VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA 2035+ / MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017

!MAAKUNTAHALLITUKSEN ILTAKOULU 27.11.2013

!1. STRATEGIAPROSESSI (HS)

2. LÄHTÖKOHDAT (MR) 3. VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKASKENAARIOT (AV)

3. STRATEGIALUONNOS (TN)

MAAKUNTASTRATEGIAN VALMISTELU Neljä näkökulmaa

TALOUS - elinkeinotoiminta - kaikki toimijat kunnat ja hallinto mukaan lukien

YMPÄRISTÖ - alue-/yhdyskuntarakenne / maankäyttö ja infra - fyysinen rakennettu toimintaympäristö - palvelurakenne - luonto & kulttuuriperintö

ARVOT/ILMAPIIRI - aika, ajan henki - sosiaalinen/henkinen toimintaympäristö - hyvinvointi

OSAAMINEN - perusopetus - koulutus - tutkimus - ylläpito

MAAKUNTASTRATEGIAN VALMISTELU Neljä työryhmää

Talous OsaaminenEsa  Lindqvist  (pj) V-­‐S  ELY Liisa  Kairisto-­‐Mertanen  (pj) Turun  amkPetteri  Partanen/Esa  Högblom  (siht) VSL Esa  Högblom/Veli-­‐Matti  Kauppinen  (siht) VSLNiko  Kyynäräinen TSEK Martti  Rantala V-­‐S  ELYHenri  Wibom V-­‐S  Yrittäjät Taru  Penttilä AMKTeppo  Virta Teknologiateollisuus Riitta  Pyykkö Turun  yliopistoLeena  Arvela-­‐Hellén   Uusikaupunki Teemu  Malinen V-­‐S  yrittäjätLaura  Mattinen Brahea/VARRU Antti  Virtanen L-­‐S  koulutuskuntayhtymäJarmo  Järviö  (Outi  Rannikko) SAK Merja  Haliseva-­‐Soila V-­‐S  ELYHanna  Lindholm V-­‐S  ELY Aino  Ukkola   TSEKRikumatti  Levomäki(Erik  Lehtonen) Science  Park Petra  Peltonen TYYJari  Lähteenmäki Kauppakamari Esko  Poikela Turun  seudun  Jean-­‐Mikael  Öhman Åbo  Akademi Marjut  Polviander AKAVALassi  Liippo V-­‐S  ELY Piia  Alvesalo Sivistystyönanatajat

Tero  Piispanen Turku  Science  ParkArvot  ja  ilmapiiri YmpäristöOlli  Hietanen  (pj) Turun  yliopisto Timo  Hintsanen  (pj) Turun  kaupunkiVeli-­‐Matti  Kauppinen/Petteri  Partanen  (siht) VSL Kaisa  Äijö/  Timo  Juvonen  (siht) VSLHarri  Ojansuu V-­‐S  ELY/TEKES Olli-­‐Pekka  Mäki Turun  kaupunki/ympäristöPetri  Virtanen Turun  kaupunki Elina  Uitamo V-­‐S  ELY/TEKESKirsi  Kärpijoki V-­‐S  ELY Turkka  Michelsson   ParainenRaija  Hurskainen L-­‐S  AVI Hannu  Klemola LuonnonsuojelupiiriPekka  Vepsäläinen STTK Jukka  Käyhkö Turun  yliopistoPauli  Heikkinen SPR Paavo  Myllymäki MTKSatu  Suhonen Sairaanhoitopiiri Arto  Teittinen MetsäkeskusTorbjörn  Lindström Pelastuslaitos Juuso  Virtanen KauppakamariAri  Welling YLE  Turku Sanna  Kipinä-­‐Salokannel V-­‐S  ELYAnita  Silanterä Salo Markku  Leppälehto Talonrakennusteollisuus  ry.Joanna  Kurth Maakuntamuseo Eija  Suna MuseokeskusMikko  Jaatinen/Salla Niemi AMK:n  opiskelijakunta Jussi  Mälkiä Meriaura  Oy

