik imaluunniit immikkut ittumik akuersissummik maalarutigineqartumik

allannguisinnaaneranut atorunnaarsitsisinnaaneranullu killiliinngilaq.

§ 55. Inatsisartut inatsisaat manna imaluunniit maleruagassat taanna tunngavigalugu

suliarineqartut malillugit akuerineqarnermik, akuersissummik imaluunniit immikkut ittumik

akuersissummik atuinissamut sanaartortoqarnissaa pisariaqartinneqarpat, § 52, imm. 3-mi

maalaaruteqarnissamut piffissarititaasut naatinnagit suliassat taamaattut

aallartinneqassanngillat.

Imm. 2. Pisuni immikkut ittuni aammalu qinnuteqartoqareerneratigut

maalaaruteqarnissamut piffissarititaasut naatinnagit sanaartugassat aallartinneqarnissaannut

Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaapput. Akuersissut taanna

maalaarutigineqarsinnaanngilaq.

§ 56. Inatsisartut inatsisaat imaluunniit maleruagassat Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu

aalajangersarneqartut malillugit aalajangiinernik eqqartuussivinnut suliassanngortitsinerit

aalajangiinerup pineqartumut nalunaarutigineqarneraniit qaammatit arfinillit qaangiutsinnagit

naammassineqarsimassapput. Aalajangiineq tamanut ammasumik

nalunaarutigineqarsimappat, piffissarititaasoq tamatigut nalunaaruteqarnermiit

naatsorsorneqartassaaq.

21

Kapitali 22

Aalajangersakkat allat

§ 57. Inatsisartut inatsisaat manna imaluunniit inatsisit, Inatsisartut inatsisaat manna

tunngavigalugu atorunnaarsinneqartut naapertorlugit akuersissutit sukkulluunniit

allanngortinneqarsinnaapput utertinneqarsinnaallutillu, tamanna avatangiisinik illersuinissaq

aamma nunani tamalaani isumaqatigiissutit malinneqarnissaat eqqarsaatigalugit

pisariaqartinneqarpat. Imm. 1 naapertorlugu utertitsineq allannguinerluunniit sapinngisamik

naammaginartumik piffissaliiffigineqassaaq.

§ 58. Kapitalini 2-8-mi kiisalu 10-14-imi imaluunniit maleruagassani taakku malillugit

aalajangersarneqartuni aalajangersakkat atuutissanngillat

1) imaarsineq eqqaanerluunniit inuup inuuneranik annaassiniarneq imaluunniit umiarsuup

imaluunniit silaannakkut angallatip isumannaatsuunissaa siunertaralugu pisimappata,

imaluunniit

2) kuutsitsineq umiarsuup ajoquserneranik, umiarsuup atortuisa ajoqusernerannik

umiarsuulluunniit pinngitsoorneqarsinnaanngitsumik putuneranik patsiseqarpat,

ajoqusernerullu imaluunniit putunerup paasineqarnerata kingorna kuutsitsinissaq

pinngitsoortinniarlugu millisinniarluguluunniit iliuuserisariaqartut tamarmik

iliuuserineqarsimappata, mingutsitsinerlu umiarsuarmik piginnittup, atuisup, umiarsuup

naalagaata, allalluunniit umiarsuarmi sulianik ingerlataqartut mianersuaalliornerisigut

pisimanngippat, ajoqusersinnaanerluunniit siumut naatsorsuutigereersimasinnaanngippassuk.

§ 59. Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisaannut ilaliussanik allannguisinnaapput.

§ 60. Naalakkersuisut sumiiffimmi imartap ”imartatut immikkut ittuuneranik”

aalajangiisinnaapput.

§ 61. Oqartussaasut Inatsisartut inatsisaat manna malillugu aqutsinerminni

aningaasartuutaannut matussutissatut akitsuusiinissaq pillugu Naalakkersuisut

maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 23

Pineqaatissiisarneq atortuulersitsinerlu pillugit aalajangersakkat

§ 62. Pillaammik akiliisussanngortitsisoqarsinnaavoq,

1) § 5, imm. 1-imik, § 8, imm. 1-imik, § 10, imm. 1-imi aamma 2-mik, § 11, imm. 1-mik, §

22

15, imm. 1-imik, § 16, imm. 1-imik, § 19, imm. 1-imik, § 20, imm. 1-imik, § 22-mik, § 25-

mik, § 3, imm. 1-imik, 2-mik aamma 4-mik, § 32, imm. 1-imik aamma 3-mik

unioqqutitsisoq,

2) § 5, imm. 2, § 19, imm. 3, § 23 aamma § 24, imm. l, § 29 imaluunniit § 36, imm. 1

tunngavigalugit akuersissutinut atatillugu atugassarititaasunik sumiginnaasunut,

3) § 40, imm. 1-5, kiisalu§ 41 malillugit nalunaaruteqanngitsoortunut, imaluunniit § 40,

imm. 6 malillugu paasissutissanik nalunaaruteqanngitsoortunut,

4) § 27, § 28, § 45, imm. l aamma 2, imaluunniit § 46, imm. 1 tunngavigalugit

inerteqqummut peqqussummulluunniit naalanngitsunut,

5) § 44 tunngavigalugu misissuinernik, imaluunniit § 49, imm. 1 aamma 3 tunngavigalugit

nakkutilliinermut atatillugu misissuinernik akornusersuisunut,

6) § 47, imm. 2 tunngavigalugit nakkutilliinermut atatillugu misissuinernik

akornusersuisunut,

7) § 35, imm. 2 naapertorlugu piumasaqaatinut naalanngitsunut imaluunniit aalajangiinerit

naammassinissaannut sumiginnaasunut, imaluunniit

8) § 15 c, imm. 4 naapertorlugu immikkut ittumik akuersissuteqarnermi piumasaqaatit

sunniutissaannik atuutsitsinngitsoortunut, imaluunniit taamatut immikkut ittumik

akuersissuteqarnissamut qinnuteqarnermut atatillugu eqqunngitsunik paasissutissiisumut.

Imm. 2. § 5, imm. 1-imik, § 8-mik, § 10, imm. 1-imik, § 11, imm. 1-imik, § 20, imm. 1-

imik, § 22-mik, § 31, imm. 1-imik aamma 4-mik, aamma § 32, imm. 1-imik

unioqqutitsisoqarnerannut atatillugu pillaammik akiliigassanngortitaasup

aalajangerneqarnerani, akuutissat atortulluunniit imaarneqartut, kuutsinneqartut, iginneqartut

ikuallanneqartulluunniit annertussusaat tunngavigalugit pillaammik akiliutissaq sakkortusisaq

naatsorsorneqassaaq.

Imm. 3. Piaaraluni imaluunniit annertuumik mianersuaalliorluni unioqqutitsisoqarnerani,

pillaammik akiligassiissutaasoq annertusineqarsinnaavoq, unioqqutitsinermi

1) avatangiisinik ajoqusiisoqarpat imaluunniit taamaattoqarnissaanut

ulorianartorsiortitsisoqarpat, imaluunniit

2) pineqartup nammineerluni allalluunniit aningaasaqarnerannut, tassungalu ilanngullugu

sipaaruteqarnissamut iluaqusiinissaq anguneqarsimappat siunnerfigineqarpalluunniit.

Imm. 4. Pillaammik akiliutit, Inatsisartut inatsisaat manna imaluunniit Inatsisartut inatsisaat

tunngavigalugu maleruagassat aalajangersarneqartut malillugit pineqaatissiissutaasut Nunap

Karsianut tutsinneqassapput.

§ 63. § 8, § 10, imm. 1, § 22 aamma § 31, imm. 1 unioqqutinneqarpata umiarsuarmik

piginnittoq atuisorluunniit pillaammik akiliisussanngortitsinermut

akisussaasunngortinneqarsinnaavoq, naak unioqqutitsineq taassuma piaaraluneerneratut

mianersuaalliorneratulluunniit isigineqarsinnaanngikkaluartoq.

23

§ 64. Maleruagassani Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu aalajangersarneqartuni

pillaammik akiliinissamut akisussaasunngortitsinissamut maleruagassanik

aalajangersaasoqarsinnaavoq. Kiisalu pissutsinik § 62, imm. 2-mi aamma 3-mi taaneqartunut

assingusunik pisoqartillugu pillaammik akiliutissap annertussusilerneqarneranik

sukannernerulersitsinissaq imaluunniit annertusititsinissaq aalajangersarneqarsinnaavoq.

§ 65. Naalakkersuisut, politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfik umiarsuup nunanit

allaneersumik imartap avammut killeqarfiani, aningaasaqarnermut killeqarfiup immikkoortup

iluaniittup immami avatangiisinut inatsimmik atuuttumik unioqqutitsisimaneranik

tunngavissalimmik pasitsaassisimagunik, umiarsuaq suussutsiminut aammalu umiarsualiviup

nalunaarsorneqarfiusup suuneranut, umiarsualiviup tikinneqartup kingulliullu

tikinneqartussallu tulliata suunerinik, paasissutissanullu allanut, unioqqutitsinerup

aalajangiiffiginissaanut pisariaqartinneqartunut paasissutissiinissamut

qinnuigineqarsinnaavoq.

§ 66. Suliassani Inatsisartut inatsisaanni matumani aammalu taanna tunngavigalugu

aalajangersakkanik unioqqutitsisoqarnerani, Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu

inatsimmi malittarisassat tunngavigalugit uppernarsaatissanik ujarlernertalimmik

misissuisoqartassaaq.

Imm. 2. Umiarsuaq aqqusaarluni nunanit allaneersoq imartap avammut killeqarfianiippat,

uppernarsaatissanik ujarlerneq taamaallaat imm. 1 naapertorlugu pisinnaavoq,

1) umiarsuaq imartap killeqarfiata iluaniittoq Inatsisartut inatsisaanni matumani

aalajangersakkanik imaluunniit aalajangersakkanik taanna tunngavigalugu

aalajangersarneqarsimasunik unioqqutitsisutut naammaginartumik tunngavissalimmik

pasitsaanneqarpat,

2) umiarsuaq imartap killeqarfiata iluaniittoq piffissami aqqusaarfiginngisamini Inatsisartut

inatsisaanni matumani aalajangersakkanik imaluunniit aalajangersakkanik taanna

tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasunik unioqqutitsisutut naammaginartumik

tunngavissalimmik pasitsaanneqarpat,

3) umiarsuaq imartap killeqarfianut avallermut aqqusaarnermini Inatsiartut inatsisaanni

matumani aalajangersakkanik imaluunniit aalajangersakkanik taanna tunngavigalugu

aalajangersarneqarsimasunik unioqqutitsisutut naammaginartumik tunngavissalimmik

pasitsaanneqarpat, imaluunniit

4) umiarsuaq aningaasaqarnermut killeqarfiup immikkoortuata iluaniittoq imartani

avatangiisinut inatsimmik atuuttumik unioqqutitsisimasutut naammaginartumik

tunngavissalimmik pasitsaanneqarsimappat, tassalu immami avatangiisit silaannaallu

annertuumik mingutsinneqarneranik kinguneqartumik ulorianartorsiortitsisumilluunniit

silaannarmut annertuumik imaarsisimappat aniatitsisimappalluunniit, aammalu umiarsuaq

paasissutissanik § 65-imi taaneqartunik paasissutissiinissamut itigartitsisimappat, imaluunniit

umiarsuarmit paasissutissiissutit pissusiviusunit allaanerusut ersarippat.

24

Imm. 3. Naalagaaffik umiarsuup erfalasoqarfigisaa tamatumunnga akuersisimappat, imm. 2

atorneqassanngilaq.

Imm. 4. Umiarsuaq nunanit allaneersoq unioqqutitsinerup nangissutigisaanik imartami

sumiiffimmit ataatsimiit allamut, Kalaallit Nunaata sineriaanit ungasinnerusumut

malersorneqarpat (in continenti), uppernarsaatissanik ujarlernissamut piumasaqaatit, imartami

malersuinerup aallartiffiani atuuttut atorneqassapput

.

§ 67. §§ 62 aamma 63 imaluunniit § 64 naapertorlugu maleruagassat aalajangersarneqartut

naapertorlugit umiarsuaq pineqartoq Naalakkersuisunit, Issittumi Sakkutooqarfimmit

imaluunniit politiinit aallaqqusaajunnaarsinneqarsinnaavoq.

Imm. 2. Pillaammik akiligassiissutaasoq imaluunniit suliamut aningaasartuutit

akilerneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaanut pisariaqartinneqarpat

aallaqqusaajunnaarsitsisoqarsinnaavoq, taamaattorli taamaallaat aningaasat taaneqartut

akilerneqarnissaasa imaluunniit tamatumunnga qularnaveeqqusiisoqarnissaata tungaanut.

Suliamut inaarutaasumik aalajangiinerup kingorna qaammatit marluk iluanni tamanna

pinngippat, umiarsuaq atorlugu naammassinnittoqarnissaa qinnuteqaatigineqarsinnaavoq.

Kisiannili uuliamik imaarsinermi umiarsuarmik atuisoq umiarsuarmik atuinissamut

pisinnaatitaaffeqarsimanngippat aallaqqusiunnaartoqarsinnaanngilaq.

Imm. 3. Aamma oqartussaasut imm. 1-imi taaneqartut uppernarsaatissat, pappiaqqat

uppernarsaatissallu assingusut tigummigallarsinnaavaat

Imm. 4. Umiarsuaq nunanit allaneersoq aqqusaarnermini imartap killeqarfiani

avallermiippat, taamaallaat imm. 1-2 naapertorlugit tigummigallarneqarsinnaavoq,

1) umiarsuaq imartap killeqarfiata iluaniittoq Inatsisartut inatsisaanni matumani

aalajangersakkanik imaluunniit aalajangersakkanik taanna tunngavigalugu

aalajangersarneqarsimasunik unioqqutitsisutut naammaginartumik tunngavissalimmik

pasitsaanneqarpat,

2) umiarsuaq imartap killeqarfiata iluaniittoq piffissami aqqusaarfiginngisamini Inatsisartut

inatsisaanni matumani aalajangersakkanik imaluunniit aalajangersakkanik taanna

tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasunik unioqqutitsisutut naammaginartumik

tunngavissalimmik pasitsaanneqarpat,

3) umiarsuaq imartap killeqarfianut avallermut aqqusaarnermini Inatsiartut inatsisaanni

matumani aalajangersakkanik imaluunniit aalajangersakkanik taanna tunngavigalugu

aalajangersarneqarsimasunik unioqqutitsisutut naammaginartumik tunngavissalimmik

pasitsaanneqarpat, imaluunniit

4) umiarsuaq aningaasaqarnermut killeqarfiup immikkoortuata iluaniittoq Inatsisartut

inatsisaanni matumani aalajangersakkanik imaluunniit aalajangersakkanik taanna

tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasunik unioqqutitsisimasoq ersarissumik

uppernarsarneqarsinnaappat, tassalu sinerissap imaluunniit soqutigisat sinerissami

naalagaaffimmut attuumassutillit, imaluunniit imartami aningaasaqarnermut killeqarfiup

immikkoortuata iluani isumalluutinut sunulluunniit annertuumik ajoquserneqarnerinik

25

kinguneqartumik ulorianartorsiortitsisumilluunniit annertuumik imaarsisimappat.

Imm. 5. Naalagaaffik umiarsuup erfalasoqarfigisaa tamatumunnga akuersisimappat, imm. 4

atorneqassanngilaq.

Imm. 6. Umiarsuaq nunanit allaneersoq unioqqutitsinermut ilassutitut (in continenti)

imartami sumiiffimmit ataatsimiit allamut, Kalaallit Nunaata sineriaanit ungasinnerusumut

malersorneqarpat, ujarlernissamut piumasaqaatit, imartami malersuinerup aallartiffiani

atuuttut atorneqassapput.

Imm. 7. Unitsitsinerup aallartinnissaanut Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu

inatsimmi kapitali 37, arsaarinnittarnermut tunngasoq, imm. 1-6-imi

allannguuteqartinneqartoq atorneqassaaq.

§ 68. Inatsisartut inatsisaanni imaluunniit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu

peqqussusiarineqartuni pillaammik akiligassiinissaq tunngavissaqarpat, pillaammik

akiligassaq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat naapertorlugit

suliffeqarfimmut tutsinneqarsinnaavoq. Namminersorlutik Oqartussat, kommuni imaluunniit

kommunit suleqatigiiffiat unioqqutitsisuuppata, aammattaaq Namminersorlutik Oqartussat,

kommuni imaluunniit kommunit suleqatigiiffiat pillaammik

akiliisussanngortinneqarsinnaapput.

Imm. 2. Inatsisartut inatsisaannik matumannga unioqqutitsinermi aamma

pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat naapertorlugit arsaarinnittoqarsinnaavoq.

Arsaarinnissutaasut Nunap Karsianut tutsinneqassapput.

§ 69. Inatsisartut inatsisaannik unioqqutitsineq pillaammik akiliisussanngortitsinikkut

pineqaatissiiffiusinnaasoq, unioqqutitsisoq unioqqutitsinermut pisuusimalluni

nalunaaruteqarpat, aammalu piffissaliussap iluani nalunaaruteqarnermi pillaammik

akiliutissatut taaneqartumi akiliinissamut piareersimalluni nalunaaruteqarpat, suliap

eqqartuussivikkut malersuiffigineqanngitsumik aalajangiiffigineqarsinnaaneranik

Naalakkersuisut nalunaaruteqarsinnaapput.

Imm. 2. Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi allakkap unnerluussutip

imaanut, aammalu unnerluutigisaasup oqaaseqarnissamut pisussaaffeqannginneranut

piumasaqaatit taamatuttaaq pillaammik akiligassiinermut atuutissapput.

Imm. 3. Pillaammik akiligassanngortinneqartoq piffissaq eqqorlugu akilerneqarpat,

imaluunniit pisumi aalajangiussaq malillugu akilersinneqarpat malersueqqinnissaq

atorunnaassaaq.

§ 70. § 62, imm. 1, nr. 1-imi, 2-mi, 3-mi, 4-mi, 7-imi aamma 8-mi pineqartunik, kiisalu §

10, imm. 4, § 11, imm. 2, § 12, § 15, stk. 2, § 16, imm. 2, § 18, imm. 3, § 19, imm. 4, § 20,

imm. 4, §§ 21 aamma 26, § 30, imm. 6, § 31, imm. 5, § 32, imm. 4, §§ 33, 34 aamma 35, §

36, imm. 3, § 42 aamma § 43 naapertorlugit maleruagassiarineqartunik unioqqutitsinermiit

26

il.il. ukiut tallimat qaangiunnerini pineqaatissiinissamut akisussaaffiup pisoqalisoornissaanut

piffissarititaasoq nalliutissaaq.

§ 71. Maleruagassat maannamut atuuttut malillugit aalajangiinerit atuutiinnassapput,

Inatsisartut inatsisaat manna imaluunniit maleruagassat taanna naapertorlugu

aalajangersarneqartut malillugit nutaamik aalajangiisoqarnissaata tungaanut. Aalajangiinernik

taamaattunik unioqqutitsinerit, maleruagassat maannamut atuuttut naapertorlugit

pineqaatissiivigineqassapput.

Imm. 2. Taamatuttaaq suliat, Inatsisartut inatsisaata atuutilernerani suliarineqartut,

maleruagassat maannamut atuuttut naapertorlugit naammassineqassapput.

§ 72. Inatsisartut inatsisaat [indsæt dato] aallarnerfigalugu atortuulersinneqarpoq.

Imm. 2. Tamatuma peqatigisaanik Imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu

Inatsisartut peqqussutaat nr. 4, 3. november 1994-imeersoq, kingusinnerusukkut

allannguuteqartinneqartoq atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq [indsæt dato]

[Indsæt navn – Naalakkersuisut Siulittaasuat]

/

27

Ilanngussaq 1

Imermik oqimaaluttamik aamma umiarsuit imermut oqimaaluttamut tankiini killernik

passussisarneq

A. Taaguutit

1) Imeq oqimaalutaq:

Imeq, tassungalu ilanngullugu imeq akulik oqimaalutaq tassaavoq imeq, umiarsuup aquanut,

saneraanut, itsineranut, patajaassusianut imaluunniit sukangassusianut napparissaatitut

umiarsuarmut immiunneqartartoq. Imeq matuma siuliani taaneqartut saniatigut taamaallaat

allanut atugassatut, tassunga ilanngullugu nerisassanik nillasaanissaq assartuinissarlu

siunertaralugu umiarsuarmut ikineqartoq imertut oqimaaluttatut isigineqarsinnaanngilaq.

2) Akuutissat akuusut: Pujorallaat imermi puttasut erngulluunniit iluani sarfaassaasut,

taakkununngalu pujoralaat, soorlu imermik oqimaaluttamik tankimik errortuinermut

atatillugu akuleruteqqinneqartut ilaatinneqarput.

3) Kinnerit: Imermit umiarsuup oqimaalutaanit akut kinneri.

4) Uumasut amerliartupiloortut: Imermi tappiorannartut napparsimalersitsisartut,

taakkununnga uumasut tappiorannartut (patogenit) immamut, tassungalu kuuit akui

tatsilluunniit tarajoqanngitsut ilaallutik, akulerunnerminni avatangiisinut, inuit

peqqissusaannut pigisanulluunniit ajoqusiisinnaapput, uumassusillit assigiinngisitaarnerat

ajorseriartissinnaavaat imaluunniit sumiiffiit taamaattut allatut naleqquttumik

atorneqarnerinut akornusiisinnaallutik.

5) Sananeqarpoq: Ilanngussami matumani taanna piffissatut paasineqassaaq,

a) umiarsuup itsinerata ikkunneqarfiatut,

b) sanaartornerup umiarsuup aalajangersimasup suussusersineqarsinnaalernerata

aallartiffiatut,

c) umiarsuup katiterneqarnerata aallartiffiatut, tassanilu umiarsuaq minneruppat, umiarsuup

timitassaatut ataatsimut missiliorneqartumi minnerpaamik 50 ton imaluunniit 1 procent

sananeqarsimappat, imaluunniit

d) umiarsuaq annertunerusumik allanngortiterneqarpat, tassalu umiarsuup imermik

oqimaaluttamik usisinnaanera 15%-inik annerusumilluunniit allanngortinneqarpat,

taamaalillunilu umiarsuup atasinnaassusia ukiunik qulinik amerlanerusunilluunniit

sivitsorneqartussanngorlugu pilersaarusiorneqartup suunera allanngortinneqarpat, imaluunniit

28

atortunik taarsersuiinnarani aamma allanngortiterinerit imermut oqimaalutaqarfimmut allanik

allanngortiterinermik kinguneqarpat.

6) Ukiumi ulloq nalliussineqarfik: Ukiut tamaasa ulloq qaammallu, umiarsuarmut

akuersissutit atorunnaarfissaasa ulloqatigisai.

7) Imermut oqimaaluttamut tankit: Umiarsuarmi tankit inillu imaluunniit immikkoortortat,

imermik oqimaaluttamik assartuinermut, immiinermut imaarsinermullu atorneqarsinnaasut.

8) Imeq oqimaalutaq usineqarsinnaasoq: Umiarsuup imermut oqimaaluttamut tankiani

usisinnaassuseq tamarmiusoq kubikmeterinngorlugu.

9) Imermik oqimaaluttamik passussineq: Imermik oqimaaluttamik saliinermi

taarsiinermiluunniit suleriaatsit mekaniskiusut, nammineerluni suliassat, akuutissanut

aammalu uumassusilinnut tunngasut, tamatumani Imermi oqimaaluttami kinnernilu

uumasunik amerliartupiloortunik piiaanissaq, ulorianarunnaarsitsinissaq

pinngitsoortitsinissarlu – taakku kisimiitillugit akuleriissillugilluunniit – siunertarineqarpat.

10) Imermut oqimaaluttamut saliivik: atortoq imermik oqilaaluttamik saliinermi atorneqartoq.

11) Akuutissat sunniisinnaasut: Akuutissat tappiorannartulluunniit, tassungalu virusit

imaluunniit pupiit ilanngullugit, ataatsimut isigalugit imaluunniit immikkut ittumik imermi

tappiorannartunut patogen-inullu ulorianaatilinnut sunniisinnaasut akiuisinnaasullu, aammalu

imermik oqimaaluttamik saliinermut atorneqartut.

12) Sumiiffik taarsiiffiusoq: Sumiiffik danskit imaluunniit nunanit allameersut

oqartussaasuisa imermik oqimaaluttamik salinneqanngitsumik taarsiiffiusinnaasutut

toqqagaat.

13) Isumaqatigiissut: Umiarsuarni imermik oqimaaluttamik kinnernillu nakkutilliinissamut

passussinissamullu nunani tamalaani isumaqatigiissut, 2004.

B. Umiarsuit angissusii ukiullu sananeqarfii malillugit atulersitsisarneq

1. Umiarsuit 2009 sioqqullugu sananeqarsimasut tamarmik, imermik oqimaaluttamik 1500-

miit 5000 kubikmeterimut usisinnaasut, isumaqatigiissutip atuutilerneraniit umiarsuup

nutarteriffiusumik siullermeerluni misissorneqarnissaata tungaanut imermik oqimaaluttamik

passussinerminni taarseeriaatsinik imaluunniit saleeriaatsinik matuma kinguliani

allassimasunik naammassinniffiusunik atuisassapput, tamatumalu kingorna § 7-imi

passusseriaasissat naammassisassallugit.

2. Umiarsuit 2009 sioqqullugu sananeqarsimasut tamarmik, imermik oqimaaluttamik 1500

kubikmeterit inorlugit annerusumilluunniit usisinnaasut, isumaqatigiissutip atuutilerneraniit

umiarsuup nutarteriffiusumik siullermeerluni misissorneqarnissaata tungaanut imermik

oqimaaluttamik passussinerminni taarseeriaatsinik imaluunniit saleeriaatsinik matuma

29

kinguliani allassimasunik naammassinniffiusunik atuisassapput, tamatumalu kingorna

passusseriaasissat naammassisassallugit. Piumasaqaatit taakku aamma umiarsuarnut 2009-mi

kingusinnerusukkulluunniit, kisiannili 2012 sioqqullugu sananeqarsimasunut tamanut

atuutissapput.

3. Umiarsuit 2009-mi kingusinnerusukkulluunniit, aammalu isumaqatigiissutip

atuutilernissaata tungaanut sananeqarsimasut tamarmik, imermik oqimaaluttamik 5000

kubikmeterit inorlugit usisinnaassuseqartut tamarmik , imermik oqimaaluttamik

passussinerminni taarseeriaatsinik imaluunniit saleeriaatsinik matuma kinguliani

allassimasunik naammassinniffiusunik atuisassapput, tamatumalu kingorna passusseriaasissat

naammassisassallugit.

4. Umiarsuit 2012-imi, aammalu isumaqatigiissutip atuutilernissaata tungaanut

sananeqarsimasut tamarmik, imermik oqimaaluttamik 5000 kubikmeterit inorlugit

usisinnaassuseqartut tamarmik , imermik oqimaaluttamik passussinerminni taarseeriaatsinik

imaluunniit saleeriaatsinik matuma kinguliani allassimasunik naammassinniffiusunik

atuisassapput, tamatumalu kingorna passusseriaasissat naammassisassallugit.

5. Umiarsuit isumaqatigiissutip atuutilernerata kingorna sananeqarsimasut tamarmik,

passusseriaatsinik matuma kinguliani allassimasunik atuissapput.

6. Inatsimmi tunngaviusumi § 73 eqqarsaatigalugu, matuma siuliani imermik oqimaaluttamik

passussinissamut piumasaqaatitut taaneqartut siusinnerpaamik Inatsisartut inatsisaata

atuutilerneraniit ukiut pingasut qaangiunnerini malinneqalersinnaapput.

C. Imermik oqimaaluttamik saliisarnermi malitassat

1. Umiarsuit imermik oqimaaluttaminnik passussiniartut qulakkiissavaat, erngup

oqimaaluttap imaarneqartup ukunannga ikinnerusunik akoqarnissaa:

1) Tapiorannartut aniguisinnaasut qulit kubikmeterimut uuttuutip minnerpaaffissaannit 50

mikrometerinit amerlaneruppata amerlaqatigippatigilluunniit, aamma

2) Tapiorannartut aniguisinnaasut qulit milliliterimut uuttuutip minnerpaaffissaannit 50

mikrometerinit amerlaneruppata amerlaqatigippatigilluunniit.

2. Kiisalu imaarsinermi indikatormikrobit akuusut uku qaangerneqarsimannginnissaat

qulakkeerneqassaaq:

1) toksigene Vibrio cholerae (O1 aamma O139) uumasunik tappiorannartunik

misissugassanik tigusinermi (masattut) milliliterimut imaluunniit grammimut 1 cfu-t inorlugit

ataatsimoortut ataatsit inorlugit immikkoortullit (cfu),

30

2) escherichia coli, 100 milliliterimut 250 cfu-nit ikinnerusut, aamma

3) intestinale enterokokker, 100 milliliterimut 100 cfu-nit ikinnerusut.

3. Imermik oqimaaluttamik passussinermi isumaqatigiissummi ilanngussaq G4 (Imermik

oqimaaluttamik passussinermut aamma imermik oqimaaluttamik passussinissamut

pilersaarusiortarnermut malittarisassat) eqqarsaatigineqassaaq.

D. Imermik oqimaaluttamik taarsiinermut malittarisassat

1. Umiarsuit atulersitsinissamut aalajangersakkat matuma siuliani allassimasut naapertorlugit

imermik oqimaaluttamik salinneqanngitsumik taarsiinissamik toqqaasut qulakkiissavaat,

umiarsuup umiarsualivimmut tikinnerani imermut oqimaaluttamut tankini tamani erngup

minnerpaamik 95%-iata taarserneqarnissaa. Taarsiinermi imermut oqimaaluttami tankini

errortoqqissaarneqarpat, tankit tamarmik immikkut errortoqqissaarneqarnerini

umiarsualivimmi tikinnermi imeq imermut oqimaaluttamut tankimiittup pingasoriaataanik

atuisoqassaaq.

2. Imermik oqimaaluttamik salinneqanngitsumik taarsiineq minnerpaamik 200 meterinik

itissusilimmi, minnerpaamillu sinerissamit umiarsuarmit qaninnerpaamit 50 sømilinik

ungasissusilimmi, aammalu umiarsuup angallaviani ajornartitsisoqanngippat minnerpaamik

sinerissamit umiarsuarmit qaninnerpaamit 200 sømilinik ungasissusilimmi pissaaq,

tamatumani taarsiineq taarsiiffissatut toqqarneqartumi ingerlanneqanngippat.

3. Umiarsuaq angallavissatut pilersaarutigineqartumit illuartariaqartinnagu, imaluunniit

angalanermini kinguaattoortariaqartinnagu pisinnaanngippat, aammalu umiarsuup

angallavimmini taarsiiffissaq aqqusaartussaanngippagu, taakku pissutigalugit taarsiinissaq

ungasissusissatut ilitsersuutigineqartut malillugit naammassineqarsinnaanngippat, umiarsuaq

imermik oqimaaluttamik taarsiinissamut pisussaaffeqassanngilaq.

4. Imermik oqimaaluttamik taarsiinermi isumaqatigiissummi ilanngussaq G4 (Imermik

oqimaaluttamik passussinermut aamma imermik oqimaaluttamik passussinissamut

pilersaarusiortarnermut malittarisassat) aamma ilanngussaq G6 (Imermik oqilaaluttamik

taarsiinissamut malittarisassat) eqqarsaatigineqassapput.

Ilanngussaq 2

Eqqakkanut taaguutit

1. Inatsimmi matumani ”eqqakkat” pineqartut tassaapput inuussutissat eqqakkat, igaffimmit

ingerlatsinermillu eqqakkat, plastikkit, lastimi sinnikut, nerisassanit uuliat, aalisarnermi

31

atortut uumasullu toqungasut timaat, umiarsuup ingerlanneqarneranit nalinginnaasumit

pinngortut suulluunniit, aammalu ingerlaavartumik piffissalikkamilluunniit eqqarneqartut:

- Inuussutissat eqqakkat: nerisassiat asiusimasut imaluunniit nutaat suulluunniit, soorlu

paarnat, naatitat, immunnit tunisassiat, timmissat, neqit nerisassallu sinnikui,

umiarsuarnit pinngortut.

- Igaffimmit eqqakkat: Eqqakkat suulluunniit, umiarsuit isersimaartarfiinit pinngortut,

tassanili imeq errortuivikoq pineqanngilaq.

- Ingerlatsinermit eqqakkat: eqqakkat aalaakkaasut suulluunniit, eqqakkat umiarsuup

aserfallatsaaliorneqarneranit ingerlanneqarneranilluunniit nalinginnaasumit,

imaluunniit ilioraavittut atorneqartunit usinilluunniit passussinermit pinngortut.

Ingerlatsinermit eqqakkanut aamma eqqiaanermi atortut imermullu errortuivissamut

akulerunneqartartut ilaatinneqarput, taakku lasteqarfimmut imaluunniit silami

umiarsuup qaavanut atorneqarsimanerat apeqqutaatinnagu. Ingerlatsinermit

eqqakkanut imeq errortuivikoq, immattoornerit imaarsinerillu assigisaat allat,

umiarsuup ingerlanneqarneranut pisariaqartinneqartut ilaatinneqanngillat.

- Lastimi sinnikut: lastimi sinnikut imaluunniit userartoornerit suulluunniit,

usilersoreernermi usingiareernermilu umiarsuup qaani lasteqarfimmiluunniit

sinneruttut, qanoq issusiat apeqqutaatinnagu. Lastimi sinnikunut lastimiit umiarsuup

qaani saniit sanerneqareernerini sinnikut imaluunniit umiarsuup silataani sinnikut

pineqanngillat

- Nerisassanit uuliat: uuliat uumasuniilluunniit orsut nerineqarsinnaasut suulluunniit,

nerisassiornissamut piareersarnermut imaluunniit inuussutissat iganeqarnerpiaannut

atorneqarsimasut atorneqartussatulluunniit siunertaqarfigineqartut.

- Uumasut toqungasut timaat: uumasut suulluunniit, angalanermi uumasup toqunerani

imaluunniit toqunneqarnerani assartorneqartutut umiarsuarmiitinneqartut timaat.

2. Eqqakkanut akuutissat imerpalasut, amerlasuunngorlugit assartorneqartut, silaannarmut

aniatitat, akuutissat ajoqusiisinnaasut poortorlugit imaatigut assartorneqartut, imeq

errortuivikoq kuuffimmeersoq imaluunniit uulia, MARPOL-imut isumaqatigiissummut

Ilanngussaq V-ip saniatigut ilanngussani allani nassuiaasiorneqarsimasoq

allanneqarsimasorluunniit ilaatinneqanngillat.

3. Eqqakkanut aalisakkat, pisat taakkuluunniit perlukui nutaat, angalanermi

pisarineqarsimasut ilaatinneqassanngillat, imaarsineq angalanermi aalisakkat

piniakkalluunniit pisarineqarneranni pippat. Aammattaaq eqqakkanut aalisakkat

taakkuluunniit perlukui nutaat ilaatinneqassanngillat, taakku imaani sulianit, aalisakkanik

assartuinermik, tukertitsivinni atortunut inissiinermit aamma atortunit taamaattunit

aalisakkanik pisarineqartunik umiarsualivinnut suliareqqitassatut assartuinermit

pisimappata, imaarsineq angalanermi aalisakkat piniakkalluunniit pisarineqarneranni

pippat. Aamma eqqakkanut aalisakkat, piniakkat taakkuluunniit perlukui nutaat,

32

sinerissamut tassungaluunniit qanittumi saliinermut, pilannermut assigisaannilluunniit

suliaqarnermut atatillugu imaanut imaarneqartut ilaatinneqanngillat.

Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit

Oqaaseqaatit nalinginnaasut

Imai

1. Aallaqqaasiut

1.1. Inatsisissatut siunnersuummut tunuliaqutaasoq

1.2 Inatsisissatut siunnersuutip imai pingaarnerit

2. Inatsisissatut siunnersuummi immikkoortut pingaarnerit

2.1. Aalajangersakkat nutaat

2.2. Inatsisissatut siunnersuummi siunertat, atuuffii, taaguutit il.il. (Kapitali 1)

2.3. Uulia (Kapitali 2)

2.4. Akuutissat imerpalasut, annertuunngorlugit assartorneqartut (Kapitali 3)

2.5. akuutissat ulorianartut poortukkat (Kapitali 4)

2.6. Akuutissat aalaakkaasut annertuunngorlugit assartorneqartut (Kapitali 5)

2.7. Imeq oqimaaloqutaq kinnerillu (Kapitali 6)

2.8. Imeq errortuivikoq (Kapitali 7)

2.9. Eqqagassat (Kapitali 8)

2.10. Tigooqqaaviit (Kapitali 9)

2.11. Eqqaasarneq (Kapitali 10)

2.12 Umiarsuit inissitat qimaannakkallu (Kapitali 11)

2.13. Silaannarmik mingutsitsineq (Kapitali 12)

2.14. Imaatigut angalanermut killilersuinerit (Kapitali 13)

2.15. Mingutsitsinerit allat (Kapitali 14)

2.16. VVM (Kapitali 15)

2.17. Upalungaarsimaneq mingutsitsinermillu akiuiniarneq (Kapitali 16)

2.18. Mingutsitsinissamut ulorianartorsiorneq, upalungaarsimaneq akuliunnerlu

2.19. Mingutsitsisoqarneranik nalunaaruteqartarneq (Kapitali 17)

2.20. Akuliunneq (Kapitali 18)

2.21. Atuutsitsiniarnermut suliniutit

2.22. Nakkutilliineq (Kapitali 19)

2.23. Attaveqaqatigiinneq (Kapitel 20)

2.24. Maalaaruteqartarneq eqqartuussisunullu suliassanngortitsisarneq (Kapitali 21)

2.25. Aalajangersakkat allat (Kapitali 22)

33

2.26. Pineqaatissiisarneq atortuulersitsinerlu pillugit aalajangersakkat (Kapitali 23)

3. Immami avatangiisit mingutsinneqarnissaannik piaveersaartitsineq akiuiniarnerlu pillugit

nunani tamalaani suleqatigiinneq

3.1. MARPOL-imut isumaqatigiissut

3.2. Immami inatsisit pillugit isumaqatigiissut

3.3. Imeq oqimaaloqutaq pillugu isumaqatigiissut

3.4. OSPAR-imut isumaqatigiissut

3.5. Londonimi eqqaasarneq pillugu isumaqatigiissut aamma Londonimi allattaavik

3.6. Polarkoden

3.7. OPRC-imut isumaqatigiissut aamma OPRC-HNS-imut allattaavik

4. Pisortanut aningaasaqarnermut allaffissornermullu sunniutissat (Namminersorlutik

Oqartussat kommunillu)

5. Inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut aningaasaqarnermut allaffissornermullu sunniutissat

6. Innuttaasunut allaffissornermut sunniutissat

7. Naalagaaffimmi oqartussaasunut aamma Namminersorlutik Oqartussanut attaveqarneq

8. Oqartussaasunut kattuffinnullu il.il. tusarniaaneq

8.1 Tusarniaaffiusut allattorsimaffiat

34

1. Aallaqqaasiut

1.1. Inatsisissatut siunnersuummut tunuliaqutaasoq

Immami avatangiisinut oqarsinnaatitaaffik Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni

avitaavoq. 1. januar 1993-imili Kalaallit Nunaat imartami oqarsinnaatitaasuusimavoq.

Tassalu oqarsinnaatitaaffimmi imartat ilorliit, soorlu kangerlunni kangerliumanernilu imartat,

taamatullu imartat avalliit, titarnermit tunngaviusumit uuttorlugit isorartussuseq 3 sømil

tikillugu pineqarput.

Imartap iluani immami avatangiisinut inatsisit maanna atuuttut tassaapput: Imaani

avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 4, 3. november 1994-

imeersoq, imaani avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaata

allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 6. juni 1997-meersoq (atortussanik

arrorsinnaasunik eqqaanissamut akuersissuteqarsinnaaneq) aamma Imaani avatangiisit

illersorneqarnissaat pillugu inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut

peqqussutaat nr. 2, 21. maj 2004-meersoq (Aalisakkat nassuiaatitaasa allanngortinneqarnerat,

umiarsuarnit tunitsiviusunit tunisassiorfiusunillu aalisakkanik eqqaasarneq pillugu

malittarisassiornissamut tunngavissiineq kiisalu aalajangersakkanik atorunnaarsitsilluni

Imaani angalanermi isumannaallisaanissaq pillugu Inatsimmut nuussineq). Inatsisip taassuma

imaani avatangiisinik innarlitsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip

matuma akuersissutigineqarneranut peqatigitillugu atorunnaarsinneqarnissaa

siunnersuutigineqarpoq.

Inatsisartut peqqussutaata atuuttup akuersissutigineqarneranili nunat tamalaat imartani

mingutsitsinermut apeqqutit pillugit suleqatigiinnerat ingerlatiinnarneqarpoq arlalitsigullu

annertusarneqarluni, taamaattumillu peqqussut suliassaqarfinni arlalinni piffissamut

naleqqulluarunnaarsimavoq, taamatullu immikkoortut arlallit kalaallit nunallu tamalaat

immami suliaqarneq eqqarsaatigalugu avatangiisinut politikkikkut isummanut tamakkiisumik

naapertuukkunnaarsimalluni.

Taamaattumik iluarsaassinermi maleruagassat atuuttut avatangiisinut politikkikkut

anguniakkanut nutaanerusunut naapertuuttunngortinneqarnissaat, aammalu nunani tamalaani

immami mingutsitsineq pillugu suleqatigiinnerup ineriartornera ilutigalugu siunissami

immami avatangiisinut suliassaqarfinnut tunngaviliinissap qulakkeerneqarnissaa

pingaarnertut anguniagaasut ilagaat. Iluarsaassinermi anguniagaasut pingaarnerit ilaattut

maleruagassanik ataatsimoortunik nutaanik, annertunerusumik Kalaallit Nunaanni

avatangiisini pissutsinut naleqqussagaanerusunik pilersitsinissaq, tamatumalu peqatigisaanik

immami avatangiisinut inatsisip ilusiligaaneranut kalaallit piumasaqaataanut naapertuuttumik

ilusiliinissaq anguniarneqarpoq.

Kalaallit Nunaanni 3 sømilinut killeqarfiup killinganiit avammut aningaasaqarnermut

killeqarfiup immikkoortup 200 sømilinut killeqarfianut Danmark imartani avatangiisinut

oqarsinnaatitaasuuvoq. Tassalu sumiiffimmut tassunga danskit imartani avatangiisinut

inatsisaat Kalaallit Nunaanni pissutsinut naleqqussagaq atuutsinneqarpoq. Immami

avatangiisinik innarlitsaaliuinermut inatsisip Kalaallit Nunaannut

35

atuuttussanngortinneqarneranut kunngikkormiut peqqussutaat (immami avatangiisinut

peqqussut) siulleq 1994-imi atuutilerpoq. Taassuma iluarsaannera kingulleq 2004-mi

suliarineqarpoq, immami avatangiisinut peqqussut nutartigaq saqqummiunneqarluni.

2004-p kingorna taamaallaat 2005-imi Unitsitsisarnermut Ataatsimiititaliaasimasumiit

Imarsiornermi Pissutsinut Maalaaruteqartarfimmut, maanna imaani avatangiisinut peqqussut

malillugu maalaarutinik suliaqartartumut nuunneqarneranut atatillugu ataasiakkaanik

allannguisoqarpoq. Tamatumunnga atatillugu imaani isumannaallisaanermut inatsisip,

umiarsuarni inuttanut inatsisip aamma aqqartartut suliaqartarnerannut aqqartartunullu atortut

il.il. inatsisip allanngortinneqarneranni inatsisip Kalaallit Nunaanni

atuuttussanngortinneqarnera pillugu peqqussummi nr. 2012-imi, 23. marts 2005-imeersumi §

3 aammalu inatsisit allat assigiinngitsut, kiisalu umiarsuarnik uuttuisarnermut inatsisip

atorunnaarsinneqarnera takukkit. Taamaattumik allannguutit taakku eqqaassanngikkaanni,

inatsit 2004-mi saqqummersoq suli atuuppoq.

Maleruagassat ataatsimoortut marluusut taakku, kalaallisooq danskisoorlu,

suliarineqarnerminni imminnut tapertariitsinneqarput. Tamanna pissutigalugu imartanut

avatangiisinut inatsisip ataqatigiinnissaa siunertaralugu qaleriitsitsisarnissaq

innersuussisarnissarlu pisariaqarsimapput.

Inatsisissatut siunnersuummi matumani immami avatangiisinik innarlitsaaliuinissamut

Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiullugu arlalinnik allannguisoqarpoq.

Allannguutit taakku pingaarnersaattut Kalaallit Nunaanni imartani avatangiisit

innarlitsaaliorneqarnerini allannguinissamik annertusititsinissamillu kissaatit

pisariaqartitsinerillu naammassineqarnissaat siunertarineqarpoq, taamatullu allannguutinit

taakkunannga arlallit nunani tamalaani inatsisinik allannguinerit inerneraat. Kiisalu 2004-p

kingorna danskit imartani avatangiisinut inatsisaanni allannguutaasarsimasut

misissorneqarput, taakkulu ilaat inatsisissatut siunnersuummi matumani assingusunik

allannguinissamut isumassarsiuisimapput.

Maleruagassat ataatsimoortut marluusut taakku akornanni ataqatigiissitsinissaq

eqqarsaatigalugu Danmarkimi inatsimmik, imartap avataaniittunut atuuttumik

nutarterinermik aallartitsisoqarpoq. Danskit imartani avatangiisinut inatsisaata Kalaallit

Nunaannut atuuttussanngortinneqarneranut peqqussummut taarsiullugu, danskit Kalaallit

Nunaata imartaata avataanut immami avatangiisinut inatsimmik immikkoortumik

saqqummiussinissaat naatsorsuutigineqarpoq. Inatsisip taassuma maleruagassanik nutaanik,

inatsisissatut siunnersuummi matumani allannguutinut arlalinnut assingusunik imaqarnissaa,

taamaalillunilu maleruagassat ataatsimoortut marluusut akunnerminni naleqquttumik

ataqatigiinnissaasa qulakkeerneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummi matumani aatsitassarsiornerit ilaatinneqanngillat.

Suliat taamaattut aatsitassanut inatsit sukkulluunniit atuuttoq maillugu

maleruagassiuunneqartartussaapput.

36

1.2. Inatsisissatut siunnersuutip imai pingaarnerit

Inatsisissatut siunnersuummi nunamiit pinngitsumik imartamik mingutsitsinerit

maleruagassiuunneqarput, tassalu mingutsitsineq immami, immap iluani immallu qulaani

suliaqarnernit pisoq tassani pineqarpoq. Imartaq tassaavoq 3 sømilit tikillugit imartaq,

tassanilu imartap ilorpasissortaa avallersaalu pineqarput. Imartaq siunnersuummi § 4, imm.

10-mi nassuiarneqarpoq, tassungalu nassuiaatini sukumiinerusumik nassuiarneqarluni.

Inatsisissatut siunnersuummi pinngortitap avatangiisillu illersorneqarnissaat, taamaalillunilu

inuiaqatigiinni ineriartornerup inuit inuunerannut atugassarititaasut ataqqillugit, aammalu

pinngortitap ataqatigiinneranut nungusaataanngitsumik tunngaveqarluni ingerlasinnaanissaa

siunertarineqarpoq. Tamanna inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat assigiinngitsut,

ilaatigut mingutsitsinissap pinngitsoorneqavinnissaanik, ilaatigullu mingutsitsisoqareernerani

ajoqusiinerit killilersorneqarnissaannik, aammalu akuutissanik atortunillu ajoqusiisinnaasunik

imaanut imaatalu silaannartaanut aniatitsisarnerup annikillisinnissaanik

suliniuteqartoqarnissaanik siunnerfeqartut aqqutigalugit anguniarneqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuummi siunertamut aalajangersakkami § 1-imi nungusaataanngitsumik

tunngaveqarluni sulinissaq 2025-mut pilersaarummut naapertuunnissaa immikkut

oqaatigineqarpoq, taamatuttaarlu siunnersuummi § 3-mi erseqqissaatigineqarpoq, inatsit

tunngavigalugu aqutsinermi pinngortitami ataqatigiinnik atuinissaq, mianersortumik

sulinissaq aammalu teknologii pitsaanerpaaq atorlugu anguneqarsinnaasut

pingaartinneqassasut. Inatsisissatut siunnersuummi § 3-mi mingutsitsisup akiliisarneranik

tunngaveqarneq allassimavoq, taannalu aamma § 47-mi ersersinneqarpoq, taanna malillugu

upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuusissanik aallartitsinermi aningaasartuutit

naammaginartut tamarmik mingutsitsisumit akilerneqassasut. Allatut oqaatigalugu

avatangiisinut tunngavissat taakku inatsisissatut siunnersuut malillugu aqutsinermi

pingaarnertut sinaakkutarineqassapput.

Inatsisissatut siunnersuut imaani mingutsitsinernut, umiarsuarnit aamma silaannakkut

angallatinit pisunut tamanut ataatsimut maleruagassiuiffiuvoq. Tassani ilaatigut uuliamik

akuutissanillu imerpalasunik allanik imaarsisarnermut inerteqquteqarneq, igitassanik il.il.

eqqaanissamut inerteqquteqarneq, silaannarmik mingutsitsineq, imermik errortuivikumik

imaarsisarnermi maleruagassat aammalu akuutissanik atortunillu allanik eqqaanissamut

akuersissuteqartarneq pineqarput.

Nunamiit imaanik mingutsitsineq, tassalu imermik errortuivikumik assigisaanilluunniit

nunamiit imaanut kuutsitsinikkut mingutsitsineq siunnersuummi ilaatinneqanngilaq.

Taamatut mingutsitsisarneq avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaanik Inatsisartut inatsisaat

nr. 9, 22. november 2011-meersoq, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartoq

(avatangiisinut inatsit) aqqutigalugu maleruagassiuunneqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuummi § 6-imi allassimavoq, aatsitassarsiornermut atatillugu

avatangiisinik innarlitsaaliuineq aamma suliat tamatumunnga toqqaannartumik sunniuteqartut

siunnersuummut ilaatinneqanngitsut. Kisiannili taamatut suliaqarnermut atatillugu

avatangiisinik illersuineq inatsimmut, tassungalu Aatsitassat pillugit ingerlatallu

37

tamatumunnga pingaarutillit pillugit inatsisartut inatsisaat nr. 7, 7. december 2009-imeersoq.

(aatsitassanut ikummatissanullu inatsit) ilanngullugu, taamatut suliaqarnissamut

akuersissuteqarnermut tunngaviusumut ilaatinneqarput.

Siunnersuut sinaakkutissatut inatsisaavoq, piginnaatitsinermut aalajangersakkanik

arlalippassuarnik imaqartoq, taakkulu maleruagassanik sukumiinerusunik

aalajangersaanermut atorneqarsinnaapput. Taamaalilluni inatsisissatut siunnersuut

suliassaqarfimmik nunat tamalaat maleruagassiuisarneranni sukumiisumi pissutsit amerlasuut

eqqarsaatigalugit atulersitsinissamut sakkussaavoq naleqquttoq. Tamatuma peqatigisaanik

piginnaatitsissutit assigiinngitsut maleruagassanik nunap iluanuinnaq tunngasunik

aalajangersaanermut atorneqarsinnaapput, maleruagassat taamaattut Kalaallit Nunaata nunani

tamalaani pisussaaffiinut uniuutinngippata.

Inatsisissatut siunnersuummi oqartussaasut kikkut, taamatut aalajangiinissamut,

nakkutilliinissamut, akuliunnissamut, upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuusissanik

aallartitsinissamut, siunnersuut tunngavigalugu maleruagassanik allanik suliaqarnissamut il.il.

akisussaasuunersut allassimavoq. Ataatsimut isigalugu oqartussaasut maleruagassiuisartut

tassaapput Naalakkersuisut, kisiannili pisut ilaanni oqartussaasut attuumassutillit

ilaatinneqartussapput. Inatsisissatut siunnersuut malillugu suliassat allat Naalakkersuisut,

politiit, Issittumi Sakkutooqarfiup aamma kommunalbestyrelsit ataasiakkaat akornanni

agguarneqartussaapput, kisiannili ilaatigut inatsisissatut siunnersuummi nakkutilliinissamut

akuliunnissamullu aalajangersakkat tunngavigalugit suliassat Naalakkersuisut, politiit aamma

Issittumi Sakkutooqarfiup akornanni avinneqartussaallutik.

Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiullugu umiarsuit imermik oqimaaluttaminnik

imaarsisarnerannut maleruagassanik nutaanik siunnersuuteqartoqarpoq. Maleruagassani

taakku imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissummit pisuusuni, Kalaallit Nunaanni nunanilu

allani umiarsualiveqarfinniit uumasunik amerliartupiloortunik nuussisinnaanerup

annikillisinneqarnissaa siunertarineqarpoq. Uumasut amerliartupiloortut najukkap imartaani

avatangiisinut ajoquseerujussuarsinnaapput, aammalu imaani uumasunut

ulorianartorsiortitsisinnaallutik.

Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiullugu eqqaasinnaaneq

annikinnerulersinneqarpoq. Allannguutit, Kalaallit Nunaata OSPAR-imut isumaqatigiissut

malillugu atortunut arrorsinnaasunut pisussaaffeqarneranik qulakkeerisussat. Kisiannili

aalisakkanik eqqaasinnaaneq annertusineqarpoq, taamaalillunilu maanna aalisakkat pisallu,

tassungalu ilanngullugu imaani uumasut miluumasut ilaatinneqalerput. Taamatuttaaq maanna

atortunik pinngortitameersunit nungusinnaasunik eqqaanissamut

akuersissuteqartoqarsinnaalerpoq

Kiisalu maleruagassanik nutaanik, ilaatigut umiarsuarnut imartamut qimanneqartunut

akuliussinnaanissamut periarfissiisunik ilanngussisoqarpoq. Tassalu maleruagassanik

assigiinngitsunik arlalinnik, umiarsuit takornariartitsillutik sinersortut angalasarnerinut

naammaginartumik sinaakkutaasinnaasunik ilassusiisoqarpoq, tassalu nunamut qanittumi

kuuffinnit imermik imaarsinissaq inerteqqutigineqarpoq, aammalu umiarsuit sinersorlutik

38

takornariartitsisut sumiiffiit ilaanni angalanissamut killiliiffiginissaannut

piginnaatitsisoqarpoq.

Taamatuttaaq silaannarmik mingutsitsinissamut maleruagassat ilaneqarput, taakkunanilu

akuutissanik ozonimik nungutitsisartunik aniatitsinissaq maanna inerteqqutigineqalerpoq,

tamatumalu peqatigisaanik ingerlatsinermi nalinginnaasumi eqqagassanik ikuallaasinnaaneq

annikillisinneqarpoq.

Kapitali 13-itut nutaatut Naalakkersuisut imaatigut angallannerit ilaannik mingutsitsinermik

pinaveersaartitsinermi killilersuinermilu pisariaqartitsiviusuni killilersuinissamut

maleruagassiorsinnaanerinut piginnaatitsissuteqarfiusoq ivertinneqarpoq.

Der er også tilføjet nye regler om forurening af og skade på miljøet fra aktiviteter, der ikke er

omfattet af lovforslagets øvrige bestemmelser, såsom aktiviteter, der foregår på isdækkede

områder af havet, såvel som anden forurening af eller skade på havet. Disse udvidelser, som

findes i forslagets § 2, stk. 5 og 6, samt i § 35, stk. 2, er ikke begrænset til forurening eller

skadevirkninger, der stammer fra skibe og fly, og har til formål at sikre, at forurening af

havet, der foregår på søterritoriet, som ikke er omfattet af lovforslagets øvrige bestemmelser

eller af anden lovgivning, ikke efterlades ureguleret.

Aamma sulianit, inatsisissatut siunnersuutip aalajangersagartaanut allanut

ilaatinneqanngitsunit, soorlu sulianit sumiiffinni sikusartuni sikumi ingerlanneqartunit

avatangiisinik mingutsitsinissamut ajoqusiinissamullu, taamatullu imaani avatangiisinik

mingutsitsinernut ajoqusiinernullu allanut maleruagassat nutaat ilanngunneqarput.

Annertusissutaasut, siunnersuummi § 2, imm. 5-imi aamma 6-imi, kiisalu § 35, imm. 2-mi

takuneqarsinnaasut taakku umiarsuarnit timmisartunillu mingutsitsinernut

ajoqusiinernulluunniit killilerneqanngillat, aammalu imaani mingutsitsinerit, imartani pisut,

inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut allanut imaluunniit inatsimmut allamut

ilaatinneqanngitsut maleruagassiorneqaratik imminiiginnarneqannginnissaannut

qulakkeerissutaallutik.

Tamatuma peqatigisaanik inatsisissatut siunnersuummut ilaatigut imartami sanaartornermut

atatillugu avatangiisinut sunniutissanik naliliisarnermut aamma avatangiisinut

akuersisarnermut (VVM) maleruagassat nutaat ilanngunneqarput. Maleruagassat

ataasiakkaanik allannguuteqartinneqarlutik avatangiisinut inatsimmi VVM-imut

maleruagassanut, nunami atuutsinneqartumut assingusuupput.

Tamatuma saniatigut inatsisissatut siunnersuummi kapitali 16-imi upalungaarsimanermut

aalajangersakkat erseqqissarneqarput, taamaalillunilu maanna ilaatigut mingutsitsinerit

amerlanerpaartaanni tunngaviusumik upalungaarsimanermut akiuiniarnermullu iliuusissanik

aallartitsisoqartassasoq ersarinnerulerpoq. Tamatuma peqatigisaanik erseqqissarneqarpoq,

upalungaarsimanermut pilersaarutit ilaatigut ingerlasussanik piareersaasarneq aqutsinerlu,

aammalu Kalaallit Nunaanni pinngortitap sunnertianera, pinaveersaartitsinermilu suliniutissat

aallunneqarnissaat eqqarsaatigalugit suliarineqartassasut. Tamatuma peqatigisaanik

39

mingutsitsinermi suliassat isumagineqarnerini upalungaarsimasuutitat namminersortut

ilaatinneqarnissaat periarfissiissutigineqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuummi kapitali 17-imi nalunaaruteqarnissamut aalajangersakkat

erseqqissarneqarput annertusineqarlutillu, taamaalillunilu tassani paasissutissat suut

nalunaarutigineqartussaanerinut nassuiaatit ilaatigut ersarinnerulersinneqarput.

Inatsisissatut siunnersuummit akuliunnissamut aalajangersakkat tassaapput oqartussaasut

ataasiakkaat inissisimanerinik, taakkulu akuliunnissamut suliassanik ataatsimoorlutik

isumaginnittussaanerinik erseqqissaataasut. Nutaaliatut allatut umiarsuit ataasiakkaat

Kalaallit Nunaanni umiarsualivinnut tulannissaannut Naalakkersuisut

inerteqquteqarsinnaatitaalerput. Tulannissamut inerteqquteqarneq pingaartumik inatsisissatut

siunnersuummi maleruagassat malinneqarnissaannik qulakkeeriniarluni sulinermut saniatigut

sakkussatut eqqarsaatigineqarpoq, kisiannili aamma umiarsuarnut, nunani allani immami

avatangiisinut maleruagassanik unioqqutitsisimasunut atorneqarsinnaalluni.

Nakkutilliinermut maleruagassanut tunngatillugu ilaatigut maanna avatangiisinik

nakkutilliinermut akiliisitsisarneq pillugu maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaalerpoq.

Naalakkersuisut nakkutilliinermi aqutsinerunerusumik suliaqarnissaat, kiisalu politiit aamma

Issittumi Sakkutooqarfiup annertunerusumik najuuttarnissaat nakkutilliinermut

maleruagassanut nassuiaatini ersarinnerulersinneqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuummi kapitali 20 nutaaq ilaatigut atortut digitaliusut atorlugit

innuttaasunut ataasiakkaanut inunnullu tamaginnut attaveqaqateqarnissamut maleruagassanik

aalajangersaanissamut piginnaatitsissummik nutaamik imaqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuummi maalaaruteqarnissamut maleruagassat

annertunerulersinneqarput, aammalu avatangiisinut inatsimmi maalaaruteqarnissamut

maleruagassanut assingunerulersinneqarlutik. Taamaalilluni maalaarutit qanoq

suliarineqartarnissaat inatsisip oqaasertarpiaani ersarinnerulernissaa qulakkeerneqarpoq.

Kiisalu pineqaatissiisarnermut aalajangersakkat, ilaatigut maleruagassanik nutaanik,

aqutsinermi pillaammik akiliisitsisarnermik atuinissamut periarfissiiffiusut iluarsaanneqarput,

aammalu nunanit allaniit umiarsuit inatsisinik unioqqutitsisimasut pillaammik

akiligassiissutinut imaluunniit upalungaarsimanermut aningaasartuutinut akiliinissaat

qulakkeerniarlugu qaqugukkut aallaqqusaajunnaartassanersut erseqqissarneqarlutik.

Tamatuma peqatigisaanik pineqaatissiisarnermut aalajangersakkanut nassuiaatini pillaammik

akiliutissat amerlassusissaannut ilitsersuutit arlallit, suleriaatsimut atuuttumut naleqqiullugu

annertusitsiviungaatsiartussat, taamaattumillu ilaatigut pinaveersaartitsissutaasussatut

naatsorsuutigineqartut allassimapput. Aamma unioqqutitsinerit ilaanni suliap

pisoqalisoornissaanut ukiut tallimat piffissaliunneqarput, unioqqutitsinernik ”toqqortanik”,

kingusinnerujussuakkut paasineqartunik peqarsinnaammat.

Pineqaatissiisinnaanermut aalajangersakkanik nutarterinermut ilagitillugu, maanna

pillaammik akiliutit Nunap Karsianut tutsinneqartarnissaannut aalajangersakkamik

inatsisissatut siunnersuummut ikkussisoqarpoq.

40

Naggasiutigalugu erseqqissaatigineqassaaq, Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi

piginnaatitsinermut aalajangersakkat ilaat nalinginnaasumik oqaasertaqartinneqarmata,

aalajangersakkap pineqartup maleruagassanik aalajangersaanermut

atorneqarneqarsinnaaneranik allassimasunik, ”tassunga nunani tamalaani isumaqatigiissutinik

naammassinninnissaq ilaatinneqarluni”, kiisalu aalajangersakkat ilaat taamatut

oqaasertalerneqaratik. Inatsisissatut siunnersuutip matuma suliarineqarnerani

nalinginnaasumik oqaasertaritinneqartup taassuma peerneqarnissaa aalajangiunneqarpoq,

taamaalilluni aalajangersakkat, taamatut oqaasertalerneqartut kisimik nunani tamalaani

inatsisit naammassinissaannut atorneqarsinnaanerat pillugu nalornilernissaq

pinngitsoortinniarlugu.

Inatsisissatut siunnersuummi maleruagassat, nunani tamalaani inatsisinik aallaaveqartut

atulersinneqarnissaat annertuumik siunertarineqarmat, inatsisissatut siunnersuummi

aalajangersakkat piginnaatitsiviusut assigiinngitsut tamarmik avatangiisinut suliassaqarfimmi

nunani tamalaani isumaqatigiissutit naapertorlugit pisussaaffinnik naammassinninnissamut

maleruagassanik aalajangersaanermut atorneqarsinnaapput, tamatumani tamanna

aalajangersakkani ataasiakkaani taakkununngaluunniit nassuiaatini ersarissumik allatut

allassimasoqanngippat.

Kiisalu piginnaatitsinermut aalajangersakkanut tunngatillugu erseqqissarneqartariaqarpoq,

maleruagassat siunnersuut manna naapertorlugu Naalakkersuisunit

aalajangersarneqarsimasinnaasut, maleruagassanut, imartat avataanni atuuttunut

qanillattuiffiusussaasut. Taamaalilluni siunnersuutip matuma imartap avataani inatsisinut

aammalu nunani tamalaani maleruagassanut atanissaata eqqarsaatigineqarnissaa

siunertarineqarpoq.

2. Inatsisissatut siunnersuummi immikkoortut pingaarnerit

2.1. Aalajangersakkat nutaat

Inatsisissatut siunnersuut avatangiisinut inatsimmut atuuttumut naleqqiulluni

aalajangersakkanik arlalinnik nutaanik imaqarpoq (aaqqissuussinermi

allannguutaannaanngitsunik, aammali imaatigut allannguutinik). Tassalu matuma kinguliani

allattukkani aalajangersakkat, annertuumik allannguinernut imaluunniit nutaaliornerpianut

tunngasut takutinneqarput:

- § 1 (pinngortitami ataqatigiinnerit maanna inatsimmi siunertamut aalajangersakkami

ersarissumik allassimalerput)

- § 2 (inatsisip atuuffiinik annertusititsineq, soorlu VVM aamma immami sumiiffinni

sikulinni suliat)

- § 3 (avatangiisini tunngaviusut, inatsit naapertorlugu aqutsinermi

tunngavigineqartussat naatsorsorneri nutaat)

- § 4 (taaguutit nutaat kiisalu annertuumik allanngortinneqartut)

- § 6 (inatsisip atuuffiisa avatangiisinut inatsisinut allanut naleqqiullutik killiligaanerat)

41

- Kapitali 3 (”akuutissat imerpalasut” pillugit maleruagassat erseqqissarneqarnerat,

tassunga ilanngullugu inissiigallartarneq)

- § 11 (akuutissanik ajoqutaasartunik, poortorlugit assartorneqartunik umiarsuarmiit

eqqaanissamut inerteqqut nutaaq)

- Kapitali 6 (imeq oqimaalutaq kinnerillu pillugit maleruagassat nutaat)

- Kapitali 7 (imermut errortuivikumut taaguutit nutaat aamma umiarsuit ilaanni,

taakkununngalu umiarsuit sinersorlutik takornariartitsitsisartut ilanngullugit, imermut

errortuivikumut kuuffinnik imaarsinissamut inerteqquteqarneq)

- Kapitali 8 (ilanngussaq 2-mut ilanngullugu eqqakkanik imaarsinissamut

inerteqquteqarneq pillugu maleruagassat sukannernerusut nutaat)

- Kapitali 10 (maanna ilaatigut angallatinit eqqaanissaq akuerisaajunnaarpoq, aammalu

akuutissanik atortunillu igitassatut kissaatigineqartunik misissueqqissaarnissap

piumasarineqarnissaa ajornarunnaarpoq)

- Kapitali 11 (umiarsuarnik inissitanik qimaannakkanillu suliaqarnissamut

maleruagassat nutaat, tassunga peersinissamut peqqussuteqartarnermut maleruagassat

nutaat ilanngullugit)

- Kapitali 12 (akuutissat ozonimik nungujartortitsisartut pillugit maleruagassat nutaat,

aamma nalinginnaasumik ingerlatsinermit eqqakkanik ikuallaanissamut maleruagassat

sukannernerusut)

- Kapitali 13 (maleruagassat nutaat, mingutsitsinermik pinaveersaartitsinissaq

killilersuinissarluunniit siunertaralugit imaatigut angalanissamut killilersuisarneq

pillugu maleruagassanik nutaanik aalajangersaanissamut periarfissiiffiusut)

- § 35, imm. 2 (mingutsitsiviusumik, inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut

allanut ilaanngitsunik suliaqarnermi akuliussinnaanermut periarfissat nutaat)

- Kapitali 15 (imaani suliani annerusuni VVM pillugu maleruagassat nutaat)

- § 38 (upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuusissanik aallartitsisarnermut

maleruagassanik sukannernerulersitsineq erseqqissaanerlu)

- § 39 (Kalaallit Nunaanni pissutsinut upalungaarsimanissap aallunneqarnissaanut,

aammalu siusissukkut pinaveersaartitsiviusumik suliniuteqarnissamut maleruagassaq

nutaaq)

- § 40 (umiarsuarnit silaannakkullu angallatinit nalunaaruteqartarnermut maleruagassat

ilasat erseqqissaatitallillu)

- § 46 (umiarsuit maani nunaniluunniit allani immami avatangiisinut inatsisinik

unioqqutitsisimasut Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmut talinnissaannut

inerteqquteqarsinnaaneq nutaaq)

- § 48 (mingutsitsisoq nassaarineqarsinnaatinnagu kikkut upalungaarsimanermi

akiuiniarnermilu aningaasartuutinut akiliisussaanerisa erseqqissarneqarnera)

- § 49 (Naalakkersuisut, politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfiup tamarmik inatsisip

malinneqarneranik nakkutilliisussaanerisa erseqqissarneqarnera, kiisalu niuertarfiit

initaannik il.il. misissuisinnaanerup annertusineqarnera)

- § 50 (ilaatigut inatsimmik unioqqutitsinerit annikitsut inatsisinik

malinnittunngortinneqarnissaasa pinngitsoorneqarsinnaanerata erseqqissarneqarnera)

42

- Kapitali 20 (attaveqaqatigiinnermut tamanullu ammasumik saqqummiussisarnermut

maleruagassanik sukumiinerusunik aalajangersaasinnaatitaaneq nutaaq)

- Kapitali 21 (maalaaruteqartarneq eqqartuussisunullu suliakkiisarneq pillugu kapitali

annertusineqangaatsiartoq, avatangiisinut inatsimmi maalaaruteqartarnermut

eqqartuussivinnullu suliassanngortitsisarnermut maleruagassanut assingungaatsiartoq)

- § 59 (Naalakkersuisut inatsimmut ilanngussanik allannguisinnaanerannut periarfissaq

nutaaq)

- § 60 (Naalakkersuisut imartami sumiiffimmut sukumiinerusumik killilikkamut

immikkut ittunik maleruagassiorsinnaanerinut periarfissaq nutaaq)

- § 61 (sulianik suliaqarnermi oqartussaasut aningaasartuutaasa matussusernissaannut

akitsuutit pillugit maleruagassanik aalajangersaasinnaanermut piginnaatitsissut)

- § 62 (pillaammik akiligassiissutit uuttorneqartarnerinut maleruagassat nutaat, tassunga

§ 62-imut nassuiaatini pillaammik akiliutissanik annertussusiliisarnermut ilitsersuutit,

pillaammik akiligassiissutigineqartut amerlassusaannik annertusitsiviungaatsiartussat

malillugit sukumiisumik naatsorsuisarneq, aamma pillaammik akiliutit Nunap

Karsianut tutsinneqartarnissaat ilaatinneqarlutik)

- § 65 (umiarsuit nunanit allaneersut pasineqartut inatsisinik

unioqqutitsisoqarsimanersoq aalajangiiffiginiarlugu paasissutissanik amerlanerusunik

piniarfigineqarsinnaaneri pillugit aalajangersagaq nutaaq)

- § 67 (pillaammik akiligassiissutigineqartut akilerneqarnissaat qulakkeerniarlugu

ilaatigut umiarsuarnik, taakkununngalu ilanngullugit umiarsuarnik nunanit

allaneersunik aallaqqusiunnaarsinnaatitaanerup erseqqissarneqarnera)

- § 69 (unioqqutitsinermi suliat suliarineqarnerannik pisariillisaanissaq siunertaralugu

allaffissornikkut pillaammik akiligassiisinnaatitaaneq)

- § 70 (inatsisinik unioqqutitsinerit ilaanni suliat pisoqalisoornissaannut

piffissarititaasunik sivitsuineq)

- § 71 (Inatsisartut inatsisaat atuuttoq malillugu aalajangiisarnermit ikaarsaarnermut

maleruagassat)

Aalajangersakkat nutaat imaluunniit annertuumik allannguuteqartut immikkut ittumik

nassuiaatini immikkut ittumik nassuiarneqassapput (aalajangersakkanut ataasiakkaanut

nassuiaatit).

