Maa- ja metsätalousministeriön maakuntakierrosHelsinki 8.2.2017

Maakuntiin siirtyvät ruoka- ja luonnonvarasektorin tehtävät

Leena Gunnar, ylijohtaja

Maakuntien palvelut suunnitellaan asiakas- ja palvelulähtöisesti projektiryhmä hyväksynyt 20.12.2016 uusien maakuntien

palvelukokonaisuudet SOTEn ohella 11 eri palvelukokonaisuutta:

– Alueiden kehittämispalvelut– Alueiden käytön palvelut– Joukkoliikennepalvelut– Kasvupalvelut– Kotoutumispalvelut– Maa- ja elintarviketuotannon palvelut– Maaseudun kehittämispalvelut– Pelastus- ja turvallisuuspalvelut– Vesien ja merenhoidon palvelut– Vesi- ja kalatalouden palvelut– Ympäristöterveyden palvelut

ELY-keskuksista uusiin maakuntiin siirtyviin tehtäviin kytkeytyvät myös monipuoliset varautumistehtävät

Maakunnalle siirtyvät tehtävät maatalous- ja maaseutuhallinnossa MMM:n hallinnonalan tehtäviä siirtyy maakuntaan ELY-

keskuksesta, kunnista ja AVI:sta- Viljelijätukiprosessin tehtävät ELY-keskuksesta (myöntö,

maksatus ja valvontatehtävät) sekä kunnista (YT-alueiden myöntö ja maksatus)

- Maatilarahoituksen tehtävät ELY-keskuksesta (myöntö ja maksatus)

- Maaseutuohjelman hanke- ja yritystuet ELY-keskuksesta (myöntö ja maksatus)

- Elintarviketurvallisuutta koskevat valvonta- ja tarkastustehtävät ELY-keskuksista

- Ohjelman muut toimenpiteet sekä jatkotoimenpiteet ELY-keskuksesta

- Ympäristöterveydenhoidon tehtäviä (mm. eläinlääkintä) kunnista ja AVIsta

- Lomitus kunnista (STM/MELA)

Mahdollisuuksien maaseutu Maaseudulla ja sen elinkeinoilla on merkittävä rooli ja

vaikutukset maakuntien elinkeinoelämään, kehitykseen ja hyvinvointiin tulee ottaa huomioon maakuntauudistuksen valmistelussa

Esim. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman painopisteet:• Toimiva elintarvikeketju• Metsätalous ja bioenergia• Matkailu • Paikallistalous ja yhteisöt sekä vapaa-ajan asuminen• Luonnonvarat vahvuutena • Maaseudun infrastruktuuri• Yrittäjyyden vahvistaminen

Maakunnille siirtyvät tehtävät ja resurssit Mahdollisuudet

- toiminnan tehostamiseen ja - nykyistä asiakaslähtöisempään työskentelytapaan

Edellyttää kuitenkin tehtävien organisointia siten, että vähäiset resurssit (htv ja osaaminen) hyödynnetään tehokkaasti ja joustavasti todellisten synergiaetujen saavuttamiseksi maakuntien välinen yhteistyö on asetettava etusijalle palveluiden varmistamiseksi

Tarkasteltava ennakkoluulottomasti lainsäädäntöä ja järjestelmiä, tulee karsia pois kaikki tarpeeton, yksinkertaistaa tukijärjestelmää ja vähentää turhaa byrokratiaa – onko tähän riittävästi aikaa?

