Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja ... · 2015. 5. 15. · Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys

Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsenlehti · 2/2015 · 13.5.2015

sivu 3

Metsätalous nostaa Suomen

sivu 6

Pienkonekauppa piristyy keväällä

sivu 9

Uudistuva kemera-laki yksinkertaistaa metsätalouden tukijärjestelmää

sivu 11

Metsänomistajien etujen ajamisen merkitys kansain-välisillä kentilläkasvaa

sivu 15

Metsätilan suku-polvenvaihdoksiin tarvitaan veroporkkanaa

sivu 12

KIITOLLISUUTTA JA KEHITYSTÄ

Maailman suurin hirsikoulu valmistuu Pudasjärvelle sivut 4-5

2 Leikko 2 · 2015

Metsänhoitoyhdistys Kuusamon,Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken jaMetsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsenlehti

Koillismaan Uutisten liitelehti.Vastaava päätoimittaja: Maunu KilpivaaraToimituskunta: Antti Härkönen, Teuvo Puolakanaho ja Maunu Kilpivaara.Sivunvalmistus: Koillismaan Uutiset OyPaino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

Kannen kuva otettu kuvakopterista huhtikuun puolessavälissä 2015.Kuvaaja: Jari Moilanen.

Metsänomistajat!Ilmoitathan muuttuneet yhteystietosi omaan metsänhoito-yhdistykseesi. Laitamme materiaalia myös sähköpostin kautta.Päivitetyt yhteystietomme löytyvät Leikon takasivulta.

Oletko koskaan miettinyt mil-lainen metsänomistajan asema olisi ilman metsänhoitoyhdis-tyksiä ja sen mukanaan tuomaa edunvalvontaa? Ilman metsän-omistajien yhteistä järjestöä ylikansalliset metsäyhtiöt polki-sivat surutta puun hintaa, teolli-suutta olisi tuskin nimeksikään, verotuksessa ei olisi mahdollis-ta käyttää metsävähennystä tai muita verokannusteita, metsälle tulisi kiinteistövero, kaavoitus- ja suojeluasioissa toimisi vah-vemman laki.

Siinä vain muuan esimerkki asioista joita paikalliset met-sänhoitoyhdistykset puolusta-vat ja joitten puolesta käydään keskusteluja eri tahojen kanssa. Vuoden vaihteessa metsänhoi-toyhdistykset liittyivät MTK:n jäseniksi ja vahva edunvalvonta sekä metsänomistajan oikeuk-sien puolustaminen sai uuden vahvan selkärangan. Sieltä löy-tyy viimeisin tietotaito ja laaja organisaatio ajamaan jäsenten asioita niin omalla paikkakun-nalla kuin maan laajuisesti ja aina Brysseliin saakka.

Yksi viimeisimmistä voi-mainkoetuksista edunvalvon-tatyössä on ollut Kemera-lain jatkuminen. Euroopan komis-sio hyväksyi huhtikuun lopulla lain, jonka myötä jatkossakin tuetaan yksityisten metsänomis-tajien metsänparannustöitä sekä metsäluonnon hoitoa. Asiasta säädetään toukokuulla valtio-neuvoston asetuksella tarkem-mat tuen myöntämisen ehdot.

Metsänomistajat järjestön edunvalvonta on suurimmaksi osaksi näkymätöntä ja kulis-sien takana tapahtuvaa työtä. Nopeasti voisi ajatella, että metsänhoitoyhdistyksen tär-

kein tehtävä on se, mikä näkyy konkreettisena työnä ja toimin-tana liikkuessamme kodin ulko-puolella. Mutta tälläkin hetkel-lä tehdään kovaa työtä meiltä näkymättömissä: järjestömme lakimiehet, monet asiantuntijat, valitsemamme metsänomistaja edustajat työskentelevät valta-kunnan tasolla helpottaakseen metsätilojen sukupolvenvaih-doksia, järkeistääkseen perin-töveroa, kehittävät puumate-riaalin uusia käyttökohteita, pyrkivät vaikuttamaan valtio-valtaan teiden kunnossa pidon parantamiseksi ja monet muut asiat. Hyvin monet järjestömme ajamien asioiden vaikutuksista ulottuvat koskemaan koko yh-teisöä, ei vain metsäomistajia, vaikka lähtökohtana on metsän-omistajan aseman ja talouden vahvistaminen.

Metsäomistajat ovat koke-neet järjestäytymisen erittäin tärkeäksi, tästä kertoo korkea jäsenöitymisaste. Yksittäisen metsänomistajan on ilman vah-vaa edunvalvontajärjestöä mah-dotonta vaikuttaa valtakunnal-lisiin tai EU kokoisiin asioihin, eikä pidä unohtaa alueellista ja paikallista edunvalvontatyötä. Melkein kaikki metsänomistajat ovat sisäistäneet asioiden tärke-yden, mikä on erittäin rakenta-vaa ja tärkeää.

Metsäpuolella on muuten-kin kuulunut mukavia uutisia. Äänekosken biotuotetehtaan rakentamispäätös on Suomen metsäteollisuuden kallein in-vestointi. Se tuottaa sellun li-säksi monipuolisesti erilaisia biotuotteita. Näiden maailman markkinat ovat huimassa kas-vussa ja tällä on myönteinen vaikutus koko Suomen met-

säteollisuudelle. Esimerkiksi kuitupuun käytön odotetaan lisääntyvän 10 % vuosivauhdil-la tehtaan käynnistyttyä reilun parin vuoden kuluttua. Lisäksi on suunnitteilla 1-2 muuta kui-tupuun käyttöä lisäävää suurta investointia, mutta näiden lai-tosten suunnittelu on vielä aika alkutekijöissä. Euroopan laajui-sesta talouskriisistä huolimatta metsäteollisuudella ja Suoma-laisella yksityismetsätaloudella näyttäisi olevan tulevaisuuden uskoa ja kykyä sopeutua muut-tuvaan maailmaan ja luoda työtä sekä hyvinvointia niin metsän-omistajalle kuin metsätaloudes-ta työtä saaville konemiehille, puun kuljetuksessa toimiville, tehdastyöntekijöille, konepa-joille, metsäammattilaisille ja monille muille.

Näin kesän korvalla olisi syytä käydä tarkastamassa tai-mikoiden hoidontarve ja samal-la katsoa ovatko hirvet aiheutta-neet vahinkoa. Taimikon hoitoa voi tehdä itsekin jos on aikaa ja kykyä, muussa tapauksessa ottakaa yhteyttä omaan metsän-hoitoyhdistykseen ja sopikaa töiden suorittamisesta. Hirviva-hingoista on syytä tehdä ilmoi-tus, koska se tulee vaikuttamaan tuleviin kaatomääriin.

Kaikille hyvää loppu kevättä ja kaunista ja lämmintä kesää sekä pitkiä vuosikasvuja met-siin.

Matti AlataloMHY Pudasjärvihallituksen puheenjohtaja ja MTK valtuuskunnan jäsen

Jos tilanne olisi toinen...

1. Koillismaalta meni kaksi uutta edustajaa Arkadianmäel-le – onnittelut heille. Onnittelut myös koko Pohjois-Suomen niin uusille kuin ”vanhoille” edustajille. Teitä tarvitaan yhtä paljon.

2. Äänekosken biotehtaan rakentamispäätös julkaistiin. Lisäystä entiseen puunkäyttöön tulee yli 4 miljoona kuutio-metriä. Puuta viedään tehtaalle rekkakuorma keskimäärin joka viides minuutti ja lisäksi 70 ju-nanvaunun verran päivässä. Ra-kennustyöt alkavat välittömästi. Tehtaan koekäyttö alkaa kevääl-lä 2017, ja tehtaan on määrä val-mistua vuoden 2017 kolmannel-la neljänneksellä. Rakennusajan työllistävä kokonaisvaikutus on noin 6 000 henkilötyövuotta. Vaikkakin Äänekosken tehda-sinvestointi on Koillismaalta kaukana, tulee se vaikuttamaan puunkysyntään täälläkin. Tämä johtuu siitä, että noin 100 km Oulun eteläpuolelta puuvir-rat kääntynevät kohti etelää. Myös osa Kainuun puusta läh-

tenee rautapyörillä kohti Ää-nekoskea. Toivottavasti Oulun ja Kemin puuntarve täytetään niin Koillismaalta, Lapista kuin Ylä-Kainuusta päin kokonaan. Selvittelyn alla on parhaillaan myös Kuopion ja Kemijärven biojalostustehdashankkeet. Toivottavasti nämäkin toteutu-vat kohtuullisella aikajänteellä. Lisääntyvä puunkäyttö on to-dellakin tervetullutta!

3. Puolueet vannoivat ennen vaaleja biotalouden nimiin. Ja biotalouden raaka-aineista on suurin osa metsistä.

4. Kestävän metsätalouden rahoituslaki ja asetus läpäisi EU:n notifiointikäsittelyn. Nyt on maa- ja metsätalousminis-teriön käsissä, miten lain alka-misaikaa saadaan aikaistettua, jotta uuden rahoituslain mukai-set hankkeet saadaan nopeasti aloittaa. Ei ole kenenkään etu, että joutuisimme odottamaan heinäkuun alkuun.

5. Noin 70 % entisen met-sänhoitomaksun maksaneista metsänomistajista ovat pysy-

neet metsänhoitoyhdistyksen jäseninä Koillismaalla. Jäsen-uskollisuus osoittaa, että yh-distyksiä tarvitaan nyt ja tule-vaisuudessakin. Vaatikaa siis palvelua, sillä yhdistykset ovat metsänomistajien perustamia ja metsänomistajia varten! Myös ei-jäsenet ovat tärkeitä asiakkai-tamme. Metsien hoidon tarve ei todellakaan riipu jäsenyydestä!

6. Kohta on kesä: ahvenen kutu, metsäretki, lannat leväl-leen, Jukolan Viesti, taimet maahan, juhannuskoivut, mul-ta pölisemään, ojat auki, uudet perunat, tiet tasaiseksi, vesakot nurin, marjat säilöön, mukava lista kesän touhuista...

Hyvää kesää!

Antti HärkönenMhy Pudasjärvi toiminnanjohtaja

Positiivisia uutisia!

Pudasjärvi Päätehakkuu Harvennus EnsiharvennusMÄT 50 45 38MÄPT 22 19 18KUT 48 42 35KUPT 23 19 17HAK 18 14,5 10KOK 17 13 10EPUU 6 Kemera

Taivalkoski Päätehakkuu Harvennus EnsiharvennusMÄT 50 43 38MÄPT 26 19 16KUT 46 39 36KUPT 26 19 16HAK 16 12 9KOK 15 12 8

Kuusamo Päätehakkuu Harvennus EnsiharvennusMÄT 50 43 39MÄPT 27 21 17KUT 46 38 37KUPT 26 20 18HAK 14 12 8KOK 13 8 7

Hinnat ovat keskimääräisiä. Leimikon laatu määrittää hintatason.

PÄÄKIRJOITUS

Puukauppa Koillismaan met-sänhoitoyhdistysten alueella on alkuvuonna ollut vilkasta. Tammi-maaliskuu oli vielä rau-hallista, mutta huhtikuun aikana puukauppa piristyi selväsi. Tällä hetkellä kaikissa yhdistyksissä mennään vuoden 2014 tahdissa. Vuoden 2014 puukauppa painot-tui poikkeuksellisen paljon ke-väälle ja nyt näyttää toteutuvan sama tilanne. Kuluvan vuoden kauppamääriä verrattaessa vuo-teen 2012 ja 2013 olemme tehneet puukauppaa reilusti tuplaten. Lei-mausmäärissä sen sijaan on las-kua edellisvuosiin. Tämä selittyy sillä että viime vuosilta on jäänyt runsaasti myymättömiä leimikoi-ta joista nyt on tehty kauppaa.

Puukaupassa on siirrytty ke-säleimikoille joiden kauppa käy vilkkaasti. Mäntytukin kysyntä on kuusitukin kysyntää parem-pi. Hyvien tukkileimikoiden kysyntää parantaa Keitele Fo-restin puunhankinta Kuusamos-sa. Valtakirjakauppoihin on nyt

ensimmäiset tarjoukset tulleet ja kauppaakin on tehty. Kuitupuulla kysyntä vaihtelee leimikosta riip-puen paljonkin ja myös kuitua on ostajien varastoissa runsaasti. Perämerenkaaren tehtailla on lop-pukesän aikana tiedossa useiden viikkojen huoltoseisokit jotka vaikuttavat kuitupuun kysyntään. Kesäleimikoita ehditään korja-ta myös vielä ennen kesälomia, mutta nyt tehtävissä puukaupois-sa hakkuut ajoittuvat todennäköi-sesti alkusyksyyn. Puukauppaa suunnittelevan kannattaa muistaa metsänhoitoyhdistyksen valtakir-jakauppapalvelu, pienellä kus-tannuksella saa täyden palvelun puukaupan jossa puunmyyjän asemaa valvotaan ammattimai-sesti. Metsänhoitoyhdistys ei ole puolueeton toimija, olemme metsänomistajan kanssa samalla puolella pöytää.

Maunu KilpivaaraMhy Kuusamotoiminnanjohtaja

Puukaupanajankohtaiskatsaus

Leikko 2 · 2015 3

Heikko talouskasvu jarruttaa Suomen vientiä. Investoinnit nostavat kuitenkin massa-, kartonki - ja sahateollisuuden vientimääriä jo tänä vuonna. Ensi vuonna vienti kasvaa voimakkaammin. Paperite-ollisuuden tilalle on noussut selluteollisuus ja siitä jalos-tettavat uudet tuotteet.

