naapurina

4 mikä vihreä moottoritie

11 loviisa 2 30 v.

14 lähiluonnon lumoissa

16 loviisan linnut

Valot syttyvätLaivasillan raitille

2 | 2010

Ydinjengiä

3 4

68

111416

syksyn puuhia

ajankohtaistaVihreä moottoritie, Sähköautolla mukavasti, Revision loppurutistus, Uusi kalliotila

valot syttyvät laivasillan raitille

ydinjengiä

loviisa 2 30 v.

lähiluonnon lumoissa

loviisan linnut

Naapurina voimala on Fortumin Loviisan voimalaitoksen naapurilehti, joka jaetaan lähialueen koteihin.

Päätoimittaja: Peter Tuominen, peter.tuominen@fortum.comJulkaisija: Fortum, Loviisan voimalaitosAtomitie 700, PL 23, 07901 Loviisa, vaihde: 010 4511www.fortum.fi

Toimitus: peak press & productions oyLaivurinkatu 2, 07920 Loviisa, puh: 019 535 552www.peakpress.netToimituspäällikkö: Seppo IisaloAD: Milla KetolainenToimittajat: Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Reija Kokkola Kannen kuva: Arto WiikariKuvaajat ja kuvittajat: Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Timo Lindgren, Jukka Salminen ja Arto WiikariPainopaikka: Art-Print

| SiSältö |

naapurina

| PääkirjoituS | naapuruus

Naapurina voimala 3

yksi naapuri veneilee, toinen mökkeilee. syksyllä heillä on su-

tinaa kun mökki laitetaan talviteloille ja vene nostetaan. silloin

naapurin apu voi tulla tarpeeseen. tämä kuva on otettu tuomo

lempisen telakalla köpbackan varvissa. keväällä siellä käy taas

kuhina kun yksi jos toinenkin naapuri huoltaa venettään. kenen

veneet ovat naapureina tämän talven?

TeKSTI: PäIVI AHVoNeN | KUVA: ARTo WIIKARI

8

KUVA

: ART

o W

IIKAR

I

Loviisan voimalaitoksen kakkosyksikkö on syksyllä ollut käytössä kolmekym-

mentä vuotta. Tämä on pitkä aika mille tahansa tuotantolaitokselle. Voima-

laitoksesta ja sen turvallisuudesta on pidetty hyvää huolta, mikä on mahdol-

listanut sen että voimalaitoksen molemmilla yksiköillä on käyttöluvat siihen

asti, kunnes ne ovat olleet käytössä viisikymmentä vuotta. Loviisan voimalai-

tos on Fortumille tärkeä tuotantolaitos ja tulee säilymään sellaisena pitkälle

tulevaisuuteen. Kuten tästä lehdestä voidaan lukea, tarjoaa Loviisan voima-

laitos haastavia työtehtäviä niin nykyiselle erittäin ammattitaitoiselle henki-

löstölle kuin myös uusille työntekijöille.

Keväällä tehty ratkaisu olla myöntämättä positiivinen periaatepäätös uu-

den yksikön rakentamiseksi Loviisan Hästholmenin saarelle oli poliittinen.

Hankkeen uudelleen käynnistäminen edellyttää, että on olemassa selkeä po-

liittinen tahtotila – niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti – sille, että Lovii-

san voimalaitoksen nykyisiä yksiköitä voidaan korvata uudella kapasiteetilla.

Tällainen tahtotila olisi hyvä kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan.

Fortum on uudistanut strategiansa. Uusi strategia luo suuntaviivat menes-

tykselle seuraavien vuosikymmenien haastavilla energiamarkkinoilla. Fortu-

min kolme tärkeää tulevaisuuden tukipilaria ovat ydinvoima, vesivoima se-

kä sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Kaikissa näissä Fortumilla on vahvaa

osaamista.

Uuden strategian toteuttamises-

sa Loviisalla tulee olemaan oma tär-

keä roolinsa. Tavoitteena on turvata

Loviisan voimalaitoksen toiminta pit-

källe tulevaisuuteen. Uskon, että pal-

jon puhuttuun ydinkaukolämpöasi-

aan vielä palataan sen monien kiistat-

tomien ympäristöhyötyjen ja taloudel-

listen hyötyjen takia.

Peter Tuominen

Edunvalvontapäällikkö

Loviisa on Fortumille tärkeä

KUVA

: PäI

VI A

HVo

NeN

4 Naapurina voimala

ajankohtaistaKooNNUT: SePPo IISALo

revision loppurutistus

uuden kalliotilan louhinta alkoi

loviisa kakkonen 30 v.

sähköautoille latausverkostoFortumilla on Suomessa tällä hetkellä 39 sähköautojen latauspistettä. Verkostoa kehitetään koko ajan, jotta sähköautojen laajamittainen käyttö olisi lähitulevaisuu-dessa mahdollista.

Loviisan Sanomat testasi sähköautoa kesällä, ja meno tuntui mukavalta.

Naapurina voimala 5

pääporras

hissi- ja porraskuilu

ajotunneli maan pinnalle

valvonta- ja huoltotilat

poistoilmakuilu

yhdystunneli

huoltojätteen tilat

kiinteytetyn jätteen tila

suunniteltu laajennus

+ 12 m

- 110 m

- 112 m

+ 4 m

Loviisan ydinvoimalan kakkosyksikön vuosihuolto alkoi syyskuun 4. päivänä välittömästi Loviisa 1:n käynnistämisen jälkeen. Kakkosyksiköllä on vuorossa kahdeksan vuoden välein toistuva laaja tarkastusvuo-sihuolto, johon kuuluvat merkittävimpien komponent-tien määrävälein tehtävät avaukset ja tarkastukset.

Vuosihuoltoon osallistuu voimalaitoksen 500 työn-tekijän lisäksi noin 900 kunnossapidon ja tarkastusalan ammattilaista 79 yrityksestä eri maista.

– Kakkosyksikön vuosihuoltotyöt ovat edenneet suunnitellusti, joten käynnistämiseen päästäneen al-kuperäisen aikataulun mukaisesti lokakuun puolivälis-sä, ryhmäpäällikkö Mauri Lindqvist kertoo.

Loviisan voimalaitoksen huoltojätteen välivarastoa laajennetaan louhimalla lisää kalliotilaa 110 metrin syvyydessä. Rakennuslupa hyväksyttiin elokuussa ja louhinta pääsi täyteen vauhtiin syyskuun lopussa.

– Louhinta jatkuu maaliskuulle 2011 asti. Naapu-rustolle se ei aiheuta häiriötä, ydinlaitosjätteistä vas-taava ryhmäpäällikkö Mirkka Ek kertoo.

Louhittavan alueen tilavuus on yhteensä 15 000 kuutiometriä. Käyttöön tila saadaan arviolta vuoden 2012 alussa.

Louheet sijoitetaan mereen Hästholmenin saaren rantaan kaavoitetulle merijättöalueelle. – Näin väl-tytään suurimittaiselta kiviaineksen kuljettamiselta muualle, ek sanoo.

Hanke työllistää parikymmentä henkeä. Se lisää selvästi voimalaitoksen maanalaisten tilojen käytet-tävyyttä ja työturvallisuutta.

Kolmekymmentä vuotta sitten 4.11.1980 Loviisan voi-malaitoksen kakkosyksikkö (Lo2) kytkettiin ensimmäi-sen kerran sähköverkkoon.

Mitä sen jälkeen on tapahtunut, katso sivut 11–13.

KUVA

: Lo

VIIS

AN S

ANo

MAT

pyöräillen ympäristön puolestaPuolalainen ympäristöaktivis-ti Dominik Dubrowolski pii-pahti heinäkuussa Loviisassa. Kaiken kaikkiaan 6000 kilo-metrin pyöräilymatkallaan hän levittää tietoa Itämeren suojelun tärkeydestä. Fortumin sponsoroiman pro-jektin teemana on kierrätys. KU

VA: L

oVI

ISAN

SAN

oM

AT

Fortumille uusi strategia

Fortumissa on kuluneen vuoden aikana tarkasteltu yhtiön strategiaa. Tämän työn yhteydessä on tar-kasteltu laajasti globaaleja trendejä ja energia-alan kehitysnäkymiä ja niiden vaikutuksia yhtiöön. Näi-den tarkastelujen perusteella Fortum on uudistanut strategiansa. Uusi strategia perustuu vahvasti hiili-dioksidivapaaseen ydinvoima- ja vesivoimatuotan-toon sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon.

Kaikilla kolmella osa-alueella Fortumilla on vahvaa osaamista ja mahdollisuuksia kasvaa nykyisillä mark-kina-alueilla, euroopan integroituvilla markkinoilla ja tulevaisuudessa valituilla kasvavilla markkinoilla. For-tumilla on vahvaa osaamista toimimisesta kilpailluilla energiamarkkinoilla.

Fortum haluaa tarjota kestäviä energiaratkaisuja, joissa toteutuvat vähäiset päästöt, luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen sekä energian toimitusvar-muus. Ydinvoimalla on ollut merkittävä rooli Fortumin sähköntuotannossa ja sen merkitys tulee uuden stra-tegian mukaan edelleen kasvamaan.

Maailma kiinnostui vihreästä moottoritiestäRanskalaisen uutistoimisto AFP:n välittä-mä uutinen suunnitteilla olevasta Vihre-ästä moottoritiestä levisi elokuussa ym-päri maailman Saksaa, Ranskaa, Japania, etelä-Koreaa ja Jamaikaa myöten.

esiselvitysvaiheen projektijohtajana toimiva Aki Marjasvaara arvioi, ettei juuri mikään suomalainen kehityshanke ole aiemmin saanut vastaavanlaista jul-kisuutta maailmalla.

Vihreä moottoritie on tarkoitus to-teuttaa Helsingin ja Vaalimaan välisellä 130 kilometriä pitkällä moottoritieosuu-della, ja myöhemmin sen toivotaan jat-kuvan Pietariin asti.

– Kysymys on liikennekäytävään pe-rustuvasta uudenlaisesta kehitysalus-tasta. Moottoritien varrelle rakennettai-

siin sähköautojen latauspisteverkosto. Myös uusiutuvien biopolttoaineiden tankkaus olisi mahdollista. Kehitämme muutenkin laaja-alaista palvelukokonai-suutta, jota hiilineutraali alue tarvitsee tuekseen, Marjasvaara kertoo.

Hänen mukaansa Loviisalla on erit-täin suuri intressi päästä mukaan suun-nitteilla olevaan tekniikka- ja tutkimus-hankkeeseen. Myös Fortum on siinä tiiviisti mukana.

– Fortumissa on meneillään konk-reettinen sähköauto-ohjelma, joten yhteistyö Loviisan ja muiden vihreästä moottoritiestä kiinnostuneiden kanssa on hyvin luontevaa, edunvalvontapääl-likkö Peter Tuominen toteaa.

1003 km

Yhdellä latauksella

Japanin sähköautokerhon (Japan electric Vehicle Club)

sähköauto Mira eV on rikkonut sähköautojen yhdellä

latauksella ajetun matkan maailmanennätyksen.

uusi ennätys on 1003 kilometriä.

uutinen julkaistiin kymmenissä nettilehdissä ympäri maailman.

6 Naapurina voimala Naapurina voimala 7

näyttävä

ajankohtaista

Laivasillan rantapromenadi saa

syksyllä kauan odotetun valais-

tuksen. Maisemavalaistus lisää

alueen viihtyisyyttä.

LovisA GyMnAsiuMiLTA LAivAsiLLAn sydämeen

ulottuva ulkoilureitti on noin 900 metriä pitkä. Lo-

viisanlahteen rajoittuva alue on sekä kuntoilijoiden

että koiranulkoiluttajien suosima, mutta valaistuk-

sen puuttuminen on rajoittanut käyttöä hämärän ja

pimeän aikana.

Laivasilta voitti Loviisan kaupungin ja Fortumin

järjestämissä valovaaleissa aiemmin tänä vuonna.

Vaaleissa annettiin peräti 16 900 ääntä, joista Laiva-

silta sai 41 prosenttia.

vALoT syTTyväT EnnEn vuoDEnvAihDETTA

Kevään ja kesän aikana valaistuksen suunnittelutyö on

edennyt, ja tositoimiin päästään lokakuussa. Näillä nä-

kymin Laivasillan valot syttyvät marras-joulukuussa.

– Valaistuksen ansiosta rantareitin käyttäjien turval-

lisuus lisääntyy, kun ei tarvitse kulkea pimeässä. Ja eh-

käpä uusi valaisu vetää puoleensa myös uusia käyttäjiä,

toivoo projektivastaava Minna kalavainen Fortumilta.

Valaistus toteutetaan ekotehokkaasti niin, että

käyttökulut jäävät mahdollisimman alhaisiksi. For-

tum rahoittaa valaisun suunnittelun ja toteuttami-

sen, kaupunki taas vastaa valaistuksen ylläpidosta.

KoKonAisuus, Ei PELKKä väyLävALAisTus

Valaistussuunnitelman on tehnyt VALOA Design yh-

tiö, joka aiemmin on palkittu maailman arvostetuim-

missa valaistuskilpailuissa.

Valaistussuunnittelija antti hiltusen mukaan

Laivasillan alue on kokonaisuudessaan hyvin kiin-

nostava, ei pelkästään valaistava väylä. Ympäristös-

sä on maisemallisesti kiehtovia kohteita, kuten veis-

tosmainen Onni–hinaaja-museolaiva, sektoriloisto-

majakka sekä labyrinttikuvio eli jatulintarha. Aivan

meren tuntumassa sijaitsee luonteva levähdysalue.

– Valaistus lisää alueen viihtyisyyttä, nostaa sen

käyttöastetta ja tekee Laivasillasta entistä tunnetum-

man. Samalla alueen imagoarvo kasvaa, Antti Hiltu-

nen sanoo. •

LAMPPUJeN eNeRgIA-TeHoKKUUS JA PITKä

PoLTToIKä TUoVAT SääSTöJä

Osallistu runokilpailuunLaivasillan raitin uusiin valaisinpylväisiin kai-verretaan loviisalaisten itsensä kirjoittamia runoja tai aforismeja ohikulkijoiden iloksi. • Runokilpailuun voi osallistua kuka ta-

hansa. Kilpailu käynnistyy lokakuussa.• Valoaiheisen runon tai aforismin

maksimipituus on 400 merkkiä. • Kymmenen parasta kaiverretaan

Laivasillan valaisinpylväisiin. • Runot voivat olla suomen- tai ruot-

sinkielisiä.Raatiin kuuluvat kirjailija Daniel Katz, Loviisan kirjastotoimen päällikkö Jenny olsson-Korsu sekä Fortumin voimalai-toksen johtaja satu Katajala.

TeKSTI: SePPo IISALo | HAVAINNeKUVAT: VALoA deSIgN

laivasillan

kesällä laivasillan alue ravintoloineen

ja muine palveluineen on

loviisalaisten olohuone,

josta kesäyön hämärässä

siirrytään kohti keskustaa.

”Kauniin illan... Laivasillan”

Kirjailija daniel Katzin mukaan onnistunut runo on sellainen, josta itse pitää.

– Muita ei kannata lähteä tietoisesti miellyttämään, hän vinkittää.

Jos Katz saisi itse osallistua runokilpai-luun, hän käyttäisi eri pituisia riimisanoja tyyliin ”Kauniin illan... Laivasillan”.

– Lyhyen runon salaisuus on sen sisäi-sessä rytmissä ja tasapainossa. Sanojenei tarvitse olla tasapitkiä, vaan mieluum-min eri pituisia.

kokonaisuus

valoista

KUVA

: PäI

VI A

HVo

NeN

8 Naapurina voimala Naapurina voimala 9

nyt puhuuyDinJEnGiYksi heistä on koulutusinsinööri, toinen prosessi-insinööri, kolmas reaktori-insinööri. Mukana ovat myös ravintolapäällikkö, varaosien ja laitteiden ostaja, voimalaitosjohtajan varamies sekä suunnittelupäällikkö.

kaikkia seitsemää yhdistää se, että he työskentelevät Fortumin loviisan ydinvoimalaitoksessa hästholmenin saarella.

Mitä kaikkea heidän päivittäiseen työhönsä kuuluu? Minkälaisena he pitävät ydinvoimalaa työpaikkana? Ovatko he kohdanneet työssään pelottavia tilanteita? Ja miten kaverit ja naapurit heihin suhtautuvat?

sana on nyt ydinjengillä.

TeKSTI: ReIJA KoKKoLA | KUVAT: ARTo WIIKARI

>>

Työskentelen voimalaitoksella käytön

koulutusinsinöörinä, ja tällä hetkellä

pääsiassa automaatiouudistusprojek-

tissa. Siirryin projektin kirjoille vuorotyöstä vuoden

alussa ja työnkuvani on muotoutunut hiljalleen it-

selleni sopivaksi.

Ensimmäinen työni voimalaitoksella oli kesätyö

säteilysuojelutehtävissä. Opiskelin Lappeenrannas-

sa diplomi-insinööriksi, ja tein lopputyöni Fortumil-

le. Valmistuttuani oli luontevaa siirtyä työskentele-

mään tänne, etenkin, kun Lappeenrannassa ei ollut

töitä tarjolla.

Olen suorittanut Fortumin järjestämän turbiiniope-

raattorikoulutuksen, ja sen jälkeen minun toimenku-

vaani tuli LARA-automaatiouudistusprojekti. Työni on

monipuolista, ja on mukavaa olla mukana suunnittele-

massa ja kehittämässä modernisointitarpeen alla ole-

via käyttöjärjestelmiä ja valvomokonseptia sekä niiden

ohjeistoa. Olen kiinnostunut esimiestehtävistä.

Vapaa-aika kuluu treenatessa Oulun body fitness

-sarjan SM-kisoihin, joissa osallistun tulokas-sar-

jaan. Painelen otsalampun kanssa jo aamuneljältä

Valkon pururadalle ja käyn monta kertaa viikossa il-

taisin kuntosalilla. Olen myös kiinnostunut elokuvis-

ta, matkailusta ja jääkiekosta, jota pelaan myös itse

säännöllisen epäsäännöllisesti.

Revision aikana kaikessa mukana

Aloitin työni Loviisan voimalaitoksella

tehtyäni Fortumille lopputyöni vuonna

2002. Tämän hetken pääasiallinen työni

on seurata laitoksen prosessin tilaa.

Kehitän prosessiseurantaa, ja ongelmien ilmetes-

sä voimalaitosprosessin puolella puutun niihin ja et-

sin ratkaisuja. Lisäksi olen vahvasti mukana turbiini-

laitoksen tehonkorotusprojektissa, jossa on tavoittee-

na sekundääripuolen hyötysuhteen parannus. Vuoro-

päällikkönä lisenssin omaavana revisio menee luon-

nollisesti valvomoympäristössä töitä koordinoidessa.

Työpaikkana voimalaitos on mitä parhain. Jatku-

va laitoksen kehitystyö pitää mielen virkeänä ja työt

mielenkiintoisina.

Kaveripiirini koostuu ihmisistä, jotka ymmärtä-

vät työpaikkani erityispiirteet. Näin ollen työskente-

ly ydinvoimalaitoksessa ei aiheuta heissä hämmen-

nystä, mitä nyt pientä vitsailua joskus.

Vapaa-aika kuluu harrastusten parissa. Kuntosali

ja kaikki pallopelit ovat lähellä sydäntä, mutta järjes-

tän aikaa myös moottoripyöräilylle ja matkustelulle.

esimiestehtävät kiinnostavat

Anne-MAri LAAKsO, 29

Fortumilla vuodesta 2004Käytön koulutusinsinööri, diplomi-insinööriTurbiinioperaattorin lisenssi, koulutusinsinöörin työ LARA-automaatiouudistusprojektissa, muutosten ja uudistusten kehittäminen ja kouluttaminenTreenaa bodyfitness-SM-kisoihin

”riman pitää aina olla hieman ylempänä kuin mihin yltää”

Anssi LAAKsO, 33

Fortumilla vuodesta 2002Prosessi-insinööri, diplomi-insinööriVuoropäällikön lisenssi, laitoksen tuotantotehokkuuden seuranta ja ylläpitoHarrastaa Loviisassa pallopelejä sekä kuntosaliliikuntaa

”Muista puhua hyvin sulavilla sanoilla, sillä saatat joutua syömään ne”

10 Naapurina voimala

niinA FeLin, 39

Fortumilla vuodesta 1990Ostaja, kunnossapidon varaosien ja laitteiden hankinta Ninan juuret ovat Loviisassa Tesjoella

juhA VirtAnen, 40

Fortumilla vuodesta 1998SuunnittelupäällikköVastaa teknisestä suunnittelutoiminnastaPerhe ja talonrakennusprojekti ankkuroi Juhan Loviisaan.

juKKA sOrjOnen, 39

Fortumilla vuodesta 2006Reaktori-insinööri, jaospäällikkö, diplomi-insinööriPolttoaineen käsittely ja valvontaLoviisa on ok pikkukaupunki, sillä työ ja harrastukset vievät leijonanosan ajasta

”tehokkuus on ilomme, toimettomuus on tuhomme”

