“Parimala on koulun toinen kokki, ihan loistotyyppi! Meillä synkkaa huumorin-taju todella hyvin yhteen vaikka yhteistä kieltä ei juuri ole. Parimala tykkää erit-täin yksinkertaisista vitseistä ja käytännön piloista kuten minäkin.”

Anton Laine, Intia s. 8

MAAILMANVAIHTO RY:N JÄSENLEHTI 1/09

2

Muu maa mustikka

V

Pääkirjoitus

iime Newsletterin pääkirjoituksessa siviilipalvelusmiehemme Mikko Lipsanen kertoi kuluneesta vuodestaan ja kiitti yhteistyöstä. Aloitin itse työni järjestösihteerinä viime keväänä melko pian Mikon jälkeen. Ei voi kuin

ihmetellä kuinka nopeasti vuosi on vierähtänyt, kuinka paljon on tapahtunut ja kuinka paljon olen myös oppinut.

On ollut äärettömän mielenkiintoista, mutta myös haastavaa, seurata ulkomaalaisten vapaaehtoistyöntekijöiden sopeutumisprosessia. Olen ollut mukana aivan alkumetreiltä, kun hakemukset saapuivat toimistolle ja sijoituksia ryhdyttiin tekemään. Nyt vuoden jälkeen tuntuu, että kaikki ovat löytäneet paikkansa, “oman Suomensa”. Tammikuussa järjestetty puolivuotisarviointileiri antoi monta ilon aihetta: on löytynyt ystäviä ja tukiverkostoja, työ on antoisaa ja moni on oppinut kieltä. Vielä elokuussa ujot vapaaehtoiset olivat nyt saaneet roimasti lisää itsevarmuutta ja itsenäisyyttä. Haasteellisen syksyn jälkeen ovat palaset loksahdelleet paikoilleen.

Leirin aikana pidimme myös pienryhmäkeskustelun aiheesta suomalaisuus. Oli hauska huomata, kuinka vahvoja tunteita, ajatuksia ja kokemuksia suomalaisuus vapaaehtoisten mielissä herättää. Toisille suomalaisinta Suomea on luonto, toisille ruoka, osa mietti pitkään turvallisuutta ja järjestelmällisyyttä. Myös sauna on kirjaimellisesti sulattanut monen sydämen. Jokainen on kuitenkin löytänyt oman vahvan kuvansa Suomesta, sellaisen, kuin se kullekin näyttäytyy. Tätä Suomi-kuvaa on itsensäkin aiheellista päivittää. Mitä kätkeytyy saunan syvimpään olemukseen, mitä löytyy ökykännien ja hiljaisuuden välimaastosta?

Uusia innokkaita Suomi-tutkijoita olisi maahan jo saapumassa. Selvänä kevään merkkinä saapuu toimistolle päivittäin kyselyitä ja hakemuksia uusilta kiinnostuneilta vapaaehtoisilta. Pyörä on siis taas pyörähtänyt ympäri Maailmanvaihdon vuodessa.

Iloista kevään odotusta kaikille!

Reeta Kaikumo, Järjestösihteeri

Muuttopuuhissa

3

Letter f rom the Programme Coordinator

Finding my Finland

IN

n the last Newsletter our civilian servant Mikko Lipsanen was telling and thanking about the last year. I started working as a programme coordinator last spring quite soon after Mikko. It’s a surprise how quickly the year has

passed, how much has happened and how much have I learned.

It’s been really interesting , but also challenging, to follow the adaptation process of the foreign volunteers. I’ve been there just from the beginning, when the new applications arrived and the placement was started. Now, after a year, it feels like everybody have found their place, “their own Finland”. The mid-term evaluation camp was organised in January and it gave many reasons for joy: friends and support network has been found, the work in rewarding, many have learned Finnish. The volunteers who were still shy in August had got plenty of self-confi dence and independence. After a challenging autumn all the pieces have fallen in their places.