Sellukapasiteetti kasvaa Sellun vienti Suomesta kasvaa tänä ja ensi vuonna. Lisääntyvää vientiä tu-kevat kapasiteetin laajennukset. Tänä vuonna viennin kasvu on kuitenkin vähäisempää kuin mitä kapasiteetti mahdollistaisi. Havusellun markkina-tilanne säilyy silti pitkällä aikavälillä melko tasapainoisena. Heikentyneen euron seurauksena keskimääräinen vientihinta nousee tänä vuonna 7–9 prosenttia.

Kartongin tuotantomäärä kasvaa Suomessa tänä ja ensi vuonna kysyn-nän säilyessä melko hyvänä ja kapa-siteetin kasvaessa. Kasvu on erityisen suurta ensi vuonna uuden jo käytössä. Venäjän heikko taloustilanne tuo epä-varmuutta kartonkiteollisuuteen.

Paperin tuotantoa rajoitetaan

Paperin tuotanto vähenee Suomessa tänä vuonna 6–7 prosenttia ja ensi vuonna 4–5 prosenttia. Koko vuoden vientiä vähentävät jo ilmoitetut ja äs-kettäin toteutuneet koneiden sulkemi-set, heikko talouskasvu Euroopassa ja paperin korvaaminen sähköisillä vies-

tintävälineillä. Koneiden sulkemiset Suomessa ovat edelleen mahdollisia.

Sahatavaran markkinatilanne paranee

Sahatavaramarkkinoilla alkuvuosi on ollut haasteellinen. Euron hei-kentyminen Ruotsin kruunuun näh-den on heikentänyt Suomen viennin kilpailukykyä. Lopputuotevarastot ovat suuret, mutta vientikysynnän odotetaan paranevan loppuvuodesta. Vientimäärä kasvaa hieman edellis-vuodesta. Kotimaassa rakentamisen tason odotetaan säilyvän vakaana.

Ensi vuonna sahatavaran tuotanto nousee 3–5 prosenttia, kun sekä ko-ti- että ulkomaan toimitukset lisään-tyvät muutaman prosentin kuluvasta vuodesta. Sahauksen kannattavuutta nostaa lisäksi vientihinnan maltillinen nousu.

Puumarkkinakevät koittaa

Kuluvan vuoden alkupuolen vertai-luluvut osoittavat puumarkkinoilla ja hakkuissa lieviä laskuprosentteja, mutta kehitys tasoittuu vuoden lop-pua kohti. Ensi vuoden näkymät lu-pailevat kasvua sekä hakkuisiin että puukauppaan.

Puunkäyttö suhteellisen tasaista

Hyvin lievästi nouseva trendikäy-rä kuvaa laman jälkeistä puun-käyttöä, vaikkakin vuosien välillä on ollut vaihtelua. Ennustejaksolla trendi jatkuu, mutta tänä vuonna puun käyttöön tulee pieni notkah-

dus. Tuonti on laskenut tasaises-ti, eikä siinä tänä tai ensi vuonna tule merkittäviä muutoksia. Vii-me vuonna kotimaan markkina-hakkuumäärissä yksityismetsien hankintahakkuiden lisääntyminen kompensoi pystykauppahakkui-den sekä yhtiöiden ja Metsähal-lituksen hakkuiden laskua. Han-kintahakkuiden osuus nousee edelleen tänä ja ensi vuonna. Kokonaisuudessaan hakkuukerty-mä jää tänä vuonna viime vuotta pienemmäksi. Uusi tuotantokapa-siteetti ja elpyvät lopputuotemark-kinat nostavat ensi vuonna puun-käyttöä ja siten markkinahakkuita.

Venäjän tilanne varjostaa muuten valoisia kehitysnäkymiä.

Puumarkkinat vilkastuvat taas ensi vuonna

Puumarkkinat seuraavat hakkuiden muutoksia, mutta rajumpina heilah-duksina. Nouseva trendi leimaa myös yksityismetsien puukauppoja, mutta vuosien välillä on suuria vaihteluita. Mäntytukin nimellinen vuosihinta nousee hieman kuusitukin hinnan laskiessa, joten kokonaisuudessaan havutukkien keskimääräinen vuosi-hinta pysyy vakaana. Kuitupuun vuo-tuinen keskihinta laskee hieman. Ensi

vuonna lisääntyvä puuntarve piristää jälleen puumarkkinoita. Kasvuluvut sekä puukauppamäärissä että hin-noissa pysyvät kuitenkin maltillisina. Yksityismetsien bruttokantorahatu-lot jäävät tänä vuonna hieman viime vuotta alhaisemmiksi, mutta nousevat jälleen ensi vuonna selvästi.

Puukauppa on piristymässä

Maaliskuussa Pohjois-Suomen puu-kauppa piristyi hieman tammi-hel-mikuuhun verrattuna. Maaliskuun ostomäärä 253 000 m3 oli lyhyeksi jääneen ja puukaupallisesti hiljaisen talven jälkeen lähes viime vuoden maaliskuun (278 000) tasoa, mutta koko alkuvuoden ostomäärä 888 000 m3 on edelleen 27 % edellisvuotta (1 215 000) jäljessä.

Metsänhoitoyhdistyksessä tunnetaan paikalliset puumarkkinat

Vaikka havukuitupuun ylitarjon-tatilanne heikentää puumarkki-noiden toimintaa, ei puukauppa ole suinkaan pysähtynyt. Selkeä piristyminen on tapahtunut huhti- ja toukokuun aikana. Puukauppaa käydään vilkkaasti kesäleimikoista ja teollisuuden puuntarpeen ollessa liki edellisvuoden luokkaa, lopputu-loksena on edellisen vuoden suurui-set puukauppamäärät vuonna 2015. Näyttää siltä, että puukaupan vilk-kaat viikot ajoittuvat tänäkin vuon-na kevääseen ja alkukesään.

Heikki Rahkokenttäpäällikkö, MTK metsälinja

Metsätalous nostaa Suomen

”Metsien sekä muidenkin luonnonvarojen merkitys ko-rostuu tulevaisuudessa niin Pudasjärvellä kuin koko Koillis-maalla. Valtiovallan sekä teol-lisuuden tahtotila on selvästi nousemassa kotimaisten luon-nonvarojen hyödyntämisessä ja jalostamisessa. Tulevasta hallitusohjelmasta ei voi olla kuin positiivista potkua Suo-men taloudelle. Verotuksen suhteen toivoisi kuitenkin yli vaalikauden kestäviä päätök-siä, jotta investointirohkeus nousisi. Lähtökohdat positiivi-seen kehityksen jatkamiseen on meillä kohtuullisen hyvät”, toteaa Pudasjärven kaupun-ginjohtaja Tomi Timonen.

Pudasjärven kaupunginjohtajana elo-kuussa 2014 aloittanut Timosen juuret ovat syvästi Koillismaalla, tarkemmin Pudasjärven Siurualla, jossa lapsuus ja nuoruus on eletty.

- Ensimmäinen kesätyöpaikka oli silloisen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kauko Nevanpe-rän osoittama metsänistutustyömaa, muistelee Timonen.

Ylioppilaaksitulon jälkeen Lapin yliopistossa pääasiassa hallintotietei-tä lukenut perehtyi jo opiskeluaikoina julkis- ja kunnallisoikeuteen, hallinto-

ja kansantaloustieteisiin sekä yritys-talouteen. Koulutukseltaan Timonen on hallintotieteiden maisteri (HTM). Työuran alkuaikoina vajaa 10 vuotta meni Rovaniemen koulutuskuntain-yhtymän erilaisissa tehtävissä suun-nittelijana ja projektipäällikkönä. Vuoden 2008 jälkeen tuli kuvioon kunnalliset tehtävät kunnansihteerinä ja sivistystoimenjohtajana Pelkosen-niemellä, talous- ja kehittämisjohta-jana Kemijärven kaupungilla, kun-nanjohtajana Posion kunnassa sekä elokuusta 2014 lähtien Pudasjärven kaupunginjohtajana.

Ratkaisuja tehty ja on tehtävä lisää- Samanlaiset haasteet ovat lähes jo-kaisessa kunnassa, selviytymisratkai-sut vain poikkeavat toisistaan, pohdis-kelee Tomi Timonen.

- Parasta aikaa on selvitettävänä kaupungin tuleva kaukolämpörat-kaisu, tuulipuistohanke, Syötteen alueen kehittymisen jatkuminen, Oulu-Kuusamo tien varressa oleva liikekorttelihanke sekä muitakin han-kekokonaisuuksia. Kouriintuntuvaa näyttöä Pudasjärvellä on jo nyt julki-sesta hirsirakentamisesta sekä niiden rahoituksellisesta elinkaarimallista. Myös jokivarsien kaavoitusprojektit ovat lisänneet lomarakennusmahdol-lisuuksia. Viime vuosina kaupungin talouden tasapainottaminen on onnis-

tunut hyvin ja resursseja on nyt suun-nattavissa tulevaisuuden tekemiseen. Nyt on tehtävä ratkaisuja, joilla tähdä-tään pitkäjänteisiin hyötyihin säilyttää Pudasjärven kaupungin elinvoimaise-na. Meillä ei ole varaa hukata yhtään hanketta, jatkaa Timonen.

- Kyllä metsän ja raaka-aineen jatkojalostukset merkitys on jo nyt merkittävä, mutta sen osuus kasvaa koko ajan. Pudasjärvellä sahatavaran jatkojalostaminen on Suomen mitta-kaavassa hyvinkin kärkipäätä. Pudas-järvellä on ollut jo pitkään kansain-välisesti noteerattua hirsitalotuotantoa sekä ovi- ja ikkunateollisuutta. Koil-lismaalla ja koko Pohjois-Suomessa on ongelmana eritoten nuorista met-sistä tuleva kuitupuun vajaakäyttö. Mikäli muitakin biotuotetehtaita lä-heskään tehdään suunnitellulla mää-rällä, ratkaistaan pieniläpimittaisen puun vajaakäyttö, ennustaa Timonen.

Edunvalvonta alkaa omien metsien hoitamisella

- Metsänomistajilla on entistä pa-remmin huolehdittava omasta metsäomaisuudestaan, jotta myös tulevaisuuden metsänomistajat se-kä yhteiskunta selviää globaaleista muutoksista. Kesällä tuleva uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki antaa hyvät rahoitukselliset mahdol-lisuudet hoitaa tai hoidattaa metsänsä tuottokuntoon. Kyllä metsänomista-jalähtöinen edunvalvontaketju joutui

heti tulikasteeseen KMR-käsittelyn edetessä niin ministeriön kuin myös EU:n suhteen, mutta selviytyi siitä kunnialla. Yksikään metsänomista-ja ei yksin olisi voinut tehdä asialle juurikaan mitään, muistuttaa Tomi Timonen edunvalvonnan välttämät-tömyydestä. – Sitä ei tule aina ajatel-tua, miten asioihin voisi itse vaikuttaa ja mihin suuntaan kukin taho haluaa ohjata lopullista päätöstä. Se on syytä selvittää itse omalta kohdaltaan, jotta osaisi olla auttamassa saavuttaakseen haluamaansa lopputuloksen, pohtii hallintotieteistä jo nuoresta kiinnos-tunut Timonen.

Metsänomistajana

- Omistan yhtymän jäsenenä metsä-tilan Siurualla. Lisäksi omistan maa-palstan Korpijokivarressa, jossa si-jaitsee myös vapaa-ajan asuntomme. Siellä tulee tehtyä jonkin verran met-sänhoitotöitä, mutta tärkeintä on olla siellä perheen kesken yhdessä. Akut latautuvat huomaamatta myös aamu-varhain Litokairan reunamilla teeri-jahdissa, vaikka aina ei tarvitse edes ampua. Kunhan saa kuljeksia soiden reunamia ja kuunnella luonnonääniä. Vielä kun ehtisi joskus hirvimetsälle, haaveilee kaupunginjohtaja Tomi Ti-monen ja jatkaa pohdintaa Pudasjär-ven uusista kehityshankkeista.

Metsän näkymät hyvät

Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen näkee metsätalo-uden positiivisena mahdollisuu-tena.

Parasta ai-kaa on sel-vitettävä nä k a u p u n g i n tuleva kauko-lämpöratkaisu, tuulipuis-tohanke, Syötteen alueen kehittymisen jatkuminen, Oulu-Kuusamo tien varres-sa oleva liikekorttelihanke sekä muitakin hankekoko-naisuuksia.

4 Leikko 2 · 2015

Pudasjärven hirsikoulu viistokuva pohjoisen suunnalta. Taustalla oleva sininen on koulun vieressä virtaava Iijoki.

Maailman suurin hirsikou-lukampus valmistuu Pudas-järvelle kevään 2016 aikana. Aiemmin ei ole missään to-teutettu vastaavaa julkis-ta rakennuskokonaisuutta modernista massiivihir-restä. Noin 8500 asukkaan Pudasjärvelle hanke on erit-täin merkittävä ja saanut laajasti huomiota kotimaas-sa sekä myös kansainvälistä huomiota.

Rakennettava koulu on lähes 800 oppilaan moderni oppimisympä-ristö. Samalla avataan tietä hir-relle osallistua mittavalle uudelle julkisen rakentamisen toimialalle. Rakennuskompleksissa on neli-öitä 9800, joihin sijoitetaan ala- ja yläkoulujen lisäksi lukiolaiset ja kansalaisopisto.

Rakennusmateriaaliksi oli vali-koitunut hirsi, koska se on kestävä ja terveellinen vaihtoehto. Vihreää kultaa kasvaa Suomessa enemmän kuin sitä pystytään nykyisin käyt-tämään. Pudasjärven hirsikoulun tarvitseman 2100 kuutiometrin puumäärän kasvaminen tapahtuu kasvukauden aikana Suomen met-sissä kymmenessä minuutissa.

