MONIALAISEN YHTEISTYÖN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET JA PULMAT – MITEN NE RATKAISTAAN?

Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy

Tom Tarvainen

Länsi-Suomen KASTE –hankkeet

Lokakuu 2014

Ajatustalo Oy - Kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä

Ikäkaste Ikälain pilotoinnin arviointi 2013

Vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeen arviointi 2014

Kaste-ohjelma Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtamisrakenteet

Perhekeskustyyppisen toiminnan suunnittelu

(2012 – 2013, 7 aluetta Etelä-Pohjanmaalla)

Ikääntyneiden turvallisuutta edistävän Turvana-palvelukonseptin asiantuntijatehtävät (2014 –)

Löytävän vanhustyön mallintaminen ja levittäminen (2014 –)

PAAVO-ohjelma ja Verkostokehittäjät –hanke: Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn asiantuntijatehtävät (2014 –)

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen koulutuskokonaisuus (2014 –)

Muutosjohtamisen koulutukset vanhuspalveluiden esimiehille (2014)

Satakunta, lasten ja nuorten maakunta -kehittämiskokonaisuus (2013)

Useita järjestöarviointeja (meneillään)

Aluksi: monialaisen yhteistyön tarve kasvaa

• Toimintaympäristön muutokset

• Palvelutarpeiden kasvu: yksittäisten hallinnonalojen ja sektorien ratkaisut eivät riitä

• ”Pirulliset” ongelmat, joita taklattava monesta suunnasta

• Niukkenevat resurssit

• Uudistuva lainsäädäntö

• Uuden teknologian mahdollisuudet

Aluksi: kuntamurros vaikuttaa monella tasolla

• Yhdistymiset, liitokset, fuusiot - Kuntaliitokset - Yhtymä – alue – piiri - Sote-odotus

• Palvelujen tuotantotavat muuttuvat - Elämänkaarimalli, tilaaja-tuottajamalli - Julkinen sektori – yksityinen sektori – kolmas sektori

• Syntyy uusia palvelukokonaisuuksia, osa palveluista katoaa

• Työntekijöiden tehtäväkuvat ja työnteon tavat muuttuvat

Kunnat reagoivat eri tavoin: aktiivinen muutosjohtaminen vs. odotus.

MONIALAISEN

YHTEISTYÖN

KONTEKSTI

Sitten monialaisen yhteistyön haasteisiin…

Yleisiä havaintoja monialaisesta yhteistyöstä

• Putkihallinto. Palvelujärjestelmä on siiloutunut ja pirstaloitunut.

• Sektorit toimivat edelleen itsenäisesti

- eri kielet

- poikkeavat arvot, menetelmät, käytännöt ja lähestymistavat

- professioiden raja-aidat, ennakkoluulot

- kommunikaatiorakenteiden puute

- salassapito ja tietosuoja

- monialainen yhteistyö = kokous, tämän jälkeen palataan omiin siiloihin? (Siurala, 2010.)

• Johtaminen ja koordinointi

• Resurssiongelmat

• Uppoutuminen sisäiseen kehittämiskuplaan?

• Seuranta ja hyötyjen arviointi liian kevyttä

• Tehokkaiden työmuotojen vakinaistaminen ja levittäminen

Kriittisiä kysymyksiä

• Osataanko asettaa selkeitä tavoitteita paikallisesti?

• Millaiset ovat lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteet?

• Mikä on yhteisen kehittämistyön kokoluokka?

• Tavoitellaanko pieniä vai keskisuuria muutoksia?

• Onko toimenpiteiden seuranta ja arviointi kunnossa?

1. Monialaiseen yhteistyöhön on sitouduttava eri tasoilla

Työntekijät

Lähiesimiehet

Toimiala-, tilaajajohto

Kunnan- / kaupungin johto

Poliittiset päättäjät Prioriteetit, rakenteet, resurssit Mikä on tärkeää?

Monialaisten palvelu-kokonaisuuksien johtaminen, oman henkilöstön sitouttaminen

Uuden työmuodon ja toimintakulttuurin oppiminen, yhteistyöhön sitoutuminen

2. Monialainen yhteistyö on monitahoinen johtamisen haaste

• Ihmisten, ryhmien ja professioiden johtamisen haaste

Auktoriteettijohtaminen väistyy, siirtyminen verkostojen johtamiseen

Motivointi-, kannustus- ja vuorovaikutustaidot korostuvat

Erilaiset kielet, käsitteet ja toimintakulttuurit

Eri lainsäädäntö ja tietosuoja

• Palveluprosessien johtamisen haaste

Osaoptimoinnista kokonaisuuksien tarkasteluun

Tarvitaan tehokkuutta muutosprosesseihin

Myös eri hallinnonalojen strategiat on integroitava

Kenelle mandaatti, kenelle valta?

• Tietojohtamisen haaste

• Resurssijohtamisen haaste

• Asiakaslähtöisyyden haaste

3. Monialaista yhteistyötä tehdään lukuisissa verkostoissa ja rakenteissa

• Ovatko kaikki verkostot todellakin tarpeen?

• Palvelujärjestelmän selkeyttäminen hyödyttäisi monia tahoja (johto – esimiehet – työntekijät – asiakkaat – sidosryhmät).

• Toimimattomien verkostojen karsiminen, toimivien mutta päällekkäisten yhdistäminen, tarvittaessa uusien kokoavien verkostojen perustaminen.

• Osien johtamisesta kokonaisjohtamiseen ”lintuperspektiivi”.

Yksi malli – selkeämmät johtamisverkostot?

Kunta 1

Kaupungin / kunnan johtoryhmä

LNP-palveluiden

johtamis-verkosto

Aikuisten palvelujen johtamis-verkosto

Ikäihmisten palvelujen johtamis-verkosto

Elinolojen

seuranta ja

arviointi

Yhteensovittava

johtaminen (THL)

Parempi

koordinaatio

Paremmat

palvelut

Muut verkostot

ja työryhmät

Muut verkostot

ja työryhmät

Muut verkostot

ja työryhmät

4. Monialaisessa yhteistyössä ihmisen elämää olisi tarkasteltava kokonaisuutena

KOULU / OPISKELU TYÖ

ASUMINEN

• Hyvä palvelujärjestelmä huomioi elämän eri puolet. • Palvelut on ulotettava lähelle, ihmisten arkeen ja elinympäristöihin. • Integroidut palvelut ja palvelukokonaisuudet. • Tukea tarvitsevat ihmiset: lähtökohdaksi arjessa pärjääminen.

5. Monialaisessa yhteistyössä tarvitaan tietojohtamista

• Nyt tieto ihmisten elinoloista ja hyvinvoinnista jakautunut eri puolille, miten rakentaa kokonaiskuva?

• Yhteinen tiedon kokoaminen, käsittely ja tulkinta. • Tarvitaan reaaliaikaista palvelujärjestelmästä koottavaa sekä ihmisten

kokemusperäistä tietoa. • Tiedon kumuloituvuus, lyhyemmän ja pidemmän aikavälin trendit.

• Nyt haasteena: * valtakunnallisia mittareita on paljon * tilastot laahaavat perässä * tietojärjestelmiä vierastetaan * tarvittaisiin tietoa tulevaisuuden palvelutarpeista (palvelutarpeet muitakin kuin raskaita sote-palveluita!)

Yksi tietojohtamisen malli Koottava tieto Kokoaminen,

käsittely, tulkinta Linjaukset ja toimenpiteet

Seuranta

Lasten ja nuorten

elinolokatsaus 2015

(esimerkki)

Valtuusto, kunnan- tai kaupungin-hallitus

Hv-palveluiden johtoryhmä

Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto

Muut tahot (esim. järjestöfoorumi)

Määritellään

Priorisoidaan

Tiedotetaan

Järjestetään

6. Monialaisessa yhteistyössä tarvitaan resurssiviisautta

• Siiloutuneet budjetit. • Resursseja olisi siirrettävä ennaltaehkäisevään työhön, vain siten jää

panoksia tarvittaville korjaaville palveluille. • Nyt panokset korjaavassa työssä. • Tarvitaan kevyempien palvelujen (asuminen, liikkuminen,

yhteisöllisyys) rahoitusta vähentää raskaiden sote-palvelujen tarvetta.

• Onko kunnan yhteinen ennaltaehkäisevän työn budjetti mahdollinen?

Mahdollistaisi vaiheittaisen kehittämisen ja priorisoinnit. Mikä estää?

• Julkisen – kolmannen sektorin – yksityisen sektorin työnjako.

Paljon yritetään eli esimerkkejä ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamisesta

Imatran malli,

ennaltaehkäisevä

hyvinvointineuvola

Tehostetut

terveystarkastukset

Auttavat puhelimet,

sähköiset

neuvontapalvelut

Ei pikavoittoja

Ongelmat sitkistyvät, ratkaisujen tavoittaminen vaikeutuu. (Paul Stepney, tulossa). Mitä tukea lapsi ja lapsiperhe tarvitsisivat? Kasvatuksen tukea. (M. Rimpelä, tulossa).

Lähde: Valtiovarainministeriö 11/2013. Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? (Jorma Sipilä, Eva Österbacka)

7. Monialaisessa yhteistyössä on vahvistettava asiakaslähtöisyyttä

• Monialainen yhteistyö on usein viranomaisten keskinäistä yhteistyötä.

• Ihmiset joille palveluja suunnitellaan tarvitaan paremmin mukaan niiden suunnitteluun. Lähtökohtana eivät rakenteet vaan ihmisten tarpeet!

• Mitä on asiakkaan osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen eri tasoilla ja konkreettisina tekoina?

* Suunnitteluosallisuus * Arviointiosallisuus

* Päätöksenteko-osallisuus * Talouden osallisuus

* ”Hiljaisten osallisuus”

• Osallisuus ei irrallinen agenda vaan sen oltava tapa ajatella ja toimia.

• Johtajien tehtävä on tuettava toimintakulttuurin muutoksessa (koulutus, tehtäväkuvamuutokset, tiimit/työparit jne.).

Osallisuutta vahvistavat elinympäristöpilotit?

Koti ja perhe Kaverit Koulu/opiskelu

Työ Asuminen

Terveys

Mediat Harrastukset ja

vapaa-aika

• Kuntalaiset uusien palvelujen ideoijina. • Sosiaalista toimintaa, ihmisten tiedot, taidot ja kokemus käyttöön! • Yhteisöllisyys, ilo!

8. Tarvitaan myös nopeita kokeiluja!

Osallisuuspilotit

Turvallisuuskävelyt

Tehokas suunnittelu, nopea toimeenpano, pieni toimintaraha.

9. Monialainen yhteistyö – ketkä mukana?

• Kaikki viisaus ei asu kunnissa kaikki ratkaisut eivät tule kunnalta.

• Kuinka järjestöjen vahvuudet kohtaamisen ammattilaisina saataisiin paremmin käyttöön työnjaon lisäksi tarvitaan resurssien uudelleen kohdentamista.

• Hyvinvointipalveluihin tarvitaan uudenlaisia tuotekehityksen polkuja. Yhdessä järjestöjen ja yritysten kanssa.

• Esim. Espoo ja ongelmien tuotteistaminen

* jo suunnitteluvaiheessa moninkertainen luova potentiaali

* kustannustehokkaat ja älykkäät ratkaisut

10. Kuinka arvioidaan? Pisteittäisestä

arvioinnista kokonaisvaltaisempaan arviointiin

Yksitäisen palveluntuottajan (järjestö, kunta) suorituskyky

Monialaisen yhteistyöverkoston yhteistoiminnan tehokkuus

Asiakkaan kokema palvelutuotannon suorituskyky

Lisätiedot: Malli kehitetty Innovatiiviset palvelutuotannon mittarit –hankkeessa.

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Lopuksi: johtajan vastuu

•Hyvässä johtamisessa kehittämistyön tavoitteet mitoitetaan ihmisen kokoisiksi, saavutettaviksi.

• Isoja uudistuksia saadaan aikaiseksi tahdolla, sinnikkyydellä ja sopimuksista kiinni pitämisellä.

•Hyvä johtaja innostaa, inspiroi ja johtaa edestä.

•Tunnelma on tärkeä.

•Muutoksen johtamisessa viestintä on tärkeää.

•Muutoksen jälkeen on lupa levätä!

Kiitos.

ajatustalo.fi