NYKYTILAN KUVAUS

STRATEGIAN KÄRJET

MAAKUNTA-SUUNNITELMA 2035+

MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017

2. LÄHTÖKOHDAT NYKYISEN STRATEGIAN TOTEUTUMINEN, MUUT OHJELMAT,

TAPAHTUNUT KEHITYS

4. VISION KIRKASTAMINEN KÄRKITEEMOJEN AVAAMINEN, ASEMAN JA ALUERAKENTEEN

KUVAUS, TAVOITELUVUT, TAVOITETILAN MÄÄRITTELY

6. VAIKUTUKSET, TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA* * MAAKUNTA NYT -PORTAALI

3. SISÄLTÖPROSESSI - 4 NÄKÖKULMAA VALTUUSTO, TYÖRYHMÄT,

RISTIINPÖLYTYS, SWOT / SKENAARIOT

OAS>JOHDANTO1. STRATEGIATYÖN MERKITYS JA PERUSTEET

5. OHJELMOINTI KEHITYSPOLUT, TOIMENPITEET,

VASTUUT, RESURSSIT

SOVA

Maakuntastrategian  yhteiset  esille  nousseet  teemat

yhteistyötaidot

saavutettavuus

resurssiviisaus

vastuullisuus

Y

S

R

V

hyvinvointi

ymmärrys

lähiruoka

hiilineutraali Saaristomeri / Itämeri

johtaminen

symbioosimaakunta

vesimaakunta

yrittäjyys

asenne

laatutilat

Maakuntastrategia = kumppanuustrategia

Maakuntastrategian yhteiset esille nousseet aiheet

Y

S

R

V

yhteistyötaidot

saavutettavuus

resurssiviisaus

vastuullisuus

Kumppanuusstrategian kärjet

Yhdessä rajat rikkoen

Saavutettava Itämeren portti

Ennakoivaa edelläkävijyyttä

Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt

Y

S

R

V

Kumppanuusstrategian kärkiteemat

JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE -SELVITYS

Malla Rannikko

• Ohjelmaa avattava ulkoisille vaikutteille, sillä ohjelmatyö nähdään sisäänpäin lämpiävänä. Maakuntaohjelman ohjelmapainopisteisiin toivotaan tiukempia valintoja.

• Valtiontalouden tila ja väestörakenteen nykyinen kehitys huomioiden joudutaan pohtimaan julkisen rahoituksen käyttöä. Tarvitaan työnjaon ja erikoistumisen edistämistä alueen sijaintitekijöihin ja vahvuuksiin perustuen.

• Koulutussuunnittelun perustuttava yhteiseen näkemykseen alueen osaamis- ja työvoimatarpeista. Koulutuksen sisältöjä tulee kehittää erityisesti laadullisen (sisällöllisen) ennakoinnin pohjalta.

• Palvelurakenteen muutospaineet luovat epävarmuutta, mutta myös mahdollisuuksia uusien palvelutapojen kehittämiseen. Avaamalla julkisia tietovarantoja syntyy uusia palveluja ja liiketoimintaa.

• Kestävän kehittämisen tavoitteiden saavuttamisessa alueellisilla valinnoilla on merkittäviä vaikutuksia.

• Suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttäminen yksi tärkeimpiä painopisteitä. Väestönkasvun myötä autoliikenteen määrä tulee edelleen kasvamaan, jollei liikkumistottumuksissa tapahdu muutoksia.

• Maakunnallinen etu on, että Suomen liikenneverkot kytketään osaksi Euroopan ja lähialueiden liikenneverkostoa. Turku–Helsinki-ratayhteyden kehittämisen strateginen merkitys tulee tiedostaa.

• Rakennerahasto-ohjelmien rahoitustaso tulee Varsinais-Suomessa vähenemään n. 35 %. Lisää tarvetta muiden rahoituslähteiden hyödyntämiseen ulkoisen rahoituksen saamisessa.

• EAKR tuetaan: 40 % pk-yritysten kilpailukykyä ja 53 % tutkimuksen, teknologian kehittämistä ja innovointia. (Näiden sisällä väh. 25 % vähähiilistä taloutta). ESR tuetaan: 47 % työllisyyden edistämistä ja työvoiman liikkuvuutta, 1/3 koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista ja 20 % sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa.

• EU:n erillisohjelmat eli suorat rahoitusohjelmat edellyttävät aina jonkinasteista kansainvälistä yhteistyötä.

VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKASKENAARIOT Antti Vasanen

• Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut pitkään melko tasaisesti • Valtaosa viime aikojen väestökasvusta johtuu maahanmuutosta

Väestökehityksestä

0

1000

2000

3000

4000

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Luonnollinen väestönlisäysKuntien välinen nettomuuttoNettosiirtolaisuus

• Syntyvyys ja kuolleisuus kehittyvät Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti (omavaraislaskelma)

• Sekä kuntien välinen muutto että siirtolaisuus kehittyy havaittujen trendien mukaisesti

• Yhdistelmä kahden ajanjakson trendistä (1980–2012 ja 2003– 2012) !!Skenaario perustuu siis: 1. Väestörakenteen perusteella ennustettuun luonnolliseen

väestömuutokseen 2. Muuttoliikkeen pitkän ajan kehitykseen, jota on painotettu

viimeaikaisella kehityksellä

Väestöskenaarion perusoletukset

• Väestöskenaarion mukaan Varsinais-Suomessa asuu 517 300 asukasta vuonna 2035 (507 600 vuonna 2030)

• Voimassa olevan maakuntastrategian väestötavoite vuodelle 2030 on 506 476 à skenaario varsin saman suuntainen

Ennustettu väestökehitys vuoteen 2035

• Työpaikkojen määrää ei voi ennustaa lineaaristen trendien mukaan • Työllisyystilanteen tulevasta kehityksestä on laadittu kolme skenaariota,

joiden avulla työllisyys- ja työpaikkatavoitteita on mahdollista arvioida erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa

• Taustalla oletus edellä kuvatusta väestökehityksestä !Skenaariot: 1. Työttömyys laskee 5,5 prosenttiin 2. Työvoiman määrä kasvaa esimerkiksi eläkeiän kasvaessa ja

opiskeluaikojen lyhentyessä 3. Työssäkäynti pääkaupunkiseudulla kasvaa etätyön yleistyessä ja

Salo–Lohja-radan lyhentäessä matka-aikaa Helsinkiin

Työpaikkaskenaarion perusoletukset

• Väestön ikääntyessä työvoiman määrä pienenee • Tämä johtaa taloudellisen huoltosuhteen huomattavaan kasvamiseen

Skenaario 1: työttömyys vähenee

• Jotta taloudellinen huoltosuhde pysyisi kohtuullisena, on työllisen työvoiman määrän noustava

• Työvoiman kasvu edellyttäisi kuitenkin lähes 17 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä

Skenaario 2: työvoima kasvaa

• Maakuntien välinen työssäkäyntiliikenne on voimistunut, ja on todennäköistä että kehitys tulee jatkumaan

• Jos nettopendelöinti olisi –10 000, vähentäisi tämä vastaavasti tarvittavien työpaikkojen määrää (nykyisin noin –4700)

Skenaario 3: pendelöinti lisääntyy

Työllisyysskenaarioiden vertailu voimassa oleviin tavoitelukuihin

2030 2035 2030 2035 2030 2035 2030 2035

Skenaario 1: työttömyys vähenee 203 400 206 600 220 500 223 400 12 600 12 900 1,44 1,45

Skenaario 2: työvoima kasvaa 211 800 216 900 229 300 234 200 13 100 12 900 1,35 1,34

Skenaario 3: pendelöinti kasvaa 209 200 211 300 229 300 234 200 13 100 13 200 1,35 1,34

Kompassi tulevaisuuteen 211 700 . . 228 800 . . 12 100 . . 1,34 . .

Vuonna 2011

Tal. huoltosuhde

1,28

Työpaikat Työvoima

200 167 226 756

Työttömät

21 879

2030 2035 2030 2035 2030 2035 2030 2035

Skenaario 1: työttömyys vähenee +3 200 +6 400 -6 300 -3 400 -9 300 -9 600 +0,16 +0,17

Skenaario 2: työvoima kasvaa +11 600 +16 700 +2 500 +7 400 -8 800 -9 000 +0,07 +0,06

Skenaario 3: pendelöinti kasvaa +9 000 +11 100 +2 500 +7 400 -8 800 -8 700 +0,07 +0,06

Kompassi tulevaisuuteen +11 500 . . +2 000 . . -9 800 . . +0,06 . .

Tal. huoltosuhdeTyöpaikat Työvoima Työttömät

LUONNOS

VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella

• Maakuntastrategian keskiössä ja toiminnan lähtökohtana on aktiivinen asukas, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Varsinais-Suomessa panostetaan luovaan ongelmanratkaisuun, osallistamisen edistämiseen, palvelukulttuurin kehittämisen sekä hyvään johtamiseen. Tätä edistetään kumppanuudella, kokeiluilla sekä henkilöstön osaamisen parantamisella asukaslähtöisen palvelukulttuurin johtamisessa.

• Toimintaa kehitetään innovatiivisella ilmapiirillä, jossa on mahdollista tehdä kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla. Vastakkainasettelun sijaan haetaan uusia yhteistoimintamalleja. Varsinais-Suomessa on ihmisiä ja yrityksiä innostava perusta. Lisäksi maakunnassa keskitytään osallisuutta, avoimuutta, kohtaamista, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin.

• Maakunnan julkishallinnon asukas-/asiakaslähtöisiä palveluita parannetaan entisestään siten, että Varsinais-Suomi on hyvä paikka elää, asua yrittää ja tehdä työtä. Johtaminen kansasalaisyhteiskunnassa edellyttää osallistumisen mahdollistamista. Se edellyttää myös kykyä vastaanottaa tukea kansalaisilta. Toimintakulttuurin kehittäminen osallistavammaksi koskee kaikkia peruspalveluita. Kaikilla palveluilla on omat keinonsa ja mahdollisuutensa kumppanuuksien kehittämiseen ja asukkaan osallistamisen edistämiseen.

• Lähivaikuttamisesta tehdään helppoa ja innostavaa. Palveluita ja toimintaa kehitetään kokonaisuuden ja asiakkaan näkökulmasta. Tämä tapahtuu muun muassa hyvällä palveluasenteella ja palvelulupauksilla. Yhdistyksissä ja järjestöissä tapahtuvaa asukaslähtöisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta ja luovuttaa tuetaan ja edistetään.

INNOVOINTIALUSTA(1 näkemyksellisyyttä kokonaisuudenhallintaan, innovointimahdollisuuksien moninkertaistaminen

1) Innovointialusta = verkostoalusta / yhteistoimintamalli / monipuolinen tiedon ja toimijoiden kohtaamispaikka

TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS

• Päätösten kokonaisvaltainen vaikutusten arviointi.

• Luodaan lähitoimijarinkejä. Lähi-imagon kasvattamisella pyritään vahvistamaan toimijoiden halua liittyä lähitoimijoiden rinkiin ja sisäistämään lähi-ideologiaa. Ringit välittävät hyviä käytänteitä ja tietoa.

• Maakunnan nuoret ja opiskelijat tulee ottaa paremmin mukaan päätöksentekoon.

• Innovatiiviseen uutta luovaan kaavoitusprosessiin yhteisvastuullisuutta, elinkeinoelämän näkökulma ja vastuut mukaan.

• Nuorten maakunnallisen työ- ja harjoittelumallin ”kaikki kesäduunaa” kehittäminen hyödyntäen laajasti olemassa olevia malleja ja nimeämällä jokaiselle peruskoulun luokalle oma kummiyritys tiivistä yhteistyötä varten.

• Oman osaamisen tietoinen rakentaminen osaksi opetussuunnitelmia ja -menetelmiä sekä ajattelun ja asenteiden muokkaus ja opettajakoulutuksen kehittäminen.

• Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyysilmapiiristä huolehtiminen; yrittäjyysosaaminen ja yrittäjyyskasvatus esim. virtuaaliyrittäjyyden (harjoitusyrittäjyyspalvelut, yrityskylätoiminta jne.) toimijoiden verkottaminen keskenään.