Kiisalu maleruagassat arlallit Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiullutik

annikitsumik allannguiffigineqarnissaat Naalakkersuisut pisariaqartissimavaat. Tassalu

maleruagassat taakku, aammattaaq nassuiaatini immikkut ittuni nassuiarneqartussat,

annertunerpaamik imamikkut allannguuteqalaarput, imaluunniit aaqqissuussinikkut

allannguuteqaannarsimallutik.

2.2. Inatsisissatut siunnersuummi siunertat, atuuffii, taaguutit il.il. (Kapitali 1)

43

Kapitali 1 (§§ 1-6) siunertamut aalajangersakkanik, inatsimmut atuuttumut naleqqiullutik

annertunerulaalersinneqartunik imaqarpoq, tassani pinngortitami ataqatigiinnerit imikkut

taaneqarmata.

Taamatuttaaq kapitali 1 inatsisissatut siunnersuutip atuuffiinut nassuiaatinik ersarinnerusunik

imaqarpoq, tassanilu inatsisissatut siunnersuummi nunami sumiiffinni imartaq aammalu

sammisanut imamikkut pingaartumik umiarsuit silaannakkullu angallatit pineqartut

allassimavoq, kisiannili aamma nutaatut sanaartornerit annertunerusut, imartami sumiiffinni

sikulinni suliat, taamatullu suliat mingutsitsiviusut, umiarsuarnit imaluunniit silaannakkut

angallatinit akuuffiunngitsut, aammalu inatsimmit allamit matussuserneqanngitsut

ilaatinneqarput.

Kiisalu kapitali taaguutinik pisariaqartunik arlalinnik, soorlu oqaatsinik ”imaarsineq” aamma

”eqqaaneq”, kiisalu inatsisinut allanut pissutsinut sukumiinerusumik killiliinernik imaqarpoq,

pingaartumik avatangiisinut inatsit, aatsitassalerinermut inatsit aamma danskit immami

avatangiisinut inatsisaat, imartap avataanut atuutsinneqartoq

2.3. Uulia (Kapitali 2)

Kapitali 2 (§§ 7-8) uuliamik imaarsisarnermut maleruagassanik imaqarpoq, tassanilu

MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq II-imi maleruagassat ilaannik

naammassinninnissaq siunnerfigineqarpoq, tassungalu imartamut uuliamik imaarsinissamut

inerteqquteqarneq ilaavoq.

2.4. Akuutissat imerpalasut, annertuunngorlugit assartorneqartut (Kapitali 3)

Kapitali 3 (§§ 9-10) akuutissanik imerpalasunut, annertuunngorlugit assartorneqartunut

maleruagassanik imaqarpoq, tassanilu MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq II-

imi maleruagassat ilaannik naammassinninnissaq siunnerfigineqarpoq, tassungalu

akuutissanik taamaattunik imartamut imaarsinissamut inerteqquteqarneq ilaavoq. Inatsisartut

peqqussutaannut atuuttumut naleqqiullugu erseqqissarneqarpoq, akuutissanut imerpalasunut

imeq ilaatinneqanngitsoq. Kapitali 6-imi imermut oqimaaluttamut maleruagassat nutaat

eqqarsaatigalugit taamaaliortoqarpoq. Kiisalu immikkoortiterisarnermut maleruagassat nutaat

ilanngunneqarput, tassunga immikkoortitsigallartarneq aammalu akuutissanik imerpalasunik

ajoqusiisinnaasunik assartuisarneq ilaatinneqarlutik, taassumalu ataani akuutissanik

imerpalasunik nunani tamalaani inatsisit naapertorlugit immikkoortinneqanngitsunik

assartuinissamut inerteqquteqarneq ilaatinneqarpoq.

Naalakkersuisut akuutissanik imerpalasunik, annertuunngorlugit assartorneqartunik

immikkoortitsisarnermut, kiisalu akuutissanut taamaattunut allattuiffiliornissamut

maleruagassanik sukumiisumik aalajangersaasinnaapput.

2.5. Akuutissat ulorianartut poortukkat (Kapitali 4)

44

Kapitali 4 (§ 11) nutaatut akuutissanik ulorianartunik poortorsimasunik umiarsuarmiit

eqqaanissamut inerteqquteqarnermik imaqarpoq, maannamullu pisutut Naalakkersuisut

akuutissanut ulorianartunut poortorsimasunut maleruagassanik sukumiisumik

aalajangersaanissamut piginnaatinneqarput, tassungalu siumoortumik

nalunaaruteqartarnermut maleruagassat ilaapput. Kapitali 4-mi MARPOL-imut

isumaqatigiissummut Ilanngussaq III-p ilaata naammassineqarnissaa siunnerfigineqarpoq.

2.6. Akuutissat aalaakkaasut annertuunngorlugit assartorneqartut (Kapitali 5)

Kapitali 5-imi (§ 12) Naalakkersuisut akuutissanut aalaakkaasunut, annertuunngorlugit

assartorneqartunut sukumiisunik maleruagassiornissamut piginnaatinneqarput, tassungalu

maleruagassat, akuutissanik taamaattunik killiliinissamut inerteqquteqarnissamullu tunngasut

ilaatinneqarput. Akuutissanilli taamaattunik imaarsisarneq inatsisissatut siunnersuummi

aalajangersakkat allat, soorlu eqqakkanik imaarsinissamut eqqaanissamullu

inerteqquteqarfiusut malillugit annertuumik inerteqqutigineqareerpoq.

2.7. Imeq oqimaaloqutaq kinnerillu (Kapitali 6)

Kapitali 6 (§§ 13-17) nutaajuvoq, aammalu imermik oqimaaluttamik kinnernillu

passussisarnermut maleruagassanik imaqarluni. Maleruagassat inatsimmut ilanngussaq 1-itut

siunnersuutigineqartumut atasutut isigineqassapput, tassanilu ilanngussaq peqatigalugu

umiarsuit suut imermik oqimaaluttamut imaarsinerminnut atatillugu saliisassanersut

allatulluunniit passussisassanersut allassimavoq. Kapitali aamma kinnernik immamut

imaarsinissamut inerteqquteqarnermik imaqarpoq.

Maleruagassani nutaani uumasut amerliartupiloortut, ilaatigut Kalaallit Nunaanni

pinngortitami avatangiisinilu annertuumik ajoqusiisinnaasut nuunneqarnissaannik

pinngitsoortitsinissaq siunertarineqarpoq.

2.8. Imeq errortuivikoq (Kapitali 7)

Kapitali 7 (§§ 18-19) imermik errortuivikumut, ilaatigut imermik errortuivikumut kuuffinnut

maleruagassanik imaqarpoq, ilaatigullu MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq

IV-mi imermut errortuivikumut piumasaqaatit ilaasa naammassineqarnissaat

siunnerfigineqarluni. Kapitali 7-imi Naalakkersuisut imermik errortuivikumik

imaarsinissamut maleruagassanik sukumiisunik aalajangersaanissamut piginnaatinneqarput,

tassungalu sumiiffiit ilaanni imaarsinissamut inerteqquteqarneq ilaavoq.

Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiullugu kapitalimi tassani

sukannernerulersitsisoqarpoq, tassalu umiarsuit sinersorlutik takornariartitsisartut, umiarsuit

400BRT-t sinnerlugit angissusillit umiarsuillu minnerit, inunnik 15-it sinnerlugit

amerlassusilinnik angallassinissamut akuerisat tamatumunnga akuerineqarsimanngikkunik,

maanna imermut errortuivikumut kuuffeqarfinnik imartamut imaarseqqusaajunnaarput.

45

2.9. Eqqagassat (Kapitali 8)

Kapitali 8 (§ 20) ingerlatsinermit nalinginnaasumit eqqagassanik umiarsuarnit

imaarsinissamut maleruagassanik imaqarpoq, tassanilu MARPOL-imi isumaqatigiissummi

Ilanngussaq V-ip naammassineqarnissaa siunnerfigineqarpoq, tassungalu eqqagassanik

tamanik imaarsinissamut inerteqquteqarneq pineqarpoq.

Kapitali inatsimmut ilanngussaq 2-tut siunnersuummut atasutut isigineqassaaq, taannalu

eqqagassanut taaguutinik sukumiisunik, MARPOL-imut Ilanngussaq V-imit

pissarsiarineqartunik imaqarpoq. Ilanngussaq V qanittukkut allanngortinneqarpoq,

taamaalillunilu umiarsuit ingerlatsinermi eqqagassaanik tamanik imaarsinissaq

inerteqqutaalerpoq, tunngavissamilu tassani taamaallaat ilaatitsinerit killiliiffiusut pineqarput.

Tamatuma peqatigisaanik naak eqqagassanik tamanik imaarsinissamut

inerteqquteqartoqaraluartoq, qanoq annertutigisumik aalisakkanik pisanillu

imaarsisoqarsinnaasoq inatsisip oqaasertaani maanna erseqqissarneqarpoq, taamaalillunilu

maanna ilaatigut aalisarnermi piniarnermilu sakkunik pinngitsoorsinnaanngitsumik

annaasaqartarneq eqqagassanik imaarsisarnermut inerteqquteqarnermut ilaatinneqanngitsoq

ersarissumik allassimalerpoq.

2.10. Tigooraaviit (Kapitali 9)

Kapitali 9 (§ 21) uulianik sinnikunik, akuutissanik imerpalasunik ajoqutaasinnaasunik,

eqqagassanik aammalu nutaatut imermut oqimaaluttamut tankit kinnerinik

tigooqqaaviliorsinnaanermut maleruagassanik aalajangersaasinnaanermut

piginnaatitsiviuvoq. Aammattaaq suliffeqarfiit aalajangersimasut tigooqqaavinnik

taamaattunik sananissaannut aalajangersaasoqarsinnaavoq, nutaatullu tigooqqaavinnik

taamaattunik atuinermut akitsuusiinissamut maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaalerluni.

Aalajangersakkami MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq I-ip, II-p, IV-p aamma

V-ip ilaanik, kiisalu imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissummi kinnernik

passussisarnermut maleruagassat ilaannik naammassinninnissaq siunertaralugu

maleruagassanik sukumiisunik aalajangersaasinnaanissaq siunnerfigineqarpoq.

2.11. Eqqaasarneq (Kapitali 10)

Kapitali 10 (§§ 22-26) eqqaasarnermut maleruagassanik imaqarpoq, taassumalu akuutissanik

atortunilluunniit imartamut eqqaanissaq ataatsimut inerteqqutigineqarpoq. Kapitalimi

Londonimi isumaqatigiissummi, Londonimi isumaqatigiissummi, Londonimi

isumaqatigiissummut ilassummi, Londonimi isumaqatigiissummut tassunga taarsiullugu

nunanut isumaqatigiissummut akuersisimasunut atuutsinneqartumi aamma OSPAR-imut

isumaqatigiissummi, Kalaallit Nunaata akuerisimasaani piumasaqaatit malinneqarput.

Londonimi isumaqatigiissut isumaqatigiissummullu ilassut nunarsuaq tamakkerlugu

46

atuuppoq, kiisalu OSPAR-imut isumaqatigiissup nunarsuup immikkoortuanut atuulluni.

Isumaqatigiissutit marluusut taakku ilaatigut maleruagassanik, eqqakkanik akuutissanillu

allanik eqqaanikkut immamik mingutsitsinissamut pinaveersaartitsissutaasussanik imaqarput.

Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiullugu akuutissat suut, eqqagassatut

akuersissuteqarfiusinnaanersut ikilisinneqarput, naak eqqagassanik tamanik imaarsinissamut

inerteqquteqartoqaraluartoq. Tassalu maanna OSPAR-imut isumaqatigiissummi

piumasaqaatit naapertorlugit atortunik uumassusilinnik eqqaanissamut

akuersissuteqartoqarsinnaajunnaarpoq. Kisiannili aalisakkanik aalisakkallu perlukuinik

eqqaasinnaanermut akuersissuteqartarneq atuutiinnassaaq, taannalu aamma § 2, imm. 5-imi

aalisakkanut pisanullu taaguutit naapertorlugit pisanik pisallu perlukuinik ilaqartinneqalerluni

annertusineqarpoq.

Tamatuma peqatigisaanik annertusititsisoqarpoq, tassalu atortunik pinngortitamit pisunik

eqqaanissamut maanna akuersissuteqartoqarsinnaalerpoq.

Tamatuma peqatigisaa Kalaallit Nunaata nunani tamalaani pisussaaffeqarnera

eqqarsaatigalugu angallatinik eqqaanissamut akuersissuteqartoqarsinnaanerata

peerneqarnissaa pisariaqartoq paasinarsisimavoq. Taamatut eqqaanissaq OSPAR-imut

isumaqatigiissummut, Kalaallit Nunaanni Tunumut atuuttumut uniuuppoq.

Kiisalu akuutissat atortulluunniit iginneqartussatut kissaatigineqartut

misissoqqissaarneqarnissaannut piumasaqarsinnaaneq, aammalu oqartussaasut eqqaanissamut

akuersissutinut qinnuteqaatinik suliaqarnerannut aningaasartuutinut matussutissanik

piumasaqarsinnaaneq pilersinneqarpoq.

2.12 Umiarsuit inissitat qimaannakkallu (Kapitali 11)

Kapitali 11 (§§ 27-30) nutaajuvoq, aammalu umiarsuarnik inissitanik qimaannakkanillu

taaneqartartunut maleruagassanik imaqarluni. Maleruagassani nutaani taakkunani umiarsuit

imartamiittut, mingutsitsinermik kinguneqartut imaluunniit mingutsitsinissamut

ulorianartorsiortitsisut, imaluunniit imartamut inissinneqarnerminni igitatut

isigineqarsinnaasut iliuuseqarfigineqarsinnaanissaat siunertarineqarpoq. Maleruagassat

Naalakkersuisunut ilaatigut umiarsuit taamaattut peerneqarnissaannut peqqusisinnaanerinut

aammalu akisussaasuusup akiligaanik umiarsuup peerneqarsinnaaneranut periarfissiipput,

tassungalu ilanngullugu akisussaasuusup umiarsuup peernissaanut peqquneqarnini

naalanngippagu umiarsuup tunineqarsinnaanera ilaavoq. Kiisalu umiarsuit taamaattut pillugit

Naalakkersuisut maleruagassanik sukumiisunik aalajangersaasinnaanissaat maleruagassani

periarfissinneqarpoq.

2.13. Silaannarmik mingutsitsineq (Kapitali 12)

Kapitali 12 (§§ 31-33) ilaatigut silaannarmik mingutsitsisarnermut maleruagassanik,

Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 10-mi mingutsitsinerit allat ataannut

47

inissinneqarsimasunik ingerlatitseqqinneruvoq. Silaannarmik mingutsitsinerup

eqqumaffigineqarnerata annertusiartornera, aammalu akuutissat ozonimik

nungujartortitsisartut pillugit maleruagassat nutaanik ilaneqarnerat, ingerlatsinermilu

nalinginnaasumi eqqagassanik ikuallaasinnaanerup killilerneqarnera peqqutigalugit

tamatumunnga maleruagassat kapitalimut immikkoortumut inissinneqarnissaat naleqquttutut

isumaqarfigineqarpoq, tassalu inatsisissatut siunnersuummi mingutsitsinerit assigiinngitsut

pillugit kapitali allat assigalugit.

Matuma siuliani taaneqartut saniatigut maleruagassani akuutissanik atortunillu –

pingaartumillu eqqakkanik – imaani ikuallaanissamut inerteqquteqarneq, aammalu

silaannarmik mingutsitsinermi annertuumut atuuttussanik maleruagassiorsinnaaneq,

tassungalu ilanngullugu umiarsuit pujuisa gassiinit silaannarmik mingutsitsinermut aammalu

akuutissanut ozonimik nungujartortitsisartunut maleruagassat ilaatinneqarput.

Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiullugu § 33-mi annertuumik

piginnaatitsissuteqarneq naapertorlugu suut maleruagassiuunneqarsinnaassanersut pillugu

assersuutissat nutaat ataasiakkaat ilanngunneqarput, tassanilu silaannarmut aniatitanut

killissarititaasut aalajangersimanerusut aammalu ikummatissat ilaannik atuinissamut

inerteqquteqarsinnaaneq eqqarsaatigineqarneruvoq.

2.14. Imaatigut angalanermut killilersuinerit (Kapitali 13)

I kapitali 13-imi (§ 34), aammattaaq nutaaliaasumi, imaatigut angalasarnermut killilersuineq

pillugu maleruagassiorsinnaanermut piginnaatitsissut takuneqarsinnaavoq. Ilaatigut

mingutsitsineq tassanilu ajoqutaasinnaasut allat annikillisarniarlugit umiarsuit sinersorlutik

takornariartitsisartut angalasarnerinut killilersuisinnaaneq periarfissinniarlugu

aalajangersakkap inatsimmut ilanngunneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq, taannalu § 19-imi

maleruagassanut nutaanut, ilaatigut umiarsuarnit sinersorlutik takornariartitsisartunit

kuuffeqarfimmiit imermik errortuivikumik imaarsinissamut inerteqquteqarfiusunut atasutut

isigineqassaaq.

2.15. Mingutsitsinerit allat (Kapitali 14)

Kapitali 14 (§ 35) immami avatangiisinik mingutsitsinissamik pinaveersaartitsinissamut

maleruagassanik, inatsisissatut siunnersuummi kapitalinut allanut ilaatinneqanngitsunik

imaqarpoq. Aalajangersagaq nunani tamalaani isumaqatigiissutit

allannguuteqartinneqaqqinnissaannut periarfissiivoq, taamatullu pissutsit immikkut ittut,

Kalaallit Nunaanni avatangiisinut immikkut isumaqartut pillugit

aalajangersaasoqarsinnaalluni.

Nutaatut Naalakkersuisut sulianut, umiarsuarnik silaannakkullu angallatinik

ilaatitsiviusariaqanngitsunut, inatsisissatut siunnersuutip sinnerani killiliiffiusimagaluartunut

aalajangiisinnaanermut piumasaqaateqarsinnaanermullu periarfissinneqarput. Tassalu maanna

Inatsisartut peqqussutaata atuuttup inatsisillu allat avataaniittunik, taamaattumillu maannamut

48

maleruassiorneqanngitsunik mingutsitsiviusunik ajoqusiiviusunillu suliaqarnermut

akuliuttoqarsinnaalernera qulakkeerneqarpoq. Aalajangersagaq annertuumut

atuuttussanngorlugu oqaasertaligaavoq, aammalu sulianut assigiinngitsorpassuarnut

atorneqarsinnaasussaavoq, soorlu sulianut mingutsitsinermik kinguneqartunik imaluunniit

mingutsitsinissamut ajoqusiinissamullu ulorianartorsiortitsisunik ingerlatsinermi pigisanik

ilulissanut inissiinermut aamma imartami akuutissanik umiarsuarmut allamut nuussinermut

tunngasunut.

Kapitali 14 silaannarmik mingutsitsisarneq pillugu maleruagassiaasimasunik imaqarpoq.

Maleruagassat taakku maanna inatsisissatut siunnersuummi kapitali 12-imi

nassaarineqarsinnaalerput.

2.16. VVM (Kapitali 15)

kapitali 15 nutaaq(§ 36) imartami sanaartornissamut akuersissuteqarnermut imaluunniit

sulianik allanik pilersitsinermut atatillugu avatangiisinut sunniutissanik naliliisarnermut

(VVM) maleruagassanik imaqarpoq. Aalajangersakkat annertunersaat avatangiisinut

inatsimmit aasaapput, tassanilu suliat annerusut, avatangiisinut sunniuteqartussatut

eqqarsaatigineqartut Naalakkersuisut tamatumunnga akuersissuteqaqqaartinnagit

aallartinneqannginnissaat, aammalu itigartitsinissaq akuersissuteqarnissarluunniit –

suliamullu piumasaqaateqartoqarsinnaanissaa – siunertaralugu suliat taamaattut

avatangiisinut sunniutissaat pillugit nassuiaammik nassiussisoqartarnissaa

qulakkeerneqarpoq.

Tamatuma peqatigisaanik pissutsit, ilaatigut suliassanut taamaattunut naliliinissamut,

akuersinissamut ingerlatsinissamullu isumaqartut arlalissuit pillugit maleruagassanik

sukumiisunik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut periarfissinneqarput.

2.17. Upalungaarsimaneq mingutsitsinermillu akiuiniarneq (Kapitali 16)

Kapitali 16 (§§ 37-39) sinerissamut qanittumi uuliaarluertoqarnissaanut akuutissanillu

seerisoqarnissaanut upalungaarsimanermik pilersitsinissamut akisussaaffinnillu

agguaanissamut maleruagassanik imaqarpoq. Tassani allassimavoq, Naalakkersuisut

imartami upalungaarsimanissamut akisussaasuusut, sinerissami uuliaarluertoqarnerani

akuutissanilluunniit seerisoqarnerani saliinissaq kommuninit ataasiakkaanit

isumagineqartussaammat.

Nutaatut Naalakkersuisut maanna suliffeqarfinnut, akiliuteqarfigineqarlutik Naalakkersuisut

sinnerlugit upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu suliassanik isumaginninnissamik

isumaqatigiissuteqarsinnaalerput. Akuutitsilernissaq assersuutigalugu

isumaqatigiissuteqarnikkut pisinnaavoq, taannalu malillugu upalungaarsimanermi

aamma/imaluunniit akiuiniarnermi iliuusissanik aallartitsinissaq pisariaqartinneqalerpat,

suliffeqarfik upalungaarsimanermik siumoortumik annertussusileriikkamik atugassiinissamut

pisussaalissaaq.

49

Tamatuma peqatigisaanik erseqqissarneqarpoq, upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu

iliuusissanik aallartitsinissaq Naalakkersuisunit imaluunniit oqartussaasunit tamatumunnga

piginnaatinneqartunit aalajangerneqartassasoq. Kiisalu erseqqissaatigineqarpoq, oqartussaasut

pisariaqartitsisoqannginneranik naliliisimanngippata, mingutsitsisoqarnerani imaluunniit

mingutsitsisoqarnissaanik ulorianartorsiortoqarnerani taamatut iliuuseqarnissaq maanna

aallartinneqartartussanngorpoq.

Kiisalu upalungaarsimanermut pilersaarutini aamma upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu

iliuusissani pissutsit immikkut ittut, Kalaallit Nunaanni immami avatangiisinik

innarlitsaaliuinermut attuumassutillit, minnerunngitsumik siusissukkut

pinaveersaartitsinissamik suliniuteqarfissatut pisariaqartitsiviusunik annertusititsisut

eqqarsaatigineqassasut inatsisitigut piumasaqaataalerpoq.

2.18. Mingutsitsinissamut ulorianartorsiorneq, upalungaarsimaneq akuliunnerlu

Inatsisinut atuuttunut, minnerunngitsumillu upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu

iliuusissanik pisariaqartitsinermut attuumassutilinnut, siusinnerusukkut suliaasarsimasunut

arlalinnut naleqqiullugu, Kalaallit Nunaata imartaani mingutsitsinissamut ulorianartorsiorneq

upalungaarsimanermilu iliuusissat pillugit annertunerusumik ilitsersuusiornissaq

pisariaqartinneqarsimavoq. Matuma kinguliani nassuiaatit minnerunngitsumik inatsisissatut

siunnersuummi upalungaarsimanermut maleruagassanut, kapitali 16-imiittunut isumaqarput,

kisiannili aamma inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat sinnerisa atuarnissaannut

isumaqarlutik, tassungalu pingaartumik kapitali 18-imi akuliunnissamut aalajangersakkat,

oqaatsimik mingutsitsinissamut ulorianartorsiornermik pingaaruteqartitsiviusut

ilaatinneqarput.

Kalaallit Nunaanni pissutsit, tassungalu silaannaap pissusia, isorartussutsit annertuut,

pinngortitaq sunnertiasoq upalungaarsimanermilu atortut killeqartut ilanngullugit, immikkut

ittuunerat pissutigalugu, Kalaallit Nunaanni oqartussaasut naliliisarput, umiarsuaq

akuutissanik avatangiisinut ajoqutaasinnaasunik annertujaanik nassarpat, umiarsuarluunniit

motooriminik unittoorpat, imaluunniit arlaannik peqquteqarluni ajutoorpat,

sumiiffimminiiginnarsinnaaniniluunniit annaappagu, aammalu sumiiffini allanngorpat

tamatigut mingutsitsinissamut ulorianartorsiortitsisussaasoq.

Naammaginartumilli ungasissusilimmi umiarsuarmik ataatsimik amerlanerusunilluunniit,

kalaallit oqartussaasuisa naliliinerat malillugu umiarsuarmik ikiuunnissamut

naammaginartumik angissusilimmik peqarpat, tamanna atuutissanngilaq. Ikiuiniarneq

tassaavoq, iliuuserisaq sunaluunniit, mingutsitsinissamut ulorianartorsiornermik, pisortanit

akuerineqarsinnaasumik annikillititsiviusoq, soorlu silarlunnerani umiarsuaq

oqquisinneqassaaq, motoorip aallarteqqinneqarnissaata imaluunniit umiarsuup

umiarsualivimmut amutsivimmulluunniit qaninnerpaamut kalinneqarsinnaalernissaata

tungaanut umiarsuaq sinerissamit naammaginartumik ungasillitinneqarluni kalinneqassaaq.

50

Erseqqissaatigineqassaaq, pisut ilaanni kitsamik atuinikkut umiarsuaq

sumiiffimminiiginnarsinnaagaluartoq, taamaalillunilu mingutsitsinissamut ulorianartorsiorneq

annikillisikkallarneqarsinnaagaluartoq, amerlanertigut kitsap atornissaanut imaq

itivallaartarmat.

Taamatuttaaq Kalaallit Nunaata imartaa nalinginnaasumik sikoqartarpoq, tamannalu

mingutsitsineroreertumut ajornerulersitsisinnaavoq, taamaattoqartillugu saliiniarneq

pisariunerulertarmat. Tamatuma peqatigisaanik akuutissat mingutsitsissutaasut

arroriartortarnerat issittumi arriinnerusarpoq, kiisalu immap sikoqarnera mingutsitsinissamut

ulorianartorsiornermik annertusititsisarpoq, umiarsuaq immami sikulimmiittoq

ulorianartorsiornerusarmat, taamatullu umiarsuaq taamaattoq ikioriartussallugu

ajornarnerusinnaalluni.

Mingutsitsisoqarnissaanik ulorianartorsiortoqartoq oqartussaasunit aalajangerneqartillugu,

iliuusissatut pisariaqartinneqartut suunerinik naliliinermi, minnerunngitsumik pissutsit

matuma siuliani taaneqartut eqqarsaatigineqartassapput. Mingutsitsinissamut

ulorianartorsiornerup akuersaarneqarsinnaasumut appartinnissaa ajornarpat,

upalungaarsimanermut iliuusissanik aallartitsissallutik kalaallit oqartussaasui pisussaapput,

tassungalu mingutsitsisinnaaneq akiorniarlugu assiaquttanik puttasunik atortunillu allanik

assartuineq ilaatinneqarpoq, taannalu maanna aamma inatsisissatut siunnersuummi § 38,

imm. 2-mi immikkut allassimalerpoq. Taamatuttaaq oqartussaasut kapitali 18-imi

aalajangersakkat, pingaartumillu § 45 tunngavigalugit mingutsitsinissamut

ulorianartorsiorneq akiorniarlugu pisariaqartitsilerfikkut akuliussinnaalissapput. Kisiannili

oqartussaasut akisussaasuusut naliliippata, pissutsit aalajangersimasut upalungaarsimanermi

iliuusissanik aallartitsinissamut ajornartitsiviusut, imaluunniit pisariaqartitsiviunngitsut,

pisussaaffik taanna atuutissanngilaq.

Tassalu upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuuseqarnissap, taamatullu

akuliunnissarpiaap pisariaqalerneranik naliliinermi annertussutsimut mianersornissamullu

tunngavissat atuutissapput. Iliuusissanik taakkuninnga aallartitsinermi mingutsitsinissamut

ulorianartorsiornermut naleqqiussisoqaannassanngilaq. Mianersornissamut tunngavissani

aamma akuliunissamut pisariaqartitsineq nalornineqaraluarpalluunniit, oqartussaasut

iliuusissanik taamaattunik aallartitsinissaat piumasarineqarpoq. Sila imaluunniit

aningaasartuutissat iliuuseqarnermi pissarsiassanut naleqqiunneqarsinnaannginnerinik

naliliinerat peqqutigalugit upalungaarsimanermut iliuusissanik

aallartitsisoqarsinnaannginnera eqqaassanngikkaanni, oqartussaasut akuliunnissamut

imaluunniit upalungaarsimanermi iliiuuseqarnissamut pisariaqartitsisoqannginneranik

naammaginartumik qularnaassusilimmik inerniliisimappata aatsaat akuliunnissaq

pinngitsoortinneqarsinnaavoq. Mianersornissamut tunngavissat inatsisissatut siunnersuummi

§ 3-mi immikkut allassimapput, aammalu § 3-mut nassuiaatini sukumiisumik

nassuiarneqarlutik.

Tassani avatangiisinut suliassaqarfik pineqanngilaq, kisiannili pisoq ”mingutsitsinissamut

ulorianartorsiornermik” kinguneqartussaanersoq inatsisitigut naliliinerinnaq pineqarluni.

51

Tassalu oqartussaasut inatsisissatut siunnersuut nassuiaatillu uku tunngavigalugit

oqartussaasut taamaallaat mingutsitsisoqarnissaanut ulorianartorsiortoqarnersoq pingaarnertut

naliliiffigissavaat, aammalu pisumi aalajangersimasumi mingutsitsinissamut

ulorianartorsiornerup annertussusianik sukumiinerusumik aalajangersaaffiusumik

annertuumik naliliinissaq pisussaaffiginngilaat.

Erseqqissaatigineqassaaq, upalungaarsimanermi iliuutsinut aningaasartuutit umiarsuup

piginnittuanit akilerneqartussaammata, tamatumaniluunniit inatsisissatut siunnersuummi §

47, imm. 1-imi kinaassusersiorfiunngitsumik akisussaaffeqarneq naapertorlugu

mingutsitsinissamut ulorianartorsiorneq kisimi pineqaraluarpat. Ilaatigut uuliamik

akuutissanilluunniit ulorinaatilinnik allanik mingutsitsinissamut ulorianartorsiornernik

pilersitsiviusartut nalinginnaasut tassaapput ikkarlinnerit apornerilluunniit. Taamatut

pisoqartillugu immamik mingutsitsinissamut ulorianartorsiorneq annertoorujussuusarpoq.

Mingutsitsinissaq pinngitsoortinneqassappat imaluunniit killilersorneqassappat, iliuusissat

pisariaqartinneqartut pilertortumik pitsaasumillu aallartinneqarsinaassapput, aammalu

ilaatigut attaveqaatit killeqarnerat pissutigalugu aningaasartuutit nunanut allanut

naleqqiullutik amerlanerujussuanngorsinnaapput, naak akiuiniarnermi sulinerpiaq

kingusinnerusukkut pisariaqarsimanngitsoq imaluuniit annertussutsimigut

killeqartorujussuusoq paasineqaraluartoq.

Erseqqissaatigineqassaaq, mingutsitsineq uuliamit akuutissanilluunniit

mingutsitsinerinnaanngimmat. Mingutsitsinermi aamma suliat avatangiisinut

mingutsitsiviusut tamanut tunnganerusut pineqarput, soorlu umiarsuaq ilivitsoq

umiusinnaavoq imaluunniit umiarsuup ilaa avatangiisinut siaruarsinnaalluni.

2.19. Mingutsitsisoqarneranik nalunaaruteqartarneq (Kapitali 17)

Kapitali 17 (§§ 40-43), inatsisissatut siunnersuut manna aqqutigalugu annertusineqartussatut

erseqqissarneqartussatullu siunnersuutigineqartoq, imaani mingutsitsisoqarnerani imaluunniit

mingutsitsinissamut ulorianartorsiortoqarnerani nalunaaruteqartarnermut maleruagassanik

imaqarpoq, tassanilu mingutsitsisoqarsimatillugu nalunaaruteqartarnermut Naalakkersuisut

maleruagassanik sukumiisunik aalajangersaanissamut periarfissinneqarput. §§ 40-43-mi

maleruagassanut MARPOL-imut isumaqatigiissummi tassungalu allattaavik I-imi

maleruagassat, kiisalu Londonimi isumaqatigiissummi, Londonimi isumaqatigiissummut

ilassummi aamma OSPAR-imut isumaqatigiissummi imaani eqqaasarnermut

ikuallaasarnermullu maleruagassat tunngavigineqarput.

Tamatuma peqatigisaanik ilaatigut tuniniaasartut aamma eqqussuisartut/avammut

annissuisartut akuutissat atortullu umiarsualivinni usilersorneqartut usingiarneqartullu

katitigaanerinik amerlassusiinillu paasissutissiisarnissaannut Naalakkersuisut

maleruagassanik sukumiisunik aalajangersaasinnaanermut periarfissinneqarput.

2.20. Akuliunneq (Kapitali 18)

52

Kapitali 18 (§§ 44-48) mingutsitsinermik pinaveersaartitsinermut akiuiniarnermullu

pisariaqartillugu umiarsuarnut akuliunnissamut maleruagassanik imaqarpoq.

Siusinnerusukkut taamaallaat imaani mingutsitsineq taaneqarpoq, maannali aamma

silaannarmik mingutsitsineq ersarissumik taaneqarpoq.

Naalakkersuisut, politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfik mingutsitsisoqarnerani

pisariaqartillugu umiarsuarmik misissuisinnaapput, taassumalu ataani nutaatut

uppernarsaatinik pigisanillu allanik tigusisinnaallutik.

Aamma oqartussaasut taakku mingutsitsisoqartillugu umiarsuarnut peqqussuteqarsinnaapput

inerteqquteqarsinnaallutillu, taassuma ataani umiarsuarnik aallaqqusiunnaarsinnaallutik,

taamatullu pisut ilaanni avatangiisinik illersuinissamut pisariaqartitsisoqartillugu iliuusissanik

allanik aalajangersaasinnaapput. Oqartussaasut taaneqartut taamatut akuliunnermi

piumasaqarfigineqarnerminni ikioqatigiittarnissaat maanna erseqqissarneqarsimalerpoq.

Nutaatut pilersinneqartoq alla maleruagassanut ilassutaavoq, Naalakkersuisut tulannissamut

inerteqqummik taasamik aalajangiisinnaalersitsisoq, taannalu malillugu umiarsuaq Kalaallit

Nunaanni umiarsualivimmut talinnissamut inerteqquteqarfigineqartalissaaq. Ilassut taanna

ilaatigut akuliunnissamut sakkussat saniatigut atugassiaavoq, umiarsuarnut

inerteqquteqarnermut imaluunniit peqqussuteqarnermut naalanngitsunut atorneqarsinnaasoq,

kisiannili aamma umiarsuarnut nunami allami inerteqquteqarfigineqarsimagaluarlutik

naalanngitsunut allatulluunniit inatsisinik maleruagassanik unioqqutitsisimasunut

tulannissamut inerteqquteqarnissamut Naalakkersuisunut periarfissiilluni.

Kiisalu upalungaarsimanermi iliuutsinut aningaasartuutit umiarsuarmik piginnittumit

akilerneqartussaanerat erseqqissarneqarpoq, taamatullu umiarsuup iperarneqannginnerani

aningaasartuutinut taamaattunut qularnaveeqqusiinissamut piumasaqarsinnaanermut

periarfissiisoqarluni.

Kiisalu erseqqissarneqarpoq, imaani saliinermut aningaasartuutit Naalakkersuisunit

akilerneqassasut, kiisalu mingutsitsisoq nassaarineqarsinnaatinnagu sinerissami saliinermut

kommunalbestyrelsi akiliisussaasoq erseqqissarneqarpoq.

2.21. Atuutsitsiniarnermut suliniutit

Inatsisartut inatsisaanni matumani atuutsitsinermi atuutsitsinissamut iliuusissat akornanni

immikkoortitsisoqarpoq:

- Inassuteqarneq.

- Unioqqutitsinaveersaaqqusineq.

- Peqqussuteqarneq imaluunniit inerteqquteqarneq.

- Politiinut unnerluussineq.

Atuutsitsinissamut iliuusissat ataasiakkaat ”allornertut sisamatut”, tamatigut nakkutilliinermi

oqartussaasunit aqqusaarneqartussatut paasineqassanngillat, tassalu suliat tamarmik

53

inassuteqarnermik aallarniuteqartassapput. Atuutsitsinermi annertussutsimik tunngaveqarneq

malinneqassaaq, tassalu akuliunneq siunertaasumit sakkortunerussanngilaq.

Erseqqissaatigineqassaaq, atuutsitsinissamut iliuusissani peqqussuteqarneq

inerteqquteqarnerlu kisimik inatsisip oqaasertaani ersarissumik allassimammata.

Nunami sulianut atuutsitsisarnermut naleqqiullugu imaani pingaartumik umiarsuarnut,

piffissap sivisunerusup ingerlanerani sumiiffimmi sumiiffiulluunniit immikkoortuani

ataasiinnarmiittariaqanngitsunut atuutsitsinissamut sukkasuumik iliuuseqarnissaq

apeqqutaasussaavoq. Taamaattumik atuutsitsinissamut iliuusissat, soorlu inassuteqarnissaq

unioqqutitsinaveersaaqqusinerlu pingaartumik umiarsuarnit suliat pineqartinnagit,

imaluunniit umiarsuaq assersuutigalugu piffissami sivisuumi kisarsimappat, aammalu

umiarsuaq piginnittorluunniit Kalaallit Nunaanni najugaqavissuuppat, imaluunniit

akulikitsumik Kalaallit Nunaanniittarpat atorneqarsinnaapput.

Inassuteqarneq:

Inassuteqarneq atuutsitsinermi sakkussani sakkukinnerpaavoq, tamatumalu saniatigut

atorneqarnerpaalluni.

Inassuteqaat tassaavoq oqaasiinnaat allakkalluunniit atorlugit nakkutilliinermi

oqartussaasumiit akisussaasumut piffissap taaneqartup iluani, soorlu misissuiartornissap tullia

nallertinnagu pissutsit naammaginanngitsut iluarseqqullugit qinnuteqaat.

Oqaasiinnaat atorlugit inassuteqaat kisimiitinneqartariaqanngilaq. Akisussaasuusoq

inassuteqaat malinniarlugu nalunaaruteqarpat, kingusinnerusukkut uppernarsaatissanik

pisariaqartitsilersinnaaneq eqqarsaatigalugu taanna isumaqatigiissutigineqartoq pillugu

allakkatigut uppernarsaammik malitseqartinneqartariaqarpoq. Nalunaarut oqaatigineqartoq

anguneqarsinnaanngippat, nakkutilliinermi oqartussaasut atuutsitsiniarnermi iliuusissanik

allanik eqqarsaateqartariaqarpoq.

Avatangiisinut pissutsinut ilungersunannginnerusunut inassuteqaat naammassinnaavoq,

taamaallaalli malinneqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaappat atorneqassalluni.

Nakkutilliinermi oqartussaasut eqqumaffigisariaqarpaat, inassuteqaatit imaaliallaannaq

atuutsilernermik kinguneqarsinnaanngimmata, soorlu peqqussutit inerteqqutilluunniit

inatsisinut pituttuiffiusut taamatut pisartut. Inassuteqaat akisussaasut nakkutilliinermilu

oqartussaasut akornanni isumaqatigiissutitut ilusilerneqarsimagaluarpalluunniit taanna

atuutissaaq.

Tamatuma kingorna eqqartuussinermik kinguneqartumik mingutsitsisoqarpat, inassuteqaat

tunniunneqartoq uppernarsaasiinikkut naleqarsinnaavoq, tassani uparuarneqartoq

avatangiisinut pissutsit eqqarsaatigineqarsinnaasut pillugit ilisimatinneqarsimasussaammat.

taamaalilluni mingutsitsineq minnerpaamik mianersuaalliornermik

tunngaveqartinneqarsinnaavoq. Kisiannili inassuteqaaterpiamik unioqqutitsineq –

oqaatigineqartutut - pineqaatissiiviusinnaanngilaq.

54

Avatangiisini pissutsit naammaginanngitsut ataasiaannarlutik uparuaaffiusariaqarput.

Pissutsit ataatsit pillugit inassuteqaqattaarnerit nakkutilliinermi oqartussaasut

eqqartuussisoqassappat inissisimanerinik nukillaartitsisinnaapput, taamaalilluni

nakkutilliinermi oqartussaasut inatsisinik atuuttunik atuutsitsinnginnermi

kinguneqartitsinnginnerat ersissammat. Kiisalu inassuteqaqattaarnerit pissutsit pineqartut

pingaaruteqannginnerunerinik eqqunngitsumik isummertitsisinnaapput.

Pissutsit inerteqqutaasut tamatigut peqqussuteqarnikkut imaluunniit inerteqquteqarnikkut

kinguneqartinneqartariaqarput. Piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni inatsisinik

unioqqutitsisoqarnerani nakkutilliinermi oqartussaasut politiinut unnerluussisoqassanersoq

pillugu naliliisassapput.

Unioqqutitsinaveersaaqqusineq:

Unioqqutitsinaveersaaqqusinermut tunuliaqutaasut tassaapput inatsisissatut siunnersuummi

matumani maleruagassanik imaluunniit maleruagassanik piumasaqaatinilluunniit taanna

naapertorlugu aalajangersarneqartunik unioqqutitsinerit, soorlu:

- Tamanut tunngasunut inerteqquteqarnermik unioqqutitsineq.

- Akuersissutini akuerineqarnernilu piumasaqaatinik unioqqutitsinerit.

- Peqqussummik naammassinninngitsoorneq.

Unioqqutitsinaveersaaqqusineq pissutsit inatsisinut naapertuuttunngortinneqanngippata

politiinut unnerluussinissaq tulliussasoq pillugu eqqaasitsissutitut isigineqarsinnaavoq,

tamatumalu peqatigisaanik tamanna unioqqutitsinaveersaaqqusinermi

erseqqissarneqartariaqarpoq.

Unioqqutitsinaveersaaqqusissut nalinginnaasumik siumoortumik

ilisimatitsissutigineqassanngilaq (tusarniaaneq), taamatullu unioqqutitsinaveersaaqqusineq

kapitali 21-mi maleruagassat malillugit maalaarutigineqarsinnaanngilaq.

Uppernarsaatissat eqqarsaatigalugit unioqqutitsinaveersaaqqusineq allakkatigut

nalunaarutigineqassaaq. Allakkatigut nalunaaruteqarneq tamatuma peqatigisaanik pissutsit

amerlanersaanni naleqqunnerpaasarpoq, unioqqutitsinaveersaaqqusissut suliassanut

tunngasuinnaat eqqarsaatigalugit naammassinninnissamut piffissaliussamik

imaqartariaqarmat. Ilaatigut mingutsitsinerup suunera, ilaatigullu tigusisussap pissutsinik

inatsisinut malinnittunngortitsinissamut piffissaqarnera malillugu piffissaliussaq

killilerneqartariaqarpoq. Tigusisup unioqqutitsinaveersaaqquneqarnermini piffissarititaasoq

malissinnaanngippagu, imaluunniit paasissutissat allat nutaat aalajangiisullu

pissarsiarineqarpata, nakkutilliinermut oqartussaasut piffissaliussaq sivitsorsinnaavaa.

Piffissaliussaq qaangerneqarpat, tigusisup piffissarititaasoq malinniarsimagaluarpagu,

imaluunniit nammineerluni qaangiinermut pisuunngippat, aatsaat piffissamik

sivitsuisoqartariaqarpoq. Pingaarnertut piffissamik sivitsuineq ataasiaannarluni pisariaqarpoq,

tamannalu aatsaat unioqqutitsinaveersaaqqusineq piffissarititaasup naanerani

55

naammassineqarsimassasoq naatsorsuutigineqarpat pisariaqarluni. Pisuni mingutsitsinissamut

ulorianartorsiortoqartillugu, nakkutilliinermi oqartussaasut kapitali 18 naapertorlugu

akuliunnissaq eqqarsaatigisariaqarpaat.

Tigusisup unioqqutitsinaveersaaqqusineq piffissaliussap iluani naammassisimanngippagu,

pisuni tamani politiinut unnerluussinissamut tunngavissaqarnersoq nakkutilliinermi

oqartussaasut naliliisariaqarput. Tamatumunnga atatillugu tigusisoq piffissaliussap iluani

pissutsit inatsisinik malinnittunngortinniarlugit ilungersuuteqarsimanersoq, kisiannili

iluatsitsinngitsoorsimanersoq pingaartinneqassaaq.

Peqqussuteqarneq imaluunniit inerteqquteqarneq:

Inatsisissatut siunnersuummi matumani allaffissornermi maleruagassat,

peqqussuteqartarnermut inerteqquteqartarnermullu atuuttut assigiinngissuteqanngillat.

Taamaattumik matuma kinguliani taaguutit ataatsimut ”peqqussuteqarnermik”

taagorneqassapput.

Peqqussuteqarnerup inassuteqarnermut imaluunniit unioqqutitsinaveersaaqqusinermut

naleqqiulluni allaassutigaa, peqqussuteqarnermi oqartussaasut toqqaannarnerusumik

sunniuteqartussanik ”sulinermi sakkussaqalertarmata”. Tassanilu pingaartumik § 45, imm. 1

soqutiginaateqarnerpaavoq, tassani mingutsitsisoqarsimappat imaluunniit

mingutsitsisoqarnissaanut ulorianartorsiortoqarpat, nakkutilliinermut oqartussaasut

angalanissamut allanillu suliaqarnissamut tunngatillugu peqqussuteqarsinnaanerannik

annertuumik periarfissinneqarmata.

Inassuteqarnermi imaluunniit unioqqutitsinaveersaaqqusinermi taamaallaat inatsisip

malinneqarnissaa siunnerfigineqartarpoq, soorlu suliaq akuersissummik

pisariaqartinneqartumik pissarseqqaarani aallartinneqarsimappat. Taamatut pisoqartillugu

amerlanertigut ”sulinermut sakkussanik” immikkut pisariaqartitsisoqartanngilaq,

atuutsitsiniarnermilu unioqqutitsinaveersaaqqusisoqartariaqarpoq, immaqa politiinut

unnerluussinermik ilaqartinneqartumik.

Tigusisup peqqussutip naammassineqarnissaanut piffissarititaasoq malissinnaanngippagu,

imaluunniit paasissutissat allat nutaat aalajangiisuusullu pissarsiarineqarsimappata,

nakkutilliinermi oqartussaasut aalajangiinertut nutaatut piffissaliussamik sivitsuisinnaapput.

Piffissaliussaq qaangerneqarpat, tigusisup piffissarititaasoq malinniarsimagaluarpagu,

imaluunniit nammineerluni qaangiinermut pisuunngippat, aatsaat piffissamik

sivitsuisoqartariaqarpoq. Pingaarnertut piffissamik sivitsuineq ataasiaannarluni pisariaqarpoq,

tamannalu aatsaat unioqqutitsinaveersaaqqusineq piffissarititaasup naanerani

naammassineqarsimassasoq naatsorsuutigineqarpat pisariaqarluni. Pisuni annertunerusumik

mingutsitsinissamut ulorianartorsiortoqartillugu, nakkutilliinermi oqartussaasut taamatut

ulorianartorsiorneq pinngitsoortinniarlugu § 45, imm. 2 naapertorlugu

iliuuseqaqqittoqarnissaa eqqarsaatigisariaqarpaat, pisunilu tamani kapitali 16-imi

56

maleruagassat naapertorlugit upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuusissanik

aallartitsisariaqarlutik.

Pisuni peqqussummik inerteqqummilluunniit naammassinninnissamut

piffissaliisoqarsimatillugu, aammalu tigusisup piffissaliussap iluani peqqussut

inerteqqulluunniit naammassisimanngippagu, pisuni tamani politiinut unnerluussinissamut

tunngavissaqarnersoq nakkutilliinermi oqartussaasut naliliisariaqarput.

Politiinut unnerluussineq:

Nakkutilliinermut atuutsitsinermullu atatillugu suliat amerlanerpaartaat allaffissornikkut

naammassineqartariaqarput naammassineqarsinnaallutillu. Nakkutilliinermi oqartussaatut

tamatigut eqqarsaatigisariaqarpaat, allaffissornermi atortussat unioqqutitsinerup

unitsinneqarnissaanut naammannersut.

Allaffissornermi atortussat unioqqutitsinermik unitsitsinissamut naammanngitsut, imaluunniit

unioqqutitsineq annertuujusoq paasineqarpat politiinut unnerluussisoqassaaq.

2.22. Nakkutilliineq (Kapitali 19)

Kapitali 19 (§§ 49-50) inatsisissatut siunnersuutip imaluunniit maleruagassat taanna

naapertorlugu aalajangersarneqartut malinneqarnerinik nakkutilliinermut maleruagassanik

imaqarpoq, tassanilu ilaatigut MARPOL-imut isumaqatigiissutip malinneqarnissaa

siunnerfigineqarpoq.

Nakkutilliinerup Naalakkersuisunit, politiinit aamma Issittumi Sakkutooqarfimmit

isumagineqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Sulinermi pingaartumik politiit aamma Issittumi

Sakkutooqarfik nakkutilliisartussaapput, tassalu umiarsuarni, suliffeqarfiit sumiiffiini il.il.

nakkutilliineq isumagisussaavaat, kiisalu Naalakkersuisut pingaartumik nakkutilliinerup

allaffissornermut tunnganerusortaa isumagisussaavaat.

Nutaatut nakkutilliinerup ingerlanneqarnissaanut maleruagassaannarnik

aalajangersaasoqanngilaq, aammali nakkutilliinermut akiliuteqartarnermut maleruagassanik

aalajangersaasoqarpoq.

Aammattaaq inatsisip oqaasertarpiaani erseqqissarneqarpoq, Naalakkersuisut inatsisinik

unioqqutitsinerit annikitsuinnaatillugit imaluunniit inatsisinik malinnittunngortitsinissamut

aningaasartuutissat unioqqutitsinerup pinngortitamut sunniutiginerlutassaanut

naleqqiunneqarsinnaatinnagit, inatsisinik malinnittunngortitsinissaq pinngitsoortinniarlugu

aalajangersinnaasut.

Erseqqissaatigineqassaaq, Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 37, imm. 1 2004-mi

atorunnaarsinneqarmat, tamatumalu kingorna § 37, imm. 2 § 37, imm. 1-imut

inissinneqarsimammat. Inatsisissatut siunnersuut manna aqqutigalugu

siunnersuutigineqarpoq, Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 37, imm. 1

57

atorunnaarsinneqassasoq, aalajangersagaq taanna misileraanermut pisoqqamut, 1980

sioqqullugu pisimasumut atasuummat. Aaqqissuussineq taanna malillugu umiarsuit lastiisa

tankiini uuliap sinnikuinut saviminermik aalajangersimasumik qalliinermi savimernit

sannakuinik ikisisoqartarpoq, taamaalilluni uuliap sinnikuinik imaarsisoqassappat

sumiissusersisoqarsinnaassalluni. Ullumikkulli tamatumunnga taarsiullugu uuliap

katitigaanerani ”kemiimut naqissutai” misissorneqartarput, taamaattumillu Inatsisartut

peqqussutaanni § 37, imm. 1 naleqqukkunnaarsimalluni.

2.23. Attaveqaqatigiinneq (Kapitali 20)

Kapitali 20 (§ 51), nutaajusoq, innuttaasunik attaveqaqateqarnermut maleruagassanik

sukumiisunik aalajangersaasinnaanermut piginnaatitsissummik imaqarpoq, tassungalu atortut

digitaliusut kisiisa atorlugit attaveqaqatigiinnermut maleruagassat ilaatinneqarput.

2.24. Maalaaruteqartarneq (Kapitali 21)

Kapitali 21 (§§ 52-56) maalaaruteqartarnermut maleruagassanik imaqarpoq. Kapitali

maalaaruteqartarnermut maleruagassanik nutaanik, avatangiisinut inatsimmit aaneqartunik

imaqarpoq, aammalu maalaaruteqartarnermut maleruagassanut atuuttunut taartaalluni.

Maalaaruteqartarnermut maleruagassat annertunerusumik nassuiarneqarnerat,

apeqquterpassuarnut, maalaarutinut isumalinnut ersarinnerulersitsivoq.

2.25. Aalajangersakkat allat (Kapitali 22)

Kapitali 22 (§§ 57-61) aalajangersakkanik arlalinnik, inatsisissatut siunnersuummi kapitalinut

allanut ilanngutissallugit naleqqutinngitsunik imaqarpoq. Tassani aalajangersakkat,

avatangiisit illersorneqarnissaat eqqarsaatigalugu pisariaqartitsinermi inatsisissatut

siunnersuut naapertorlugu akuersissutinik atorunnaarsitsinissamut periarfissiiffiusut

ilaatinneqarput.

Tamatuma peqatigisaanik kapitali ilaatitsitsinnginnissamut aalajangersakkanik

pingaarutilinnik arlalinnik imaqarpoq, ilaatigut ajornartoornernut ajornartorsiornernullu

tunngasunik, tassanilu inatsisissatut siunnersuummi mingutsitsinermut aalajangersakkat

arlalissuit taamatut pisoqartillugu malinneqartussaannginnerat qulakkeerneqarpoq.

Kiisalu erseqqissarneqarpoq, Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuummut ilanngussanik

allannguisinnaasut, aammalu Naalakkersuisut imartanik, piumasaqaatinik sukannernerusunik

atuutsitsiviusussanik toqqaasinnaasut.

Kiisalu kapitali inatsit malillugu aqutsinermi oqartussaasut suliassanik suliaqarneranni

aningaasartuutaannut matussutissatut akitsuusiisarnermut maleruagassanik

aalajangersaasinnaanermut piginnaatitsissummik imaqarpoq. Aalajangersagaq avatangiisinut

inatsimmi § 14-ip assingaa.

58

2.26. Pineqaatissiisarneq atortuulersitsinerlu pillugit aalajangersakkat (Kapitali 23)

Kapitali 23 (§§ 62-72) pineqaatitsiisarnermut atortuulersitsinermullu aalajangersakkanik

imaqarpoq, tassungalu inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanik ataasiakkaanik

unioqqutitsisoqarnerani kinaassusersiunngitsumik akisussaaffeqarneq (pisuussuteqarani

akisussaassuseqarneq) pillugu maleruagassat, aamma suliffeqarfiit (aktianik

piginneqatigiiffiit, kommunit, Namminersorlutik Oqartussat il.il.) akisussaaffeqarnerat

pillugu maleruagassat ilaatinneqarput.

Inatsisissatut siunnersuummi pillaammik akiliisitsisarnermut maleruagassat annertuumik

annertusineqarput, ilaatigut pillaammik akiliutissat amerlassusissaannut ilitsersuutit arlallit,

aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatini takuneqarsinnaasut aqqutigalugit. Pillaammik

akiliutissat amerlassusissaannut ilitsersuutaasut pinaveersaartitsissutsitut sunniuteqarnissaat,

tamatumalu peqatigisaanik inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanik

unioqqutitsinermik suliani allaffissornermi sulisut suliaannik oqilisaassisussatut

naatsorsuutigineqarpoq. Kiisalu inatsisissatut siunnersuuterpiami erseqqissarneqarpoq,

pillaammik akiliutit Nunap Karsianut tutsinneqartassasut.

Suliniutit allat, allaffissornermi suliniutinut oqilisaassisussatut naatsorsuutigineqartut

tassaapput allaffissornikkut pillaammik akiliisitsisarnerup atorneqarsinnaaneranut

maleruagassat nutaat. Taamaalilluni suliani pisariuallaanngitsuni unioqqutitsisoq pisuulluni

aammalu pillaammik akiligassiissutigineqartoq akilerniarlugu nalunaarpat, suliaq

eqqartuussivinnut ingerlateqqaanngikkaluarlugu allaffimmi sulisumit

aalajangiiffigineqarsinnaalissapput.

Nutaatut allatut pillaammik akiligassap imaluunniit suliami aningaasartuutit

akilerneqarnissaannik piumasaqaateqarneq qulakkeerniarlugu umiarsuarmik

aallaqqusiunnaarsinnaanermut arlalinnik erseqqissaasoqarpoq, tassungalu umiarsuarnik

nunanit allaneersunik aallaqqusiunnaarsinnaaneq ilaavoq.

Kiisalu inatsisinik unioqqutitsinerni arlalinni sulianik pisoqalisoornissamut piffissarititaasoq

ukiunut tallimanut aalajangersarneqarpoq. Unioqqutitsinernik ”toqqortanik”, soorlu

inatsisinik unioqqutitsilluni akuutissanik atortunilluunniit imaanut eqqaanerinik, aatsaat

kingusinnerujussuakkut paasineqartunik pisoqarsimasinnaanera tassani tunngavigineqarpoq.

Kiisalu Inatsisartut peqqussutaat atuuttoq malillugu aalajangiinerit, inatsisissatut siunnersuut

manna malillugu nutaamik aalajangiisoqarsinnaanerata tungaanut atuutiinnartassasut,

taamatullu suliat ingerlasut Inatsisartut peqqussutaat malillugu naammassineqartassasut

erseqqissarneqarpoq. Aalajangiinernik taamaattunik unioqqutitsinerit Inatsisartut

peqqussutaat malillugu pineqaatitsivigineqartassapput.

3. Immami avatangiisit mingutsinneqarnissaannik pinaveersaartitsineq akiuiniarnerlu

pillugit nunani tamalaani suleqatigiinneq

59

Immap eqqaavittut atorneqannginnissaata 1900-kkut ukiuisa affaasa kingulliit ingerlanerini

aammalu ukiut tusindilikkaat nikinnerisa kingorna eqqumaffigineqaleriartornera immami

mingutsitsinermik killilersuinissaq pinaveersaartitsinissarlu pillugit nunani tamalaani

isumaqatigiissutini ersersinneqartarpoq.

Nunani tamalaani isumaqatigiissutinut atuuttunut akuersissuteqarneq isumaqatigiissutini

maleruagassanik naammassinninnissamut, nunap iluani inatsisiliornikkut innuttaasut

pisussaaffeqarnerinik malitseqartinneqartarpoq. Tassalu isumaqatigiissutini

mingutsitsinnginnissamut maleruagassatut aalajangersarneqartut tunngavigalugit

inatsisilianik taakkulu aqunneqarnerinik saneqqutsinissamut periarfissaqartoqanngilaq.

Nunani tamalaani suleqatigiinnermut alloriarneq siulleq FN-ip Imarsiornermi

Suliniaqatigiiffiata IMCO-p 1954-imi OILPOL-imut isumaqatigiissutaata (imaani uuliamik

mingutsitsinaveersaarnissaq pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissut) suliarineqarnerani

aallartippoq, taannalu imaani avatangiisinik innarlitsaaliuinissaq pillugu Inatsisartut

peqqussutaat, imaani uuliamik mingutsitsisarnermut inatsimmut atuuttumut tunngaviusoq

sioqqullugu tunngavigineqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik umiarsuit tankillit uulianik

oqimaatsunik imaarsisinnaanerinut killilersuisoqarpoq, aammalu maleruagassat arlaleriarlutik

sakkortunerulersinneqartarsimapput.

Nunani tamalaani aammalu nunarsuup immikkoortuani isumaqatigiissutit, siunnersuummi

maleruagassat, inatsisartut peqqussutaannut naleqqiullutik allannguuteqartinneqaratik

ingerlateqqinneqartut ilaannut tunngavigineqartut tassaapput imaani ammaannartumi

uuliamik mingutsitsiviusumik ajutoortoqartillugu akuliunnissamut isumaqatigiissut 1969-

imeersoq, 1975-imi atulersinneqartoq, uuliamik mingutsitsinermi ajoqusikkanut innuttaasut

pisussaaffeqarnerminni akisussaaffii pillugit isumaqatigiissut 1969-imeersoq, 1975-imi

atulersinneqartoq, uuliamik mingutsitsisoqarnerani ajoqusikkanut taarsiissuteqartarnermut

nunani tamalaani aningaasaateqarfimmik pilersitsineq pillugu isumaqatigiissut 1971-

imeersoq, 1978-imi atulersinneqartoq, Londonimi isumaqatigiissut (eqqakkanik

akuutissanillu immamut eqqaanermi mingutsitsinissap pinngitsoortinneqarnissaa pillugu

isumaqatigiissut 1972-imeersoq), 1975-imi atulersinneqartoq, MARPOL-imut

isumaqatigiissut 1973/1978-imeersoq, 1980-imi atulersinneqartoq, OSPAR-imut

isumaqatigiissut 1992-imeersoq, 1995imi atulersinneqartoq, aammalu Kalaallit Nunaata

immikkut isigineqarnissaa, 1996-imi atorunnaarsinneqartoq, aamma Londonimi

isumaqatigiissummut ilassut (Londonimi isumaqatigiissummut taartaasoq), tassanilu Kalaallit

Nunaata tunuarsimaarfigineqarnera 29. oktober 1997-imi atorunnaarsinneqarpoq.

Taakku saniatigut nunani tamalaani isumaqatigiissutini nutaanerusuni tapiliussat

allannguutillu arlallit, kiisalu MARPOL-imut isumaqatigiissummi allannguutit inatsisissatut

siunnersuummi ersersinneqarput. Isumaqatigiissutit taakku kiisalu OPPAR-imut

isumaqatigiissut matuma kinguliani sukumiinerusumik nassuiarneqassapput.

3.1. MARPOL-imut isumaqatigiissut

60

A. Isumaqatigiissummi atuutsitsilernissamut maleruagassat ilusiligaanerat.

MARPOL 1973 (Umiarsuit mingutsitsinissaannik pinaveersaartitsinissaq pillugu nunani

tamalaani isumaqatigiissut, 1973) nunani tamalaani imartanik mingutsitsinissamik

pinaveersaartitsinermik ilungersuuteqarnermik annertuumik siuariartitsivoq. OILPOL-imut

isumaqatigiissummut, matuma siulianut naleqqiulluni uulianik oqimaatsunik

mingutsitsinissap pinaveersaartitsinissamut maleruagassanik imaqaannanngilaq, aammali

umiarsuarnit imaani mingutsitsinernik tamanik maleruagassiuinissaq anguniarneqarpoq,

tassani eqqaasarneq kisimi pineqarani. Isumaqatigiissut umiarsuarnit uuliamik qanorluunniit

ittumik, akuutissanik imerpalasunik ajoqutaasinnaasunik annertuunngorlugit

assartorneqartunik, akuutissanik ajoqutaasinnaasunik poortorsimasunik, imermik

errortuivikumik kuuffeqarfikkut kuutsinneqartumik, eqqakkanik aammalu aamma

silaannarmik mingutsitsinermik imaani mingutsitsinissamik pinaveersaartitsinermut

maleruagassanik imaqarpoq.

Uuliamut aamma akuutissanut imerpalasunut ulorianaatilinnut annertuunngorlugit

assartorneqartunut maleruagassat ilanngussani pinngitsooratik ilaasussani marlunni

nassaassaapput, taakkulu isumaqatigiissut ilanngullugu atuutsinneqalertussaapput, kiisalu

ilanngussat allat atuutsinneqalerniarnersut nammineerluni aalajangerneqarsinnaavoq.

Kisiannili MARPOL 1973 naalagaaffinnit ikittuinnarnit atuutsinneqalerpoq,

isumaqatigiissummut Ilanngussaq II-mi, akuutissanut imerpalasunut ajoqusiisinnaasunut

maleruagassani piumasaqaatit sukannersunik, taamaattumillu naammassinissaannut

teknikkikkut ajornartunik oqaasertalerneqarmata.

Iluarsaassineq allannguutinik annertunerusunik kinguneqarpoq, umiarsuit tankillit arlallit

Amerikap imartaani qanitaaniluunniit ajutoorneranni uuliamik maqisoornerup

kingunerisaanik USA-p naalakkersuisuinit piumasaqarmata, umiarsuit uuliamut tankillit

ilusiligaanerinut maleruagassat arlallit isumaqatigiissummut 1973-imeersumut

ilanngunneqassasut.

Tassalu 1978-imi amerikamiut isumaqatigiissummut 1973-imeersumut allattaavik

aqqutigalugu piumasaqaataat naleqqussagaanerusut, aammalu ilanngussami uuliamik

mingutsitsinermut tunngasumi allannguutit arlallit akuersissutigineqarput, taamaalillunilu

allannguutit aammalu isumaqatigiissut 1973-imeersoq ataatsimoortinneqalerput, taamaallaat

ataatsimoortillugit atuutsinneqalersinnaalerlutik akuerineqarsinnaalerlutillu. Akuutissanut

imerpalasunut ulorianaatilinnut annertuunngorlugit assartorneqartunut maleruagassanut

tunngatillugu ajornartorsiutit maleruagassat taakku atuutsinneqalernissaasa 6. april 1987-imut

kinguartinneqarnerisigut iluarsineqarput.

Tassalu MARPOL-imut isumaqatigiissutip, isumaqatigiissutip oqaasertarpiaa 1973-imeersoq,

1978-imi allattaavikkut allannguuteqartinneqartoq, kiisalu nalunaaruteqartarnermut

allattaavik, inatsisissatut siunnersuummi § 40-mi aamma isumaqatigiissitsiniartarneq pillugu

allattaavimmi matussuserneqartoq imarai. Allattaaviit marluusut taakku isumaqatigiissutip

oqaasertaani artikel 8-mut aamma artikel 10-mut atasuupput. Kiisalu ilanngussat sukumiisut

arfinillit isumaqatigiissummut atatinneqarput.

61

Ilanngussat arfiniliusut isumaqatigiissut ilanngullugu ilaatigut akuutissanik

mingutsitsisartunik aniatitsinerit assigiinngitsut arlallit qanoq ingerlanneqartarnissaannut

piumasaqaatinik, taamatullu assigiinngitsunik aniatitsinissamut inerteqqutinik, tassungalu

ilanngullugu sumiiffiit ilaanni aniatitsinissamut inerteqqutinik aammalu sinerissamut

qanittumi aniatitsinissamut inerteqqutinik imaqarput.

Ilanngussaq I aamma II pinngitsooratik atuutsinneqartussaapput, tassalu MARPOL-imut

akuersissummut akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq, tamatuma peqatigisaanik ilanngussanut

taakkununnga akuersisoqanngippat. Kisiannili isumaqatigiissummi ilanngussat sinneri

nammineq piumassutsimik akuerineqarsinnaapput, naalagaaffiillu akuersissummut peqataasut

ilanngussat taakku arlaat pituttorfigissanerlugit namminneerlutik aalajangersinnaavaat.

MARPOL-imut akuersissummi maleruagassat sukumiinerusut pingaartumik

isumaqatigiissummut ilanngussaq 6-imi nassaarineqarsinnaapput:

- Ilanngussaq I: imarai imaani uuliamik mingutsitsinissamik

pinaveersaartitsinermut maleruagassat.

- Ilanngussaq II: imarai akuutissat imerpalasut ajoqusiisinnaasut

annertuunngorlugit assartorneqartut (umiarsuarnik akuutissanut tankilinnik)

misissorneqartarnerinut maleruagassat.

- Ilanngussaq III: imarai akuutissanik poortorsimasunik mingutsitsinissamik

pinaveersaartitsinissamut maleruagassat.

- Ilanngussaq IV: imarai umiarsuarnit imermik errortuivikumik

kuuffeqarfimmeersumik mingutsitsinissamik pinaveersaartitsinissamut maleruagassat.

- Ilanngussaq V: imarai umiarsuarni ingerlatsinermit eqqakkanit

mingutsitsinissamik pinaveersaartitsinissamut maleruagassat.

- Ilanngussaq VI: imarai umiarsuarnit silaannarmik mingutsitsinissamik

pinaveersaartitsinissamut maleruagassat.

Ilanngussat arfinillit taakku ingerlaavartumik annertusineqartarput nutarterneqartarlutillu.

Tassalu Ilanngussaq VI, silaannarmik mingutsitsisarnermut tunngasoq, 19. maj 2005-imi

atuutilerpoq, tamatumalu kingorna 1. juli 2010-mi atuutilersumik aniatitanut qummut

killiliussat sukannernerungaatsialersinnerisigut annertuumik allannguuteqartinneqarsimalluni.

Ilanngussaq IV, imermut errortuivikumut kuuffimmeersumut tunngasoq, 27. september 2003-

mi atuutilerpoq. Ilanngussaq IV-imut allannguutit arlallit 1. januar 2013-imi

atuutilersinneqarput, taakkulu ilaatigut maleruagassanik, umiarsuarnit ilaasartaatinit,

sumiiffinni immikkut ittuni toqqarneqartuni angalasunit (soorlu Østersøen) aniatitsinissamut

piumasaqaatinik sukannernerusunik imaqartunik imaqarput.

Ilanngussaq V, eqqagassanut tunngasoq, aallaqqaammut 31. december 1988-imi

atuutilersinneqarpoq, aammalu 1. januar 2013-imi atuutilersunik annertuumik

allanngortinneqarluni, tamatumalu kingunerisaanik eqqakkanik imaarsisinnaanermut

maleruagassat sukannernerulersinneqarput. § 20-mut nassuiaatit aamma inatsimmut

ilanngussaq 2 nutaaq, sukannernerulersitsinernik nutaanik ersersitsiviusut

innersuussutigineqarput.

62

Ilanngussaq I, 3. oktober 1983-imi isumaqatigiissutip atuutilerneranut peqatigitillugu

atuutilersoq inatsisissatut siunnersuummi kapitali 2-mi maleruagassani, uuliamik

imaarsisarnermut maleruagassanik imaqartuni ersersinneqarpoq. Ilanngussaq II 6. april 1987-

imi atuutilerpoq, taannalu kapitali 3-mi maleruagassat, akuutissanik imerpalasunik

annertuunngorlugit assartorneqartunik imaarsisarnermut maleruagassiorfiusut

suliarineqarnerinik kinguneqarpoq. Ilanngussaq III-mut tunngatillugu maleruagassat, 1. juli

1992-imi atuutilersut kapitali 4-mi, akuutissanik ulorianaatilinnik poortorsimasunik

imaarsisarnermut maleruagassiuiffiusumi nassaarineqarsinnaapput.