Paikallista hirsiosaamista hyödyntäen

Työt rakentamisalueella alkoivat toukokuussa 2014 massanvaih-dolla ja varsinainen rakentaminen syksyllä 2014. Pääurakoitsijana toimii Lemminkäinen Talo Oy, joka on tilannut hirsiosat asen-nettuina paikalliselta Kontiotuote Oy:ltä. Rakennuksen arkkiteh-tisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Pekka Luk-karoinen Oy.

Hirsikampuksen työmaalla paiskii töitä 44 henkilöä, joista noin puolet on paikallisia. Pro-jekti työllistää merkittävästi pu-dasjärvisiä myös muilta aloilta: teollisuudesta, kuljetustyöläisiin, konemiehiin, jätehuoltoon ja sii-vousliikkeisiin, sekä paljon muu-ta.

Etenkin pudasjärveläinen hir-siosaaminen on edustettuna. Pu-dasjärveläinen Kontiotuote Oy toimittaa rakennukseen yli 28 ki-lometriä hirttä, josta valtaosa on järeää 275 millimetrin vahvuista lamellihirttä. Se tarkoittaa noin 2 100 kuutiometriä, joiden valmis-tamiseen tarvitaan 8 300 kuutiota pyöreää puuta. Kaikki tuo raaka-aine on ostettu lähialueen metsistä ja jalostettu Pudasjärvellä. Hirsi-rakentamiseen käytetyt varat jää-vät aina hyödyntämään kotimaan kansantaloutta. Raaka-aineeseen käytetyt rahat menevät kantoraha-tuloina metsänomistajille ja koko valmistusketju on kotimaista työ-tä.

Suunnitelmien mukaisessa ai-kataulussa on pysytty ihailtavan hyvin, kertoo liiketoimintajohtaja Esa Kemppainen Lemminkäisel-tä. Kampukselle rakennetaan nel-jä rakennusta, joista kolme ovat hirsirakenteisia ja yksi on betoni-runkoinen. Vastaava mestari Esa Ylisuutala lupaa, että hirsityöt valmistuvat toukokuussa ja vesi-kattotyöt heinäkuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen voidaan panostaa sisätöihin. Viimesilauk-set pyritään tekemään toukokuun 2016 loppuun mennessä.

Ratkaisu huoneilmaongelmiin

Hankkeen suunnittelussa hyö-dynnetään hirren erityisominai-suuksia. Hirsirakenteisten tilojen valaistusolosuhteet, hirren akus-

Hirsikoulukampus raivaa tietä hirrelle julkisrakentamisessa

Hirsikoulun rakennustyömaa vierellä kulkevalta Oulu Kuusamo valtatieltä katsottuna. Hirsityöt valmistuvat toukokuussa ja vesikattotyöt heinäkuussa.

Pudasjärven kaupungin vs. tekninen johtaja Eero Talala asettamassa paljon tietoa tuleville polville sisältävän teräslieriön rakennuksen perus-kiven muuraustilaisuudessa viime marraskuussa.

Leikko 2 · 2015 5

Hirsikoulukampus raivaa tietä hirrelle julkisrakentamisessatiset ja kosteutta tasaavat ominai-suudet vaikuttavat positiivisesti huoneilmanlaatuun. Puupinta on tunnetasolla positiivinen, lämmin ja puhdas materiaali, joka edistää rauhallisen ja luovan oppimisym-päristön rakentamista. Tavoitteena on hyödyntää näitä hirren positii-visia ominaisuuksia erityisesti nuorten ja aikuisten terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tavalla.

Tällä huimalla kouluhankkeella on tarkoitus etsiä uusia ratkaisuja yleisemminkin julkisia rakennuk-sia vaivaaviin huoneilmaongel-miin. Muun muassa Opettajien Ammattijärjestö OAJ on julistanut selvityksen, jonka mukaan sisäil-maongelmat ovat huomattavan yleisiä suomalaisissa päiväkodeis-sa ja kouluissa.

- Pudasjärven kaupungin omistamissa 1970- ja 1980-lu-vuilla rakennetuissa kiinteis-töissä on esiintynyt paljon sisäilmaongelmia. Sen sijaan viime vuosina rakennetuista hir-sirakenteisista toimistoraken-nuksista sekä 1200-neliöisestä päiväkodista on saatu käyttäjiltä niin hyvää palautetta, että Pu-dasjärven kaupunki päätti jatkaa valittua hirsirakentamisen linjaa myös uudessa koulukampukses-sa, toteaa Kontiotuote Oy:n toi-

mitusjohtaja Jalo Poijula.Pudasjärvellä on jo saatu hy-

viä kokemuksia hirsirakennuk-sista julkisen sektorin käytössä. Hirsirakenteinen Pikku-Paavalin päiväkoti valmistui syksyksi 2014 hoitopaikaksi yli sadalle lapsel-le. Uudet tilat ovat saaneet hyvää palautetta henkilökunnalta sekä tietenkin tärkeimmiltä asiakkail-ta: lapsilta. Hirsi materiaalina luo viihtyisän ja lämpimän ympäris-tön, sekä oikealla suunnittelulla kaikille pienryhmille on luotu rauhalliset erilliset tilat.

Lisäksi tällä hetkellä ainakin Tyrnävällä, Kuhmossa ja Laukaas-sa on menossa koulujen rakenta-minen puusta.

Jenny Kärki,Heimo Turunen

Peruskiven muurauslaastia laittamassa Kaarina Daavittila, joka Pudas-järven kaupunginjohtajana eläkkeelle viime syyskuussa siirtymiseen saakka vei sinnikkäästi eteenpäin hirsikoulun rakentamisasiaa.

Hirsikoulurakennustyömaa on herättänyt laajaa kiinnostusta myös kansainvälisesti. Kuvassa kiinalaisliike-miesryhmä tutustumassa koulun hirsirakennelmiin. Oikealla Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Jalo Poijula ja vieraiden isäntänä ollut Rovaniemen Hirsitalot Oy:n toimitusjohtaja Timo Kähkönen.

Työ- ja elinkeinoministeriön puurakentamisohjelman kehittämispääl-likkö Markku Karjalainen (keskellä) sanoo Pudasjärven kaupungin hirsirakentamisen olevan erimerkillistä koko Suomen alueella. Vasem-malla kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki ja oikealla viime syksystä lähtien kaupunginjohtajana toiminut Tomi Timonen.

Hirsirakenteinen Pikku-Paavalin päiväkoti valmistui syksyllä 2014 hoi-topaikaksi yli sadalle lapselle. Uudet tilat ovat saaneet hyvää palautetta henkilökunnalta ja lapsilta.

Metsänhoitoyhdistykset ja MTK. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.

MetsänomistajatPUDASJÄRVITAIVALKOSKIKUUSAMO

Metsänlannoitusta saatavilla Metsänlannoitus on kannattava investointi. Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven alueella on nyt saatavilla metsänlannoituksia vielä kesälle 2015. Sopiva kohde lannoitukseen on alle 6 vuotta sitten harvennettu 30 – 50 – vuotias metsikkö. Kohteen minimipinta-ala on 5 ha.

Kangasmaille hinnat alkaen: 300 €/ha + alvHinnat sisältävät lannat 500 kg/ha, rahdin ja maalevityksen. Kysy myös lantoja turvemaille. Ota yhteyttä omaan metsäneuvojaasi ja tilaa lannoitus kesän 2015 levitykseen mahdollisimman pian!

6 Leikko 2 · 2015

Vuonna 1979 perustettu Pudas-Kone Oy Pudasjärveltä varautuu perintei-sesti kevään heräämiseen jo aikaisin talvella. Silloin on tehtävä ennakko-tilaukset, mikäli mieli myydä touko-kuussa niin raivaussahoja kuin muita puutarhatyökaluja.

– Keväällä varsinkin raivaussahat ja polkupyörät tekevät kauppansa, kesän tullen puutarhakoneet, toteaa vuosi sitten kauppiaaksi tullut Kyösti Hökkä. Syksymmällä moottorisahat sekä turvavarusteet nousevat enem-män suosioon. Kodinkoneita me-nee tasaisesti koko vuoden, mutta kodin viihde-elektroniikkakauppaa vilkastuttaa usein myös erilaiset ta-pahtumat esimerkiksi pian alkavat jääkiekon MM-kisat. Pudas-Koneen tuotevalikoimaan kuuluu Stihl, Hus-qvarna, Viking ja Stiga metsä- ja puutarhakoneet sekä varaosat. Käy-tetyillä moottori- ja raivausrahoilla on oma käyttäjäkuntansa, joten myös vaihtokauppa on sahojen kohdalla

yksi vaihtoehto, selventää Hökkä.–Myymiemme koneiden ja lait-

teiden huollon hoitaa paikkakunnan oma sopimushuoltokorjaamo, joten palvelu pelaa, varmistaa Hökkä. Asi-akkaita palvelee Kyöstin lisäksi Juha Talala ja vilkkaimpina aikoina kiire- ja kuljetusapua antaa Raimo Sutinen.

- Meidän valttimme kodinkone- ja viihde-elektroniikkakaupassa on, et-

tä toimitamme uuden koneen paikan päälle ja viemme entiset pois, joten asiakkaan ei tarvitse niistä murehtia. Usein esimerkiksi vanhan TV pois-kuljetus sekä uuden TV:n kanavien viritys on haasteellista, mutta meille se käy aika näppärästi. Useimmiten vanha kodinkone on ongelmajätettä, joten hoidamme niiden käsittelyn keskitetysti lain vaatimalla tavalla. Varsinkin näistä palveluista ollaan tyytyväisiä, toteaa Kyösti Hökkä.

- On odotettavissa raivaussaha-kaupan piristymistä entisestäänkin, kun uuden rahoituslain suomat mah-dollisuudet taimikoiden varhais-hoidosta tulevat metsänomistajien tietoisuuteen, iloitsee itsekin met-sänomistajana oleva Kyösti Hökkä.

Antti Härkönen

Pienkonekauppa piristyy keväällä

Kauppias Kyösti Hökkä luovuttamassa raivaussahaa Keijo Holapalle.

On odotetta-vissa raivaus-sahakaupan piristymistä entisestään-kin, kun uuden rahoitus-lain suomat mahdollisuu-det taimikoiden varhais-hoidosta tulevat metsän-omistajien tietoisuuteen.

Sirkka Ahma on pyörittänyt Tai-valkoskella Ahman Kone Ky pienkoneliikettä 37 vuotta. Aika-naan ruokakauppiaasta konekaup-piaaksi siirtyminen hirvitti, mutta hyvin on mennyt. Pienkoneet ja niiden tarvikkeet ovat olleet vali-

koimissa alusta asti ja ovat edel-leen. Asiakaskunta on vuosien saatossa vaihtunut ammattimetsu-reiden vähetessä enemmän maa-tila- ja harrastekäyttäjiin. Sirkan liikkeessä kauppaa on käyty ja käydään huumorin ja railakkaiden

raatien siivittämänä. Ahman Kone tarjoaa 10 % jäsenalennuksen nor-maalihintaisista metsurin turvava-rusteista metsänhoitoyhdistyksen jäsenille.

37 vuotta pienkone-kauppaa Taivalkoskella

Nykyisin metsänomistaja entistä use-ammin asuu kaupungissa, metsä si-jaitsee monesti satojenkin kilometrien päässä. Jäsenetua pääsee nauttimaan metsänomistaja, yhteisomistajat, li-säksi jäsenedut saa myös ne, jotka liittyvät kannattajajäseneksi.

Jäsenedut:

Kotivakuutuksesta ja metsävakuutuk-sesta saa 10% alennuksen. Lisäksi on mahdollista saada 15% lisäalennus metsävakuutuksesta, jos on vähintään 10000e säästöhenkivakuutus Lähita-piolassa.

Pohjois-Pohjanmaalla metsäva-kuuttaminen on valtakunnan tasoa jonkin verran aktiivisempaa. Täällä metsä mielletään todelliseksi omai-suudeksi, josta halutaan pitää huolta. Metsävakuutuksia on kolme eri tasoa: Laaja, Perus ja Suppea turvataso.

Metsänomistaja valitsee kulloi-seenkin tilanteeseen sopivan turva-tason, kun on saanut asiantuntijalta kuulla eri vaihtoehdot.

Pudasjärven toimisto palvelee

Pudasjärven toimistolla asiakkaita palvelee Sari Pähtilä ja Leena Kipinä.

Molemmat kertovat, että asiak-

kaat on kiitettävällä tasolla käyneet ilmoittamassa uuden jäsennumeron ja samalla on käyty vakuutusturvaa laa-jemminkin läpi. Uusia metsävakuu-tuksia on tehty runsaasti. Asiakkaat ovat tykänneet henkilökohtaisesta palvelusta, ilman ajanvarausta.

Myös kokonaan uusia asiakkaita on tullut yhteistyön mukana.

Asiakkailta on tullut erittäin myön-teinen palaute ja se antaa uskoa kehit-tää ja jatkaa entisestään yhteistyötä.

Sauli JaakkolaMyyntijohtaja, LähiTapiola

Metsänhoitoyhdistyksen ja LähiTapiolanyhteistyö on merkittävä etu asiakkaalle

Sari Pähtilä ja Leena Kipinä palvelevat Pudasjärven LähiTapiolan toimistolla.

Metsänomis-taja saa Lä-h i Ta p i o l a n t o i m i s t o l t a asiantuntija-palvelua vakuuttamiseen kotipaikkakunnaltaan ja Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijapalvelut sieltä, missä varsinainen omistet-tava metsä sijaitsee.

Leikko 2 · 2015 7

Kolumni

Suomen metsäyhdistyksen nuorisohankkeen iskulause - met-sien käyttö pelastaa maailman – on osuva vastaus maailmaa polttaviin haasteisiin. Öljy, hiilen ja maakaasun käyttöön perustuva maailmanjärjestys tikittää viimeistä suoraa. Kas-vihuonekaasujen voimakas lisääntyminen ilmakehässä ja valtameriin kertyvä muovi- ja muu tekokuitupohjainen jäte aiheuttavat maailmanlaajuisia ympäristöongelmia. Maailma on hukkumassa muovijätteeseen. Kaikkialla merissä on jo mikroskooppisen pieneksi hajonnutta muovia. Suurin jäte-pyörre on USA:n ja Japanin välissä. Se on EU:n kokoinen jätelautta. Kaikki öljypohjaiset tuotteet on jo korvattavissa puupohjaisilla tuotteilla. Jopa autoteollisuus saattaa mullistua nanosellukuitujen ansiosta. Muutos uusiutuvien biomassojen laajempaan hyödyntämiseen on käynnissä. Suomelle se on suuri mahdollisuus. Meillä näitä resursseja on neljänneksi eniten maailmassa kansa-laista kohden.

Rakentaminen tuot-taa 40 % kaikista kasvi-huonekaasuista. Betoni, teräs ja lasi kuluttavat voimakkaasti energiaa valmistusprosesseissa. Puurakenteet toimivat energiatehokkuuden li-säksi myös parhaina hii-linieluina. Kun rakenne-taan, pitäisi sen jatkossa perustua yhä vahvemmin puuhun niin Suomessa kuin muuallakin. Puura-kentamisen edistäminen pitää nostaa Suomen EU politiikan kärkiteemaksi. Paikallisestikin voidaan olla viisaita: Pudas-järven hirsikoulukampus on hieno esimerkki tästä.

Biotaloudessa on myös kysymys politiikan suunnan muu-toksesta. Ei ole viisasta rakentaa Suomea uudestaan. Pitää olla resurssiviisas. Biotalous vaatii hajautetumpia rakenteita kuin fossiilitalous. Luonnonvarat ovat maaseudulla ja bioja-lostamot maakunnissa ympäri Suomea metsien ympäröiminä. Politiikalla pitää huolehtia, että meillä on riittävästi innovaa-tioita, mutta myös riittävää työvoimaa ja koulutusta maaseu-tualueilla. Valtakunnan resursseja ei pidä tuhlata yritykseen rakentaa Suomi uudestaan. Suomi kansakuntana voi omilla päätöksillään tehdä biotaloudesta kansantalouden veturin – sen kuuluisan uuden Nokian. Meille globaalit ongelmat ovat iso mahdollisuus kansakuntana.

Miten uudet äänekosket varmistetaan? Puuta meillä tutki-tusti on, eikä maailmaa pelasteta museoimalla metsiä suojelu-aluiksi. Puumarkkinoilla kannattaa uskoa markkinatalouteen: lisätä avointa kilpailua, kehittää kauppatapoja ja tilastointia sekä lisätä kaikin keinoin markkinainformaatiota ja uusia kauppatapoja. Nämä ovat alan sisäisiä tehtäviä eikä siihen tarvita politiikkoja. Politiikkatoimilla pitää kannustaa aktii-viseen metsien hoitoon – uutta kemeraa ei pidä kuohita, kun laaditaan leikkauslistoja. Sukupolvenvaihdosten edistäminen ja yrittäjämäisen metsätalouden verotuksen keventäminen ovat välttämättömiä toimia. Verotuksen kiristäminen tai pak-komaksujen kehittäminen johtaisivat päinvastaiseen kehityk-seen. Politiikkapäätöksiin pitää jatkossa tehdä maaseutu- ja elinkeinovaikutusten arviointi ympäristövaikutusten arvioin-nin lisäksi. Huonoja säädöksiä pitää purkaa. Liikennerahat on suunnattava alempiasteiseen tieverkkoon ja perusväylän-pitoon. Uusiin pisaroihin ei ole varaa. Eduskunnan pitää olla myös jämeränä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Met-sien käyttöä – joka siis voi pelastaa maailman ohessa myös Suomen talouden – ei pidä kahlita panemalla ministerien ni-miä papereihin, jotka museoivat metsät. Eväät ovat tiedossa. Tulevan hallituksen politiikka on avainasemassa kysyttäessä, pelastaako biotalous Suomen ja maailman?

Mikko Tiirolametsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.

Metsien käyttö pelastaa

Suomi kansa-kuntana voi omilla pää-t ö k s i l l ä ä n tehdä biota-loudesta kansantalouden veturin – sen kuuluisan uu-den Nokian. Meille globaa-lit ongelmat ovat iso mah-dollisuus kansakuntana.

Metsänomistajat viljelevät-kin hirvituhojen pelossa en-tistä yleisemmin kuusta.

Suomen metsiä muovaa ihmisen jäl-keen eniten hirvi.

Hirvi paitsi tuhoaa mänty- ja leh-tipuutaimikoita myös ohjaa metsän-omistajat viljelemään sille huonosti maistuvaa kuusta perinteisen vilje-lypuusuosikin männyn sijasta.

Tuoreen valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) mukaan noin 60 prosenttia nykyisistä taimikoista on kuusivaltaisia, kun 1990-luvun vaihteessa kuusitaimikoiden osuus oli alle 20 prosenttia. Muutos tar-koittaa nuorten kuusikoiden pinta-alan kasvua 0,5 miljoonasta hehtaa-rista 1,2 miljoonaan hehtaariin.

- Suomi kuusettuu merkittävästi tulevina vuosikymmeninä, Luon-nonvarakeskuksen (Luke) tutkija Henrik Herajärvi sanoo.

Hänen mukaansa metsänomis-tajat suosivat kuusta hirvituhojen välttämiseksi toisinaan silloinkin, kun kasvupaikka sopisi paremmin männylle tai koivulle. Lopputu-loksena puunmäärä vähenee, laatu heikkenee ja tukkipuuta hyödyntävä teollisuus kärsii.

Herajärvi muistuttaa, että leh-tipuumetsien viljely on huvennut 1990-luvun alun jälkeen hirvituho-jen pelossa lähes olemattomiin.

- 1990-luvulla yritettiin saada haapaa viljelyyn, mutta hanke kaa-tui ylisuureen hirvikantaan. Käy-tännössä haapametsät olisi pitänyt aidata, mikä olisi ollut liian kallista.

Hirvituhot näkyvät metsässä vuosikymmeniä

Luken tutkija Kari Korhonen ker-too, että hirven aiheuttamat vahin-got ovat parissakymmenessä vuo-dessa yli kaksinkertaistuneet. Näin siitä huolimatta, että hirven talvi-kanta on laskenut 2000-luvulla noin 120 000 eläimestä 70 000 yksilöön.

- Hirvituhot eivät vähene vas-taavasti, koska hirven syömänä taimikkoon tuleva vahinko ei häviä ennenkuin metsä uudistetaan. Run-gon sisällä vauriot säilyvät.

Valtakunnan metsien inven-toinnin mukaan Suomessa esiintyy hirvituhoja noin miljoonalla metsä-hehtaarilla, joista laatua heikentä-viä tuhoja on noin puolet. Kaikkien puuntuotannon metsämaata on Suo-messa 18,4 miljoonaan hehtaaria.

Korhosen ja Herajärven mielestä lyhytaikainen hirvikannan supista-minen vähentää lähinnä valtion kor-vauksia, mutta ei paranna puuston laatua.

Valtion korvauskustannukset ovatkin viime vuosina pienentyneet.

Vuonnan 2013 valtio maksoi hirvien aiheuttamia vahinkoja yksi-tyisille maanomistajille 0,9 miljoo-nalla eurolla, joka on alle viidesosa vuoden 2009 summasta.

Sen sijaan hirvivahinkojen täyttä hintaa sekä korvauksina että puun laadun menetyksinä ei ole arvioitu.

- Puun laadun kannalta pysyvä kannanlasku olisi kestävä ratkaisu, Herajärvi sanoo ja huomauttaa, että tietyillä alueilla Suomessa hirvikan-ta on kääntynyt taas laskuun.

Kestävän hirvikannan määrittämistä

vaikeuttaa metsäluonnon erilainen kantokyky eri puolilla Suomea.

Luken tutkija Juho Matala ker-too, että vaikka hirvikanta on kutis-tunut voimakkaasti koko maassa, hirvien aiheuttamat tuoreet metsä-tuhot ovat vähentyneet selvästi vain Etelä-Suomessa.

- Pohjois-Suomen metsät kehit-tyvät hitaammin ja ovat karumpia. Ne altistuvat hirvituhoille pidem-pään ja vahingot ilmenevät helpom-min. Silloin pienempikin hirvikanta aiheuttaa merkittäviä vahinkoja, Matala sanoo.

Tiina Suutari

Hirvi syö mäntytaimikot harvinaisiksi

Suomi kuusettuu- Suomessa on puuta 2,4 mil-jardia kuutiota.- Vuotuinen kasvu 105,5 mil-joonaa kuutiota.- Hirvi aiheuttaa männyn taimikkotuhoja eniten Hä-meessä ja Uudellamaalla ja vähiten Pohjois-Savossa ja Kainuussa.- Metsänomistajat vijelevät männyn sijasta entistä use-ammin kuusta.

Hirvivahinkokorvaukset viivästyvätTaimikoiden hirvivahinkojen korvaukset maksetaan tavallisesti to-teamisvuoden jälkeen seuraavan vuoden keväällä huhtikuussa. Vuo-den 2014 hirvivahinkokorvauksien maksatus viivästyy, tällä hetkellä tarkkaa maksuajankohtaa ei Suomen Metsäkeskuksella ole tiedossa.

’’Valitettavasti maksuajankohdasta ei ole mitään tietoa. Ministe-riöstä eikä Suomen Metsäkeskuksen Lahden päästä ei ole kuulunut asiasta mitään. Korvauksia ei voida maksaa ennen kuin EU:n komis-sio on hyväksynyt siellä jo pitkään tutkittavana olleen hirvivahinkojen tätä vuotta koskevan vahinkojen arviointi- ja korvausohjeen.’’ kertoo johtava esittelijä Heikki Vähätalo Suomen Metsäkeskuksesta.

Korvaukset lähtevät heti maksuun, kun ministeriö toimittaa kor-vausrahat metsäkeskuksen tilille.

Metsänhoitoyhdistyslain muutok-sen myötä viimeinen lakisääteinen metsänhoitomaksu perittiin jou-lukuussa 2014. Metsänhoitomak-suvelvollisuus ehti olla voimassa vuodesta 1950 vuoteen 2013 eli 63 vuotta. Tällä maksulla on edesau-tettu metsänomistajien omaisuu-den hoitamista ja käytännössä viety kentälle metsänkäyttöä koskevien lakien käytäntöönpano lähes ko-konaan. 2010-luvulla metsälliset asiat haluttiin niin valtiovallan kuin EU:n taholta suurempaan re-monttiin. Tarkistelun alle joutuivat metsäkeskusorganisaatio, metsän-hoitoyhdistykset, metsän käsittelyä koskevat lait, METLA sekä Met-sähallitus. Prosessi on vielä osaksi kesken.

Uuden lain mukaan kaikki metsänomistajat, jotka ovat ol-leet metsänhoitomaksuvelvollisia 31.12.2014, säilyivät metsänhoi-toyhdistyksen jäseninä. Näille metsänomistajille postitettiin val-tuustojen päättämät jäsenmaksu-laskut maaliskuun alussa. Ne met-

sänomistajat, jotka eivät ole olleet metsänhoitomaksuvelvollisia, on pitänyt liittyä erikseen jäseneksi. Homma oli kohtuullisen haastava, koska koko Suomessa jäsenmak-suja oli yhteensä noin 300 000 kpl. Kaikki Suomen metsänhoitoyh-distykset ulkoistivat laskutuksen ulkopuolisen toimijan tehtäväk-si. Jäsenmaksulaskutuksessa oli opettelua niin järjestelmällisesti kuin myös perustietokannoissa. Ehkä suurin haaste jäsenmaksu-laskutuksissa yleensäkin on, ett-eivät jäsenrekisterit ole kunnossa. Niin myös kävi metsänhoitoyhdis-tyksien ensimmäisissä jäsenlas-kutuksissa. Osa metsäomistajista oli myynyt metsätilansa ja eivät välttämättä ole ilmoittaneet siitä omalle yhdistykselle. Toinen haas-te oli maksujen suorittaminen, kos-ka osassa laskuissa oli virheellisiä maksuviitenumeroita. Näitä mak-suja oli maksettu ilman viitettä ja se aiheuttaa jonkin verran lisätyö-tä maksuliikennettä hoitaville eli käytännössä metsänhoitoyhdistys-

ten toimistonhoitajille.Huhtikuun lopussa kaikissa

Koillismaan metsänhoitoyhdis-tyksissä jäsenmaksun maksaneita oli euromääräisesti noin 70 % ver-rattuna lakisääteisenä kerättyyn metsänhoitomaksun määrään. Tulos oli kyselyjen ja odotusten kaltainen.

Jäsenyys on pääsääntöisesti pe-riaatekysymys ja itse laskun lop-pusumma merkityksetön. Mikäli haluaa käyttää jäsenedut hyödyk-seen, on jäsenyys jo etujen muo-dossa taloudellisesti kannattava. Suurimmalle osalle yhdistyksen jäsenyys on tae siitä, että on oma taho puolustamassa metsänomis-tajan asiaa nyt ja tulevaisuudessa. Nyt kun lähes 100 % metsän-hoitoyhdistyksistä on liittynyt 1.1.2015 Maa- ja metsätaloustuot-tajain keskusliittoon, on edunval-vontaketju entisestään tiivistynyt ja se on huomannut jo päivittäisessä työssä.

Antti Härkönen

Metsänhoitoyhdistysten jäsenpysyvyysKoillismaalla odotetulla tasolla

8 Leikko 2 · 2015

Pidä metsäsi kasvussaTee hyvä ympäristöteko

Vain hoidetuista taimikoista kehittyy kunnon metsiä, jotka tuottavat tulevaisuudessa järeää puuta. Tee hyvä ympäris-töteko ja huolehdi metsien kunnosta. Kasvava metsä sitoo ilmakehän hiiltä ja on ehtymätön puuraaka-aineen lähde.

Nyt kannattaa raivata pusikot kasvukuntoon! Pyydä tarjous taimikonhoidosta omasta metsänhoitoyhdistyksestä!

Metsänomistajat

KUUSAMO TAIVALKOSKI PUDASJÄRVIP. 020 413 7600 P. 020 413 7660 P. 020 413 7520

MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTU-KIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKATLisätietoja www.metsatilat.fi jaJussi Perttu 040-7608939 tai Outi Tervo 0400 186 557.

Pudasjärvi, Kurki, Kaakkolampi RN:o 19:38, 11,7 ha sekä Patokari RN:o 6:36 Haukiojan palsta 28,6 ha. Puusto noin 1630 m3. Uusi metsäsuunnitelma, hakkuita reilummin 5-10 v. kuluttua. Oma lampi.Hp 35000 €, tarjoa 7.6. mennessä, myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätätarjoukset. Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Sarakylä, määräalana Takasaari RN:o 3:35 tilan 28 ha kotipalsta Nuorunkajoen tienpäästä. Palstalla vapaa-ajankäyttöön soveltuva 50-luvulla rakennettu talo piharakennuksi-neen, metsämaata 20,4 ha, peltoa 2,4 ha, puusto n. 1500 m3, metsät pääosin varttunutta kasvatusmetsää, hyvin hoidettuja ja hakkuumahdollisuuksiakin on lähivuosille. Hp 50000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939.

Pudasjärvi Sarakylä, Nuukavaarassa 5 erillisestä palstasta koostuva noin 117 ha:n metsätila Ala-Nuukala RN:o 112:0. Myyjä pidättää itselleen Jaaskamo-ojan pohjoispuolisen kotipalstan, rakennuksineen. Metsämaata n. 98 ha, josta taimikkoa 25 ha, kokonaispuusto n. 6900 m3, josta tukkia n. 550 m3. Pääosin nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, hakkuumahdollisuuksia on sekä hyvä eräkämpän paikka Jaaskamo-ojalta.Hp 106000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Sarakylä, mökkitontiksi noin 9000 m2 kokoinen erillinen palsta Sarajärven itärannalta Lehtoniemestä. Palstalle menee tie perille, puustoinen tontti, omaa rantaa n. 140m.Hp 14300 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Sarakylä, Nuukalasta Jaaskamonojan takaa noin 19,5 ha:n määräala. Pääosin varttunutta taimikkoa vaaranrinteessä, puusto noin 300 m3, pääosa koivua ja haapaa. Hp 9900 €, tarjoa 7.6. mennessä, myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätätarjoukset. Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Hetekylä, Keinäsperällä Olvasojan varressa noin 49 ha:n metsätila Pikkurukola RN:o 43-17. Myyjä pidättää itselleen erillisen mökkipalstan Rukoperältä. Kokonaan metsämaa-ta, pääosin varttunutta kasvatusmetsää ja taimikkoa, puusto n. 3600 m3 hyväkasvuisilla maapohjilla.Hp 60000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Syötekylä, Hamppulammen rannalta Koivukangas RN:o 2:133 tila n. 6800 m2 rakennuspaikaksi. Hieno rinnetontti, omaa rantaa 50 m, tie perille. Hp 22900 €. Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Syötekylä, Alankorinne RN:o 2:132, Säkkisenojan varressa n. 2,6 ha:n hyväpuus-toinen palsta, hieno ja rauhallinen paikka mökille tai eräkämpälle sekä 0,2 ha:n palsta Alangon-tien varressa. Hp 16000 €. Jussi Perttu 040-7608939

Taivalkoski, Polojärvi, Pajula RN:o 17:8, noin 1,2 ha tila viitostien varressa. Omaa rantaa n. 35 m , puusto pääosin uudistuskypsää. Polojärveen viettävä kangasrinne, rakentaminen onnistuu n. 120 metrin päähän rannasta.Hp 18000 €. Jussi Perttu 040-7608939

Taivalkoski, Kostonjärvi, Lahdenperä RN:o 36:5, 9 ha tila Kostonjärven länsirannalla Pyhityksenlahdella. Tilalla kaksi kaavoitettua mökkitonttia, omaa rantaa noin 600 m, hyvä hiekkapohjainen uimaranta ja tie perille. Puusto noin 400 m3.Hp 30000 €, tarjoa 28.6. mennessä, myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätätarjoukset. Jussi Perttu 040-7608939

Kuusamo, Hyöteikön yhteismetsän osuuksia. Osuuden koko 156/9610. Hyöteikön yhteismetsän pinta-ala on n. 3300 ha, metsät sijaitsevat Etelä-Kuusamon alueella. Hp. 45000 €. Tarjoa 5.6.2015 mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Outi Tervo 0400 186 557.

Kuusamo, Alakitka, Rintajärven ja Elijärven välisellä kannaksella 6,8 ha metsätila. Tie perille, omaa rantaa molemmille järville yli 120 m. Elijärven rannalle voi hakea poikkeamislupaa rakentamiselle . Puusto hyvää nuorta männikköä. Hp. 23400 €. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Outi Tervo 0400 186 557.

Kuusamo, Sarvivaara, 20 ha määräala. Puusto kasvatusmetsää iältään noin 20-40 vuotta, kuusen taimikoita ja nuorta mänty-koivumetsää. Hp. 22000 €. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Ostajalle tulee lohkomiskulut. Outi Tervo 0400 186 557.

Metsätiloille on kysyntää, jos harkitset myyntiä niin soittele, välityspalkkiomme on 4,88% kauppahinnasta, minimi 2000€ (sis. Alv).

Turvallinen metsän ammattilainen välittää.

Jussi Perttu LKV, kaupanvahvistaja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi Toritie 1, postios. PL 62 93101 Pudasjärvi P. 040 7608939 · jussi.perttu@mhy.�

Outi Tervo LKVMetsänhoitoyhdistys KuusamoKeskuskuja 1, 93600 KuusamoP. 020 413 7604, 0400 186 557 · outi.tervo@mhy.�

Metsänhoitoyhdistyksien kiinteistönvälittäjinä toimi-vat Outi Tervo Kuusamossa ja Jussi Perttu Pudasjärvellä. Kiinteistönvälityksen lisäksi he tarjoavat apuaan kaikissa omistusjärjestelyissä, joi-ta metsätilan omistajalla yleensä tulee eteen jossakin vaiheessa. Sukupolvenvaih-dokseen liittyy neuvontaa ja eri vaihtoehtojen vertai-lua niin verotuksen kuin käytännön toimivuudenkin suhteen. Tarvittavien asia-kirjojen teko ja niihin liit-tyvät veroilmoitukset sekä jatkajan opastaminen alkuun tilanhoidossa varmistavat sukupolvenvaihdoksen su-juvuuden. He laativat myös kiinteistöjen kauppakirjat, myös kaupanvahvistus onnis-tuu Pudasjärvellä kun Jussi Perttu sai vahvistajan oikeudet vuodenvaihteessa.

Avun saa myös kuolinta-pauksen jälkeen tehtävään perunkirjoitukseen ja kuolin-pesän jakoon tarvittavien ja-kosopimusten laadinnassa. Jos olet sukupolvenvaihdoksessa-

si pidättänyt hallintaoikeuden metsiisi niin kannattaa käy-dä juttusilla ja miettiä edun-valvontavaltuutuksen tekoa, jonka avulla pidätetty hallin-taoikeus voidaan siirtää tilan omistajalle jos oma oikeustoi-mikelpoisuus menee vanhuu-den tai sairauden myötä. Sil-lä saadaan varmistettua, että metsien hoito jatkuu sujuvasti.

Kauttamme saat:- Lahjakirjat - Kauppakirjat- Kaupanvahvistus (Jussi Pert-tu)- Lainhuudon hakemisen- Testamentin- Perunkirjoituksen- Ositus- ja perinnönjakosopi-mukset- Edunvalvontavaltuutuksen

Metsänhoitoyhdistykseltä apu kiinteistöjen omistusjärjestelyihin

http://www.metsätilat.fi sivustolta löydät tiedot Metsänhoitoyhdistys-ten välityksessä olevista kohteista.

Metsätalousinsinööriopiskelija Riina Säkkinen on aloittanut 4.5. Kuusamon yhdistyksellä opintoihin kuuluvan työharjoit-telun. Riina on opiskellut Lapin ammattikorkeakoulussa kolme vuotta.

Työharjoitteluun kuuluu erilaiset työnjohto- ja suunnit-telutehtävät. Harjoittelujakso meneekin pääasiassa maan-muokkauksiin, metsänviljelyyn ja nuorenmetsänhoitoihin liitty-vissä tehtävissä. Tarkoituksena on, että Riina pääsee tutustu-maan metsäneuvojan arkeen käytännössä.

Riina on kotoisin Kuusamos-ta ja erilaiset metsänhoitotyöt ovat tulleet tutuiksi kotitilalla Kurvisessa.

- Vapaa-ajalla harrastan met-sästystä ja koiria, Riina kertoo.

- Minulla on kaksi beaglea joiden kanssa tulee käytyä met-sällä, ajokokeissa ja näyttelyissä.

Riina Säkkinen työharjoitteluunKuusamoon

Leikko 2 · 2015 9

Kemera-lain uudistuksen tavoitteena oli luoda metsätalouden tukijärjestel-mästä kannustavampi ja tehokkaampi sekä vähentää byrokratiaa ja ylipään-sä yksinkertaistaa järjestelmää.

Uusi laki vastaa kohtuullisen hy-vin näihin tavoitteisiin. Miinuspuo-lelle jää se, että uudet EU:n määritte-lemät valtiontuen suuntaviivat tuovat hieman lisäbyrokratiaa, sillä rahoituk-sen hakeminen jälkikäteen ei ole enää tulevaisuudessa mahdollista.

Mikä muuttuu?

Taimikon varhaishoito ja nuoren met-sän hoito muuttuvat kahdeksi erilli-seksi työlajiksi joihin molempiin voi hakea tukea. Taimikon varhaishoidon tukea myönnetään 0,7 – 3 metrisen taimikon hoitoon.

Uudesta laista on jätetty pois vä-

hämerkityksellisiä työlajeja kuten pellonmetsitys, kantojen nosto ja pystykarsinta. Metsän uudistamiseen ei myöskään enää saa tukea. Esimer-kiksi myrskytuhojen varalle onkin hy-vä olla vakuutus. Myös energiapuun korjuun tuki poistuu, mutta rankojen keräilyä nuoren metsän hoitokohteilta tuetaan korotetulla hehtaarituella.

Tavoitteena saada uusi laki voimaan 1.6. mennessä

Euroopan komissio hyväksyi uu-den kemera-järjestelmän 24.4. Uusi kemera-laki saatetaan voimaan val-

tioneuvoston asetuksella. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on saattaa laki voimaan 1.6.2015. Yritämme vielä jouduttaa lain voi-maansaattamista, jotta katkos töissä jäisi mahdollisimman lyhyeksi.

Uuden Kemera-lain mukaisia tukia voi hakea vasta lain tul-tua voimaan

Uuden Kemera-lain mukaista tukea voidaan hakea ja Metsäkeskus voi myöntää tukea vasta sen jälkeen, kun laki on tullut voimaan. Tukea on uu-den lain mukaan haettava kaikkiin

työlajeihin ennen toimenpiteiden aloittamista. Tämä koskee aiemmasta poiketen myös nuoren metsän hoitoa ja juurikäävän torjuntaa. Myös uutta taimikon varhaishoidon tukea on ha-ettava ennen hoitotyön aloittamista.

Nuoren metsän hoidon, taimikon varhaishoidon ja juurikäävän torjun-nan työt voidaan aloittaa, kun niitä koskeva rahoitushakemus on uuden lain voimaantultua jätetty metsäkes-kukseen. Muiden erillistä toteutus-suunnitelmaa edellyttävien työlajien metsätien tekemisen, suometsän hoi-don ja terveyslannoituksen työt voi-daan aloittaa vasta sen jälkeen, kun Metsäkeskus on hyväksynyt rahoitus-hakemuksen ja toteutussuunnitelman.

Minkään rahoitettavan toimenpi-teen aloittaminen ei siis ole mahdol-lista ennen kuin uusi Kemera-laki on tullut voimaan ja rahoitushakemus on

toimitettu Metsäkeskukseen. Rahoi-tushakemuksia ei kannata toimittaa Metsäkeskukseen ennen uuden lain voimaantuloa, koska niitä ei voi käsi-tellä vielä. (Lähde: Metsäkeskus)

Lea Jylhämetsäasiantuntija, MTK

Rahoitushakemuksia ei kannata toimittaa Metsäkeskukseen ennen uuden lain voi-maantuloa, koska niitä ei voi käsitellä vielä.

Kemera-tuettavat työlajit:Taimikon varhaishoitoNuoren metsän hoitoTerveyslannoitusJuurikäävän torjuntaSuometsän hoitoMetsätien tekeminenMetsäluonnon hoitoYmpäristötuki

Uudistuva kemera-laki yksinkertaistaa metsätalouden tukijärjestelmää

Taimikon varhaishoito tarkoittaa pituudeltaan 0,7-3,0 met-risiä taimikoita, poistettavien puiden vähimmäismäärä sekä jäävien puiden maksimäärä tarkentuvat ministeriön asetuksella.

Nuoren metsän hoito tarkoittaa pituudeltaan yli 3 metrin taimikoita sekä alle rinnankorkeuslä-pimitaltaan alle 16 cm nuoria metsiä. Poistettavien puiden vähimmäismää-rä sekä jäävien puiden maksimäärä tarkentuvat ministeriön asetuksella.

Nuoren metsän hoito ja rankojen keräily tarkoittaa em. nuorenmetsänhoitoa lisättynä sillä, että alueelta kerätään puita. Kerättävien puiden vähimmäis-määrä tarkentuu aikanaan ministeriön asetuksella.

Terveyslannoitus tarkoittaa sellaisten kasvatuskelpois-ten metsien lannoittamista, joissa on ravinnehäiriö. Yleensä on kyseessä boorin, fosforin tai muiden hivenai-neiden epätasopaino. Varmuudella

lannoitussuosituksen saa neulasa-nalyysillä. Myös tuhkalannoitus on terveyslannoitetta. Yleensä tuhkaan lisätään hivenaineita ja rakeistetaan levityksen onnistumiseksi.

Juurikäävän torjunta on sienitaudin torjuntaa kemiallisesti hakkuun yhteydessä. Ko työlajia on tehty Koillismaalla hyvin vähän.

Suometsän hoito tarkoittaa kunnostusojituksia, tarvit-tavien piennarteiden tekoa ja usein myös terveyslannoitusta.

Metsätien tekeminen tarkoittaa sellaisten metsäteiden te-kemistä, jotka kestävät kesällä puu-tavaran ajoa. Tavoitteena ympärivuo-tinen puutavaran kaukokuljetus pl. kelirikkoaika. Piennartiet eivät ole metsäteitä.

Metsätien perusparannus tarkoittaa entisen tien korjausta, jol-loin rumpuja ja ojia joudutaan yleen-sä uusimaan, ojat kunnostamaan ja myös tien runkoa vahvistamaan sekä

ajamaan kulutuskerrosta. Tavoitteena ympärivuotinen puutavaran kauko-kuljetus pl. kelirikkoaika.

Metsäluonnon hoito tarkoittaa alueellisesti merkittäviä, usean tilan alueelle ulottuvia hoito- ja kunnostustöitä, jotka liittyvät esim. maisemanhoitoon, vesistöhaittojen estämiseen, arvokkaiden elinympä-ristöjen hoitoon tai ennallistamiseen.

Ympäristötuki tarkoittaa erityisen arvokkaiden elin-ympäristöjen säilyttämisestä aiheutu-va tulonmenetystä tai näiden elinym-päristöjen hoitoa ja kunnostusta.

Metsänuudistaminen ei ole uuden lain piirissä.

Muuta:Kaikkiin työlajeihin pitää olla ennak-kosuunnitelma.

Osaan työlajeista pitää olla ennen työn aloitusta hyväksytty rahoitus-päätös.Työtä ei saa aloittaa ennen uuden lain voimaantuloa. Laki voimaan 1.7. 2015, jonka jälkeen metsäkeskus ot-taa vastaan hakemuksia. Aloituksen aikaistamiseksi käynnissä neuvottelut ministeriön kanssa.

Antti Härkönen

Mitkä työlajit ovat uuden Kemera-lain piirissä?Työlaji Tuki (rahoitusvyöhykkeittäin)

etel. Suomi keskinen Suomi pohjoinen Suomitaimikon varhaishoito 160 /ha 160 /ha 160 /ha

nuoren metsän hoito 230 /ha 230 /ha 230 /ha

nmh + rankojen keräily 450 /ha 450 /ha 450 /ha

terveyslannoitus 40 % 40 % 40 %juurikäävän torjunta 75 /ha 75 /ha 75 /ha

suometsän hoito 70% ( 5 ha), 40% (< 5 ha) 70% ( 5 ha), 40% (< 5 ha) 70% ( 5 ha), 40% (< 5 ha)

yksityistien perusparannus* 40 % 50 % 60 % * sillat + 10%uusi metsätie* 30 % 40 % 50 %

Muutokset vanhaan:

Kaikkiin työlajeihin pitää olla ennakkosuunnitelma.

Työtuki sisältää myös suunnittelutuet.

Osaan työlajeista pitää olla ennen työn aloitusta rahoituspäätös.

Työtä ei saa aloittaa ennen uuden lain voimaantuloa.

Metsänuudistaminen ei ole rahoituksen piirissä.

Viime vuosina metsissä ovat tuhojaan tehneet ainakin kir-janpainajat, myrskyt ja tyk-kylumi. Uusi kemera-laki ei enää korvaa luonnontuhojen jälkeistä metsänuudistamis-ta, joten metsävakuutus on entistä tarpeellisempi.

Osalle metsätuhoista on tähän asti saanut korvausta Kemera-järjestel-män kautta. Kemera-lainsäädännön uudistuksen yhteydessä tämä mah-dollisuus on kuitenkin poistumassa. Hirvituhoille on edelleen oma kor-vausjärjestelmänsä ja myös juuri-käävän torjunta on säilymässä val-tion rahoittamana. Mutta melkein kaiken muun varalle tarvitaankin jo vakuutus.

Kehittämispäällikkö Sami Vil-

janen LähiTapiolasta kertoo, että kemera-tukeen liittyvät muutokset ovat selvittelyssä. – Ainakin myy-rävahinkojen osalta korvauslinja muuttuu, koska tähän asti myyrien tuhoaman taimikon uudistamiseen on saanut kemera-tukea ja tuen osuus on vähennetty metsävakuu-tuksesta maksettavasta korvaukses-ta. Myyrätuhotaimikko korvataan kustannusarvon menetyksen perus-teella kuten tähänkin asti. Kustan-nusarvolla tarkoitetaan taimikon perustamisesta ja kasvattamisesta aiheutuneita kuluja.

Mitä metsävakuutus korvaa?

Korvaus riippuu vakuutuksesta. Halvimmat perusvakuutukset kor-vaavat lähes ainoastaan metsäpa-loja, laajan turvan vakuutukset taas monenmoista sienituhosta puuvar-

kauksiin.- Vakuutusehdoissa kerrotaan,

mitä vakuutus lupaa korvata. Lisäk-si on täsmennetty, mitä vakuutus ei lupaa korvata. Pääsääntöisesti esi-merkiksi metsän uudistamisen ku-luja ei korvata, vain menetys kor-vataan, täsmentää Viljanen.

Käytännössä laaja vakuutustur-va korvaa metsäomaisuuden melko kattavasti. Vakuutusyhtiöt eivät kui-tenkaan korvaa esimerkiksi luonnon saastumisesta tai ilmastosta aiheutu-neita tuhoja.

Luonnossa monen asian yhteis-vaikutus voi vaikuttaa tuhon syn-tyyn. Miten vakuutusyhtiö arvioi, mikä on tuhon alkuperäinen syy? – Käytämme aina epäselvissä tapa-uksissa metsäammattilaisia apuna. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyk-sen asiantuntijat käyvät tekemässä arvion tuhon syystä, kertoo Vilja-

nen.Vakuutuskorvauksen maksa-

mista varten pitää vahingoittuneen puuston tai taimikon arvo määrittää. Korvaussummaa varten arvioidaan puuston arvo ennen ja jälkeen tu-hon.

Metsävakuutus on vakuutusyhtiölle kallis tuote

Metsävakuutukset ovat vakuutus-yhtiöille kalliita tuotteita. – Kor-vauksia on maksettu viime aikoina paljon, esim. parin vuoden takai-sista Hannu- ja Tapani -myrskyistä pelkästään LähiTapiola maksoi yli 32 miljoonaa euroa. – Haasteet met-sävakuuttamisessa ovat kovat ja voi sanoa, että kipurajoilla ollaan, tun-nustaa Viljanen. Metsälle kuitenkin saa vielä vakuutuksen, toisin kun eteläisemmässä Euroopassa, jossa

metsävakuutuksia ei juurikaan enää saa.

Mitä metsävakuutusta hankkiessa kannatta huomioida ja mitä se maksaa?

Metsävakuutustarjonta on laaja ja vakuutusten hinnoittelu monimut-kaista sillä siihen vaikuttaa moni asia metsän sijaintipaikasta oma-vastuun määrään.

Olemme koonneet metsäva-kuuttamiseen liittyvän tietopaketin MTK:n jäsenverkko Reppuun, lue lisää sieltä: www.mtk.fi/reppu/re-pun_jasenpalvelut/Metsavakuutuk-set/fi_FI/Metsavakuutuksista/

(Kirjaudu sisään jäsennumerol-lasi, ohjeet kirjautumissivulla) Anne Rauhamäki

Metsävakuutuksella riskit hallintaan

10 Leikko 2 · 2015

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat:

Yhdistyksen jäsenedut:

• • Alennusta palveluista• Maksuttomat koulutustilaisuudet• Maksuton neuvonta• Jäsenlehti 3 krt vuodessa

Valtakunnalliset jäsenedut:

• Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €.• LähiTapiola:10 %:n alennuksen

metsä- ja kotivakuutuksesta. • United Bankers: 30 % alennus

Metsäobligaation merkintäpalkkios-ta.

• Savotan Puoti: pokara 34,90 €, tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi 29,90 €

MTK:n jäsenedut mm.:

• Can-AM mönkijän, traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle 300-500 € etuseteli tarvikehankintoihin.

• St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä. Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa.

• K1 Katsastajat : Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa.

• Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %.• Agrimarket: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritar -

vikkeista alennus 10 %.• Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autoke-

mikaalit ja pesut 10 % alennuksella.• Grolls työvaatteliike: Björnkläder-työvaatteista -25 % ja muista tuotteista -10 %.

MetsänomistajatSAVOTAN PUOTI

• Maksuton puunmyyntisuunnitelma

Leikko 2 · 2015 11

EU:ssa tehtävä politiikka sekä Suomen ja EU:n kansainväliset sitoumukset vaikuttavat suuresti kansallisen metsäpolitiikkamme liikkumavaraan.

Vaikka Euroopan unionilla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, ovat metsät ja metsäsektori entistä use-ammin EU-politiikan ytimessä. Muutos alkoi vuonna 2007, kun keskustelu vuoteen 2020 ulottuvis-ta EU:n energia- ja ilmastotavoit-teista käynnistyi. Sen jälkeen met-sät ovat olleet Brysselissä kasvavan kiinnostuksen kohteena. Energian ja ilmaston lisäksi ympäristöön, biotalouteen ja energiaomavarai-suuteen liittyvät kysymykset ovat voimistaneet tätä kehitystä.

MTK on vahva toimija kansainvälisessä metsäpolitiikassa

Metsänomistajien edunvalvonta toimii kansainvälisillä areenoilla samojen perusperiaatteiden mu-kaan kuin kotimaassakin. Kan-sainvälisestä edunvalvonnasta haasteellisempaa tekee toimijoiden suuri määrä: neuvostossa jäsen-maita edustaa 28 maan ministerit ja Euroopan parlamentissa EU-lainsäädännöstä vastaa 751 euro-edustajaa. Lakiehdotukset esitte-levässä komissiossa metsäasiat ovat hajaantuneet useaan eri pää-osastoon, joista tärkeimmät ovat maatalous-, ympäristö-, energia-, ilmasto- ja teollisuuspääosastot. Vaikuttamista hankaloittaa myös metsien ja metsäsektorin vähäinen merkitys monissa maissa. Suomen kaltaisesta ”metsäkonsensuksesta” eli metsien ja niiden käytön laajasta ymmärryksestä voi vain haaveilla.

Brysselissä suomalaisten ja eurooppalaisten metsänomistaji-en etuja valvoo pieni joukko. Eu-roopan metsänomistajajärjestössä CEPF:ssä on kolme asiantuntijaa, pohjoismaisten metsänomistajien edunvalvojana toimii yksi asian-tuntija ja Euroopan Viljelijöiden ja Osuuskuntien Copa-Cogecassa on puolipäiväinen metsäedunval-voja. Heidän työtään tukee MTK:n ja MTK:n ruotsalaisen sisarjärjestö LRF:n kansainvälisen metsäpoli-tiikan kaksi asiantuntijaa. Muiden maiden metsänomistajaorganisaa-tioissa ei vastaavia kv-edunvalvo-jia löydy. Metsäsektorin muihin Brysselin toimijoihin verrattuna metsänomistajien edunvalvontare-surssit ovat pienet.

MTK:lla on erittäin keskeinen rooli Brysselin organisaatioiden toiminnassa. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toimii Euroopan met-sänomistajajärjestön varapuheen-johtajana aitiopaikalla. Marttila on kuvannut tilannetta toteamalla, että MTK:lla on ilmaherruus metsän-omistajien kansainvälisessä edun-valvonnassa.

Konkreettisia tuloksia

Pienistä resursseista huolimatta metsänomistajien etujen puolusta-misessa on onnistuttu hyvin. Mi-käli asiat olisivat menneet pahasti pieleen, tavalliselta suomalaiselta

metsänomistajalta voitaisiin jat-kossa vaatia monimutkaista to-distusaineistoa siitä, että tämän omasta metsästään myymä puu on laillista. Samoin tilanne voisi olla se, että komissiolla olisi val-ta päättää kuinka paljon Suomen metsien tulee vuosittain sitoa hiiltä ilmastonmuutoksen vastaisen tais-telun nimissä. Tämä tarkoittaisi yksinkertaistettuna kasvun ja hak-kuiden välisen erotuksen sääntelyä, pitkälle vietynä siis yksittäisen metsänomistajan hakkuumahdol-lisuuksien sääntelyä. Ja kapuloita uusien metsäteollisuusinvestoin-tien rattaisiin.

Uusiutuvan energian lähteenä olevan kiinteän biomassan kestä-vyyden turvaamiseksi komissio kaavaili pari vuotta sitten pakol-lista metsäsuunnitelmaa metsän-omistajille. Suunnitelmat olisivat sisältäneet tilakohtaisen hakkuu-tasojen ja luonnon monimuotoi-suuden tarkastelun. Yllämainitut esimerkit eivät ole mielikuvitusta, vaan komission konkreettisia lain-säädäntöehdotuksia viime vuosil-ta.

Älyttömien ehdotusten alas am-pumisen lisäksi edunvalvonnassa on saavutettu myös konkreettisia positiivia tuloksia. Näistä ehdot-tomasti merkittävin kokonaisuus on kesällä 2014 hyväksytyt EU:n maa- ja metsätalouden valtiontu-en suuntaviivat, jotka määrittävät millaisia kansallisia metsätukia Suomi voi maksaa. MTK:n sekä Maa- ja metsätalousministeriön aktiivisen vaikuttamisen ansios-ta suuntaviivoihin saatiin useita merkittäviä parannuksia proses-sin aikana: tukimahdollisuuksien

laajentaminen myös muihin kuin metsien ympäristö-ja virkistys-toimiin, metsätoimenpiteiden sisältämän työn korvausmahdol-lisuus, yksittäisten metsätukien julkisuusvaatimuksen rajoittami-nen vain yli 200 000 euron tukiin, mahdollisuus maksaa energiapuun korjuulle tukea, hirvituhojen kan-sallisen korvausjärjestelmän jat-ko ja yleisessä käytössä olevien metsäteiden tukitasojen nosto 100 %:iin. Ilman näitä saavutuksia pi-an voimaan astuva uusi Kemera-tukijärjestelmä näyttäisi toisenlai-selta.

Ilmasto ja energia ohjaavat metsäkeskustelua myös tulevaisuudessa

Vuodesta 2007 alkanut metsäasioi-den merkityksen kasvu tulee jatku-maan. Tästä pitävät huolen EU:n kasvava kunnianhimo ilmasto- ja energiapolitiikassa. Vuoden 2020 jälkeistä EU:n energia- ja ilmasto-politiikkaa laaditaan parhaillaan. Mahdollisen uusiutuvan energian tavoitteen lisäksi metsille ollaan nyt ensimmäistä kertaa kaavaile-massa roolia myös EU:n päästövä-hennyksissä sisällyttämällä metsät päästötavoitteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että metsille asetettaisiin sitova velvoite sitoa tietty määrä hiilidioksidia ilma-kehästä. Päästöjen leikkauksen li-säksi määrättäisiin siis pakollinen hiilinielu, josta EU:ssa vastaisi-vat käytännössä metsät. Tässä on metsäisillä jäsenmailla ja metsän-omistajilla tarkan pelin paikka.

Metsiin kohdistuvien ilmasto- ja energiapoliittisten odotusten kylkiäisenä EU:ssa on virinnyt keskustelu puuvarojen riittävyy-destä, metsien käytön kestävyy-destä sekä puun energiakäytön päästöistä. Puuvarojen riittävyy-destä käyty keskustelu on herät-tänyt EU:ssa haluja säädellä puun kaskadikäyttöä eli puun käytön re-surssitehokkuutta ja käyttöjärjes-tystä eri käyttökohteiden välillä. Käytännössä tällä pyritään turvaa-maan teollisuuden puunsaanti ja tarvittaessa hankaloittamaan puun energiakäyttöä. Samalla EU:lla on ollut kasvava huoli metsien käytön kestävyydestä. Tämän seuraukse-na myös keskustelu mahdollisista EU-tason kestävyysvaatimuksista metsien käytölle tulee jatkumaan.

Toisaalta viime vuoden mar-raskuussa aloittanut Junckerin uusi komissio on listannut EU:n tulevien vuosien pianopisteiksi talouskasvun, työllisyyden ja in-vestoinnit. Tämän pitäisi tarjota paremmat mahdollisuudet metsi-en ja niiden käytön merkityksen ymmärtämiselle Brysselissä. Sa-manlaisia positiivisia mahdolli-suuksia tarjoaa EU:n kiinnostus biotaloutta kohtaan. Näiden po-sitiivisten asioiden edistämiseksi metsänomistajien edunvalvonnan painopistettä on myös tarkastetta-va: on aika siirtyä siilipuolustuk-sesta hyökkäykseen.

Janne NäräkkäMTK:n metsälinja, Bryssel

Metsänomistajien etujen ajamisen merkityskansainvälisillä kentillä kasvaa

MTK:n metsälinjan kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija Janne Näräkkä eurooppalaisesta tammi-metsästä. Tammet on istutettu 215 vuotta sitten. Tammista tavoiteltiin raaka-ainetta sotalaivoihin. Maail-ma kerkisi muuttua ajan saatossa. Vaikka selluloosan kehitystyön yh-teydessä laivoja voidaan hyvinkin jatkossa taas rakentaa puusta.

Metsänhoitoyhdistykset ja MTKEdunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.

Metsänomistajat

Metsänomistajan on selvittävä puukaupoissa omin neuvoin.Eihän se nyt niin mene!Puumarkkinoiden paras paikallistuntemus löytyy metsänhoitoyhdistyksestä. Me kilpailutamme leimikon puolestasi, valvomme tukin katkonnan, korjuutyön ja mittauksen. Avullamme saat parhaan hinnan puukaupasta.

Kun harkitset puukauppoja, ota yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseen. Teemme puunmyyntisuunnitelman maksutta!

KUUSAMO, TAIVALKOSKI, PUDASJÄRVI

Mhy Kuusamo ja MTK-Kuusamo järjestivät lau-antaina 14.3. yhteiset pilkkikilpailut Pikku-Heli-lammella. Oheistoimintana paikalla oli Ruskalaukan poniajelua ja ratsastusta. Tapahtuman juonsi Jaakko Heikkinen Paikalla oli noin 250 pilkkijää, kaikkiaan ta-pahtumassa vieraili yli 300 henkeä.Naistensarjan voitto tuli 0,995 kg kalansaaliilla. Kuvassa voittaja Heli Lau-nonen.

Metsänhoito-yhdistyksen ja MTK-tuottaja-yhdistyksen yhteiset pilkki-kilpailut Kuusamossa

12 Leikko 2 · 2015

Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi ry:n Kuivaniemen toimisto sai uuden ilmeen, kun myös valomainokset uusittiin ohjeiden mukaiseksi. Metsänomistajia Kui-vaniemellä palvelee Teemu Veteläinen.

PUDAS-KONE OYKauppatie 4 Pudasjärvi, p. 08-822 415, avoinna ma-pe 9-17, la suljettu

MEILTÄ HUIPPUSAHAT JA -VARUSTEET KEVÄTMETSÄÄN

659,-

Erikoiserä ammattikäyttöön hyväksyttyjä METSURIN TURVAVARUSTEITA!Turva – avohaalarit 120,-Turvapusero 90,-Turvasaappaat 80,-Kypärä 30,-

Ärhäkkä monitoimikoneSTIHL MS 241 C – M2,3 kW / 3,1 hv4,5 kg42,6 cm3M – Tronic

Turvasaappaat

kaupanpäälle!Tu

rvasaappaat

kaupanpäälle!

Tai kaikkiyhteensä

260,-

Tätä tekstiä kirjoittaessani istun lentokoneessa matkalla takaisin kotiin maajoukkueleiriltä Espan-jan Alicantesta. Kahden viikon tiukahko rupeama dyyneillä ja vuorilla on takana ja voin kertoa, että viimeisinä päivinä aloin jäl-leen kerran laskea treenejä siihen, kun taas saan köllähtää omaan sänkyyn. Oma leiri meni vielä-kin hieman kyttäillessä fiiliksiä ja tuntemuksia. Alkuvuonna matkaa eivät niinkään ole hidas-taneet viime vuonna niin tulises-ti kipuilleet akillesjänteet, vaan ennemminkin toistuvat flunssat. Silti sain kerättyä hyviä treenejä ja juoksukilometrejä harjoitus-pankkiin, mitkä ovat elokuun alun Skotlannin MM-kisoja ajatellen sitä kaikkein tärkeintä pohjatyötä.

Hienoa päästä treenaamaan ilman kipulääkkeitä

Ihminen on siitä mielenkiintoinen olento, että silloin, kun jokin asia otetaan häneltä pois, niin sitä asiaa alkaa kaipaamaan enemmän kuin en-nen. Tärkeät asiatkin jäävät helposti ilman ansaitsemaansa arvostusta, kun tavoittelee koko ajan uusia ulot-tuvuuksia. Olenkin viime vuoden jäl-keen pyrkinyt muistuttamaan itseäni tasaiseen tahtiin, että kaikkein hie-nointa on se, että voin taas ylipäätään juosta ilman erikoisteippauksia, pel-koa ja kipulääkkeitä. Ja vaikka nälkä kasvaa syödessä ja tekisi mieli päästä jo enemmän, kovempaa ja korkealle, niin sillä polulla ei saa kiitää liian ah-naasti. Muuten saattaa löytää itsensä taas telakalta muiden ruostuneiden hylkyjen seasta. Harjoittelu ja treeni-leirit eivät aina suju niin kuin toivoo, mutta se, että ylipäätään olen niillä mukana on hieno juttu.

Kiitollisuuden ja erityisesti tyyty-väisyyden vastakohtana on toisaalta kehittymisen seisahtuminen. Kaikilla elämän osa-alueilla on mielestäni tär-keää muistaa kurottaa myös kohti nii-tä omenoita, joihin ei heti ensimmäi-senä ylety. Vaikka urheilijana olenkin

kokenut, menestynyt ja tietyllä tapaa suurimman nälkäni tyydyttänyt, en haluaisi luopua itseni kehittämisestä. Toki loukkaantumiset ja sairastelut verottavat sitä luonnollisella tavalla, mutta jos osaa hypätä hetkeksi sivuun ja tutkailla sitä, mitä muuta tavoittei-densa eteen voi tehdä, niin varmasti löytää paljon työsarkaa. Ihmisenä ja henkisesti voi ainakin kasvaa, jos fyysisellä puolella on hankalampaa. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Monesti osaa vain katsel-la epätoivoisena suljettuja ovia, eikä edes halua nähdä niitä, jotka on varo-vasti raollaan.

Ei pakkomenestymistä vaan rakkautta lajiin

Omalla kohdallani näen tärkeänä tietynlaisen nautinnon ja ilon säilyt-tämisen. En tahdo ”pakkomenestyä” vain siksi, että olen sitä ennenkin teh-nyt ja sitä minulta odotetaan. Haluan menestyä siksi, että rakastan kilpai-lua, uusia haasteita ja menestyksen makua. Haluan muistaa huonojenkin suoritusten jälkeen, että olen erikois-asemassa saadessani tehdä näin mah-tavaa työtä. Toivottavasti onnistun pi-tämään nämä ajatukset mukana koko kauden. Alicanten leirilläkin alkoi nimittäin muutaman kerran jo ärsyttä-

mään koko touhu, kun tuli pummail-tua treeneissä liian usein ja liian isosti. Ja vaikka joku ihanan viisas ihminen onkin joskus todennut, että virheistä oppii, niin välillä tuntuu, että meidän lajissamme asia saattaa mennä myös niin, että virheistä oppii tekemään li-sää virheitä. Onnistuneista suorituk-sista saa sitä vastoin itseluottamusta ja uskoa omaan kykyyn ja taitotasoon.

Joka tapauksessa kevään suunnis-tuskausi on nyt aloitettu niin Portu-galissa kuin Espanjassakin. Portuga-lissa juoksin helmikuun lopulla neljä kisaa ja ne menivät erittäin hyvin. Nyt starttasin oikeaan kisaan vain kerran, mutta numerolappu rinnassa teki ihmeitä ja voitin senkin kilpailun. Kotona Suomessa onkin sitten aika päästä jo normaaliin arkeen. Hyvää perusharjoittelua voi harrastaa jo mo-nessa kolkassa metsänkin puolella ja kevään sulattamat reitistöt huutavat juoksentelemaan. Ihanaa haistella sulan maan tuoksuja ja nautiskella keväisistä auringonsäteistä. Jollain tavalla ne lämmittävät mieltä ihan eri tavalla kuin Espanjan ikiaurinko.

Innostunutta ja kehittävää kevättä, 18.3.2015 Minna

Kiitollisuutta ja kehitystä - Minna Kaupin ajatuksia kotimatkallamaajoukkueleiriltä Espanjasta

Minna kauppi. Kuva: Aapo Laiho

Puh

.hin

ta: l

anka

puh.

8,3

5 sn

t + 6

,91 s

nt/m

in, m

atka

puh.

8,3

5 sn

t + 16

,69

snt/

min

KUUSAMO, Kitkantie 15, puh. 029 041 2565

PAIKALLINEN JA ASIANTUNTEVA SÄÄSTÖPANKKI OPTIA METSÄNOMISTAJAN PALVELUKSESSA

OTA YHTEYTTÄ – KARTOITETAAN YHDESSÄ SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT!

Asiantuntijamme auttavat sinua mm.• Metsätulojen sijoittamisessa sekä säästämisessä• Sukupolvenvaihdoksissa ja metsä tilakaupoissa• Rahoitusasioissa

saastopankki.fi/optia /saastopankkioptia

Kyösti Haasanenlakimies029 0412 628

Merja Kemppainenrahoitusneuvoja029 041 2568044 732 1018

Mari-Anne Mankinenkonttorinjohtaja029 041 2567, 044 544 2567

Hely Tuomaalarahoitusneuvoja, sijoitusasiat029 041 2566

Leikko 2 · 2015 13

Metsänhoitoyhdistyksillä on vuosi-kymmenten kokemus metsien uu-distamisesta, kokemusta on karttunut siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.

Uuden taimikon perustamises-sa Koillismaan vaaramaisemissa on haastavampaa mitä alavemmilla mailla. Tärkeintä kunnollinen maan muokkaus ja oikean viljelymateri-aalin valinta. Paksukunttaiset hieno-jakeiset maaperät vaativat järeämpiä toimia kuin ohutkunttaiset jäkäläkan-kaat.

Luontainen uudistaminen onnis-tuu ohutkunttaisilla kangasmailla kun jätetään sopiva määrä siemenpui-ta, jotka poistetaan alueelta heti kun taimettuminen on tapahtunut. Luon-taisen uudistamisen alueet kannattaa äestää tai laikuttaa jotta saadaan ai-kaan tasainen taimikko. Luontaisen uudistamisen onnistuminen riippuu siitä millaisia käpyvuosian on odo-tettavissa.

Siemenpuualueet kannattaa muokata ja raivata aina

Männyn kylvö onnistuu hyvin kar-keammilla vettä läpäisevillä maa-pohjilla. Hienojakoisilla routivilla mailla kapillaarisen vedennousun ja pakkasen aiheuttama rouste nostaa sirkkataimet herkästi ylös maasta. Kylvöalueet kannattaa äes-tää tai paksukunttaiset maat aurata.

Aurauspaltteessa taimien kehitys on huomattavasti nopeampaa kuin äestysalueella. Kylvö onnistuu myös koneellisesti äestyksen yh-teydessä, konekylvö on metsän-omistajalle helpoin metsän uudis-tamistapa. Kylvössä kannattaa aina käyttää paikallista alkuperää olevaa siementä.

Teuvo Puolakanaho

Kolumni

Eduskuntavaalipaneeleis-sa vannottiin biotalouden nimeen. Kaikki haluavat pois fossiilitaloudesta uljaaseen biotalouteen. Keskusteluissa lasketaan syntyviä työpaikkoja ja vientitulojen kasvua. Har-valle päättäjälle juolah-taa mieleen, että metsät ja puut ovat valtaosaltaan yksityistä omaisuutta. Yk-sityisen omaisuuden suoja on oltava myös metsillä ja metsänomistaja tekeekin suvereenisti päätökset met-sästään. Metsästä on omis-tajalleen moneksi. Suurin osa metsänomistajista ha-luaa taloudellista hyötyä omistuksestaan, jonka on usein velkarahalla hank-kinut.

Yhteiskuntaa huudetaan apuun pelastamaan metsä-teollisuus puunsaannin on-gelmista

Havukuitupuusta on tehty pilkkeitä jo vuosi-kausia riittämättömän ky-synnän johdosta. Samaan aikaan metsäteollisuus ry:n toimesta suunnitel-laan tilamaksua/kiinteistö-verotusta ”kannustamaan” metsänomistajia puukaup-paan. Päättäjille on syötet-ty pajunköyttä siitä, että vaikka Suomessa on kyllä puuta, eivät metsänomis-tajat halua sitä myydä. Metsänomistajien mielestä tällaiset keinot tärkeim-män sidosryhmän, met-säteollisuuden, suunnalta ihmetyttävät ja suututta-vat. Onko puunostajien tavoitteena kumppanuu-den sijaan torpparimenta-liteetti? Puuta jalostavat yritykset tulisi kiinteistö-veron sijaan ”kannustaa” ostamaan kaikki kaupoille tuleva havukuitupuu vaik-kapa vuoden 1990 hintaan.

Aito kumppanuus täh-tää osapuolten menestyk-seen, ei lisäkustannusten aiheuttamiseen

Metsänomistus on sen verran huonosti kannatta-

vaa, että puuta jalostavat firmat haluavat myydä metsänsä; puun jalostus on toki paljon kannattavam-paa. Esimerkiksi viime vuonna yhtiöiden yhteen-laskettu tulos oli suurem-pi, kuin metsänomistajille maksetut kantorahatulot. Metsänomistajien pää-töskyvyn aliarvioiminen ja pyrkimykset heikentää heidän organisaatioidensa, metsänhoitoyhdistysten, toimintaa, uhkaavat tu-levaisuuden puukauppa-määriä. Metsänhoitotöitä ei tälläkään hetkellä tehdä tarpeita vastaavasti. Mie-lenkiinto koko puunjalos-tusta kohtaan heikkenee ja metsät jätetään helpommin hoitamatta. Kuitupuun hin-ta on laskenut sille tasolle, että sen myynnistä ei pää-se rikastumaan. Silti puun polttoa ei saisi tukea eikä uusia tehtaita voi rakentaa enempää, koska kuitupuu ei riitä.

Metsänomistajat inves-toivat metsiinsä yli 300 miljoonaa € vuodessa

Metsä Groupin hieno investointi Äänekoskelle maksaa 1,2 mrd. €. Yk-sityiset metsänomistajat investoivat vuosittain yli 300 milj. € metsiensä hoi-toon. Kolmessa vuodessa metsienhoitoon käytetyillä varoilla saisi tehdaseurot kasaan

Metsäteollisuusyrityk-set ovat ulkoistaneet likai-sen työn metsäteollisuus ry:lle. Puunjalostajan ja raaka-aineen omistajan kumppanuus ei pitkässä juoksussa voi perustua yhteiskunnan pakotteisiin. Aito kumppanuus perustuu reiluun peliin, jossa kump-panusten tavoitteet sovi-tetaan yhteen molempien osapuolten eduksi.

Heikki RahkoMTK metsälinja, kenttä-päällikkö

Kansallisvarallisuutemme metsä on pääosin suomalaisten perheiden omistuksessa

Pudasjärven torilla järjestettiin pe-rinteinen metsäpäivä perjantaina 27.3.2015. Tapahtuman järjestely-vastuun kantoivat Pudasjärven alu-eella olevat erilaiset metsään liittyvät toimijat sekä OSAO Taivalkosken yksikön metsäopetus. Metsäpäivän tämänvuotinen teema oli HIRSI-RAKENTAMINEN. Tapahtumassa toimijat esittelivät palvelutarjontaa ja paikalla oli myös työnäytöksiä se-kä OSAON metsäkonesimulaattori, jossa halukkaat kokeilivat taitojaan metsäkoneajossa. Tehdasvierailu suuntautui hirsitaloja sekä vapaa-ajanasuntoja tuottavalle Kontiotuote Oy:lle.

Tapahtuman avasi kaupunginjoh-taja Tomi Timonen ja pääpuhujana oli kansanedustaja Antti Rantakangas ja muutkin halukkaat eduskuntavaalieh-dokkaat saivat puheenvuoron.

OSAO:n pisteessä sai kokeilla entisajan metsätöitä, ryskätöitä mm. justeerisahausta. Koululaisia haastet-tiin tunnistamaan puulajeja, ikää sekä tutustumaan matkailun, prosessialan

ja hevoshoitajien koulutukseen.Kaikkien tapahtumassa arpalipun

täyttäneiden kesken arvottiin moot-torisahalla veistetty puutaideteos. Onnetar suosi 5-vuotiasta Eetu Kop-peloa.

Pudasjärven metsäpäivä on va-kiinnuttanut paikkansa kevättalveen. Nytkin paikalla kävi yli 1000 henkeä!

Antti Härkönen

Pudasjärven metsäpäivä veti väkeä

Pentti Rantala parkkaa ja kiinnostunee seuraavat. (kuva Juha Hagelberg)

Metsän uudistamiseen kannattaa panostaa

MetsänomistajatKUUSAMO, TAIVALKOSKI, PUDASJÄRVI

Metsänomistaja Kaija Aikioniemi on järjestyksessään seitsemäs Pihtiputaan Mummo.

”Metsänhoitoyhdistys selittää asiat niin, että Pihtiputaan Mummokin sen ymmärtää”, aito mummo, Kaija Aikioniemi iloitsee.”Metsänhoitoyhdistys on tuttu ja turvallinen palve-luntarjoaja, jolle metsän-omistajan etu on pääasia. Metsää hoitavat ammatti-ihmiset, ja tuntuu, että metsää hoidetaan nyt paremmin kuin ennen.”

Mhy Kuusamon metsikkötietovaltakirjan palauttaneiden kesken suoritetun arvonnan voitti Hilkka Määttä.

Galaxy Tab 4-tietokone on luovutettu voittajalle.

14 Leikko 2 · 2015

Viidennet PÖLKKY PöllinParkkuu MM-kisat

Taivalkosken Jokijärvellä la 13.6. 2015 klo 10.00Ilmoittaudu kilpailuun www.jokijarvi.com

Yleisölle paljon nähtävää ja oheisohjelmaa. Lapsille oma ohjelma.Tule ja nauti paikallista lähiruokaa. Aluelippu 5 euroa, alle 16 v. ilmaiseksi.Maksuväline käteinen.Lisätietoja www.jokijarvi.com

Tule ihastumaan parkkuuperinteeseen ja ilmapiiriin!Pöllipurilainen

Mhy Taivalkosken toiminnan-johtaja on vuorotteluvapaalla 1.5.2015-31.10.2015.

Mhy:n vt toiminnanjohtajaksi on nimetty em ajalle Aila Mik-konen ja Teuvo Puolakanahon vastuualueen kenttätöistä alue-vastaavana toimii Esa Hietala.

Teuvo Puolakanaho vuorottelu-vapaalle

AMK-opiskeluun liittyviä har-joittelujaksoja tulee suoritta-maan:1. harjoittelu (metsänhoitotyöt, tutustuminen yksityismetsäta-louteen): Darja Salonen, Lapin AMK2. harjoittelu (työnjohtoharjoit-telu) Teemu Petäjäjärvi, Lapin AMK2. harjoittelu: (työnjohtoharjoit-telu) Juho Alatalo, Lapin AMK

Harjoittelijat ja kesätyöntekijät Mhy Pudasjärvi 2015

HARVENNUKSEN LAATU TEHDÄÄN OIKEALLA PUUVALINNALLASopivan, ketterän koneen avulla puuvalinta harvennuksessa voidaan tehdä parhaiden puiden hyväksi.1 2 3TÄYSTIHEÄ JA TASAINEN PUUSTO - TUOTTAVA METSÄAjouraverkosto voidaan tehdä puun tuottamista edistäväksi ja urien määrä pitää kohtuullisena.TERVEET JA EHJÄT PUUT TUOTTAVAT PAREMMINJäävä puusto säilyy ehjänä kun harvennuksen työkalut on mitoitettu puiden mukaan.

METSÄNOMISTAJA!MIKSI SINUN KANNATTAA TEETTÄÄ HARVENNUS SAMPO ROSENLEW -METSÄKONEILLA?METSÄNOMISTAJA!MIKSI SINUN KANNATTAA TEETTÄÄ HARVENNUS SAMPO ROSENLEW -METSÄKONEILLA?

Lisätietoa aiheesta nettisivuiltamme www.sampo-rosenlew.fi

Kuvan harvesterin paino vain 9 tnKuvan harvesterin paino vain 9 tn

PALAX COMBI TR 3,5 TN APV• Erittäin monipuolinen, nopea ja edullinen perusklapikone• Kaikille puille suunniteltu, tehokas ja toimintavarma• Soveltuu hyvin jopa 25 cm paksujen puiden katkomiseen• Voi sahata myös pienrankoja vaikka nipussa• 700 mm kovametalliterä on tunteeton puun epäpuhtauksille• Vakiona 4,3 m pitkä taittuva ja kääntyvä kahdella ketjulla

varustettu poistokuljetin

SUORAN- KAUPAN

NETTOHINTA

4 390,-alv. 0 %

Myynti:

Marko Kumpuvaara p. 010 76 84822 Kuusamo Heikki Inget p. 010 76 84881 Pudasjärvi Esa Pulska p. 010 76 84821 Posio Mikko Kontio p. 010 76 84915 Oulu-Kempele

Lisätietoja: www.agrimarket.fi

www.mhy.fi

Leikko 2 · 2015 15

Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi ryToritie 1 (OP:n talo 2. kerros) · 93100 PudasjärviPuh. 020 413 7520 · www.mhy.�Kuivajoentie 13 B 2, Kuivaniemi

MetsänomistajatPUDASJÄRVI

Metsänomistajat Pudasjärvellä ja Kuivaniemellä!Kaipaako metsätienreunat vesakonraivausta koneellisesti?Yhteistoimin asia kuntoon kustannustehokkaammin.

Soita 0400-157422/Härkönen Antti

Suomeen on tulossa lähivuo-sina useita puuta käyttäviä tehtaita ja laitoksia. Tämä lupaa metsänomistajalle hyvää, mutta aloitti saman tien keskustelun siitä, tulee-ko puuta sitten kuitenkaan tarpeeksi myyntiin.

MTK julkisti maaliskuussa met-säpoliittisen toimenpideohjelman, jolla metsätalouden kannattavuus ja puumarkkinoiden toimivuus saadaan turvattua tulevaisuudessa. - Toteutetaan metsätilojen suku-polvenvaihdoksen verohuojennus, otetaan käyttöön metsätilojen mää-räaikainen luovutusvoittoverovapa-us, kehitetään pääomatuloverotusta kannustavammaksi ja korotetaan metsävähennystä 95 %:iin metsä-tilojen kauppa-arvosta, luettelee MTK:n metsäjohtaja Juha Hakka-rainen tarvittavia toimenpiteitä.

Nämä ovat kansantaloudel-lisilta kustannuksiltaan pie-niä mutta tuottavat hyvin. - Metsäntutkimuslaitoksen las-kelmien mukaan sukupolven-vaihdoshuojennuksen kokonais-verokertymä (sisältäen lahja- ja perintö- sekä puunmyyntituloverot) olisi loppupelissä positiivinen. Ve-roja kertyisi kaiken kaikkiaan lisää parhaimmillaan 7–8 miljoonaa eu-roa vuodessa. Luulisi, että poliitikot olisiv

Documents

Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja ... · 2015. 5. 15. · Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys