Metsään syyskuu 2008

METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAAN, LOUNAIS-SUOMEN JA PIRKANMAAN ASIAKASLEHTI SYYSKUU 2008

M-S

uo

men

Po

sti O

yj

metsään

Päivitämetsätietosi

Syysmetsäpäivässäsivu 10–11

Harvennuslyö leiville

sivu 12

Suometsienkorjuu kehittyysivu 6

SYYSKUU 2008metsään2

Suomessa tavoitellaan hakkuiden lisäämis-tä yksityismetsistä 10–15 miljoonalla kuu-

tiometrillä, mikä nostaisi kotimaisen puun vuo-tuisen käytön 60 miljoonan kuutiometrin tasolle. Teollisuuden tavoitteena on toimittaa tuotanto-laitoksille suomalaista puuta enemmän kuin vii-me vuonna. Varsinkin kotimaiselle kuitupuulle on nyt historiallisen kova kysyntä.

Levikkialueemme kolmen metsäkeskuksen alueen metsissä on hyvät mahdollisuudet lisä-tä hakkuita. Hakkuista on toteutunut 2000-lu-vulla noin 80 prosenttia tavoitteeseen verraten. Kestävä hakkuumäärä voidaan nostaa siis vii-denneksellä. Kaikkien puutavaralajien, mutta etenkin mäntykuitupuun hakkuita olisi mahdol-lista lisätä merkittävästi.

Puuta siis metsissämme on. Mutta miten saamme puun liikkeelle?

Kevään aikana metsäkeskuksissa on poh-dittu toimia hakkuiden lisäämiseksi. Metsäkes-kukset ovat laatineet toimenpideohjelman, jo-ka toteutuessaan lisää hakkuita ja työtehtäviä metsissämme.

Asiaa on käsitelty myös laajapohjaisissa alueellisissa metsäneuvostoissa. Parasta an-tia on ollut paikallisten työryhmien työskentely. Siellä on pohdittu sitä, mitä itse kukin organi-saatio ja toimihenkilö voivat tehdä asian eteen. Toimenpiteenä on muun muassa metsänomis-tajien tiedon lisääminen oman metsänsä tar-peista ja mahdollisuuksista.

Hallitus on sorvannut puunmyynnin määrä-aikaisen verohuojennuspäätöksen. Päätös on jo vauhdittanut puukauppaa. Metsäammattilai-set odottavat asiasta käytännön ohjeistusta.

Metsäkeskusten metsäammattilaiset yhdes-sä kaikkien toimijoiden kanssa vastaavat haas-teeseen. Olemme omalta osaltamme viemässä metsänomistajalle oikeata tietoa metsäkäsitte-lyä koskevan päätöksen teon pohjaksi.

Kädessäsi on Metsään -lehti, jonka päätee-mana on: Toimintaa metsiin. Tästä lehdestä löy-tyy runsaasti apua ja tukea metsänomistajan pulmiin. Käytä myös hyväksesi takakannen yh-teystietojamme.

Toivon, että Sinä metsänomistaja selvität kanssamme oman metsäsi hoito- ja hakkuu-tarpeet.

L MIKKO SAVOLAINEN

pää[email protected]

ToiminTaa meTsiin yhTeisTyössä

Hakkaamalla ja hoitamalla tuloksiin

Metsänomistaja on metsänsä päätöksente-kijä. Hänen päätöksensä ratkaisevat ta-

loustuloksen ja metsän kehityksen. Etelä- ja Länsi-Suomessa metsän päätöksentekijöitä on paljon. Kokonaisuuden kannalta pientenkin metsätilojen päätökset ovat merkityksellisiä.

Metsäkeskus levittää tietoa hyvästä metsien käytöstä ja hoidosta. Osa tätä tiedon levitystä on tämä lehti. Ajankohtainen painopiste on tar-peellisten hakkuiden tekeminen. Pitkäjänteistä metsien hoitoa ei silti unohdeta.

Tähän asti pitkään pätenyt totuus on, että jos onnistut kasvattamaan puun järeäksi, saat siitä paremman hinnan kuin ohuesta puusta. Tähän perustuu harvennushakkuiden tarve ja mielekkyys. Jos et harvenna ajoissa, puu ei jä-reydy ja tulevia euroja jää saamatta. Ennustan, että aivan lähiaikoina tämä totuus ei kovin pal-jon muutu siitä huolimatta, että puuta käytetään osin energiaksi ja uusia tuotteita puusta kehi-tetään. Kannustan siis harventamaan ja sitten myös korjaamaan arvokkaan päätesadon.

Keskusmetsäseura Tapio järjesti vuonna 1945 kirjoituskilpailun, jonka aihe oli: ”Uudis-tushakkuut ja miksi niitä on toimitettava”. Kil-

pailun voitti metsänhoidonneuvoja Johannes Siitosen pitkähkö kirjoitus ”Päivä Jere Jussilai-sen metsässä”. Siinä käydään metsänomista-jan ja ammattimiehen keskusteluin läpi metsän tarpeet metsäkävelyn aikana. Yhä edelleen on aiheellista vähintään kerran vuodessa kiertää oma metsä ja pohtia tarpeelliset työt.

Tieteellinen tieto metsän parhaista kasva-tusmalleista on Suomessa hyvää. Asiaa on tut-kittu pitkään ja perusteellisesti, ja tutkimukset on puettu metsähoitosuositusten muotoon. Niitä voi soveltaa joko ammattilaisen avustuksella tai itse opiskelemalla. Oikea malli riippuu puulajis-ta ja kasvupaikan ominaisuuksista. Töiden käy-tännön tekemiseen soveltuu sama neuvo: am-mattilaisilla tai itse tehtynä.

Metsäsuunnitelma tehdään kymmeneksi vuodeksi. Siitä voi tehdä itselleen vuosisuunni-telman kullekin vuodelle. Kiireelliset hakkuut ja hoitotyöt on syytä aloittaa heti. Tässä on yksi metsänhoidon filosofian ydin. Tee tarpeellinen heti, mutta ajattele samalla pitkälle tulevaisuu-teen. Tästä osaisi moni pitkään metsän parissa työskennellyt kertoa esimerkkejä.

Pahimmillaan metsässä käy niin, että hyvä

vaihtuu huonoksi. Hyvin perustettu taimikko voi tuhoutua vesakon alle tai ylitiheä harvennus-metsä taantua sellaiseksi, että tukkipuusato jää pieneksi. Valtakunnan metsien inventointi antaa viitteitä siitä, että tällaisia alueita on myös Hä-me-Uusimaan, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan metsissä.

Metsien puuston puolesta hakkuita voidaan tämän lehden levikkialueella lisätä. Tilakohtai-sesti tilanne on luonnollisesti erilainen. Arvioi siis tilanne ja tee tarvittavat päätökset pikimmi-ten. Erityisesti harvennushakkuiden osalta ti-lanne on suotuisa. Pohdi samalla realistisesti omat mahdollisuutesi metsän töihin, hakkuisiin tai hoitoon.

Metsäkeskus toimii yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa hakkuiden, metsänhoidon ja metsäluonnon hoidon edistämiseksi. Tänä vuonna toimenpiteiden kärki on suunnattu met-sien käytön edistämiseen.

L KARI NIEMINEN

Kirjoittaja on Metsäkeskus Lounais-Suomen johtaja [email protected]

Metsäkeskus Häme-Uusimaan, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan asia-kaslehti. Yhteydenotot: [email protected], osoitteen-muutokset voi ilmoittaa sähköpostilla [email protected] tai pu-helimitse 020 772 6500.

PäätoimittajaMikko Savolainen

ToimituskuntaSeppo LeinonenVeikko IittainenJussi Collin, toimitussihteeri

TaittoValööri / Pirkko Sipilä

Kannen kuva: Kaj Lindh

PainoHämeen Paino Oy Forssa

Paperi 55 g/ m² PEFC-sertifioidusta puusta.

Painosmäärä67 000 kpl

OsoitelähdeMetsäkeskusten asiakasrekisteri

ISSN 1797-2310

Suunnittelulle kiitosta ............................................................................. 3

Korjuu muutoksen kourissa .................................................................... 4

ABC-retki on hyvä starttii ........................................................................ 5

Leveä tela kantaa suometsissä .............................................................. 6

Henkäys vanhoilta ajoilta ........................................................................ 7

Kemeran uudet säännöt ......................................................................... 8

Kannot energiaksi .................................................................................. 9

Syysmetsäpäivä Tampereella ............................................................... 10

Metsänkasvatus kannattavaksi harventamalla ..................................... 12

Metsäkeskus kannustaa puukaupoille ................................................. 13

Yhteismetsä takaa tasaisen tuoton .......................................................14

Verohelpotukset piristivät puumarkkinoita ............................................ 15

Metsän merkitys kasvaa ....................................................................... 16

Tarkka paikka .........................................................................................17

Luontovisa ............................................................................................. 18

Tapahtumia metsäkeskuksissa ............................................................ 19

sisällysluettelometsään SYYSKUU 2008

Pä

äk

irjo

itu

s

3metsäänSYYSKUU 2008

Metsänomistajat ovat erittäin tyytyväisiä metsäkeskusten tar-joamaan metsäsuun-

nitteluun. Palvelu saa kokonaisuu-dessaan kouluarvosanan 8,5. Pää-osa metsänomistajista on antanut arvosanoja 8 ja 9, mutta joukossa on muutama täysi kymppikin.

Tiedot perustuvat metsäkes-kusten tämän vuoden alussa te-kemään palautekyselyyn, jossa haastateltiin puhelimitse lähes 400 metsänomistajaa. Kysely on osa metsäkeskusten uusittua palaute-järjestelmää.

Tulosten perusteella metsä-suunnittelu on hyvä ja toimiva pal-velu, jossa metsäkeskuksen suun-nittelijoiden ammattitaitoa arvoste-taan korkealle. Hyväksi koettu ko-

konaisuus luo varman pohjan myös metsävaratietoon perustuvien pal-veluiden jatkokehittämiselle.

Henkilökohtaiset kontaktit tärkeitäMetsänomistajat arvostavat henki-lökohtaista palvelua ja yhteydenpi-toa. Niinpä esimerkiksi metsäsuun-nitelma olisi hyvä luovuttaa ja neu-voa sen käyttöä henkilökohtaisesti aina, kun se on mahdollista ja asia-kas sitä toivoo. Metsänomistajaan tulisi myös ottaa aina yhteyttä en-nen maastotöitä.

Metsäkeskusten uudessa met-säsuunnitelmassa korostuu vuo-rovaikutus metsänomistajan kans-sa. Suunnitelma tehdään metsän-omistajan näkökulmasta ja tarpeis-ta lähtien.

Maastossa tapahtuvan neuvon-nan tärkeys nousi esiin kyselyssä. Uusia tuotteita mietittäessä onkin huolehdittava siitä, että maastossa tapahtuva neuvonta ei vähene.

Kotimaisen puun kysynnän kas-vu asettaa haasteita metsäsuunnit-telun yhteydessä annettavalle neu-vonnalle. Metsänomistajan täytyy tulla täysin tietoiseksi omista hak-kuumahdollisuuksistaan.

Metsäsuunnitelmassa on kiin-nitettävä huomiota selkeyteen ja metsänomistajalle tarpeellisen tiedon esittämiseen. Kyselyn mu-kaan metsänomistajat arvostivat sitä, että suunnitelma tarjoaa sel-vät tiedot toimenpiteistä ja niiden aikataulusta.

Tulevaisuudessa korostuvat myös sähköiset metsäsuunnitel-

mapalvelut. Niitä odottavat pal-kansaajametsänomistajien ohel-la myös muut, jotka ovat tottuneet asioimaan verkossa.

Suunnitelmat jo käytössäPalautekyselyssä haastateltiin noin 30 metsänomistajaa jokaisen met-säkeskuksen alueelta. Haastatelta-vat valittiin siten, että heillä on ol-lut metsäsuunnitelma käytössään yhden maastokauden ajan. Näin suunnittelupalvelun oletettiin ole-van vielä maanomistajan muis-tissa, mutta toisaalta suunnitel-maakin on ollut jo aikaa hyödyn-tää. Suunnitelman hyödyllisyydes-tä kertoo muun muassa se, että 82 prosenttia vastaajista oli jo toteut-tanut suunnitelmaa.

Asiakkaita kuunnellaan

L Puhelinhaastattelut ovat osa metsäkeskusten asiakkaiden kuuntelujärjestelmää. Siinä met-säkeskusten toimihenkilöt haas-tattelevat metsäkeskusten niitä asiakkaita, joille on toimitettu pal-veluita viime aikoina. Kyselyloma-ke vaihtelee palvelujen mukaan.

Myös tie- ja ojituspalvelut se-kä viranomaisten suorittamat tar-kastukset ovat saaneet hyviä ar-vioita.

L SEPPO LEINONEN

Kirjoittaja vastaa Metsäkeskus Hä-me-Uusimaan viestinnästä ja kou-lutuksesta [email protected]

Metsäkeskusten met-

säsuunnitteluun ollaan

tyytyväisiä. Maanomis-

tajat arvostavat met-

säkeskusten suunnit-

telijoiden osaamista ja

henkilökohtaista neu-

vontaa.

Kaj

Lin

dh

E Alkuvuonna tehdyn kyselyn mu-kaan metsäkeskusten suunnitteli-joiden ammattitaitoa arvostetaan.

suunnittelulle kiitosta


Metsäkoneketju, eli hakkuukone ja ajokone, harventaa metsää

Taivassalossa Varsinais-Suomes-sa. Puuta kaatuu ja siirtyy vauh-dikkaasti laanipaikalle. Työ etenee reippaasti ja jälki näyttää hyvältä.

Hakkuukoneen hytistä löytyy mynämäkeläinen toisen polven metsäammattilainen Lauri Heino. Lauri lähti heti peruskoulun jälkeen opiskelemaan Porin metsäopistoon metsäkonekuljettajan ammattia.

”Kolme vuotta siinä meni, mut-ta nyt on ammatti, josta tykkään. Haluan jatkaa näissä hommissa vaikka eläkkeelle asti”, Lauri Hei-no kertoo.

Lauri työskentelee avainyrittä-jänä isänsä Pasi Heinon ja Heimo Uusitalon metsäkoneketjussa. Pasi Heino perusti Uusitalon kans-sa muutama vuosi sitten avainyri-tyksen, johon kuuluu heidän lisäk-seen vajaa kymmenen yrittäjää ja noin 25 konetta.

”Työalueena on rannikkovyöhy-ke Merikarvialta Nousiaisiin. UPM Metsä on tarjonnut töitä kohtuulli-sen hyvin”, sanoo Pasi Heino.

Kesällä 50 vuotta täyttänyt Heino on kasvattanut metsäalalle tulevaisuutta, hänen kolmesta po-jastaan kaksi, Lauri ja Kaarle, työs-kentelevät konealalla.

Koneita moneen lähtöönPasi Heinon mukaan avainyrityk-sen täytyy pystyä tarjoamaan ko-neita joka lähtöön. Niinpä esimer-kiksi Heinon vanhin poika Kaar-

le työskentelee ketjussa kaivinko-neen puikoissa. Hän tehtäviinsä kuuluu mätästys, laikutus ja kan-tojen nosto. Avainyrityksen lasku-tukset ja palkka-asiat hoitaa Pasi Heino.