B. MARPOL-imut isumaqatigiissut pingaarnersiorlugu.

Maleruagassat pingaarnerit ilaannit, inatsisissatut siunnersuummut matumunnga

attuumassuteqartunit taaneqartariaqarput:

- uulianik akuutissanik imerpalasunik ajoqusiisinnaasunik, imermik errortuivikumik

kuuffeqarfimmeersumik eqqagassanillu qanorluunniit ittunik sumi qanorlu

annertutigisumik imaarsisoqarsinnaaneranut maleruagassat,

- umiarsualivinni tigooqqaavinnik sananissamut maleruagassat,

- akuutissanik atortunillu mingutsitsisunik imaarsisarnerit tigooqqaaviit immikkut ittut

akuerisat aqqutigalugit pisarnissaannut maleruagassat,

- akuutissanik ulorianaatilinnik poortorsimasunik assartuisarnermut, usingiaasarnermut

usilersuisarnermullu maleruagassat,

- mingutsitsisoqarnerani nalunaaruteqartarnermut aamma isumaqatigiissutip

malinneqarneranik nakkutilliinermut maleruagassat.

Kiisalu isumaqatigiissut umiarsuit uuliamut tankillit ilusilerneqarnissaannut piumasaqaatinik

arlalinnik imaqarpoq, umiarsuit angissusii suussusiilu malillugit imermut oqimaalutamut

tankinik il.il. immikkut ittumik pisariaqartitsiviusarmata, taamatullu uuliat akuutissallu

imerpalasut ajoqusiisinnaasut suulluunniit tamarmik nalunaarsorneqartarnissaannut

maleruagassanik imaqarluni. Umiarsuit ilusissaannut aammalu nalunaarsuiffinnik

suliaqarnermut maleruagassat siunnersuummut matumunnga ilaatinneqanngillat, kisiannili

umiarsuit isumannaatsuunissaat il.il. inatsimmut, Kalaallit Nunaannut atuutsinneqartumut

ilaatinneqarlutik.

MARPOL-imut isumaqatigiissut FN-ip Imarsiornermut Suliniaqatigiiffiata (IMO) ataani

isumaqatigiissutaavoq. Isumaqatigiissut malillugu aqutsineq IMO-p avatangiisinut

ataatsimiititalianiit (MEPC) isumagineqarpoq, tassanilu ilaasortat akuttoqatigiinnik

ataatsimiittarput, taakkunanilu isumaqatigiissutip iluarsaannissaanut pisariaqartitsineq,

taamatullu apeqqutit allat amerlasuut, isumaqatigiissummut isumaqartut oqallisigineqartarput.

C. Kalaallit Nunaat aamma MARPOL.

Maannarpiaq danskit MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq IV-mik aamma VI-

mik atuutsitsineranni Kalaallit Nunaat immikkut inissisimatinneqarpoq. Inatsisissatut

siunnersuut Ilanngussaq VI-mi maleruagassat, silaannarmik mingutsitsisarnermut tunngasut

ilaannik imaqarpoq. Taakku saniatigut tamanna pillugu maleruagassanik amerlanerusunik

aalajangersaanissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput, taamaalillunilu Kalaallit Nunaat

63

ilaatigut umiarsuarnut ikummatissat pillugit maleruagassanik, Ilanngussaq VI-mut

akuersinissamut pisariaqartinneqartunik maleruagassiorsinnaalissapput. Ilanngussaq IV-mut

tunngatillugu inatsisissatut siunnersuut maleruagassanik, imermut errortuivikumut kuuffinnik

imaarsisinnaanermut killilersuinermik kinguneqartunik imaqarpoq. Kisiannili Ilanngussaq

IV-mi tamakkiisumik inerteqquteqarnissaq piumasarineqarpoq, taamaattumillu imermut

errortuivikumut kuuffinnit tigooraavinnik pilersitsinissaq pisariaqartinneqarpoq, tamannalu

pissutigalugu ilaatitsinnginnissaq Ilanngussaq IV-mut tunngatillugu

atorunnaarsinneqarsinnaanissaa ilimanaateqanngilaq.

3.2. Immami inatsisit pillugit isumaqatigiissut

Naalagaaffiit suleqatigiit imartani pisussaaffeqarnermut isumaqatigiissutaat 10. december

1982-imeersoq (matuma kingorna Imartani pisussaaffeqarnermut isumaqatigiissut),

aammattaaq pisortatiguunngitsumi ”imartani inatsimmik tunngaviusumik” taagorneqartoq,

10. december 1982-imi akuerineqarpoq. Isumaqatigiissut 16. november 1994-imi

atuutilerpoq, taassumalu naalagaaffiit imartanut inatsisinik atuutsitsinerannut maleruagassat

ataatsimut allanneqarnerinik, nutarterneqarnerinik ineriartorteqqinneqarnerinillu imaqarpoq.

Isumaqatigiissutip oqaasertai ataatsimut isigalugit inuit pisussaaffiinik ileqquusunik

annertuumik ersersitsiviusutut isigineqassapput.

Inuit pisussaaffiini ileqquusut atuuttut aamma imartani pisussaaffeqarnermut

isumaqatigiissutip akornanni ataqatigiittoqaraluartoq, Kalaallit Nunaata isumaqatigiissummik

pitsaanerusumik malinnissinnaanissaa anguniarlugu Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi

ataasiakkaanik allannguinissaq pisariaqartinneqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuummi allanngortitsinerup kingunerisaanik, umiarsuarnut nunanut

allameersunut atuutsitsinissap qanoq ililluni imartani pisussaaffeqarnermut

isumaqatigiissummut killilerneqarnera toqqaannarnerusumik allassimalerpoq. Tassalu

imartani pisussaaffeqarnermut isumaqatigiissummi artikel 220-mi, aningaasaqarnermut

killeqarfimmi immikkoortumi umiarsuit nunanit allaneersut unioqqutitsinerannut

atuutsitsinissaq pineqartillugu, sinerissami naalagaaffiup tungaanit atuutsitsinissamut

tunngasumi ”ersarissumik tunngaveqarnissaq”, ”ajoqusiinerup annertunissaa” aamma

mingutsitsinerup ”annertunissaa” piumasarineqarpoq.

Artikel 220 naalagaaffiup erfalasoqarfiusup nammineerluni umiarsuaatiminut

maleruagassiaminut atuutsitsinissamut immikkut piginnaatitaanerannik aamma nunat allat

imartaanni aningaasaqarnermullu killeqarfinni immikkoortuni atuutsitsisinnaaneranut

ilaatitsinngiffiusussatut isigineqassaaq. Aningaasaqarnermut killeqarfik immikkoortoq

tassaavoq, imartaq titarnerup tunngaviusup sukkulluunniit atuuttup avataaniittoq, aammalu

imartap killinganiit 200 sømilinik ungasissusilik. Imartani pisussaaffeqarnermut

isumaqatigiissut naalagaaffiit sinerissamiittut umiarsuarnut nunanit allaneersunit

akuliunnissaannut sakkussatut isigineqassaaq, naalagaaffiit erfalasoqarfiusut

umiarsuaatiminni nunani tamalaani maleruagassanik atuutsitsisarnerisa pitsaannginnerinut

64

isornartorsiuisarnerat naammassiniarlugu aalajangersagaq aalajangersimasumik

annertussuseqartut pilersinneqarmata.

Artikelimi aalajangersakkat umiarsuit unioqqutitsinerminni sumiinneri aammalu

unioqqutitsinerup sakkortussusaa malillugit naleqqussagaapput.

Imartani pisussaaffeqarnermut isumaqatigiissummi oqaaseq ”imartaq” (territorial sea)

atorneqarpoq, tassaavorlu ”imartaq avalleq”, inatsisissatut siunnersuummi § 4, imm. 10-mi

nassuiarneqartoq, aammalu ”imartaq ilorleq” (internal waters), tassaavorlu ”imartaq nunamut

qaninnerusoq”, aammattaaq § 4, imm. 10-mi nassuiarneqartoq. Taamaattumik imartani

pisussaaffeqarnermut isumaqatigiissummi ”Imartaq” kalaallit ”imartamut” taaguutaannut,

tassalu imartamut avallermut ilorlermullu atorneqartumut assingunngilaq.

Taaguutit assigiinngissuteqarnerat pissutigalugu oqaaseq ”imartaq avalleq” inatsisissatut

siunnersuummi matumani atorneqartariaqalersimavoq. Imartani pisussaaffeqarnermut

isumaqatigiissutip naalagaaffiit umiarsuarnut, imartap avallersaaniittunut

oqarsinnaatitaanerinut killilersuinernik arlalinnik imaqarnera pissutaavoq, taakkuli

umiarsuarnut imartami ilorlermiittunut, soorlu umiarsualivinniittunut kangerlunniittunullu

taama annertutigisumik atuutinngillat. Tamatumunnga atatillugu § 45-mut nassuiaatit

innersuussutigineqarput.

Imartani pisussaaffeqarnermut isumaqatigiissut aamma imartanik killiliisarnermut

maleruagassanik imaqarpoq, taakkununngalu titarnerup tunngaviusup, imartap

nalunaarsorneqarneranut pingaaruteqartup aalajangersarneqartarneranut tunngasut

ilaatinneqarput.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi allannguutit sukumiisumik nassuiarneqarnerannut

tunngatillugu, §§ 4-mut, 65-imut, 66-imut aamma 67-imut nassuiaatit

innersuussutigineqarput.

3.3. Imeq oqimaaloqutaq pillugu isumaqatigiissut

Imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissut inatsisissatut siunnersuummi matumani nunani

tamalaani maleruagassanik ilassutaasuni annersaavoq, taamaattumillu nunani tamalaani

isumaqatigiissutinut allanut naleqqiullugu maleruagassat amerlanerusunik sukumiisumik

taaneqartarumaarluni.

2004-mi FN-ip Imarsiornermut Suliniaqatigiiffiata (IMO) imermut oqimaaluttamut

isumaqatigiissut akuersissutigaa. Isumaqatigiissut malillugu, MARPOL-imut isumaqatigiissut

assigalugu avatangiisinut ataatsimiititalianiit (MEPC) isumagineqarpoq.

Isumaqatigiissut nunanit 30-init, tassalu nunarsuarmi umiarsuit niuffagiutit tamarmiusut

(bruttotonnage-nut uuttorlugu) 35%-iinik amerlassuseqartunit akuersissutigineqarmat,

qaammatit 12-it qaangiuttut atuutsinneqalerpoq. 9. januar 2014-imi nunat 38-it, tassalu

nunarsuarmi bruttotonnage-t tamarmiusut 30,38%-iinik pigisaqartut isumaqatigiissummik

atuutsitsipput, taakkununngalu Canada, Danmark, Norge aamma Sverige ilaapput.

65

Aatsaat isumaqatigiissummi piumasaqaatit naammassineqarsimappata, imermik

oqimaaluttamik kuutsitsisoqarsinnaasoq isumaqatigiissummi piumasarineqarpoq, tassalu

nunamiit naammaginartumik ungasissusilimmi erngup oqimaaluttap taarserneqarnissaanut

maleruagassat imaluunniit erngup oqimaaluttap, akuutissanik akullit akoqanngitsulluunniit

suliarineqarnissaanut (salinneqarnissaanut) maleruagassat isiginiarneqassallutik. Imeq

oqimaalutaasoq tigooqqaavimmut tunniunneqarpat, imaluunniit imermik oqimaaluttamik

suliaqarnissamut periaatsimik akuerisamik atuisoqassappat, piumasaqaatit taakku

atuutissanngillat. Erseqqissaatigineqassaaq, illuatungeriit imermik oqimaalutaavimmik

tigooqqaaviliornissaat isumaqatigiissummi piumasarineqanngimmat. Imermik

oqimaaluttamik taarsiisarneq, imermik oqimaaluttamik passuseriaatsitut atorneqarnissaa

taamaallaat isumaqatigiissutip atulernerata kingorna ikaarsaarnermi sivikitsumi

atorneqartussaavoq. Tamatuma sivisussusissaanut umiarsuit ataasiakkaat tullianik

nutarteriffiusumik misissorneqarnissaata qaqugu pinissaa apeqqutaasussaavoq.

Nutarterinissamut misissuisarnermi nunani tamalaani uuliaarluertoqarnissaanut

pinaveersaartitsinissamut akuersissutip (akuersissut IOPP), MARPOL-imi Ilanngussaq I

naapertorlugu suliarineqartup nutarterneqarnissaanut atatillugu misissuisarneq matumani

eqqarsaatigineqarpoq.

Isumaqatigiissut malillugu sumiiffinni imermut oqimaaluttamut tankinik

iluarsaassiviusartuni, saliiviusartuni il.il. umiarsuit tankiini kinnernik tigooqqaasarnernik

naleqquttunik peqareerpoq.

Taakku saniatigut umiarsuit isumaqatigiissummut ilaasut tamarmik imermut oqimaaluttamut

pilersaarummik akuerisamik, ilaatigut umiarsuit ataasiakkaat, isumaqatigiissummi imermik

oqimaaluttamik isumagisaqarnissamut piumasaqaatinik naammassinninnissaq

qulakkeerniarlugu ingerlaavartumik iliuusissaanut paasissutissanik imaqartumik

umiarsuarmiititaqarnissaat isumaqatigiissummi piumasaqaatigineqarpoq. Umiarsuit taakku

aamma imermut oqimaalutaavimmut nalunaarsuiffimmik umiarsuarmiititaqassapput,

tassanilu imermik umiarsuup oqimaalutaanik immiisarnerit imaarsisarnerillu

ingerlaavartumik nalunaarsorneqartassapput.

Kiisalu isumaqatigiissut umiarsuarnik aamma imermut oqimaaluttamik passussinissamut

atortunik misissuisarnermut akuersissuteqartarnerullu, kiisalu umiarsuarnik nunanit

allaneersunik misissuisarnermut maleruagassanik imaqarpoq. Misissuinerni imermut

oqimaaluttamut akuersissutit, pilersaarutit nalunaarsukkallu misissorneqartarput, aammalu

aniatitsinissamut piumasaqaatit malinneqarnersut qulakkeerniarlugu misissugassanik

tigusisoqarsinnaavoq. Isumaqatigiissummi akuersissuteqartarnermut, pilersaarusiortarnermut

nalunaarsuisarnermullu, kiisalu taakkuninnga nakkutilliinissamut maleruagassat,

Aningaasaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Ministereqarfimmit imaani

isumannaatsuunissaq pillugu inatsit tunngavigalugu atulersinneqarput.

Inuussutissarsiornermut Ineriartortitsinermullu Ministereqarfiup (Imarsiornermut

Aqutsisoqarfik) inatsisitik atuuttut aqqutigalugit, isumaqatigiissummi imermut

oqimaaluttamut akuersissuteqartarnermut, pilersaarusiortarnermut nalunaarusiortarnermullu

66

maleruagassat atuutsilerpaat. Imarsiornermut Aqutsisoqarfiup siunissami umiarsuarnik

misissuisarnerminni naalagaaffiup umiarsualiveqarfiusup misissuisarneranut ilagitillugu

umiarsuaq imermut oqimaaluttamut akuersissummik atuuttumik nassarnersoq

misissortassavaa, aammalu umiarsuup imermut oqimaaluttamut nalunaarsugai

misissortassallugit.

Naalagaaffiup umiarsualiveqarfiusup taamatut misissuinerani nalunaarsukkat, akuersissutit

imaluunniit atortut ajoquteqartut paasineqarpat, atortumi imermut oqimaaluttamut

isumaqatigiissummi saliinissamut piumasaqaatit malinneqarnersut aalajangiiffiginiarlugu

misissugassanik tigusisoqarsinnaavoq. Misissugassanik tigusinermi avatangiisinut

piumasaqaatit malinneqarnersut qulakkeerneqarnissaa siunertarineqarmat, misissugassanik

tigusinissamut akisussaaffik Naalakkersuisut tigummisaraat. Erseqqissaatigineqassaaq,

Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuummi § 15, imm. 3 tunngavigalugu,

Aningaasaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Ministereqarfimmut

isumaqatiginninniartoqareernerani nakkutilliinermik suliassanik, soorlu misissugassanik

tigooqqaanernik Imarsiornermut Aqutsisoqarfimmut suliakkiisinnaammata, taamaalilluni

misissugassanik tigooqqaaneq akiliuteqartitsinikkut Naalakkersuisut sinnerlugit

Imarsiornermut Aqutsisoqarfimmit suliarineqarsinnaassalluni.

Inatsisissatut siunnersuummi imermut oqimaaluttamut kinnernullu maleruagassiuineq

Inatsisissatut siunnersuut Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiullugu

allannguutissanut siunnersuutinik imaqarpoq. Allannguutissani imermut oqimaaluttamut

isumaqatigiissutip ilaanik atulersitsinissaq siunertarineqarpoq.

Imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissutip kalaallit inatsisaanni atuutsinneqalernerani

nutaatut umiarsuit oqimaalutaat mingutsinneqanngitsoq maleruagassaqartinneqalissaaq.

Tamanna pillugu maleruagassat kapitalimut 6-imut nutaamut ikkunneqarnissaat

siunnersuutigineqarpoq. Kapitali 6-imi maleruagassat inatsimmut ilanngussamik 1-imik

nutaamik tapertaqartinneqassapput, tassanilu imermik oqimaaluttamik passussinissamut

piumasaqaatit sukumiisut allassimapput, tamatumalu peqatigisaanik piffissap qanoq ilinerani

umiarsuup aalajangersimasup passussinissamut piumasaqaatit naammassissanerai

allassimapput. Erseqqissaatigineqassaaq, ilanngussaq 1-imi atuilernissamut maleruagassat

isumaqatigiissummi aallaqqaammut atulersitsinissamut maleruagassanut assingunngimmata.

Isumaqatigiissummi maleruagassat Resolution A.1088(28)-mi atulersitsinissamut

maleruagassanik nutaanik taarserneqarput, taakkulu FN-ip Imarsiornermut Suliniaqatigiiffiata

ataatsimiinnerisa 28-issaanni, 4. december 2013-imi ingerlanneqartumi akuersissutigai.

Maleruagassat nutaat taakku ilanngussaq 1-imut ilanngunneqarput.

Imermik oqimaaluttamik atuineq umiarsuarni arlalippassuarni pinngitsoorneqarsinnaanngilaq,

umiarsuup imarsiutissaqqinneranut umiarsuup orrajaannera apeqqutaasorujussuusarmat.

Tassalu isumaqatigiissut naapertorlugu imeq oqimaalutaq tassaavoq imeq, umiarsuup

aquanut, saneraanut, itsineranut, patajaassusianut imaluunniit sukangassusianut

napparissaatitut umiarsuarmut immiunneqartartoq.

67

Imeq oqimaaluttatut umiarsuarmut ikineqartartoq kuutsinneqartartorlu pingaartumit imaanit

pissarsiarineqartarpoq. Taamaattumik imeq minguissutsimigut, tarajoqassutsimigut il.il.

allanngorarsinnaavoq, nalinginnaasumillu aamma allanik akoqangaatsiartarluni. Akui taakku

pingaartumik tassaasarput uumassusillit (naasut, uumasut, bakteriat il.il.), tappiorannartut

toqungasut taakkulu ilaat, kiisalu uumassuseqanngitsut, soorlu ujaqqat, sioqqat aatsitassallu

allat, pingaartumik immap naqqaneersut, imaluunniit kuuit aqqutigalugit imaanut

kuugunneqarsimasut.

Akui tamakku imermi oqimaaluttamiitillutik akunik taaneqartarput, kiisalu piffissap sivisuup

ingerlanerani umiarsuup imermut oqimaaluttamut tankiini kivisimasut kinnernik

taaneqartarlutik. Tassalu oqaaseq imeq oqimaalutaq isumaqatigiissummi aammalu

inatsisissatut siunnersuummi matumani atorneqarpoq, tassanilu imeq oqimaalutaq

immiunneqartoq, imermut akuliussimasinnaasunik akoqartoq eqqarsaatigineqarpoq.

Kisiannili oqaatsip kinnerit atorneqarnerani erngup akui, umiarsuup tankiisa naqqinut

kivisimasinnaasoq eqqarsaatigineqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuummi § 15, imm. 1-imi imermik oqimaaluttamik imaarsisarnerup

inatsisisatut siunnersuummi piumasaqaatit, tassungalu inatsisissatut siunnersuummi

ilanngussaq 1-imi maleruagassat ilanngullugit. malillugit pisarnissaa aammalu umiarsuaq

imermik oqimaaluttamik passussinissamut atortunik akuerisanik atorsinnaasunillu

atuisassasoq oqaatigineqarpoq. Ilanngussaq 1-imi umiarsuit assigiinngitsunik angissusillit

pisoqaassusillillu qanoq ilinerani imermik oqimaaluttamik passussinissamut piumasaqaatinik

malinnissanersut sukumiisumik allaaserineqarpoq. Tamatuma peqatigisaanik inatsisissatut

siunnersuummi § 15, imm. 2-mi Naalakkersuisunut imermik oqimaaluttamik

imaarsisarnermut maleruagassanik aalajangersaasinnaanermut piginnaatitsiviusunik

imaqarpoq, tassungalu sumi, qanoq qanorlu ilinerani imaarsisinnaaneq ilaatinneqarput.

Taakku saniatigut inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi tigooraavinnik pilersitsinissamut

ilusilersuinissamullu tunngavissap atuuttup ilaneqarnissaa, tassungalu umiarsuup imermut

oqimaalutaaviini kinnerit ilanngunneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq. Ilassuteqarnerup

kingunerisaanik aamma Naalakkersuisut umiarsuit tigooraavinnik atuinissamut

pisussaaffeqarnerat pillugu maleruagassanik aalajangersaanissamut piginnaatinneqalissapput.

Piginnaatitsissutit taakku tunngavigalugit maleruagassiaasinnaasut siusinnerpaamik

isumaqatigiissutip atuutilerfianiit atuutilissapput.

Imermut oqimaaluttamut suliassaqarfimmi nunani tamalaani, ilaatigullu IMO-mi

maleruagassanik suli oqaasertaliisoqartarpoq akuersissuteqartoqartarlunilu, taamatullu

suliassaqarfimmi teknologii ingerlaavartumik ineriartorluni. Tassalu inatsisissatut

siunnersuummi matumani allannguutissatut siunnersuutigineqartuni aamma teknikkimut

aalajangersakkat, aammalu imermut oqimaaluttamut piumasaqaatit, tamanna pillugu nunani

tamalaani isumaqatigiissuteqartoqartarnera, imaluunniit suliassaqarfimmi ilisimasat

annertunerulertarnerat malillugu naammassineqarsinnaanissaannik qulakkeerinissaq

siunertarineqarpoq.

68

Isumaqatigiissummi maleruagassat atuutilerpata, inatsisissatut siunnersuummi imermut

oqimaaluttamut maleruagassat uumasunik amerliartupiloortunik Kalaallit Nunaata

imartaannut nuussisarnerup annikillisinneqarneranik kinguneqartussatut

naatsorsuutigineqarpoq.

Erseqqissaatigineqassaaq, kalluarneqartussat tunngaviusumik inatsimmi § 73 naapertorlugu

taarsiissutitalimmik arsaarinnissuteqarfigineqartarnissaat inatsisissatut siunnersuummi

siunertarineqanngimmat. Taamaattumik inatsimmut ilanngussaq 1-imi imm. B-p

immikkoortua 6 isumaqatigiissummi imermik oqimaaluttamik passussinissamut

piumasaqaatip atuutsinneqalernissaa eqqarsaatigalugu ukiuni arlalinni, naammaginartumik

amerlassusilikkani ikaarsaarnissamut aaqqissuussinermik imaqarpoq, pisariaqassappallu

isumaqatigiissutip atuutsinneqalerneranut atatillugu ikaarsaarnissamut aaqqissuussineq

taamaattoq allanngortinneqarsinnaavoq.

3.4. OSPAR-imut isumaqatigiissut

OSPAR-imut isumaqatigiissut, pisortatigoortumik ”Imarpiup avannamut kangiani imartani

avatangiisinik innarlitsaaliuinissaq pillugu isumaqatigiissut”-mik taagorneqartoq, nunarsuup

immikkoortuani isumaqatigiissutaavoq, Tunup imartaanik ilaatitsiviusoq. Kisiannili

inatsisissatut siunnersuummi maleruagassat, OSPAR-imut isumaqatigiissummut

illuatungiliuttut Kalaallit Nunaata imartaanut tamarmiusumut atuutsinneqarput.

OSPAR-imut isumaqatigiissut Oslomi isumaqatigiissummik (umiarsuarnit silaannakkullu

angallatinit eqqaanermi immamik mingutsitsinissap pinngitsoortinneqarnissaanut

isumaqatigiissut, 1972), 1974-imi atuutsinneqalersumik, aamma Parisimi

isumaqatigiissummik (nunamiit immamik mingutsitsinissap pinngitsoortinneqarnissaanut

isumaqatigiissut, 1974), 1978-imi atuutsinneqalersumik ataatsimoortitsiviuvoq.

OSPAR-imut isumaqatigiissut ataatsimoortutut ilusiligaavoq, ilanngussanik tallimanik

ilaqartinneqartoq, taakkulu isumaqatigiissummut ilaatinneqarput: Ilanngussaq 1, nunamiit

mingutsitsinissamik pinaveersaartitsinermut piiaanermullu tunngasoq; Ilanngussaq 2,

eqqaanermi ikuallaanermilu mingutsitsinissamik pinaveersaartitsinermut tunngasoq;

Ilanngussaq 3, suliffeqarfinnit avataasiortunit mingutsitsinissamik pinaveersaartitsinermut

piiaanermullu tunngasoq; Ilanngussaq 4, immami avatangiisit pitsaassusiinik

nakkutilliinermut naliliisarnermullu tunngasoq, kiisalu Ilanngussaq 5 nutaaq, pinngortitami

ataqatigiit uumasullu illersorneqarnissaannut pigiinnarneqarnissaannullu tunngasoq.

Isumaqatigiissummut mianersortussaaneq aamma mingutsitsisup akiliisartussaanera,

teknologiimik pissarsiarineqarsinnaasumik pitsaanerpaamik aammalu avatangiisinut

suleriaatsinik pitsaanerpaanik atuisinnaaneq ilaatinneqarput. Suliffissuit eqqaanissaannut

imaani eqqakkanik ikuallaanissamut inerteqquteqarneq, kiisalu eqqagassanik radiup

qinngornerinik ulorianartunik akulinnik qanorluunniit ittunik eqqaanissamut

inerteqquteqarneq ilanngunneqarput. OSPAR-imut isumaqatigiissummi aalisakkat

perlukuinik aammalu atortunik pinngortitameersunik eqqaanissaq akuerineqarpoq, kisiannili

angallatinik eqqaanissaq inerteqqutigineqarluni. Aalisakkat perlukuinik eqqaasinnaatitaaneq,

69

Kalaallit Nunaanni ilaatigut imaani uumasunik miluumasunik piniartarneq eqqarsaatigalugu,

pisanit taamaattunit eqqagassat annertuumik annertuunik nassuiaatissaqartinneqarput.

Tamanna pillugu oqaaseqaatinut sukumiinerusunut tunngatillugu kapitali 10-mut nassuiaatit

innersuussutigineqarput. Kiisalu erseqqissaatigineqassaaq, uumasunik, pinngortitami

ataqatigiinnik aammalu sumiiffinnik immikkut ittumik pingaaruteqartunik illersuinissaq

pillugu isumaqatigiissummi maleruagassat pingaartumik pinngortitamik innarlitsaaliuineq

pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 29-mi, 18. december 2003-meersumi

tunngavigineqarmata.

3.5. Londonimi isumaqatigiissut aamma Londonimi allattaavik

OSPAR-imut isumaqatigiissutip akerlianik Londonimi isumaqatigiissut (eqqakkanik

akuutissanillu allanik eqqaanermi imaani mingutsitsinermik pinngitsoortitsinissaq pillugu

isumaqatigiissut, 1972) nunarsuarmut tamarmiusumut atuuppoq, taamaattumillu aamma

Kalaallit Nunaata imartaanut tamanut atuulluni, taakkununngalu Kalaallit Nunaata kitaata

sineriaa ilaavoq.

Isumaqatigiissut,1972-imi akuerineqartoq aammalu 30. august 1975-imi atuutilersoq, inuit

suliaannit imartai avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaat pillugu nunani tamalaani

isumaqatigiissutit siulliit ilagaat. MARPOL-imut isumaqatigiissut aamma imermut

oqimaaluttamut isumaqatigiissut assigalugit, IMO-p aqutsinermini Londonimi

isumaqatigiissut tunngavigaa.

Isumaqatigiissut nunani tamalaani akuutissanik atortunillu ulorianaatilinnik arlalinnik

eqqaanissamut inerteqquteqarnikkut immami mingutsitsinissamut akiuiniarnermut

pinaveersaartitsinermullu tapertaavoq. Taamaakkaluartoq akuutissanik atortunillu

aalajangersimasunik eqqaanissamut akuersissuteqartoqarsinnaavoq, taamatullu akuutissat

atortullu ilaat ataatsimut isigalugit eqqaanissamut inerteqquteqarnermut ilaatinneqanngillat.

"Eqqaaneq" tassaavoq umiarsuarnit, timmisartunit, uuliasiorfinnit imaluunniit inuit sanaavinit

allanit eqqagassanik akuutissanilluunniit allanik imaanut ilisimaaralugu eqqaaneq, taamatullu

umiarsuarnik uuliasiorfinnilluunniit ilisimaaralugu piiaaneq.

Londonimi isumaqatigiissut aamma maleruagassanik, suliffissuit eqqagassaannik imaani

ikuallaanissamut inerteqquteqarfiusunik imaqarpoq.

1996-imi isumaqatigiissummi suleqatigiit allattaavik (Londonimi allattaavik), 2006-imi

nunani arlalinni, taakkununngalu Kalaallit Nunaanni ilanngullugu atuutilersoq

akuersissutigaat. Allattaavik nunat isumaqatigiissummi suleqataasut allattaavimmut

akuersissuteqartarnerat ilutigalugu isumaqatigiissummik taarsiiartuaartussaavoq, aammalu

eqqaasarnermut maleruagassiortarnermut annertuumik allannguisussaalluni. Atortut suut

eqqaqqusaassannginersut allattornagit, allattaavik eqqaanernut tamanut ataatsimut

inerteqquteqarnermik, inerteqquteqarnermut tassunga ilaatitsinngiffiusunik killilinnik

ilaqartinneqartumik imaqarpoq.

70

Londonimi allattaavimmi ”mianersortussaaneq” ersersinneqarpoq, tassanilu eqqakkat

akuutissalluunniit allat imaani avatangiisinut inissinneqartut ajoqusiisinnaanerannik

isumaqarneq tunngavissaqarpat, peqqutaasut ataqatigiinnerinut pingaarutilinnik

uppernarsaatissaqartoqanngikkaluarpalluunniit, pinaveersaartitsinermi iliuusissanik

naammaginartunik aalajangiisoqassasoq piumasarineqarpoq.

”Mingutsitsisup akiliisussaanera” aamma allattaavimmi ersersinneqarpoq, tassanilu

allattaavimmi maleruagassat nutaat sukannernerulersitsisut mingutsitsinerup avatangiisini

sumiiffimmit ataatsimiit allamut nuuinnarneqarneranik kinguneqannginnissaat

akuersisarnermi suleqataasut qulakkiissagaat erseqqissarneqarpoq.

3.6. Polarkoden

Polarkoden tassaavoq IMO-mi maleruagassatut ataatsimoortutut nutaatut suliarineqartut,

taakkunanilu nunani issittuni imaatigut angalasarneq maleruagassiuunneqassaaq.

Polarkoden-ip suliarineqarneranut tunngaviuvoq, nunat issittut imartaasa, taakkununngalu

Kalaallit Nunaata eqqaani imartat ilanngullugit, ukiuni aggersuni umiarsuarnit

angallaffiunerata annertusingaatsiarnissaata naatsorsuutigineqarnera.

Nunani issittuni avatangiisit sunnertianerat eqqarsaatigalugu, nunat tamalaat umiarsuit nunani

issittuni imaatigut angalasarnerini isumannaallisaanernik qaffasissunik atuutsitsilernissaat

pingaaruteqarpoq. Kalaallit Nunaata nunani issittuni umiarsuit angallannerini

isumannaallisaanerit qaffasinnerulernissaat sulissutigaa, tassalu nunani tamalaani inatsisiliani

umiarsuit piumasaqaatinut sinaakkusiussat assigiit atorlugit unammilleqatigiinnissaannik

qulakkeerneqarsimatillugu.

Nunani tamalaani umiarsuarnut, nunat issittut imartaanni angalasartunut maleruagassanik

pinngitsoorani atuuttussanik suliaqartoqarnera pingaaruteqarpoq – taamaaliorneq umiarsuit

tamarmik ilaatinneqarnissaannut periaatsini kisiartaammat. Danmarkimit, Norgemit aamma

Canadamit siunnersuut tunngavigalugu IMO maleruagassanik pinngitsoorani malitassanik

taamaattunik suliaqarluni aallartippoq, tassalu taanna Polarkoden-imik taaneqarpoq.

Polarkoden piumasaqaatinik arlalinnik, umiarsuit nunat issittut imartaanni

ulorianartorsiorsinnaanerannik pinngitsoortitsiviusussanik imaqassaaq, taamatullu inuttat

piginnaasassaannut immikkut ittunik piumasaqaateqartoqassaaq.

Allatut oqaatigalugu Polarkoden atorlugu qalasersuit marluusut imartaanni umiarsuit

angallannerinut apeqqutit, angallannermut isumaqartut akineqassapput, taakkununngalu

umiarsuit ilusaat, sananeqarnerat atortuilu, ingerlatsinermut ilinniartitaanermullu apeqqutit,

ujarlertarneq annaassiniartarnerlu, aammalu taama pingaaruteqartigisumik nunani issittuni

avatangiisinik pinngortitamilu ataqatigiinnik innarlitsaaliuinissaq ilaatinneqarput.

Maleruagassat suli ineriartortinneqarput, taamaattumillu inatsisissatut siunnersuut manna

maleruagassanik, Polarkoden-imut toqqaannartumik siunnerfeqartunik imaqanngilaq.

Kisiannili Polarkoden-imi maleruagassat ilaat, inatsisissatut siunnersuutip atuuffissaanut

71

naapertuuttut, nalunaarusiornikkut Kalaallit Nunaanni inatsisinut

ilanngunneqarsinnaassapput. Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat

piginnaatitsiviusut maleruagassanut, Polarkoden-imi saqqummersussami

aalajangersarneqartussatut naatsorsuutigineqartut naammassinissaannut naammattussatut

naliliiffigineqarput.

3.7. OPRC-imut isumaqatigiissut aamma OPRC-HNS-imut allattaavik

OPRC-mut isumaqatigiissummi nunat suleqataasut tamarmik annertunerusumik

uuliaarluerfiusumik ajutoortoqarnerani ikioqatigiinnissamut, aammalu mingutsitsinernik

akiuiniarluni nunap iluani imaluunniit nunanik allanik suleqateqarluni upalungaarsimasunik

pilersitsinissamut pisussaaffilerneqarput. Kalaallit Nunaata pisussaaffii

upalungaarsimanermut inatsimmit atuuttumit, ikiorserneqarnissaq atortunillu nuussinissaq

pillugu isumaqatigiissut aqqutigalugu danskit upalungaarsimanerannik ilaqartillugu

matussuserneqarput. OPRC-HNS-imut allattaavimmut, OPRC-mut isumaqatigiissutip uuliap

saniatigut akuutissanik ulorianaatilinnik allanik ilaatitsiviusup atuuffiinik annertusititsisumut

akuersinermi pingaartinneqarpoq, nunat ataasiakkaat upalungaarsimasui

ulorianartorsiorfiusinnaasunut atuuttunut naapertuunnissaat taamaallaat piumasarineqarmat.

Taamaattumik Kalaallit Nunaanni upalungaarsimasut killilimmik annertussuseqaraluartut,

tamanna allattaavimmi piumasaqaatinut naammattutut naliliiffigineqarpoq. Kiisalu Kalaallit

Nunaat, ilaatigut Inatsisartut peqqussutaanni upalungaarsimanermut aalajangersakkat atuuttut

tunngavigalugit inatsisinik allannguinngikkaluarluni pisussaaffinnik naammassinnissinnaasoq

naliliisoqarpoq. Inatsisissatut siunnersuummi uani upalungaarsimanermut aalajangersakkat

ingerlateqqinneqarput annertusineqarlutillu, taamaattumillu naliliinermut tassannga

allanngortitsinatik.

4. Pisortanut aningaasaqarnermut allaffissornermullu sunniutissat (Namminersorlutik

Oqartussat kommunillu)

Kapitalimi matumani Namminersorlutik Oqartussanut kommuninullu aningaasaqarnermut

allaffissornermullu sunniutissat nassuiaatigineqarput.

Allaffissornermut sunniutissanut tunngatillugu Naalakkersuisut naliliipput, inatsisissatut

siunnersuut – Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiulluni – inatsisissatut

siunnersuutip atuuffiata iluani oqartussaasut isumaginninnissaannut isumalluutinik

pisariaqartitsineq annikitsuinnarmik annertuseriassasoq. Naliliinermi pingaarnermi tassani

Namminersorlutik Oqartussanut aamma kommuninut allaffissornermi sunniutissat

pineqarput.

Namminersorlutik Oqartussat allaffeqarfianut inatsisip allaffissornermut sunniutissai

eqqarsaatigalugit, oqartussaasut suliassaat aningaasaqarnermut sinaakkusiussat pioreersut

iluanni isumagineqarsinnaasussatut naliliiffigineqarput.

72

Kommuninut allaffissornermut sunniutissat eqqarsaatigalugit, inatsisissatut siunnersuut

imminermini kommunini sisamaasuni sulisut avatangiisinik suliaqartut amerlassusissaannut

sunniuteqartussatut naliliiffigineqanngilaq. Tassalu immami avatangiisinut inatsit

tunngavigalugu aqutsineq pingaartumik Naalakkersuisut isumagisassaraat. Taamaakkaluartoq

inatsisissatut siunnersuummi sukannernerulersitsinerit ilaat nunami sulianut

sunniuteqarsinnaanissaat mattunneqarsinnaanngilaq, mingutsitsisut ilaannik suliaqartarnermi

nunami eqqaanissaq allatulluunniit suliaqarnissaq annertunerusumik ilaatinneqartussatut

eqqarsaatigineqarsinnaalermat.

Assersuutigalugu eqqaanissamut inerteqquteqarneq oqaatigineqarsinnaavoq, taannalu

malillugu maanna taamaallaat atortunik arrorsinnaasunik, aalisarnermi piniarnermilu

pinngortunik eqqaanissamut akuersissuteqartoqarsinnaalissaaq, taamaattumillu tamanna

nunami eqqagassanik piiaasarnissamut pisariaqartitsinermut sunniuteqartussaavoq.

Taamatuttaaq umiarsuarnik nunami agguisarneq, umiarsuit taamaattut Kalaallit Nunaanni

aggorneqartarnerisa annertussusaat malillugu allaffissornermi suliassanik annertusititsissaaq.

Sulialli taamaattut avatangiisinut inatsimmi atuuttumi sinaakkusiussat iluanni

isumagineqartartussaassapput, aammalu tamatumani allaffissornermut isumalluutit

ilaneqarnissaannut pisariaqartitsineq killeqartuinnarmik annertusissasoq

naatsorsuutigineqarpoq.

Aappaatigut eqqumaffigineqartariaqarpoq, inatsisissatut siunnersuummi

sukannernerulersitsinerit mingutsitsinissamut ulorianartorsiornerup annikillineranik

mingutsitsinerpiaallu ikilinerinik kinguneqartussatut naatsorsuutigineqarmata, tamatumalu

kingunerisaanik pingaartumik Namminersorlutik Oqartussat, kisiannili aamma kommunit

taamatut pisoqarneranut aningaasartuutaat ikilisussatut naatsorsuutigineqartariaqarpoq.

Taamatuttaaq mingutsitsisup upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuutsinut

aningaasartuutinut akiliinissamut pisussaaffeqarnerata ersarissarneqarnera, piffissap

sivisunerusup ingerlanerani Namminersorlutik Oqartussat kommunillu aningaasartuutaannik

allaffissornikkullu nammagassaannik annikillititsisussatut naatsorsuutigineqarpoq.

Taamatuttaaq Naalakkersuisut – mingutsitsisuunngitsup – upalungaarsimanermi

akiuiniarnermilu iliuusissanik taamaattunik pisariaqartitsinermik naliliisarnissaasa

ersarinnerulersinneqarnerata kingunerisaanik tamanna naatsorsuutigineqartariaqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussanut aamma kommuninut aningaasaqarnermut sunniutissat

naliliiffigineqarnerannut atatillugu innersuussutigineqassaaq, siunnersuummi VVM-imut

aalajangersakkat nutaat oqartussaasut aningaasartuutaannut matussutissat pillugit

maleruagassanik aalajangersaasinnaaneq periarfissinneqarmat, kiisalu umiarsuit inissitat

qimaannakkallu pillugit aalajangersakkat nutaat umiarsuarmik piginnittup oqartussaasut

aningaasartuutaannik akiliinissamut pisussaaffilerneqarnissaanut, pisariaqassappallu

oqartussaasut umiarsuup isumagineqarneranut aningaasartuutaat matussuserniarlugit

umiarsuarmik tunisisinnaanermut periarfissiisoqarluni. Akitsuusiisinnaanermi periarfissat

taakku atorneqarnissaat mingutsitsisup akiliisarnissaanut tunngaviusunut naleqqupput,

taamatullu oqartussaasut aningaasartuutaannik killilersueqataasinnaallutik. Taamatuttaaq

inatsisissatut siunnersuummi imermut oqimaaluttamut aalajangersakkat nutaat immikkut

73

ittumik akuerineqarnissamut qinnuteqartup aningaasartuutit ilaannik akiliisarnissaanik

imaqarput.

Kiisalu inatsisissatut siunnersuummi nakkutilliisarnermut maleruagassat maleruagassanik

nutaanik ilaneqarput, taakkulu malillugit Naalakkersuisut nakkutilliinermi oqartussaasut

nakkutilliisarnerannut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, tassungalu avatangiisinik

misissuinermut akiliuteqartarnermut maleruagassat ilaatinneqarput. Tamanna pillugu

maleruagassanik aalajangersaasoqassappat, tamanna aamma pisortat avatangiisinik

suliassaqarfimmi ingerlatsinermut aningaasartuutaannut sunniuteqassaaq.

Kiisalu pillaammik akiliutissat annertussusissaannut ilitsersuutit aamma allaffissornikkut

pillaammik akiligassiisarnerup atorneqartarnera pillugu maleruagassanik nutaanik

ilanngussisoqarpoq. Suliniutit marluusut taakku inatsisissatut siunnersuummi

maleruagassanik unioqqutitsinerit pillugit sulianut atatillugu allaffissornermi nammagassanik

ikilititsisussatut naatsorsuutigineqarput.

5. Inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut aningaasaqarnermut allaffissornermullu

sunniutissat

Inatsisissatut siunnersuut inuussutissarsiornermik ingerlataqartut ilaannut aningaasaqarnermi

sunniuteqartussatut naatsorsuutigineqartariaqarpoq. Kisiannili aningaasat

amerlassusissaannik aalajangersimasunik naliliinissaq ajornakusoorpoq, sunniutissanut pisut

aalajangersimasut suliffeqarfiillu aalajangersimasut apeqqutaasartussaammata.

Immami avatangiisinik innarlitsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi aalajangersakkanik ingerlatitseqqiffiuvoq, aammalu

aalajangersakkanik nutaanik atuutsitsilerfiulluni. Kisiannili matumani aalajangersakkat nutaat

inuussutissarsiornermut sunniutissaat kisimik, aammalu pineqartut ataatsimut isigalugit

sunniutissatut naatsorsuutigineqarsinnaasut kisimik nassuiaateqarfigineqarput.

Inatsisissatut siunnersuummi imermik oqimaaluttamik passussisarnermut maleruagassat

nutaat kapitali 6-imiittut, umiarsuit angallanneranni umiarsuarni pineqartuni imermut

oqimaaluttamut passussivinnik pilersitsinermut ingerlatsinermullu aningaasartuuteqarnernik

kinguneqassapput. Aningaasartuutissat amerlanerpaartaat umiarsuarni imermik

oqimaaluttamik passussinermut atortunik pisinermut ikkussuinermullu tunngasuussapput.

Tassungali peqatigitillugu erseqqissaatigineqassaaq, imermut oqimaaluttamut

isumaqatigiissut atuutilerpat, nunarsuarmi (sinerissami) imartat amerlasuut

isumaqatigiissummi maleruagassanut ilaatinneqartussaammata. Kalaallit Nunaanni imermik

oqimaaluttamik passussinermut maleruagassanik atuutsitsisoqalernissaa apeqqutaatinnagu,

aamma umiarsuit arlalippassuit, Kalaallit Nunaata imartaata avataani angalasartut nunani

allani angalanerminni piumasaqaataasut assinginik malitaqartartussaapput. Tassalu

inatsisissatut siunnersuut umiarsuarnut arlalippassuarnut piumasaqaatit allanngornerinik

kinguneqassanngilaq, taamaallaalli nunani allani arlalippassuarni angalasarnerminni

malitassareriikkamik assinginik piumasaqaateqarfigineqassapput.

74

Aamma inatsisissatut siunnersuummi kapitali 7-imi imermut errortuivikumut

aalajangersakkat nutaat kingunerisaanik umiarsuit ilaat, minnerunngitsumillu umiarsuit

sinersorlutik takornariartitsisartut aningaasartuutaat amerlissapput. Kisiannili imermik

errortuivikumik kuuffimmeersumik imaarsisarnermut inerteqquteqarneq ilaannaasoq nunani

tamalaani inatsisinit atuuttunit, taamatut aniatitsinissamut inerteqquteqarfiulluinnarnerusumut

naleqqiulluni sukanninnginneruvoq. Taamaattumik umiarsuarnut aamma nunani allani

angalasartunut tunngatillugu, inerteqquteqarneq ilisimaneqanngitsunik killiliisussaanngilaq.

Kisiannili qanorluunniit pisoqaraluarpat umiarsuit ilaasa, nunami ungasinnerusumit imermik

errortuivikumik kuuffeqarfimminnik imaarsiniarlutik angalariaatsiminnik

allannguisussaanerat mattunneqarsinnaanngilaq.

Ilanngussaq 2-mi nutaami eqqagassat nassuiaataat sukannernerulersinneqartut, § 20-mi

eqagassanik imaarsinissamut inerteqquteqarnermik ilaqartinneqarlutik umiarsuarnut

eqqagassanik, maanna inerteqquteqarnermut ilaatinneqalersunik maannamut

imaarsisarsimasunut aningaasartuuteqarnerulernermik kinguneqassapput.

Atortunik arrortinneqarsinnaasunik eqqaanissamut killilersuineq eqqagassanik piiaanermut

aningaasartuutit amerlanerulernerinik kinguneqassaaq, eqqagassat taamaattut

eqqarneqarsinnaajunnaartussaammata. Akuersissutaasartulli taamaattut amerlassusaat

maannamut killeqartorujussuusarsimapput.

Kapitali 11-mi umiarsuit inissitat qimaannakkallu pillugit maleruagassat umiarsuarnik

taamaattunik piiaanermut aningaasartuutinik kinguneqassapput, taakkununngalu

umiarsuarnik taamaattunik umiarsualivimmut inissiinermut imaluunniit umiarsuup

atorneqarnissaa kissaatigineqarunnaarpat umiarsuup peernissanut aningaasartuutit

ilaatinneqarput.

Inatsisissatut siunnersuummi § 34-mi ilaatigut imaatigut angalanissamut killilersuinermut

maleruagassanik aalajangersaasinnaanermut piginnaatitsissutip kingunerisaanik, imaatigut

angalanermut aningaasartuutit amerlissapput, soorlu taamatut killiliineq umiarsuup sumiiffiit

marluusut akornanni angallavimmik naannermik toqqaaginnarsinnaannginneranik

kinguneqassappat. Piginnaatitsissummi pingaartumik pinngortitami sumiiffinnut

sunnertiasunut qanittumi angalasarnerup killilersorneqarnissaa, aammalu piginnaatitsissutip

imaatigut angallannerup sumiiffinnit taamaattunit ungasinnerusumut nuunneqarnissaanut

atorneqarnissaa siunertarineqarpoq. Maleruagassiaasartussalli oqartussaasut

attuumassuteqartut akornanni naalakkersuinikkut agguaassinerit sukkulluunniit atuuttut

eqqarsaatigalugit, kiisalu nunani tamalaani inatsisinik naapertuuttumik

aalajangersarneqartassapput, tassungalu umiarsuit nunanit allanneersut ajoqutaanngitsumik

aqqusaarsinnaatitaanerinut maleruagassat ilaatinneqarput.

Kapitali 15-imi VVM-imut maleruagassatut siunnersuutigineqartut, akuersissummik

taamaattumik pissarsiniarnermut aningaasartuutit amerlinerinik kinguneqassapput. Suliassat

ikittuinnaat, maleruagassatut siunnersuutigineqartut ataani ingerlanneqartartussat

aallartinneqartassasut naliliisoqarpoq. Aappaatigulli suliassanut taamaattunut aningaasartuutit

amerlangaatsiartartussaapput. Nunami suliassanut VVM-inik suliaqartarnermit misilittakkat

75

takutippaat, nassuiaammik taamaattumik suliaqarnermut aningaasartuutit sanaartugassamut

tamarmiusumut aningaasartuutit tamarmiusut 1%-iinik amerlassuseqarsinnaasut.

Inatsisissatut siunnersuummi § 46-mi tulannissamut inerteqquteqartarnermut aalajangersakkat

nutaat aningaasaqarnermut annertuunik sunniuteqarnissaat ilimanarpoq, umiarsuit taamaattut

umiarsualivimmut allamut tulannissamut qinnuteqartariaqartussaammata, tamatuma

kingunerisaanik assartuinermut aningaasartuutit amerlasussaammata piffissarlu

annaaneqartoq annertusussaalluni. Umiarsuilli pineqartut inatsisissatut siunnersuummi

maleruagassanik, taamatullu nunani allani maleruagassanik assingusunik malinnikkunik

tulaqqusiunnaarnissaq annertuumik pinngitsoorsinnaavaat.

! 49-mi nakkutilliineq pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaanermut maleruagassatut

siunnersuutigineqartut, inatsisissatut siunnersuummi aalajangersagaq malillugu

nakkutilliinermut aningaasartuutit amerlinerinik kinguneqartussaassapput. Tassalu

Aalajangersagaq, atuisut akiliuteqartarnerannik atuiffiusussatut ilusilerneqartoq,

nakkutilliinermut aningaasartuutit mingutsitsiviusinnaasunik suliaqartumut

akiligassanngortinneqartalernerinik kinguneqassaaq, tassalu inuiaqatigiit tamarmiusut

akiliisassanngillat.

Kiisalu pillaammik akiliutinik annertussusiliisarnermut ilitsersuutit siunnersuutigineqartut

inatsisissatut siunnersuummik unioqqutitsinermut atatillugu aningaasartuutit

amerlingaatsiarnerinik kinguneqartussaassaaq. Aningaasartuutissat taakku inatsisissatut

siunnersuummi aalajangersakkat malinneqarnerisigut annertuumik

pinngitsoortinneqarsinnaapput. Tamatuma peqatigisaanik suliffeqarfiit ataasiakkaat

oqartussaasut suliamik naliliinerannut isumaqataappata, suliat ilaani sulianik taamaattunik

suliaqarnermut aningaasartuutissat ikilisinniarlugit allaffissornikkut pillaammik

akiligassiisarnerup atorneqarneratigut aningaasartuutit ikilisinneqarsinnaapput.

Ataatsimut isigalugu inatsisissatut siunnersuut inuussutissarsiutinik ingerlataqartut

allaffissornerinut annertuumik sunniuteqartussatut naliliiffigineqanngilaq. Kisiannili

aalajangersakkat matuma siuliani taaneqartut ilaat, aningaasartuutit amerlinerinik

kinguneqartussat, aamma allaffissornikkut nammagassat annertusinerinik kinguneqarnissaat

naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Assersuutigalugu imermik oqimaaluttamik passussinissamut

piumasaqaatinik saneqqutsinissamik qinnuteqaateqarnermut aammalu imermik

errortuivikumik kuuffinnit kuutsitsinissamut akuerineqarnissamik qinnuteqaateqarnermut

atatillugu.

Atortut digitaliusut atorlugit attaveqaqatigiittarnermut atuisinnaaneq inuussutissarsiornermik

ingerlataqartut oqartussaasunut assigiinngitsunut attaveqaqateqarnerminni, allaffissornikkut

nammagassaannik oqilisaasseqataasinnaavoq.

Nalunaarusiaasinnaasut suliarineqarnerinut atatillugu Naalakkersuisut illuatungiliuttunik

kalluarneqartunik oqaloqateqartassapput – taakkununngalu inuussutissarsiutinik

ingerlataqartunut sinniisut ilaatinneqarput – oqaloqatigiinnerullu taassuma inerneri

nalunaarusiaasinnaasut inuussutissarsiornermi aningaasaqarnermut allaffissornermullu

76

kingunerisassaanut sunniuteqartussaapput. Maannarpiaq maleruagassiaasinnaasut taamaattut

qanorpiaq aningaasaqarnermut allaffissornermullu sunniuteqassanersut eqqoriaruminaappoq.

6. Innuttaasunut allaffissornermut sunniutissat

Ataatsimut isigalugu inatsisissatut siunnersuut pingaartumik inuussutissarsiutinik

ingerlataqartunut sammitinneqarpoq, taamaattumillu innuttaasunut ataasiakkaanut

killeqartuinnarmik sunniuteqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Taamaakkaluartoq

inuussutissarsiornermut sunniutissat matuma siuliani taaneqartut inuinnaat suliaannut,

sunniutissat inatsisissatut siunnersuummut attuumassuteqarnerat malillugu aamma

sunniuteqarsinnaapput.

Kiisalu inatsisissatut siunnersuummi § 49-mi maleruagassat, illunik sumiiffinnilluunniit

atuinissamut tunngasut, illut sumiiffiilluunniit inuinnaat najugaqarfiinnaattut atorneqartut

pineqartinnagit innuttaasunut sunniuteqarsinnaapput.

Innuttaasunut tunngatillugu inatsisissatut siunnersuummi kapitali 20-mi atortut ditigaliusut

atorlugit attaveqaqatigiittarnermik atuinissap siunnerfigineqarnissaa, innuttaasut

oqartussaasullu akornanni attaveqaqatigiinnerup ajornannginnerulerneranik

akikinnerulerneranillu kinguneqartussaassaaq.

7. Naalagaaffimmi oqartussaasunut aamma Namminersorlutik Oqartussanut

attaveqarneq

Siunnersuut imminermini namminersornerup annertusineranik kinguneqassanngilaq.

Inatsisissatut siunnersuummi piginnaatitsissutit ataasiakkaat Naalakkersuisunit, avatangiisinik

suliassaqarfimmut nunani tamalaani isumaqatigiissutit, danskit naalagaaffiata Kalaallit

Nunaat sinnerlugit atuutilersimasaasa imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat

atuutsilerniarlugit akuerisimasaasa naammassinissaannut maleruagassanik

aalajangersaanermut atorneqarsinnaapput. Tamatuma kingunerisaanik Kalaallit Nunaat

nunani tamalaani isumaqatigiissummut il.il. ilaalersimappat, Naalakkersuisut

maleruagassanik, isumaqatigiissutit naammassineqarnissaannut il.il. qulakkeeriffiusunik

suliaqarnissaq isumagissavaat.

8. Oqartussaasunut kattuffinnullu il.il. tusarniaaneq

8.1 Tusarniaaffiusut allattorsimaffiat

Inatsisartut inatsisissaannut missingiuut manna tusarniaaffiusunut ukununnga

tusarniaassutigalugu nassiunneqarpoq:

Siulittaasut Naalakkersuisoqarfia

77

Peqqissutsimut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik

Aningaasaqarnermut aamma Nunamut Namminermut Naalakkersuisoqarfik

Inuussutissarsiornermut, Aatsitassarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik

Ilaqutariinnermut Inatsiseqarnermullu Naalakkersuisoqarfik

Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik

Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfik

Ineqarnermut Naalakkersuisoqarfik

Nunanut Allanut Pisortaqarfik

Aatsitassanut Aqutsisoqarfik

Aatsitassaqarnermi Avatangiisinut Aqutsisoqarfik

Nunatsinni Nakorsaaneqarfik

Aalisarnermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik (GFLK)

Sullivinnik Nakkutilliisut

Kalaallit Nunaata Aallartitaqarfia

Rigsombudeqarfik

Kommune Kujalleq

Kommuneqarfik Sermersooq

Qeqqata Kommunia

Qaasuitsup Kommunia

Kanukoka

Nunalerinermi Siunnersorteqarfik

Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffik

Issittumi Sakkutooqarfik

Kalaallit Nunaanni Politimestereqarfik

Imarsiornermut Ataatsimiititaliaq

Danmarkimi Avatangiisinut Aqutsisoqarfik

Danmarkimi Pinngortitamut Aqutsisoqarfik

Illersornissamut Ministereqarfik

Sakkutuut Illuuteqarnermut Atortoqarnermullu Sullissiviat

Nunanut Allanut Ministereqarfik

78

Imarsiornermut Aqutsisoqarfik

Kalaallit Nunaanni Takornariaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Siunnersuisoqatigiit

(GTE)

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat (GA)

Nusuka: Organizing Greenlandic Businesses

Kalaallit Nunaanni Eqqartuussissuserisut, Peter Schriver

Eqqartuussissuserisut Suleqatigiiffiat Malling & Hansen Damm

Avataq

KNAPK

TIMMIAQ

TPAK

ICC-Greenland

AECO

Kalaallit Nunaanni Teknikkikkut Siunnersuisartut Peqatigiiffiat

Nukissiorfiit

Royal Greenland (RG)

Polar Seafood

Royal Arctic Line (RAL)

GOSR A/S

GOIA

Transparency Greenland

79

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

Kapitali l-imut

§ 1-imut

Siunertanut aalajangersagaq pingasunut aggugaavoq, ataasiakkaanillu

allannguuteqartinneqarluni Inatsisartut peqqussutaanni siunertanut aalajangersakkamik

ingerlatitseqqinnerulluni.

Imm. 1-imi inatsisissatut siunnersuummi siunertaasoq nungusaataanngitsumik

tunngaveqarnissamik aammalu pinngortitami ataqatigiit tunngavigalugit ingerlatsinissamik

aallussinissamik ilaneqarluni amerlasuunut ataatsimullu atuuttussatut oqaatigineqarpoq,

kiisalu immikkoortumi 2-mi aamma immikkoortoq 3-mi siunertaq taanna

aalajangersimanerusunut tunngaviuvoq.

Imm. 1-ip oqaasertai annikinnerusumik iluarsineqarput, tassalu inatsisissanut siunnersuummi

”-qataassapput” oqaatsimik ”siunertarineqarpoq”-mik taarserneqarpoq. Taamatut

oqaasertaliineq avatangiisinut inatsimmit aasaavoq, tassanilu inatsisit marluusut taakku

oqaasertaasa assigiinnerulernissaat siunertarineqarpoq.

Oqaatsip ”nungusaataanngitsumik tunngaveqarluni” atorneqarneratigut erseqqissarneqarpoq,

inuit atuinerat aammalu imaanut tassanilu isumalluutinut sunniuteqarnerat immap tassanilu

isumalluutit maanna atorneqarnerannut imaluunniit kinguaariinni tullerni atorneqarnissaannut

akornusiissanngitsoq. Tassalu inatsisissatut siunnersuummi anguniakkat pingaarnerit ilaattut,

isumalluutinik atuinermik iluarsiivigineqarsinnaanngitsumik aammalu pinngortitami

avatangiisinilu ajoqusiinernik iluarsineqarsinnaanngitsunik pinngitsoortitsiniarnissaq

siunertarineqarpoq.

Nungusaataanngitsumik eqqarsaateqarneq 2025-imi pilersaarummut, 2012-imi

saqqummiunneqartumut qitiusumik qulequtaritinneqarpoq. 2025-mut pilersaarummi

erseqqissarneqarpoq, nungusaataanngitsumik ineriartortitsinissaq naleqartitat tunngaviusut

sisamaasut, 2025-p tungaanut aqqutissiuinermi tunngavigineqartussat ilagigaat.

Pinngortitami ataqatigiit maanna imm. 1-imi toqqaannartumik taaneqarput, oqaatsillu

taassuma ”uumasut naasullu” taarserpai. Taamatut allannguinermi ilaatigut inatsisissatut

siunnersuutip oqaasertaasa uumasut pillugit isumaqatigiissummut, OSPAR-imut

isumaqatigiissummut aamma imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissummut, pinngortitami

ataqatigiit arlalitsinut taaneqarfiinut naapertuuttunngortinneqarnissaa siunertarineqarpoq.

Uumasut pillugit isumaqatigiissummi, pinngortitamik innarlitsaaliuinissaannarmik

siunertaqarfiunngitsumi, kisiannili aamma nunat inuiisa pinngortitami isumalluutinik

atuisinnaatitaanermut pisinnaatitaaffiinut ilisimasanullu taakkununnga atasunut

aallussiviusumi pinngortitami ataqatigiit nassuiaaserneqarput; ”naasut, uumasut

tappiorannartullu ataatsimoorfii allanngorartut, taakkulu avatangiisaat

uumassuseqanngitsut, immikkoortutut atuuffiusinnaasutut sunneeqatigiiffiusut”.

80

Pinngortitami ataqatigiit inatsisissatut siunnersuummi immikkut taaneqarnerisigut, taaguutit

mingutsitsineq aamma mingutsitsinissamut ulorianartorsiorneq ilaatigut suliami pineqartumi

pinngortitami ataqatigiinnut, tassungalu uumasoqatigiit ataasiakkaat ilanngullugit,

ajoqusinnerit imaluunniit ajoqusiinissamut ulorianartorsiortitsinerit suunerinik naliliinerit

tunngavigineqarnissaat erseqqissarneqarpoq.

Nungusaataanngitsumik ineriartortitsinissap aammalu pinngortitami ataqatigiit

tunngavigalugit ingerlatsinissap eqqumaffigineqarani tassani aamma suliat, Nunani

Avannarlerni Ministerit Siunnersuisoqatigiiffianni aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiinni,

pingaartumillu suleqatigiissitani CAFF-imi (Conservation of Arctic Flora and Fauna) aamma

PAME-mi (Protection of the Arctic Marine Environment) ingerlanneqartut ersersinneqarput.

Imm. 2-mi, inatsisissatut siunnersuummi siunertamik ersarinnerusumik taasaqarfiusumi

illersugassaq maanna annertunerusumut atuuttussatut ”avatangiisit, tassungalu pingaartumik

imartami avatangiisit ilanngullugit” atorneqarpoq, tassalu ”immami avatangiisit” kisimi

atorneqanngilaq, taamatullu maanna ”suliat” mingutsitsisut pineqalerput, ”umiarsuarnit

aamma silaannakkut angallatinit” mingutsitsineq atorneqarunnaarluni.

Imm. 2-p oqaasertaata allanngortinneqarnerani ilaatigut inatsisissatut siunnersuummi aamma

mingutsitsinerup, assersuutigalugu silaannarmik mingutsitsinerup ”killeqarfinnik qaangiisup”

ilaatinneqalernissaa siunertarineqarpoq, taamatut mingutsitsisoqarnerani ilaanneeriarluni

immami avatangiisit annikitsuinnarmik sunniuteqarfigineqartarmata, tamatumunngalu

taarsiullugu imaluunniit pingaartumik silaannaq imaluunniit nunami pinngortitaq

avatangiisillu sunniuteqarfigineqarsinnaallutik. Imm. 2-p oqaasertaasa allanngortinnerisigut,

inatsisissatut siunnersuummi umiarsuarnit silaannarmik mingutsitsisarneq pillugu

maleruagassat, taakkununngalu umiarsuarmi ikummatissamit uuliamit ikuallassaammut

akuutissanullu ulorianaatilinnut maleruagassat nutaat matussusiinerusinnaasutut

naliliiffigineqarput, taamatullu inatsisissatut siunnersuutip atuuffissaasa § 2, imm. 5 aamma 6

naapertorlugit sulianut, umiarsuarnik ilaatitsiviunngitsunut annertusititsinermut

illuatungiliunneqarlutik.

Aamma oqaasertaanik allannguinermi § 2, imm. 5-imi aamma 6-imi annertusititsinissamut

inissaqartitsinissaq, taamaalillunilu inatsisissatut siunnersuummi siunertamut

aalajangersakkanut aamma VVM-imut maleruagassat nutaat ilaatinneqarsinnaanissaasa

qulakkeerneqarnissaanik, aammalu umiarsuarnit silaannakkullu angallatinit, taakkuninnga

igitsinikkut qimatsinikkulluunniit mingutsitsinerit ilaatinneqarnissaasa erseqqissarneqarnissaa

siunertarineqarpoq. Tamatuma saniatigut naliliisoqarpoq, ilaatigut § 2-p atuuffissaata

sukumiinerusumik killerneqarnera § 1-imi siunertamut aalajangersagaq naleqquttumik

taperserneqartoq killilerneqarlunilu, taamaalillunilu umiarsuit § 1-imi taaneqarnissaat

pisariaarutsinneqarpoq.

Oqaasertap nutaap ilaani ”pinngitsoortitsineq” oqaatsimik ”killiliineq”-mik taarserneqarpoq.

Oqaaseq ”pinaveersaartitsineq” oqaatsimut ”pinngitsoortitsineq”-mut

eqqaanartorujussuummat, aammalu ilaatigut inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkani

81

arlalissuarni mingutsitsinissamik killiliinissaq pinaveersaartitsinissarlu siunertarineqarmat

taamaaliortoqarpoq.

Imm. 2, nr. 1-4-mi ”illersuinissamut tunngavissat” arlallit allattorneqarput. Inatsisissatut

siunnersuummi imm. 1-imi siunertaasut amerlanerusunut tamanuunerusorlu atuuttussat

nassuiarneqarnerat malillugu tunngavissat taakku annertunerusunut atuuttussatut

nassuiarneqartariaqarput.

Tunngavissat, nunani tamalaani imaani mingutsitsineq pillugu isumaqatigiissutini

tunngavissat assinginik ersersitsiviupput, aammalu inatsisinut atuuttunut annertuumik

assingusuullutik, kisiannili nr. 2 annertusineqarpoq, tassungalu aamma nunami pisuussutsit

uumassusillit uumasullu ilanngullugit taaneqarput. Tassani killeqarfiit qaangerlugit

mingutsitsinerup eqqarsaatigineqarnissaata kissaatigineqarnera tunngavigineqarpoq.

”Inatsisit malillugit immamik atuineq”-up oqaatigineqarnerani ilaatigut aalisarneq

imaatigullu angallanneq eqqarsaatigineqarpoq. Sulialli allat arlalissuit aamma tassunga

attuumatinneqarsinnaapput, suliallu taamaattut tamarmik taagorneqartariaqanngillat,

inatsisissatut siunnersuummi imm. 2-p nassuiarneqarsinnaaneranik annikillititsinissap

pinngitsoortinneqarnissarpiaa pisariaqarmat.

Imm. 3 naapertorlugu inatsisissatut siunnersuummi upalungaarsimasut imaani, sinerissani

umiarsualivinnilu suliniuteqarnissaasa pigiinnarneqarnissaat inaarutaasumik

qulakkeerneqassaaq. Upalungaarsimasut taakku kapitali 16-imi, akuliunnermut tunngasumi

sukumiisumik allaaserineqarput, aammalu nassuiaatini itisiliiffigineqarlutik, kiisalu

oqaaseqaatini nalinginnaasuni imm. 2.18-imi oqaatigineqarlutik.

Naggasiutigalugu maluginiaqquneqarpoq, nunamiit imaani mingutsitsinermik taagorneqartoq

avatangiisinik innarlitsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 9-mi, 22. november 2011-

meersumi maleruagassiorneqarmat.

§ 2-mut

§ 2-mi inatsisissatut siunnersuutip atuuffii taaneqarput, taakkulu annertunersaat inatsisinik

atuuttunik ingerlatitseqqinnerupput. Taamaattorli pingaaruteqarnerusunik ataasiakkaanik

annertusititsisoqarpoq. Taakku atuutilernerisigut ilaatigut imaani sulianut annerusunut VVM-

iliornissamut piumasaqaateqartoqarsinnaalerpoq (imm. 4), ilaatigut immani sikulinni sulianut

maleruagassiortoqarsinnaalerpoq (imm. 5) aamma ilaatigut mingutsitsisunik suliaqarnermut,

umiarsuarnik imaluunniit silaannakkut angallatinik ilaatitsiviunngitsunut, kisiannili imartani

ingerlanneqartunut, inatsisinullu allanut ilaatinneqanngitsunut

maleruagassiortoqarsinnaalerpoq (imm. 6).

§ 2, imm. 1 naaperotrlugu siunnersuut umiarsuarnut, Kalaallit Nunaata imartaaniittunut

atorneqassaaq. Tamatumunnga atatillugu umiarsuit pineqartut tassaapput § 4, imm. 6-imi

nassuiaatigineqartunut naapertuuttut, taannalu angallatinut imaatigoortartunut

assigiinngitsunut atuutsinneqarpoq.

82

Inatsisissatut siunnersuut umiarsuarnut, danskit imaluunniit kalaallit erfalasuannik

erfalasoqarlutik Kalaallit Nunaata imartaaniittunut atuuppoq. Nunani tamalaani inatsisinut,

taassumali ataani naalagaaffiit inatsisiliorfigisaannut inuit pisussaaffiinut nalinginnaasunut

naapertuunnera, aammalu ajoqutaanngitsumik aqqusaarnissaq pillugu inuit pisussaaffiinut

maleruagassat eqqarsaatigineqarnerat tunngavigalugu inatsisissatut siunnersuut aamma

umiarsuarnut, nunat allat erfalasuannik erfalasoqarlutik angalasunut, Kalaallit Nunaata

imartaaniittunut atuutissaaq.

Imm. 2 naapertorlugu inatsisissatut siunnersuut silaannakkut angallatinut, Kalaallit Nunaata

imartaaniittunut imaluunniit silaannartaaniittunut tamanut atuutissaaq.

Imm. 3-mi aalajangersakkap MARPOL-imut isumaqatigiissummi artikel 3.3-p assingaa,

tassanilu naalagaaffiit ilaasa umiarsuaat inatsisissatut siunnersuutip atuuffiinut

ilaatinneqanngillat. Umiarsuilli taamaattut inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat

sapinngisamik malinniartussaavaat.

Nutaatut imm. 4-mi allassimavoq, inatsisissatut siunnersuummi aamma imartami

sanaartukkat annerusut imaluunniit suliffeqarfiit pilersinneqartut, avatangiisinut annertuumik

sunniuteqarsinnaasutut isumaqarfigineqarsinnaasut ilaatinneqartut. Ilassummi tassani

imartami sanaartukkat annertunerusut il.il. VVM-imut akuersissuteqarnissamut

inissaqartitsinissap, aammalu tamatumunnga atatillugu VVM-imut akuersissummut

taamaattumut maleruagassiornissamut nutaamik piginnaatitsissuteqarnissap

inissaqartinneqarnissaa siunertarineqarpoq. Piginnaatitsissuteqartarneq kapitali 15-imut

nutaamut inissinneqarpoq. Tassunga nassuiaatit innersuussutigineqarput.