Erityistä huomioitavaa uudistuksessa Luomu- ja muuhun erikoistuotantoon siirtymistä tulee

kannustaa, haluavatko maakunnat aidosti profiloitua tähän

Biotalouden mahdollisuudet ja merkitys korostuvat – tarvitaan kuitenkin yhteistyötä, ei kilpailua

Rahoitus- ja elinkeinopalveluiden yhteensovitus Samoin toiminnan yhteensovittaminen kuntien

elinkeino- ja kehittämistoimijoiden kanssa LEADER -ryhmien suhde maakuntiin

eri rahoitusinstrumenttien entistä parempi ja konkreettisempi yhteensovittaminen eri ohjelmien erityispiirteet huomioiden

yhteensovitustarve erityisesti uuden ohjelmakauden alueellisessa valmistelussa

rahoituspalveluja tukevat tieto- ym. järjestelmät tulee saada keskustelemaan keskenään

Onnistumisen edellytyksiä Avarakatseisuus, luottamus ohjaavien tahojen,

asiakkaiden, toimijoiden ja maakuntien kesken Katse pidemmälle kuin vuoteen 2019

• Toimintaympäristö muuttuu nopeasti, samoin palveluiden tarve (mm. sähköiset palvelut, tilojen väheneminen)

• Yhteistyön tarve maakuntapalveluissa kasvaa entisestään

Kahden maakunnan ELYn erityiskysymykset Miten resurssit ja asiantuntemus saadaan riittämään Uuden ohjelmakauden alueellinen valmistelu alkaa jo

vuonna 2018. Kenen johdolla se tehdään? Laaditaanko kahta maakuntaa koskeva yhteinen kehittämissuunnitelma vai kaksi erillistä kilpailevaa suunnitelmaa?

Miten eri myöntökehykset jaetaan kahdelle maakunnalle (jakoperusteet) kesken nykyisen ohjelmakauden, sekä uudelle kaudelle?

Kaakkois-Suomi ja EVIRA – miten EVIRAn toimipisteiden (Kouvola ja LPR) ja uusien maakuntien yhteistyö rakennetaan? Mikä on EVIRAn ohjaamien tehtävien työjako (EVIRA/Etelä-Karjala/Kymenlaakso) tulevaisuudessa? Aiheuttaisiko mahdollinen MAVI/EVIRA –yhteenliittymä muutoksia?

Mikäli viljelijätukiprosessia, maatilarahoitusta ja maaseutuohjelman hanke- ja yritystukia toteutetaan maakuntien yhteisellä sopimuksella kahden maakunnan alueella:

Aikaansaadaan merkittäviä synergiaetuja sekä varmistetaan palveluiden säilyminen ja kehittäminen pitkälle tulevaisuuteen

Mahdollistaa asiatuntijoiden erikoistumisen sekä turvaa osaamisen

Mahdollistaa myös joustavan resurssin käytönVarmistaa maksajavirastovaatimusten täyttymisen

(esim. sijaisketjut ja riittävä eriyttäminen)Kustannustehokkain malli

Maakuntiin aluehallintovirastosta siirtyvät tehtävät – Etelä-Suomi

Ympäristöterveydenhuolto– Eläinten terveys ja hyvinvointi (AVI-

läänineläinlääkärit)– Elintarvikevalvonta– Terveydensuojelu- ja tupakkalain tehtävät– Varautuminen

Alkoholivalvonta (STM) voisi olla ympäristöterveyden- huollon yhteydessä

AVIsta siirtyvien tehtävien osalta maakuntien välinen yhteistyö toivottavaa

8.2.2017

Valvontayksiköt• 18 yksikköä

Aluehallintovirasto:• Läänineläinlääkärit 5-7 htv• Alkoholivalvonta noin 20 htv

01.05.2023

MMM – maaseutuasioiden yhteyteen STM – omana itsenäisenä kokonaisuutena

Ympäristöterveydenhuolto maakunnissa – ehdotetut vaihtoehdot

Vesi- ja kalataloustehtävät maakunnissa vesistöt eivät noudata

maakuntarajoja asiantuntemusta ja tehtäviä

on keskitetty tehokkaan resurssien käytön

ja osaamisen ylläpitämiseksi on edelleen tarvetta hoitaa tehtäviä yhdessä ja erikoistuen

vesitalousasioissa ei käytännössä ole sellaista vaihtoehtoa, että kaikkia tehtäviä hoidettaisiin kaikissa maakunnissa

13

01.05.2023

KalataloustehtävätKalakantojen ja kalastuksen etujen valvominen vesistöjä muuttavissa tai pilaavissa hankkeissa

Lausuntoja, valituksia ja vastineita lupaviranomaisille ja eri oikeusasteille Lupaprosesseissa määrättyjen kalatalousvelvoitteiden toimeenpano ja

valvonta

Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen Uhanalaisten ja taloudellisesti arvokkaiden kalakantojen suojelu ja hoito Vesien hoidon suunnittelu ja toteuttaminen Vesistöjen kalataloudellisten kunnostusten ohjaus ja rahoitus Kalastuksen säätely

EU:n kalastuspolitiikan toimeenpano, tukitoimet ja valvonta Investointi- ja kehittämistuet alan yrittäjille ja sidosryhmille Kalastuksen ja kalakaupan toimisto- ja kenttävalvonta Itämeren yhteisvalvontaoperaatiot Kaupallisille kalastajille ja vesiviljely-yrityksille maksettavat

hyljesietopalkkiot Laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen valvonta

Suomessa

Kalastuslain toimeenpano Kalatalouden yhteistyöryhmien vetäminen Kalatalousalueiden rajojen ja käyttö- ja hoitosuunnitelmien vahvistaminen Kalatalousalueiden toiminnan rahoitus, ohjaaminen ja valvonta Kalastuksen säätely Kalastuksen valvonta Avustukset kalatalouden edistämiseen Korvaukset vesien omistajille yleiskalastusoikeuksista

14

Kalatalouspalvelut-uudistus vuonna 2015

Kalatalouspalvelut –yksikön EU- kalastuksen valvonta kattaa Itämeren

Maakuntiin siirtyvät vesivaratehtävät tulvariskien hallinta toiminta vesistörakenteiden ja niihin liittyvien lupien ja

sopimusten haltijana  vesistöjen säännöstely rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus,

vesienhoidon suunnittelu hydrologinen havaintotoiminta vesihuollon ja vedenhankinnan edistäminen  peruskuivatus- ja ojitusasiat toimeenpanotehtävät rajavesistöasioissa

KASELY

Tulvariskien hallintatyö

KASELY

merkittävät tulvariskialueet– rannikon kohteet, Kymijoki, Riihimäen

keskusta

muut kohteet– esimerkiksi koko Vuoksen vesistöalue

tai Vantaanjoki

tarve sovittaa yhteen riskien hallintaa koko vesistöalueilla - esim. Päijänne/Kymijoki tai Kallavesi/Pielinen/Saimaa/Vuoksi

operatiivinen tulvantorjunta ja yhteistyö pelastuslaitosten kanssa

- esimerkiksi Kymijoen hyydöntorjunta

Helsingin ja Espoon rannikoiden tulvakartta Perustuu tarkkaan korkeusmalliin Veden alle jäävät alueet useilla meritulvan toistuvuuksilla Riskikohteet

- Tulvavaarassa olevat asukkaat- Rakennukset- Tiet- Yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot- Ympäristöriskit

Säännöstely- ja luvanhaltijatehtävät

koko vesistöalueen säännöstelyiden hallinta– valtion omat säännöstelyt– yksityiset säännöstelyt ja voimalaitokset

Tehtävä edellyttää erityisosaamista, jota keskitetty KASELYyn Vuoksen ja Kymijoen osalta

KASELY 01.05.2023

Rakennettujen ja säännösteltyjen vesien hoito toimenpiteet pienistä purokunnos-

tuksista suuriin kalateihin ja koko vesistöalueen kattaviin säännös-telyiden kehittämistöihin

toteutetaan vesi- ja kalatalouden asiantuntijoiden ja laajan yhteistyöverkoston yhteistyönä, - esim. FRESHABIT LIFE IP, Mustionjoen kalatiet, tulvasuojelu ja Lohjanjärven säännöstelyn tarkistaminen

pääasiallinen rahoitus tullut valtiolta ja erilaisista velvoitteista -> tavoite lisää yksityistä rahoitusta