During the camp we had a discussion in small groups about Finland. It was fun to notice how strong emotions, thoughts and experiences Finland created in the volunteers. For many, the essence of Finland is the nature, for many the food, some were thinking about the safety and the how organised everything is. Also the sauna has literally melted many hearts. Everyone had founded their own strong image of Finland, the way it appears for them. This image of Finland should be updated by all of us. What is hidden in the inner core of sauna, what can be found in between drunkenness and silence?

New eager researchers of Finland would be already arriving to the country. As a clear sign of spring, several inquiries and applications are arriving daily to the offi ce. The new wheel has turned again in the year of Maailmanvaihto.

Joyful springtime for everyone!

Reeta KaikumoProgramme Coordinator

4

Anton Nuot ion kuvaterveiset

Intiasta s. 8

Sanna Raita-aho Ukrainass a s.6

Sisältö

Iina Lyytinen haavepaikass aHondurasiss a

s. 10

Mid-term camp 2009in Antaverkka,

page 12

5

ICYEntoiminnanlähtökohtaICYE on voittoa tavoittelematon, nuorten itsensä rakentama kansalais-järjestö, joka tarjoaa monipuolisia vapaaehtoistyön mahdolli-suuksia paikallisissa yhteisöissä ja kansa-laisjärjestöissä yli 30 maassa, kaikis-sa maanosissa. Suomessa Maailman-vaihto ry eli Suomen ICYE lähettää ja vastaanottaa 30-40 nuorta vuosit-tain.

Vastavuoroisuus-periaateMaailmanvaihdon ohjelma on vasta-vuoroinen eli vapaaehtoistyöhön lä-hettämisen lisäksi vastaanotamme vuosittain ulkomaalaisia nuoria va-paaehtoistyöhön Suomeen. Näin jär-jestämme kulttuurien välisiä kohtaa-misia myös Suomen maaperällä. Joka vuosi suomalaiset isäntäperheet ja eri-laiset työyhteisöt ottavat vastaan ul-komaalaisia vapaaehtoisiamme. Isän-täperheiksi ovat tervetulleita kaikki mielenkiintoisista ihmisistä ja vierais-ta kulttuureista kiinnostuneet. Vapaa-ehtoistyöpaikoiksi puolestaan sopivat erilaiset yleishyödylliset yhteisöt.

Pääkirjoitus 2

Sisältö 4

VOLUNTEERING

EVS-jaksolla Kiovassa 6

Antonin Intia kuvin 8

Haavepaikassa Hondurasissa 10

TALVELLA TAPAHTUNUTTA

The Mid Term Camp 2009 12

Kutsu vuosikokoukseen 14

Uutisia 16

Kutsu maailma kotiisi 18

Tapahtumakalenteri 19

Sisältö

6

Vapaaehtoisena Ukrainassa

EVS-JAKSOLLA KIOVASSA Teksti: Sanna Raita-aho

K irjoitan tätä tekstiä keskeltä Kio-vaa, Ukrainan viiden miljoo-

nan asukkaan pääkaupunkia. Saavuin tänne neljä kuukautta sitten EVS-vapaa-ehtoistyöhön, ja tällä hetkellä minulla on jaksostani jäljellä enää parisen kuukautta. Työskentelen kehitysvammaisten lasten ja nuorten parissa, joilla on erilaisia op-pimiseen ja tunteiden hallintaan liittyviä vaikeuksia.

Vapaaehtoistyöjaksoni on ollut tähän mennessä ikimuistoinen kokemus, mo-nessakin mielessä. Olen oppinut uu-sia asioita, tutustunut itäeurooppalaiseen kulttuuriin, ollut vuoroin ikionnellinen ja vuoroin kaivannut kotiin niin paljon, että olen halunnut ostaa ensimmäiset saatavil-la olevat lentoliput takaisin Suomeen.

Projektini on kehitysvammaisten nuorten hostelli, jossa nuoret asuvat ja opettele-vat itsenäiseen elämään kuuluvia taitoja. Minun työkuvaani kuuluu avustaa hos-tellin opettajia ja muita työntekijöitä, or-ganisoida lapsille vapaa-ajan aktiviteet-teja ja niin edelleen. Työkuvani on hyvin monipuolinen, sillä lapsille järjestetään hostellissa hyvin erilaista ohjelmaa, aina keittiötöistä tanssitunteihin. Kielitaitoni ja työkokemukseni lisääntyessä saan yhä enemmän lisää vastuuta, mikä on sekä hyvä että huono asia. Hyvää se on tiet-enkin siksi, että opin yhä enemmän uu-sia asioita ja vastuuntuntoa, huono puoli

taas on se, että ajoittain vastuu saattaa olla stressaavaa.

Olen ollut tähän mennessä hyvin tyyty-väinen projektiini, vaikka työ ei olekaan helpoimmasta päästä, etenkään alussa kun en puhunut sanakaan venäjää! Työ ei ole fyysisesti raskasta, koska minun ei tar-vitse avustaa lapsia syömisessä tai sui-hkussa käymisessä – sen he osaavat itse. Työn raskaus on pikemminkin henkistä, sillä suurimmalla osalla lapsista on nimen-omaan tunteiden hallintaan liittyviä ongel-mia erilaisten käytös- ja oppimishäiriöi-den ohella. Jokainen lapsi on myös oma erilainen persoonansa, jolla on omat kiin-nostuksen kohteensa ja vahvuutensa. Työ on kuitenkin ollut erittäin kasvattavaa ja antoisaa, sillä suurin osa lapsista on per-soonina erittäin ihania, huonoista päivistä huolimatta.

Asun ukrainalaisessa isäntäperheessä, millä on sekä hyviä että huoja puolia. Hyvä puoli on se, että paikalliseen kult-tuuriin pääsee kunnolla sisälle asues-saan isäntäperheessä, huono taas se, että isäntäperheeni jäsenten kanssa kemioiden löytäminen on ottanut aikaa. Kärsiväl-lisyyteni ja joustavuuteni onkin kasvanut näiden neljän kuukauden aikana huomat-tavasti!

Ukraina on vastakohtien maa, joka et-sii yhä paikkaansa Venäjän ja Euroopan

7

Volunteering in Ukraine

välissä. Kiovan keskusta merkkiputiik-keineen ja luksusautoineen luo räikeän kontrastin neuvostoliittolaiselle arkkiteh-tuurille, rämiseville julkisille kulkuneu-voille ja babushkoille, jotka kaupittelevat kadun varsilla kaikkea vihanneksista pe-suvälineisiin tienatakseen elantonsa.

Tavallisten ihmisten arkipäivää hallitse-vat monet ongelmat, mutta ukrainalaiset osaavat tästä huolimatta nauttia elämästä: Ystävä ja perhesiteet ovat tärkeitä, eikä juhlissa juomaa ja ruokaa säästellä. Ju-namatkoilla ei tarvitse tuntea yksinäisyyt-tä, koska vastapuoli haluaa varmasti jutel-

la kanssasi ja mahdollisesti myös tarjota sinulle syömistä tai juomista – eväiden jakaminen kun on maan tapa pitkillä ju-namatkoilla. Maan pinta-alasta ja asu-kasmäärästä johtuen siinä riittää vielä neljänkin kuukauden jälkeen tutkimis-ta. Yritänkin ottaa irti kaiken siitä ajasta mikä minulla on jäljellä, ja uskon että tu-len takaisin Suomeen monta kokemusta rikkaampana.

Sanna Raita-ahoEVS-vapaaehtoisena Ukrainassa

Syksyä vastaanottamassa nuorten kanssa

8

Vapaaehtoisena Intiassa

Daniel on hauska tapaus: odottaa aina por-tin ulkopuolella kun tulen kyliltä takaisin kou-lulle, huutaa käheällä äänellään “BROT-HEEEEER!!” ja ryntää halaamaan mua. Daniel on sosiaalisesti erilainen lapsi ja siksi muiden poikien keskuudessa vähän hyljek-sitty. Silti kaikki muut ovat kuitenkin riip-puvaisia Danielista, koska hän osaa puhua parhaiten englantia!

Meen Bagdur, Kumar ja koiranpentu nimeltä Sonu. Sonu on maailman laiskin koira, eikä tee mitään muuta kuin syö ja nukkuu. Pojat rakastavat sitä! Meen Bagdur on tosi iloinen lapsi, vaikka sen faija toikin sen Nepalista Intiaan “etsimään parempaa tulevaisuutta” ja hylkäsi pojan yksin kaduille asumaan. Kumarin vanhemmat ovat tosi köyhiä, niillä on iso perhe, äiti on kotona päivät ja isä työskentelee maataloudessa, joten palkka on riippuvainen sateen määrastä. Kumar lähe-tettin tänne, koska vanhemmilla ei ollut varaa pitää häntä koulussa.

ANTONIN INTIA KUVIN

Anton Nuotio työskentelee vapaaehtoisena Intiassa, K.G.F.-nimisessä kau-pungissa, lähellä Andra Pradeshin ja Tamil Nadun rajaa. Kyseessä on kristil-

linen koulukoti, jossa on 35 poikaa (10-18v) slummeista, kaduilta ja köyhistä per-heistä, joilla ei ole varaa lähettää lapsia kouluun.

9

Volunteering in India

Rummutustuokio futiskentällä. Pojilla on uskomaton rytmitaju, ei pysty länsimaalaisena ymmärtämään noita rytmejä ja soittamaan poi-kien mukana!

Minä ja Murali puussa, soitellaan kitaraa ja lauletaan.

Kuva puutyöluokasta. Pojat on älyttömän lahjak-kaita, rakentavat esimerkiksi tuollaisia tuoleja. Autan välillä puutöissä, mutta pojat on kyllä siinä huomattavasti mua parempia ja koko ajan neuvo-massa, että “älä brother tee tota tolleen, vaan täl-leen..”

Sympaattinen mutta aika kovanaamapoika Bojaraju ja lehmä kompressorilla, mistä käydään hakemassa vettä saaveissa ja kannetaan niitä tänne koululle.

10

HAAVEPAIKASSA..HONDURASISSA

Vapaaehtoisena Hondurasissa

Teksti: Iina Lyytinen

P uoli vuotta lattariarkea täällä banaa-nien, mayojen ja garifunien maassa

on takana, ja monen monta rikastuttavaa kokemusta jo koettu. Ajoittain yllättävät sähkökatkokset, jalkapallo-otteluiden aikaansaama kansallinen euforia ja aina yhtä kaaosmaiset paikallisbussit alkavat tuntua jo aivan luonnollisilta asioilta, enkä tiedä osaisinko enää nukkuakaan ilman heinäsirkkojen ja gekkojen säestämää tuutulaulua. Kaiken kaikkiaan elämäni täällä on jo tullut niin kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi, että sen pistäminen kirjoitukseksi tuntuu lähes mahdottomalta. Mutta yritetäänpä kuitenkin.

Asun el Progreson kaupungissa maan pohjoisosassa, tunnin ajomatkan päässä turkoosina hohtelevasta Karibian-merestä. Pidän kaupungin leppoisasta ilmapiiristä, pyöräilemisestä pitkin kiemurtelevia hiekkateitä, kaduilla solisevasta iloisesta musiikista ja siitä, että koska vain voi jäädä suustaan kiinni vastaantulijoiden kanssa. Kun saavuin, oli isäntäperheeni hedelmätilalla kerätty juuri mangosato, ja minua odotti kolme pyykkikorillista tuoreita hedelmiä säästettyinä “Iinan mangoiksi”. Nam. Nautin siitä, että voin poimia aamupalaksi vaikkapa tuoreen papaijan, popsia guavaa kuin omenaa konsanaan, tai muuten vaan napostella greippejä, ananaksia, litsejä ja muita hedelmätarhan antimia.

11

Volunteering in Honduras

Työpaikkani on Centro de Nutrición Las Mercedes, lastenkoti aliravitsemuk-sesta kärsiville lapsille. Keskuksessa on 30 alle 6-vuotiasta lasta, joista kukin asuu hoidossamme noin vuoden ajan. Osa lap-sista on perheettömiä, osan perhe taas ei syystä tai toisesta ole kyennyt pitämään lapsistaan huolta. Olen jo aivan rakastunut niihin valloittaviin nappisilmäisiin taape-roihin, takkutukkaisiin peikkolapsiin, jotka tarvitsevat kaikki rakkautta niin pal-jon ja joita ei vain voi olla rakastamatta. Kun tulen aamuisin töihin, kuulen jo pihan

portille, miten lapset huutavat ikkunan ääressä ”viene Iina, viene Iina” (Iina tulee, Iina tulee). En ole koskaan kokenut olevani niin onnellinen töihin mennessäni, joka aamu sitä odottaa sydän pamppaillen taas lasten näkemistä.

Nuorin vauvoista on seitsenkuisena keskosena syntynyt Jose Danilo, joka on nyt kuukauden ikäinen. En tiennyt että niin pieniä ihmisiä voi olla olemassakaan. Tämä se silti rohkeasti hengittää, nukkuu ja syö sekä jaksaa taistella päivä kerrallaan pysyäkseen olemassa jatkossakin. Fyysisen terveyden puolesta lapset voivat keskimäärin paremmin

kuin pelkäsin, mutta laiminlyönnin aiheuttaman turvattomuuden voi nähdä monista. Kullakin on oma vaikea historiansa, osa itkee lohduttomasti ja takertuu aikuisiin, osa taas tuntuu liian lannistuneilta osatakseen edes itkeä. Osalla pahoinpitelyn jäljet näkyvät selkeästi myös fyysisinä merkkeinä: monilla on mustelmia ja yhdellä puolitoistavuotiaalla pojalla on jaloissa jopa tupakalla tehtyjä polttojälkiä. Toisaalta monista loistaa sellainen elinvoima, huumorintaju ja kyky nauttia pienistä asioista, jota ei

12

Vapaaehtoisena Hondurasissa

voi kuin ihailla. Päivät keskuksessa on työntäyteisiä, mutta täynnä myös naurua ja itkua, täynnä elämää.

Eräs työntekijöistä sanoi ensimmäisenä työpäivänäni, että Centro de Nutriciónissa työskenteleminen on kuin itsellä olisi 30 omaa lasta, ja siltä se kyllä tuntuukin. On vaikea käsittää kuinka lapsensa meille tuova äiti ei muista pienokaisensa ikää. Itse kun tuntee ulkoa jokaisen lapsen kehitystarinat, oikkuiluaiheet ja lempiasiat. Kun kohtaa silmillään pienten silmien rehellisen katseen, näkee taaperon ottavan ensiaskeliaan, vastailee parhaansa mukaan elämän ihmeitä kummasteleviin kysymyksiin tai kuuntelee syliin nukahtaneen lapsen rauhallista tuhinaa, sitä tietää kokevansa jotain, joka tulee jättämään minuun jälkensä.

“Onko sulla haavepaikkoja, joihin menet aina öisin, jos et muuten unta saa?” Kuuntelin Zen Café:ta ja tajusin olevani nyt siellä omassa haavepaikassani, jota niin monet kerrat olen mielessäni maalaillut. Hurjaa. No, täytynee kehitellä uusia unelmia lampaiden laskemisen ohelle.

Iina LyytinenVapaaehtoistyöntekijänä Hondurasissa

Never mind the long bus or train ride to Tampere, as the events for the next

3 days proved worth the while. It was once again time for friends to get together, catch up, exchange experiences and be together; all this coupled with endless laughter. It was all fun evidenced by the wee morning hours that most of us went to bed.

THE MID TERM CAMP 2009

The venue, Antaverkka, was superb; lots of space both in and outside, not to mention the splendour of seeing the rising sun through the trees, overlooking the frozen lake. The camp team was fun and well informed, most of them having “been there and done that”. First they engaged us into interesting and fun-fi lled exercises in

Text: Thomas Ngugi

13

Talvella tapahtunutta

small groups, which in no time assisted us to individually refl ect on the time we have been here in Finland. We soon realized that we have several similar experiences of being here in Finland. We also had lots of time to relax and plan for the future with illustrations and magazine cuttings!

Overall the camp program was easy, interesting, well planned and implemented. Meal times were the best as the kitchen crew made one delicious meal after another. I think we all left with a kilo or two more! To mention few of the crazy activities: There was walking on the lake at night from sauna at minus 10 degrees! On the last night, no one wanted to go back inside from the lake at 2am. Instead we just ran around playing “Hippa” and skidding on the smooth ice, never minding the visible cracks. That was extreme fun!!!

Thomas Ngugi

Marcial and Thomas doingsome environmental art (Photo by Lea Tanner)

Time to refl ectThe beautiful setting provided by Antaverkka near Tampere.

Busy in the kitchen

14

Kutsu vuosikokoukseen

Olet lämpimimmin tervetullut Maailmanvaihdon vuosikokoukseen kuule-maan tuoreimmat uutiset toiminnastamme sekä päättämään siitä, mitenMaailmanvaihdon toimintaa tulevaisuudessa kehitetään. Vuosikokouk-sessa valitaan myös uudet hallituksen jäsenet. Mikäli olet kiinnostu-nut vaikuttamaan Maailmanvaihdon asioihin ja saamaan arvokasta koke-musta kansalaisjärjestötoiminnasta, kannattaa asettua ehdolle hallituksen jäseneksi. Miellämme annamme lisätietoja hallituksen jäsenen tehtävistä ja vastuista.

Aika: Tiistaina 24.3.2009 klo 17.30

Paikka: Maailmanvaihdon toimisto, Oikokatu 3, Helsinki

Asiat:

• Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen• Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen• Jäsenmaksut vuodelle 2009• Rekisteröityneiden ainaisjäsenten jäsenyysstatuksen muuttaminen• Hallituksen ja puheenjohtajan vaali• Tilintarkastajien valinta • Sääntömuutosesitys yhdistyskokouksen järjestämisestä kaksi kerta

vuodessa nykyisen yhden kerran sijaan

15

Liity postituslist alle!Liittymällä Maailmanvaihto ry:n postitus-listalle saat sähköpostitse tietoa ajankoh-taisista asioista; tulevista leireistä, mah-dollisuuksista osallistua kansainvälisiin seminaareihin, erilaisista tapahtumista, jne. Halutessasi liittyä ICYE-listalle lähetä tyhjä viesti osoitteeseen;icye-lista-subscribe@maailmanvaihto.fi .

Vaihtoehtoisesti listalle voi myös liittyä Maailmanvaihdon kotisivuilla “Toimintaa Suomessa” osiosta löytyvän linkin kautta.

Join our E-mail List !By subscribing to Maailmanvaihto’s mail-ing list you will receive information on cur-rent events, such as forthcoming camps, international seminars, trainings, parties. Join by...

1) sending an blank message to: icye-lista-subscribe@maailmanvaihto.fi

2) or through the link that can be found on our web page in the section of “Toimintaa Suomessa”.

Kirjoita Newslett eriinLukijoiden kaikki kirjoitukset aina lyhyistä laajoihin juttuihin ovat lämpimästi terve-tulleita. Newsletter ottaa mielellään vas-taan myös piirrokset, kuvat, runot, pakinat ja muut luomukset! Palkkioksi saat ihailla lehteä, jossa oma panoksesi on mukana. Vapaaehtoistyöstä saat myös hyvän mielen.

Toimitus sujuu www-pohjalta sähköpostin avulla, joten siihen voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa.

Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä lehden toimituskuntaan osoitteessa:tiedotus@maailmanvaihto.fi .

Write for Newslett erReaders’ writings wanted. Short or exten-sive, all writings are more than welcome. We would also happily receive your drawings, photos, poems, anecdotes and other creations! For a price you would get to admire your own contribution in a paper printed and published. Volunteer-work also gives you a pleasant mind.

Editing is completed on a www-basis and by e-mail so you can take part in around the world.

If interested, contact Newsletter staff: tiedotus@maailmanvaihto.fi .

16

Elokuuss a Latt areihin ja Intiaan vapaaehtoist yöhönAfrikan vapaaehtoistyöohjelmat ovat olleet suosittuja tänä vuonna, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa on sen sijaan paikkoja edelleen vapaana. Vapaat paikat elokuun 2009 lähtöihin: Intia, Uusi-Seelanti, Bolivia, Brasilia, Costa Rica, Honduras, Meksiko ja Kolumbia.

Haku niin pian kuin mahdollista, ja viimeistään 15.4.2009

Pyydä hakulomakkeet / maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi tai tulosta www.maailmanvaihto.fi / (vapaaehtoiseksi sivulta).Paikat jaetaan hakujärjestyksessä.

Uutisia

OIKOKATU

Maailmanvaihto et sii alivuokralaist a KrunikkaanMaailmanvaihto ry hakee alivuokralaista uusiin toimitiloihin Helsingin Kruunu-hakaan, Oikokadulle. Vapaana on n. 25 m² toimistotila katutasossa, jonka lisäksi tarjotaan mahdollisuus myös neuvottelutilojen yhteiskäyttöön.

Tiedustelut:

Pääsihteeri Anni Koskela 09-774 1101maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi

17

Uutisia

M aailmanvaihdon vuosittainen kiertokulku tuli hyvin esiin tammikuun puolivälissä järjestetyllä puolivuotisarviointileirillä. Suurimmalle

osalle leiri oli nimensä mukaisesti paikka arvioida kulunutta puolta vuotta, mutta parille se oli myös tulovalmennusleiri ja parille myös loppuleiri.

Suurin osa Maailmanvaihdon vapaaehtoisista saapuu maahan elokuussa ja viettää Suomessa 12 kuukautta. Osa saapuu kuitenkin vasta tammikuussa ja osallistuu vain 6 kuukauden ohjelmaan. Näin leireillekin sattuu päällekkäisyyksiä. Onneksi kaikki voivat oppia toisiltaan huolimatta kokemuksen pituudesta ja yhteistä juteltavaa riittää.

Tammikuussa Suomeen saapui kaksi uutta vapaaehtoista; Rita Gmuer Sveitsistä ja Elvis Miguel Pavón Palau Hondurasista. Rita on koulutukseltaan ala-asteen opettaja ja hänen vapaaehtoistyöpaikkanaankin on koulu – tosin tällä kertaa ylä-aste ja lukio Kulosaaressa. Koulussa Rita toimii apuopettajana erityisesti kielten tunneilla ja pitää myös auki koulun kirjastoa. Hän asuu isäntäperheessä Kulosaaressa.

Elvis työskentelee Eurajoen Kristillisessä Kansanopistossa, joka sijaitsee Varsinais-Suomessa, Rauman ja Porin välimaastossa. Elviksen tehtävänä on järjestää vapaa-ajan ohjelmaa opiston opiskelijoille ja auttaa opettajia tunneilla. Hänellä on myös mahdollisuus osallistua joillekin kursseille opiskelijana.

Tammikuussa loppui viiden vapaaehtoisen vaihto-aika Suomessa. Saksalainen Konrad, sveitsiläinen Lea ja amerikkalainen Kristie palasivat kotimaihinsa. Intialainen Ranjith jäi vielä Suomeen etsimään töitä ja costaricalainen Sergio jatkoi lukio-opintojen jälkeen ammattikouluun valmentavalla linjalla.

Tällä hetkellä Suomessa on Maailmanvaihdon kautta yhteensä 35 ulkomaalaista vapaaehtoista; heistä 15 osallistuu ICYE-ohjelmaan, 18 on EVS-vapaaehtoisia ja 3 saksalaista siviilipalvelusmiestä. ICYEläisten joukosta 5 osallistuu kouluvaihto-ohjelmaan. Vapaaehtoiset ovat sijoittuneet ympäri Suomen, ilmansuunnissa välille Taivalkoski-Helsinki, Eurajoki-Liperi.

Yhdet lähtivät, toiset tulivat, kolmannet jäivät..

18

Kutsu maailma kotiisi

Isäntäperheeksi ulkomaalaisille vapaaehtoiselleMaailmanvaihto etsii uusia isäntäperheitä ympäri vuoden. Suurin tarve on elo-syyskuussa, kun pääosa vapaaehtoisista saapuu Suomeen. Vuoden aikana tapahtuu paljon - muutoksia myös perheissä ja joskus vapaaehtoiselle joudutaan etsimään uusi perhe.

Isäntäperheelle ei ole määritelmiä tai vaatimuksia – yleinen kiinnostus toiseen kulttuuriin ja halu jakaa arki ulkomaalaisen vapaaehtoisen kanssa riittää. Myös isäntäperhetoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen eli perheelle ei makseta kor-vausta. Perhe tarjoaa vuoteen ja ruoan, muista kuluista nuoret huolehtivat itse. Vapaaehtoistyöohjelman puitteissa vapaaehtoisille järjestetään päivittäin lounas työpaikalla, heille maksetaan pientä taskurahaa, työmatkat korvataan ja kaikilla on myös kattava vakuutus.

Perheellä tulee olla ymmärrystä kulttuurieroja kohtaan ja realismia odotuksissa. Arkipäivän kulttuurivaihto ei tarjoa hohdokasta eksotiikkaa, mutta parhaassa tapauksessa lämpimän kontaktin toiselle puolelle maailmaa.Hakemuksia ensi syksyn vapaaehtoisilta on jo alkanut saapua. Pyrimme löytämään uudet isäntäperheet kesään mennessä. Jos haluat mukaan isäntäperhetoimintaan, niin ole yhteydessä!Lisätietoja isäntäperheenä toimimisesta saa Maailmanvaihdon toimistolta, järjestösihteeri Reeta Kaikumolta, puh. 09 -774 1101 tai hosting@maailman-vaihto.fi

Tällä hetkellä etsimme isäntäperheitä pääkaupunkiseudulta puoleksi vuodeksi kroatialaiselle ja saksalaiselle vapaaehtoistyöntekijälle:

*Kroatialainen 24-vuotias Zrinko työskentelee kehitysvammaisten parissa Lyhty ry:ssä Helsingissä. Hän on opiskellut suomea jo kotimaassaan ja puhuu sitä erit-täin hyvin. Zrinko on hyvin positiivinen ja rauhallinen nuori mies, joka on kiinnos-tunut mm. musiikista ja jalkapallosta.

*Saksalainen 23-vuotias Bianca työskentelee myös Lyhty ry:ssä kehitysvamma-isten taidepajalla. Bianca on aktiivinen nuori nainen ja hänen harrastuksiinsa kuu-luvat mm. käsityöt ja urheilu. Bianca on ollut aiemmin au-pairina USA:ssa, joten hänellä on kokemusta ulkomailla ja isäntäperheessä asumisesta.

19

2009

21.3. Tupaantuliaiset Maailmanvaihdon uudella toimistolla

24.3. Maailmanvaihto ry:n vuosikokous, klo 17.30

7.-10.5. Loppuarviointi- ja valmennusleiri

23.-24.5. Mahdollisuuksien tori, Helsinki

10.-20.8. Tulovalmennusleiri, Kavalahti, Inkoo

Tapahtumakalenteri

Julkaisun tekoon osallist uneet :

Iina LyytinenReeta KaikumoAnni KoskelaThomas NgugiAnton NuotioSanna Raita-aho

Painot iedot :

JulkaisijaMaailmanvaihto ry

TaittoMeri Tennilä

PainopaikkaItä-Helsingin Monistus

Ilmestyy neljä kertaa vuodessa

Seuraava Aineistopäivä22.5.2009

Maailmanvaihto ry - ICYE FinlandOikokatu3, 00170 Helsinki

tel. +358-9-774 11 01fax. +358-9-731 04 146

maailmanvaihto@maailmanvaihto.fi www.maailmanvaihto.fi

www.icye.org

Avoimien ovien päivä!Lauantaina 21.3. klo 11-15Uudella toimistolla Helsingin Krunikassaosoitteessa Oikokatu 3

OIKOKATU

LIISANKATU

SN

ELL

MA

NIN

KAT

U

UN

ION

INK

ATU

Maailmanvaihto ry

TERVETULOA!

• tietoa järjestöstä • vaihtareiden järjestämää ohjelmaa• pikkupurtavaa ja virvokkeita