Kiisalu imm. 5-imut aalajangersagaq nutaaq, Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut

naleqqiullugu inatsisissatut siunnersuutip atuuffissaanik annertusititsisoq ikkunneqarpoq.

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq, inatsisissatut siunnersuummi mingutsitsinissamut

maleruagassat taamatuttaaq sulianut, imartami sumiiffinni sikulinni ingerlanneqartunut

atuutissasut, tamatumani suliat umiarsuarmit imaluunniit silaannakkut angallatinit

ingerlanneqarnersut, imaluunnit suliat allat ingerlanneqarnersut apeqqutaatinnagu. Tassalu

suliat mingutsitsiviusut, sikumi ingerlanneqartut, soorlu akuutissanik atortunilu sikumut

imaluunniit sikumi putukkut eqqaanermut tunngasut, suliat taamaattut umiarsuarmit

imaluunniit silaannakkut angallammit pisutut inatsisissatut siunnersuummut ilaatinneqarpata,

inatsisissatut siunnersuummut ilaatinneqassapput. Suliat taamaattut, umiarsuarnit

silaannakkullu angallatinit mingutsitsisoqartarnerata assinganik imaanik mingutsitsisussatut

eqqarsaatigineqarpata, imaani sumiiffinni sikulinni ingerlanneqarnerinnaat, aammalu

umiarsuarnik imaluunniit silaannakkut angallatinik ilaatitsivigineqannginnerinnaat

pissutigalugu maleruagassiorneqanngitsoornissaasa pinngitsoorneqarnissaanik

qulakkeerinissaq siunertarineqarpoq.

Inatsisinut allanut qaleriissitsinnissaq pinngitsoorniarlugu imm. 5-imi erseqqissarneqarpoq,

suliaq pineqartoq aatsaat inatsimmi allami, soorlu pinngortitamik innarlitsaaliuinissamut

inatsimmi, avatangiisinut inatsimmi, aatsitassanut inatsimmi imaluunniit imaani

isumannaallisaanermut inatsimmi maleruagassiorneqarsimanngippat aalajangersagaq

83

atuutissasoq. Taamaalilluni § 2, imm. 5-imi ilassutaasumi erseqqissarneqarpoq, inatsisissatut

siunnersuummi maleruagassat inatsisinit atuuttuusinnaasunit allanit salliutinneqassanngitsut,

taamaallaallu taakkununnga tapertaassasut.

Kiisalu § 2, imm. 6-imi, § 35, imm. 2-mi aalajangersagaq nutaaq peqatigalugu, imartami

suliat mingutsitsiviusut suulluunniit maleruagassiorneqarnissaat periarfissinneqarpoq.

Taamatuttaaq § 2, imm. 5-ip atuutilerneratigut § 2, imm. 6-imi aalajangersagaq,

taamaalillunilu aamma inatsimmi allami § 35, imm. 2-mi aalajangersagaq tassunga atasoq

peerneqassapput. Aalajangersakkami sulianut mingutsitsisunut imaluunniit avatangiisinik

mingutsitsinissamut ajoqusiinissamulluunniit imaluunniit tamatumunnga

ulorianartorsiorfiusunut killiligaavoq. § 2, imm. 6-ip aamma § 35, imm. 2-p sukumiisumik

nassuiarneqarnissaannut § 35 imm. 2-mut nassuiaatit innersuussutigineqarput.

Erseqqissaatigineqassaaq, imm. 5-ip aamma imm. 6-ip inatsisinit allanit

tunulliunneqarnissaanni suliassat inatsisip ataatsip saniatigut inatsisinut allanut

ilaasinnaanerat allanngortinneqanngimmat, tassanili taamaallaat erseqqissaatigineqarpoq,

assersuutigalugu inatsit alla suliami pineqartumi pissutsinut tamanut tunngasunut

maleruagassiuiffissatut siunertaqarfiuppat, inatsisissatut siunnersuut manna atuutissanngilaq.

Naggasiutigalugu oqaatigineqassaaq, § 2-mi aalajangersakkat assigiinngitsut tamatuma

peqatigisaanik inatsisissatut siunnersuutip nunami sumiiffinnut, tassalu ersarinnerusumik

imartami sumiiffiit aalajangersimasut, § 4, imm. 10-mi nassuiarneqartut atuuffissaat

allassimammata. 3 sømilimut killeqarfiup iluani sumiiffiit kisimik Kalaallit Nunaannit

tiguneqarsimapput. imartap avataani, tassalu EEZ-imi, nunaviup sukaani aammalu immami

ammaannartumi danskit immami avatangiisinut inatsisaat atuuttut atorneqassapput.

Tamatumunnga atatillugu nassuiaatini nalinginnaasuni imm. 1.1 innersuussutigineqarpoq.

§ 3-mut

§ 3-mi aalajangersakkami nutaajusumi avatangiisinut inatsimmi § 5

isumassarsiorfigineqarpoq, tassanilu avatangiisinut inatsisinut tunngatillugu suleriaatsit

arlallit nassuiarneqarput.

Pinngortitami ataqatigiinnik atuinissamut piumasaqaateqarnermut tunngatillugu matuma

siuliani § 1, imm. 1-imut nassuiaatit innersuussutigineqarput, taakkunanilu pinngortitami

ataqatigiit suunersut ersarinnerusumik nassuiaatigineqarput. § 3-mi pinngortitami

ataqatigiinnik atuinissamut piumasaqaateqartoqarneratigut erseqqissarneqarpoq, taamatut

atuinissaq inatsisissatut siunnersuummi siunertap pingaarnerup ilagiinnanngikkaa, aammali

oqartussaasut inatsisissatut siunnersuummi maleruagassat malillugit aqutsinerpiaminnut

pinngortitami ataqatigiinnik illersuinissap ilanngunnissaa eqqarsaatigissagaat.

Kiisalu § 3-mi mianersornissamut tunngavissat innersuunneqarput, taakkulu aamma

avatangiisinut inatsimmi § 5, imm. 2-mi saqqummiunneqarput, tassanilu ilaatigut

”mingutsitsinerup avatangiisinut sunniutigisinnaasai eqqartorneqarput. Tunngaviusumi

84

avatangiisit ajoquserneqarsinnaanerinut tunngavissalimmik pasitsaassineq sumiiffimmi

aalajangersimasumi iliuuseqarnissamut imaluunniit maleruagassiornissamut

naammattussaasoq. Tamatumani ilaatigut silap pissusiata allannguutai aamma akuutissanik

avatangiisinik ajoqusiisinnaasunik pasitsaassiviusunik atuineq pineqarput.

Ilisimatusarnikkut tamakkiisumik qulakkeerisimannginneq avatangiisinut annertuumik

iluarsineqarsinnaanngitsumillu ajoqusiinissamut ulorianartorsiorfiusunut

akuliutinnginnissamut tunngavissatut atorneqassanngilaq.

Tunngaviusumik pisariaqartitsisoqavinnersoq qulakkeerlugu

aalajangerneqarsinnaanngikkaluarpalluunniit, matuma siuliani imm. 2.18-imut oqaaseqaatit

nalinginnaasut naapertorlugit assersuutigalugu upalungaarsimanermi iliuusissanik

aallartitsisoqartariaqartassaaq. Tassalu tunngaviusup nassatarisaanik aamma maleruagassanik

ilitsersuutinillu ilusilersuinermi killissarititaasunik, imaluunniit sumiiffinni ilisimasatigut

tunngavissanik aalajangersimasunik naammattunik peqarfiunngitsuni mingutsitsinermik

naatsorsuisarnermut maleruagassanik aalajangersaanermi isumannaassusissanut

killiliisoqarsinnaavoq.

Mingutsitsisup akiliisarnissaanut tunngavissap, pinaveersaartitsinermut ilaatinneqartussap

kingunerisaanik, suliffeqarfiit innuttaasullu namminneerlutik mingutsitsisunik

suliaqarnerminni saliinissamut akiliisussaapput. Tunngavissami pissutsinik,

mingutsitsinermik saliinissamut peqqusisoqarsinnaajunnaartoqarneranik kinguneqartussanik

annikillititsinissaq tunngavigineqarpoq. Oqartussaasut inatsisissatut siunnersuummi

maleruagassat malillugit aqutsinermikkut isumannaatsumik pissusilersornissamut,

taamaalillunilu avatangiisinik illersuinerup annertunerusumik qulakkerneqarnissaanut

kaammattuissapput.

Kiisalu teknologiip pissarsiarineqarsinnaasup pitsaanerpaap, aammattaaq BAT-imik (”Best

Available Technology”) tunngaveqarnermik taaneqartup atorneqarnissaanut

piumasaqaateqartoqarpoq.

Teknologi pissarsiarineqarsinnaasoq pitsaanerpaaq tassaavoq:

- »teknologi«: teknologi atorneqartoq aammalu teknikkikkut aaqqissuussinerup ilusiligaanera,

sananeqarnera, aserfallatsaaliorneqarnera, ingerlanneqarnera matuneqarneralu.

- »pissarsiarineqarsinnaasoq«: uuttuutitut ineriartortitaq, teknikkip suliffissuarmi pineqartumi

aningaasaqarnikkut teknikkikkullu piumasaqaataasinnaasunik tunngaveqarluni

atorneqarsinnaasoq, tassani aningaasartuutissat iluaqutissallu eqqarsaatigineqarmata.

- »pitsaanerpaaq«: teknikki avatangiisit ataatsimut isigalugit illersuinermik qaffasissumik

pitsaanerpaamik angusaqarfiusussaq.

Tassalu ”BAT-imik tunngaveqarneq” suliassaqarfimmut aalajangersimasumut teknologiimut

atortorissaarnerpaamut tunngasuuvoq, tassungalu teknikkikkut aaqqissuussinerup pineqartup

ilusiligaanera, sananeqarnera, aserfallatsaaliorneqarnera, ingerlanneqarnera matuneqarneralu

ilaatinneqarput. Teknologii teknikkikkut aningaasaqarnikkullu immikkoortortamit

85

pineqartumit naammassineqarsinnaassaaq, aammalu sapinngisamik qaffasinnerpaamik

illersuinissamut qulakkeerissalluni.

”BAT-imik tunngaveqarnermik” atuiffiusuni aalajangersimasuni ”BAT-imik

tunngaveqarnerup” atorneqarnerani iluaqutissat tamarmik tunngaviusumik atuinerup

aningaasaqarnermut sunniutissaannut naleqqiullugit naliliiffigineqassapput.

”BAT-imik tunngaveqarneq” avatangiisit pillugit suleriaatsinik pitsaanerpaamik atuinissamut

tunngavissanik, aammattaaq ilaqartinneqassapput BEP-mik (Best Environmental Practice)

tunngaveqarnermik taaneqartartunik ilaqartinneqassapput. Tunngavissat taakku tunngavissat

matuma siuliani taaneqartut imminut ataqatigiissilertarpai, aammalu avatangiisinik

nakkutilliinermi iliuusissat suliniutillu naleqqunnerpaat atorneqarnissaat tassani

piumasaqaatigineqarpoq.

Matuma siuliani taaneqartut aalajangersimasumik kingunerisaanik, BAT-imik aamma BEP-

mik tunngaveqarneq teknologiip siuariartornera aammalu aningaasaqarnikkut

inuiaqatigiinnilu killiffiit, kiisalu ilisimatusarnikkut ilisimasat paasinnittarnerillu

allanngortarnerat ilutigalugu allannguuteqartartussaapput.

Naggasiutigalugu oqaatigineqassaaq, § 3-mi avatangiisinut suliassaqarfimmi naliliiffigisassat

tamarmik taaneqanngimmata. Tassalu eqqarsaatigisassanut taakkununnga aamma

assersuutigalugu aningaasaqarnermi eqqarsaatigisassat, teknikkikkut eqqarsaatigisassat,

isumannaallisaanermi eqqarsaatigisassat, pingaaruteqassutsimut naliliinerit annertussutsimillu

naliliinerit ilaatinneqartussaapput

§ 4-mut

§ 4 ilaatigut inatsisinik atuuttunik ingerlatitseqqinneruvoq, tamatumali peqatigisaanik

nassuiaateqarfissanik nutaanik arlalinnik ilaneqarpoq, taamaattumillu maanna qitiusumik

nassuiaatinut aalajangersakkatut atuunnerulluni. Taamaattorli inatsisissatut siunnersuummi

aalajangersakkat ataasiakkaat ilaannut atatillugu taaguutit arlallit atuutiinnarnissaat

aalajangerneqarpoq, soorlu kapitali 6-imi, imermut oqimaaluttamut maligassiuiffiusumi.

Imm. 1-imi oqaaseq ”imaarsineq” aalajangersarneqarpoq. Imaarsineq pingaartumik umiarsuit

ingerlanneqarnerannut nalinginnaasumut attuumatinneqarpoq. Tassani ilaatigut akuutissat

atortullu, umiarsuup ingerlanneqarneranut pingaarutilit, imaluunniit usitut nalinginnaasutut

usiliunneqartut eqqarsaatigineqarput. Taaguut MARPOL-imut isumaqatigiissummi artikel 2-

mi aalajangersakkap assigaa. Kisiannili Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut

naleqqiullugu oqaaseq ”nalinginnaasumik” inatsisip oqaasertaanit peerneqarpoq.

Assersuutigalugu ajutoornermi, soorlu ikkarlinnermi allatulluunniit piaarinani

imaarsisoqarnerani, imaarsineq ”nalinginnaanngitsoq” aamma oqaatsimut ”imaarsineq”,

inatsisissatut siunnersuummi atorneqarneratut ilaatinneqarnissaa siunertaralugu

taamaaliortoqarpoq.

Imm. 2-mi oqaaseq ”eqqaaneq” annertunerusumik nassuiarneqarpoq. Taassuma

taaguuserneqarnerani taaguut ”imaarsineq” tunngavigineqarpoq, tassalu eqqaanerit

86

suulluunniit, oqaatsimut imaarsinermut ilaatinneqarsinnaanngitsut, ikuallaaneq kisimi

pinnani, eqqaanertut isigineqassasut allassimavoq. Taamaalilluni nalornisoqarnerani imaanut

eqqaanerit, imaarsinertut ikuallaanertulluunniit taaneqarsinnaanngitsut

maleruagassiuunneqaratik imminiiginnarneqarsinnaajunnaarnissaat qulakkeerneqarpoq.

Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiullugu taaguut ”eqqaaneq” annertuumik

paasiuminarsitinneqarpoq. Taamaallaat aalajangersagaq paasiuminarsarniarlugu

allannguisoqarpoq, taamaattumillu, taamaattumillu taaguummik ”eqqaaneq” allannguinertut

paasineqassanngilaq. Tassalu inatsisissatut siunnersuummi eqqaanermut suli assersuutigalugu

akuutissanik atortunillu, umiarsuarmut ikineqartunik imaluuniit piiaanissaq siunertaralugu

assartorneqartunik, imaluunniit akuutissanik atortunillu passussinermi piiaanissaq

siunertaralugu umiarsuarmut ikineqartunik assartorneqartunilluunniit aniatitsinerit,

seerisoornerit piiaanerilluunniit ilaatinneqarput. Kiisalu taaguummut akuutissat

atortulluunniit, umiarsuit timmisartulluunniit peqatigitillugit iginneqartut, soorlu umiarsuaq

akuutissanik atortunilluunniit iginneqartussatut imaqartinneqarluni kivitsinneqarpat

ilaatinneqarput.

Erseqqissaatigineqartariaqarpoq, sioqqanik, ujaraaqqanik assigisaannilluunniit

unioqqutitsiviunngitsumik immap naqqaniit pissarsiarineqartunik errortuineq siunnersuut

manna naapertorlugu eqqaanertut isigineqanngimmata.

Kiisalu imm. 3-mi aalajangersarneqarpoq, akuutissanik atortunilluunniit siunertanut

eqqaanermit allaanerusunut atorneqartunik imaanut inissiineq imaarsimanermut

eqqaanermullu nassuiaatinut ilaatinneqanngimmata. Qeqertaasaliornissaq siunertaralugu

imaanik immiineq, umiarsualivinnik immiineq aammalu sapusiorneq kiisalu

ikkannersaliorneq assersuutitut taaneqarsinnaapput.

Nutaatut ikuallaaneq inatsisissatut siunnersuummi imm. 4-mi nassuiaasiorneqarpoq. Taaguut

taanna imaarsinermut eqqaanermullu taaguutinut atasutut isigineqassaaq, taakku tamarmik

periaatsinut ilaasutut taaneqarsinnaammata. Immamut imaarsinermut eqqaanermullu

naleqqiullugu ikuallaasarneq immap qaani pisarpoq. Tassalu ikuallaaneq silaannarmut

eqqaanertut taamaallaat isigineqassaaq, kiisalu tamatuma kingorna arsakunik aammalu

akuutissanik atortunillu ilaannaasumik ikuallassimasunik, tassungalu ilanngullugu soorlu

umiarsuup ikuallassimasup sinnikuinik piiaaneq eqqaanertut imaarsinerusinnaasutulluunniit

isigineqassalluni.

Imm. 5-imi ”aalisakkat piniakkallu” nassuiarneqarput. Nassuiaat inatsisinut tunnganerusoq

maanna Inatsisartut peqqussutaani ”aalisakkanut” nassuiaammut naleqqiulluni

annertusititsiviuvoq, tassungalu maanna aamma uumasut miluumasut, soorlu puisit, arferit

nannullu ilaatinneqalerput. Tamannarpiaq peqqutigalugu maanna taaguut ”aalisagaannarnit”

annertunerusumik atuuffeqartoq atorneqalerpoq.

Annertusititsineq kapitali 10-mi maleruagassat naapertorlugit igitassanik arrorsinnaasunik

igitsinissamut akuersissuteqartarnerup atorunnaarsinneqarneranut atasutut isigineqassaaq.

Taaguutip ”aalisakkat” taaguummik ”aalisakkat piniakkallu” taarserneqarneratigut,

aalisakkanik piniakkanillu, kiisalu taakkunanngaanniit perlukunik, § 23-mi taaneqartunik

87

eqqaanissamut akuersissuteqartarnermi aammattaaq imaani uumasut miluumasut taakkulu

perlukuisa eqqarneqarnissaannut akuersissuteqartarneq qulakkeerneqarpoq.

Imm. 6-imi taaguut ”umiarsuaq” nutaajuvoq, kisiannili annertunersaa inatsisit atuuttut

naapertorlugit umiarsuup suunerata paasineqarnissaanut nassuiaammut assinguvoq. Imm. 6

naaperotrlugu umiarsuaq annertuumik atuuffilittut paasineqassaaq. Assersuutigalugu

inatsisissatut siunnersuummi angallatit sisoraatillit, qaatsiartaatit, aqqartartut, sulliviit puttasut

aamma atortut puttasut taaneqarput. Kisiannili angallatit allat arlalissuit aamma

ilaatinneqarput, soorlu angallatit tingerlaatillit motoorillillu, atortut puttasut, inissiiviit

puttasut (FSU-t) aamma tunisassiorfiit puttasut, toqqorsivillit nassiussivillillu (FPSO-t).

Sulliviit puttasut inatsisip oqaasertaani taaneqarnerini sulliviit puttasut kalinneqartartut

ajanneqartartulluunniit eqqarsaatigineqarput.

Tamatumunnga atatillugu erseqqissaatigineqartariaqarpoq, umiarsuit, taakkununngalu

minnerunngitsumik sulliviit puttasut, aatsitassarsiornermi toqqaannartumik atorneqartut,

inatsisissatut siunnersuummut ilaatinneqanngimmata. Tamanna inatsisissatut siunnersuummi

§ 6-imi tassungalu nassuiaatini allassimavoq. Sulliviilli puttasut taamaattut aatsitassanut

inatsimmut ilaatinneqannginnerat apeqqutaalluni, inatsisissatut siunnersuummi

aalajangersakkanut ilaatinneqartussaapput.

Imm. 7-imi taaguut ”eqqakkat” kapitali 8-mi eqqakkanut maleruagassanut immikkut ittumik

isumaqartinneqarluni ikkunneqarpoq. Ilassut taanna nutaaliaavoq, Inatsisartut peqqussutaat

nassuiaammik taamaattumik imaqanngimmat. Eqqakkat inatsimmut ilanngussaq 2-mi,

eqqakkat qanoq paasineqassanersut sukumiisumik takussutissiuiffiusumi

nassuiarneqarnerpiaat takuneqarsinnaavoq. Inatsisissatut siunnersuummi § 59 naapertorlugu,

Naalakkersuisut ilaliussassatut siunnersuutigineqartut allanngortissinnaavaat, taamaalillunilu

inatsimmi eqqakkat suunerinut nassuiaatit iluarsineqarnissaat periarfissaqartinneqarpoq.

Imm. 8-mi sineriak nassuiarneqarpoq, taannalu immap ikkannerata killingatut

paasineqassaaq.

Imm. 1-imi titarneq tunngaviusoq nutaamik nassuiaasiorneqarpoq. Nassuiaat Kalaallit

Nunaata imartaata killilerneqarnera pillugu peqqussummut innersuunneqarpoq, tassanilu

titarnerup tunngaviusup inissisimaffia sukumiisumik nassuiarneqarpoq. Innersuussummi

tassani erseqqissarneqarpoq, inatsisissatut siunnersuummi titarnermut tunngaviusumut

nalunaarsuisarneq sukkulluunniit atuuttoq malinneqassasoq.

Titarneq tunngaviusoq maannamut Kalaallit Nunaanni imartap killilerneqarnera pillugu

peqqussummi nr. 191-imi, 27. maj 1963-imeersumi, peqqussutikkut nr. 636-kkut, 6.

september 1991-imeersukkut, kingullermillu peqqussutikkut nr. 1004-kkut, 15. oktober 2004-

meersukkut allannguuteqartinneqartumi aalajangersarneqarpoq.

Siusinnerusukkut Kalaallit Nunaani titarnerit tunngaviusut marluiit atorneqarput: Ataatsit

titarnernut tunngaviusunut, imartamik uuttuiffiusartunut, tak. peqqussut nr. 191, 27. maj

1963-imeersoq, peqqussutikkut nr. 636-ikkut, 6. september 1991-imeersukkut

allannguuteqartinneqartoq, aammalu ataatsit titarnernut tunngaviusunut, aalisarfinnik (200

88

sømil) uuttuiffiusartunut, tak. Danmarkip naalagaaffiani aalisarfiit pillugit inatsit nr. 597, 17.

december 1976-imeersoq, nalunaarutillu pingasut taakkununnga atasut, tassalu nr. 176, 14.

maj 1980-imeersoq, nr. 437, 31. august 1981-imeersoq aamma nr. 637, 6. september 1991-

imeersoq. Kalaallit Nunaata eqqaani imartap killilerneqarnera pillugu peqqussutip

allanngortinneqarnerani kingullermi, tak. peqqussut nr. 1004, 15. oktober 2004-meersoq,

nikingassutaasoq taanna iluarsineqarpoq.

Imm. 10-mi imartaq nassuiarneqarpoq. Nassuiaammik assingusumik Inatsisartut

peqqussutaanni atuuttumi soqanngilaq, kisiannili inatsisissatut siunnersuutip atuuffii

ersarinnerulersinniarlugit nassuiaammik taamaattumik inatsisissatut siunnersuummut

ilanngussinissaq naleqquttutut isummerfigineqarpoq.

Imartamik killiliineq nunani tamalaani inatsimmut naapertuuppoq, tassanilu titarnerit

tunngaviusut sukkulluunniit atuuttut tunngavigineqarput, tak. imm. 9-mut oqaaseqaatit.

Imartami titarnerit tunngaviusut sumiiffinnut marlunnut avinneqarput: imartaq ilorleq aamma

imartaq silarleq. Imartami ilorlermi pineqartut tassaapput imartat, imm. 8-mi

nassuiaatigineqartut tunngavigalugit sinerissamiit titarnermut tunngaviusumut uuttorneqartut,

taakkununngalu umiarsualiviit, umiarsualivinnut pullagiat, umiarsuarnut pituttorfiit,

kangerliumarnit, kangerluit, ikerit, ikerasaat il.il. ilaapput. Imartaq avalleq imartap ilorliup

killingani titarnermit tunngaviusumiit uuttorlugu immami avammut 3 sømilit tikillugit

uuttorneqartarpoq.

Ilaanneeriarluni titarnermi tunngaviusumi sineriak sinerneqartarpoq. Taamaattoqartillugu

imartamik ilorlermik soqartanngilaq. Titarnerup tunngaviusup inissisimaffianut

maleruagassat eqqortut FN-ip immami pisussaaffinnut isumaqatigiissutaani

takuneqarsinnaapput, taakkulu aamma imm. 3.2-mut nassuiaatini nalinginnaasuni

taaneqarput, tassanilu allassimavoq, imartamut ilorlermut silarlermullu taaguutit immami

pisussaaffinnut isumaqatigiissummeersuusut.

Imm. 11-mi taaguut ”aningaasaqarnermut killeqarfik immikkoortoq” (EEZ)

ilanngunneqarpoq. Taannalu tassaavoq imartaq, nunap imartaata naanerani aallartittoq,

titarnermillu tunngaviusumit matuma siuliani nassuiarneqartumiit avammut annerpaamik 200

sømilit tikillugit, tassalu imartap killinganiit 197 sømilinut isorartussusilik. Sumiiffiit ilaanni

EEZ-ip isorartussusia nunat allat imartaasa killeqarfiinut killeqarpoq.

Imartarli taanna inatsisissatut siunnersuummut ilaatinneqanngilaq, kisiannili danskit immami

avatangiisinut inatsisaannut ilaatinneqarluni, taamaakkaluartorli nassuiaatip taassuma

ilaatinneqarnissaa pisariaqartutut isumaqarfigineqarpoq, EEZ-p iluani iliuusiusartut ilaat

inatsisissatut siunnersuummi matumani aalajangersakkat ilaasa atorneqarnerinut

isumaqarsinnaammata, tak. § 14, imm. 1, nr. 3, § 65, § 66, imm. 2, nr. 4, aamma § 67, imm.

4, nr. 4.

EEZ aningaasaqarnermut killeqarfiit immikkut ittut pillugit inatsit 411, 22. maj 1996-

imeersoq, peqqussut nr. 1005, 15. oktober 2004-meersoq tunngavigalugu, ersarinnerusumillu

nalunaarut nr. 1020, 20. oktober 2004-meersoq, nalunaarutikkut nr. 864-ikkut, 8. august

89

2006-imeersukkut Kalaallit Nunaannut atuutsinneqalersoq naapertorlugu

aalajangersarneqarpoq.

Imm. 12-imi taaguut ”imaq ammaannartoq” nutaatut atorneqarpoq. Taannalu imartatut,

nunami inatsisit avataaniittutut, tassalu imartap, EEZ-ip aamma nunaviup sukaqarfiata

avataaniittutut paasineqassaaq. Taaguut imermut oqimaaluttamut maleruagassat nutaat

eqqarsaatigalugit ilanngunneqarpoq, taaguut § 14, imm. 1, nr. 3-mi atuutsitsinnginnissamut

aalajangersakkamut isumaqartussaammat.

§ 5-imut

MARPOL-imut isumaqatigiissummi artikel 2.3 aamma inatsisissatut siunnersuummi § 4,

imm. 3 naapertorlugit, inatsisissatut siunnersuummi imaarsisarnermut tunngavissat,

mingutsitsinissamut akiuiniarnermut imaluunniit imaarsinissaq eqqaanissaq siunertaralugu

pinngippat, imaani mingutsitsinissamut akiuiniarnermut atatillugu ilisimatusarnissaq

siunertaralugu akuutissanut atortunullu aniatinneqartunut atuutissanngillat. Taamatulli imm. 1

naapertorlugu aniatitsinissaq taamaallaat Naalakkersuisut akuersissuteqareernerisigut

pisinnaavoq. Matumani pingaartumik akiuiniarnermi atortut akuutissat (dispergering)

aniatinneqarnissaat siaruarterneqarnissaalluunniit eqqarsaatigineqarpoq. Taamatut

mingutsitsinermut akiuiniartarneq qaqutiguinnaq atorneqartarpoq, imartani avatangiisinut

ajornartorsiortitsisinnaammat. Taamaattumik siumoortumik akuersissuteqartoqarneratigut

tamanna taamaallaat pisinnaavoq.

Imm. 2 naapertorlugu pisuni ataasiakkaani aalajangersimasuni imaluunniit pisuni

sukumiinerusumik piffissalikkani imikkut ittuni akuersissuteqartoqarsinnaavoq. Pisuni

ataasiakkaani aalajangersimasuni akuersissuteqartarnermi pingaartumik mingutsitsinissamut

akiuiniarnermut ingerlanneqartumut atatillugu akuersissuteqartarnissaq eqqarsaatigineqarpoq,

kiisalu pisuni sukumiinerusumik piffissalikkani kuutsitsinissamut akuersissuteqartarnermi

pingaartumik mingutsitsinermik akiuiniarnermik ilisimatusarneq eqqarsaatigineqarluni.

Pisuni marluusuni pingaartumik avatangiisinut sunniutaasinnaasunut tunngatillugu

uumassusilinnut isumaliutersuutinik ilaatitsiviusumik naliliilluartoqarnissaa

akuersissuteqarnissamut piumasaqaataassaaq. Akuersissummi aamma akuutissat

atortulluunniit suut imaanut kuutsinneqassanersut allassimassapput, taamatullu akuutissat

atortussallu taamaattut ataatsimut annertussusissaat allanneqassallutik. Kiisalu akuersissummi

uninngatitsinissamut, piffissani aalajangersimasuni misissugassanik tigusisarnissamut

aammalu nalunaaruteqarnissamut piumasaqaataasinnaasut allassimassapput.

§ 6-imut

Imm. 1-imi erseqqissarneqarpoq, inatsisissatut siunnersuut manna aatsitassanik

misissueqqissaarnermut, ujarlernermut atuinermullu atatillugu sulianut, Kalaallit Nunaanni

aatsitassanut inatsisit naapertorlugu maleruagassiorneqartunut atuutissanngitsoq.

90

Tamatuma kingunerisaanik immami avatangiisinik innarlitsaaliuineq, tassungalu ilanngullugu

immami avatangiisinik innarlitsaaliuinissamut maleruagassanik aalajangersaasarneq, kiisalu

sulianut aatsitassat sakkussiassat pillugit inatsimmi ilaatinneqartunut – sulianullu tassunga

toqqaannartumik attuumassuteqartunut - atatillugu upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu

iliuusissanik aallartitsinissamut maleruagassanik aalajangersaasarneq inatsisissatut

siunnersuummut matumunnga ilaatinneqanngillat. Taamaattumik tamatumunnga taarsiullugu

atsitassanut tunngasunik suliaqarnermi avatangiisinut tunngasut pingaaruteqarluinnartutut

aatsitassanut inatsimmi sukkulluunniit atuuttumi maleruagassiorneqartassapput.

Taanna malillugu immap iluani aatsitassanik misissuinerit atuinerilluunniit toqqaannartumik

kingunerisaannik akuutissat atortussallu imaanut aniatinneqartut inatsisissatut

siunnersuummut ilaatinneqanngillat. Tamannattaaq sanaartukkanut, nunap iluani aatsitassanik

ujarlernermut piiaanermullu atatillugu atorneqartunut, atortunullu allanut aatsitassanik

taamaattunik assartuinermut atorneqartunut, immap naqqanut naqqataluunniit iluanut

qimanneqartunut atuuppoq.

Taaguut “sulianut tamatumunnga toqqaannartumik isumaqartunut” assersuutigalugu

pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup sanaartukkamik sananiarluni, imaluunniit sulianik allanik,

aatsitassarsiornermut toqqaannartumik atasunik suliaqarniarluni kissaateqarneranut

tunngasuuvoq. Sulianut allanut taamaattunut assersuutitut taaneqarsinnaavoq, inatsisissatut

siunnersuummut sulliviit puttasut imermik oqimaaluttamik kuutsitsisarnerat

ilaatinneqanngimmat, tamanna aatsitassarsiornermi suliamut atatillugu pippat. Kisiannili

imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissummi imermik oqimaaluttamik passussisarnermut

piumasaqaatit naapertorlugit aatsitassarsiornermut akuersissutini

maleruagassiuunneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Taamatuttaaq akuutissanik atortunillu, immap iluani sakkussiassanik misissuinermit

atuinermilluunniit pisunik ikuallaasarneq inatsisissatut siunnersuutip matuma atuuffissaasa

avataanniipput.

Suliaq pineqartoq aatsitassanut inatsimmut ilaatinneqarnersoq, taamaalillunilu

aatsitassarsiornermi suliatut taagorneqartoq pillugu nalorninermi, ilaatigut suliaq pineqartoq

avatangiisinut tunngatillugu aatsitassanut inatsimmi imaluunniit aatsitassarsiornermut

pineqartumut akuersissutini piumasaqaatiniluunniit maleruagassiuunneqarnersoq

misissussallugu pisariaqassaaq. Taamaanngippat inatsisissatut siunnersuut manna

atortariaqarnersoq eqqarsaatigineqarsinnaavoq.

Suliat aatsitassarsiornermut inatsit naapertorlugu akuersissuteqarfigineqartut tamarmik

aalajangiisoqannginnerani Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfimmut

tusarniaassutigineqassapput.

Imm. 2-mi erseqqissarneqarpoq, immami avatangiisinik innarlitsaaliuineq, tassungalu

ilanngullugu maleruagassiorneq, pisut ilaanni avatangiisinut inatsit naapertorlugu pisassasut.

Akuutissanik nunamiit imaanut toqqaannartumik kuutsitsineq pippat, soorlu imermik

errortuivikumik ruujorit imaanut naaffillit atorlugit kuutsitsisoqarpat, allatulluunniit nunamiit

eqqaasoqarpat, taakku avatangiisinut inatsisinut ilaatinneqarput.

91

Imm. 3-mi erseqqissarneqarpoq, 3 sømilinut killeqarfiup avataani immami avatangiisinut

inatsisit atorneqarfiini inatsisissatut siunnersuut atuutissanngitsoq. Pisut amerlanersaanni

nunami sumiiffiit killeqarfii maleruagassat ataatsit allalluunniit atorneqarnissaannut

erseqqissaatigissallugit naammattarput. Kisiannili assersuutigalugu killeqarfiit qaangerlugit

mintutsitsisoqarnerani, maleruagassat marluusut taakku mingutsitsinermut ataatsimut,

kisiannili nunani sumiiffinni atuiffissanut killilikkanut atorneqarnissaat

pisariaqalersinnaavoq. Inatsisissatut siunnersuutip matuma, taamaalillunilu imartami immami

avatangiisit kalaallit susassarigaat, kiisalu imartap avataani immami avatangiisit danskit

akisussaaffigigaat eqqarsaatigalugit aalajangersagaq inatsisissatut siunnersuummut

ilanngunneqarpoq.

Imm. 1-3 naapertorlugit nalornisoqarnerani, maleruagassat, illersuinissamik sapinngisamik

annertunerpaamik kinguneqartut atorneqartariaqarput, tamatumani tamanna illuatungeriit

eqqorneqarsimasinnaasut naammaginanngitsunik eqqorneqarnerannik kinguneqanngippat.

Kapitali 2-mut

§ 7-imut

Taaguut “uulia” MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq I-ip assingaa. Taaguut

allanngortinneqarani inatsisissatut siunnersuummi matumani ingerlateqqinneqarpoq.

Uuliamik mingutsitsinermut inatsimmi § 1, imm. 1-ip atuuttuusimasup, taamaallaat uulianut

kimittuumut tunngasup Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut ilanngunneqarnerata

kingunerisaanik annertusitinneqarsimavoq. Nunani tamalaani imaani mingutsitsinermut

isumaqatigiissutini taaguutip annertusitinneqarneranut, uuliat kimikinnerit sinerissanut

imartamilu avatangiisinut, taamaalillunilu aamma timmissanut ajoqusiisinnaanerat

peqqutaavoq. Siunnersuummi “uulia” akuleriinnut uuliamik akulinnut sumulluunniit

atuuppoq.

§ 8-mut

Aalajangersagaq siunnersuutigineqartoq Kalaallit Nunaata imartaanut uuliamik imaarsinernut

tamanut inerteqquteqarnermik imaqarpoq. Inerteqquteqarnermi MARPOL-imut

isumaqatigiissummi piumasaqaatinik naammassineqarnissaat qulakkeerneqaannanngilaq,

kisiannili aamma pisut ilaanni ingerlaqqiffiuvoq, aammalu illersuinermik

qaffasinnerulersitsilluni, isumaqatigiissummi pisut ilaanni uuliamik killilimmik

annertussusilimmik aniatitsinissaq akuersissutigineqarmat, tak. Ilanngussaq I.

Inerteqquteqarneq tunngaviusumik atuuttussaavoq, tamatumani ilisimaaralugu/piaaraluni

kuutsitsisoqarnera ajutoortoqarneraluunniit il.il. pineqaraluarpat, taamaattorli tak.

Inatsisissatut siunnersuummi § 58-imi atuutsitsinngiffiusunut aalajangersagaq. Umiarsuaq

assersuutigalugu ikkarlippat, tamannalu uuliamik seerisoqarneranik kinguneqarpat, taamatut

seerisoqarnera § 8-mi uuliamik imaarsinissamut inerteqquteqarnermut ilaatinneqassaaq,

taamaalillunilu § 62 naapertorlugu pillaammik akiliisitsisoqassalluni, tamatumani

92

seerisoorneq imaluunniit seerisoornerup ilagisinnaasaa § 58-imi ilaatitsiviunngitsunut

ilaanngippat.

Kapitali 3-mut

Kapitalimi matumani aalajangersagaq Imarsiornermut Aqutsisoqarfimmit Nalunaarut B,

umiarsuup sananeqarnera atortuilu il.il.-imut atasutut isineqassaaq, tassanilu kapitali B XXII

akuutissanik ulorianaatilinnik imerpalasunik annertuunngorlugit assartorneqartunik

nakkutilliinissamut maleruagassanik arlalinnik imaqarpoq. Maleruagassat taakku, kapitalimi

matumani maleruagassani pisutut, MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq II-p

ilaanik imaqarput. Taakku agguarneqarnerini oqartussaasut akornanni naalakkersuinikkut

agguaassinerit atuuttut ersersinneqarput.

§ 9-mut

Imm. 1-imi “akuutissat imerpalasut” nassuiarneqarput. Aalajangersakkani MARPOL-imut

isumaqatigiissummut Ilanngussaq II-p ilaanik naammassinninnissaq siunnerfigineqarpoq.

Inatsisartut peqqussutaanut naleqqiullugu maanna immikkoortup aappaani imeq taaguutip

“akuutissat imerpalasut” ataani ilaatinneqanngitsoq erseqqissarneqarpoq. Allannguutip

taassuma, aammalu § 10, imm. 1-imi allannguutip tassunga atasup iluarsineqarnerat

pissutigalugu imeq oqimaalutaq immikkoortillugu maleruagassiuunneqarsinnaalerpoq.

Tassalu maannamut, Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 10 tunngavigalugu imeq

oqimaalutaq mingoqanngitsoq unioqqutitsiviunngitsumik imaarneqarsinnaasimavoq, tassalu

imeq oqimaalutaq lastimiittut sinnikuinik, uuliamik assigisaanilluunniit tankinut

ikineqarsimasunik akoqanngitsoq, taamaallaat imertut oqimaaluttatut atorneqarsimasoq

tassani pineqarpoq. Allannguutissatut siunnersuutigineqartumi akuutissat imerpalasut

taaguutaasa atuuffiat annikillisinneqarpoq, taamaalillunilu imeq, tassungalu ilanngullugu

imeq oqimaalutaq, siunissami taakkununnga ilaatinneqarunnaassaaq. Imeq oqimaalutaq,

akuutissat atortullu sinnikuinik akoqanngitsoq maanna kapitai 6-imi maleruagassani

maleruagassiuunneqalissaaq.

Imm. 2-tut nutaatut taaguut “akuutissat ajoqusiisinnaasut imerpalasut” ilanngunneqarpoq.

Taaguut MARPOL-imut isumaqatigiissummut ilanngussaq II-mit tigusaavoq, tassanilu

akuutissat, sukkuluunniit IBC-kode-p matuma kinguliani taaneqartup ataani akuutissatut

ajoqusiisinnaasutut nalunaarsorsimasut innersuussutigineqarput. Akuutissat ulorianassusaat

apeqqutaatillugu immikkoortunut X-imut, Y-mut, Z-imut aamma OS-imut

immikkoortitigaapput. Immikkoortut matuma kinguliani § 10, imm. 2-mut nassuiaatini

annertunerusumik nassuiarneqarput. Taakkuli saniatigut taaguummi akuutissanut, § 10, imm.

2 naapertorlugu immikkoortiterneqartunut innersuussisoqarpoq. Taaguusiinermi

pingaartumik akuutissat suut immikkoortiterneqareersimanersut, taamaalillunilu aamma

akuutissat suut § 10, imm. 2 naapertorlugu immikkoortiterneqarsinnaanersut

erseqqissarneqarnissaa siunertarineqarpoq. Akuutissat ajoqusiisinnaasut imerpalasut

93

nalinginnaasumik “akuutissat imerpalasut” ataanni inissisimapput, aammalu § 10, imm. 1-imi

akuutissanik imerpalasunik, tassalu aamma akuutissanik ajoqusiisinnaasunik imerpalasunik

imaarsinissamut inerteqquteqarnermut ilaallutik,

IBC-koden (International Bulk Chemical Code) tassaavoq umiarsuit akuutissanik

ulorianaatilinnik amerlasuunngorlugit assartuisartut ilusaannut atortulersugaanerinullu kode

nunani tamalaani atuuttoq. IBC-kode IMO-mi imaani avatangiisinik illersuinissamut

ataatsimiititaliarsuarmit Res. MEPS.19 (22) aqqutigalugu akuerisaavoq. IBC-kode

MARPOL-imut isumaqatigiissummi artikel 16-imi, allannguisarnerit, MARPOL-imi

isumaqatigiissummut ilanngussanut atuutsinneqartut suliarineqartarnerinut tunngasumi

ingerlaavartumik nutarterneqartarpoq.

Taaguummut “akuutissat ajoqusiisinnaasut imerpalasut”-nut aamma akuutissanut

imerpalasunut allattuiffiup, IMO-p ukiumoortumi allakkiaani MEPC.2/Circular-imi

naqinneqartartup IBC-kode-mut ilaliunneqartarnera ilaavoq. Kisiannili allakkiaq

kingulliullugu taaneqartoq akuutissanut imerpalasunut, taakku nalinginnaasumik IBC-kode-

mut ilanngunneqartarnerannut nalunaarsuiviugallartutut atorneqartarpoq. Allakkiaq ilaatigut

tassaavoq akuutissanut imerpalasunut, MARPOL-imi nunami isumaqatigiissuteqarfiusuni

immikkoortiterinerisarneq malillugu nalunaarsuiviugallartartoq, taannalu § 10, imm. 2-mi

tassungalu nassuiaatini nassuiarneqarpoq.

§ 10-mut

Imm. 1-imi aalajangersagaq akuutissanik imerpalasunik, annertuunngorlugu

assartorneqartunik immikkoortiterneqarsimanerat immikkoortiterneqarsimannginneralluunniit

apeqqutaatinnagu imaarsinissamut inerteqquteqarnermik tamanut atuuttumik imaqarpoq.

Inerteqquteqarnermi siullermik pingaartumillu akuutissanik ajoqusiisinnaasunik

imerpalasunik, MARPOL-imut isumaqatigiissummi akuutissatut, inuit peqqissusaannut,

immami isumalluutinut peqqissarnermullu naleqartunut, imaluunniit allatut imaanik

inerteqqutaanngitsumik atuinermut ulorianartorsiortitsisinnaasutut taasanik imaarsinissaq

siunnerfigineqarpoq. Inerteqquteqarnermut aamma imeq tankinik errortuivikoq aamma imeq

oqimaalutaq, akuutissanik imerpalasunik akulik ilaatinneqarput.

§ 8-mitut ilisimallugu imaarsinissaq piumasaqaataanngilaq. Tassalu inerteqquteqarneq

imaarsinernut tamanut atuuppoq, tamatumani seerisoorneq imaluunniit seerisoornerup

ilagisinnaasaa § 58-imi ilaatitsiviunngitsunut ilaanngippat. Tamatumunnga atatillugu § 8-mut

nassuiaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 2 nutaajuvoq, tassanilu akuutissanik imerpalasunik Kalaallit Nunaanni

umiarsualivimmut taakkunanngaanniilluunniit assartuinissaq kissaatigineqarpat, aammalu

akuutissat IBC-kode malillugu immikkoortiterneqareersimanngippata Naalakkersuisut

immikkoortiterigallarnissamut pisussaatinneqarput. Immikkoortiterinermi MARPOL-imut

isumaqatigiissummut Ilanngussaq II, akuutissat pineqartut X-imut, Y-mut, Z-imut aamma

94

OS-imut immikkoortiterneqarnissaannik maleruagassanik sukumiisunik imaqartoq

malinneqassaaq. Immikkoortut sisamat taakku tassaapput:

1) Immikkoortoq X: akuutissat ajoqusiisinnaasut imerpalasut, tankinik saliinermi imaluunniit

imermik oqimaaluttamik imaanut imaarsinermi immani isumalluutinut imaluunniit inuit

peqqissusaannut annertuumik ulorianartorsiortitsisinnaasut, taamaattumillu imaanut

kuutsinneqarnissaannut inerteqquteqarfiusariaqartut.

2) Immikkoortoq Y: akuutissat ajoqusiisinnaasut imerpalasut, tankinik saliinermi imaluunniit

imermik oqimaaluttamik imaanut imaarsinermi immani isumalluutinut imaluunniit inuit

peqqissusaannut annertuumik ulorianartorsiortitsisinnaasut, imaluunniit imaani

peqqissarnermut naleqartunut, allatulluunniit imaanik inerteqqutaanngitsumik atuinermut

ulorianartorsiortitsisinnaasut, taamaattumillu periaatsinut imaanullu kuutsinneqartut

annertussusaannut killilersuiffiusariaqartut.

3) Immikkoortoq Z: akuutissat ajoqusiisinnaasut imerpalasut, tankinik saliinermi imaluunniit

imermik oqimaaluttamik imaanut imaarsinermi imaani isumalluutinut imaluunniit inuit

peqqissusaannut annikitsumik ulorianartorsiortitsisinnaasut, taamaattuillu periaatsinut

imaanullu kuutsinneqartut annertussusaannut annikinnerusumik killilersuiffiusariaqartut.

4) Akuutissat allat: akuutissat, IBC-kode-mi kapitali 18-imiittumi mingutsitsisinnaanerup

annertussusianut immersuiffissami OS-itut (Other Substances) nalunaarsorneqarsimasut,

maannarpiaq imaani isumalluutinut, inuit peqqissusaannut, imaani peqqissarnermut

naleqartunut imaluuniit allatut imaanik inerteqqutaanngitsumik atuinermut, tankinik

saliinermi imaluunniit imermik oqimaaluttamik imaarsinermi imaanut kuutsinneqarunik

ulorianartorsiortitsisutut isigineqanngitsut, immikkoortup X-ip, Y-p imaluunniit Z-ip

avataaniittutut nalilerneqartut.

Imm. 1-imi tassungalu nassuiaatini allassimavoq, akuutissanik imerpalasunik,

annertuunngorlugu assartorneqartunik Kalaallit Nunaata imartaanut imaarsinissaq

inerteqqutaasoq, taakku immikkoortunut immikkoortiterneqarsimasinnaanerat

apeqqutaatinnagu. Tassalu inatsisissatut siunnersuut manna malillugu akuutissanik

immikkoortunut immikkoortiterisarneq pingaartumik Naalakkersuisut akuutissanik

immikkoortiterigallarnissamut pisussaaffeqarnerannut naleqquttussaavoq.

Kisiannili aamma immikkoortiterisarneq akuutissanik, imm. 2-p immikkoortuisa

pingajuanniittunik immikkoortinneqanngitsunik assartuinissamut inerteqquteqarnermut

nutaamut naleqquttussaavoq. Assartuinissamut inerteqquteqarnermut akuutissat

immikkoortiterneqanngitsut taamaattut saniatigut aamma imeq, soorlu tankinik errortuivikoq

imaluunniit imeq oqimaalutaq akuutissat immikkoortiterneqanngitsut sinnikuinik akulik

ilaatinneqarput.

Naalakkersuisut immikkoortiterigallarnissamut suliniuteqartariaqartillugit, tamanna pillugu

nunamut isumaqatigiissuteqarfigineqartumut imaluunniit nunanut eqqorneqartussanut

isumaqatigiissuteqarnermiit kingusinnerpaamik ullut 30-it qaangiunnerini Naalakkersuisut

95

IMO-p allattoqarfianut nalunaaruteqassapput, tassungalu akuutissat naliliigallarnerlu pillugit

paasissutissat sukumiisut ilaatinneqassapput.

MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq II aamma akuutissanut ajoqusiisinnaasunut

imerpalasunut maleruagassanik, tankinik saliinermut, imermik oqimaaluttamik akuutissanik

ajoqusiisinnaasunik imerpalasunik akulimmik imaarsinermut aammalu saliinermi akussanik

atuinermut piumasaqaateqarfiusunik arlalinnik imaqarpoq. Maleruagassat taakku

inatsisissatut siunnersuummut matumunnga ilanngunneqanngillat, taakku pingaartumik

imermik, akuutissat ajoqusiisinnaasut imerpalasut sinnikuinik akulimmik

imaarsisinnaanermut tunngatinneqarmata. Taamaattunilli Kalaallit Nunaata imartaani

imaarsisoqarsinnaanngilaq, tamannalu imm. 1-imi akuutissanik imerpalasunik, aammattaaq

tankinik errortuinermi imermut, akuutissanik ajoqutaasinnaasunik imerpalasunik akulimmut

ilaatitsiviusunik imaarsisarnermut tamanik inerteqquteqarnermi ersersinneqarpoq. Siunissami

maleruagassanik taamaattunik atuutsitsilernissaq pisariaqartinneqalissappat, Naalakkersuisut

imm. 4-mi nalunaarummik, maleruagassanik taamaattunik imalimmik suliaqarnissamut

piginnaatitsinermut aalajangersagaq atorsinnaassavaat.

Imm. 3-mi aalajangersakkami Naalakkersuisut akuutissanik imerpalasunik,

annertuunngorlugit assartorneqartunik immikkoortiterisarnermut, aammalu akuutissanut

taamaattunut allattuiffiliornissamut maleruagassanik ersarinnerusunik aalajangersaanissamut

periarfissinneqarput. Maleruagassanik taamaattunik suliaqartoqassappat, taakku

maleruagassat, Kalaallit Nunaata imartaata avataanut atuussimasinnaasut assilillugit

ilusilerneqassapput.

Imm. 4-mi Naalakkersuisut imermik tankinik errortuivikumut niusinissamut

imaarsinissamullu, aammalu taakkuninnga nakkutilliinissamut, kiisalu sulisut

nakkutilliisussat toqqarneqarnissaannut piginnaatinneqarnissaannullu maleruagassanik

ersarinerusunik aalajangersaanissamut piginnaatinneqarput.

Naalakkersuisut piginnaatitsissutinik marluusunik atuinissaat pisariaqartinneqalissappat,

imm.4 naapertorlugu imaarsisarnermut niusisarnermullu maleruagassiat

nalunaarutinngorlugit, imm. 3 naapertorlugu akuutissanik imerpalasunik annertuunngorlugit

assartorneqartunik immikkoortiterisarnermut maleruagassianik ilaqartillugit

aalajangersarneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq

Kapitali 4-mut

§ 11-mut

§ 11, imm. 1-imi maanna erseqqissarneqarpoq, akuutissanik ajoqusiisinnaasunik poortorlugit

assartorneqartunik Kalaallit Nunaata imartaata iluani umiarsuarmiit eqqaaneq

inerteqqutaasoq. Taamatut erseqqissaaneq inatsisissatut siunnersuummi maleruagassanut

allanut naapertuuppoq, taakkununngalu § 20-mi eqqakkanik imaarsinissamut

inerteqquteqarneq aamma § 22-mi eqqaanissamut inerteqquteqarneq ilaatinneqarput.

96

Kiisalu imm. 1-ip immikkoortuata aappaani allassimavoq, akuutissanit poortorsimasunit

seerisimasinnaasunit umiarsuarmiit kuuttoqarnissaa pinngitsoorniarlugu iliuusissanik

naleqquttunik aalajangiisoqassasoq. § 58-imi ilaatitsinngiffissanut aalajangersagaq

assigalugu, aatsaat taamatut iliuuseqarnermi umiarsuarmi isumannaassuseq aammalu

issimasut isumannaassusaat ajorseriartinneqassanngippat, piumasaqaat taanna atuutissaaq.

Imm. 1-iusimasumi, maanna imm. 2-nngorlugu issuarneqartumi Naalakkersuisut akuutissanut

ulorianartunut poortorsimasunut, containeriniittunut il.il. ersarinnerusunik

maleruagassiornissamut piginnaatinneqarput, tassanilu ilaatigut MARPOL-imi

isumaqatigiissummut Ilanngussaq II-mi aalajangersakkat atuutsinneqarsinnanerat

periarfissinneqarpoq. Akuutissat ulorianaatillit tassaapput akuutissat, nunani tamalaani

imaatigut usinut ulorianaatilinnut kode-mi (the International Maritime Dangerous Goods

Code (IMDG-koden)), FN-ip Imarsiornermi Suliniaqatigiiffianit (IMO)

saqqummersinneqartumi immami avatangiisinut mingutsitsisinnaasutut paasineqarsimasut.

Maannarpiaq akuutissanut ajoqusiisinnaasunut poortorsimasunut maleruagassat sukumiisut

Imarsiornermi Suliniaqatigiiffiup inatsisaanni aalajangersarneqarsimapput. Maleruagassat

taakku, imm. 1-imi nutaami ilassut, matuma siuliani nassuiarneqartoq peqatigalugu

MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq III-mik atuutsitsilernissamut

tunngasuupput. Taamaattumik kingusinnerusukkut immami avatangiisinut inatsit

tunngavigalugit akuutissat ajoqutaasinnaasut poortorsimasut pillugit sukumiisunik

aalajangersaanissaq pisariaqartinneqartoq paasineqarpat, pingaartumik piginnaatitsissut

siunissamut qulakkeerinnissutaassaaq.

Suliassaqarfiup nunanut tamalaanut attuumassuteqarnera aammalu inatsisissatut

siunnersuutip matuma 3 sømilit avataannut inatsisinut atanera eqqarsaatigalugit

siunnersuutigineqarpoq, siunissami nalunaarusiaasartussat 3 sømilit avataannut maleruagassat

qanillattorlugit aalajangersaasoqartassasoq.

Kapitali 5-imut

§ 12-imut

§ 12-imi aalajangersagaq allannguuteqartinneqarani Inatsisartut peqqussutaannit atuuttumit

ingerlateqqitaavoq, tassanilu ilaatigut akuutissanik aalaakkaasunik, annertuunngorlugit

assartorneqartunik immikkoortiterisarnermut imaarsisarnermullu maleruagassanik

aalajangersaasinnaaneq periarfissinneqarpoq. Maannarpiaq § 12-imi aalajangersakkap

atorfissaqartinneqartarnera killeqarpoq, akuutissanik aalaakkaasunik, annertuunngorlugit

assartorneqartunik imaarsisarnermut maleruagassanik aalajangersaasarneq annertuumik

inatsisissatut siunnersuummi eqqakkanik eqqaasarnermut passussisarnermullu

maleruagassani isumagineqarmata. Tassalu § 22 tamanik eqqaanissamut

inerteqquteqarnermik imaqarpoq, tassungalu usinik taakkuluunniit ilaannik eqqaasarneq

ilaavoq. Kiisalu § 20-mi eqqakkanik eqqaasarnermut inerteqquteqarnerup kingunerisaanik,

taamatullu inatsimmut ilanngussaq 2-mi nutaami eqqakkanut nutaamik taaguusiinerup

kingunerisaanik akuutissanik aalaakkaasunik, annertuunngorlugit assartorneqartunik

97

imaarsisarnermut immikkut ittumik maleruagassiornissamut pisariaqartitsineq

annikilliseqqinneqarpoq. Ilanngussaq 2 naapertorlugu lastimi sinnikut, taakkununngalu

akuutissat aalaakkaasut ilanngullugit, eqqakkatut isigineqarput, taamaattumillu § 20-mi

inerteqquteqarnermut ilaatinneqarlutik.

Ilanngussaq 2-mi nutaami eqqakkanut nassuiaatini MARPOL-imut isumaqatigiissummut

Ilanngussaq V-imut allannguutit arlallit ersersinneqarput. MARPOL-imut isumaqatigiissut

imm. 3.1-imut nassuiaatini nalinginnaasuni taaneqarpoq, kiisalu Ilanngussaq V § 20-mut

nassuiaatini ersarinnerusumik taaneqarluni.

Kapitali 6-imut

Kapitali 6-imi imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissutip ilaa sammineqarpoq. Imermi

tappiorannartut patogen-illu, uumasunik amerliartupiloortunik taaneqartut ajoqutaasinnaasut

umiarsuit imiinik oqimaaluttanik kinnernillu nakkutiliinikkut saliisarnikkullu

nuunneqarnissaannik pinngitsoortitsinissaq, annikillititsinissaq nakkutilliinissarlu

siunertarineqarpoq.

Uumasut amerliartupiloortut tassaapput imermi tappiorannartut, taakkununngalu

tappiorannartut (patogen-it), imartanut pineqartunut, tassungalu ilanngullugit kangerlunnut,

kuuit akuinut kuunnulluunniit tarajoqanngitsunut kuutsinneqarunik allatulluunniit

nuunneqarunik napparsimalertitsisinnaasut, avatangiisinut, inuit peqqissusaannut

pigisanulluunniit ajoqusiisinnaasut, uumassusillit assigiinngisitaarnerinik

ajornerulertitsisinnaasut, allatulluunniit unioqqutitsiviunngitsumik immamik atuinermut

akornusiisinnaasut.

Imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissutip imarsiornermut tunngasortai inatsit atuuttoq

aqqutigalugu Inuussutissarsiornermut Ineriartortitsinermullu Ministereqarfimmit

atuutsinneqalerput.

Inatsisip oqaasertai imermik oqimaaluttamik kinnernillu passussinermut qitiusumik

maleruagassanik, inatsimmut ilanngussami 1-imi nutaami aalajangersakkanik

sukumiinerusunik teknikkimullu tunnganerusunik ilaqartinneqartunik imaqartinneqarnissaa

siunnersuutigineqarpoq. Tassalu ilanngussaq 1 imermut oqimaaluttamut maleruagassanik

atuutsitsilernissamut nassuiaatinik sukumiisunik imaqarpoq, taamaalillunilu umiarsuit

assigiinngitsunik angissusillit piffissap qanoq ilinerani imermut oqimaaluttamut

maleruagassat assigiinngitsut malissaneraat pillugu nassuiaatinik, kiisalu imermik

oqimaaluttamik passussinermut atatillugu “passussinermi pitsaassusissaq” aamma

“taarsiinermi pitsaassusissaq” qanoq paasineqassanersoq pillugu nassuiaammik

ersarinnerusumik imaqarpoq.

Taakku saniatigut § 15, imm. 2-mi Naalakkersuisut pisariaqartitsiviusuni imermik

oqimaaluttamik passussinissamut maleruagassanik sukumiinerusunik aalajangersaanissamut

piginnaatinneqarput. Kiisalu erseqqissaatigineqarpoq, ilaatigut taarsiiffissanik

toqqaasarnermut maleruagassat, misissugassanik katersisarnermut aamma imermut

98

oqimaaluttamut saliissutsinik akuersisarnermut maleruagassat inatsisissatut siunnersuummut

matumunnga ilaatinneqanngitsut, aalajangersakkanik taamaattunik pisariaqartitsineq

killeqangaatsiartutut naliliiffigineqarmat.

Imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissummut nassuiaatinut pingaarnernut tunngatillugu

imm. 3.3-mut nassuiaatit nalinginnaasut innersuussutigineqarput.

§ 13-imut

§ 13, imm. 1-imi imeq oqimaalutaasoq tassaatinneqarpoq imeq, umiarsuarsuup aquutaanut,

saneraannut, itsineranut imaluunniit sukarutaanut nalimmassaatitut immiunneqartartoq.

Aamma akuutissat imermut akuusut imermik oqimaaluttamik passussisarnermut

maleruagassanut ilaatinneqarput. Akuutissat tassaapput pujoralaat erngup qaani iluaniluunniit

nassaassaasut, taakkununngalu pujoralaat, soorlu imermut oqimaaluttamut tankinik

errortuinermi akuliuteqqinneqartut ilaatinneqarput. Kinnerit tassaapput erngup umiarsuup

oqimaalutaata kinneri. Imermut oqimaaluttamut kinnernullu taaguutit imermut

oqimaaluttamut isumaqatigiissummi taaguusiunneqartut assigaat.

Arlalinnik peqquteqarluni imermik umiarsuarmut immiisoqarpat, peqqutaasullu ilaattut

umiarsuarsuup aquutaanut, saneraannut, itsineranut imaluunniit sukarutaanut

nalimmassaatitut immiunneqarpat, imeq suli imertut oqimaaluttatut isigineqassaaq. Tassalu

imeq imertut oqimaalutassatut aammalu assersuutigalugu aalisakkanik usinik saliinissaq

nillasaanissarluunniit siunertaralugu umiarsuarmut immiunneqartoq imermut oqimaaluttamut

taaguummut ilaatinneqassaaq, taamaalillunilu isumaqatigiissummi piumasaqaatit

malinneqassallutik. Kisiannili imeq umiarsuup makittarissusissaanut

pisariaqartinneqanngippat, taamaallaalli usinik saliinissaq nillasaanissarluunniit

siunertaralugu immiunneqarpat, imeq tassunga ilaatinneqassanngilaq.

§ 13, imm. 2-mi kinnerit nassuiarneqarput. Akuutissat akuusut erngup naqqanut

katersuunnertik malillugu kinninngortarput. Kinnerit § 16-imi ersarinnerusumik

maleruagassiuunneqarput.

§ 14, imm. 3-mi “saliissut akuerisaasoq” imermik oqimaaluttamik passussinermut atortuuvoq,

isumaqatigiissummi piumasaqaatit malillugit oqartussaasunit imaluunniit suliffeqarfimmit

akuerineqartoq. Saliisarnermi erngup oqimaalutaasup kuutsinneqannginnerani tappiorannartut

uumassusillit killiliussat, inatsimmut ilanngussaq 1-imi nutaami aalajangersarneqartut

inorlugit amerlassuseqalersinniarlugit ikilisinneqarnissaat siunertarineqarpoq. Suliffeqarfiup

imaluunniit oqartussaasut naalagaaffimmit, isumaqatigiissummut akuersisimasumit

toqqarneqarsimanissaat piumasarineqarpoq. Erseqqissaatigineqassaaq, Kalaallit Nunaanni

imermut oqimaaluttamut saliissutsinik akuersisarnissaq siunertarineqanngimmat. Tamanna

peqqutigalugu inatsisissatut siunnersuut tamatumunnga maleruagassanik imaqanngilaq.

99

§ 14-imut

§ 14 kapitali 6-ip atuuffissaasa ersarinnerusumik killilerneqarnerinik imaqarpoq, taannalu

inatsisissatut siunnersuummi § 2-mi atuuffissanik killiliinermut tamarmiusumut tapertaavoq.

§ 14, nr. 1-imi aamma 2-mi erseqqissarneqarpoq, umiarsuit imermik oqimaaluttamik

atuisussatut ilusiligaanngitsut, imaluunniit tankini matusani imermik oqimaaluttamik

ataavartumik atuisussanngortinneqarsimanngitsut, kapitali 6-imi atuuffissat avataanniittut.

Ilaatitsinnginneq taamaallaat umiarsuit imermik oqimaaluttamik immiisartinnagit

kuutsitsisartinnagilluunniit atuutissaaq.

Nr. 3-mi allassimavoq, umiarsuit taamaallat imartap iluani, nunaviit sukaqarfiini,

aningaasaqarnermut killeqarfimmi immikkoortumi aamma/imaluunniit immami

ammaannartumi angalasut kapitali 6-imut ilaatinneqanngitsut. Ilaatitsinnginneq taamaallaat

umiarsuit Kalaallit Nunaata imartaani immamilu ammaannartumik angalasartillugit

atuutissaaq. Umiarsuaq sumiiffiit taaneqartut ilaanni ataatsimi, amerlanerusuni tamaniluunniit

angalasarnera apeqqutaatinneqanngilaq.

Kisiannili umiarsuaq nunap allap imartaanit tikittoq taamaallaat kapitali 6, taannalu malillugu

maleruagassiaasinnaasut malillugit aatsaat § 14, imm. 1, nr. 3-mi ilaatitsinnginnermut

ilaasutut oqarsinnaalersinnaapput, imermik oqimaaluttamik tamarmiusumik imaarsigunik

imermullu oqimaaluttanut tankinik tamanik saliigunik.

Aalajangersakkap atuuffissaanut assersuutitut umiarsuit aalisariutit imermik oqimaaluttamik

atuisut, Kalaallit Nunaanniit immami ammaannartumi aalisarfinnut angalasut, aammalu

umiarsuit ikiuuttut, Kalaallit Nunaanniit nunaviup sukaani imaluunniit EEZ-ini suliffinnik

puttasunik sullissisut taaneqarsinnaapput.

Inatsisissatut siunnersuut taamaallaat imartamut atuuttussaagaluartoq, § 14, imm. 1, nr. 3-p

imartap avataani sulianut toqqaannanngitsumik sunniuteqarnissaa

naatsorsuutigineqartariaqarpoq, umiarsuit ilaat kapitai 6-imut ilaatinneqarnissartik

pinngitsoorniarlugu ajornanngippat angallavitsik annikillillugu sumiiffinni nr. 3-mi

taaneqartuni angalanissartik aalajangertassagaat ilimanarmat.

§ 14, imm. 1, nr. 4-mi umiarsuit 50 meterit inorlugit takissusillit, annerpaamillu imermik

oqimaaluttamik 8 kubikmeterinik atuisut ilaatinneqanngillat, umiarsuit sunngiffimmi

imaluunniit unamminermut angallatitut, imaluunniit umiarsuit misissuinermut

annaassiniarnermullu (search and rescue) atorneqarpata. Kisiannili imm. 1, nr. 4-p

immikkoortuata aappaani aamma allassimavoq, umiarsuit imm. 1, nr. 4-mut ilaatinneqartut

sapinngisamik imermik oqimaaluttamik kinnernillu passussinissamut piumasaqaatit

sukkulluunniit atuuttut malinniartassagaat. Aalajangersagaq inassuteqaatitut iluseqarpoq,

tassalu malinneqannginnerani pineqaatissiisoqassanngilaq.

Kiisalu imm. 2-mi annikillititsineq, umiarsuarnut inatsisissatut siunnersuummut

ilaatinneqartunut tamanut atuuttussaq allanneqarpoq. Tassalu umiarsuit sumiiffimmi ataatsimi

imermik immiisartut imaarsisartullu taarsiisassanngillat imermilluunniit saliisassanatik.

100

Oqaatsip “sumiiffik ataaseq” atorneqarnerani assersuutigalugu umiarsualivik imaluunniit

sumiiffik killiligaq assingusoq alla, soorlu kisarfik imaluunniit suliffiup puttasup ataatsip

eqqaa eqqarsaatigineqarput. Kisiannili suliffiit marluk amerlanerusulluunniit, km-inik

ikittuinnarnik imminnut ungasissusillit “sumiiffittut ataatsitut” taaneqassanngillat.

Taamatuttaaq umiarsualiviit assigiinngitsut marluk “sumiiffittut ataatsitut”

taaneqarsinnaanngillat. Kisiannili umiarsualivik kisarfillu tassunga atasoq § 14, imm. 2

eqqarsaatigalugu “sumiiffittut ataatsitut” taaneqarsinnaapput.

Imm. 2 naapertorlugu piumasaqaataavoq, imeq oqimaalutaq kuutsinneqartussatut

kissaatigineqartoq imermut oqimaaluttamut, sumiiffimmit allameersumut

akulerunneqassanngitsoq. “Sumiiffik alla” tassaavoq sumiiffik, “sumiiffimmut ataatsimut”

atasutut taaneqarsinnaanngitsoq. Tassani assersuutigalugu sumiiffik, matuma siuliani

assersuusiarineqartut malillugit tassaasinnaavoq umiarsualivik alla imaluunniit sullivik, km-

inik ikittuinnarnik ungasissusilimmiittoq.

§ 15-imut

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi imermik oqimaaluttamik taarsiinissaq

saliinissarluunniit piumasaqaatigineqanngilaq. Inatsisartut peqqussutaat taamaallaat imermut

oqimaaluttamut, lastimit uulianilluunniit sinnikunik il.il. akulik pillugu maleruagassanik

imaqarpoq.

§ 15, imm. 1-ip immikkoortuani siullermi siunnersuutigineqarpoq, umiarsuit kapitali 6-imut

ilaatinneqartut siunissami taamaallaat kapitali 6-imi maleruagassat malillugit imermik

oqimaaluttamik taarsiisinnaassasut, saliinissamut taarsiinissamullu malitassat

atulersitsinissamullu aaqqissuussinerit inatsimmut ilanngussami nutaami, kiisalu kapitali 6

naapertorlugu maleruagassani aalajangersarneqarsimasinnaasuni allassimapput.

Atulersitsinissamut aaqqissuussineq imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissuterpiami

allassimasut assiginngilaat. Tassalu FN-ip Imarsiornermi Suliniaqatigiiffiata 28-

issaanneerluni ataatsimeersuarnerani, 4. December 2013-imi pisumi atulersitsinissamut

aaqqissuussinermik nutaamik akuersissuteqartoqarpoq. Maleruagassat nutaat taakku

ilanngussaq 1-imi ersersinneqarput.

Kiisalu § 15, imm. 1-ip immikkoortuata aappaani siunnersuutigineqarpoq, imermik

oqimaaluttamik saliisarnermi atortoq atorluarsinnaasoq akuerisarlu atorneqassasoq pillugu

piumasaqaammik ilanngussisoqassasoq. Taamaalilluni erseqqissarneqarpoq, saliissut

akuerisaq atorneqartoq ajoquteqartoq paasineqarpat, tamanna imermik oqimaaluttamik

imaarsisarnermut maleruagassanik unioqqutitsinertut isigineqassasoq. Pillaammik

akiliisitsisoqassanersoq naliliinermi Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmi

tunngavissat nalinginnaasut atuutissapput. Tassalu pillaammik akiliisitsisoqassappat,

minnerpaamik nalinginnaasumik mianersuaalliorsimanissaq piumasaqaataavoq.

