MIELENTERVEYS JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN€¦ · syntyvän elimistön perusnesteiden tasapainon häiriöstä. Psyykkisten sairauksien kannalta tärkeimmät olivat lima eli phlegma

Tiedosta hyvinvointia

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Mielenterveysryhmä 1

MIELENTERVEYS JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

Pohjanmaa-hankkeen seminaari mielenterveyden ensiavusta

21.2.2008 Vaasa

Minna Savolainen, TtM, projektikoordinaattori,

Stakes


Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 2

Pohjalainen 16.2.2008



Esityksen sisältö

I Mitä on mielenterveys?

Käsitteen monimerkityksellisyydestä, kehittymisestä ajassa, mielenterveys voimavarana

II Mielenterveyden edistäminen

Miten mielenterveyttä edistetään, mielenterveyden edistämisen tavoitteet ja tasot



I MITÄ ON MIELENTERVEYS



”Jokainen tietää mitä se ei ole, mutta kukaan ei ole täysin varma siitä, mitä se on”

(Hill 1995)



Mielenterveyden määrittelyn vaikeudesta

Monimerkityksellinen käsite – eräänlainen perheyhtäläisyyden käsite, jonka sisältö vaihtelee tilanteesta toiseen.

Määrittelyt sidoksissa historiallisiin, kulttuurisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin tilanteisiin ja aikakausiin.



Kukin aikakausi luo oman määritelmänsä

Määrittelyissä heijastuvat aina aikansa arvot, asenteet ja normit.

Mielenterveys käsitteenä on suhteellisen nuori (esiintyy Suomessa ensimmäisen kerran virallisissa yhteyksissä vuonna 1952).

Aiemmissa määrittelyissä ovat korostuneet luonnehdinnat psyykkistä häiriöistä, mielen sairauksista.



Mielen sairaudesta ja terveydestä aikojen kuluessa

Alkukantaisissa kulttuureissa psyykkiset poikkeavuudet

ymmärrettiin yleensä demonien eli pahojen henkien aiheuttamiksi.

Antiikin Kreikka : ns. humoraalioppi, jossa oireiden selitettiin

syntyvän elimistön perusnesteiden tasapainon häiriöstä. Psyykkisten

sairauksien kannalta tärkeimmät olivat lima eli phlegma ja musta

sappi eli melanchole. Antiikin kaudelta ovat peräisin psyyken tilaa

kuvaavat käsitteet, kuten mania, melankolia ja hysteria.

Keskiaika: astrologia vaikutti voimakkaasti. Taikausko voimistui

kirkon piirissä ja katolinen kirkko vahvisti opin noituudesta.

Mielisairaus selitettiin tavallisesti ihmiseen asettuneesta riivaajasta

johtuvaksi.



Mielen sairaudesta ja terveydestä aikojen kuluessa (2)

1500- 1600 –luvuilla taikausko vaikutti yhä, noitaroiviot roihusivat

Euroopassa. Toisaalta sairauksia alettiin tarkastella yhteiskunnallisesti

väestöllisinä ja taloudellisina ilmiöinä.

Suomessa annettiin 1840-luvun alkaessa ”asetus heikkomielisten

hoidosta” ja avattiin ”houruhuone Helsingin kaupungin tykönä” eli

Lapinlahden keskuslaitos.

1900-luvulle tultaessa psykiatrian kehitys sitoutui kiinteästi

neurologiaan – mielitaudit johtuivat hermoston sairauksista tai

toimintahäiriöistä

Vuonna 1897 perustettu maailman vanhin vapaaehtoinen

mielenterveysjärjestö Turvayhdistys mielenvikaisia varten muutti

nimensä vuonna 1919 Sielunterveysseuraksi.



Mielen sairaudesta ja terveydestä aikojen kuluessa (3)

Mielisairaslaki asetettiin vuonna 1937.

Sielunterveysseuran nimeksi tuli vuodesta 1952

Mielenterveysseura.

Mielenterveyslaki tuli voimaan 1992.



Mielenterveys ja mielen sairaus; kaksi eri käsitettä

Mielenterveys

elämäntaidollinen ja kokemuksellinen käsite

ei voida hoitaa lääketieteellisin keinoin vaan edistää ja vahvistaa sairauksien hoidosta poikkeavalla tavalla

Mielen sairaus

lääketieteellinen käsite

voidaan hoitaa ja parantaa lääketieteellisin keinoin



Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys on ihmisen terveenä olemisen ydintä: EI OLE TERVEYTTÄ ILMAN MIELENTERVEYTTÄ!

Mielenterveys on ihmisen voimavaraa, jota ihminen käyttää ja kerää ja jonka avulla hän ohjaa elämäänsä.

Mielenterveys on elämän kivijalka, joka tukee arjessa jaksamista ja auttaa joustamaan ja kestämään vastoinkäymisiä ja selviytymään niistä.



Mielenterveyttä määrittävät tekijät

Mielenterveyttä määrittävät ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten:

yksilölliset tekijät ja kokemukset,

sosiaaliset, vuorovaikutukselliset tekijät,

yhteiskunnan rakenteet ja resurssit

kulttuuriset arvot.



Yhteiskunnalliset rakenteet ja

resurssit

sosiaalipolitiikka

yhteiskuntajärjestelmä

koulutusresurssit

asunto-olot

taloudelliset voimavarat

palvelujen saatavuus ja laatu

Kulttuuriset

arvot

vallitsevat yhteiskunnalliset

arvot (tasa-arvo, ihmisoikeudet)

mielenterveyteen kohdistuva

sosiaalinen arvostus

sosiaalista kanssakäymistä

määrittävät säännöt

mielenterveyden ja sen

häiriöiden sosiaaliset määritteet

mielenterveysongelmien

leimaavuus

poikkeavuuden sieto

Yksilökohtaiset tekijät ja

kokemukset

tunne-elämä, ajattelu, toiminta

identiteetti, käsitys itsestä,

itsetunto

autonomia

sopeutumiskyky (hallinta,

stressinsietokyky)

muut yksilölliset voimavarat

(koulutus, tieto)

elämän koettu mielekkyys

ruumiillinen terveys

Sosiaalinen tuki

ja muu vuorovaikutus

yksilötaso

perhepiiri

koulu

työ

yhteisö ja ympäristö

hallinto ja palvelut

Sosiaalinen tuki

ja muu vuorovaikutus

yksilötaso

perhepiiri

koulu

työ

yhteisö ja ympäristö

hallinto ja palvelut

MIELENTERVEYS

Lavikainen jne. (2001)



Mielenterveys muuttuvana prosessina

Mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ovat

jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.

Tässä vuorovaikutuksessa syntyy jatkuvasti uusia voimavaroja ja kuluu entisiä.

Mielenterveys ei ole pysyvä, muuttumaton tila vaan se on liikkuva prosessi, joka vaihtelee elämätilanteiden ja elämän kulun eri vaiheissa aivan kuten fyysinen terveyskin.

Mielenterveyteen vaikuttavat monet altistavat, laukaisevat ja tukevat tekijät ja sillä on puolestaan moniulotteiset seuraukset ja lopputulokset.



Mielenterveyden kehityksen kannalta tärkeät vaiheet

ihmisen elämänkaaressa (1):

Vauvaikä: perusturvallisuuden kehittyminen

Pikkulapsi-ikä: yksilöitymisen alkaminen, liikkumisen ja puheen oppiminen, erotilainteiden harjoitteleminen ja pettymysten sietäminen

Leikki-ikä: sosiaalisten taitojen opettelu leikkikaverisuhteissa, kieltoihin sopeutuminen

Kouluikä: uusien tietojen ja taitojen omaksuminen, kasvavaan itsenäisyyteen oppiminen

Nuoruusikä: puberteetti, seksuaalisuuden kehittyminen, identiteettikehitys, vanhemmista irtaantumisen alku



Mielenterveyden kehityksen kannalta tärkeät

vaiheet ihmisen elämänkaaressa (2):

Nuoriaikuisuus: vanhemmista irtautuminen, opiskeluun ja työelämään asettuminen, parisuhteen luominen, perheen perustaminen

Kypsä aikuisuus: lasten kotoa lähtö, omaan ikääntymiseen sopeutuminen, omien vanhempien vanhenemisen ja kuoleman hyväksyminen

Ikääntyminen: eläkkeelle siirtyminen, oman vanhenemisen hyväksyminen, läheisten kuolemiin ja menetyksiin sopeutuminen



Mielenterveyden suojatekijät ja riskitekijät

Suojaaviksi tekijöiksi kutsutaan niitä tekijöitä, jotka

elämänvaikeuksissa kannattelevat, ikään kuin suojaavat ihmistä. Suojaavat tekijät auttavat kohtamaan vaikeuksia ja ratkomaan niitä. Suojaavat tekijät vahvistavat mielenterveyttä ja elämänhallintaa sekä toimintakykyä.

Riskitekijät vaarantavat elämän ja toimintojen jatkuvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Riskit tarkoittavat niitä yksilön ja ympäristön vaikutuksia, jotka estävät ja vähentävät yksilön mahdollisuuksia elää terveesti sekä tasapainoisesti.



Sisäisiä suojaavia tekijöitä:

hyvä fyysinen terveys ja perimä

myönteiset varhaiset ihmissuhteet

riittävän hyvä itsetunto

ongelmanratkaisutaidot

vuorovaikutustaidot

kyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita

mahdollisuus toteuttaa itseään

Ulkoisia suojaavia tekijöitä:

sosiaalinen tuki, ystävät

koulutusmahdollisuudet

työ tai muu toimeentulo

kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet

turvallinen elinympäristö

lähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät

Sisäisiä riskitekijöitä:

biologiset tekijät, esim. kehityshäiriöt, sairaudet

itsetunnon haavoittuvuus

avuttomuuden tunne

huonot ihmissuhteet

eristäytyneisyys, vieraantuneisuus

Ulkoisia riskitekijöitä:

erot ja menetykset

hyväksikäyttö, väkivalta ja kiusaaminen

työttömyys ja sen uhka

päihteet

köyhyys, kodittomuus, leimautuminen

haitallinen elinympäristö

Suojaavat tekijät ja riskitekijät voidaan jakaa sisäisiin ja

ulkoisiin tekijöihin. Esimerkkejä:



Mielenterveys on tärkeä

Mielenterveydellä on merkittävä vaikutus yksilöiden, yhteisöjen ja koko kansakunnan sosiaaliseen, inhimilliseen ja taloudelliseen pääomaan.

Mielenterveys

on hyvinvoinnin perusta

vahvistaa toimintakykyä

luo vastustuskykyä elämän kolhuja vastaan.



Mielenterveys mahdollistaa

kyvyn luoda ihmissuhteita ja välittää toisista

taidon ilmaista tunteitaan

kyvyn tehdä työtä

ajoittaisen ahdistuksen hallinnan, menetyksiä sietämisen ja omassa elämässä tapahtuvien muutosten hyväksymisen tarvittaessa.



Kiteytetysti mielenterveys on

Inhimillinen, elämään myönteisesti vaikuttava voimavara, joka mahdollistaa oman elämän elämisen mahdollisimman täysipainoisesti. Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä. Hyvää mielenterveyttä vahvistavat emotionaaliset ja sosiaaliset taidot. Mielenterveyteen vaikuttavat yksilölliset tekijät ja kokemukset, sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä, yhteiskunnan rakenteet ja resurssit sekä kulttuuriset arvot.



Mielenterveys on

Ihmisen ulottuvuus, joka tekee ihmisestä

joustavan ja elämäniloisen, joka johtaa

mielenrauhaan ja sekä omien että muiden

ihmisten tarpeiden tasapainoiseen

huomioonottamiseen (Hyvä elämä - hyvä

mieli 2006).



II MIELENTERVEYDEN

EDISTÄMINEN



Miksi mielenterveyden edistäminen on tärkeää? Mielenterveys on erottamaton osa kansanterveyttä ja sillä on merkittävä vaikutus kansakuntiin ja niiden inhimilliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen pääomaan.

Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä ja vaikeuttavat vähintään joka viidennen aikuisen arkipäivässä selviytymistä. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomessa eniten työkyvyttömyyttä.

Yksilön näkökulmasta henkinen pahoinvointi ja mielenterveyden häiriöt aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja elämänlaadun heikentymistä.

Mielenterveysongelmien ja häiriöiden hoito kuormittavat yhteiskuntaa taloudellisesti.



Mielenterveyden edistämisen tasot ja kohteet

Mielenterveyden edistäminen on moniulotteista toimintaa, joka käsittää useita eri tasoja.

Mielenterveyden edistämistä voidaan toteuttaa:

yksilötasolla: tiedon lisääminen, voimavarojen, elämäntaitojen, ongelmaratkaisukykyjen jne. vahvistaminen, riskitekijöiden vähentäminen, häiriöiden ennalta ehkäisy

yhteisötasolla: kuntapalvelut ja –strategiat paikallisesti, organisaatiot, työpaikat, koulut, asuinalueet jne.

yhteiskunnan tasolla: terveys- ja hyvinvointipolitiikka ja väestöstrategiat valtakunnan tasolla



Mielenterveyden edistäminen yksilötasolla (1):

Mielenterveydestä voi huolehtia kiinnittämällä huomioita

psyykkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen ja henkiseen

hyvinvointiinsa.

Omasta mielenterveydestään voi huolehtia mm.:

pitämällä kiinni arjen rytmistä

lepäämällä ja nukkumalla riittävästi

syömällä monipuolisesti ja liikkumalla riittävästi omien mieltymysten mukaan

ylläpitämällä sosiaalisia suhteita

säilyttämällä kiinnostus elämään ja suhtautumalla toiveikkaasti tulevaisuuteen



Mielenterveyden edistäminen yksilötasolla (2):

Läheisen mielenterveyttä voi tukea vahvistamalla tämän

voimavaroja ja tarjota apua sekä tukea tilanteissa, jotka

uhkaavat mielenterveyttä

Mielenterveyden ensiapu on jokamiehen ja –naisen

mielenterveysosaamista, jonka tavoitteena on:

1. Suojella elämää jos epäillään, että ihminen voi vahingoittaa itseään tai muita.

2. Tarjota apua pyrkien ehkäisemään mielenterveysongelmien kehittyminen vakavimmiksi.

3. Edistää hyvän mielenterveyden saavuttamista ja tukea omia voimavaroja ja vahvuuksia.

4. Ohjata tarvittaessa hakemaan apua.



Mielenterveyttä koettelevia tilanteita

Kukaan ei voi välttyä elämässään kriiseiltä, kriisit

ovat osa elämää.

Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen elämässä, ratkaisevaa käännettä tai kohtalokasta häiriötä – ihminen joutuu tilanteeseen, jossa aiemmat kokemukset ja ongelmaratkaisutaidot eivät riitä uuden tilanteen hallitsemiseksi.

Kriisejä on monenlaisia: elämänkaareen kuuluvat kehityskriisit, perheen kriisit esim. perheenjäsenen sairastuminen tai kuolema, traumaattiset kriisit.



Kriisin kohdannutta voi auttaa mm.

kuuntelemalla: kriisin kokeneella voi olla tarve

puhua asiasta uudelleen ja uudelleen

olemalla läsnä ja ylläpitämällä turvallista sekä välittämisen tunnetta

tukemalla arjen elämää ja antamalla konkreettista apua

pitämällä yllä uskoa ja toivoa

rohkaisemalla hakemaan tarvittaessa ammattiapua



Mielenterveyden edistäminen yhteisö- ja

yhteiskunnallisella tasolla (1):

Mielenterveyden edistäminen voi olla mitä tahansa toimintaa, joka aktiivisesti vaalii hyvää mielenterveyttä vahvistamalla sitä edistäviä tekijöitä ja vähentämällä tekijöitä, jotka vahingoittavat tai heikentävät yksilöiden ja yhteisöjen psyykkistä terveyttä (Britannian terveyskasvatusvirasto, Quality Framework, 1997).





Mielenterveyden edistämisen tavoitteet:

Pyritään saamaan aikaan yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen hyvinvointia edistäviä olosuhteita.

Tavoitteena on suojella, tukea ja ylläpitää emotionaalista ja sosiaalista hyvinvointia ja

Luoda olosuhteet jotka mahdollistavat psyykkisen ja psykofyysisten kehityksen, joustavan sinnikkyyden, pärjäämisen ja voimaantumisen (Hyvä elämä - hyvä mieli 2006)





Mielenterveyden edistämisen painopiste on koko väestön hyvinvoinnin tukemisessa:

niiden, jotka ovat hyvinvoivia ja terveitä,

niiden, joilla on mielenterveyden riskejä, ja

niiden, jotka ovat sairastuneet.





Mielenterveyden edistäminen kunnan tehtävänä:

Kiinteänä osana yleistä terveyden edistämisen toimintaa.

Laaja-alainen tehtävä, jota tulee toteuttaa kaikilla sektoreilla.

Suurin osa mielenterveyden edistämisestä tapahtuu terveydenhuollon ulkopuolella:

ympäristö-, kaavoitus- ja liikennesuunnittelussa, sosiaali- ja terveystoimessa, kulttuuritoimessa, opetus- ja koulutoimessa, työvoimapolitiikassa, poliisin toiminnassa jne.

Kaikessa päätöksenteossa otettava huomioon niiden mielenterveysvaikutukset.



HS 6.2.2008



Strategioita mielenterveyden edistämiseksi

Ihmisoikeuksien edistäminen.

Leimautumisen ehkäisy, stigman vastainen työ.

Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen.

Koko yhteiskunnan kehittäminen (mielen)terveyttä edistäväksi.

Mielenterveyttä edistävien ohjelmien kehittäminen.

Mielenterveyshäiriöiden ehkäiseminen ja preventiivisten toimintamallien kehittäminen.

Yksilön ulkoisten riskitekijöiden vähentäminen (mielenterveysuhkien torjunta).

Sosiaalisen pääoman kartuttaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen.

Väestön mielenterveysosaamisen (tieto-taidon) lisääminen.

Riittävän sosiaalisen tuen ja vuorovaikutuksen tarjoaminen.

Yksilön voimavarojen lisääminen ja itsetunnon sekä itsetiedostuksen vahvistaminen.



Tehokkaita interventiota on tutkittu ja

vaikuttavuudesta on näyttöä.

Esimerkiksi:

Mielenterveyden ensiapukurssit.

Ennalta ehkäisevät työmenetelmät perheiden ja lasten tueksi, silloin kun vanhemmalla on mielenterveysongelma (Toimiva lapsi&perhe).

Asepalvelusikäisten nuorten miesten hyvinvoinnin tukeminen ja syrjäytymiskehityksen ehkäiseminen (Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamalli).

Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona.

Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät.

Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö (Ystäväpiiritoiminta).

Jobs – Työhön –syrjäytymisvaarassa olevien työllistymistä tukeva ryhmämenetelmä.



Lopuksi...

Mielenterveys eli henkinen hyvinvointi ”tarttuu” ihmisestä toiseen.

Henkistä hyvinvointia pitää levittää ja tartuttaa ihmisten keskuudessa!



KIITOS MIELENKIINNOSTA!

Keskustelua, ajatuksia ja kysymyksiä


Tiedosta hyvinvointia

”Inhimillisessä olemuksessa ei liene mitään niin

vaihtelevaa, luokseenpääsemätöntä ja komplisoitua ja

sen vuoksi niin vähän ymmärrettyä kuin ihmisen

sielunelämä. Mikä lienee syynä siihen, että meidän on

niin vaiketa ymmärtää toisiamme, ja että kuljemme kuin

vieraat toistemme rinnalla? Kysymmekö edes sitä? Jos

etsisimme tuota syytä, kävisi elämä varmaankin

yksinkertaisemmaksi ja arvoituksellinen ihminen, jonka

kohtaamme, muuttuisi useasti helpommin

ymmärrettäväksi ja oikeudenmukaisemmin arvostelluksi”

Karin Neuman-Rahn (1924) Teoksessa Sielullisesti sairas ihminen ja hänen hoitonsa.

Documents

MIELENTERVEYS JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN€¦ · syntyvän elimistön perusnesteiden tasapainon häiriöstä. Psyykkisten sairauksien kannalta tärkeimmät olivat lima eli phlegma