Heinot uskovat, että metsäko-neet kehittyvät säästämään met-sän pohjaa ja puustoa. Jo nykyi-sin löytyy kantavia erikoisteloja ja -renkaita. Konemiesten mukaan kehittämistä kaipaa lähinnä ajoko-ne, koska sillä joudutaan ajamaan samaa jälkeä useita kertoja.

Tänä päivänä leimikkotiedot tu-levat suoraan hakkuukoneen hyt-tiin, tietokoneen ruudulle. Firman pomo käy ennakkoon rajaamassa hakkuualueen. Hän merkkaa myös mahdolliset tärkeät luontokohteet sekä säästöpuut. Tämän jälkeen vastuu työmaasta siirtyykin kone-yrittäjälle.

Huolena tietja hoitorästitTaimikonhoidon rästit ovat Suo-messa melkoiset. Metsäkoneen hytistäkin näkee, että tekemätöntä hoitotyötä on paljon.

”On yhteinen etu, että taimikot hoidetaan ajallaan, koska se hel-pottaa myös tulevia hakkuutöitä”, Lauri Heino sanoo.

Hakkuualojen ennakkoraivauk-sesta on puhuttu viime aikoina pal-jon. Edistystä on tapahtunut, mutta raivauksen tärkeyttä ei voi Heinon mukaan liikaa korostaa.

”Koneet työskentelevät myös pimeällä. Työn laatu kärsii, ellei en-

nakkoraivausta ole tehty.”Vaikka työt sujuvat nykyaikai-

sella korjuukalustolla metsässä kohtuullisesti, tuottaa puunkulje-tus monin paikoin vaikeuksia. Niil-lä alueilla, joilla ei ole metsätiever-kostoa, joudutaan toimimaan aika-naan pelto- tai mökkiteiksi tehdyil-lä teillä. Ne eivät sovellu raskaille puutavararekoille kantavuutensa eivätkä kokonsa takia.

Puuta liikkeelleNykyisellä kalustolla ja miehityk-sellä on mahdollista korjata vuo-sitasolla useita miljoonia motteja enemmän puuta, kunhan vain pa-rannetaan olosuhteita ja suunnit-telua.

Tällä hetkellä työn tuottavuut-ta hidastavat tiestön huono kun-to, ennakkoraivauksen puute, ko-neiden kelirikko- ja kesäseisokit. Kalusto on keskimäärin käytössä 9–11 kuukautta vuodessa. Lisää korjuukapasiteettia on mahdollista saada vielä siirtämällä osa koneis-ta kaksivuorotyöhön.

Heinojen mukaan ainespuun korjuuseen ei siis aivan heti tarvita uutta kalustoa, työvoimaa kylläkin.

”Koneyrittäjät ovat valmiita te-kemään yhteistyötä kaikilla rinta-milla”, summaa Pasi Heino.

L MIKKO SAVOLAINENKirjoittaja on Metsäkeskus Lou-nais-Suomen kehittämispäällikkö[email protected]

E Lauri Heinolla metsäkone pysyy hyppysissä. Tästä osoituksena met-säkoneen käytön SM-mestaruus.

Suomen metsistä voidaan nykyisellä metsäkonekalustolla korjata miljoonia motteja ny-kyistä enemmän. Se edellyttää kuitenkin metsäteiden kunnostusta, ennakkoraivausten lisäämistä ja uusia metsänkoneenkuljettajia.

Mik

ko S

avol

aine

n

Korjuu muutoksen kourissaENykyisellä kalustolla ja miehityksellä on mahdollista korjata vuositasolla useita miljoonia motteja enemmän puuta olosuhteita ja suunnittelua parantamalla.

Lisää nuoria koneen puikkoihin

L Metsätöissä eletään murroksen aikaa. Alasta oikeasti kiinnostu-neiden saaminen koulutukseen on metsäkoneenkuljettaja Lauri Hei-non mielestä yksi alan suurimmis-ta haasteista. Myös koulutusta tuli-si kehittää.

”Koulutukseen täytyisi saada li-sää käytäntöä, todellista työskente-lyä hakkuutyömailla”, toteaa Heino.

Nykyaikaisen metsäkoneen il-mastoidussa hytissä kyllä viihtyy, Heino vakuuttaa. Koneesta löytyy runsaasti huipputeknologiaa, mut-ta kännykkä on hyvä apu, jos yksi-näisyys iskee.

Jos perustiedot metsänhoidos-ta ovat kunnossa, ei puun valin-takaan tuota pulmia, sanoo Lauri Heino.


L Metsäasioihin tutustumisen hel-pottamiseksi olemme metsäkes-kuksissa tehneet Metsään ABC -tuotteet, joiden toimivuuden olem-me testanneet asiakkaillamme. Palveluidemme tavoitteena on tar-jota metsäänsä tutustuvalle met-sänomistajalle metsänomistami-sen perustiedot yksinkertaisissa ja käytännönläheisissä paketeissa.

Metsään ABC -tuotteemme on suun-niteltu vuodenaikojen mukaisesti niin, että kursseilta saatua tie-toa voit heti hyödyn-tää metsiesi hoidossa. Metsään ABC -tuotteet sopivat metsänomis-tajille, jotka haluavat tutustua metsien hoi-toon ja käyttöön, olet-pa omistanut metsää pari kuukautta tai 30 vuotta.

Metsään ABC -vihkonenMetsään ABC -vihkoseen on koot-tu tiiviiseen ja helposti ymmär-rettävään muotoon ensimmäi-set neuvot Sinulle, joka olet vas-ta saanut metsäomaisuuden hoi-toosi. Maksuttoman vihkosen saat metsäkeskuksesta tilaamalla tai noutamalla.

Metsään ABC -ensineuvontaHenkilökohtainen Metsään ABC -ensineuvonta on tarkoitettu Si-nulle, joka haluat tutustua omaan metsääsi ja metsäomaisuuden hoitoon. Ensineuvonnassa Sinul-le syntyy näkemys oman metsä-omaisuutesi määrästä ja laadusta sekä tärkeimmistä toimenpidetar-peista. Palvelun suositushinta on 40 euroa.

Metsään ABC -päiväMetsään ABC -päivä on tarkoitet-tu metsäänsä tutustuville metsän-omistajille. Kurssipäivän tavoit-teena on, että saat metsänomis-tamiseen liittyvät perustiedot ja varmuutta päätöksentekosi tueksi. Metsään ABC -päivän suositus-hinta on 20 euroa.

Metsään ABC -retkiMetsään ABC -retki on päivän kestävä maastoretki, joka tarkoi-tettu metsäänsä tutustuville met-sänomistajille. Retkellä tutustut metsässä tehtäviin töihin, kuten metsän uudistamiseen, taimikon-hoitoon ja puunkorjuuseen. Retki-päivän suositushinta on 20 euroa.

Metsään PeruskurssiMetsään Peruskurssi on tarkoi-tettu metsäänsä tutustuville met-sänomistajille, jotka haluavat saa-da vankat, käytännön perustiedot suomalaisesta metsätaloudes-ta ja hyviä neuvoja oman metsä-omaisuuden hoitoon. Kurssi jär-jestetään 10 luentoillan ja kahden maastoretken kokonaisuutena. Jos kurssi järjestetään yhteistyös-sä paikallisen aikuisopiston kans-sa, hinnan määrittää yleensä ai-kuisopisto.

Ilmoittautumiset ja tiedustelutLisätietoja Metsäkeskus Häme-Uusimaa puh. 020 772 6500, Metsäkeskus Lounais-Suomi ja Metsäkeskus Pirkanmaa puh. 020 772 7200 ja palvelunu-mero 020 692 555 (arkisin klo 8–16). Sähköpostitse [email protected], [email protected] ja [email protected] tai [email protected]. Sinulle parhaiten sopivan kurssin löydät verkkopalvelus-ta www.metsakeskus.fi, Kou-lutus ja tapahtumat -osiosta.

L VEIKKO IITTAINENKirjoittaja on Metsäkeskus Pirkan-maan kehittämispäällikkö[email protected]

meTsä TuTuKsi meTsään aBC -Palveluilla

aBC-retki on hyvä startti

Veikko Haukka on alle kolme-kymppinen metsänomistaja.

Hän osallistui Metsään ABC -ret-kelle Porissa: tavoitteena oli saada tietoa hoitotöistä ja päästä vaihta-maan kokemuksia muiden metsän-omistajien kanssa.

”Välillä huomaa, ettei raas-ki harventaa tarpeeksi tai on epä-varma työjäljestä. Niinpä on muka-va kuulla muiden ajatuksia ja ko-kemuksia metsähoidosta”, Haukka kertoo.

Retkeltä sai lyhyessä ajassa paljon tietoa omaan metsään vie-täväksi.

”Olisin toivonut enemmän ai-kaa keskustelulle, mutta yhdessä päivässä ei tietenkään kaikkea eh-di.”

KannattavasijoitusHaukasta tuli metsänomistaja kol-misen vuotta sitten, kun hän osti Kristiinankaupungissa sijaitsevan palstan enoltaan.

”Metsä oli minulle sijoituskoh-de, jonka arvoon voin itse vaikut-taa. Jos olisin saman rahan laitta-nut autoon, nyt harmittaisi.”

Metsänhoitotöiden tekeminen omassa metsässä ovat innosta-

neet nuorta metsänomistajaa. ”Itse tekemällä mielenkiinto

metsään on lisääntynyt ja nyt huo-maa seuraavansa tievarsimetsiköi-tä jo huvittavan paljon. Metsätöissä saa samalla kerralla hyötyä, virkis-tystä ja liikuntaa.”

SeuraavaksimetsäsuunnitelmaABC-retki ei sammuttanut Haukan tiedonjanoa, joten lisäkoulutus kiin-nostaa.

”Metsään-peruskurssi kuulosti mielenkiintoiselta ja iltaisin pääsi-sin myös helposti paikalle.”

Myös raivaussahakoulutus tuntui hyödylliseltä, kurssilta sai-si apua sahan huoltoon ja työtek-niikkaan.

Nyt mielessä ovat syksyn met-sätyöt. Tarkoitus on tilata met-säsuunnitelma, jotta tilan töiden suunnittelu helpottuisi.

”Koska kovin suurta alaa ei ker-ralla ehdi tehdä, olisi hyvä saada kuviot kiireellisyysjärjestykseen.”

L MATTI KARI

Kirjoittaja työskentelee Metsäkes-kus Lounais-Suomessa koulutus-asiantuntijana [email protected]

Metsänomistamisen alkuvaiheissa saattaa pää

mennä pyörälle jo metsäorganisaatioiden nimiä

opeteltaessa. Metsäkeskusten järjestämä Met-

sään ABC –retki tarjoaa uusille metsänomistajille

kohdennettua neuvontaa.

Mat

ti Ka

ri

E Veikko Haukan metsä sijaitsee Kristiinankaupungissa. Metsänhoitotyöt ovat hyvä vastapaino melonnan ma-ratonmatkoissa kilpailevalle nuorelle porilaiselle.


Jotta metsäteollisuus voisi korva-ta supistuvan puuntuonnin, pi-

täisi kotimaista puunkorjuuta lisätä 10–15 miljoonaa kuutiometriä vuo-dessa. Tämä on mahdollisuus koko suomalaiselle metsäsektorille.

Metsien puolesta hakkuita voi-daan lisätä. Hakkuut pitää kuiten-kin suunnata harvennusmetsiin ja turvemaille, joissa hakkuumahdol-lisuuksien hyödyntäminen on tä-hän asti ollut vajaata. Nyt kipeästi tarvittavat lisämotit ovat saatavissa näiltä alueilta.

Turvemaat ovat heikon kanta-vuutensa takia haasteellisia kor-juukohteita. Niiden kesäaikainen puunkorjuu nähdään kuitenkin vält-tämättömänä, sillä kunnollisia pak-kastalvia on aina vain harvemmin.

LisääkantavuuttaPuun tarpeen lisääntyminen on pistänyt vauhtia puunkorjuuka-luston ja -menetelmien kehittämi-seen. Kehitystyössä korjuukonei-den aiheuttaman pintapaineen vä-hentäminen on otettu ensisijaisek-si tavoitteeksi.

Tähän on haettu ratkaisuja te-loja leventämällä ja pidentämällä. Puhutaan täyskantavista teloista, joissa telalaput ovat leveät ja pit-kät. Telojen reunat on levitetty ja pyöristetty, jotta pintaturpeen leik-kautuminen vähenisi.

Telamattoa voidaan pidentää lisäämällä kuormatilan alla ole-vaan teliin lisäakseleita. Esimer-kiksi Ponssen kehittämässä rat-kaisussa telamatto kulkee kolmen pyörän ympäri.

Renkaita voidaan levittää ja nii-den ilmanpainetta alentaa. Myös renkaan isompi halkaisija lisää kantavuutta.

Urien paikatmietittävä tarkkaanTurvemaiden puunkorjuu vaatii eri-tyishuomiota myös korjuun suun-nittelussa ja korjuutekniikassa. Mi-tä useammin ajetaan samasta koh-dasta, sitä suurempi on riski, että kantava pintaturve pettää ja ajoko-ne joutuu turvekylpyyn.

Kokoojaurien paikat on mietit-tävä tarkkaan ja mahdollisesti käy-tettävä useita eri kohtia. Kaikki lii-kenevä hakkuutähde pitää saada ajouralle kantavuutta lisäämään. Pienemmät kuormat ja vajaakuor-man täydentäminen kovemmalta pohjalta on myös otettava keinova-likoimaan, vaikka näin joudutaan korjuun tehokkuudesta tinkimään.

Kaikkien metsätalouden toi-mijoiden onkin tunnustettava, et-tä huonosti kantavilla turvemailla korjuun tuottavuus on kangasmai-ta heikompi, mikä heijastuu puun kantohintaan. Myös ajouria joudu-taan helposti tekemään enemmän kuin optimaalisilla kivennäismaa-kohteilla. E Ajokoneen kantavuutta on parannettu lisäämällä telan pituutta, ns. kymppipyörä Ponsse.

Suuri osa Suomen soista ojitettiin aikanaan met-

sänkasvatusta varten. Aika ja metsänhoitotoimet

ovat tehneet tehtävänsä, nyt turvemailla humise-

vat sakeat kasvatusvaiheen metsät.

leveä telakantaa suometsässä

L Metsäliitto järjesti kesällä suo-metsien hakkuunäytöksen Hon-kajoella yhdessä metsäkeskuk-sen ja metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Pohjois-Satakunnassa metsistä yli kolmannes on turve-mailla, joten siellä on totuttu teke-mään hakkuita soilla.

”Esimerkiksi Honkajoelta os-tamastani harvennuspuusta reilu 40 prosenttia tulee suometsistä”, Metsäliiton ostoesimies Arto Uu-sihonko kertoi.

Hänen mukaan turvemaiden kesäkorjuu onnistuu, kunhan ojat toimivat kohtuullisesti, jottei alue pääse täysin vettymään.

Työnäytöksessä oli esillä kak-si Pohjois-Satakunnassa toimivaa koneketjua, jotka on varusteltu kantavuutta lisäävin pyörä- ja te-laratkaisuin.

Urakoitsija Jarmo Mustalam-min ketjussa hakkuukoneena on Ponssen Beaver suoteloilla va-rustettuna ja ajokoneena Pons-sen Wisent-kuormatraktori, jossa on lisäakselin avulla saatu kuor-

matilan alla olevat telat pidennet-tyä.

”Tällä ratkaisulla on saatu ke-säaikana korjattua sellaisia leimi-koita, jotka muuten olisivat olleet vain jäätyneen maan aikana kor-jattavissa”, Mustalammi kertoi.

Urakoitsija Esa Välimäki toi näytökseen kevyen Sampo-har-vesterin, joka oli varusteltu nor-maalia leveämmillä renkailla.

”Kantavuuden lisääntymisen huomaa hyvin, kun vertaa työs-kentelyä normaalirenkaiseen ko-neeseen”, Välimäki totesi. Hänen mukaan leveämmät renkaat ovat hyvät myös kivennäismailla, pai-numia tulee vähemmän.

Ajokoneena tässä ketjussa oli urakoitsija Petri Rautjärven Val-met 830, jossa kuormatilan alla on täyskantavat telat.

L TIMO VIINAMÄKI

Kirjoittaja on Lounais-Suomen metsäkeskuksen metsänparan-nuspäällikkö. [email protected]

Pohjois-Satakunnassa suometsien korjuu on arkipäivää

E Kevyt kone leveillä renkailla pysyy hyvin pinnalla.

Tim

o V

iinam

äki


Suomalainen maalaismaise-ma on muuttunut 50 vuodessa

merkittävästi. Perinneympäristöt ovat hävinneet lähes kokonaan ja tilalle ovat tulleet tehokkaasti viljel-lyt pellot ja pääosin navetoissa ai-kaansa viettävät, pitkälle jalostetut lehmärodut.

Vielä 1950-luvulla Suomen metsiä ja hakamaita laidunsi sato-ja tuhansia maatiaisrotuisia lehmiä – suomenkarjaa. Suurimmillaan luonnonlaitumien ala oli yli 1,5 mil-joonaa hehtaaria. Nyt esimerkiksi metsälaitumista on enää alle pro-sentti jäljellä.

Ihmisen luontaisena taipumuk-sena on halu tuntea oma histori-ansa ja omat perinteensä. Usein ihmetellään, miksi jokin ajanjakso pitää museoida. Oli kyse sitten hä-viävästä kulttuuriperinnöstä, van-hoista rakennuksista tai lehmien metsälaitumista, on tärkeää, että osa historiaa jää elämään. Perin-neympäristöt ovat yksi osa histori-aamme, niiden säilyminen on nyt hiuskarvan varassa.

Erilaisilla hankkeilla ja maata-louden tuilla on mahdollisuus säi-lyttää pieni osa puustoisista perin-neympäristöistä, joita ovat metsä-laitumet, hakamaat, kaskimetsät ja lehdesniityt. Vanhaan ei ole paluu-ta, mutta henkäys vanhoista ajois-ta voidaan jättää elämään omille ja tuleville sukupolville.

Tavoitteena ravinteiden vähentäminenPuustoisen perinneympäristön hoi-don tavoitteena on kohteen ravin-nepitoisuuden vähittäinen heiken-täminen, jotta vaateliaammat, hei-kosti kilpailua kestävät kasvila-jit menestyvät. Väärin hoidettuna kohde saattaa rehevöityä ja alkaa kasvaa esimerkiksi typpeä vaativaa nokkosta.

Kohteen hoito alkaa puuston peruskunnostuksella. Se tehdään vaiheittain useamman vuoden ai-kana pienimuotoisin poimintahak-kuin, jolloin vältetään liiallinen ra-vinteiden vapautuminen aluskasvil-lisuuden käyttöön.

Kaikki raivausjäte kuljetetaan alueelta pois. Kunnostukseen kuu-luu myös ei-toivottujen kasvien niit-to ja niiden poiskuljetus. Pienem-pien puiden repiminen juurineen ja lehtipuiden kaulaaminen vähentä-vät vesomista.

Parhainta hoitoa perinneym-päristölle on tietenkin laidunnus. Usein kohteita ei edes kannata kunnostaa, ellei hoidolle ole jatku-vuutta. Tehokkaalla kertahoidolla voidaan jopa pahentaa tilannetta.

Perinneympäristö olisi hyvä ai-data omaksi alueekseen. Aluetta ei saa yli- eikä alilaiduntaa eikä käyt-tää pelkästään yölaitumena.

Laiduntavalle karjalle ei saa an-taa lisäravintoa eikä kohde saa olla yhteydessä nurmilaitumiin. Ravin-teita on tarkoitus viedä metsälaitu-melta pois, ei tuoda niitä sinne.

L JUKKA RUUTIAINEN

Kirjoittaja on Metsäkeskus Pirkan-maan metsä[email protected]

henkäys vanhoilta ajoilta

E Samuli Naaralaisen metsissä laiduntaa 40 emolehmää. Kuvassa lehmät ovat paremmilla heinämailla, mutta välillä ne siirretään metsälaitumelle luonnon helmaan pitämään perinneympäristöä kunnossa.

Metsälaidun tuo vaihtelua maisemaan

Jukk

a R

uutia

inen

L Samuli Naaralaisella on 18 hehtaaria metsälaidunta, jossa lai-duntaa 40 emolehmästä. Alue on paikallisesti merkittävä ja yksi Pir-kanmaan suurimmista käytössä olevista metsälaitumista. Kuusival-taisen metsälaitumen ravinto ei yk-sin riitä vankkarakenteisille lehmil-le, vaan ne laiduntavat osan aikaa myös peltolaitumella.

Naaralainen sai Eerolan tilan haltuunsa tänä vuonna sukupol-

venvaihdoksessa. Uutena maa-omistajana hän suhtautuu avoi-mesti tilan tarjoamiin eri mahdolli-suuksiin.

Yksi tulonlähde muiden jou-kossa on maatalouden ympäristö-tuen erityistuki, jota hän saa met-sien laidunnuksesta. Tuen merki-tys on vähäinen tilan taloudessa, mutta se kuitenkin kannustaa hoi-tamaan maisemaa perinteitä kun-nioittaen.

Eerolan tilan metsiä on laidun-nettu yli sata vuotta, joten on luon-nollista, että laiduntaminen jatkuu myös uuden maanomistajan aika-na. Naaralainen halusi lisätietoa alueensa hoidosta ja otti yhteyt-tä Pirkanmaan metsäkeskukseen. Kohteen keskeisille osille laaditaan suunnitelma, joka on apuna hoito-töitä tehtäessä.

Merkittävä osa maaseudun kulttuurimaisemasta

ja luonnon monimuotoisuudesta on häviämässä

perinneympäristöjen umpeenkasvun takia. Onko

mahdollista säilyttää edes osa historiaa?

Hoitoa perinneympäristöille

Pirkanmaan metsäkeskukses-sa aloitettiin keväällä puus-toisten perinneympäristöjen luonnonhoitohanke. Hank-keessa tarjotaan perinneym-päristön omistajalle tietoa alueen hoidosta. Tavoitteena on säilyttää osa kallisarvois-ta maisemaa, harvinaistu-vaa lajistoa ja ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Parhaille kohteille voidaan myöntää tu-kea käytännön hoitotöihin.

Pirkanmaalaisille puustois-ten perinneympäristöjen omistajille lähetettiin keväällä tiedote hankkeesta. Kohtei-ta tuli tarjolle riittävästi. Pe-rinneympäristöjä omistavat voivat tiedustella Pirkanmaan metsäkeskuksesta kohteen-sa hoidosta, vaikka eivät kirjettä olisi saaneetkaan.

Jukka RuutiainenMetsäluontoneuvojaPirkanmaan metsäkeskusPuh. 040 530 6721

E Lampaat ovat erinomaisia perinneympäristön hoitajia. Ne kulkevat laumassa eivätkä ole kovin nirsoja ruuan suhteen. Niiden aitaamiseen tarvitaan verkkoaita tai perinteinen riukuaita.

ELahonneet rattaat muistuttavat vanhoista ajoista.


��

��

��

��

��

��

��

��

P itkään valmisteltu kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) uudistus on vih-

doin loppusuoralla. Viimeiset muu-tokset tulevat eduskunnan käsit-telyyn loppusyksystä. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden alusta 2009.

Keskeisiä muutoksia ovat muun muassa työlajivalikoiman supistuminen, nuoren metsän hoi-don tukiehtojen uudistuminen sekä kunnostusojitusalueen kokonais-valtainen hoito eli suometsän hoi-to. Myös metsänparannuslainoista luovutaan.

Tukea taimikoihin

Yksi uuden lain keskeisimpiä ta-voitteita on siirtää nuoren metsän hoidon painopistettä taimikoihin. Työ on niissä halvempaa ja met-sänhoidollisesti vaikuttavampaa kuin nuorissa kasvatusmetsissä.

Taimikonhoidon tuen suhteelli-nen taso nousee ja työvaikeuden määrittely helpottuu. Entiseen ta-paan nuoren metsän hoitokohteen pinta-alan tulee olla vähintään heh-taari. Kohde voi koostua useasta eri alueesta kuitenkin niin, että pie-nin kuvion koko on vähintään puoli hehtaaria.

Kemeranuudet säännöt

Vaikka jotakin on jäänyt ennallaan, on uudessa kemera-laissa paljon

muuttunutkin. Painopiste on taimikonhoidossa, ja jotkin työlajit poistuvat

kokonaan tuen piiristä.

Taimikonhoi-dossa tulee tai-mikon keski-pituuden olla työn jälkeen v ä h i n t ä ä n kaksi metriä. Vastaavasti nuoren kasva-tusmetsän hoi-tokohteen puus-ton keskiläpimitta rin-nankorkeudelta tulee työn jälkeen olla alle 16 senttimetriä.

Tukea nuoren metsän hoitoon voidaan myöntää vain kerran sa-malle kohteelle puuston kierto-

ajan kuluessa ku-ten nykyisinkin.

Tuen määrä il-moitetaan nyt yksinker tai -sesti euro-määräisenä hehtaarituke-

na.

Energiapuun tuki ennallaan

Energiapuun korjuuseen myönnetään tukea nykyiseen ta-paan. Alun perin oli tarkoitus laa-jentaa tuen piiriä.

Nyt tukea myönnetään nuoren metsän hoidon tuella rahoitettuihin kohteisiin. Samoin haketustukea saa vain nuoren metsän hoitokoh-teelta korjatun energiapuun hake-tukseen.

Uudet tiet vain yhteishankkeena

Tukea voidaan myöntää uuden metsätien tekemiseen ja metsä-talouden kuljetusten edellyttämän yksityistien perusparannukseen. Uuden tai perusparannettavan tien on sovelluttava rakenteeltaan met-sätalouden ympärivuotisiin kulje-tuksiin, eli tien kantavuuden ja mi-toituksen on oltava nykykalustolle riittävä. Ajoradan vähimmäislevey-den tulee olla vähintään 3,6 met-riä.

Olennainen muutos on se, että uusi metsätiehanke on toteutetta-va yhteishankkeena. Rahoituskel-poisissa hankkeissa sallitaan hie-man aikaisempaa enemmän muu-ta kuin metsäliikennettä.

Tuettavat työlajit vähenevät

Pitkään tuen piirissä ollut pellon metsitys poistuu tuettavien työlaji-en joukosta. Samoin käy pystykar-sinnalle. Sen määrät ovat olleet vii-me vuosina vähäisiä, ja työn jäljes-sä on ollut myös laatuongelmia.

Työllisyysehtoisia töitä ei ole Etelä-Suomessa juuri rahoitet-tu, nyt tämä lisätukimahdollisuus poistuu kokonaan. Samoin rahoi-tuksen määrän sitominen voimas-sa olevaan metsäsuunnitelmaan poistuu.

Kulotus säilyy tuettavien töi-den joukossa osana metsänuudis-tamista. Lisäksi kulotusta voidaan toteuttaa luonnonhoitohankkee-na, jolloin tavoitteena on metsien monimuotoisuuden edistäminen. Tällöin voidaan korvata kokonaan

suunnittelusta ja toteuttamises-ta aiheutuneet kohtuulliset kustan-nukset.

Suometsä kuntoon

Kunnostusojitus on nyt suometsän hoitoa. Tukea voidaan myöntää oji-en kaivamiseen ja kunnossapitoon sekä vesiensuojelutöihin. Vesien-suojelutoimenpiteiden toteutus ra-hoitetaan kokonaan valtion tuella.

Suometsän hoitohankkeen vä-himmäiskoko on neljä hehtaaria ja erillisen kuvion vähimmäiskoko yk-si hehtaari. Suometsänhoitohank-keen yhteydessä tehty nuoren met-sän hoito ja terveyslannoitus saa-vat hieman korkeampaa tukea.

Juurikääpää torjutaan

Juurikäävän torjuntatuen sovelta-misala laajentuu. Tukea voidaan myöntää, jos juurikäävän leviä-misen riskialueella on mäntyä tai kuusta taikka molempia yhteensä yli 50 prosenttia metsikön puuston tilavuudesta.

Torjuntaa voidaan tehdä koko Etelä-Suomessa valtion tuella. Ai-kaisemman mallin mukaisesti tu-kea myönnetään sekä torjunta-ai-neisiin että levitystyöhön.

Ympäristötuki täsmentyy

Ympäristötuen laskenta yksinker-taistuu, ja tuki muuttuu kohdekoh-taiseksi. Hakijan omistamien met-sien hakkuumahdollisuuksia ei siis tarvitse enää selvittää.

Uudessa laissa tuki kohdiste-taan ensisijaisesti erityisen tärkei-den elinympäristöjen ominaispiir-teiden säilyttämiseen. Tuki koostuu hakkuuarvokorvauksesta ja mah-dollisesti kohteella tehtävistä ym-päristönhoitotöistä.

Hakkuuarvosta vähennetään omavastuu, jonka suuruus on 4 prosenttia hakkuuarvosta. Pienin sopimuksesta maksettava tuki on 500 euroa. Nykyisin maksettava hehtaarikohtainen peruskorvaus poistuu.

L ILKKA KOIVISTO

Kirjoittaja on Metsäkeskus Häme-Uusimaan viranomaispäällikkö [email protected]

Pystykarsinta ja pellonmetsitys

poistuvat tuettavien työlajien

joukosta.

§ §


rin alkuperäistä pitempi puomi. Tä-mä tuo ulottuvuutta ja tehokkuutta työskentelyyn.

”Kannonnosto vaatii tavallista kaivutyötä monipuolisempaa, sa-manaikaista ohjaustyötä jaloilla ja käsillä”, Salonen kertoo.

Taimimättäät tehdään samalla kantokouralla. Valmista tulee run-sas hehtaari päivässä.

Terveitä kantoja jätetään nosta-matta noin 20 kappaletta hehtaaril-le. Nostettujen kantojen annetaan kuivahtaa metsässä 2–6 viikkoa, sen jälkeen ne kootaan korjuuko-neella isommiksi kasoiksi metsän reunalle tien varteen. Siinä kan-tojen annetaan kuivua 1–3 vuotta ennen niiden hakettamista.

Piha & Mökkipalvelu JS Oy:n liiketoiminnasta 90 prosenttia on kannonnostoa. Yrityksellä on nel-jä työntekijää, kaksi kantokoura-konetta, yksi ajokone ja yksi hak-kuukone. Yritys tekee valtaosan pirkanmaalaisten metsien kannon-nostoista.

Juha Salosen mukaan Suo-mi on edelläkävijä kannonnostos-sa. Myös esimerkiksi Englannissa kannonnosto on yleistynyt. Salo-sen mukaan yrityksen patentoima kannonnostokoura kiinnostaa siel-läkin.

JuurikääpäkuriinKantojen nosto on melko uutta toi-mintaa metsänomistajille. Nykykä-sitysten mukaan kantoja kannat-taa nostaa reheviltä metsänpohjil-ta kuten kuusivaltaisilta päätehak-kuilta.

Kantojen poisto voi lisätä tai-mikkoalan vesakoitumista ja hei-nittymistä, joten taimikkoon pitää ehkä tehdä yksi lisäkerta vesakon-torjuntaa.

Kuusta lahottavaa juurikää-pää voidaan vähentää olennaises-ti poistamalla kannot, kun uudiste-taan kuusikko. Siten vähenee tar-ve vaihtaa kokonaan hakkuualu-een puulaji. Terveistä kannoista osa jätetään uudistusalueelle met-sän monimuotoisuuden – muun muassa eliöstön säilyttämiseksi.

Puuenergia ry:n selvityksen mukaan kantojen korjuun netto-hyöty puuston kiertoaikana on 90 euroa hehtaarilta. Vastaava netto-hyöty hakkutähteen osalta on sa-malla ajalla 20 euroa hehtaarilta.

L KALLE HEISKA

Kirjoittaja työskentelee tiedottaja-harjoittelijana Pirkanmaan metsä-keskuksessa. [email protected]

Parkanolainen Erkki Raiva-luoma myi keväällä kolmen

hehtaarin kuusivaltaisen metsikön pystykaupalla. Samalla sovittiin latvusten, risujen ja kantojen kor-juusta energiapuuksi.

Kannot nostaa ja pilkkoo Ju-ha Salonen kurulaisesta Piha & Mökkipalvelu JS Oy:stä. Kantojen nostojen ohessa hän tekee taimil-le mättäät yrityksen kehittämän ja patentoiman kantokouran lapiolla.

”Kun risujen lisäksi poistetaan kannot, metsä tulee siistiksi. Tai-mille tulee hyvät istutusmättäät, ja metsässä on mukava kulkea. Tu-lee siihen toki muutakin kasvus-toa”, Erkki Raivaluoma sanoo.

Metsikkö kuuluu nykyisin Rai-valuoman tyttären Sini Raivaluo-man 11 hehtaarin metsätilaan. Ti-lalle tehtiin metsäsuunnitelma viiti-sen vuotta sitten, ja kesällä hakat-tu alue oli jo tuolloin merkitty hak-kuukypsäksi. Edellisen metsäkau-pan Erkki Raivaluoma teki kymme-

nisen vuotta sitten.”Puuta kannattaa myydä, jotta

firmat saavat raaka-ainetta. Kan-not pois ja energiaksi – ja nautti-maan taimikossa liikkumisesta”, Raivaluoma sanoo.

Kannonnosto on metsänomis-tajan yksi vastaus ilmastomuutok-sen aiheuttamalle haasteelle. Rai-valuoma muistaa aikoja 50 vuotta sitten, jolloin talvisin oli lunta met-ritolkulla ja pakkaset olivat kovia. Kesät olivat komeita ja vaikka välil-lä ukkosti, ei nykyisenlaisia viikko-jen sateita koettu.

”Kyllä jotain on jossain pieles-sä.”

Tienvarteen kuivumaanKanto pilkotaan 2–4 osaan noston yhteydessä, siitä ravistetaan enim-mät maa-ainekset pois, ja kannot kootaan ilmaviksi kasoiksi. Salo-nen nostaa kantoja uudenkarhe-alla kaivurikoneella, jossa on met-

Kuusivaltaisen metsän päätehakkuuseen yhdiste-

tään yhä useammin kantojen korjuu. Samalla voi-

daan tehdä uudistusalueen kasvualustaan mät-

täät taimikkoa varten.

Kannosta energiaksi

• Kantoaines sopii parhaiten isojen, teholtaan 2–200 megawatin laitosten polttoaineeksi.

• Kuusivaltaisella päätehakkuuhehtaarilla on kantoja noin viidesosa runkopuun tilavuudesta.

• Jos päätehakkuulta kerätään kantoja 40 kuutiota, se vastaa energiasisällöltään 8 000 litraa kevyttä polttoöljyä.

E Juha Salonen nostaa kantoja päätehakatusta kuusikosta Ikaali-sissa. Nostokoneessa on piden-netty puomi, joka sopii myös met-sänpohjan mätästämiseen.

Kalle

Hei

ska

Kannot energiaksi


L Tampereen Ammattikorkeakoululla järjestetään en-si viikon lauantaina 27.9. klo 10–15 metsänomistajati-laisuus. Tapahtumassa on viidessä luentosalissa met-säaiheisia tietoiskuja ja lisäksi 30 näytteilleasettajaa esittelee toimintaansa.

Tietoa puumarkkinoistaja kannattavuudestaTietoiskuissa ja luennoissa käsitellään metsäasioita laidasta laitaan. Metsänomistajat voivat valita ohjel-masta itseään eniten kiinnostavat aiheet.

Juhlasalissa puhuvat Suomen Metsäsäätiön toi-minnanjohtaja Liisa Mäkijärvi metsätuotteiden mark-kinoista, MTK:n osastopäällikkö Pekka Airaksinen sekä Metsäteollisuus ry:n metsäasioiden päällikkö Antti Otsamo puumarkkinoista ja Metsäntutkimus-laitoksen professori Kari Mielikäinen metsätalouden kannattavuudesta. Lisäksi Metsäalan Tulevaisuusfoo-rumin johtaja Anssi Niskanen valottaa metsäalan tu-levaisuutta.

Muut neljä luentosalia on nimetty luentoaiheita ku-vaavasti: Metsänhoitosali, Taloussali, Metsätyösali ja Metsään ABC -klinikka.

Raivaussaha arvonnassaTapahtumassa arvotaan Toimintaa metsiin -teemaan sopivasti kaksi raivaussahaa, joten kaksi metsänomis-tajaa lähtee Syyspäivästä uusi saha mukanaan.

Tilaisuuden tavoitteena on, että metsien hoito-määrät kasvaisivat kaikkien osallistujien metsissä.

Tapahtumassa on kahvitarjoilu. Ruokalipukkeita voi ostaa.

Tervetuloa Syysmetsämetsäpäivään!

Tapahtuman järjestävät Metsäkeskus Häme-Uusi-maa, Metsäkeskus Kaakkois-Suomi, Metsäkeskus Keski-Suomi, Metsäkeskus Lounais-Suomi ja Metsä-keskus Pirkanmaa.

Lauantai 27.9.2008 klo 10–15

Tampereen Ammattikorkeakoulu, Teiskontie 33, Tampere

Mikä on metsäteollisuuden kilpailukyky ja tulevaisuus Suomessa?

Saadaanko puuta kotimaasta riittävästi?

Mistä tekijöitä metsään?

syysmetsäpäivä - Toimintaa metsiin

Liisa Mäkijärvi

OHJELMAklo Metsäsali Metsänhoitosali Taloussali Metsätyösali Metsään ABC -klinikka

10.00–10.20 Toimintaa metsiin Metsänuudistaminen Metsäsuunittelu Metsänhoitokortisto Organisaatiot Arto Sorri, Metsänhoitoyhdistys Metsäkeskus Metsäkustannus Oy Metsäkeskus Metsäkeskus Pirkanmaa

10.30–10.50 Metsäsektorin tulevaisuus Taimikonhoito Suometsät kuntoon Kannattava Oikeudet ja velvollisuudet Anssi Niskanen, Metsäkeskus Metsäkeskus yrittäminen Metsänhoitoyhdistys Tulevaisuusfoorumi Koneyrittäjät

11.00–11.20 Puulla on kysyntää Harvennus Metsärahan Metsäpalveluyrittäjyys Metsänhoito Antti Otsamo, METLA sijoittaminen Metsäpalveluyrittäjä Metsäkeskus Metsäteollisuus ry Nordea

11.30–11.50 Puulla on kysyntää Uudistamisen aika Maiseman voi vuokrata Tapaturma- ja Puukauppa Pekka Airaksinen, MTK TAPIO MTK eläkevakuutus Metsänhoitoyhdistys MELA

12.00–12.20 Tilakohtainen Metsätiet kuntoon Metsien vakuuttaminen Metsänlannoitus Verotus kannattavuus ja hakkuut Metsäkeskus Tapiola Yara Oy Metsäkeskus Kari Mielikäinen, METLA

12.30–12.50 Metsätuotteet markkinoille Metsänuudistaminen Metsätilan kauppa Metsänhoitokortisto Organisaatiot Liisa Mäkijärvi, Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomen Metsäkustannus Oy Metsäkeskus Metsäsäätiö Metsätilat Oy

13.00–13.20 Puulla on kysyntää Taimikonhoito Metsäsuunittelu Kannattava Oikeudet ja velvollisuudet Antti Otsamo, Metsäkeskus Metsäkeskus yrittäminen Metsänhoitoyhdistys Metsäteollisuus ry Koneyrittäjät

13.30–13.50 Puulla on kysyntää Harvennus Metsien vakuuttaminen Metsäpalveluyrittäjyys Metsänhoito Pekka Airaksinen, MTK METLA Pohjola Metsäpalveluyrittäjä Metsäkeskus

14.00–14.20 Metsäsektorin tulevaisuus Uudistamisen aika Metsärahan Raivaussahan Puukauppa Anssi Niskanen, TAPIO sijoittaminen työtekniikka Metsänhoitoyhdistys Tulevaisuusfoorumi Osuuspankki Metsäkeskus

14.30–14.50 Tilakohtainen Metsätiet kuntoon Suometsät kuntoon Metsänlannoitus Verotus kannattavuus ja hakkuut Metsäkeskus Metsäkeskus Yara Oy Metsäkeskus Kari Mielikäinen, METLA

Antti Otsamo Anssi Niskanen

Voita raivaussaha!

Pekka Airaksinen


Bussi 1: Järvisen Liikenne OyHARTOLA klo 6.45 Jari-Pekka –HEINOLA klo 7.30 turistipy-säkki Nordean edessä – LAH-TI klo 8.15 linja-autoaseman turistipysäkki – HOLLOLA 8.25 valtatie 12 bussipysäkki ABC:n kohdalla – TAMPERE.Ilmoittautuminen: [email protected] tai puh. 020 772 6500, bussi-isäntänä Veikko Väi-sänen, puh. 020 772 6629.

Bussi 2: Järvisen Liikenne OySYSMÄ klo 7.00 matkahuolto – ASIKKALA klo 7.40 matkahuol-to – ABC PADASJOKI klo 8.10 - KUHMOINEN klo 8.40 Neste – KUHMALAHTI klo 9.00 Poh-jan huoltoasema – TAMPERE. Ilmoittautuminen: [email protected] tai puh. 020 772 6500, bussi-isäntänä Pauli Nur-minen, puh. 0400 514 738.

Bussi 3: Hatusen LiikenneHÄMEENLINNA klo 8.30 Wet-terhoffin pysäkki – VALKEA-KOSKI klo 9.10 linja-auto-asema – TAMPERE.Ilmoittautuminen: [email protected] tai puh. 020 772 6500, bussi-isäntänä Heikki Stylman, puh. 020 772 6659.

Bussi 4: Tilausliikenne Lohja OyLOHJA klo 7.00 kirkkokent-tä – VIHTI klo 7.25 Numme-lan linja-autoasema – ABC HY-VINKÄÄ klo 8.10 – ABC RIIHI-MÄKI klo 8.30 – TAMPERE.Ilmoittautuminen: humk@met-

sakeskus.fi tai puh. 020 772 6500, bussiemäntänä Lee-na Kalin, puh. 020 772 6642.

Bussi 5: Mannerkiven Liikenne OyMÄNTSÄLÄ klo 7.00 linja-auto-asema – ORIMATTILA klo 7.30 linja-autoasema – LAHTI klo 8.00 linja-autoaseman turistipysäkki – HÄMEENKOSKI klo 8.30 Koski-kartano – TUULOS klo 8.50 kaup-pakeskus Tuulonen – HAUHO klo 9.15 linja-autoasema – PÄLKÄNE klo 9.40 Aapiskukko – TAMPERE.Ilmoittautuminen: Mhy OMAn toi-mistoon puh. (03) 552 6500, bus-si-isäntänä Jarmo Sulopuisto, puh. 0400 354 526.

Bussi 6: Kaarinan Turistibussit OySALO klo 7.25 Euromarket, Hä-meentie 37 – SOMERO klo 8.00 ABC Härkähovi, Turuntie 2 – FORSSA klo 8.30 Autokeidas – TAMPERE. Bussi-isäntä Jarmo Reiman, puh. 020 4647 385Ilmoittautuminen: puh. 020 46 111.

Bussi 7: Kaarinan Turistibussit OyTURKU klo 7.20 Metsäkeskus, Kuralankatu 2 - AURA klo 7.50 Shell, Valtatie 36 B - LOIMAA klo 8.25 Rautia K-maatalous, Alek-sis Kivenkatu 9 - URJALA klo 9.00 Pentinkulma, Turunväylä 52 – TAMPERE. Bussi-isäntä Tapa-ni Holmijoki, puh. 0400 824 201.Ilmoittautuminen: Mhy Louna-metsän toimistoon puh. 020 413 6650 klo 9 –15 välillä.

Bussi 8: Linja-autoliikenne Soo-kari OyRAUMA klo 7.15 linja-autoase-ma – EURA klo 7.45 S-market – HUITTINEN klo 8.15 Härkäpa-kari – VAMMALA klo 8.45 Neste – TAMPERE. Bussi-isäntä: Han-nu Justen, puh. 044 5338 242. Ilmoittautuminen: Mhy Länsi-metsä, puh. (02) 865 1530.

Bussi 9: Linja-autoliikenne Soo-kari OyPORI klo 7.45 linja-autoasema – ULVILA klo 8.00 Kaasmarkun St1 – KULLAA klo 8.10 Neste: 8.10 – KIIKOINEN klo 8.30 ABC – MOUHIJÄRVI klo 9.00 Häijään Neste – TAMPERE. Bussi-isäntä: Matti Kari, puh. 040 5253 755.Ilmoittautuminen: Metsäkeskus Lounais-Suomi, puh 020 772 6428.

Bussi 10: Tilausliikenne Rauno Koivukoski KyKIHNIÖ klo 8.00 Siwa – PARKA-NO klo 8.25 Shell – IKAALINEN klo 8.50 Neste – HÄMEENKYRÖ klo 9.10 S-Market – TAMPERE. Ilmoittautuminen: Mhy Kihniö-Parkano, Hannu Autio, puh. 044 739 3101.

Bussi 11: Bussi-Manninen OyVIRRAT klo 8.00 linja-auto-asema – RUOVESI klo 8.30 linja-autoasema – JÄMINKI-POHJA klo 8.40 –TERÄLAH-TI klo 9.10 Sale – TAMPERE. Ilmoittautuminen: Mhy Pohjois-Pirkka, puh. 03 486 4550.

Bussi 12: Töysän Liikenne OyKEURUU klo 8.00, linja-autoase-ma – MÄNTTÄ klo 8.30 linja-au-toasema – ORIVESI 9.20 lin-ja-autoasema – TAMPERE.Ilmoittautuminen: Metsäkes-kus Keski-Suomi, puh. 020 772 7817 tai 020 772 7813.

Bussi 13: Töysän Liikenne OyJYVÄSKYLÄ 8.00 Harjukadun ti-lausajolaituri – KORPILAHTI 8.25 Neste – JÄMSÄ 8.45 Hirvi – LÄN-KIPOHJA 9.15 Neste – TAMPERE.Ilmoittautuminen: Metsäkes-kus Keski-Suomi, puh. 020 772 7817 tai 020 772 7813.

Bussi 14: Savonlinja OyLAPPEENRANTA klo 5.30 matka-keskus – TAAVETTI klo 6.00 kes-kustan pikavuoropysäkki – KOU-VOLA klo 6.45 linja-autoasema – Kahvitauko, Kausala matkakei-das – LAHTI klo 8.10 – TAMPERE.Ilmoittautuminen: Metsäkeskus Kaakkois-Suomi, puh. 020 77 27624 tai [email protected].

Bussilla syysmetsäpäivään

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Syysmetsäpäivä on kai-

kille avoin ja maksuton.

Tapahtumaan järjeste-

tään bussikuljetukset,

paikat busseista täyte-

tään ilmoittautumisjär-

jestyksessä. Ilmoittau-

tumiset keskiviikkoon

24.9.2008 mennessä.

Kuljetus on maksuton.

Yhteistyökumppanit:Suomen Metsäsäätiö, Mhy, Stora Enso, Metsäliitto, MTK, LT Biowatti, Luvian Saha Oy, Raunion Saha Oy, Komatsu Forest, Koneyrittäjien liitto, Nordea, Glitnir, Metsäntut-kimuslaitos, Metsäkustan-nus, Mela, Meto, Husqvarna, Stihl, Pohjola, Tapiola, Yara, Nordic Forest Plants, Taimi Tapio Oy, Tietoenator, TAMK, 4H, TAO/Kurun metsäoppilai-tos, Versowood Oy, ProSilva Oyj, Pohjola, Osuuspankki


Metsänkasvatuksen tavoit-teena on ohjata puuston kehitystä niin, että met-

sänomistaja saavuttaisi ne tavoit-teet, jotka hän metsänkäytölleen on asettanut. Suomessa talous-metsien kasvatuksen tavoitteena on yleensä mahdollisimman arvok-kaan ainespuun tuottaminen.

Käytännössä tämä tarkoittaa käsittelyohjelmaa, joka viime kä-dessä tähtää järeän ja hyvälaatui-sen tukkipuun tuottamiseen. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi tär-kein metsänkasvatuksen keino on puuston harventaminen. Harven-nusten avulla voidaan säädellä te-hokkaasti puuston tiheyttä, puulaji-suhteita ja puuston laatua.

Harvennuksilla turvataan riittä-

vä kasvutila metsikön arvokkaim-mille ja elinvoimaisimmille puille poistamalla niiden kilpailijat. Kun puiden latvuksille ja juuristolle on riittävästi kasvutilaa, rungot järey-tyvät nopeammin, ja hoidettu puus-to saavuttaa päätehakkuukypsyy-den aikaisemmin kuin hoitamaton ja ylitiheä metsä.

Poistamalla harvennuksissa huonolaatuiset, oksaiset, mutkai-set tai haaroittuneet puut voidaan taata se, että päätehakkuuseen asti kasvatettavat puut ovat paitsi kooltaan niin myös laadultaan hy-vän tukkipuun kriteerit täyttäviä.

Harvennuksilla voidaan myös vähentää puuston alttiutta erilaisil-le puustotuhoille poistamalla ajois-sa elinvoimaltaan heikentyneet ja

sairaat puut. Sopivan voimakkailla ja ajoissa tehdyillä harvennuksilla kasvatettavan puuston elinvoimai-suus säilyy hyvänä, jolloin se on vastustuskykyisempi erilaisille kas-vuympäristön stressitekijöille.

Kolmannes tuloista harvennuksilta Puuston harventaminen kasva-tusketjun eri vaiheissa on välttä-mätöntä taloudellisesti kannatta-van puuntuotannon turvaamiseksi. Harvennustuloilla on suuri talou-dellinen merkitys. Metsikön koko kiertoajan hakkuupoistumasta har-vennuspuun osuus on 30–40 pro-senttia ja kiertoajan hakkuutulois-takin lähes kolmannes.

Koska harvennusten avulla merkittävä osa hakkuutuloista saa-daan selvästi päätehakkuuta aikai-semmin, parantavat harvennuk-set oleellisesti metsänkasvatuksen kannattavuutta. Metsäntutkimus-laitoksessa tehdyissä laskelmissa

vertailtiin metsänkasvatuksen kan-nattavuutta hoidetussa ja hoitamat-tomassa metsikössä yhden kierto-ajan aikana. Laskelmissa otettiin huomioon kuluina kaikki metsän-hoitokustannukset uudistamisku-luista lähtien sekä tuloina koko kiertoajan aikana saatavat kanto-rahatulot. Laskelmissa sovellettiin kolmen prosentin diskonttauskor-koa. Tulosten mukaan hoitamatto-masta metsästä saatavat nettotu-lot jäävät selvästi alle puoleen siitä taloustuloksesta, johon hoidetussa metsässä päästään.

Perusta luodaan taimikoissa Puuston harventaminen ei rajoi-tu ainoastaan kasvatushakkuisiin, se kuuluu osana metsänhoitoon jo nuoressa metsässä. Ensimmäistä kertaa puustoa on tarpeen harven-taa usein jo muutama vuosi uudis-tamisen jälkeen puiden ollessa 1–2 metrin pituisia. Tuolloin puhutaan

varhaisperkauksesta, jossa poiste-taan lähinnä kilpaileva, etukasvui-nen lehtipuusto männyn tai kuusen taimikosta.

Varsinaiseksi taimikonharven-nukseksi sanotaan harvennusta, jossa jätetään kasvamaan vain ne elinvoimaisimmat ja hyvälaatuisim-mat puut, jotka kasvatetaan aines-puun, eli kuitu- tai tukkipuun, kokoi-seksi. Taimikonharvennus tehdään puulajista ja kasvupaikasta riippu-en noin 4–8 metrin pituisessa tai-mikossa.

Metsänomistajalle nämä var-haisvaiheen harvennukset merkit-sevät välittömästi vain työtä ja kus-tannuksia, koska hakkuutuloja ei taimikonharvennuksista vielä saa-da. Niistä huolehtiminen on kuiten-kin välttämätöntä, jotta metsästä ylipäätään saadaan myöhemmissä hakkuissa korjattua hyvälaatuista ainespuuta.

Taimikkovaiheen kustannuk-set on perusteltua mieltää inves-

Joun

i Ran

tala

n

metsänkasvatus kannattavaksi harventamallaHarvennus turvaa metsikön arvokkaimpien pui-

den kasvun. Näin päätehakkuille päästään aikai-

semmin kuin hoitamattomassa metsässä.

E Ensiharvennuksen tärkein tavoi-te on kasvatettavan puuston elin-voimaisuuden ja puuston tulevan arvokasvun turvaaminen.


Asikkalassa metsää

omistava Juhani Lu-

sila sai kesällä metsä-

keskukselta tiedotteen

tilansa harvennuskoh-

teista. Lusila tarttui toi-

meen ja teki puukaupan

elokuussa.

Metsäkeskukset tiedottivat har-vennushakkuun mahdolli-

suuksista metsänomistajille lop-pukesällä. Häme-Uusimaan met-säkeskuksen alueella noin 4 000 metsänomistajaa sai tiedotteen metsänsä hakkuumahdollisuuksis-tansa.

Tiedot pohjautuivat aluesuun-nittelun yhteydessä kerättyihin ku-

viokohtaisiin hakkuuehdotuksiin. Tiedotteessa kannustettiin metsän-omistajia harkitsemaan harvennus-hakkuuta omissa metsissään.

Myönteistä palautettaJuhani Lusilan Asikkalassa sijait-sevia metsiä on pyritty hyödyntä-mään lähinnä talousmetsinä met-säsuunnitelman esitysten mukai-sesti. Metsänhoitotyöt ja hakkuut on jaksotettu puunmyynnin mah-dollisuudet huomioon ottaen.

Tilan metsät ovat Lusilalle tut-tuja, ja pääosa hakkuukuvioista oli jo isännän mielessä.

”Aina sieltä tahtoo löytyä lisä-hakkuita, kaikkia kuvioita en ollut ajatellut vielä harvennuttaa. Pää-tin kuitenkin toteuttaa harvennuk-set metsäsuunnittelijan esittämäs-sä muodossa”, Lusila kertoo.

Harkittuaan asiaa viikon Lusi-la otti yhteyttä Asikkalan alueella puuta ostavaan Versowoodin kor-juuesimies Petri Tanttuun. Har-vennushakkuupainotteinen puu-kauppa solmittiin pystykauppana.

Metsäkeskuksen tiedote hak-kuumahdollisuuksista saa Lusilal-ta myönteisen palautteen: hakkuu-kuvioiden ja kuviokarttojen selke-ys olivat metsänomistajan mieleen. Hänellä puukaupan teon pontimi-na olivat myös muun muassa puun hintataso ja poliitikkojen lupaamat veroedut.

”Toivottavasti alueen muutkin metsänomistajat ovat saaneet yh-tä hyvälaatuiset metsikkökuviokar-tat ja hakkuutiedotteet käyttöönsä”, Lusila sanoo.

Mukana listapalveluntarjoajistaMetsäkeskuksiin on luotu laajat, eri metsällisistä toimijoista koostuvat yhteystietorekisterit kunnittain. Eri toimijoiden yhteystiedot on myös sisällytetty metsänomistajalle pos-titettuun kirjeeseen.

Metsällistä neuvontaa ja am-mattiapua on mahdollista saada muun muassa alueen metsänhoi-toyhdistyksiltä, metsäpalveluyrit-täjiltä, metsäteollisuusyrityksiltä ja myös metsäkeskuksen toimihenki-löiltä. Metsänomistaja voi valita yh-teystietolistalta häntä miellyttävän metsällinen toimijan, jonka kanssa tutustutaan hakkuutiedotteen sisäl-töön ja suunnitellaan toimenpiteet.

Metsänomistajille kohdennet-tuja hakkuutiedotteita on koostet-tu kaikissa metsäkeskuksissa sa-mansisältöisin menetelmin.

L JOUNI RANTALAKirjoittaja on Metsäkeskus Häme-Uusimaan metsänhoitopäällikköjouni.rantala@metsakeskus

metsäkeskusKAnnUSTAA PUUKAUPOILLE

E Puuston läpimitan kehitys harvennetussa ja harventamattomassa istu-tuskuusikossa. Laskelma on tehty Metlan Motti-ohjelmistolla (www.met-la.fi/metinfo/motti).

Profitable choice - since 1962www.farmiforest.fi

Farmi Forest Oy • Ahmolantie 6, 74510 IISALMI • Puh. 017 83 241 • [email protected]

Made in Finland

Jälleenmyynti: New Holland ja Case IH

Primero 3967 - 9000

Palms 470-81 / 610-81 Palms 675 - 112

toinneiksi, jotka saadaan aikanaan takaisin lisääntyneiden hakkuutu-lojen muodossa takaisin. On arvi-oitu, että pelkästään uudistamista seuraavien taimikkovaiheen met-sänhoitotöiden laiminlyönti alentaa koko kiertoajan taloustulosta istu-tuskuusikossa yli 30 prosentilla.

Kasvatushakkuissa pelivaraaEnsiharvennus on metsän en-simmäinen myyntikelpoista puuta tuottava hakkuu. Se on metsänhoi-dollisesti tärkein harvennus, mut-ta hakkuutulojen suhteen sen mer-kitys ei ole vielä kovinkaan suuri verrattuna myöhempiin hakkuisiin. Koko kiertoajan puunmyyntitulois-ta ensiharvennuksen osuus on korkeintaan kymmenen prosentin luokkaa.

Ensiharvennuksen tärkein ta-voite on taimikonhoidon tavoin kas-vatettavan puuston elinvoimaisuu-den ja puuston tulevan arvokasvun turvaaminen. Ensiharvennus on tosin myös taloudellisesti kannat-tava hakkuu, jos taimikonhoidosta on aikanaan huolehdittu hyvin.

Myöhemmissä, varttuneem-man metsän harvennuksissa voi-daan painottaa aikaisempaa enemmän taloudellisia näkökohtia hakkuun toteutustavassa ja ajoi-tuksessa.

Hyväpuustoisissa ja tasaisis-sa männiköissä ja kuusikoissa vii-meiset harvennukset voidaan teh-dä joko ala- tai yläharvennuksena. Alaharvennus on selvästi yleisin harvennustapa, jossa poistetaan pääosin puiden välisessä kilpailus-

sa häviölle jääneitä pienimpiä pui-ta, mutta myös muuten heikkoja tai huonolaatuisia puita. Yläharven-nuksessa poistetaan pienimpien ja heikkolaatuisten puiden lisäksi myös suurimpia valtapuita, silloin kun niiden lähellä on riittävä määrä hyvälaatuisia ja elinvoimaisia kas-vamaan jätettäviä lisävaltapuita.

Harvennustulot ovat ylähar-vennuksessa suuremmat kuin ala-harvennuksessa. Yläharvennus-ten seurauksena kasvamaan jää-vän puuston järeys on kuitenkin alhaisempi kuin alaharvennuksen jälkeen ja sen ”hintana” on pää-tehakkuun viivästyminen. Ylähar-vennetussa metsikössä päätehak-kuujäreys saavutetaan 10–15 vuot-ta myöhemmin, mikäli metsikössä pyritään samaan puuston järey-teen kuin alaharvennetuissa met-siköissä.

Harvennustavasta riippumatta myös viimeisimmät harvennukset olisi syytä tehdä riittävän ajoissa. Etenkin varttuneissa kuusikoissa tiheäksi päässeiden puustojen voi-makas harvennus lisää myrskytu-hojen riskiä harvennusten jälkeisi-nä vuosina. Myös korjuuvaurioiden välttäminen on tärkeää kasvamaan jäävän puuston elinvoimaisuuden kannalta. Varsinkin kuusikoissa la-hovaurioiden välttämiseksi harven-nukset tulisi tehdä mieluiten talvel-la, jolloin maa kantaa korjuukonet-ta, eikä painumista aiheudu juuri-vaurioita.

L JARI HYNYNEN

Kirjoittaja työskentelee erikoistutki-jana Metsäntutkimuslaitoksella

0

20

40

60

80

100

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

Harvennettu Harventamaton

Suhteelliset nettotulot, %

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

0

5

10

15

20

25

30

35

0 20 40 60 80 100

Keskiläpimitta, cm Harvennettu Harventamaton

Puuston ikä, v.

E Kiertoajan suhteelliset nettotulot harvennetussa ja harventamattomas-sa tuoreen kankaan istutuskuusikossa. Laskentakorko 3 prosenttia. Las-kelma on tehty Metlan Motti-ohjelmistolla (www.metla.fi/metinfo/motti).

E Metsäkeskuksen hakkuutiedote patisti asikkalalaisen metsänomistaja Juha Lusilan puukauppojen tekoon.

Joun

i Ran

tala

n


Yhteismetsä on kahteen tai use-ampaan kiinteistöön (osakas-

kiinteistöön) kuuluva yhteinen alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoitta-miseen osakaskiinteistöjen omis-tajien eli osakkaiden hyväksi.

Yhteismetsän osakkaat muo-dostavat osakaskunnan ja hallin-nosta vastaa hoitokunta tai toimitsi-ja. Yhteismetsän hallintomalli muis-tuttaa paljon esimerkiksi taloyhtiön hallintoa. Yhteismetsäosuuksia voi myydä ja ne ovat haluttuja metsä-kiinteistömarkkinoilla.

Yhteismetsän voi perustaa vä-hintään kaksi metsänomistajaa kir-jallisella perustamissopimuksella. Oman kiinteistönsä tai osan siitä voi myös liittää olemassa olevaan yhteismetsään, vastineeksi uu-si osakas saa yhteismetsäosuuk-

sia sen verran kuin yhteismet-sään liitettävä alue on arvol-taan suhtees-sa muuhun yh-teismetsään.

Yhte i smet-sälain (109/2003) 31 pykälän mukaan yhteismetsää on hoidet-tava ja käytettävä metsäsuunnitel-man mukaan. Tämä metsäsuunni-telmaan perustuva metsänhoito on yhteismetsien suuri vahvuus ja pit-kälti myös niiden hyvän tuoton sa-laisuus. Yhteismetsiä hoidetaankin käytännössä yleensä hyvän met-sänhoidon vaatimusten mukaisesti ja ne ovat haluttuja yhteistyökump-paneita puunostajille.

Kolhoosinpelkosuurin esteYhteismetsän etuja tavalliseen metsänomistukseen verrattuna ovat muun muassa omistamisen vaivattomuus, alhaisempi verotus, suunnitelmallinen metsätalous se-kä tasainen ja jatkuva tuotto. Myös isompi koko auttaa: myyntipuulle saadaan parempi hinta, töissä ja tarvikkeissa sen sijaan yksikkökus-tannukset jäävät pienemmiksi.

Tiivistetysti sanottuna yhteis-metsä takaa osakkailleen tasai-sesti maksimaalisen tuoton, joka tilitetään 1–2 kertaa vuodessa ve-rottomana pankkitilille.

Haittoina on pidetty esimerkik-si sitä, että hetkellisesti ei saada suurta tuloa puunmyynnissä. Myös hallintomallia on pidetty haasteelli-sena.

Suurin este yhteismetsien li-sääntymiselle ja laajenemiselle on metsänomistajien ”kolhoosinpel-ko”. Yhteisomistusta vieroksutaan

kuitenkin tarpeettomasti, ei-kä sen hyötyjä tunneta

riittävästi. Tämän vuo-

den alussa voi-maan tulleessa yhteismetsä-lain uudistuk-sessa poistet-tiin muun mu-

assa yhteismet-sään liittymisen

peruuttamattomuus. Muutoksen toivotaan li-

säävän kiinnostusta yhteismetsä-omistukseen.

VaihtoehtosukupolvenvaihdokselleMoni varttunut metsänomistaja miettii sukupolvenvaihdosta ja si-tä, kuinka hänen metsänsä tulisi jatkossa hyvin hoidettua. Jälkeläi-sillä on elämässään mietittävänä kaikkea muuta kuin metsäasioita, eikä heillä ole välttämättä mahdol-lisuuksia panostaa metsäomaisuu-den hoitamiseen. Miten hoitaa su-kupolven vaihdos onnistuneesti?

Yhteismetsän perustaminen tai yhteismetsään liittyminen osuuk-sia vastaan ovat harkinnan arvoisia vaihtoehtoja. Siten varmistuu met-sien hyvä hoito tulevaisuudessa. Lisäksi yhteismetsäosuuksien jaka-minen perillisille on paljon helpom-paa ja mielekkäämpää kuin tiluksi-en pirstominen pieniksi tiloiksi.

L JUKKA MATILAINEN

Kirjoittaja työskentelee esittelijänä Metsäkeskus Hä[email protected]

yhteismetsä TAKAA TASAISEn TUOTOn

Suomessa on ollut yhteismetsiä jo 120 vuoden

ajan. Kokemukset ovat olleet hyviä, joten yhteis-

metsää kannattaa harkita metsänomistusmuo-

doksi myös omalla kohdalla.

Yhteismetsäomistuksen edut ja haitatEDUT• Alhaisempiverotus(26%)• Verotuksellisestiuseitamuitakinetuja• Valtiomaksaaperustamiskustannuksetläheskokonaan• Yhteismetsäänliittyminenedullista• Suunnitelmallinen,tehokasjatuottavametsätalous• Tasainenjajatkuvatuotto• Suuruudenekonomiatoimii:parempihintamyyntipuullasekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset • Virkistys-jametsästysmahdollisuudetlaajenevat• Omistamisenvaivattomuus

HAITAT• Eihetkellisestisaatavissasuurtatuloapuunmyynnissä• Hallintokustannukset• Hallintomallinhaasteellisuus

Joun

i Ran

tala

Yhteismetsäasioissa monipuolisin nettisivusto on

tällä hetkellä Metsätalouden

kehittämiskeskus Tapion ylläpitämä

www.yhteismetsat.fi.


Lounais-Suomen met-

säkeskukseen jätettiin

elokuussa runsaasti

metsänkäyttöilmoi-

tuksia. Hakkuut kes-

kittyvät nyt kasva-

tusmetsiin.

Markkinahakkuiden määrä on Metsän-

tutkimuslaitoksen tilas-tojen mukaan ollut kuluvana vuon-na lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Samanaikaisesti puukaupan volyy-mi on kuitenkin vaihdellut voimak-kaasti.

Poikkeuksellisen hiljaisen al-kuvuoden jälkeen puukauppoja on tehty elokuussa ennätyksellisesti – yli tuplasti enemmän kuin elokuus-sa keskimäärin. Syynä tähän ovat olleet hallituksen veroratkaisut, ennen muuta ensiharvennuspuun kauppojen verovapauden päätty-minen elokuun lopussa.

Suunnitelluista hakkuista teh-tävien metsänkäyttöilmoitusten määrä seuraa markkinatilanteen vaihteluja. Lounais-Suomen met-säkeskukselle metsänkäyttöilmoi-tuksia on tehty tänä vuonna noin 17 prosenttia vähemmän kuin vuot-ta aiemmin, ennätyksellisenä hak-kuuvuonna 2007 samaan aikaan. Elokuun loppuun mennessä ilmoi-

tettujen hakkuiden kokonaispinta-ala on noin 24 000 hehtaaria, kun se vuonna 2007 oli samaan aikaan noin 29 000 hehtaaria.

Tasaisen alkuvuoden jälkeen metsänkäyttöilmoituksia on kuiten-kin tehty elokuussa jopa ennätys-vuotta 2007 vilkkaammin. Elokuun aikana on saapunut noin neljännes

kaikista vuonna 2008 vastaanote-tuista metsänkäyttöilmoituksista.

Uudistushakkuut vähentyneetTilanne on samantyyppinen myös muissa eteläisen Suomen metsä-keskuksissa. Erityisesti kasvatus-hakkuita koskevien metsänkäyt-töilmoitusten määrä on lisääntynyt huomattavasti heinäkuussa tiedo-tettujen hallituksen veroratkaisujen jälkeen.

Ilmoitettujen hakkuiden raken-ne poikkeaa kuluvana vuonna sel-västi edellisestä vuodesta. Viime vuonna tukkipuun ennätyksellisen hintatason aikana tehtiin paljon uu-distushakkuita. Tänä vuonna hak-kuut ovat painottuneet kasvatus-metsiin, uudistushakkuita on Lou-nais-Suomessa ilmoitettu vain run-saat 40 prosenttia viime vuoden pinta-alasta.

Määräaikainen verovapaus näyttää lisänneen kiinnostusta en-siharvennushakkuisiin, sillä ilmoi-tettujen esiharvennuskohteiden pinta-ala on kasvanut peräti 42

prosentilla vuoteen 2007 verrattu-na. Kaikkien kasvatushakkuiden il-moitettu kokonaismäärä on likimain sama kuin edellisenäkin vuonna.

Sähköinen asiointilisääntynytMetsänkäyttöilmoituksia toimittavat organisaatiot ovat siirtyneet ilah-duttavan laajasti sähköiseen asi-ointiin. Kuluvana vuonna noin 72 prosenttia Lounais-Suomen met-säkeskukseen saapuneista met-sänkäyttöilmoituksista on toimitettu sähköisesti, kun sähköisten ilmoi-tusten osuus edellisenä vuonna oli noin 66 prosenttia.

Taimikon perustamisilmoitus-ten toimittaminen metsäkeskuk-selle sähköisessä muodossa tuli mahdolliseksi viime syksynä. Tä-nä vuonna sähköisesti on toimitet-tu noin neljännes kaikista perusta-misilmoituksista.

L JANNE UITAMO

Kirjoittaja on Metsäkeskus Lounais-Suomen viranomaispäällikkö [email protected]

verohelpotukset PIRISTIVäT PUUMARKKInOITA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖOMISTAJA

Postinumero ja -toimipaikka

Nimi

Lähiosoite

Puhelin

SijaintikuntaKylä

Tilan nimi ja RN:otai kiinteistötunnus

TILA

METSÄNKÄYTTÖILMOITUS

Metsälain mukainen metsänkäyttöilmoitus on tehtävä

metsäkeskukselle vähintään 14 päivää ja enintään 2 vuotta ennen

hakkuun tai erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyn aloittamista.HAKKUUOIKEUDEN HALTIJA

Taimikon perustamisesta on ilmoitettava aikanaan

metsäkeskukselle. Sen voi tehdä tämän lomakesarjan

ruskealla osalla: Taimikon perustamisilmoitusTiedot annetaan jos hakkuuoikeus

on luovutettu ennen ilmoituksen tekoa.

Hakkuuoikeuden haltija (puunostaja)

Postinumero ja-toimipaikka

Lähiosoite

KarttaMetsäsuunnitelmaValtakirja

Muita kpl

N:o

Saapunut

LIITTEET Metsäkesk. merk:

METSÄ-SUUNNITELMA

Laatijaorganisaatio

Alue

Lohko

Numero

Käsittelykohteen työttehdään tässä mainitunmetsäsuunnitelman/kuviotiedoissa esitetynmukaisesti

- Jos toimitaan metsäsuunnitelman mukaisesti, kuviotiedoksi riittää

kuvion numero ja pinta-ala. Lisäksi on aina annettava erityisen tär-

keää elinympäristöä koskeva tieto, jos se puuttuu suunnitelmasta.

- Jos metsäsuunnitelmasta poiketaan tai sitä ei ole, täytetään kaikki

tarpeelliset kuviotiedot ja liitetään mukaan kartta kohteesta.

KUVIOTIEDOT (kukin kuvio omalle rivilleen)

KuvionnumeroPinta-ala

Erityisen tärkeä elinympäristö

Hakkuun tarkoitus

ha

Kas

vatu

shak

kuu

Uu

dis

tush

akku

uE

rity

ish

akku

uM

aan

käyt

töm

uo

do

n

mu

uto

s

Met

säti

en r

aken

tam

.M

etsä

ojit

us

Maa

npin

nan

käsi

ttel

yL

ann

oit

us

Muu

toim

enpi

de, m

ikä

Muu toimenpidekuin hakkuu

Yksi tieto alla olevistapuustotunnuksista riittää

Elinym-päristönnumeroohjeista

Lisätiedot pakollisia, ks. täyttöohje

Kasvu-paikkaMaa-

lajiPääpuulaji

Se puulaji, jonka osuusuudistettavan metsikön

runkotilavuudesta on suurin Kehitys-luokan numeroohjeista

Keski-ikävuosina

(Viiden vuoden tarkkuus)

v

Keskiläpi-mitta

cm

Uudistamisen pääasial-linen puulajiPuulaji, johon luontaisesti

pyritään tai jolla kylvö taiistutus tehdään

Uudistamistapa Maanpinnankäsittely Muu perustamis-toimenpide

Män

ty

Kuu

si

Rau

dusk

oivu

Hie

skoi

vuM

uu (

puul

aji

lisät

ieto

ihin

)Tuor

e ka

ngas

tai

sitä

reh

eväm

piK

uiva

hko

kang

as ta

isi

tä k

arum

piK

iven

näis

maa

Turv

emaa

(su

oper

äine

n)

Män

ty

Kuu

si

Rau

dusk

oivu

Hie

skoi

vuM

uu (

puul

aji

lisät

ieto

ihin

)Lu

onta

inen

Kyl

vö

Istu

tus

Laik

utus

Äes

tys

Mät

ästy

sE

i tar

peen

Rai

vaus

Vesa

kont

orju

nta

Kul

otus

Ruo

hon-

ja

hein

änto

rjunt

a

Vesi

talo

uden

järje

stel

y(t

urve

maa

)

U U D I S T U S H A K K U U

Taimikon perustamistoimenpiteet

,

,

,

,

,

,Lisätietoja mm.- Miten erityisen tärkeiden elinympäristöjen

ominaispiirteiden säilyttäminen otetaan

huomioon suunnitelluissa toimenpiteissä.

- Erityishakkuussa selvitetään kohteen

erityisluonne ja sen edellyttämä

hakkuutapa.- Maankäyttömuotoa muutettaessa

ilmoitetaan uusi käyttötarkoitus sekä

tieto mahdollisesta viranomaisen luvasta.

- Perustelut luontaisen uudistamisen

käytölle kuivahkoa kangasta

rehevämmällä kasvupaikalla.

Lisätietoja:

Paikka ja aika

Nimen selvennysValtuutetun osoite ja puhelin

Laatijan nimi, osoite ja puhelin

OmistajaValtuutettu

Puhelin

AllekirjoitusOmistaja tai valtuutettu

Nro 000.1 Tapio 1500x20x6 12.2006

Metsälehti Makasiinin 12 kk kestotilauksena 43 euroa

(alkaa tammikuussa 2009).

Saan loppuvuoden 2008 Makasiinit tilaajalahjana.

Metsäkustannus Oy

Soidinkuja 4

Vastauslähetys

Tunnus 5011305

Info: 00003

00003 VASTAUSLÄHETYS

Tilaan Vastaan-ottaja

maksaaposti-

maksun

Tilaukset myös osoitteesta www.metsalehti.fitai puh. 02077 29136

Metsälehti Makasiini on Metsälehden aikakaus-

lehtimuotoinen erikoisnumero. Makasiini ilmes-

tyy kahdeksan kertaa vuodessa teemanumeroina.

Teemoja mm. Puukauppa, Puunkorjuu, Metsä-

verotus ja paljon muita metsänhoitoon ja met-

sänomistamiseen liittyviä erikoisteemoja. Ma-

kasiini tarjoaa sivuillaan riippumatonta ja

helppolukuista tietoa metsästä ja sopii erityisesti

metsästään kiinnostuneelle, aktiiviselle metsän-

omistajalle.

Tilaa Metsälehti MakasiiniTilaa Metsälehti Makasiini

Loppuvuoden

Makasiinitkaupan päälle!

Loppuvuoden

Makasiinitkaupan päälle!

Nimi

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin

Päiväys ja allekirjoitus


Metsäenergian saatavuuden ja metsäteollisuuden puuhuol-

lon turvaaminen huolestuttaa pää-töksentekijöitä. Puuaineksen ha-lutaan riittävän myös teollisuuden tarpeisiin.

”Metsäteollisuuden jalostusar-von laskeminen heijastuisi laajas-ti yhteiskuntaan. Mikäli puusta ei nykyisessä määrin valmistettaisi tuotteita, heikkenisivät kannatta-van metsätalouden edellytykset”, kansanedustaja Marjo Matikai-nen-Kallström sanoo.

Suomen Metsäsäätiön tuke-man Päättäjien Metsäakatemian pari vuotta sitten käynyt Matikai-nen-Kallström on tyytyväinen sii-hen, että hänellä on tiedon lisäksi myös kontakteja metsäsektorilla.

”Sen lisäksi, että Päättäjien Metsäakatemiassa sai laajat tiedot metsäsektorista, oli kotiin tuomisi-na myös verkosto. Nyt tietää ke-neltä kysyä, kun metsätalouden ja metsäteollisuuden asiat ovat edus-kunnassa ja muuallakin käytävissä keskusteluissa esillä.”

Matikainen-Kallström kertoo ottavansa vastaan metsäinformaa-tiota kiinnostuneena senkin takia, että hän on entuudestaan suhtau-tunut myönteisesti metsäsektorin toimintaan.

”Alan kansantaloudellista ja alueellista merkitystä on syytä edelleen korostaa. Kun puun jalos-tamiseen liittyvän arvoketjun välilli-set vaikutukset otetaan huomioon, tuo metsäsektori edelleen huomat-tavan osan suomalaisten hyvin-voinnista.”

Ristiriitaiset tavoitteetAiemmin europarlamentissa toimi-nut Matikainen-Kallström on huo-mannut sen, miten vaikeaa on saa-da keski- ja eteläeurooppalaiset ymmärtämään Metsä-Suomen tar-peita ja tavoitteita.

”Kun monessa maassa metsiä on vähän, on suojeluinto suuri. Sa-ma malli halutaan tuoda Suomeen, jonka metsien käyttöä ja uudistu-mista ei muualla ymmärretä.”

Matikainen-Kallström ei pidä Suomen kannalta hyvänä vaihtoehto-na sitä, että EU määrit-telisi kaavamaisen metsien suojeluprosentin.

”Näkymä on huolestuttava ja ristiriitainenkin. Jos Etelä-Suomen metsiä suojellaan huomattavassa määrin, ei Suomi millään voi saa-vuttaa sille sälytettäviä bioenergi-an lisäämisen tavoitteita.”

Merkitys aluetalouksille korostuuPäättäjien Metsäakatemian avul-la avautuvat metsätalouden nä-kymät, aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suo-mesta toteaa.

”Myös metsänomistuksen sa-nomaa voidaan tällä tavalla vie-dä päättäjien ja vaikuttajien sekä sidosryhmien edustajien tietoon”, Rintala kertoo.

Rintala osallistui päättäjien metsäakatemian 22. ja 23. kurs-sin suunnitteluun ja toteutukseen vuonna 2007. Hänen kokemuk-sensa mukaan metsäakatemian toiminnalla ja tavoitteilla on yksin-omaan puolestapuhujia. Myönteis-tä palautetta on tullut niin kurssilai-silta kuin maakunnan metsätalou-den esittelyyn osallistuneilta.

Päättäjien Metsäakatemian maakuntajakson hyöty ei hänen mukaansa kohdistu suoraan vie-railun kohteena olleen maakunnan metsätalouden hyväksi.

”Välillisesti kurssilaisten tieto-jen ja kokemusten lisääntyminen kuitenkin edistää koko Suomen metsäsektorin huomioon ottamista poliittisessa ja taloudellisessa pää-töksenteossa.”

Rintala on huomannut metsä-talouden alueellisen merkityksen herättäneen ansaittua huomiota.

”Mitä syrjäisempi, harvaan asutumpi ja köyhempi alue on, si-tä suurempi metsätalouden rooli on työn ja toimeentulon sekä koko aluetalouden kannalta.”

Rintalalla on kokemusta myös

Suomen Metsä-säätiön alueellises-ta merkityksestä.

”Kun Keski-Suo-messa oli vuonna 2006 koh-dennettu rahojen keräys maakun-talintu metson säilyttämiseksi ta-lousmetsissä, otettiin Metsäsäätiö puukauppoja tehdessä aikaisem-paa innokkaammin huomioon. Kun puunmyyjä tiesi rastin ruutuun lait-taessaan tukevansa läheistä han-ketta, sai metso siivet alleen.”

L MARKKU NISKANEN

Kirjoitus on Metsäsäätiön kiertoar-tikkeli.

metsän merkitys kasvaaSuomen metsäteollisuuden tulevaisuus ja EU:n

pyrkimykset lisätä uusiutuvan energian käyttöä

ovat nostaneet metsäasiat julkisen keskus-

telun kärkeen. On todennäköistä, että

metsistä saatavan energian ja teol-

lisuuden kotimaisen raaka-aineen

merkitys kasvaa edelleen.

Vaikuttajien verkostoL Suomen Metsäsäätiön ja maa- ja metsätalousministeriön tuen avulla toimiva Päättäjien Metsäakatemia on päätöksentekijöille ja vai-kuttajille tarkoitettu metsäaiheinen kutsukurssi ja keskustelufoorumi. Vuodesta 1996 lähtien toimineen Metsäakatemian on käynyt jo yli 500 henkilöä.

Päättäjien Metsäakatemiaan kutsutaan poliitikkoja ja virkamiehiä, talouselämän, etujärjestöjen, tieteen, taiteen, kansalaisjärjestöjen ja tiedostusvälineiden edustajia. Nelipäiväinen akatemia sisältää yhden päivän seminaarijakson ja kolmen päivän maakuntaretkeilyn.

Olennainen osa puukauppaaL ”Metsäsäätiö esitellään ja sen työn tärkeys perustellaan aina puunmyyntisuunnitelmaa ja puu-kaupan toimeksiantoa tehtäessä”, Metsänhoitoyhdistys OMA:n toi-minnanjohtaja Timo Leirimaa sa-noo. Hänen mukaan säätiön esiin nostaminen on pitkälti metsän-omistajien palveluista vastaavan organisaation kontolla.

”Yhä useammat metsänomis-tajat ymmärtävät suomalaisen puun markkinoinnin jatkuvuuden. Rasti kyllä-ruutuun laitetaan vuo-desta toiseen. Sekin tiedetään, että maksu on vähennyskelpoi-nen verotuksessa.”

Leirimaa muistuttaa, että mo-

nesta pienestä, yksittäisestä pää-töksestä kasvaa iso potti.

”Metsäsäätiön kautta on saa-tu ja saadaan varmasti tulevai-suudessa aikaan paljon asioita, jotka näkyvät myönteisesti yksi-tyisessä metsätaloudessa.”

Leirimaan johtama metsän-hoitoyhdistys OMA on keskimää-räistä aktiivisempi Metsäsäätiön asiamies: yli 40 prosenttia alueen (Orimattila, Mäntsälä ja Artjärvi) puunmyyjistä osallistuu säätiön rahoittamiseen. Yleensä vain lä-hes kolmannes puunmyyjistä lait-taa rastin Metsäsäätiön ruutuun puukauppaa tehdessään.

Kuntakohtaiset erot ovat suu-

ria. Parhaissa kunnissa Metsä-säätiö otetaan huomioon yli 90 prosentissa puukaupoista, hei-koimmissa kunnissa osallistumis-prosentti jää alle kymmenen.

Suomen Metsäsäätiön toimin-ta rahoitetaan puukauppojen yh-teydessä perittävällä vapaaeh-toisella menekinedistämismak-sulla. Pystykaupoissa säätiölle ohjataan 0,2 ja hankintakaupois-sa 0,1 prosenttia kauppahinnas-ta. Kun metsänomistaja päättää Metsäsäätiön toiminnan rahoitta-misesta, myös puunostaja sitou-tuu maksamaan saman summan säätiölle.

E Metsäsektori tuottaa yhä huomattavan osan suo-malaisten hyvinvoinnista, Marjo Matikainen-Kallström

muistuttaa. Pauli Rintalan mukaan metsätalouden mer-kitys korostuu etenkin syrjäisillä alueilla.

Kaj L

indh


Raivaamaan

Puh. 020 772 9136www.metsalehti.fiPuh. 020 772 9136www.metsalehti.fi

RaivaamaanKäytännönläheinen raivaussahan käyttö-opas, joka on tehty opastamaan niinaloittelijoita kuin vähän kokeneempiakinraivaussahan käyttäjiä.

Kirjaan on koottu käytännössä koetellutopit ja niksit, jotka auttavat pitämäänsahan sekä sahurin kunnossa. Taimikon-hoidon periaatteet eli ajoitus ja kasvatet-tavien puiden valinta havainnollistetaanerilaisissa taimikoissa. Metsälehden toi-mittaja Mikko Riikilällä ja metsäopetuk-sen lehtori, metsätyönopettaja Risto Myk-käsellä on pitkä kokemus käytännön met-sänhoitotöistä, sahoista ja sahauksesta.

Hinta 28 euroa

Koko kirjavalikoimamme ja lisätietoja kirjoista osoitteessawww.metsalehti.f i/kauppa

Tarkka paikkaMetsäkeskukset seu-

raavat korjuujäljen

laatua. Tarkastusten

perusteella eniten huo-

mautettavaa on korjuu-

vaurioista.

Kunnollinen suunnittelu ja huo-lellinen tekijä ovat hyvän kor-

juujäljen perusedellytykset. Jäl-ki on hyvä, kun kasvupaikalle on jätetty kasvamaan sopiva, paras puusto. Ajouravälin pitäisi olla noin 20–30 metriä ja uran leveys keski-määrin alle 4 metriä.

Puusto- ja maastovaurioita on vähän, alle 4 prosenttia runkolu-vusta. Tavoite on tietysti 0 prosent-tia, mutta harvoin tähän päästään. Ajouran leveys voi kaarteissa ja kaltevissa kohdin olla edellä mai-nittua leveämpikin, jotta vältetään kolhuja. Liian kapean uran varteen syntyy väistämättä korjuuvaurioita.

Pirkanmaalla vuosittain30 tarkastusta Pirkanmaalla metsäkeskus tekee systemaattiseen koeala-arvioin-tiin perustuvaa korjuujäljen tarkas-tusta vuosittain noin 30 kohteella. Kohteet valitaan otannalla.

Hakatulta harvennusleimikolta arvotaan tarkastettava kuvio, jol-

le sijoitetaan koealalinja vinoittain pisimmän halkaisijan mukaan kul-masta kulmaan. Linjalle tulee noin 10 koealaa, joilta mitataan muun muassa jäävän ja kaadetun puus-ton määrä, kasvamaan jääneen puuston tiheys, keskiläpimitta ja valtapituus.

Koealoilta lasketaan myös hak-kuussa mahdollisesti syntyneet korjuuvauriot ja mitataan ajouravä-li. Lähimmältä ajouralta mitataan uran leveys ja ajourapainumat.

Pääosa tehty hyvinKorjuuajankohdan valinta ja maas-to asettavat nykyisten sääolosuh-teiden vallitessa melkoisia haastei-

ta puunkorjuusta huolehtiville am-mattilaisille. Kukaan tuskin kuiten-kaan tahallaan haluaa aiheuttaa metsänomistajalle ja metsälle va-hinkoa.

Vuonna 2007 tehdyistä korjuu-jäljen tarkastuksista pääosa, run-sas 70 prosenttia, oli hyvin tehtyä. Huomauttamista löytyi joka viiden-nellä kohteella ja yksi tarkastettu kohde luokiteltiin virheellisesti teh-dyksi. Työn jäljessä oli eniten huo-

mautettavaa korjuuvaurioiden ja ajourapainumien määrässä, jää-vä puusto oli pääosin laadultaan ja määrältään hyvää.

Tämänvuotiset arviot ovat vielä osaksi tekemättä.

L OSMO POIKONEN

Kirjoittaja työskentelee Metsäkes-kus Pirkanmaalla metsätaloustar-kastajana [email protected]

E Ajouraleveyttä mitataan Kihniöllä Erkki Niemenmaan tilalla. Uran leve-yden pitäisi olla keskimäärin alle neljä metriä.

E Pahimmat ura-painumat syntyvät, kun puut joudu-taan kuljettamaan tien varteen sa-man pehmeikön läpi.

Osm

o Po

ikon

en


luontovisa

4. G Ruska johtuu lehtien si-sältämistä väriaineista, jotka

pääsevät syksyllä esiin, kun yhteyttäminen loppuu ja lehti-

vihreä alkaa hajota. Mikä seuraavista puista pudottaa lehtensä vihreinä?

a) Vaahtera b) Tervaleppä c) Pihlaja

L JARMO UIMONENLuontovisa laatija työskentelee projektipäällikkönä Metsäkeskus Lounais-Suomessa [email protected]

Kuv

at: J

arm

o U

imon

en

Oikeat vastaukset löytyvät sivulta 19.

Palvelun TaRJoaJia

1. G Valkokukkainen, yleinen rämevarpu on

a) Suokukka b) Suopursu c) Vaivero

2. E Yksi tuoreen kangas-metsän tyyppilajeja on kuvan valkokukkainen

a) Metsätähti b) Metsäorvokki c) Vanamo

3. F Yksi yleisimpiä kääpä-lajejamme on kuvan

a) Taulakääpä b) Juurikääpä c) Kantokääpä

5. H Suomessa villisika on rauhoitettu

a) maaliskuun alusta toukokuun loppuun b) maaliskuun alusta elokuun loppuun c) tammikuun alusta elokuun loppuun

Taimikkokisa jatkuu

L Lounais-Suomen metsäkeskuk-sen alueella alkoi ”Taimikot kun-toon 2008” -varhaishoitokilpai-lu maaliskuun alussa. Kisa jatkuu vielä tämän vuoden loppuun asti.

Kilpailun tarkoituksena on kan-nustaa metsänomistajia kiinnittä-mään huomiota pienten taimikoi-densa kuntoon, sillä onnistuneella varhaishoidolla mahdollistetaan tu-levaisuuden hakkuumahdollisuu-det.

Haastamme kaikki lounaissuo-malaiset metsänomistajat mukaan kisaan. Kilpailukuponkeja sekä -sääntöjä saa muun muassa met-

säkeskuksesta ja metsänhoitoyh-distyksistä. Kisaan voi osallistua myös osoitteessa www.metsakes-kus.fi/lounais.

Tietojärjestel-mä uusiksiL Metsätalouden kehittämiskes-kus Tapio ja kolmetoista alueellis-ta metsäkeskusta valitsivat Tieto-Enatorin metsävaratietojärjestel-män tukemaan metsäkeskusten päätehtäviä, metsävaratiedon ke-ruuta sekä tietojen ajantasaisuutta. Järjestelmän toimitukseen sisältyy keskitetyn tietokannan laajennus

sekä liittymät muihin järjestelmiin.Metsäkeskusten tavoitteena on

kerätä vuosittain uutta metsävara-kuviotietoa 1,5 miljoonalta hehtaa-rilta. Sekä metsäalan toimijoita et-tä metsänomistajia voidaan palvel-la järjestelmän avulla yhä parem-min, sillä tiedon keruu tehostuu ja tieto on entistä ajantasaisempaa. Metsävaratieto on hyödynnettävis-sä sähköisten palvelujen avulla.

TietoEnator vastaa uuden, vuo-den 2009 lopussa käyttöön otetta-van järjestelmän kokonaistoimituk-sesta. Projektissa hyödynnetään yhtiön kokemusta laajojen paik-katietosovellusten toteuttamisesta ja syvällistä osaamista puunjalos-tuksen arvoketjusta. Järjestelmän paikkatietoalustana käytetään ES-

RIn paikkatietoteknologiaa ja kehi-tysvälineitä.

”Uuden järjestelmän avulla metsäkeskukset pystyvät nosta-maan vuotuisen metsävaratiedon

keruun määrää ja samalla alenta-maan tiedonkeruun hehtaarikus-tannuksia”, kertoo projektipäällikkö Henry Schneider Tapiosta.


henKilösTöuuTisia

Häme-UusimaaMetsätalousinsinööri Juha Simola Forssasta on siirtynyt Mustialan yhteismetsän toimin-nanjohtajaksi. Hän toimi aiemmin Metsäkeskuksen metsäsuunnittelijana Forssan alueella.

Lounais-SuomiMetsätalousinsinööri (AMK) Hanna-Mari Parviainen on valittu metsäsuunnittelijaksi Mynämäen toimistolle.

PirkanmaaMetsäkeskus Pirkanmaan Ruoveden toimisto muuttaa syyskuun puolessa välissä Metsätalolta Ruoveden Viras-totaloon, osoitteeseen Ruo-vedentie 11, 34600 Ruovesi. Toimitilat sijaitsevat katuta-sossa ja ovat näin aikaisem-paa toimivammat. Toimiston puhelin (keskus) on 020 772 7200 ja fax 020 7727311.Toimiston henkilöstön suo-rat puhelinnumerot ovat:Risto Santapukki (viran-omaisasiat), gsm: 0400 392942,Miika Kojola (metsäsuunnit-teluasiat), gsm: 0400 392893,Markku Perkiö (metsäsuunnit-teluasiat), gsm: 0400 392941,Juha Laaksonen (metsä-tie- ja kunnostusojitusasiat), gsm: 040 5448010.

Metsätaitokilpailut metsänomistajille

Tampereen ammattikorkeakoulun toisen vuosikurssin metsäta-louden opiskelijat ja Pirkanmaan metsänhoitoyhdistykset jär-

jestävät metsänomistajille metsätaitokilpailut. Kisat pidetään lau-antaina 20.9.2008 Tampereella Suolijärven ulkoilumajalla, Suoli-järvenkatu 7.

Kaikkien sarjojen parhaat palkitaan!

Päivän ohjelma:klo 9.00 Ilmoittautuminen kilpailuun alkaaklo 9.30 Kilpailuinfoklo 10.00 Ensimmäinen kilpailija lähtee radallenoin klo 13.30 Palkintojen jako

Sarjat: naiset, miehet, nuoret alle 18 v. Osallistumismaksu on 10 euroa, ja se suoritetaan paikan päällä. Osallistumismaksu on met-säverotuksessa vähennyskelpoinen kulu.

Ennakkoilmoittautuminen: 17.9. mennessä Marjatta Santikolle nu-meroon 0400 903 965 tai 03 565 47408 arkisin klo 9–15.

Ajo-ohje: Vaasan suunnasta tultaessa aja Hervannan valtaväylää, josta opastus perille. Helsingin suunnasta tultaessa käänny oikeal-le Sääksjärvelle rampista nro 38 ja sitten oikealle Ruskontielle, jos-ta opastus kisapaikalle.

Tervetuloa testaamaan metsäisiä taitoja!

Maaseutuyrittäjille hakkuu-konekoulutusta

Satakunnassa ja Pirkanmaalla järjestetään harvennushakkuu-koneen käyttökoulutusta maaseutuyrittäjälle. Tavoitteena on

lisäkouluttaa henkilöitä siten, että heille syntyy valmiuksia toimia harvennus- ja energiapuun korjuutehtävissä ja yritystoiminnassa.

Uuden teknologian ja tehokkaiden työmenetelmien avulla luo-daan edellytykset kannattavalle korjuutoiminnalle, mahdollisesti sivuelinkeino päätoimen rinnalle. Maatalous- ja metsätilayrittäjille suunnataan myös henkilökohtaista ohjausta.

Koulutuksen laajuus on 900 tuntia, 129 päivää sisältäen kolme aihealuetta: tuotannollisen, metsänhoidollisen ja yrittäjyysosaami-sen. Osallistumismaksu on 500 euroa lukukaudelta, koulutus kes-tää kaksi lukukautta. Koulutettavan on mahdollista tehdä koneellis-ta korjuutyötä myös omassa metsässään.

Ensimmäinen koulutusryhmä toteutetaan 12.1.–15.12.2009 vä-lisenä aikana ja toinen 12.1.–15.12.2010.

Ennakkoilmoittautuminen 30.9.2008 mennessä ja lisätiedot Porin ammattiopisto, lehtori Tauno Kivinen ja lehtori Teuvo Sävi-lammi, www.porinammattiopisto.fi.

TAPAHTUMIA METSÄKESKUKSISSA

Metsään Peruskurssit jatkuvatLisätietoja ja ilmoittautumiset kursseille sähköpostilla [email protected]

Helsinki, Lars Ekman, puh. 020 772 6152Hämeenlinna, Matti Mäkiaho, puh. 020 772 6611Lahti, Seppo Leinonen, puh. 020 772 6603Pori, Matti Kari, puh. 020 772 6439Turku, Taina Kummunsalo, puh. 020 772 6328 Tampere, Veikko Iittainen, puh. 040 544 8030

Häme-Uusimaa1.10. Metsään Peruskurssi, LahtiTiistaisin (aloituspäivä ke) klo 17–19, 5 iltaa (50 euroa). Lisätiedot: Seppo Leinonen, puh. 020 772 660310.10. Häme-Uusimaan Maakunnan Metsäpäivä, Hattulan Lepaa Avoimet ja maakunnan metsätaitomestaruuskilpailut sekä metsäpäivän seminaari perjantaina klo 9–16.Lisätiedot: Matti Mäkiaho, puh. 020 772 661111.10. Raivaussahapäivä, NastolaRaivaussahan käyttö ja huolto taimikonhoitokohteella (20 euroa). Lisätiedot: Jouni Rantala, puh. 020 772 660429.10. Suometsät kasvukuntoon, Päijät-HämeErityistietoa suometsien hoidosta (20 euroa) Lisätiedot: Jouni Rantala, puh. 020 772 66049.12. Metsään Peruskurssin päättöretki, HämeenlinnaLisätiedot: Matti Mäkiaho, puh. 020 772 6611

Lounais-Suomi25.9. Metsään Peruskurssi, PoriSisältää viisi luentoa ja yhden maastoretken (50 euroa)24.9. Metsään Peruskurssi, TurkuSisältää viisi luentoa ja yhden maastoretken (50 euroa)9.10. Metsäluonnonhoidon perusteet, UlvilaLuonnonhoidon mahdollisuudet ja ympäristötuki (20 euroa)11.10. Tuottava metsänhoito, metsänhoitosuositukset, KullaaUusinta tietoa kannattavasta metsänhoidosta (20 euroa)16.10. Metsäluonnonhoidon perusteet, SaloLuonnonhoidon mahdollisuudet ja ympäristötuki (20 euroa)21.11. Tuottava metsänhoito, metsänhoitosuositukset, PaimioUusinta tietoa kannattavasta metsänhoidosta (20 euroa)Lisätietoja Matti Karilta puh. 020 772 6439 tai [email protected]

Pirkanmaa20.9. Metsätaitokilpailut MetsänomistajilleLauantaina 20.9.2008 Tampereella Suolijärven ulkoilumajalla klo 9, Suo-lijärvenkatu 7. Ilmoittautuminen 17.9. mennessä Marjatta Santikolle, puh. 0400 903 965.30.10. Pirkanmaan energiapäivä – Sanoista tekoihin Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa torstaina klo 9–13. Energia 2008 -messujen yhteydessä. Runsaasti luentoja bioenergiasta. Energiaretket Pirkanmaan energiakohteisiin:

• Keskiviikkona29.10.klo9.00–14.00• Torstaina30.10.klo15.00–19.00

Lisätiedot: Juha Hiitelä, Metsäkeskus, puh. 045 676 7340Lisätietoja Veikko Iittaiselta puh. 040 544 8030 tai [email protected]

Pääkaupunkiseutu23.9. ja 24.9. Metsään Peruskurssi, Helsinki10 luentoa ja 2 retkeä. Kaksi kurssia, jotka alkavat 23. ja 24.9. Alppilan yläasteella. Mukaan voi liittyä aloituksen jälkeenkin. 7.–9.11. Helsingin metsämessut, Helsingin messukeskuksessaMetsäomistajien ja alan ammattilaisten kohtaamispaikka pe 7.11. klo 9–19, la 8.11. klo 10–18 ja su 9.11. klo 10–18. Sisäänpääsy 13 euroa.7.2.2009 Metsänomistajien talvipäivä, VantaaTiedekeskus Heurekassa klo 12–17. Monipuolista ohjelmaa metsänomis-tajille, ajankohtaisia luentoja ja metsänäyttely.Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lars Ekman, puh. 020 772 6152, [email protected]

Ilmoittautumiset tapahtumiin viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta osoit-teessa www.metsakeskus.fi, tapahtumakalenterin ilmoittautumislomak-keella tai lisätietojen antajalle.

Oikeat vastaukset: 1.b), 2.a), 3.c), 4.b), 5.a)

Mik

ko S

avol

aine

n

Tiekunnille neuvontaaL Vuoden 2010 loppuun jatkuva Maaseudun yksityistiet kuntoon -hanke tähtää yksityisteiden tie-kuntien toiminnan aktivointiin sekä yksityisteiden kunnostuksiin ja pe-rusparannuksiin.

Lounais-Suomen metsäkes-kuksen alueen kunnissa tehdyn esiselvityksen pohjalta kolme nel-jäsosaa kunnista lähtee mukaan hankkeeseen. Nyt kartoitetaan hankkeessa mukana olevien kun-tien alueilta yksityisteiden tiekun-tia, joissa on halukkuutta toimin-nan aktivointiin tai tien peruspa-rannukseen. Tien käyttötarkoitus ei ole ratkaiseva, kunhan tie on yk-sityistie.

Tiekunnat tai asiasta kiinnos-tuneet tieosakkaat voivat itse ot-taa yhteyttä projektineuvoja Veik-ko Kuntsiin, puh. 020 772 6449 ja sähköposti [email protected].

Valmisteilla oleva yksityistie-lain väliaikainen lakimuutos on tuomassa vuosille 2009–2011 lisä-rahaa yksityisteiden perusparan-nusavustuksiin 10 miljoonaa euroa vuosittain. Tiehallinnon myöntämä avustus kohdennetaan puukulje-tusten kannalta merkittäville yksi-tyisteille. Avustuksen edellytykse-nä on, että tien asioita hoitamaan perustetaan tiekunta, joka hakee valtionavustuskelpoisuutta ja saa hakemukseensa myönteisen pää-töksen.


ikä kaikkiOppia

ikä kaikkiOppia

metsäkeskus häme-uusimaaPäätoimisto Vesijärvenkatu 9 D, 15140 LAHTIpuh. 020 772 6500, faksi 020 772 6501

Forssa Koulukatu 13, 30100 FORSSA puh. 020 772 6665, faksi (03) 414 1740

Heinola Virtakatu 9, 18100 HEINOLA puh. 020 772 6629, faksi 020 772 6560

Hyvinkää Kauppalankatu 22, 05800 HYVINKÄÄ puh. 020 772 6556, faksi 020 772 6555

Hämeenlinna Keilakatu 1, 13210 HÄMEENLINNA puh. 020 772 6551, faksi 020 772 6550

OrimattilaErkontie 15 D, 16300 ORIMATTILApuh. 020 772 6637, faksi 020 772 6565

PadasjokiTammitie 3, 17500 PADASJOKI puh. 020 772 6670, faksi (03) 551 3273

SysmäSysmäntie 36, 19700 SYSMÄ puh. 020 772 6631, faksi 020 772 6575

metsäkeskus

lounais-suomiPäätoimistoKuralankatu 2, 20540 TURKUPuh. 020 772 6300, faksi 020 772 6301

EuraKotipiirintie 2, 27510 EURAPuh. 020 772 6300, faksi 020 772 6481

HuittinenVäinöläntie 16, 32700 HUITTINENPuh. 020 772 6300, faksi 020 772 6491

KankaanpääTorikatu 11 A 2, 38700 KANKAANPÄÄPuh. 020 772 6300, faksi 020 772 6461

LoimaaHirvikoskentie 224, 32210 LOIMAA KKPuh. 020 772 6300, faksi 020 772 6401

MynämäkiJokikuja 6 B, 23100 MYNÄMÄKIPuh. 020 772 6300, faksi 020 772 6361

PoriItsenäisyydenkatu 35 A, 28130 PORIPuh. 020 772 6300, faksi 020 772 6421

SaloVilhonkatu 13, 24240 SALOPuh. 020 772 6300, faksi 020 772 6381

metsäkeskus

PirkanmaaPäätoimisto Näsilinnankatu 48 D, 33200 TAMPEREpuh. 020 772 7200, faksi 020 772 7242

Hämeenkyrö Härkikuja 3, 39100 HÄMEENKYRÖ puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7271

Kangasala Ellintie 2, 36200 KANGASALA puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7281

Orivesi Keskustie 35, 35300 ORIVESI puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7291

Parkano Keskuskatu 8, 39700 PARKANO puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7301

RuovesiKuruntie 12, 34600 RUOVESIpuh. 020 772 7200, faksi 020 772 7311

VammalaAsemakatu 14, 38210 VAMMALA puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7321

VirratPääskyntie 6 (PL 9), 34800 VIRRAT puh. 020 772 7200, faksi 020 772 7331

Documents

Metsään syyskuu 2008