4.11.1980Voimalaitoksen kakkosyksikkö (Lo2) ensimmäisen kerran sähköverkkoon (Loviisan ydinvoima-laitoksen ykkös-yksikkö eli Lo1 liitettiin sähkö-verkkoon runsaat kolme vuotta aikai-semmin, 8.2.1977)

1980Maailmalla on käytössä noin 220 ydinreaktoria

5.1.1981 Lo2 kaupallinen käyttö alkaa

1980

1985

1990

1981 Lo1 ja Lo2 tuottavat noin 15 % Suomen sähkön-kulutuksesta

14.5.1981 Lo2 vihkiäiset

1982 Voimalaitoksella työskentelee vakituisesti noin 420 henkilöä

Marraskuu 1990ensimmäinen Kansainvälisen atomienergia- komission IAeA:n tarkastus (oSART) Loviisan voimalaitoksella

2010LoVIISA 2

30 VUoTTA

>>

Naapurina voimala 11

Kuvailen itseäni hiirityöntekijäksi, sil-

lä työni tapahtuu tietokoneen ääres-

sä ja palavereissa. Reaktori-insinöörin

tehtäviin kuuluu reaktorin polttoaineen käytönval-

vonta sekä polttoaineen käsittelyvalvonta. Tarkkai-

len prosessitietokoneelta reaktorin käyttäytymistä ja

vertaan sitä reaktorifyysikoiden suunnitelmaan re-

aktorin käyttäytymisestä. Reaktoria käytetään tarkan

suunnitelman mukaan ja poikkeukset selvitetään.

Koska Loviisan voimalaitos on ikääntymässä, sen

laitteistoa ja ohjeistusta modernisoidaan, ja olen myös

osaltani mukana näissä modernisointiprojekteissa. Yk-

si tehtäväni on olla vastuussa Loviisan voimalaitoksen

ydinmateriaalivalvonnasta, eli raportoin ydinmateri-

aalin määristä ja niihin liittyvistä toimenpiteistä val-

voville viranomaisille. Vakioraportointi tapahtuu ker-

ran kuukaudessa, ja siihen menee työaikaa noin tunti.

Työpäiväni ovat yleensä 7,5 tunnin mittaisia, mut-

ta vuosihuollon aikaan työskennellään silloin, kun on

tarvetta. Jos esimerkiksi reaktori käynnistetään yöllä,

olen silloin paikalla.

Ydinvoimalaitos on siitä erikoinen työpaikka, että

turvallisuussyistä meillä on nollatoleranssi niin alko-

holin kuin huumeidenkin suhteen. Työntekijät pää-

sevät porttien läpi henkilökortilla, mutta satunnais-

otannalla voi milloin tahansa napsahtaa kutsu puhal-

lus- tai huumetestiin. Tämä pätee kaikkiin voimalai-

toksella työskenteleviin.

Minutkin on kerran puhallutettu kaksi kertaa sa-

man päivän aikana. Täällä ei napostella edes Dacapo-

ja, saati liköörikonvehteja.

Harrastan vaimon innostamana jonkin verran

kuntosaliliikuntaa sekä pelaan sählyä. Lisäksi For-

tum tarjoaa monenlaisia aktiviteetteja henkilökun-

takerhojen kautta. On auto-, vene-, sähly- ja kudon-

takerhoja sekä ohjattua liikuntaa.

arvostusta ja uusia haasteita

Tänä vuonna tulee täyteen 20 vuotta

Fortumilla. En aio juhlia pyöreitä mi-

tenkään, sillä vauvan laskettu aika on

joulukuussa. Siinä on juhlaa kerrakseen, ja samalla

joululahjakin.

Aloitin Fortumilla ostosihteerinä. Vuosien varrella

työnkuvani on muuttunut uuden ATK-järjestelmän ja

organisaatiomuutoksen takia. Mielestäni työtehtävä-

ni ovat olleet riittävän vaihtelevia. Tunnen, että mi-

nuun on luotettu työntekijänä, ja koen saaneeni ar-

vostusta, ja siten riittävästi uusia haasteita.

Kun muutama vuosi sitten ATK-järjestelmiä uu-

sittiin, sain olla mukana kehittämässä sitä hankin-

nan näkökulmasta. Työni voimalaitoksessa ei herätä

muissa ihmetystä. Silloin kysellään, kun mediassa on

uutisoitu jotain Loviisan voimalaitokseen liittyvää.

Jään ihan hyvällä mielellä äitiyslomalle. Fortum

on vakaa työnantaja. Sitä osaa arvostaa laman kurit-

tamassa työtilanteessa. Keskityn lähitulevaisuudes-

sa vauvaan sekä 2- ja 4-vuotiaisiin poikiimme. Olem-

me tottuneet erottamaan perhe-elämän ja työelämän

toisistaan. Rakensimme äskettäin talon kotiseudulle-

ni Tesjoelle. Juureni ovat Loviisassa.

tuotanto ei saa tökkiä

Minun tehtäväni on osaltani varmistaa,

että tuotanto rullaa luotettavasti ja tur-

vallisesti. Työhöni kuuluu luoda suun-

taviivat suunnittelutoiminnalle ja varmistaa sen toi-

mintaedellytykset. Tämä on ollut toimenkuvani vii-

meiset viisi vuotta.

Mielestäni työ voimalaitoksessa on työ muiden jou-

kossa. Tosin toimintaamme valvotaan suurennusla-

silla. Vastaavaa on tuskin millään muulla alalla.

Perheelliselle on tärkeää, että työajat ovat liukuvat,

mutta säännölliset. Voin kulkea oman työ- ja perhe-

elämäni rytmin mukaan. Tosin vuosihuollon aikaan

on haipakkaa.

Fortumilla pitkät urat ovat mahdollisia, ja yleen-

sä se onkin oma valinta, jos vaihtaa työpaikkaa. Ny-

ky-Suomessa on harvinaista, että elämää voi halutes-

saan suunnitella pitkällekin. Tosin tämä ala on myös

harvinaisen arka poliittisesti, mikä voi aiheuttaa epä-

varmuutta.

Olen asettunut Loviisaan työn ja perheen takia.

Kyllähän täälläkin asuu, mutta kotipaikkani Valkea-

koski on minulle kuitenkin se paikka, jonne tunnen

kuuluvani.

hiirityöntekijä tarkkailee

Naapurina voimala 13

KAtjA LindFOrs, 33

Fortumilla Eurest Oy:n työn-tekijänä vuodesta 2007Ravintolapäällikkö, kokin koulutus, johtamisen erikoistutkintoVastaa voimalaitoksen ravintola- ja kokoustarjoilustaTuttu näky Loviisassa kahden ison koiran kanssa

”hyvä ruoka, parempi mieli”

2.4.1998 Voimalaitoksen modernisointihanke (LoMo) valmistuu, laitoksen tehoa voidaan nostaa noin 10 %

2001 ensimmäinen Kansainvälisen ydinvoimalaitos-yhtiöiden yhteis-järjestön WANon tarkastus Loviisan voimalaitoksella

2001 eduskunta hyväksyy periaate-päätöshakemuksen käytetyn poltto-aineen loppu-sijoituslaitoksen perustamisesta olkiluotoon

2002 Voimalaitokselle myönnetään ympäristösertifi-kaatti (Inspecta)

2007 Voimalaitokselle myönnetään työturvallisuus-toimintaa koskeva sertifikaatti (Inspecta)

Maaliskuu 2007 Toinen Kansain-välisen atomi-energiakomission oSART-tarkastus voimalaitoksella

2007 Valtioneuvosto myöntää uuden käyttöluvan 20 vuodeksi, Lo2:n käyttö voi jatkua vuoden 2030 loppuun

30.11.2008 Lo2 tuottanut käyttöhistoriansa aikana vuodesta 1980 yhteensä 100 TWh sähköä

2009 Lo2:lla aloitetaan valvomoautomaa-tion uusinta

2009 Lo1 ja Lo2 tuottavat yhteensä noin 10 % Suomen sähkönkulutuksesta

2009Maailmalla on käytössä noin 440 reaktoria

Maaliskuu 2010 Toinen WANon tarkastus Loviisan voima-laitoksella

2010 Voimalaitoksen vakituinen henkilöstö noin 480 henkilöä

4.11.2010 loviisa 2 tuottanut sähköä 30 vuotta

2010

2005

2000

1995

1996 Käytetyn poltto-aineen kuljetus Venäjälle päättyy

1990- ja 2000-luvutTurvallisuus-järjestelmien parannuksia, mm. SAM -vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmät käyttöön

12 Naapurina voimala

Tehtäväni on tarjota ruokaa päivittäin

noin 400 henkilölle. Revision aikana

määrä nousee 800:aan. Lisäksi kahvila-

käyntejä on noin 2000 päivässä.

Meitä on 16 henkilön porukka töissä kyökin puolel-

la. Minun on suunniteltava todella tarkkaan kaikki-

en toimenkuva. Kuka tekee, mitä tekee ja milloin te-

kee. Jos joku sairastuu, en saa tilalle ketään, sillä voi-

malaitokseen ei voi päästää ulkopuolista työntekijää.

Kerran yksi valtavista kahvinkeittimistämme ha-

josi, ja se kärrättiin porttien ulkopuolelle korjatta-

vaksi, koska eihän korjaaja päässyt voimalan alueelle.

Sairaustapauksissa tartun kauhaan itsekin. Teen

niin mielelläni muutenkin, sillä ruoanlaitto on into-

himoni. Paperityöt sen sijaan pinoutuvat helposti toi-

miston pöydälle.

Tarjoamme joka päivä lounaaksi monipuolisen al-

kusalaatin, kolme lämmintä ruokaa sekä jälkiruoan.

Lämpimistä ruoista yksi on aina keitto, yksi kotiruo-

katyyppinen ja lisäksi tarjolla on vielä cross–kitchen-

vaihtoehto. Erilaiset allergiat otetaan huomioon, jo-

ten teemme lisäksi päivittäin kymmenisen erilaista

ruokavalioannosta käsityönä.

Vastaan myös välipala-automaattien sisällöstä se-

kä kokoustarjoilusta. Kokouksia on päivittäin viides-

tä kahteenkymmeneen. Meidän porukkamme pelaa

hyvin yhteen, työilmapiiri on hyvä.

Kiittävää palautetta ruoasta tulee jonkin verran, ja

lisäksi teemme tyytyväisyyskyselyn kaksi kertaa vuo-

dessa. Siinä joskus valitetaan makkaran epäterveel-

lisyydestä, mutta aina kun tarjolla on uunimakka-

raa, on huippumenekki taattu. Kiitos tuntuu hyvältä,

ja toivoisin, että saisimme palautetta enemmän ihan

päivittäin. Näin voisin parantaa palvelua.

Päivät ovat kiireisiä. Suunnittelen ruokalistat noin

kahdeksi viikoksi eteenpäin. En kuitenkaan stressaa

työstäni. Ajatukset pyörivät työasioissa vielä ajomat-

kalla kotiin, mutta siellä minua odottavat kaksi val-

tavaa leonberginkoiraa. Lenkkeilen niiden kanssa vä-

hintään tunnin. Lisäksi käyn paljon erilaisilla liikun-

tatunneilla.

Kotona en kokkaa, mies hoitaa sen puolen. •

Valmistuin diplomi-insinööriksi 70-lu-

vun alussa Espoossa Teknillisestä kor-

keakoulusta teknillisen fysiikan osastol-

ta. Tein lopputyöni paperiteollisuuden alalta. Siihen ai-

kaan vastavalmistuneet melkein haettiin luentosalista

työpaikoille. Minutkin palkattiin vuonna 1972 silloisen

Imatran Voiman atomivoimaprojektiryhmään suun-

nittelemaan Suomen ensimmäistä ydinvoimalaitosta.

Tätä työtä tein Helsingissä neljä vuotta, minkä jäl-

keen loviisalaistuin lopullisesti vuonna 1976. Olihan

se hienoa olla mukana tekemässä jotain ihan uutta,

valtakunnallisesti merkittävää tuotantolaitosta. Sik-

si tunnenkin olevani jonkinlainen uudisraivaaja. Yksi

työurani huippukohta onkin se hetki, jolloin Suomen

ensimmäinen ydinvoimalaitos käynnistettiin.

Työtehtäväni ovat muuttuneet urani aikana ja olen

saanut lisää haasteita. Työssäni ovat yhdistyneet mie-

lenkiintoisella tavalla monipuolinen ja monelta osin

uudistunut tekniikka sekä taitavat ihmiset.

Voimalaitoksen ihmisten vahvuus on toimiva tii-

mityö, joka pelaa saumattomasti etenkin silloin, kun

laitosta kohtaa ongelma. Voimalaitoksen toimintaan

kuuluvat omat riskinsä, ja olen kohdannut myös ih-

misten pelkoja sitä kohtaan. Se on ihan normaalia.

Työtäni on värittänyt voimakkaasti vastuu ihmis-

ten turvallisuudesta. Se on seikka, joka Loviisan voi-

malaitoksessa on ykkösasia. Lisäksi toimenkuvaani

kuuluu vastuu yhteiskunnan eri viranomaistahoille.

Voimalaitos ei toimi irrallaan, sillä viranomaisval-

vonta on huippuluokkaa.

Alan tekniikka on muuttunut nopeasti, mutta työ-

voimatarve ei ole valtavasti kasvanut 30 vuodessa.

Nykyään työntekijöitä on noin 480, ja erilaisia työ-

tehtäviä on noin 130. Uskon, että uudet, nuoret työn-

tekijät huolehtivat voimalaitoksesta jopa paremmin

kuin me vanhat.

Kun jään eläkkeelle, jää enemmän aikaa vanhoille

harrastuksille, kuten perhokalastukselle ja lukemi-

selle. On myös enemmän aikaa matkustella vaimon

kanssa sekä tavata sukulaisia ja ystäviä. Viihdyn Lo-

viisassa erinomaisesti. Kaupungilla on mukava vaih-

taa kuulumisia tutuiksi tulleiden ihmisten kanssa.

Mahat täyteen!uudisraivaajan hommaa

” MEiDän PoruKKAMME PELAA hyvin yhTEEn. ”

MArKKu tiitinen, 63

Fortumilla vuodesta 1972 Diplomi-insinööriApulaisjohtaja, voimalaitos-johtajan varamies, voima-laitoksen johtoryhmän jäsenJää eläkkeelle, joten tällä hetkellä muun muassa tukee ja perehdyttää seuraajaansaTiitisen mielestä Loviisa on loistava pikkukaupunki

”On hienoa tehdä työtä alalla, jolla on merkitystä valtakunnallisesti”

14 Naapurina voimala Naapurina voimala 15

TeKSTI JA KUVA: SUSA HeISKA

| ymPäriStö |

ToisinAAn TiMo LinDGrEn osallistuu kolareissa haavoit-

tuneiden hirvien jäljestykseen apunaan 5-vuotias Jack

Russell -terrieri Kaivurin Pomppe. Metsästysharrastus

on kuitenkin vuosien myötä muuttunut lempeämmäk-

si. Aseen sijasta hän tarttuu yhä useammin kameraan,

ja hyvä kuva on ammuttua eläintä arvokkaampi saalis.

– Oikeastaan niin oli jo nuorena miehenä, kun per-

hosten keräily muuttui neulastamisesta kuvaamiseksi.

Lähiluonnon tutkiminen on tärkeää jo työnkin

puolesta, mutta siitä on tullut myös oma vahva har-

rastus kuvaamisen kautta. Yksi meneillään oleva pro-

jekti on oman pihan eläin- ja kasvimaailman kuvaa-

minen ja työstäminen kirjaksi.

– Luomalla suotuisat olosuhteet 2000 neliön lovii-

salaisesta omakotitalopihasta voi löytää uskomatto-

man määrän eri lajeja, hän kertoo.

LuonToKEsKus KEhiTTEiLLä

Paitsi omassa pihassaan, Lindgren luo uusia olosuh-

teita myös joulukuusifarmillaan Määrlahdessa. Far-

min yhteyteen on suunnitteilla luontokeskus, jossa

jo nyt on muun muassa uusi lintutorni sekä hyvä po-

pulaatio metsäkauriita ja muita eläimiä. Ilveskin on

nähty kauriiden perässä.

Kesällä erilaisia perhosia on paljon. Esimerkiksi

karttaperhonen, joka kymmenen vuotta sitten oli su-

perharvinaisuus, on nyt suhteellisen yleinen laji.

Lindgrenin mukaan perhoslajien esiintyvyys ja

määrät ovat kasvaneet paljon lyhyessä ajassa. Samaan

aikaan perhosissa on nähtävissä prosessi, jota kutsu-

taan teollisuusmelanismiksi: niiden väri tummuu il-

man epäpuhtauksien takia.

Uusia lajeja siirtyy kaupunkeihin myös vanhojen

metsien liiallisen hakkaamisen myötä.

– On erittäin tärkeää säilyttää myös hoitamattomia

metsäalueita, Lindgren korostaa.

Suuntaus on silti parempaan päin:

– Luonto muuttuu meilläkin maailman ilmastonmuu-

toksen takia, mutta en usko että peli olisi vielä pelattu. •

timo lindgren ja defender safari Van ovat tuttu

näky loviisan teillä ja puistoissa. kaupungin

palveluksessa työskentelevä arboristi on myös

intohimoinen eränkävijä ja luontokuvaaja.

LähiluonnonLuMoissA

Metsäkauriita Lappomissa. Tyypillinen elinpiiri vanhalla lai-dunmaalla metsäniityllä.

Karttaperhonen kultakärsä-möllä. Aikaisemmin hyvin harvi-nainen, nykyisin lähes joka pihalla tavattavissa.

Tamminiemen valtias. Lovii-san suurin tammi löytyy uimaran-ta Plagenin tuntumasta Tamminie-men leirintäalueelta.

Pikkutikan soidinrummutus. Rummutusta voi katsoa ja kuun-nella Bastion Rosenilla keväällä maalis-huhtikuusta alkaen.

suomen kaunein lakkakääpä. Jokavuotinen nähtävyys vanhojen leppien rungolla puron varressa Rosenin linnakkeen vieressä.

oravan juomahetki. Lähes jo-kapäiväinen näky Timo Lindgrenin omakotitalon pihalla.

Mikä mies?• timo lindgren on syntynyt porvoossa, mutta muutti loviisaan heti varusmiespalveluksen jälkeen 70-luvulla. • muutaman mutkan kautta hänestä tuli arboristi, puunhoitaja. • hän hoitaa loviisan kaupungin ja lähiympäristön puistopuut, virkistys-, suoja- ja taajamametsät. • myös luontokuvaajana loviisan metsät, puistot, luodot ja lähteet ovat hänelle tuttuja.• timo lindgrenin luontokuvia on julkaistu Fortumin loviisa 3 -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.

paras lintupaikka sävträsk liljendalissa

paras jokivarsi taasiajoki

paras suurriistakohde suur-sarvilahden alue

paras maisema hirssalön kallio pernajassa

paras luontopolku ehrensvärdinpolku keskustan tuntumassa

lindgrenin top 5 -kohteet

KUVAT: TIMo LINdgReN

Loviisan alueen linnustoa

Vesi & lammet

Vattendrag och sjöar

Pelto

Åkermark

Puistot, Pihat &kulttuuriymPäristö

Parker, gÅrdar & kulturmiljöer

meri

haVsmiljö

metsä

skogsmark

suo

myrmark

Fåglarna i Lovisa

M e r i k o t k a , H a v s ö r nHaliaeetus albicillaEsiintyminen: loka–huhtikuuFörekomst: oktober–april

K u i k k a , S t o r l o mGovia arcticaEsiintyminen: touko–lokakuuFörekomst: maj–oktober

K o t t a r a i n e n , S t a r eSturnus vulgarisEsiintyminen: huhti–lokakuuFörekomst: april–oktober

K u o v i , S t o r s p o vNumenius arquataEsiintyminen: huhti–heinäkuuFörekomst: april–juli

K u r k i , T r a n aGrus grusEsiintyminen: touko–lokakuuFörekomst: maj–oktober

P i k k u l e p i n k ä i n e n , T ö r n s k a t aLanius collurioEsiintyminen: touko–heinäkuuFörekomst: maj–juli

M e r i h a r a k k a , S t r a n d s k a t aHaematopus ostralegusEsiintyminen: touko–heinäkuuFörekomst: maj–juli

M e t s o , T j ö d e rTetroo urogallusEsiintyminen: ympäri vuodenFörekomst: året runt P a l o k ä r k i , S p i l l k r a k a

Dryocopus martiusEsiintyminen: ympäri vuodenFörekomst: året runt

T e r v a p ä ä s k y , T o r n s v a l aApus apusEsiintyminen: touko–elokuuFörekomst: maj–augusti

T ö y h t ö h y y p p ä , T o f s v i p aVanellus vanellusEsiintyminen: huhti–elokuuFörekomst: april–augusti

V a r p u s p ö l l ö , S p a r v u g g l aGlaucidium passerinumEsiintyminen: ympäri vuodenFörekomst: året runt

piirrokset, ritningar: Jukka Salminen

linnut_naapurina voimala.indd 1-2 12.9.2010 10:59:24