Metsäpirkka - MHY...kusta huolimatta korkeana. Metsäteollisuuden tärkeimmän vientituotteen, paperin, kysynnässä on nähty tänä vuonna pitkästä aikaa pientä nousua samoin

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 4/2018 28.11.2018

Metsäpirkka

Metsäsuunnitelma on metsänomistajan apuvälines. 4–5

Selvät sävelet hiilensidonnastas. 14–15

Maailmanmestaruus Etelä-Koreastas. 26

PÄÄK

IRJO

ITUS

MetsäPirkkaMhy Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 04/2018Julkaisija Mhy Pohjois-Pirkka24. vuosikerta

Toimituskunta:Harri KatajamäkiHeli Mutkala

OsoitemuutoksetPuh. 03 486 4551 [email protected]

ISSN 1459-2398Taitto: M-Print Oy, VilppulaPaino: SP-Paino Oy, Nurmijärvi

Kannen kuva: Harri KatajamäkiSeuraava Metsäpirkka ilmestyy helmikuussa 2019

Toimelias vuosi lopuillaanVuosi alkaa kääntyä lopuilleen. Metsärintamalla kuluva vuosi on ollut vilkas ja leimausmää-rät hipovat ennätyksiä, mutta markkinanäkymät ovat hyvät myös tulevallekin vuodelle. Tu-kin osalta hinnat ovat olleet ihan tyydyttäviä, mutta kuidulle ei vaan tunnu löytyvän arvonsa mukaista hintaa, vaikka sitä käyttävät yhtiöt tekevät hurjaa tulosta. Tuontikuitupuusta sen si-jaan yhtiöt maksavat huimasti korkeampia hintoja. Tämä ei meinaa millään mahtua tällaisen tavallisen metsänomistajan päähän, sillä kyllä ne puut löytyisivät kotimaasta ja rahat jäisivät oman maamme talouteen, toimintaan ja lisäämään osaltaan hyvinvointia.

Taas - jälleen kerran - täytyy muistuttaa leimikoiden kilpailutuksen ja katkonnan seuran-nan merkityksestä taloudelliseen lopputulokseen. Hakkutyömaiden ohi ajellessa näkee hyvin usein jo puupinoista, että onko korjuuvalvonta ollut mukana puukaupassa.

Meneillään olevalla hirvenmetsästyskaudella kaatolupamäärät ovat suuremmat kuin edel-lisellä kaudella. Toivottavasti luvat tulevat täysimääräisesti käytettyä, jotta jäävä kanta saa-taisiin laskusuuntaan kohti keväällä sovittuja uusia kantatavoitteita. Näin hirvien taimikoil-le, viljelyksille ja liikenteelle aiheuttamat vahingot saataisiin vähenemään. Metsästysseuran, jossa itse olen mukana, kaatoluvat alkavat olla kaikki käytettynä, talvi näyttää sitten tarkem-min, minkä suuruinen kanta jäi jäljelle tälle alueelle. Hirvien taimikoille aiheuttamia vahinko-ja kannattaa tarkkailla ja pienetkin alat ilmoittaa, vaikka ne eivät korvausehtoja täyttäisikään.

Yhdistyksemme toiminta on tänäkin vuonna taas huomattavasti lisään-tynyt toiminnan kaikilla osa-alueilla ja kysyntään on vastattu lisäämäl-lä henkilöstöä, toimihenkilöitä sekä metsureita ja urakoitsijoita. Met-sureita ei tahdo kotimaasta löytyä tarpeeksi, joten on hankittu myös ulkolaista metsurityövoimaa. Näin saadaan leimikoiden ennakko-raivaukset, jotka ovat hakkuun onnistumiselle ja työjäljelle ensiar-voisen tärkeää sekä myös taimikonhoidot tehtyä ajallaan.

Sään puolesta pikkupakkasia jo toivoisi, lumesta ei niin väliä vie-lä välttämättä olisikaan. Mukavaa loppuvuotta kaikille metsänomis-tajille ja tämän lehden lukijoille.

Antero Unkila I Hallituksen puheenjohtaja I Mhy Pohjois-Pirkka

2 Metsäpirkka 4/2018

Harri Katajamäki I johtaja I Mhy Pohjois-Pirkka

Pellervon taloustutkimuksen ennus-teen mukaan metsäteollisuuden kan-nattavuus jatkuu positiivisena myös ensi vuonna. Varsinkin sellun kysyntä Suomen päämarkkinoilla jatkuu edel-leen hyvänä. Jos pahimmat maailman-taloutta uhkaavat riskit eivät toteu-du, sellun hintaan ei ole odotettavis-sa suurta laskua. Ennusteen mukaan hinta laskee hieman, mutta säilyy las-kusta huolimatta korkeana.

Metsäteollisuuden tärkeimmän vientituotteen, paperin, kysynnässä on nähty tänä vuonna pitkästä aikaa pientä nousua samoin kuin myös usei-den paperilajien hinnoissa. Kuitenkin paperin kysynnän vähenevä trendi ei ole muuttumassa.

Sahatavaran vienti laskee tänä vuon-na Kiinan vetämänä, vaikka vienti Eu-rooppaan ja Pohjois-Afrikkaan kas-vaa. Viennin kasvua hillitsevät Kiinan

korkeat sahatavaravarastot ja maan vuoden alussa tiukentuneet ympäris-tömääräykset. Kiinan sahatavaran ky-synnän odotetaan palautuvan, mutta puusepänteollisuuden sopeutuminen uusiin ympäristömääräyksiin vaatii aikaa. Suomalaiset sahat ovat olleet tärkeä tavarantoimittaja Kiinan puu-sepänteollisuudelle, joten niiden vä-hentynyt kysyntä on näkynyt selkeäs-ti maamme vientitilastoissa.

Kuluvan vuoden puukauppamää-rä on ennätystasolla ja se ylittää sel-keästi viime vuosien vastaavan ajan-kohdan kokonaismyyntimäärän. Met-säalalla viime vuodet jatkunut posi-tiivinen vire jatkuu. Metsäteollisuu-den lopputuotemarkkinat pitävät eri-tyisesti kuitupuun kysynnän vahva-na. Ensi vuonna kauppamäärän kas-vu tasaantuu, jääden kuitenkin histo-riallisen korkealle tasolle ja painottu-

en tätä vuotta enemmän harvennuslei-mikoihin.

Hyvää itsenäi-syyspäivää ja joulunodotusta!

Metsätalouden positiivinen vire jatkuu

VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA

PUUNMYYNTI-SUUNNITELMA

Maksuton jäsenille

Ilman jäsenyyttä 75 €/h+ALV

Hinta sisältää:• Maastokäynti

• Arvio puumäärästä

• Hinta-arvio

• Työmaakartta

• Metsänkäyttöilmoituksen teko

• Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt

PUUKAUPANTOIMEKSIANTO

100 € + 0,25-0,85 €/m3 + ALVPuukaupan suuruudesta riippuenJäsenalennus -15%

Hinta sisältää:• Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen

taulukko• Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken• Tarjousten vertailu• Ostajan valinta• Hakkuun suunnittelu• Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta• Korjuujäljen valvonta• Puunkorjuun valvontaraportti• Puukaupan päättäminen

Varmista hakkuidensujuminen suunnitellusti!

Puukauppakokemus käytössäsi!

Varmista puukaupan tarkka sisältö metsänhoitoyhdistyksen metsä-asintuntijalta. Yhteystiedot löytyvät sivuilta 24-25.

Tee sopimus oman asiantuntijasi kanssa!

Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityis-kohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa.

JÄSENENÄ

varmistat

edullisemmat

hinnat!

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.OTA YHTEYTTÄ P. 03 4864 551 tai [email protected]

Metsäpirkka 4/2018 3

Metsänhoitoyhdistyksessä metsä-suunnitelma laaditaan metsänomis-tajan toiveiden ja tavoitteiden mu-kaisesti. Suunnitelma sisältää tietoa puustosta, metsänhoitotarpeesta sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Met-säsuunnitelmasta näkee, kuinka pal-jon tulevina vuosina metsästä on saa-tavilla tuloja ja kuinka paljon metsän-hoitoon täytyy panostaa, jotta metsä tuottaa hyvin. Metsäsuunnitelma on erinomainen apuväline metsänomis-tajalle metsänhoidon suunnittelussa.

Pitkän linjan metsäammattilainen Tero Puolitaival on toiminut metsän-hoitoyhdistyksen palveluksessa jo vuodesta 1995 lähtien, metsäsuunnit-telua hän on tehnyt vuodesta 2015.

-Nykyään suunnitelman tilaus tu-lee useimmiten alueen metsäasiantun-

Atte Vartiamäki I projektipäällikkö

Tero Puolitaival valmistelee aineistoja maastossa tehtävää mittausta varten.

Metsänmittaus työkalut: ikäkaira, tablet-titietokone ja laseretäisyysmittari puun pituuden mittaukseen.

tijoiden kautta. Metsäasiantuntijat te-kevät kenttätyötä, jonka kautta usein ilmenee tarve suunnitelman päivityk-selle tai tila-arviolle, jonka ohessa met-säsuunnitelma usein tilataan tai päivi-tetään, kertoo Puolitaival.

Metsäsuunnitelman teko

Suunnitelman teko aloitetaan yleen-sä toimistolla. Ensimmäiseksi selvi-tetään, millaista aineistoa metsänhoi-toyhdistyksen tietojärjestelmistä löy-tyy asiakkaan metsätilasta. Aiempaa suunnitteluaineistoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi kuviointia teh-dessä.

Ensimmäinen työvaihe suunnitel-man teossa on metsikkökuviointi, työ on tärkeää valmistella toimistolla niin

Metsäsuunnitelma on metsänomistajan apuväline töiden suunnitteluun


Metsäsuunnitelma sisältää:

• puustotiedot• metsän kasvupaikat• hoitotyöt ja aikataulut• hakkuut ja aikataulut• arvio hakkuutuloista + kustannus-

arvio hoitotöistä• puutavaralajien osuudet• kehitysluokat• tiedot arvokkaista luontokohteista• kartat ja ilmakuvat• havainnoilliset teemakarta ja yh-

teenvedotKustannus: perusmaksu 120€ + 17€/ha (Mhy jäsen- alennus -15% hehtaarikohtaiseen kustannukseen).

Pohjanpinta-alan mittausta Trestima metsänmittausjärjestelmällä.

Ilmakuvassa näkee puuston rakenteen erot selkeästi. Kuviorajat valkoisella. Lisäksi apuna käytetään latvuspintamalleja, joissa puuston pituus näkyy parhaiten.

den apuvälineeksi metsätalouden har-joittamisessa. Varsinkin isoilla tiloilla suunnitelma mahdollistaa toiminnan suunnittelun, ilman metsäsuunnitel-maa voi töiden suunnittelu ja hallin-ta olla haasteellista. Ehdotetuilla toi-menpiteillä pyritään metsän elinvoi-maisuuteen ja tuottavuuteen. Suun-

Kuviotiedot kerätään maastossa ja tallen-netaan maastotietokoneelle.

pitkälle kuin mahdollista, jotta itse suunnittelutyö metsässä sujuu jouhe-vasti. Kuvioinnissa metsätila jaetaan erillisiin käsiteltäviin alueisiin, met-sävarakuvioihin. Kuviointi tehdään puuston kehitysluokan, puulajin, sel-västi erilaisen kasvupaikan, puuston tilan sekä ehdotettujen toimenpiteiden mukaisesti. Viimeiseksi valmisteltu ai-neisto siirretään maastotallentimeen.

Toinen työvaihe on itse metsänmit-taus. Kuviokohtaisesti on mitatta-va riittävä määrä koealoja, jotta saa-daan kuvion keskiarvo ja näin kuvion puustoa kuvaava mittaustulos. Kuvi-on sisällä puuston rakenteessa voi olla vaihtelua, joten useampi koeala on tar-peen. Kuviokohtaisesti kerätään seu-raavat tiedot: pohjanpinta-ala, pituus, läpimitta, kasvupaikka, ikä, puulaji, mahdollinen laatutieto, tukkiosuudet sekä muut erityispiirteet.

Mittauksen jälkeen tiedot siirretään maastojärjestelmästä metsänhoitoyh-distyksen järjestelmään, tiedot tarkas-tetaan ja koostetaan lopullinen suun-nitelma. Suunnitelmasta tulostetaan perinteinen paperiversio kansioon. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet saa-vat tiedot myös Metsäselain -sovel-lukseen, joka kulkee kätevästi muka-na metsässä vaikkapa älypuhelimessa.

Metsäsuunnitelma on metsäammat-tilaisen näkemys siitä, mitä metsässä kannattaa tehdä. Suunnitelma on tar-koitettu metsänomistajan ja toimijoi-

nitelma toimii ohjeistuksena metsän-hoitoon, mutta se ei velvoita metsän-omistajaa toimenpiteisiin. Suunnitel-man luovutuksen yhteydessä metsän-omistaja saa henkilökohtaista metsä-hoidon ja metsäsuunnitelman käytön opastusta.


Metsänhoitoyhdistyksen pitkäaikai-nen metsuri Mauno Lahti jäi syys-kuun alusta eläkkeelle lähes neljä vuosikymmentä kestäneen komean uransa päätteeksi. Eläkepäivät Lah-ti on aloitellut rauhakseen, työkiireis-tä ja rasituksesta palautuen. Tekemi-sen puutetta ansaituille eläkepäivil-le ei varmasti pääse syntymään, tule-vaisuudessa Lahden aika kuluu muun muassa lukuisten harrastusten paris-sa.

– Pientä näpertelyä puutarhassa, puukäsitöitä, kivikoruja, luonto- ja lin-

tuharrastusta, marjastus syksyisin, lu-ettelee Lahti. Vaikka työhommat luon-non helmassa ovat ohi, on luonto edel-leen suuressa osassa innokkaan lintu-harrastajan elämää. - Pienviljelijäper-heestä lähtien luonto on aina ollut tär-keä osa elämää ja ehtymätön harras-tuksen lähde. Töiden päättyessä ehtii nauttia luonnon antimista, tehdä sää-havaintoja ja liikkua uudelleen herä-tellyn lenkkeilyharrastuksen parissa. Lahden perheeseen kuuluu vaimo se-kä lähellä asuvat kolme lasta ja neljä lastenlasta. - Aikaa riittää nyt myös enemmän perheelle, lastenlasten tou-huja ja elämää on oikein mukava seu-railla.

– Olen syntynyt Virroilla ja nuoruu-teni viettänyt Alavudella, muutimme sinne isän kotitaloon, kun olin pieni. Metsätyöt Lahti aloitti jo alle 15 vuo-den iässä, kun hän oli isänsä mukana metsähommissa. Tutuksi tulivat Met-sälautakunta Tapion ojan perkaustyö-maat ja muutamana talvena käpyjen keruu. - Siihen aikaan puut ajettiin vie-lä hevosella ja pääsin myös pokasahal-la kaatamaan.

Metallitöistä metsuriksi

Ennen ammattimetsurin työuraa kut-sui asevelvollisuus, jonka Lahti suorit-ti Hennalassa. Armeijan jälkeen hän suuntasi ammattikouluun, josta val-mistui metallikoneistajaksi. Koulutuk-sen jälkeen Lahti teki muutaman vuo-den töitä metallin jyrsijänä Kihniöllä. Metsurin hommat hän oppi kursseil-la sekä käytännön kautta. Ruovedel-le Lahti asettui 1970 luvun loppupuo-lella. Ensimmäiset työmaat olivat kun-nan maalla tuulikaatojen parissa Aar-no myrskyn jäljiltä vuonna 1978. Joku-nen talvi 1980-luvun puolella vierähti myös Metsäliiton, Kotvion sahan sekä Pihlavan puun hakkuutyömailla.

Pitkän uran varrella on sattunut ja tapahtunut. – Työmaalle mennessä olen nähnyt mm. ilveksen ylittävän tietä ja törmännyt ahman ja suden jäl-kiin. Viime vuonna oli karhukin käy-nyt taimilaatikoita penkomassa. Kar-

Atte Vartiamäki

Metsuri Mauno Lahti eläkkeelle

hun olen kerran nähnytkin lakkareis-sulla eräällä nevalla Virroilla, kertaa Lahti. Menneitä työmaita Lahti muis-telee positiiviin mielin, suuremmilta sattumuksilta hän on välttynyt, mut-ta fyysisesti rankassa työssä muuta-mia tapaturmiakin on sattunut, - Pol-ven kierukkavamma sekä kylkiluiden murtumia on sattunut.

Metsänhoitoyhdistyksen palveluk-sessa Lahti kertoo viihtyneensä hyvin. – Tästä haluankin kiittää Mhy Pohjois-Pirkkaa ja työtovereita. Päivääkään ei ole työttömänä tarvinnut metsätöissä olla, vaikka välillä on tiukkojakin ai-koja ollut. Kiitän metsänhoitoyhdis-tystä myös eläkkeelle jäämisen muis-tamisesta. Kiitokset lähtevät myös metsänomistajien suuntaan, - Metsän-omistajat ovat mahdollistaneet työnte-on pitkän urani aikoina.

– Samuli Paulaharjun sanoin ”Luon-non suuruus ja ihmisen pienuus, se mukavan tunteen tuopi”, kiteyttää Lahti.

Metsänhoitoyhdistys kiittää Mau-noa näistä vuosista ja toivottaa oikein leppoisia eläkepäiviä!


Suomen massa- ja paperiteolli-suuden kannattavuus ja puus-tamaksukyky ovat osavuositu-losten perusteella erinomaiset. Sahatavarakaupan lähiajan näkymät ja toimialan kannat-tavuus sen sijaan ovat selvästi aikaisempaa heikompia.

Puun paikallinen kysyntä- ja hintatilanne vaihtelee suuresti.

– Sellun hyvä markkinatilanne on kannattavuuden taustalla. Liiketulos-ta on kuluvana vuonna syntynyt arvi-olta yli 30 euroa jalostettua puuraaka-ainekuutiometriä kohden. Kuitupuun hintakehitys on kuluvana vuonna ol-lut vaatimaton sekä naapurimaidem-me, että tuontipuun hintoihin verrat-tuna, toteaa tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta.

EK:n tuoreessa suhdannebaromet-rissä puutuoteteollisuus arvioi lähi-ajan näkymänsä poikkeuksellisen ne-gatiivisiksi. Sahatavaran hinta on ro-mahtanut USA:ssa ja kääntynyt las-kuun myös Saksassa.

– Keski-Euroopassa kirjanpainajan tuhoamien tukkien sahaus heijastuu myös kuusisahatavaramarkkinoille. Suomen vientitilastoissa markkinati-lanteen huononeminen ei toistaiseksi

näy kuin kuusisahatavaran vientimää-rissä. Lisäksi valmiin sahatavaran va-rastot ovat tällä hetkellä alhaiset. Mut-ta pidemmän aikavälin kysyntäarviot ennakoivat sahatavaralle voimakasta kasvua, valottaa Järvinen tilannetta.

Kuitupuun tuonti ja vienti kasvaneet

Ostajien puuvarastot ovat selvästi kas-vaneet viime vuodesta. Metsänhoi-toyhdistysten arvion mukaan kaikille puutavaralajeille on edelleen melko hyvin kysyntää. Vilkkaimman kysyn-nän vaihe tämän vuoden puukaupas-sa näyttää kuitenkin olevan ohi. Puu-markkinatilanne vaihtelee alueiden välillä paljon.

Marraskuun puoliväliin mennessä yksityismetsistä oli myyty puuta 16 prosenttia enemmän kuin viime vuo-den vastaavana ajankohtana. Markki-nahakkuiden määrä yksityismetsissä oli noussut yli kymmenen prosenttia viime vuodesta.

– Kuitupuun tuonti kasvoi tammi-elokuussa yli kolmanneksen viime vuodesta. Omat hakkuumahdollisuu-det ja harvennustarpeet huomioiden puun tuonnin kasvattamisen ainoa pe-ruste on pitää kotimaisen kuitupuun hinta kurissa, harmittelee Järvinen.

– Kotimaiselle puulle on, metsän-hoitoyhdistysten aktiivisen toimin-nan seurauksena, onneksi löytynyt li-säkäyttöä myös ulkomailla, ja puun vienti on kuluvana vuonna kasva-

nut yli kolmanneksen viime vuodes-ta. Edellisen kerran puuta on viety yh-tä vilkkaasti 1990-luvun lamavuosina.

Puumarkkinatilanne jatkuu myönteisenä

Viime vuosina toteutettujen investoin-tien myötä kotimaisen puun käyttö on kehittynyt erittäin suotuisasti. Tämän vuoden kantorahatulot ovat yli kak-sinkertaiset vuoteen 2009 verrattu-na, ja samana aikana yksityismetsien markkinahakkuut ovat kasvaneet yli 60 prosenttia. Puun kysynnän aikaan-saaminen, joko uusilla investoinneilla tai puun viennillä, on paras keino puo-lustaa metsänomistajien asemaa puu-markkinoilla. Tutkimuslaitokset en-nustavat, että kotimaisen puun kysyn-tä säilyy tämän vuoden voimakkaan kasvun jälkeen vilkkaana myös en-si vuonna. Epävarmuutta aiheuttavat uhat tulevat kansainvälisestä kauppa-politiikasta.

PuumarkkinatSahatavaran tilanne heikentynyt – kuitupuun tuonti ja vienti kasvaneet

Metsänomistajat 4/2018 7

Heli Mutkala| kenttäpäällikkö | MTK metsälinja

Mistään muualta ei saa näin hyvää palvelua

Yhteistyö metsänomistajan ja yh-distyksen metsäasiantuntijan välillä sujuu hyvin etäisyydestä huolimat-ta. Sähköpostilla tiedot Vesilahden metsästä välittyvät Brysseliin ja vastaukset ja metsänomistajan kannanotot taas takaisin Pirkanmaalle.

Hanna Leiponen-Syyrakki, MTK:n Brysselin toimiston tuore johtaja, omistaa miehensä Matti Syyrakin kanssa metsää Vesilahdessa ja Akaas-sa noin 120 hehtaaria. Agronomikou-lutuksen omaava Hanna oli MTK:ssa töissä jo 90-luvulla. Sen jälkeen kuvas-sa on ollut ministeriötä, omaa konsult-tifirmaa ja kotieläinasiamiehen pesti Brysselissä. Välillä on kuljettu maail-malla omien ja maanmittausalan huip-puasiantuntija Matin töiden takia.

Juuret vahvasti PirkanmaallaMaanomistus ja tilanpito ovat perua Hannan suvussa kulkeneesta Jaanun tilasta. Maitotilana vuoteen 1985 asti toiminut tila ostettiin Hannan sedäl-tä vuonna 2002. Neljättä omistajasu-kupolvea edustava Hanna on vakaas-ti ylisukupolvisen tilan- ja metsänhoi-don kannalla. Tila pitäisi siirtää seu-raavalle polvelle paremmassa kun-nossa kuin se on haltuun tullessa ol-lut. Tällä hetkellä näyttää, että innos-tus maahan ja metsään on onnistuttu siirtämään eteenpäin. Perheen 11- ja 9-vuotiaat tyttäret tykkäävät kovasti metsistä. Vaikka ovatkin koko ikänsä asuneet kaupungissa, juuret ovat vah-vasti Pirkanmaalla, kertoo Hanna Lei-ponen-Syyrakki.

Tällä hetkellä hiilensidonta ym. il-mastoasiat ovat kovasti tapetilla ja esillä myös Brysselin kabineteissa. Tuleeko jokapäiväinen työ Brysselissä mukana kotimetsiin?

– Nyt on tosiaan menossa ahdista-va osoittelu, että mitä sinä teet ilmas-tomuutoksen estämiseksi. Minä vas-taan, että mun ilmastotekoni on se, et-tä omistan metsää ja hoidan sitä. Suo-

men metsäsektori tekee huikeita il-mastotekoja koko ajan, kertoo Leipo-nen-Syyrakki.

– Olen aina ollut kiinnostunut met-sistä, kuten miehenikin. Meidän mie-lestämme metsä on myös vakaa sijoi-tuskohde. Tällä hetkellä metsät ovat positiivisesti esillä. Kaikki ovat kiin-nostuneita niistä. Työnkuvaani kuuluu suomalaisten metsänomistaji-en ja metsäsektorin edunvalvonta Eu-roopassa. Suomessa asiat ovat kun-nossa. Biotalous ja biodiversiteetti ovat hyvällä tasolla.

Erikoiskohteita talouskäytön ulkopuolelleJaanun tilalla on talousmetsän lisäksi myös joitain erikoisuuksia. Omaehtoi-sesti on epävirallisesti suojeltu, ja jätet-ty käytön ulkopuolelle, Lemmetty-jär-ven rannalta Seinäkallion jylhää maas-toa. Vanha ojitettu suo on myös aina-kin toistaiseksi jätetty niilleen.

Mielenkiintoista on seurata 80-lu-vulla istutettua visakoivikkoa. Sen pe-rustamisessa on käytetty vanhaa sie-mentä, josta vain osasta, ehkä noin neljänneksestä tulee visakoivua. Koi-vikkoa on vähän harvenneltu ja hiu-kan karsittu. Osasta näkee, että visaa muodostuu, mutta osa on ihan nor-maalin näköisiä koivurunkoja.

Erinomaista palvelua metsänhoitoyhdistykseltäMetsänhoitoyhdistys Pirkanmaan metsäasiantuntija Arto Sivén on teh-nyt töitä vesilahtelaisten metsänomis-tajien eteen jo vuosikymmeniä. Hanna Leiponen-Syyrakki ylistää auliisti ko-kenutta metsäammattilaista.

– Mistään muualta ei saa niin hyvää palvelua. Arto on hoitanut meidän ti-lan metsiä jo setäni aikaan. Hän tun-tee ne paremmin kuin me itse. Olem-me tehneet puukauppoja yhdistyksen avustuksella ja kaikkea muutakin on metsissä tehty. Aina on hommat onnis-

tunut ja mennyt hyvin. Suosituksia ja vaihtoehtoja on saatu riittävästi, mut-ta päätöksenteko on jäänyt meille met-sänomistajille. Noin kerran vuodessa tapaamme Arton ja suunnittelemme, mitä metsissä seuraavaksi voisi tehdä, vuodattaa Leiponen-Syyrakki.

– Kyllähän meille keskimääräistä suuremman metsätilan omistajina on tullut erilaisia tarjouksia metsien hoi-dosta; mutta vain vilkaisemalla on to-dettu, että eivät ole sellaisia, että kan-nattaisi edes harkita.

Arto Sivénkin on tyytyväinen yh-teistyöhön näiden ”belgialaisten” met-sänomistajiensa kanssa.

Tyytyväinen metsänomistaja Hanna Lei-ponen-Syyrakki Vesilahdelta tai Brysselis-tä, ihan miten vaan.

8 Metsänomistajat 4/2018

Kuva

aja

Saka

ri Al

asuu

tari

Seinäkallion jyrkänteiseltä laelta on hulp-peat näkymät Lemmetty-järvelle.

Lähd

e: K

artt

apai

kka

– Jos kaikki asiakkaat olisivat yhtä joustavia ja innostuneita, kyllä olisi helppoa tämä työnteko, kiittelee hän.

– Yleensä kaikki ehdotukset käy ja otetaan vastaan. Viime kesänä tehtiin viisi hehtaaria taimikonhoitoa ja sa-han varressa oli opiskelija, joka tarvitsi työharjoittelua. Seuraavaksi tilalla tu-lee todennäköisesti eteen iso ensihar-vennushakkuu. Nyt sille olisi hyvä ai-ka, kun puusto on järeytynyt ja kuitu-puun kysyntä ja hintakin ovat aikai-sempaa parempia.


Emeritusprofessori Matti Kärkkäinen luennoi syyskuus-sa metsänomistajille Kuusan-koski-talolla metsätalouden kannattavuudesta sekä avo-hakkuiden kieltämisen vaiku-tuksista.

Kärkkäinen ei näe tilastojen valossa metsään sijoittamista edullisena vaih-toehtona muihin vaihtoehtoihin ver-rattuna. Metsätilojen osto ei ole ollut kannattavaa vuoden 2006 jälkeen, jol-loin metsämaan keskimääräinen hin-ta nousi elinkustannusindeksiä kor-keammaksi: – Nykyhetken alhaiset markkinakorot kuitenkin suosivat metsäsijoittamista, sillä nyt puuttuu muita parempia sijoituskohteita.

– Metsämaan ylihinta viittaa sii-hen, että verojen välttelyä rakastava Suomen kansa on valmis maksamaan metsämaasta ylihintaa saadakseen ve-rottomia tuloja, summaa Kärkkäinen. Verojen välttelyllä hän viittaa metsä-vähennykseen, jota osa metsänomista-jista ovat voineet käyttää vuoden 1993 jälkeen. Vuonna 2005 kaikki metsän-omistajat saivat alkaa käyttää metsä-vähennystään ostamillaan tiloilla. Sa-maan aikaan metsätilojen hinnat al-koivat nousta.

Kärkkäisen mukaan isojen yhtiöi-den tilamyynnit eivät vaikuta suuris-sa määrin tilastoihin, eikä perustei-ta löydy myöskään sille, että myytä-vät tilat olisivat puustoisempia kuin ennen. – Muuta selitystä metsämaan kallistumiseen on vaikea keksiä. Met-sävähennyksestä saatava hyöty on va-lunut suoraan hintoihin.

Metsärahastoihin Kärkkäinen neu-voo suhtautumaan erittäin varauksel-lisesti: – Erilaiset metsärahastot vai-kuttavat vähintäänkin epäilyttäviltä. Mikä metsä tuottaa omistajalleen 8% vuosituoton?

Avohakkuut historiaan -kampan-ja sai myös oman osansa Kärkkäisen luennolla. – Mielenkiintoisen asiasta

tekee se, että tämä kampanja haluaa myös kieltää männyn uudistamisen siemenpuita käyttäen, Kärkkäinen ih-mettelee. Oman kyselynsä perusteella kukaan allekirjoittajista ei ole tiennyt tätä allekirjoittaessaan aloitetta.

Avohakkuukielto aiheuttaisi Kärk-käisen mukaan suuria ongelmia van-hoissa talousmetsissä, mikäli jatkuva kasvatus johtaisi väärän puulajin kas-vattamiseen sille soveltumattomalla kasvupaikalla. – Tukkimännikön alla olevan kuusikon kasvattaminen jat-kuvapeitteisenä johtaisi huonontunee-seen kasvuun ja sitä kautta huonom-paan kannattavuuteen. Tämä myös johtaisi huonoon uudistumiseen, sil-lä näissä jätemetsiköissä kuusen uu-distuminen on kokemuksen mukaan heikkoa.

– Ongelmia aiheutuisi myös, jos la-hovikaista kuusikkoa ei saisi haka-ta aukoksi ja uudistaa lahonkestävää koivua. Arvokkaat saha- ja vaneritu-kit jäisivät saamatta ja lahokuusi oli-si lähinnä energiapuuta, Kärkkäinen summaa.

Avohakkuukiellolla olisi luennoitsi-jan mukaan negatiivinen vaikutus jo-kaisella metsän osa-alueella: – Avo-hakkuiden lopettamiselle ei ole pe-rusteita puuntuotannon, hiilensidon-nan eikä monimuotoisuuden kannal-ta. Hyvässä metsätaloudessa tulisi sal-lia sekä avohakkuut että jatkuva kas-vatus, aivan kuten nykyisin, eli pai-nottaa metsätalouden monimuotoi-suuteen, puuntuottaja Kärkkäinen summaa.

Kärkkäinen: ”Laskento nelonen, uskonto kymppi”Sanna Vornanen


Marraskuun 15. päivä Luke, eli Luon-nonvarakeskus, julkisti tilastosivuil-laan maakunnallisia metsävaratie-toja. Itse asiassa ei mitään uutta kui-tenkaan. Alueellisten metsäohjelmi-en seurantatiedot julkaistiin Metsä-keskuksen nettisivuilla noin kuukau-si sitten. Niistä nähdään, mitä Pirkan-maan metsissä viime vuonna tapahtui.

Puuta riittää

Jos tarkastellaan pelkästään yksioikoi-sesti Luken luvuista Pirkanmaan met-sien puuvaraston määrää ja kasvua, voidaan taputella tyytyväisinä mas-sua. Ei olla köyhiä eikä kipeitä. Pirkan-maan metsissä huojuu puuta kaikki-aan 143 miljoonaa kuutiometriä. Siitä on mäntyä 52, kuusta 61, koivua 23 ja muuta lehtipuuta 6 miljoonaa kuutio-ta. Lisää puuta metsiin kasvaa nykyi-sin 6,7 kuutiometriä jokaiselle hehtaa-rille vuodessa. Kokonaisuutena lisää puuta 6,3 miljoonaa kuutiota Pirkan-maan alueelle vuosittain.

Alueellisen metsäohjelman hakkuu-tavoite Pirkanmaalle on n. 5,6 miljoo-naa kuutiometriä vuodessa. Hakkuu-määrät ovat toistaiseksi jääneet tavoit-teen alapuolelle, mutta lähenevät sitä. Vuosikausia puustopääoma Pirkan-maalla on kasvanut. Nyt voisi olla hy-vä aika hiukan jopa vähentää sitä.

Hoitomäärät sakkaavat

Tällä hetkellä meillä Pirkanmaalla riit-tää hakattavaa. Mutta mikä on metsi-en tulevaisuus tällä hoitovauhdilla? Tämän päivän taimikoiden ja nuor-ten metsien käsittely vaikuttaa suu-resti tulevaisuudessa hakattavana ole-van puun määrään. Tuottavatko vai-valla aikaan saadut taimikot ja nuoret metsät hoidon puutteessa pelkkiä pu-sikoita? Ainakin Alueellisen metsäoh-jelman pylväiden ja lukujen valossa vaara on suuri.

Vuonna 2017 Nuoren metsän hoitoa, johon sisältyy taimikon varhaishoito,

taimikonhoito ja nuoren metsän hoi-to tehtiin 13 000 hehtaaria. Metsäohjel-man tavoite on 22 000 hehtaaria vuo-dessa. Töistä tehtiin vain 60 prosenttia. Entisiäkään ei saada hoidettua ja uutta hoitorästiä syntyy vuosittain Pirkan-maan metsiin.

Tällaisena aikana, kun puu on ky-syttyä ja kauppa käy, pitäisi olla varaa panostaa myös metsien hoitoon. Vai ovatko hakkuumahdollisuudet aina eri omistajien metsissä kuin taimikon-hoitotarpeet. Tuskinpa sentään. Taimi-konhoitoon on myös tarjolla valtion tukea. Kemera-varoja jää tänä vuonna käyttämättä, vaikka suunnitelmien kä-sittely ja rahoituspäätökset ovat tänä vuonna sujuneet ilman tietojärjestel-mäongelmia. Toistaiseksi metsiin on vielä kohtuullisesti löytynyt tekijöi-täkin, omin voimin ei tarvitse selvitä.

Heli Mutkala

Panostamalla nuoriin metsiin riittää hakkuumahdollisuuksia tulevaisuudessakin

Ensiharvennukset toimeksi

Ensiharvennuksia Pirkanmaan met-sissä tehtiin vain noin 7 000 hehtaa-ria. AMO:n tavoite on 15 000 hehtaa-ria. Vähän on aallonpohjasta nous-tu. Mutta ellei tahti parane, ränsisty-vät puut tilanpuutteeseen. Missä on se hirveä pula kuitupuusta, jota mon-ta vuotta on lähes megafonien kautta kailotettu?

Pylväikköjen ja taulukoiden ihmeel-liseen maailmaan johdattavat seuraa-vat internet-osoitteet:https://stat.luke.fi/mets%C3%A4varat-maakunnittain_fi-1https://www.metsakeskus.fi/alueel-liset-metsaohjelmat


Vuodelta 2018 metsävero-ilmoitus annetaan sähköisesti ja arvonlisäveroilmoitus on annettava vain sähköisesti OmaVero-palvelussa. Vain erityisestä syystä kuten tekni-sen esteen vuoksi ilmoituksen voi antaa paperilla.

Tammikuussa 2019 metsänomistaja saa postitse esitäytetyn 2C-lomakkeen vuoden 2018 verotusta varten. Lähetys ei sisällä palautuskuorta eikä metsä-veroilmoituksen täyttöopasta. Ohjeet löytyvät verohallinnon verkkosivuilta vero.fi/lomakkeet/2C ja veroilmoitus annetaan sähköisesti. Samalta sivulta löytyvät ohjeet myös sähköiseen il-moittamiseen ja tarvittaviin tunnuk-siin. Lomakkeella ilmoitettavat tiedot eivät ole muuttuneet edellisvuodesta.

Milloin ja miten veroilmoitus palautetaan?

Veroilmoitus palautetaan OmaVero-palvelussa osoitteessa vero.fi/omave-ro. OmaVero-palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitun-nuksilla. Kuolinpesät ja verotusyhty-mät tarvitsevat palveluun kirjautumi-seen Katso-tunnisteen.

Metsätalouden harjoittajat palaut-tavat veroilmoituksen viimeistän

28.2.2019. Näin toimivat myös aiem-min ilmoituksensa vasta toukokuus-sa palauttaneet ei-arvonlisäverolliset metsänomistajat. Myöhästymisestä voi seurata myöhästymismaksu.

Metsänhoitoyhdistys voi hoitaa veroasiat puolestasi

Metsänhoitoyhdistys pystyy hoita-maan sähköisenä metsä- ja arvonlisä-verosi. Sitä varten tarvitaan metsän-omistajalta valtuudet verohallinnon palveluihin sähköistä ilmoittamista varten. Hyväksytty valtuutus on voi-massa toistaiseksi.

Veroasioiden valtuutukset ovat muuttuneet. Valtuuttamiseen käyte-tään nyt Suomi.fi:n Valtuudet-palve-lua. Siellä metsänomistaja voi antaa palvelun ohjeita noudattaen metsän-hoitoyhdistykselle valtuudet veroasi-oidensa hoitoon.

Veroasioiden hoito -valtuus oikeut-taa metsänhoitoyhdistyksen hoita-maan kaikkia veroasioita metsän-omistajan puolesta kaikissa Verohal-linnon asiointikanavissa. Huomaa, et-tä kun valtuutus on tehty, asianhoita-ja voi nähdä, korjata tai ilmoittaa met-sänomistajan kaikkia verotustietoja.

Kuolinpesät ja verotusyhtymät ei-vät toistaiseksi voi tehdä Suomi.fi -val-tuutuksia, vaan näiden on käytettävä

Katso-valtuuksia, joita hallinnoidaan osoitteessa yritys.tunnistus.fi. Katso-valtuuksia käytettäessä on annetta-va metsänhoitoyhdistykselle OmaVe-roa varten rooli ”henkilön ja yrittäjän OmaVero”.

Paperikin käy vielä

Veroilmoituksen voi myös tarvittaes-sa antaa edelleen paperilomakkeel-la. Palautusosoite löytyy lomakkeen etusivulta, mutta palautuskuori on il-moittajan hankittava itse. Muistiinpa-noja tai kuitteja ei liitetä veroilmoituk-seen, verohallinto pyytää niitä tarvit-taessa. Lomakkeita ei saa kopioida, sil-lä lomakkeen laatu heikkenee niin, et-tä koneellinen lukeminen ei enää on-nistu. Myöhästymismaksun välttämi-seksi tulee huolehtia siitä, että veroil-moitus on postin kuljettamana perillä Verohallinnossa määräpäivänä. Eli ai-kaisempi käytäntö viimeisen antamis-päivän postileimasta ei enää riitä.

Metsätalouden veroilmoitusta ei tar-vitse antaa, jos verovuonna ei ole ol-lut metsätalouden tuloja, vähennettä-viä menoja eikä metsävähennyksestä tai varauksista ilmoitettavia seuranta-tietoja.

Arvonlisävero myös 28.2. mennessä

Arvonlisävero ilmoitetaan ja makse-taan sähköisesti viimeistään 28.2.2019 OmaVerossa kuten aiemminkin. Vero-hallinto ei lähetä erikseen lomakkeita tai ohjeita arvonlisäverosta. Arvonlisä-veroilmoitusta ei tarvitse antaa, jos ve-rovuodelta ei ole metsätalouden tuloa, vähennyksiä tai muita ilmoitukseen vaikuttavia tapahtumia. Huomaathan, että sekä ilmoituksen että maksun täy-tyy olla saapunut verohallintoon erä-päivään mennessä.

Muistathan varata ajan veroilmoi-tuksen täyttöä varten ajoissa omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi.

Metsäveroilmoitus hoituu nyt OmaVero-palvelussaAnne Rauhamäki


KOLU

MNI

Markus Nissinen I ympäristöasiantuntija, MTK metsälinja

”Mies vastaan luonto, viholliskontaktiin. Mies vastaan luonto. Tämä taistelu hävi-tään maalla, merellä, ilmassa.”

Stam1nan levy Viimeinen Atlantis on kulkenut mukana jo julkaisustaan 2010. Minulle levy on paitsi musiikilli-sesti hyvintä parhautta, aina ajankoh-tainen herättäjä aikaamme. Biisi bii-siltä se kuvittaa mieleen ihmiskunnan viimeiset päivät. Levyn kertoja, vii-meinen Eloonjäänyt, tarkkailee lento-koneesta piiskattua Maapalloa. ”Tu-li lämpötilan ja vedenpinnan nousemi-nen. Maastopalot leveinä tsunamiaaltoi-na. Tuli pandemiat talouskriisiterroristit.”

Mites siinä silleen pääsi käymään? Meillähän on jo pitkään ollut tiedot päästöistä, kulutuksesta, kaiken rajal-lisuudesta. Ja sitten ”julistettiin radios-sa: luonnonvarat loppuivat”. Ehkä uuti-set saivat ihmiset toivottomiksi. Toi-voton ihminen ei toimi, vaan luovut-taa ja kieltää totuuden. ”Olimme ohit-taneet pisteen jolta ei ollut paluuta. Kuin valomerkin: lisäsyy juhlia.”

Levyllinen musiikkia on tavallaan vain levyllinen musiikkia, mutta sil-ti ”jossakin vaiheessa on koneen laskeu-duttava, jossakin vaiheessa on lasku mak-settavana”. Se aika oli eilen. Mitä teh-dä ja miten?

Ainakaan aikaamme kuuluva yksi-lökeskeisyys ei auta ketään. Olet me-nestyvä, hyvännäköinen, reissaat, hehkut kuvissa ja uskot/toivot teke-väsi kestäviä valintoja. Samalla ”hu-kutit itsetuntoa, hukutit materialla, hu-

kutit luontosi ja vapautesi. Kolme jos kah-den hintaan saa tavaraa, halutaan tätä ja tätä ja tätä ja tätä ja tätä.” Liikaa kaik-kea. Meidän ja muutaman edeltävän sukupolven syytä. Ikävää, syyllistä-vää, totta.

Aktiivinen twitteristi @Koomikko-Kivi tokaisi muutoksen tapahtuvan vain tuolla syyllistämisellä. Osato-tuus, muttei täysin väärinkään. Luu-len, että lennot kivoihin lomakohtei-siin lisääntyvät vielä vuosia, mutta somepostaukset eivät. Olemme lähel-lä hetkeä, jossa kaukomaiden lomaku-via paheksutaan eikä sydänhymiöidä. Syyllisyys kalvaa matkaajaa. ”Pakeni lääkärit yli rajojen, rikkaat suojiin kau-punkimaastureiden.”

Ehkä ryhmäpaine kuitenkin toimii, ja inhimillinen laumasielu jokamiehei-lee seuraavaksi maanomistajan tavoit-teiden mukaisesti hoidetussa moni-muotoisessa suomalaismetsässä uljai-ta hiilinieluja ja päästöimureita arvos-taen. Jahka tuota oikeuksien hienoa in-stituutiota ei hölmöillä historiaan.

”Säästä luontoa, minimoi kulutus ja kuole”, on vähän liikaa Linkolaa, mut-ta toimintaohjeena tiivistää olennai-sen. Aika vähän on riittävästi. Sitten päälle maalämpöä, biokaasua, va-lot pois tyhjistä huoneista, uusi vaate vain tarpeeseen ja sekin puusta. Eikä kukaan tarvitse yli kahden minuutin suihkua. Viedään metsäosaamisem-me, ehkä suihkusta säästynyttä vettä-kin myös muille, ja istutetaan tarvit-

tu uusi Euroopan kokoinen metsä. Jat-ketaan puhtainta ruoantuotantoa, jos-sa lehmällä on yhä tärkeä osansa. Po-liitikkojen kiitolliseksi tehtäväksi jää säännellä huonot valinnat kaikille lii-an kalliiksi.

”Vain muovi elää ikuisesti”, mutta saammeko ne siivottua ja korvattua sekä fossiilisten polton loppumaan, on lopulta suht sama meidän sukupolvel-lemme. Lapsille vaan on tapana jättää itse saatua parempi maailma. Näin ei enää käy. Siksi ”järki on kysyä, luonto ja tiede valita. Olemme lenkkeinä ketjussa hetken ja siinä kaikki”.

Lopulta tyttöjen koulutus kaikkialla, eli väestönkasvun rajoittuminen ja pa-remmat päättäjät ratkaisevat pelin. Ja lapset antavat meille joskus anteeksi.

Koska mielipiteistä voi kiistellä, ei Stam1nan huutohevistä tarvitse pi-tää. Ihmisyys ja ymmärrys määritel-lään kuitenkin muissa kuin ulkomuo-don pöydissä, ja siksi levyn kanssa kannattaa lähteä ”polttoainetta on jäljel-lä vajaan tunnin matkalle”. Miksei kesäl-lä hevareitten Tuskaankin. Lienee ai-nut festari, jonka historiassa ei rähinöi-tä tunneta. Voimme oppia niiltä niitti-naamoilta paljon: pura kiukkusi mu-siikkiin, älä kanssaihmisiin.

”On siis oikein rakentaa, eikä vain tu-hota ja väittää olevansa oikeammassa kuin muut.”

Tämä taistelu voitetaan.

Viimeinen Atlantis


kuva

: Ann

a H

äyry

nen

Selvät sävelet hiilensidonnasta

Hiilensidonta ja metsien käsittely on ollut viime aikoina esillä kaikissa tie-dotusvälineissä, sekä perinteisissä että sosiaalisessa mediassa. Chattipalstat ja twitter ovat kuumenneet, kun asi-antuntijat ja ”asiantuntijat” ovat tait-taneet peistä. Mukana noissa keskus-teluissa on ollut myös MTK:n metsä-linjan ympäristöasiantuntija Markus Nissinen, jolle nyt esitin tyhmiä kysy-myksiä ja pyysin kansantajuisia selvi-tyksiä asioihin, jotka kiihkeää viestien-vaihtoa seuratessa saattavat ns. men-nä yli hilseen.

Mitenkäs se hiili kulkeekaan luonnossa? Miten sitä sitoutuu ja mihin? Milloin taas vapau-tuu?Hiiltä on kaikkialla, onhan se elämän perusrakennusainetta. Hiili on myös liikkeessä, ja kiertää ilmakehän, maa-perän, merien ja elollisen luonnon vä-lillä. Hiiltä sitoutuu ilmakehästä kas-veihin fotosynteesissä, eli yhteyttämi-sessä. Puut ovat isoja kasveja, joten myös tehokkaita hiilen sitojia.

Suot ovat turvetta, hitaasti veden se-assa hajonnutta rahkasammalta, eli or-gaanista, eloperäistä ainetta - pitkälti hiiltä. Suomi on yksi soistuneimmista maista, ja soihimme on sitoutunut val-tava määrä hiiltä.

Merissä on hiiltä sitoutuneena noin 50 kertaa enemmän kuin ilmassa. Hii-lidioksidi liukenee meriveteen pikku-hiljaa, mutta prosessia nopeuttavat mm. levien kasvu.

Kun hiiltä sitova aine palaa, hiili va-pautuu takaisin ilmakehään. Ihmis-kunnan aiheuttamat hiilipäästöt ovat hiilidioksidin muodossa noin 10 mil-jardia tonnia vuodessa. 90 % päästöis-tä syntyy fossiilisten raaka-aineiden polttamisesta. 10 % johtuu metsäka-dosta, erityisesti tropiikin metsissä. Päästöistä puolet sitoutuu valtameriin ja neljäsosa puustoon. Loppu jää läm-

mittämään ilmakehäämme, ja aiheut-taa ilmastonmuutoksen. Ihmisten syy-tä siis hyvin selkeästi.

Paljonko hiiltä on yhdessä puukuutiometrissä?

Hiiltä on eri puulajeissa hieman eri määriä. Kuusessa hiiltä on noin 400 kg kuutiota kohti, männyssä 550 kg ja lehtipuissa hieman enemmän. Mutta hiili on ilmakehässä sitoutuneena kah-teen happimolekyyliin eli hiilidioksi-dina (CO2). Onkin relevanttia miettiä hiilidioksidin sitoutumista puuhun. Melko tarkkaan 1 tonni hiilidi-oksidia, CO2, kuluu yhden puukuutiometrin kas-vamiseen.

Mistä muodostuu hiilinielu?

Metsien puut ja maaperä ovat metsän hiilivarasto. Hiilinielu taas on hiiliva-raston kasvu. Esimerkiksi Suomessa metsien puuston kokonaismäärän kas-vu on hiilinielu. Hiilinielua kutsutaan joskus myös negatiiviseksi päästöksi: ylimääräistä hiiltä sidotaan ilmasta ta-kaisin mm. puihin.

Heli Mutkala


Onko metsien hakkuutavoil-la eroa hiilensidonnassa - onko joku tapa parempi kuin toinen, esim. jatkuva kasvatus parem-pi, kuin metsikköpohjainen ”perinteinen” käsittely.

Vastaan mielelläni ’mieluummin mi-ten vain´. Tutkimukset ja tutkijat ei-vät ole asiasta ollenkaan yksimielisiä.

Luonnonvarakeskuksen tuoreiden tutkimusten mukaan jatkuvan kasva-tuksen metsä tuottaa 15-25 % vähem-män puuta pitkällä aikavälillä, kuin perinteinen tasaikäiskasvatus. Vä-hemmän puuta hehtaarilla, on myös vähemmän sitoutunutta hiiltä. Näin on puuston osalta, mutta maape-rään sitoutunut hiili pistää asiat mut-kikkaiksi. Kun metsä avohakataan ja maa muokataan, se muuttuu uudel-leen hiilinieluksi noin 20 vuoden ku-luttua taimikkovaiheen kautta. Maa-peräkin päästää tällöin hiiltä ilmaan. Jatkuvassa kasvatuksessa maata taas ei muokata, eikä se päästä hiiltä aina-kaan yhtä paljon. Toisaalta taimettu-minen voi olla huomattavan hidasta ilman maanmuokkausta, ja puuston hiilinielun kasvu voi jatkuvassa kas-vatuksessa olla hidasta. Joka tapauk-sessa maaperän hiilensidonnasta tut-kijoilla on vankasti eroavia näkemyk-siä. Lisää tutkimusta tarvitaan.

Mikä on tehokkainta hiilensi-dontaa? Miten siihen voi vai-kuttaa?

Hyvin kasvavat, yli 20-vuotiaat met-sät ovat tehokkaita hiilensitojia. Metsi-en hoitoon kannattaa siis ehdottomas-ti panostaa. Suomessa on 800 000 heh-taarin rästit taimikon- ja nuorenmet-sän hoidossa. Hoidetaan ne kuntoon, kasvuun ja hiiltä sitomaan!

Hyvin kasvava, tuottava maaperä toimii myös hiilen sitojana. Suomessa

nurmipellot ovat hyviä hiilipumppu-ja maaperään. Tutkimus kehittyy maa-perän osalta vauhdilla koko ajan.

Valtamerten hiilensidontaan emme juurikaan voi vaikuttaa - ainakaan vie-lä, mutta tekniikat kehittyvät.

Fossiiliset raaka-aineet, kuten öljy ja kivihiili ovat erinomaisia hiilivarasto-ja. Jätetään ne maan poveen, lopete-taan niiden hiilipäästöt, ja lopetetaan samalla ilmastonmuutoksen merkittä-vin syy.

Kärsiikö monimuotoisuus te-hokkaasta hiilensidonnasta?

Ilmastonmuutos itse on suurin mo-nimuotoisuuden uhkatekijä. Tehokas hiilinielu ei uhkaa monimuotoisuut-ta, eli lajien ja elinympäristöjen kir-joa. Monimuotoisuus voidaan huomi-oida tehokkaankin metsänhoidon yh-teydessä. Jättämällä hieman enemmän ja paremmin suunniteltuja säästöpuu-ryhmiä tuotetaan lisää lahopuuta ja elinympäristöjä uhanalaisille eliöla-jeille. Suositaan lehtipuita, koska nii-hin sitoutuu enemmän hiiltä ja ne ovat uhanalaisille eliölajeille tärkeitä.

Mitä muuta somen hiilensidon-takeskustelusta sanoisit?

Kokonaispäästömme vähenivät 6 pro-senttia vuosina 2016-2017. Kun mu-kaan lasketaan metsien hiilinielu, net-topäästövähennys oli 9 prosenttia. Sa-maan aikaan EU-maat lisäsivät pääs-töjään keskimäärin 2 prosenttia. Suo-mi on ainoita EU-maita, joilla on min-käänlaista hiilinielua. Onhan se aika hilpeää, että Suomen mallia hauku-taan.

Hakkuiden lisäys toki pienentää hii-linielua: keskimäärin se on ollut n. 30 miljoona CO2-tonnia vuodessa. Kasvu kiihtyy kuitenkin uudestaan, kun pa-nostamme entistä enemmän hyvään metsänhoitoon.

Päästövähennysten rinnalla toinen tehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta on lisätä nieluja, ja tehdä se globaalisti. Euroopan kokoinen uusi metsä pitäi-si istuttaa jonnekin päin palloa. Meillä olisi osaamista, paikka puuttuu!


Uusi yksityistielaki astuu voi-maan ensi vuoden alusta. Ko-vasti kaivattu laki on selkeä ja nykyaikainen. Kuntien tielau-takunnat lakkautetaan ja tie-kuntien toimintaa helpotetaan mahdollistamalla uusien toi-mintatapojen käyttöönotto.

Tie- ja oja-asiantuntijat Jari Hemmin-ki ja Hannu Autio pitävät lakiuudis-tusta tarpeellisena.

– Vanha laki on ollut voimassa reilut 50 vuotta ja sitä on täydennetty usei-ta kertoja, minkä takia vanha laki on ollut vaikeaselkoinen. Uudessa laissa asiakohdat on jäsennelty paremmin, vaikka paljon asioita on siirtynyt ihan sellaisenaan, vakuuttaa Mhy Pohjois-Pirkan Hemminki.

Itsenäiset tiekunnat toimivat nykyaikaisesti

Tien osakkaat voivat jatkossa perustaa tiekunnan olemassa olevalle tielle il-man maanmittaustoimitusta.

– Ensimmäinen tuntuma on, että tie-kuntien oma päätösvalta asioiden to-teuttamisen suhteen kasvaa. Ne voivat mm. laatia ja hyväksyä omat säännöt. Ulkopuolisen tieisännän käyttö on myös huomioitu paremmin uudessa laissa.

– Välttämättä ei mitään radikaalia muutosta tapahdu. Toki tiekunnan oi-keuksien kasvaessa myös epäselvien tapausten määrä kasvaa. Aika näyttää lain heikkoudet – valmis ei varmasti tämäkään laki kertavedolla ole, poh-diskelee Hannu Autio mhy Kihniö-Parkanosta.

Tiekunnan kokouksista tiedottami-nen tapahtuu kirjeitse, kuten ennen-kin, mutta uusi laki hyväksyy myös sähköpostin tai muun tietoliikenneyh-teyden. Kokoukseen voi myös osallis-tua sähköisesti esim. puhelimella tai

Skype-yhteydellä. Tiekunnan toimi-elinten on pidettävä kirjaa tekemis-tään päätöksistä.

– Uuden lain jatkohankkeena Maan-mittauslaitos päivittää tieyksiköinnin perusteet, joten tiekuntien on myös tarpeen tehdä tieyksikkölaskelmien päivittämistä, kertoo Hemminki.

– Tiekunnan päätöksistä valittami-nen muuttuu kuntien tielautakuntien hävitessä. Ensi vuonna valitukset teh-dään käräjäoikeuteen. Tästä seuraa, et-tä kustannukset nousevat ja päätösten

lainvoimaiseksi tulo pitkittyy, ennakoi Jari Hemminki.

Lisää vai vähemmän byrokratiaa?

– Pikkaisen lisää velvoitteita tiekun-nille tulee kuntien avustusäännösten osalta. Jotta kunta voi avustaa yksi-tyistietä, tulee sille olla perustettu tie-kunta. Tähän mennessä kaikki kunnat eivät ole sitä edellyttäneet. Lisäksi tie-kunnan yhteystiedot pitää olla ajan ta-

Muutoksia yksityisteiden hallintoon - tiekokoukset voivat sähköistyä

Heli Mutkala


Kihniö-ParkanoHannu AutioTieasiantuntija, Metsäarviot 044 7393 [email protected]

PirkanmaaPentti SiurolaMetsäasiantuntija, Tie- ja ojapalvelut koko toimialueella0400 166 [email protected]

Pohjois-PirkkaJari HemminkiMetsänparannusesimies, koko Mhy Pohjois-Pirkan alue 044 776 4549 [email protected]

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksillä on tieasiantuntijoita, käytä heidän asiantuntemustaan omissa ja tiekunnan asioissa

salla Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä yksityistierekis-terissä.

– Uutena asiana laissa on tiekunnan tietojen ylläpito kan-sallisessa Digiroad-järjestelmässä. Sinne ilmoitetaan teiden pysyvät rajoitteet, esim. painorajoitetut sillat ja matalat ali-kulut, valottaa Hemminki.

– Byrokratian määrästä on vaikea sanoa. Mikäli tiekun-ta toimii ilman isompia riitoja ja asioista päätetään sovus-sa, tuskin mitään isompaa pyörää tulee pyöritettäväksi. Jos taas tulee eripuraa ja asiat riitautuvat, pitää valittaa käräjä-oikeuteen. Paikkakunnallista erotuomaria, tielautakuntaa, ei enää ole – tältä osin asioiden hoitaminen vaikeutuu, tuu-mailee Autio.

Metsänhoitoyhdistykset palvelevat tiekuntia

Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat tiekunnille erilaisia tien-hoitoon ja hallinnointiin liittyviä palveluja. Mhy voi avus-taa tiekunnan perustamisessa, tiekunnan kokousten järjes-tämisessä ja oikeuksien myöntämisissä. Ammattitaitoa ja ohjelmistot tieyksikkölaskelmien laadintaan löytyvät.

Myös asioiden kirjaaminen kokouksissa ja ilmoitusten te-keminen Maanmittauslaitokselle sujuu yhdistyksen asian-tuntijalta siinä missä perusparannusten suunnittelu ja to-teuttaminenkin.


Milloin Tapahtuma Paikka Järjestäjät Lisätietoja

17.12.2018 Glögitarjoilut Kaikilla Mhy Pirkanmaan toimistoilla Mhy Pirkanmaa

tammi-helmikuu Verotilaisuuksia Kihniö-Parkanon alueella Mhy Kihniö-Parkano

9.1.2019 Metsäveroilta Ravintola Patruuna, Vammaksentie 1, 38210 Sastamala Mhy Pirkanmaa

14.1.2019 Metsäveroilta Ylöjärven seurakuntakeskus, Kirkkotanhuantie 1, 33470 Ylöjärvi Mhy Pirkanmaa

16.1.2019 Metsäveroilta Aito Säästöpankki, Vanha Tampereentie 18-20, 39500 Ikaalinen Mhy Pirkanmaa, AitoSP

21.1.2019 Metsäveroilta Hämeen ammattikorkeakoulu, Tietotie 1, 37630 Valkeakoski Mhy Pirkanmaa

28.1.2019 Metsäveroilta Maa- ja metsätalon alakerrta, Näsilinnankatu 48 D, 33200 Tampere Mhy Pirkanmaa

7.2.2019 Metsäveroilta Cafe Herkkuhetki, Anttilantie 6, Orivesi Mhy Pohjois-Pirkka ilm. 03 4864 551 tai [email protected]

8.2.2019 Laske ystäväsi - laskettelu-tapahtuma jäsenille, Ellivuoren laskettelukeskus Mhy:t ja MT-liitot www.mhy.fi ja www.mtk.fi/liitot

12.2.2019 Metsäveroilta OP Ruoveden kokoustilat, Ruovedentie 13, Ruovesi Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Ruovesi ilm. 010 256 2901 tai [email protected]

13.2.2019 Metsäveroilta OP Pohjois-Hämeen kokoustilat, Seppälän puistotie 8, Mänttä Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Pohjois-Häme ilm. 044 711 0808 tai [email protected]

14.2.2019 Metsäveroilta OP Kurun kokoustilat, Kauppatie 11, Kuru Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Kuru ilm. 010 257 2301 tai [email protected]

18.2.2019 Metsäveroilta OP Virtain kokoustilat, Virtaintie 40, Virrat Mhy Pohjois-Pirkka ja OP Virrat ilm. 010 257 3701 tai [email protected]

TAPAHTUMAKALENTERI METSÄNOMISTAJILLE

JÄSENETUHINTAAN

Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY -jäsenetutilaus.

www.edutjasenelle.fi/mhytai asiakaspalvelunumerosta 09 315 49 840

Metsälehti on Suomen johtava metsäalan ajankohtaislehti, sekä verkkopalvelu. Se on toiminut suomalaisen metsän puolestapuhujana jo 85 vuoden ajan. Metsälehti sisältää riippumatonta, ammattimaista ja ajankohtaista tietoa metsästä ja metsänhoidosta metsän omistajille ja metsäammattilaiselle. Metsälehti ilmestyy 23 kertaa vuodessa, joista 8 on Metsälehti Makasiinia. www.metsalehti.fi

Polku omaan metsään.


Länsi-Suomen sertifioinnissa ollaan tätä kirjoitettaessa odottavissa tunnelmissa. Auditoinnit, eli ulkoiset tarkas-tukset tehtiin jo syyskuun puolivälissä. Tarkastettavana oli pistokoetyyppisesti tietyt toimijat alueelta. Niiden toimin-nan kriteerienmukaisuutta tarkastettiin sekä käytännön töissä maastossa, että hallinnon ja käytäntöjen osalta sisäl-lä toimistoissa.

Näiden eri toimijoihin kohdistuneiden tarkastusten lisäk-si sertifiointiyritys Inspecta Oy tarkastelee toimintaa koko alueella sisäisen tiedonkeruun ja saamiensa lausuntojen pe-rusteella. Niiden pohjalta Inspecta Oy punnitsee, täyttää-kö läntisellä alueella harjoitettu metsätalous PEFC:n kritee-rit, vai todetaanko joidenkin osalta lievä tai vakava poik-keama. Yhteenvetoraportti ja raportti kaikista havainnois-ta annetaan tiedoksi ja luovutetaan sertifiointitoimikunnal-le 29. marraskuuta.

Alueellisessa ryhmäsertifioinnissa osaa kriteereistä tar-kastellaan koko läntistä sertifiointialuetta koskien. Siinä tietolähteenä on sisäisessä tiedonkeruussa hankitut tilas-totiedot. Tällaisia kriteerejä ovat esimerkiksi nro 2 Metsi-en puusto säilytetään hiilinieluna, nro 8 Taimikot hoide-taan oikea-aikaisesti kuntoon ja nro 13 Luonnonhoidolli-silla poltoilla ja kulotuksilla edistetään metsälajien moni-muotoisuutta.

Kakkoskriteerissä verrataan sertifiointialueella, eli län-tisessä Suomessa, edeltävällä viisivuotiskaudella tehtyjen hakkuiden määrää alueen suurimpaan kestävään hakkuu-määrään, joka on todettu Alueellisessa metsäohjelmassa. Tämän kriteerin vaatimuksen länsisuomalaiset läpäisevät ainakin tänä vuonna.

Kriteerissä 8, eli taimikoiden hoidossa vaaditaan, että sertifiointialueen vuotuisesta taimikonhoitotarpeesta hoi-detaan vuosittain vähintään 60 %. Luonnonvarakeskuk-sen tilastoimia taimikonhoidon työmääriä verrataan val-takunnan metsien inventoinnissa vastaavan alueen arvioi-

tuun taimikonhoitotarpeeseen. Tänä vuonna näyttää pa-halta, taimikonhoitomäärät ovat jääneet alhaisiksi ainakin tilastojen mukaan ja saamme tästä kriteeristä poikkeaman.

Kriteeri 13, eli kulotuskriteerin vaatimus täyttyy, jos alu-eella vuosittain tehtyjen luonnonhoidollisten kulotusten lu-kumäärä on vähintään 1 kulotus/vuosi/200 000 hehtaaria. Läntisellä alueella tuo merkitsee 11 kpl:tta kulotuksia. Mi-käli sääolot ovat alueella olleet kulotukselle poikkeuksel-lisen epäsuotuisat,

tämä otetaan huomioon kulotusmäärän toteutumista ar-vioitaessa. Tällä hetkellä mielestäni meillä on kaksi poik-keuksellista vuotta takana. Kesä 2017 oli niin sateinen ja märkä, että polttaminen oli alkukesän jälkeen mahdoton-ta. Länsi-Suomessa päästiin kovalla yrittämisellä kuitenkin nipinnapin tavoitteeseen. Viime kesä puolestaan oli niin poikkeuksellisen kuiva ja helteinen, että kulojen sytyttämi-nen oli uskaliasta ja monet valmistellut alueet jäivät poltta-matta. Monenlaista hanketta ja yritystä kulotusten elvyttä-miseen on meneillään.

Heli Mutkala I Läntisen alueen sertifiointitoimikunta I puheenjohtaja

Tarkastustuloksia ja poikkeamalistaa odotellessa

Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.

www.taimitapio.fi

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.

Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu

TUKKI-TAPIO

ElinvoimaTerveys

Hyvä kasvu


Graafinen ohjeisto

19.5.2011

Suomen parhaat taimet

Aidosti kotimainen, yksityinen taimiyhtiö

www.finforelia.fi

Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyk-set jatkavat perinnettä ja järjestä-vät geokätköilyä mukaillen joulun alla tempauksen, jossa epävirallises-ta geokätköstä voi löytää punaisella mhy-kuitunauhalla koristellun joulu-kuusen.

Joulukuusi tai -kuuset löytyvät koordinaattien osoittamista paikois-ta 15.12.

Paikalle ensimmäisenä ehtinyt saa ottaa kuusen mukaansa jouluiloa

tuomaan. Lisäksi samojen koordi-naattien osoittamassa kätköpaikas-sa on purkki ja siinä lokivihko. Toi-vomme kaikkien paikalla käyneiden kirjaavan käyntinsä vihkoon. Purkis-sa on yllätys vielä muutamalle ilman kuusta jääneelle.

Tällä tempauksella metsänomis-tajat haluavat toivottaa kaikille oi-kein Hyvää Joulua ja muistuttaa, et-tä joulukuusen hakeminen metsästä ei kuulu jokamiehen oikeuksiin.

Kuusikätköjen koordinaatit julkaistaan metsänhoitoyhdistysten kotisivuillawww.mhy.fi lauantaina 15.12. noin klo 8.00.

Jälleen kätketään joulukuusia - joukolla etsimään 15.12.

Metsälakimies Tuomo Pesälä vastaa metsälakiin, sukupolvenvaihdoksiin ja omaisuusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä maanantaisin klo 13-17. Hänet tavoittaa numerosta 0600 39 39 59. Puhelun hinta 4,17 €/min + pvm/mpm.

MetsänomistajatPALVELUTOIMISTO

Lakiapua metsänomistajalle

Lisätietoa lakipalveluista www.mhy.fi/palvelutoimisto

Tiesitkö, että palvelemme sinua metsäasioissa myös Helsingin keskustassa Simonkadulla? Varaa aika metsäasiantuntijallemme. Yhteystiedot: puh. 040 720 3160 • 040 580 3981 [email protected] • www.mhy.fi/palvelutoimisto

MetsänomistajatPALVELUTOIMISTO

Pääkaupunkiseudulla asuva jäsenemme!

Olet myös tervetullut Metsänomistajien Palvelutoimiston järjestämiin tapahtumiin.

www.mhy.fiwww.facebook.com/Metsanomistajat/


Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKVKiikanojantie 23, 38300 Sastamala [email protected] www.metsatilat.fi/lansisuomiPalkkio 4,5 %, minimi 2 480 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan.

TILAVAHTIkiinnostavat kohteet

sähköpostiisiRekisteröidy

www.metsatilat.fi

Runsaasti rantatontteja syyshinnoin.

Mainioita kesämökkejä, neuvottele hinnasta. Hienoja maaseudun

asuinkiinteistöjä. Vapautta ja rauhaa edulliseen hintaan.

Tutustu sivuillamme!

Me välitämme PirkanmaallaOTA YHTEYTTÄ

Erkko Koivurinne 0400 837 218myyntineuvottelija

Sauli Kallio 044 739 3110LKV, kaupanvahvistaja

Kari Jeskanen 0500 335 526LKV, KiAT, kaupanvahvistaja

Miika Bucktman040 557 3947LKV, KiAT, AKA, kaupanvahvistaja

Vesa Yli-Hongisto 0500 832 681LKV, KiAT, kaupanvahvistaja

Oiva Vierikka 040 580 3144LKV, AKA

Janne Savilahti 044 760 7788LKV, kaupanvahvistaja

SUOMEN SUOSITUIN

metsän ja tonttien kauppapaikka

myynnissä on noin 450 metsätilaa, tonttia ja muuta maaseudun kiinteistöä

Metsän myynti on usein pitkän harkinnan tulos.

Kaupankäynti ei ole vaikeaa. Lataa sivuiltamme

Metsän myyjän opas. Kirjoitin sen avuksesi!

JUKKA PUSATOIMITUSJOHTAJA, LKV,

AKA, KAUPANVAHVISTAJA


MET

SÄNO

MIS

TAJA

N VU

OSI

Pekka ja hänen ystävänsä Kimmo ovat retkeilemässä komealla mäntykan-kaalla. Kimmo oli läheiselle pysäköin-tialueelle saapuessaan kuullut Tampe-reen paikallisradiosta metsänhoitoyh-distyksen mainoksen.

”Niin Pekka, etkös sinäkin ollut mhy:n jäsen?”, Kimmo kysäisee kak-sikon taivaltaessa neulaspoluilla koh-ti nuotiopaikkaa.

”Juu olenhan minä ollut jo useam-man vuoden. Jäsenenä oleminen on helppoa ettei tästä kannata mihinkään lähteä”, Pekka vastaa.

Pekka kertoo, että jäsenkortti kul-kee mukana nykyään kätevästi mobii-lisovelluksessa ja sen voi kaivaa esille aina tarvittaessa.

”Tätähän minä olen käyttänyt Hank-kijalta kamppeita ostettaessa ja ostin-pa kerran eukolle joululahjan Kulta-jousesta.”

”Kenties konkreettisinta hyötyä täs-tä saa jo pelkästään Metsälehden ti-lauksessa. Siitä saatava alennus on jo suurempi kuin meikäläisen jäsenmak-su”, Pekka kehuu.

Kimmo kiinnostuu toden teolla ja alkaa kyselemään mhy:n varsinaises-ta toiminnasta.

”Noh, minä saan sieltä aina ilmai-seksi neuvontaa kun kehtaan vaan kysyä.”

Metsänomistajan vuosi – Jäsenedut käyttöön!

”Siihen päälle kun ne kauppaa pal-velujaan niin kyllä ne edullisesti saa ja puukaupassa voi olla varma että saa parhaan hinnan”, Pekka esitelmöi.

Kimmo miettii, kannattaisiko hä-nenkin liittyä.

Pekka suosittelee jäsenyyttä lämpi-mästi.

”Jäsenenä mhy huolehtii siitä että metsäsi on sertifioitu. Sekin maksai-si erikseen jos ei kuulu yhdistykseen ja se on aika tärkeä juttu siinä kohtaa kun puhutaan metsätalouden kestä-vyydestä.”

”Soita alueesi yhdistykseen tai me-ne suoraan konttorille piipahtamaan. Kyllä ne ottaa sinut lämpimästi vas-taan!”, Pekka neuvoo.

kuva

t: An

na H

äyry

nen


Työnäytöspäivässä juhlan tuntua

Hakkuunkoneen ohjaimissa Jouko Hemminki suorit-ti harvennushak-kuuta

Ruoveden kunnan kehityspäällikkö Sirk-ku Mäkelä onnittelemassa Esa Koskelaa.

Metsuri Mikko Aalto teki taimikonhoitoa.

Työnäytöspäivässä Ruoveden Pap-pilankylässä lauantaina 10.11. esitel-tiin koneellista puunkorjuuta ja taimi-konhoitoa. Nuotion äärellä juhlistet-tiin myös Metsä-Koskela Oy:n yli 40 vuoden yritystaivalta ja sen perustajan Esan 70 vuotispäiviä. Myöskin Metsä-Koskela Oy:n ja metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan välisen yhtyeistyön al-kamisesta on kulunut tänä vuonna 15 vuotta. Vaikkei merkkivuosia ei nos-tettu suuresti esille, niin suurin osa tapahtuman kävijöistä tuli onnittele-maan juuri päivänsankareita ja tämä toi näytöspäivään juhlan tuntua.

Esa Koskela aloitti metsäkoneura-koinnin vuonna 1976, jolloin hän alkoi ajamaan puita Ford maataloustrakto-rilla ja peräkärryllä. Ensimmäinen metsätraktori puunajoon tuli vuon-na 1978, jonka Esa rakensi itse. Sitten 80-luvun alussa yritykseen ostettiin kaksi tehdasvalmisteista ajokonetta ja vuonna 1988 hankittiin ensimmäinen hakkuukone. Toiminta laajeni niin, et-tä vuonna 2003 yritykseen hankittiin ensimmäinen puutavara-auto. Nyky-ään yrityksen omistaa Petri Koskela ja yrityksellä on yksi hakkuukone, 2 puutavara-autoa ja 4 työntekijää oman väen lisäksi. Jo kolmaskin sukupolvi on mukana yrityksen toiminnassa, kun Petrin poika Santeri Koskelakin on töissä yrityksessä.

– Tekniikankehitys on ollut huimaa niin ajokoneissa kuin hakkuukoneissa ja samalla kuljettajien työskentelyolo-suhteet ovat aivan eri tasolla siitä, kun itse aloittelin toimintaa, kertoo Esa. Metsä-Koskela Oy:n väkeä kolmessa sukupolvessa. Vas. Petri Koskela, Santeri Koskela ja

Esa Koskela.


5

6

1

© Maanmittauslaitos, lupa nro 542/MML/11

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka ry

OTA KAIKISSA METSÄASIOISSA YHTEYTTÄMETSÄASIANTUNTIJAAN• Puukauppa- ja metsäpalvelut

• Neuvontapalvelut• Asiantuntijapalvelut

MetsäasiantuntijaHannu Kivi-Mannila0400 159 151

3

Metsäasiantuntija Pentti Alanko 0400 238 590

15

Metsäasiantuntija Jere Aalto 044 776 4557

4

Metsäasiantuntija Sami Heikkilä0400 361 723

14

MetsäasiantuntijaAntti Sarvana044 776 4555

8

MetsäasiantuntijaJere Leppämäki0400 159 153

1

MetsäasiantuntijaKimmo Olkinuora044 776 4554

7

MetsäasiantuntijaJani Mäkinen0400 745 715

12

MetsäasiantuntijaLeo Kinnunen044 776 4552

10

Metsäasiantuntija Tomi-Pekka Heikkilä 044 776 4550

13Metsäasiantuntija Juha Ruuska 0400 131 337

11

Operaatioesimies Antti Kujala 044 580 1046 Alueet 11–15

Hankkeiden toteutus

Kuljetus- ja operaatioesimies Kerkko Koro 044 580 1043Alueet 1–4

Operaatioesimies Elina Kotilainen 044 580 1049Alueet 5–10

MetsäpäällikköSari Kaleva044 557 8589

Pienpuu liikkeelle –hanke

ProjektipäällikköAtte Vartiamäki044 580 1042

6Metsäasiantuntija Auvo Marttila044 776 4560

2 5MetsäasiantuntijaReijo Rantala044 776 4559

MetsäasiantuntijaTimo Voimala044 580 1031

MetsäasiantuntijaJaakko Toijala044 776 4556

9


2

3

4

14

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka ry

9

1511

10

7 8

13

12

www.mhy.fi/pohjois-pirkka [email protected]

MetsäasiantuntijaArto Hallamäki0400 131 340

KiinteistöasiantuntijaMiika Bucktman, LKV040 557 3947

Metsäomaisuuden hallinta- ja suunnittelupalvelut

Päätoimisto Ruovesi, Kuruntie 12, 34600 Ruovesi, avoinna 7.30 - 15.00

Metsäasiantuntija Tero Puolitaival 044 776 4558

Metsätie- ja ojapalvelut

MetsänparannusesimiesJari Hemminki044 776 4549

JohtajaHarri Katajamäki044 776 4553

TaloussihteeriKatri Moskari03 486 4552

ToimistosihteeriMinna Korhonen03 486 4551

Palvelut pääkaupunkiseudulla

MetsälakimiesTuomo Pesälä[email protected]

Lakimies vastaa metsään liittyviin lakikysymyksiin maanantaisin klo 13–17.puh. 0600 39 39 59 (4,17 €/min + pvm/mpm).

Metsäasiantuntija Markku Lehtimäki 040 835 0239

KiinteistöasiantuntijaJanne Savilahti, LKV 044 760 7788

Metsäasiantuntija Annamari Rajoo040 580 [email protected]

Metsäasiantuntija Tiina Salminen 040 720 3160 [email protected]


Kuoreveden metsäasiantuntijamme Tomi-Pekka Heikkilä voitti 10 metrin sekajuoksujen maailman mestaruuden ampumaurheilun MM-kisoissa Etelä-Korean Changwonissa.

Huipulle kovalla työllä

Kaikki alkoi ampumakoulusta vuon-na 2002. Innostus metsästystä muis-tuttavaan liikkuvan maalin ammun-taan löytyi heti ensimmäisten harjoi-tuskertojen jälkeen. Liikkuvaan maa-lin kun ammutaan ns. hirvimies tyy-lillä ja kiikarilla varustetulla ilma- tai pienoiskiväärillä.

Tunnollinen harjoittelu toi tulok-sia ja niin Tomi-Pekka nousikin nuor-ten maajoukkueeseen ja ensimmäisiin MM-kilpailuihin 2008. Tästä alkoi 10 vuoden arvokilpailujen putki, joista kotiin tuotavia MM- ja EM mitaleita on kertynyt kymmeniä.

Kovilla panoksilla

Panokset kauden kovimpaan kilpai-luun olivat valtavat. Tomi-Pekka oli jo vuoden alussa päättänyt, että tulevan kesän MM-kilpailut ovat hänen vii-meiset arvokilpailunsa. MM-kisoihin hän lähti hakemaan vain voittoa. Vas-tassa tulisi olemaan kaikki maailman kovimmat ampumaurheilijat, joista moni urheilee täysin ammatikseen.

Kultaa ja pronssia

MM-kilpailut starttasivat Etelä-Ko-reassa suomalaisten osalta hienosti. Ensimmäisessä lajissaan Tomi-Pekka taisteli itsensä pronssi mitalille. Vielä ei kuitenkaan voittoa tavoittelemaan lähtenyt urheilija ollut täysin tyyty-väinen. Kaksi seuraavaa lajia kulki-vat tasapaksusti ja tuloksina olivat si-jat 9. ja 12.

Sitten tuli viimeisen lajin ja mahdol-lisuuden vuoro, kun jäljellä oli 10 m sekajuoksut. Tomi-Pekka johti kilpai-lua heti ensimmäisen sarjan jälkeen ja

Maailmanmestaruus Etelä-Koreasta

Kuva

t: La

ssi P

alo,

Am

pum

aurh

eilu

liitt

o

Sami Heikkilä I metsäasiantuntija I Mhy Pohjois-Pirkka

voitti Maailmanmestaruuden tulok-sella 388! Hopealle ampui Puolan Lu-kasz Czapla ja pronssille Venäjän Mik-hail Azarenko.

Tasavallan presidentti lähetti mesta-rille onnittelut suoraan Etelä-Koreaan ja jäämmekin odottamaan näemmekö Tomi-Pekan vielä tämän vuoden Lin-nan juhlissa.

Tomi-Pekka haluaa kiittää pääyhteistyö-kumppaniaan Metsänhoitoyhdistys Poh-jois-Pirkkaa saamastaan tuestaan urheili-jan urallaan.


Puutavarakuljetukset ammattitaidolla

0500 337 104Erkki Nurmi

010 256 2901facebook.com/opruovesi

tektehakkuh atO nööttyäkytöyh .ulaköytsuolat neniöttyäkoppleh näjättiry no iliibomsytiry-PO

iat neskutuksal tadioh ässiläv ässim aithop estivrat ie äänE niollis itsopleh taisasuolat iseskytiry adioH .nuskam nejuksal

.iipos ellunis nuk

iliibomsytiry/fi.po ,utsutut aj isellesti aakia eeT

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka onnittelee metsäasiantuntija Tomi-Pekka Heikki-lää Etelä-Koreassa pidettyjen ammunnan maailmanmestaruuskilpailujen menestyk-sestä. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka muisti Tomi-Pekkaa menestyksestä ja lah-joitti hänelle asekaapin.Kuvassa hallituksen puheenjohtaja Antero Unkila lahjoittaa asakaappia Tomi-Pekka Heikkilälle.

Sijoitustuotto

15-20%/v.

Lisäkasvu

15-20m3

6-8 vuodessa

Toteutammemetsänlannoitukset metsänomistajienyhteishankkeena kokoMetsänhoitoyhdistysPohjois-Pirkan alueella.

Suunnittelemme ja hoidamme lannoituksetkopteri- tai maalevityksenä.

Lannoitus sopii parhaitenharvennetuille metsille. Hinnat al

kaen

300 €/ha+alv 24%

ENEMMÄN KUIN PAINOTALO

WWW.M-PRINT.FI

... JA MUUTAMUKAVAA

PAPERILLE

Puh. 044 055 8819 [email protected]


ORIVESI torstaina 7.2.2019Cafe Herkkuhetki, Anttilantie 6Ilmoittautuminen viimeistään 4.2. puh. 03 4864 551 tai [email protected]

RUOVESI tiistaina 12.2.2019 OP Ruovesi kokoustilat, Ruovedentie 13Ilmoittautuminen viimeistään 8.2. puh. 010 256 2901 tai [email protected]

MÄNTTÄ keskiviikkona 13.2.2019OP Pohjois-Häme kokoustilat, Seppälän puistotie 8Ilmoittautuminen viimeistään 8.2. puh. 044 711 0808 tai [email protected]

KURU torstaina 14.2.2019OP Kuru kokoustilat, Kauppatie 11Ilmoittautuminen viimeistään 11.2. puh. 010 257 2301 tai [email protected]

VIRRAT maanantaina 18.2.2019 OP Virrat kokoustilat, Virtaintie 40Ilmoittautuminen viimeistään 15.2. puh. 010 257 3701 tai [email protected]

Tilaisuudet ovat maksuttomia. Tervetuloa!

METSÄVEROILLAT

Ennakkoilmoittautumiset vaaditaan tarjoilun vuoksi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tule kuulemaan viimeisimmät metsäverovinkit jasaamaan opastusta metsäveroilmoituksen täyttämisessä.

Tilaisuudet alkavat klo 17.30 kahvitarjoilulla.Luennoitsijana Antti Kujala mhy Pohjois-Pirkasta.

METSÄ – SE ON MEILLE SUOMALAISILLE AINA OLLUT ARVOKAS. Me metsänhoito- yhdistyksissä haluamme pitää suomalaisten metsänomistajien puolta, niin Suomessa kuin Brysselissäkin. Kuten olemme tehneet jo reilun vuosisadan ajan.

Jäsenyytesi kautta varmistat ammattitai-toiset palvelumme ja jäsenedut. Samalla puolustat suomalaisen perhemetsätalouden asemaa – nyt ja tulevaisuudessa.

MetsänomistajatPOHJOIS-PIRKKA

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka Ry • www.mhy.fi/pohjois-pirkka • www.metsänomistajat.fi

JOTKUT ARVOT MUUTTUVAT – TOISET SÄILYVÄT.

Documents

Metsäpirkka - MHY...kusta huolimatta korkeana. Metsäteollisuuden tärkeimmän vientituotteen, paperin, kysynnässä on nähty tänä vuonna pitkästä aikaa pientä nousua samoin