Neuvokas perhe - kärkihanke

Loppuraportti

Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto

Susanna Lehtimäki, Satakunnan Sydänpiiri

Julia Sillanpää, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

<Lisää logo>

1

Loppuraportti

Neuvokas perhe

Yhteenveto

Kahden vuoden kärkihankeaika osoitti mitä saadaan aikaan, kun pitkä kehittämistyö ja jo hyväksi todettu menetelmä saa lisäresurssin, jolla voidaan vahvistaa sitä. Kaksi vuotta myös osoitti, että jokainen kokonaisuus on osiensa summa, eikä kaikkeen voi varautua tai valmistautua. Tärkeintä on saada ne ihmiset tähän uskomaan, jolle menetelmä halutaan käyttöön.

Jo ennen kärkihanketta, Neuvokas perhe oli tarjonnut erityisesti terveydenhoitajille menetelmän ja työvälineet lapsiperheiden elintapaohjaukseen. Voimavaralähtöinen ohjaus oli työtapa, jonka terveydenhoitajat kokivat omakseen, mutta samalla he saivat uutta materiaalia ja koulutusta ohjaukseen. Haasteena oli, että Neuvokas perhe oli käytössä vain alueittain, sen juurtuminen pysyväksi oli usein kesken ja työvälineistä painettu Neuvokas perhe -kortti maksullisuuden ja hukkumisen vuoksi ei toiminut ihanteellisella tavalla. Lisäksi vaikuttavuuden näkökulmasta tarvittiin kokemusta monialaisesta elintapaohjauksesta. Näihin kaikkiin haettiin ratkaisua kärkihankkeena.

Ennen kärkihanketta, Neuvokas perhe – menetelmä oli käytössä noin 1/3 Suomen neuvoloista ja alakoulujen terveydenhuollosta. Vuoden 2018 lopulla jokaiseen Suomen kuntaan oli tuotu Neuvokas perhe osaksi terveydenhoitajien ohjaustyötä (ml Ahvenanmaa). Terveydenhoitajat pitivät menetelmää ja työvälineitä toimivina (kysely 2018 n=740) ja kokivat liikunta- ja ravitsemusohjausosaamisensa vahvistuneen. Heille tuotettiin paljon lisätukea työtä helpottamaan (mm. kieliversioita).

Menetelmä ja työvälineet ottivat digiloikan. Painettu kuvakansio vaihtui sähköiseksi ja www.neuvokasperhe.fi -sivuille tuotettiin ohjaukseen tukea. Koulutuskäyttöön hankitut tabletit auttoivat sähköiseen materiaalin tutustumisessa. Tärkein sähköistämiseen liittyvä työväline, Neuvokas perhe -kortti, jäi vielä osittaiseksi. Suomessa ei vielä ole valtakunnallista sähköisen asioinnin alustaa. Tähän suunniteltu ODA-alusta (nyk SoteDigi) ei vuoden 2018 lopulla toteutunut valmiina tai valtakunnallisena, joten kärkihankkeen loppuvaiheilla tehtiin ratkaisuja, jotta Neuvokas perhe -kortti saadaan sähköisenä mahdollisimman monen terveydenhoitajan ja perheen käyttöön.

Pelkkä menetelmäkoulutus ei riitä, vaan käytön tukea on saatava koulutuksenkin jälkeen ja tärkeimpänä, menetelmä ja työvälineet saatava pysyväksi osaksi terveydenhoitajan, kunnan ja maakunnan hyte-työtä. Tähän mallia haettiin Porin kaupungin osahankkeesta, koko Satakunnan alueella. Kärkihankkeen aikana mallinnettiin, miten menetelmä juurtuu käyttöön, mitä verkostoja tai rakenteita kannattaa ottaa yhteistyöhön. Viivästyneen maakuntauudistuksen vuoksi, Satakunnassa luotiin visio nykyisellä tietämyksellä.

Lasten ylipaino lisääntyy ja nousun pysäyttämiseksi tarvitaan yhteiskunnallisia ratkaisuja, mutta myös jokaisen lapsiperheen ympärillä olevan työpanosta. Etelä-Pohjanmaalla yhdessä kuntien kanssa kehitettiin monialaista elintapaohjausta ja tehtiin malli, miten sitä voidaan myös muualla toteuttaa. Sekä Porin kaupungin, että Etelä-Pohjanmaan osahankkeet on kuvattu tarkemmin heidän raporteissaan.

Kärkihankkeen aikana Neuvokas perhe saavutti valtakunnallisen aseman terveydenhoitajien elintapa-ohjauksen menetelmänä. Terveydenhoitajien osaaminen vahvistui ja he saivat uusia keinoja ja materiaaleja ohjaukseen. Digiloikka lähti käyntiin. Juurrutuksen ja monialaisen yhteistyön mallit saatiin valmiiksi. Paljon saatiin valmiiksi, mutta työtä vielä riittää. Neuvokas perhe on Sydänliiton pysyvää toimintaa ja terveydenhoitajien perustuki, menetelmän ajan tasalla pitäminen sekä perheiden suora tavoittaminen jatkuu. Juurruttaminen, sähköinen kehittäminen sekä monialainen kehittäminen vaativat lisäpanostusta, mutta niitäkään ei unohdeta. Kun tavoitteena on lapsen ylipainon kehityksen pysäyttäminen keinoilla, jotka eivät syyllistä perheitä, on tahtotila kaikkien asioiden kuntoon saamiseen vahva ja olemassa. Kärkihankeaika antoi mahdollisuuden isoon loikkaan eteenpäin ja nyt loppuloikille etsitään ratkaisuja.

<Lisää logo>

2

Loppuraportti

Neuvokas perhe

SISÄLLYSLUETTELO

1 TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS .................................................................................................... 1

1.1 NEUVOKAS PERHEEN TAUSTA ................................................................................................................ 1

1.2 NEUVOKAS PERHE - KÄRKIHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET ..................................................................... 2

1.3 HYÖDYT JA VAIKUTTAVUUS .................................................................................................................. 6

2 TOTEUTUS ................................................................................................................................. 12

2.1 YLEISKUVA .................................................................................................................................... 12

2.2 AIKATAULUN TOTEUTUMINEN .............................................................................................................. 13

2.3 TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET- JA RESURSSIT ........................................................................................ 14

2.3.1 Työmäärät ja tehtävien tekijät .............................................................................................. 14

2.3.2 Budjetti ja kustannukset ....................................................................................................... 16

2.4 RISKIT ......................................................................................................................................... 16

3 OSAPROJEKTIT ......................................................................................................................... 18

3.1 YLEISTÄ ........................................................................................................................................ 18

4 DOKUMENTOINTI ...................................................................................................................... 18

5 OPIT JA PALAUTTEET ................................................................................................................ 19

6 PYSYVÄ TOIMINTA JA JATKOTOIMET ....................................................................................... 21

6.1 SIIRTYMINEN PYSYVÄÄN TOIMINTAAN ................................................................................................... 21

6.2 JÄLKIARVIOINTI JA AVOIMET TEHTÄVÄT ................................................................................................. 22

6.3 IDEOITA JATKOKEHITYKSELLE ............................................................................................................. 23

7 LIITTEET .................................................................................................................................... 24

Liite 1 Terveydenhoitajien ja esimiesten käyttäjäkysely 2018

Liite 2 Neuvokas perhe -koulutukset ja vahvistukset 2017 – 2018

Liite 3 Porin kaupungin osahankkeen loppuraportti

Liite 3.1 KH-loppukysely Satakunta

Liite 3.2 Neuvokas perhe toimintamalli

Liite 3.3 Juurrutusmalli

Liite 3.4 Neuvokas perhe -prosessikuvaus

Liite 3.4 Neuvokas perhe -kuntakirje

Liite 4 Etelä-Pohjanmaan osahankkeen loppuraportti

Liite 4.1 Kutsu Sadonkorjuujuhlaan

Liite 4.2 Huolen vyöhykkeistö -arviointi

Liite 4.3 Sisäinen arviointi

Liite 4.4 Hyvät käytännöt arviointi

1

Loppuraportti Sivu: 1 (27)

Neuvokas perhe

1 Tulokset ja vaikuttavuus

1.1 Neuvokas perheen tausta

Neuvokas perhe sai alkunsa Sydänliitossa jo yli 10 vuotta sitten, kun huoli lasten lisääntyvästä ylipainosta kasvoi. Etsittiin keinoja saada perheet kokemaan terveet elintavat itselleen mahdollisiksi. Ensivaiheessa päätettiin löytää terveydenhoitajille lisää työvälineitä ja keinoja perheiden terveellisten elintapojen tukemiseen.

Vuosina 2006 - 2011 osana Suomalaista Sydänohjelmaa (RAY), Neuvokas perhe kehitti menetelmän, koulutuksen ja työvälineet äitiys- ja lastenneuvolaan sekä alakoulujen terveydenhoitoon. Alusta alkaen Neuvokas perhe- ohjaus oli tutkimusnäyttöön perustuvaa sekä perhe- ja voimavaralähtöistä. Tärkeää oli tehdä yhteistyötä terveydenhoitajien ja muiden elintapojen kanssa työtä tekevien kanssa. Alusta asti mukana ovat olleet mm. THL, STM, Terveydenhoitajaliitto, Turun yliopiston STRIP-tutkimus sekä erityisesti terveydenhoitajat, jotka ovat joka vaiheessa pilotoineet ja osallistuneet menetelmän ja työvälineiden kehittämiseen.

Vuosina 2012 – 2017 Neuvokas perhe sai rahoituksen osana Yksi elämä – kokonaisuutta (RAY). Terveydenhoitajien kouluttaminen ja työvälineiden kehittäminen jatkui, mutta erityisesti alkoi suora perheviestintä sekä ylipainoisten lasten perheiden tuen kehittäminen. Myös mm. varhaiskasvatus ja liikuntatoimijat esittivät toiveita materiaalin hyödyntämiseen heidän työssään.

Neuvokas perhe kehittyi ja laajeni näiden vuosien aikana, mutta yhteiskunnan muuttuessa, edessä oli uusia haasteita, joihin haluttiin ratkaisu.

- Kuntien eriarvoisuus Neuvokas perhe -koulutusten järjestämisen suhteen. Koulutuksen hinta olisi saatava niin alas, että erikokoiset kunnat pystyisivät sen ottamaan. Koulutuspalautteet olivat osoittaneet, että terveydenhoitajat kokivat menetelmän ja työvälineet toimiviksi omassa työssään.

- Tarve sähköistää Neuvokas perhe -työvälineitä. Painetun kuvakansion saaminen sähköiseksi pienentäisi kulurakennetta, ja antaisi uusia käyttömahdollisuuksia sekä kuvien päivittäminen olisi ketterämpää.

- Päätyöväline Neuvokas perhe -kortti tuli saada osaksi sähköistä asiointia. Koska painetut kortit ovat maksullisia, osa kunnista ei niitä tilannut kaikkien perheiden käyttöön. Samoin osa korteista hukkui perheiltä ennen seuraavaa vastaanottoaikaa. Osa perheistä toivoi sähköistä korttia, koska kokivat sen täyttämisen helpommaksi.

- Terveyden edistäminen ja sen järjestäminen kunnissa oli tulossa suuren muutoksen eteen, kun maakunta- ja sote-uudistus teki tuloaan. Uudessa tilanteessa on tärkeä miettiä, kenen vastuulla ja missä rakenteissa Neuvokas perhe on ja säilyy. Jotta koulutettu menetelmä juurtuu pysyväksi osaksi kunnan hyte-työtä, erityisesti terveydenhoitajilla, tulee se kirjata ja sopia vastuutahot.

- Vaikka Neuvokas perhe on kehitetty erityisesti terveydenhoitajien työn tueksi, niin tehdäksemme vaikuttavaa elintapaohjausta, siihen tarvitaan kaikki perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset mukaan. Myös muut ammattilaiset itse ovat esittäneet

2

Loppuraportti Sivu: 2 (27)

Neuvokas perhe

toiveen Neuvokas perhe -materiaalin käytölle. Jotta monialainen elintapaohjaus toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan siitä kokemuksia ja tietoa.

Näihin kaikkiin haasteisiin haettiin ratkaisuja osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hallituksen kärkihanketta 2017 – 2018. Päätavoitteena kärkihankkeessa oli luoda Suomeen yhteinen elintapaohjauksen kulttuuri ja tukea erityisesti terveydenhoitajien liikunta- ja ravitsemusosaamista. Lopputavoitteena oli saada Suomeen elintapaohjauskulttuuri, jossa perheellä on vahva oma rooli ja ohjaus tukee perheen jaksamista, eikä tuota syyllisyyttä. Näin elintapaohjaus ei ole vain jaksavien perheiden etuoikeus. Paremmin jaksavat perheet jaksavat myös paremmin tehdä hyviä valintoja arjessaan, jotka parhaimmillaan, ammattilaisten oikean tuen avulla, mahdollistavat lasten ylipainotilastojen kääntymisen laskuun.

1.2 Neuvokas perhe - kärkihankkeen tavoitteet ja tulokset

Hankesuunnitelmaan oli kirjattu seuraavat kolme päätavoitetta:

1. Neuvokas perhe – menetelmä on käytössä kaikissa Suomen neuvoloissa ja kouluterveydenhuollon yksiköissä

2. Mallinnettu alueellinen monitoimijamalli lapsiperheiden elintapaohjaukseen perheiden kanssa työskenteleville (Etelä-Pohjanmaa).

3. Alueellinen Neuvokas perhe - menetelmän juurtuminen ja ylläpito tulevassa sote-ympäristössä (Satakunta).

Tavoite 1 saavutettiin. Neuvokas perhe -koulutuksia on järjestetty jokaisessa Suomen kunnassa tai kunnasta on osallistuttu alueen koulutuksiin. Lisäksi useassa kunnassa järjestettiin Neuvokas perhe -vahvistuskoulutuksia kunnan terveydenhoitajien toivomalla teemalla (liikunta, ravitsemus, lapsen ylipaino, Neuvokas perhe -menetelmän käyttö).

Kuva 1. Neuvokas perhe – koulutusten laajuus (2008 – 2018)

3

Loppuraportti Sivu: 3 (27)

Neuvokas perhe

Kärkihankeaikana vuosina 2017 – 2018 - järjestettiin 94 Neuvokas perhe -ohjaajakoulutusta (8 h) - ohjaajakoulutuksiin osallistui n 1 700 henkilöä - järjestettiin 74 Neuvokas perhe -vahvistuskoulutusta (2 – 8 h) - vahvistuskoulutuksiin osallistui n 2 100 henkilöä - osallistujista n 90 % oli terveydenhoitajia (äitiys- ja lastenneuvola sekä

kouluterveydenhuolto) Neuvokas perhe -koulutuksia on järjestetty jo vuodesta 2008 lähtien, mutta kärkihanke mahdollisti koulutusten määrän lisäämisen ja alueellisen nopean levittäytymisen.

Kuva 2. Neuvokas perhe – koulutukset 2008 - 2018

Kuva 3: Neuvokas perhe – koulutuksessa käyneet 2008 - 2018

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Koulutukset

Koulutukset

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Koulutetut

Koulutetut

4

Loppuraportti Sivu: 4 (27)

Neuvokas perhe

Osallistujilta kerättiin jokaisesta ohjaajakoulutuksesta koulutuspalaute. Koulutuspalautteessa kysyttiin taustatietojen lisäksi arvio koulutuksesta, Neuvokas perhe -menetelmästä sekä työvälineistä. Lisäksi avoimissa kysymyksissä oli mahdollista kertoa mitä koulutuksessa olisi pitänyt olla enemmän ja mitä vähemmän. Loppuun jokainen osallistuja sai myös antaa vapaan palautteen. Koulutuspalautteet on arvioitu kappaleessa 1.3. Koulutuspalautteet lähetettiin koulutuksen jälkeen webpropol – kyselyllä osallistujille ja sen sai täyttää nimettömänä. Koulutuspalautteiden kooste lähetettiin aina myös alueen esimiehelle. Palautteista täytettiin 30 % - 100 % paikkakunnasta riippuen.

Tavoitteen 2 osalta Etelä-Pohjanmaalla mukana oli yhteensä 9 kuntaa mallintamassa monialaista elintapaohjausta. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen sisällöt ja eteneminen on kuvattu osahankkeen loppuraportissa, liitteessä 4, mutta työn tuloksena saatiin malli monialaisen elintapaohjauksen toteuttamisesta.

Kuva 4. Monialaisen elintapaohjauksen toteuttamisen malli.

Tavoite 3 liittyy Satakunnassa tehtävään osahankkeeseen. Siellä terveydenhoitajien koulutusten ja vahvistamisten lisäksi etsittiin keinoja ja tapoja sille, miten koulutettu menetelmä juurtuu pysyväksi osaksi uusia hyte-rakenteita sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Kärkihankkeen aikana kävi ilmi, että sote- ja maakuntauudistus ei toteudu hankkeen aikana. Tästä huolimatta Satakunnan osahankkeessa saatiin tietoa siitä, ketä kunnassa tai maakunnassa on vastuutettava, mitä otettava huomioon ja kenen kanssa tehdä yhteistyötä, jotta hyvä käytäntö jää myös jatkossa käyttöön. Porin osahankkeesta on tarkempi kuvaus kohdassa heidän loppuraportissaan liitteessä 3, mutta alla Satakunnan juurtumisen mallinnus.