“Saliissut akuerisaq” tassaavoq atortoq, nunami isumaqatigiissuteqarfiusumi oqartussaasunit

attuumassuteqartunit akuerineqarsimasoq, atortumilu akuutissanik atuisoqarpat, taanna

101

aamma akuutissanik taamaattunik atuinissaq eqqarsaatigalugu FN-ip Imarsiornermi

Suliniaqatigiiffianit akuerineqarsimassaaq. “Nuna isumaqatigiissuteqarfiusoq” tassaavoq

nuna, isumaqatigiissummut ilaasoq. Oqaatsip “nunani tamalaani saliisarnerup

pitsaassusissaatut aalajangersarneqartut” atorneqarnera, imermi oqimaaluttami

salinneqarsimasumi imaanut kuutsinneqartumi tappiorannartunut uumassusilinnut akuusunut

killissarititatut paasineqassaaq. Malitassat taakku inatsimmut ilanngussami nutaamik

aalajangersarneqarput, aammalu imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissummi piumasaqaatit

assigalugit.

Erseqqissaatigineqassaaq, imermut oqimaaluttamut maleruagassat pisussaaffinnut, inatsisinik

allanik tunngaveqartunut allannguinngimmata. Tassalu umiarsuaq isumaqatigiissummi

piumasaqaatinik malinnippat, inatsisit allat tunngavigalugit umiarsuaq assersuutigalugu

pisariaqartinneqartunik avatangiisinik misissuinissamut, sunniutissanik naliliinissamut il.il.

pisussaaffilerneqarnerminik atuinngitsoorsinnaanngilaq.

§ 15, imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq, Naalakkersuisut imermik oqimaaluttamik

passussinissamut maleruagassanik ersarinnerusunik aalajangersaasinnaanermut

piginnaatinneqassasut. Tassani ilaatigut umiarsuup sumi qaqugulu imermik oqimaaluttamik

imaarsisinnaanera, aammalu imaarsinerup qanoq iliorluni pisinnaanera pillugu

maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq. Maleruagassanik taamaattunik

pisariaqartitsineq maannarpiaq killeqartutut naliliiffigineqarpoq, kapitali 6 aammalu

ilanngussaq 1-imi siunnersuutigineqartoq ataatsimoorlutik inatsisissatut siunnersuuterpiami

sukumiisumik maleruagassiuussinissamik kinguneqartussaammata.

Imm. 3 naapertorlugu Naalakkersuisut nakkutilliinermut maleruagassanik ersarinnerusunik

aalajangersaasinnaapput, tassungalu misissugassanik tigusisarneq aamma oqartussaasut

taamatut nakkutilliinermut atatillugu aningaasartuutaannut akitsuutit atorlugit

aningaasalersuisarneq ilaatinneqarput.

Maannarpiaq suli misissugassanik tigusisarnermi misissueqqissaartarnermilu periaatsit

teknikkikkut ineriartortinneqarnerat suli sulissutigineqarpoq, tamatumalu peqatigisaanik FN-

ip Imarsiornermi Suliniaqatigiiffianit piffissaq ikaarsaarfiusoq maannamuugallartoq ukiunik

marlunnik sivisussusilerpaa, piffissamilu tassani misissugassanik tigusisarneq umiarsuit

aallaqqusaajunnaarnerinik kinguneqassanngilaq. Taamaattumik tamanna pillugu

maleruagassanik aalajangersaasoqassappat, tamanna siusinnerpaamik nunani tamalaani

periaatsinut taakkununnga atuutsitsisoqalernerani, aammalu misissugassanik tigusisarnerup

aallaqqusiunnaartarnissap qanoq ilinerani pisarnissaata inaarutaasumik aalajangerneqarnerani

pisinnaavoq.

§ 15, imm. 3 umiarsuit imermut oqimaaluttamut pilersaarutaannik, nalunaarsugaannik

akuersissutinillu pigisaannik misissuisarnermut maleruagassanik aalajangersaasarnermut

atorneqassanngilaq. Tamatumunnga peqqutaasoq imaani isumannaassuseq pillugu danskit

inatsisaata peqqussut nr. 607, 25. juni 2001-imeersoq aqqutigalugu atuutsinneqalernerani

ujartorneqassaaq. Danmarkip 1998-imi imaani isumannaassuseq pillugu inatsimmut

akuersinerani, immami avatangiisinik illersuineq pillugu danskit inatsisaata (immami

102

avatangiisinut inatsit) aamma imaani isumannaassuseq pillugu inatsisip akornanni killiliussat

erseqqissarneqarnissaat tamatumunnga tunngaviuvoq, tassanilu umiarsuarmut

pineqartorpiamut taassumalu aqunneqarneranut piumasaqaatit imaani isumannaassuseq

pillugu inatsimmi maleruagassiuunneqarput, kiisalu aniatitsinissamut piumasaqaatit il.il. suli

immami avatangiisinut inatsimmi maleruagassiuunneqarlutik. Tassalu umiarsuarmut

tunngasut aqunneqarneranni tamakkiisumi suliassat inatsisinut atuutsitsiviusut marluusut

taakku akornanni avitaapput. Akuersinermut peqatigitillugu danskit avatangiisinut

inatsisaanni aalajangersakkat arlallit, soorlu uuliamut, usinut eqqagassanullu

nalunaarsukkanut tunngasut atorunnaarsinneqarput, aammalu imaani isumannaassuseq

pillugu inatsimmut nuunneqarlutik. Tamatuma kingunerisaanik Inatsisartut peqqussutaanni

atuuttumi aalajangersakkat arlallit, ilaatigut umiarsuit uuliamut nalunaarsugaannut aammalu

akuutissanut ajoqutaasinnaasunut imerpalasunut nalunaarsugaannut (usinut nalunaarsukkat)

tunngasut atorunnaarsinneqarput.

Tassalu killiliussat erseqqissarneqarnerat taanna naapertorlugu, imaani isumannaassuseq

pillugu inatsisip aamma Kalaallit Nunaanni imaani avatangiisinut inatsisip akornanni

Imarsiornermut Aqutsisoqarfiup inatsit atuuttoq aqqutigalugu imermut oqimaaluttamut

isumaqatigiissummi akuersissutinut, pilersaarutinut nalunaarsukkanullu maleruagassat,

naalagaaffeqatigiinnut ataatsimut atuuttut aqqutigalugit atuutsitsilernissaa

tunngavigineqarpoq. Imarsiornermut Aqutsisoqarfiup siunissami naalagaaffiup

umiarsualiveqarfiusup misissuisarneranut ilaatigullu umiarsuarnik misissuisarnermini,

umiarsuit pilersaarutinik, nalunaarsukkanik akuersissutinillu atuuttunik eqqortumillu

immersorneqarsimasunik nassataqarnersut misissortassavaa.

Imm. 3-p immikkoortuata aappaani aamma Naalakkersuisut nakkutilliinermi suliassanik,

tassungalu ilanngullugu misissugassanik tigusisarnermik ingerlatseqatigiiffinnut

immikkoortiterisartunut imaluunniit oqartussaasunut allanut tunniussinissamut

piginnaatinneqarput. Tassalu Naalakkersuisut assersuutigalugu oqartussaasunut allanut,

tassungalu ilanngullugu Imarsiornermut Aqutsisoqarfimmut imaluunniit

ingerlatseqatigiiffimmut immikkoortiterisartumut, Naalakkersuisut sinnerlugit

akilerneqarlutik misissugassanik tigusisarnissamik isumaqatigiissuteqarsinnaapput.

Taamaalilluni ilaatigut pappiaqqanik nakkutilliinerup immaqalu misissugassanik

tigusisarnerup suleriaatsit malillugit ingerlanneqarnissaanut periarfissiisoqarpoq, tamanna

oqartussaasut akuusut akornanni suleriaatsitut naleqqunnerpaatut isumaqatigiissutigineqarpat.

Immikkut ittumik ilisimasanik, immikkut akuerineqarnissamik qinnuteqaatinik pisarialinnik

suliaqarnermi pisariaqartinneqartunik ineriartortitsinissamut isumalluutinik

immikkoortitsinissaq pilersaarutigineqanngimmat, tamatumunnga taarsiullugu § 15, imm. 4-

mi siunnersuutigineqarpoq, Naalakkersuisut nunani allani imermik oqimaaluttamik

passussinissamut piumasaqaatinik saneqqutsinissamut akuersissutit suliarineqartarnerisa

assinginik atuinissamut akuersisinnaassasut. Taamaalilluni nunani allani immikkut ittumik

akuersissutit Kalaallit Nunaata imartaanut atuutsinneqassapput. Taamatut periaaseqarnissaq

naleqquttutut isumaqarfigineqarpoq, immikkut ittumik akuersissutit taamaattut qanorluunniit

103

iluseqaraluarunik nunani allani aammalu Kalaallit Nunaanni pissutsit

isummerfigineqartussaammata.

§ 15, imm. 4-p immikkoortuata aappaani immikkut ittumik akuersissutinut taamaattunut

piumasaqaatit ilaneqarsinnaanerat periarfissinneqarpoq. Taamatut ilassusiinissaq

pisariaqartutut isummerfigineqarpoq, pisut ilaanni uumasunik amerliartupiloortunik nunanit

allaniit Kalaallit Nunaannut nuussisoqarsinnaammat, kiisalu killormoortuanik taamatut

ulorianartorsiortitsisinnaaneq pisariaqartussaanani. Tassalu uumasunik

amerliartupiloorsinnaasunik nunani allaniittoqarsinnaavoq, kiisalu Kalaallit Nunaanni

uumasunik amerliartupiloortunik, assinganik ulorianartorsiortitsisinnaasunik soqarani.

Kiisalu ilassusiinermi nunani allani immikkut ittumik akuersissutit amigaateqarsimappata,

Kalaallit Nunaanni oqartussaasut qisuariaateqartarnissaat siunertarineqarpoq.

Kiisalu § 15, imm. 4-p immikkoortuata pingajuani qinnuteqartup nammineerluni

akilikkaminik nunani allani immikkut ittumik akuersissutinik suliamut

attuumassuteqanngitsunut naliliititsinissaanik piumasaqarsinnaaneq periarfissinneqarpoq.

Aalajangersakkami tassani, § 15, imm. 4-p immikkoortuata aappaa assigalugu immikkut

ittumik akuersissutini aamma Kalaallit Nunaanni avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaasa

naammattumik eqqarsaatigineqarnissaannik qulakkeerinissaq siunertarineqarpoq. Suliamut

attuumassuteqanngitsunik misissuititsinermi isumaqatigiissummi maleruagassat

piumasaqaatillu aallaavigineqartassapput, taakkunanilu pingaartumik maleruagassaq G7

eqqarsaatigineqarpoq, ilaatigut ulorianartorsiorfiusinnaasunik naliliisarnermi tunngavissat

periaatsillu, paasissutissanik pisariaqartitsineq aammalu ulorianartorsiorfiusinnaasunik

nalileeriaatsinik atuinissamut ilitsersuutinik paasissutissanillu imaqartoq.

§ 16-imut

§ 16, imm. 1 kinnernik imaanut eqqaanissamut imaarsinissamulluunniit

inerteqquteqarluinnarnermik kinguneqartussaavoq, tassalu ilaatigut § 22-mi eqqaanissamut

inerteqquteqarneq tamanut atuuttoq assigalugu. Kisiannili kinnerit imaanut

eqqarneqaqqusaannginnerinut maleruagassanik aalajangersaanissap pisariaqartutut

isumaqarfigineqarnerinut peqqutaasut marluupput. Siullertut pingaarnertullu

erseqqissarneqarpoq, umiarsuit imermut oqimaaluttamut tankiinit kinnerit taaguummut

“immap naqqani atortut qaqinneqartut” ilaatinneqanngimmata, taamaattumillu kapitali 10-mi

maleruagassat naapertorlugit iginneqarnissaat akuerineqarsinnaanngimmat. Kinnerilli

akuutissatut aalaakkaasutut igiinnarneqarneqarsinnaanngillat, aammali

akuleruteqqinneqarsinnaapput kuutsinneqarsinnaallutillu, taamaattumillu aalajangersakkami

umiarsuup imermut oqimaaluttamut tankiinit kinnernik imaanut eqqaanissap

inerteqqutaanerata erseqqissarneqarnissaa siunertarineqarpoq, tamatumani eqqaasoqarnersoq

imaarsisoqarnersorluunniit apeqqutaatinnagu.

Kinnernik tamanik eqqaasarneq tunngaviusumik § 16-imi inerteqquteqarnermut ilaavoq,

kisiannili taanna erngup oqimaaluttap akuleruteqqitat kinnerinik imaqartup inatsimmut

ilanngussaq 1-imi taarsiisarnermut saliisarnermilluunniit ilitsersuutit malillugit imaarsinermut

104

atuutissanngilaq. Tunngaviusumik imermik oqimaaluttamik saligutit ikinnerpaartaannaat

kinnernit akuleruteqqitanit killeqartuinnarnit annertunerusumik saliisinnaanissaat

ilimagineqarpoq, taamaattumillu § 16-imi inerteqquteqarneq kinnernik imermut

oqimaaluttamut ilanngullugu imaarsisarneq annertuumik killiliisussatut

naatsorsuutigineqarpoq.

Kiisalu erseqqissaatigineqassaaq, aamma imm. 1 naapertorlugu imermut oqimaaluttamut

tankinit kinnernik piiaanissamik pisariaqartitsisoqartillugu, tamanna kinnerit taakkuluunniit

sinnikuisa immami avatangiisinut akulerutsinnaveersaarlugit ingerlanneqassammat.

Imm. 2-mi umiarsuit imermut oqimaaluttamut tankiinit kinnernik passussinissamut

maleruagassanik ersarinnerusunik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut

piginnaatinneqarput. Aalajangersakkami pingaartumik inatsisissatut siunnersuutip

siunissamut qulakkeerinnissutaanissaa siunnerfigineqarpoq, taannalu atorlugu kinnernik

taamaattunik passussinerup kingunerisaanik uumasunik amerliartupiloortunik

akulerussisoqarsinnaanerata annikillisinneqarnissaa siunertaralugu kinnerit qanoq

passuttariaqarnerinut maleruagassanik ersarinnerusunik maleruagassiortoqarsinnaavoq.

§ 17-imut

§ 17-imi erseqqissarneqarpoq, inatsisissatut siunnersuummi imermik oqimaaluttanik

kinnernillu passussisinissamut piumasaqaat siusinnerpaamik imermut oqimaaluttamut

isumaqatigiissummi piumasaqaatit assingusut atulerneriniit atorneqalissasoq. Taamaaliluni

imermik oqimaaluttamik kinnernillu passussinissamut kalaallit maleruagassiaasa

sukkulluunniit nunani tamalaani inatsisinut naapertuunnissaat qulakkeerneqassaaq.

Aalajangersagaq taanna ilaanngippat, nunat isumaqatigiissummut ilaasut suli inatsimminni

piumasaqaatinik assingusunik atuutsitsilinngitsut, Kalaallit Nunaata kalaallit, danskit

nunanillu umiarsuaat isumaqatigiissummi piumasaqaatit maleqqullugit

piumasaqarfigeratarsinnaavaat. Allatut oqaatigalugu inuussutissarsiutit eqqorneqartussat,

soorlu umiarsuit angallanneri, aalisarneq il.il. nunani tamalaani maleruagassatigut

ineriartornermut malinnaanissaq kisiat eqqumaffigissavaat, taamatullu Kalaallit Nunaata

piaarinaatsoorluni imermut oqimaaluttamut kisermaassilluni ingerlatsilernissani,

taamaalillunilu tamatuma ilaatigut kalaallit inuussutissarsiornerannut

kingunerluuteqarsinnaanera pinngitsuussallugu.

Imm. 2-mi erseqqissarneqarpoq, imermik oqimaaluttamik passussinissaq aamma

tigooraavimmut tunniunneqarsinnaasoq, soorlu imeq oqimaalutaq imermik oqimaaluttamik

saliivimmut nunamiittumut, umiarsuarmi allamiittumut il.il. tunniunneqarsinnaavoq.

Saliivimmi taamaattumi isumaqatigiissummi piumasaqaatit malinneqarnissaat

piumasaqaataavoq, tassungalu ilanngullugu imeq oqimaalutaq inatsimmut ilanngussaq 1-imi

nutaami malitassat malillugit salinneqartassaaq. Imermut oqimaaluttamut tigooraavinnut

maleruagassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

105

Naggasiutigalugu erseqqissaatigineqassaaq, imermik oqimaaluttamik passussinissamut

piumasaqaatit siusinnerpaamik Inatsisartut inatsisaata atuutilerneraniit ukiut pingasut

qaangiunnerini naammassineqarsinnaalersussaammata, tak. ilanngussaq 1, imm. B, 6.

Ikaarsaarnissamut aaqqissuussineq taanna inatsisini tunngaviusuni § 73 eqqarsaatigalugu

ilanngunneqarpoq. Oqaaseqaatini nalinginnaasuni imm. 3.3-mi ikaarsaarnissamut

aaqqissuussinerup allaaserineqarnera innersuussutigineqarpoq.

Kapitali 7-imut

§ 18-imut

§ 18, imm. 1-imut aamma 2-mut imermut errortuivikumut taaguutit ilanngunneqarput, tassalu

imeq errortuivikoq kuuffimmeersoq aamma imeq saliinermut atorneqartoq. Imermut

errortuivikumut taaguutit immikkoortinniarlugit taamatut iliortoqarpoq, tassalu taaguutit

taakku marluullutik maanna inatsisissatut siunnersuummi aamma inatsimmut ilanngussaq 2-

mi nutaami eqqakkanut taaguutini toqqaannartumik atorneqalerput.

§ 18, imm. 3 Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiullugu annertusineqarpoq,

maannalu imermut errortuivikumut kuuffimmeersumut taamaallaat maleruagassiortoqarani,

imermut errortuivikumut qanorluunniit ittumut maleruagassiortoqarsinnaalerpoq. § 18, imm.

3-mi allassimasutut, taassuma kingunerisaanik ilaatigut imeq saliinermi errortuivikoq aamma

maleruagassiorneqarsinnaalerpoq. Kisiannili maannarpiaq erngup saliinermi errortuivikup

imermilluunniit errortuivikut allat maleruagassiuunneqarnissaat maannarpiaq

pilersaarutigineqanngilaq, taamaattumillu § 18, imm. 3-p annertusissutaani pingaartumik

inatsisissatut siunnersuutip siunissamut qulakkeerissutaanissaa siunnerfigineqarpoq. Tassalu

imm. 3-mi maanna imernik errortuivikunik assigiinngitsunik imaarsinissamut

inerteqquteqalernissaq periarfissinneqarpoq. Taamatut inerteqquteqarneq imartamut

tamarmiusumut imaluunniit sumiiffinnut sukumiinerusumik killilikkanut, soorlu § 60

naapertorlugu kangerliumanernut, kangerlunnut, umiarsualivinnut il.il. atuutilersinnaavoq.

Imermut errortuivikumut kuuffimmeersumut maleruagassanut tunngatillugu ataatsimut

erseqqissaatigineqassaaq, imeq errortuivikoq kuuffimmeersoq aammalu imeq errortuivikoq

alla eqqakkalluunniit akulerunneqarsimatillugit, imermik errortuivikumik akulerussamik

aniatitsinissamut piumasaqaatit sakkortunerpaat atuutissapput. Allatut oqaatigalugu

aniatitsinissamut piumasaqaatit sakkortunerusut, assersuutigalugu imermik errortuivikumik

kuuffimmeersumik kuutsitsinissamut piumasaqaatit sakkukinnerusut atorlugit kuutsitsinissaq

siunertaralugu, imermik errortuivikumik uuliamik akulimmik imermut errortuivikumut

kuuffimmeersumut akulerussinermi saneqqunneqarsinnaanngillat.

Kiisalu erseqqissaatigineqartariaqarpoq, kapitali 7 imermut errortuivikumut nunameersumut

atorneqarsinnaanngimmat, tak. inatsisissatut siunnersuummi § 6, imm. 2 tassungalu

nassuiaatit.

§ 19-imut

106

§ 19 nutaajuvoq, tassanilu umiarsuit sinersorlutik takornariartitsisartut umiarsuillu alla

Kalaallit Nunaata imartaaniittut amerliartuinnartut mingutsitsinerannik killilersuinissaq

siunertarineqarpoq. Tassalu imm. 1-imi aalajangersakkami umiarsuit sinersorlutik

takornariartitsisartut qanorluunniit angissuseqaraluarunik imermik errortuivikumik

kuuffimmeersumik imartamut kuutsitsinissaat inerteqqutigineqarpoq. Aamma

inerteqquteqarneq umiarsuarnut 400BRT-nit annertusunut, taamatullu umiarsuarnut 400

BRT-nit minnerusunut, inuit 15-it sinerlugit angallassinissamut akuerisaasunut atuutissaaq,

tassanili imm. 2 naapertorlugu umiarsuit aalisariutit angallatillu sunngiffimmi atorneqartartut

ilaatinneqanngillat.

Imm. 3-mi umiarsuit taamaattut imermik errortuivikumik kuutsitsinissamut

akuerineqarsinnaanerinut ammaassisoqarpoq, aammalu imm. 4-mi taakkuninnga

aniatitsinissamut maleruagassanik ersarinnerusunik aalajangersaanissamut

periarfissiisoqarpoq. Tassalu imermik errortuivikumik kuutsitsisarnerup tamakkiisumik

inerteqqutigineqarnissaa siunnerfigineqanngilaq, kisiannili oqartussaasut imermik

errortuivikumik qanoq annertutigisumik piumasaqaatillu suut atorlugit kuutsitsisarnerup

akuerineqarsinnaanerinut aalajangersaanissamut periarfissinneqarnissaat siunnerfigineqarpoq.

Erseqqissaatigineqassaaq pissutsit imm. 4-mi taaneqartut aamma imm. 3 naapertorlugu

aalajangersimasunut akuersissuteqartarnermut ilanngunneqarsinnaammata. Imm. 3

naapertorlugu akuersissuteqartarnerup pingaartumik kalaallit umiarsuaannut, imartap iluani

angalanerusartunut atorneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq IV naapertorlugu imermik errortuivikumik

imaarsisarneq taamaallaat pissutsit sukumiisumik nalunaarsorneqartut aammalu titarnermit

tunngaviusumit qaninnerpaamik 4 sømilinik ungasissusilimmi pisinnaavoq. Ilanngussaq IV

Kalaallit Nunaanni atuutsinneqalersimanngilaq, aammalu Kalaallit Nunaanni imermik

errortuivikumik kuutsitsisarnermi pissutsit tamarmiusut, tamatumalu kingunerisaanik

imartami imermik errortuivikumik kuuffimmeersumik aniatitsinissamut tamakkiisumik

inerteqquteqartoqannginnera peqqutigalugit atuutsinneqalernissaa naatsorsuutigineqanngilaq.

Kapitali 8-mut

§ 20-mut

§ 20 MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq V, imm. 3.1-imut nassuiaatit

nalinginnaasut naapertorlugit nutarterneqaqqammersoq naapertorlugu eqqakkanik imartamut

imaarsisarnermut maleruagassanik imaqarpoq.

§ 20, imm. 1 eqqakkanik imaarsisarnermut tamarmiusumut inerteqquteqarnermik, inatsimmut

ilanngussami 2-mi nutaami nassuiarneqartumik imaqarpoq. Ilanngussaq 2-mi MARPOL-imut

isumaqatigiissummut Ilanngussaq V-imut allannguutinik kingullernik ilaatitsisoqarpoq,

tassanilu eqqakkanik tamanik imaarsisarnerup inerteqqutigineqarnera tunngavigineqarpoq,

aammalu tunngaviusumi tassani ilaatitsingiffiit killeqartuinnaapput. Tamanut

inerteqquteqarneq tamanna tunngaviusumik eqqakkanik passussisinnaanerup

107

taarserneqarnerani atorneqartussaavoq, tassami Ilanngussaq V siusinnerusukkut atuuttoq

tamanut inerteqquteqarnermik imaqanngilaq, taamaallaalli akuutissat atortullu

imaarneqaqqusaanngitsut allattorsimaffiannik imaqarluni. Erseqqissaatigineqassaaq,

inatsisissatut siunnersuummut ilanngussaq 2-mi MARPOL-imut Ilanngussaq V-imi

eqqakkanut taaguutinut naleqqiullugu ilusarsiisoqalaarmat. Allannguutit taakku pingaartumik

eqqakkanut taaguutit paasiuminarsarniarlugit allanneqarput. Imaarsisinnaanermili aalisakkat

kisimik pineqanngillat, aammali piniagassat, § 20-mut nassuiaatini sukumiinerusumik

allaaserineqartut pineqarput, taamaalillunilu Ilanngussaq V, maleruagassaq 1, 9-mi

ilaatinneqanngitsut amerlineqarlutik. Amerlissutaasut saniatigut MARPOL-imut Ilanngussaq

V-imi eqqakkat taaguutaat imaanik paasiuminarsaanissaq siunnerfigineqanngilaq.

Eqqakkanik imaarsinissamut inerteqquteqarnermik malinninnissaq, tamatumalu

peqatigisaanik Kalaallit Nunaanni pissutsinut, tassungalu ilanngullugu nunamut eqqakkanik

tunniussisinnaanerup killeqarneranut piareersimanissaq umiarsuit ataasiakkaat

namminneerlutik akisussaaffigaat. Taamaakkaluartoq kalaallit oqartussaasuisa umiarsuit

Kalaallit Nunaannukartut ilisimasatik nalunaarfigisariaqarpaat, Kalaallit Nunaanni

eqqagassanik passussisarnerup killeqarnerinik ilisimatillugit.

Imm. 2, nr. 1)-mi allassimavoq, aalisakkat piniakkallu nutaat, tak. § 4, imm. 5-imi

aalisakkanut piniakkanullu nassuiaat, imm. 1-imi inerteqquteqartoqaraluartoq taakku

imaarneqarsinnaasut. Oqaatsip ”aalisakkat piniakkallu nutaat” atorneqarnerani taamaallaat

aalisakkat, piniakkat taakulu perlukui, umiarsuarmi aalisakkanik piniakkanillu aatsaat

pisarineqartunik saliinermit pisut eqqarsaatigineqarput. Umiarsuaq pisaminik niusiartorluni

umiarsualivimmiissimaguni, avalannermini aalisakkat, piniakkat taakkulu perlukui

siusinnerusukkut angalanermini pisarisimasani nassarsinnaanngilaat eqqarsinnaanagillu,

inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu taakku tassaajunnaassammata ”aalisakkat piniakkallu

nutaat”. Kiisalu pisat asiujartornerat pissutigalugu lastimiittuutit tamarmik

ilaatitsinnginnermut aalajangersakkamut ilaatinneqarsinnaanngillat, kisiannili kapitali 10-mi

maleruagassat naapertorlugit eqqaanissamut akuersissuteqartoqarsinnaaneranut

ilaatinneqassallutik.

Nutaatut imm. 2, nr. 2)-mi erseqqissarneqarpoq, aalisakkanik nutaanik taakkulu perlukuinik

imaarsisinnaaneq tukertitsivinnut taakkunanngaanniillu angalanermut atuutsineqartoq.

Kiisalu imm. 2, nr. 3)-mi erseqqissarneqarpoq, aamma sinerissami sinerissamulluunniit

qanittumi aalisakkanik, pisanik taakkuluunniit perlukuinik saliinermut pilannermullu

atatillugu imaarsisarneq imm. 1-imi eqqakkanik imaarsinissamut inerteqquteqarnermut

ilaatinneqanngitsoq. Aalajangersagaq minnerunngitsumik immami uumasunik miluumasunik,

soorlu arfernik pilanniarlugit nunamut kalinneqartunik pilannermut tunngatinneqarpoq.

Immami uumasut miluumasut perlukui atorneqartussaanngitsut imm. 2, nr. 3) naapertorlugu

imm. 1-imi eqqakkanik imaarsinissamut inerteqquteqarneq unioqqutinngikkaluarlugu

qimanneqarsinnaapput imaluunniit pilannermut atatillugu imaanut avalatsinneqarsinnaallutik.

Ataatsimut isigalugu imm. 2-mi ilaatitsinnginnerit inatsimmut ilanngussaq 2-mi nutaami

eqqakkanut nassuiaammut naapertuupput, tassanerpiarlu imm. 2-mi aalisakkat piniakkallu

108

nutaat taaneqartut eqqakkanut nassuiaatinut ilaatinneqanngillat. Kisiannili inatsisissatut

siunnersuummi imm. 2-p atatiinnarnissaa naleqqunnerpaatut isumaqarfigineqarpoq,

taamaalilluni aalisakkanik piniakkanillu nutaanik eqqaaneq inatsisissatut siunnersuummi

aalajangersakkani allani, soorlu eqqaanissamut inerteqquteqarnermut ilaanersut

nalornineqassanngimmat, inerteqquteqarneq taakkununngarpiaq atuutinngimmat.

Erseqqissaatigineqassaaq, taaguut aalisakkat piniakkallu aalisakkanut, nunani tamalaani

isumaqatigiissutini assigiinngitsuni taaguutitut atorneqartumit annertunerusumik

atuuffeqartinneqarmat. Kisiannili kalaallit oqartussaasuisa naliliinerat malillugu nunani

tamalaani maleruagassani kalaallit piniariaasiinik annikillititsinissaq siunertarineqanngilaq,

taamaattumillu nunani tamalaani inatsisini aalisakkanik taakkulu perlukuinik imaarsinissaq

kisimi akuerisaanngilaq, kisiannili aamma piniakkanik nutaanik perlukuinillu imaarsinissaq

akuerineqarluni. Tassalu nunani tamalaani isumaqatigiissutini atuuttuni pingaartumik

nunamiit mingutsitsinissamik killilersuinissaq siunertarineqarpoq, piniakkanik

killilersuiffiunani. Tamannattaaq MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq V-imi

aamma Inatsisartut peqqussutaani atuuttumi aalisakkanut amerlasuunut nassuiaasiornikkut

ersersinneqarpoq, tassanilu uumasut qaleruallit aalisakkallu ersarissumik ilaatinneqarput.

Imm. 3-mi erseqqissarneqarpoq, aalisarnermi piniarnermilu sakkunik annaasaqarnerit

pinngitsoorsinnaanngitsut pisut ilaanni § 20, imm. 1-imi eqqakkanik unioqqutitsilluni

eqqaanissamut ilaatinneqanngimmata.

Kiisalu imm. 4 umiarsuarnit tunitsivinnit tunisassiortunillu aalisakkanik piniakkanillu

nutaanik imaarsisarnermut maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaanissamut

piginnaatitsissummik imaqarpoq.

Kapitali 9-imut

§ 21-imut

§ 21 maleruagassanik, umiarsualivinni tigooraavinnik, MARPOL-imut isumaqatigiissummut

Ilanngussat I, II, IV aamma V naapertorlugit eqqakkanik, imermik oqimaaluttamik aammalu

imermut oqimaaluttamut tankinit kinnernik uuliallu sinnikuinik, kiisalu akuutissanik

ajoqusiisinnaasunik imerpalasunik passussinissamut atorneqartussanik Naalakkersuisunut

maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaanermut aalajangiisinnaanermullu

piginnaatitsiviusunik imaqarpoq. Umiarsualivik pisortanit imaluunniit namminersortunit

pigineqarnersoq apeqqutaanngilaq. Tigooraavimmik pilersitsisoqarnissaanik aalajangiinerit

malillugit kommuni ataaseq amerlanerusulluunniit eqqakkanik piaanissamut

aningaasartuuteqartinneqarnissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq, tamannali pitinnagu

kommuni imaluunniit kommunit eqqorneqartussat isumaqatiginninniarfiginissat

pisariaqassaaq.

Kapitali kapitalini 2-mi, 3-mi, 5-imi, 6-imi, 7-imi, 8-mi aamma 12-imi maleruagassanut

atasutut isigineqassaaq. Kissaatigineqarpat umiarsualivik sunaluunniit tigooraavilioqqullugu,

imaluunniit aaqqissuussinermut taperseeqqullugu, taamaalillunilu assersuutigalugu illoqarfiit

109

ilaannaani uuliamik tigooraavilioqqullugu peqquneqarnissaa periarfissaavoq. Taamatuttaaq

Naalakkersuisunut piginnaatitsissuteqarneq suliffeqarfiit ilaasa tigooraavinnik taamaattunik

pilersitsinissaannut peqquneqarsinnaanerinut atorneqarsinnaavoq, aammalu

aaqqissuussinernik taamaattunik atuisunut akiliuteqartitsisarneq (akitsuut) pillugu

maleruagassanik aalajangersaanissamut atorneqarsinnaalluni.

Kapitali 10-mut

Kapitali manna eqqaasarnermut maleruagassanik imaqarpoq. Siunnersuut Inatsisartut

peqqussutaannut atuuttumut sukaterissutaavoq, taamaalillunilu inatsisissatut siunnersuut

minnerunngitsumik OSPAR-imut isumaqatigiissummut naapertuuppoq. Inatsisartut

peqqussutaata atuuttup akerlianik, inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu angallatinik

imaluunniit atortunik pinngortitameersunik eqqaanissamut akuersissuteqartarunnaassaaq,

taamaallaalli aalisakkanik piniakkanillu, kiisalu taakku perlukuinik, atortunik

arrorsinnaasunik pinngortitameersunik aammalu immap naqqanit qaqinneqartunik

(kiliortorneqartunik) eqqaanissamut akuersissuteqartoqartalissalluni. Aalisakkanik pisanillu,

kiisalu taakku perlukuinik imaarsinissamut akuerineqarsinnaanermut tunngatillugu § 20,

imm. 3-mut nassuiaatinik innersuussisoqarpoq, tassanilu sooq aalisakkaniinnaanngitsoq,

aammali imaani uumasunik miluumasunik pisanik imaarsinissamut akuersissuteqartarneq

nunani tamalaani inatsisinut uniuuttutut naliliiffigineqannginnersoq erseqqinnerusumik

nassuiarneqarpoq. Aammattaaq matumunnga atatillugu aalisakkat piniakkallu § 4, imm. 5-imi

taaneqartut takukkit.

§ 22-mut

§ 22 akuutissanik atortunillu tamanik eqqaanissamut inerteqquteqarnermik imaqarpoq,

tassanilu aalisakkanik piniakkanillu, kiisalu taakku perlukuinik, atortunik

pinngortitameersunik aammalu immap naqqanit atortunik qaqitanik eqqaanissaq kisimik

pineqanngillat. Atortut pinngortitameersut nunamit atortutut kemi atorlugu

piareersagaanngitsutut paasineqassanngillat. Tassalu beton oqaatsimut atortunut

pinngortitameersunut ilaatinneqanngilaq.

Kisiannili ajornartoornermi eqqaaneq aalajangersakkap atuuffissaasa avataanniippoq,

inatsisissatut siunnersuummi § 58 naapertorlugu inuup inuuneranik imaluunniit pigisanik

annertuumik nalilinnik annaasaqarnissamut annertuumik ulorianartorsiortoqarpat

akuersissutitaqanngitsumik eqqaanissaq unioqqutitsinerunngitsumik pisinnaammat.

§§ 23 aamma 24 naapertorlugit Naalakkersuisut eqqaanissamut akuersissuteqartussaapput.

Erseqqissaatigineqassaaq, matumani aalisakkat piniakkallu, kiisalu taakku perlukui § 20,

imm. 3-mut ilaatitsinnginnermut ilaannginnerat eqqarsaatigineqarmat. Tassalu aalisakkanik

piniakkanillu, imaluunniit taakku perlukuinik, § 20, imm. 3 tassungalu nassuiaatit

naapertorlugit umiarsuup umiarsualivimmut tikinnginnerani umiarsuarmi aalisakkanik

pisanilluunniit saliinermit pinngortunik aammalu eqqarneqartunik imaarsinissamut

110

akuersissummik pissarsinissaq piumasarineqanngilaq, taamaallaalli aalisakkanik pisanillu,

kiisalu aalisakkat pisallu perlukui, § 20, imm. 3-p atuuffiisa avataaniittut tassani pineqarlutik.

Taakku assersuutigalugu tassaasinnaapput aalisakkat lastimiittut asiulersimasut, imaluunniit

perlukut aalisakkanik pisanilluunniit nunami saliinermit allatulluunniit suliaqarnermit pisut,

tamatuma kingorna igitassatut kissaatigineqartut.

§ 23-mut

§ 23 naapertorlugu aalisakkanik piniakkanillu, kiisalu taakku perlukuinik, atortunik

pinngortitameersunik taamatullu atortunik immap naqqaneersunik eqqaanissamut

akuersisoqassappat, sumiiffimmi igitsivissatut kissaatigineqartumi misissuisoqarnissaa

piumasarineqarpoq. Inatsisissatut siunnersuummi siunertaq naapertorlugu taamatut

naliliinermi inuiaqatigiinni ineriartornerup nungusaataanngitsumik, imaani pinngortitap

ataqatigiinnerata allanngutsaaliornissaanut akornutaanngitsumik ingerlanissaanut

qulakkeerinissamut pisariaqartitat eqqarsaatigineqarnissaat siunertarineqarpoq. Tassalu

imaani avatangiisinut sunniuteqarnerluttoqarnissaanut ulorianartorsiornerup annikiffigisaani

eqqaasarneq pisariaqarpoq. Kiisalu sunniutaanerlussinnaasut pigallartussaannartut

pisariaqarput. Taamatuttaaq qinnuteqaatinik naliliinermi Kalaallit Nunaata nunanut

tamalaanut pisussaaffii, pingaartumillu OSPAR-imut isumaqatigiissut aamma Londonimi

allattaavik eqqarsaatigineqartassapput.

§ 24-mut

Imm. 1-imi eqqaanissamut akuersissummi piumasaqaatit suussanersut allassimavoq, tassanilu

Londonimi allattaavimmut ilanngussaq 2-mi immikkoortoq 17-imi maleruagassat

malinneqartussaapput. Tassalu assersuutigalugu akuersissutinik tamanut atuuttussanik

immikkoortitigaanngitsunik tunniussisoqarsinnaanngilaq, taamatullu atortunik annertussusii

suussusiilu ilisimaneqanngitsunik eqqaanissamut akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq,

taamatullu sumiiffimmut taaneqanngitsumut eqqaasoqarsinnaanani.

Imm. 2-mi aalajangersakkami allassimavoq, taamaallaat qinnuteqartumut allakkatigut

akuersissummik tunniussisoqassanngitsoq, aammali oqartussaasunut suliami

ilaatinneqartunut tunniussisoqassasoq, taamatuttaarlu inuinnarnut, aalajangiinermut

annertuumik immikkullu soqutigisaqartutut isumaqarfigineqarsinnaasunut akuersissummik

nalunaaruteqartoqarnerani kaptali 21-mi maleruagassat naapertorlugit qisuariarnissamut

periarfissaqarnissat qulakkeerneqassaaq. Inuinnaat suliami soqutigisaqartutut taaneqartut

kikkuuneri paasiuminaassinnaammat, aalajangersakkami tamanut ammasumik

allagarsiinikkut nalunaaruteqarnissamut periarfissiisoqarpoq.

Imm. 3-mi nutaami Naalakkersuisut attaveqaqatigiinnermi atortut digitaliusut kisiisa atorlugit

tamanut ammasumik allagarsiinissamik toqqaanissamut periarfissinneqarput. Taassuma

ataani internetikkut, soorlu ministereqarfiup nittartagaatigut tamanut ammasunik

111

nalunaaruteqarnissaq toqqarneqarsinnaavoq. § 51-imut nassuiaatinut, atortunik digitaliusunik

atuisinnaanermik ersarinnerusumik nassuiaateqarfiusunut innersuussisoqarpoq.

Kiisalu imm. 4-p immikkoortuani siullermi qinnuteqartup akuutissanik atortunilluunniit

igitassatut kissaatigineqartunik misissueqqissaarnissamut akiliinissaanik Naalakkersuisut

piumasaqarsinnaanerat aalajangersarneqarpoq. Taamaalilluni akuutissat atortulluunniit

taamaattut akuutissanik, avatangiisinut ajoqutaasinnaasunik imaqannginnissaasa, imaluunniit

akuutissat taamaattut avatangiisinut ulorianartorsiortitsinngitsunik akoqarnissaasa

qulakkeerneqarnissaa siunertarineqarpoq.

Imm. 4-p immikkoortuata aappaani eqqaanermi sulianut atatillugu suliaqarnermut

aningaasartuutit qinnuteqartumit akilerneqarnissaannik Naalakkersuisut

piumasaqarsinnaanerat aalajangersarneqarpoq. Sulianik taamaattunik suliaqarnermut

aningaasartuutit amerlangaatsiarsinnaanerisa kingunerisaanik aalajangersagaq nutaaq taanna

ilanngunneqarpoq. Avataaniit siunnersorteqarnermut allagarsiinermullu aningaasartuutit

ersarissumik taaneqarput, taakku eqqaanissamut qinnuteqaatinik suliaqarnermi annertuumik

aningaasartuuteqarfiusinnaammata, kisiannili aningaasartuutit allat, sulianik suliaqarnermut

aningaasartuutaasartunit nalinginnaasunit amerlanerunerat apeqqutaalluni aamma

akilerneqarnissaat piumasarineqarsinnaavoq.

§ 25-mut

§ 22-p immikkoortuani siullermi eqqaanissamut inerteqquteqarneq assigalugu, § 25

akuutissanik atortunillu assartugassatut tunniussinissamut, imaluunniit iginneqarnissaat

siunertaralugu usilersornissaannut assartorneqarnissaannulluunniit inerteqquteqarnermik

imaqarpoq, tamatumani §§ 23 aamma 24 naapertorlugit eqqaanissamut akuersissummik

tunniussisoqarsimanngippat. Taamaalilluni eqqaanissamut inerteqquteqarnerup

saneqqunneqarnissaa pinngitsoortinniarneqarpoq.

§ 26-mut

§ 26-mi Naalakkersuisut eqqaasarnermut maleruagassanik ersarinnerusunik

aalajangersaanissamut piginnaatinneqarput. Piginnaatitsissut kapitali 10-mut tamarmiusumut

atuuppoq, taamaalillunilu eqqaanermut tunngasut, ersarinnerusunik

maleruagassiorsinnaanermut maleruagassanut ilaatinneqartut tamarmik pineqarlutik.

Piginnaatitsissut pingaartumik eqqaanissamut akuersissutini, kapitali 10-mi taaneqartuni

piumasaqaatinik erseqqissaanermut, taamatullu eqqaavigineqartumi pissutsit, § 23-p

immikkoortuata aappaani, eqqaanerpiamut atatillugu periaaseq atorneqartoq

nalunaaruteqartarnerlu, § 24, imm. 1-ip immikkoortuata aappaani aamma akuutissanik

atortunilluunniit igitassatut kissaatigineqartut misissoqqissaarneqarnissaannut piumasaqaatit,

§ 24, imm. 4-mi taaneqartut annertussusaannik imaannillu naliliinermi erseqqissaanissamut

atorneqarsinnaassaaq.

112

Kapitali 11-mut

Inatsisissatut siunnersuummi kapitali 11 Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut

naleqqiulluni nutaajuvoq. Maleruagassani nutaani taakkunani umiarsuarnut qimaannakkanut,

aammalu umiarsuarnit inissitanit mingutsitsisoqarneranut akuliussinnaanissap

qulakkeerneqarnissaa siunertarineqarpoq.

”Umiarsuaq inissitaq” tassaavoq umiarsuaq imartamut inissinneqarsimasoq, suliamut

aalajangersimasumut atorneqanngitsoq, tamatumani inissiinerup piffissamut sukumiisumik

killilikkamut killiligaanngitsumilluunniit sivisussusilerneqarnera apeqqutaatinnagu, kisiannili

umiarsuup atorneqaleqqinnginnissaa ilimanaateqartillugu. Assersuutitut umiarsuaq immikkut

ittumik akuerineqarani umiarsualiviup avataanut kisarsimasoq taaneqarsinnaavoq.

”Umiarsuaq qimaannagaq” tassaavoq umiarsuaq imartamut inissinneqarsimasoq, taassuma

qanoq ililluni imartamut pisimaneraa apeqqutaatinnagu, aammalu oqartussaasut naliliinerat

malillugu atoqqilernissaa naatsorsuutigineqarsinnaanngippat, taamaalillunilu qimatsineq

igitsinertut sanilliunneqarsinnaappat. Umiarsuaq assersuutigalugu pitussimasinnaavoq,

kisarsimasinnaavoq, sinerissami tininnerata titarnerata ataani inissisimasinnaavoq,

ikkarlissimasinnaavoq imaluunniit pitunneqarani tissukaannarsinnaavoq. Taamaalilluni

umiarsuit qimaannakkat umiarsuarnut arlalinnut, oqaatsip ”umiarsuit inissitat”

ataaniinngitsunut ilaapput.

Ataatsimut isigalugu umiarsuaq qimaannakkatut taaneqarsinnaavoq, umiarsuup siunissami

atoqqilernissaa pilersaarutigineqanngippat. Assersuutigalugu umiarsuit taaneqarsinnaasut

tassaapput imartamiittut, umiarsuarmik pisisussamik utaqqinerup saniatigut allamut

atuinissamik pilersaaruteqartoqanngippat, kisiannili piginnittoq pisisussamik nassaarnissamut

iliuuseqarnerit umiarsuup tunineqarneranik kinguneqarsimatinnagu aalajangersimasumik

suliniuteqarsimanngippat, imaluunniit pisuni tamani pisisussamik takkuttoqarnissaa

ilimanaateqanngippat, soorlu umiarsuup nalingata inatsisit malillugit umiarsuup

iginneqarneranut aningaasartuutit qaangersimanngimmagit, imaluunniit tuniniaasoq

umiarsuup niuernermi nalinga sinnerlugu akimik aalajangiisimappat.

Umiarsuaq qimanneqarsimasutut taaneqassaguni, imarsiornermut inatsimmi § 165, imm. 3-

mi nassuiarneqartutut umiiarsimasutut taaneqarsimanersoq apeqqutaanngilaq. Tassalu

umiarsuit angalasinnaasut amerlanerpaartaat kapitali 11-mut ilaatinneqarnissaat

naatsorsuutigineqarpoq, umiarsuit umiiarsimasut annersaat inatsimmi allami

maleruagassiuunneqarmata. Tassalu kapitali 11-mi umiarsuarnut umiiarsimasunut

maleruagassiuinermut akuliunnissaq siunertarineqanngilaq. Tassani taamaallaat

Naalakkersuisut pisariaqartillugu umiarsuarnut inissitanut qimatanulluunniit

akuliussinnaanissaat qulakkeerniarneqarpoq, tamatumani umiarsuarnut taamaattunut

akuliunnissamut inatsimmi allami tunngaviliisoqarsimanngippat.

Kapitali taamaallaat umiarsuarnut, inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut allanut

ilaatinneqariinngitsunut atuuppoq. Assersuutigalugu maleruagassat taamaallaat umiarsuarnut

113

kivisimasunut eqqaanissamut inerteqquteqarnissamut tapertaasinnaapput, umiarsuarnut

inissinneqarsimasunut qimanneqarsimasunullu, soorlu kisarsimasunut atuunnatik.

Kapitali 11 aamma avatangiisinik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 10, imm. 2-

mut atasutut isigineqassaaq, tassanilu umiarsuit atorunnaartut pillugit maleruagassanik

aalajangersaanissaq periarfissinneqarpoq. Tassalu aalajangersakkami tassani umiarsuaq

nunamiittoq, kapitali 11 naapertorlugu oqartussaasut peerneqarnissaanik piumasaqaatigisaat,

aammalu piginnittup iginniarlugu aalajangigaa, imaluunniit § 30, imm. 1

siunnersuutigineqartoq malillugu oqartussaasunit peerneqartussaq qanoq pissanersoq pillugu

ersarinnerusumik piumasaqaateqarnissaq periarfissinneqarpoq.

Kapitali 11-mi aalajangersakkani kina umiarsuarmut imaluunniit puttasumut allamut

akisussaasutut isigineqarsinnaanersoq killilerneqanngilaq. Tamanna kalaallit/danskit

eqqartuussivianni suleriaaseq nalinginnaasoq malillugu aalajangerneqartassaaq, tamatumanili

umiarsuaatillip – piginnittumit allaanerusup – peqqussut naammassinngippagu piginnittup

akisussaasussaanera naatsorsuutigineqartariaqarpoq. Aammattaaq inuup, umiarsuup

kisaqqaneranut akisussaasuusup umiarsuup inummut allamut tunniunneratigut

pisussaaffimminik naammassinninngitsoornissaa siunnerfigineqanngilaq. Tamatuma

kingorna tunniussineq piginnittoq pisussaaffimminik naammassinninngitsoorsinnaalerneranik

kinguneqassanngilaq. Aammattaaq aalajangersakkami qulakkeerniarneqarpoq, piginnittup

umiarsuarmut pigisamulluunniit puttasumut, nakkutigisariaqartumut imaluunniit

aserfallatsaalineqartariaqartumut, imaluunniit pisariaqartinneqartunik inuttaqanngitsumut

akisussaaffimminik oqartussaasunut tunniussinnginnissaa qulakkeerniarneqarpoq.

Kapitali 11-mi maleruagassani imaani isumannaallisaanermut pissutsinut

maleruagassiornissaq siunertarineqanngilaq. Tassalu kapitali 11-mi aalajangersakkat

pissutsinut, umiarsuup mingutsitsineranik kinguneqareertunut imaluunniit

mingutsitsinissamut ulorianartorsiorfiusunut, aammalu umiarsuup imartamut

qimanneqarnermini iginneqartutut oqaatigineqarsinnaareerneranut killilerneqarpoq.

Umiarsuaq piffissami oqartussaasut akuliuffianni imartamiinnersoq aalajangiisuussaaq.

Umiarsuup affaa sinnerlugu ulluinnarni immap tininnerpaaffiata ataaniippat, kapitali 11-mi

maleruagassat atorneqassappat. Umiarsuaq sinerissamit portunerusumiippat, inatsit

nunamiinnermut atuuttoq atuutissaaq.

Kiisalu erseqqissaatigineqassaaq, Peqqissutsimut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik

maleruagassanik, kapitali 11-imi maleruagassanut siunnersuutigineqartunut

assingusorujussuarnik atuutsitsilernissaminik eqqarsaateqarmat. Maleruagassat taakku

pingaartumik umiarsuarnut, ilaatigut imaatigut angalanermi isumannaallisaanermut

naliliinerit tunngavigalugit iliuuseqartarnissamut atorneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Maleruagassani eqqarsaatigineqartuni aammalu inatsisissatut siunnersuummi matumani

avatangiisinut aallussiffiusuni siunertat assigiinngingaatsiaraluartut, taakku ilaat assigiipput.

Tassalu ilaatigut umiarsuaq ataatsikkut avatangiisinut imaatigullu angalanermut

sillimaniarnermut ajornartorsiortitsisinnaavoq, taamatullu allanik

ajornartorsiortitsisinnaalluni.

114

Sulinermili qaleriiffiusut killeqartuinnaassapput, Peqqissutsimut Attaveqarnermullu

Naalakkersuisoqarfiup maleruagassiassatut eqqarsaatigisaasa pingaartumik umiarsuarnut

umiarsualivimmiittunut, imaluunniit umiarsualiviit imaatigullu angallaviit qanitaaniittunut

atorneqartarnissaat naatsorsuutigineqarmat. Taamaattumik umiarsuaq umiarsualivimmut

imaluunniit imaatigut angallavimmut qanittumut qimanneqarsimappat imaluunniit

inissinneqarsimappat, umiarsuup Peqqissutsimut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup

maleruagassiassatut eqqarsaatigisai naapertorlugit isumagineqartarnissaa

siunnersuutigineqarpoq, taakku atulersinneqarnissaat apeqqutaatillugu. Kisiannili umiarsuaq

avatangiisinut ajornartorsiortitsippat, oqartussaasut akornanni suliassanik agguaassinerup

atuuttup kingunerisaanik avatangiisinut oqartussaasut akisussaasuusut, assersuutigalugu

tusarniaaneq aqqutigalugu arsaarinnittassapput. Umiarsuarnut umiarsualiviit avataaniittunut,

aammalu umiarsualivinnut imaatigullu angallavinnut qanittumiinngitsunut Peqqissutsimut

Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup maleruagassiassatut eqqarsaatigisai aatsaat

salliutinneqartassapput, maleruagassat marluusut atorneqarnissaat anguniarneqarpat.

Pisuni, Peqqissutsimut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup maleruagassiassatut

eqqarsaatigisai matuma siuliani allassimasut naapertorlugit salliutinneqassappata, kisiannili

oqartussaasut akisussaasuusut iliuuseqarnissaq tunngavissaqarsorinngippassuk, kapitali 11-mi

maleruagassat atorneqarsinnaassapput. Pisuni taamaattuni oqartussaasut, Peqqissutsimut

Attaveqarnermullu maleruagassiassatut eqqarsaatigisaannut akisussaasuusut, soorlu

tusarniaanikkut arsaarinnittoqartassaaq.

Arsaarinninnerit allanngorarsinnaapput, qanoq pilertortigisumik iliuuseqarnissaq

pisariaqartinneqarnersoq apeqqutaassalluni. Suliani erngerluni iliuuseqarnissamut

pisariaqartitsiviusuni taamaallaat oqartussaasut attuumassuteqartut suliniutit aallartinneqartut

pillugit nalunaarfigineqartarnissaat naammattussaavoq.

Kiisalu naggasiutigalugu § 62-imut nassuiaatit innersuussutigineqarput, tassanilu pillaammik

akiliititsisarnermut akit ilitsersuutaasut, kapitalimut matumunnga atuutsinneqartut arlallit

nassuiarneqarput.

§ 27-mut

§ 27-mi umiarsuit ”inissitat” mingutsitsisimasut imaluunniit mingutsitsinissamut

ulorianartorsiortitsisut pineqarput, umiarsuillu taakku peerneqarnissaannik

piumasaqarnissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Oqaaseq uniarsuit ”inissitat”

matuma siuliani kapitali 11-imut nassuiaatit aallarniutaanni nassuiarneqarpoq.

Umiarsuarmit mingutsitsinissamut ulorianartorsiortitsisoqarnersoq naliliiffigineqarnerani,

umiarsuaq silarlummut akiuussinnaanersoq, nammineerluni angalasinnaanersoq aammalu

pisariaqartinneqartunik atortoqarnersoq, imaluunniit akuutissanik, soorlu ikummatissamik

avatangiisinut ulorianaatilinnik umiarsuarmiit tissukartoqarsinnaanera ulorianaateqarnersoq

naliliinermut ilaatinneqarsinnaapput. Kiisalu oqaatsip mingutsitsinissamut

115

ulorianartorsiortitsinerup ersarinnerusumik nassuiarneqarneranut imm. 2.18-imut nassuiaatit

nalinginnaasut innersuunneqarput.

Tassalu aalajangersagaq umiarsuarmit seerisoqarneranit mingutsitsinerinnarmut

tunngasuunngilaq, aammali umiarsuup taassumaluunniit atortuisa, kiisalu umiarsuup ilaata

sissamut tinigunnerani, ikkarlinnerani, aggornerani allatulluunniit umiunerani

mingutsitsinermut imaluunniit mingutsitsinissamut ulorianartorsiortitsinermut tunngasuuvoq.

Erseqqissarneqassaaq, umiarsuaq imarsiorsinnaatinnagu umiarsuarmik kalitsinerit

allatulluunniit piiaanerit tamarmik Imarsiornermut Aqutsisoqarfimmit

akuerineqartussaammata. Umiarsuup peerniarneqarnermini ukiunnginnissaa

qulakkeerniarlugu taamatut akuersissuteqarnissaq pisariaqarpoq. Taamaattumik

umiarsuarmut imarsiorsinnaanngitsumut akisussaasuusoq umiarsuup peerneqarnissaanik

piumasaqarfigineqarnissaa eqqarsaatigineqarpat, Imarsiornermut Aqutsisoqarfik

attaveqarfigineqartussaavoq.

Umiarsuarmik peersinermi umiarsuup inatsisit malillugit peerneqarnissaa kisimi

eqqarsaatigineqarneq ajorpoq. Umiarsuarmut akisussaasuusup aamma assersuutigalugu

umiarsuup atulerneratigut peersinissamut piumasaqaat naammassisinnaavaa, tassanilu

ilaatigut aalisarneq, assartuineq il.il. eqqarsaatigineqarput; umiarsuup umiarsualivimmut

inissinneratigut; umiarsuup inatsisit malillugit uninngatitassanngorlugu nunamut

qaqinneratigut; umiarsuup allamut tunineratigut, tamatumalu kingorna atorneqalerneratigut.

Kisiannili umiarsuaq tunineqaraluarpalluunniit peqqussut atuutissaaq.

§ 28-mut

§ 28-mi umiarsuit imartamut ”qimaannakkat” tamarmik pineqarput, tak. tamanna pillugu

matuma siuliani kapitali 11-mut nassuiaatit, tassanilu umiarsuit mingutsitsisimanerat

imaluunniit mingutsitsinissamut ulorianartorsiortitsinerat apeqqutaatinnagu taamaattut

peerneqarnissaannik Naalakkersuisut piginnaatinneqarput.

Aalajangersakkami umiarsuarnut qimaannakkanut nassuiaat, kapitali 11-mi nassuiaatini

aallarniutaasuni takuneqarsinnaasut tunngavigineqarput, taannalu malillugu umiarsuit

qimaannakkat inatsisinik unioqqutitsilluni igitatut isigineqartussaapput. Inatsisissatut

siunnersuummi matumani siunertat pingaarnerit ilaattut imaanut eqqaasarnerup

killilersorneqarnissarpiaa pineqarpoq – imaata eqqaavittut atorneqannginnissaa

pinngitsoorniarlugu. Allatut oqaatigalugu § 28-mi Naalakkersuisut umiarsuarnik imaanut

qimatsisoqartillugu taamatut eqqaannerup pinngitsoortinniarlugu akuliunnissamut

periarfissinneqarput.

§ 27-mut nassuiaatini allassimasutut umiarsuarnik imarsiorsinnaanngitsunik qimaannakkanik

piiaanissamut Imarsiornermut Aqutsisoqarfiup ilanngutsinneqarnissaa pisariaqarpoq.

Peersinissamut piumasaqarnermut tunngatillugu aamma § 27-mut nassuiaatit

innersuussutigineqarput.

116

§ 29-mut

Kisiannili § 29-mi imartamut inissiigallarnissamut avatangiisit pillugit

akuersissuteqartoqarsinnaavoq, umiarsuup mingutsitsisinnaaneranut

ulorianartorsiortitsisoqarsinnaanera akuersaarnartutut Naalakkersuisunit naliliiffigineqarpat,

aammalu naleqquttumik qularnaveeqqusiisoqarpat imaluunniit naleqquttumik

sillimmasiisoqarpat. Oqaatsip naleqquttumik matumani atorneqarnerani pingaartumik

eqqarsaatigineqarpoq, umiarsuaq umiussagaluarpat umiarsuup taassumaluunniit ilaata

akisussaasup akiligaanik peerneqarnissaanut, kiisalu akuliuttoqassagaluarpat

aningaasartuutinut tamanut, tassungalu ilanngullugu § 47 naapertorlugu upalungaarsimanermi

akiuiniarnermilu iliuusissanut, soorlu puttaqutinik assiaquttanik atortunillu allanik

assartuinermut, uuliamik akuutissanilluunniit mingutsitsinermik akiuiniarnermut aammalu

umiarsuup taassumalu ilaata kalinneqarneranut aningaasartuutinut tamanut

matussusiisoqarnissaanut, naleqquttumik sillimmasiinissaq qularnaveeqqusiinissarluunniit.

Akuersissummut inatsisissatut siunnersuummi matumani piumasaqaatigineqartut, aammalu

inatsimmut allamut ilaatinneqanngitsut kisimik ilaassapput. Tassalu umiarsuup

inissikkallarneqannginnerani inatsisit allat malinneqassapput, aammalu inatsimmi tassani

akuersissutit allat piumasarineqarsimasinnaappata taakku pissarsiariniarneqaqqaassapput.

Immikkoortoq 2-mi allassimavoq, tassani piumasaqaatit naammassineqarsinnaanngippata,

avatangiisinut akuersissutit, imm. 1 naapertorlugu tunniunneqarsimasut erngerlutik

atorunnaassapput. Akuersissut atorunnaarpat Naalakkersuisut erngerlutik §§ 27 aamma 28

naapertorlugit peqqussuteqassapput, immaqalu § 30 tunngavigalugu umiarsuaq

peertissinnaallugu.

§ 30-mut

§ 30, imm. 1-ip immikkoortuani siullermi Naalakkersuisut umiarsuarmik § 27-mi imaluunniit

§ 28-mi ilaatinneqartumik akisussaasup akiligaanik peersinissamut periarfissinneqarput.

Umiarsuup peerneqarnissaanut peqqussuteqartoqareersimanissaa, taassumalu piffissaliussatut

naammaginartutut aalajangerneqartup iluani naammassineqarsimannginnissaa

piumasarineqarpoq.

Imm. 1-ip immikkoortuata aappaani allassimavoq, Naalakkersuisut piginnittup akiligaanik

umiarsuup qulakkeerneqarnissaa imaluunniit avatangiisit illersorneqarnissaat siunertaralugu

arlalinnik iliuuseqarsinnaasut. Naalakkersuisut pingaartumik umiarsuarmit

mingutsitsisoqarnissaata pinngitsoortinneqarnissaa imaluunniit killilerneqarnissaa

siunertaralugu, imaluunniit umiarsuup kivinnginnissaa qulakkeerniarlugu

iliuuseqarallarsinnaasut aalajangersakkami qulakkeerniarneqarpoq. Imm. 1-ip

immikkoortuata aappaata atorneqarnerani, umiarsuup iginneqarnissaata inaarutaasumik

aalajangiiffigineqarnissaat siunnerfigineqanngilaq, iliuuserisat taakku igitsinissap

piareersarneqarnerata ilaatut iliuusaasinnaammata.

117

Imm. 1-ip immikkoortuata aappaani aalajangersagaq § 45, imm. 2-mi iliuuseqarnissamut

aalajangersakkamut tamarmiusumut tapertaaneruvoq, tassanilu avatangiisini annertuumik

ajoqusertoqarnissaa pinngitsoorniarlugu peqqussutitaqanngitsumik iliuuseqarsinnaaneq

ammaanneqarpoq, imm. 1-ip immikkoortuata aappaani § 45, imm. 2-mut naleqqiullugu

annertuumik mingutsitsisoqarsinnaaneranut ulorianartorsiortoqarnissaa

piumasarineqanngimmat, kisiannili § 27 imaluunniit § 28 naapertorlugu

peqqussuteqartoqarnissaa piumasarineqarluni.

Imm. 1-ip immikkoortuata pingajuani allassimavoq, Kalaallit Nunaanni umiarsualiviit

umiarsuarnik qaqitsinermut atatillugu oqartussaasunut ikiuunnissamut pisussaaffeqartut.

Umiarsualivinnut maleruagassat naapertorlugit umiarsualivimmi oqartussaasut umiarsuup

tikinnissaanut, umiarsuarmik piginnittup sinniisaataluunniit umiarsuarmut

piumasaqaataasinnaasunut aningaasaqarnikkut qularnaveeqqusiinissaa piumasarisinnaavaat.

Umiarsuarmik umiarsualivimmut qaqitsinissamut siumoortumik akuersissummik,

aammattaaq aningaasaqarnikkut qularnaveeqqusiinissamik piumasaqaateqarfiusinnaasumik

pisariaqartitsiviuvoq. Qularnaveeqqusiinissamik piumasaqaateqarnerup saniatigut

umiarsualivik aamma ulorianartorsiorfiusinnaasut pinngitsoorniarlugit

nakkutilliisoqarnissamut iliuusissanillu aallartitsinissamut piumasaqarsinnaavoq.

Umiarsualivik tunngaviusumik umiarsuarmut, Naalakkersuisunit qaqinneqartussatut

kissaatigineqartumut piumasaqaateqarsinnaavoq, umiarsuup umiarsualivimmut

inissinneqarnissaanut qimanneqarnissaanulluunniit ajornarsititsisunik.

Tamanna pissutigalugu imm. 1-ip immikkoortuata pingajuani umiarsualiviup umiarsuarnik

qaqitassanik tigusinissamut inissiinissamullu qulakkeerinissamut pisussaaffeqarnerata

erseqqissarneqarnissaa pisariaqartinneqarpoq. Imm. 1-ip immikkoortuata pingajuani

allassimasut apeqqutaatinnagit umiarsualiviit suli qularnaveeqqusiinissamut

piumasaqarsinnaassapput, umiarsuarnik tigusinissamut pisussaaffeqarnerup kingunerisaanik,

piumasaqaatit piffissap naammaginartup iluani qaqitsinermut aningaasartuutissaviusunut

naatsorsuutigineqartunulluunniit naapertuuttussaammata. Umiarsuarmut akisussaasuusoq

qularnaveeqqusiisussaavoq. § 30, imm. 5 naapertorlugu tigusarinnittoqarsimappat, tigusaasoq

aamma qularnaveeqqusiisussaavoq. Umiarsuarmut akisussaasoq imaluunniit tigusaasoq

qularnaveeqqusiinngippat, Naalakkersuisut akiliisussanngussapput.

Oqartussaasut toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu aningaasartuutaasa tamarmik

akisussaasumit akilerneqarnissaat piumasarineqarsinnaavoq. Tassalu soorlu umiarsuup

imartamit peerneqarneranut, umiarsuup isaterneqarnissaanut suliffeqarfinnut

namminersortunut akiliutinut, upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuutsinut

aningaasartuutinut toqqaannarnerusunut, taamatullu oqartussaasut suliamik allaffissornikkut

suliaqarneranut aningaasartuutaannut toqqaannannginnerusunut aningaasartuutit

akilerneqarnissaat piumasarineqarsinnaavoq. Tamatumunnga atatillugu aamma § 47-mut

nassuiaatit takukkit. Aningaasartuutit Naalakkersuisunit akilerneqartut pisortanut

akiligassanik akilinngitsuukkanik akiliisitsiniartarnermut pinaveersaartitsinermullu

maleruagassat malillugit pigisamik qularnaveeqqusiissuteqarnikkut imaluunniit akissarsianit

ilanngaassinikkut il.il. akilersinneqarsinnaapput.

118

Kiisalu erseqqissaatigineqartariaqarpoq, umiarsuup iginneqarnissaanut isumaginnittussatut

nunanit allanit suliffeqarfinnik atuinissaq pisariaqarsinnaammat.

Piffissap naammaginartup qanoq paasineqarnissaanut pisut aalajangersimasut

apeqqutaassapput. Nalinginnaasumik sapaatit akunnerinik arfinilinniit 12-inut,

akisussaasuusup umiarsuup peerneqarnissaanik aallartitsisinnaaneranut piffissatut

naammaginartumik sivisussuseqartutut naliliiffigineqartarpoq. Kisiannili piffissaliussaq

sapaatit akunneri arfinillit inorlugit sivisussusilerneqarsinnaavoq, soorlu silap pissusii

peqqutaallutik umiarsuup mingutsitsisinnaanera ilimanaateqartillugu, imaluunniit piaartumik

iliuuseqartoqanngippat umiarsuup umiusinnaanera ilimanaateqarpat, kisiannili pissutsit § 30,

imm. 2-p ataaniittussatut naliliiffigineqarsinnaanngippat. Taamatuttaaq sivisunerusumik

piffissaliineq atorneqarsinnaavoq, soorlu umiarsuup ikkarlissimasup

kaanngartinneqarnissaanut immap ulinnerpaaffissaata utaqqineqarnissaa, taamaalillunilu

mingutsitsisoqarsinnaanerata aammalu sapaatit akunnerisa arfinilliniit 12-inut piffissaliussap

iluani naammaginartumik ikiorsiisoqarsinnaanngippat umiarsuup umiusinnaanerata

annikillitinneqarnissaa naapertuunneruppat. Taamatuttaaq umiarsuup peerneqarnissaata

kingusinnerusukkut pinerani aningaasartuutit ikinnerungaatsiartussaanerat

uppernarsarneqarsinnaappat, piffissamik sivisunerusumik atugassiisoqarsinnaavoq.

Tamatuma akerlianik § 30, imm. 2-p immikkoortuani siullermi umiarsuup umiunissaa

imaluunniit mingutsitsinermik kinguneqarnissaa annertuumik ulorianartorsiorfiuppat,

Naalakkersuisut piginnittumut siumoortumik peqquseqqaaratik imm. 1-imi taaneqartunik

iliuuseqarnissamut periarfissinneqarput. Assersuutigalugu mingutsitsinissamut

ulorianartorsiorneq naammaginartumik annertussuseqartinnagu inatsisissatut siunnersuummi

§ 45, imm. 2 atorneqarsinnaanngippat, aatsaat aalajangersagaq atorneqassaaq. Kisiannili § 30,

imm. 2 atorneqarsinnaassappat, mingutsitsinissamut ulorianartorsiorneq aalajangersimasumik

annertussuseqassaaq. Tamatuma naliliiffiginerani ilaatigut mingutsitsinerup najukkami

sumiiffimmut annertuumik sunniuteqarsinnaanera eqqarsaatigineqarsinnaavoq. Aammattaaq

mingutsitsinermut nassuiaatinut ersarinerusunut taakkulu kalaallinut atorneqarnissaannut

tunngatillugu imm. 2.18-imut nassuiaatit nalinginnaasut innersuunneqarput. Imm. 2-p

immikkoortua siulleq naapertorlugu aamma Naalakkersuisut umiarsuaq peersinnaavaat.

Umiarsuarmik peersineq qaqutiguinnaq pisartussaavoq, tamatumanilu ilaatigut

annertussutsimut tunngavissat naapertorlugit tamanna pissaaq.

Imm. 2-p immikkoortuata siulliup atorneqarnerani § 27 imaluunniit § 28 naapertorlugit

umiarsuup peerneqarnissaanut peqqusinissamut Naalakkersuisut akornusersimaneqanngillat.

Tassani umiarsuup oqartussaasut akuliunneranni § 27-p imaluunniit § 28-p ataani

inissisimanera aalajangiisuussaaq. Oqartussaasut toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu

aningaasartuutaasa akisussaasumit matuneqarnissaat piumasarineqarsinnaavoq.

Tamatumunnga atatillugu imm. 1-imut nassuiaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 2-p immikkoortuata aappaani erseqqissarneqarpoq, Kalaallit Nunaanni umiarsualiviit

suiani, imm. 2-mut ilaatinneqartuni, imm. 1-imi suliat assigalugit umiarsuarnik

119

tigusinissamut pisussaaffeqartut. Imm. 1-ip immikkoortuata pingajuanut nassuiaatit

innersuussutigineqarput.

