Muuttuva työ ja mahdollisuus sen

kehittämiseen

Tuomo Alasoini

tuomo.alasoini(at)tekes.fi

Työelämän muutoksen luonteesta Muutoksen ajureita:

• kehittyvät teknologiat

• globalisoituva ja palveluvaltaistuva talous

• lisääntyvät ekotehokkuuden ja ympäristövastuullisuuden vaatimukset

• ikääntyvä väestö

• sukupolvisiirtymä

• ihmisten lisääntyvä liikkuvuus yli rajojen

• muutokset ihmisten arvoissa

Muutospaineet suodattuvat yhteiskunnan institutionaalisten rakenteiden läpi saaden

erilaisia (ja erilaisia asioita keskenään yhdisteleviä = hybridejä) ilmenemismuotoja eri

maissa, eri toimialoilla, erilaisissa paikallisyhteisöissä ja organisaatioissa jne.

→ Ennustamattomuus, yllätyksellisyys ja moninaisuus kasvaa!

03-2013 DM

Ennustamisen vaikeus: esimerkkinä digitaalitekniikka

Teknologisen kehityksen vauhtia on vaikea ennustaa:

• kehityskulut eksponentiaalisia (eivät lineaarisia): ”shakkilautaeffekti” johtuen mm. digitaaliteknologian halpenemisesta ja kehittyvien teknologioiden uudenlaisista yhdistelmävaikutuksista

• uudenlaiset skaalaedut (digitaalisen informaation levittämiskustannusten vähäisyys) ja verkottumisvaikutukset (mitä useampi sovellutuksen käyttäjä, sitä hyödyllisempi sovellutus on käyttäjälleen)

• asioiden ja ilmiöiden loputon yhdisteltävyys uusina innovatiivisina ratkaisuina (digitointi lisää radikaalisti yhdisteltävyyttä)

• investoinnit teknologisia innovaatioita täydentäviin innovaatioihin (koulutus, liiketoimintaprosessit, johtaminen, toimintojen ja töiden organisointi jne.)?

Teknologinen kehitys ei silti määrää sitä, miten työt muuttuvat:

• työn muuttumiseen vaikuttavat monet muutkin ajurit (vrt. edellinen dia)

• teknologian mahdollisuuksia voidaan hyödyntää moninaisin tavoin (johtaminen, osaaminen, kulttuuri, arvostukset, valtasuhteet jne.)

Kokonaistuotannon kasvu Suomessa viime vuosina (Pohjola 2014)

Kokonaistuotanto kasvoi 30 % v. 1998-2013

• Kasvusta 22 %-yksikköä tuli työn tuottavuuden kasvusta

• Kasvusta 8 %-yksikköä tuli työn määrän lisääntymisestä (so. työhön osallistuminen +

työaikojen pituus)

• Kokonaistuotanto oli v. 2013 samalla tasolla kuin v. 2006!

Työn tuottavuuden kasvu jakautui seuraavasti:

• Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan: 2 %-yksikköä

• Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin: 7 %-yksikköä

• Toimialojen välinen rakennemuutos: 1 %-yksikkö

• Innovaatiot (teknologiset, liiketoiminnalliset, organisatoriset yms.): 12 %-yksikköä (tässä

jatkossa entistäkin suurempi kasvupotentiaali!)

03-2013 DM

Tietotekniikkaan perustuvan tuottavuuskasvun kaksi aaltoa

1. aalto 1990-luvulta alkaen: tuottavuuskasvu perustuu uusiin

teknologioihin tuotteissa, palveluissa ja prosessien virtaviivaistamisessa.

2. aalto: tuottavuuskasvu perustuu uusien teknologisten mahdollisuuksien

vauhdittamiin liiketoiminnallisiin, organisatorisiin ja sosiaalisiin

innovaatioihin, jotka kohdistuvat mm. organisaatioiden yhteistyökykyyn,

yhteistyösuhteisiin ja kulttuuriin liittyviin tekijöihin tavoitteenaan erityisesti

vahvistaa positiivista asiakaskokemusta.

→ 2. aalto ratkaisee pelin!

1. aalto on kuitenkin vielä pahasti kesken!

Oxfordin yliopiston tutkijoiden (Frey & Osborne 2013) mukaan esim.

Yhdysvaltojen työpaikoista on teknologisen kehityksen johdosta uhattuna 47 %

lähimmän noin 20 vuoden aikana.

ETLAn tutkijoiden (Pajarinen & Rouvinen 2014) vastaava laskelma antaa

Suomen osalta tulokseksi 36 %.

Uusia tärkeitä kehityskulkuja:

• Voidaan automatisoida yhä enemmän myös monipuolista aistihavaintokykyä ja käden taitoja

vaativaa manuaalista työtä.

• Voidaan automatisoida yhä enemmän myös ei-rutiinimaista asiantuntijatyötä (iso data eli suuret

järjestelemättömiä tietomassat, jotka ovat koottavissa verkon kautta).

03-2013 DM

Big data ja ”kaiken internet”

Data merkitsee ICT:n kehitykseen perustuvassa taloudessa samaa, mitä

öljy edelliselle, autoistumisen ja massatuotannon varaan perustuvalle

taloudelle.

Digitaalisessa muodossa olevan datan määrän maailmassa arvioidaan

kaksinkertaistuvan lähivuosina kahden vuoden välein.

Toistaiseksi vasta erittäin pieni osa erilaisesta fyysisiä objekteja koskevasta

datasta on digitaalisessa muodossa.

Tämä datan saamisen digitaaliseen ja nykyistä paremmin järjesteltyyn

muotoon sekä siirtymisen kohti ns. ”kaiken internetiä” (Internet of

Everything) on ennakoitu olevan jatkossa yksi merkittävimmistä

digitalisaatioon liittyvistä mullistuksista.

03-2013 DM

Digitaalisten vs. muiden Suomen pk-yritysten uusiutuminen, % (Rikala 2015, pk-yritysbarometri kevät 2015)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Laajentanut toimintaa uusilletoimialoille

Ottanut käyttöön uusialiiketoimintamalleja

Laajentunut uusillemarkkinoille

Lanseeranut uusia tuotteita taipalveluita

Digitaaliset Muut

03-2013 DM

Onko yrityksellä transformatiivinen strategia digitaalista murrosta varten? % (Accenture 2015)

0

20

40

60

80

100

Suomi Ruotsi Norja Tanska

Ajatus strategiasta

Johdolla yhteisestisovittu strategia

Laajasti kommunikoitukirjallinen ja virallinenstrategia

Millaiset työn ominaisuudet suojaavat teknologian syrjäyttämisvaikutuksilta? (Frey & Osborne 2013)

Pullonkaula Työn ominaisuus Kuvaus

Havaitseminen

ja käsittely

(kohtalainen

pullonkaula)

Sorminäppäryys Kyky toteuttaa tarkasti koordinoituja sormien liikkeitä yhdellä tai molemmilla käsillä

tarttumiseksi hyvin pieniin kohteisiin sekä niiden käsittelemiseksi tai kokoamiseksi

Kätevyyttä edellyttävät

käden taidot

Kyky toteuttaa nopeita käsien liikkeitä kohteisiin tarttumiseksi sekä niiden

käsittelemiseksi tai kokoamiseksi

Ahtaat työtilat ja

hankalat työasennot

Kyky työskennellä ahtaissa tiloissa ja hankalissa asennoissa

Luova älykkyys

(suuri

pullonkaula)

Ainutlaatuisuus Kyky työstää omaperäisiä ja fiksuja ideoita erilaisiin tilanteisiin tai kehittää luovia tapoja

ratkaista ongelmia

Taiteellisuus Kyky hallita teorioita ja tekniikoita, joita tarvitaan erilaisten taiteellisten elämysten

tuottamiseen

Sosiaalinen

älykkyys (suuri

pullonkaula)