5

Loppuraportti Sivu: 5 (27)

Neuvokas perhe

Kuva 5. Satakunnan malli hyvän käytännön juurtumiseen.

Kärkihankkeen edistymistä seurattiin koko hankkeen ajan ja yksi osa arviointia oli alussa asetetut lukumäärälliset tavoitteet. Tärkeimmät seurattavat luvut liittyivät kuntien tavoittamiseen, terveydenhoitajien saavuttamiseen sekä työvälineiden käytön määriin. Lähtötasona oli kärkihanketta edeltävä aika tai vuosi, jolloin asiaa on mitattu. Parhaiten tavoite saavutettiin kuntien tavoittamisessa, samoin verkkosivujen kävijämäärät kasvoivat odotettua enemmän. Sähköisen kortin käyttäjämääriä ei saatu kerättyä kuin omilta www-sivuilta, koska muille alustoille Neuvokas perhe -kortti vasta valmistui / valmistuu kärkihankeajan ihan loppuaikoina.

6

Loppuraportti Sivu: 6 (27)

Neuvokas perhe

Samanlaatuinen ja vaikuttava elintapaohjaus terveydenhoitajille koko

Suomeen

Terveydenhoitajan osaaminen vaikuttavaan

elintapaohjaukseen vahvistuu ja perheet

voimaantuu tekemään elintapamuutoksia.

Neuvokas perhe jää hyte-rakenteisiin pysyväksi terveydenhoitajien ja

muiden ammattilaisten käyttöön. Perheet löytävät Neuvokas

perheen.

Lasten ylipaino vähenee, koska perheiden

hyvinvointi ja jaksaminen paranee ja perheet

jaksavat sekä osaavat tehdä parempia arjen

valintoja.

Taulukko 1: Tulosmittarit

Tulosmittari Lähtötaso

2015

Nykytaso

2018

Lähde

Koulutetut Neuvokas kunnat 111 313 Neuvokas kuntatilastot

Tilatut Neuvokas -kortit 30 000 30 000 (2017) Lekolar tilastot (vuosi

2018 selviää 2 / 2019)

Sähköisen kortin käyttö

www.neuvokasperhe.fi

sivuilla

500 / vuosi Neuvolat 3358

Koulu 2885 mödra- och barnrådgivning: 102

för skolelev och familj: 97 under school-aged children: 196

For school 57

Français 29 Deutsch 18

русский язык 275 Saame 30 + 9 + 15 +

8 + 11 + 6

Yhteensä 7096

Google analytics

www.neuvokasperhe.fi

kävijät 4000 / kk n 15 000 käyttäjää / kk Google-analytics

Neuvokas verkosto 1400 3000 Uutiskirje-postituslista

1.3 Hyödyt ja vaikuttavuus

Hankehakemuksessa Neuvokas perhe -kärkihankkeelle asetettiin konkreettisia tavoitteita levittämisen, juurruttamisen ja jatkokehittämisen suhteen. Näitä kaikkia seurattiin hankkeen aikana erityisesti määrällisillä mittareilla (kts taulukot yllä ja alla).

Määrällisten tavoitteiden ja mittareiden lisäksi asetettiin vaikutuksiin ja hyötyihin liittyviä tavoitteita ja mittareita. Näitä olivat mm. ammattilaisten kokemus osaamisensa vahvistumisesta.

Kuva 6: Neuvokas perheen vaikuttavuusprosessi:

NytTästä

eteenpäin

0 - 2 vuoden sisään

2 - 10 vuoden sisään

7

Loppuraportti Sivu: 7 (27)

Neuvokas perhe

Vaikuttavuusindikaattorit, joita voitiin kärkihankeaikana seurata, liittyivät erityisesti terveydenhoitajien ja esimiesten kokemuksiin. Täysin vertailtavaa tietoa ei ollut, mutta esimerkiksi vuonna 2012 on tehty aiempi isompi käyttäjäkysely Neuvokas perhe -menetelmästä. Hankehakemukseen kirjatut muut vaikuttavuusindikaattorit, kuten lasten ylipaino, TEA-viisari ja Sotkanet -lukemat tulevat näkyviin vasta selvästi kärkihankkeen jälkeen.

Taulukko 2: Vaikuttavuusindikaattorit

Vaikuttavuusindikaattori Lähtötaso

2015

Nykytaso

2018

Lähde

Koulutuspalautteet KA n 4 (1-5) KA n 4 Koulutuspalautteet

Terveydenhoitajien kokemus 2012 n=217 Hyöty kuvakansiosta

67 % Hyöty kortista 51 %

2018 n=740 Arvio kuvakansio

4,2 Arvio kortti 3,6

Terveydenhoitajien kyselyt

2012 n=217 ja 2018 n=740

2018 arviot asteikolla 1 – 5.

Terveydenhoitajien osaaminen 2012 n=217

Helpottaa ravitsemusohjausta

Usein 29 %

Toisinaan 46 % Harvoin 7 %

Ei koskaan 2 %

2018 n=740

Oma osaamiseni vahvistui

Ravitsemus 3,9

Liikunta 3,5 Lapsen ylipaino 3,9

Ohjaus 4,0

Terveydenhoitajien kyselyt

2012 n=217 ja 2018 n= 740

Esimiesten kokemus Ei tietoa NP menetelmä 4,4 Esmiesten kysely n = 27

Käyttö sovittu kunnissa Ei tietoa Sovittu 54 %

Suunnitteilla 33 %

Esimiesten kysely n = 27

Lasten ylipaino-tilastot Ei AvoHilmo vertailua 26 % / 16 % AvoHilmo

Kärkihankkeen aikana, osana kärkivalmentamoa Neuvokas perhe laati vaikuttavuuslupaukset. Alla vaikuttavuuslupaukset, miten niissä onnistuttiin ja millä mittareilla lupausta arvioitiin. Kärkihankkeen alkuvaiheilla, osana kärkivalmentamoa, tehtiin Neuvokas perhe ekosysteemi, jota syvennettiin erityisesti kohdehenkilön ja loppukäyttäjän profiloinneilla. Tämä auttoi suuntamaan työtä vielä paremmin heidän näkökulmastaan. Alkuperäinen ekosysteemi on esitelty loppuraportti – dioissa.

Neuvokas perheen vaikuttavuuslupaukset

1. Terveet elintavat mahdollistuu kaikille perheille

Äitiysneuvolan kattavuus on erinomainen. Vain 0,2 – 0,3 % synnyttäneistä ei ole käyttänyt äitiysneuvolapalveluluita. Lastenneuvolassa kävijöiden osuudeksi on rokotuskattavuustietojen perusteella arvioitu puolestaan 99,6 prosenttia. Kouluterveydenhuollossa tavataan oppilaat vuosittain ja 1., 5. ja 8. luokan

8

Loppuraportti Sivu: 8 (27)

Neuvokas perhe

terveystarkastukset ovat laajoja, jolloin myös vanhemmat erityisesti kutsutaan mukaan. Terveystarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen terveysneuvonta. (THL 2018).

Jos halutaan tavoittaa kaikki perheet terveiden elintapojen teeman äärelle, ovat neuvolat ja kouluterveydenhuolto siihen erinomainen paikka. Vastaavaa universaalia palvelua lapsiperheille ei ole olemassa, vaan neuvolat ja koulut tavoittaa kaikki perheet koulutus-, varallisuusstatuksesta tai asuinpaikasta riippumatta. Kärkihankkeen aikana koko Suomi koulutettiin terveydenhoitajien osalta, jolloin Neuvokas perhe -menetelmän ja työvälineiden kautta terveet elintavat mahdollistuu kaikille perheille. Terveyden eriarvoisuuden näkökulmasta se, että perheet saavat oikeanlaista, vaikuttavaa, syyllistämätöntä ja perheen tilanteeseen sopivaa elintapaohjausta juuri neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta, mahdollistaa sen, että elintapaohjaus ei jää vain hyvinvoivien perheiden etuoikeudeksi.

Tähän tavoitteeseen käytännössä päästiin (kaikki kunnat koulutettu, perheet lähes 100 % osallistuvat neuvolan ja koulun tarkastuksiin). Aidosti toteutuakseen, se kuitenkin edellyttää seuraavien asioiden varmistamista:

- kaikki alueen terveydenhoitajat sitoutuvat menetelmän käyttöön jokaisen perheen kanssa

- alueella on kirjattu Neuvokas perhe – hyte-rakenteisiin ja sen käyttöä tuetaan säännöllisesti

- vastaanotto rakentuu niin, että myös elintapoihin liittyviin asioihin ehditään paneutumaan. Joskus elintapojen tukeminen tarkoittaa perheen voimavarojen tukemista siinä teemassa, joka heitä tällä hetkellä kuormittaa.

- varmistaa että Neuvokas perhe -osaaminen siirtyy myös henkilöille, jotka eivät ole koulutusta käyneet sekä tuleville ammattilaisille. Kärkihankkeen aikana näitä varmistettiin lisäämällä www.neuvokasperhe.fi sivuille työvälineiden ja menetelmän käyttöön liittyvää tietoa; videoita, artikkeleita ja ohjeita. Lisäksi ammattikorkeakoulujen opettajia koulutettiin menetelmän ja työvälineiden käyttöön ja heille rakennettiin oma oppimismateriaalipaketti www.neuvokasperhe.fi sivuille, joita he voivat hyödyntää opetuksessa tuleville ammattilaisille.

2. Ammattilainen saa näyttöön perustuvat työvälineet

Neuvokas perhe -menetelmä ja työvälineet ovat alusta alkaen kehitetty tutkitun tiedon pohjalta. Suositusten muuttuessa tai uuden tiedon ilmestyessä, menetelmää on muokattu. Vuonna 2016 sosiaalipsykologi, tutkija Marja Kinnunen teki laajan kirjallisuuskatsauksen, jolloin päivitettiin Neuvokas perheen ohjausosuus. Neuvokkaasta voimaa – tutkimus (2015 – 2018) osoitti Neuvokas perheen tukevan terveydenhoitajan luontaista perhelähtöistä työtapaa. Lisäksi Neuvokas perheen avulla perheet tunnistivat omat vahvuutensa paremmin.

Mikäli tutkittua tietoa ei ole ollut olemassa, Neuvokas perhe on paikannut sitä aukkoa. Näin tehtiin mm. kehitettäessä ylipainoisten lasten perheiden tukea, haastattelemalla ylipainoisten lasten perheitä (Reijo Laatikainen 2013). Perheiden kokemuksia on käytetty osana ylipainoisten lasten perheiden tuen ja materiaalin kehittämistä.

9

Loppuraportti Sivu: 9 (27)

Neuvokas perhe

Neuvokas perhe on pysyvää Sydänliiton terveyden edistämisen toimintaa ja Sydänliitto on sitoutunut huolehtimaan siitä, että työvälineet ja menetelmä pysyvät ajan tasalla ja päivitettynä.

Terveydenhoitajien ja esimiesten palautteiden perusteella (liite 1), terveydenhoitajat käyttävät aktiivisesti ja säännöllisesti Neuvokas perhe -ohjaustapaa, www.neuvokasperhe.fi -sivuja sekä kuvakansiota ja materiaalia osana omaa työtään. Neuvokas perhe -kortin suhteen on edelleen liian paljon alueellisia sekä työntekijäkohtaisia eroja. Koska itsearviointi ja hyvän näkyväksi tekeminen ovat kuitenkin kaksi merkittävää tekijää vaikuttavassa elintapaohjauksessa, Neuvokas perhe -korttia kehitetään jatkuvasti sen kattavan käytön parantamiseksi. Kortin hinta on saatava laskemaan (sähköinen kortti, mahdollisesti kortin siirtyminen Lekolarilta Sydänliiton tuotteeksi), sisältöä ja väittämiä edelleen kehitettävä (pilotti muokatusta kortista, jossa eri tasoja alkaa alkuvuodesta Neuvokas perheen omilla sivuilla) ja ennen kaikkea kortin hukkumisen vuoksi se on saatava osaksi asiakkaan sähköistä asiointia.

3. Lasten ylipaino vähenee ja tuo kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan (2018) lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt jo vuosia, mutta yleisyydestä on ollut vähän koko suomalaista lapsiväestöä edustavaa, pituus- ja painomittauksiin perustuvaa tietoa. Tähän haasteeseen on tuonut apua perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus. Avohilmo kokoaa ajantasaisia lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon käyntitietoja, mukaan lukien lasten pituus- ja painotietoja. Avohilmo kattavuus vaihtelee (0 – 91 %), mutta vuosina 2016–2017 niissä kunnissa, joissa kasvutietojen kattavuus oli vähintään 65 % saatiin seuraavat tilastot:

- ylipainoisia (2 – 16 v) pojista 26 % ja tytöistä 16 %

- lihavia (2 – 16 v) pojista 7 % ja tytöistä 3 %.

Lasten ylipainon kääntyminen laskuun on pitkän aikavälin muutos ja edellyttää terveydenhoitajien lisääntyneen osaamisen lisäksi paljon muitakin toimenpiteitä (muut ammattilaiset, kuntien ja maakuntien hyte-päätökset, markkinointi, poliittiset päätökset, hintapolitiikka, yhdyskuntasuunnittelu yms.). Mutta parhaimmillaan näiden toimien yhteistyönä lasten ylipaino on mahdollista saada kääntymään, kuten Seinäjoki on osoittanut omalla työllään (Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun -ohjelma 2013-2020).

Lisätietoa päätösten tueksi ja vakuuttamiseksi tarvitaan erityisesti lihavuuteen liittyvän kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta. Osana kärkivalmentamoa Neuvokas perhe teki kustannusvaikuttavuuslaskelmaa, mikäli lasten ylipaino saada laskemaan lukumäärällisesti 10 %. Haasteena oli löytää kustannuksiin liittyvää luotettavaa ja Suomeen sopivaa tietoa.

Neuvokas perhe päätyi seuraaviin laskelmiin:

10

Loppuraportti Sivu: 10 (27)

Neuvokas perhe

Lasten ylipaino lukuina ja kustannuksina Suomessa 2018

Tytöt Pojat

0 – 14 v ₁ 435 392 kpl 455 032 kpl

Ylipainoisia ² 69 662 kpl 113 758 kpl

Ylipainoisuuden hinta ³ 10 323 629 752 € 16 973 376 148 €

Terveydenhuollon menot ³ 1 367 883 032 € 1 846 178 582 €

Tuottavuuden lasku ³ 8 955 746 720 € 15 127 197 566 €

1. Tilastokeskus, Väestörakenne 31.12.2017 2. Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N ym. Tietolähteenä Avohilmo-reksiteri 3. Hamilton D, Dee A & Perry J. The lifetime costs of overweight and obesity in adolescence: a

systematic review. Obesity Reviews 19, 452-463, April 2018.

Jos lasten ylipaino saadaan vähenemään Suomessa 10 %

Tytöt Pojat

Ylipainoisia lapsia 62 696 kpl 102 382 kpl

10 % lukuna (näin paljon ylipainoisia vähemmän)

6 966 kpl 11 376 kpl

Ylipainon hinta 9 291 296 416 € 15 276 008 692 €

Terveydenhuollon menot 1 231 098 656 € 1 661 557 478 €

Tuottavuuden lasku 8 060 197 760 € 13 614 451 214 €

Säästö/ kaikki 1 032 333 336 € 1 697 367 456 €

Terveydenhuollon menot 136 784 376 € 184 621 104 €

Tuottavuuden lasku 895 548 960 € 1 512 746 352 €

Kuntaesimerkki kustannussäästöstä

Potentiaalinen kustannussäästö elämänajan terveydenhuollon kustannuksissa, mikäli ylipaino vähenee 10 %, case Kangasala. Laskelmassa huomioitu nyt vain terveydenhuollon menot (täysi vertailtavuus Suomen oloihin ei mahdollista).

Esimerkki Kangasala

Väkiluku 31 437 henkilöä

Alle 15 v 20 % = 6 287 lasta

Tyttöjä 3 143 kpl (n 50 %) Poikia 3 144 kpl (n 50 %)

Ylipainoisia 503 kpl (16 %) (tytöt) Ylipainoisia 786 kpl (25 %) (pojat)

TH:n menot 9 876 908 € (tytöt) TH:n menot 12 755 994 € (pojat)

- 10 % 453 kpl / 8 895 108 € (tytöt) - 10 % 710 kpl / 11 522 590 € (pojat)

Säästö 981 800 € (tytöt) Säästö 1 233 404 € (pojat)

11

Loppuraportti Sivu: 11 (27)

Neuvokas perhe

Neuvokas perheen kulut case Neuvokas perhe, Kangasala / vuosi

Kululaji € / vuosi

Materiaalikulut (Neuvokas perhe –kortti jokaiselle lapselle)*

6287 lasta x 2 € = 12 574 €

Terveydenhoitajan ohjausosaamisen vahvistus, 1 päivä / vuosi

150 € x 24 th = 3600 € / vuosi

Yhteensä / vuosi 16 174 €

* = kortti muuttumassa osaksi sähköistä asiointia, jolloin korttikulut vähenevät / päättyvät

Esimerkkilaskelmaa Kangasalta on hyödynnetty Neuvokas perheen juurtumiseen Suomessa, suoraan Kangasalan kanssa, sekä osana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin maakunnallista lapsiperheiden elintapaohjauksen mallintamista.

4. Kunnan elintapaohjaus on vaikuttavaa

Osana Neuvokas perhe – kärkihanketta:

- levitettiin vaikuttava elintapaohjausmenetelmä terveydenhoitajille koko Suomeen

- mallinnettiin miten menetelmä jää käyttöön (Porin osahanke)

- kehitettiin monialaisen elintapaohjauksen malli (etelä-Pohjanmaa)

- tehtiin pilotit monialaisesta elintapaohjauskoulutuksesta (Lappeenranta, Mikkeli, Rauma)

Meillä on olemassa elementit, joiden päälle saadaan rakennettua vaikuttava lapsiperheiden elintapaohjaus kuntiin. Tähän yhtälöön haasteen tuo tuleva sote- ja maakuntauudistus, joka tulee muuttamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämistä. Maakunnan rooli hyte-työn organisoinnissa vahvistuu, mutta toisaalta kunnan vastuulle jää itse hyte. Neuvokas perhe on aiemmin verkostoitunut erityisesti kuntien toimijoiden kanssa ja joka kunnan kanssa on erikseen sovittu, miten Neuvokas perhe toteutuu juuri sen kunnan alueella. Osana Porin osahanketta lähdettiin mallintamaan menetelmän juurtumista koko maakunnan alueella. Vielä lopulliset maakuntarakenteet eivät ole valmiina, mutta oletetulle rakenteelle on jo tehty malli. Yhteistyö kuntien kanssa on jatkunut, mutta Porin osahankkeen, sekä myös Etelä-Pohjanmaan monialaisen mallin avulla, on jo aloitettu yhteistyön luominen maakunnan tasolla. Näistä esimerkkeinä ovat

- Satakunnan alueen mallinnettu juurrutusmalli

- Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä aloitettu lapsiperheiden elintapaohjaustarjottimen rakentaminen

- Pohjois-Pohjanmaalla alueen henkilön avulla Satakunnan mallin mukainen työ

12

Loppuraportti Sivu: 12 (27)

Neuvokas perhe

Tätä painopisteen siirtämistä kunnilta maakuntiin on tarkoitus jatkaa / aloittaa myös muiden maakuntien kanssa. Kärkihankkeen aikana tähän työhön tukea tuli myös VESOTE yhteistyön kautta. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Neuvokas perhe -koulutukset järjestettiin yhteistyössä VESOTE:n kanssa ja Varsinais-Suomessa kannustettiin ammattilaisia osallistumaan ristiin kummankin järjestämiin koulutuksiin.

5. Moniammatillinen yhteistyö elintapaohjauksessa paranee

Vaikuttava elintapaohjaus ei toteudu sälyttämällä se yhden ammattiryhmän harteille. Neuvolassa ja kouluissa käydään joinakin aikoina vain kerran vuodessa ja varsinkin koulussa vanhemmat eivät ole joka tarkastuksessa mukana. Jo Seinäjoen malli on osoittanut, että tuloksia saadaan vain vahvalla yhteistyöllä. Neuvokas perhe – kärkihankkeessa Etelä-Pohjanmaalla hyödynnettiin jo alueella olevia toimivia käytänteitä (Neuvokas perhe, Sapere, Ilo kasvaa liikkuen) ja yhteistyössä 9 kunnan kanssa luotiin mallin monialaiseen elintapaohjaukseen. Malli levitetään muiden alueiden tietoon ja käyttöön, erityisesti nyt kun rakennetaan tulevia hyte-käytänteitä.

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE on uudistanut ja uudistaa pienten lasten perheiden palveluja. Yksi osa tätä kehitystyötä on perhekeskusten rakentaminen. Neuvokas perhe tekee yhteistyötä Lape-toimijoiden kanssa ja Lape näkyy sekä Etelä-Pohjanmaalla, että Satakunnassa tehdyssä kärkihankkeessa yhteistyötahona. Neuvokas perhe halutaan osaksi myös perhekeskusten tarjontaa, osaksi mahdollisimman monen ammattilaisen työtä.

Lastensuojelun keskusliiton vetämä kokoanisuus Perheet keskiöön on kokoamassa perhekeskuksiin järjestöjen tuottamaa sisältöä, materiaalia ja koulutusta, jota perhekeskuksissa voidaan käyttää ja hyödyntää joko suoraan perheiden kanssa tai ammattilaisten työssä. Neuvokas perhe on mukana yhteistyössä tarjoten lisätukea perhekeskuksiin lapsiperheiden elintapoihin ja lasten ylipainoon liittyvissä teemoissa.

Sekä Porin, että Etelä-Pohjanmaan osahanke ja niiden tulokset on esitelty omina raportteinaan, jotka ovat mukana tämän raportissa liitteinä 3 ja 4.

2 Toteutus

2.1 Yleiskuva

Varsinainen kärkihanke alkoi huolellisella hankehakemuksen teolla vuonna 2016. Jo siihen haluttiin selkeästi kirjata mitä tavoitteita haluttiin ja miten niihin päästään. Samalla etsittiin sopivia hankekumppaneita tavoitteisiin pääsemiseksi. Pääkumppaneiksi lähtivät Porin kaupunki sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Muiksi kumppaneiksi lähtivät: Makumestarit, Tampereen kaupungin perusopetus, Kuopion kaupunki, Itä-Suomen yliopisto, Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto, Suomen Tule ry., Perheliikuntaverkosto, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri.

13

Loppuraportti Sivu: 13 (27)

Neuvokas perhe

Kärkihankepäätöksen jälkeen alkoi henkilöiden rekrytointi sekä asiasta tiedottaminen erityisesti kunnille (terveydenhoitajien koulutuksia ajatellen). Heti alussa aloitettiin sähköinen kehittäminen erityisesti koulutusten osalta (koulutustabletit), sekä kuvakansiossa ja verkkosivuilla.

Päävaiheessa suurin työ tehtiin koulutusten organisoinnissa. Koulutukset ja vahvistukset jatkuivat ihan kärkihankkeen loppuun saakka. Samoin ihan loppuvaiheeseen menivät sähköisen kehittämisen eteneminen sekä materiaalin ja sisällön muokkaus terveydenhoitajien toiveiden perusteella. Loppuaikana painottui koulutusten ja sähköisen kehittämisen lisäksi arviointi ja jatkon varmistaminen.

Yhteistyö ja toiminta Porin kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa on kuvattu sekä muualla tässä raportissa, että heidän omissa loppuraporteissaan liitteissä 3 ja 4. Muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehty kärkihanketyö oli seuraavanlaista:

Terveydenhoitajien osaamisen vahvistaminen, materiaalin kehittäminen, erityisesti ruokakasvatus: Makumestarit, Tampereen kaupungin perusopetus, Itä-Suomen yliopisto.

Rakenteisiin juurtuminen, käytön vahvistaminen: Kuopion kaupunki ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri. Alueilla oli jo valmiiksi vahvaa Neuvokas perhe osaamista ja kärkihankkeen aikana käyttöä vahvistettiin. Lisäksi kummallakin alueella mietittiin juurtumiseen liittyviä tekijöitä, Pohjois-Karjalassa erityisesti osana Lasten lihavuuden hoitopolkua ja Kuopiossa sähköisen kortin käyttöön liittyen.

Verkostoituminen, tiedottaminen, kehittäminen: Perheliikuntaverkosto ja Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto tiedottivat Neuvokas perheen materiaaleista omille jäsenjärjestöilleen ja näin auttoivat viestien leviämisessä. Perheliikunta ja tule-näkökulmaa korostettiin Neuvokas perhe -koulutuksissa ja teemoihin saatiin yhteistyökumppaneilta tukea.

2.2 Aikataulun toteutuminen

Suunnitellussa aikataulussa pysyttiin pääosin. Neuvokas perhe -koulutuksia järjestettiin vähemmän lukumäärällisesti kuin arvioitiin, sillä moni kunta tilasi yhteiskoulutuksia (mm. Ahvenanmaan ja Rovaniemen ympäryskunnat). Samoin ohjaajakoulutuksia järjestettiin ihan kärkihankkeen loppuun saakka, kuntien toiveista johtuen. Vahvistuskoulutusten määrä lisääntyi koulutettujen alueiden lisääntyessä. Suurimmat haasteet aikataulussa liittyivät sähköisen kortin kehittämiseen, johtuen valtakunnallisen kehittämisen hitaudesta. Vielä ihan loppuaikana jouduttiin tekemään lisäratkaisuja uusille sähköisille alustoille, koska ODA ei kattaisi koko Suomea. Myös alueilta tuli toiveita sähköisenkortin alustoiksi ja näihin haluttiin vastata.

14

Loppuraportti Sivu: 14 (27)

Neuvokas perhe

Kuva 7. Aikataulun eteneminen kärkihankkeen aikana

2.3 Toteutuneet kustannukset- ja resurssit

2.3.1 Työmäärät ja tehtävien tekijät

Kärkihankkeen aikana työmäärän jakaantumiseen ja tehtävien tekemiseen tuli joitakin muutoksia. Suurin muutoksia aiheuttanut syy oli yhden päätyöntekijän jääminen vuorotteluvapaalle syystä, joka ei ollut tiedossa ennen kärkihanketta. Hänen työtehtävänsä jaettiin muille hankkeessa mukana olleille, jolloin osan työmäärä lisääntyi alkuperäisestä suunnitelmasta. Lisäksi koulutusjärjestelyt veivät suunniteltua enemmän aikaa ja resursseja, sillä samalla luotiin verkostoa ja juurtumista koulutuksen jälkeen keräämällä yhteystietoja ja palautteita.

Loppuvaiheessa haluttiin käyttää resursseja terveydenhoitajilta tulleiden toiveiden toteuttamiseen, jotka auttaisivat heitä vielä paremmin erilaisten perheiden liikunta- ja ravitsemusohjauksessa.

Sähköinen kortti

Materiaalin muokkaus

Koulutukset

Vahvistukset

Arviointi

Suunnitteluvaihe

Hankehakemus

Tavoitteet

Kumppaneiden haku

Aloitus

Markkinointi

Kuvakansio

Koulutukset

Organisoituminen

Keskvaihe

Koulutukset

Vahvistukset

Sähköinen kortti

Loppuvaihe

Hanke-hakemus

Rekrytointi

Koulutusten markkinointi

Koulutukset

Kuvakansio

Sähköinen kortti,

Koulutukset Vahvistukset

Sähköinen kortti, Koulutukset , vahvistukset,

arviointi

15

Loppuraportti Sivu: 15 (27)

Neuvokas perhe

Taulukko 3: Suunnitellut ja toteutuneet henkilötyöpäivät

Hankkeen/projektin tehtävät (tai muut

osakokonaisuudet)

Suunnitellut henkilötyövuodet tai -

päivät

Toteutuneet henkilötyövuodet tai -

päivät

Projektin johto ja ohjaus 230 168

Viestinnän suunnittelu ja toteutus 149,5 124

Koulutustapahtumien suunnittelu ja

toteutus 72 41

Koulutustapahtumien ja tilaisuuksien

järjestelyt sekä muut hallinnolliset tehtävät

esim. koulutuspalautteiden käsittely, hankintojen tarjouspyynnöt, yhteydenpito

kuntiin, aineiston dokumentointi

72 134

Taloushallinto 14 14

Koulutustapahtumat 160 kpl 49 kpl

Yhteensä: 537,5 työpäivää+160

kpl

481 -päivää ja 49 kpl

Taulukko 4: Resurssien todellinen käyttö

Resurssi tai resurssiryhmä

(Rooli / vastuu)

Suunnitellut

henkilötyöpäivät tai -

tunnit

Toteutuneet

henkilötyöpäivät tai -

tunnit

Projektipäällikkö/hankkeen koordinointi ja johto 230 168

Koulutussihteeri, avustajia/koulutuksien

suunnittelu ja järjestelyt

72 134

viestinnän suunnittelija/Lasten ravitsemus 65 26

lasten ravitsemuksen asiantuntija vs 18

viestinnän suunnittelija vs 3

suunnittelija/Monialainen koulutus

varhaiskasvatus

80 76

Liikunta-asiantuntija/ liikunta vs 4,5 1

Koulutuksien toteutus 160 kpl 49 kpl

Koulutussuunnittelija 72 41

Kirjanpitopäällikkö/hanketalous 14

16

Loppuraportti Sivu: 16 (27)

Neuvokas perhe

Resurssi tai resurssiryhmä

(Rooli / vastuu)

Suunnitellut henkilötyöpäivät tai -

tunnit

Toteutuneet henkilötyöpäivät tai -

tunnit

Yhteensä: 537,5 työpäivää+160

kpl

481 -päivää ja 49 kpl

2.3.2 Budjetti ja kustannukset

Tämä raportoidaan maksatushakemuksen yhteydessä.

2.4 Riskit

Hankkeen alussa tunnistettiin neljä selkeää riskiä liittyen Neuvokas perhe -kärkihankkeeseen.

1. Riski: Sähköinen Neuvokas perhe -kortti ei löydä "oikeaa" kotipesää.

Ratkaisuehdotus: kortin saaminen osaksi perheiden sähköistä asiointia, samaan paikkaan kuin muutkin neuvolan ja kouluterveydenhuollon lomakkeet.

Miten toteutui: Tämän riskin suhteen elettiin hankkeen aikana melkoista vuoristorataa. Jo alkuvaiheessa oli vaikea ennustaa, mikä olisi se sähköinen alusta, johon kortti kannattaa viedä. Hyvis-alueen kanssa asiasta tehtiin esiselvitys, mutta yhteistyökumppaniksi valikoitui ODA-alusta (nyk SoteDigi), sillä sinne oltiin kehittämässä myös THL:n sähköisiä esitietolomakkeita. Odotukset olivat suuret ODA-päätöksen jälkeen. Mutta ODA-alustan kehittäminen on ollut todella hidasta ja haastavaa. Neuvokas perhe -kortti saatiin riisuttuna versiona ODA-alustalle, mutta ODA kattaa edelleen vain pienen osan Suomea, eikä se toimi vielä sähköisenä asiointialustana. Lisäksi tällä hetkellä siellä oleva kortti on hyvin pelkistetty.

Kun kävi loppuvaiheessa ilmi, että ODA ei taivu aikataulussa asetettuihin tavoitteisiin, Neuvokas perhe -kortti vietiin myös muille alustoille. Näitä olivat:

- OmaSote (Kainuu ja Raahe)

- sähköinen äitiysneuvolakortti iPana

- www.neuvokasperhe.fi sivujen paranneltu korttiversio tarjottavaksi linkkinä / upotteena muille alueille

Hankkeen aikana, kun kävi ilmi, että painettu kortti tulee olemaan vielä jonkin aikaa päätyöväline, terveydenhoitajat nostivat toivetta saada kortista perheille paremmin tietoa. Tähän työhön tehtiin mainosfilmi Tussitaikureiden avulla Neuvokas perhe -kortista, jota terveydenhoitajat voivat jakaa perheille. Myös medianäkyvyyttä lisättiin kortin käyttöön ja tämä onnistui erityisen hyvin Satakunnan alueella.

2. Riski: Kunnissa "hankeähky" liittyen erityisesti Etelä-Pohjanmaan monialaiseen kehittämiseen

Ratkaisuehdotus: Kahdenkeskiset neuvottelut kuntien kanssa. Selkeämmin kertoa, mitä kunta hyötyy mukaan tulosta.

17

Loppuraportti Sivu: 17 (27)

Neuvokas perhe

Miten toteutui: Hankeähky näyttäytyi erityisesti aktiivisilla alueilla Satakunnassa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Tämä vaikutti kuitenkin yllättävän vähän tavoitteisiin pääsyyn tai hankkeen onnistumiseen. Vaikka alueilla jonkun verran nostettiin esille useiden hankkeiden päällekkäisyyttä, työntekijät kuitenkin kokivat Neuvokas perheestä ja sen osahankkeista hyötyä omaan työhönsä, jolloin jaksoivat olla aktiivisina mukana. Osahankkeiden osalta kentän työntekijöiden sitoutuminen oli paljon kiinni kummankin alueen loistavasta projektityöntekijästä. He pitivät kuntiin ja työntekijöihin aktiivisesti yhteyttä ja konkretisoivat osahankkeiden tavoitteita ja saavutuksia, jolloin työntekijöillä oli koko ajan tuki sekä tunne, että hanke hyödyttää omaa työtä. Koko hankkeen eli Neuvokas perheen osalta suurin kiitos siihen, että hanke onnistui, eikä kunnat kieltäytyneet koulutuksista liittyi Neuvokas perheen jo saavuttamaan maineeseen ja siihen, että menetelmästä ja työvälineistä koettiin saatavan niin paljon hyötyä, että mukaan kannatti lähteä. Tämä toteutui koulutuspalautteissa sekä terveydenhoitajien loppukyselyssä.

3. Riski: Ruotsinkielisen Neuvokas koulutuksen saaminen

Ratkaisuehdotus: Aktiivinen markkinointi, sopivien kouluttajien rekrytointi

Miten toteutui: Koko Suomi saatiin mukaan, myös ruotsinkieliset alueet ja Ahvenanmaa. Aiemmin nämä alueet ovat olleet vähemmän aktiivisia koulutusten tilaamisen suhteen. Tämä onnistui onnistuneen kouluttajarekrytoinnin takia (Elisa Luomaranta), joka osasi oikealla lailla ja aktiivisesti markkinoida koulutusta ruotsinkielisille alueille. Lisäksi ruotsinkielisten alueiden toiveiden kuuntelu ja niihin vastaaminen. Neuvokas perhe -materiaalia käännettiin toiveiden perusteella ruotsin kielelle ja myös koulutus järjestettiin ruotsin kielellä.

4. Riski: Neuvokas menetelmän juurtuminen terveydenhoitajien käyttöön

Ratkaisuehdotus: Käytön tuki pysyviin rakenteisiin. Painetun, maksullisen Neuvokas perhe - kortin tilalle, toimiva sähköinen kortti, AMK-yhteistyö.

Miten toteutui: Riskiä vähensi seuraavat onnistumiset:

o AMK-opettajien kouluttaminen, heille Neuvokas perhe -koulutuspaketin rakentaminen sekä opetukseen integroiminen

o Koulutetuille alueille käytön tuki sekä vahvistus

o Juurtumisen mallinnus valmistui

o Käytön ja juurtumisen tukea www.neuvokasperhe.fi sivuille (mm.)

▪ Neuvokas perhe -kuntakartta ja esimiehen check-lista

▪ Kouluterveydenhoitajan käytännön vinkit

▪ Käytännön esimerkkejä työvälineiden käytöstä

▪ Selkokielistä materiaalia asiakkaiden ohjaukseen

▪ Maahanmuuttajien ohjaukseen lisätukea

Riskiä lisäsi seuraavat haasteet:

18

Loppuraportti Sivu: 18 (27)

Neuvokas perhe

o Osa alueista koulutettiin vasta loppuhankeaikana, joten eivät ehtineet saada vahvistuskoulutusta

o Työvälineiden käytön osalta ollaan edelleen liikaa painetun Neuvokas perhe -kortin varassa

o Sote-uudistus ei valmis – millaiset ovat maakuntarakenteet hyte-työssä?

Taulukko 5: Riskien jälkiarvio

Riskin kuvaus Toimenpiteet Toteutuminen

Sähköisen kortin kotipesä

ei löydy. Vastuu Terhi

Koivumäki

ODA:n lisäksi OmaSote,

iPana, oma kortti www.neuvokasperhe.fi

sivuille

Valtakunnallinen alusta edelleen

puuttuu. Paikkauksia tehty mahdollisuuksien mukaan. Perheille

mainosfilmi kortista.

Hankeähky. Vastuu Julia Sillanpää, Susanna

Lehtimäki, Terhi

Koivumäki

Säännöllinen yhteydenpito, hyötyjen konkretisoituminen,

hankkeiden yhteistyö.

Oli puheissa ja pohdinnassa. Käytännössä vaikutti hankkeeseen

melko vähän.

Ruotsinkielisten alueiden

kouluttaminen. Vastuu

Terhi Koivumäki, Elisa

Luomaranta

Aktiivinen markkinointi sekä

alueen toiveiden kuuntelu ja

toteuttaminen.

Riski ei toteutunut vaan myös

ruotsinkieliset alueet koulutettiin.

Juurtuminen terveydenhoitajien

työhön. Terhi Koivumäki

AMK-opetukseen integroiminen. Vahvistuksen

tarjoaminen. Sähköisen tuen

lisääminen.

Osalla alueista hyvin, osalla vasta käynnistymässä.

Maakuntarakenteet vielä kesken.

Koulutuksen jatkuvuus AMK:n kautta sekä Sydänliiton erillisenä

koulutuksena.

3 Osaprojektit

3.1 Yleistä

Neuvokas perhe kärkihankkeessa oli kaksi erillistä osaprojektia:

- Neuvokas perheen juurtuminen uusiin sote rakenteisiin. Hanketta hallinnoi Porin kaupunki. Projektisihteerinä hankkeessa toimi Satakunnan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Susanna Lehtimäki.

- Monialainen elintapaohjaus. Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja projektityöntekijänä oli Julia Sillanpää.

Kummastakin osahankkeesta tehtiin oma loppuraportti, jotka löytyvät liitteinä 3 ja 4.

4 Dokumentointi

Neuvokas perhe tuotti kärkihankeaikana paljon uutta materiaalia sekä hallinnollista asiakirjaa.

19

Loppuraportti Sivu: 19 (27)

Neuvokas perhe

Terveydenhoitajille ja perheille tehdyt materiaalit, artikkelit, videot ovat esillä ja löydettävissä www.neuvokasperhe.fi sivuilla, josta perheet ja ammattilaiset ne löytävät. Näitä markkinoidaan myös facebookissa, twitterissä sekä uutiskirjeiden välityksellä.

Kaikki hallinnolliset paperit (kokouspöytäkirjat, sopimukset, muistiot) säilytetään Sydänliiton arkistoissa (m-files sekä paperiset versiot sovituissa paikoissa).

Neuvokas perhe -koulutuksen materiaalit ja ammattikorkeakoulujen käyttöön tehdyt opetuspaketit ovat tallessa ja esillä www.neucokasperhe.fi sivuilla, sekä tallennettuina Sydänliiton omissa sähköisissä arkistoissa.

Neuvokas perhe – juhlaseminaarin 11.12.2018 tallenne ja esitykset on esillä ja tallella www.neuvokasperhe.fi -sivuilla.

5 Opit ja palautteet

Mitä opimme

Neuvokas perhe -kärkihanke onnistui. Seuraavat tekijät vaikuttivat erityisesti hankkeen onnistumiseen:

- Jo valmis hyvä käytäntö kentälle vietäväksi. Valmiiksi tunnettu, testattu, jo käytössä. Tutkittuun tietoon perustuva, mutta käytännön työhön sopiva. Perustuu kohderyhmien kuunteluun sekä loppukäyttäjien tuntemiseen.

- Oikeat rekrytoinnit, erityisesti pääkouluttaja Elisa Luomaranta, sekä hanketyöntekijät Susanna Lehtimäki ja Julia Sillanpää.

- Toimijoiden osallistaminen kaikissa vaiheissa.

- Hyvä yhteistyö STM:n kanssa ja erityisen onnistunut STM:n yhteyshenkilö. Samoin kärkivalmentamo antoi uutta osaamista vaikutusten arviointiin, hankkeen kirkastamiseen sekä kustannusvaikuttavuuteen.

Mitä jäi saavuttamatta ja miksi:

- Sähköinen Neuvokas perhe kortti valtakunnalliselle alustalle. Syitä esitetty jo aiemmin, pääsyynä valtakunnallisen alustan kehittämisen hitaus.

- Juurtuminen uusiin sote-rakenteisiin. Maakuntauudistus ei ole vielä toteutunut, joten hyte-rakenteet vielä auki. Mallinnus tehtiin olettamukselle, miten rakenteet jatkossa toteutuvat. Lisäksi ihan viimeisenä mukaan tulleet kunnat eivät ehtineet saamaan samaa vahvistustukea kuin aiemmin koulutetut alueet. Koulutuksia tilattiin ihan loppusuoralle asti, kun alunperin ajatuksena oli painottaa viimeisenä puolivuotiskautena vahvistuksia.

Mitä palautetta kerättiin:

- jatkuva palaute

o jokaisesta Neuvokas perhe -koulutuksesta koulutuspalaute sekä anonyyminä kirjallisena, että koulutuksen jälkeen suullisena sekä värilapuilla

o säännölliset työkokoukset ja yhteydenpito ydinhenkilöiden kesken

20

Loppuraportti Sivu: 20 (27)

Neuvokas perhe

o esimiehiin ja terveydenhoitajiin säännöllinen yhteydenpito ja palautteen annon mahdollistaminen

- loppupalaute

o terveydenhoitajien kysely (n= 740) liite 1

o esimiesten kysely (n = 24) liite 1

Terveydenhoitajien ja esimiesten loppukysely oli tärkeä osa onnistumisen arviointia. Neuvokas perhe -hankkeen tehtävänä oli tukea terveydenhoitajien liikunta- ja ravitsemusosaamista Neuvokas perhe -menetelmän kautta. Tähän tavoitteeseen päästiin kyselyn vastausten perusteella. Tarkempi analyysi ja raportti kyselyistä on liitteessä 1, mutta tähän nostettu kuvioina tärkeimmät tulokset (kuvat 8,9 ja 10)

21

Loppuraportti Sivu: 21 (27)

Neuvokas perhe

Muutamia avoimia palautteita Neuvokas perhe -kyselystä:

"Iloinen tapa motivoida ja kannustaa perheitä liikkumaan enemmän(ja yhdessä) ja

syömään terveellisesti."Hoksauttaa" perheitä pysähtymään arjessa ja miettimään perheen

ruokailu- ja liikuntatottumuksia."

"Hyvä tukiranka ravitsemus- ja elintapaohjaukseen, hyvät sisällöt itsenäiseen

tiedonhakuun perheille."

"Hieno juttu! Positiivinen kokonaisuus perheille ja ammattilaisille. Laajat nettisivut

myös."

6 Pysyvä toiminta ja jatkotoimet

6.1 Siirtyminen pysyvään toimintaan

Moni asia saatiin kärkihankkeen osalta maaliin. Näitä ovat:

- Neuvokas perhe valtakunnalliseksi terveydenhoitajien menetelmäksi

- terveydenhoitajien liikunta- ja ravitsemusohjausosaamisen vahvistuminen

- sähköinen materiaalin kehittäminen (kuvakansio, uusi materiaali, osin kortti)

- monialaisen elintapaohjausmallin valmistuminen

- hyvän käytännön juurtumisen mallin valmistuminen

Osa asioista jäi myös kesken ulkopuolella vaikuttavien tekijöiden vuoksi. Näitä ovat:

- Neuvokas perhe -kortti osaksi asiakkaan sähköistä valtakunnallista asiointia. Sähköistä valtakunnallista alustaa ei ole valmistunut ja edelleen sähköisen asioinnin alustoja on useita ja niitä vasta kehitellään

- Valmis juurtumisen malli uudessa sote- ja maakuntatilanteessa. Sote- ja maakuntauudistus on tulossa vasta ehkä vuonna 2019.

Miten kärkihankkeen työ säilyy, mitä tehty

22

Loppuraportti Sivu: 22 (27)

Neuvokas perhe

Neuvokas perhe -koulutuksia ja vahvistuksia tullaan jatkossakin järjestämään todennäköisesti pääosin maksullisena kuntien niitä toivoessa tai tilatessa. Mutta jotta jatko ei olisi kiinni kunnan / maakunnan taloudellisesta tilanteesta, eikä koulutustarve olisi niin suuri kuin kärkihankkeen aikana, on tehty seuraavia toimenpiteitä

o Terveydenhoitajia opettavat AMK-opettajat on koulutettu Neuvokas perhe -menetelmän käyttöön ja heille on tehty Neuvokas perhe -koulutuspaketit, joita he voivat hyödyntää terveydenhoitajaopinnoissa.

o www.neuvokasperhe.fi sivulle on lisätty paljon tukea työvälineiden ja menetelmän käyttöön. mm. esimiehen chek-lista, Neuvokas – kunnat kartta (jonne lisätään myös alueen yhteyshenkilö), käytännön vinkkejä työvälineiden käyttöön. videoita, tietoja, artikkeleita.

o Innokylään Neuvokas perhe toimintamallikuvaus

o Satakunnan mallin mukaan etsitty alueellisia yhteyshenkilöitä (mm. sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen henkilöitä), jotka Satakunnan mallin mukaan lähtevät juurruttamaan Neuvokas perhe – menetelmää osaksi sairaanhoitopiirin terveyden edistämistä. Kun maakuntamalli varmistuu, samaa työtä jatketaan maakunnan ja osin kunnan tahojen kanssa.

o Monialaisen elintapaohjausmallista tiedottaminen kunnille. Tämä malli jo jaettu niille kunnille, joista monialaiseen työhön on kaivattu tukea.

o Rauman, Lappeenrannan ja Mikkelin moniammatillisten kokeilukoulutusten palautteet analysoidaan ja kehitetään niiden pohjalta kunnille koulutuskokoanisuus, jolla eri ammattilaiset saisivat yhteisen elintapaohjausprosessin omalle alueelleen.

o Neuvokas perhe on mukana myös perheet keskiöön – yhteistyössä, jossa perhekeskuksiin rakennetaan erilaisia koulutuspaketteja perheiden kanssa työskenteleville. Samoin LAPE – yhteistyö jatkuu mahdollisuuksien mukaan.

Neuvokas perheen käytöstä on sovittu 54 % kunnista ja 33 % se on suunnitteilla (esimiesten Neuvokas perhe kysely 2018). Tämän lisäksi Neuvokas perheen juurtumista maakunnallisiin rakenteisiin on jo aloitettu seuraavilla alueilla: SiunSote, Kainuu, Satakunta, Pirkanmaa. Näistä esimerkkinä:

- Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin lapsiperheiden elintapaohjaustarjottimen sisältönä (hyödynnetään Neuvokas perhe, Satakunnan mallinnus sekä Etelä-Pohjanmaan monialainen malli)

- Lihavan lapsen hoitopolku Siun Sote http://www.pkssk.fi/documents/601237/620422/lasten+ja+nuorten+lihavuus_hoitoketju.pdf/bc069d5e-b07d-489b-bab7-f60f52ca55ab

6.2 Jälkiarviointi ja avoimet tehtävät

Kahden vuoden kärkihankeaika ei olisi onnistunut näin hyvin, ellei Neuvokas perhe -työtä olisi tehty vahvasti jo ennen kärkihanketta. Mutta kärkihanke-status sekä myönnetty lisäresurssi vaikuttivat siihen, että kahdessa vuodessa saatiin paljon aikaan.

23

Loppuraportti Sivu: 23 (27)

Neuvokas perhe

Merkittävimpänä saavutuksena valtakunnalliseen asemaan pääseminen terveydenhoitajien ohjausmenetelmänä. Lisäksi erittäin hyvään vauhtiin päästiin sähköisessä kehittämisessä, monialaisessa elintapaohjauksessa sekä käyttöön juurruttamisessa.

Avoimet / jatkuvat tehtävät

- Terveydenhoitajien tuki menetelmän käytölle. Sydänliiton pysyvää toimintaa erityisesti sähköisen tuen kautta, mutta mahdollisuuksien mukaan myös kasvokkain tapahtuvana tukena.

- Sähköisen Neuvokas perhe -kortin käytön lisääminen. Sydänliitto / Neuvokas perhe markkinoi korttia omien verkostojen kautta, erityisesti luotujen yhteyshenkilö-, kunta- ja maakuntaverkostojen kautta.

- Monialainen elintapaohjaus. Etelä-Pohjanmaalla kehitettyä mallia hyödynnetään maakuntien hyte-työn kehittämisessä, osana Neuvokas perhe -juurtumista. Monialaisen koulutuksen kehittäminen jatkuu kärkihankkeen kokemusten perusteella. Tavoitellaan vielä paremmin muita ammattilaisia (mm. varhaiskasvatus) Neuvokas perhe -menetelmän käyttäjiksi. Sydänliitto vastaa tästä työstä resurssien puitteissa.

- Neuvokas perhe -juurtuminen maakuntien hyte – rakenteisiin. Sydänliitto tekee tätä työtä yhteistyössä maakuntien yhteyshenkilöiden kanssa. Työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan ja tarvittavaa tukea tarjoten, mutta päävastuu on maakuntien yhteyshenkilöillä. Hyödynnetään työssä Satakunnassa tehtyä mallia juurtumiseen.

- Tilastojen päivittäminen. Sydänliitto seuraa jatkuvasti Neuvokas perheen lukumäärällisiä tilastoja (työvälineiden käyttö, www-sivujen käyttö) ja lisäksi valtakunnallisesti seurataan mm. lasten ylipaino-tilastoja ja niiden perusteella koko ajan etsitään uusia keinoja vaikuttaa myönteisesti terveyslukuihin.

- Neuvokas perheen pysyminen ajan tasalla. Sydänliiton perustehtävä. Mahdollisille uusille avauksille tai laajennuksille etsitään uusia rahoitusmahdollisuuksia, mutta nykyiset ja jo kehitetyt materiaalit ja menetelmät pidetään ajan tasalla ja päivitettyinä osana Sydänliiton terveyden edistämisen toimintaa.

6.3 Ideoita jatkokehitykselle

Lasten ylipainoon vaikuttaminen on koko yhteiskunnan asia, ei vain terveydenhoitajien työn vaikutusta. Yhteistyössä THL:n kanssa etsitään parempia keinoja yhteiskunnallisesti vaikuttaa asiaan. Jatketaan myös terveydenhoitajille lisätuen tarjoamista erityisesti lapsen ylipainoon liittyen. Tulossa on mm. lapsen ylipainon puheeksi ottamiseen ohjekortti. Yhteyshenkilönä on ollut kehittämispäällikkö Päivi Mäki THL.

Neuvokas perhe -ohjausryhmä jatkaa toimimistaan. Kärkihankkeen aikana ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa ja tarvittaessa heiltä pyydettiin kommentteja myös useammin. Ohjausryhmä on monialainen työryhmä, joka auttaa Neuvokas perhettä miettimään tulevaisuutta ja arvioimaan jo tehtyjä asioita.

24

Loppuraportti Sivu: 24 (27)

Neuvokas perhe

7 Liitteet

Taulukko 6: Liitteet

Liite Liitteen nimi

1. Terveydenhoitajien ja esimiesten kyselyn yhteenveto

2. Neuvokas perhe -koulutukset ja -vahvistukset 2017 - 2018

3. Porin kaupungin loppuraportti ja liitteet

4. Etelä-Pohjanmaan loppuraportti ja liitteet