Imm. 3-mi § 27 imaluunniit § 28 naapertorlugit peqqusisoqarsimagaluartoq umiarsuaq

peerneqanngippat, Naalakkersuisut umiarsuarmik, tassungalu ilanngullugu usiinik

orsussaanillu tunisinissamut periarfissinneqarput, soorlu kaattaassinikkut. Kaattaassinermi

taamaattumi isertitat siullermik pingaarnertullu oqartussaasut toqqaannartumik

toqqaannanngitsumillu aningaasartuutaannut, aammalu tunisinermi aningaasartuutaannut

matussutissatut atorneqassapput. Tunisinermi sinneqartoorutaasinnaasut kontomut immikkut

ittumut ikineqassapput, aammalu piginnittumut imaluunniit inummut

piumasaqarsinnaatitaasutut uppernarsaammik naammaginartumik saqqummiussisinnaasumut

allamut akilerneqassapput. Umiarsuarmi pisinnaatitaaffiit, tunisinermi matuneqanngitsoortut,

pisisup pisinermut akiliinerani atorunnaassapput. Tunisinermi iluanaarutaasut

agguarneqarnissaat pillugu aaqqiagiinngissutaasinnaasut, eqqartuussivimmit

naammassititsiniaasartumit aalajangiiffigineqassapput, tassani Kalaallit Nunaanni

eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi § 644, imm. 1 atorneqassalluni. Oqartussaasut

toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu aningaasartuutaat tamarmik akisussaasumit

akilerneqarnissaat piumasarineqarsinnaavoq. Tamatumunnga atatillugu imm. 1-imut

nassuiaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 3-p immikkoortuata aappaani allassimavoq, suliani, Naalakkersuisut umiarsuarnik

inissitanik qimatanillu isumaginninnerminni aningaasartuutigisatik umiarsuarmik, aammalu

taassuma usiinik orsussaanillu tunisinikkut matussusiiniarfigisaanni, imm. 1-ip

immikkoortuata aappaani pingajuanilu ilaatigut umiarsualivinnik qaqitsisinnaanermut

aalajangersakkat taamatuttaaq atorneqarsinnaasut.

Kiisalu imm. 4-mi umiarsuarmut akisussaasoq nassaarineqarsinnaatinnagu, aammalu § 27

imaluunniit § 28 naapertorlugu naammaginartunik misiliisoqartaraluartoq

pisariaqartinneqartumik peqquneqarsinnaatinnagu, imaluunniit akisussaasoq ”nammineerluni

imminut ilisaritissimatinnagu” oqartussaasut naammaginartumik akuliunnissamut

periarfissinneqarput. Naalakkersuisut kina akisussaasuunersoq ilisimappassuk, soorunami

pineqartoq saaffigineqassaaq, kisiannili Naalakkersuisut umiarsuarmut akisussaasuusup

kinaanera imaaliallaannarlugu paasisinnaanngippassuk, soorlu pineqartup sumiiffia najugaalu

ilisimaneqanngippat, imaluunniit assersuutigalugu nunami allami najugaq

innersuunneqarsimappat, tassanngaanniillu qisuariartoqanngippat, tamanna pissutigalugu

umiarsuup peerneqarnissaanut suliaq kinguaattoortinneqassanngilaq. Tamatumunnga

atatillugu erseqqissaatigineqassaaq, akisussaasuusup nammineerluni umiarsuaq

inissinneqartoq/qimataq pillugu Naalakkersuisunut ilisimatitsissuteqarnissaq

akisussaaffigimmagu. Umiarsuaq taassumalu usii orsussaalu tunineqassappata, tamanna

sioqqullugu umiarsuup najukkami aammalu nuna tamakkerlugu aviisitigut

inuttassarsiuunneqarnissaa piumasaqaataavoq.

Imm. 5 naapertorlugu imarsiornermut inatsimmi kapitali 4 naapertorlugu umiarsuaq

tigusaagaluartoq, Naalakkersuisut umiarsuaq nuussinnaavaat, tassungalu ilanngullugu

120

umiarsuaq umiarsualivimmut inississinnaallugu. Imarsiornermut natsimmi kapitali 4

naapertorlugu umiarsuup tigusarineqarnera tassaavoq, umiarsuup eqqartuussivitsigut

aalajangiisoqarnerani imarsiornermut inatsimmi piumasaqaataasunut qularnaveeqqutitut

tiguneqarnera. Imarsiornermut inatsimmi piumasaqaataasut, tigusarinnissinnaanermut

tunngaviusut imarsiornermut inatsimmi § 91-imi tamakkerlutik saqqummiunneqarput.

Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnerup iluani pisassaqartumut annertuumik

aningaasartuuteqarfiunngitsumik tigusarisaqarnissaq ajornanngitsuaraavoq. Umiarsuaq

imarsiornermut inatsimmi kapitali 4 naapertorlugu tigusarineqartoq, Naalakkersuisunut

nalunaarsuinermut imerluunniit umiarsuarmut kalitsinermut aningaasartuuteqarfiusussaavoq.

Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq, suliakkiisoq umiarsuarmik tigusarinninnissamik

piumasaqartoq, umiarsuup iperagaanissaata tunineqarnissaataluunniit tungaanut suliakkiisoq

nammineerluni umiarsuup isumannaatsumik isumagineqarnissaanut, tassungalu ilanngullugu

umiarsualivimmut inissinneqarnissaanut qulakkeerinnissimanngippat, Naalakkersuisut

umiarsuarmik assigisaanilluunniit kalitsinermut aningaasartuutaannut akiliisinneqartarnissaa

siunnersuutigineqarpoq.

Imm. 6 piginnaatitsissutitut ilanngunneqarpoq, tassanilu Naalakkersuisut umiarsuit inissitat

qimaannakkallu pillugit maleruagassanik ersarinnerusunik aalajangersaanissamut

periarfissinneqarput. Piginnaatitsissuteqarnerup pingaartumik maleruagassanik taakkuninnga

atuinermik misilittagaqarneq naapertorlugu kapitali 11-mi maleruagassat

erseqqissarneqarnissaannut ilaneqarsinnaanerinulluunniit atorneqarnissaa

eqqarsaatigineqarpoq. Allatut oqaatigalugu maannarpiaq piginnaatitsissummik atuinissaq

aalajangersimasumik pilersaarutigineqanngilaq, taamaattumillu taanna pingaartumik

siunissamut qulakkeerissutaavoq.

Kapitali 12-imut

Kapitali manna imartami sulianit silaannarmik mingutsitsinissamik pinaveersaartitsinermut

maleruagassanik imaqarpoq.

§ 31-mut

Nunat amerlanersaasa ilaatigut nunami eqqakkanik ikuallaasarnermut

piumasaqaateqarfiusunik avatangiisinut inatsisiliortarnerat malillugu imaani pingaartumik

suliffissuarnit eqqagassanik puttasunik ikuallaasarneq annertusiartorpoq. Taamatut

ineriartortoqarnerata kingunerisaanik nunani tamalaani eqqaasarnermut isumaqatigiissutini

maleruagassanik, taamatut eqqagassanik piiaasarnermut maleruagassiuiffiusunik

akuersisoqartalersimavoq.

Aalajangersagaq manna atorlugu akuutissanik atortunilluunniit tamanik imaani

ikuallaasarneq inerteqqutigineqarpoq. Aalajangersakkap OSPAR-imut isumaqatigiissut

assingaa, taassumalu ikuallaasarnermut inerteqquteqarneq taamatullu MARPOL-imut

isumaqatigiissummut ilanngussaq VI-mi maleruagassat imarai. Ikuallaasarneq kissaq atorlugu

121

piuneerutsitsisarneq atorlugu imaani piiaasarnertut paasineqassaaq. Tassalu ikuallaasarnerit

suulluunniit tamarmik aalajangersakkamut ilaatinneqarput, tassungalu aamma umiarsuarnik

assigisaanillu isaterinissaq siunertaralugu ikuallaasarneq ilaatinneqarpoq. Kisiannili § 6, imm.

1-ip kingunerisaanik aatsitassarsiornermut atatillugu akuutissanik atortunillu ikuallaasarneq

aalajangersakkamut ilaatinneqanngilaq.

Imm. 2 naapertorlugu akuutissanik atortunillu imaani ikuallaanissaq siunertaralugu

assartugassanik tunniussinissaq imaluunniit assartuinissaq usilersornissarluunniit pillugu

inerteqquteqarneq ilanngunneqarpoq. Nunani allani imaani ikuallaanissamut

akuersissuteqartoqarsimagaluarpalluunniit inerteqquteqarneq taanna atuutissaaq.

Imm. 3-mi MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq VI-mi maleruagassaq 16

naapertorlugu umiarsuit nalinginnaasumik ingerlanneqarnerinit eqqakkanik ikuallaasarneq

ikuallaavimmi akuerisami ikuallaasoqarsinnaatillugu eqqakkanik tamanik ikuallaanissamut

inerteqquteqarnermut ilaatinneqassanngilaq. Ikuallaaviit umiarsuarni siunertamut tassunga

atorneqartut Imarsiornermut Aqutsisoqarfimmit akuerineqartussaapput.

Imm. 3-p immikkoortuata aappaani aamma siunnersuutigineqarpoq, kuuffinnit kinnerit

uuliamilu kinnerit, umiarsuup ingerlanneqarneranit imaluunniit nalinginnaasumik

ingerlatsinermit pinngortut, ikuallaavimmi akuerisami ikuallanneqaratik maskiinami

pingaarnermi imaluunniit maskiinami tapertaasumi uunnaavinniluunniit

ikuallanneqarsinnaassasut, kisiannili taamaattunik ikuallaaneq umiarsualivinni,

kangerliumanerni, kangerlunni sumiiffinnilu assingusuni pissanngitsoq.

Imm. 4-mi nutaatut akuutissat arlallit, imm. 1 aamma 3 naapertorlugit ingerlatsinermit

nalinginnaasumit eqqakkanik ikuallaasoqarsinnaagaluarpalluunniit

ikuallanneqaqqusaanngitsut nalunaarsorneqarput. Tassalu imm. 4 imm. 2-p atorsinnaaffianut

killiliisuuvoq, tassani akuutissat umiarsuup ingerlanneqarneranit nalinginnaasumit eqqakkat

ilaattut taaneqarsimagaluarlutik ikuallanneqarsinnaanngitsut arlallit taagorneqarmata.

Kiisalu imm. 5-imi Naalakkersuisut ingerlatsinermit nalinginnaasumit eqqakkanik

ikuallaasarnermut maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaanissamut

periarfissinneqarput.

§ 32-mut

§ 32-mi nutaatut akuutissanut ozonimik nungujartortitsisartunut maleruagassanik

aalajangersaasoqarpoq. Maleruagassat MARPOL-imut isumaqatigiissummut ilanngussaq VI-

imeersuupput.

Akuutissat ozonimik nungujartortitsisartut tassaapput akuutissat, akuutissat ozonimik

nungujartortitsisartut pillugit Montrealimi isumaqatigiissummi artikel 1, imm. 4-mi

nassuiarneqartut, aammalu allattaavimmut ilanngussaq A-mi, B-mi, C-mi imaluunniit E-mi

ilusiliinerit sukkulluunniit atuuttut atorlugit nalunaarsorneqartut.

122

Imm. 1-imi akuutissanik ozonimik nungujartortitsisartunik aniatitsineq

inerteqqutigineqarpoq. Aniatitsinermi eqqarsaatigineqartoq tassaavoq, silaannarmut

immamulluunniit aniatitsineq qanorluunniit ittoq. Imm. 1 pissutsinut, ilisimaaralugu

aniatitsinissamik eqqarsaateqarfiusinnaasunut nalunaarsukkanik tamakkiinngitsunik

imaqarpoq, kisiannili inerteqquteqarneq pissutsinut taakkununnga killiligaanngilaq.

Imm. 2-mi erseqqissaatigineqarpoq, piiaaqqinnermut imaluunniit akuutissanik ozonimik

nungujartortitsisartunik atueqqinnermut atatillugu aniatitsinerit annikitsuinnaat imm. 1-imi

inerteqquteqarnermut ilaatinneqanngitsut. Imm. 2 atorneqassappat, taamatut aniatitsinissaq

pinngitsoortinniarlugu imaluunniit sapinngisamik killilersorniarlugu naammaginartumik

iliuuseqartoqarsimanissaa pisariaqarpoq.

Kiisalu imm. 3-mi erseqqissarneqarpoq, atortut MARPOL-imut isumaqatigiissummut

Ilanngussaq VI-p atulernerata, tassalu 19. maj 2005-ip kingorna atorneqalersimasut

akuutissanik ozonimik nungujartortitsisartunik akoqaqqusaanngitsut. Taamaattorli piffissami

ikaarsaarfiusumi, 1. januar 2020 tikillugu sivisussuseqartussami hydrochlorofluorocarbon-

imik (HCFC) atuisoqarsinnaavoq. HCFC aamma akuutissaavoq ozonimik

nungujartortitsisartoq, kisiannili akuutissanit taarsikkaminit

ajoqusiisinnaannginnerujussuulluni.

Imm. 4-mi Naalakkersuisut akuutissat ozonimik nungujartortitsisartut pillugit

maleruagassanik ersarinnerusunik aalajangersaanissamut periarfissinneqarput. Taamatut

maleruagassanik aalajangersaasinnaaneq siusinnerusukkut inatsisissatut siunnersuummi § 33-

mi piginnaatitsissuteqarnissamut aalajangersakkamit, annertuumik atuuffeqartumit

matuneqartarpoq, ksiannili imm. 4-mi aalajangersakkamit immikkut ittumit matuneqarnissaa

siunnersuutigineqarpoq, piginnaatitsissut taanna inatsisissatut siunnersuummi akuutissanut

ozonimik nungujartortitsisartunut maleruagassanut nutaanut atasumik

inissinneqarsinnaalersinniarlugu.

§ 33-mut

§ 33-mi Naalakkersuisut silaannarmik mingutsitsisarneq pillugu maleruassiornissamut

piginnaatinneqarput.

Umiarsuarnit silaannarmik mingutsitsisarnermik killilersuinissamut

maleruagassiorsinnaanermi, Montrealimi isumaqatigiissummi maannamut ilaatigut halonimik

gassinillu CFC-nik aniatitsisarnerup annikillitinneqarnissaanik siunertaqarneq

naammassiniarlugu maleruagassiorsinnaaneq siunertarineqarsimavoq.

Inatsisartut peqqussutaata atuuttup suliarineqarnerata kingorna nunani tamalaani silaannarmik

mingutsitsisarneq pillugu maleruagassanik takkuttoqartarpoq, taakkunanilu umiarsuit

ingerlatitut maskiinaannit aniatitat ajoqusiisinnaasut annikillisinneqarnissaat

anguniarneqarpoq, taakkunanilu pingaartumik kvælstofimik (NOx) aamma ikuallassaammik

(SOx) aniatitsinerit pineqarput. Kingulliullugu taaneqartoq pingaartumik uuliat ikummatissat,

nunami atorneqartut ikuallassaammik annikinnerusumik atuiffiulernissaannut

123

piumasaqaateqarnerup kingorna pisariaqalerpoq. Uuliamik tunisassiortut uuliamik

ikuallassaammik akulimmik piiaasinnaaneranni maanna nunani tamalaani umiarsuit

angallannerinut killeqartinneqarpoq, taamaattumillu nunarsuaq tamakkerlugu tamatumunnga

maleruagassiornissaq pisariaqalersimavoq.

Maleruagassat nutaat taamaattut MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussami VI-mi

iluarsisami, umiarsuarnit silaannarmik mingutsitsisarnermut tunngasumi, 2010-mi

atuutsinneqalersimasumi nassaarineqarsinnaapput. Ilanngussaq VI ilaatigut umiarsuit

pujoorfiinit gassimik aniatitsisarnermut killissarititaasunik aammalu umiarsuarnut

ikummatissani ikuallassaammut akuusumut killissarititaasunik imaqarpoq. Taakku saniatigut

Ilanngussaq VI ilaatigut akuutissanik ozoninik nungujartortitsisartunik aniatitsinissamut

inerteqquteqarneq, umiarsuarni eqqakkanik ikuallaasarneq aamma FN-ip Imarsiornermut

Suliniaqatigiiffiata (IMO-p) imartanik immikkut ittunik, aniatitsinissamut appasinnerusunik

killiliiffiusunik toqqaasarneqra pillugu maleruagassanik imaqarpoq.

Maleruagassanik MARPOL-imi isumaqatigiissummut Ilanngussaq VI-mik

naammassinniffiusunik aalajangersaasinnaanerup saniatigut, § 33-mi silaannarmik

mingutsitsisarneq pillugu nunani tamalaani maleruagassanik tamanik kalaallit inatsisaannut

ilanngussisinnaanermut periarfissiivoq, soorlu imm. 3.6-imut nassuiaatit nalinginnaasut

naapertorlugit polarkode-mi atuutilersussami silaannarmik mingutsitsisarneq pillugu

maleruagassanik, taamatullu aalajangersagaq silaannarmik mingutsitsisarneq pillugu

maleruagassanik, kalaallinuinnaq atortussanik aalajangersaanermut atorneqarsinnaavoq,

tassunga umiarsuit umiarsualivimmiittut aniatitsisarnerannut aammalu ikummatissanik

oqimaatsunik atuinissamut inerteqquteqarneq ilaallutik. Nunap iluani maleruagassat taakku

Kalaallit Nunaata nunani tamalaani pisussaaffigilersinnaasai naapertorlugit

aalajangersarneqarsinnaapput.

Kapitali 13-imut

§ 34-mut

§ 34-mi aalajangersagaq nutaajuvoq, tassanilu Naalakkersuisut ilaatigut umiarsuit

angallannerannut killilersuisarneq pillugu maleruagassanik erseqqinnerusunik

aalajangersaanissamut piginnaatinneqarput, tassungalu mingutsitsinissamik

pinaveersaartitsinissaq killilersuinissarluunniit pisariaqartillugu umiarsuit Kalaallit Nunaata

imartaaniittut suussusaat ersarinnerusumik taaneqartut ilaatinneqarput.

Ilaatigut umiarsuit sinersorlutik takornariartitsisartut mingutsitsinerinik annikillititsinissaq

siunertaralugu angallannerannut maleruagassiorsinnaaneq periarfissinniarlugu

aalajangersagaq inatsisissatut siunnersuummut ilanngunneqarpoq, taannalu § 19-imut

allannguutinut, ilaatigut umiarsuarnit sinersorlutik takornariartitsisartunit imermik

errortuivikumik kuuffimmeersumik imaarsinissamut inerteqquteqarnermik

atuutsitsilerfiusunut atasutut isigineqassaaq. Oqaatsip ”-niittut” atorneqarneratigut

124

qulakkeerniarneqarpoq, umiarsuit angalasut kisimik pinnatik, aamma kisarsimasut

maleruagassiuunneqarsinnaanissaat.

Aalajangersagaq ilaatigut aqqutit avatangiisinik eqqarsaateqarfiusut

aalajangersarneqarnerinut, aammalu sumiiffinnik angallavigineqarnissamut tamatumunngalu

atasumik suliaqarfigineqarnissamut inerteqquteqarfiusunik, killilersuiffiusunik imaluunniit

maleruagassanik aalajangersimasunik malinniffiusussanik toqqartuinissamut

atorneqarsinnaassaaq. Maleruagassat taamaattut nalinginnaasumik sumiiffinnut

sukumiisumik killilikkanut, soorlu akulikitsunik ilulialinnut imaluunniit ikkarlinnissamut

ulorianartorsiorfiunerusunut, tamatumalu saniatigut pinngortitamik immikkut ittumik

sunnertiasumik illersuinissamik pisariaqartitsiviusunut atuuttussanngorlugit

suliarineqarsinnaassapput.

Aalajangersagaq Pinngortitamik innarlitsaaliuinissamut inatsimmi eqqissisimatitsinermut

maleruagassanut tapertaavoq, taassumalu taamaallaat eqqissisimatitsinissap imaluunniit suliat

ilaannut inerteqquteqarnissap pisariaqanngitsumik akuliunnertut naliliiffigineqarnerani

atorneqartarnissaa eqqarsaatigineqarpoq. Aamma aalajangersakkap inerteqquteqarnerpiamut

atorneqarnissaanut sanilliullugu annertunerusumik suliat ilaasa qanoq

ingerlanneqarnissaannut piumasaqaateqartarnermut atorneqartarnissaa eqqarsaatigineqarpoq.

Aalajangersagaq imaani isumannaassutsimut inatsisinut naammaginartumik atatitsinissaq

qulakkeerniarlugu Imarsiornermut Aqutsisoqarfiup ilanngutsinneqarneratigut

atorneqarsinnaasussaavoq. Tassalu maleruagassiaasinnaasut oqartussaasut kalluarneqartut

akornanni naalakkersuinikkut agguaassinerit sukkulluunniit atuuttut eqqarsaatigalugit, kiisalu

nunani tamalaani inatsisit, tassungalu ilanngullugu § 45-mut nassuiaatit tunngavigalugit

umiarsuit nunanit allannersut akornutaanngitsumik aqqusaarsinnaanerinut maleruagassat

naapertorlugit aalajangersarneqartassapput.

Kapitali 14-imut

§ 35-mut

§ 35, imm. 1-imi aalajangersagaq ”aalajangersakkatut katersuiffiusutut” ilusiligaavoq.

Naalakkersuisunut tunngavissatut siunnersuutigineqartumi, nunani tamalaani

isumaqatigiissutit allannguuteqaqqissagaluarpata, tamatumunnga atatillugu maleruagassanik

aalajangersaanissaq ajornarunnaarsinneqassaaq, taamatullu pissutsit immikkut ittut, Kalaallit

Nunaanni avatangiisinut immikkut pingaaruteqartut pillugit

aalajangersaasoqarsinnaalissalluni.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi assersuutigalugu umiarsuarnik kangerlunnut

assigisaannulluunniit qaqitsinermut maleruagassiornermi § 35-mi piginnaatitsissutip

(peqqussummi § 26) atorneqartarnera taaneqarpoq. Taamatut qaqitsisarneq pingaartumik

kapitali 11-mi maleruagassiuunneqarpoq, kapitali 11-mi qaqitsinissaq pineqartoq

ilaanngikkaluarpat § 35, imm. 1 suli atorsinnaassammat. Assersuutitut allatut Inatsisartut

peqqussutaanni sumiiffinnut eqqissisimatitanut masarsoqarfinnullu, Ramsar-imut

125

isumaqatigiissut naapertorlugu allattuiffimmut ilanngunneqarsimasunut Inatsisartut

peqqussutaannut nassuiaatini taaneqarput. Taamatut maleruagassiuinissami suli § 35

tunngavigineqarsinnaassammat, taassuma ilaa, imaatigut angallannermut killilersuiviusoq

siunissami pingaartumik § 34 tunngavigalugu maleruagassiuunneqarnissaaq.

Aalajangersakkami ilaatigut nukissiorneq taaneqarpoq. Tassani minnerunngitsumik

maleruagassat, nipiliornermut qaammaqqutillu atorlugit mingutsitsinermut

maleruagassiuiffiusut, taamatullu avatangiisinut ajoqutaasinnaasumik kissamik aniatitsineq

eqqarsaatigineqarput.

Imm. 2 nutaajuvoq, aammalu § 2, imm. 6-imut atasutut atuarneqassalluni. Aalajangersakkat

taakku marluk ataatsimoorlutik suliat imartani ingerlanneqartut, taamalu inatsisinut allanut

ilaatinneqanngitsut avatangiisinut tunngasortaannut maleruagassiuinissamut periarfissiipput.

Naalakkersuisut imartani sulianut mingutsitsiviusinnaasunut imaluunniit avatangiisinut

ajoqutaasinnaasunut tamanut tunngasunik maleruagassiuinikkut aammalu pinngortitamut

avatangiisinullu ajoqusiisoqannginnerani aalajangersimasunik suliniuteqarnikkut

akuliunnissamut periarfissaqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa aalajangersakkami

siunertarineqarpoq.

§ 35, imm. 1-ip akerlianik inatsisissatut siunnersuummi § 2-p taamaallaat umiarsuarnut

silaannakkullu angallatinut tunngasuunera, suliani pineqartuni umiarsuarnik imaluunniit

silaannakkut angallatinik suleqataatitsisoqarnera apeqqutaanngilaq. Tassalu suliat

suulluunniit ilaatinneqarput. Tamatumali peqatigisaanik suliani taamaattuni,

mingutsitsinissamik pinngortitamilluunniit ajoqusiinissamik naatsorsuutigisaqarneq

imaluunniit tamatumunnga ulorianartorsiorneq tunngavigalugu avatangiisinut tunngassutillit

killilersorneqarnissaat siunnerfigineqarpoq.

Tassunga assersuutitut pigisanik ilulissamut inissiineq, inissiinerup kingunerisaanik

mingutsitsisoqarpat imaluunniit taamatut pisoqarnissaanut ulorianartorsiortoqarpat,

qamuleralannik, biilinik qamutinilluunniit assakaasulinnik allanik immap sikuani angallanneq

aammalu immap sikuani aaqqissuussinernik annerusunik ingerlatsineq taaneqarsinnaapput.

Assersuutitut allatut umiarsuarmiit umiarsuarmut allamut akuutissanik atortunillu, ilaatigullu

orsussamik usilersueqqinnerup kingunerisaanik mingutsitsisoqarpat imaluunniit

avatangiisinik ajoqusiisoqarpat taamatulluunniit pisoqarnissaanut

ulorianartorsiortitsisoqarpat, kisiannili usilersueqqinneq inatsisissatut siunnersuummi

maleruagassanut allanut imaluunniit inatsimmut allamut ilaanngippat. Taamatuttaaq soorlu

immap sikuanik qaartiterineq allatulluunniit imaani qaartiterutinik atuineq aalajangersakkap

atuuffiinut ilaatinneqarsinnaapput.

Tamatumani § 35, imm. 2-p atorneqarnerani killeqartuinnarmik mingutsitsisoqarnersoq

ajoqusiisoqarnersorluunniit, imaluunniit tamatumunnga ulorianartorsiortitsisoqarnersoq

apeqqutaatinneqanngilaq.

Naalakkersuisut § 35, imm. 2 atorlugu taamatut suliaqarnissaq sioqqullugu, nalaani

kingornaluunniit imaani avatangiisinik illersuinissamut suliniuteqarsinnaapput. Kisiannili

126

mingutsitsinerup, avatangiisinik ajoqusiinerup tamatumunngaluunniit

ulorianartorsiortitsinerup annertussusaa oqartussaasut maleruagassanik tamanut atuuttunik

nutaanik suliaqartoqartariaqarneranik imaluunniit § 35, imm. 2 tunngavigalugu suliamut

aalajangersimasumut akuliuttoqartariaqarneranik naliliinerannut ilaatinneqassaaq.

Assersuutigalugu sulianut mingutsitsisunut imaluunniit ajoqusiisunut nutaanut

maleruagassanik suliaqartoqarnissaata tungaanut inerteqquteqarallarnissamut suliniutissanik

aalajangersimasunik aalajangiisoqarsinnaavoq. Matumani mianersornissamut tunngaveqarneq

qitiusumik inissisimassaaq. Aamma inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat allat,

pingaartumik kapitali 18-imi akuliunnissamut aalajangersakkat, kisiannili aamma kapitali 16-

imi upalungaarsimanermut akiuiniarnermullu aalajangersakkat atorneqarsinnaapput,

Naalakkersuisut § 35, imm. 2 naaperotrlugu suliamut taaneqartumut aalajangiisimatillugit,

aalajangiinermullu tamatumunnga atatillugu avatangiisit illersorneqarnissaat

eqqarsaatigalugu pisariaqartitsisoqartoq paasineqarsimatillugu.

§ 35, imm. 2 aamma suliamut taaneqartumut piumasaqaateqarnissamut periarfissiivoq.

Tassunga assersuutitut taaneqarsinnaavoq, usilersueqqinnermut matuma siuliani

taaneqartumut atatillugu umiarsuit akuusut suliami upalungaarsimanissamut

pilersaarusiornissaat, aammalu usilersueqqinnerup aallartinnginnerani upalungaarsimanermut

akiuiniarnermullu atortut naleqquttut piareersimatinnissaat pillugu

piumasaqartoqarsinnaasoq. Tamanna minnerunngitsumik suliamit pineqartumit qanittumi

akiuiniarnermut atortunik soqartinnagu, imaluunniit suliaq mingutsitsinermik, erngerluni

akuliunnissamik pisariaqartitsiviusumik kinguneqarsinnaatillugu pisariaqarsinnaavoq.

Suliamit taaneqartumit imaluunniit suliani mingutsitsinermik avatangiisinilluunniit

ajoqusiinermik, imaluunniit tamatumunnga ulorianartorsiortitsinermik kinguneqarsinnaasutut

eqqarsaatigineqartuni tunngaviusinnaasut imaluunniit suliat ilaatinneqarsinnaasut

naliliinermut tassunga ilanngunneqarsinnaapput. Assersuutigalugu umiarsuarmit ataatsimiit

allamut usilersueqqinnermi, matuma siuliani taaneqartumi akuutissap atortulluunniit

pineqartup imaanut nakkaaneqarsinnaanera kisimi ulorianartorsiorfiusussaanngilaq.

Umiarsuup usilersueqqinnermik allamilluunniit suliaqartup najuunnerinnaa

mingutsitsinerpiamik kinguneqarsinnaavoq, soorlu ikummatissamik ikumatitsinikkut

imaluunniit imermik errortuivikumik mingutsinneqarsimasumik kuutsitsinikkut aammalu

avatangiisinik mingutsitsinissamut ajoqusiinissamulluunniit ulorianartorsiortitsinikkut,

tassunga assersuutigalugu pissutsit, umiarsuup ataatsip arlallilluunniit ajutuussappata

ulorianartorsiorneq annertunerulersinnaasoq oqartussaasut naliliinerat ilaatinneqarluni.

Kiisalu oqaatsip mingutsitsinissamut ulorianartorsiornerup nassuiaatitaannut

erseqqinnerusunut imm. 2.18-imut nassuiaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 2-mi aalajangersagaq oqartussaasut attuumassuteqarsinnaasut akuliutsinneqarneranni

oqartussaasut akornanni naalakkersuinikkut agguaanerup sukkulluunniit atuuttup, aammalu

inatsisit il.il. atuutereersut eqqarsaatigineqarnissaat tunngavigalugu imm. 2-p

atorneqarnissaanik qulakkeerinissamut atorneqarsinnaavoq, taamatullu imm. 2-p nunani

tamalaani inatsisit naapertorlugit atorneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaanut

127

atorneqarsinnaalluni, tassungalu §45-mut nassuiaatit naapertorlugit umiarsuit nunanit

allameersut akornutaanngitsumik aqqusaarsinnaanerannut maleruagassat ilaapput.

Tamatumunnga atatillugu erseqqissarneqassaaq, aalajangersakkap aatsitassarsiornermi

naalakkersuinikkut agguaassinermik allannguisussaanngimmat, taamaattumillu

assersuutigalugu aatsitassarsiornermi sulianut, aatsitassarsiornermut inatsisit malillugit

maleruagassaqartitsineqartunut maleruagassiornermut atorneqarsinnaanani.

Kapitali 15-mut

§ 36-mut

§ 36-mi maleruagassani imartami annertunerusumik sanaartornermut atatillugu sanaartukkat

annertunerusut avatangiisinut sunniutissaannik siumoortumik naliliinissaq (VVM)

piumasarineqarpoq, tassanilu Naalakkersuisut tamanna pillugu erseqqinnerusunik

maleruagassiornissamut piginnaatinneqarput. § 36 avatangiisinut inatsimmi kapitali 8-mi

aalajangersakkamut assingusorujussuuvoq.

Espoo-mut isumaqatigiissummi imartami avatangiisinut sunniutissanik naliliisarnermut

maleruagassat atulersinneqarsinnaanissaat § 36-mi siunertarineqarpoq. Espoo-mut

isumaqatigiissut sanaartukkani, killeqarfiit qaangerlugit avatangiisinut sunniuteqartussatut

ilimagineqartuni, avatangiisinut pinaveersaartitsiviusunik suliniuteqarnikkut avatangiisinut

sunniutissanik annikillititsinissaq akiuiniarnissarluunniit siunertaralugu avatangiisinut

sunniutissanik naliliinissamut piumasaqaatinik imaqarpoq. Espoo-mut isumaqatigiissummi

sanaartukkat allattorneqartut arlallit avatangiisinut sunniutissaannik naliliinissaq

piumasarineqarpoq, taakkununngalu sanaartukkat akuutissaleriffiusut, innaallagissiorfiit

annerusut, aatsitassarsiorfinnik ingerlatsineq, avataanilu immami suliffeqarfinni

tunisassiorneq ilaatinneqarput. Isumaqatigiissut taanna aamma sanaartukkat taakku pillugit

avatangiisinut naliliinerit tamanut ammasumik saqqummiunneqarnissaannut, tamanullu

ammasumik oqallisigineqarnissaannut maleruagassanik imaqarput. Espoo-mi

isumaqatigiissut 1993-imi Kalaallit Nunaannut atuutilerpoq.

§ 36 killeqarfiit qaangerlugit mingutsitsinerinnarmut tunngasuunngilaq, aammali tassani

Kalaallit Nunaata iluani suliffeqarfiit sanaartukkallu avatangiisinut sunniutissaannik

naliliinissap piumasarineqarnissaanut periarfissiisoqarpoq.

Sanaartukkani annerni avatangiisinut sunniutissanik naliliineq pinngortitamik

innarlitsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 29-mi, 18. december 2003-meersumi §

43 naaperotrlugu pinngortitamut sunniutissanik naliliinermik imaqartinneqartariaqarpoq.

§ 36, imm. 1-imi sanaartukkat annerusut, avatangiisinut annertuumik sunniuteqarsinnaasutut

ilimagineqartariaqartut Naalakkersuisut tamatumunnga akuersissuteqaqqaartinnagit

sanaartoqqusaannginnerat aallartinneqaqqusaannginnerallu, tamatumalu § 36-mi

aalajangersakkat aammalu maleruagassat § 36, imm. 3 naapertorlugu aalajangersarneqartut

malillugit ingerlanneqartussaanera immikkut ittumik aalajangersarneqarpoq. Suliffeqarfiit,

128

sanaartukkat aaqqissuussalluunniit, imm. 1-imi taaneqartut sunissaannut killiliinerit

nalunaarusiornikkut aalajangersarneqarsinnaassapput.

Sulianik akuerisassanik suliaqarnermi sunniutissat, suliffeqarfiup sanaartorneqarneranut,

ingerlanneqarneranut immaqalu matuneqarneranut attuumassuteqartut suussanersut

isummerfigineqartariaqarput. Tamatumani ilaatigut sunniutit, imermit errortuivikumit,

eqqagassanit, akuutissanit silaannanngortitanit mingutsitsinermit, nipiliortitsinermit il.il. pisut

pineqarput.

§ 36, imm. 2-mi suliamik imm. 1-imi taaneqartumik sananissamut aallartitsinissamulluunniit

qinnuteqarnermut atatillugu suliap avatangiisinut sunniutissaannut nassuiaammik

Naalakkersuisunut nassiussisoqassasoq aalajangersarneqarpoq. Nassuiaasiornermut

piumasaqaatit suunissaannut maleruagassat erseqqinnerusut nalunaarutikkut

aalajangersarneqartassapput.

§ 36, imm. 3, nr. 1-11-mi allassimavoq, Naalakkersuisut pissutsinut arlalissuarnut,

sanaartukkat annerusut avatangiisinut sunniutissaannik naliliinermut pingaaruteqartumut

maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaasut. Taamatut maleruagassanik

aalajangersaanissaq nalunaarutit atorlugit pisassaaq.

Nr. 1-imi suliffeqarfiit, sanaartukkat aaqqissuussallu, § 36, imm. 1-imi

akuersisussaatitaanermut ilaatinneqartut suunissannut maleruagassiornissamut

periarfissiisoqarpoq. Taakku pillugit maleruagassat suliffeqarfiit suunerisa

allattuiffiliornerisigut imaluunniit naliliinissamut tunngavissanik tamakkiinerusunik

suliaqarnikkut aalajangersarneqarsinnaapput.

Nr. 2 naaperotrlugu qinnuteqartarnermut akuersisarnermullu aaqqissuussinerup ilusissaannut

imassaannullu piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

Suliffeqarfik akuersinissamut suliap suliaqarineqarnissaa sioqqullugu paasissutissat, suliap

naliliiffigineqarnissaanut pisariaqartinneqartut pissarsiariniassavai.

Paasissutissiisussaatitaanerup annertussusissaanut qinnuteqarfigineqartup suliallu

ataasiakkaat suuneri apeqqutaassapput, aammalu oqartussaasut akuersisartut taamaallaat

paasissutissanik, suliap avatangiisinut sunniutissaanik naliliinermut pisariaqartinneqartunik

piumasaqarsinnaapput.

Nr. 3-mi avatangiisinut sunniutissanik naliliinermut nassuiaatip imassaanut piumasaqaatinik

aalajangersaanissamut periarfissiisoqarpoq.

§ 36, imm. 3, nr. 3 tunngavigalugu suliap avatangiisinut sunniutissai, tassungalu ilanngullugu

nassuiaatip taassuma sunik imaqarnissaanik piumasaqaatit erseqqinnerusut pillugit

piumasaqartoqarsinnaanissaa naatsorsuutigineqarpoq. Tassani nassuiaatip annertussusissaa

kisimi pineqanngilaq, aammali innuttaasunik akuutitsinissamik piumasaqarsinnaaneq, soorlu

tamanut ammasumik tusarniaanikkut pineqarpoq.

Nr. 4 nalunaarusiortussaatitaanermut maleruagassanik aalajangersaasarnermut tunngasuuvoq.

Annertunerusunik sanaartornermut atatillugu avatangiisinut pissutsit assigiinngitsut pillugit

nalunaarusiornissaq pisariaqartinneqarsinnaavoq. Tassalu § 36, imm. 3, nr. 4 tunngavigalugu

129

maleruagassiornikkut akuersissuteqartoqassappat, Naalakkersuisunut nalunaarusiornissaq

pinngitsoorani pisussatut aalajangerneqassaaq, tassungalu ingerlatsinermut

nalunaarsuinissamut pisussaaffeqarneq ilaavoq. Taamatut pisussaaffeqarneq amerlanertigut

suliffeqarfiup nammineerluni uuttortagaanik misissoqqissaagaanillu ingerlaavartumik

nalunaaruteqartarneranut tunngasartussaavoq.

Nr. 5 naaperotrlugu piumasaqaasiortarnermut maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

Akuersissut nalinginnaasumik sanaartukkat aallartinnissaanut, ingerlanneqarneranut,

allilerneqarneranut imaluunniit allanngortinneqarneranut piumasaqaatinik imaqartussaavoq.

Piumasaqaatit sunniutaanerluttussaq qanoq iliorluni annikillisinneqarnissaannut aammalu

sunniutissat pitsaasut qanoq iliorluni annertusineqarsinnaasut allassimasinnaavoq.

Nr. 6 matusinermut tamatumalu kingornatigut suliarinninnermut tunngasuuvoq. Tassani

suliffeqarfiup VVM-imik suliaqartussaatitaasup matuneqarnerata, tassungalu ilanngullugu

iluarseeqqinnerata ingerlanissaa pillugu erseqqinnerusunik maleruagassiornissaq

periarfissinneqarpoq. Tassani pingaartumik matusinermi eqqakkanik, taamatullu aamma

tunisassiornermi atortunik passussinissamut piiaanissamullu piumasaqaatinik

pisariaqartitsinissaq eqqarsaatigineqarpoq. Taamatuttaaq sumiiffiup pineqartup pissusiata

isumannaatsuutinneqarnissaa pillugu piumasaqaateqarnissaq pisariaqartinneqarsinnaavoq.

Nr. 7 naapertorlugu sillimmasiinissamut maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq. Illut

sanaartukkallu ilaasa matuneqarneranni saliinermut atatillugu

aningaasartuuteqartoqarnissaata annertuumik naatsorsuutigineqartariaqarnera tamatumunnga

tunngaviuvoq. Suliffeqarfik matussappat saliinissamut, tassungalu ilanngullugu nunap

iluarsaateqqinneqarsinnaaneranut naammattunik aningaasassaqarnissaq qulakkeerniarlugu,

nr. 7-imi aningaasartuutissanut taamaattunut matussutissanik sillimmasiinissamut

maleruagassanik erseqqinnerusumik aalajangersaanissamut periarfissiisoqarpoq.

Aningaasat qanoq amerlatigisut sillimmasiissutaanissaannut piumasaqarnissamut illut

sanaartukkallu suuneri, aammalu suliap annertussusia apeqqutaassapput. Suliffeqarfiit kiisalu

allat, tamatumunnga annertuumik soqutigisaqartut sillimmasiinissamut piumasaqaatinut

atatillugu tusarniaaffigineqartassapput.

Sillimmasiissutit ataatsimut amerlassusissaat aningaasartuutissat naatsorsuutigisat

pisariaqartitsiviulersinnaasullu tunngavigalugit naatsorsorneqassapput. Suliffeqarfimmik

aallartitsinermi imaluunniit alliliisimasinnaanermi sillimmasiineq aningaasanik

amerlangaatsiartunik pisariaqartitsiviusinnaavoq. Danskit Naalagaaffiannit imaluunniit

Namminersorlutik Oqartussani oqartussaasunit sillimmasiinissamik piumasaqartoqartarnissaa

eqqarsaatigineqanngilaq.

Nr. 8-mi piumasaqaatinik unioqqutitsisarnermut maleruagassanik aalajangersaasinnaanermut

periarfissiisoqarpoq. Taanna malillugu maleruagassanik erseqqinnerusunik, sanaartukkat

akuerisaasut akuersissuteqarnermi tunngavigineqartut saniatigut avatangiisinut mingutsitsisut,

taamaalillutillu piumasaqaatinik unioqqutsitsisut iliuuseqarfigineqarsinnaanerinut

periarfissiiffiusunik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

130

Piumasaqaatinik unioqqutitsisoqarnerani nalinginnaasumik mianersoqqusisoqarsinnaavoq,

peqqusisoqarsinnaavoq aammalu politiinut unnerluussisoqarsinnaalluni. Matumani

unioqqutitsinerit ataasiakkaat killilimmik annertussusillit aamma piumasaqaatinik

unioqqutitsinerit annertuut, ingerlaavartut piuartullu akornanni

immikkoortitsisoqarsinnaavoq. Peqqussuteqarnermi iliuuseqarnissamut

piffissaliisoqarsinnaavoq.

Nr. 9 tunngavigalugu inerteqquteqartarnermut peqqussuteqartarnermullu maleruagassanik

aalajangersaasoqarsinnaavoq.

Matumani erseqqissaatigineqassaaq, oqartussaasut suliffeqarfiit piumasaqaatinik

unioqqutitsinermi qanoq iliuuseqarnissaat akuersissuteqartartut ersarissumik

aalajangersinnaanngimmassuk, tamatumani nalinginnaasumik suliffeqarfiup nammineerluni

peqqussutip naammassinissaanut qanoq iliuuseqassanerluni aalajangertariaqarmagu.

Suliffeqarfiup nammineerluni qanoq iliuuseqaruni aaqqissuussineq, suliap ingerlanerani

pissutsit atorneqartussat, ingerlatsineq il.il. eqqarsaatigalugit naleqqunnerpaamik

naliliisinnaassuseqarnera tamatumunnga tunngaviuvoq.

Nr. 10 nammineerluni misissuisarnermut aamma avatangiisinik misissuisarnermut

tunngasuuvoq.

Taanna malillugu suliffeqarfiup nammineerluni misissuisarneranut aamma avatangiisit

pillugit misissuinissamut piumasaqaateqartarnermut maleruagassanik erseqqinnerusunik

aalajangersaasoqarsinnaavoq. Avatangiisinik misissuinermut atatillugu maleruagassat

avatangiisinik misissuinermik ingerlatsinissamut periarfissaqarnermullu piumasaqaatinik

imaqarsinnaapput. Matumani misissuinerit, mingutsitsinissaq killilersorniarlugu

suliffeqarfiup ingerlanneqarneranut ataannartut suuneri eqqarsaatigineqarput.

Kiisalu nr. 11-mi oqartussaasut suliassanik suliaqarnerminnut atatillugu aningaasartuutaannut

matussutissatut akitsuusiisarnermut maleruagassanik aalajangersaasinnaaneq

tunngavilerneqarpoq. Sulianut angisuunut annertuunullu atatillugu ilaatigut suliassanik

sullissinermi avatanniit ikiorserneqarnissaq pisariaqartinneqarsinnaavoq, taamaattumillu

maleruagassami tassani aningaasartuutit taamaattut akitsuutitigut aningaasalersorneqarnissaat

periarfissinneqarpoq.

Kapitali 16-imut

Kapitalimi matumani immami, umiarsualivinni sinerissamilu mingutsitsinissamut ataatsimut

upalungaarsimanissaq siunnerfigineqarpoq. Maleruagassani pingaartumik uuliamik

mingutsitsinissamut akiuiniarnissaq siunnerfigineqarpoq, kisiannili aamma akuutissanik

mingutsitsinissaq aalajangersakkamut ilaatinneqarpoq.

§ 37-mut

131

Sinerissamut qanittumi uuliaarluertoqarnissaanut upalungaarsimaneq 1. januar 1989-imi

tiguneqarpoq. Maanna illoqarfinni 12-ini upalungaarsimasoqarpoq: Qeqertarsuaq, Ilulissat,

Qasigiannguit, Aasiaat, Sisimiut, Maniitsoq, Nuuk, Paamiut, Narsaq, Qaqortoq, Nanortalik

aamma Tasiilaq. Upalungaarsimanernik taaneqartunik, kommunit qatserisartoqarfinnit

ingerlanneqartunik Naalakkersuisut piginnittuupput. Imartap avataani

uuliaarluertoqarnissaanut assigisaanullu akiuiniarneq maannamut pisutut danskit immami

avatangiisinut inatsisaat atuuttoq naapertorlugu isumagineqarpoq. Annertunerusumik

mingutsitsisoqassappat tamanna suli naalagaaffiup suliassarissavaa, tassami danskit

aningaasanut inatsisaannut nassuiaatini allassimavoq, ”Danskit imartaanni imartanilu

tassunga attuumasuni, kiisalu Kalaallit Nunaata eqqaani imartani uuliamik akuutissanillu

annertuumik mingutsitsisoqarnerani imaluunniit tamatumunnga ulorianartorsiornermi

Illersornissamut Ministeri piginnaatinneqarpoq, aningaasaliisarnermut inatsisini imaani

aammalu sissani sinerissanilu taakkunani akiuiniarnermut akornusiiniarnermulluunniit

aningaasaliinissamut sinaakkusiussat saniatigut aningaasartuutinik pisariaqartinneqartunik

tamanik akiliinissamut.”

§ 37-mi Naalakkersuisut upalungaarsimanermik allanut isumagissasanngortitsinissamut,

taakkununngalu upalungaarsimanermut pilersaarusiornissamik peqqusinissamut

piginnaatinneqarsinnaanerat tunngavissiuuneqarpoq. Nutaatut imm. 1-ip immikkoortuata

aappaa naapertorlugu oqartussaasut allat kisimik pineqaratik, aammali suliffeqarfiit

namminersortut imaluunniit naalagaaffimmit pigineqartut akiuiniarnermi sulinermut

ilaatinneqarsinnaapput. Suliffeqarfinnut minnerusunut isumaqatigiissuteqartoqarsinnaavoq,

tassungalu assersuutigalugu mingutsitsinernut ataasiakkaanut atatillugu aalajangersimasumik

isumaqatigiissusiornerit ilaatinneqarlutik, aammalu suliffeqarfinnut annerusunut

isumaqatigiissuteqarsinnaavoq, tamatumanilu nalinginnaasumik suliffeqarfiit taakku

Naalakkersuisunik sullissillutik upalungaarsimanermik annertuumik atugassiisarnissaat

siunertarineqartarpoq. Kalaallit Nunaanni nunanilu allani suliffeqarfiit mingutsitsinermi

akiuiniarnermut ikiuunnissaannut isumaqatigiissusiorfigineqarsinnaapput.

Imm. 2-mi allassimavoq, Inatsisartut peqqussutaat atuuttoq assigalugu kommunalbestyrelsi

sinerissami mingutsitsinernik piiaasarnermik isumagisaqartuusut. Tassani

kommunalbestyrelsip nunami uuliamik mingutsitsinernut akisussaasooreernera

ersersinneqarpoq.

Imm. 3-mi Naalakkersuisut upalungaarsimanermut pilersaarusiornissamut

pisussaaffilerneqarput. Pilersaarutinik taamaattunik suliaqartarnermi pingaartumik

upalungaarsimanermi suliniutissat tamakkiisumik takuneqarsinnaanissaat

paasineqarsinnaanissaallu siunertarineqarpoq. Tassani ilaatigut upalungaarsimanerup

ilusiligaanera ingerlaneralu, tassungalu ilanngullugu upalungaarsimanermi atortut suut

pigineqarnerat pillugu nassuiaasiortarneq, taamatullu kalerriisarnermut

nalunaaruteqartarnermullu, aammalu oqartussaasut suleqataasut inissisimaffinnut

agguarneqartarnerat pillugu aalajangersakkat ilaatinneqarput.

132

Aammattaaq imm. 3-mi allassimavoq, oqartussaasut imm. 2-mi taaneqartut sinerissami

saliisarnermut pilersaarutinik taamaattunik suliaqarnissamut Naalakkersuisunit

peqquneqarsinnaasut.

Kiisalu Imm. 3-p immikkoortuata aappaani allassimavoq, suliffeqarfik § 37, imm. 1

naapertorlugu upalungaarsimanermut suleqataatinneqassappat, taakku aamma

upalungaarsimanermut pilersaarusiornermut ilaatinneqarsinnaasut. Suliffeqarfiit

upalungaarsimasut upalungaarsimanermut pilersaarutini suliassatik tunngavigalugit

naleqquttumik peqataatinneqartarnissaat aalajangersakkami qulakkeerneqarpoq, tamatumalu

peqatigisaanik Naalakkersuisut upalungaarsimanermut pilersaarusiornerminni suliffeqarfiit

taamaattut upalungaarsimanermi misilittagaannik pissarsivigisinnaanissaat

periarfissinneqarluni.

§ 38-mut

§ 38 pissutsinut siornatigut pisarsimasunut, upalungaarsimanermut akiuiniarnermullu

iliuusissanik aallartitsiviusimasunut, aammalu umiarsuarmik piginnittut suliami akuusut,

taakku sillimmasiisarfii aammalu inuit suliffeqarfiilluunniit eqqorneqartut allat

kingusinnerusukkut taamatut iliuuseqarnermik aallartitsinissamut

pisariaqartinneqarsimaneranik naloninartoqartisinermut qisuariaatitut ilanngunneqarpoq.

Suliani taakkunani pingaartumik § 47, imm. 1, umiarsuarmik piginnittumut

upalungaarsimanermut akiuiniarnermullu aningaasartuutinik naammaginartunik tamanik

matussusiinissamut pisussaaffiliiffiusumi tunngavigineqarput. § 38 atorlugu maanna pissutsit

taamaattut ersarinnerulersinneqarput. Aalajangersagaq aningaasartuutit suut § 47, imm. 1-

imit matussuserneqartussaanersut erseqqissaatinik ataasiakkaanik tapertaqartinneqarpoq,

taamaattumillu aamma § 47, imm. 1-imut tassungalu nassuiaatinut innersuussisoqarpoq.

§ 38, imm. 1-imi maanna ersarinnerulersinneqarpoq, upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu

iliuusissanik aallartitsinissamut oqartussaasoq akisussaasuusoq aalajangiisussaasoq,

tassaasinnaappullu Naalakkersuisut imaluunniit oqartussaasut Naalakkersuisunit

piginnaatinneqartut, soorlu najukkani qatserisartut. Oqartussaasut kisimik, tassalu

mingutsitsinissamik ulorianartorsiortitsisoq pinnani, taamatut naliliisinnaapput.

Suliffeqarfiit upalungaarsimasut § 38, imm. 1-imi taaneqanngillat, upalungaarsimanermi

iliuusissanik aallartitsinissamut Naalakkersuisut tamatigut aalajangiisartussaammata,

Naalakkersuisut § 37, imm. 1-ip immikkoortuata aappaa naapertorlugu suliffeqarfimmut

upalungaarsimanissamik isumaqatigiissuteqarsimagaluarpataluunniit.

Aamma imm. 2-mi erseqqissarneqarpoq, upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuusissat

tunngaviusumik mingutsitsisoqarsimatillugu imaluunniit mingutsitsinissamut

ulorianartorsiortoqartillugu aallartinneqarsinnaasut, kisiannili taamatut aallartitsinissaq

pisariaqanngitsutut nalilerneqarpat, taamatut aallartitsinissaq pinngitsoortinneqarsinnaavoq.

Oqartussaasut attuumassuteqartut, ilaatigut annertussutsimut tunngaviusut malillugit,

upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuusissanik aallartitsisoqarnissaa taamatut

133

iliuuseqarnissap pisariaqartinneqarneranut naapertuutinngitsoq naliliippata, tamannattaaq

atuutissaaq. Assersuutigalugu aallartitsinissamut upalungaarsimanermi iliuusissanik

aallartitsinissamut atatillugu aningaasartuutissat amerlavallaarpata aamma/imaluunniit

ulorianartorsiorneq annertuallaarpat, kisiannili mingutsitsineq tamatumunngaluunniit

ulorianartorsiorneq killeqartuinnarmik annertussuseqarpat tamanna atuussinnaavoq.

Upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuusissat naammaginartutut isigineqarsinnaanerinik

naliliinermi, tamatigut pisumik aalajangersimasumik naliliineq tunngavigineqartassaaq.

Aamma suliani taamaattuni amerlanertigut piffissakilliungaatsiarneq atuussinnaasarpoq.

Taamaattumik akiuiniarnermi iliuusissanik aalajangiisarnerit amerlanersaanni, piffissami

aalajangiiffiusumi paasissutissat pigineqartut tunngavigalugit missiliuinerit

tunngavigineqartartussaapput, taakkununngalu immami silamilu pissutsit, sikoqassuseq,

piffissaq ajutoornermiit akiuiniarnermi atortut apuuffigisinnaasaat, aniatinneqartut

suunerinut, annertussusaannut siaruarsimassusaannullu paasissutissat, kiisalu akiuiniarnermi

atortut atorneqartut suuneri/pitsaassusii amerlassusiilu ilaatinneqassapput.

Puttaqutinik assiaqutinik Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuni qitiusumik

inissisimatitsisoqaraluartoq, Kalaallit Nunaanni sumiiffiit isorartunerat pissutaallutik

uuliaarluertoqarnissaanik ulorianartorsiortoqarnerani amerlanertigut

mingutsitsisoqarpiarsimaneranik paasisaqarnissaq sioqqullugu puttaqutinik assiaqutinik

assartuinissap aallartinneqarnissaa pisariaqartartussaavoq. Tassalu umiarsuaq Kalaallit

Nunaata eqqaani imartani angalappat, aningaasaqarnikkut annaasaqarsinnaaneq tamanna

umiarsuup pineqartup eqqarsaatigisariaqartussaava.

Kiisalu imm. 2.18-imut nassuiaatit nalinginnaasut, oqaatsimik ”mingutsitsinissamut

ulorianartorsiorneq” aammalu ilaatigut upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuusissanik

aallartitsinissamut pisariaqartitsinermik Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittuuneri

siunnerfigalugit sukumiisumik nassuiaateqarfiusut innersuunneqarput.

Kiisalu maanna imm. 3-mi nutaami erseqqissarneqarpoq, upalungaarsimanermi

aamma/imaluunniit akiuiniarnermi iliuusissanik aallartitsinissamut, tassungalu ilanngullugit

iliuusissat taakku suunerinut annertussusiannullu aalajangiinerit tassaanngimmata, sulianik

sullissinermut inatsit tunngavigalugit aalajangiinerit. Tamatuma kingunerisaanik

aalajangiinerit taamaattut akuusunut eqqorneqartunut, soorlu umiarsuarnik akuusunik

piginnittunut siumoortumik tusarniaanissamik pisariaqartitsiviunngillat, tamatumanilu

suleriaatsit nalinginnaasumik akuerisaasut malinneqarput.

§ 39-mut

Kiisalu § 39-p nutaap ilanngunneqarneratigut erseqqissarneqarpoq, § 39 naapertorlugu

upalungaarsimanermut pilersaarutit suliarineqarnerat aammalu § 38 naapertorlugu

upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuuseqarnernik aallartitsinissamik

pisariaqartitsisoqarneranik naliliinerit Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut

134

siunnerfigalugit suliarineqartassasut. Tamanna qanoq paasineqassanersoq nassuiaatinut

erseqqinnerusunut imm. 2.18-imut nassuiaatit nalinginnaasut innersuunneqarput.

Kapitali 17-imut

Kapitali imaani mingutsitsisoqarsimatillugu imaluunniit mingutsitsinissamut

ulorianartorsiortoqartillugu nalunaaruteqartarnermut maleruagassanik imaqarpoq.

Maleruagassat taakku malillugit nalunaaruteqartarneq radiukkut, telefonikkut allalluunniit

piffissami nalunaaruteqarnissamut pilertorneqarpaamik atorneqarsinnaasut aqqutigalugit

pisariaqarpoq.

§ 40-mut

MARPOL-imut isumaqatigiissummut protokol I-imi isumaqatigiissummi artikel 8

naapertrlugu inuit kikkut nalunaaruteqartussaanersut, kikkut nalunaarfigineqartussaanersut

aammalu qanoq pisoqartillugu nalunaaruteqartoqartussaanersoq pillugu maleruagassanik

aalajangersaasoqarpoq. Imm. 1-ip oqaasertalerneqarneratut aalajangersagaq protokol I-imi

piumasaqaatinut arlalinnut atuuppoq, kisiannili isumaqatigiissummi piumasaqaatit

naammassineqaannarnissaannut pisariaqartinneqarsinnaasut saniatigut ilanngussisoqarpoq,

tassani ilisimasortat piginnittut, atuisut aquttullu assigalugit nalunaaruteqarnissamut

pisussaatitaammata. Kiisalu siunnersuutigineqarpoq, akuutissanik ajoqusiisinnaasunik

imaarsisoqarsimatillugu imaluunniit imaarsisoqarnissaanut ulorianartorsiortoqarneranik

naliliisoqarsimatillugu nalunaarnissamut pisussaaffeqarnerinnaq pineqarani, kisiannili aamma

aportoqarnerani, immap naqqanik kalluaasoqarnerani ikkarlittoqarneraniluunniit, taamatullu

inatsimmik unioqqutitsilluni eqqaasoqarnerani tamanna atuutissasoq. Nalunaarut ima

kingusitsigisumik tiguneqarsinnaammat, allaat uuliaarluertoqarnerani akiuiniarnissamut

periarfissat ajorseriarsimallutik, aalajangersakkami tassani tunngavigineqarpoq.

Imm. 1-ip immikkoortuata aappaani allassimavoq, aportoqarnerani, immap naqqanik

kalluaasoqarnerani ikkarlittoqarneraniluunniit, imaluunniit allamik peqquteqarluni

imaarsisoqarnissaanut ulorianartorsiortoqarnerani qanorluunniit ittuni erngerluni

nalunaaruteqartoqartassasoq. Oqaaseq allanik peqquteqarluni annertuunik atuuffeqarpoq,

tassalu ikuallattoornermut, qaartoornermut, maskiinanik atortunilluunniit ajutoornermut,

umiarsuup aqunneqarsinnaaneranut sunniuteqarsinnaasumut tunngasuuvoq. Tassalu aamma

soorlu aportoqarnerata, ikkarlittoqarnerata, ikuallattoornerup, qaartoornerup, umiarsuup

sannaani ajoqusiinerup, umiarsuup immalernerata imaluunniit usit nikinnerisa

kingunerisaanik ajoqusernerit, ajutoornerit unittoornerilluunniit, umiarsuup

isumannaassusaanut sunniuteqartut tassunga ilaatinneqarput. Aammattaaq soorlu aquutit,

maskiinat ingerlataasut, innaallagissamik pilersuiviit aammalu umiarsuup sumiissusersiutaasa

pingaarutillit ajoquteqalernerisa qamittoornerisaluunniit kingunerisaanik umiarsuarmi

ajoqusikkanut, ajoqutinut qamittoornernulluunniit, umiarsuup aqunneqarnerata

isumannaassusaanik ajornerulersitsisunut atatillugu ulorianartorsiornerit ilaatinneqarput.

135

Aammattaaq akuutissanik ulorianaatilinnik imaarsinerit imaarsinerusinnaasulluunniit

nalunaartussaatitaanermut ilaatinneqarput, taakkununngalu akuutissat containeriniittut,

tankini nuunneqarsinnaasuniittut, qamutini assakaasulinniittut aammalu qimuttuitsut

qamutitaanniittut, pramminilu umiarsuarmiittut ilaatinneqarput.

Imm. 2-mi maanna allassimavoq, silaannakkut angallatinik piginnittut, atuisut aquttullu imm.

1-ip immikkoortuani siullermi allassimasut assingannik, silaannakkut angallatinit inatsisit

uniorlugit imaarsinermut eqqaanermullu, taamatullu § 58-imi ilaatitsinnginnermut

aalajangersakkanut ilaatinneqartunik imaarsinernut tunngatillugu nalunaaruteqarnissamut

pisussaaffeqartut.

Aamma imm. 3 naapertorlugu umiarsuarmit imaluunniit silaannakkut angallammit

annertuumik uuliaarluertoqarsimasoq imaluunniit akuutissanik ajoqusiisinnaasunik

imerpalasunik kuuttoqarsimasoq paasineqarpat nalunaaruteqartoqartussaavoq.

Nalunaaruteqarnissamut pisussaaffeqartut tassaapput inuit imm. 1-imi taaneqartut, tassungalu

silaannakkut angallammi aquttup silaannakkut angallammiit annertuumik

kuuttoqarsimaneranik nalunaartussaatitaanera ilaatinneqarpoq.

Imm. 4 naapertorlugu aamma umiarsualivinni oqartussaasut nalunaartussaatitaapput.

Nalunaartussaatitaaneq taanna aamma MARPOL-imut isumaqatigiissummut protokol I-imut

attuumassuteqarpoq. Pisussaaffeqarneq taamaallaat mingutsitsinissamut

ulorianartorsiortoqarneranut atuuppoq. Tassani taamaallaat inatsisinik naliliineq pineqarpoq,

avatangiisinik naliliineq pineqarani. Tamatumunnga atatillugu oqaaseqaatini nalinginnaasuni

immikkoortoq 2.18-imi mingutsitsinissamut ulorianartorsiorfiusut sukumiisumik

allaaserineqarnerat innersuussutigineqarpoq.

Imm. 5-imi aamma nutaatut allassimavoq, immap qaani mingutsitsisunik kuuttoqarsimanera

imaluunniit usinik tissukartunik imaaniittoqarnera paasineqarpat, umiarsuup aquttua

erngerluni nalunaaruteqartussaasoq. Pisussaaffeqarnermi mingutsitsinerit tamarmik

pineqarput, aammalu mingutsitsineq umiarsuarmit namminermeersoq killiffigineqanngilaq.

Kiisalu imm. 6-imi allassimavoq, pisut imm. 1-5-imi taaneqartut pillugit paasissutissat

attuumassuteqartut tamarmik nalunaarutigineqartussaasut, aammalu oqartussaasut

paasissutissanik taamaattunik piniarsinnaasut. Pisussaaffeqarnermi paasissutissat,

oqartussaasut pisumik naliliinissaannut, pingaartumillu mingutsitsinermik

pinngitsoortitsiniarlutik akiuiniarlutilluunniit sulinerannut isumaqartut tamarmik pineqarput.

Pisumi paasisamiluunniit aalajangersimasumi ajornartinnagu pisariaqartillugulu ilaatigut

makku pillugit nalunaaruteqartoqartassaaq qinnuteqartoqarsinnaasassallunilu:

1) umiarsuup imaluunniit silaannakkut angallatip aqqa, angerlarsimaffia aammalu nunani

tamalaani radiukkut kaldesignalia,

2) umiarsuup imaluunniit silaannakkut angallatip suussusia angissusialu,

3) usit suuneri, annertussusaat inissisimaffiilu, taakkununnga usit imaluunniit oqimaaloquttat

umiarsuarnut allanut nuunneqarsinnaanerinut periarfissat ilanngullugit,

136

4) ikummatissap pigineqartup suunera, annertussusaa inissisimaffialu,

5) pisoqarnerani imaluunniit malugisaqartoqarnerani piffissaq,

6) pisup pinerani umiarsuup imaluunniit silaannakkut angallatip sumiiffia, siunnerfia

sukkassusialu, imaluunniit kuussimasunik, mingutsinneqarsimasunik usinilluunniit

tissukartunik tausaqarfiup sumiiffia, annertussusia ingerlaneralu,

7) kuussimasut takuneqartut suminngaanneerfii,

8) pisup kingorna umiarsuup imaluunniit silaannakkut angallatip siunnerfia sukassusialu,

imaluunniit umiarsuaq ikkarlissimappat siuata aquatalu inissisimaffia,

9) umiarsuup imaluunniit silaannakkut angallatip aallarfia kingulleq, kiisalu ornitamut

qaninnermut tikiffissamut piffissaq sumiiffillu,

10) anorip, immap sarfallu pissusai atuuttut kiisalu isikkivik,

11) pisup suunera, tamatumunnga peqqutaasoq ingerlaneralu, tassunga ajoqusiinerusinnaasup

sumiinnera aammalu imaarsinerusinnaasoq ingerlaannarnersoq ilaallutik,

12) umiarsuup imaluunniit silaannakkut angallatip qanoq innerani pissutsit atuuttut,

13) imaarsinissaq pinngitsoortinniarlugu imaluunniit killilersorniarlugu iliuusissat suut

iliuuserineqarnersut,

14) qanoq annertutigisumik ikiortissarsiortoqarnersoq ikiortissarsisoqarsimanersorluunniit,

15) radiofrekvensit imaluunniit kanaalit arlaat tusarnaarneqarnersut,

16) umiarsuup imaluunniit silaannakkut angallatip piginnittua, atuisua najukkamilu

qaninnermi sullissisua,

17) najugaq, usit assartorneqartut ulorianarsinnaanerinik mingutsitsisinnaanerinilluunniit

paasissutissanik pissarsiffigineqarsinnaasoq,

18) umiarsuup imaluunniit silaannakkut angallatip sillimmaserneqarsimaneranut

paasissutissat, tassunga sillimmasiisarfik ilaalluni,

19) akuutissat atortulluunniit kuutsinneqartut iginneqartulluunniit, imaluunniit imaarsineq

ulorianaateqarnersoq, tassungalu kuutsinneqartut suunersut, teknikkimut nassuiaatit eqqortut,

annertussutsip nalunaarutigineqarnera missiliorneqarneraluunniit, eqimassusiat aammalu

akuutissat atortullu taamaattut qanoq innerannut ilimagisat pillugit paasissutissat

paasiuminartut,

20) akuutissanik kuutsinneqartunik imaluunniit kuutsinneqarnissamut

ulorianartorsiorfiusunik tigusisussap, tunniussisup, nassiussisup tunisassiortulluunniit aqqata

nalunaarutigineqarnera

21) igitsinermi periaasiusoq, aamma

22) peqqutaasut, igitsisoqarneranut pisuusut.

137

Naalakkersuisut imm. 1-3-mi pisut taaneqartut pillugit paasissutissanik qinnuteqarsinnaasut,

qinnuteqaallu taanna paasissutissanik, oqartussaasut mingutsitsinermik

pinngitsoortitsiniarlutik akiuiniarlutilluunniit sulinerannut pingaaruteqartunik

paasissutissiisussaatitaanermik ilaqartinneqassasut.

§ 41-mut

§ 41 § 58-imi atuutsitsinnginnissamut aalajangersakkanut ilaasunik pisoqartillugu,

assersuutigalugu inuup inuuneranik annertuumik ulorianartorsiortoqartillugu imaluunniit

pigisat annertuumik nalillit annaaneqartussaatillugit eqqaanermut ikuallaanermullu

tunngasuuvoq. Taamatut pisoqarnerani erngerluni nalunaaruteqarnissamut

pisussaaffiliisoqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Oqartussaasut pisumik suliaqarneranut

attuumassuteqarnerat apeqqutaatillugu, nalunaarut paasissutissanik, ilaatigut paasissutissat,

matuma siuliani § 40, imm. 6-imut nassuiaatini taaneqartut assinginik imaqassaaq.

§ 42-mut

MARPOL-imut isumaqatigiissummut protokol I-imi nalunaarutip imassaanut

piumasaqaatinik arlalinnik nalunaarsuisoqarpoq.§ 42-mi Naalakkersuisut piumasaqaatit

taakku naapertorlugit nalunaarusiortarnermut maleruagassanik ersarinnerusunik

aalajangersaanissamut piginnaatinneqarput.

Aamma imm. 2-mi allassimavoq, Naalakkersuisut mingutsitsisumik, §§ 40-mi aamma 41-imi

taaneqartut saniatigut allamik nalunaaruteqartarnermut maleruagassanik ersarinnerusunik

aalajangersaasinnaasut.

Imm. 2-mi aalajangersakkat § 35, imm. 1-imut, nunani tamalaani isumaqatigiissutit,

inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut allanut ilaanngitsut, taamatullu pissutsinut

Kalaallit Nunaanni avatangiisinut immikkut isumaqartunut allanngortinneqarnerinut

atatillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaanermut pisinnaatitaaffiliisumut atasutut

isigineqassaaq.

Taakku saniatigut § 42, imm. 2 § 35, imm. 2-mi aalajangersakkamut attuumassuteqarpoq,

tassungalu § 2, imm. 6 ilanngukkaanni, imartami sulianut mingutsitsiviusinnaasunut

ajoqusiisinnaasunullu imaluunniit mingutsitsisunut ajoqusiisunullu, inatsisinut allanut

ilaatinneqanngitsunut avatangiisit pillugit maleruagassiornissaq periarfissaqarpoq. Tassalu

pisuni § 35, imm. 1-ip imaluunniit 2-p atorneqartariaqarfiini § 42, imm. 2 aamma

pisariaqartitsisoqarnerani nalunaarnissamut piumasaqaateqarnissamik periarfissiivoq.

§ 43-mut

Aalajangersagaq naapertorlugu akuutissat atortullu avatangiisinut ajoqusiisinnaasut suut,

Kalaallit Nunaanni umiarsualivinni usilersuunneqarsinnaanersut usingiarneqarsinnaanersullu

takussutissiorneqarsinnaapput.

138

Kapitali 18-imut

Imaani mingutsitsinissamik pinngitsoortitsinissaq akiuiniarnissarluunniit eqqarsaatigalugu

pisariaqartitsinermi umiarsuarnut akuliussinnaanermut maleruagassanik imaqarpoq. Ilaatigut

oqaatsimut mingutsitsinissamut ulorianartorsiornermut, kapitali 18-imi aalajangersakkami

qitiusutut pingaaruteqartumut nassuiaatinut ersarinnerusunut imm. 2.18-imut nassuiaatit

nalinginnaasut, taaguummik taassuminnga atuinermi Kalaallit Nunaanni pissutsinut

pingaartitsiviusunik saqqummiussiviusoq innersuussutigineqarpoq. Erseqqissassallugu

iluaqutaassaaq, peqqussuteqarnikkut inerteqquteqarnikkullu iliuuseqarnerit pillugit

maalaarutit tunngaviusumik § 53, imm. 1 naapertorlugu atuuttussanngortitsisussaammata,

kisiannili oqartussaasut attuumassuteqartut § 53, imm. 2 naapertorlugu maalaarutit

atuuttussanngortitsinnginnissaannik aalajangiinissamut periarfissaqarlutik. Tamanna pillugu

annertunerusumik allaaserisanut § 53-imut nassuiaatit innersuussutigineqarput.

§ 44-mut

Pitsaasumik ingerlatsinissaq eqqarsaatigalugu amerlanertigut akiuiniarneq paasissutissanik,

kapitali 17 naapertorlugu nalunaaruteqarnermi pissarsiarineqartut amerlanertigut

tunngavissatut naammattanngillat. Taamaattumik aammalu taamatut pisoqartillugu

nukingiussisarneq eqqarsaatigalugu siunnersuutigineqarpoq, Naalakkersuisut, politiit aamma

Issittumi Sakkutooqarfik eqqartuussivimmit nalunaarummik peqqaaratik akiuiniarnissaq

eqqarsaatigalugu pisariaqartinneqartunik misissuisassasut.

Aalajangersakkap immikkoortuata aappaa aamma pingajua nutaajupput. Allannguinermi

maanna inatsisissatut siunnersuummi § 44 naapertorlugu misissuinerni oqartussaasut

assiliisinnaanerat, allagaatinik assileeqqissinnaanerat tigusisinnaanerallu, kiisalu pigisanik

allanik, pigisanik tigusinermut uppernarsaasiillutik akiliuteqaratik tigusisinnaanerat

ersarissumik tunngavissaqalerpoq. Taamatut piginnaatitsiviusut isumagineqarnerannut

killeqartitsisoqarpoq, minnerunngitsumik annertussusissamut tunngaviusut naapertorlugit.

Tamatumani ilaatigut pigisanik, tassungalu ilanngullugu atortunik, angalanermut

ingerlatsinermulluunniit pisariaqartinneqartunik tigusisinnaaneq annikillisinneqartussaammat,

oqartussaasut sapinngisamik umiarsuarmi allagaatinik assileeqqiisassapput assiliisassallutillu,

tamatumalu kingunerisaanik pigisat peerneqartut pilertornerpaamik utertinneqartassapput.

Kiisalu nalinginnaasumik pigisanik tigusinissaq pisariaqartartussaanngilaq, amerlanertigut

sumiiffimmi pineqartumi paasissutissanik pissarsisinnaaneq kisimi pisariaqartinneqartarmat.

MARPOL-imi isumaqatigiissummi artikel 7, imm. 1-imi maleruagassaq tunngaviusoq

naapertorlugu, aalajangersakkap immikkoortuata sisamaani § 44 naapertorlugu misissuinerit

umiarsuup pisariaqanngitsumik kinguaattoorneranik, kiisalu pisiaqanngitsumik

aningaasartuuteqarneranik kinguneqannginnissaa aalajangersarneqarpoq. Umiarsuarnut

nunanut allaneersunut akuliunnissaq inuit pisussaaffii tunngavigalugit killilersorneqarpoq,

tak. § 45-mut nassuiaatit.

139

§ 45-mut

Imm. 1-imi aalajangersakkami Naalakkersuisut, politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfik

imaani silaannarmiluunniit mingutsitsinissaq pitsaasumik killilersorniarlugu

akiorniarluguluunniit, imaluunniit mingutsitsisoqarnissaanut ulorianartorsiorneq

pinngitsoortinniarlugu pisariaqartinneqartumik akuliunnissamut periarfissinneqarput.

Umiarsuarnik aallaqqusiunnaartarneq, maanna inatsisip oqaasertaani toqqaannartumik

taaneqartoq akuliunnissamut periarfissat arlallit ilagiinnarpaat.

Tassunga assersuutitut umiarsuaq uuliamut imaluunniit akuutissanut tankilik ikkarlittoq

taaneqarsinnaavoq. Mingutsitsinissamut ulorianartorsiortoqartoq naliliisoqarpat,

aalajangersagaq taanna naapertorlugu aquttoq peqquneqarsinnaavoq, umiarsuup

nappaarissitinnissaata misilinneqannginnerani lasti immikkut ulorianartorsiortoq

imaaqqullugu, imaluunniit naammattunik ikiorserneqarnissap aammalu akiuiniarnermut

atortut pisariaqartinneqartut apuunneqarnissaasa tungaanut taamatut misiliinissaq

inerteqqutigineqarsinnaavoq. Mingutsitsinissamut ulorianartorsiornerup annertunerusumik

allaaserineqarneranut tunngatillugu imm. 2.18-imut nassuiaatit nalinginnaasut

innersuussutigineqarput.

Kisiannili imm. 1-imi aalajangersagaq ulorianartorsiornernut ersarinnerusunut taamaattunut

killiligaanngilaq, tamatumattaarlu nassatarisaanik mingutsitsineq imaluunniit tamatumunnga

ulorianartorsiorneq allagaatit, angalanermut allattaaviit, § 49 naapertorlugu misissuinermut

atatillugu imermit oqimaaluttamit misissugassatut katersorneqartut il.il. kisiisa

tunngavigalugit takuneqarsinnaappat inerteqquteqartoqarsinnaavoq

peqqussuteqartoqarsinnaalluniluunniit. Imermit oqimaaluttamit misissugassanit imaluunniit

allagaatinit soorlu, imermik oqimaaluttamik passussinissamut inatsisissatut siunnersuummi

piumasaqaatit malinneqarsimanngitsut paasineqarpat, erngup oqimaaluttap avatangiisinut

ajoqusiisinnaanngitsumik imaarneqarnissaata tungaanut imaarsinissamut

inerteqquteqartoqarsinnaavoq.

Erseqqissaatigineqassaaq imm. 1, taamaalillunilu aamma § 45 tamarmiusoq

annertusineqangaatsiarmata, tassani maanna umiarsuarnut inerteqquteqarsinnaaneq

peqqussuteqarsinnaanerlu kisimik pineqarunnaarlutik. Inatsisissatut siunnersuutip atuuffia

Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiullugu annertusineqarmat, aammalu sulianut,

umiarsuarnik akuutitsiviunngitsunut amerlanerujussuarnut atuutsinneqarsinnaalermat,

aalajangersakkap atuuffiata annertusinissaa pisariaqartinneqarsimavoq. Suliat

aalajangersimasut inatsisissatut siunnersuummi § 2, imm. 5-imut imaluunniit § 2, imm. 6-

imut, aamma § 35, imm. 2-mut, tassungalu § 35, imm. 2 naapertorlugu maleruagassat

aalajangersarneqarsimasut ilaanerat malillugu, § 45-p annertusineqarnerani avatangiisit

illersornissaannut pisariaqartitsineq tunngavigalugu inerteqquteqarsinnaaneq

peqqussuteqarsinnaanerlu periarfissinneqarput. Tamatumanili § 45 naapertorlugu akuliunnerit

amerlanersaat umiarsuarnut tunngatinneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Tamanna

pissutigalugu nassuiaatit uku pingaartumik umiarsuarnut akuliunnernut tunngasuupput.

140

Imm. 2-mi aalajangersagaq pisuni immikkorluinnaq ittuinnarni atorneqartarnissaa

naatsorsuutigineqarpoq. Assersuutigalugu umiarsuaq tankilik qeqqatigut napisoq

oqaatigineqarsinnaavoq.

Avatangiisinut inatsimmi § 51, imm. 2 assigalugu, § 45, imm. 2-mi ilaatigut nakkutilliinermi

oqartussaasut mingutsitsinermik annertuumik taassumaluunniit siaruaateqqinnissaanik

pinngitsoortitsiniarluni erngerluni akuliunnissamik pisariaqartitsinermi, iliuusissanik

pisariaqartinneqartunik peqqusinertaqanngitsumik aallartitsinissamut periarfissinneqarput.

Imm. 3-mut aalajangersagaq nutaaq ilanngunneqarpoq, tassanilu erseqqissarneqarpoq,

oqartussaasut imm. 1-imi taaneqartut imm. 1 naapertorlugu inerteqquteqarnerup

peqqusinerullu atuutsinneqarnissaannut akunnerminni ikiortissarsiorsinnaasut, aammalu imm.

2 naapertorlugu annertunerusumik akuliussinnaasut.

Erseqqissaaneq siornatigut suliaasarsimasut, oqartussaasut inissisimanerannik

nalorniffiusarsimasut malitsigaat. Oqartussaasoq ikiortissarsiortoq ikiorserneqarnissamik

pisariaqartitsisoqartoq naliliippat, Naalakkersuisut, politiit imaluunniit Issittumi

Sakkutooqarfik akunnerminni ikiortissarsiorsinnaanerisa erseqqissarneqarnissaa

siunertarineqarpoq. Assersuutigalugu umiarsuaq imm. 1 naapertorlugu inerteqquteqarnermut

peqqussuteqarnermulluunniit naalannginnissaa ilimanaateqarpat imaluunniit

naalakkusunngippat, imaluunniit imm. 2 naapertorlugu akerliuppat imaluunniit

akuliunnissamut akerliunissaa ilimanaateqarpat tamanna pisinnaavoq. Taamatut

ikiorsiisarneq/suleqatigiinneq maannamut immikkut § 45, imm. 1-imi aamma 2-mi

tunngaveqartinneqarsimavoq, kisiannili maanna § 45, imm. 3-mi erseqqissumik

allanneqarluni.

§ 45-mi imm. 3-mut ilassummi nutaajusumi taamaallaat oqartussaasut taaneqartut tamarmik

immikkut suliani, oqartussaasut ilaannit ataatsimit imm. 1 imaluunniit 2 naapertorlugu

akuliunissamut aalajangiisoqartillugu ikiuuttutut inississinnaanerisa erseqqissarneqarnissaa

siunertarineqarpoq, taamatullu erseqqissaanermi oqartussaasut inatsisissatut siunnersuummi

aalajangersakkanik allanik malinninnissamut qulakkeerinissamik pisinnaatitaaffeqarneranik

pisussaaffeqarneranillu allanngortitsinngilaq.

Imm. 1-3-mi annertoorujussuarmut akuliussinnaaneq periarfissinneqarmat, imm. 4-mi

siunnersuutigineqarpoq, inerteqquteqarnissamik peqqussuteqarnissamilluunniit aalajangiinerit

tunngavilersugaassasut, taamatullu siunnersuutigineqarpoq peqqusinissamik

inerteqquteqarnissamilluunniit aalajangiinerit tunngavilersorneqaannassanngitsut, aammali

piumasaqaatit suut atorlugit peqqussuteqarneq inerteqquteqarnerluunniit

atorunnaarseqqinneqarsinnaanersoq pillugu paasissutissanik ilaqartinneqassasoq, soorlu

umiarsuarmik aallaqquneqanngitsumik iperaanissamut piumasaqaatit tunngavigalugit.

Imm. 4-p immikkoortuata aappaani erseqqissarneqarpoq, inerteqquteqarneq

peqqussuteqarnerlu allakkatiguinnaq imaluunniit siornatigut piumasarineqartutut

telegrafikkuinnaq nalunaarutigineqassanngitsoq, kisiannili maanna aamma oqaasiinnaat

atorlugit, soorlu timmisartumiit radiukkut nalunaarutigineqassasoq. Imm. 4-mut

annertusissutaasoq taanna ikkunneqarpoq, umiarsuarnut imaaniittunut allakkatigut

141

nalunaarutinik apuussinissaq ajornakusoorsinnaammat. Pisoq nalinginnaasoq tassaasinnaavoq

umiarsuaq ikkarlittoq, tamannalu ikiortissanik naleqquttunik umiarsuarmut apuuttoqartinnagu

umiarsuup nappaarissitinnissaanik misiliisoqannginnissaanik pilertortumik peqqusinissamik

pisariaqartitsiviusinnaavoq. Peqqussutip apuunnissaa pilertornerusumik pisinnaappat,

mingutsitsineq tamatumunngaluunniit ulorianartorsiorneq sukkanerusumik

killilerneqarsinnaavoq.

Kisiannili suli peqqussutip inerteqquteqarnerullu tunngavilersorneqarnissaa allakkatigullu

nalunaarutigineqarnissaa pingaarnertut tunngavigineqartussaavoq. Peqqussut imaluunniit

inerteqquteqarneq oqaasiinnaat atorlugit nalunaarutigineqarsimappata, taassuma allakkatigut

nalunaarummik piaarnerpaamik malitseqartinneqarnissaa pisariaqarpoq. Allakkatigut

nalunaarut soorlu telefax-iusinnaavoq aamma e-mail-iusinnaavoq, taamatullu

attaveqaqatigiinnermut atortut nutaaliaasut allat atorneqarsinnaapput. Kiisalu § 51-imut

tassungalu nassuiaatinut innersuussisoqarpoq.

Kiisalu erseqqissaatigineqassaaq, § 45-mi aalajangersakkanut umiarsuit kalaallit

imartaanniittut tamarmik ilaatinneqarmata, taakkununngalu umiarsuit nunanit allaneersut

ilaatinneqarput, tak. § 2, imm. 1. Umiarsuarnut nunanit allaneersunut akuliunnissamut

killilersuisoqarpoq. Naalagaaffik sineriaqarfiusoq umiarsuarnut tassunga

nalunaarsorneqarsimasunut, mingutsitsinermut tunngatillugu naalagaaffiup inatsisaanut

unioqqutitsisunut akuliunnissamut maleruagassanik killeqanngitsumik

aalajangersaasinnaavoq. Naalagaaffiup sineriaqarfiusup umiarsuarnut nunanit allaneersunut,

naalagaaffiup sineriaqarfiusup imartaanut (imartamut) aqqusaartunut piginnaatitaanera, inuit

pisussaaffiini umiarsuit nunanit allaneersut ajoqutaanngitsumik aqqusaarnissamut

pisinnaatitaanerannut maleruagassat naapertorlugit killilersuutinik malinnittussaavoq.

Umiarsuup imartap killeqarfiatigut avallikkut (tassalu titarnermit tunngaviusumiit avammut 3

sømilit tikillugit) aqqusaarnera ajoqutaanngitsutut isigineqassaaq, aqqusaarneq naalagaaffiup

sineriaqarfiusup eqqissisimaneranut, torersaarneranut isumannaassusianullu

ajoqutaanngippat. Naalagaaffik sineriaqarfiusoq pisinnaatitaavoq, aqqusaarnerit

ajoqutaanngitsutut taaneqarsinnaanngitsut pinngitsoortinniarlugit imartap killeqarfianut

avallermut tunngatillugu pisariaqartinneqartunik iliuuseqassalluni. Kingulliulluni taaneqartup

kingunerisaanik annertuumik mingutsitsisoqartillugu, soorlu piaaraluni uuliamik

imaarsisoqartillugu suliniuteqartoqarsinnaavoq, tassungalu umiarsuit nunanit allaneersut

eqqartuussivitsigut suliakkiinissaq siunertaralugu aallaqquneqarunnaarsinnaanerat ilaavoq.

Umiarsuaq nunanit allaneersoq imartap ilorliup tungaanut (tassalu titarnerup tunngaviusup

iluanut) ingerlappat, aalajangersakkanik, umiarsuit imartanut taamatut isersinnaanerinut

atuutsinneqartunik sunilluunniit unioqqutitsinissaq pinngitsoortinniarlugu naalagaaffik

sineriaqarfiusoq pisinnaatitaavoq, pisariaqartinneqartunik iliuuseqassalluni. Umiarsuit

nunanit allaneersut ajoqutaanngitsumik aqqusaarnerminni, naalagaaffiup sineriaqarfiusup

pingaartumik assartuinermut imaatigullu angallannermut maleruagassai malissavaat,

kisiannili aamma maleruagassat, naalagaaffiup sineriaqarfiusup imartanik

mingutsitsinissamut illersuinissamik siunertaqarfiusut malittussaallugit.

142

§ 46-mut

§ 46 nutaajuvoq, aammalu Naalakkersuisunut umiarsuarnut, § 45 naapertorlugu

inerteqquteqarnermik peqqussuteqarnermillu naalakkumanngitsunut

tulaqqusiunnaarsinnaanissamut periarfissiillutik, tassungalu imm. 1, nr. 1 naapertorlugu

umiarsuaq aallaqquneqarunnaarsimappat, imaluunniit imm. 1, nr. 2 naapertorlugu

amutsivimmut iluarsaassiviusussamut tulanngitsoorsimappat umiarsualivimmit

qimaguteqqusinnginnissaq ilaatinneqarpoq.

Immamut avatangiisinut peqqussummut naleqqiullugu imm. 1 ataatsimik ilassuserneqarpoq,

tassalu umiarsuaq aallaqquneqarunnaarsimappat, imaluunniit amutsivimmut

iluarsaassiviusussamut tulanngitsoorsimappat umiarsualivimmit qimaguteqqusinnginnissaq

kisimi pineqanngilaq, aammali imm. 1, nr. 3 naapertorlugu umiarsuaq nunani allani

peqqussummik inerteqquteqarnermilluunniit assingusumik, tassungalu ilanngullugu

amutsivimmut iluarsaassiviusussamut tulannissamut piumasaqaammik

naalakkumanngissimappat tamanna atuutissaaq.

Imm. 2-mi Naalakkersuisut naliliippata, isumannaallisaaneq, avatangiisit imaluunniit

ajoqutinik amigaatinillu iluarsiinissaq eqqarsaatigalugit pisariaqartoq,

tulaqqusisoqannginnera apeqqutaatinagu umiarsuup Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmut

tulannissaa periarfissinneqarpoq.

Imm. 3-mi erseqqissarneqarpoq, tulannissamut inerteqquteqarneq taamaallaat pissutsit

tunngaviusut atuutsillugit atuutissasoq. Pissutsit iluarsineqariarpata tulannissamut

inerteqquteqarneq atorunnaassaaq.

§ 46-mi aalajangersakkani naalagaaffiit umiarsualiveqarfiusut misissuisarnermi

suleqatigiinnissannut isumaqatigiissutit, soorlu Paris MOU-p ataani naalagaaffiit

umiarsualiveqarfiusut misissuisarnermi suleqatigiinnerat, EU-p annersaata kiisalu Canadap

Ruslandillu akuuffigisaat, nunarsuarmi nunarsuup immikkoortuini isumaqatigiissutigineqartut

tunngavigineqarput.

Maannarpiaq Kalaallit Nunaanni umiarsualivinni naalagaaffik umiarsualiveqarfiusoq

misissuineq ajormat, tunngavissat pingasut peqqutigalugit tulannissamut

inerteqquteqarnermut aalajangersakkat ilanngunneqarnissaat naleqquttutut

isumaqarfigineqarpoq: Ilaatigut Naalakkersuisut iluaqutaasussanik, umiarsuarnut § 45

naapertorlugu inerteqquteqarnermik peqqussuteqarmillu naalanngitsunut

sakkussaqartinniarlugit; Ilaatigut Kalaallit Nunaata nammineerluni piumassutsiminik nunanit

allanit tulannissamut inerteqquteqarnermut qisuariarsinnaanissaa periarfissinniarlugu;

aammalu ilaatigut Kalaallit Nunaata siunissami nunani tamalaani naalagaaffiit

umiarsualiveqarfiusut misissuisarnermi suleqatigiinnerannut ataatsimut

amerlanerusunulluunniit peqataanissaa periarfissinniarlugu. § 46-mi aalajangersagaq

naammaginartumik annertussusilimmik atuuffeqartussanngorlugu oqaasertalerneqarpoq,

tassungalu siunissami isumaqatigiissutaasinnaasut taamaattut ilanngunneqarsinnaassapput.

Kalaallit Nunaat isumaqatigiissutinut taamaattunut ilaatinneqassappat, Imarsiornermut

Aqutsisoqarfimmut tunngatillugu naalakkersuinikkut agguaanerup kingunerisaanik

143

tulannissamut ataavartumik inerteqquteqarnerit suliat ingerlanerini

aalajangerneqarsimasinnaasut Imarsiornermut Aqutsisoqarfimmit

aalajangerneqarsinnaalissapput. Taamaattumik § 46 tulannissamut ataavartumik

inerteqquteqarnissamut maleruagassanik imaqanngilaq.

§ 47-mut

Imarsiornermut inatsimmi §§ 183, 191 aamma § 211 naapertorlugit, tak. inatsimmut

nalunaarut nr. 856, 1. juli 2010-meersoq, ilaatigut inatsit nr. 618, 12. juni 2013-imeersoq

aqqutigalugu allannguuteqartinneqartoq naapertorlugu, ajoqusikkanut sunulluunniit,

umiarsuup uuliamik annertuunngorlugu assartuisup uuliamik imaarsineranik peqquteqartunut,

aammalu akuutissanik ulorianartunik mingutsitsisinnaasunillu assartuinermi

ajoquserneqartunut, taamatullu tamatumunnga upalungaarsimanermi iliuuserisanut

aningaasartuutinut akisussaaffiup kinaassusersiunngitsumik inissinneqarnissaa

aalajangersarneqarpoq.

§ 47, imm. 1-imi, imarsiornermut inatsimmi maleruagassanut tapertaasumi

aalajangerneqarpoq, pisuni akuutissanik ajoqutaasinnaasunik mingutsitsiviusuni imaluunniit

mingutsitsinissamut ulorianartorsiorfiusuni tamani upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu

iliuusissanut naammaginartunut aningaasartuutissanut akisussaasut

kinaassusersiorfiunngitsumik atuutilissasut. Upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu

iliuuseqarnermut atatillugu umiarsuup piginnittuata kinaassusersiorfiunngitsumik

akisussaaffeqarneranut maleruagassat, imarsiornermut inatsimmi, inatsisissatut

siunnersuummi aamma imartap avataani immami avatangiisinut inatsimmi imminnut

tapertariipput, taamaalillunilu imarsiornermut inatsimmi maleruagassat avataanni

mingutsitsisoqarnerani mingutsitsinissamulluunniit ulorianartorsiortoqarnerani

atorneqassallutik.

Imm. 1-imi aalajangersakkami mingutsitsisup akiliisussaanera, pinaveersaartitsinermik

tunngaveqarnermut ilaasoq ersersinneqarpoq. Taassuma atuunneratigut suliffeqarfiit

innuttaasullu namminneerlutik mingutsitsisunik suliaqarnerminni saliinissaq akilertussaavaat.

Upalungaarsimanermut iliuuseqarnermut aningaasartuutit matussusernissaannut

akisussaaffeqarnermut tunngatillugu imaarsisoqarpiarsimanersoq apeqqutaatinneqanngilaq,

taamatullu pisoq, soorlu ikkarlinneq imaluunniit unioqqutitsilluni imaarsineq

nalunaarutigineqarsimanersoq apeqqutaatinneqarani. Oqartussaasut mingutsitsinissaq

pinngitsoorniarlugu taamatut iliuuseqarnissap aallartinneqarnissaanik pisariaqartitsinerat,

taamatullu iliuuseqarnerit pisoq eqqarsaatigalugu naammaginartuunissaat pingaarneruvoq.

Pissutsit upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuuseqarnissap aallartinneqarnerani

oqartussaasunit eqqarsaatigineqartussat, taamaattumillu iliuuserisat aallartinneqartut

naammaginartuunerinik naliliinissamut pingaaruteqartut saqqummiunneqarnerinut

tunngatillugu imm. 2.18-imut nassuiaatit nalinginnaasut aamma kapitali 16-imut nassuiaatit

innersuussutigineqarput.

144

Upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuuseqarnerit pillugit suliaasarsimasut, § 38-imi

nassuiaatit aallarniutaanni nassuiarneqartut malitsigisaannik maanna nutaatut imm. 1-imi

erseqqissarneqarpoq, toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu aningaasartuutit oqartussaasut

upalungaarsimanermi akiuiniarnermiluunniit iliuuseqarnermut aningaasartuutaanik

matussusiinissamut pisussaaffeqarneq ilaatinneqartoq.

Toqqaannanngitsumik aningaasartuutit tassaapput, upalungaarsimanermut akiuiniarnermullu

iliuuseqarnermik aallartitsinermut atatillugu akilerneqartussat, taakkununngalu

assersuutigalugu upalungaarsimanermi sulisut akissarsiassaat

qaangiuttoornersiarisinnaasaallu, umiarsuit avatangiisinik suliaqartut, politiit angallataasa

assigisaasalu aserfallatsaaliorneqarnerinut aningaasartuutaannit matussutissatut naleqquttut,

taamatullu soorlu umiarsuit timmisartullu atorlugit assartuinermut aningaasartuutaasartut

allanngorartut, ikummatissamut aningaasartuutit, nalunaarasuartaatitigut attaveqaqatigiinneq

(taakkununnga oqarasuaatit angallattakkat qaammataasamullu attaveqartut ilanngullugit)

aserfallatsaaliuinermut aningaasartuutit, atuinerit assigiinngitsut assigisaallu ilaatinneqarput.

Toqqaannanngitsumik aningaasartuutit allaffissornermut toqqaannartumik aningaasartuutit

procentiinut aalajangerneqartunut missiliorlugit naatsorsorneqassapput. Aningaasartuutit

sulisut ”suliaqarfimmiinngitsut” akissarsiaannut kiisalu ininut, innaallagissamut, allaffimmi

atortunut, atuakkanut sulisullu imaani avatangiisinut tunngasunik suliaqartut

pikkorissartinneqarnerinut matussutigineqartussaapput. Aamma toqqaannanngitsumik

aningaasartuutinut suliami aalajangersimasumi inatsisilerituunit aamma/imaluunniit sulianik

ilisimasaqartunik allanit ikiorserneqarnermut aningaasartuutaasinnaasut ilaapput.

Piginnittup pisoq taaneqartoq imarsiornermut inatsimmi §§ 184-imi, 192-imi imaluunniit

2013-imi peqqutaasutut taaneqartut (sorsunneq, inuup allap piaaraluni iliuuseqarnera il.il.)

kingunerigaat uppernarsarsinnaappagu imm. 1-imi aalajangersagaq atorneqassanngilaq.

Allatut oqaatigalugu piginnittoq isumaqaruni, mingutsitsineq tassungalu atatillugu

upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuuseqarneq, soorlu inuup allap piaaraluni

aserorterineratigut ajoqusiinermik peqquteqartoq tamatumunnga uppernarsaasussaatitaavoq.

Pisuni immikkut ittuni, umiarsuaq umiarsuarmik ajornartorsiortumik ikiuussimappat,

assersuutigalugu mallit qasukkarsarniarlugit uuliamik il.il. imaarsisimappat,

taarsiissuteqarnissamut inatsisini ajornartoornermut tunngavissat nalinginnaasut malillugit §

47 naapertorlugu aningaasartuutissat umiarsuarmit ajornartorsiortumit akilerneqartussaapput.

Kalaallit imaluunniit danskit umiarsuaat upalungaarsimanermi iliuuseqarnermut

aningaasartuutinut akisussaaffimmik tigusisimappat, aningaasat akiligassanngortut pisarneq

malillugu akilersinniarneqarsinnaapput. Umiarsuit nunanit allaneersut akisussaaffimmik

tigusippata ajornartorsiortoqalersinnaavoq, aningaasat akiligassanngortut

akilersinniarneqarnissaat amerlanertigut nunani allani eqqartuussivitsigut suliakkiinikkut

pisartussaammat, taamaattumillu pisuni arlalinni upalungaarsimanermi iliuuseqarnermut

aningaasartuutit matussuserneqarnissaat ajornarsinnaalluni. Taamaattumik imm. 2-mi

siunnersuutigineqarpoq, Naalakkersuisut, politiit imaluunniit Issittumi Sakkutooqarfiup

145

umiarsuarmik piginnittoq upalungaarsimanermi iliuuseqarnermut aningaasartuutit

matussuserneqarnissaannut sillimmaseqqullugu piumasaqarfigisinnaassagaat.

Kiisalu upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuuseqarneq pillugu siornatigut

suliaasarsimasut matuma siuliani taaneqartut malitsigisaannik, imm. 2-mi nutaatut

erseqqissarneqarpoq, aningaaserivimmut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumut

aningaasanik ikisinikkut sillimmasiinissamut piumasaqartoqarsinnaasoq. Aningaasanik

ikisinissamik piumasaqarsinnaaneq taamaallaat qaqutiguinnaq, aammalu tamatigut

annertussutsimut tunngaviusut malillugit atorneqartartussatut eqqarsaatigineqarpoq. Tassalu

aningaasanik ikisinissamut piumasaqaatit taamaallaat umiarsuarnut nunanit allannersunut,

akuttunngitsumik Kalaallit Nunaanniinneq ajortunut, taamaattumillu naammaginartunik

sillimmasiinissap qulakkeerneqarnissaanut pisariaqartitsiviusunut atorneqartarnissaat

eqqarsaatigineqarpoq. Umiarsuaq pineqartoq, imaluunniit umiarsuaq alla piginnittumit

ataatsimit pigineqartoq, Kalaalit Nunaannut imaluunniit Kalaallit Nunaanni

aalajangersimasumik angallaveqarpat, pinngitsoortitsinissamut qularnaveeqqusiissut, letter of

undertaking-imik taaneqartoq, umiarsuup P&I-mut (protection and indemnity)

sillimmasiisarfianit umiarsuarmik aallaqqusiunnaartitsisoqanngikkaluartoq

akiliuteqarnissamut qulakkeeriffiusoq sillimmasiissutitut naammattussaavoq.

Imm. 2-mi allassimavoq, Naalakkersuisut, politiit aamma Issittumi Sakkutuut

sillimmasiinissamik piumasaqarnissamut, aammalu umiarsuup pineqartup

sillimmasiisoqarnissaata tungaanut aallaqquneqarunnaarneranik aallartitsisinnaanermut

piginnaatinneqartut. Taamatut pisoqartillugu § 45, imm. 4-mi nassuiarneqartut assinganik

nalunaaruteqartoqassaaq. Umiarsuaq nunanit allaneersoq aallaqquneqarunnaassappat,

tamanna aamma Kalaallit Nunaata nunani tamalaani pisussaaffii naapertorlugit pissaaq.

Kiisalu § 47, imm. 2-p oqaasertai iluarsineqarput, taamaalillunilu Naalakkersuisut, politiit

imaluunniit Issittumi Sakkutooqarfik umiarsuarmik aallaqqusiunnaarnissamik

aalajangiisinnaasut ersarissumik allassimalerpoq. Tassalu oqaaseq ”kiisalu umiarsuup

aallaqquneqarunnaarnissaa aalajangissavaat” uannga taarserneqarpoq; ”kiisalu

aallaqqusiunnaarnissaq aalajangersinnaavaat”. Siulliup oqaasertaa paatsoortitsisinnaavoq,

tassalu oqartussaasut ataasiakkaat umiarsuaq pineqartoq aallaqquneqarunnaassanersoq

taamaallaat aalajangersinnaavaat, aallaqqusiunnaarnissarpiarlu aalajangersagaq alla

tunngavigalugu aallartinneqarsinnaalluni. Allannguinikkut maanna erseqqissarneqarpoq,

oqartussaasut § 47, imm. 2-mi taaneqartut tamamik immikkut umiarsuarmik

aallaqqusiunnaarsinnaasut. Aallaqqusiunnaarnermi taamaallaat umiarsuaq pineqartoq

aallaqquneqarunnaarluni peqquneqartussaavoq. Kiisalu allassimavoq, § 45, imm. 4-mi

piumasaqaatit taamatuttaaq atorneqassasut. Tamanna oqartussaasut piaarnerpaamik

sillimmasiisoqarnissaanik piumasaqaateqarnermik aammalu aallaqqusiunnaarnermik

aalajangiisoqarneranik nalunaartussaanerattut, tamatumunnga tunngavilersuisussanerattut,

qanoq ilinikkut umiarsuup iperarneqarnissaanut paasissutissiisussaanerattut, aammalu

oqaatsit atorlugit nalunaaruteqarsinnaanerattut, kisiannili allakkatigut nalunaaruteqarnermik

malitseqartitsisussaanerattut paasineqassaaq.

146

Sillimmasiinissamut piumasaqaat upalungaarsimanermi akiuiniarnermiluunniit

suliniuteqarnerup suli naammassineqannginnerani saqqummiunneqarsinnaassaaq aammalu

tamatumunnga atatillugu aallaqqusiunnaarneq aallartinneqarsinnaassalluni. Taamaalilluni

minnerunngitsumik umiarsuup upalungaarsimanermi akiuiniarnermiluunniit iliuutsinut,

umiarsuup taassuma tunngavilersimasinnaasaannut naammaginartumik sillimmaseeqqaarani

Kalaallit Nunaata imartaanit qimagutinnginnissaa qulakkeerneqassaaq. Tassalu

pisariaqartitsisoqartoq oqartussaasut naliliippata, siusingaatsiartukkut sillimmasiinissamut

piumasaqaat saqqummiunneqarsinnaavoq aammalu tamatumunnga atatillugu

aallaqqusiunnaarneq aallartinneqarsinnaalluni. Taamatut pisoqartillugu

sillimmasiissutaasinnaasup annertussusissaa nalorninartoqartinneqarsinnaavoq, aammalu

sillimmasiissut upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuuseqarnissamut pisariaqartitsinerup

naatsorsuutiginngisamik allanngorsinnaaneranut naammattumik annertussuseqarnissaa

oqartussaasut tunngaviusumik piumasarisariaqarpaat. Tassani assersuutigalugu suliani

assingusuni aningaasartuutaasimasut aallaavigineqarsinnaapput.

Imm. 3-mi aalajangersagaq nutaaq ilassutigineqarpoq, tassanilu erseqqissarneqarpoq,

oqartussaasut imm. 2-mi taaneqartut umiarsuarmik aallaqqusiunnaarnissami

ikiorserneqarnissamik akunnerminni qinnuteqarsinnaasut, tamanna imm. 2 naapertorlugu

naammaginartumik sillimmasiinissap qulakkeerneqarnissaanut pisariaqartinneqarpat.

Aalajangersagaq § 45, imm. 3-mi aalajangersagaq assingusoq assigalugu siusinnerusukkut

upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuuserisat pillugit suliat malitsigisaanut ilaavoq,

tassanilu Naalakkersuisut, politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfik umiarsuup imm. 2

naapertorlugu aallaqqusaajunnaartup oqartussaasut sillimmasiinissamut piumasaqaataat

naammasseqqaarnagu Kalaallit Nunaata imartaanit qimagunnissaa pinngitsoortinniarlugu

taamatullu allaffissornermut tunnganerusuni akunnerminni ikiortissarsiorsinnaanerisa

erseqqissarneqarnissaa siunertarineqarpoq. Taamatut ikiorsiinissaq suleqatigiinnissarluunniit

maannamut § 47, imm. 2-mi immikkut tunngavissiuunneqarsimavoq, maannali § 47, imm. 3-

mi immikkoortillugu allanneqarpoq.

Tassalu erseqqissaanermi taamaallaat suliani oqartussaasut allat, § 47, imm. 2-mi taaneqartut

sillimmasiisoqarnissaanik aammalu § 47, imm. 2 naapertorlugu aallaqqusiunnaarnissamik

aalajangiisimatillugit, oqartussaasut taaneqartut ikiuuttutut inississinnaanerisa

siunertarineqarnerata ersarinnerulersinneqarnissaa siunertarineqarpoq. Imm. 3-mi

ilassutaasoq apeqqutaatinnagu, oqartussaasut taaneqartut tamarmik immikkut

pisariaqartinneqarpat, imm. 2 naapertorlugu namminneerlutik iliuuseqarsinnaapput.

Kiisalu imm. 4-imi aalajangersakkamik nutaamik ilassusiisoqarpoq, tassanilu

erseqqissarneqarpoq, suliap ingerlanerani sillimmasiisoqarnissaanik aalajangiinerit aammalu

sillimmasiisoqarnissaanik piumasaqarnermut atatillugu aallaqqusiunnaarsinnaanerit sulianik

sullissineq eqqarsaatigalugu aalajangiinertut isigineqarsinnaanngitsut.

Pisortat pisussaaffeqarneranni piumasaqaatit naammassineqarnerat nalinginnaasutut sulianik

sullissinermi aalajangiinertut isigineqartanngillat, taamaattumillu umiarsuup piginnittuata

upalungaarsimanermi akiuiniarnermiluunniit iliuutsinut sillimmasiinissamut

147

peqquneqarnissaanik suliami aalajangiinerit, tassungalu ilanngullugu § 47, imm. 2

naapertorlugu umiarsuarmik aallaqqusiunnaarnissamut aalajangiinerit sulianik sullissineq

eqqarsaatigalugu aalajangiinertut isigineqarsinnaanngillat.

Aalajangersagaq § 38, imm. 3-mi aalajangersakkanut nutaanut assingusunut atasuuvoq. § 38,

imm. 1 aamma 2 naapertorlugit aalajangiinerit assigalugit, § 47, imm. 2 aamma 3

naapertorlugit aalajangiinerit akuusunut attumassutilinnut, soorlu umiarsuup piginnittuanut

tusarniaaqqaarnissamik piumasaqarfiunngillat. Aammattaaq aalajangersakkanut

taakkununnga tunngaviusunut nassuiaatit erseqqinnerusut pillugit § 38, imm. 3-mut

nassuiaatit innersuussutigineqarput.

§ 48-mut

§ 48 nutaajuvoq. Mingutsitsisoq § 47 naapertorlugu aningaasartuutinut

akiliisinneqarsinnaanngippat, kikkut upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuutsinut

akiliisussaanersut aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq. Aalajangersagaq

assersuutigalugu mingutsitsisoq nassaarineqarsinnaatinnagu, kisiannili aamma mingutsitsisoq

akiliisinnaatinnagu atorneqassaaq. Aalajangersakkami oqartussaasut tamatuma kingorna

mingutsitsisumut piumasaqarsinnaanerat akornuserneqanngilaq.

Kapitali 19-imut

§ 49-mut

Imm. 1-imi Naalakkersuisut, politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfik inatsisissatut

siunnersuummi aalajangersakkanik, maleruagassanillu taanna malillugu

aalajangersarneqarsinnaasunik malinnittoqarnissaanut nakkutilliisussaasut

aalajangersarneqarpoq. Tassani politiit aamma Issittumi Sakkutooqarfiup nakkutilliinermik

suliaqarnerat ornigulluni nakkutilliinertut taaneqarsinnaaneruvoq, tassalu umiarsuarnut

ikaarluni, suliffeqarfiit sumiiffiinut il.il. ornigulluni nakkutilliisoqartarmat, kiisalu

Naalakkersuisut nakkutilliinerat allaffissornikkut nakkutilliinertut, ingerlatsivimmi

ingerlanneqartutut taaneqarsinnaaneruvoq – allaffimmiit nakkutilliinermik taaneqarluni.

Kisiannili Naalakkersuisut, soorlu sulianut mingutsitsinermik aalajangersimasumik

pasitsaassiviusunut atatillugu ornigullutik nakkutilliisinnaapput. Ornigulluni nakkutilliineq

oqartussaasut pineqartut suliaannut allanut peqatigitillugu ingerlanneqassaaq, ksiannili

aamma siunnerfeqarnerusumik nakkutilliinertut iluseqarsinnaalluni.

Imm. 2-p immikkoortuani siullermi allassimavoq, Naalakkersuisut imm. 1 naapertorlugu

nakkutilliinermut maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaasut. Siulissami

kalaallit nakkutilliinermik aaqqissuussinermik pilersitsissappata, politiit pisinnaatitaaffii

naalagaaffimmi oqartussaasunut isumaqatiginninniutigineqarsinnaassapput, taamatullu

oqartussaasut imm. 1-imi taaneqartut maleruagassanik, suliassanik nutaanik

allannguutinilluunniit nassataqartussatut eqqarsaatigineqarsinnaasunik akuersisartussaallutik.

148

Imm. 2-p immikkoortuata aappaatut nutaatut erseqqissarneqarpoq, nakkutilliinerup

ingerlanneqarneranut oqartussaasut aningaasartuutaannut matussusiisarneq pillugu

maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaasoq, tamannalu minnerunngitsumik pingaartumik

timmisartut umiarsuillu atorlugit assartuinermut aningaasartuutit annertuut, Kalaallit

Nunaanni attaveqaatit killeqarnerisa kingunerisaat eqqarsaatigalugit pisariaqartinneqarpoq.

Tamatuma peqatigisaanik ilassutaasumi tassani inatsisissatut siunnersuutip aamma

avatangiisinut innarlitsaaliuinissaq pillugu Inatsisartut inatsisaanni, § 10, imm. 1, nr. 20-mi

taamatut maleruagassiornissamut tunngaviliisumi ataqatigiissitsinissaq qulakkeerneqarpoq.

Imm. 3-mi MARPOL-imut isumaqatigiissummi artikel 6-imi piumasaqaatit

naammassineqarput, aammalu aalajangersakkami unioqqutitsisoqarneranik

pasillertoqanngikkaluarpalluunniit tigusillattaarluni misissuisinnaaneq periarfissinneqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut manna atorlugu Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkap

atuuffissai annertusineqarput, taamaalillunilu nakkutilliinermut oqartussaasut umiarsuarmut

ikaarsinnaanerinnaat pineqarunnaarpoq, kisiannili aamma suliffeqarfiup ilaanut nunami

ingerlanneqartumut, tassungalu ilanngullugu allaffinnut il.il., inatsisissatut siunnersuut

maleruagassallu taanna tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasinnaasut malinneqarnersut

oqartussaasut nakkutilliineranni pisariaqartitsineq malillugu anguneqarsinnaalerpoq. Illunut

sumiiffinnulluunniit isersinnaatitaanermut illut najugaqarfittut atorneqartut

ilaatinneqanngillat, tamannalu inatsimmi sinaakkusiussat nalinginnaasut naapertorlugit

ingerlanneqartussaavoq.

Kiisalu maanna misissuinermut atatillugu ilaatigut allagaatinik pigisanillu allanik

tigusisoqarsinnaalerpoq. Taamatut annertusititsinermut nassuiaatinut erseqqinnerusunut

matuma siuliani § 44-p immikkoortuisa aappaannut pingajuannullu nassuiaatinut

innersuussisoqarpoq.

Imermut oqimaaluttamut maleruagassanut nutaanut tunngatillugu erseqqissaatigineqassaaq,

imm. 3-mi oqartussaasut nakkutilliinerannut atatillugu misissugassanik

tigooqqaasoqarsinnaasoq. Tassani ilaatigut imermit oqimaaluttamit misissugassat

katersorneqartut, aammalu imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissummi maleruagassat

sukkulluunniit atuuttut naapertorlugit misissoqqissaarneqartut ilaatinneqarput.

Imm. 4-mi aalajangerneqarpoq, imm. 1 aamma 3 umiarsuarnut nunanit allaneersunut, inuit

pisussaaffiini ajoqutaanngitsumik aqqusaartarnermut maleruagassat naapertorlugit

angalasunut atuutissanngitsut, tassalu nakkutilliineq aatsaat pisinnaavoq, aqqusaarneq

ajoqutaanngitsumik ingerlanneqanngitsoq tunngavissalimmik pasitsaanneqarpat.

§ 49-mi nakkutilliinermi oqartussaasut pinngitsaaliissummik akuliunnissamut

pisinnaatitaagaluartut, annertussutsimut tunngavissat nalinginnaasut malinneqartussaapput,

taamaalilluni aatsaat pisariaqartitsisoqarnerani pinngitsaaliissummik akuliuttoqarsinnaavoq,

taamatullu taamatut akuliunnermi soorunami inatsisini sinaakkutissat nalinginnaasut

malinneqassapput.

149

§ 50-imut

§ 50-imi aalajangersagaq nutaajuvoq, tassanilu Naalakkersuisut pisuni soqutaannginnerusuni,

aammalu pisuni inatsisinik malinnittunngortitsinissamut piumasaqaatinik

naammassinninnissamut aningaasartuutissat, taamatut inatsisinik malinnittunngortitsinermi

avatangiisini pissarsiaasinnaasunut naleqqiullutik amerlavallaarnerini pissutsinik inatsisinut

malinnittunngortitsinissamut piumasaqarnissamik pinngitsuuisinnaanermut

periarfissinneqarput.

Naalakkersuisut aningaasartuutissat avatangiisini pissarsiassanut naapertuutinnginnerat

eqqarsaatigalugu pissutsinik inatsisinut malinnittunngortitsinissamut piumasaqarnissamik

pinngitsuuisinnaanerannut assersuutitut taaneqarsinnaavoq, umiarsuup kivisimasoq

akuutissanik mingutsitsisussanik imaqannginnera, imaluunniit killeqartuinnarmik imaqarnera,

kisiannili umiarsuup soorlu immami itisuumiinnera pissutigalugu kalitsinissami

aningaasartuutissat, taamatut pisoqartillugu avatangiisinut sunniutaanerluttussat

killeqangaatsiarnissaannut naapertuutinngitsumik amerlangaatsiarnerat.

Pissutsinik taamaattunik inatsisinik malinnittunngortitsinissamut piumasaqarnissap

pinngitsoortinneqarsinnaanera, Naalakkersuisut namminneerlutik pissutsinik

paasisaqarneranni aammalu pissutsit pillugit maalaarummik tigusaqarneranni

atuutsinneqassaaq.

Kapitali 20-mut

§ 51-imut

Inatsisissatut siunnersuummi § 51 inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut naleqqiulluni

nutaajuvoq, aammalu immikkoortua siulleq naapertorlugu innuttaasunut ataasiakkaanut

innuttaasunullu tamanuunerusoq attaveqaqateqarnermut maleruagassanik erseqqinnerusunik

aalajangersaanissamut periarfissiisoqarpoq. Aalajangersakkap immikkoortuata aappaani

inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat naapertorlugit innuttaasunik tamanillu

attaveqaqateqarnermut teknologiit digitaliusut kisimik atorneqarnissaannik Naalakkersuisut

maleruagassiortarnissaat periarfissinneqarpoq.

Innuttaasunut ataasiakkaanut attaveqaqateqarneq pillugu maleruagassanik

aalajangersaanissamut periarfissiinermi, taamatut attaveqaqateqarnerup pingaartumik atortut

digitaliusut kisiisa atorlugit ingerlanneqarsinnaaneranut maleruagassanik

aalajangersaasinnaanissaq siunertarineqarpoq. Innuttaasut attaveqaqatigiinnermut

teknologinik digitaliusunik killeqartuinnarmik atuisinnaasut, teknologiimik taamaattumik

atuinissamut sungiussisimanngitsut, imaluunniit taamatut atuinissamut ajornakusoortitsisunik

assigiinngitsunik innarluutillit sapinngisamik annikinnerpaamik akornuserneqarnissaat

qulakkeerniarlugu, suliniaqatigiiffiit eqqorneqarsinnaasut oqaloqatigalugit piginnaatitsineq

atorneqassaaq.

Tamanut ammasumik saqqummiussisarnermut maleruagassanik aalajangersaasarnissamut

tunngaviliinermi, Naalakkersuisut avatangiisinut tunngassutillit, inatsisissatut

150

siunnersuummut ilaatinneqartut pillugit innuttaasunik naleqquttumik akuutitsinissamut

paasissutissiinissamullu qulakkeerinissamut periarfissinneqarnissaat siunertarineqarpoq.

Tamanut ammasumik saqqummiussisarnermut maleruagassat pisariaqartitsineq malillugu

inatsisissatut siunnersuummut tamarmiusumut atuuttussatut, aammalu aalajangersakkanut

ataasiakkaanut atuuttussatut suliarineqarsinnaapput. Aalajangersakkap akuersinernik,

immikkut ittumik akuersissutinik akuersissutinillu aviisitigut nutaarsiassanillu

tusagassiorfitsigut tamanut ammasumik saqqummiussisarnermut, taamaalillunilu inuit tamat

oqaaseqaatinik, soorlu tusarniaanermi akissuteqaatinik saqqummiussinissamut

periarfissinneqarnissaannut maleruagassanik aalajangersaasarnermut atorneqarnissaa

naatsorsuutigineqarpoq. Aalajangersagaq aamma sulianut, inatsisissatut siunnersuummut

ilaatinneqartunut akuerineqarnissamik qinnuteqaatinik suliaqarnermut atatillugu innuttaasut

akuutinneqarnissaannut, taassumalu ataani innuttaasut ataatsimiitinneqarsinnaanerini

maleruagassanik aalajangersaanermut atorneqarsinnaavoq.

Aalajangersagaq suliffeqarfiit niuernermi isertugaataannik tamanut saqqummiussinissamut

maleruagassanik aalajangersaanissamut atorneqarsinnaanngilaq. Taamatuttaaq

ingerlatsinermut inatsit aamma pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu

nipangiussisussaatitaanerup nalinginnaasup saneqqunneqarnissaanut atorneqarsinnaanngilaq.

Tamanut ammasumik saqqummiussisarnermut tunngatillugu aalajangersakkap

immikkoortuata aappaa, atortut digitaliusut atorlugit attaveqaqatigiinnermut tunngasup

kingunerisaanik oqartussaasut siunissami allagarsiisarnissap qanoq ingerlanneqarnissaannut

maleruagassanik aalajangersaanissamut periarfissinneqarput. Allatut oqaatigalugu

oqartussaasut taamaallat nittartakkaminni allagarsiinissaq, najukkami aviisit aamma aviisit

ullormut saqqummersartut aqqutigalugit allagarsiisarnerup ingerlannarnissaa, taakkuluunniit

marluullutik atorneqarnissaat aalajangersinnaavaat. Allagarseeriaatsimillu toqqaanermi

allagarsiinerup naapertuuttuunissaa pitsaasuunissaalu oqartussaasut pinngitsooratik

qulakkiissavaat.

Atortut digitaliusut kisiisa atorlugit allagarsiisarneq toqqarneqassappat, tamanut

saqqummiussineq inuit tamat ersarissumik oqartussaasut nittartagaatigut

takunnissinnaanissaat, aammalu innuttaasut il.il. nittartagaq aqqutigalugu najoqqutassanik

tamanut ammasumik saqqummiunneqartunik ajornanngitsumik pissarsisinnaanissaat

piumasarineqarpoq. Assersuutigalugu pisartagaqarnermik atulersitsisoqarsinnaavoq, taanna

aqqutigalugu pilersaarutissatut siunnersuutit, aalajangiinerit il.il. aalajangersimasut, tamanut

ammasumik saqqummiunneqartut pillugit e-mail-ikkut imaluunniit sms-ikkut

paasissutissinneqarsinnaaneq pisinnaalluni.

Oqartussaasut atortut digitaliusut allagarsiisarnermut tamakkiisumik ilaannaasumillu nuuttut,

aamma tamanna pillugu najukkani aviisit aviisillu ullormut saqqummertartut, manna tikillugu

allagarsiiffigineqartartut aqqutigalugit tamanut paasissutissiinissaq eqqarsaatigisariaqarpaat,

taamaalilluni siunissami innuttaasut il.il. paasissutissanik attuumassutilinnik sumut

ujartuisinnaanissaminnik ilisimasaqalernissaat qulakkeerneqassammat.

151

Aalajangiineq il.il. tamanut ammasumik takuneqarsinnaalersinneqaruni tamanut ammasumik

nalunaarutigineqarsimasutut isigineqassaaq, tassalu piffissamit saqqummiussiffimmiit

saqqummiussap imaa tamanut ilisimatitsissutigineqarpat, tamannalu nalinginnaasumik

ullormit, oqartussaasut nittartagaatigut atortut digitaliusut atorlugit allagarsiiffiusumit

pisartussaavoq. Oqartussaasut atortut digitaliusut kisiisa atorlugit allagarsiinissaq

aalajangiuppassuk, oqartussaasut ullup tamanut ammasumik saqqummiussiffiusup

nittartakkami ersarissumik allassimanissaa qulakkiissavaat.

Aalajangersagaq tamanut ammasumik saqqummiussinerup imaanik allannguisinnaaneq,

imaluunniit nassiussivissanut, inunnut maalaaruteqarsinnaatitaasunut,

soqutigisaqaqatigiiffinnut oqartussaasunullu toqqaannartumik nalunaaruteqarnissamut

inatsimmi piumasaqaatinik nalinginnaasunik allannguisinnaaneq tunngavilerneqanngilaq.

Aamma aalajangersakkami danskit inatsisaanni akuusunut tusarniaasarnermut

maleruagassanik saneqqutsisinnaanermut tunngaviliisoqanngilaq. Tassalu qinnuteqaammik

imaluunniit aalajangiinissamut missingiummik il.il. oqartussaasut nittartagaatigut tamanut

ammasumik allagarsiineq ingerlatsinermut inatsit malillugu akuusunut tusarniaanissap

pinngitsoorsinnaaneranik kinguneqassanngilaq.

Aamma aalajangersakkami tamanut sullissinermut inatsit, ingerlatsinermut inatsit aamma

allagaatinik avatangiisinut paasissutissanik takunnissinnaatitaanermut inatsit malillugu

allagaatinik takunnissinnaatitaanermut maleruagassat atuuttut allanngortinneqarsinnaanerinut

tunngavissiisoqanngilaq.

Kapitali 21-mut

Kapitali 21-mi maleruagassat, naleqqussaanerit ataasiakkaat eqqaassanngikkaanni,

avatangiisinik innarlitsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaannit aasaapput. Matuma

kinguliani nassuiaatit allanneri pingaartumik avatangiisinik innarlitsaaliuineq pillugu

Inatsisartut inatsisaannit matumani tunngavigineqartumit aasaapput, ilaalli avatangiisinik

innarlitsaaliuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut 1988-imeersumut,

Inatsisartut peqqussutaannik nr. 12-imik, 22. december 1988-imeersumik inerneqartumut

nassuiaatinit aasaallutik. Kiisalu pisariaqarfiini ilassutinik erseqqissaatinillu arlalinnik

ilanngussisoqarpoq. Tassalu inatsisissatut siunnersuummi inatsit nassuiaatillu nutaanik

oqaasertaqartut, Inatsisartut peqqussutaanni § 38-mi maleruagassanik atuuttunut taartaasussat

pineqarput.

§ 52-imut

§ 52, imm. 1-imi allassimavoq, siunnersuut imaluunniit maleruagassat taanna tunngavigalugu

aalajangersarneqartut naapertorlugit aalajangiinerit tamarmik Avatangiisinik

Innarlitsaaliuinissaq pillugu Maalaaruteqartarfimmut (Avatangiisit pillugit

Maalaaruteqartarfik), avatangiisinik innarlitsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 9-

152

mi, 22. november 2011-meersumi § 61 naapertorlugu pilersinneqartumut

maalaarutigineqarsinnaasut.

§ 52, imm. 2-mi maalaaruteqarsinnaatitaasut allattorneqarput. Taanna malillugu

maalaaruteqarsinnaatitaasut tassaapput aalajangiiffigineqartoq, Nakorsaaneqarfik,

kikkulluunniit suliap inerneranut immikkut imaluunniit annertuumik soqutigisaqartutut

isumaqarfigineqarsinnaasut, tassanilu eqqarsaatigineqartut tassaapput inuinnaat pisortanilu

oqartussaasut; kiisalu peqatigiiffiit kattuffiillu, avatangiisinut pinngortitamullu soqutigisanik

annertuunik isumagisaqarnissamik siunertaqartut. ”Sukisaarsaarnermi soqutigisat”

annertuumik atuuffeqartutut paasineqassapput, soqutigisatut innuttaasut sulinngiffeqarnerinik

aallaaveqartutut paasineqassallutik, soorlu qamuteralaatillit peqatigiiffiinik, sisorartartut

peqatigiiffiinik, spejderit peqatigiiffiinit il.il.

Imm. 3-mi allassimavoq maalaaruteqarnissamut piffissarititaasoq sapaatit akunnerinik

arfinilinnik sivisussuseqartoq, taamatullu piffissap maalaaruteqarsinnaatitaaffiusup

qaqugumiit naatsorsorneqartarnissaa erseqqissarneqarpoq, kiisalu imm. 4-mi

erseqqissarneqarpoq, maalaaruteqartarfiup aalajangiineri allaffissornermi oqartussaasunut

allanut ingerlateqqinneqarsinnaanngitsut. Kisianni Maalaaruteqartarfiup aalajangiineri

eqqartuussivinnut ingerlateqqinneqarsinnaapput.

§ 53-imut

Tunngaviusumik peqqussutit inerteqqutillu pillugit maalaarutit, kiisalu § 57 naaperotrlugu

akuersissutinik utertitsineq allannguinerlu pillugu maalaarutit

atuuttussanngortitsiviusassapput, tak. § 53, imm. 1.

§ 53, imm. 2 naapertorlugu oqartussaasoq, inatsisissatut siunnersuummi maleruagassat

malillugit peqqussuteqarnissamut inerteqquteqarnissamullu aalajangiisussaq, imaluunniit §

57 malillugu akuersissummik utertitsisussaq imaluunniit allannguisussaq, aalajangiineq

maalaarutigineqaraluarluni erngerluni naammassineqassanersoq aalajangiisinnaavoq.

Aalajangersagaq avatangiisinik illersuinissaq eqqarsaatigalugu pisariaqartitsilerfimmi

atorneqassaaq, tassungalu mingutsitsinissamut ulorianartorsiornerup, mingutsitsinermik

killiliinerup imaluunniit mingutsitsinerup siaruaannissaanik pinngitsuuiniarnerup ernerluni

isumagineqarnissaanik pisariaqartitsineq ilaatinneqarpoq. Tassalu minnerunngitsumik kapitali

16 naapertorlugu aammalu § 57 atorlugu upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuusissanik

aallartitsinermi kapitali 18-imi, pingaartumillu § 45-mi aalajangersakkat malillugit

iliuuseqarnermut aalajangersagaq atorneqarsinnaassaaq.

Aammattaaq § 53, imm. 2-mi allassimavoq, maalaaruteqartoqaraluarpalluunniit

naammassinninnissamut piumasaqaateqarnissaq oqartussaasut pisariaqartippassuk, tamanna

aalajangiinermut tunngaviusumik ilaqartillugu tigusisussamut nalunaarutigineqassaaq.

Oqartussaasut attuumassuteqartut taamaattumik nalunaaruteqanngitsoorpata, aammalu § 53,

imm. 2-p atorneqarnissaa oqartussaasut pisariaqartippassuk, aalajangiineq nutaamik

153

tigusisussamut nalunaarutigineqassaaq, maalaarutip atuuttussanngortitsinnginera pillugu

nalunaarummik naammaginartumik ilaqartillugu.

Imm. 3-mi aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq, imm. 2 naapertorlugu

maalaaruteqartoqaraluarpalluunniit oqartussaasut naammassinninnissamut piumasaqaataat

pillugu maalaarut tunngaviusumik naammassinninnissamut piumasaqaammik

atuuttussanngortitsissanngitsoq. Taamaalilluni maalaaruteqartarfik kingusinnerusukkut

maalaarut atuuttussanngortitsisariaqartoq aalajangiissappat, erngerluni iliuuseqarnissap

pisariaqarneranik imm. 2 naapertorlugu oqartussaasut naliliinerat taamaallaat

saneqqunneqarsinnaavoq. Oqartussaasut attuumassuteqartut pisariaqartitsisoqarneranik

naliliisoqartillugu maalaaruteqartarfiup aalajangiinera utaqqeqqaarnagu erngerlutik

iliuuseqarsinnaalissapput. Tamatuma peqatigisaanik tigusisussaq oqartussaasut

aalajangiinerannik maalaaruteqartarfimmut saqqummiussisinnaalissaaq, tassanilu

maalaaruteqarfiup inaarutaasumik aalajangiinissaata tungaanut ilaatigut maalaarut

atuuttussanngortitsissanersoq toqqarneqarsinnaavoq. Kisiannili maalaaruteqartarfiup allamik

aalajangiisinnaanissaata tungaanut oqartussaasut aalajangiinerat malinneqartussaavoq.

§ 54-imut

§ 54, imm. 1-imi erseqqissarneqarpoq, Naalakkersuisut allamik aalajangiisimatinnagit

akuerineqarnerit, akuersissutit imaluunniit immikkut ittumik akuersissutit pillugit maalaarutit

atuuttussanngortitsiviussanngitsut. Tassalu aalajangersakkap nassatarisaanik akuerinninnerit,

akuersissutit aammalu immikkut ittumik akuersissutit atorneqartut, oqartussaasut

tunniunniarlugit aalajangigaat tunngaviusumik maalaaruteqartoqarnerani

unitsinneqassanngillat.

Kisiannili akuersissummik nalunaarutigineqartumik atuineq nammineerluni

akilerneqartussaavoq, aammalu maalaarutip suliarineqarnerata inernerisaanik

annaasaqaataasinnaasut nammineerluni akilerneqartussaallutik.

Imm. 1 naapertorlugu tunngaviusut saneqqunniarlugit, aammalu maalaarut

atuuttussanngortitsissasoq Naalakkersuisut aalajangersinnaapput. Taamaalilluni

Naalakkersuisut qinnuteqaammik akuersinerup itigartitsinerulluunniit saniatigut allanik

qinigaqarnissamut periarfissinneqarput. Akunnermiliullugu aaqqiissutissaq taanna suliani

akerleriiffiunerusuni, maalaarutip atuuttussanngortitsinissaanik pisariaqartitsisoqarneranik

oqartussaasut naliliiffigisaanni atorneqarsinnaavoq. Kiisalu matuma kinguliani § 54, imm. 1-

ip immikkoortuata aappaanut nassuiaatit, pisunut aalajangersakkap

atorneqarfigisinnaasaannut assersuutinik allaaserisaqarfiusut innersuussutigineqarput.

Imm. 1-ip immikkoortuata aappaani Naalakkersuisut, qaqutigoortumik pisartutut,

akuersissutit ilaasa, soorlu suliassaqarfinnut tamarmiusunut akuersissutit imaluunniit

sanaartukkat immikkut ittut maalaaruteqarnissamut piffissaliussap iluani

atorneqarsinnaannginnerinut maleruagassanik aalajangersaanissamut periarfissinneqarput.

Aalajangersakkap pingaartumik oqartussaasut namminneerlutik misilittakkatik

154

tunngavigalugit, imaluunniit suliaq aallartinneqareersoq kingusinnerusukkut

allanngortinneqartussatut piumasaqaateqarfiuppat ajornartorsiutinik immikkut ittunik

pilersoqarnissaanut pasitsaassitillugit atorneqartussatut eqqarsaatigineqarpoq.

Assersuutigalugu tassani sanaartukkat angisoorujussuit imaluunniit akisoorujussuit,

avatangiisinut aaqqinneqarsinnaanngitsunik allanngortitsisut imaluunniit najukkami

sumiiffimmut pingaarutilinnik sunniuteqartut tassani pineqarsinnaapput.

§ 54, imm. 2-mi erseqqissarneqarpoq, § 54, imm. 1 maalaaruteqartarfiup maalaarutinik

suliaqarneranut atatillugu akuerineqarnermik, akuersissummik imaluunniit immikkut ittumik

akuersissummik allannguisinnaaneranut atorunnaarsitsisinnaaneranullu piginnaatitaaffiinik

annikillititsinngitsut.

§ 55-imut

§ 55, imm. 1-imi aalajangersagaq maalaaruteqartarnermi oqartussaasut akuersinermik,

akuersissummik imaluunniit immikkut ittumik akuersissummik maalaarutigineqartumik

allannguisinnaanerannik atorunnaartitsisinnaanerannillu killilersuinernik

kinguneqassanngitsoq erseqqissaatigineqassaaq.

Tamatumanili pissutsit immikkorluinnaq ittut peqqutaallutik suliat ilaat

maalaaruteqarnissamut piffissarititaasup naannginnerani aallartinneqarsinnaasariaqarput.

Tamanna pisariaqartutut naliliiffigineqarpat, § 55, imm. 2 naapertorlugu tamanna pillugu

Naalakkersuisut qinnuteqaateqarfigineqassapput. Naalakkersuisut tamatumunnga

akuersissuteqarnerat maalaarutigineqarsinnaanngilaq.

§ 56-imut

§ 56-imi inatsisissatut siunnersuummi maleruagassat, imaluunniit inatsisissatut siunnersuut

tunngavigalugu maleruagassiaasimasinnaasut naapertorlugit aalajangiiffigisassatut

eqqartuussisutigoortiinneqartut, aalajangiinerup pineqartumut nalunaarutigineqarneraniit

qaammatit arfinillit qaangiutinnagit saqqummiunneqarsimanissaat aalajangersarneqarpoq.

Aalajangiinerli tamanut ammasumik nalunaarutigineqarsimappat, piffissaliussaq tamatigut

nalunaaruteqarnermiit naatsorsorneqartassaaq.

Aalajangiineq Avatangiisit pillugit Maalaaruteqartarfimmut maalaarutigineqarsimappat,

qaammatit arfinillit taakku Avatangiisit pillugit Maalaaruteqartarfiup aalajangiinerminik

nalunaaruteqarneraniit naatsorsorneqartassapput.

Kapitali 22-mut

§ 57-imut

155

Aalajangersagaq siunnersuutigineqartoq malillugu assersuutigalugu akuutissat ilaasa

avatangiisinut sunniutaannut ilisimasat nutaat imaluunniit nunani tamalaani

isumaqatigiissusiornerit, siornatigut akuersissutaasimasut imaannik eqquisut

eqqarsaatigalugit, siornatigut aalajangigaasimasut nutaamik naliliiffigineqarsinnaapput.

Aalajangersakkami akuersissutip allanngortinneqarnissaa, imaluunniit akuersissummik

tamakkiisumik utertitsinissaq periarfissinneqarpoq, illuatungeriinnit

akuersaarneqarsinnaasunik akuersissummik allannguineq imaluunniit akuersissummik

nutaamik tunniussineq utertitsinissamit orniginarnerpaajussammat. Ingerlatsinermut inatsisini

maleruagassat nalinginnaasut malillugit utertitsineq taarsiinertaqanngitsumik pisinnaavoq.

Aalajangersakkap immikkoortuata aappaani nutaami erseqqissarneqarpoq, akuersissummik

utertitsinerup imaluunniit allannguinerup naammaginartumik piffissaqartitsinermik

ilaqartinneqarnissaa akuersisarnermut oqartussaasut sapinngisamik qulakkeerniassagaat.

Piffissaliussap qanoq sivisutiginissaannut ilaatigut suliap pineqartup suunera aammalu

oqartussaasut allannguiniarnerannut utertitsiniarnerannulluunniit peqqutaasup imaluunniit

peqqutaasut suunerat apeqqutaassapput. Eqqarsaatigisassat annertuppata, soorlu avatangiisit

imaluunniit inuit peqqissusaat ajoquserneqartussaappat, piffissaliussap

sivikinnerungaatsiarnissaa imaluunniit piffissaliinngilluinnarnissaq

eqqarsaatigineqarsinnaavoq. Kisiannili assersuutigalugu suliamik aalajangersimasumik,

tassungalu suliat inuussutissarsiorfiusut ilaallutik, unitsitsinissamut politikkikkut

aalajangiineq annertunerusumik pineqarpat, naammaginartumik sivisussusilimmik

piffissaliinissaq, taamaalillunilu suliffeqarfimmut ataatsimut amerlanerusunulluunniit

imaluunniit inunnut sulisorineqartunut, imaluunniit suliamut pineqartumut

attuumassuteqartunut sunniutaanerluttussat annikillitinneqarnissaat

eqqarsaatigineqartariaqarpoq.

§ 58-imut

Ilaatigut MARPOL-imut isumaqatigiissummut Ilanngussaq I, II aamma III, kiisalu imermut

oqimaaluttamut isumaqatigiissummi maleruagassaq A-3 naapertorlugit, § 58, nr. 1-imi

aalajangersarneqarpoq, kapitalini 2-8-mi kiisalu 10-14-imi aalajangersakkat inunnik

annaassiniarlunilu imaluunniit umiarsuit silaannakkulluunniit angallatit isumannaassusaat

eqqarsaatigalugit imaarsinerit, aniatitsinerit eqqaanerillu ilaatinneqanngitsut. § 58, nr. 2-mi

erseqqissarneqarpoq, aalajangersagaq atuutsitsiviunngitsoq aamma pisinnaasunik

ajutoortoqartillugu atorneqartussaasoq, tamatumani ajoquserneq killilerniarlugu iliuusissat

naammaginartut tamarmik atorneqarsimanissaat isiginiarneqassalluni. Assersuutigalugu

piaaraluni mianersuaalliorluniluunniit iliuuseqartoqarsimatillugu, imaluunniit umiarsuaq

imarsiutikkuminartuusimanngippat aammalu naleqquttunik atortulersugaanngippat

inuttaqartinneqarsimanngippalluunniit, aalajangersagaq atuutsitsiviunngitsoq soorunami

atorneqarsinnaanngilaq.

§ 59-imut

156

§ 59 naapertorlugu Naalakkersuisut inatsimmut ilanngussassatut siunnersuummi

allanngortitsisinnaapput. Aalajangersagaq pingaartumik nunani tamalaani isumaqatigiissutit

naammassineqarnissaannut atorneqartussatut eqqarsaatigineqarpoq, tassanilu

assersuutigalugu imermik oqimaaluttamik passussinissamut piumasaqaatit

iluarsineqarnissaat, imaluunniit imermut oqimaaluttamut isumaqatigiissummi

atulersitsiartuaarnissamut maleruagassat passusseriaatsillu allanngortinneqarpata, imermut

oqimaaluttamut maleruagassat inatsimmut ilanngussami 1-imi nutaami atuutilerfissaasa

allanngortinneqarnissaat ajornarunnaarsinneqarpoq. Taamatuttaaq siunissami nunani

tamalaani inatsisit allannguuteqarpata, akuutissanik atortunillu nutaanik eqqakkatut

taaguusiinissaq kissaatigineqarpat, ilanngussaq 2-mi eqqakkanut nassuiaatit

allanngortinneqarsinnaapput. Taamaallaat Kalaallit Nunaata nunani tamalaani inatsisinut

tunngatillugu pisussaaffii naapertorlugit allannguisoqartarnissaa piumasarineqarpoq.

§ 60-imut

MARPOL-imut isumaqatigiissummi imartat ilaat ”imartatut immikkut ittutut”

aalajangersarneqarput, taakkunanilu sumiiffiup immamut pinngortitallu ataqatigiinneranut

aammalu immikkut ittumik angallaffiunerannut tunngasortaasa eqqarsaatigineqarnerat

pissutaalluni immami avatangiisit illersorneqarnissaannut aalajangersakkanik immikkut

ittunik atuutsitsilernissaq pisariaqartinneqarpoq. Sumiiffiit taamaattut maannarpiaq kalaallit

imartaannut taakkuluunniit ilaannut ilaatinneqanngillat.

§ 60-imi aalajangersagaq allatut oqaatigalugu pingaartumik inatsisissatut siunnersuutip

siunissamut qulakkeerneqarneranut tunngasuuvoq, tassanilu kalaallit imartaannut

oqartussaasut MARPOL-imi piumasaqaataasinnaasut naapertorlugit ”imartanik immikkut

ittunik” toqqaasinnaanissaat qulakkeerneqarpoq, IMO-p nunani tamalaani isumaqatigiissutit,

soorlu OSPAR (”imartami sumiiffiit innarlitsaaliukkat” (MPA)) tunngavigalugit sumiiffinnik

taakkuninnga toqqaanera imaluunniit sumiiffinnik assingusunik toqqaanera malillugu

”imartat immikkut ittut” (PSSA). Aalajangersakkalli atuuffii nunani tamalaani

isumaqatigiissutinut killiligaanngillat, kisiannili oqartussaasut tamatuminnga

pisariaqartitsisoqartoq naliliippata, imartat imikkut toqqarneqarnissaannut annertunerusumik

periarfissiillutik.

Taakkuninnga toqqaaneq assersuutigalugu nalunaarummik, imartani sumiiffimmut

killilikkamut ataatsimut amerlanerusunulluunniit maleruagassanik immikkut ittunik

imalimmik saqqummiussinikkut pisinnaavoq.

§ 60-imi piginnaatitsissut imminermini erseqqinnerusunik maleruagassiornissamut

tunngaviliinngilaq, kisiannili inatsisissatut siunnersuummi assersuutigalugu uuliamut,

eqqakkanut, silaannarmik mingutsitsinermut il.il. maleruagassanik aalajangersaanissamut

piginnaatitsissutinut atuuttunut ilagitillugu atorneqarsinnaalluni, taamaalillunilu tassani

taamaallaat maleruagassat taamaattut sunniutissaat imartani sumiiffinnut killilikkanut

killilerneqarsinnaasut erseqqissarneqarpoq

157

§ 61-imut

§ 61-imi aalajangersakkami siunnersuutigineqartumi, avatangiisinut inatsimmi § 14-ip

assingani, Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuut malillugu, oqartussaasut sulianik

suliaqarnerannut aningaasartuutaannut matussutissatut allaffissornermut akitsuusiisarneq

pillugu maleruagassanik aalajangersaanissamut piginnaatinneqarput, tassungalu akuersissutit,

avatangiisit pillugit akuersissutit, akuerineqarnerit imaluunniit immikkut ittumik akuersissutit

aammalu maalaarutit suliarineqartarnerat ilaapput. Aatsaalli akitsuummik

akiliisitsisoqarsinnaavoq, suliffeqarfiup qinnuteqarnerani, maalaaruteqarnerani

assigisaanilluunniit sullinneqarnerani oqartussaasut suliaqarnissaat tunngavissaqarpat.

Kapitali 23-mut

Kapitali taanna inatsisissatut siunnersuummi pineqaatissiisarnermut atuutsitsilernissamullu

aalajangersakkanik imaqarpoq.

§ 62-imut

§ 62 pineqaatissiisinnaanermut aalajangersakkanik imaqarpoq. Imm. 1 naaperotrlugu

inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanik assigiinngitsunik arlalinnik

unioqqutitsinermi pillaammik akiliisussanngortitsisoqarsinnaavoq.

Pillaammik akiliutissap annertussusissaanik aalajangiinermi ilaatigut tunngavissat uku

ilaatinneqartariaqarput: Iluanaarutigineqartut annertussusaat (piaarinermi,

mianersuaalliornerup annertussusaani), avatangiisinut ajoqusiineq pisoq aammalu siornatigut

inatsisinik unioqqutitsinerusimasut assingusut.

Killilimmik annertussusilimmik mingutsitsiviusumik mingutsitsiviunngitsumilluunniit

unioqqutitsisoqarnerani tunngaviusumik 1.000 koruunit aamma 10.000 koruunit akornanni

annertussusilimmik pillaammik akiliisitsisoqartariaqarpoq, tamatumani unioqqutitsineq

qanoq annertutigisutut nalilerneqarnersoq apeqqutaatinneqarluni. Unioqqutitsinerni

sakkortunerusuni, minnerunngitsumillu annertunerusumik mingutsitsisoqarnerani,

tunngaviusumik pillaammik akiligassiissutaasussaq unioqqutitsinerup annertussusaanut

uuttorlugu annertunerungaatsiartariaqarpoq. Tamanna ilaatigut pillaammik akiligassap

annertussusianut upalungaarsimanermi akiuiniarnermilu iliuuserisanut aningaasartuutit

malillugit annertussusilerneqarneratigut pisinnaavoq, taamaalillunilu assersuutigalugu

aningaasartuutit taakku procentiisa naammaginartumik annertussusilikkat malillugit

pillaammik akiligassiisoqarsinnaavoq. paarlattuanik unioqqutitsinermut akisussaasuusoq

nammineerluni unioqqutitsinermik iluarsiiniarluni naammaginartumik suliniuteqarsimappat,

pillaammik akiligassanik ikinnerusunik akiligassinneqarsinnaanera, imaluunniit

akiligassinneqanngitsuuissinaanera eqqarsaatigineqartariaqarpoq.

158

Imm. 2 naapertorlugu akuutissanik atortunillu imaarsinermi igitsinermiluunniit annertussutsit

aallaavigalugit pillaammik akiligassat sukannernerusumik naatsorsorneqassapput.

Taamaattumik imm. 2-mut pillaammik akiliutissanut ilitsersuutit arlallit atatinneqarput,

taakkulu matuma kinguliani nassuiarneqarput. Pillaammik akiliutissatut annertussusiliussani,

danskit inatsisaanni pillaammik akiliutissatut ilitsersuutaasunut assingusuni, pingaartumik

uuliamik, kisiannili aamma akuutissanik ajoqusiisinnaasunik allanik, inatsisissatut

siunnersuummut ilaatinneqartunik unioqqutitsilluni aniatitsisarnerit

pinaveersaartinneqarnissaat siunertarineqarpoq, tamatumalu peqatigisaanik sullissisuusup

sulineranik oqinnerulersitsisussatut naatsorsuutigineqarput, atorneqarnerisigut pillaammik

akiligassat minnerpaamik qanoq annertussusilerneqartariaqarnerat ersarissumik

takussutissaqarmat.

Ataatsimut isigalugu naliliisoqarpoq, umiarsuaatileqatigiiffiit unioqqutitsillutik uuliamik

akuutissanillu allanik eqqaanerminni aningaasarpassuarnik sipaagaqarsinnaasut.

Pingaartumik tigooraavinnik atuinnginnermi, tamatumunngali taarsiullugu umiarsuup

ingerlatiinnarnerani piffissamik sipaagaqartoqartussaanera umiarsuaatileqatigiiffimmut

aningaasaqarnikkut annertoorsuarmik iluanaarutaasussatut isumaqarfigineqarpoq. Kisiannili

imm. 2 piaaraluni inatsisissatut siunnersuummik unioqqutitsinermut killiligaanngilaq,

unioqqutitsinernulli imm. 2-mi maleruagassani taaneqartunut sunulluunniit atuulluni.

Unioqqutitsilluni uuliamik kuutsitsinermut atatillugu avatangiisinik mingutsitsinernit

tamarmiusunit annertuut uuliamik imaarsinernit annikinnerusunit (1.000 literit inorlugit)

pisuusarput. Taamaattumik aamma imaarsinerni annikinnerusuni pillaammik akiligassanik

pitsaasunik malugineqarsinnaasunillu annertussusiliisarnissaq pisariaqartinneqarpoq.

Pillaammik akiligassat annertussusilerneqarneranni avatangiisinut mingutsitsinerit uuliamut

aniatinneqartumut literinngorlugit uuttorneqartut eqqarsaatigineqartariaqarput.

Tamatumunnga atatillugu inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut pillaammik akiligassat

annertussusissaannut ilitsersuutinik siunnersuuteqartoqarpoq, taakkulu malillugit 50 literit

tikillugit aniatitsinerit minnerpaamik 30.000 koruuninik amerlassusilerneqassapput, 1.000

literit tungaannut aniatitsinermi minnerpaamik 300.000 koruunit tikillugit

amerliartortinneqartunik. 1.000 literit sinnerlugit aniatitsinernut tunngatillugu

siunnersuutigineqarpoq, pillaammik akiliutissat naleqquttumik qaffanneqartassasut,

taamaalillunilu 1.000 literit sinnerneqarnerini literit ataasiakkaarlutik tunngaviusumik

annertoqatigiinngorlugit nalunaarsukkat malillugit akilersinneqartassapput, 1.000 literip

literimut akia agguaqatigiissinneqassaaq, tassalu minnerpaamik literimut 300 koruunit,

tamatumani pissutsit immikkut ittut pineqanngippata.

Inuinnaat unioqqutitsillutik uuliamik imaarsisarnerinut tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq,

10 literi tikillugu kuutsitsineq minnerpaamik 4.000 koruuninik akeqassasoq, kiisalu 50 literi

tikillugu kuutsitsinerit minnerpaamik 15.000 koruuninik akeqassasut, 1.000 literit tikillugit

kuutsitsinermi 150.000 koruuninut qaffakkiartortumik. 1.000 literit sinnerlugit kuutsitsinernut

tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq, literit ataasiakkaarlutik tunngaviusumik

annertoqatigiinngorlugit nalunaarsukkat malillugit akilersinneqartassasut, taamaalillunilu

159

1.000 literip literimut akia agguaqatigiissinneqassaaq, tassalu minnerpaamik literimut 150

koruunit, tamatumani pissutsit immikkut ittut pineqanngippata. Inuinnaat uuliamik

imaarsisarnermut maleruagassanik arlaleriarlutik unioqqutitsippata, imaluunniit pissutsinik

sukannernerulersitanik allanik unioqqutitsippata, inuussutissarsiutinik ingerlataqartut

aniatitsisarnerisut annertussusilikkanik pillaammik akiligassinneqartariaqarput.

Uuliap saniatigut akuutissanik allanik, imm. 2-mut ilaatinneqartunik unioqqutitsilluni

aniatitsinermi, imaarsinermi eqqaanermiluunniit uuliamik unioqqutitsilluni kuutsitsinermut

pillaammik akiligassanut ilitsersuutit tunngavigineqartariaqarput. Tamatumunnga atatillugu

akuutissat aniatinneqartut uuliamit avatangiisinut ajoqutaanerunersut

ajoqutaannginnerunersulluunniit naliliiffigineqarnersut eqqarsaatigineqartariaqarpoq.

Akuutissat ajoqutaasinnaanerat malillugu pillaammik akiliutissap annertussusissaa

qaffanneqartariaqarpoq appartinneqartariaqarluniluunniit. Taamatut naliliinermi

assersuutigalugu nunani tamalaani inissiisarneq, soorlu IBC-kode, akuutissanik

imerpalasunik ulorianassusaat malillugit immikkoortunut sisamanut assigiinngitsunut

agguaaviusoq isumassarsiorfigineqarsinnaavoq, taamatullu IMCG-kode-mi

immikkoortiterineq ilitsersuutitut atorneqarsinnaalluni.

Aalisakkanik, pisanik atortunillu arrorsinnaasunik allanik, immap naqqanit qaqinneqartunik

kiisalu akuutissanik ulorianaateqanngitsunik allanik, immami qanitaaniluunniit

nassaassaasunik (taakkununnga nilaat, ujaqqat, sioqqat, issut il.il. mingutsinneqanngitsut

ilaallutik) unioqqutitsilluni imaarsinerit eqqaanerilluunniit pillaammik akiliutit qaffasissut

malillugit pineqaatissiiviusariaqanngillat, kisiannili pillaammik akiliutissat imm. 1-imut

nassuiaatini taaneqartut malinneqartariaqarlutik.

Imm. 1-ip atorneqarnerata assinganik unioqqutitsinermut akisussaasuusoq nammineerluni

pissutsinik unioqqutsiviusunik iluarsiiniarluni naammaginartumik iliuuseqarsimappat,

pillaammik akiliutissat annertussusaasa appartinneqarnissaat eqqarsaatigineqarsinnaavoq.

Imm. 3 siunnersuutigineqartoq nutaajuvoq, tassanilu pissutsit tunngavissiippata oqartussaasut

pineqaatissiissutinik sakkortusisanik atuisinnaanermut periarfissinneqarnissaat

siunertarineqarpoq. Assersuutigalugu umiarsuaatileqatigiiffik inatsisit malillugit uuliamik

igitassamik igitsinnginnerminni aningaasaqarnikkut annertunerusumik sipaagaqarpat,

tamanna pillaammik akiliutip qaffanneqarneranik kinguneqarsinnaavoq. Inatsisit malillugit

eqqaaneq nalunaaquttap akunneraniit ullut unnuallu marluk pingasulluunniit tikillugit

sivisusseqarsinnaavoq, ilaatigut umiarsualivimmi inissisimaffik atortulersuutillu

apeqqutaallutik. Umiarsuup ullormut unnuamullu ingerlatsinermi annaasassaannut

maleruagassiortoqarsinnaanngilaq, tamatumani umiarsuup suunera, inuttat amerlassusaat

umiarsuullu aningaasalersorneqarnera apeqqutaasussaammata.

Matumunnga atatillugu erseqqissaatigineqartariaqarpoq, Kalaallit Nunaanni umiarsuarnit

eqqagassanik il.il. tunniussinissamut periarfissat killeqangaatsiarmata. Tamannali imaanik

mingutsitsinissap pinaveersaartinneqarnissaanut pisariaqartitsinermik allannguinngilaq,

tamatumalu peqatigisaanik imm. 3-mi erseqqissumik oqariartuutigineqarpoq, umiarsuit

160

Kalaallit Nunaata imartaanni angalanissamut piareersarnerminni angalanerup ingerlanerani

tigooraasarnermut periarfissaqannginnera killeqarneraluunniit qulakkeertassagaat.

Imm. 3-mik piaaraluni imaluunniit annertuumik mianersuaalliornikkut

unioqqutitsisoqarnerani, imm. 1 imaluunniit 2 naapertorlugu pillaammik akiligassat

annertussusilerneqarnerat tunngaviusumik 50 % - 100 %-inut qaffanneqartariaqarput,

tamatumani mingutsitsinerup imaluunniit tamatumunnga ulorianartorsiortitsinerup qanoq

annertutiginera, aammalu unioqqutitsinermi aningaasaqarnikkut iluanaarutit qanoq

amerlatiginerat apeqqutaassalluni.

Kiisalu imm. 3 tunngavigalugu qulakkeerneqartariaqarpoq, piaaraluni imaanut

igitsisoqartillugu, soorlu umiarsuarmik igitsisoqartillugu, imaluunniit umiarsuarmik

kiveriaannartut piginnittup ilisimasaanik inissiisoqartillugu qimatsisoqartilluguluunniit,

inatsisit malillugit igitsinermi aningaasartuutaasussat nalinginnaasut minnerpaamik 150%-

iinik pillaammik akiligassiisoqassasoq. Taamatut pillaammik akiligassat annertussusissaannik

ammut killiliinermi, immap eqqaavittut atorneqarnissaa imminut

akilersinnaanngisaannassasoq qulakkeerniarneqarpoq. Kisiannili pissutsit tamatumunnga

sakkukillisaataasinnaappata, soorlu akisussaasup nammineerluni inatsisinik malinnilernissaq

isumagippagu, aammalu avatangiisit ajoquserneqarnerat annikitsuinnaappat, pillaammik

akiliutissap aappartinneqarnissaa eqqarsaatigineqarsinnaavoq, taamaalillunilu nammineerluni

inatsisinik malinnittunngortitsinissamut kaammattuiffiusumik pilersitsisoqassaaq.

Inatsisit malillugit eqqaanermut aningaasartuutit annertuumik atuuffilittut

paasineqartariaqarput. Assersuutigalugu piffissap sipaarneqarsimasinnaasup nalinga

naatsorsuinermut ilanngunneqartariaqarpoq. Tamanna pissutigalugu inatsisit malillugit

eqqaanermut aningaasartuutaasartut nalinginnaasut naatsorsorneqartarnerat

nalorninartortaqartarput, matumalu siuliani taaneqareersutut missiliuinermik

tunngaveqartussaallutik. Piffissap ingerlanerani suliassaqarfimmi suleriaatsinik, oqartussaasut

siunissami naliliisarnissaannut tunngaviliisinnaasunik ineriartortitsisoqarsinnaanera

neriuutigineqarpoq.

Imm. 4-mi nutaatut erseqqissarneqarpoq, pillaammik akiliutit akilersinneqartut Nunap

Karsianut tutsinneqartassasut. Aalajangersakkap avatangiisinik innarlitsaaliuineq pillugu

Inatsisartut inatsisaanni § 68, imm. 2-p assingaa.

Naggasiutigalugu erseqqissaatigineqassaaq, Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuummi

suliassaqarfiit allat assigalugit allaffissornikkut pillaammik akiligassiisarnermut

ilitsersuusiorsinnaasut. Ilitsersuutini taamaattuni matuma siuliani nassuiaatigineqartut

aallaavigineqartariaqarput, taakkununngalu pillaammik akiliutissat annertussusissaat

taaneqartut ilaapput. Kisiannili pillaammik akiliutissat annertussusissaannut ilitsersuutit

taakku Naalakkersuisunut pituttuinngillat, aammalu inatsisissatut siunnersuummi siunertaasut

naammassineqarnissaannut pisariaqartutut naleqquttutulluunniit naliliisoqarnerani taakku

qummut ammullu aaqqinneqarsinnaapput. Taamatuttaarlu Naalakkersuisut

unioqqutitsinernut, matuma siuliani taaneqanngitsunut pillaammik akiliutissat

annertussusissaannut ilitsersuutinik ilaliussisinnaapput.

161

§ 63-imut

Aalajangersagaq siunnersuutigineqartoq malillugu umiarsuarmik piginnittoq atuisorluunniit

nammineq pisuussutiginngisaminik pillaammik akiliisussanngortinneqarsinnaavoq, tassalu

kinaassusersiorfiunngitsumik akisussaaffeqarneq. Aalajangersagaq taanna

qaqutigoorluinnartumik atorneqarsinnaasussaavoq.

Aalajangersakkami pissutsit, aalajangersakkat matuma siuliani taaneqartut ilaanni

unioqqutitsinermi aningaasaqarnikkut iluanaaruteqarfiusinnaasut, soorlu umiarsuup aquttua

angalanermut pilersaarummik ima sukannertigisumik, allaat umiarsuup inatsisissatut

siunnersuummi aalajangersakkat naammassinissannut periarfissaqarani, malitaqarnissamut

naalakkerneqarpat, pakkersimaarneqarnissaat siunnerfigineqarpoq. Taamatut pisoqartillugu

aamma umiarsuaatileqatigiiffik, unioqqutitsinermik imaluunniit unioqqutitsinernik

aalajangersimasunik ilisimasaqarnera apeqqutaatinnagu pillaammik

akiliisussanngortinneqartariaqarpoq, tamannalu § 63-imi periarfissinneqarpoq.

§ 63-imi aalajangersakkap ilaa § 62, imm. 3-mut tapertaavoq, tassanilu § 62, imm. 3-mut

nassuiaatit naapertorlugit unioqqutitsilluni aniatitsinerit, ilaatigut sipaagaqarnissaq

siunertaralugu pisut pineqaatissiiviunissaat anguniarneqarpoq. Kisiannili § 62, imm. 3

atorneqassappat, umiarsuaatileqatigiiffiup inatsisinik unioqqutitsinermik pisumik

ilisimasaqarnissaa piumasarineqarpoq.

§ 64-imut

Aalajangersagaq naapertorlugu aamma maleruagassani, inatsisissatut siunnersuut

naapertorlugu aalajangersarneqartuni pineqaatissiisinnaanermut aalajangersakkat

aalajangersarneqarsinnaapput. Pillaammik akiligassat annertussusaannik qaffaanissamut

maleruagassanik aalajangersaasinnaanermut tunngatillugu, matuma siuliani § 62, imm. 2-mut

aamma 3-mut nassuiaatit innersuussutigineqarput.

§ 65-imut

Aalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu nakkutilliinermut, tassungalu ilanngullugu

inatsisissatut siunnersuummi kapitali 19-imi nakkutilliinermut maleruagassat naapertorlugit

uneqqusinissamut pisinnaatitaaffimmut nalinginnaasumut tapertaalluni.

Aalajangersakkap Imarsiornermi inatsisitigut isumaqatigiissummi artikel 220, imm. 3

assingaa, tassanilu umiarsuaq nunanit allaneersoq imartani avatangiisinut inatsimmi

atuuttumi EEZ-imik unioqqutitsisutut tunngavissalimmik pasineqarpat nakkutilliinermi

oqartussaasut umiarsuarmik uneqqusisinnaanermut, aammalu kinaassutsiminnut

paasissutissiinissamut qinnuteqarsinnaanermut tunngavissinneqarput, taakkununngalu

umiarsualivik nalunaarsorneqarfiusoq, umiarsualivik tikinneqartoq kingulleq

tikinneqartussarlu tulleq, aamma paasissutissat attuumassutillit, unioqqutitsisoqarsimanersoq

162

aalajangerniarlugu pisariaqartinneqartut allat ilaatinneqarput. Tassani aalajangersagaq danskit

imartani avatangiisinut inatsisaanni atuuttumi EEZ-imut atasutut isineqassaaq, taannalu

ilaatigut oqartussaasut, EEZ-ini imartani avatangiisinut inatsimmut akisussaasuusut

qinnuteqarnerisigut atorneqarsinnaassaaq. Aammattaaq § 66, imm. 2, nr. 4-mut nassuiaatit,

taamatuttaaq danskit kalaallillu imartani avatangiisinut inatsisaasa akunnerminni

ataqatigiinnerannik allaaserisaqarfiusut innersuussutigineqarput.

”Paasissutissat attuumassutillit allat” tassaasinnaapput:

Uuliap umiarsuup tunuaniittup umiarsuarmeersuunersoq

umiarsuarmeersuunnginnersorluunniit umiarsuup naalagaata uppernarsaanera, umiarsuaq

sumi qangalu kingullermik orsersorsimanersoq, tassungalu ilanngullugu orsussap suussusaa,

aammalu umiarsuaq umiarsualivimmut sumut kingullermik uuliamik igitassamik

tunniussisimanersoq, tassunga ilanngullugu qanga qanorlu annertutigisoq pisimanersoq.

Aalajangersagaq aamma § 66, imm. 2, nr. 4-mut atasutut isigineqassaaq, tassanilu § 65

naapertorlugu qinnuteqarnerup naammassineqannginnera, piumasaqaatinut allanut arlalinnut

atatinneqarluni umiarsuup uppernarsaatissanik ujarlerfiginissaanut tunngaviliisinnaavoq.

Qinnuteqarneq pinerluttulerinermut inatsisit naapertorlugit malersuinermut ilagitillugu

pissaaq, umiarsuaq aningaasaqarnermut killeqarfiup immikkoortup iluaniilluni danskit

imartani avatangiisinut inatsisaannik atuuttumik unioqqutitsisimasutut ”tunngavissalimmik

pasineqartussaammat”. Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummi artikel 6,

ilaatigut pinerlunnermut imminut pisuutinnissamut inerteqquteqarnermik imaqartoq

tunngavigalugu umiarsuup unioqqutitsinerusinnaasup naliliiffigineqarneranut

isumaqarsinnaasunik paasissutissiinissamut pisussaaffeqarnera pineqaatissiiviusinnaanngilaq.

Erseqqissaatigineqassaaq, pasillernissamut piumasaqaat kalaallit danskillu umiarsuaannut

pasillernissamut piumasaqaatinut naleqqiulluni sukannernerulersinneqarpoq, tassani

taamaallaat umiarsuup ”pasineqarneranut naammaginartumik tunngavissaqarnissaq”

pineqarmat. Tassalu imaanut inatsisit pillugit isumaqatigiissummi artikel 220 naapertorlugu

”ersittumik tunngaveqarnissaq” piumasarineqarpoq, taannalu danskit inatsisaat malillugit

”tunngavissalimmik pasillernertut” paasineqassaaq. Pasillernerup sakkortussusia

eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi immikkoortunut pingaarnernut pingasunut

immikkoortinneqarpoq: 1) ”pasillernissamut naammaginartumik tunngavissaqarneq, 2)

”tunngavissalimmik pasillerneq” aamma 3) ”immikkut sakkortussusilimmik pasillerneq”.

§ 65 naapertorlugu paasissutissat pissarsiarineqartut danskit oqartussaasuinut, imartap

avataani immami avatangiisinut inatsimmik atuutsitsinermut akisussaasuusunut

tunniunneqassapput.

§ 66-imut

Aalajangersakkami nakkutilliinermi oqartussaasut pinerluttulerinermut inatsit

tunngaavigalugu malersuinermut atatillugu umiarsuarni uppernarsaatissanik ujarlernissamut

tunngavissinneqarput. Misissuinernik il.il. taamaattunik aallartitsinissaq taamaallaat Kalaallit

163

Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi maleruagassat naapertorlugit pisinnaavoq.

Tamatuma kingorna taamaallaat inatsisissatut siunnersuummik imaluunniit maleruagassanik

taanna naapertorlugu aalajangersarneqartunik unioqqutitsisoqarneranik tunngavissalimmik

isumaqartoqarpat misissuisoqarsinnaavoq. Aalajangersagaq malillugu misissuisoqassappat,

eqqartuussisup aalajangiinera pisariaqartinneqarpoq, tamatumani siunnerfigineqartoq

qatangiinnartussaanngippat. Umiarsuarnik imaaniittunik misissuinermi piumasaqaat taanna

tamatigungajak naammassineqarsimasarpoq.

Eqqartuussisup aalajangiineranik peqareerani misissuisoqarsimappat, Kalaallit Nunaanni

eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi § 412, imm. 3 naapertorlugu inuup akuliuffigineqartup

qinnuteqarneratigut suliaq nalunaaquttap akunnerinik 24-nik periarfissaqartitsineq

pingasoriaatinngorlugu naatsorsorneqartup iluani eqqartuussivimmut saqqummiunneqassaaq,

tak. inatsit nr. 305, 30. april 2008-meersoq. Misissuineq politiinit ingerlanneqarsimanngippat,

suliap politiinut tunniunneqarneraniit nalunaaquttap akunnerinik 24-nik periarfissaqartitsineq

pingasoriaatinngorlugu naatsorsorneqartariaqarpoq, tak. Kalaallit Nunaanni

eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi § 424-mi, inuinnarnut arsaarinnikkallartarnermut

tunngasumi tunngavissat.

Umiarsuarni uppernarsaatissanik ujarlerneq qaqutiguinnaq Naalakkersuisunit imaluunniit

Issittumi Sakkutooqarfimmit suliarineqartassaaq – tassalu politiit takkussinaalernissaat

soqqullugu umiarsuup umiarsualivimmit qimagunnissaa naatsorsuutigineqarpat.

§ 66-imi imm. 2-4 aalajangersakkanik nutaanik arlalinnik imaqarpoq, tassanilu imarsiornermi

inatsisitigut isumaqatigiissutip ilaa saqqummiunneqarpoq, tassani isumaqatigiissummi artikel

20 naapertorlugu umiarsuarni nunanit allaneersuni uppernarsaatissanik ujarlersinnaanermut

killiliinerit arlallit pineqarnerullutik.

Umiarsuarnut nunanit allaneersunut, imartap avammut killeqarfianiittunut tunngatillugu imm.

2 taamaallaat umiarsuarnut, ajoqutaanngitsumik aqqusaartunut atuutsinneqarpoq.

Imarsiornermi inatsisitigut isumaqatigiissummi killilersuinerit taamaallaat umiarsuarnut,

ajoqutaanngitsumik imartap avammut killeqarfianut aqqusaartunut atuutsinneqarneri

tamatumunnga peqqutaavoq.

Isiginiassallugu pingaaruteqarpoq, umiarsuup nunanit allaneersup, aqqusaannginnermini

inatsisissatut siunnersuummi maleruagassanik imaluunniit aalajangersakkanik taanna

tunngavigalugu aalajangersarneqartunik unioqqutitsisutut pasineqartup, sulilu

aqqusaannginnermini paasineqartup uppernarsaatissanik ujarlerfigineqarnissaa § 66, imm. 1

naapertorlugu pisussaammat.

Aqqusaarneq tassaavoq imartap avammut killeqarfiata aqqusaarneqarnera, imartamut

ilorlermut apuunnani imaluunniit kisarfimmut umiarsualiveqarfimmulluunniit tikinnani

aqqusaarnissamik siunertaqarfiusoq, tak. imarsiornermi inatsisitigut isumaqatigiissummi

artikel 18.

Aqqusaarneq uninnertaqanngitsumik naammaginartumillu sukkassusilimmik pissaaq.

Kisiannili aqqusaarnermi unittoqarsinnaavoq kisartoqarsinnaallunilu, tamannali angalanermut

164

nalinginnaasumut atatillugu pippat, imaluunniit ajornartoornermi ulorianartorsiornermilu

pisariaqartinneqalerpat, imaluunniit inunnik, umiarsuarnik imaluunniit silaannarmik

angallatinik ulorianartorsiortoqarnerani ajornartoortoqarneranilu ikiuinissaq siunertaralu

pippat taamaallaat pisinnaavoq.

Tassalu aqqusaarneq uninnertaqanngitsumik pissaaq, pisulli ilaanni uninnissaq kisarnissarlu

pisinnaatitaaffigineqarluni. Aammattaaq imarsiornermi inatsisitigut isumaqatigiissummi

artikel 19-imi allassimavoq, aqqusaarneq naalagaaffiup sineriaqarfiusup eqqissisimaneranut,

torersaarneranut isumannaatsuuneranullu akornutaanngitsumik pippat, aqqusaarneq

ajoqutaanngitsutut isigineqartoq. Tassalu suut ajoqutaasumik aqqusaarnertut

isigineqarsinnaanersut isumaqatigiissummi assersuusiorneqarput. Inatsisissatut

siunnersuummut pingaarutilittut oqaatigineqarsinnaavoq, assersuutigalugu piaaraluni

annertuumillu mingutsitsineq imarsiornermi inatsisitigut isumaqatigiissummik

unioqqutitsinerusoq, imaluunniit suliaq alla sunaluunniit, aqqusaarnermut toqqaannartumik

atassuteqanngitsoq ajoqutaanngitsumik aqqusaarnertut isigineqarsinnaanngitsoq.

Ajoqutaanngitsumik aqqusaarnissamut pisinnaatitaaffeqarneq tunngaviusumik taamaallaat

imartap avammut killeqarfianuinnaq tunngasuuvoq, kisiannili tassani imartat,

siusinnerusukkut imartap killeqarfiatut avallertut taaneqarsimasut, kingusinnerusukkullu

titarnerit tunngaviusut allannguuteqarnerisa kingunerisaanik imartanut ilorlernut

ilanngunneqarsimasut suli atuunnerat tassunga ilaatinneqanngilaq.

Pisoq imarsiornermi inatsisitigut isumaqatigiissummi artikel 18 ilaatinneqarani, umiarsuaq

ikkarlissimappat, umiusimappat kisarsimappalluunniit, isumaqatigiissut tunngavigalugu

umiarsuaq aqqusaartutut isigineqassanngilaq, taamaattumillu artikel 220, imm. 2-mi

killilersuinerit atuutissanngillat. Taamatut pisoqartillugu umiarsuaq nunanit allaneersoq § 66,

imm. 1 naapertorlugu uppernarsaatissanik ujarlerfigineqassaaq.

Imm. 2, nr. 1-imut.

Imartap iluani, tassungalu umiarsualiviit ilanngullugit, mingutsitsisoqarnerani

tunngaviusumik kalaallit, danskit nunallu allat umiarsuaannut atuutsitsisarneq

assigiinngissuteqanngilaq. Naalagaaffik sineriaqarfiusoq imartamut ilorlermut tamakkiisumik

oqartussaatitaavoq, pingaarnertullu imartap avalliup aqqusaarneqarsinnaatitaaneratut

aqqusaarsinnaatitaasoqarneq ajorpoq, tak. imarsiornermi inatsisitigut isumaqatigiissummi

artikel 8, imm. 2.

Imm. 2, nr. 2-mut.

Umiarsuaq nunanit allaneersoq aqqusaartinnani, aammalu tamatuma kingorna umiarsuaq

aqqusaarluni imartap avammut killeqarfiani mingutsitsisimasutut pasineqarpat, imarsiornermi

inatsisitigut isumaqatigiissummi pasillernissamut piumasaqaatit atuutissanngillat.

Pasillernissamut piumasaqaatit sakkortusisat unioqqutitsinerup aqqusaarnermut atatillugu

pisimaneranut pisimannginneranulluunniit atanerat tamatumunnga pissutaavoq.

Taamaattumik Unioqqutitsinerup pinerani umiarsuaq aqqusaarsimanngippat, umiarsuup

imartap iluani unioqqutitsisimaneranut maleruagassat assingusut atuutissapput.

165

Isiginiassallugu pingaaruteqarpoq, umiarsuup nunanit allaneersup, aqqusaannginnermini

inatsisissatut siunnersuummi maleruagassanik imaluunniit aalajangersakkanik taanna

tunngavigalugu aalajangersarneqartunik unioqqutitsisutut pasineqartup, sulilu

aqqusaannginnermini paasineqartup uppernarsaatissanik ujarlerfigineqarnissaa § 66, imm. 1

naapertorlugu pisussaammat.

Imm. 2, nr. 3-mut.

Umiarsuarnut nunanit allaneersunut, imartap avammut killeqarfiatigut aqqusaarnerminni

inatsimmik matuminnga unioqqutitsisimasutut pasineqartunut pasillernissamut

piumasaqaatinik, matuma siuliani imm. 2, nr. 2-p ataani pissutsinut sukateriffiusunut

atuutsitsisoqarpoq. Oqaatigineqartutut pasillernissamut piumasaqaatinut sakkortusisanut,

unioqqutitsinerpiaap aqqusaarnermut atatillugu pisimanersoq pisimannginnersorluunniit

apeqqutaatinneqarpoq. Taamaattoqarsimappat, umiarsuup imartap avammut killeqarfianut

aqqusaarnermini inatsisissatut siunnersuummi maleruagassanik imaluunniit

aalajangersakkanik taakku tunngavigalugit suliarineqarsimasunik unioqqutitsisimaneranut

tunngavissalimmik pasillertoqassaaq.

Tassalu imm. 2, nr. 2-mi aamma imm. 2, nr. 3-mi assigiinngissutaasoq tassaavoq, umiarsuaq

unioqqutitsinerup pasilliutigineqartup nalaani aqqusaarsimanersoq

aqqusaarsimannginnersorluunniit. Assersuutitut aalajangersimasutut oqaatigineqarsinnaavoq,

umiarsuaq nunanit allaneersoq imartap killeqarfianut avallermut aqqusaarnermini imartap

killeqarfiani avallermi mingutsitsisimasutut pasineqartoq piffissami pasineqarfimmini

tassaniinngippat, tamanna § 66, imm. 2, nr. 2-mi uppernarsaatissanik ujarlernissamut

piumasaqaatinut ilaatinneqassaaq. Kisiannili umiarsuaq nunanit allaneersoq imartap avammut

killeqarfianut aqqusaartoq aqqusaarnerminut atatillugu mingutsitsisutut pasineqarpat, imm. 2,

nr. 3 naapertorlugu uppernarsaatissanik ujarlerfigineqarsinnaavoq.

Imm. 2, nr. 4-mut.

Umiarsuit nunanit allaneersut, imartap avannamut killeqarfiatigut aqqusaartut, kisiannili

danskit immami avatangiisinut inatsisaannik, aningaasaqarnermut killeqarfimmut

immikkoortumut atuutsinneqartunik unioqqutitsisutut pasineqartut pasineqarnerat

tunngavissaqassaaq, aammalu immami avatangiisinik mingutsitsinermik annertuumik

kinguneqartumik imaluunniit ulorianartorsiortitsisumik imaarsisimassapput, aammalu § 65

naapertorlugu umiarsuaq kinaassutsiminik il.il. paasitsitsinissamut pinaassimassaaq

imaluunniit pissusiviusut pillugit paasissutissiissutigineqartut ersarissumik

uniuussimassapput. Tassalu matuma siuliani imm. 2, nr. 3-mut naleqqiullugu umiarsuit

nunanit allannersut pasineqarnissaannut piumasaqaatit sukannernerulersinneqassapput.

Kiisalu kalaallit danskillu umiarsuaannut pasillernissamut piumasaqaatit minnerpaaffissaat

sukannernerulersinneqarput, tassani umiarsuup ”pasillernissamut naammaginartumik

tunngavissaqarnera” kisimi pineqarluni.

Assersuutigalugu oqaatigineqarsinnaavoq, umiarsuarmi nunamit allameersumi,

aningaasaqarnermut killeqarfimmi immikkoortumi mingutsitsisimasutut pasineqartumi,

maannalu imartap avammut killingatigut aqqusaartumi uppernarsaatissanik ujarlernerit

166

tunngavissatut aalajangersarneqartut malillugit aalajangersakkami imm. 2, nr. 4

naapertorlugu ingerlanneqarsinnaammata.

Naggasiutigalugu oqaatigineqassaaq, umiarsuarni nunanit allaneersuni uppernarsaatissanik

ujarlersinnaanermut periarfissap matuma ilanngunneqarnissaa eqqornerpaatut

isumaqarfigineqarmat, naak unioqqutitsineq aningaasaqarnermut killeqarfiup immikkoortup

iluani pisimasinnaagaluartoq, tamatumunngalu immami avatangiisinut inatsit, imartap

avataanut atuutsinneqartoq malillugu Danmark akisussaasuuvoq. Kalaallit Nunaata aamma

Danmarkip akornanni suliassat taamatut agguarneqarneranni, Kalaallit Nunaata imartaani

immami avatangiisinut maleruagassanik atuutsitsisinnaanermi amigaateqarsinnaaneq

pinngitsoorniarlugu taamaaliortoqarpoq. Tassalu aalajangersagaq ilaatigut oqartussaasut,

EEZ-imi immami avatangiisinut inatsimmut akisussaasuusut qinnuteqarneranni

atorneqarsinnaassaaq. Aammattaaq § 65-imut, taamatuttaaq danskit kalaallillu immami

avatangiisinut inatsisaasa akunnerminni ataqatigiinnerannik allaaserisaqarfiusumut

nassuiaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 3-mut.

Umiarsuarnut nunanit allanneersunit atuutsitsinissamut killilersuineq atuutissanngilaq,

umiarsuup nunanit allaneersup naalagaaffik erfalasoqarfigisaa tamatumunnga

akuersisimappat. Matumani nunani tamalaani tunngavissatut akuerisaasut nalinginnaasut

pineqarput, taakkulu malillugit umiarsuup nalunaarsorsimaffigisaata (naalagaaffiup

erfalasoqarfigisaata) nunap iluani imaluunniit nunani tamalaani inatsisit malillugit umiarsuup

illersorneqarsinnaatitaanera atunngitsoortissinnaavaa.

Naalagaaffiup erfalasoqarfiusup akuersinera pisumi aalajangersimasumi akuersissutitut

imaluunniit tamanut, soorlu umiarsuarnut aalajangersimasunut imaluunniit pisunut

aalajangersimasunut akuersissutitut allassimasinnaavoq.

Akuersissut taamaalilluni killilersuinernik, umiarsuit nunat allat erfalasuinik erfalasullit

uppernarsaatissanik ujarlerfiginerini atuuttussaagaluartunik atorunnaarsitsissaaq.

Imm. 4-mut

In continenti (hot pursuit) atorlugu malersuineq inuit pisussaaffeqarnerani taaguutaavoq

nalinginnaasoq, taannalu ilaatigut Imarsiornermi inatsisitigut isumaqatigiissummi artikel 11-

mi aamma imaq ammaannartoq pillugu isumaqatigiissummi 1958-imeersumi

erseqqinnerusumik nassuiarneqarpoq. Inatsisip oqaasertaani oqaaseq ” unioqqutitsinerup

nangissutigisaanik … malersorneqarpat (in continenti)” atorneqarpoq. Oqaaseq taanna

Imarsiornermi inatsisitigut isumaqatigiissummi art. 111-mut naapertuuttutut paasineqassaaq.

In continenti atorlugu malersuineq tassaavoq umiarsuarmik nunanit allaneersumik,

sinerissamiit immami sumiiffiit marluk amerlanerusulluunniit aqqusaarlugit avammut

ingerlasumik malersuineq. Oqaatsip immami sumiiffiit atorneqarnera assersuutigalugu nunap

imartaata avammut killingatut imaluunniit aningaasaqarnermut killeqarfiup immikkoortup

killingatut paasineqassaaq.

167

Umiarsuarmik nunanit allannersumik in continenti atorlugu malersuisoqassappat,

piumasaqaatit arlallit naammassineqarsimasussaapput. Piumasaaqaatit taakku Imarsiornermi

inatsisitigut isumaqatigiissummi art. 111-mi erseqqinnerusumik nassuiarneqarput.

Piumasaqaatit pingaarnerit tassaapput:

Malersuineq ataavartuussaaq kipineqassananilu. Kipineqaruni nangeqqinneqarsinnaanngilaq.

Malersuinermik aallarniisumit allaanerusumit malersuineq umiarsuarmit

timmisartumilluunniit, nanginneqarsinnaavoq, malersuineq kipineqartutut isigineqarani.

In continenti-mik malersuineq aatsaat aallartinneqarsinnaavoq, umiarsuup nunanit

allanneersup tusaasinnaasaanik ungasianiit ersittumik tusaaneqarsinnaasumillu uneqqusilluni

nalunaartoqareerneratigut. Taamaattumik umiarsuaq imaluunniit silaannakkut angallat

umiarsuup pasisap qanitaaniissaaq.

Taamatut pisinnaatitaaneq taamaallaat umiarsuarnit sorsuutinit imaluunniit sakkutuut

silaannakkut angallataanit, imaluunniit umiarsuarnit silaannakkulluunniit angallatinit

taakkunanngaanniit tamatumunnga piginnaatinneqartunit, silatimikkut naalagaaffimmik

sullissinerminnut ersarissunik ilisarnaatilinnit ingerlanneqassaaq.

§ 67-imut

Imm. 1-imut

Suliani, inatsisissatut siunnersuummi uuliamik imaarsisarnermut aalajangersakkanik

unioqqutsitsiviusuni pissutsit immikkut ittut peqqutaallutik siunnersuutigineqarpoq,

nakkutilliinermi oqartussaasut – aammattaaq pineqaatissiinissaq (imaluunniit § 69

naapertorlugu pillaammik akileeqqusinissap aalajangiunneqarnissaa) sioqqullugu

umiarsuarmik aallaqqusiunnaarsinnaapput, pisortap siunissami suliamut aningaasartuutinut,

arsaarinninnermut imaluunniit pillaammik akiliisitsinissamut piumasaqaataasa

qulakkeerneqarnissaannut tamanna pisariaqartinneqarpat.

Aallaqqusiunnaarnermi umiarsuup atornissaanut pisinnaatitaaffiit killilerneqassapput. Tassalu

umiarsuaq pinerluttulerinermut inatsisinik atuutsitsinermut atatillugu umiarsualivimmit

imaaniluunniit aallaqquneqarunnaassaaq, pisariaqarpallu umiarsualivimmut pulanissamut

naalakkerneqassalluni. Aallaqqusiunnaarnermi pillaammik akiligassat suliamullu

aningaasartuutit il.il. akilernissaannut sillimmasiinissaq siunertarineqarsinnaavoq.

Umiarsuarnik nunanit allaneersunik aallaqqusiunnaarnissamut allaffissornikkut aalajangiineq

– Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi maleruagassat naapertorlugit

arsaarinnittarneq assigalugu – Kalaallit Nunaata nunani tamalaani pisussaaffiit

eqqarsaatigalugit pisassapput. Nunani tamalaani immamut inatsisini killilersuinerit, aammalu

pillaammik akileeqqusissutip akilerneqarnissaanut qulakkeerinissaq siunertaralugu ilaatigut

naalagaaffiit sineriaanni umiarsuarnik nunanit allaneersunik aallaqqusiunnaarnissamut

isumaqartut siullermik pingaartumillu Imarsiornermi inatsisitigut isumaqatigiissummi art.

220-mi, naalagaaffiit sineriallit tungaanniit atuutsitsinissamut tunngasumi

168

nassaarineqarsinnaapput. Nunani tamalaani immamut inatsisini akuliunneq imaani pippat,

umiarsuarnik nunanit allaneersunik aallaqqusiunnaarsinnaaneq killilersorneqarpoq. Kalaallit

Nunaanni umiarsualivimmi uuliamik imaarsinermik misissuinissaq, tassanngaanniillu

akuersissutinik allagaatinillu misissuinerinnarmik ingerlaqqiffiusussaq siunertaralugu

umiarsuarnik nunanit allaneersunik aallaqqusiunnaarsinnaaneq, Imarsiornermi inatsisitigut

isumaqatigiissummi art. 226 naapertorlugu ilaatigut piumasarineqarpoq, unioqqutitsinertut

ilimagineqartoq pillugu allagaatit imaat uppernarsaateqarnissamut qulakkeerinissamullu

naammannginnissat. Imarsiornermi inatsisitigut isumaqatigiissutip pingaarnersai imm. 3.2-mi

nassuiaatini nalinginnaasuni uppernarsarneqarput.

Uppernarsaatissanik ujaasinerni, assersuutigalugu uppernarsaatissanik ujaasinermut atatillugu

uuliamit misissugassanik tigusinermi umiarsuaq sivikitsumik unitsinneqarsinnaavoq.

Taamatut unitsitsineq § 67-imi aalajangersakkami siunnersuutigineqartumi

ilaatinneqanngilaq, tamatumanili § 66 tunngavigineqassaaq.

Naalakkersuisut, Issittumi Sakkutooqarfik aamma politiit unitsitsisinnaassasut

siunnersuutigineqarpoq. Taamaalilluni aamma politiit – Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq

pillugu inatsimmi allassimasut akerlianik – tunngavilersuutitut taaneqartut tunngavigalugit

umiarsuarmik unitsitsisinnaalerput, pasineqartup kisimiilluni umiarsuarmik

atuisinnaatitaanera apeqqutaatinnagu. Tamatumunnga atatillugu piumasarineqarpoq,

umiarsuarmik umiarsualivimmi aallaqqusiunnaartarneq pingaartumik politiinit

isumagineqartassasoq, kiisalu Issittumi Sakkutooqarfik imaani umiarsuarmik

unitsitsinerminni – politiit erngerlutik tikissinnaatinnagit –

aallaqqusiunnaarallarsinnaasassasoq.

Imm. 2-mut

Imm. 2-p immikkoortua siulleq naapertorlugu pisortat pillaammik akiliinissamut aammalu

suliamut aningaasartuutinut akiliinissamut piumasaqaataannut sillimmatitut

aallaqqusiunnaartoqarsinnaavoq – pasisarluunniit piginnittuunani taamaallaat umiarsuarmik

atuisinnaatitaagaluarpat. Akiligassat akilerneqarpata, imaluunniit imm. 2-p immikkoortua

siulleq naapertorlugu akiliinissamut sillimmasiisoqarpat aallaqqusiunnaarneq

taamaatinneqassaaq.

Imm. 2-p immikkoortuata aappaani aalajangersagaq malillugu, suliamut inaarutaasumik

aalajangiinermiit kingusinnerpaamik qaammatit marluk qaangiunnerini assersuutigalugu

pillaammik akiligassat aamma suliamut aningaasartuutit akilerneqanngippata, imaluunniit

sillimmasiisoqarsimanngippat, umiarsuaq aallaqquneqarunnaartoq atorlugu

naammassinninniartoqarsinnaavoq.

Højesteret-ip pineqaatissiinera, 27. marts 1969-imeersoq, UfR 1969.353 H-mi issuarneqartoq

naapertorlugu naammassinnissamut apeqqut, pisinnaatitaaffiit umiarsuarmi

pigineqarsimasinnaasut allat eqqarsaatigalugit aalajangiiffigineqartassasut ilimanarpoq.

Umiarsuarmik piginnittoq uuliamik imaarsinermut attuumassuteqanngippat, taassuma

umiarsuarmik pigittuusinnaatitaanera pissutigalugu umiarsuaq atorlugu

naammassinninniarnissaq pisinnaanngitsutut isigineqartariaqarpoq.

169

Naammassinninniarnissamut apeqqut taamaalilluni pisinnaatitaaffiit, inuup allap

umiarsuarmut tunngatillugu pigisinnaasai eqqarsaatigalugit aalajangiiffigineqartussatut

isigineqartariaqarpat, taamaallaat umiarsuaq atorlugu naammassinninniartoqarsinnaavoq,

inuk imaluunniit ingerlatseqatigiiffik, umiarsuarmik piginnittoq pinerluttulerinermut inatsisit

malillugit inatsimmi tunngavissanik nalinginnaasunik unioqqutitsinermut akisussaasutut

isigineqarsinnaappat.

Kisiannili aallaqqusiunnaanermi tunngaviusut annertunerusinnaapput. Umiarsuarmik

aallaqqusiunnaarsinnaanermi inuup imaluunniit ingerlatseqatigiiffiup, umiarsuarmik

piginnittuusup pinerluttulerinermut inatsisit malillugit inatsimmi tunngavissanik

nalinginnaasunik unioqqutitsinermut akisussaasutut isigineqarnissaa piumasaqaataanngilaq.

Kisiannili tassani inatsisit malillugit umiarsuarmik atuisinnaatitaasup pinerluttulerinermut

inatsisit malillugit akisussaasuusimanissaa piumasarineqarpoq.

Uparuaaneq taamaatinneqarpat, imaluunniit eqqartuussivimmi pinngitsuutitsisoqarpat,

tamanna Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi § 486-imi aalajangersagaq

toqqarneqarsinnaasoq naapertorlugu pisortanut kinaassusersiunngitsumik tunngaveqarluni

taarsiinissamut akisussaaffiliinermik nassataqarsinnaavoq, aammattaaq tak. UfR 1997.207 V.

Kisiannili taarsiissutissat ikilisinneqarsinnaapput atortussaajunnaarsinneqarsinnaallutillu,

unnerluutigisaasoq nammineerluni § 486, imm. 3 naapertorlugu aallaqqusiunnaarnissamut

tunngaviliisimappat (nammineq pisuussutigisaminik).

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami nakkutilliinermi oqartussaasut ”allagaatinik, pappiaqqanik

uppernarsaatinillu allanik assingusunik” tigusisinnaanermut tunngavissinneqarput. Tassani

assersuutitut eqqakkanut il.il., umiarsualivimmi tigooraavimmut tunniunneqartunut

uppernarsaatit, umiarsuup angalaneranut nalunaarsuiffik uppernarsaatilluunniit assingusut

eqqarsaatigineqarput. Oqaatsip ”uppernarsaatit allat assingusut” atorneqarnerani umiarsuarmi

pigisat il.il. eqqarsaatigineqarput. Kisiannili aalajangersagaq umiarsuarmik

aallaqqusiunnaarnissamut tunngavissiinngilaq. Kisiannili umiarsuaq tamarmiusoq

uppernarsaatissanik qulakkeerinissamut pisariaqartinneqarpat, pissutsit malillugit tamanna

Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi § 424, inuinnarnit

arsaarinnikkallartarnermut tunngasoq tunngavigineqassaaq.

Nalinginnaasumik amerlanertigut allagaatit attuumassuteqartut assileqqinneqartarput,

taamaalillunilu matumani aallaqqusiunnaarnissaq, aalajangersakkamut

siunnersuutigineqartumut ilaasoq pineqanngilaq.

Imm. 4-mut

§ 66, imm. 2-mut, § 67, imm. 3 nr. 4 ilaatinnagu, nassuiaatit innersuussutigineqarput,

tassanilu kinaassusersiorfiunngitsumik ersarissumik uppernarsaatissaqarnerup annertusisamik

piumasaqaatiginissaa piumasarineqarpoq. Piumasaqaatip tamatuma nassatarisaanik

umiarsuaq nunanit allaneersoq aatsaat aallaqqusaajunnaarsinnaavoq, inatsisissatut

siunnersuummi maleruagassanik unioqqutitsisoqarsimasoq kinaassusersiorfiunngitsumik

ersarissumik uppernarsaatissaqarpat, tassalu sinerissamut imaluunniit soqutigisaqarfinnut

170

tamatumunnga assingusunut, imaluunniit imartami aningaasaqarnermulluunniit killeqarfiup

iluani isumalluutinut annertuumik ajoqutaasumik imaluunniit annertuumik ajoqusiinissamut

ulorianartorsiortitsisumik imaarsisoqarsimappat.

Pasitsaassinissamut piumasaqaat ”kinaassusersiorfiunngitsumik ersarissumik

uppernarsaatissaqarneq” nutaajuvoq, aammalu pinerluttulerinermut inatsimmi

nalinginnaasumi ilisimaneqarani. Piumasaqaatip pasitsaassinissamut piumasaqaat ”immikkut

ittumik sakkortusisamik pasitsaassaqarneq” assigisorujussuuaa, tassanili ilassutaavoq,

Imarsiornermi inatsisitigut isumaqatigiissummi artikel 220, imm. 6-ip oqaasertaani

piumasarineqarmat, pissutsit paasineqarsinnaasut kinaassusersiorfiunngitsumik

pissarsiarineqartut unioqqutitsisoqarneranik pasitsaassinermut qulakkeerissutaanissaat.

Kinaassusersiorfiunngitsumik ersarissumik uppernarsaatissaqartoqarneranik naliliinermi

ilaatigut pissutsit kinaassusersiorfiunngitsut paasineqarsinnaasut uku ilaatinneqassapput:

- Timmisartunit qaammataasanillu alapernaarsuinermi paasisat.

- Angallattunik alapernaarsuissutsit atorlugit paasisat.

- Angallatini ”monitoring equipment”-it naqinnerini.

- Assit pigisat.

- Angalanermut allattaavinnit paasissutissat.

- Timmissat uuliamik mingussimasut atortulluunniit mingutsinneqarsimasut allat.

- Uulia akuutissalluunniit mingutsitsisut allat nunamut tipisimasut.

- Uuliamik akuutissanilluunniit misissueqqissaarnerit.

Imarsiornermi inatsisitigut isumaqatigiissut ”sinerissamut imaluunniit soqutigisaqarfinnut

tamatumunnga assingusunut, imaluunniit imartami aningaasaqarnermulluunniit killeqarfiup

iluani isumalluutinut annertuumik ajoqutaasumik imaluunniit annertuumik ajoqusiinissamut

ulorianartorsiortitsisumik” pillugu nassuiaatinik imaqanngilaq.

Oqaaseq ”sinerissamut imaluunniit soqutigisaqarfinnut tamatumunnga assingusunut,

imaluunniit imartami aningaasaqarnermulluunniit killeqarfiup iluani isumalluutinut

annertuumik ajoqutaasumik” oqaatsitut ”annertuumik imaarsineq” aamma ”annertuumik

mingutsitsineq” paasineqassaaq. Taamaattumik ”annertuumik ajoqutaasumik” pillugu

apeqqut mingutsitsinermi aalajangersimasumi tamanik naliliinermut

aalajangiisuusariaqarpoq.

Kiisalu pisumi akuliunneq qanorluunniit ittoq aallunneqaraluarpat, matumani tamatigut pisoq

”annertuumik imaarsinertut”, ”annertuumik ajoqusiinertut imaluunniit annertuumik

ajoqusiinissamut ulorianartorsiortitsinertut”, aamma/imaluunniit ”annertuumik

mingutsitsinertut” taaneqarsinnaanersoq inatsisaannarnik tunngaveqarluni naliliisarnissaq

ilimagineqarsinnaavoq. Matumani avatangiisinik suliaqarnermik naliliineq pineqanngilaq.

Oqartussaasut inatsisissatut siunnersuut matumanilu nassuiaatip oqaasertai tunngavigalugit

aalajangiisussaapput, pisumi aalajangersimasumi assersuutigalugu annertuumik imaarsineq

171

pineqarnersoq. Tamannattaaq imm. 2.18-imut nassuiaatit nalinginnaasut naapertorlugit

tamanut atuuppoq.

Oqartussaasut naliliinerminni ilaatigut tunngavissat uku ilaatissinnaavaat:

- Uuliap/akuutissat imerpalasut allat annertussusaat suussusaallu.

- Ukiup qanoq ilinera.

- Avatangiisinut sunniineq, tassunga ilanngullugit

o ajoqusiinermi sunniutit erngerlutik takuneqarsinnaasut (sumiiffimmi

timmissat/aalisakkat toqungasut)

o sumiiffiup sukisaarsaarnermut atorneqarnera, aamma

o timmissat uumasullu miluumasut piaqqiorfii.

- Sumiiffiit sunnertiasut/sumiiffiit annertuumik sunnertiasut

mingutsinneqarsinnaanerat.

Oqaaseq ”soqutigisaqarfiit assingusut” amerlasuunut atuuttut paasineqassaaq, soqutigisanut

inatsisissatut siunnersuummi § 1-imi siunertanut aalajangersakkamut ilaasutut, tassanilu

pineqartut tassaapput inuup peqqissusaa, immap qaani iluanilu pinngortitami kulturikkullu

naleqartitat, tassungalu immap naqqa ilanngullugu, sukisaarsaarnermi naleqartitat imaluunniit

suliat, immap inatsisit malillugit atorneqarneranut attuumassutillit.

Imm. 5-imut

Umiarsuup nunanit allaneersup naalagaaffik erfalasoqarfigisaa akuersippat, umiarsuarnut

nunanit allaneersunut atuutsitsinermi killilersuinerit atuutissanngillat. Tamatumanissaaq

matuma siuliani § 66, imm. 3-mut nassuiaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 6-imut

Matuma siuliani § 66, imm. 4-mut nassuiaatit innersuussutigineqarput.

Imm. 7-imut

Inatsit malillugu aallaqqusiunnaarnissap aallartinneqarnerani suleriaasissaq eqqarsaatigalugu

siunnersuutigineqarpoq, tamanna Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi

kapitali 37-mi arsaarinnittarnermut maleruagassat naapertorlugit pisassasoq. Tassalu

aallaqqusiunnaarnermi pineqartoq inerteqqutaasumik uuliamik imaarsisarneq pillugu

inatsisissatut siunnersuummi maleruagassanik unioqqutitsisimasutut naammaginartumik

tunngaveqarluni pasineqarsimasussaavoq, tak. eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi § 418,

imm. 2, nr. 1.

Aammattaaq eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmut innersuussinerup kingunerisaanik,

aallaqqusiunnaarnissamut aalajangiinerit eqqartuussivinni aalajangerneqartassapput,

tamatumani Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi § 422 naapertorlugu

eqqartuussivimmi aalajangiinissap utaqqineqarnerani aallaqqusiunnaarnermi siunertaasoq

annaaneqassanngippat. Imaani aallaqqusiunnaarnermi piumasaqaat kingulliullugu

taaneqartoq tamatigungajak naammassineqarsimassasoq ilimanaateqarpoq. Tassalu

Naalakkersuisut imaluunniit Issittumi Sakkutooqarfik taamatut pisoqartillugu

aallaqqusiunnaarallarsinnaapput. Umiarsualivimmut tikinnermi suliaq erngerluni politiinut

172

ingerlateqqinneqassaaq. Taamatuttaaq pisartut uniorluinnarlugit politiit

takkussinnaannginnerini umiarsuup umiarsualivimmit qimagunnissaa ilimagineqarpat,

Naalakkersuisut imaluunniit Issittumi Sakkutooqarfik umiarsuarmik umiarsualivimmiit

aallaqqusiunnaarallarsinnaapput imaluunniit uppernarsaatissanik tigusisinnaallutik.

Tamatumani suliaq aamma pilertornerpaamik politiinut tunniunneqassaaq.

Aallaqqusiunnaarallarneq siumoortumik eqqartuussivitsigut aalajangiinertaqanngitsumik

pisimappat, inuup akuliuffigineqartup (tassalu aallaqquneqarunnaartup) Kalaallit Nunaanni

eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi § 422, imm. 3 naapertorlugu qinnuteqarneratigut suliaq

eqqartuussivimmut saqqummiunneqassaaq. Aallaqqusiunnaarallarneq politiinit

suliarineqarsimanngippat, suliap politiinit tunniunneqarneraniit nalunaaquttap akunnerinik

24-nik periarfissaqartitsineq pingasoriaatinngorlugu naatsorsorneqassaaq, tak. Kalaallit

Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi § 424-mi, inuinnarnit

arsaarinnikkallartarnermut tunngasumi tunngaviusut.

Erngerluni sillimmasiisoqarpat aammalu allaffissornikkut pillaammik akiligassiisoqarpat,

imaluunniit tamatuma kingunitsianngua pillaammik akiligisassaq akilerneqarpat -

pineqartullu aallaqqusiunnaarallarnerup eqqartuussivimmut saqqummiunneqarnissaa

qinnutiginngippagu – suliap politiinut tunniunneqarnissaa pisariaqassanngilaq.

§ 68-imut

Inatsisissatut siunnersuummi § 68 ilaatigut Inatsisartut peqqussutaanni § 68-imik

ingerlatitseqqinneruvoq, ilaatigullu avatangiisinut inatsimmi § 67, imm. 1-imi

maleruagassanik ilassusiiviulluni. Ataatsimoortitsinermi inatsisissatut siunnersuutip aamma

avatangiisinut inatsisip oqaasertaasa assigiinnissaat siunnerfigineqarpoq. Aalajangersakkami

allassimavoq, inatsisissatut siunnersuummik unioqqutitsisoq suliffeqarfiuppat, tassungalu

ilanngullugu aktianik piginneqatigiiffiuppat imaluunniit andelsselskabiuppat,

piginneqatigiiffiuppat assigisaanilluunniit ingerlatseqatigiiffiuppat, ingerlatseqatigiiffik

pillaammik akiliisussanngortinneqarsinnaavoq. Suliani taamaattuni Kalaallit Nunaanni

pinerluttulerinermut inatsimmi kapitali 5-imi maleruagassat malinneqassapput.

Aalajangersakkami akisussaaffiup ersarissumik inissinneqarnissaanut periarfissaqarnissaq

qulakkeerneqassaaq, aammattaaq suliffeqarfik unioqqutitsinermut akuutillugu.

Pillaammik akiligassap annertussusissaata aalajangerneqarnerani uku

eqqarsaatigineqassapput:

1. Aningaasaqarnikkut iluanaaruteqarnissamik siunertaqarneq angusaqarnerluunniit.

2. Pisut sakkortusititsisut:

- avatangiisinik innarliinerit tamatumunngaluunniit ulorianartorsiortitsineq,

- piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni pisut,

- uteqqiinerit, tassunga allaffissornikkut eqaasitsissuteqartoqareernerani il.il.

uteqqiinerit ilaallutik,

- peqqussutinik/eqqaasitsissutinik naammassinninngitsoornerit,

173

- iluanaarniarnerit.

3. Akuutissap mingutsitsisup unioqqutitsilluni aniatinneqartup annertussusaa,

aniatitsineq sioqqullugu saliinermi imaluunniit aniatitsinerup kingorna saliinermi

aningaasartuutinut paasissutissanik ilaqartinneqarsinnaasoq.

4. Suliffeqarfiup angissusaa kaaviiaartitaalu pillaammik akiligassap annertussusissaanut

nalinginnaasumik isumaqartinneqassaaq.

Ingerlatseqatigiiffik pisortaalu akisussaatinneqarpata, pisortamut pillaammik akiligassaq

annikinnerujussuaq aalajangerneqassaaq. Kiisalu § 62-imut nassuiaatit

innersuussutigineqarput, tassanilu pillaammik akiliutissat annertussusissaannut ilitsersuutit

taaneqartut, aammattaaq matumani atorneqartussat ilaatinneqarput.

Tamatumunnga peqatigitillugu imm. 1-ip immikkoortuata aappaani siunnersuutigineqarpoq,

aammattaaq Namminersorlutik Oqartussat, taassumalu ataani kommunit

pineqaatissinneqarsinnaasut.

Imm. 2-mi allassimavoq, pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat malillugit

arsaarinnittoqarsinnaasoq, arsaarinnissutillu Nunap Karsianut tutsinneqartassasut.

Aalajangersagaq avatangiisinik innarlitsaaliuineq pillugu inatsimmi § 67, imm. 2-mit

aasaavoq.

§ 69-imut

Aalajangersagaq pillaammik akiligassanik allaffissornikkut aalajangiisarnermut

tunngasuuvoq. § 69, imm. 1-ip atuutilerneratigut periarfissaq inatsimmi pineqartunut tamanut

atuutilissaaq, taamaalillunilu inatsimmi maleruagassanik unioqqutitsinerit tunngavigalugit

pillaamik akiligassat allaffissornikkut aalajangiiffigineqarsinnaalissapput.

Allaffissornikkut pillaammik akiligassiisarneq taamaallaat unioqqutitsinernut

atorneqarsinnaassaaq, suliami unioqqutitsinerup suunera taamatullu inatsisini maleruagassat

unioqqutinneqartut naammaginartumik ersarippata, taamatullu pillaammik akiligassap

annertussusilerneqarnera maleruagassanut atuuttunut naapertuuppat. Kiisalu pineqartup

unioqqutitsinermi pisuunerminik nassueruteqarnissaa, aammalu suliap pillaammik

akileeqqusinikkut aalajangiiffigineqarnissaanut isumaqataanissaa pisariaqarpoq.

Eqqartuussivik avaqqullugu pillaammik akileeqqusinissaq amerlanertigut eqqartuussivimmi

aalajangiinermit, politiinik taamatullu eqqartuussivimmik akuutitsiviusumit pisariinnerusutut

artukkiinnginnerusutullu isigineqartartussaammat, innuttaasup suliani pisariitsuaqqani

periarfissat marluusut taakku akornanni qinigassinneqartarnissaa naleqquttutut

isumaqarfigineqarpoq, tassanilu suliap allaffissornikkut pillaammik akileeqqusinikkut

aalajangiiffigineqarnissaanut pineqartup isumaqataanissanut piumasaqarneq

tunngavigineqarpoq.

Imm. 1-ip immikkoortuata aappaanut aalajangersakkami qinnuteqartoqarneratigut piffissap

akiliiffiusussap sivitsorneqarsinnaanissaanut periarfissamik atuutsitsisoqalissasoq

erseqqissaatigineqartarpoq. Taamaalilluni sivitsuinissaq suliap aaqqiiffiginissaanut

174

iluaqutaassasoq naliliisoqarpa, oqartussaasut akiliinissamut piffissarititassatut

aalajangerneqartumik sivitsuinissamut periarfissinneqarput.

Imm. 2-mi erseqqissarneqarpoq, Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi

unnerluussutip imaanut piumasaqaatit aamma unnerluussaasup oqaaseqarnissamut

pisussaaffeqannginnera pillugu piumasaqaatit, pillaammik akiliisitsisoqarnissaanut

allaffissornikkut aalajangiinerni atorneqassasut.

Ilaatigut aalajangersagaq malillugu pineqartoq nalunaarummik, unnerluussutip imassaanut

piumasaqaatit, Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq illugu inatsimmi § 437-imi allassimasut

naapertorlugit unioqqutitsineq pillugu nassuiaatitalimmik tigusaqartussaavoq.

Allaffissornermi pillaammik akileeqqusissutit pillugit suliat Europami Inuit Pisinnaatitaaffii

pillugit Isumaqatigiissummi pinerluttulerinermi inatsisinut ilaasutut isigineqarmata, suliat

taamaattut oqaatigineqareersutut imminut pisuutinnissamut inerteqquteqarneq ataqqillugu

suliarineqartussaapput, taamaalilluni Europami Inuit Pisinnaatitaaffiinut Eqqartuussiviup

isumaqatigiissummi artikel 6-imi inatsisissatut aalajangersagaa malillugu. Ilaatigut tamatuma

kingunerisaanik namminersortoq oqartussaasut aalajangersimasumut pasillerneranut

atatillugu oqaaseqarnissamut pisussaaffilerneqanngilaq, taamatullu oqartussaasoq

oqaaseqannginnissamut pisinnaatitaaffeqarneranik ilisimatinneqartariaqarpoq, tak. politiit

unnerluussamik apersuisarnerat pillugu Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaatsimut inatsimmi §

347, imm. 1-imi ersarissumik allassimasut.

Kiisalu imm. 3-mi allassimavoq, suliami unioqqutitsisoq piffissaq eqqorlugu akiliisimappat,

imaluunniit pillaammik akiliut aalajangiineq malillugu akilersinneqarsimappat, suliami

pineqartumi malersuineq (eqqartuussivitsigut) ingerlaqqissanngitsoq.

Aammattaaq Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi § 440, imm. 1-imi

aalajangersagaq tassunga assingusoq innersuussutigineqarpoq.

§ 70-imut

Inatsisissatut siunnersuummik maleruagassanillu attuumassuteqartunik unioqqutitsinerit

ilaannut pisoqalisoornissamut piffissarititaasup ukiunik tallimanik sivisussuseqarnissaa

siunnersuutigineqarpoq.

Erseqqissaatigineqassaaq, inatsisissatut siunnersuummik unioqqutitsinerni arlalinni

unioqqutitsinerit ”toqqortaasinnaammata”, soorlu akuutissanik atortunilluunniit imaanut

eqqaasoqarsinnaavoq, aatsaat kingusinnerusujussuakkut paasineqartunik. Taamaattumittaaq

unioqqutitsinerit ilaannut pisoqalisoornissamut piffissarititaasup sivisunerusunngorlugu

aalajangersarneqarnissaa pisariaqartinneqarpoq.

Erseqqissaatigineqassaaq, ilaatigut inatsisissatut siunnersuummik unioqqutitsinermi

pinerluttulernermut inatsimmi § 21 naapertorlugu suliat pisoqalisoornissaannut maleruagassat

nalinginnaasut atuutsinneqassammata.

175

§ 71-imut

Aalajangersakkami tassani siunnersuutigineqarpoq, Inatsisartut peqqussutaat atuuttoq

malillugu aalajangiinerit, siornatigut aalajangiinernut taartissatut nutaamik

aalajangiisoqarnissaata tungaanut atuutiinnartassasut.

Taamatuttaaq inatsisissatut siunnersuutip atuutilernerani suliat suliarineqartut, maleruagassat

”nutaanngitsut” malillugit naammassineqassapput. Oqartussaasulli qinnuteqaammik

suliaqartup qinnuteqartup qinnuteqarneratigut qinnuteqaat inatsisissatut siunnersuummi

maleruagassat nutaat malillugit suliarisinnaavaat, tamatumani qinnuteqartoq maleruagassat

maannamut atuuttut malillugit suliaqarnermit pitsaanerusunik angusaqarsinnaappat. Aamma

oqartussaasut qinnuteqartoq periarfissaq tamanna pillugu ilisimatittariaqarpaat. Taamaalilluni

qinnuteqartoq maleruagassat nutaanngitsut malillugit itigartinneqartussaagaluartoq, nutaamik

qinnuteqarnermini maleruagassat nutaat malillugit akuerineqarsinnaappat oqartussaasuni

qinnuteqartunilu isumalluutinik tamaangaannartitsinnginnissaq siunertarineqarpoq.

§ 72-imut

§ 72 atulersitsinissamut atorunnaarsitsinissamullu aalajangersakkanik imaqarpoq.