• Rakennetaan ympäristön lukutaito – laajennetaan ympäristökasvatuksen sisältöä yhteistyötoimijoiden ja vapaaehtoistoiminnan avulla

• Luodaan konsepteja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja kansalaisyhteiskunnan voima muuttaa ravinnekuormituksen vaikutuksia merialueen tilaan, ja sitä kautta saaristomme näkyvyyteen ja vetovoimaisuuteen.

YHDESSÄ RAJAT RIKKOEN YHTEISTYÖTAIDOT

• Osallistavuus, osallistuminen, aktiivisuus, avoimuus, toimialarajat ylittävä yhteistyö sekä palvelukulttuurin kehittäminen ja hyvä johtaminen ovat keskiössä.

• Luodaan WIN – WIN malleja. Otetaan käyttöön innostavia vuorovaikutusmenetelmiä, joiden avulla rikotaan omien sektoreiden edunvalvontarajoja.

• Maakuntaan tehdään kumppanuusportaali tai kanava, jota yhdistykset ja asukkaat voivat käyttää tiedottamiseen ja informaation löytämiseen kansalaisyhteiskunnan palveluista.

• Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi esimerkiksi hyödyntämällä ennakkoluulottomia osaamisyhdistelmiä ja kehittämällä koulutusorganisaatioiden ja työelämän suunnitelmallista kumppanuutta lähtökohtana yksilön kyvyt ja osaaminen. Koulutuksen toteuttaminen enenevässä määrin yhdessä elinkeinoelämän kanssa.

• Uudenlaisten oppimisympäristöjen ja -menetelmien sekä erityisesti e-oppimisen hyödyntäminen soveltuvasti kaikilla koulutusasteilla.

SAAVUTETTAVA ITÄMEREN PORTTI SAAVUTETTAVUUS

• Edesautetaan sekä henkisten että fyysisten kohtaamispaikkojen luomista, joissa, päättäjät, toimijat, yrittäjät, opiskelijat, sidosryhmien edustajat voivat kohdata ja verkostoitua.

• Toimiva maakunnallinen yrityspalveluorganisaatio monialaisen huippuosaamisen varmistamiseksi; ensiasteen neuvonta seutukunnissa.

• Tukholma-Turku-Pietari (pohjoisen) kasvukäytävän mahdollisuuksien hyödyntäminen.

• Myyntiosaamisen kehittäminen kaikilla toimialoilla mutta erityisesti potentiaalisilla tulevilla vientialoilla.

• Koulutusosaamisen tuotteistamisen ja koulutusviennin kehittäminen.

• Saavutettavuuden ilmapiiri: tulevaisuuden kestävä ja älykäs alue- ja yhdyskuntarakenne edellyttää rajoja rikkovaa suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä (MALPE).

• Kestävä vapaa-aikakonsepti: ”Elävä saaristo tarjoaa elämyksiä ympäri vuoden”

INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ RESURSSIVIISAUS

• Julkisen sektorin hankintojen innovatiiviset muodot uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja elinkeinoelämän edistämiseksi.

• Kasvuyrittäjyyteen tähtäävän toiminnan edistäminen (esim. Varsinais-Suomesta käsin operoiva pääomarahasto ja kansallinen alkuvaiheen biorahasto).

• Tuetaan materiaali- ja resurssitehokkaita ratkaisuja ja luodaan edellytyksiä näiden elinkeinojen vahvistumiseen.

• Kansainvälistyminen ja suvaitsevaisuus osaksi opintoja kattavasti sisältäen mm. maahanmuuttajataustaisten osaamisen hyödyntäminen koko maakunnassa (erityisesti korkeakoulutetut) .

• Muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kaikilla koulutusasteilla

• Työn (ml. työnhakuprosessit) nivominen osaksi opintoja aiempaa kattavammin eri koulutusasteille sovetuvalla tavalla - tavoitteena koulutusaikojen lyhentäminen. Yksityisen ja julkisen sektorin uraohjausmallien hyödyntäminen tehokkaasti / ohjauspalvelujen jatkuvuus, tasalaatuisuus ja saavutettavuus.

• Lisätään laatua kokonaisvaltaiseen suunnittelunäkemykseen ja tuetaan asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista.