Morjens IK – Itella Oyj Julkinen tiedote

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 1/2013

Ehkäisevä nuorisotyöauttaa kouluissa

Yrittäjäneuvontayhdeltä luukulta

Vihdoinkin uutEEn kouluun!

kuntafuusion saldo vahvasti positiivinen

liittEEnä kaavoituskatsaus

2

Julkaisija: Loviisan kaupunki

Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand

toimitusneuvosto: Lilian Andergård-Stenstrand, Päivi Ahvonen, Jaana Laine

toimitus ja ulkoasu: peak press / Toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo,

Reija Kokkola / Valokuvat Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Kalevi Ketoluoto,

Virpi Lehtinen / AD Milla Ketolainen / Kuvitukset Sanna Nylén

Paino: Lönnberg Painot Oy

Lilian

A-S

AnnA PAlAutEttA / otA YhtEYttä: loviisan kaupunki, Pl 77, 07901 loviisakaupunki@loviisa.fi / puh. 019 5551

www.loviisa.fi/osallistujavaikuta

MuutoksiaAinut varma asia tämän päivän maailmassa on muutos. Muuta-ma vuosi sitten toteutimme kun-tafuusion, ja se palapeli alkaa olla pikkuhiljaa kasassa. Moni meistä silloin mukana olleista toivoo nyt ennen kaikkea työrauhaa ja aikaa kehittää uutta organisaatiota.

Uusia kuntakarttoja kuitenkin esitetään ja tavoitteita asetetaan tasaisin väliajoin. Hallituksen suun-nalta tulevat viestit ovat epämääräisiä ja suuntaviivat epäselviä. Kuinka leveät hartiat kunta tarvitsee voidak-seen selviytyä tulevaisuuden haasteista? Kuinka sosi-aali- ja terveydenhuolto hoidetaan tulevaisuudessa ja kuka sen hoitaa? Kysymyksiä on edelleen monia, mutta silti kuntien piti jo maaliskuun alussa antaa valtiovarain-ministeriölle lausunto kuntarakennelain luonnoksesta.

Marraskuun loppuun mennessä myös Loviisan täytyisi tietää, keiden kanssa selvitämme mahdollista fuusiota. Ehdotus kuntafuusioista täytyy jättää vii-meistään 1.4.2014. Tämä on aikataulu, joka kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Neljän kuukauden ai-kana ei ehditä tehdä fuusioselvityksiä, analysoida ja keskustella niistä riittävän laajasti, neuvotella yhdis-tymisestä ja viedä asiaa koko kunnallisen päätöksen-tekoprosessin läpi.

Loviisan strategiana on säilyä itsenäisenä kuntana. Jotta tavoite voi toteutua, meillä täytyy olla terve ja ta-sapainossa oleva talous. Mahdollisesta kuntafuusiosta riippumatta meidän täytyy arvioida palvelurakennet-tamme ja tehdä priorisointeja. Seuraavan vuoden aika-na tulemme Loviisassa keskustelemaan niin kuntauu-distuksesta kuin palveluverkon selvityksestäkin.

Morjens-lehdestä voit lukea lisää mm. kuntauu-distuksesta ja kouluverkkoselvityksestä. Edellisen kuntafuusion tuloksia on kaupungin eri toimialoilla pidetty pääasiassa myönteisinä – myös siitä voit lu-kea lisää tästä lehdestä.Nauti kevätauringosta! Ollaan kuulolla!

Lilian Andergård-Stenstrand, viestintäpäällikkömorjens@loviisa.fi

Morjensin kansikuvamalleina ovat etsivä nuorisotyöntekijä Emmi Pulliainen ja kaupungin vapaa-aikaohjaaja Jussi Palasmaa.

loviisan kaupungin tavoitteena on perustaa kuntalaisille oma ”olohuone”, josta saisi terveyttä ja hyvinvointia lisäävää tietoutta sekä innostusta oman terveytensä ja hyvinvointinsa kehittämiseen.

kyseessä on uuteen terveydenhuoltolakiin perustuva Yksillä purjeilla -kump-panuushanke, jossa myös kotka ja hamina ovat mukana. Rahoitusta hanke sai kahdeksi vuodeksi Raha-automaattiyhdistykseltä, ja nyt haussa on toimijoita, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään yhteistoimintaa. Sitten etsitään sopivat tilat, joissa kuntalaiset ja kolmannen sektorin edustajat voisivat helposti kohdata.

- hanke on vielä ihan alkuvaiheessa. tarkoitus on saada mukaan muun muassa tE- ja Ely-keskus sekä järjestöjä, joilla on terveyttä ja hyvinvointia edistävää toi-mintaa. toiveena on perustaa yhteinen olohuone, jonne kuntalaisten olisi mahdolli-simman helppo tulla, perusturvajohtaja Carola klawér kuvailee.

Carola klawér, perusturvajohtaja, degerbynkatu 21, puh. 0440 555 360, carola.klawer@loviisa.fi

Yksillä purjeilla kaikkien iloksi

3

3.sivu

Millaiset ovat ensivaikutelmasi kau-pungin henkilöstön osaamisesta ja työ-motivaatiosta, Loviisan uusi henkilös-töpäällikkö Jan Rosenström?– Kaupungin hoitamien tehtävien kirjo on hyvin laaja, enkä näin lyhyen koke-muksen pohjalta vielä tohdi heittää sen kummempaa arviota. Kovasti tehdään töitä, ja toivon, että jokainen muistaa kiireestä ja paineista huolimatta pitää yllä osaamistaan.

Työehtosopimus- ja palkka-asioiden lisäksi tehtäviisi kuuluu muun muassa henkilöstön työhyvinvoinnin edistämi-nen. Mitä akuutteja tarpeita näet hen-kilöstön työkyvyn tukemisessa?– Minulle työhyvinvointi lähtee hyvästä töiden organisoinnista, tehtäväkuvien sel-keydestä sekä mahdollisuudesta vaikuttaa ja tulla aidosti kuulluksi omaan työhön liittyvissä asioissa. Epäselviä vastuita tai huonoa johtamista ei hieromalla eikä

kuntoilemalla korjata. Työhyvinvoinnin johtamisen kannalta akuutein kysymys on sairauspoissaolojen kääntäminen laskuun.

Loviisaan on ollut vaikea rekrytoida hammaslääkäreitä vakituiseen palve-lukseen. Mistä tämä mielestäsi johtuu?– Tilanne johtuu siitä, että hammaslää-käreitä siirtyy eläkkeelle nopeammin kuin uusia ehditään kouluttaa. Ongelma on siis rakenteellinen ja sen korjaaminen vie hieman aikaa. Loviisa ei ole tämän ongelman kanssa yksin.

Kerro, mille aloille Loviisan kaupunki tarvitsee lähivuosina eniten uutta osaa-vaa työvoimaa.– Eläkkeelle jää vuosittain noin 40 henkeä ja kato käy kaupungin kaikis-sa toiminnoissa. Henkilöstön kes-ki-ikä on korkein hallinnossa. Uu-sia osaajia tarvitaan, mutta on myös totuteltava ajatukseen, että kaikkien lähtijöiden tilalle ei palkata uutta työntekijää.

Toimit aiemmin Itä-Uuden-maan työ- ja elinkeinotoimiston toimistonjohtajana. Onko siinä tehtävässä saaduista kokemuk-sista jotakin hyötyä Loviisan henkilöstöpäällikön virassa?– Työmarkkina-asioiden ja palvelussuhteisiin liittyvien

Sairauspoissaolot laskuunkysymysten tuntemuksesta on tietenkin ollut hyötyä. Kuntapuolella ja valtion-hallinnossa painitaan loppujen lopuksi aika samanlaisten haasteiden kanssa.

Harrastat kuulemma kilpaveneilyä. Viehättääkö vauhti myös työelämässä?– Vauhtiveneilyä harrastan enää kotitar-peiksi. Kilpaveneilyssä hyvä keskinope-us ja tasaisen hyvät suoritukset ovat rat-kaisevia. Eiköhän sama strategia toimi töissäkin.

JAn RoSEnStRöM• loviisan henkilöstöpäällikkö 1.1.2013 lähtien• itä-uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston toimistonjohtaja 2010-2012• Valtiotieteiden kandidaatti• harrastukset: veneily, kitaransoitto, partio ja odd Fellow

4

Hyötytietoa

Moottoritie valmistuu lännestä alkaenkoskenkylä–kotka-moottoritiellä tehdään loviisan alueella töitä 600 henkilön voimin. tiehanke on edennyt pääosin aikataulussa. uusi moottoritie saadaan käyttöön lännestä lovii-saan asti vuoden 2013 loppuun mennessä.

Ahvenkosken alueella liikenteen siirtä-minen uudelle sillalle on myöhästynyt kos-teuseristystöiden viivästymisen takia. Siirron

piti tapahtua vuodenvaihteessa, mutta näillä näkymin se toteutuu aikaisintaan elokuussa.

loviisan kaupunki on kaavoittanut alu-eelle tontin uudelle liikenneasemalle, jonka rakentaminen viivästyy niin ikään. Raken-tamista ei voida aloittaa ennen kuin vanha tienpohja on poistettu.

loviisan terveyskeskus maan parhaiden joukossa

Visitloviisa.fi-sivut avataan keväällä

YLE Uutiset on listannut Loviisan ter-veyskeskuksen Suomen 12 parhaan ter-veyskeskuksen joukkoon ainoana Uu-denmaan terveyskeskuksista.

Nämä 12 terveyskeskusta eivät ole raportoineet ongelmista potilaiden hoi-toonpääsyssä. Käytännössä tämä tarkoit-taa sitä, että terveyskeskukseen saa hyvin

yhteyden ja lääkärinaika on aina antaa. Myös odotusajat ovat kohtuulliset: lää-kärille pääsee alle kahdessa viikossa ja hoitajalle alle kolmessa päivässä. Lisäksi kaikki lääkärinvirat on täytetty.

Vertailun tekivät YLE Uutiset ja Tervey-den ja hyvinvoinnin laitos.

loviisan matkailu saa kevään mittaan omat uudet nettisivut. kaupungin www.loviisa.fi-sivusto säilyy edelleen kun-nallisista palveluista kertovana pääsi-vustona.

Matkailun kasvaessa halutaan tar-jota kävijöille aikaisempaa helpompi ja nopeampi tapa tutustua loviisan run-saaseen matkailuantiin.

Visitloviisa.fi-sivuston toteutuksesta vastaa matkailusihteeri Johanna Wal-tonen.

- Panostamme vahvasti visuaalisuu-teen. keräämme laajaa kuvakokoelmaa, jonka avulla loviisan matkailu voi esit-täytyä uusilla nettisivuilla eri teemat ja sesonkivaihtelut huomioon ottaen. Sivusto rakennetaan siten, että sisältö päivittyy visitloviisa.fi-sivuille samal-la, kun infoamme muilla sähköisillä markkinointikanavilla. näin saamme mahdollisimman laajan näkyvyyden, Johanna Waltonen kertoo.

uusi sivusto on määrä saada valmiiksi kevään aikana.

harmaakallion alueelle suunniteltavan asuinalueen rakentamisessa pyritään ympäristöystävällisiin energia- ja rakenneratkaisuihin. Esi-merkiksi puurakentamista ja erilaisia uusiutuvan energian tekniikoita pyritään edistämään alueella.

loviisalaisilta ja muilta alueesta kiinnostuneilta toivotaan suunnitte-lun pohjaksi näkemyksiä eri kehittämisvaihtoehdoista. Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitos osallistuu vastausten analysointiin ja vaihtoeh-tojen arviointiin.

Vastanneiden kesken arvotaan energiankulutusmittari. lyhyeen ky-selyyn voi vastata toukokuun loppuun saakka osoitteessa www.loviisa.fi. Sivuilta löydät myös lisätietoa hankkeesta.

harmaakallion alue – vastaa kyselyyn

tekninen lautakunta on hyväksynyt Rantatien katusuunnitelman. tarkoitus on parantaa Rantatien turvallisuutta ja kulkumuka-

vuutta uusimalla tien pinta ja korottamalla risteysalueet. - Vanha tien pinta poistetaan kokonaan ja uusitaan. Samalla to-

teutetaan risteysalueiden korotukset. koska urakka on mittava, sen toteutus siirtyy ainakin parin vuoden päähän, yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus lindroos kertoo. Markus lindroos, puh. 050 382 7550, markus.lindroos@loviisa.fi

Rantatien kunnostaminen siirtyy

5

loviisasta tulee kissanmintun kaupunki

loviisan yritysrekisteri päivitettiinloviisan seudun yritysrekisteri on saanut uuden raikkaan ilmeen. Samalla yritystietoja on päivitetty sekä lisätty rekisteriin yritysten sijaintikartat. Rekisteriä voivat hyödyntää kaikki halukkaat, niin yrittäjät kuin asiakkaatkin. tietoja pääsee hakemaan vaivattomasti loviisan kaupungin verkkosivuilta www.loviisa.fi joko suoraan yrityksen nimellä, toimialoittain tai alueittain. Yritysrekisteri sisältää tiedot noin 1400 loviisalaisesta ja lapinjärveläisestä yrityksestä.

Kyseessä on kirjailija Marjatta Kuren-niemen klassikkotarina, johon pikkukau-pungin idylli sopii mainiosti. Elokuvan tuotantoyhtiön Zodiak Finland Oy:n tuottajat Teea Hyytiä ja Sari Lempiäi-nen tutustuivat Loviisaan jo viime kesänä.

– Loviisa tuntui juuri sopivalta pik-kukaupungilta koko perheen elokuvan kuvauksia ajatellen. Myös tarina sopii Loviisaan loistavasti. Siinä parhaat ystä-vykset, ekaluokkalaiset Onneli ja Anneli löytävät kadulta rahaa ja ostavat salape-

Tulevana kesänä Loviisan kaduilla on vilskettä, kun Onnelin ja Annelin talo -lastenelokuvaa aletaan kuvata eri puolilla kaupunkia.

räiseltä rouva Ruusupuulta oman talon. Kuvauksia tehdään kesä-heinäkuussa eri

puolilla kaupunkia. Ulkokuvausten lisäksi mennään myös sisälle loviisalaistaloihin.

– Koska Onnelin ja Annelin oma talo on mitoitettu pikkutytöille, se rakenne-taan erikseen omalle paikalleen Lovii-saan, Hyytiä sanoo.

Loviisa yhteistyökumppaninaYhteistyökumppanina Loviisan kaupun-ki avustaa rahallisen korvauksen lisäksi kuvausryhmää monin tavoin, muun mu-assa kuvaus- ja liikennejärjestelyissä.

– Elokuvan yhteistyökumppanina saamme positiivista valtakunnallista nä-kyvyyttä sekä valmiin elokuvan yhtey-dessä että valmistelu- ja kuvausvaiheessa, kehittämisjohtaja Sten Frondén sanoo.

Markkinointisuunnittelija Jaana Lai-ne näkee elokuvan lisäävän kaupungin vetovoimaa matkailukohteena.

– Koko perheen elokuva voi innostaa lapsiperheitä ja muita matkailijoita tu-tustumaan kaupunkiin, jossa Onnelin ja Annelin tarina on kuvattu. Elokuvassa Loviisa on nimeltään Kissanmintun kau-punki, Laine kertoo.

Saara Cantellin ohjaama elokuva saa ensi-iltansa 31.1.2014. Sitä levitetään noin sataan elokuvateatteriin läpi maan.

tuikkujahdin voitto harjuntaustan koululleitä-uudenmaan Jätehuollon tuikkujahti-kilpailun voiton on na-pannut harjuntaustan koulun 8 C-luokka. Se keräsi ennätyksel-liset 1667 tuikkukuorta per oppilas. itä-uudellamaalla kilpailuun osallistui lähes 2 000 oppilasta. Yhteensä oppilaat keräsivät yli 700 000 tuikkua. Voittajajoukkue sai palkinnoksi 500 euroa luokkaretkirahaa ja kaikki kisaan osallistuneet saivat pienen osallistumispalkinnon.

Hyötytietoa

6

kouluverkkoselvitys uuteen vaiheeseenLoviisan kaupunginvaltuusto valitsi hel-mikuun kokouksessaan uuden työryh-män viemään kouluverkkosuunnitelmaa eteenpäin.

– Työryhmä työstää viime syksynä kaupunginvaltuustolle esitettyä välira-porttia. Tavoitteena on saada loppura-portti kaupunginvaltuuston hyväksyttä-väksi tämän vuoden marraskuussa, sivis-tysjohtaja Thomas Grönholm kertoo.

Uusi työryhmä paneutuu päivittämään

talouslaskelmia ja oppilasmääräennustei-ta, joiden pohjalta valmistellaan lopulli-nen kouluverkon kehittämissuunnitel-ma. Kuluvan vuoden aikana on tarkoi-tus päättää muun muassa Teutjärven ja Kouvolan Ratulan koulun mahdollisesta yhteistyöstä tai yhdistymisestä. Lisäksi Is-näsiin suunnitellaan kaksikielistä koulua.

Loviisan kouluverkkoselvityksen tavoitteena on saada alueelle mahdolli-simman hyvin toimiva perusopetuksen

kouluverkko vuoteen 2018 mennessä. – Laskelmien ja tilannepäivityksen

avulla pyrimme ratkaisuun, jossa paras mahdollinen opetus taattaisiin alueella. Väliraportissa esitettyjä vaihtoehtoja punnitaan huolellisesti ottaen huomi-oon vuoden 2014 talousarvio. Tavoittee-na on saada loppuraportin avulla aikaan lopullinen kouluverkon kehittämissuun-nitelma, jonka pohjalta voimme tehdä päätöksiä, Grönholm toteaa.

kulturkarnevalen saapuu loviisaantänä vuonna 11. kertaa järjestettävä kulturkarnevalen-tapahtuma pidetään loviisassa 7.–10. marraskuuta. tapahtuma on suunnattu pääasiassa yläasteikäisille.

tapahtuman aikana järjestetään kymmeniä erilaisia työpajoja sekä hauskoja iltatilaisuuksia, joissa nuoret voivat tavata toisiaan ja tutustua uusiin nuoriin. kultur-karnevalen tarjoaa nuorille kulttuuria laidasta laitaan: näyttämötaidetta, näyttelyitä, musiikkia, taidetta ja liikuntaa. Workshopit ja tapahtumat järjestetään ruot-

sinkielisillä kouluilla ja eri puolilla kaupunkia. - Finlands Svenska Skolungdomsförbundin järjes-

tämä kulturkarnevalen on ollut joka vuosi huippusuo-sittu. tapahtumaan ilmoittaudutaan netissä, ja kaikki 500 paikkaa ovat menneet aina yhdessä päivässä. Vaikka tapahtuma on ruotsinkielinen, toivotamme myös suomenkieliset tervetulleiksi, tuottaja Eva-helén Ahlberg sanoo.

Aiemmin kulturkarnevalen on vieraillut muun

muassa Pietarsaaressa, närpiössä, karjaalla ja Por-voossa.

- on oikein kiva tulla lo-viisaan, onhan se Suomen itäisin ruotsinkielinen kaupunki. olen aivan varma, että saamme aikaan mahtavat juhlat, Ahlberg sanoo.www.kulturkarnevalen.fi

loviisan lukiot menestyivätVuoden 2012 lopulla julkaistussa Suomen tietotoimis-ton (Stt) vertailututkimuksessa loviisan lukiot sijoit-tuivat erinomaisesti. lovisa Gymnasium oli kahdeksas ja Myllyharjun lukio 14:s.

Stt:n tekemässä selvityksessä vertailtiin oppilaiden arvosanojen kehittymistä koko lukioajan. Vertailussa oli mukana yhteensä 396 lukiota eri puolilta maata.

Etelärannikon idylli I Tapahtumat I Nähtävyydet I Palvelut I

LOVIISA 2013

Vuoden 2013 matkailuesite on ilmestynyt viidellä kielellä. Suomen-, ruotsin-, englannin-, venäjän- ja saksankielinen esite luovii halki loviisan valtavan tapahtumakirjon. Esittee-seen on koottu nähtävyydet, tapahtumat ja palvelut, ja sitä kannattaa postittaa omille ystäville kotimaassa ja ulkomailla. Esitettä saa ilmaiseksi matkailutoimistosta, ja se on myös ladattavissa pdf-versiona matkailun internetsivuilta.karlskronabulevardi 8, puh. 019 555 234, info@loviisa.fi

Willkommen in loviisa!

7

loviisa Baby 2013

kaupunki jatkaa vuonna 2010 alkanutta projektia jo neljättä vuotta ja jakaa kaikille vuonna 2013 syntyneille pehmeän, puuvillaisen PillowCase-kietaisunutun. nutut valmistetaan loviisalaisten lahjoittamista liinavaatteista, ja jokainen nuttu on uniikki pieni taideteos, joka on kiva säästää muistoksi.

loviisalaiset voivat edelleen tuoda puhtaaksi pestyjä liinavaatteita nuttujen raaka-aineeksi joko mainostoimisto peak pressiin tai luontaistuotepuoti herbatikiin.

– liinavaatteita on tullut jopa helsingistä asti, siellä asu-vilta entisiltä loviisalaisilta. on hienoa huomata, että tämä uusien loviisalaisvauvojen lahja on kaupunkilaisten yhtei-nen juttu, peak pressin luova johtaja Päivi Ahvonen kertoo.

nutut suunnittelee ja valmistaa artesaani, valokuvaaja Virpi lehtinen.

Loviisalaisvauvojen ”nututtaminen” uniikkeihin kierrätysmateriaaleista valmistettuihin nuttuihin jatkuu.

peak press, laivurinkatu 2, loviisa

herbatik, Aleksanterinkatu 2, loviisa

lilJEndAl-PäiVät 14.-16.6.liljendal-päivät kokoaa Sävträskiin niin nuoret kuin vanhatkin. tarjolla on ohjelmaa koko per-heelle: perinteiset markkinat pidetään lauantaina 15.6. ja illalla klo 20-01 tanssitaan maalaismai-semassa. Perjantaina 14.6. klo 19 on seurakun-nan järjestämä kirkkokonsertti ja sunnuntaina 16.6. klo 10 jumalanpalvelus.lisätietoja: puh. 0440 555 354

RuukkiPäiVä, PERnAJAn SYYStoRi JA loViiSAn Viikko• lauantaina 15.6. järjestetään suosittu Ruukkipäivä Strömforsin ruukissa. • Sunnuntaina 18.8. väki kerääntyy syystorille Pernajan kirjastolle, kiesitie 3:een. • Perinteistä loviisan viikkoa vietetään elokuun lopulla.

lisätietoa tapahtumista www.loviisa.fi ja www.evenemax.fikattava listaus kaikista tapahtumista on julkaistu loviisan matkailuesitteessä 2013.

24.–26.5. yleinen melontakurssi (järjestäjänä Mi)10.–11.6. nuorison koskimelontakurssi Ahviolla. leirielämää Ahvion koululla ja tutustumista koski-melonnan maailmaan.12.–14.6. perinteinen melontaretki 13–18-vuo-tiaille. leirielämää källassa ja lähisaaristossa melontaa oppien. 5.–7.8. melonnan alkeiskurssiMelontaa pääsee myös kokeilemaan omatoimisesti liljendal-päivillä 15.6.

17.–20.6. lastenleiri källassa 24.–28.6. loviisassa toiminnallinen päiväleiri, ohjelmassa kädentaitoja, pelejä, kiipeilyä, vesi-leikkejä ja melontaa.heinäkuun alussa toteutetaan nuorille suunnattu viikon mittainen prosessimuotoinen Expedition–lemmenjoki-vaellusleiri, johon osallistujat valitaan kevään aikana.8.–12.7. päiväleiritoimintaa källassa19.–21.10. leiri Ratholman saaressa

LoViiSan KeSä tulvillaan tapahtumia

MElontAA JA lEiRiEläMää

lisätietoa: Juha-Pekka Palasmaa, puh. 0440 555 861, juha-pekka.palasmaa@loviisa.fi

8

Ehkäisevä nuorisotyöauttaa kouluissa

nuor

et

Loviisan kouluissa tehdään monenlaista nuorten ongelmien välttämiseksi ja selvittämiseksi. Apua ja tukea saa niin oppilashuollon kuin vapaa-aikatoimen kautta.

Loviisan ruotsinkielisen yläasteen käy-tävillä on hiljaista. Oppitunnit ovat käynnissä, mutta silti tunnelma tuntuu erityiseltä, onhan kyseessä yläaste.

– Vaikka meilläkin on tietysti ongel-mia, tämä on varsin rauhallinen koulu, vahvistaa koulukuraattori nina Böhls.

Ongelmia esiintyy aalloissa, ja ne tart-tuvat kaveripiirissä. Böhls kertoo, että ”muodissa” on milloin mitäkin, kuten kouluruoan syömättä jättämistä.

Erityisopettaja Paula Päiviö jatkaa, että jo riittävällä syömisellä ja nukkumi-sella hoidettaisiin monia ongelmia.

Lapsi tarvitsee kodin rakkautta Kummankin mielestä vanhemmat saisi-vat asettaa lapsilleen selkeämpiä rajoja.

Erityisopettaja Paula Päiviö ja koulukuraattori nina Böhls.

9

Monet haluavat olla kavereita lastensa kanssa, eivätkä uskalla ottaa kasvattajan roolia tarpeeksi päättäväisesti.

– Kasvatusvastuuta on siirretty kodin ulkopuolelle. Vanhemmat keskittyvät omaan elämäänsä ehkä liikaakin, muo-toilee Loviisan kaupungin vapaa-aika-ohjaaja Juha-Pekka Palasmaa.

– Unohdetaan, että malli ja asenteet tulevat kotoa. Jos kotona tuhahdetaan koulun auktoriteeteille, unohdetaan oman esimerkin tärkeys.

Kodin rakkaus, säännöllisyys, turva ja rajat. Jos nämä ovat kunnossa, ovat on-gelmatkin yleensä helposti ratkaistavissa.

Palasmaa tapaa työssään kaikenikäisiä nuoria. Hän kertoo hätkähtäneensä tul-lessaan Loviisaan töihin 15 vuotta sitten.

– Nuoriso on kolme, neljä vuotta edellä kehityskaaressa Keski-Suomeen

verrattuna. Täällä on vauhtia ja vaaralli-sia tilanteita enemmän.

Pienet asiat kasautuvatMillaisten ongelmien kanssa täällä pai-nitaan?

Nina Böhlsin ja Paula Päiviön mukaan kiusaamista esiintyy jatkuvasti. Sen kit-keminen kokonaan on mahdotonta, mutta loviisalaisyläasteiden tukioppi-lastoiminta on auttanut paljon.

Juha-Pekka Palasmaan mukaan on-gelmat ovat usein monen pienen asian summa. Ja nuoret, joilla ongelmia on, kohtaavat niitä monesti eri tahoilla.

– Pienet asiat kasautuvat. Nuori ken-ties ajautuu väärään porukkaan, jää ko-tona kiinni tupakanpoltosta, vanhem-mat suuttuvat ja välit viilenevät… Vyyh-ti kasvaa ja kasvaa, Palasmaa toteaa.

Lisäksi nuorten masennus on monita-soinen ongelma.

Monipuolinen turvaverkko käytössäPalasmaan mukaan loviisalaisnuorten turvaverkko avun saamiseksi on kuiten-kin monipuolinen.

Ehkäisevä nuorisotyö toimii kouluissa niin oppilashuollon kuin vapaa-aikatoi-men kautta. Oppilashuollon puolella koulukuraattori on aitiopaikalla. Hänen ohitseen lipuu koko ikäluokka. Vastaan-otolle pääsee aina tarvittaessa.

Käytössä on tuen kolmiportainen KELPO-malli: oppilas saa yleistä, te-hostettua tai erityistä tukea oppimiseen. Puuttumaan pyritään mahdollisimman varhain. Oppilaiden siirtyessä ala-asteel-ta yläasteelle opettajat myös keskustele-vat erityishuomiota tarvitsevista.

10

nuor

et

Ruotsinkielisen yläasteen yhdeksäs-luokkalaisista valitaan joka vuosi hakupro-sessin kautta 20 tukioppilasta, jotka opas-tavat seiskaluokkalaiset yläastemaailmaan.

Tukioppilaat koulutetaan, ja he osaa-vat puuttua kiusaamiseen ja ongelmati-lanteisiin. He vierailevat muun muassa nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja per-heneuvonnassa.

Päiviö ja Böhls ovat heidän tukenaan jatkuvasti ja tapaavat tukioppilaiden ryhmän viikoittain, jolloin on mahdolli-suus kysyä aikuisen mielipidettä.

– Kiusaamista ei usein tapahdu opet-tajan silmien alla. Oppilaat osaavat olla ovelia. Toiset oppilaat huomaavat sen eri lailla, Päiviö sanoo.

– Tukioppilaille ei saa antaa liikaa vastuuta, hekin ovat vielä nuoria, mutta moni heistä ottaa vastuun ja kantaa sen mielellään, Böhls toteaa.

Päihteettömiä ryhmiä ja jopo-luokkiaVapaa-aikatoimi järjestää kouluaikana seitsemäsluokkalaisille päihteettömiä ryhmiä, joihin nuoret sitoutuvat vapaa-ehtoisesti. Tätä tuetaan erilaisilla tapah-tumilla. Samalla tutustutetaan nuoriso-tiloihin ja -työntekijöihin.

– Jos käyttää päihteitä, putoaa pois, eikä saa osallistua mukaviin juttuihin, kuten lu-kuvuoden huipentavaan reissuun esimer-kiksi Linnanmäelle, Palasmaa kertoo.

Yläasteilla on joustavan perusope-tuksen jopo-luokkia, jotka ovat toimin-nallisia opetusmenetelmiä hyödyntäviä pienluokkia. Yläasteilla ja Amistossa pidetään koulupäivystyksiä viikoittain. Toiminta limittyy Etsivän nuorisotyön ja Startti-pajan toimintaan.

Kuraattorit ja vapaa-aikaohjaajat jär-jestävät myös erilaisia kerhomaisia ta-pahtumia.

– Ei niin, että viedään pahikset pois keilaamaan. Pahoista jutuista ei siis pal-kita, vaan yritetään saada kaikki toimi-maan yhdessä. Tämä on aika tuloksellis-ta, Palasmaa sanoo.

Yhdessä lasten kanssaPalasmaa on kokenut hyväksi erilaiset leirit ja leirikoulut.

– Mahdollisimman kauaksi ja mahdol-lisimman pitkään on toimiva perusresep-ti. Luonto korjaa, hän toteaa nauraen.

Leirit ja leirikoulut ovat paitsi ryh-män, myös yksilön vahvistamista.

– Kun lähtee pariksi yöksi erilaiseen ympäristöön, antaa aikaa ja tarjoaa elä-myksen, saavutetaan sillä paljon enemmän kuin kohtaamisella kouluympäristössä.

Hyvä esimerkki tästä on, kun ruot-sinkielisen yläasteen seiskaluokkalaiset lähtevät toisella kouluviikolla tukioppi-laiden kanssa vuorokauden mittaiselle

retkelle Svartholmaan. Oppilaat tutus-tuvat ja ryhmäytyvät heti alussa.

Palasmaan mukaan retkeilyä ja pieniä leirejä voi suositella perheillekin. Har-rastuksista ja perheen kesken yhdessä tekemisestä on paljon hyötyä ongelmien ehkäisemisessä.

Lasta kannattaa kuunnella.

Juha-Pekka Palasmaa, loviisan vapaa-aikatoimi, karlskronabulevardi 8, puh. 0440 555 861, juha-pekka.palasmaa@loviisa.fi

nina Böhls, koulukuraattori, Brandensteininkatu 27, puh. 0440 555 292, nina.bohls@loviisa.fi

Paula Päiviö, erityisopettaja, Brandensteininkatu 27, puh. 040 555 0651paula.paivio@loviisa.fi

Comenius-ohjelma tukee eurooppalaisten koulujen yhteistyötä ja niiden välistä oppilas- ja henkilökuntavaihtoa. tavoitteena on auttaa ymmärtämään Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuutta. kreikkalaiset Anna-Georgina Makrysopoulou ja Eleftheria Cheimonidou viihtyivät loviisassa.

11

Mihin menisin, keneltä kysyisin?

EmmiMika nina

Etsivät nuorisotyöntekijät Emmi Pulliainen, Mika nousiainen ja nina Mikvelt auttavat myös konkreettisesti: he varaavat vaikka ajan tapaamiseen ja läh-tevät mukaan tueksi, jos tarvitaan.

Yhdessä ”etsivien” kanssa nuori voi miettiä tulevaisuuden suunnitelmia, kuten opiskelu- tai työpaikkaa. nuorisotyöntekijä auttaa ja neuvoo suun-nitelmien toteuttamisessa ja arjen hallinnassa – ja on muutenkin tukena.

apu nuoren omilla ehdoillaEtsivät nuorisotyöntekijät liikkuvat siellä missä nuoretkin, mutta heihin voi ottaa yhteyttä kuka tahansa, joka on huolissaan nuoren tilanteesta – esi-merkiksi perhe, kaverit, naapuri tai viranomainen.

– teemme yhteistyötä monen eri tahon kanssa, jotta nuoret eivät pääsisi putoamaan. Vierailemme muun muassa yläasteiden vanhempainilloissa ja meihin voivat rohkeasti ottaa yhteyttä myös vanhemmat.

– Emme velvoita ketään mihinkään, vaan kaikki yhteistyö on vapaaeh-toista ja tapahtuu nuoren omilla ehdoilla, Emmi Pulliainen, Mika nousiainen ja nina Mikvelt korostavat.

Emmi Pulliainen, puh. 0440 555 387, emmi.pulliainen@loviisa.fiMika nousiainen, puh. 044 450 5041, mika.nousiainen@loviisa.finina Mikvelt, puh. 0440 555 386, nina.mikvelt@loviisa.fi löydät heidät myös facebookista nimi ja Etsivä-uppsökare loviisa

Sähköinen WilMA-järjestelmä on käytössä kaikissa loviisalaiskouluissa. opettajat voivat sen avulla lähettää viestejä oppilaiden vanhemmille ja vanhemmat ilmoittaa poissaoloista tai ottaa muuten yhteyttä opettajaan. Myös arvosanat ja todistukset näkyvät Wilmassa. tämä on helpottanut koulun ja vanhempien, mutta myös opettajien välistä kanssakäymistä huomattavasti.

WilMA hElPottAA koMMunikointiA

loviisan kaupunki työllistää tänäkin kesänä noin 80 nuorta. haku-aika umpeutui huhtikuun alussa, joten tämän vuoden paikat on jo kutakuinkin täytetty.

lyhimmät sopimukset ovat kahden viikon työelämään tutustu-misia yläasteikäisille esimerkiksi leiriohjaajina, puistotyössä tai päivähoidon ja uimakoulujen leikkiohjaajina.

Pisimmät pestit ovat yli 16-vuotiaille tarkoitettuja ja enimmillään parin kuukauden mittaisia. työllistäjinä ovat lähinnä perusturvakes-kus ja tekninen keskus esimerkiksi hoitoapulaisen, viheralueiden kunnossapitäjän ja kiinteistönhoidon tehtävissä.

Myös 18 vuotta täyttäneille opiskelijoille on töitä tarjolla muun muassa matkailuneuvojina, museonvartijoina, Svartholman oppaina sekä koulutusta vaativissa teknisen puolen tehtävissä.

www.loviisa.fi, www.kesaduuniuudellamaalla.fi

kesätöitä loviisassa

Etsivät nuorisotyöntekijät auttavat nuorta itsenäisen elämän syrjään kiinni. Avun tarve voi liittyä esimerkiksi opiskeluun, työnhakuun, raha-asioiden hoitamiseen tai johonkin muuhun arkiseen asiaan.

12

Hyötytietoa

Sivistysjohtaja Thomas Grönholm iloitsee kouluhankkeen nytkähtämisestä eteenpäin monen mutkan jälkeen.

– Näyttää siltä, että näin kevätauringon paistaessa meilläkin on jo valoa tunnelin päässä ja parakeissa opiskelleet lapset ja heidän opettajansa pääsevät uusiin, viih-tyisiin tiloihin. Tämä on hatunnoston paikka niin oppilaille, opettajille ja huol-tajille, jotka ovat joutuneet sopeutumaan väliaikaisratkaisuun, Grönholm kiittää.

Jo alun perin uutta koulua suunnitel-taessa kuunneltiin opettajien ja rehtorei-den mielipiteitä. Viihtyisät, toimivat tilat parantavat oppimistuloksia.

– He tietävät parhaiten, miten toimiva opetus järjestetään ja mitä oppilaat toivo-vat tiloilta. Uusi rakennus on entistä koulua toimivampi, sillä luokat on sijoitettu lähek-käin ja niiden välissä on tiloja pienryhmille. Siirtyminen paikasta toiseen on joustavaa ja helpottaa opetusta. Ja tietenkin tärkeä seikka on se, että uudessa koulussa ei ole sisäilmaongelmaa, Grönholm toteaa.

Monikäyttöisyys valttikorttinaMyös nykyaikaiseen laitteistoon ja ti-lojen muunneltavuuteen panostetaan. Monikäyttöisyyttä on pohdittu suunni-telmissa tarkkaan.

– Esimerkiksi koulun sydäntä eli ruo-kalaa voidaan käyttää muuhunkin toimin-taan. Lisäksi uuden koulun liikuntatilaan tulee näyttämö, joten siellä on mahdollis-ta järjestää isompiakin kulttuuritapahtu-mia. Luovien aineiden tiloissa on riittä-västi säilytystilaa. Kansalaisopistot voivat käyttää koulua iltaisin, ja hyvin varustettu liikuntatila sopii hyvin myös vapaa-ajan

tuhAtkuntA käYttäJää• Suomenkielisen koulukeskuksen urakoitsijaksi on valittu Skanska talonrakennus oy lappeenran-ta. Päätöksen saatua lainvoimaisuuden huhtikuun alussa rakennuttaminen voidaan aloittaa, ja uuteen kouluun päästään vuoden 2014 syksyllä lukuvuoden alkaessa. • Myllyharjun koulun yhteyteen rakennettava 12,1 miljoonaa euroa maksava uusi koulun osa on pinta-alaltaan 4 900 neliötä vanhan osan ollessa 5 000 neliötä. • koulua tulee käyttämään yhteensä noin 550 oppilasta. iltakäyttäjiä arvioidaan olevan noin 400 henkilöä viikoittain. • henkilökuntaa koulukeskuksessa on noin 100 henkilöä.

toimintoihin, Grönholm listaa.Uusi koulu lisää myös Loviisan veto-

voimaa muuttajien silmissä. Lapsiper-heille koulu on usein kynnyskysymys, kun muuttoa uudelle paikkakunnalle pohditaan.

– Tämä on erittäin tärkeä seikka Lo-viisalle. Lisäksi uusia opettajia rekrytoi-taessa uusi koulu on hyvä valttikortti.

Suomenkielistä koulukeskusta päästään rakentamaan jo kevään korvalla nykyisen Myllyharjun koulun kupeeseen. Mikäli rakennuttaminen etenee kitkatta, upouuteen rakennukseen päästään vuoden 2014 syyslukukauden alkaessa.

uuteen kouluun!Vihdoinkin

13

laulava torivalvojaMaija Hansson on seurannut loviisalaiselämää paraatipaikalta. Torille tullaan tapaamaan tuttuja ja tuntemattomia. Jutellaan ja hypistellään tavaroita. Kesällä Maija jää eläkkeelle.

Kun on huolehtinut loviisalaisesta tori-elämästä 24 vuotta, on saanut kohdata monenlaisia ihmisiä. Ja siellä missä on ihmisiä, on myös tunteita. Torivalvoja Maija Hansson liikuttuu muistellessaan uransa varrella kohtaamiaan ihmisiä.

– Olen saanut olla ensimmäinen, jolle torilla kävijä kertoi tulleensa mummiksi. Olen ollut ensimmäinen, joka lohdutta-en halasi puolisonsa menettänyttä. Ilot ja surut, elämäntarinat, loviisalainen arki. Se on kaikki juuri siellä. Torilla.

Hanssonin mielestä torivalvoja on kaupungille kuin kävelevä käyntikortti. Ihmisten on helppo saada häneen hen-kilökohtainen yhteys. Loviisan torilla kuuleekin iloisia Maija-huutoja, kun markkinaväellä on torivalvojalle asiaa. Vaikka virkanimike torivalvoja voi tuoda mieleen tiukkapipoisen vahtaajan, on työ todellisuudessa ihan muuta.

Hansson arveleekin, että kyseessä on todella vanha virkanimike.

Sydän mukana työssä– Teen paljon työtä puhelimessa, kun ihmiset soittavat. Yksi tärkeä osa työstä-ni on markkinoiden suunnittelu ja aika-taulutus. Huolehdin myös tiedotuksesta

Tori on Loviisan sydänloviisalaista torielämää Maija hans-son ei aio jättää.

- torilla on tärkeä rooli koko kaupun-gille. kansa kerääntyy torille, oli kysees-sä markkinat tai poliittinen vierailu. to-rilla jutellaan, tutustutaan ja hypistellään tavaroita. Ja niitä myös ostetaan.

Maija hansson on varma siitä, että torielämä ei loviisassa kuihdu. Elämän-meno on vain vuosien myötä muuttanut hieman muotoaan.

- kaksikymmentä vuotta sitten torilla oli elämää jo seitsemältä aamulla. Vuosi-en mittaan väen kokoontuminen on siir-tynyt hiljalleen eteenpäin. nykyään torilla on tungosta vasta kymmenen aikaan. kauppojen aukioloaikojen pidentyminen on myös vaikuttanut tähän.

yhdessä Loviisan markkinoinnin kanssa. Asetan torikauppiaat kohdilleen torikar-tan avulla. Sitten kun he ovat rauhassa pystyttäneet kojunsa, käyn keräämässä torimaksun. Työssäni on aina vastassa ihminen. Siksi toivon, että myös jatka-jallani on sydän mukana työssään.

Niin, Maija tosiaan jää eläkkeelle tule-vana kesänä. Vaikka hän nauttii työstään, hän odottaa jo innolla tulevia eläkepäi-viä. Sitten on aikaa liikkua, matkustella ja laulaa karaokea.

– Olen ostanut kahvakuulan, ja suk-sipaketin ostoa suunnittelen ensi talven varalle, hän hymyilee.

toRi kESäAikAAn 2. toukokuutAloviisan tori on avoinna 2.5. alkaen maanantaista

lauantaihin kello 7–14. kesäaika jatkuu torilla lauantaihin 1.9. asti. helatorstaina 9.5. ja juhannuspäivänä 22.6. ei ole torimyyntiä.

kukA?• torivalvoja Maija hansson• Eläkkeelle tulevana kesänä• lähtöisin Pohjois-karjalasta, loviisaan vuonna 1970• Asuu Rauhalassa• toimii myös lehdenjakajana• harrastukset: opastoiminta, monipuolinen liikunta, matkustelu ja karaoke

14

Hyötytietoa

alavesisäiliö Panimonmäelle

- ihan tarkkaa paikkaa ei ole vielä päätetty, mutta vesilaitoksen tontille alavesisäiliö tulee, kertoo lo-viisan Vesiliikelaitoksen vesihuoltopäällikkö Mark-ku Paakkarinen.

tilavuudeltaan uusi alavesisäiliö on 2 000 m³. Määrä riittää takaamaan vedensaannin alueelle noin parin päivän ajaksi, jos pohjavedet jostain syystä ehtyvät tai Myrskylän vesilinjat katkeavat.

- Alavesisäiliö tulee näyttämään tavalliselta betonirakennukselta, sillä sen muoto on oletet-tavasti kantti kertaa kantti, ja se sijaitsee maan tasossa. Rakennukseen tulee myös teknisiä tiloja, sillä veden painetasoa pidetään yllä pumppujen avulla, Paakkarinen kertoo.

Käyttöön kesällä 2014?Alavesisäiliön rakentamiseen päädyttiin kus-tannussyistä. Maan tasalle rakennettava taval-linen betonirakennus on edullisempi toteuttaa kuin torni. Alavesisäiliön budjetti on noin 2 miljoonaa euroa.

Paakkarisen mukaan tavoitteena on saada rakennuslupakäsittely ja tarjouskyselyaineisto valmiiksi kevääseen 2013 mennessä, jolloin rakentaminen voidaan mahdollisesti aloittaa loppuvuodesta.

- karkean arvion mukaan uusi alavesisäiliö voidaan ottaa käyttöön kesällä 2014.

Vanhaa vesitornia loviisan Vesiliikelaitos ei taloudellisista syistä voi säilyttää käyttämättö-mänä, joten sille haetaan purkulupaa.

Uuden vesitornin rakentamisesta Loviisaan on luovuttu kustannussyistä. Uuden tornin sijasta on päädytty alavesisäiliön rakentamiseen Panimonmäen vesilaitoksen alueelle.

YRitYStoiMintAA länSiPoRttiinloviisan kaupunki on päättänyt myydä disa´s Fish oy:lle läntisestä liittymästä 14 370 neliömetrin suuruisen tontin. Maaston korkeuserot vaikeuttavat rakennut-tamista, ja disa´s Fish oy:n toimitusjohtaja Martti tepponen punnitsee parhaillaan erilaisia vaihtoehtoja.

Mikäli hanke toteutuu, tontille nousee puurunkoinen, pääasiassa metal-lilevyin päällystettyrakennus, jonka kokonaispinta-ala on noin 4 000 neliömetriä. Varsinaisen kalakaupan lisäksi rakennus käsittää varasto-, säilytys-, toimisto- ja henkilöstötiloja sekä ylei-sökahvilan. Rakennuksen yhteyteen tehdään myös pysäköintialue 164 henkilöautolle, seitsemälle linja-autolle ja neljälle rekka-autolle.

Viereisen korttelin tonteista on tehty esisopimukset kahden muun yrityksen kanssa.

tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mu-kaan Suomessa on negatiivisen vuosikatteen kuntia peräti 63. Määrä on lähes kaksinkertainen edellis-vuoteen verrattuna.

- loviisalla menee hyvin verrattuna Manner-Suomen keskimääräisiin lukuihin. loviisan tilinpää-töksestä 2012 lasketut tunnusluvut kestävät hyvin valtakunnallisen vertailun, kettunen toteaa.

loviisan lainataso on maltillinen, 1 056 euroa asukasta kohden. luku on 1 226 euroa pienempi kuin Manner-Suomen kunnissa keskimäärin.

Myös verotulot ovat loviisassa hyvällä tasolla. - Yhteisöverotuotot yhdistettynä korkeaan tulo-

veroprosenttiin takaavat hyvän tulovirran. Yhteensä

verotulot ovat 4 008 euroa asukasta kohden, eli noin 445 euroa suuremmat kuin Manner-Suomen kun-nissa keskimäärin, kettunen laskee.

toimintakulut ovat loviisassa korkeat. loviisan kaupunki käytti palvelujen järjestämiseen rahaa vuonna 2012 reilut 7 000 euroa asukasta kohden. Verrattuna edellisvuoden tilinpäätökseen kulut ovat kasvaneet lähes 450 euroa per asukas.

- tulevaisuuden haasteita ovatkin toimintojen te-hostaminen ja kulukehityksen hillitseminen ja saat-taminen kilpailukykyiselle tasolle. tavoitteena on, että loviisan kaupungin asukkaiden palvelutaso voidaan säilyttää ja kaupungin talous pitää jatkossakin ter-veellä ja kestävällä pohjalla, kettunen visioi.

loviisalla jälleen hyvä talousvuosiLoviisan kaupungin tulos on 1,4 miljoonaa ylijäämäinen tilinpäätöksessä 2012. Luku sisältää vesiliikelaitoksen 92 000 euron alijäämäisen tuloksen. Ylijäämäinen tulos ja velkojen pieneneminen ilahduttavat talousjohtaja Kirsi Kettusta.

SuoMiMiES SEikkAilEE -REkkA SAAPuu

Perjantaina 24.5. klo 11–19 loviisan torille.testaa kuntosi helposti ja hikoilematta

arkivaatteissa. liikuntaneuvontaa ja paikallisen liikuntatarjonnan esittelyä. Maksuton tapahtuma

on suunnattu erityisesti miehille.www.suomimies.fi, www.loviisa.fi

15

Yrittäjäneuvontayhdeltä luukulta

Loviisassa yrittäjyyteen opastaa yritys-neuvoja Fredrik Pressler.

– Yrittäjyys lähtee siitä, että tuleva yrittäjä kokee olevansa jossakin erityisen hyvä tai on keksinyt tavan tehdä jotakin paremmin. On uskottava omaan osaami-seensa ja siihen, että sillä on kysyntää, Pressler kiteyttää.

Yritysneuvojalle varataan aika, usein Brandensteininkadun toimistolle, joka sijaitsee Loviisan torin laidalla. Ensim-mäisellä tapaamisella kartoitetaan yrit-täjyyden edellytyksiä.

– Kuka tahansa on tervetullut, Press-ler toivottaa.

Ensimmäinen tehtävä on arvioida

menestyksen edellytyksiä ja keskittyä faktoihin.

– Tehtäväni on kertoa, mikä on mah-dollista, mutta samalla myös rohkaista ja löytää uusia ratkaisuja idean lentoon saattamiseksi.

aloittelevan yrittäjän apunaKun idea on kristallisoitu, päästään teke-mään yrittäjän tiekarttaa.

– Kannustan hyvään suunnitteluun ja valmistautumiseen. Yrittäjyys on usein hyppy tuntemattomaan, mutta on valta-vasti asioita, joihin voi varautua, Pressler selvittää.

Tässäkin yritysneuvoja voi koke-muksellaan olla korvaamaton. Yrittäjän energia ei kulu epäonnistumisen mietti-miseen tai turhiin murheisiin, eikä me-nestystä jätetä sattuman varaan.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa yritysneuvojan pakeille päätyy, sen parempi. Näin voi välttyä turhalta työltä.

– Kun toimintatavat mah-dollisten vastoinkäymisten iskiessä ovat jo valmiiksi

mietittyjä, pystyy yrittäjä keskittymään menestyksen luomiseen ja positiivisiin asioihin. Silloin ehtii hakea ratkaisuja etu-käteen, eivätkä ongelmat lamauta.

Presslerin mukaan tärkeimpiä asioita yrittäjyyttä suunnitellessa on itsepoh-diskelu.

– Kannattaa aloittaa omista vahvuuk-sista ja kysymyksestä, kuka tarvitsee mi-nun osaamistani. Ilman sitä yrittäjäksi ryhtyminen ei ole paras vaihtoehto.

Yritysneuvoja Fredrik Pressler, fredrik.pressler@posintra.fi, puh. 0500 498 969Ajanvaraus yritysneuvojille puh. 050 597 3887 (ma–pe klo 9–16)Posintra on itä-uudellamaalla toimiva kehitysyhtiö, joka on erikoistunut pk-yritysten liike-toiminnan kehittämiseen ja alueellisten verkostojen luomiseen. loviisan kaupunki käyttää yritysneuvonnassa Posintran palveluita. lisätietoa: www.posintra.fi, www.iuuyk.fi

Loviisan kaupunki tuli vuodenvaihteessa kehitysyhtiö Posintran omistajaksi, ja yritysneuvontaan liittyvät palvelut keskitettiin sinne. Yhteistyötä Uusyrityskeskus Loviisa-Porvoon kanssa tehdään tiiviisti. Apua on tarjolla ilmaiseksi.

16

hallin

to

Puheenjohtajien arvosana yhteistyöstä 8Loviisan uuden kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat antavat kohtuullisen hyvän arvosanan kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden välisestä yhteistyöstä. Morjensin kyselyssä he arvioivat edessä olevia haasteita ja kertovat, mikä on Loviisalle visaisin kysymys lähitulevaisuudessa.

17

KYSYMYKSET

Tom LiljestrandKaupunginhallituksen puheenjohtaja, rkp

1. Oikein hyvin, tosin hallitustyöskentely on vielä sisään-ajovaiheessa. Kehitämme työskentelytapoja ja rakennam-me luottamusta, jota tarvitaan tulevissa haasteissa.

2. • Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uu-distus. Etenkin sote-uudistus on hyvin ajankohtainen ke-väällä. • Suomenkielisen koulukeskuksen rakentamisen alkuun saattaminen vihdoinkin. • Kaupunkistrategiaan kuuluvien ohjelmien, kuten asunto-poliittisen ohjelman ja hyvinvointiohjelman sekä elinkei-no-ohjelman päivittäminen niin, että ne saadaan valmiiksi ja valtuuston käsiteltäviksi.

3. Tuottavuuden ja tehokkuuden parantamisen kaikilla osa-alueilla. Käyttömenokustannusten nousua pitää hillitä, jotta taloutemme pysyy tulevaisuudessakin tasapainossa. Palveluita ei kuitenkaan pidä leikata. Uudet ja tehokkaam-mat toimintatavat takaavat palvelutason säilymisen.

4. Kuntauudistus ja siihen kuuluvat fuusioselvitykset. Luu-len, että suurten investointitarpeiden toteuttaminen tulee olemaan visainen tehtävä.

5. Arvosana: 8 +Kaikkien pitäisi puhaltaa enemmän yhteen hiileen, eli tar-vitaan enemmän kokonaisvaltaista ajattelua. Luottamus-henkilöiden pitäisi tukea virkamiehiä heidän työssään sen sijaan, että kyseenalaistetaan ja kritisoidaan kuten viime kaudella. Osalta virkamiehistä toivon parempaa tavoitetta-vuutta ja aktiivisempaa tiedonvälitystä.

1. Miten uuden kaupunginhallituksen/-valtuuston työskentely on lähtenyt käyntiin?2. Luettele tämän kevään kolme tärkeintä tehtävää Loviisassa.3. Minkä asian haluat ainakin ajaa läpi tällä valtuustokaudella?4. Mikä tulee olemaan valtuustokauden visaisin kysymys?5. Minkä arvosanan annat virkamiesten ja luottamushenkilöiden väliselle yhteistyölle?

Arja IsotaloKaupunginvaltuuston puheenjohtaja, sdp1. Minulla on vasta kaksi valtuuston kokousta takana, joten en voi vielä laajemmin ottaa kantaa, varsinkaan tulevaisuuteen. Toivon, että yhteistyö poliittisten ryhmien välillä on rakentavaa.

2. • Suomenkielisen koulukeskuksen raken-nustöiden aloittaminen.• Sosiaali- ja terveystoimen uudistus. Lo-viisan ja Lapinjärven jo voimassa oleva yh-teistoiminta-alue on kannatettava ratkaisu jatkossakin.• Kuntarakenneuudistus. Toivottavaa on, että itsenäinen ja elinvoimainen Loviisa säilyisi.

3. Loviisaan pitäisi saada vuokra-asuntoja myös keskustan alueelle. Loviisan kaupungin omat toiminnot olisi pyrittävä sijoittamaan omiin kiinteistöihin. Tarpeettomat kaupun-gin omistamat kiinteistöt olisi myytävä. 4. Kouluverkkoselvityksen loppuun saatta-minen. 5. Arvosana: 8Ehkäpä voisi vielä vahvistaa yhteen hiileen puhaltamista.

18

hallin

to

Koskenkylän päiväkodin lisäksi myös Tesjoen päiväkodissa.

• Treffiksen toiminta-alue on laa-jentunut ja se on saanut enemmän käyttäjiä.

• Moniammatillinen pienten lasten tukiryhmä on perustettu ja kahden kiertävän erityislastentarhanopet-tajan palvelut ovat nyt kaikkien käytettävissä.

Perusopetuksen saavutuksina yhteen-veto mainitsee muun muassa oppilas-huollon kehittymisen ja aikaisempaa pa-remmat kuraattori- ja psykologipalvelut.

Myös joustavat ja muuntuvat erityis-opetusresurssit, uusi kirjastoauto  sekä Koskenkylän uusi nuorisotila on kirjattu plussan puolelle.

Perusturvan resurssit käyttöönPerusturvakeskuksen osalta keskeinen edistysaskel on se, että henkilökunnan resursseja ja tietotaitoa on pystytty hyö-dyntämään aikaisempaa laajemmin.

Plussan puolelle on kirjattu lisäksi henkilökunnan parempi koulutustarjon-ta ja it-tuki sekä informaation paranemi-nen eri tasoilla.

Perusturvan eri yksiköiden vastuu on kasvanut, mutta se on koettu pääosin

positiiviseksi muutokseksi. Toisaalta työntekijöiden tunne siitä, että he saa-vat aikaisempaa enemmän tehtäviä, on lisääntynyt. Se, että yhteistyössä on mu-kana monta isohkoa yksikköä, asettaa myös omat haasteensa henkilökunnalle.

Kaiken kaikkiaan päätöksentekopro-sessi oli suoraviivaisempaa pienissä kun-nissa, tilinpäätöksen yhteenveto toteaa.

Talouspalvelujen työn laatu kohonnutTalouspalvelujen osalta kuntafuusio on merkinnyt työn laadun ja luotettavuuden paranemista. Laskutus hoituu siellä, mis-sä on paras asiantuntemus. Miinuspuo-lella on päätöksenteon hidastuminen ja joissakin tapauksissa byrokratian kasvu.• Hallintopalveluissa kaksikielisyys

toteutuu nyt aikaisempaa paremmin. • Asukaskyselyillä kartoitetaan kun-

talaisten mielipiteitä, ja kaupungin infolehti Morjens jaetaan kaikille asukkaille kaksi kertaa vuodessa.

• Myös kaupungin verkkosivut ovat kehittyneet.

Rakennusvalvonnassa asiakkaiden kohtelu on tasapuolistunut. Kehitysas-kel on myös se, että yhdyskunta- ja tila-palveluissa on luotu koko alueen kattava varallaolojärjestelmä.

kuntafuusion saldo vahvasti positiivinenLoviisan, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kolme vuotta sitten toteutunut kuntafuusio on onnistunut kaupungin eri toimialojen arvion mukaan pääosin hyvin. Takapakkia on tullut yksittäisissä asioissa.

Kaupungin johtoryhmän aloitteesta teh-ty selvitys kirjaa tärkeimmät saavutukset toimialoittain. Niitä ovat muun muassa asiakaspalvelun kehittyminen, erikois-osaamisen tarjoaminen entistä useam-mille ja kaksikielisyyden toteutuminen aikaisempaa paremmin sekä suomen- että ruotsinkielisillä alueilla.

Lasten ja nuorten parhaaksiKuntalaisten näkökulmasta palvelu on parantunut esimerkiksi varhaiskasvatuk-sessa ja perusopetuksessa, kuntafuusion tilinpäätös toteaa. • Vuorohoitoa tarjotaan nykyisin

Uuden Loviisanplussat ja miinukset 2010-

2012

19

Suomen ruotsalainen kansanpuolue 25 paikkaa

Sosiaalidemokraatit 12 paikkaakokoomus

9 paikkaa

Perussuomalaiset 6 paikkaa

Vasemmistoliitto 3 paikkaa

Vihreä liitto 2 paikkaakeskusta 1 paikkaa

kristillisdemokraatit 1 paikka

loViiSAn kAuPunGinVAltuuSto 2013–2016

uuden loviisan kehittämisen keskeisenä tavoitteena oli turvata asuk-kaille hyvin toimivat ja lähellä saatavat kunnalliset peruspalvelut, vah-vistaa alueen kuntarakenteen taloudellisia voimavaroja ja tehokkuutta sekä poistaa hallinnolliset rajat palvelutuotannossa, resurssienhallin-nassa, maankäytössä ja kaavoituksessa.

tavoitteet ovat pääosin toteutuneet hyvin ja toiminnot vakiintuneet kolmen vuoden aikana. Jatkossa kehittämislinjauksista ja palvelura-kenteesta päättää kaupunginvaltuusto.

kaupunginjohtaja olavi kaleva muistuttaa, että kaupungin työnte-kijöiden ja viranhaltijoiden irtisanomissuoja säilyy vielä vuoden 2014 loppuun.

– kuntajakolain mukaan koko henkilökunta on kaikissa fuusioitu-vissa kunnissa suojattu viideksi vuodeksi irtisanomiselta taloudellisin ja tuotannollisin perustein.

Loviisan, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään 1.1.2010 voimaan tullut yhdistymissopimus umpeutui vuoden vaihteessa.

Fuusiosopimus umpeutuiloviisa ei lämmennyt kuntarakennehankkeelleLoviisan kaupunki arvostelee tiukasti hallituksen kuntarakennelakiluonnoksen esityksiä. Kaupungin valtiovarainministeriölle toimittamassa lausunnossa huomautetaan, että kuntakoon tavoitteeksi asetettu 20 000 asukkaan raja on keinotekoinen, eikä sitä voida pitää pohjana toiminnallisesti ja taloudellisesti parhaalle kuntakoolle.

Myös lakiluonnoksessa esitetyt määräajat ovat loviisan kaupungin mukaan aivan liian tiukkoja.

- Mikäli kunnat ilmoittavat marraskuuhun 2013 mennessä, kenen taikka keiden kanssa mahdollista yhdistymistä selvitetään, jää var-sinaiselle selvitystyölle, mahdollisille liitos- ja kuntaneuvotteluille ja kunnalliselle päätöksenteolle aivan liian vähän aikaa, kaupunki toteaa.

Mahdolliset esitykset pitäisi toimittaa valtiovarainministeriöön jo 1.4.2014 mennessä. tämä ei loviisan kaupungin näkemyksen mukaan ole realistista.

Tehostettu yhteistyö yksi vaihtoehtoloviisa arvostelee myös lakiluonnoksessa esitettyjä yhdistymisavus-tusten ehtoja. kaupungin mielestä tuen hakemisen yhdistymisselvityk-sen kustannuksiin tulee koskea myös kustannuksia, joissa selvitetään tehostetun yhteistyön vaihtoehtoa perinteiselle kuntayhdistymiselle.

kaupunginjohtaja olavi kaleva korostaa, että loppupeleissä kunnat itse päättävät, jatkavatko ne itsenäisinä vai ei.

– Ainoastaan kriisikunnat voidaan pakottaa liittymään toiseen kun-taan, mutta loviisaa ei koska se ei ole kriisikunta, hän muistuttaa.

kuntAuudiStukSEn EtEnEMinEn

kuntien ilmoitukset selvitys-alueista 30.11.2013 mennessä

kuntien yhdistymisesitykset 1.4.2014 mennessä

kuntajaon muutokset voimaan 2015–2017

hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä

uusi kuntalaki voimaan 1.1.2015 >

2013 2014 2015 2016

kuntien lausunnot kuntarakennelaista valtiovarainministeriölle 7.3.2013

lisätietoja: www.kuntauudistus.fi

Esitetyt määräajat ovat loviisan kaupungin mukaan aivan liian tiukkoja.

20

Kylillä

Morjens esittelee jokaisessa numerossaan yhden kylän loviisan alueelta. onko juuri sinun kyläsi tarinan arvoinen? Ehdota kylääsi tälle palstalle ottamalla yhteyttä loviisan kaupungin viestintäpäällikkö lilian Andergård-Stenstrandiin, puh. 040 183 5655, morjens@loviisa.fi

niemistö on luonnonkaunis kylä RuotsinpyhtäälläAstrid Salmi muutti takaisin kotikyläänsä 90-luvulla. Paluumuuttaja otettiin avosylin vastaan.

Kurvaillaanpa hetki Ruotsinpyhtäällä mutkikasta Elimäentietä kohti Viirilää. Kohta lähtee vanhan museon kohdalta kylätie kohti Niemistöä. Tämä pikkui-nen kylä elelee keskellä järviä harjun kupeessa. Kylä lepää kohdassa, jossa Kymijoki laajenee Tammijärveksi ja harjun toisella puolella häämöttää ma-tala Teutjärvi.

Niemistön kylässä syntynyt astrid Salmi muutti takaisin synnyinseudul-leen noin 15 vuotta sitten, kun elämän-tilanne soi siihen mahdollisuuden.

– Niemistö on nimensä mukaisesti nie-mi järvien keskellä. Kaunista täällä on, ja hiljaista. Sukuni on asunut Niemistössä 1600-luvulta alkaen. Niemistössä asui vielä 1900-luvun puolessavälissä yli 100 henkeä. Nykyään kylässä asuu vakituises-ti alle 30 henkilöä. Tosin kesällä lukumää-rä moninkertaistuu, Astrid kertoo.

”Täällä tuntee olevansa kotona”Mökkiläisten lisäksi aluetta vilkastuttaa kesäaikaan suosittu uimaranta ja maton-pesulaituri, mutta etenkin talvella on hil-jaista. Kylässä on kuitenkin väkilukuun nähden paljon lapsia, yhteensä kuusi. Ast-

niEMiStö

loViiSA

ridin poika asuu perheineen Niemistössä.– Muita lapsiperheitä tapaa harvem-

min, sillä vanhemmat käyvät muualla töissä ja myös lasten hoitopaikat ovat muualla. Itse luin aikoinaan ylioppilaak-si Loviisassa, minkä jälkeen lähdin Hel-sinkiin opiskelemaan. Porvoossa ehdin työskennellä 30 vuotta ennen kuin muu-tin takaisin Niemistöön.

Ei Astrid missään vaiheessa hylännyt Niemistöä, sillä hän kävi usein kotiti-lallaan. Vuonna 1994 Astrid rakennutti perintömaalleen vapaa-ajan asunnon. Sittemmin siitä tuli vakituinen koti.

Millaista oli palata pieneen kylään? – Paluumuuttaja otettiin vastaan avo-sylin. Täällä tuntee olevansa kotona. Ja onhan tämä todella luonnonkaunis paikka. Lehmät, hevoset ja sikalat ovat poissa. Autokorjaamokin on lopettanut. Entiset pienet tilat ovat yhdistyneet suuremmiksi. Kylässähän ei ole koskaan ollutkaan palveluita. Kauppa, pankki, posti, meijeri ja koulut olivat nykyisen Elimäentien varrella Viirilässä, Kunin-kaankylässä tai Ruotsinkylässä, Astrid Salmi kuvailee.

opastettu loViiSA tutukSi -kiERtoAJElu

järjestetään tänä vuonna Ruotsinpyhtään yläkyliin.

Matkaan lähdetään loviisan viikolla. tarkempia tietoja elokuussa

paikallislehdissä ja osoitteessa www.loviisa.fi.