Sosiaalinen

havainnointi

Kyky tiedostaa toisten ihmisten reaktioita ja ymmärtää syitä niihin

Neuvottelu Kyky saattaa ihmisiä yhteen ja sovitella erilaisuuksia

Suostuttelu Kyky saada toiset ihmiset muuttamaan näkemyksiään tai käyttäytymistään

Toisten auttaminen ja

toisista välittäminen

Kyky tuottaa toisille ihmisille terveydellistä, emotionaalista tai muuta henkilökohtaista

hoitoa, hoivaa, tukea tai apua

03-2013 DM

Mitä laskelmissa ei ole otettu huomioon?

Yritykset eivät tee teknologisia innovaatioita ensisijaisesti sen perusteella, mikä on

teknologisesti mahdollista. Ne miettivät, miksi ne investoisivat uusiin teknologioihin, milloin

teknologiset innovaatiot ovat myös taloudellisesti kannattavia, onko niillä riittävää osaamista tai

voiko innovaatioihin sisältyä muita riskejä (esim. henkilöstön tai asiakkaiden vastustus).

Ihmiset eivät ole passiivisia sopeutujia tai teknologisen kehityksen ”uhreja”, vaan

aktiivisia toimijoita yhteiskunnallisissa muutoksissa. He kehittävät osaamistaan ja työtään,

he hankkivat lisäkoulutusta tai kouluttautuvat uudelleen, he vaihtavat työtään ja työpaikkaansa

jne.

Laskelmat teknologian työtä syrjäyttävistä vaikutuksista perustuvat digitoinnin rooliin vain

toimintaprosessien ja jopa kokonaisten arvoketjujen virtaviivaistamisessa. Samaan aikaan

digitointi lisää merkittävällä tavalla asioiden ja ilmiöiden välistä yhdisteltävyyttä luoden näin

edellytyksiä uudenlaiselle liiketoiminnalle ja liiketoimintamalleille (”toinen aalto”).

03-2013 DM

Miten organisoidaan automatisoidut toiminnot?

Digitalisaatio lisää merkittävästi sellaisten toimintojen määrää, jotka voidaan

automatisoida.

Vain harvassa tapauksessa työtehtävät voidaan automatisoida kokonaan; tavallisesti

automatisointi koskee vain yksittäisiä toimintoja.

Miten organisoidaan uudelleen jäljelle jäävät toiminnot ja prosessit sekä ajatellaan ne

uudelleen siten, että tulevaisuudessa:

• organisaatiot voivat täysimääräisesti hyödyntää uuden teknologian

mahdollisuuksia?

• uusi teknologia tukee täysimääräisesti ihmisten mahdollisuuksia kehittää ja

hyödyntää osaamistaan työssä?

03-2013 DM

Esimerkki: suomalainen käsityölankojen valmistaja

1. aalto Yritys paransi tehokkuuttaan siirtymällä

perinteisestä tukku- ja

vähittäiskauppatoiminnasta sähköiseen

verkkokauppaan.

1. aallossa kilpailuedut perustuvat

kehittyvän teknologian uusiin

ominaisuuksiin tuotteissa, palveluissa ja

prosesseissa ilman tarvetta irtautua

perinteisestä teollisen ajan

tuotannollisesta logiikasta.

1. aallossa Suomi ja suomalaiset

suuryritykset niitä ympäröivine teollisine

klustereineen menestyivät (liian) hyvin.

2. aalto Yritys alkoi hyödyntää näin syntyneitä

suoria asiakaskontakteja

systemaattisesti oman toimintansa

kehittämiseksi.

Asiakkaiden ympärille luotiin

verkkoyhteisö (digitaalinen

ompeluseura), jonka kautta yritys saa

nopeasti autenttista tietoa asiakkaiden

kokemuksista, tarpeista ja toiveista.

