mhy kevat2019 jasenlehti2 Mhy jäsenlehti 1/2019 Kysele ja vaadi vastauksia Metsänomistajia on Suomessa noin 650 000 ja heidän ääntään ei yksikään puolue voi jättää kuulematta

MetsänomistajatMetsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen jäsenlehti 1/2019 | 5.4.2019

Hoidettu metsä on avain tehokkaaseen hiilensidontaans. 14-15

Riistametsässä viihtyy myös metsänomistaja s. 6-7

Marja-Leena Immosen metsästä on moneksi s. 10-11

Tilan omistushistoriakannattaa selvittää s. 16-17

Mhy jäsenlehti 1/20192

Kysele ja vaadi vastauksiaMetsänomistajia on Suomessa noin 650 000 ja heidän ääntään ei yksikään puolue voi jättää kuulematta edus-kuntavaaleissa. Vaalikentillä annetaan isompia ja pienempiä lupauksia kansa-laisille samalla kun kalastetaan ääniä.

Metsät eivät ole metropolipolitiik-kaa, vaan niiden tuoma arvonlisäys maakuntiin on merkittävä. Toimivan metsätalouden kannalta meillä tulee olla puuta monipuolisesti jalostavia laitoksia. Poliittisin toimin on mah-dollista luoda edellytyksiä uusien in-vestointien toteutumiselle.

Liikenneväylien maanteistä yksi-tyisteihin on oltava kunnossa. Lähes kaikki puu lähtee liikkeelle pienem-pien teiden varsilta. Miten liikenne-väylien ylläpito ja parantaminen var-mistetaan?

Tutkimusten mukaan metsien kasvua on mahdollista lisätä 110 -> 150 miljoo-naan kuutioon vuodessa. Tämä edel-lyttää toimivaa kannustejärjestelmää nuorten metsien hoitoon, ajallaan teh-tyjä harvennuksia ja lannoituksia sopi-

ville kohteille. Miten metsien kasvuky-kyä tulisi tukea?

Koulutuksella turvataan työvoiman saaminen. Tarvitaan osaavaa työvoi-maa metsäkoneita kuljettamaan, aja-maan puutavara-autoja sekä tuotan-tolaitoksiin hoitamaan prosesseja. Tutkimusta tarvitaan, jotta puusta osa-taan valmistaa korkeammin jalostettu-ja tuotteita. Onko Suomen tulevaisuus bulkkitavaran viejänä vai pitemmälle jalostettujen puutuotteiden tuottajana?

Metsissä on lähes puolet Suomen hiilinieluista. Tulevaisuuden kaup-patavaraa on erilaisten hiilensitomis-palveluiden tuottaminen. Millainen kauppapaikka metsänomistajien yllä-pitämälle hiilinielulle tulisi kehittää? Miten puuhun sitoutuneen hiilidiok-siditonnin arvo määritellään ja kenel-le kuuluvat tulot hiilensitomisesta?

Monimuotoisuuteen on pystyttävä kiinnittämään paremmin huomiota metsiä käsiteltäessä. Vanhojen metsien suojelu METSO-ohjelman kautta on ol-lut suosittu vapaaehtoisuuteen perus-

tuva suojelujärjestelmä. Miten luonnon monimuotoisuus ja lisääntyvä puun-käyttö voidaan sovittaa yhteen?

Metsänomistaja päättää miten met-siään käyttää. Omaisuudensuojaa pi-dän tärkeimpänä puolustamisen arvoi-sena oikeutena. Omistajalla tulee aina olla oikeus hyödyntää metsiään halu-amallaan tavalla. Metsätalouden tulee olla kannattavaa omistajalleen. Onko yrittäjävähennyksen ja metsävähen-nysoikeuden korottaminen ratkaisuja kannattavuuden parantamiseen?

Kyselkää ehdokkailta metsäasioi-ta. Metsät tarjoavat kestäviä ratkai-suja nyt ja tulevaisuudessa. Kysymys kuuluukin, miten hyvin haluamme ne hyödyntää?

Ville Häkkinen, puheenjohtaja

PEFC/02-31-201PEFC/02-31-185

PEFC sertifi oituTähän tuotteeseen käytetty puu

on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista.

Jäsenlehti 1/2019Toimituskunta: Laura Helminen,

Aura Heikura ja Ismo KallioTaitto: JaNetti, Jaana Laitinen

Paino: Kirjapaino Kari KyOsoiteaineisto: Mhy Kangasniemi-

Pieksämäen asiakasrekisteriPainosmäärä: 3200 kpl

Kannen kuva: Jukka Nykänen

Pääkirjoitus

Omistajalla tulee aina olla oikeus hyödyntää metsiään haluamallaan tavalla.

Metsät tarjoavat kes-täviä ratkaisuja nyt ja tulevaisuudessa.

Kuva

: Min

na L

auta

la

3Mhy jäsenlehti 1/2019

Toiminnanjohtajalta

Vastuullinen ilmastopolitiikka ja metsätalous eivät ole ristiriidassa vaan tukevat toisiaan.

Hyvä metsänhoito on erinomainen ilmastotekoKeskustelu ilmastonmuutoksesta on noussut metsäpolitiikan tärkeimmäk-si teemaksi. Kansallisessa- ja EU-poli-tiikassa Suomen metsätalouden kes-tävyys ja tulevaisuuden tavoitteet on asetettu suurennuslasin alle. Haasteek-si on muodostunut se, että totuuksia esimerkiksi hiilen sidonnasta on useita riippuen siitä, kuka asiaa kommentoi.

Metsien käsittely ja metsänhoi-to ovat perinteisesti asioita, joista jo-kaisella suomalaisella on perusteltu mielipide. Kaikki tahot ovat yksi-mielisiä metsien merkityksestä hii-lensitojana. Yksimielisyys loppuu kuitenkin tähän. Ääripäinä ovat tavoite hakkuiden minimoimises-ta, jolloin hiiltä halutaan sitoa kas-vavaan puustoon, tai puuston pi-

täminen hyvässä kasvukunnossa ja siten tehokkaana hiilinieluna.

Suomalaiset metsänomistajat ovat merkittävässä asemassa ilmastonmuu-

toksen torjumisessa. Metsien pitämi-nen hyvässä kasvukunnossa hakkuil-la ja hyvällä metsänhoidolla on parasta ilmastopolitiikkaa.

Metsien ikääntyessä puihin sitou-tunut hiili alkaa vapautua ja metsä muuttuu hiilen päästölähteeksi. Pitkäl-lä aikavälillä on järkevämpää käyttää tukkipuu rakennusmateriaalina, jossa se säilöö hiiltä kymmeniä, jopa sato-ja vuosia.

Hakkuiden jälkeen viipymättä teh-ty metsän uudistaminen varmistaa uu-den ja kasvavan puuston syntymisen. Hyvässä kasvussa oleva puusto sitoo tehokkaimmin hiiltä ja on samalla ta-loudellisesti tuottavaa.

Puu on tärkein uusiutuva raaka-aine korvaamaan öljypohjaisia materiaaleja. Muovin ja tekstiilikuitujen korvaajana puukuitu on ekologisin vaihtoehto.

Suomen metsäedunvalvonnassa tulee pitää kestävän metsätalouden puolta niin kotimaan kuin EU:n pää-töksenteossa. Vastuullinen ilmastopo-litiikka ja aktiivinen metsätalous eivät ole ristiriidassa, vaan tukevat toisiaan.

Ismo Kallio, toiminnanjohtaja

Kaikki tahot ovat yksimielisiä metsien merkityksestä hiilensitojana.

ON RISKITTÖMIÄKIN TAPOJA ANSAITA RAHAA. Teemme puolueettoman ver tailulaskelman puukaupoistasi, aina sinun eduksesi. Parhaan markkinahinnan puustasi saat kilpailuttamalla my y tävän puuerän. Lue lisää puukauppoihin l i it ty vistä palveluistamme: w w w.mhy.fi

PUUKAUPAN O I K E A T TULOKSET

Metsänhoitoyhdistys Kainuu Ry LKV • Kauppakatu 25 A • 87100 Kajaani • www.mhy.fi/kainuu • www.metsänomistajat.fi

MetsänomistajatKAINUU

MetsänomistajatKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI

Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.OTA YHTEYTTÄ, puh. 040 734 7220 tai [email protected]


Teollisuuden puunkäyttö kasvoi viime vuonna noin 2 miljoonaa m3 ja mark-kinahakkuiden määrä peräti 6 miljoo-naa m3. Puukauppa on kuitenkin käy-nyt vieläkin vilkkaammin lisäyksen ollessa 8 miljoonaa m3. Tämän lisäksi tuontipuun määrä kasvoi viime vuon-na 3 miljoonaa m3. Metsäteollisuuden raaka-ainevarannot ovatkin kasvaneet erittäin merkittävästi, mikä näkyy nyt puun hinnoittelussa selvästi.

Nyt vuoden ensimmäisinä kuu-kausina puukauppoja on tehty edel-leen viime vuoden alkua hieman vilk-kaammin, mutta kauppamäärät ovat selkeästi laskussa. Erityisesti tukin ky-syntä on laimeaa. Paras kysyntä koh-distuu kesällä korjuukelpoisiin kuitu-puukohteisiin.

Kuitupuulla tehdään tulosta

Hyvä kysyntä yhdistettynä leimikoi-den kilpailuttamiseen vahvisti puun hintatasoa viime vuonna. Ensimmäi-sen kerran vuosikausiin myös kuitu-puun hinnassa tapahtui muutoksia. Kymi-Savon hinta-alueella, johon Ete-lä-Savokin kuuluu, mäntykuitupuun hintataso vahvistui vuoden aikana lä-hes 4 €/m3. Myös tukkien hintataso vahvistui. Viime vuoden lopulla sekä tukkien että kuitupuiden hinnat kään-tyivät kuitenkin jo selvään laskuun.

Tilastokeskuksen ja Luonnonvara-keskuksen tilastojen perusteella Suo-messa toimiva massa- ja paperiteol-lisuus teki vuonna 2016 voittoa 30 € jokaista jalostettua puukuutiometriä kohti. Vuonna 2017 liiketulosta ker-

Ostajilla vahvat puuvarannot – puukauppamäärät laskussa

tyi jo 38 € puuraaka-ainekuutiomet-riä kohden. Yhtiöiden tilinpäätösten perusteella tuloksenteko parani edel-leen viime vuonna ja ennusteiden mu-kaan hyvä tuloksenteko jatkuu myös tänä vuonna.

Miksi sitten kuitupuun hinta kään-tyi laskuun? Jälleen kerran hintatilas-toista on luettavissa kilpailuttamisen merkitys hintatasoon. Tammi-helmi-kuussa ostajat kirjaavat suhteellisesti eniten kumppanuussopimuksiin pe-rustuvien asiakkaiden puukauppo-ja. Näitä puukauppoja ei kilpailuteta markkinoilla lainkaan. Toinen hinta-tason muodostumiseen vaikuttava te-kijä on ostajien vahva leimikkovaran-totilanne.