Rajavesistötehtävät keskeisimmiksi nousseet rajan eteläosan

vesistöt, joilla merkittäviä toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia: – Vuoksi, Hiitolanjoki, Rakkolanjoki, Saimaan kanava

ja Urpalanjoki

tärkeimpiä tehtäviä– Saimaan ja Vuoksen juoksutustehtävät– tulvariskien hallinta– kalojen vapaan kulun varmistaminen ja kalakannoille

aiheutuvien haittojen ehkäiseminen– vesien tilaan ja suojeluun liittyvä asiat

tehtäviä hoidetaan yhdessä valtioiden ja maakuntien rajojen yli

valtakunnallinen KASELYyn keskitetty tehtävä

Vesihuollon kehittämistarpeet - esimerkkinä HämeVesihuoltolaitosten toimintavarmuus ja yhteistyö

Hämeessä 57 vesihuoltolaitosta (VEETI) Erityistilanteisiin varautuminen edistämällä verkostojen yhdistämistä ja vedenoton

varajärjestelyjä Toimintavarmuuden parantaminen koskee Hämeessä monia laitoksia sekä vesiyhtymiä

Yhdyskuntien vedensaannin turvaaminen Vedenhankinta perustuu pohja- ja tekopohjaveden hyödyntämiseen Hämeessä paljon pohjavesialueita ja pohjavettä, MUTTA uusia yhdyskuntien vedenhankintaan

soveltuvia merkittäviä vedenottopaikkoja on enää vaikea löytää ! Yhdyskuntien vedensaannin turvaamiseksi maankäytön suunnittelun, vedenhankinnan ja

pohjavedensuojelun yhteensovittaminen tärkeää

Jätevesivaikutusten minimointi Tarkoituksenmukaiset suuremmat puhdistusyksiköt Vesistökohtaiset typenpoistovaatimukset ja mahdolliset hygienisointivelvoitteet, lietteen

jatkokäsittely ja loppusijoitus/ hyötykäyttö

Haja-asutuksen vesihuolto Pienten vesihuoltolaitosten haasteet, yhteistyön kehittäminen ja organisatoriset kysymykset

23

HYVÄ JA TURVATTU VESIHUOLTO

Maakuntapalveluista maaseutuhallinnosta tulee merkittävä uusissa

maakunnissa, väkeä siirtyy keskimäärin 100 htv/maakunta maakunnista tulee vahvoja hallinnonalan toimijoita verkostoituen alueen muiden toimijoiden kanssa

valtion valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto - toiminnan säilyttäminen alueella. Uusi organisaatioraja toimitilaratkaisut/ yhteys?

digitalisaatio ja sähköisten palvelujen kehittäminen, entä olevat asiakaspalvelukeskukset jatkossa

asiakkaille palveluihin yhden luukun periaate, huomiota sujuviin palveluketjuihin

Uusista maakunnista tulee saada aidosti asiakaslähtöisiä, kansalaisia ja yrityksiä

yhdeltä luukulta, läheltä palvelevia organisaatioita tulee luoda kokonaan uusi toimija – ei ole kunta- eikä

valtiotaho, eikä minkään nykyisen organisaation suora jatke kahden tai kolmen maakunnan keskitetty tehtävien hoito nyt

viidessä ELYssä (mm. Häme ja Kaakkois-Suomi), miten saadaan resurssit ja osaaminen riittämään

ministeriöt ja keskusvirastot - hyvä verkosto ja vaikutuskanava molempiin suuntiin, strateginen yhteistyö

yhteinen tahtotila - yhteinen TULEVAISUUDEN KUVA tärkeää miten uusi hallinto voi parhaiten tukea maakuntien nousua?