Autenttinen asiakastieto ja sen käyttö

innovoinnissa tuo merkittävän

kilpailuedun markkinoilla ja sitoo

asiakkaat yritykseen.

03-2013 DM

Toisen aallon työelämästä Johtaminen

• Johtamisen periaatteiden tulee heijastaa vuorovaikutteisen internetin – so. toisen aallon keskeisen teknologisen perustan – logiikkaa: yhteisöllisyys, läpinäkyvyys, vapaus, meritokraattisuus, avoimuus ja verkottunut yhteistyö (Hamel 2012).

• Normatiivinen johtamisosaaminen korostuu rationaalisen johtamisosaamisen rinnalla.

Työn organisointi

• hajautuneisuus (päätösvaltaa ja vastuuta delegoidaan)

• itseohjautuvuus (yksiköillä on merkittäviä vapausasteita toiminnassaan)

• prosessisuuntautuneisuus (yksiköt vastaavat suurista prosessikokonaisuuksista)

• asiakasohjautuvuus (yksiköt ohjautuvat asiakkaan arvonluonnin vaatimusten mukaisesti)

• kehkeytyvyys (organisaatio elää ja kehittyy myös alhaalta käsin)

• tiimimäisyys (päätösvaltaa käytetään ja vastuuta otetaan yhteisöllisesti)

• verkostoituneisuus (yksiköt hyödyntävät erilaisia kumppanuuksia)

• ketteryys (organisaatio kykenee rakenteellisiin muutoksiin ja uudistumaan)

Työtä tehdään…

entistä yksilöllisemmin koskien

työehtoja

työnteon tapoja

työoloja

entistä hajautetummin

erilaisissa paikoissa

erilaisina aikoina

erilaisissa verkostoissa vaihtelevin kokoonpanoin.

Työnteon tavat moninaistuvat niin ajan, paikan kuin yhteisöllisten muotojen

osalta. Englanninkielessä tällaisia työnteon tapoja kutsutaan esimerkiksi

käsitteellä ”new ways of working” (”uudet työnteon tavat”).

03-2013 DM

Uudet työnteon tavat (1/2)

Työtä, jota tehdään mobiilia digitaalitekniikkaa hyödyntäen entistä

moninaisemmin, hajautetummin ja yksilöllisemmin tavoin vaihtelevasti erilaisissa

paikoissa, erilaisina aikoina sekä osana erilaisia yhteisöjä ja verkostoja.

Merkitsevät uudenlaisten työaikakulttuurien, työtilaratkaisujen ja työyhteisöllisten

muotojen syntymistä. Uuden sukupolven työelämäinnovaatiot!

• Toimistohubit

• Yhteisölliset työtilat

• Fablabit

• Mikrotyö

• Joukkoistaminen

• Virtuaalitilat, -kokoukset ja -osallistuminen

• Pop up -työpaikat

03-2013 DM

Uudet työnteon tavat (2/2)

Pääasiallisena soveltamisalueena on tietotyö, jonka ydinsisältönä on tiedon

vastaanottaminen, käsittely ja uuden tiedon tuottaminen.

Merkitsevät työntekijälle parhaimmillaan mahdollisuutta:

• ”tuunata” työtä

• kokea työn imua

• tasapainottaa työtä ja työn ulkopuolista elämää paremmin toisiinsa

• vapautua perinteisistä työhön kohdistuneista valvonnan muodoista

03-2013 DM

Virtuaalisen työnteon kehityksen kolme aaltoa (Johns & Gratton 2013)

1. aalto: työtehtävien ulkoistaminen erikoistuneille palvelutuottajille

• Kohteena yritysten ydintoimintoihin ja -kompetensseihin kuulumattomat työtehtävät

• Reaaliaikaisen kommunikaation välineenä sähköposti

2. aalto: oman henkilöstön mahdollisuus työskennellä erilaisina aikoina ja

erilaisissa paikoissa sekä itseohjautuvasti organisoituna

• Reaaliaikaisen kommunikaation välineenä mobiili digitaalitekniikka ja pilvipalvelut

3. aalto: toimistohubien yleistyminen

• Useita, tyypillisesti samoilla alueilla asuvia tietotyöntekijöitä yhteen kokoavia ja tätä tarkoitusta varten

suunniteltuja työtiloja

• Estävät sosiaalista eristäytymistä ja voivat muodostua uudenlaisiksi ihmisten sosiaaliseen yhteenkuuluvuuden

tarpeeseen vastaaviksi yhteisöiksi perinteisten työyhteisöjen rinnalla tai sijasta

• Voivat olla tärkeitä erilaisten osaamisten törmäytyspaikkoja, joiden avulla yritysten henkilöstö pystyy luomaan

yrityksiä hyödyttäviä uusia verkostoja ja yhteistyösuhteita sekä kartuttamaan hiljaista tietoaan

03-2013 DM

Yhteisölliset työtilat (coworking spaces)

Erilaisia vapaasti muodostuvia työtiloja, joissa työskentelee eri taustoista tuleva sekä

usein tietovaltaisilla aloilla ja luovuutta edellyttävää työtä tekevä joukko ihmisiä.

Ero toimistohubeihin: aktiivinen hakeutuminen, hyväksymiskynnys, keskinäisapu ja

mahdolliset yhteiset projektit → ovat arvo- ja normipohjaisia yhteisöjä

Uudenlainen yhteisöllisyys, jolle ominaista

• yhteisöjen moninaisuus

• rajojen liukuvuus

• kohtaamisten satunnaisuus

• yksilöllinen (työ)identiteetin rakentaminen

Tietoja tällaisista tiloista löytyy esim. www.mushrooming.fi

http://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/15_08_26_Tutkimuksia_4_Houni%26Ansio.pdf

03-2013 DM

Fablabit Pienimuotoisia työpajoja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia yksilölliseen digitaaliseen valmistukseen

hyödyntämällä tietokoneohjattuja ja tietoverkkoihin kytkettyjä koneita ja laitteita.

On ennakoitu, että pystyvät haastamaan perinteisesti organisoitua valmistavaa teollisuutta suuren

joustavuutensa, teknologisen kehityksen uusien mahdollisuuksien (esim. 3D-tulostus) sekä

vuorovaikutteista internetiä, valmistamisen demokratisointia, paikallisuutta ja avointa

innovaatioajattelua hyödyntävän ja korostavan uudenlaisen filosofiansa ansiosta.

3D-tulostuksen on ennustettu leviävän valmistusmenetelmänä nopeasti konseptien kehittelyyn,

ensivaiheen valmistukseen, personoituun valmistukseen ja piensarjatuotantoon.

Fablabit ovat osa viime vuosina yleistynyttä ns. Makers Movement -liikettä pienimuotoisen

teollisen valmistuksen virvoittamiseksi digitaaliajan uusia teknologisia mahdollisuuksia

hyödyntämällä.

Virallisesti rekisteröityjä fablabeja on 565.

http://fablab.aalto.fi/site/

http://www.maklab.co.uk/home

03-2013 DM

Joukkoistaminen Työn teettämisen tapa, jossa työn teettäjä jakaa sähköisen verkon kautta

kertaluonteisia työtehtäviä tai projekteja tai niitä koskevia tarjouksia tehtäväksi ihmisille,

jotka eivät ole työsuhteessa työn teettäjään.

Crowdsourcing (joukkoistaminen)

• laaja-alaisia tehtäviä tai projekteja

• toteuttamiseen osallistuu joukko ihmisiä

• aineellinen palkkio työn tekemisestä ei ole taattu tai ei ole työn tekemisen pääasiallinen motiivi

Microsourcing (mikrotehtävöinti)

• kapeita, ositettuja tehtäviä

• toteutuksesta vastaa yksi henkilö

• aineellinen palkkio työn tekemisen motiivina

Joukkoistaminen innovaationa

Poikkeaa monista muista uusista teknologiavälitteisistä työnteon tavoista Euroopassa

siinä, että Pohjoismaat EIVÄT ole kehityksen eturintamassa.