Metsänhoitoyhdistysten puukauppapalvelut kasvussa

Vuonna 2018 Etelä-Savon alueella toi-mivat metsänhoitoyhdistykset laati-vat puunmyyntisuunnitelmia yli 7000 metsänomistajalle yhteensä 3,7 miljoo-naa kuutiometriä. Näistä metsänomis-tajista yli puolet valtuuttivat metsän-hoitoyhdistyksen ammattilaisen myös kilpailuttamaan ja myymään leimik-konsa. Metsänomistajien valtuutusten perusteella puuta myytiin yhteensä 2,2 miljoonaa m3. Puukauppapalvelu-jen yhteismäärä kasvoi selkeästi edel-lisvuodesta.

Metsänhoitoyhdistysten puukaup-papalveluilla on aivan ratkaiseva merkitys kilpailun määrään ja puun hintatason muodostumiseen puu-markkinoilla.

Puunkäyttö jatkuu korkealla tasolla

Pellervon Taloudellinen Tutkimuslai-tos (PTT) ennusti syksyn arviossaan puunkäytön säilyvän tänä vuonna yhtä vahvana kuin viime vuonnakin. Sekä sahatavaran että massa- ja pape-riteollisuustuotteiden vientimäärien ennakoitiin joko kasvavan hieman tai säilyvän vuoden 2018 tasolla. Myös ennusteet vientituotteiden hintakehi-tyksestä ovat varovaisen myönteisiä.

Sahatavaran markkinanäkymä on jonkin verran muuttunut ennusteen te-kemisen jälkeen. Viime vuoden loppu-puolella alkanut markkinoiden heikke-neminen jatkuu edelleen. Hintakehitys on laskusuunnassa ja valmiin sahata-varan varastot ovat kasvaneet.

Ostajien kasvaneet raaka-aineva-rannot yhdistettynä alenevaan sahata-varan tuotantoon ja hintakehitykseen heikentävät tukkipuun markkinanä-kymiä. Massa- ja paperiteollisuuden markkinanäkymät ovat paremmat ja kuitupuun käyttö jatkuu korkealla ta-solla.

Kaikki puumarkkinatieto kannattaa hyödyntää

Myyntierien suunnittelussa ja puu-kaupan teossa kannattaa hyödyntää oman metsänhoitoyhdistyksen am-mattilaisia. Metsänhoitoyhdistykses-tä löytyy tuorein ja monipuolisin tieto puun kysynnästä, hinnoista ja ostajien eroista tukinkatkonnassa.

Timo Leskinen, kenttäjohtajaMTK Metsälinja

3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51

0

100000

200000

300000

MyyntimäärätviikoittainEtelä-Savo,m3

1/2011

1/2012

1/2013

1/2014

1/2015

1/2016

1/2017

1/2018

1/2019

0

10

20

30

40

50

60

70

Tukinkantohinnat,€/m3,Kymi-Savo,hakkuutapa:Pystyhakkuutyhteensä

ValitsekaaviossanäytettävätukkipuutavaralajitAll

Valitsekaaviossanäytettävähinta-alueKymi-Savo

ValitsehakkuutapaPystyhakkuutyhteensä

1/2011

1/2012

1/2013

1/2014

1/2015

1/2016

1/2017

1/2018

1/2019

0

5

10

15

20

25

Kuitupuunkantohinnat,€/m3,Kymi-Savo,hakkuutapa:Pystyhakkuutyhteensä

ValitsekaaviossanäytettäväkuitupuutavaralajitAll

Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu

.Ensiharvennus

.Harvennushakkuu

.Uudistushakkuu

Pystyhakkuutyhteensä 17,7

19,7

17,3

13,3

20,1

22,5

18,4

18,5

20,5

18,5

14,1

48,6

51,7

40,9

63,2

64,8

56,6

61,5

63,7

55,8

KantohinnatKymi-Savo,viikko10/2019

Lähde:Luke

Lähde:Luke

Valitsetaulukossanäytettävähinta-alueKymi-Savo

ValitsemyyntimääräkaaviossanäytettäväMetsäkeskusalueEtelä-Savo

Lähde:Luke

Lähde:Luke

Valitsenäytettävävuosi/vuodetMultiplevalues

Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki

Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu

Vuosi

2018 2019

Lähde: LUKE


Teksti: Pauli RintalaKuva: MHYP

Metsänhoitoyhdistykset auttavat met-sänomistajia monella tavalla, kuten kilpailuttamalla puukauppoja ja met-säyhtiöitä sekä valvomalla puun kor-juuta ja mittausta. Yhdistykset seuraa-vat jatkuvasti myös sitä, kuinka paljon tukin katkonta vaihtelee eri ostajien välillä.

– Ostajakohtainen seuranta aloi-tettiin noin kymmenen vuotta sitten. Siitä lähtien metsänhoitoyhdistykset ovat syöttäneet järjestelmiinsä tieto-ja toteutuneista puukaupoista ja siitä, kuinka paljon eri ostajat ovat saaneet erilaisista leimikoista tukkia talteen. Tavoitteena on auttaa metsänomista-jia löytämään paras ostaja juuri hä-nen puukaupassaan, hinta ja katkonta huomioiden, kertoo MTK metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala.

Kyse on tuhansista euroista

Kun seurannan mukaan joku metsä-yhtiö saa puusta hyödynnettyä noin 70 prosenttia tukiksi, tekee toinen os-taja samanlaisesta leimikosta tukkia vain 60 prosenttia. Euroiksi muutettu-na tämä tarkoittaa seuraavaa: jos tu-kin hinta on 65 euroa ja kuitupuun 20 euroa kuutiolta, niin oheinen ero kes-kimääräisessä 700 kiintokuutiomet-rin päätehakkuuleimikossa tarkoittaa

Miten runkojen katkonta vaikuttaa puukaupan lopputulokseen?

3150 euroa enemmän tai vähemmän rahaa myyjän tilille. Katkonnan mer-kitys tässä tapauksessa on siis 4,50 eu-roa jokaista myytyä kiintokuutiomet-riä kohden.

– Harvennushakkuussa erot ovat suuremmat kuin avohakkuussa. Har-vennuksilla katkonnan merkitys voi hyvinkin olla jopa yli 5 €/m3. Män-nyllä erot ovat kuusta suurempia ja huonompilaatuisessa puustossa syn-tyy enemmän eroja katkonnassa kuin hyvälaatuisessa puustossa. Keskimää-rin jokaisessa puukaupassa hyvä kat-konta tuo myyjälle 1500 - 2000 euroa lisää puukauppatuloa. Vastaavasti huono katkonta vie euroja saman ver-ran, mutta sitä metsänomistaja ei vält-tämättä edes tiedosta suoraan puunos-tajan kanssa kaupan tehtyään, koska menetettyjä euroja ei näy missään, Rin-tala painottaa.

Eri ostajilla katkonnassa isot erot

Katkonnassa on monia eri seikkoja, mitkä tulisi ottaa huomioon. – Yleensä lyhyemmillä tukkimitoilla saadaan tukkiosuus tarkemmin tal-teen. Myös se vaikuttaa, kuinka ohut puu kelpaa tukiksi. Sentin ero tukin minimilatvaläpimitassa vaikuttaa tuk-kisaantoon keskimäärin 2-4 prosenttia. Ostajan käyttämät mitat määräytyvät yleensä eri sahojen tarpeiden mukaan, Rintala kertoo.

Rintalan mukaan tukin laatuvaati-mukset vaikuttavat tukkisaantoon erit-täin paljon.

– Katkonnassa kaikkein tärkein-tä on rungon tyvipölkyn hyväksymi-nen tukiksi. Metsänomistajan kannalta haasteellista on se, että ostajien laatu-vaatimukset saattavat olla paperilla yhtenevät, mutta seurannan mukaan ostajat soveltavat käytännössä laatu-vaatimuksia ja tukkien pituus-läpi-mittajakaumaa aivan eri tavalla, Rin-tala toteaa.

Lisäksi erilaisissa leimikoissa eri ostajilla katkonta on erilaista. Puulaji, leimikkotyyppi ja puuston koko vai-kuttavat katkontaan ja hyvään tukki-saantoon, joten sama ostaja ei ole aina ja kaikenlaisissa leimikoissa paras va-linta.

– Aiemmista puukaupoista kerätty-jen tietojen avulla saadaan paras mah-dollinen ennuste tulevan puukaupan katkonnasta. Näin autetaan myy-jää valitsemaan paras ostaja juuri hä-nen puukauppaansa vertailemalla ja laskemalla ostajien välisiä tarjouksia katkonta huomioiden. Kun metsän-hoitoyhdistys hoitaa puukaupan met-sänomistajan toimeksiannosta val-takirjalla, niin pelkästään jo tämän katkonta-asian arvo ja taloudellinen merkitys metsänomistajalle on yleensä moninkertainen koko valtakirjakaup-papalvelun hintaan nähden, Rintala painottaa.

Mhy:n tavoitteena on auttaa metsänomistajia löytämään paras ostaja juuri hänen puukaupassaan, hinta ja katkonta huomioiden.


Toukokuinen kevään aurinko osuu aika ajoin ohimolle jo varttuneen kuu-sikon tiheän oksiston läpi. Helppokul-kuinen sammalikko myötäilee kävelyä jalkojen alla. Metsässä on hiljaista. Jos-tain kauempaa kuuluu linnun viserrys sekä käen vaimea kukunta.

Hetken käveltyämme hiljaisuus alkaa väistyä lintujen kujerruksen li-sääntyessä koko ajan. Auringon valon lisääntyessä se lämmittää jo mukavas-ti kasvoja.

Kulkumme hidastuu väistellessäm-me jo selkeästi lisääntynyttä aluskas-villisuutta; nuoria kuusia, katajia sekä lehtipuun vesoja.

Hämärä kuusimetsä on vaihtunut valoisaan havu- ja lehtipuiden muo-dostamaan runsaslajistoiseen vaihet-tumisvyöhykkeeseen metsikkökuvioi-den rajalla.

Riista tarvitsee ravintoa ja suojaa

Metsäneuvojamme Teemu Ukkonen kertoo, että yksinkertaisilla toimenpi-teillä saadaan parannettua merkittä-västi niin riistan kuin muidenkin eläin-ten ja eliöiden elinolosuhteita.

– Tärkeimpiä metsän ominaispiir-teitä eläimille ovat ravinto ja suoja. So-pivien pesäpaikkojen löytyminen on jo plussaa.

Teemu painottaa myös mustikan tärkeyttä sekä puuston ja tiheyden vaihtelun merkitystä läpi koko met-sän kiertoajan.

– Parhaiten riistametsänhoitoon soveltuvat eri-ikäisrakenteiset metsät, mutta myös talousmetsissä eläinlajis-to ja virkistysarvot voidaan helposti huomioida vaikuttamatta taloudelli-seen tuottavuuteen, Teemu lisää.

Kerroksellisuutta ja peitteisyyttä läpi metsän kiertoajan

Hoitotoimenpiteissä monipuolista la-jistoa hyödyntävät toimenpiteet huo-mioidaan läpi metsän kiertoajan. Riis-talle sopivat tiheiköt kannattaa valita jo taimikon varhaishoidossa.

Parhaita paikkoja ovat esimerkiksi kosteat painanteet, ojan varret tai leh-tipuuvaltaiset ryhmät, joissa on kuus-ta, jotka voi halutessaan säilyttää py-syvinä. Kooltaan muutamasta puusta pariin aariin olevat tiheiköt, joita tilan-teen mukaan on 2-5 kappaletta hehtaa-rilla, eivät myöskään vaikuta kemera -tukikelpoisuuteen niiden ollessa alle 10% kokonaispinta-alasta. Tästä kan-nattaa kuulemma mainita myös hake-muksen yhteydessä, jotta tieto välittyy tarkastajalle.

– Ennakkoraivauksen yhteydessä usein eläinlajistolle ominaiset raken-nepiirteet pilataan, Teemu kertoo ja näyttää minulle kuvaa metsiköstä, jos-ta kaikki peitteisyys on raivattu.

– Kerroksellisuus ja alikasvusto tulisi säästää mahdollisimman hyvin jättämällä tiheikköjä sekä säästämäl-lä mahdollisuuksien mukaan muun muassa katajaa, lehtipuustoa sekä nuorta kuusta. Harvennushakkuun jäl-keen ihanteellinen vaakanäkyvyys on 20-70 metriä, jolloin lajistolle on riittä-

Teksti: Laura HelminenKuvat: Teemu Ukkonen

Yksinkertaisilla toimenpiteillä saadaan parannettua merkittävästi niin riistan kuin muidenkin eläinten ja eliöiden elinolosuhteita.

Riistametsässä viihtyy metson lisäksi myös metsänomistaja

Riistalle sopivat tiheiköt kannattaa valita jo taimikon varhaishoidossa.

Ennakkoraivauksen yhteydessä usein eläinlajistolle omi-naiset rakennepiir-teet pilataan.


Teemun tärpit riistametsänhoitoon:1. 80 – 10 – 10 Huomioi puulajisuhteet varhaisper-kauksesta asti siten, että pääpuula-jin osuus on noin 80 %, muun ha-vupuun osuus 10 % ja lehtipuun osuus 10 %

2. KerroksellisuusRiistatiheiköitä 4-5 kappaletta/ha, jotka koostuvat kooltaan yksittäisis-tä puista muutamaan aariin

3. Säästä kataja, kuusi ja leppä aina kun ne eivät haittaa kasvatettavaa puustoa

4. Säästä vaihettumis- vyöhykkeetVaihettumisvyöhykkeet voi jättää joko metsätalouden toimien ulko-puolelle tai käsitellä vain kevyesti esimerkiksi poimintahakkuin

västi suojaa esimerkiksi petolinnuilta, hän jatkaa.

Uudistamisvaiheessa on tärkeää pyrkiä säästämään jo muodostuneita tiheikköjä, joiden yhteyteen on helppo jättää myös säästöpuuryhmät. Yksit-täisten säästöpuiden merkitys uudis-tusaloilla on vähäinen taloudellisesti, mutta kerroksellisuus ja useita puu-lajeja sisältävän ryhmän vaikutus on merkityksellinen monelle lajille laho-pökkelöiden merkitystä unohtamatta.

Jos kuviolla on jossain paikoin jo hyvää taimiainesta, kannattaa taimet säästää kustannussyistäkin. Samaan yhteyteen on helppo jättää muuta-mia lehtipuita, ja jättää alue vapaak-si maanmuokkaukselta. Tämä turvaa tärkeän mustikan säilymistä, sekä tar-joaa apusuojaa eläimille uudistushak-kuun yhteydessä.

Sekapuustoisuutta kasvatusmet-sään voi luoda jo taimivalintavaihees-sa. Jos kuuselle sopivalta alueelta löy-tyy kuivempia tai kivikkoisempia alueita, voi niihin kylvää mäntyä. Männyn ja lehtipuun tarjotessa esi-merkiksi linnulle parasta talviravintoa, saadaan ravinnon saanti turvattua lin-nuille pitkälle tulevaisuuteen.

Riistametsänhoidolla monimuotoisuutta talousmetsiin

Vaihettumisvyöhykkeet ovat parhaita pesimispaikkoja kanalinnuille. – Sekapuustoisuus, runsas hyönteisla-jisto sekä riittävä kosteus ja valo takaa-vat kanalinnuille hyvät elinolosuhteet. Yleensä kapeilla vaihettumisvyöhyk-keillä on helppo toteuttaa hakkuu esi-merkiksi poimintahakkuuna tai ylä-harvennuksena, jolloin olosuhteet säilyvät, mutta vaikutus taloudelliseen puoleen on pieni. Ja vaikka puhutaan-kin yleensä riistametsänhoidosta, on samoilla metsänhoidollisilla toimenpi-teillä merkittävä vaikutus paljon laa-jemminkin metsän eliö- ja eläinlajiston säilymiseen, Teemu ynnää lähtiessäm-me kävelemään kuviolta takaisin toi-mistolle punakylkirastaan kepeän vi-serryksen jäädessä taakse.

Kuvat vas. Tällä kohteella on pyritty säilyttämään peitteisyys ja kerroksellisuus sekä lisäämään monimuotoisuutta.


Teksti ja kuvat: Laura HelminenLauantaina 16.3. metsänomistajiam-me kokoontui Partaharjun toiminta-keskukselle kuulemaan asiaa hirvi-kannoista ja hirvituhojen korvauksista sekä tutustumaan Partaharjun puutar-han taimituotantoon ja puunjalostuk-seen.

Taimikonhoito avainasemassa hirvituhojen ehkäisyssä

Avausluennossa Timo Leskinen kertoi hirvikantojen kehityksestä sekä yhteis-työn tärkeydestä riistanhoitoyhdistyk-sien, metsänhoitoyhdistyksien ja MT-K:n kesken pyrittäessä vaikuttamaan hirvikantoihin ja sitä kautta hirvituho-jen määrään.

– Tällä hetkellä Kangasniemi-Piek-sämäen metsänhoitoyhdistyksen alueella hirvikannan koon suunta on ollut tavoitteiden mukaan laske-va, vaikka tavoitetiheyteen (2,5-3 hir-veä/1000 ha) ei aivan vielä esimerkik-si Kangasniemen alueella päästä, Timo kertoi.

Tärkeänä osana hirvivahinkojen

Maalislauantaina tutustuttiin hirvituhoihin ja taimituotantoon

ehkäisyssä Timo kertoo olevan oi-kea-aikaisen ja oikein tehdyn taimi-kon hoidon.

– Lehtipuun varjostamat taimikot ovat alttiimpia hirvivahingoille, hän kertoi ja neuvoi reikäperkauksen ole-van hyvä keino jättää alueelle riittä-västi lehtipuustoa, joka voidaan pois-taa tehokkaammin sitten kun puusto on 4-5 metriä korkeaa.

Hirvivahinkokorvauksia kannattaa hakea

Tuhojen korvauksista paikalla oli ker-tomassa Metsäkeskuksen Tapani Vil-jakainen, joka esitteli kattavasti 2017 voimaan tulleet uudistetut tuhojen ar-viointi- ja korvausperusteet.

Yhteenvetona voitiin todeta, että korvauksia kannattaa aina hakea, mi-käli hirvituhoja on päässyt yhtään

enemmän syntymään. – Korvauksen saa jopa puolen hehtaa-rin alalle, jos vahingot ovat mittavia, Tapani totesi, jatkaen:

– Minimikorvaussumma 170 € täyt-tyy käytännössä aina, jos oikeus kor-vaukseen todetaan, jolloin myös arvi-oinnista kertyneen kustannuksen saa takaisin.

Innovatiivisuutta, ympäristöystä-vällisyyttä ja laadukkaita tuottei-ta Partaharjun puutarhalta

Partaharjun puutarhalla Erkki Savo-lainen, Hanna Suhonen ja Ville Ko-lehmainen esittelivät meille ensin rakenteilla olevaa uutta taimihallia, ulkokasvatuskenttää ja pakastamoa, sekä vuonna 2014 valmistunutta par-

Lehtipuun varjosta-mat taimikot ovat alttiimpia hirviva-hingoille.

Minimikorvaussum-ma 170 € täyttyy käytännössä aina, jos oikeus korvauk-seen todetaan.

Aamupäivällä metsänomistajat saivat kattavan tietopaketin hirvituhoista.


Nyt on aika tarkistaa taimikot taimikonhoito-töiden ja hirvien vierai-lun varalta.Teksti: Timo Leskinen

Hirvivahinkojen korvausjärjestelmä uudistui vajaa 2 vuotta sitten. Kor-vausperusteiden taso nousi noin kol-manneksen ja vahingon arviointipe-rusteisiin tuli korvaustasoa korottavia muutoksia. Esimerkiksi kuivahkolla kankaalla luontaiset kuusentaimet ei-

Sattuiko metsässäsi hirvivahinko?vät enää alenna korvauksia.

Pienin maksettava vahingonkor-vaus on 170 euroa. Korvattava vahin-koalue voi muodostua useammasta vahingon kohteeksi joutuneesta ku-viosta ja vahingot voidaan arvioida 3 vuoden ajalta taannehtivasti.

Metsäkeskuksen verkkosivuilta (www.metsakeskus.fi/palvelut) voi tarkistaa, mihin alueisiin hirvivahin-koilmoitukset ovat keskittyneet. Si-vuilta löytyy myös tarkempaa tietoa korvausjärjestelmästä sekä laskuri, jol-la voi koealatietojen perusteella arvi-oida mahdollista vahinkokorvauksen

tasoa. On tärkeää, että pienemmätkin

korvaukset hirvien aiheuttamista va-hingoista haetaan ja kirjautetaan vi-ralliseen järjestelmään, koska nämä tilastot osaltaan ohjaavat metsästyk-sen kohdentamista ja kannansäätelyä.

Hirvivahingoista kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen tai metsäkeskukseen. Jos on arvioita-vissa, että aiheutunut vahinko ylittää 170 euron rajan, tehdään vahinkoil-moitus. Tämän jälkeen korvauspro-sessi käynnistyy metsäkeskuksen te-kemällä maastoarvioinnilla.

Tilaa E-lasku seuraavasti: - Kirjaudu verkkopankkiisi- Valitse e-laskut / tee e-laskusopimusLisää Metsänhoitoyhdistys Kangas-niemi-Pieksämäki laskuttajaksi ja syötä

Kuva ylh. Taimituotanto on tehokkaasti suunniteltu pienetkin yksityiskohdat huomioiden.

Kuva vas. 2014 käynnistynyt Partaharjun puutar-han sahalaitos käyt- tää raaka-aineena 2,7-3 metriä pitkää mänty- ja kuusi- parrua

runtuotantoon valjastettua sahalaitos-ta.

Uutuutena näimme myös puu-terminaalin sähköhakkurin, joka val-mistaa lämmityshaketta oman läm-pölaitoksen tarpeiden lisäksi myös asiakkaiden käyttöön.

Puutarha on 37 toimintavuotensa aikana ollut jatkuvassa kasvussa uu-sien investointien myötä. Vajaan vuo-sikymmenen kestäneen metsätaimien tuotannon osuus on tällä hetkellä n. 20 miljoonaa tainta vuodessa.

Tämä n. 25 % Suomen kaikista is-tutettavista metsätaimista pitää sisäl-lään 70 % kuusentaimia ja 25 % män-nyntaimia.

– Kevään aikana tuotantokapasi-teetti kasvaa 45 miljoonaan taimeen vuodessa, kasvattaen meidät Suomen suurimmaksi taimitarhaksi, Erkki ker-toi. Kierroksen lopuksi Hanna esitteli meille vielä sipulikukkien tuotantoa.

laskulla näkyvä asiakasnumerosi. Saat jatkossa laskut suoraan verkko-pankkiisi. Jatkossa kaikki tiedot ovat valmiina, sinun tarvitsee vain hyväk-syä lasku maksatukseen.

Laskut suoraan verkkopankkiin!


Teksti: Jorma YlönenKuvat: Jorma Ylönen ja Marja Leena Immosen kotialbumi

Jyväskylässä asuva Marja Leena Im-monen sanoo itseään tavanomai-seksi kaupunkilaismetsänomistajak-si, mutta sitä hän tuskin on – melko varmasti hän pitää metsistään selväs-ti paremmin huolta kuin etäomistajat keskimäärin.

– Olen sellaisen opin saanut, että omaisuudesta on huolehdittava, oli kyseessä sitten metsätila tai muu kiin-teistö. Tarpeelliset työt on tehtävä ajal-laan ja huolella, Immonen sanoo.

Immosen metsätila sijaitsee Piek-sämäen Vanajalla ysitien tuntumassa. Hänen äitinsä kotipaikasta aikoinaan lohkottu 60 hehtaarin tila tuli hänen omistukseensa perinnönjaossa 1994, mutta käytännössä hän on huolehti-nut tilan asioista jo 1970-luvulta, jol-loin hänen isänsä kuoli.

– Isäni veti nippulauttoja Saimaalla Enso-Gutzeitin laivanpäällikkönä, jo-ten olen ollut puiden ja metsien kanssa tekemisissä jo ihan lapsesta asti. Opis-keluaikoina olin kaksi kesää töissäkin Enso-Gutzeitin laivasto-osastolla, Sa-vonlinnassa syntynyt ja varttunut Im-monen sanoo.

Ammattilaiset osaavat

Metsätila oli 1970-luvulla hakattu auk-koiseksi, joten sen jälkeen siellä on teh-ty paljon töitä: on istutettu uutta met-sää, hoidettu taimikoita ja rakennettu teitä.

Metsästä on moneksi

– Ensin töitä tehtiin metsänparan-nuslainojen ja sittemmin Kemera-tuen avulla. Taimikot olivat pahasti vesa-koituneet, ja vesakoita torjuttiin ny-kyisin kielletyillä lentoruiskutuksilla-kin, Immonen muistelee.

Taloustieteitä opiskellut Immonen teki koko työuransa Jyväskylän yli-opiston palveluksessa ja eläköityi siel-tä henkilöstöpäällikön tehtävästä. Hän oppi työssään arvostamaan eri alojen ammattiosaamista, ja turvaa ammat-tilaisten apuun myös metsänhoidos-saan.

– Minulla ei ole edes raivaussahaa. Moottorisaha on, mutta sitä on käytet-ty vain takkapuiden tekemiseen, Im-monen sanoo.

Immonen on kuitenkin tarkoin pe-rillä siitä, mitä hänen tilallaan tapah-tuu. Hän käy metsässään säännöl-lisesti ja valitsee tulevat työkohteet yhdessä Mhy:n metsäneuvojan kanssa.

Immosen mieleen on erityisen hy-vin jäänyt metsätien rakentaminen 1990-luvulla.

– Ilman tietä metsät olisivat jääneet hoitamatta. Metsureita oli vaikea saa-da tilalle töihin, kun kohteet olivat tiet-tömän ja kivikkoisen taipaleen taka-na. Tien rakentaminen onnistui hyvin ja oli äärettömän positiivinen ja opet-tavainen hanke kaikkine naapureiden kuulemisineen ja muine vaiheineen.

12 hehtaarin suojelualue

Marja Leena Immosen metsätilan hel-menä on pieni, reilun hehtaarin kokoi-nen Tulilampi ympäristöineen. Siellä kalliot, kivet ja käkkärämännyt piir-tävät postikorttimaiseman, joka voisi olla kaukaa pohjoisesta.

– Muistan lammen rantoineen jo lapsuudesta. Olin ehkä kymmenvuo-tias, kun kävin tilalla ensimmäistä ker-taa isäni kanssa. Olimme silloin juuri noissa maisemissa, Immonen kertoo.

Lammen ympäristössä oli kymme-nen vuoden määräaikainen ympäris-tötukihanke. Sen päättyessä 2016 Im-monen ja Mhy:n metsäneuvoja Jukka

Marja Leena Immosen mailla on suojelualue, mutta siellä on myös hyvin hoidettuja taimikoita ja ajallaan harvennettuja metsiä

Suomessa riittää metsää kaikkiin tarpeisiin, Marja Leena Immonen sanoo.

Olen sellaisen opin saanut, että omaisuu-desta on huolehditta-va, oli kyseessä sitten metsätila tai muu kiinteistö.


Nykänen ryhtyivät tutkimaan, olisiko pysyvälle ja laajemmalle suojelualueel-le löydettävissä perusteita.

Kallioinen ja mäkinen maasto oli metsätalousmielessä huonosti tuot-tavaa ja vaikeasti saavutettavissa. Li-säksi lammen rantametsät olivat met-sälakikohteena joka tapauksessa pois metsätalouskäytöstä.

– Omin silmin kohteen arvokkuutta osaa arvioida vain maisemallisesti. In-ventoinnissa alue todettiin myös eliö-lajistonsa puolesta suojelun arvoisek-si, Immonen kertoo.

Kahden ja puolen vuoden valmis-telun jälkeen ELY-keskuksesta tuli myönteinen päätös joulukuussa, ja lainvoiman noin 12 hehtaarin suoje-lualue sai tammikuussa.

– Prosessi meni kaiken kaikkiaan hyvin, vaikka kestikin hieman kauem-min kuin oletin. Sen aikana sain myös hyvän kuvan valtion viranomaistoi-mintojen hajautumisesta: asiaa koske-via päätöksiä tehtiin niin Mikkelissä, Kuopiossa kuin Helsingissäkin.

Teollisuus tarvitsee puuta

Marja Leena Immosen metsässä ret-keillään ja marjastetaan, mutta Im-

monen kertoo katsovansa metsiä ensisijaisesti kuitenkin talouden nä-kökulmasta.

– Meidän on hoidettava metsiäm-me niin, että metsäteollisuus saa tarvit-semansa puut suomalaisista metsistä. Metsien taloudellinen hyödyntämi-nen ei estä muuta käyttöä eikä suoje-lua. Suomessa riittää metsää kaikkiin tarpeisiin, Immonen sanoo.

Metsäpinta-alan ja puumäärän kas-vattaminen on tärkeää ilmastosyistä. Immosen mielestä yksi keino metsien kasvun lisäämiseen olisi metsätilojen omistusjärjestelyjen sujuvoittaminen.

– Suuri osa perikuntien omistuk-sessa olevissa metsistä on huonosti hoidettuja. On aina parempi, että met-sällä olisi yksi omistaja - kun omistajia on useampia, erilaiset tavoitteet ja tar-peet törmäävät ja hoitopäätökset jää-vät tekemättä.

– Olisi hyvä säätää määräaika, jon-ka aikana perikunnan omistus pitäisi purkaa. Lisäksi perintöverotusta pi-täisi keventää niissä tapauksissa, jois-sa omistus siirtyy suvun sisällä uudel-le sukupolvelle, Immonen ehdottaa.

Tulilammen kallioista maisemaa Vanajalla.

Myös suuret kivet antavat ilmettä Tulilammen suojelualueelle.

Immonen uskoo, että saa itse aika-naan siirretyksi tilansa metsästä kiin-nostuneelle omistajalle.

– Meillä on kaksi lasta, joista toinen asuu ulkomailla. Kiersimme metsäti-lan Suomessa asuvan lapsemme kans-sa pari vuotta sitten, ja vaikuttaa siltä, että innostus metsään on hänellä ole-massa tai ainakin syntymässä.

– Hän tosin sanoi, että ”voisitko äiti hoitaa tätä vielä jonkin aikaa, kun osaat homman?”.

Omin silmin kohteen arvokkuutta osaa arvioida vain maise-mallisesti.

Meidän on hoidetta-va metsiämme niin, että metsäteollisuus saa tarvitsemansa puut suomalaisista metsistä.


Metsäasiantuntijat palveluksessasi!

Toimistonhoitaja Arja Haapaniemi Kangasniemen toimisto0400 894 925

Metsäneuvoja Jouni Pölkki0500 132 435

1 4Metsäneuvoja Jari Kurki 040 547 9720

2Metsäneuvoja Teemu Ukkonen0400 234 809

Metsäsuunnittelija, SPV, LKV, kaupanvahvistajaHannu Tiusanen 040 480 2360

Asiantuntija, LKV, arviot, SPVHenrik Roschier 040 480 7420

3Metsäneuvoja Teuvo Pulliainen0400 341 507

5Metsäneuvoja Jukka Halttunen0500 261 720

6Metsäneuvoja Marko Oksanen 0400 250 742

Toiminnanjohtaja Ismo Kallio040 580 1030

7Metsäneuvoja Jukka Nykänen0400 251 878

8MetsäneuvojaJari Rautiainen040 571 1418

Markkinointi- asiantuntija, toimistoLaura Helminen Pieksämäen toimisto040 734 7220

Ota meihin yhteyttä, palvelemme Sinua ilomielin!

Palvelupäällikkö, LKV, SPV-asiantuntija, kiinteistönvälitys,kaupanvahvistaja Aura Heikura0500 261 790

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa [email protected] | Toimisto: [email protected]

PIEK

SÄM

ÄKI

PIEK

SÄM

ÄKI

PIEK

SÄM

ÄKI

PIEK

SÄM

ÄKI

PIEK

SÄM

ÄKI

KA

NG

ASN

IEM

I

10MetsäneuvojaJari Forss 0400 259 680

VIR

TASA

LMI

Metsäneuvoja Hannu Järvinen040 738 0711

9

VIR

TASA

LMI

12MetsäneuvojaEero Thitz050 538 2558

JÄPP

ILÄ

11Metsäneuvoja Marko Huupponen 0500 298 513

JÄPP

ILÄ

KA

NG

ASN

IEM

I

KA

NG

ASN

IEM

I

Metsäneuvoja Katri Keränen 040 161 7560

KA

NG

ASN

IEM

I

KA

NG

ASN

IEM

I

KA

NG

ASN

IEM

I

KA

NG

ASN

IEM

I

KA

NG

ASN

IEM

I

PIEK

SÄM

ÄKI

PIEK

SÄM

ÄKI

3

7

9

9

12

1

2

2

811

11

10

6

5

4

Metsäneuvojien toimialueet

metsänhoitoyhdistysKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI

Pieksämäen toimistoSeunalantie 1, 76850 NAARAJÄRVI

Puh. 040 734 7220 | Avoinna ma-pe klo 8–15

Kangasniemen toimistoOtto Mannisen tie 1-3, 51200 KANGASNIEMI

Puh. 0400 894 925 | Avoinna ma-pe 8–15

Jäppilän toimistoKauppatie 5, 77570 JÄPPILÄ | Avoinna sopimuksen mukaan.

Virtasalmen toimistoVirastotie 3, 77330 VIRTASALMI | Avoinna sopimuksen mukaan.

www.mhy.fi /kangasniemi-pieksamaki

Metsänomistajien palvelutoimisto,

Helsinki

Metsäasian-tuntija Annamari Rajoo040 580 [email protected]

Metsälakimies Tuomo PesäläLakipuhelin 0600 39 39 59 (4,17 €/min+pmp/mpm). Lakipuhelin päivystää maanantaisin klo 13-17

Metsäasian-tuntija Tiina Salminen040 720 [email protected]

[email protected]

13MHY jäsenlehti 1/2019


Selvät sävelet hiilensidonnastaMTK:n metsälinjan ym-päristöasiantuntija Markus Nissinen vastaa kysymyksiin.

Teksti: Heli Mutkala Hiilinielukuva: Anna Häyrinen Koivikkokuva: Laura Helminen

Hiilensidonta ja metsien käsittely ovat olleet viime aikoina esillä kaikissa tie-dotusvälineissä, sekä perinteisissä että sosiaalisessa mediassa. Chattipalstat ja Twitter ovat kuumenneet, kun asian-tuntijat ja ”asiantuntijat” ovat taitta-neet peistä.

Mukana keskusteluissa on ollut myös MTK:n metsälinjan ympäris-töasiantuntija Markus Nissinen, jolle nyt esitin tyhmiä kysymyksiä ja pyysin kansantajuisia selvityksiä asioihin, jot-ka kiihkeää viestienvaihtoa seuratessa saattavat ns. mennä yli hilseen.

Mitenkäs se hiili kulkeekaan luon-nossa? Miten sitä sitoutuu ja mi-hin? Milloin taas vapautuu?

Hiiltä on kaikkialla, onhan se elämän perusrakennusainetta. Hiili on myös liikkeessä, ja kiertää ilmakehän, maa-perän, merien ja elollisen luonnon välillä. Hiiltä sitoutuu ilmakehästä kasveihin fotosynteesissä, eli yhteyttä-misessä. Puut ovat isoja kasveja, siispä myös tehokkaita hiilen sitojia.

Suot ovat turvetta, hitaasti veden seassa hajonnutta rahkasammalta, eli orgaanista, eloperäistä ainetta - pitkälti hiiltä. Suomi on yksi soistuneimmista maista, ja soihimme on sitoutunut val-tava määrä hiiltä.

Merissä on hiiltä sitoutuneena noin 50 kertaa enemmän kuin ilmassa. Hii-lidioksidi liukenee meriveteen pikku-hiljaa, mutta prosessia nopeuttavat muun muassa levien kasvu.

Kun hiiltä sitova aine palaa, hii-li vapautuu takaisin ilmakehään. Ih-miskunnan aiheuttamat hiilipäästöt ovat hiilidioksidin muodossa noin 10 miljardia tonnia vuodessa. 90 % pääs-töistä syntyy fossiilisten raaka-ainei-den polttamisesta. 10 % johtuu metsä-kadosta, erityisesti tropiikin metsissä.

Päästöistä puolet sitoutuu valtameriin ja neljäsosa puustoon. Loppu jää läm-mittämään ilmakehäämme, ja aiheut-taa ilmastonmuutoksen. Ihmisten syy-tä siis hyvin selkeästi.

Paljonko hiiltä on yhdessä puukuutiometrissä?

Hiiltä on eri puulajeissa hieman eri määriä. Kuusessa hiiltä on noin 400 kg kuutiota kohti, männyssä 550 kg ja leh-tipuissa hieman enemmän. Mutta hiili on ilmakehässä sitoutuneena kahteen happimolekyyliin eli hiilidioksidina (CO2). Onkin relevanttia miettiä hiili-dioksidin sitoutumista puuhun. Mel-ko tarkkaan 1 tonni hiilidioksidia, CO2, kuluu yhden puukuutiometrin kasva-miseen.

Mistä muodostuu hiilinielu?

Metsien puut ja maaperä ovat metsän hiilivarasto. Hiilinielu taas on hiiliva-raston kasvu. Esimerkiksi Suomessa metsien puuston kokonaismäärän kas-vu on hiilinielu. Hiilinielua kutsutaan joskus myös negatiiviseksi päästöksi: ylimääräistä hiiltä sidotaan ilmasta ta-kaisin mm. puihin.

Onko metsien hakkuutavoilla eroa hiilensidonnassa - onko joku tapa parempi kuin toinen? Onko esimerkiksi jatkuva kasvatus parempi kuin metsikköpohjainen ”perinteinen” käsittely?

Vastaan mielelläni ”mieluummin mi-ten vain”. Tutkimukset ja tutkijat eivät ole asiasta ollenkaan yksimielisiä.

Luonnonvarakeskuksen tuoreiden tutkimusten mukaan jatkuvan kasva-tuksen metsä tuottaa 15-25 % vähem-män puuta pitkällä aikavälillä, kuin perinteinen tasaikäiskasvatus.

Vähemmän puuta hehtaarilla on myös vähemmän sitoutunutta hiiltä. Näin on puuston osalta, mutta maape-rään sitoutunut hiili pistää asiat mut-kikkaiksi.

Kun metsä avohakataan ja maa muokataan, se muuttuu uudelleen hiilinieluksi noin 20 vuoden kuluttua taimikkovaiheen kautta. Maaperäkin

päästää tällöin hiiltä ilmaan. Jatkuvassa kasvatuksessa maata

taas ei muokata, eikä se päästä hiiltä ainakaan yhtä paljon. Toisaalta taimet-tuminen voi olla huomattavan hidas-ta ilman maanmuokkausta, ja puuston hiilinielun kasvu voi jatkuvassa kasva-tuksessa olla hidasta. Joka tapauksessa maaperän hiilensidonnasta tutkijoilla on vankasti eroavia näkemyksiä. Lisää tutkimusta tarvitaan.

Mikä on tehokkainta hiilensidon-taa? Miten siihen voi vaikuttaa?

Hyvin kasvavat, yli 20-vuotiaat metsät ovat tehokkaita hiilensitojia. Metsien hoitoon kannattaa siis ehdottomasti panostaa. Suomessa on 800 000 heh-taarin rästit taimikon- ja nuoren met-sän hoidossa. Hoidetaan ne kuntoon, kasvuun ja hiiltä sitomaan!

Hyvin kasvava, tuottava maaperä toimii myös hiilen sitojana. Suomessa nurmipellot ovat hyviä hiilipumppuja maaperään. Tutkimus kehittyy maape-rän osalta vauhdilla koko ajan.

Valtamerten hiilensidontaan emme juurikaan voi vaikuttaa - ainakaan vie-lä, mutta tekniikat kehittyvät.

Fossiiliset raaka-aineet, kuten öljy ja kivihiili ovat erinomaisia hiilivaras-toja. Jätetään ne maan poveen, lopete-taan niiden hiilipäästöt, ja lopetetaan samalla ilmastonmuutoksen merkit-tävin syy.

Hyvin kasvavat, yli 20-vuotiaat metsät ovat tehokkaita hiilensitojia.


Kärsiikö monimuotoisuus tehokkaasta hiilensidonnasta?

Ilmastonmuutos itse on suurin mo-nimuotoisuuden uhkatekijä. Tehokas hiilinielu ei uhkaa monimuotoisuut-ta, eli lajien ja elinympäristöjen kir-joa. Monimuotoisuus voidaan huo-mioida tehokkaankin metsänhoidon yhteydessä. Jättämällä hieman enem-män ja paremmin suunniteltuja säästö-puuryhmiä tuotetaan lisää lahopuuta ja elinympäristöjä uhanalaisille eliöla-jeille. Suositaan lehtipuita, koska nii-hin sitoutuu enemmän hiiltä ja ne ovat uhanalaisille eliölajeille tärkeitä.

Mitä muuta somen hiilensidonta-keskustelusta sanoisit?

Kokonaispäästömme vähenivät 6 pro-senttia vuosina 2016-2017. Kun mu-kaan lasketaan metsien hiilinielu, nettopäästövähennys oli 9 prosent-tia. Samaan aikaan EU-maat lisäsivät päästöjään keskimäärin 2 prosenttia. Suomi on ainoita EU-maita, jolla on minkäänlaista hiilinielua. Onhan se aika hilpeää, että Suomen mallia hau-kutaan.

Hakkuiden lisäys toki pienentää hiilinielua: keskimäärin se on ollut noin 30 miljoonaa CO2-tonnia vuodes-sa. Kasvu kiihtyy kuitenkin uudes-taan, kun panostamme entistä enem-män hyvään metsänhoitoon.

Päästövähennysten rinnalla toinen tehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta on lisätä nieluja, ja tehdä se globaalisti. Euroopan kokoinen uusi metsä pitäi-si istuttaa jonnekin päin palloa. Meillä olisi osaamista, paikka puuttuu!

Kuva oik. Jatkuvassa kasvatuksessa maata ei muokata, joten maaperä ei laske hiiltä ilmakehään yhtä paljon kuin muokattu maaperä.

Ilmastonmuutos itse on suurin mo-nimuotoisuuden uhkatekijä.

Suomi on ainoita EU-maita, joilla on minkäänlaista hiilinielua.


on kirjattu. Puuttuvaa tietoa ei siis virallisesti

ole olemassa ja valtiolla on ankara va-hingonkorvausvastuu kirjaamisasiois-ta. Toki virheet ovat mahdollisia, jol-loin kirjausta voi ja pitääkin oikaista. Lainhuutotodistus kuitenkin kertoo omistajan, kunnes toisin todistetaan.

Yllätyksiä voi tulla esim. silloin, jos tilaa on vuosia hoidettu pariskuntana ja mielletty se yhteiseksi, mutta tilan luovutukseen ryhdyttäessä lainhuu-totodistuksesta löytyykin vain toisen nimi – tai toisinpäin.

Erikoistapaus on, jos lainhuutoto-distuksessa ei näy omistajaa lainkaan. Tällöin joku on joskus laiminlyönyt lainhuudon hakemisen, joka on lais-sa säädetty velvoite kiinteistön omis-tajalle. Saannon selvittäminen menee tällöin salapoliisityöksi, mutta yleensä asia selviää. Ikävä puoli on, että lain-huudon hakija saattaa joutua maksa-maan aiemmin laiminlyötyjä kuluja, esim. varainsiirtoveroa korkoineen. Lainhuutoa on haettava 6 kk sisällä saantopäivästä tai saannon lainvoi-maiseksi tulosta alkaen.

Kiinteistörekisterin tiedoissa voi olla puutteita

Kiinteistörekisteri taas sisältää tietoa kiinteistöjen nimistä, koosta, sijain-nista sekä tietyistä oikeuksista ja ra-joituksista. Toisin kuin lainhuuto- ja

Tilan omistushistorialla voi olla merkittävä vai-kutus verotukseen

Teksti ja kuvat: Henrik Roschier

Vanhojen muistelusta voi tulla mieleen kulunut sanonta tikulla tökkimisestä. Ensin pitää kuitenkin tutkia, sitten vasta ehkä hutkia. Tämä pätee myös kiinteistöjen luovutuksiin ja varsinkin sukupolvenvaihdoksiin. Tilan omis-tushistorialla voi olla merkittävä vai-kutus verotukseen, ja muutenkin on hyvä olla selvillä aiemmista omista-janvaihdoksista.

Kiinteistön omistaja ilmenee läh-tökohtaisesti lainhuutotodistuksesta, jonka saa Maanmittauslaitokselta (tai sieltä tietoja välittävältä toimijalta, ku-ten esim. Mhy). MML on laissa mää-rätty kirjaamisviranomainen, joka yl-läpitää lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä sekä kiinteistörekisteriä.

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä luotettavaa tietoa

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri on oi-keusrekisteri, joka nauttii ns. julkis-ta luotettavuutta. Toisin sanoen siellä olevaan tietoon on oikeus luottaa, ja toisaalta voi luottaa myös siihen, että kiinteistöön kohdistuvat vain ne oi-keudet ja rajoitukset, jotka rekisteriin

Joka vanhoja muistelee...kiinnitysrekisteri, kiinteistörekisteri EI ole julkisesti luotettava. Sen tie-doissa voi olla paljonkin puutteita: esim. pinta-ala ei ehkä vastaa ny-kyistä mittaustarkkuutta, kiinteis-törajat voivat näyttää ”vääriltä” tai tieoikeudesta voi puuttua merkintä.

Kiinteistörekisterin asioista tu-lee kääntyä MML:n puoleen. Heiltä löytyvät vanhat toimitusasiakirjat ovat ratkaisevia, kun epäselvyyksiä oikaistaan. Ja tässäkin tapauksessa asianosaiset voivat itsekin henkises-ti valmistautua etsimään vanhoja pa-pereita.

Saantotapa ja -ajankohta tärkeää tietää

Lainhuutotodistuksesta ei usein-kaan ilmene saanto eli tapa, jolla tila on tullut omistajalleen. Myöskään saannon ajankohtaa ei usein mai-nita (lainhuudon rekisteröintipäivä on eri asia kuin saantopäivä). Nämä kaksi tietoa ovat tärkeitä mm. luovu-tusvoiton verotuksessa, kun kiinteis-tö myydään. Saannon ajankohdan määrittäminen on joskus monimut-kaista, varsinkin jos tila on saatu useassa osassa. Omistusajan laske-miselle on yksityiskohtaisia sääntöjä verohallinnon ohjeissa, ja lisäksi on tärkeää tietää, onko saannosta mak-settu vastiketta vai ei.

Jos ja kun saanto ei selviä lain-


Olemme tavattavissa

Metsämme -messuilla Jyväskylässä

26.-27.4.2019

huutotodistuksesta, tarvitaan alkupe-räiset asiakirjat. Näitä ovat tapaukses-ta riippuen kauppa-, lahja-, vaihto-, peru-, ositus- ja perinnönjakokirjat, testamentti, avioehtosopimus, jakoso-pimus tai maanmittausasiakirjat (esim. lohkominen). Jos omista kätköistä ei papereita löydy, viranomaiset voivat monesti auttaa. Kopioita voi tiedus-tella verottajalta, käräjäoikeudesta, MML:sta ja arkistoista; ensimmäisenä kannattaa yleensä ottaa yhteyttä vero-hallintoon.

Aina pelkkä saantokirja ei riitä, vaan tarvitaan muitakin asiakirjoja, etenkin kuolinpesän tapauksessa. Kes-keisiä ovat muun muassa virkatodis-tukset, joita saa maistraatista. Ennen 1.10.1999 koskevalta ajalta virkatodis-tukset on toistaiseksi tilattava kaikista seurakunnista, joissa ko. henkilö on ol-lut kirjoilla (jos on ollut).

Maistraatit myös rekisteröivät avio-ehtosopimukset ja edunvalvontaval-tuutukset, joilla on vaikutusta omista-janvaihdoksen onnistumiseen.

Testamenttien osalta on mainitta-va vielä tiedoksisaantitodistus, jollai-nen on oltava kirjallisena kaikilta pe-rillisiltä. Todistettavan tiedoksisaannin puuttuminen voi lykätä esim. perin-nönjakoa, koska tiedoksisaannista al-kaa kuuden kuukauden moiteaika, jonka aikana perilliset voivat moit-tia testamenttia pätemättömäksi. Vas-taava moiteaika on myös osituksella ja perinnönjaolla, elleivät kaikki osa-puolet nimenomaan sitoudu olemaan moittimatta sopimusta.

Hankintamenot oltava tiedossa jos kiinteistö myydään

Jos kiinteistö myydään, saannon ajan-kohdan ja tavan lisäksi on kolmas tär-keä tieto luovutusvoiton verotuksessa: hankintameno. Se tarkoittaa kiinteis-tön hankkimisesta aiheutuneita me-noja.

Vastikkeellisissa saannoissa han-kintamenoa ovat kauppahinta, vaih-dossa annetun omaisuuden arvo tai osituksen ja perinnönjaon yhteydessä pesän ulkopuolisista varoista makset-tu osuus.

Vastikkeettomissa saannoissa han-kintamenoksi katsotaan kiinteistön lahja- tai perintöverotusarvo. Lisäk-si hankintamenoon lasketaan hankin-ta-ajankohdan muutkin kulut kuten varainsiirtovero, lainhuudatus, asia-kirjakulut yms. Hankintameno ei ilme-ne lainhuutotodistuksesta, vaan jälleen

Metsäkiinteistökaupan asiantuntijat:

Aura Heikura0500 261 790

[email protected]

Henrik Roschier040 480 7420

[email protected]

Hoidamme kaikki maaseudun kiinteistönvälitystehtävät

ammattitaidolla.

Kiinnostaisiko tilakauppa?

PALVELEMME KAIKISSA METSÄTILAN OMISTAJANVAIHDOKSIIN

LIITTYVISSÄ ASIOISSA.

Ota yhtey� ä!

tarvitaan vanhoja asiakirjoja. Jokainen saanto on laskettava erikseen, esimer-kiksi jos tila on peritty tai ostettu use-assa osassa.

Kiinnitykset eivät poistu automaattisesti

Nimensä mukaisesti lainhuuto- ja kiin-nitysrekisterin toinen tärkeä puoli ovat kiinnitykset. Kun kiinteistölle perus-tetaan kiinnitys, sitä voi käyttää esim. velan panttina.

Aika yleistä on, että velat on mak-settu pois jo kauan sitten, mutta kiin-teistöä myytäessä ihmetellään rasi-tustodistuksella edelleen näkyviä kiinnityksiä. Ne nimittäin eivät pois-tu automaattisesti, vaan poistamista on varta vasten haettava MML:lta (ja pantinhaltijan suostumuksella).

Vanhat paperiset panttikirjat muu-tetaan sähköisiksi sitä mukaa kuin muutoshakemuksia tehdään, joten missään nimessä ei pidä hävittää pa-perisia panttikirjoja.

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjataan muitakin asioita, kuten val-lintarajoituksia ja erityisiä oikeuksia (esim. hallinta-, vuokra- ja hakkuuoi-keus sekä ulosmittaus).

Tärkeät paperit talteen

Kiinteistöasiat voivat kuulostaa moni-mutkaisilta, mutta usein ei kuitenkaan ole ongelmia. Kiinteistön omistajan on silti hyvä tuntea erilaiset asiakirjat ja niiden oikeusvaikutukset.

Aiempien polvien tekemisiin ei enää voi vaikuttaa, mutta omalta osal-taan kannattaa noudattaa yksinker-taista ohjetta: laita tärkeät paperit hy-vään talteen, josta ne tarvittaessa myös löytyvät.

Otsikon vanhasta sanonnasta liik-kuu monia versioita, mutta yleensä siitä unohtuu toinen puoli. Tikulla sil-mään (toivottavasti vain kuvaannol-lisesti) sitä joka vanhoja muistelee, mutta molempiin silmiin sitä joka ei muista…


Vanha perinne, uudet muodot ”Kymppipykälästä” korvausta?

Teksti ja kuvat: Jukka Nykänen

Metsien suojelulla on maassamme pitkät perinteet. Pyhät lehdot ja puut kuuluivat jo muinaisten ”metsäsuoma-laisten” elämään.

Ensimmäinen virallinen luonnon-suojelualue, Imatran Kruununpuisto, perustettiin Imatrankosken ympäris-töön 1842 Venäjän keisari Nikolai I:n toimesta. Sen jälkeen Suomeen on pe-rustettu lukuisia laaja-alaisia luonnon-suojelulain määrittelemiä kansallis- ja luonnonpuistoja sekä muita suojelukoh-teita, esimerkiksi soidensuojelualueita.

Vuonna 1996 voimaan tullut uusittu metsälaki toi mukanaan ”kymppipykä-län”, jossa määritellään luonnon moni-muotoisuuden kannalta tärkeät, suojel-tavat elinympäristöt. Pykälään sisältyy velvoite luonnontilaisen tai luonnonti-laisen kaltaisen, pienialaisen, selvästi ympäristöstään erottuvan alueen säi-lyttämisestä ja biologisen monimuotoi-suuden ylläpitämisestä. Tällaisia koh-teita ovat tyypillisesti mm. pienvedet lähiympäristöineen, lehtolaikut, rehe-vät korvet sekä jyrkänteet alusmetsi-neen.

Suojelukohteisiin mahdollista hakea ympäristötukea

Elinympäristön säilyttämisestä voi puustoisilla kohteilla, esimerkiksi pu-rojen varsilla, aiheutua metsänomista-jalle merkittävää taloudellista haittaa.

Tällöin kohteelle voidaan hakea ympä-ristötukea. Tukea voivat saada muun muassa yksityishenkilöt, kuolinpesät sekä metsätaloutta harjoittavat yhty-mät. Ympäristötuki koostuu peruskor-vauksesta, hakkuuarvokorvauksesta ja muusta korvauksesta, esim. elinympä-ristökohteen hoidon suunnittelusta ja toteutuksesta.

Tukea voidaan myöntää, mikäli elinympäristön hakkuuarvo ylittää ns. vähäisen haitan rajan. Tällöin kohteen hakattavan puuston arvo on yli 3000 euroa tai yli 4 % metsänomistajan sa-malla tilalla olevan metsän hakkuuar-

vosta. Jos korvattava määrä jää alle 500 euron, ympäristötukea ei myönnetä.

Tuki verotettavaa tuloa

Ympäristötuki on metsänomistajalle verotettavaa tuloa metsäverotuksessa.

Ympäristötukikohteesta tehdään yleensä kymmenen vuoden määrä-aikainen sopimus metsänomistajan ja Metsäkeskuksen välillä. Kohde jää metsänomistajan omistukseen ja so-pimus kirjataan kiinteistörekisteriin. Sopimus on voimassa myös omistuk-sen vaihtuessa kuitenkin niin, että uusi omistaja voi purkaa sopimuksen puo-len vuoden sisällä. Tällöin hän on vel-vollinen maksamaan jäljellä olevan so-pimusajan tuen takaisin.

Rahoitettavien elinympäristöjen kohdevalinnassa korostuu kohteiden ekologinen laatu. Tällöin kohteen tu-lisi olla runsaspuustoinen, monimuo-toisuusarvoiltaan tärkeä ”kymppipy-kälän” kohde. Kohteeseen voidaan sisällyttää myös pienialaisia METSO -ohjelman elinympäristöjä. Lisäarvoa kohteelle tuovat sijainti lähellä muita monimuotoisuuden kannalta arvok-kaita kohteita sekä alueella esiintyvät suojeltavat lajit.

Maanomistajan, jonka metsäs-sä mahdollisesti on edellä kuvattuja ”kymppipykälän” kohteita, kannat-taa olla yhteydessä omaan metsäneu-vojaan ja yhdessä selvittää kohteen tukikelpoisuus. Näin monimuotoi-suuden vaalimisesta hyötyvät sekä metsänomistaja että luonto, ja samal-la saa jatkoa myös vuosisatainen suo-jeluperinne.

Kalliojyrkänne alusmetsineen kuuluu metsälain suojaamiin elinympäristöihin.

Pienialainen lehtolaikku on tyypillinen ”kymppipykälä” -kohde.


Kiinnitä huomio muun muassa seuraaviin asioihin:

Taimikonhoitoon panostamalla varmistat kasvatettavalle puustolle riittävästi tilaa kasvaa. Kun taimikossa kilpailu vähenee ja metsätuhoriskit pienenevät, metsäsi kehittyy elinvoimaisena ja suurempien hakkuutulojen mahdollisuus kasvaa.

Kemera -tuen avulla kustannukset pysyvät kurissa. Varhaishoidon tuen määrä on 160 € / ha ja nuoren metsän hoidon tuki 230 € / ha.

Tulevan kesän taimikonhoitotarpeiden arviointiin kannattaa varata aika nyt!

Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki RySeunalantie 1, 76850 Naarajärvi • puh. 040 734 7220 Otto Mannisen tie 1-3, 51200 Kangasniemi • puh. 0400 894 925

Ajankohtaiset vinkit metsäomistajalle

NÄYTTÄÄKÖ MÄNNYN TAIMIKKOSI TÄLTÄ?


1. Tarkista runsaslumisen talven jälkeen kasvatusmetsät tykkylu-mituhojen varaltaVaurioituneet puut ovat alttiita sieni- ja hyönteistuhoille. Jos hehtaarilla on yli 10 kuutiometriä vaurioituneita kuusia tai 20 kuutiota vioittunei-ta mäntyjä, on ne kerättävä pois. Yksittäiset puut kannattaa jättää metsään lahoamaan ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

2. Tarkista edellisvuonna uudiste-tut alat myyrätuhojen osaltaMyyrän syömästä taimesta juuriston lisäksi on usein kaluttu kuori tai pa-himmillaan koko taimi. Vaurioitunut taimi on altis myös muille tuhoille, joten jos tuhoja on paljon, täyden-

nysistutusta kannattaa harkita.

3. Kartoita taimikonhoitotarpeet 4-8 vuotiaissa taimikoissaVarhaisperkauksella turvataan taimi-kon kasvu ja estetään puustovauriot. Varhaisperkaus auttaa myös tulevia metsänhoitotoimenpiteitä.

4. Havainnoi kirjanpainajatuhot kasvukauden lähtiessä käyntiin etenkin riskialueilla ja niiden läheisyydessäKirjanpainajan vierailun voi tunnis-taa latvojen ruskettuneista neulasis-ta tai esimerkiksi kuusen rungossa olevista pienistä rei’istä ja kahvinrus-keasta purusta, jota voi olla kasautu-neena puun tyvelle.

Kevät on paras aika käy-dä kiertämässä omat metsät läpi ja huomioida toimenpidetarpeet.

Muista metsäsi vakuuttaminenMetsätuhot lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä ja kirjanpainajamäärät ovat

viime kesän myötä kasvussa. Muita merkittäviä riskejä ovat mm. myrskyt ja tykkylumituhot. Metsävakuutus on helppo ja suhteellisen edullinen tapa ulkoistaa

mahdollisen ison vahingon riski vakuutusyhtiölle!

Mar

kku

Wiik


Teksti: toimittaja Anna Kauppi

Metsäala on noussut ristiriitaisiin otsi-koihin. Teollisuus tarvitsee yhä enem-män puuta, mutta samaan aikaan avohakkuita vastustetaan kansalaisa-loitteella. Suomen Metsäsäätiö rahoit-taa tutkimusta, jossa metsien käyttöä analysoidaan ilman arvolatausta.

Julkisessa keskustelussa jopa tutki-jat ja heidän työnsä jaetaan joko met-sätalous- tai metsäluontomyönteisiksi. Näyttöön perustuva metsätalous -tut-kimuksen tavoitteena on murtaa näkö-kulmat ja käytännöt ja luoda kokonais-kuva toimintatapojen vaikutuksista.

– Nykyinen hakkuisiin kohdistu-va keskustelu ja kritiikki pohjaa pait-si faktoihin, paljolti myös tunteisiin ja mielipiteisiin, toteaa Suomen Met-säsäätiön toimitusjohtaja Liisa Mäki-järvi.

– Mutta jos päätöksentekoon ja väitteisiin on perusteellista tutkimus-tietoa, metsäelinkeino on vahvoilla sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Näyttöön perustuvan metsätalo-us -hankkeen toteuttaa tutkimus- ja kehitystyöhön erikoistunut Metsäte-ho sekä Helsingin yliopisto ja Jyväs-kylän yliopisto. Tutkimuskysymykset on määritelty metsätalouden toimijoi-den kanssa.

Ensimmäisessä työpajassa elokuus-sa tutkijat pureutuivat yhdessä sidos-ryhmien kanssa siihen, miten hak-kuukierto ja metsänkäsittelymallit vaikuttavat lajiston vaihteluun. Tule-via tutkimusaiheita ovat muun muassa metsien käytön kestävyysmielikuva ja vesiensuojeluohjeistuksien toimivuus.

Metsänomistaja sijoittaa 0,2 prosenttia puukaupan arvosta

Suomen Metsäsäätiö rahoittaa tutki-musta metsänomistajille tutulla me-nekinedistämismaksulla.

Jokainen metsänomistaja voi halu-

tessaan maksaa maksun puukaupan yhteydessä. Metsäsäätiömaksu on pys-tykaupassa 0,2 prosenttia puukaupan arvosta. Esimerkiksi 16 000 euron kau-passa maksu on 32 euroa.

Vuosittain 35 000 metsänomistajaa tukee säätiön kautta metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. Teollisuus osallistuu yhtä lailla: jos metsänomistaja maksaa maksun, puut ostava yhtiö osallistuu samalla summalla ja siten tuplaa mak-sun.

Reilun kahdenkymmenen vuoden aikana Metsäsäätiö on jakanut jo 35 miljoonaa euroa metsätalouden tur-vaamiseksi. Tutkimuksen rinnalla sen tärkeitä kohteita on esimerkiksi puura-kentaminen sekä koulu- ja nuorisotyö.

– Kun perustiedot metsäelinkeinos-ta ovat hallussa, niiden perusteella on helpompi rakentaa omat mielipiteen-sä, Liisa Mäkijärvi sanoo.

– Lapset ja nuoret ovat tulevaisuu-den päättäjiä ja kansalaisaloitteiden mahdollisia allekirjoittajia.

Jo 35 000 metsänomistajaa sijoittaa vuosittain metsäelinkeinon tulevaisuuteen – juuri nyt rahoitusta tarvitaan tutkimukseen.

Metsäsäätiön yhtenä tavoitteena on vahvistaa suomalaisten perustietämystä metsien käytön hyväksyttävyydestä. Tietämystä mittaavaan Metsävisaan

osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia yläkoululaisia opettajineen. (Kuva: Vilma Issakainen)

– Metsien kestävän käytön ja luonnon monimuotoisuuden

yhteensovittamisesta on erilaisia näkemyksiä. Tämän vuoksi Metsä-

säätiö panostaa nyt metsien kestävän käytön tutkimushankkeisiin ja niistä

viestintään, Liisa Mäkijärvi sanoo. (Kuva: Anna Kauppi)


METSÄ – SE ON MEILLE SUOMALAISILLE AINA OLLUT ARVOKAS. Me metsänhoito- yhdistyksissä haluamme pitää suomalaisten metsänomistajien puolta, niin Suomessa kuin Brysselissäkin. Kuten olemme tehneet jo reilun vuosisadan ajan.

Jäsenyytesi kautta varmistat ammattitai-toiset palvelumme ja jäsenedut. Samalla puolustat suomalaisen perhemetsätalouden asemaa – nyt ja tulevaisuudessa.

MetsänomistajatKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI

JOTKUT ARVOT MUUTTUVAT – TOISET SÄILYVÄT.

Kangasniemen toimisto: Otto Mannisen tie 1-3, 51200 Kangasniemi, puh. 0400 894 925 Pieksämäen toimisto: Seunalantie 1, 76850 Naarajärvi, puh. 040 734 7220

Kolmekymmentäyksi vuotta sitten Pieksämäen Metsänhoitoyhdistyksen työpaikkahaastattelun päätteeksi pu-heenjohtaja kysyi, olisiko minulla vielä jotain sanottavaa hallitukselle. Tähän vastasin, että tehkää hyviä päätöksiä, ja niiden päätösten ansiosta työsuh-teeni on jatkunut kaikki nämä vuodet. Viestikapula siirtyy nyt seuraavalle: metsäneuvojan työt toimialueellani jat-kuvat Järvisen Hannun toimesta.

Kolmenkymmenen vuoden aika-na on maailma muuttunut, haluttiin-pa sitä tai ei. Motot ovat syrjäyttäneet metsurit metsässä, ainakin melkein. Puutavaran koneellisen hakkuun osuus on lisääntynyt 5 prosentista 95 prosenttiin. Vastaavasti metsurin am-matista on tullut erikoisammatti, jonka taitajia tällä alueella asuu valitettavas-ti yhä harveneva joukko. Suurin osa näistä minulle tutuiksi tulleista am-mattilaisista toimivat Mhy:n palveluk-sessa ja ovat edelleen metsänomista- jien käytettävissä.

Puuston kasvu Suomessa on lisäänty-nyt työvuosieni aikana 50 prosenttia. Kasvun ja puumäärän lisäys ei ole tul-lut itsestään, vaan niistä merkittävin osa on tullut metsänomistajien teke-mien toimenpiteiden ja rahallisten pa-nostusten seurauksena.

Metsästä on nyt puhuttu enemmän

ja laajemmin kuin mitä minun muistini mukaan on koskaan aiemmin puhuttu. Hyvä niin. Päällimmäisenä puheenai-heena on ollut puuston säästäminen hiilinieluksi. En kyllä ole havainnut, että olisi keskusteltu siitä miten ja ke-nen kustannuksella tämä tapahtuu. Aiemmin metsässä tehtyjen töiden tu-

lokset kyllä halutaan ottaa julkiseen käyttöön. Ajatellaanko tämänkin kuu-luvan hyväksi havaittuihin jokamiehe-noikeuksiin?

Metsänomistajalla on kaikesta ym-päröivästä puheesta ja vaatimuksista huolimatta enemmän todellista pää-tösvaltaa omaa metsäänsä koskevissa asioissa kuin koskaan aiemmin. Valin-nanvapaus eri vaihtoehdoista on to-dellinen: voit valita tehokkaan puun-tuotannon, täydellisen suojelun tai lukemattomien muiden hyvien vaih-toehtojen välitä. Tärkeää on kuitenkin, että tutustut metsäsi mahdollisuuk-siin yksin tai yhdessä metsäneuvoja-si kanssa.

Ohikiitävistä hetkistä kiittäen, Upi

Kiittäen

PS. Tie- ja ojahankkeiden parissa jatkan kunnes aloitetut ja aloittamattomat hankkeet olen saanut päätökseen.

Metsä- ja ELY- keskuksella on tarjolla rahoitusta yksityisteille 50 prosenttia. Toivon, että niitä käytet-täisiin itsekkäästi oman tiekunnan ja käyttäjien hyväksi.

Rahoitusehdotkin ovat muuttu-neet, ei kannata muistella jos aiem-min on sanottu ei-oota tai työ on silloin ollut rahoituskelvoton.


JÄSENETUHINTAAN

Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY -jäsenetutilaus.

www.edutjasenelle.fi/mhytai asiakaspalvelunumerosta 09 315 49 840

Metsälehti on Suomen johtava metsäalan ajankohtaislehti, sekä verkkopalvelu. Se on toiminut suomalaisen metsän puolestapuhujana jo 85 vuoden ajan. Metsälehti sisältää riippumatonta, ammattimaista ja ajankohtaista tietoa metsästä ja metsänhoidosta metsänomistajille ja metsäammattilaiselle. Metsälehti ilmestyy 23 kertaa vuodessa, joista 8 on Metsälehti Makasiinia. www.metsalehti.fi

Polku omaan metsään.

TapahtumatEtämetsänomistajapäivä Kangasniemellä 28.6.

Metsänomistajaviikko vko 37

Lisätietoja tapahtumista tulossa kevään aikana. Seuraa ilmoittelua kotisivuiltamme www.mhy.fi /kangasniemi-pieksamaki tai facebook-sivuillamme!

@metsanhoitoyhdistyskangasniemipieksamaki

Hallituksen jäsenet2019-2020HÄKKINEN VILLE (pj)

040 701 8377 [email protected]

FRILANDER JOUKO (vpj)0400 178 699 | [email protected]

KINNUNEN ILKKA0400 152 112 | [email protected]

LIUKKONEN JUHA0400 785 725 | [email protected]

SÄVILAMMI MARJAANA0400 341 410 | [email protected]

VILJAKAINEN VÄINÖ040 580 8059 | [email protected]

PEFC-ryhmäsertifi ointiin muutoksiaAluejako muutettu vuoden alussa: Itäinen, läntinen ja pohjoinen alue. Entiset sertifi kaatit voimassa viidellä alueella, uudet vajaan vuoden päästä isoille alueille. Mhy Kangasniemi-Pieksämäki kuuluu Itäiselle alueel-le.


y LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta (edellyttää kokonais-asiakkuutta = kotivakuutusta)

y Metsälehti jäsenhintaan 85 €, 12 kk määräaikainen tilaus

Maksutonta neuvontaa y Asiantuntijamme vastaavat metsänhoi-

toon ja -käyttöön liittyviin kysymyksiin y Uudelle metsänomistajalle maastokäyn-

ti metsäneuvojan kanssa y Maksuton puunmyyntisuunnitelma y Mhy:n tiedotuslehti kaksi kertaa vuo-

dessa y Maaseudun Tulevaisuuden metsänomis-

tajanumero 4 kpl/v y Metsänomistajailtoja, tapahtumia

Maksuton mobiilimetsäsuunni-telma

y Ajantasainen metsäsuunnitelma omaan älypuhelimeen tai tablettiin

y Vaatii Mhy:n järjestelmässä olevan ajan-tasaisen metsäsuunnitelman

y Tarkat ajantasaiset maastokartat, ilma-kuvat ja kiinteistönrajat koko Suomen alueelta

y Oman sijainnin tarkka gps-näyttö kar-talla

y Kuviot ja kuviokohtaiset tiedot

Maksuton metsien sertifiointi

y Jäsenten metsät ovat mukana PEFC-metsäsertifioinnissa

Mhy Kangasniemi- Pieksämäen jäsenedut

Mhy Kangasniemi-Pieksämäen jäsenenä metsänomistaminen on helppoa!Jäsenellä on tuki ja turva sekä oma metsäneuvoja, johon voi ottaa aina tarvittaessa yhteyttä.

Laadukkaat jäsenhintaiset asiantuntijapalvelut

y Puukauppapalvelut y Metsäsuunnitelma y Tila- ja tuhoarviot y Veropalvelut y Metsäomaisuudenhoitopalvelut y Työvälineiden vuokraus

Paikallis- ja aluetason edunval-vontaa

y Seuraamme ympäristö- ja kaava-asioita, joilla voi olla suoraa tai välillistä vaikutusta metsäsi käyttöön

Yhteistyökumppaneiden tarjoamat jäsenedut

MTK:n jäsenedut y Löytyvät osoitteesta www.mtk.fi/jasenedut

Kirjautuminen jäsenverkko Reppuun: Mhy-jäsennumeron eteen nollaOsa MTK:n jäseneduista on jäsentunnusten takana. Jäsenverkko Reppuun kirjauduttaessa ensimmäistä kertaa käyttäjätunnus on oma jäsennumero. Jäsenkortista löytyvän 9-numeroi-sen jäsennumeron eteen lisätään numero 0. Esimerkiksi jos MHY-jäsennumerosi on 123456789, Repun käyttäjätunnuksesi on tällöin 0123456789. Aloitussalasana on jäsennumeron kuusi viimeistä numeroa.

YHTEYSKORTTI Vastaanottaja maksaa

postimaksun.Mottagaren

betalar portot.

Osoitteen muutos (uudet tiedot alla).Haluan liittyä MHY:n jäseneksi.


Tunnus: 500392200003 VASTAUSLÄHETYS

Metsänomistaja- ja tilatiedot:

Nimi:

Osoite:

Puhelin:

Sähköposti:

Metsätilan/-tilojen nimi:

Kiinteistötunnus:

Metsäpinta-ala:

Y-tunnus/syntymäaika:

Pvm ja allekirjoitus:

PEFC/02-31-201


Metsänomistajan oma edunvalvoja.

Meiltä saat kaikki metsäpalvelut samasta paikasta

PUUKAUPPAPALVELUT• Puunmyyntisuunnitelman laadinta• Valtakirjakauppa• Puunkorjuun, katkonnan ja

puutavaran mittauksen valvonta• Hakkuualueen ennakkoraivaus• Puunkorjuupalvelu• Energiapuun korjuu ja välitys

ARVIOINTIPALVELUT• Metsäsuunnitelman laadinta

ja päivitys• Metsäselain• Metsäarviot• Metsätuhojen arviointi

OMISTUKSEN-VAIHDOSPALVELUT• Metsätilan sukupolvenvaihdokset• Kiinteistönvälitys• Kauppa- ja lahjakirjat• Metsäveropalvelut• Perukirjotukset• Perinnönjaot• Kaupanvahvistus

TIE- JA OJAPALVELUT• Metsätien rakentaminen

ja perusparannus• Tiekuntapalvelut (yksiköiden päivitys)• Kunnostusojitus• Suometsän hoito kokonaispalveluna

METSÄNHOITOPALVELUTMetsän uudistaminen: • maanmuokkaus• istutus• kylvö• taimien ja siementen välitysTaimikon ja nuoren metsän hoito• varhaisperkaus• taimikonhoito• nuoren metsän hoitoLannoitus• kasvatuslannoitus• terveyslannoitus

KOULUTUS JA NEUVONTA• Henkilökohtainen neuvonta ja opastus• Metsänomistajien koulutus• Metsätyönäytökset• Nuorten metsäosaamisen edistäminen

SERTIFIOINTI JA LUONTO• Metsien PEFC-sertifi ointi• METSO- ja luontohankkeet• Kulotus

METSÄNOMISTAJAN PALVELUSOPIMUS• Kokonaisvaltainen sopimus

metsäomaisuuden hoidosta

Documents

mhy kevat2019 jasenlehti2 Mhy jäsenlehti 1/2019 Kysele ja vaadi vastauksia Metsänomistajia on Suomessa noin 650 000 ja heidän ääntään ei yksikään puolue voi jättää kuulematta