Työn teettäjä ja työn tekijä eivät välttämättä kohtaa suoraan toisiaan (välissä alustan

ylläpitäjä).

Työlainsäädäntö ei sääntele työn tekemisen tapoja, sillä kyse on itsensä työllistäjistä

tai vapaaehtoistyötä tekevistä.

Mikään erityislainsäädäntö ei sääntele sähköisten alustojen toimintaa.

Alustojen pitäjät voivat olla tähän erikoistuneita yrityksiä tai esimerkiksi suuryrityksiä,

jotka käyttävät alustoja uusien ideoiden tai rekrytointien kanavana.

Alustojen ansaintamallit ja työn tekijöiden saamien korvausten perusteet vaihtelevat

suuresti.

Kyse on Euroopassa suhteellisen uudesta ilmiöstä, jonka eri muodoista ja

levinneisyydestä ei ole tarkkaa käsitystä.

Työnteon tapojen ja ehtojen yksilöllistyminen

Työvoiman tarjonnan supistuminen

• Yksilöllisillä ratkaisuilla voidaan alentaa kynnyksiä eri-ikäisten sekä työkyvyltään, osaamiseltaan tai elämäntilanteeltaan erilaisissa asemissa olevien ihmisten osallistumista työelämään.

• Sotien jälkeisten suurten ikäluokkien edustajista monet ovat halukkaita jatkamaan työelämässä vapaaehtoisesti – joko kokoaikaisesti, osa-aikaisesti tai tilapäisesti – heille sopivien ”yksilöllisten diilien” pohjalta virallisen eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin.

Työvoiman mosaiikkimaistuminen

• Monikulttuurisuus ja Y-sukupolvi.

Työn subjektivoituminen

• Onnistunut ja tuloksellisen työsuoritus riippuu yhä enemmän tekijästään ja tämän motivaatiosta, sitoutumisesta ja koko persoonan peliin laittamisesta sitä mukaa, kun työ muuttuu tieto- ja palveluvaltaisemmaksi ja rutiinityötä automatisoidaan.

• Erityyppisissä tehtävissä joudutaan hakemaan erityyppisiä ratkaisuja, joilla voidaan luoda suotuisat edellytykset tuloksellisille työsuorituksille ja näin parantaa työn tuottavuutta.

• Yksilöllisyys merkitsee monissa tehtävissä lisääntyvää itseohjautuvuutta ja mahdollisuutta ”tuunata” työtään itselleen sekä elämäntilanteelleen ja -tyylilleen sopivaksi, mikä auttaa suojautumaan työn kuormittavilta vaikutuksilta lisäten hyvinvointia työssä ja työn imua.

Työvoiman jakautuminen eri sukupolviin Suomessa 1980–2030 (%) (pohjaluvut: Työvoima 2025 -raportti)

1980 1990 2000 2010 2020 2030

Varhaisemmat sukupolvet

(–1944)

50 27 9

Sotien jälkeisten suurten ikäluokkien

sukupolvi (1945–64)

49

56

54

39

17

2

X-sukupolvi (1965–76) 1 17 26 28 27 19

Y-sukupolvi (1977–97) 11 32 48 51

Myöhäisemmät sukupolvet

(1998–)

8 28

Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100

Y-sukupolvi työelämässä

• Ei kovin yhtenäinen arvoiltaan ja asenteiltaan.

• Suuri osa turvallisuushakuisia sopeutujia.

− Hakevat itselleen identiteettiä ja elämälleen ennustettavuutta perinteisistä

asioista kuten koulutuksesta, ammatista ja työstä.

− Tärkeitä asioita mm. yhdessä tekeminen, kokemusten jakaminen,

nopeatempoinen vuorovaikutus, pelillisyys, molemminpuolinen joustavuus ja

jaettu johtajuus.

• Radikaaleimmat näkemykset työn ”velvollisuusetiikan” murtumisesta

koskevat ainakin Suomessa lähinnä vain osaa koulutetuimmista nuorista.

• Suomalainen Y-sukupolvi kuuluu digitaalisiin pioneereihin.

03-2013 DM

Persoonasta irtaantunut vs. persoonaan integroitunut työ

Irtaantunut työ Pakotettua

Sirpaleista

Pakkotahtista

Välineellistä

Mieletöntä, merkityksetöntä ja hallitsematonta

Negatiivisesti kuormittavaa = voimavaroja kuluttavaa

Sisällöllisesti köyhää

Sosiaalisesti eristävää

Yhteisöistä syrjäyttävää

Identiteettiä ja itsetuntoa rapauttavaa

Integroitunut työ Omaehtoisiin valintoihin perustuvaa

Kokonaisvaltaista

Itseohjautuvaa

Elämyksellistä

Mielekästä, merkityksellistä ja hallittavaa

Positiivisesti kuormittavaa = voimavaroja uusintavaa

Sisällöllisesti rikasta

Verkostoivaa

Yhteisöihin integroivaa

Identiteettiä ja itsetuntoa rakentavaa

Kuusi uuden työn keskeistä trendiä ja kehityshaastetta

03-2013 DM

1. Työn merkityksellisyydestä tulee tärkeämpi onnistuneen työsuorituksen edellytys sekä

hyvinvoinnin lähde tieto- ja palveluvaltaistuvassa työssä.

→ kehityshaaste:

tee työstä tekijälleen merkityksellistä ja

mielekästä.

03-2013 DM

2. Oppiminen muuttuu ubiikiksi. Työn ja muun elämän väliset ajalliset ja fyysiset rajat hälvenevät. Sama koskee oppimista.

Tietovaltaistunut ajattelutyö on jatkuvaa oppimista.

→ kehityshaaste:

tee työstä ja työympäristöstä sellaista, että se

tukee mahdollisimman hyvin tekijänsä oppimista.

03-2013 DM

3. Työroolit ajatellaan uusiksi. Perinteinen ohjaava esimiestyö korvautuu valmennuksella

sekä työntekijöiden, tiimien ja verkostojen jaetulla johtajuudella ja itseohjautuvuudella.

→ kehityshaaste:

jaa johtajuutta ja tue itseohjautuvuutta.

03-2013 DM

4. Ihmisen ja teknologian ominaisuuksien toisiaan täydentävyydestä tulee tärkeämpi prosessien

suunnittelun periaate ja ”seurustelusta” älykkään koneen kanssa osa työtä.

→ kehityshaaste:

edistä työntekijöiden kykyä luovaan ja

sosiaaliseen älykkyyteen sekä uudenlaiseen

”teknososialisuuteen”.

03-2013 DM

5. Työn subjektivoituminen johtaa yksilöllisempiin ratkaisuihin työnteon tavoissa/ehdoissa, jotta

ihminen voisi hallita elämäänsä ja työn kuormitusta sekä pitää yllä työn imua.

→ kehityshaaste:

mieti, voisiko yksilöllisillä työnteon tapoja ja

ehtoja koskevilla ratkaisuilla edistää

samanaikaisesti toiminnan tuloksellisuutta ja

työntekijöiden hyvinvointia. 03-2013 DM

6. Työnteon tapojen lisääntyvä hajautuneisuus koskien paikkoja, aikoja ja yhteisöllisiä muotoja

murentaa perinteisiä työyhteisöjä, mutta synnyttää kirjavan joukon uusyhteisöjä.

→ kehityshaaste:

tunnista uudenlaisia yhteisöllisyyden muotoja,

edistää niiden kehittymistä ja hyödynnä niitä

systemaattisesti.

03-2013 DM