1

Tampereen yliopistoYhteiskuntatieteiden laitosAlueet ja innovaatioProfessori Markku Sotarauta

Jari Hautamaumlki KMYhteyspaumlaumlllikkoumlLahden ammattikorkeakouluetunimisukunimilamkfi

NAumlKOumlKULMIA ALUEELLISEN INNOVAATIOJAumlRJESTELMAumlN ROOLISTA VILJAKLUSTERINOSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINNISSA TARVITTAVAN TIETOPERUSTAN LUOMISESSA

JOHDANTO

Artikkelin tarkoitus ja tutkimuskysymykset

Taumlmauml artikkeli kuvaa paumlijaumlthaumlmaumllaumlisen innovaatioympaumlristoumln roolia valtakunnallisessaviljaklusterin osaamistarpeiden pitkaumln aikavaumllin ennakoinnissa tarvittavan tietoperustanluomisessa Artikkelin fokuksena kaumlytetaumlaumln Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK)hallinnoimaa rdquoOsaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketjussardquo ESRndashprojektia (Leveaumllahtija Jaumlrvinen 2010 Hautamaumlki 2010) Projekti kuuluu Opetushallituksen rahoittamaanKoulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi-kehittaumlmisohjelmaan missauml projektit kehittaumlvaumltuusia klusteriennakoinnin menetelmiauml ja kaumlytaumlntoumljauml sekauml tuottavat uutta tietaumlmystaumlklusterisoituvista ympaumlristoumlistauml kuten esimerkiksi vilja- ja meriklusterista

Kehittaumlmisohjelmassa (Opetushallitus 2007) korostetaan sitauml ettauml maumlaumlraumlllisen ennakoinninrinnalle tarvitaan hyviauml ennakointimalleja tyoumlelaumlmaumln laadullisen ja tyoumln sisaumlltoumljenmuutoksen ymmaumlrtaumlmiseksi Kaiken kaikkiaan vaumlhenevaumln tyoumlvoiman oloissa koulutuksenoikea kohdentaminen on keskeistauml sekauml yksiloumlllisen menestymisen ettauml yritysten jajulkisyhteisoumljen tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen toiminnan kannalta Nykyaumlaumln valtaosauusista tyoumlpaikoista syntyy niin sanottuihin osaamis- tai tietointensiivisiin palveluihin mikaumlaiheuttaa sen ettauml innovaatioympaumlristoumljen merkitys on kasvamassa (mm Kautonen 2008bRaunio 2008) ja ettauml uudistuvat klusterit tulevat tuottamaan uusia monenlaisistakompetensseista rakentuvia tuotteita ja palveluita (mm Raunio 2008) Osaamistarpeidenennakointi pitkaumlllauml aikavaumllillauml mahdollistaa klustereihin kuuluvien yritysten nykyhenkiloumlstoumlnja uuden rekrytoitavan henkiloumlstoumln osaamisen kehittaumlmisen suuntaamisen siten ettauml setukee yritysten ja klustereiden kilpailukykyauml tulevaisuudessakin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml koostuu alueellisista verkostoista joista onennakoinnin kaumlyttoumloumln muodostettu uusia verkostoja ja kumppanuuksia tarkoin valittujenvaltakunnallisten ja kansainvaumllisten viranomaisten sekauml tutkimus- ja kehitystahojen kanssaTarkemmin ottaen valtakunnallista osaamistarpeiden ennakointia tehdaumlaumln taumlssaumltapauksessa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin vilja-alan valtakunnallisen asiantuntijaverkoston jaalueellisten kehittaumlmisverkostojen yhteistyoumlllauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri tarjoaaennakoinnin kehittaumlmisalustaksi valtakunnallisessa mittakaavassa ainutlaatuisenorganisoituneen klusterin kehittaumlmistoimintoineen ja asiantuntijuuksineen Muut verkostottarjoavat ennakoinnin ja osaamisen kehittaumlmisen asiantuntijuutta resursseja ja tietaumlmyksenlevittaumlmiskanavia Paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml noudattaa taumlssauml tapauksessa

2

ominaisuuksiltaan ja toiminnan luonteeltaan laumlhinnauml ns oppivan talouden mallia (Kautonenym 2001 Kautonen 2008b vrt Kautonen 2006 vrt Lundvall 1999 Morgan 1997) Oppivaalue -ajattelussa alueiden kilpailukyky perustuu alueen kykyyn kehittaumlauml sellaisia resurssejajoiden avulla alue erottuu muista alueista Kilpailuympaumlristoumln muuttuessa resursseja taumlytyyjatkuvasti uusintaa ja kasvattaa oppimisen kautta (Tyouml- ja elinkeinoministeriouml 2010) Taumlmaumltarkoittaa sitauml ettauml innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on jatkuvan oppimisen edistaumlminenInnovaatioympaumlristouml on ikaumlaumln kuin ulkoinen ympaumlristouml mistauml yritykset ja yritysklusterihankkivat innovaatiotoimintansa kannalta tarvittavia taumlydentaumlviauml kompetensseja jaresursseja (vrt Kautonen 2006 65)

Suotuisa innovaatioympaumlristouml kannustaa innovaatiotoimintaan tai tarjoaa taumlhaumln sellaisiaresursseja ja kompetensseja joita ei monessa muussa sijaintipaikassa ole olemassaVaumllittaumlvaumlt mekanismit kuten esimerkiksi klusterien toimintaa aktivoiva aluekehitystyoumltutkimus- ja kehittaumlmisyksikoumlt ja alueellinen innovaatiostrategia (Lahden tiede- jayrityspuisto Oy 2009) luovat perustan uuden tiedon luomiselle oppimiselle jainnovaatioprosesseille Taumlssauml artikkelissa pyritaumlaumln vastaamaan kysymykseen millainen roolipaumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml on pitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissatarvittavan tietoperustan luomisessa

Kehittaumlmisprojektin ennakointitehtaumlvauml

Paikallisten tyoumlmarkkinoiden osaamisen merkitys on todettu keskeiseksi menestystekijaumlksialueiden menestymisessauml (mm Saxenian 1994) Tieto oppiminen ja innovointi ovatnykyaumlaumln avainasemassa taloudellisessa kehityksessauml sekauml yritysten ja alueiden vaumllisessaumlkilpailussa (Toumldtling ym 2005) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan osalta ratkaisevassaasemassa on mm se miten pystymme turvaamaan yritysten tyoumlvoiman saannin yrityksilleeri puolilla Suomea Erityisesti erilaisten osaamisten innovatiivinen yhdistaumlminen ontulevaisuudessa taumlrkeaumlauml (vrt Alkio 2008 ja af Heurlin 2008) Osaamistarpeidenklusteriennakointi viljaketjussa ndashprojekti aloitti toimintansa kevaumlaumlllauml 2009 ja sen tehtaumlvaumlnaumlon 2012 mennessauml ennakoida valtakunnallisesti ja alueellisesti klusterisoituvan viljaketjuntarvitsemia uusia pitkaumln aikavaumllin osaamistarpeita ja kehittaumlauml malli millauml voidaan parantaaalueellisen viljaketjun tyoumlvoimaan tulevaisuudessa kohdistuvan osaamiskysynnaumln jakoulutuksen tuottaman osaamistarjonnan vaumllistauml kohtaantoa (Lahden ammattikorkeakoulu2009) Kysymys on prosessista missauml erilaisten intressiryhmien ja organisaatioiden yhteisillaumlponnistuksilla haetaan yhteinen kaumlsitys uusista osaamisista ja niistauml toimenpiteistauml joillaosaamisen tuottaminen tyoumlmarkkinoiden kaumlyttoumloumln on mahdollista

Viljaketju toimii ns pellolta poumlytaumlaumlnndashperiaatteella eli se on alkutuotannon viljakaupanelintarviketeollisuuden vaumlhittaumliskaupan sekauml ravintola- ja cateringalojen muodostamaarvoketju minkauml osia yhdistaumlvaumlt erilaiset logistiset toiminnot ja ratkaisut Kulutuksessa sekaumltyouml- ja yritysmarkkinoilla viime vuosina tapahtunut muutos on jo nyt lisaumlnnyt ketjun sisaumlistaumlyhteistyoumltauml minkauml seurauksena klusterisoituminen on kaumlynnistynyt Osaamisen kohtaannon(osaamisen kysynnaumln ja tarjonnan kohtaaminen) hahmottamiseksi projekti selvittaumlaumlosaamistarpeita peilaten niitauml toimintaympaumlristoumln nopeaan muutokseen ja tuottaa sitaumlkautta viljaklusterin eri osien (toimialojen) pitkaumln aikavaumllin vaihtoehtoisia kehitysnaumlkymiaumlsuhteutettuna sen aiempaan elinkaareen (vrt Virkkala 2008 Leveaumllahti 2010)

3

Ennakointia tukeva innovaatioympaumlristouml

Alueellisen innovaatioympaumlristoumln voi karkeasti luonnehtia sisaumlltaumlvaumln alueellisentietoperustan ja uuden tiedon luomisen prosessit verkostot ja klusterit sekauml muutyhteistyoumltauml edistaumlvaumlt kumppanuudet eri tahojen vaumllisen kommunikoinnin javuorovaikutuksen vaumllittaumlvaumlt mekanismit sekauml yhteistauml oppimista tukevat rakenteet kutenesimerkiksi alueellisen innovaatiostrategian (mm Kautonen 2008b Raunio 2008 Valovirtaym 2006 Hautamaumlki 2007)

Projektin ennakointitehtaumlvaumln toteuttaminen tapahtuu neljaumln eri verkoston ja klusterinyhteistyoumlnauml 1) Paumlijaumlt-Haumlmeen ennakointiverkosto (PHE 2005) on maakunnallinen verkostomissauml Paumlijaumlt-Haumlmeen liitto Haumlmeen elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskus (ELY) Paumlijaumlt-Haumlmeen koulutuskonserni ja Lahden Alueen Kehittaumlmisyhtiouml Oy ndash LAKES tekevaumlt alueellistaennakoinnin kehittaumlmis- ja koordinointiyhteistyoumltauml (PHE 2005) 2) Maakunnallinenaikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehittaumlmisverkosto (MASU) on Paumlijaumlt-Haumlmeen alueenkoulutuksen jaumlrjestaumljien oppilaitosten ja aluekehitystahojen yhteistyoumlfoorumi mikaumltoteuttaa useita alueellisia osaamisen kehittaumlmistauml tukevia kehittaumlmisprojekteja (Hautamaumlki2009a) 3) Valtakunnallinen viljaklusterin asiantuntijaverkosto on projektin ajaksi koottukansallisten asiantuntijatahojen loumlyhauml yhteenliittymauml minkauml keskeisenauml tehtaumlvaumlnauml ontuottaa tietaumlmystauml kehittaumlmisprojektin kaumlyttoumloumln ja osallistua osaamistarpeidenmaumlaumlrittaumlmiseen (LAMK 2009) sekauml 4) Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri on Suomen ainoavirallisesti organisoitunut alueellinen viljaklusteri Viljaklusterin toiminnassa ovatedustettuina kaikki viljan kanssa toimivat keskeiset tahot viljelijaumlt elintarviketeollisuusvaumlhittaumliskauppa sekauml ravintola- ja cateringtoimijat Klusteri edistaumlauml yritystensauml alueellistaverkottumista tukee viljaa jalostavien yritysten yhteistyoumltauml ja kohottaa alan profiilia (Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri 2010) Ennakoinnin laumlhtoumlkohtana on ettauml on yhauml taumlrkeaumlmpaumlauml luodavahvoja yhteyksiauml kehityksen kannalta taumlrkeiden osaamiskeskittymien ja verkostojen vaumllille(Ks Sotarauta ym 2008) ja ettauml toimijat saadaan vuorovaikutukseen innovaatioympaumlristoumljenytimeen Taumllloumlin voidaan huomio saada kohdistettua kehittaumlmisalustoihin esimerkiksiennakointiprojektiin mikauml kokoaa ja suuntaa kehittaumlmistoimintoja (mm Kosonen 2008)

Paumlijaumlt-Haumlmeen aluekehitystauml on ohjannut historiallinen kehitys missauml vuonna 1997perustettu maakunta on pyrkinyt selviaumlmaumlaumln 1990-luvun alun voimakkaan taantumanaiheuttamista vaikutuksista (vrt Boschma ja Sotarauta 2007) Siinauml yhtenauml mekanismina onkaumlytetty laaja-alaista verkostoitumista uusien yhteistyoumlrakenteiden muodostumista sekaumlyritysten ja kansalaisten osaamisen parantamista Verkostojen vaumllisessauml yhteistyoumlssauml onkysymys uudenlaisesta tavasta ohjata monien eri tahojen yhteistauml vaikuttavuutta jasosiaalista prosessia (vrt Kickert ja Koppenjan 1999) Yhteistyouml on yksi tapa rikkoamonimutkaisia ja aiempaan kehittaumlmishistoriaansa kiinnittyneitauml polkuriippuvaisia (vrtPeltonen 2004) toimintaympaumlristoumljauml 2000-luvun alkupuolella Paumlijaumlt-Haumlmeessauml kaumlynnistynytkorkeasuhdanne alkoi muuttaa lineaarista liiketoimintaa epaumllineaarisempaan kysyntauml- jaasiakaslaumlhtoumlisempaumlaumln suuntaan Se naumlkyi mm tyouml- ja elinkeinoelaumlmaumln tyoumlvoiman nopeastikasvavina ammattitaitovaatimuksina Niihin vastaaminen on vaumlhitellen lisaumlnnyt myoumlskoulutuskentaumln kompleksisuutta ja koulutuksen toimijoiden vaumllistauml riippuvuutta (Hautamaumlkija Ilomaumlki 2007 vrt Doz ym 2000) Kasvavat ammattitaitovaatimukset ovat viime vuosinalaumlhentaumlneet alueen koulutusta sekauml tyouml- ja elinkeinoelaumlmaumlauml joten ennakoinnista on tullutyksi yhteistyoumlmuoto missauml molempien tahojen asiantuntijuutta tarvitaan

4

ENNAKOINTITEHTAumlVAumlN TOTEUTTAMINEN

Innovaatioympaumlristoumln luonne

Projekti toteutetaan kohdentamalla toimenpiteet kolmeen eri osaan jotka kytkeytyvaumltyhdeksi osaamistarpeiden ennakointimalliksi 1) valtakunnallisen ja alueellisen viljaklusterintulevaisuuden osaamiskysynnaumln ja alueen koulutuksen nykyisen osaamistarjonnanselvittaumlminen 2) viljaklusterin osaamiskysynnaumln ja koulutuksen osaamistarjonnan vaumllisenkohtaannon muodostaminen ja 3) kohtaannon parantamista tukevien toimenpiteiden jaratkaisujen luominen Kaikissa projektin vaiheissa kiinnitetaumlaumln erityistauml huomiota viljaketjuneri toimijoiden laajaan osallistumiseen ennakointiprosessin eri vaiheissa jaennakointitulosten levittaumlmiseen osana projektin toimintaa

Leveaumllahden (2010) mukaan ennakoinnin kehittaumlminen kytkeytyy laajemmin kansalliseeninnovaatiotoiminnan kehittaumlmiseen tyoumlelaumlmaumln tulevaisuuden keskeisten osaamistarpeidennaumlkoumlkulmasta Suomalaisen innovaatiojaumlrjestelmaumln yksi keskeinen visio on 2010-luvullakeskittyauml sellaisiin keskeisiin toimialoihin tai klustereihin joihin suomalaisella osaamisella onparhaat edellytykset menestyauml kansainvaumllisessauml kilpailussa (vrt af Heurlin 2008) Myoumlskoulutustarpeiden ennakoinnin kehittaumlminen on taumllloumlin perusteltua kytkeauml kansalliseeninnovaatiotoiminnan tukemiseen (Leveaumllahti 2010) Ennakointi sijoittuu taumllloumlininnovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaan osaan jota tietoa hyoumldyntaumlvauml alajaumlrjestelmaumlkaumlyttaumlauml (vrt Autio 1998 Toumldtling ym 2005)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri (2010) toteaa ettauml viljanjalostus on perinteikaumls ja samallamoderni elintarviketeollisuuden haara joka panostaa merkittaumlvaumlsti tutkimukseen jakehitystyoumlhoumln Taumlssauml mielessauml oppivan talouden mallin (mm Kautonen 2008b) mukaiseninnovaatioympaumlristoumln tuottamat innovaatioprosessit sopivat viljaklusterin toiminnan tueksiInnovaatioprosessit ovat jatkuvaa pienimuotoista innovaatiotoimintaa ja oppimista ja nekohdistuvat tuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Viljaklusterissa oppiminen perustuupaumlaumlsaumlaumlntoumlisesti kokemukseen (DUI = doing using interacting) (Lorenz ym 2006 Lundvallym 2002 Lundvall 2007) missauml korostuu oppiminen tyoumlssauml ja asiakasprojekteissa Asiakas-ja kuluttajalaumlhtoumlisyyteen liittyvaumlauml asiantuntijuutta ja osaamista pyritaumlaumln jatkuvastikehittaumlmaumlaumln mutta kehittaumlmistauml ohjaa taumlllauml hetkellauml erityisesti pk-yrityksissauml lyhyenaikavaumllin ennakointitieto

Keskeisiauml alueellisen viljaklusterin tavoitteita ovat klusteriin kuuluvien toimialojentuottavuuden ja tyoumlllisyyden parantaminen sekauml uusien innovatiivisten viljatuotteiden japalvelujen luominen (liiketoimintakonseptit teknologia tms) sekauml mahdollisten alueellistenlukkiutumien (taloudelliset kognitiiviset poliittiset) vaumllttaumlminen tai avaaminen (Ks myoumlsLester 2006) Keskeisiauml kehittaumlmisen osa-alueita ovat johtaminen yhteistoiminnanorganisointi ja inhimillisten resurssien kehittaumlminen uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltaminen sekauml erilaisten vaumllittaumljaumlinstituutioiden kehittaumlminenViljaklusteri korostaa yhauml enemmaumln asiakas- ja kuluttajalaumlhtoumlisyyttauml (vrt Kautonen 2008bMaa- ja metsaumltalousministeriouml 2006) mikauml viittaa avoimen innovaatiojaumlrjestelmaumln(Chesbrough 2003) merkityksen kasvamiseen tulevaisuudessa

5

Esimerkkinauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisen innovaatiotoiminnan monipuolisuudesta viime aikoina ontutkimus- ja tiedepohjaisen (STI) Teknopolis -mallin (Kautonen 2008b Castells ym 1994)vahvistuminen erityisesti Paumlijaumlt-Haumlmeen ympaumlristoumlklusterissa missauml klusteri onkehittymaumlssauml valtakunnallisen Osaamiskeskusohjelman (OSKE) tuella kansalliseksi jakansainvaumlliseksi toimijaksi (vrt Alkio 2008) Taumlllaiselle huippuosaamisen jahuippututkimuksen keskittaumlmisen taustalla ovat mm resurssien turvaaminenkansainvaumllisen vetovoimaisuuden lisaumlaumlminen sekauml eri osaamisten yhdistaumlminen (mm afHeurlin 2008) Taumlmauml on myoumls hyvauml esimerkki yliopistojen roolien vahvistumisestapaikallisten klusterien kehittaumlmisessauml (mm Lester 2006) Lisaumlksi Paumlijaumlt-Haumlmeessauml onrakentumassa myoumls monipuolinen hyvinvointiklusteri Sen tehtaumlvaumlnauml on mm verkottaajulkisen yksityisen ja kolmannen sektorin sekauml tutkimus- ja kehittaumlmistoiminnanuudistuvaan yhteistyoumlhoumln sekauml synnyttaumlauml uusia tuote- ja palvelukonsepteja ja liiketoimintaasekauml toimintamalleja jotka parantavat palvelujen laatua saavutettavuutta jataloudellisuutta (Laumlhden tiede- ja yrityspuisto Oy 2007) Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterilla ontoimijoidensa kautta kiinteauml yhteys myoumls kansalliseen elintarvikealanOsaamiskeskusohjelmaan Paumlijaumlt-Haumlmeen yritysklusterien keskinaumlinen yhteistyouml onvaumlhitellen kaumlynnistymaumlssauml ja siinauml on varmasti yksi uusi mahdollisuus alueellistensynergioiden ja uusien vahvuuksien rakentamiseen

Alkion mukaan elinkeinopolitiikkaa toteutetaan innovaatiopolitiikan keinoin ja sitauml kytketaumlaumlnalueen osaamispotentiaaliin (Alkio 2008) Alue- ja paikallistasolla pyritaumlaumln vaikuttamaansiihen millaiseksi klustereiden innovaatioympaumlristouml muodostuu sillauml yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlauml aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot naumlhdaumlaumlnnykyisin kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoimina prosesseina joilla onoppimisprosessien luonne ja joita erilaiset aluetta kehittaumlvaumlt tahot (esim koulutus) tukevatEvolutionaarisesta naumlkoumlkulmasta alueellisten klusterien tietaumlmyksessauml on havaittavissakumulatiivisuuden ja polkuriippuvuuden kehittyminen sillauml aiempi kehitys ja kumuloitunutosaaminen vaikuttavat aina merkittaumlvaumlsti tulevaan (Kautonen 2008a Sotarauta ym 2008)Valtakunnallisesta naumlkoumlkulmasta klusteriennakoinnin yhtenauml tavoitteena voidaankin pitaumlaumlsitauml ettauml luodaan alueellisia kehityspolkuja missauml mahdollistetaan alueellistenviljaklusterien vahvistuminen ja tuetaan niiden kykyauml uusintaa omaa tietoperustaansa (vrtMykkaumlnen 2008 ja Sotarauta ym 2008)

Alueiden on kyettaumlvauml tarjoamaan mahdollisuuksia ndash hyvin koulutettua tyoumlvoimaa kasvavillemarkkinoille suuntautuvaa yritystoimintaa ja hyviauml yhteyksiauml Tavoitteena on ettaumlennakointiprosessin aikana luodaan valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittaumlvaumlauml uuttatietoa yritysten koulutuksen ja aluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Toiminta tukeutuuvoimistuvaan verkostoitumiseen (Doz ym 2000) missauml alueen verkostot (Ks Hautamaumlki2009a) muodostavat rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen(vrt Granovetter 2005 Kosonen 2008) uuden tiedon luomiseen ja osaamisen kehittymistaumltukevaan innovaatiotoimintaan (mm Virkkala 2008) Klusteriennakoinnin laumlhtoumlkohtana onnaumlin ollen kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta (Harmaakorpi 2008) missauml ongelmanasettelu laumlhtee siitauml miten yritykset kykenevaumlt varmistamaan tulevaisuudessa osaavantyoumlvoiman riittaumlvyyden ja mitauml innovatiivisia ratkaisuja taumlmaumln toteuttamiseksi voidaanalueellisessa yhteistyoumlverkostossa tehdauml Pitkaumln aikavaumllin klusteriennakoinnissa tarvitaankuitenkin myoumls tiedepohjaisen ennakoinnin tuottamaa tietaumlmystauml mm arvioitaessauudenlaisten teknologisten laumlpimurtojen tai megatrendien vaikutusten todennaumlkoumlisyyksiauml

6

Viljaklusterin maumlaumlritteleminen

Ensimmaumliseksi projekti maumlaumlritteli ennakoinnin kohteena olevan valtakunnallisenviljaklusterin luonteen pyrkien taumlllauml tavalla loumlytaumlmaumlaumln sen erityispiirteet jotka voitaisiinhuomioida ennakointiprosessin myoumlhemmissauml vaiheissa Taumlhaumln liittyvaumlssauml selvityksessaumlLeveaumllahti ym (2010) toteavat ettauml klusteriajattelu kytkeytyy mm kansallisen ja alueellisentason innovaatiojaumlrjestelmaumln kehittaumlmiskonsepteihin ja oppiviin alueisiin (mm Euroopankomissio 2008a) Viljaketjun klusterisoituminen tarkoittaa ennen kaikkea yhteistyoumltaumltuotekehitys- ja asiakasverkostoissa sekauml yritysten vaumllisissauml yhteistyoumlverkostoissa joissakiinnitetaumlaumln erityisesti huomiota yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaan tietaumlmykseen resursseihinja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)

Selvityksen mukaan (Leveaumllahti ym 2010) valtakunnallinen viljaklusteri on maantieteellisestikeskittyneiden yritysten ja organisaatioiden kaupallisten ja ei-kaupallisten yhteyksien luomaverkosto Alueellisten viljaklusterien toimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml hiljaisentiedon vaumllittymistauml klusterin eri osien vaumllillauml ja synnyttaumlauml suunnittelemattomiavuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter 2005 Harmaakorpi 2008) jotkaovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessin kehittymiseksi (mm Leydesdorff ym2006) Leveaumllahden mukaan alueellisten toimijoiden keskinaumliset yhteydet mahdollistavatkilpailijoiden ja alihankkijoiden vaumllisen yhteistyoumln mm liiketoimintaprosesseissahankinnoissa sijoituksissa strategioissa sekauml tutkimustoiminnassa

Alueelliset viljaklusterit muodostuvat alueen yrityksistauml ja kehittaumlmisorganisaatioista joidenkeskinaumlinen vuorovaikutus tuottaa selvaumlsti osoitettavissa olevia hyoumltyjauml Toimialojen jayritysten vaumlliset kytkennaumlt ovat viljaklusterissa taumlrkeaumlmpiauml kuin niiden vaumlliset rajat(Leveaumllahti 2010 Hernesniemi 2005) ja klusterit ovat toisistaan vahvasti riippuvien lisaumlarvoatuottavien yritysten systeemisiauml yhteistyouml- ja tuotantoverkostoja joissa on mukana myoumlsyliopistoja tutkimuslaitoksia ja markkinoiden asiakkaita (Roelandt ym 1999 Harmaakorpi2008) Innovaatiot naumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin nesyntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml (mm Kautonen 2008a Ksmyoumls Gellynck 2009 Harmaakorpi 2008) Esimerkiksi Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri on kyennytyhteistyoumlssauml rakentamaan useita innovatiivisia ja tuloksekkaita yhteistyoumlkonsepteja joissamyoumls pienet ja keskisuuret yritykset (SME) toimivat suurten yritysten rinnalla

Selvityksen mukaan viljaklusterin laumlhtoumlkohtana on toimialojen vaumllisen verkostoitumisenkehittaumlminen ja alueellisten toimijoiden aloitteellisuus (Porter 1997) Naumlkemys korostaaarvoketjun osia (asiakkaat raaka-aineiden toimittajat jalostajat ja palvelun tarjoajat)yhteistyoumltauml yritysten kesken (teknologia osaaminen asiakkaat ja jakelukanavat) ja julkisensektorin kehittaumlmistoimenpiteitauml (mm koulutus ja tutkimus) liiketoiminnanhyoumldyntaumlmisessauml (mm Roelandt ym 1999) Porterin (1990) mukaan luonnonvaroihinperustuvat klusterit (esim viljaklusteri) ovat keskittyneet maantieteellisesti sillauml niidensijoittumista ohjaa luonnonvarojen sijainti Klusterit palvelevat myoumls globaaleja markkinoitamutta ovat siis sijaintinsa suhteen vakaita tai paikallisia (vrt Asheim ym 2006)

ETLA (2001 81) korostaa ettauml Porter kaumlyttaumlauml hyvaumlksi evolutionaarista talousteoriaa jokakorostaa innovaatioiden merkitystauml ja ottaa etaumlisyyttauml perinteiseen kansantaloustieteeseenSotaraudan ym (2008) mukaan kompleksisessa toimintaympaumlristoumlssauml toimijat sovittavat

7

strategiaansa jatkuvasti siihen mikauml on toiminut aiemmin mitauml muut toimijat tekevaumlt jamillaisia paineita toimintaympaumlristoumlstauml nousee sekauml omiin ja muiden tulkintoihinmenneisyydestauml ja tulevaisuudesta (mm Axelrod 1997) Evolutionaarisessalaumlhestymistavassa ei oleteta ettauml tulevaisuus olisi tietoisesti muotoiltu tai ettauml ihmiset ainaedes pyrkisivaumlt tietoisesti kehittaumlmaumlaumln yhteisoumljauml ja niiden tulevaisuutta Tavoitteena ei olemyoumlskaumlaumln etsiauml saumlaumlnnoumlnmukaisuuksia jotka johtavat systeemin takaisin tasapainoon Sensijaan ollaan kiinnostuneita niistauml voimista jotka saavat alueet muuttumaan jasopeutumaan toimintaympaumlristoumln muutoksiin ja jotka synnyttaumlvaumlt valikoivat ja juurruttavatuudet asiat alueille (mm Sotarauta 2005 Boschma ym 2007 Lester 2006)

Osaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketjussandashprojekti on korostanut tehdynklusterimaumlaumlrittelyn mukaisesti uuden tiedon luomista ja uusien ideoiden tuottamista muttaerityisesti taumlrkeaumlauml on ennakointiprosessin aikana tunnistettujen haasteiden merkitystenetsiminen Merkitysten antaminen on prosessi jossa toimijat havainnoivattoimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavat havainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiotaomiin toimintoihinsa tai kiinnostuksen kohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Kysymys onabsorptiivisen kapasiteetin (Harmaakorpi 2008) luomisesta (KUVIO 1) eli uuden tiedonhankinnasta viljaklusterin kaumlyttoumloumln sen sulauttamisesta viljaklusterin kehitysnaumlkymiinmuuntamisesta viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopultasen hyoumldyntaumlmiseen osaamisen kehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta Kysymys on samallatransformaatiosta missauml uudistavan oppimisen prosessit (mm Beairisto ja Ruohotie 2003)tuottavat uusia merkityksiauml (tiedon sulattaminen ja tiedon muuntaminen) ja toiminnallistamuutosta (tiedon hyoumldyntaumlminen) ja edistaumlvaumlt taumlllauml tavoin absorptiivisen kapasiteetinkasvamista

KUVIO 1 Tiedon absorptoituminen organisaatioiden innovaatioprosesseihin (Harmaakorpi2008 114)

Toimintaympaumlristoumln muutoshaasteiden kuvaaminen

Viialaisen (2008) mukaan kyky verkostoitua ja hyoumldyntaumlauml muualla jo syntyneitaumltutkimustuloksia ja liiketoimintamalleja on taumlmaumln paumlivaumln neuvokkuutta Taumlmaumlkonkretisoitui kun projektissa selvitettiin Future Scanningndashmenetelmaumlllauml viimeaikaistentutkimusten naumlkemyksiauml tulevaisuuden muutoshaasteista ja koottiin ne yhdeksi raportiksi(Hautamaumlki 2010) Menetelmaumlllauml saatiin kokonaisvaltainen ja systeeminen naumlkemys siitaumlmiten eri ilmioumlt kytkeytyvaumlt yhteen ja millaisia keskinaumlisiauml riippuvuuksia ilmioumlillauml on (vrt

8

Alkio 2008 ja Harmaakorpi 2008) Tiedonlouhintaa taumlydennettiin sisaumllloumln analyysillauml sitenettauml muutoshaasteet visualisoitiin jolloin eri naumlkoumlkulmat hahmottuivat toimintaympaumlristoumlnmuutoshaasteiden tulevaisuuskartaksi Tuloksia voidaan kaumlyttaumlauml ennakoinnin lisaumlksi mmtaustamateriaalina innovaatio- ja elinkeinopolitiikan kehittaumlmisessauml missauml alueen kaikkiresurssit luonnonvaroista osaamiseen saakka pyritaumlaumln saamaan toimimaan yhteisenelinkeino- ja aluekehitysstrategian mukaisesti (mm Kautonen 2008a)

Maailmanlaajuinen toimintaympaumlristoumln muutos on ollut suuri myoumls aluekehityksenkannalta (vrt Mykkaumlnen 2008) Tyoumlelaumlmaumlssauml kaivataan uusia osaamisten yhdistaumlmisiauml ja eritoimijoiden yhteisiauml toimintatapoja Asiakastarve ja loppukaumlyttaumljauml linkittyvaumlt entistaumltiiviimmin mukaan kehitykseen (af Heurlin 2008 von Hippel 2005) Osaamistarpeidenklusteriennakointi viljaketjussa -projektin laumlhtoumlkohtana on oletus siitauml ettauml tyouml- yritys- jakulutusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset tulevat pitkaumlllauml aikavaumllillauml johtamaan merkittaumlviinosaamistarpeiden muutoksiin klusterisoituvassa viljaketjussa (Leveaumllahti 2010 Hautamaumlki2010) Kulutuskysyntaumlauml ohjaavat tekijaumlt muuttuvat ja erilaistuvat entistauml pienemmiksisirpaloituneissa kuluttajaryhmissauml Kuluttajien valintoihin vaikuttavat muun muassa tulotruoan hinta kotitalouksien koko kuluttajien ikauml ruokainformaatio yhteiskunnanarvostukset sekauml eettisyys ja terveellisyys Ruoka on kuluttajalle paitsi ravintoa myoumlsnautinnon tuottaja monelle trendikaumls harrastuskin Teknologinen kehitys taloudellinenkasvu terveydentilan parantuminen lisaumlaumlntyvauml liikkuvuus ympaumlristoumln rapautuminen sekaumlperinteisen ruokakulttuurin ja -tapojen katoaminen ovat voimakkaita kulutusta ohjaaviaglobaaleja trendejauml Vaumlestoumln tulotason kasvaessa todettuja ruokatottumusten muutoksiaovat ravintoloissa ja kahviloissa syoumlmisen ulkomaalaisten ja ns luksuselintarvikkeidenkaumlytoumln ja prosessoidun ruoan kaumlytoumln lisaumlaumlntyminen Tuotemerkkien merkitysvalintaperusteena kasvaa samoin palveluiden tarve Ruoan turvallisuudelle aletaan asettaauusia vaatimuksia (mm Sitra 2006 Ahola ym 2007 Kirveennummi ym 2008)

Toimintaympaumlristoumln muutostekijoumliden vaikutuksien selvittaumlminen

Viljaklusterin maumlaumlrittelyvaiheessa todettiin (Leveaumllahti 2010) ettauml viljaklusterinanalysoimiseksi voidaan kaumlyttaumlauml laadullisia menetelmiauml luomalla ns heuristinen naumlkoumlkulmajolloin klusterin analysointiperusta ovat kirjallisuusanalyysit case -tutkimuksetasiantuntijoille kohdistetut haastattelututkimukset ja yhauml useammin sosiaalisen medianhyoumldyntaumlminen (mm National Governors Association 2008 7) Tietoperustan luomisentavoitteena on monipuolisen kuvan saaminen muutoshaasteiden vaikutuksista siten ettaumlsen luomiseen osallistuvat sekauml kuluttajat ettauml viljaklusteriin kuuluvien yritystenasiantuntijat ja johto Tietoperustan luomisen tausta-ajattelu perustuu Chesboroughrsquon(2003) lanseeraamaan avoimen innovaation malliin mikauml pohjautuu verkostomaiseeninnovaatiotoimintaan ja kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlisyyteen Mallin mukaan organisaatiot etsivaumlt uusiatoimintatapoja innovaatiotoimintansa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi Niitaumlovat mm aktiivinen ideoiden ja teknologioiden etsintauml organisaatioiden ulkopuolelta sekaumlyhteistyouml toimittajien ja kilpailijoiden kanssa asiakkaille tarjottavien palveluidenuudistamiseksi Tavoitteena on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaanympaumlristoumloumln ja suunnata nopeasti toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tarvitaan tulevaisuustietoa

9

Tietoperustaa muutoshaasteiden tulevaisuuden vaikutuksista on rakennettu monella eritulevaisuuden tutkimukselle tyypillisellauml menetelmaumlllauml 1) Delfoi-tutkimuksessa 12suomalaista eri alojen asiantuntijaa on arvioinut muutoshaasteiden vaikutuksiahenkiloumlkohtaisissa haastatteluissa Asiantuntijat arvottivat haastattelututkimuksen tuloksiamyoumlhemmin tehdyssauml Internet -kyselyssauml Asiantuntijoiden vastauksia on vertailtu tekemaumlllaumlsamanlainen Internet-kysely myoumls Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin johtoryhmaumllle Taumllloumlin onmyoumls saatu esiin yhden alueellisesti toimivan ja organisoituneen viljaklusterin naumlkoumlkulmatoimintaympaumlristoumln muutoksiin 2) Yhteisoumlllisissauml innovaatiotyoumlpajoissa on hahmotettutulevaisuutta erilaisten yhteisoumlllisten ja innovatiivisten oppimismenetelmien avullaMenetelminauml on kaumlytetty mm tulevaisuuden muistelu -tekniikkaa ja Sky jump -menetelmaumlaumlTyoumlpajoihin on osallistunut viljaklusterin eri osien edustajia maaseutuyrittaumljistaumlravintoloiden ja vaumlhittaumliskaupan edustajiin saakka Sen lisaumlksi tyoumlpajatoimintaan ovatosallistuneen mm alueellisten eri alojen kehittaumlmishankkeiden edustajia sekauml varsinaisiakuluttajia 3) Sosiaalisissa medioissa kaumlytaumlvien kuluttajien keskinaumlisten keskustelujenseuraaminen ja dokumentointi on kohdistettu viljapohjaisiin tuotteisiin erilaisiinkuluttajapalveluihin ja kuluttajakaumlyttaumlytymisen muutoksiin Se on tuottanut projektilletietaumlmystauml mm kuluttajien arvojen muuttumisesta sekauml eettisten ja kestaumlvyyttauml tukevienvalintojen ja ratkaisujen yleistymisestauml kuluttajien omina kertomuksina Kaikkien naumlidenedellauml mainittujen menetelmien avulla keraumltyn tietaumlmyksen analysoinnin tuloksena onsyntynyt alustava valtakunnallinen tietoperusta jota kaumlytetaumlaumln sekauml valtakunnallisen ettaumlPaumlijaumlt-Haumlmeen alueellisen viljaklusterin osaamisen ennakoinnin laumlhtoumlkohtana Tietoperustanluominen jatkuu ennakointiprosessin seuraavissa vaiheissa

TIETOPERUSTAN UUDISTAMINEN

Tietoperustan luonne

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja Tietoperustatvoidaan jakaa analyyttiseen ja synteettiseen (Asheim ja Coenen 2005) sekauml kulttuuriseentietoon pohjautuviksi (Mariussen ja Asheim 2003) Laumlhes kaikilla aloilla hyoumldynnetaumlaumlnkaikkea kolmen tyyppistauml tietoa mutta usein jokin naumlistauml painottuu toimialan ja senyritysten innovaatiotoiminnassa ja vuorovaikutuksessa (mm Kautonen 2008b)Viljaklusterin toiminnan naumlkoumlkulmasta erityistauml on se ettauml eri tietoperustojen ominaisuudetvaikuttavat siihen missauml maumlaumlrin tieto rdquovirtaardquo eri toimijoiden ja toimijaryhmien vaumllillaumlLisaumlksi klusteri koostuu useiden toimialojen toimijoista mikauml korostaa kaikkientietoperustatyyppien huomioimista ennakointityoumlssauml

Analyyttinen tietoperusta korostuu niillauml aloilla joilla tieteellinen tieto on taumlrkeaumlauml ja tiedontuottaminen perustuu usein rationaaliseen prosessiin tai muodollisiin malleihin (Asheim jaCoenen 2005) Esimerkkeinauml naumlistauml ovat genetiikan bioteknologian taiinformaatioteknologian alueilla toteutettava perus- ja soveltava tutkimus sekaumlsystemaattinen tuotteiden ja prosessien kehittaumlminen Analyyttiselle tietoperustalle ontyypillistauml ettauml tietopanokset ja -tuotokset kodifioidaan ja tieto rakentuu aiemmantutkimuksen pohjalle kumuloituvasti tiedon tuottaminen perustuu tieteellistenperiaatteiden ja metodien soveltamiseen tiedon tuotantoprosessit voidaan organisoida

10

muodollisemmin ja tuotokset dokumentoidaan jaumlrjestelmaumlllisesti raportteihin elektronisiintiedostoihin ja patenttihakemuksiin Analyyttinen tietoperusta naumlyttaumlytyy viljaklusterinkehittaumlmistyoumlssauml siten ettauml alan tutkimus painottuu nykypaumlivaumlnauml erittaumlin voimakkaasti mmgeeni- nano- bioteknologiaan ravitsemus- ja energiatutkimukseen sekauml erityisesti suurissayrityksissauml tapahtuviin tuotekehitysprosesseihin (Ks Kautonen 2008b) Johtavana tutkimus-ja kehittaumlmisteemana voidaan pitaumlauml taumlllauml hetkellauml mm viljan terveysvaikutuksia jaenergiakaumlytoumln mahdollisuuksia

Synteettiseen tietoon pohjautuvilla aloilla innovaatiot syntyvaumlt paumlaumlasiallisesti jo olemassaolevan tiedon soveltamisesta tai yhdistelemaumlllauml tietoa uudella tavalla (Asheim ja Coenen2005) Laumlhtoumlkohtana on usein tarve ratkaista jokin asiakaslaumlhtoumlinen erityinen ongelmaTietoa tuotetaan usein testaus- ja kokeiluprosessien tietokoneperustaisten simulaatioidentai kaumlytaumlnnoumln asiakasprojektien kautta Uusina innovatiivisina ratkaisuina tai tyoumlnauml ilmenevaumltieto on synteettiseen tietoon perustuvilla aloilla ainakin osittain kodifioitua Kuitenkinhiljainen tieto on usein taumlssauml tietotyypissauml taumlrkeaumlmpaumlauml kuin analyyttisessauml tiedossa Taumlmaumljohtuu paljolti siitauml ettauml synteettisen tietoperustan tieto syntyy usein tyoumlssauml hankitunkokemuksen seurauksena sekauml tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta tapahtuvastaoppimisesta Viljaklusterissa synteettinen tieto on tarpeen mm erilaisten tuotanto- japalveluprosessien uudistamisessa Tieto voi olla esimerkiksi hiljaista kokemuksellista tietoatuotantoprosessien saumlaumltaumlmisestauml tai vaikkapa asiakaspalautetietojen kaumlyttaumlmistaumlkuluttajaviestinnaumln kehittaumlmiseen (Ks Kautonen 2008b)

Symbolinen tietoperusta (Mariussen ja Asheim 2003 21ndash22) on tyypillistauml luovilla aloillakuten esimerkiksi mainos- tai muotoilualoilla joissa merkittaumlvauml osa arvonlisaumlyksestaumlperustuu ideoiden ja uusien mielikuvien luomiseen eikauml niinkaumlaumln fyysiseentuotantoprosessiin Kulttuuriseen tietoon sisaumlltyy tarve ymmaumlrtaumlauml erilaisia tapoja ja normejasekauml tiettyjen sosiaalisten kohderyhmien jokapaumlivaumlisiauml elaumlmaumlnvalintoja Naumlin ollensymbolinen tieto syntyy usein hyvinkin kulttuurisidonnaisista tulkinnoista joita tehdaumlaumlnihmisten tavoista ja tottumuksista Taumlssauml tietotyypissauml hiljaisella tiedolla on suuri painoarvoja alan asiantuntijoiden kykyauml havainnoida tulkita ja visioida kokemaansa sekauml taitoakaumlyttaumlauml mielikuvitustaan arvostetaan enemmaumln kuin virallisia tutkintoja Kulttuurinentietoperusta on myoumls taumlrkeauml niille perinteisille valmistavan teollisuuden aloille kutenelintarvike- ja vaatetusteollisuudessa Viljaklusterissa tarvitaan erityisen paljon symbolistatietoperustaa jotta voidaan ymmaumlrtaumlauml kuluttajia ja vallitsevaa ruokakulttuuria sekaumlmukauttaa tuotantoa kysynnaumln mukaiseksi (Ks Kautonen 2008b)

Tulevaisuustaulukosta osaamistarpeisiin

Eri tutkimusmenetelmillauml tuotettua valtakunnallista viljaklusterin tietoperustaa kaumlytetaumlaumlnsyksyllauml 2010 vaihtoehtoisten viljaklusterin tulevaisuuden skenaarion luomiseen Skenaarionluomisessa kaumlytetaumlaumln apumenetelmaumlnauml tulevaisuustaulukkoa mihin eritutkimusmenetelmistauml saadut tulokset on sijoitettu Tulevaisuustaulukko on rakennettuPorterin kehittaumlmaumln timanttimallin (Porter 1990 159) mukaisesti Timanttimallissakilpailukykyauml selitetaumlaumln neljaumln tekijaumln vaumllisenauml keskinaumlisenauml vaikutuksena Naumlitauml tekijoumlitaumlovat tuotannontekijaumlolot kysyntaumlolot laumlhi- ja tukialat sekauml kilpailukenttauml Lisaumlksi timantineri osiin vaikuttavat julkinen valta sattuma ja yritysten monikansalliset liiketoimet

11

Timanttimalli kertoo mistauml yrityksen ulkoisista laumlhteistauml toimialan ja alueellisenyritysryppaumlaumln kilpailuedut ovat peraumlisin Kilpailuedun tavoittelussa pyritaumlaumln erityisestisiihen ettauml yritykset loumlytaumlvaumlt uusia ja tuottavampia tapoja toimia kilpailuilla markkinoilla jane pystyvaumlt sitauml kautta tuomaan uusia innovaatioita markkinoille Kilpailu pakottaa siisPorterin (1990) mukaan innovoimaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia joidenkilpailuetu voi muodostua paitsi kansallisesti niin kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlksi Klusterienkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta on erityisen taumlrkeaumlauml tunnistaa paitsi klusterin yleiseenkilpailukykyyn vaikuttavat tekijaumlt niin myoumls huomioida kunkin alueen kilpailukyvynerityispiirteet (Ketels 2003) Tyoumlvaiheessa on siis kysymys klusterianalyysista missaumlhuomioidaan mahdollisuuksien mukaan myoumls mm Asheimin ym (2006) ja Gordon jaMcCannin (2000) Porterin (1990) teoriaa kohtaan esittaumlmauml kritiikki globalisoitumisenaiheuttamista muutoksista timanttimallin tekijoumlihin

Kaumlytaumlnnoumlssauml klusterianalyysi toteutetaan siten ettauml tulevaisuustaulukosta muodostetaansyyskuussa 2010 kuluttajaskenaario missauml tarinallisesti kerrotaan tulevaisuuden kuluttajanarjesta haumlnen arvoistaan kulutuskaumlyttaumlytymisestaumlaumln valintakriteereistaumlaumln ym Taumlmaumlnjaumllkeen Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin keskeisten yritysten johto ja asiantuntijat kokoontuvattulevaisuustyoumlpajoihin missauml pohditaan mitauml skenaarion toteutuminen vaikuttaa yritystenja klusterin eri osien toimintaan Taumlmaumln jaumllkeen yritykset muodostavatyhteiskehittelyprosessin avulla erilliset tarinalliset skenaariot klusterin eri osille(alkutuotanto elintarviketeollisuus vaumlhittaumliskauppa hotelli- ravintola- ja catering) Lopuksitaumlmauml skenaarioiden joukko sijoitetaan autenttista viljaketjua muistuttavaksi rdquopelloltapoumlytaumlaumlnrdquo-ketjuksi minkauml tarkoituksena on helpottaa ketjun yhteisten toimintojen jayhtymaumlkohtien tunnistamista ja arviointia Analyysin lopuksi keskitytaumlaumln pohtimaan jatekemaumlaumln naumlkyvaumlksi yhteisten toimintojen ja yhtymaumlkohtien edellyttaumlmaumlauml osaamista Niidenavulla muodostetaan vuoden 2010 loppuun mennessauml tulevaisuudessa tarvittavatvaltakunnalliset viljaklusterin osaamistarpeet

Osaamiskysynnaumln ja osaamistarjonnan kohtaaminen

Viljaklusterin tulevaisuuden alueellinen osaamiskysyntauml saadaan esiin kun yhteisoumlllisestisyksyllauml 2010 luotuja osaamistarpeita arvioidaan alueellisten tarpeiden ja olosuhteidennaumlkoumlkulmasta Taumllloumlin valtakunnallisen osaamistarpeet rdquoalueellistetaanrdquo Tyoumlpajoihinosallistuu klusterin edustajia eri alojen yrityksistauml koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekaumlaluekehitysyksikoumlistauml Kysymys on itse asiassa siitauml ettauml tyoumlpajoissa pyritaumlaumln tunnistamaanevolutionaariseen muutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita jamerkityksiauml sekauml tulevaisuuden kompetenssitarpeita (Sotarauta ym 2008 Sotarauta 2005)(vrt KUVIO 3) Taumlrkeaumlauml olisi myoumls kyetauml tunnistamaan niitauml prosesseja joiden myoumltaumltuotannon jakelun ja kulutuksen organisoituminen muuttuu ajan kuluessa (Boschma ym2007) Taumlmaumln vuoksi viljaklusterin ennakoinnissa korostuu kuluttajalaumlhtoumlisyys minkaumlmuutos on yhauml nopeampaa ja kompleksisempaa Se on johtanut pysyvaumlaumln muutokseenjolloin klusterin kyky jatkuvaan itseuudistumiseen muodostuu taumlrkeaumlksi Itseuudistuminentarkoittaa taumlssauml kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata nopeastitoimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (mm Kostiainen 2008 Lester 2006)

Kaumlytaumlnnoumlssauml tyoumlpajoissa selvitetaumlaumln yhteisoumlllisin menetelmien Paumlijaumlt-Haumlmeenviljaklusterissa tulevaisuudessa tarvittavaa uutta osaamista Projekti on tuottanut aiemmin

12

tulevaisuutta koskevan valtakunnallisen tietoperustan missauml on nykyhetken tietaumlmyksenpohjalta tunnistettu keskeisimmaumlt muutoshaasteet Tyoumlpajoissa on tavoitteena tehdauml pitkaumlnaikavaumllin rdquotutkimusmatkailuardquo (Sotarauta ym 2008) siten ettauml haasteista kyetaumlaumln luomaanuusia merkityksiauml ja loumlydetaumlaumln yhteinen kaumlsitys uuden tiedon uusien resurssien jakompetenssien tarpeesta tulevaisuudessa (vrt KUVIO 2)

KUVIO 2 Itseuudistumisen kapasiteetin peruselementit (Sotarauta ym 2008)

Osaamistarpeiden muodostaminen on parhaimmillaan oppimisprosessi mikauml liittaumlauml yhaumltiiviimmin klusterin eri osia toisiinsa Yhteinen tietoperusta ja muutoshaasteidenvaikuttavuuden arviointi liittyy samalla hyvin laumlheisesti koko verkoston osaamisenjohtamiseen Klusteriin kuuluvat yritykset saavat tietoperustan oman osaamisensakehittaumlmiseen ja toisaalta myoumls perustan siihen mitauml klusterin tulee kokonaisuudessaanosata jotta se menestyisi tulevaisuudessa Samalla yritykset joutuvat pohtimaan omaarooliaan ja osaamistaan osana klusterin kehittymistauml Kysymykset ovat luonteeltaanstrategisia Kysymys on tietoperustan hyoumldyntaumlmisestauml (Vrt KUVIO 2)

Projektin seuraavassa vaiheessa on tavoitteena tehdauml alueellisesti naumlkyvaumlksi se mitaumlosaamistarjontaa Paumlijaumlt-Haumlmeen alueen koulutus tulevaisuudessa tuottaa nykyisillaumlkoulutusrakenteilla koulutussisaumllloumlillauml pedagogisilla ratkaisuilla jne Vertailemallaviljaklusteriin kohdistuvaa tulevaisuuden osaamiskysyntaumlauml ja koulutuksen nykyistaumlosaamistarjontaa voidaan hahmottaa niiden vaumllistauml rdquoosaamiskuiluardquo Tavoitteena on ettaumlosaamiskysyntauml ja osaamistarjonta kohtaavat tulevaisuudessa joten osaamiskuiluntaumlyttaumlmiseksi (osaamisen kohtaannon parantamiseksi) tarvitaan yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen yhteistauml kaumlsitystauml siitauml millaisia toimenpiteitauml jaratkaisuja osaamisen kohtaanto edellyttaumlauml Taumlmauml on merkittaumlvauml vaihe klusteriennakoinnissasillauml osaamisen kohtaannolla pystytaumlaumln vaikuttamaan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterintulevaisuuden kilpailukykyyn Kysymys on taumllloumlin siitauml miten johto ja asiantuntijat kykenevaumlt

13

hyoumldyntaumlmaumlaumln ennakoinnin avulla saatua uutta tietaumlmystauml tulevaisuudessa tarvittavistaresursseista ja kompetenssista ja miten uusi tietaumlmys saadaan kaumlaumlnnettyauml innovatiiviseksiuudenlaiseksi eri tahojen ja eri verkostojen vaumlliseksi yhteistoiminnaksi missauml verkoston eriinstituutiot (esim koulutus) kykenevaumlt uudistumaan (vrt KUVIO 2)

KLUSTERIENNAKOINTI ON OPPIMISPROSESSI

Yhteiskehittelystauml uusia merkityksiauml

Viljaketjun klusteriennakoinnissa on mitauml suurimmassa maumlaumlrin kysymys uudistumisestamissauml hahmotetaan klusterin uusia kehityspolkuja suhteessa tulevaisuudenkulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksiin ja siihen liittyviin uudenlaisiin ilmioumlihin ja trendeihinNiiden tunnistaminen edellyttaumlauml uudenlaista yrityskentaumln koulutuksen jaaluekehitystahojen vaumllistauml yhteistyoumltauml ja dialogia missauml etsitaumlaumln uutta tunnistetaanheikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista ja kytketaumlaumln taumltauml kokonaisuuttanykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusia merkityksiauml Merkitysten antaminenon prosessi jossa toimijat havainnoivat toimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavathavainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiota omiin toimintoihinsa tai kiinnostuksenkohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Tietoperustaa kaumlsitellaumlaumln monipuolisesti japitkaumljaumlnteisesti jotta verkoston toimijat kykenisivaumlt muodostamaan siitauml uusia merkityksiaumlMerkitysten antaminen perustuu transformationaaliseen uudistavaan oppimiseen(Beairisto ja Ruohotie 2003 Mezirow 2000)

Verkostossa kehittaumlmistyouml tapahtuu ns yhteiskehittelyprosessin avulla Yhteiskehittelynkaumlsite kuvaa verkostomaista monella eri tasolla tehtaumlvaumlauml yhteistauml ja vastavuoroistakehittaumlmistyoumltauml (mm Engestroumlm 2004 Arnkil ja Spangar 2008) Kaumlsitteellisesti kysymys onyhteistyoumln kehittymisestauml minkauml mm Sotarauta ym (2007) ja Murmann (2003) naumlkevaumltkahden tai useamman viraston tai ympaumlristoumln keskinaumlisenauml vaikuttamisena toistensavalintoihin jatai prosesseihin siten ettauml siitauml aiheutuu muutoksia Taumlmaumln lisaumlksiyhteiskehittely voidaan naumlhdauml moniammatillisena asiantuntijoiden vaumllisenauml yhteistyoumlnaumlmissauml kokemusten jakaminen eri rooleista kaumlsin tukee oppimista ja mahdollistaasitoutumisen uusiin toimintatapoihin sekauml uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymisen(mm Haho 2002) Oppiminen tapahtuu klusteriennakointiin osallistuvien tahojenkeskinaumlisenauml yhteiskehittelynauml ja sitauml tehostaa erilaista ajattelua edustavien tahojenosallistuminen asiantuntijoiden ja asiakkaiden keskinaumlinen vuorovaikutusongelmalaumlhtoumlisyys sekauml erityisesti kaumlytaumlnnoumln tyoumlhoumln liittyvaumln hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksitekeminen (mm Nonaka ym 1995 Polanyi 1997 Orlikowski 2002) Yhteiskehittelyssaumlpyritaumlaumln loumlytaumlmaumlaumln dialogin keinoin yhteisiauml kaumlsityksiauml sovittamalla yhteen erilaisianaumlkoumlkulmia tulkintoja tietoperustasta Samalla opitaan ja kasvatetaan sosiaalista paumlaumlomaa

14

Uudistavan oppiminen kaumlytaumlntoumljauml

Yhteiskehittelyprosessissa luodaan uusia kehityspolkuja ja uudistetaan alueellisenviljaklusterin tietoperustaa Kaumlyttoumlkelpoinen tietoperusta syntyy vuorovaikutusprosesseissajoissa on pohjimmiltaan kysymys uuden tiedon hankinnasta viljaklusterin ja sen toimintaatukevien tahojen kaumlyttoumloumln Kun uutta tietoa luodaan niin samalla on mahdollisuus tuottaamyoumls uusia ideoita mikauml kaumlytaumlnnoumlssauml tarkoittaa ennakointiprosessin aikana tunnistettujenhaasteiden ja ongelmien merkitysten etsimistauml Yhteiskehittelyprosessissa kaumlytetaumlaumlnmonipuolisia yhteisoumlllisiauml metodeja monikanavaista viestintaumlauml ja vuorovaikutusta jadialogista vuorovaikutusotetta Yhteiskehittelystauml muodostuu parhaimmillaan yhteisoumlllinenverkoston oppimisprosessi mitauml tuetaan monipuolisten yhteisoumlllisten metodien kutenesimerkiksi innovaatiosessioiden (mm Parjanen ym 2008) avulla

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyy uusia henkiloumlkohtaisia ja verkostotasoisiamerkitysrakenteita mitkauml kannustavat ja voimaannuttavat (Beairisto ja Ruohotie 2003)verkoston kehittaumlmistyoumlryhmiauml ja yksiloumlitauml yhauml parempien kaumlytaumlntoumljen ja ratkaisujeninnovoimiseen Innovaatioprosessit naumlhdaumlaumln taumllloumlin enemmaumlnkin jatkuvanapienimuotoisena innovaatiotoimintana ja oppimisena ja ne kohdistuvat yhtauml laillatuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Klusteriin kuuluvien yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlaumlkin aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot ovatsiis useimmiten oppimisprosessien tulos ja ne syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml mitauml verkostoituminen ja yhteiskehittelyprosessi tukevat

Sosiaalinen paumlaumloma oppimisen tukena

Vahva sosiaalinen paumlaumloma on onnistuneen yhteiskehittelyprosessin perusedellytys Sekoostuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti vuorovaikutuksesta keskinaumlisestauml luottamuksesta yhteisestaumloppimisesta ja yhteisistauml naumlkemyksistauml Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeinen tekijaumlluottamuksen rakentumisessa Oppiminen ja yhteisten kaumlsitysten luominen edellyttaumlvaumltluottamuksellista vuorovaikutussuhdetta (mm Vesalainen 2004) Innovaatiot ovatvastaavasti useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos (mm Kautonen 2008a)missauml yhteistyouml luottamus ja kommunikaatio liittyvaumlt tiukasti toisiinsa Taumlrkeimpiaumlluottamuksen laumlhteitauml ovat osaaminen avoin kommunikaatio toisen kunnioitus javastavuoroisuus (Blomqvist ym 2003)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin maantieteellinen laumlheisyys naumlyttaumlauml edistaumlvaumlnsuunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (mm Granovetter 2005) ja klusteriin on myoumlsmuodostunut rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen (vrtGranovetter 2005 Hautamaumlki 2009a) Klusteriennakoinnissa pyritaumlaumlnkin kaumlyttaumlmaumlaumlnverkostojen vaumllisessauml oppimista tukevia olemassa olevia oppimisrakenteita hyvaumlksi jarakentamaan niitauml aktivoivia ja taumlydentaumlviauml organisoitumismuotoja (esim kehittaumlmisryhmaumltsaumlaumlnnoumllliset seminaarit)

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

3

Ennakointia tukeva innovaatioympaumlristouml

Alueellisen innovaatioympaumlristoumln voi karkeasti luonnehtia sisaumlltaumlvaumln alueellisentietoperustan ja uuden tiedon luomisen prosessit verkostot ja klusterit sekauml muutyhteistyoumltauml edistaumlvaumlt kumppanuudet eri tahojen vaumllisen kommunikoinnin javuorovaikutuksen vaumllittaumlvaumlt mekanismit sekauml yhteistauml oppimista tukevat rakenteet kutenesimerkiksi alueellisen innovaatiostrategian (mm Kautonen 2008b Raunio 2008 Valovirtaym 2006 Hautamaumlki 2007)

Projektin ennakointitehtaumlvaumln toteuttaminen tapahtuu neljaumln eri verkoston ja klusterinyhteistyoumlnauml 1) Paumlijaumlt-Haumlmeen ennakointiverkosto (PHE 2005) on maakunnallinen verkostomissauml Paumlijaumlt-Haumlmeen liitto Haumlmeen elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskus (ELY) Paumlijaumlt-Haumlmeen koulutuskonserni ja Lahden Alueen Kehittaumlmisyhtiouml Oy ndash LAKES tekevaumlt alueellistaennakoinnin kehittaumlmis- ja koordinointiyhteistyoumltauml (PHE 2005) 2) Maakunnallinenaikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehittaumlmisverkosto (MASU) on Paumlijaumlt-Haumlmeen alueenkoulutuksen jaumlrjestaumljien oppilaitosten ja aluekehitystahojen yhteistyoumlfoorumi mikaumltoteuttaa useita alueellisia osaamisen kehittaumlmistauml tukevia kehittaumlmisprojekteja (Hautamaumlki2009a) 3) Valtakunnallinen viljaklusterin asiantuntijaverkosto on projektin ajaksi koottukansallisten asiantuntijatahojen loumlyhauml yhteenliittymauml minkauml keskeisenauml tehtaumlvaumlnauml ontuottaa tietaumlmystauml kehittaumlmisprojektin kaumlyttoumloumln ja osallistua osaamistarpeidenmaumlaumlrittaumlmiseen (LAMK 2009) sekauml 4) Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri on Suomen ainoavirallisesti organisoitunut alueellinen viljaklusteri Viljaklusterin toiminnassa ovatedustettuina kaikki viljan kanssa toimivat keskeiset tahot viljelijaumlt elintarviketeollisuusvaumlhittaumliskauppa sekauml ravintola- ja cateringtoimijat Klusteri edistaumlauml yritystensauml alueellistaverkottumista tukee viljaa jalostavien yritysten yhteistyoumltauml ja kohottaa alan profiilia (Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri 2010) Ennakoinnin laumlhtoumlkohtana on ettauml on yhauml taumlrkeaumlmpaumlauml luodavahvoja yhteyksiauml kehityksen kannalta taumlrkeiden osaamiskeskittymien ja verkostojen vaumllille(Ks Sotarauta ym 2008) ja ettauml toimijat saadaan vuorovaikutukseen innovaatioympaumlristoumljenytimeen Taumllloumlin voidaan huomio saada kohdistettua kehittaumlmisalustoihin esimerkiksiennakointiprojektiin mikauml kokoaa ja suuntaa kehittaumlmistoimintoja (mm Kosonen 2008)

Paumlijaumlt-Haumlmeen aluekehitystauml on ohjannut historiallinen kehitys missauml vuonna 1997perustettu maakunta on pyrkinyt selviaumlmaumlaumln 1990-luvun alun voimakkaan taantumanaiheuttamista vaikutuksista (vrt Boschma ja Sotarauta 2007) Siinauml yhtenauml mekanismina onkaumlytetty laaja-alaista verkostoitumista uusien yhteistyoumlrakenteiden muodostumista sekaumlyritysten ja kansalaisten osaamisen parantamista Verkostojen vaumllisessauml yhteistyoumlssauml onkysymys uudenlaisesta tavasta ohjata monien eri tahojen yhteistauml vaikuttavuutta jasosiaalista prosessia (vrt Kickert ja Koppenjan 1999) Yhteistyouml on yksi tapa rikkoamonimutkaisia ja aiempaan kehittaumlmishistoriaansa kiinnittyneitauml polkuriippuvaisia (vrtPeltonen 2004) toimintaympaumlristoumljauml 2000-luvun alkupuolella Paumlijaumlt-Haumlmeessauml kaumlynnistynytkorkeasuhdanne alkoi muuttaa lineaarista liiketoimintaa epaumllineaarisempaan kysyntauml- jaasiakaslaumlhtoumlisempaumlaumln suuntaan Se naumlkyi mm tyouml- ja elinkeinoelaumlmaumln tyoumlvoiman nopeastikasvavina ammattitaitovaatimuksina Niihin vastaaminen on vaumlhitellen lisaumlnnyt myoumlskoulutuskentaumln kompleksisuutta ja koulutuksen toimijoiden vaumllistauml riippuvuutta (Hautamaumlkija Ilomaumlki 2007 vrt Doz ym 2000) Kasvavat ammattitaitovaatimukset ovat viime vuosinalaumlhentaumlneet alueen koulutusta sekauml tyouml- ja elinkeinoelaumlmaumlauml joten ennakoinnista on tullutyksi yhteistyoumlmuoto missauml molempien tahojen asiantuntijuutta tarvitaan

4

ENNAKOINTITEHTAumlVAumlN TOTEUTTAMINEN

Innovaatioympaumlristoumln luonne

Projekti toteutetaan kohdentamalla toimenpiteet kolmeen eri osaan jotka kytkeytyvaumltyhdeksi osaamistarpeiden ennakointimalliksi 1) valtakunnallisen ja alueellisen viljaklusterintulevaisuuden osaamiskysynnaumln ja alueen koulutuksen nykyisen osaamistarjonnanselvittaumlminen 2) viljaklusterin osaamiskysynnaumln ja koulutuksen osaamistarjonnan vaumllisenkohtaannon muodostaminen ja 3) kohtaannon parantamista tukevien toimenpiteiden jaratkaisujen luominen Kaikissa projektin vaiheissa kiinnitetaumlaumln erityistauml huomiota viljaketjuneri toimijoiden laajaan osallistumiseen ennakointiprosessin eri vaiheissa jaennakointitulosten levittaumlmiseen osana projektin toimintaa

Leveaumllahden (2010) mukaan ennakoinnin kehittaumlminen kytkeytyy laajemmin kansalliseeninnovaatiotoiminnan kehittaumlmiseen tyoumlelaumlmaumln tulevaisuuden keskeisten osaamistarpeidennaumlkoumlkulmasta Suomalaisen innovaatiojaumlrjestelmaumln yksi keskeinen visio on 2010-luvullakeskittyauml sellaisiin keskeisiin toimialoihin tai klustereihin joihin suomalaisella osaamisella onparhaat edellytykset menestyauml kansainvaumllisessauml kilpailussa (vrt af Heurlin 2008) Myoumlskoulutustarpeiden ennakoinnin kehittaumlminen on taumllloumlin perusteltua kytkeauml kansalliseeninnovaatiotoiminnan tukemiseen (Leveaumllahti 2010) Ennakointi sijoittuu taumllloumlininnovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaan osaan jota tietoa hyoumldyntaumlvauml alajaumlrjestelmaumlkaumlyttaumlauml (vrt Autio 1998 Toumldtling ym 2005)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri (2010) toteaa ettauml viljanjalostus on perinteikaumls ja samallamoderni elintarviketeollisuuden haara joka panostaa merkittaumlvaumlsti tutkimukseen jakehitystyoumlhoumln Taumlssauml mielessauml oppivan talouden mallin (mm Kautonen 2008b) mukaiseninnovaatioympaumlristoumln tuottamat innovaatioprosessit sopivat viljaklusterin toiminnan tueksiInnovaatioprosessit ovat jatkuvaa pienimuotoista innovaatiotoimintaa ja oppimista ja nekohdistuvat tuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Viljaklusterissa oppiminen perustuupaumlaumlsaumlaumlntoumlisesti kokemukseen (DUI = doing using interacting) (Lorenz ym 2006 Lundvallym 2002 Lundvall 2007) missauml korostuu oppiminen tyoumlssauml ja asiakasprojekteissa Asiakas-ja kuluttajalaumlhtoumlisyyteen liittyvaumlauml asiantuntijuutta ja osaamista pyritaumlaumln jatkuvastikehittaumlmaumlaumln mutta kehittaumlmistauml ohjaa taumlllauml hetkellauml erityisesti pk-yrityksissauml lyhyenaikavaumllin ennakointitieto

Keskeisiauml alueellisen viljaklusterin tavoitteita ovat klusteriin kuuluvien toimialojentuottavuuden ja tyoumlllisyyden parantaminen sekauml uusien innovatiivisten viljatuotteiden japalvelujen luominen (liiketoimintakonseptit teknologia tms) sekauml mahdollisten alueellistenlukkiutumien (taloudelliset kognitiiviset poliittiset) vaumllttaumlminen tai avaaminen (Ks myoumlsLester 2006) Keskeisiauml kehittaumlmisen osa-alueita ovat johtaminen yhteistoiminnanorganisointi ja inhimillisten resurssien kehittaumlminen uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltaminen sekauml erilaisten vaumllittaumljaumlinstituutioiden kehittaumlminenViljaklusteri korostaa yhauml enemmaumln asiakas- ja kuluttajalaumlhtoumlisyyttauml (vrt Kautonen 2008bMaa- ja metsaumltalousministeriouml 2006) mikauml viittaa avoimen innovaatiojaumlrjestelmaumln(Chesbrough 2003) merkityksen kasvamiseen tulevaisuudessa

5

Esimerkkinauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisen innovaatiotoiminnan monipuolisuudesta viime aikoina ontutkimus- ja tiedepohjaisen (STI) Teknopolis -mallin (Kautonen 2008b Castells ym 1994)vahvistuminen erityisesti Paumlijaumlt-Haumlmeen ympaumlristoumlklusterissa missauml klusteri onkehittymaumlssauml valtakunnallisen Osaamiskeskusohjelman (OSKE) tuella kansalliseksi jakansainvaumlliseksi toimijaksi (vrt Alkio 2008) Taumlllaiselle huippuosaamisen jahuippututkimuksen keskittaumlmisen taustalla ovat mm resurssien turvaaminenkansainvaumllisen vetovoimaisuuden lisaumlaumlminen sekauml eri osaamisten yhdistaumlminen (mm afHeurlin 2008) Taumlmauml on myoumls hyvauml esimerkki yliopistojen roolien vahvistumisestapaikallisten klusterien kehittaumlmisessauml (mm Lester 2006) Lisaumlksi Paumlijaumlt-Haumlmeessauml onrakentumassa myoumls monipuolinen hyvinvointiklusteri Sen tehtaumlvaumlnauml on mm verkottaajulkisen yksityisen ja kolmannen sektorin sekauml tutkimus- ja kehittaumlmistoiminnanuudistuvaan yhteistyoumlhoumln sekauml synnyttaumlauml uusia tuote- ja palvelukonsepteja ja liiketoimintaasekauml toimintamalleja jotka parantavat palvelujen laatua saavutettavuutta jataloudellisuutta (Laumlhden tiede- ja yrityspuisto Oy 2007) Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterilla ontoimijoidensa kautta kiinteauml yhteys myoumls kansalliseen elintarvikealanOsaamiskeskusohjelmaan Paumlijaumlt-Haumlmeen yritysklusterien keskinaumlinen yhteistyouml onvaumlhitellen kaumlynnistymaumlssauml ja siinauml on varmasti yksi uusi mahdollisuus alueellistensynergioiden ja uusien vahvuuksien rakentamiseen

Alkion mukaan elinkeinopolitiikkaa toteutetaan innovaatiopolitiikan keinoin ja sitauml kytketaumlaumlnalueen osaamispotentiaaliin (Alkio 2008) Alue- ja paikallistasolla pyritaumlaumln vaikuttamaansiihen millaiseksi klustereiden innovaatioympaumlristouml muodostuu sillauml yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlauml aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot naumlhdaumlaumlnnykyisin kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoimina prosesseina joilla onoppimisprosessien luonne ja joita erilaiset aluetta kehittaumlvaumlt tahot (esim koulutus) tukevatEvolutionaarisesta naumlkoumlkulmasta alueellisten klusterien tietaumlmyksessauml on havaittavissakumulatiivisuuden ja polkuriippuvuuden kehittyminen sillauml aiempi kehitys ja kumuloitunutosaaminen vaikuttavat aina merkittaumlvaumlsti tulevaan (Kautonen 2008a Sotarauta ym 2008)Valtakunnallisesta naumlkoumlkulmasta klusteriennakoinnin yhtenauml tavoitteena voidaankin pitaumlaumlsitauml ettauml luodaan alueellisia kehityspolkuja missauml mahdollistetaan alueellistenviljaklusterien vahvistuminen ja tuetaan niiden kykyauml uusintaa omaa tietoperustaansa (vrtMykkaumlnen 2008 ja Sotarauta ym 2008)

Alueiden on kyettaumlvauml tarjoamaan mahdollisuuksia ndash hyvin koulutettua tyoumlvoimaa kasvavillemarkkinoille suuntautuvaa yritystoimintaa ja hyviauml yhteyksiauml Tavoitteena on ettaumlennakointiprosessin aikana luodaan valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittaumlvaumlauml uuttatietoa yritysten koulutuksen ja aluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Toiminta tukeutuuvoimistuvaan verkostoitumiseen (Doz ym 2000) missauml alueen verkostot (Ks Hautamaumlki2009a) muodostavat rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen(vrt Granovetter 2005 Kosonen 2008) uuden tiedon luomiseen ja osaamisen kehittymistaumltukevaan innovaatiotoimintaan (mm Virkkala 2008) Klusteriennakoinnin laumlhtoumlkohtana onnaumlin ollen kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta (Harmaakorpi 2008) missauml ongelmanasettelu laumlhtee siitauml miten yritykset kykenevaumlt varmistamaan tulevaisuudessa osaavantyoumlvoiman riittaumlvyyden ja mitauml innovatiivisia ratkaisuja taumlmaumln toteuttamiseksi voidaanalueellisessa yhteistyoumlverkostossa tehdauml Pitkaumln aikavaumllin klusteriennakoinnissa tarvitaankuitenkin myoumls tiedepohjaisen ennakoinnin tuottamaa tietaumlmystauml mm arvioitaessauudenlaisten teknologisten laumlpimurtojen tai megatrendien vaikutusten todennaumlkoumlisyyksiauml

6

Viljaklusterin maumlaumlritteleminen

Ensimmaumliseksi projekti maumlaumlritteli ennakoinnin kohteena olevan valtakunnallisenviljaklusterin luonteen pyrkien taumlllauml tavalla loumlytaumlmaumlaumln sen erityispiirteet jotka voitaisiinhuomioida ennakointiprosessin myoumlhemmissauml vaiheissa Taumlhaumln liittyvaumlssauml selvityksessaumlLeveaumllahti ym (2010) toteavat ettauml klusteriajattelu kytkeytyy mm kansallisen ja alueellisentason innovaatiojaumlrjestelmaumln kehittaumlmiskonsepteihin ja oppiviin alueisiin (mm Euroopankomissio 2008a) Viljaketjun klusterisoituminen tarkoittaa ennen kaikkea yhteistyoumltaumltuotekehitys- ja asiakasverkostoissa sekauml yritysten vaumllisissauml yhteistyoumlverkostoissa joissakiinnitetaumlaumln erityisesti huomiota yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaan tietaumlmykseen resursseihinja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)

Selvityksen mukaan (Leveaumllahti ym 2010) valtakunnallinen viljaklusteri on maantieteellisestikeskittyneiden yritysten ja organisaatioiden kaupallisten ja ei-kaupallisten yhteyksien luomaverkosto Alueellisten viljaklusterien toimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml hiljaisentiedon vaumllittymistauml klusterin eri osien vaumllillauml ja synnyttaumlauml suunnittelemattomiavuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter 2005 Harmaakorpi 2008) jotkaovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessin kehittymiseksi (mm Leydesdorff ym2006) Leveaumllahden mukaan alueellisten toimijoiden keskinaumliset yhteydet mahdollistavatkilpailijoiden ja alihankkijoiden vaumllisen yhteistyoumln mm liiketoimintaprosesseissahankinnoissa sijoituksissa strategioissa sekauml tutkimustoiminnassa

Alueelliset viljaklusterit muodostuvat alueen yrityksistauml ja kehittaumlmisorganisaatioista joidenkeskinaumlinen vuorovaikutus tuottaa selvaumlsti osoitettavissa olevia hyoumltyjauml Toimialojen jayritysten vaumlliset kytkennaumlt ovat viljaklusterissa taumlrkeaumlmpiauml kuin niiden vaumlliset rajat(Leveaumllahti 2010 Hernesniemi 2005) ja klusterit ovat toisistaan vahvasti riippuvien lisaumlarvoatuottavien yritysten systeemisiauml yhteistyouml- ja tuotantoverkostoja joissa on mukana myoumlsyliopistoja tutkimuslaitoksia ja markkinoiden asiakkaita (Roelandt ym 1999 Harmaakorpi2008) Innovaatiot naumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin nesyntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml (mm Kautonen 2008a Ksmyoumls Gellynck 2009 Harmaakorpi 2008) Esimerkiksi Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri on kyennytyhteistyoumlssauml rakentamaan useita innovatiivisia ja tuloksekkaita yhteistyoumlkonsepteja joissamyoumls pienet ja keskisuuret yritykset (SME) toimivat suurten yritysten rinnalla

Selvityksen mukaan viljaklusterin laumlhtoumlkohtana on toimialojen vaumllisen verkostoitumisenkehittaumlminen ja alueellisten toimijoiden aloitteellisuus (Porter 1997) Naumlkemys korostaaarvoketjun osia (asiakkaat raaka-aineiden toimittajat jalostajat ja palvelun tarjoajat)yhteistyoumltauml yritysten kesken (teknologia osaaminen asiakkaat ja jakelukanavat) ja julkisensektorin kehittaumlmistoimenpiteitauml (mm koulutus ja tutkimus) liiketoiminnanhyoumldyntaumlmisessauml (mm Roelandt ym 1999) Porterin (1990) mukaan luonnonvaroihinperustuvat klusterit (esim viljaklusteri) ovat keskittyneet maantieteellisesti sillauml niidensijoittumista ohjaa luonnonvarojen sijainti Klusterit palvelevat myoumls globaaleja markkinoitamutta ovat siis sijaintinsa suhteen vakaita tai paikallisia (vrt Asheim ym 2006)

ETLA (2001 81) korostaa ettauml Porter kaumlyttaumlauml hyvaumlksi evolutionaarista talousteoriaa jokakorostaa innovaatioiden merkitystauml ja ottaa etaumlisyyttauml perinteiseen kansantaloustieteeseenSotaraudan ym (2008) mukaan kompleksisessa toimintaympaumlristoumlssauml toimijat sovittavat

7

strategiaansa jatkuvasti siihen mikauml on toiminut aiemmin mitauml muut toimijat tekevaumlt jamillaisia paineita toimintaympaumlristoumlstauml nousee sekauml omiin ja muiden tulkintoihinmenneisyydestauml ja tulevaisuudesta (mm Axelrod 1997) Evolutionaarisessalaumlhestymistavassa ei oleteta ettauml tulevaisuus olisi tietoisesti muotoiltu tai ettauml ihmiset ainaedes pyrkisivaumlt tietoisesti kehittaumlmaumlaumln yhteisoumljauml ja niiden tulevaisuutta Tavoitteena ei olemyoumlskaumlaumln etsiauml saumlaumlnnoumlnmukaisuuksia jotka johtavat systeemin takaisin tasapainoon Sensijaan ollaan kiinnostuneita niistauml voimista jotka saavat alueet muuttumaan jasopeutumaan toimintaympaumlristoumln muutoksiin ja jotka synnyttaumlvaumlt valikoivat ja juurruttavatuudet asiat alueille (mm Sotarauta 2005 Boschma ym 2007 Lester 2006)

Osaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketjussandashprojekti on korostanut tehdynklusterimaumlaumlrittelyn mukaisesti uuden tiedon luomista ja uusien ideoiden tuottamista muttaerityisesti taumlrkeaumlauml on ennakointiprosessin aikana tunnistettujen haasteiden merkitystenetsiminen Merkitysten antaminen on prosessi jossa toimijat havainnoivattoimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavat havainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiotaomiin toimintoihinsa tai kiinnostuksen kohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Kysymys onabsorptiivisen kapasiteetin (Harmaakorpi 2008) luomisesta (KUVIO 1) eli uuden tiedonhankinnasta viljaklusterin kaumlyttoumloumln sen sulauttamisesta viljaklusterin kehitysnaumlkymiinmuuntamisesta viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopultasen hyoumldyntaumlmiseen osaamisen kehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta Kysymys on samallatransformaatiosta missauml uudistavan oppimisen prosessit (mm Beairisto ja Ruohotie 2003)tuottavat uusia merkityksiauml (tiedon sulattaminen ja tiedon muuntaminen) ja toiminnallistamuutosta (tiedon hyoumldyntaumlminen) ja edistaumlvaumlt taumlllauml tavoin absorptiivisen kapasiteetinkasvamista

KUVIO 1 Tiedon absorptoituminen organisaatioiden innovaatioprosesseihin (Harmaakorpi2008 114)

Toimintaympaumlristoumln muutoshaasteiden kuvaaminen

Viialaisen (2008) mukaan kyky verkostoitua ja hyoumldyntaumlauml muualla jo syntyneitaumltutkimustuloksia ja liiketoimintamalleja on taumlmaumln paumlivaumln neuvokkuutta Taumlmaumlkonkretisoitui kun projektissa selvitettiin Future Scanningndashmenetelmaumlllauml viimeaikaistentutkimusten naumlkemyksiauml tulevaisuuden muutoshaasteista ja koottiin ne yhdeksi raportiksi(Hautamaumlki 2010) Menetelmaumlllauml saatiin kokonaisvaltainen ja systeeminen naumlkemys siitaumlmiten eri ilmioumlt kytkeytyvaumlt yhteen ja millaisia keskinaumlisiauml riippuvuuksia ilmioumlillauml on (vrt

8

Alkio 2008 ja Harmaakorpi 2008) Tiedonlouhintaa taumlydennettiin sisaumllloumln analyysillauml sitenettauml muutoshaasteet visualisoitiin jolloin eri naumlkoumlkulmat hahmottuivat toimintaympaumlristoumlnmuutoshaasteiden tulevaisuuskartaksi Tuloksia voidaan kaumlyttaumlauml ennakoinnin lisaumlksi mmtaustamateriaalina innovaatio- ja elinkeinopolitiikan kehittaumlmisessauml missauml alueen kaikkiresurssit luonnonvaroista osaamiseen saakka pyritaumlaumln saamaan toimimaan yhteisenelinkeino- ja aluekehitysstrategian mukaisesti (mm Kautonen 2008a)

Maailmanlaajuinen toimintaympaumlristoumln muutos on ollut suuri myoumls aluekehityksenkannalta (vrt Mykkaumlnen 2008) Tyoumlelaumlmaumlssauml kaivataan uusia osaamisten yhdistaumlmisiauml ja eritoimijoiden yhteisiauml toimintatapoja Asiakastarve ja loppukaumlyttaumljauml linkittyvaumlt entistaumltiiviimmin mukaan kehitykseen (af Heurlin 2008 von Hippel 2005) Osaamistarpeidenklusteriennakointi viljaketjussa -projektin laumlhtoumlkohtana on oletus siitauml ettauml tyouml- yritys- jakulutusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset tulevat pitkaumlllauml aikavaumllillauml johtamaan merkittaumlviinosaamistarpeiden muutoksiin klusterisoituvassa viljaketjussa (Leveaumllahti 2010 Hautamaumlki2010) Kulutuskysyntaumlauml ohjaavat tekijaumlt muuttuvat ja erilaistuvat entistauml pienemmiksisirpaloituneissa kuluttajaryhmissauml Kuluttajien valintoihin vaikuttavat muun muassa tulotruoan hinta kotitalouksien koko kuluttajien ikauml ruokainformaatio yhteiskunnanarvostukset sekauml eettisyys ja terveellisyys Ruoka on kuluttajalle paitsi ravintoa myoumlsnautinnon tuottaja monelle trendikaumls harrastuskin Teknologinen kehitys taloudellinenkasvu terveydentilan parantuminen lisaumlaumlntyvauml liikkuvuus ympaumlristoumln rapautuminen sekaumlperinteisen ruokakulttuurin ja -tapojen katoaminen ovat voimakkaita kulutusta ohjaaviaglobaaleja trendejauml Vaumlestoumln tulotason kasvaessa todettuja ruokatottumusten muutoksiaovat ravintoloissa ja kahviloissa syoumlmisen ulkomaalaisten ja ns luksuselintarvikkeidenkaumlytoumln ja prosessoidun ruoan kaumlytoumln lisaumlaumlntyminen Tuotemerkkien merkitysvalintaperusteena kasvaa samoin palveluiden tarve Ruoan turvallisuudelle aletaan asettaauusia vaatimuksia (mm Sitra 2006 Ahola ym 2007 Kirveennummi ym 2008)

Toimintaympaumlristoumln muutostekijoumliden vaikutuksien selvittaumlminen

Viljaklusterin maumlaumlrittelyvaiheessa todettiin (Leveaumllahti 2010) ettauml viljaklusterinanalysoimiseksi voidaan kaumlyttaumlauml laadullisia menetelmiauml luomalla ns heuristinen naumlkoumlkulmajolloin klusterin analysointiperusta ovat kirjallisuusanalyysit case -tutkimuksetasiantuntijoille kohdistetut haastattelututkimukset ja yhauml useammin sosiaalisen medianhyoumldyntaumlminen (mm National Governors Association 2008 7) Tietoperustan luomisentavoitteena on monipuolisen kuvan saaminen muutoshaasteiden vaikutuksista siten ettaumlsen luomiseen osallistuvat sekauml kuluttajat ettauml viljaklusteriin kuuluvien yritystenasiantuntijat ja johto Tietoperustan luomisen tausta-ajattelu perustuu Chesboroughrsquon(2003) lanseeraamaan avoimen innovaation malliin mikauml pohjautuu verkostomaiseeninnovaatiotoimintaan ja kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlisyyteen Mallin mukaan organisaatiot etsivaumlt uusiatoimintatapoja innovaatiotoimintansa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi Niitaumlovat mm aktiivinen ideoiden ja teknologioiden etsintauml organisaatioiden ulkopuolelta sekaumlyhteistyouml toimittajien ja kilpailijoiden kanssa asiakkaille tarjottavien palveluidenuudistamiseksi Tavoitteena on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaanympaumlristoumloumln ja suunnata nopeasti toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tarvitaan tulevaisuustietoa

9

Tietoperustaa muutoshaasteiden tulevaisuuden vaikutuksista on rakennettu monella eritulevaisuuden tutkimukselle tyypillisellauml menetelmaumlllauml 1) Delfoi-tutkimuksessa 12suomalaista eri alojen asiantuntijaa on arvioinut muutoshaasteiden vaikutuksiahenkiloumlkohtaisissa haastatteluissa Asiantuntijat arvottivat haastattelututkimuksen tuloksiamyoumlhemmin tehdyssauml Internet -kyselyssauml Asiantuntijoiden vastauksia on vertailtu tekemaumlllaumlsamanlainen Internet-kysely myoumls Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin johtoryhmaumllle Taumllloumlin onmyoumls saatu esiin yhden alueellisesti toimivan ja organisoituneen viljaklusterin naumlkoumlkulmatoimintaympaumlristoumln muutoksiin 2) Yhteisoumlllisissauml innovaatiotyoumlpajoissa on hahmotettutulevaisuutta erilaisten yhteisoumlllisten ja innovatiivisten oppimismenetelmien avullaMenetelminauml on kaumlytetty mm tulevaisuuden muistelu -tekniikkaa ja Sky jump -menetelmaumlaumlTyoumlpajoihin on osallistunut viljaklusterin eri osien edustajia maaseutuyrittaumljistaumlravintoloiden ja vaumlhittaumliskaupan edustajiin saakka Sen lisaumlksi tyoumlpajatoimintaan ovatosallistuneen mm alueellisten eri alojen kehittaumlmishankkeiden edustajia sekauml varsinaisiakuluttajia 3) Sosiaalisissa medioissa kaumlytaumlvien kuluttajien keskinaumlisten keskustelujenseuraaminen ja dokumentointi on kohdistettu viljapohjaisiin tuotteisiin erilaisiinkuluttajapalveluihin ja kuluttajakaumlyttaumlytymisen muutoksiin Se on tuottanut projektilletietaumlmystauml mm kuluttajien arvojen muuttumisesta sekauml eettisten ja kestaumlvyyttauml tukevienvalintojen ja ratkaisujen yleistymisestauml kuluttajien omina kertomuksina Kaikkien naumlidenedellauml mainittujen menetelmien avulla keraumltyn tietaumlmyksen analysoinnin tuloksena onsyntynyt alustava valtakunnallinen tietoperusta jota kaumlytetaumlaumln sekauml valtakunnallisen ettaumlPaumlijaumlt-Haumlmeen alueellisen viljaklusterin osaamisen ennakoinnin laumlhtoumlkohtana Tietoperustanluominen jatkuu ennakointiprosessin seuraavissa vaiheissa

TIETOPERUSTAN UUDISTAMINEN

Tietoperustan luonne

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja Tietoperustatvoidaan jakaa analyyttiseen ja synteettiseen (Asheim ja Coenen 2005) sekauml kulttuuriseentietoon pohjautuviksi (Mariussen ja Asheim 2003) Laumlhes kaikilla aloilla hyoumldynnetaumlaumlnkaikkea kolmen tyyppistauml tietoa mutta usein jokin naumlistauml painottuu toimialan ja senyritysten innovaatiotoiminnassa ja vuorovaikutuksessa (mm Kautonen 2008b)Viljaklusterin toiminnan naumlkoumlkulmasta erityistauml on se ettauml eri tietoperustojen ominaisuudetvaikuttavat siihen missauml maumlaumlrin tieto rdquovirtaardquo eri toimijoiden ja toimijaryhmien vaumllillaumlLisaumlksi klusteri koostuu useiden toimialojen toimijoista mikauml korostaa kaikkientietoperustatyyppien huomioimista ennakointityoumlssauml

Analyyttinen tietoperusta korostuu niillauml aloilla joilla tieteellinen tieto on taumlrkeaumlauml ja tiedontuottaminen perustuu usein rationaaliseen prosessiin tai muodollisiin malleihin (Asheim jaCoenen 2005) Esimerkkeinauml naumlistauml ovat genetiikan bioteknologian taiinformaatioteknologian alueilla toteutettava perus- ja soveltava tutkimus sekaumlsystemaattinen tuotteiden ja prosessien kehittaumlminen Analyyttiselle tietoperustalle ontyypillistauml ettauml tietopanokset ja -tuotokset kodifioidaan ja tieto rakentuu aiemmantutkimuksen pohjalle kumuloituvasti tiedon tuottaminen perustuu tieteellistenperiaatteiden ja metodien soveltamiseen tiedon tuotantoprosessit voidaan organisoida

10

muodollisemmin ja tuotokset dokumentoidaan jaumlrjestelmaumlllisesti raportteihin elektronisiintiedostoihin ja patenttihakemuksiin Analyyttinen tietoperusta naumlyttaumlytyy viljaklusterinkehittaumlmistyoumlssauml siten ettauml alan tutkimus painottuu nykypaumlivaumlnauml erittaumlin voimakkaasti mmgeeni- nano- bioteknologiaan ravitsemus- ja energiatutkimukseen sekauml erityisesti suurissayrityksissauml tapahtuviin tuotekehitysprosesseihin (Ks Kautonen 2008b) Johtavana tutkimus-ja kehittaumlmisteemana voidaan pitaumlauml taumlllauml hetkellauml mm viljan terveysvaikutuksia jaenergiakaumlytoumln mahdollisuuksia

Synteettiseen tietoon pohjautuvilla aloilla innovaatiot syntyvaumlt paumlaumlasiallisesti jo olemassaolevan tiedon soveltamisesta tai yhdistelemaumlllauml tietoa uudella tavalla (Asheim ja Coenen2005) Laumlhtoumlkohtana on usein tarve ratkaista jokin asiakaslaumlhtoumlinen erityinen ongelmaTietoa tuotetaan usein testaus- ja kokeiluprosessien tietokoneperustaisten simulaatioidentai kaumlytaumlnnoumln asiakasprojektien kautta Uusina innovatiivisina ratkaisuina tai tyoumlnauml ilmenevaumltieto on synteettiseen tietoon perustuvilla aloilla ainakin osittain kodifioitua Kuitenkinhiljainen tieto on usein taumlssauml tietotyypissauml taumlrkeaumlmpaumlauml kuin analyyttisessauml tiedossa Taumlmaumljohtuu paljolti siitauml ettauml synteettisen tietoperustan tieto syntyy usein tyoumlssauml hankitunkokemuksen seurauksena sekauml tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta tapahtuvastaoppimisesta Viljaklusterissa synteettinen tieto on tarpeen mm erilaisten tuotanto- japalveluprosessien uudistamisessa Tieto voi olla esimerkiksi hiljaista kokemuksellista tietoatuotantoprosessien saumlaumltaumlmisestauml tai vaikkapa asiakaspalautetietojen kaumlyttaumlmistaumlkuluttajaviestinnaumln kehittaumlmiseen (Ks Kautonen 2008b)

Symbolinen tietoperusta (Mariussen ja Asheim 2003 21ndash22) on tyypillistauml luovilla aloillakuten esimerkiksi mainos- tai muotoilualoilla joissa merkittaumlvauml osa arvonlisaumlyksestaumlperustuu ideoiden ja uusien mielikuvien luomiseen eikauml niinkaumlaumln fyysiseentuotantoprosessiin Kulttuuriseen tietoon sisaumlltyy tarve ymmaumlrtaumlauml erilaisia tapoja ja normejasekauml tiettyjen sosiaalisten kohderyhmien jokapaumlivaumlisiauml elaumlmaumlnvalintoja Naumlin ollensymbolinen tieto syntyy usein hyvinkin kulttuurisidonnaisista tulkinnoista joita tehdaumlaumlnihmisten tavoista ja tottumuksista Taumlssauml tietotyypissauml hiljaisella tiedolla on suuri painoarvoja alan asiantuntijoiden kykyauml havainnoida tulkita ja visioida kokemaansa sekauml taitoakaumlyttaumlauml mielikuvitustaan arvostetaan enemmaumln kuin virallisia tutkintoja Kulttuurinentietoperusta on myoumls taumlrkeauml niille perinteisille valmistavan teollisuuden aloille kutenelintarvike- ja vaatetusteollisuudessa Viljaklusterissa tarvitaan erityisen paljon symbolistatietoperustaa jotta voidaan ymmaumlrtaumlauml kuluttajia ja vallitsevaa ruokakulttuuria sekaumlmukauttaa tuotantoa kysynnaumln mukaiseksi (Ks Kautonen 2008b)

Tulevaisuustaulukosta osaamistarpeisiin

Eri tutkimusmenetelmillauml tuotettua valtakunnallista viljaklusterin tietoperustaa kaumlytetaumlaumlnsyksyllauml 2010 vaihtoehtoisten viljaklusterin tulevaisuuden skenaarion luomiseen Skenaarionluomisessa kaumlytetaumlaumln apumenetelmaumlnauml tulevaisuustaulukkoa mihin eritutkimusmenetelmistauml saadut tulokset on sijoitettu Tulevaisuustaulukko on rakennettuPorterin kehittaumlmaumln timanttimallin (Porter 1990 159) mukaisesti Timanttimallissakilpailukykyauml selitetaumlaumln neljaumln tekijaumln vaumllisenauml keskinaumlisenauml vaikutuksena Naumlitauml tekijoumlitaumlovat tuotannontekijaumlolot kysyntaumlolot laumlhi- ja tukialat sekauml kilpailukenttauml Lisaumlksi timantineri osiin vaikuttavat julkinen valta sattuma ja yritysten monikansalliset liiketoimet

11

Timanttimalli kertoo mistauml yrityksen ulkoisista laumlhteistauml toimialan ja alueellisenyritysryppaumlaumln kilpailuedut ovat peraumlisin Kilpailuedun tavoittelussa pyritaumlaumln erityisestisiihen ettauml yritykset loumlytaumlvaumlt uusia ja tuottavampia tapoja toimia kilpailuilla markkinoilla jane pystyvaumlt sitauml kautta tuomaan uusia innovaatioita markkinoille Kilpailu pakottaa siisPorterin (1990) mukaan innovoimaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia joidenkilpailuetu voi muodostua paitsi kansallisesti niin kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlksi Klusterienkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta on erityisen taumlrkeaumlauml tunnistaa paitsi klusterin yleiseenkilpailukykyyn vaikuttavat tekijaumlt niin myoumls huomioida kunkin alueen kilpailukyvynerityispiirteet (Ketels 2003) Tyoumlvaiheessa on siis kysymys klusterianalyysista missaumlhuomioidaan mahdollisuuksien mukaan myoumls mm Asheimin ym (2006) ja Gordon jaMcCannin (2000) Porterin (1990) teoriaa kohtaan esittaumlmauml kritiikki globalisoitumisenaiheuttamista muutoksista timanttimallin tekijoumlihin

Kaumlytaumlnnoumlssauml klusterianalyysi toteutetaan siten ettauml tulevaisuustaulukosta muodostetaansyyskuussa 2010 kuluttajaskenaario missauml tarinallisesti kerrotaan tulevaisuuden kuluttajanarjesta haumlnen arvoistaan kulutuskaumlyttaumlytymisestaumlaumln valintakriteereistaumlaumln ym Taumlmaumlnjaumllkeen Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin keskeisten yritysten johto ja asiantuntijat kokoontuvattulevaisuustyoumlpajoihin missauml pohditaan mitauml skenaarion toteutuminen vaikuttaa yritystenja klusterin eri osien toimintaan Taumlmaumln jaumllkeen yritykset muodostavatyhteiskehittelyprosessin avulla erilliset tarinalliset skenaariot klusterin eri osille(alkutuotanto elintarviketeollisuus vaumlhittaumliskauppa hotelli- ravintola- ja catering) Lopuksitaumlmauml skenaarioiden joukko sijoitetaan autenttista viljaketjua muistuttavaksi rdquopelloltapoumlytaumlaumlnrdquo-ketjuksi minkauml tarkoituksena on helpottaa ketjun yhteisten toimintojen jayhtymaumlkohtien tunnistamista ja arviointia Analyysin lopuksi keskitytaumlaumln pohtimaan jatekemaumlaumln naumlkyvaumlksi yhteisten toimintojen ja yhtymaumlkohtien edellyttaumlmaumlauml osaamista Niidenavulla muodostetaan vuoden 2010 loppuun mennessauml tulevaisuudessa tarvittavatvaltakunnalliset viljaklusterin osaamistarpeet

Osaamiskysynnaumln ja osaamistarjonnan kohtaaminen

Viljaklusterin tulevaisuuden alueellinen osaamiskysyntauml saadaan esiin kun yhteisoumlllisestisyksyllauml 2010 luotuja osaamistarpeita arvioidaan alueellisten tarpeiden ja olosuhteidennaumlkoumlkulmasta Taumllloumlin valtakunnallisen osaamistarpeet rdquoalueellistetaanrdquo Tyoumlpajoihinosallistuu klusterin edustajia eri alojen yrityksistauml koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekaumlaluekehitysyksikoumlistauml Kysymys on itse asiassa siitauml ettauml tyoumlpajoissa pyritaumlaumln tunnistamaanevolutionaariseen muutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita jamerkityksiauml sekauml tulevaisuuden kompetenssitarpeita (Sotarauta ym 2008 Sotarauta 2005)(vrt KUVIO 3) Taumlrkeaumlauml olisi myoumls kyetauml tunnistamaan niitauml prosesseja joiden myoumltaumltuotannon jakelun ja kulutuksen organisoituminen muuttuu ajan kuluessa (Boschma ym2007) Taumlmaumln vuoksi viljaklusterin ennakoinnissa korostuu kuluttajalaumlhtoumlisyys minkaumlmuutos on yhauml nopeampaa ja kompleksisempaa Se on johtanut pysyvaumlaumln muutokseenjolloin klusterin kyky jatkuvaan itseuudistumiseen muodostuu taumlrkeaumlksi Itseuudistuminentarkoittaa taumlssauml kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata nopeastitoimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (mm Kostiainen 2008 Lester 2006)

Kaumlytaumlnnoumlssauml tyoumlpajoissa selvitetaumlaumln yhteisoumlllisin menetelmien Paumlijaumlt-Haumlmeenviljaklusterissa tulevaisuudessa tarvittavaa uutta osaamista Projekti on tuottanut aiemmin

12

tulevaisuutta koskevan valtakunnallisen tietoperustan missauml on nykyhetken tietaumlmyksenpohjalta tunnistettu keskeisimmaumlt muutoshaasteet Tyoumlpajoissa on tavoitteena tehdauml pitkaumlnaikavaumllin rdquotutkimusmatkailuardquo (Sotarauta ym 2008) siten ettauml haasteista kyetaumlaumln luomaanuusia merkityksiauml ja loumlydetaumlaumln yhteinen kaumlsitys uuden tiedon uusien resurssien jakompetenssien tarpeesta tulevaisuudessa (vrt KUVIO 2)

KUVIO 2 Itseuudistumisen kapasiteetin peruselementit (Sotarauta ym 2008)

Osaamistarpeiden muodostaminen on parhaimmillaan oppimisprosessi mikauml liittaumlauml yhaumltiiviimmin klusterin eri osia toisiinsa Yhteinen tietoperusta ja muutoshaasteidenvaikuttavuuden arviointi liittyy samalla hyvin laumlheisesti koko verkoston osaamisenjohtamiseen Klusteriin kuuluvat yritykset saavat tietoperustan oman osaamisensakehittaumlmiseen ja toisaalta myoumls perustan siihen mitauml klusterin tulee kokonaisuudessaanosata jotta se menestyisi tulevaisuudessa Samalla yritykset joutuvat pohtimaan omaarooliaan ja osaamistaan osana klusterin kehittymistauml Kysymykset ovat luonteeltaanstrategisia Kysymys on tietoperustan hyoumldyntaumlmisestauml (Vrt KUVIO 2)

Projektin seuraavassa vaiheessa on tavoitteena tehdauml alueellisesti naumlkyvaumlksi se mitaumlosaamistarjontaa Paumlijaumlt-Haumlmeen alueen koulutus tulevaisuudessa tuottaa nykyisillaumlkoulutusrakenteilla koulutussisaumllloumlillauml pedagogisilla ratkaisuilla jne Vertailemallaviljaklusteriin kohdistuvaa tulevaisuuden osaamiskysyntaumlauml ja koulutuksen nykyistaumlosaamistarjontaa voidaan hahmottaa niiden vaumllistauml rdquoosaamiskuiluardquo Tavoitteena on ettaumlosaamiskysyntauml ja osaamistarjonta kohtaavat tulevaisuudessa joten osaamiskuiluntaumlyttaumlmiseksi (osaamisen kohtaannon parantamiseksi) tarvitaan yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen yhteistauml kaumlsitystauml siitauml millaisia toimenpiteitauml jaratkaisuja osaamisen kohtaanto edellyttaumlauml Taumlmauml on merkittaumlvauml vaihe klusteriennakoinnissasillauml osaamisen kohtaannolla pystytaumlaumln vaikuttamaan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterintulevaisuuden kilpailukykyyn Kysymys on taumllloumlin siitauml miten johto ja asiantuntijat kykenevaumlt

13

hyoumldyntaumlmaumlaumln ennakoinnin avulla saatua uutta tietaumlmystauml tulevaisuudessa tarvittavistaresursseista ja kompetenssista ja miten uusi tietaumlmys saadaan kaumlaumlnnettyauml innovatiiviseksiuudenlaiseksi eri tahojen ja eri verkostojen vaumlliseksi yhteistoiminnaksi missauml verkoston eriinstituutiot (esim koulutus) kykenevaumlt uudistumaan (vrt KUVIO 2)

KLUSTERIENNAKOINTI ON OPPIMISPROSESSI

Yhteiskehittelystauml uusia merkityksiauml

Viljaketjun klusteriennakoinnissa on mitauml suurimmassa maumlaumlrin kysymys uudistumisestamissauml hahmotetaan klusterin uusia kehityspolkuja suhteessa tulevaisuudenkulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksiin ja siihen liittyviin uudenlaisiin ilmioumlihin ja trendeihinNiiden tunnistaminen edellyttaumlauml uudenlaista yrityskentaumln koulutuksen jaaluekehitystahojen vaumllistauml yhteistyoumltauml ja dialogia missauml etsitaumlaumln uutta tunnistetaanheikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista ja kytketaumlaumln taumltauml kokonaisuuttanykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusia merkityksiauml Merkitysten antaminenon prosessi jossa toimijat havainnoivat toimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavathavainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiota omiin toimintoihinsa tai kiinnostuksenkohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Tietoperustaa kaumlsitellaumlaumln monipuolisesti japitkaumljaumlnteisesti jotta verkoston toimijat kykenisivaumlt muodostamaan siitauml uusia merkityksiaumlMerkitysten antaminen perustuu transformationaaliseen uudistavaan oppimiseen(Beairisto ja Ruohotie 2003 Mezirow 2000)

Verkostossa kehittaumlmistyouml tapahtuu ns yhteiskehittelyprosessin avulla Yhteiskehittelynkaumlsite kuvaa verkostomaista monella eri tasolla tehtaumlvaumlauml yhteistauml ja vastavuoroistakehittaumlmistyoumltauml (mm Engestroumlm 2004 Arnkil ja Spangar 2008) Kaumlsitteellisesti kysymys onyhteistyoumln kehittymisestauml minkauml mm Sotarauta ym (2007) ja Murmann (2003) naumlkevaumltkahden tai useamman viraston tai ympaumlristoumln keskinaumlisenauml vaikuttamisena toistensavalintoihin jatai prosesseihin siten ettauml siitauml aiheutuu muutoksia Taumlmaumln lisaumlksiyhteiskehittely voidaan naumlhdauml moniammatillisena asiantuntijoiden vaumllisenauml yhteistyoumlnaumlmissauml kokemusten jakaminen eri rooleista kaumlsin tukee oppimista ja mahdollistaasitoutumisen uusiin toimintatapoihin sekauml uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymisen(mm Haho 2002) Oppiminen tapahtuu klusteriennakointiin osallistuvien tahojenkeskinaumlisenauml yhteiskehittelynauml ja sitauml tehostaa erilaista ajattelua edustavien tahojenosallistuminen asiantuntijoiden ja asiakkaiden keskinaumlinen vuorovaikutusongelmalaumlhtoumlisyys sekauml erityisesti kaumlytaumlnnoumln tyoumlhoumln liittyvaumln hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksitekeminen (mm Nonaka ym 1995 Polanyi 1997 Orlikowski 2002) Yhteiskehittelyssaumlpyritaumlaumln loumlytaumlmaumlaumln dialogin keinoin yhteisiauml kaumlsityksiauml sovittamalla yhteen erilaisianaumlkoumlkulmia tulkintoja tietoperustasta Samalla opitaan ja kasvatetaan sosiaalista paumlaumlomaa

14

Uudistavan oppiminen kaumlytaumlntoumljauml

Yhteiskehittelyprosessissa luodaan uusia kehityspolkuja ja uudistetaan alueellisenviljaklusterin tietoperustaa Kaumlyttoumlkelpoinen tietoperusta syntyy vuorovaikutusprosesseissajoissa on pohjimmiltaan kysymys uuden tiedon hankinnasta viljaklusterin ja sen toimintaatukevien tahojen kaumlyttoumloumln Kun uutta tietoa luodaan niin samalla on mahdollisuus tuottaamyoumls uusia ideoita mikauml kaumlytaumlnnoumlssauml tarkoittaa ennakointiprosessin aikana tunnistettujenhaasteiden ja ongelmien merkitysten etsimistauml Yhteiskehittelyprosessissa kaumlytetaumlaumlnmonipuolisia yhteisoumlllisiauml metodeja monikanavaista viestintaumlauml ja vuorovaikutusta jadialogista vuorovaikutusotetta Yhteiskehittelystauml muodostuu parhaimmillaan yhteisoumlllinenverkoston oppimisprosessi mitauml tuetaan monipuolisten yhteisoumlllisten metodien kutenesimerkiksi innovaatiosessioiden (mm Parjanen ym 2008) avulla

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyy uusia henkiloumlkohtaisia ja verkostotasoisiamerkitysrakenteita mitkauml kannustavat ja voimaannuttavat (Beairisto ja Ruohotie 2003)verkoston kehittaumlmistyoumlryhmiauml ja yksiloumlitauml yhauml parempien kaumlytaumlntoumljen ja ratkaisujeninnovoimiseen Innovaatioprosessit naumlhdaumlaumln taumllloumlin enemmaumlnkin jatkuvanapienimuotoisena innovaatiotoimintana ja oppimisena ja ne kohdistuvat yhtauml laillatuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Klusteriin kuuluvien yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlaumlkin aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot ovatsiis useimmiten oppimisprosessien tulos ja ne syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml mitauml verkostoituminen ja yhteiskehittelyprosessi tukevat

Sosiaalinen paumlaumloma oppimisen tukena

Vahva sosiaalinen paumlaumloma on onnistuneen yhteiskehittelyprosessin perusedellytys Sekoostuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti vuorovaikutuksesta keskinaumlisestauml luottamuksesta yhteisestaumloppimisesta ja yhteisistauml naumlkemyksistauml Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeinen tekijaumlluottamuksen rakentumisessa Oppiminen ja yhteisten kaumlsitysten luominen edellyttaumlvaumltluottamuksellista vuorovaikutussuhdetta (mm Vesalainen 2004) Innovaatiot ovatvastaavasti useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos (mm Kautonen 2008a)missauml yhteistyouml luottamus ja kommunikaatio liittyvaumlt tiukasti toisiinsa Taumlrkeimpiaumlluottamuksen laumlhteitauml ovat osaaminen avoin kommunikaatio toisen kunnioitus javastavuoroisuus (Blomqvist ym 2003)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin maantieteellinen laumlheisyys naumlyttaumlauml edistaumlvaumlnsuunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (mm Granovetter 2005) ja klusteriin on myoumlsmuodostunut rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen (vrtGranovetter 2005 Hautamaumlki 2009a) Klusteriennakoinnissa pyritaumlaumlnkin kaumlyttaumlmaumlaumlnverkostojen vaumllisessauml oppimista tukevia olemassa olevia oppimisrakenteita hyvaumlksi jarakentamaan niitauml aktivoivia ja taumlydentaumlviauml organisoitumismuotoja (esim kehittaumlmisryhmaumltsaumlaumlnnoumllliset seminaarit)

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

4

ENNAKOINTITEHTAumlVAumlN TOTEUTTAMINEN

Innovaatioympaumlristoumln luonne

Projekti toteutetaan kohdentamalla toimenpiteet kolmeen eri osaan jotka kytkeytyvaumltyhdeksi osaamistarpeiden ennakointimalliksi 1) valtakunnallisen ja alueellisen viljaklusterintulevaisuuden osaamiskysynnaumln ja alueen koulutuksen nykyisen osaamistarjonnanselvittaumlminen 2) viljaklusterin osaamiskysynnaumln ja koulutuksen osaamistarjonnan vaumllisenkohtaannon muodostaminen ja 3) kohtaannon parantamista tukevien toimenpiteiden jaratkaisujen luominen Kaikissa projektin vaiheissa kiinnitetaumlaumln erityistauml huomiota viljaketjuneri toimijoiden laajaan osallistumiseen ennakointiprosessin eri vaiheissa jaennakointitulosten levittaumlmiseen osana projektin toimintaa

Leveaumllahden (2010) mukaan ennakoinnin kehittaumlminen kytkeytyy laajemmin kansalliseeninnovaatiotoiminnan kehittaumlmiseen tyoumlelaumlmaumln tulevaisuuden keskeisten osaamistarpeidennaumlkoumlkulmasta Suomalaisen innovaatiojaumlrjestelmaumln yksi keskeinen visio on 2010-luvullakeskittyauml sellaisiin keskeisiin toimialoihin tai klustereihin joihin suomalaisella osaamisella onparhaat edellytykset menestyauml kansainvaumllisessauml kilpailussa (vrt af Heurlin 2008) Myoumlskoulutustarpeiden ennakoinnin kehittaumlminen on taumllloumlin perusteltua kytkeauml kansalliseeninnovaatiotoiminnan tukemiseen (Leveaumllahti 2010) Ennakointi sijoittuu taumllloumlininnovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaan osaan jota tietoa hyoumldyntaumlvauml alajaumlrjestelmaumlkaumlyttaumlauml (vrt Autio 1998 Toumldtling ym 2005)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri (2010) toteaa ettauml viljanjalostus on perinteikaumls ja samallamoderni elintarviketeollisuuden haara joka panostaa merkittaumlvaumlsti tutkimukseen jakehitystyoumlhoumln Taumlssauml mielessauml oppivan talouden mallin (mm Kautonen 2008b) mukaiseninnovaatioympaumlristoumln tuottamat innovaatioprosessit sopivat viljaklusterin toiminnan tueksiInnovaatioprosessit ovat jatkuvaa pienimuotoista innovaatiotoimintaa ja oppimista ja nekohdistuvat tuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Viljaklusterissa oppiminen perustuupaumlaumlsaumlaumlntoumlisesti kokemukseen (DUI = doing using interacting) (Lorenz ym 2006 Lundvallym 2002 Lundvall 2007) missauml korostuu oppiminen tyoumlssauml ja asiakasprojekteissa Asiakas-ja kuluttajalaumlhtoumlisyyteen liittyvaumlauml asiantuntijuutta ja osaamista pyritaumlaumln jatkuvastikehittaumlmaumlaumln mutta kehittaumlmistauml ohjaa taumlllauml hetkellauml erityisesti pk-yrityksissauml lyhyenaikavaumllin ennakointitieto

Keskeisiauml alueellisen viljaklusterin tavoitteita ovat klusteriin kuuluvien toimialojentuottavuuden ja tyoumlllisyyden parantaminen sekauml uusien innovatiivisten viljatuotteiden japalvelujen luominen (liiketoimintakonseptit teknologia tms) sekauml mahdollisten alueellistenlukkiutumien (taloudelliset kognitiiviset poliittiset) vaumllttaumlminen tai avaaminen (Ks myoumlsLester 2006) Keskeisiauml kehittaumlmisen osa-alueita ovat johtaminen yhteistoiminnanorganisointi ja inhimillisten resurssien kehittaumlminen uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltaminen sekauml erilaisten vaumllittaumljaumlinstituutioiden kehittaumlminenViljaklusteri korostaa yhauml enemmaumln asiakas- ja kuluttajalaumlhtoumlisyyttauml (vrt Kautonen 2008bMaa- ja metsaumltalousministeriouml 2006) mikauml viittaa avoimen innovaatiojaumlrjestelmaumln(Chesbrough 2003) merkityksen kasvamiseen tulevaisuudessa

5

Esimerkkinauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisen innovaatiotoiminnan monipuolisuudesta viime aikoina ontutkimus- ja tiedepohjaisen (STI) Teknopolis -mallin (Kautonen 2008b Castells ym 1994)vahvistuminen erityisesti Paumlijaumlt-Haumlmeen ympaumlristoumlklusterissa missauml klusteri onkehittymaumlssauml valtakunnallisen Osaamiskeskusohjelman (OSKE) tuella kansalliseksi jakansainvaumlliseksi toimijaksi (vrt Alkio 2008) Taumlllaiselle huippuosaamisen jahuippututkimuksen keskittaumlmisen taustalla ovat mm resurssien turvaaminenkansainvaumllisen vetovoimaisuuden lisaumlaumlminen sekauml eri osaamisten yhdistaumlminen (mm afHeurlin 2008) Taumlmauml on myoumls hyvauml esimerkki yliopistojen roolien vahvistumisestapaikallisten klusterien kehittaumlmisessauml (mm Lester 2006) Lisaumlksi Paumlijaumlt-Haumlmeessauml onrakentumassa myoumls monipuolinen hyvinvointiklusteri Sen tehtaumlvaumlnauml on mm verkottaajulkisen yksityisen ja kolmannen sektorin sekauml tutkimus- ja kehittaumlmistoiminnanuudistuvaan yhteistyoumlhoumln sekauml synnyttaumlauml uusia tuote- ja palvelukonsepteja ja liiketoimintaasekauml toimintamalleja jotka parantavat palvelujen laatua saavutettavuutta jataloudellisuutta (Laumlhden tiede- ja yrityspuisto Oy 2007) Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterilla ontoimijoidensa kautta kiinteauml yhteys myoumls kansalliseen elintarvikealanOsaamiskeskusohjelmaan Paumlijaumlt-Haumlmeen yritysklusterien keskinaumlinen yhteistyouml onvaumlhitellen kaumlynnistymaumlssauml ja siinauml on varmasti yksi uusi mahdollisuus alueellistensynergioiden ja uusien vahvuuksien rakentamiseen

Alkion mukaan elinkeinopolitiikkaa toteutetaan innovaatiopolitiikan keinoin ja sitauml kytketaumlaumlnalueen osaamispotentiaaliin (Alkio 2008) Alue- ja paikallistasolla pyritaumlaumln vaikuttamaansiihen millaiseksi klustereiden innovaatioympaumlristouml muodostuu sillauml yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlauml aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot naumlhdaumlaumlnnykyisin kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoimina prosesseina joilla onoppimisprosessien luonne ja joita erilaiset aluetta kehittaumlvaumlt tahot (esim koulutus) tukevatEvolutionaarisesta naumlkoumlkulmasta alueellisten klusterien tietaumlmyksessauml on havaittavissakumulatiivisuuden ja polkuriippuvuuden kehittyminen sillauml aiempi kehitys ja kumuloitunutosaaminen vaikuttavat aina merkittaumlvaumlsti tulevaan (Kautonen 2008a Sotarauta ym 2008)Valtakunnallisesta naumlkoumlkulmasta klusteriennakoinnin yhtenauml tavoitteena voidaankin pitaumlaumlsitauml ettauml luodaan alueellisia kehityspolkuja missauml mahdollistetaan alueellistenviljaklusterien vahvistuminen ja tuetaan niiden kykyauml uusintaa omaa tietoperustaansa (vrtMykkaumlnen 2008 ja Sotarauta ym 2008)

Alueiden on kyettaumlvauml tarjoamaan mahdollisuuksia ndash hyvin koulutettua tyoumlvoimaa kasvavillemarkkinoille suuntautuvaa yritystoimintaa ja hyviauml yhteyksiauml Tavoitteena on ettaumlennakointiprosessin aikana luodaan valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittaumlvaumlauml uuttatietoa yritysten koulutuksen ja aluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Toiminta tukeutuuvoimistuvaan verkostoitumiseen (Doz ym 2000) missauml alueen verkostot (Ks Hautamaumlki2009a) muodostavat rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen(vrt Granovetter 2005 Kosonen 2008) uuden tiedon luomiseen ja osaamisen kehittymistaumltukevaan innovaatiotoimintaan (mm Virkkala 2008) Klusteriennakoinnin laumlhtoumlkohtana onnaumlin ollen kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta (Harmaakorpi 2008) missauml ongelmanasettelu laumlhtee siitauml miten yritykset kykenevaumlt varmistamaan tulevaisuudessa osaavantyoumlvoiman riittaumlvyyden ja mitauml innovatiivisia ratkaisuja taumlmaumln toteuttamiseksi voidaanalueellisessa yhteistyoumlverkostossa tehdauml Pitkaumln aikavaumllin klusteriennakoinnissa tarvitaankuitenkin myoumls tiedepohjaisen ennakoinnin tuottamaa tietaumlmystauml mm arvioitaessauudenlaisten teknologisten laumlpimurtojen tai megatrendien vaikutusten todennaumlkoumlisyyksiauml

6

Viljaklusterin maumlaumlritteleminen

Ensimmaumliseksi projekti maumlaumlritteli ennakoinnin kohteena olevan valtakunnallisenviljaklusterin luonteen pyrkien taumlllauml tavalla loumlytaumlmaumlaumln sen erityispiirteet jotka voitaisiinhuomioida ennakointiprosessin myoumlhemmissauml vaiheissa Taumlhaumln liittyvaumlssauml selvityksessaumlLeveaumllahti ym (2010) toteavat ettauml klusteriajattelu kytkeytyy mm kansallisen ja alueellisentason innovaatiojaumlrjestelmaumln kehittaumlmiskonsepteihin ja oppiviin alueisiin (mm Euroopankomissio 2008a) Viljaketjun klusterisoituminen tarkoittaa ennen kaikkea yhteistyoumltaumltuotekehitys- ja asiakasverkostoissa sekauml yritysten vaumllisissauml yhteistyoumlverkostoissa joissakiinnitetaumlaumln erityisesti huomiota yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaan tietaumlmykseen resursseihinja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)

Selvityksen mukaan (Leveaumllahti ym 2010) valtakunnallinen viljaklusteri on maantieteellisestikeskittyneiden yritysten ja organisaatioiden kaupallisten ja ei-kaupallisten yhteyksien luomaverkosto Alueellisten viljaklusterien toimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml hiljaisentiedon vaumllittymistauml klusterin eri osien vaumllillauml ja synnyttaumlauml suunnittelemattomiavuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter 2005 Harmaakorpi 2008) jotkaovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessin kehittymiseksi (mm Leydesdorff ym2006) Leveaumllahden mukaan alueellisten toimijoiden keskinaumliset yhteydet mahdollistavatkilpailijoiden ja alihankkijoiden vaumllisen yhteistyoumln mm liiketoimintaprosesseissahankinnoissa sijoituksissa strategioissa sekauml tutkimustoiminnassa

Alueelliset viljaklusterit muodostuvat alueen yrityksistauml ja kehittaumlmisorganisaatioista joidenkeskinaumlinen vuorovaikutus tuottaa selvaumlsti osoitettavissa olevia hyoumltyjauml Toimialojen jayritysten vaumlliset kytkennaumlt ovat viljaklusterissa taumlrkeaumlmpiauml kuin niiden vaumlliset rajat(Leveaumllahti 2010 Hernesniemi 2005) ja klusterit ovat toisistaan vahvasti riippuvien lisaumlarvoatuottavien yritysten systeemisiauml yhteistyouml- ja tuotantoverkostoja joissa on mukana myoumlsyliopistoja tutkimuslaitoksia ja markkinoiden asiakkaita (Roelandt ym 1999 Harmaakorpi2008) Innovaatiot naumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin nesyntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml (mm Kautonen 2008a Ksmyoumls Gellynck 2009 Harmaakorpi 2008) Esimerkiksi Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri on kyennytyhteistyoumlssauml rakentamaan useita innovatiivisia ja tuloksekkaita yhteistyoumlkonsepteja joissamyoumls pienet ja keskisuuret yritykset (SME) toimivat suurten yritysten rinnalla

Selvityksen mukaan viljaklusterin laumlhtoumlkohtana on toimialojen vaumllisen verkostoitumisenkehittaumlminen ja alueellisten toimijoiden aloitteellisuus (Porter 1997) Naumlkemys korostaaarvoketjun osia (asiakkaat raaka-aineiden toimittajat jalostajat ja palvelun tarjoajat)yhteistyoumltauml yritysten kesken (teknologia osaaminen asiakkaat ja jakelukanavat) ja julkisensektorin kehittaumlmistoimenpiteitauml (mm koulutus ja tutkimus) liiketoiminnanhyoumldyntaumlmisessauml (mm Roelandt ym 1999) Porterin (1990) mukaan luonnonvaroihinperustuvat klusterit (esim viljaklusteri) ovat keskittyneet maantieteellisesti sillauml niidensijoittumista ohjaa luonnonvarojen sijainti Klusterit palvelevat myoumls globaaleja markkinoitamutta ovat siis sijaintinsa suhteen vakaita tai paikallisia (vrt Asheim ym 2006)

ETLA (2001 81) korostaa ettauml Porter kaumlyttaumlauml hyvaumlksi evolutionaarista talousteoriaa jokakorostaa innovaatioiden merkitystauml ja ottaa etaumlisyyttauml perinteiseen kansantaloustieteeseenSotaraudan ym (2008) mukaan kompleksisessa toimintaympaumlristoumlssauml toimijat sovittavat

7

strategiaansa jatkuvasti siihen mikauml on toiminut aiemmin mitauml muut toimijat tekevaumlt jamillaisia paineita toimintaympaumlristoumlstauml nousee sekauml omiin ja muiden tulkintoihinmenneisyydestauml ja tulevaisuudesta (mm Axelrod 1997) Evolutionaarisessalaumlhestymistavassa ei oleteta ettauml tulevaisuus olisi tietoisesti muotoiltu tai ettauml ihmiset ainaedes pyrkisivaumlt tietoisesti kehittaumlmaumlaumln yhteisoumljauml ja niiden tulevaisuutta Tavoitteena ei olemyoumlskaumlaumln etsiauml saumlaumlnnoumlnmukaisuuksia jotka johtavat systeemin takaisin tasapainoon Sensijaan ollaan kiinnostuneita niistauml voimista jotka saavat alueet muuttumaan jasopeutumaan toimintaympaumlristoumln muutoksiin ja jotka synnyttaumlvaumlt valikoivat ja juurruttavatuudet asiat alueille (mm Sotarauta 2005 Boschma ym 2007 Lester 2006)

Osaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketjussandashprojekti on korostanut tehdynklusterimaumlaumlrittelyn mukaisesti uuden tiedon luomista ja uusien ideoiden tuottamista muttaerityisesti taumlrkeaumlauml on ennakointiprosessin aikana tunnistettujen haasteiden merkitystenetsiminen Merkitysten antaminen on prosessi jossa toimijat havainnoivattoimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavat havainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiotaomiin toimintoihinsa tai kiinnostuksen kohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Kysymys onabsorptiivisen kapasiteetin (Harmaakorpi 2008) luomisesta (KUVIO 1) eli uuden tiedonhankinnasta viljaklusterin kaumlyttoumloumln sen sulauttamisesta viljaklusterin kehitysnaumlkymiinmuuntamisesta viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopultasen hyoumldyntaumlmiseen osaamisen kehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta Kysymys on samallatransformaatiosta missauml uudistavan oppimisen prosessit (mm Beairisto ja Ruohotie 2003)tuottavat uusia merkityksiauml (tiedon sulattaminen ja tiedon muuntaminen) ja toiminnallistamuutosta (tiedon hyoumldyntaumlminen) ja edistaumlvaumlt taumlllauml tavoin absorptiivisen kapasiteetinkasvamista

KUVIO 1 Tiedon absorptoituminen organisaatioiden innovaatioprosesseihin (Harmaakorpi2008 114)

Toimintaympaumlristoumln muutoshaasteiden kuvaaminen

Viialaisen (2008) mukaan kyky verkostoitua ja hyoumldyntaumlauml muualla jo syntyneitaumltutkimustuloksia ja liiketoimintamalleja on taumlmaumln paumlivaumln neuvokkuutta Taumlmaumlkonkretisoitui kun projektissa selvitettiin Future Scanningndashmenetelmaumlllauml viimeaikaistentutkimusten naumlkemyksiauml tulevaisuuden muutoshaasteista ja koottiin ne yhdeksi raportiksi(Hautamaumlki 2010) Menetelmaumlllauml saatiin kokonaisvaltainen ja systeeminen naumlkemys siitaumlmiten eri ilmioumlt kytkeytyvaumlt yhteen ja millaisia keskinaumlisiauml riippuvuuksia ilmioumlillauml on (vrt

8

Alkio 2008 ja Harmaakorpi 2008) Tiedonlouhintaa taumlydennettiin sisaumllloumln analyysillauml sitenettauml muutoshaasteet visualisoitiin jolloin eri naumlkoumlkulmat hahmottuivat toimintaympaumlristoumlnmuutoshaasteiden tulevaisuuskartaksi Tuloksia voidaan kaumlyttaumlauml ennakoinnin lisaumlksi mmtaustamateriaalina innovaatio- ja elinkeinopolitiikan kehittaumlmisessauml missauml alueen kaikkiresurssit luonnonvaroista osaamiseen saakka pyritaumlaumln saamaan toimimaan yhteisenelinkeino- ja aluekehitysstrategian mukaisesti (mm Kautonen 2008a)

Maailmanlaajuinen toimintaympaumlristoumln muutos on ollut suuri myoumls aluekehityksenkannalta (vrt Mykkaumlnen 2008) Tyoumlelaumlmaumlssauml kaivataan uusia osaamisten yhdistaumlmisiauml ja eritoimijoiden yhteisiauml toimintatapoja Asiakastarve ja loppukaumlyttaumljauml linkittyvaumlt entistaumltiiviimmin mukaan kehitykseen (af Heurlin 2008 von Hippel 2005) Osaamistarpeidenklusteriennakointi viljaketjussa -projektin laumlhtoumlkohtana on oletus siitauml ettauml tyouml- yritys- jakulutusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset tulevat pitkaumlllauml aikavaumllillauml johtamaan merkittaumlviinosaamistarpeiden muutoksiin klusterisoituvassa viljaketjussa (Leveaumllahti 2010 Hautamaumlki2010) Kulutuskysyntaumlauml ohjaavat tekijaumlt muuttuvat ja erilaistuvat entistauml pienemmiksisirpaloituneissa kuluttajaryhmissauml Kuluttajien valintoihin vaikuttavat muun muassa tulotruoan hinta kotitalouksien koko kuluttajien ikauml ruokainformaatio yhteiskunnanarvostukset sekauml eettisyys ja terveellisyys Ruoka on kuluttajalle paitsi ravintoa myoumlsnautinnon tuottaja monelle trendikaumls harrastuskin Teknologinen kehitys taloudellinenkasvu terveydentilan parantuminen lisaumlaumlntyvauml liikkuvuus ympaumlristoumln rapautuminen sekaumlperinteisen ruokakulttuurin ja -tapojen katoaminen ovat voimakkaita kulutusta ohjaaviaglobaaleja trendejauml Vaumlestoumln tulotason kasvaessa todettuja ruokatottumusten muutoksiaovat ravintoloissa ja kahviloissa syoumlmisen ulkomaalaisten ja ns luksuselintarvikkeidenkaumlytoumln ja prosessoidun ruoan kaumlytoumln lisaumlaumlntyminen Tuotemerkkien merkitysvalintaperusteena kasvaa samoin palveluiden tarve Ruoan turvallisuudelle aletaan asettaauusia vaatimuksia (mm Sitra 2006 Ahola ym 2007 Kirveennummi ym 2008)

Toimintaympaumlristoumln muutostekijoumliden vaikutuksien selvittaumlminen

Viljaklusterin maumlaumlrittelyvaiheessa todettiin (Leveaumllahti 2010) ettauml viljaklusterinanalysoimiseksi voidaan kaumlyttaumlauml laadullisia menetelmiauml luomalla ns heuristinen naumlkoumlkulmajolloin klusterin analysointiperusta ovat kirjallisuusanalyysit case -tutkimuksetasiantuntijoille kohdistetut haastattelututkimukset ja yhauml useammin sosiaalisen medianhyoumldyntaumlminen (mm National Governors Association 2008 7) Tietoperustan luomisentavoitteena on monipuolisen kuvan saaminen muutoshaasteiden vaikutuksista siten ettaumlsen luomiseen osallistuvat sekauml kuluttajat ettauml viljaklusteriin kuuluvien yritystenasiantuntijat ja johto Tietoperustan luomisen tausta-ajattelu perustuu Chesboroughrsquon(2003) lanseeraamaan avoimen innovaation malliin mikauml pohjautuu verkostomaiseeninnovaatiotoimintaan ja kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlisyyteen Mallin mukaan organisaatiot etsivaumlt uusiatoimintatapoja innovaatiotoimintansa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi Niitaumlovat mm aktiivinen ideoiden ja teknologioiden etsintauml organisaatioiden ulkopuolelta sekaumlyhteistyouml toimittajien ja kilpailijoiden kanssa asiakkaille tarjottavien palveluidenuudistamiseksi Tavoitteena on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaanympaumlristoumloumln ja suunnata nopeasti toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tarvitaan tulevaisuustietoa

9

Tietoperustaa muutoshaasteiden tulevaisuuden vaikutuksista on rakennettu monella eritulevaisuuden tutkimukselle tyypillisellauml menetelmaumlllauml 1) Delfoi-tutkimuksessa 12suomalaista eri alojen asiantuntijaa on arvioinut muutoshaasteiden vaikutuksiahenkiloumlkohtaisissa haastatteluissa Asiantuntijat arvottivat haastattelututkimuksen tuloksiamyoumlhemmin tehdyssauml Internet -kyselyssauml Asiantuntijoiden vastauksia on vertailtu tekemaumlllaumlsamanlainen Internet-kysely myoumls Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin johtoryhmaumllle Taumllloumlin onmyoumls saatu esiin yhden alueellisesti toimivan ja organisoituneen viljaklusterin naumlkoumlkulmatoimintaympaumlristoumln muutoksiin 2) Yhteisoumlllisissauml innovaatiotyoumlpajoissa on hahmotettutulevaisuutta erilaisten yhteisoumlllisten ja innovatiivisten oppimismenetelmien avullaMenetelminauml on kaumlytetty mm tulevaisuuden muistelu -tekniikkaa ja Sky jump -menetelmaumlaumlTyoumlpajoihin on osallistunut viljaklusterin eri osien edustajia maaseutuyrittaumljistaumlravintoloiden ja vaumlhittaumliskaupan edustajiin saakka Sen lisaumlksi tyoumlpajatoimintaan ovatosallistuneen mm alueellisten eri alojen kehittaumlmishankkeiden edustajia sekauml varsinaisiakuluttajia 3) Sosiaalisissa medioissa kaumlytaumlvien kuluttajien keskinaumlisten keskustelujenseuraaminen ja dokumentointi on kohdistettu viljapohjaisiin tuotteisiin erilaisiinkuluttajapalveluihin ja kuluttajakaumlyttaumlytymisen muutoksiin Se on tuottanut projektilletietaumlmystauml mm kuluttajien arvojen muuttumisesta sekauml eettisten ja kestaumlvyyttauml tukevienvalintojen ja ratkaisujen yleistymisestauml kuluttajien omina kertomuksina Kaikkien naumlidenedellauml mainittujen menetelmien avulla keraumltyn tietaumlmyksen analysoinnin tuloksena onsyntynyt alustava valtakunnallinen tietoperusta jota kaumlytetaumlaumln sekauml valtakunnallisen ettaumlPaumlijaumlt-Haumlmeen alueellisen viljaklusterin osaamisen ennakoinnin laumlhtoumlkohtana Tietoperustanluominen jatkuu ennakointiprosessin seuraavissa vaiheissa

TIETOPERUSTAN UUDISTAMINEN

Tietoperustan luonne

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja Tietoperustatvoidaan jakaa analyyttiseen ja synteettiseen (Asheim ja Coenen 2005) sekauml kulttuuriseentietoon pohjautuviksi (Mariussen ja Asheim 2003) Laumlhes kaikilla aloilla hyoumldynnetaumlaumlnkaikkea kolmen tyyppistauml tietoa mutta usein jokin naumlistauml painottuu toimialan ja senyritysten innovaatiotoiminnassa ja vuorovaikutuksessa (mm Kautonen 2008b)Viljaklusterin toiminnan naumlkoumlkulmasta erityistauml on se ettauml eri tietoperustojen ominaisuudetvaikuttavat siihen missauml maumlaumlrin tieto rdquovirtaardquo eri toimijoiden ja toimijaryhmien vaumllillaumlLisaumlksi klusteri koostuu useiden toimialojen toimijoista mikauml korostaa kaikkientietoperustatyyppien huomioimista ennakointityoumlssauml

Analyyttinen tietoperusta korostuu niillauml aloilla joilla tieteellinen tieto on taumlrkeaumlauml ja tiedontuottaminen perustuu usein rationaaliseen prosessiin tai muodollisiin malleihin (Asheim jaCoenen 2005) Esimerkkeinauml naumlistauml ovat genetiikan bioteknologian taiinformaatioteknologian alueilla toteutettava perus- ja soveltava tutkimus sekaumlsystemaattinen tuotteiden ja prosessien kehittaumlminen Analyyttiselle tietoperustalle ontyypillistauml ettauml tietopanokset ja -tuotokset kodifioidaan ja tieto rakentuu aiemmantutkimuksen pohjalle kumuloituvasti tiedon tuottaminen perustuu tieteellistenperiaatteiden ja metodien soveltamiseen tiedon tuotantoprosessit voidaan organisoida

10

muodollisemmin ja tuotokset dokumentoidaan jaumlrjestelmaumlllisesti raportteihin elektronisiintiedostoihin ja patenttihakemuksiin Analyyttinen tietoperusta naumlyttaumlytyy viljaklusterinkehittaumlmistyoumlssauml siten ettauml alan tutkimus painottuu nykypaumlivaumlnauml erittaumlin voimakkaasti mmgeeni- nano- bioteknologiaan ravitsemus- ja energiatutkimukseen sekauml erityisesti suurissayrityksissauml tapahtuviin tuotekehitysprosesseihin (Ks Kautonen 2008b) Johtavana tutkimus-ja kehittaumlmisteemana voidaan pitaumlauml taumlllauml hetkellauml mm viljan terveysvaikutuksia jaenergiakaumlytoumln mahdollisuuksia

Synteettiseen tietoon pohjautuvilla aloilla innovaatiot syntyvaumlt paumlaumlasiallisesti jo olemassaolevan tiedon soveltamisesta tai yhdistelemaumlllauml tietoa uudella tavalla (Asheim ja Coenen2005) Laumlhtoumlkohtana on usein tarve ratkaista jokin asiakaslaumlhtoumlinen erityinen ongelmaTietoa tuotetaan usein testaus- ja kokeiluprosessien tietokoneperustaisten simulaatioidentai kaumlytaumlnnoumln asiakasprojektien kautta Uusina innovatiivisina ratkaisuina tai tyoumlnauml ilmenevaumltieto on synteettiseen tietoon perustuvilla aloilla ainakin osittain kodifioitua Kuitenkinhiljainen tieto on usein taumlssauml tietotyypissauml taumlrkeaumlmpaumlauml kuin analyyttisessauml tiedossa Taumlmaumljohtuu paljolti siitauml ettauml synteettisen tietoperustan tieto syntyy usein tyoumlssauml hankitunkokemuksen seurauksena sekauml tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta tapahtuvastaoppimisesta Viljaklusterissa synteettinen tieto on tarpeen mm erilaisten tuotanto- japalveluprosessien uudistamisessa Tieto voi olla esimerkiksi hiljaista kokemuksellista tietoatuotantoprosessien saumlaumltaumlmisestauml tai vaikkapa asiakaspalautetietojen kaumlyttaumlmistaumlkuluttajaviestinnaumln kehittaumlmiseen (Ks Kautonen 2008b)

Symbolinen tietoperusta (Mariussen ja Asheim 2003 21ndash22) on tyypillistauml luovilla aloillakuten esimerkiksi mainos- tai muotoilualoilla joissa merkittaumlvauml osa arvonlisaumlyksestaumlperustuu ideoiden ja uusien mielikuvien luomiseen eikauml niinkaumlaumln fyysiseentuotantoprosessiin Kulttuuriseen tietoon sisaumlltyy tarve ymmaumlrtaumlauml erilaisia tapoja ja normejasekauml tiettyjen sosiaalisten kohderyhmien jokapaumlivaumlisiauml elaumlmaumlnvalintoja Naumlin ollensymbolinen tieto syntyy usein hyvinkin kulttuurisidonnaisista tulkinnoista joita tehdaumlaumlnihmisten tavoista ja tottumuksista Taumlssauml tietotyypissauml hiljaisella tiedolla on suuri painoarvoja alan asiantuntijoiden kykyauml havainnoida tulkita ja visioida kokemaansa sekauml taitoakaumlyttaumlauml mielikuvitustaan arvostetaan enemmaumln kuin virallisia tutkintoja Kulttuurinentietoperusta on myoumls taumlrkeauml niille perinteisille valmistavan teollisuuden aloille kutenelintarvike- ja vaatetusteollisuudessa Viljaklusterissa tarvitaan erityisen paljon symbolistatietoperustaa jotta voidaan ymmaumlrtaumlauml kuluttajia ja vallitsevaa ruokakulttuuria sekaumlmukauttaa tuotantoa kysynnaumln mukaiseksi (Ks Kautonen 2008b)

Tulevaisuustaulukosta osaamistarpeisiin

Eri tutkimusmenetelmillauml tuotettua valtakunnallista viljaklusterin tietoperustaa kaumlytetaumlaumlnsyksyllauml 2010 vaihtoehtoisten viljaklusterin tulevaisuuden skenaarion luomiseen Skenaarionluomisessa kaumlytetaumlaumln apumenetelmaumlnauml tulevaisuustaulukkoa mihin eritutkimusmenetelmistauml saadut tulokset on sijoitettu Tulevaisuustaulukko on rakennettuPorterin kehittaumlmaumln timanttimallin (Porter 1990 159) mukaisesti Timanttimallissakilpailukykyauml selitetaumlaumln neljaumln tekijaumln vaumllisenauml keskinaumlisenauml vaikutuksena Naumlitauml tekijoumlitaumlovat tuotannontekijaumlolot kysyntaumlolot laumlhi- ja tukialat sekauml kilpailukenttauml Lisaumlksi timantineri osiin vaikuttavat julkinen valta sattuma ja yritysten monikansalliset liiketoimet

11

Timanttimalli kertoo mistauml yrityksen ulkoisista laumlhteistauml toimialan ja alueellisenyritysryppaumlaumln kilpailuedut ovat peraumlisin Kilpailuedun tavoittelussa pyritaumlaumln erityisestisiihen ettauml yritykset loumlytaumlvaumlt uusia ja tuottavampia tapoja toimia kilpailuilla markkinoilla jane pystyvaumlt sitauml kautta tuomaan uusia innovaatioita markkinoille Kilpailu pakottaa siisPorterin (1990) mukaan innovoimaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia joidenkilpailuetu voi muodostua paitsi kansallisesti niin kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlksi Klusterienkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta on erityisen taumlrkeaumlauml tunnistaa paitsi klusterin yleiseenkilpailukykyyn vaikuttavat tekijaumlt niin myoumls huomioida kunkin alueen kilpailukyvynerityispiirteet (Ketels 2003) Tyoumlvaiheessa on siis kysymys klusterianalyysista missaumlhuomioidaan mahdollisuuksien mukaan myoumls mm Asheimin ym (2006) ja Gordon jaMcCannin (2000) Porterin (1990) teoriaa kohtaan esittaumlmauml kritiikki globalisoitumisenaiheuttamista muutoksista timanttimallin tekijoumlihin

Kaumlytaumlnnoumlssauml klusterianalyysi toteutetaan siten ettauml tulevaisuustaulukosta muodostetaansyyskuussa 2010 kuluttajaskenaario missauml tarinallisesti kerrotaan tulevaisuuden kuluttajanarjesta haumlnen arvoistaan kulutuskaumlyttaumlytymisestaumlaumln valintakriteereistaumlaumln ym Taumlmaumlnjaumllkeen Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin keskeisten yritysten johto ja asiantuntijat kokoontuvattulevaisuustyoumlpajoihin missauml pohditaan mitauml skenaarion toteutuminen vaikuttaa yritystenja klusterin eri osien toimintaan Taumlmaumln jaumllkeen yritykset muodostavatyhteiskehittelyprosessin avulla erilliset tarinalliset skenaariot klusterin eri osille(alkutuotanto elintarviketeollisuus vaumlhittaumliskauppa hotelli- ravintola- ja catering) Lopuksitaumlmauml skenaarioiden joukko sijoitetaan autenttista viljaketjua muistuttavaksi rdquopelloltapoumlytaumlaumlnrdquo-ketjuksi minkauml tarkoituksena on helpottaa ketjun yhteisten toimintojen jayhtymaumlkohtien tunnistamista ja arviointia Analyysin lopuksi keskitytaumlaumln pohtimaan jatekemaumlaumln naumlkyvaumlksi yhteisten toimintojen ja yhtymaumlkohtien edellyttaumlmaumlauml osaamista Niidenavulla muodostetaan vuoden 2010 loppuun mennessauml tulevaisuudessa tarvittavatvaltakunnalliset viljaklusterin osaamistarpeet

Osaamiskysynnaumln ja osaamistarjonnan kohtaaminen

Viljaklusterin tulevaisuuden alueellinen osaamiskysyntauml saadaan esiin kun yhteisoumlllisestisyksyllauml 2010 luotuja osaamistarpeita arvioidaan alueellisten tarpeiden ja olosuhteidennaumlkoumlkulmasta Taumllloumlin valtakunnallisen osaamistarpeet rdquoalueellistetaanrdquo Tyoumlpajoihinosallistuu klusterin edustajia eri alojen yrityksistauml koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekaumlaluekehitysyksikoumlistauml Kysymys on itse asiassa siitauml ettauml tyoumlpajoissa pyritaumlaumln tunnistamaanevolutionaariseen muutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita jamerkityksiauml sekauml tulevaisuuden kompetenssitarpeita (Sotarauta ym 2008 Sotarauta 2005)(vrt KUVIO 3) Taumlrkeaumlauml olisi myoumls kyetauml tunnistamaan niitauml prosesseja joiden myoumltaumltuotannon jakelun ja kulutuksen organisoituminen muuttuu ajan kuluessa (Boschma ym2007) Taumlmaumln vuoksi viljaklusterin ennakoinnissa korostuu kuluttajalaumlhtoumlisyys minkaumlmuutos on yhauml nopeampaa ja kompleksisempaa Se on johtanut pysyvaumlaumln muutokseenjolloin klusterin kyky jatkuvaan itseuudistumiseen muodostuu taumlrkeaumlksi Itseuudistuminentarkoittaa taumlssauml kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata nopeastitoimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (mm Kostiainen 2008 Lester 2006)

Kaumlytaumlnnoumlssauml tyoumlpajoissa selvitetaumlaumln yhteisoumlllisin menetelmien Paumlijaumlt-Haumlmeenviljaklusterissa tulevaisuudessa tarvittavaa uutta osaamista Projekti on tuottanut aiemmin

12

tulevaisuutta koskevan valtakunnallisen tietoperustan missauml on nykyhetken tietaumlmyksenpohjalta tunnistettu keskeisimmaumlt muutoshaasteet Tyoumlpajoissa on tavoitteena tehdauml pitkaumlnaikavaumllin rdquotutkimusmatkailuardquo (Sotarauta ym 2008) siten ettauml haasteista kyetaumlaumln luomaanuusia merkityksiauml ja loumlydetaumlaumln yhteinen kaumlsitys uuden tiedon uusien resurssien jakompetenssien tarpeesta tulevaisuudessa (vrt KUVIO 2)

KUVIO 2 Itseuudistumisen kapasiteetin peruselementit (Sotarauta ym 2008)

Osaamistarpeiden muodostaminen on parhaimmillaan oppimisprosessi mikauml liittaumlauml yhaumltiiviimmin klusterin eri osia toisiinsa Yhteinen tietoperusta ja muutoshaasteidenvaikuttavuuden arviointi liittyy samalla hyvin laumlheisesti koko verkoston osaamisenjohtamiseen Klusteriin kuuluvat yritykset saavat tietoperustan oman osaamisensakehittaumlmiseen ja toisaalta myoumls perustan siihen mitauml klusterin tulee kokonaisuudessaanosata jotta se menestyisi tulevaisuudessa Samalla yritykset joutuvat pohtimaan omaarooliaan ja osaamistaan osana klusterin kehittymistauml Kysymykset ovat luonteeltaanstrategisia Kysymys on tietoperustan hyoumldyntaumlmisestauml (Vrt KUVIO 2)

Projektin seuraavassa vaiheessa on tavoitteena tehdauml alueellisesti naumlkyvaumlksi se mitaumlosaamistarjontaa Paumlijaumlt-Haumlmeen alueen koulutus tulevaisuudessa tuottaa nykyisillaumlkoulutusrakenteilla koulutussisaumllloumlillauml pedagogisilla ratkaisuilla jne Vertailemallaviljaklusteriin kohdistuvaa tulevaisuuden osaamiskysyntaumlauml ja koulutuksen nykyistaumlosaamistarjontaa voidaan hahmottaa niiden vaumllistauml rdquoosaamiskuiluardquo Tavoitteena on ettaumlosaamiskysyntauml ja osaamistarjonta kohtaavat tulevaisuudessa joten osaamiskuiluntaumlyttaumlmiseksi (osaamisen kohtaannon parantamiseksi) tarvitaan yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen yhteistauml kaumlsitystauml siitauml millaisia toimenpiteitauml jaratkaisuja osaamisen kohtaanto edellyttaumlauml Taumlmauml on merkittaumlvauml vaihe klusteriennakoinnissasillauml osaamisen kohtaannolla pystytaumlaumln vaikuttamaan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterintulevaisuuden kilpailukykyyn Kysymys on taumllloumlin siitauml miten johto ja asiantuntijat kykenevaumlt

13

hyoumldyntaumlmaumlaumln ennakoinnin avulla saatua uutta tietaumlmystauml tulevaisuudessa tarvittavistaresursseista ja kompetenssista ja miten uusi tietaumlmys saadaan kaumlaumlnnettyauml innovatiiviseksiuudenlaiseksi eri tahojen ja eri verkostojen vaumlliseksi yhteistoiminnaksi missauml verkoston eriinstituutiot (esim koulutus) kykenevaumlt uudistumaan (vrt KUVIO 2)

KLUSTERIENNAKOINTI ON OPPIMISPROSESSI

Yhteiskehittelystauml uusia merkityksiauml

Viljaketjun klusteriennakoinnissa on mitauml suurimmassa maumlaumlrin kysymys uudistumisestamissauml hahmotetaan klusterin uusia kehityspolkuja suhteessa tulevaisuudenkulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksiin ja siihen liittyviin uudenlaisiin ilmioumlihin ja trendeihinNiiden tunnistaminen edellyttaumlauml uudenlaista yrityskentaumln koulutuksen jaaluekehitystahojen vaumllistauml yhteistyoumltauml ja dialogia missauml etsitaumlaumln uutta tunnistetaanheikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista ja kytketaumlaumln taumltauml kokonaisuuttanykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusia merkityksiauml Merkitysten antaminenon prosessi jossa toimijat havainnoivat toimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavathavainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiota omiin toimintoihinsa tai kiinnostuksenkohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Tietoperustaa kaumlsitellaumlaumln monipuolisesti japitkaumljaumlnteisesti jotta verkoston toimijat kykenisivaumlt muodostamaan siitauml uusia merkityksiaumlMerkitysten antaminen perustuu transformationaaliseen uudistavaan oppimiseen(Beairisto ja Ruohotie 2003 Mezirow 2000)

Verkostossa kehittaumlmistyouml tapahtuu ns yhteiskehittelyprosessin avulla Yhteiskehittelynkaumlsite kuvaa verkostomaista monella eri tasolla tehtaumlvaumlauml yhteistauml ja vastavuoroistakehittaumlmistyoumltauml (mm Engestroumlm 2004 Arnkil ja Spangar 2008) Kaumlsitteellisesti kysymys onyhteistyoumln kehittymisestauml minkauml mm Sotarauta ym (2007) ja Murmann (2003) naumlkevaumltkahden tai useamman viraston tai ympaumlristoumln keskinaumlisenauml vaikuttamisena toistensavalintoihin jatai prosesseihin siten ettauml siitauml aiheutuu muutoksia Taumlmaumln lisaumlksiyhteiskehittely voidaan naumlhdauml moniammatillisena asiantuntijoiden vaumllisenauml yhteistyoumlnaumlmissauml kokemusten jakaminen eri rooleista kaumlsin tukee oppimista ja mahdollistaasitoutumisen uusiin toimintatapoihin sekauml uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymisen(mm Haho 2002) Oppiminen tapahtuu klusteriennakointiin osallistuvien tahojenkeskinaumlisenauml yhteiskehittelynauml ja sitauml tehostaa erilaista ajattelua edustavien tahojenosallistuminen asiantuntijoiden ja asiakkaiden keskinaumlinen vuorovaikutusongelmalaumlhtoumlisyys sekauml erityisesti kaumlytaumlnnoumln tyoumlhoumln liittyvaumln hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksitekeminen (mm Nonaka ym 1995 Polanyi 1997 Orlikowski 2002) Yhteiskehittelyssaumlpyritaumlaumln loumlytaumlmaumlaumln dialogin keinoin yhteisiauml kaumlsityksiauml sovittamalla yhteen erilaisianaumlkoumlkulmia tulkintoja tietoperustasta Samalla opitaan ja kasvatetaan sosiaalista paumlaumlomaa

14

Uudistavan oppiminen kaumlytaumlntoumljauml

Yhteiskehittelyprosessissa luodaan uusia kehityspolkuja ja uudistetaan alueellisenviljaklusterin tietoperustaa Kaumlyttoumlkelpoinen tietoperusta syntyy vuorovaikutusprosesseissajoissa on pohjimmiltaan kysymys uuden tiedon hankinnasta viljaklusterin ja sen toimintaatukevien tahojen kaumlyttoumloumln Kun uutta tietoa luodaan niin samalla on mahdollisuus tuottaamyoumls uusia ideoita mikauml kaumlytaumlnnoumlssauml tarkoittaa ennakointiprosessin aikana tunnistettujenhaasteiden ja ongelmien merkitysten etsimistauml Yhteiskehittelyprosessissa kaumlytetaumlaumlnmonipuolisia yhteisoumlllisiauml metodeja monikanavaista viestintaumlauml ja vuorovaikutusta jadialogista vuorovaikutusotetta Yhteiskehittelystauml muodostuu parhaimmillaan yhteisoumlllinenverkoston oppimisprosessi mitauml tuetaan monipuolisten yhteisoumlllisten metodien kutenesimerkiksi innovaatiosessioiden (mm Parjanen ym 2008) avulla

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyy uusia henkiloumlkohtaisia ja verkostotasoisiamerkitysrakenteita mitkauml kannustavat ja voimaannuttavat (Beairisto ja Ruohotie 2003)verkoston kehittaumlmistyoumlryhmiauml ja yksiloumlitauml yhauml parempien kaumlytaumlntoumljen ja ratkaisujeninnovoimiseen Innovaatioprosessit naumlhdaumlaumln taumllloumlin enemmaumlnkin jatkuvanapienimuotoisena innovaatiotoimintana ja oppimisena ja ne kohdistuvat yhtauml laillatuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Klusteriin kuuluvien yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlaumlkin aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot ovatsiis useimmiten oppimisprosessien tulos ja ne syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml mitauml verkostoituminen ja yhteiskehittelyprosessi tukevat

Sosiaalinen paumlaumloma oppimisen tukena

Vahva sosiaalinen paumlaumloma on onnistuneen yhteiskehittelyprosessin perusedellytys Sekoostuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti vuorovaikutuksesta keskinaumlisestauml luottamuksesta yhteisestaumloppimisesta ja yhteisistauml naumlkemyksistauml Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeinen tekijaumlluottamuksen rakentumisessa Oppiminen ja yhteisten kaumlsitysten luominen edellyttaumlvaumltluottamuksellista vuorovaikutussuhdetta (mm Vesalainen 2004) Innovaatiot ovatvastaavasti useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos (mm Kautonen 2008a)missauml yhteistyouml luottamus ja kommunikaatio liittyvaumlt tiukasti toisiinsa Taumlrkeimpiaumlluottamuksen laumlhteitauml ovat osaaminen avoin kommunikaatio toisen kunnioitus javastavuoroisuus (Blomqvist ym 2003)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin maantieteellinen laumlheisyys naumlyttaumlauml edistaumlvaumlnsuunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (mm Granovetter 2005) ja klusteriin on myoumlsmuodostunut rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen (vrtGranovetter 2005 Hautamaumlki 2009a) Klusteriennakoinnissa pyritaumlaumlnkin kaumlyttaumlmaumlaumlnverkostojen vaumllisessauml oppimista tukevia olemassa olevia oppimisrakenteita hyvaumlksi jarakentamaan niitauml aktivoivia ja taumlydentaumlviauml organisoitumismuotoja (esim kehittaumlmisryhmaumltsaumlaumlnnoumllliset seminaarit)

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

5

Esimerkkinauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisen innovaatiotoiminnan monipuolisuudesta viime aikoina ontutkimus- ja tiedepohjaisen (STI) Teknopolis -mallin (Kautonen 2008b Castells ym 1994)vahvistuminen erityisesti Paumlijaumlt-Haumlmeen ympaumlristoumlklusterissa missauml klusteri onkehittymaumlssauml valtakunnallisen Osaamiskeskusohjelman (OSKE) tuella kansalliseksi jakansainvaumlliseksi toimijaksi (vrt Alkio 2008) Taumlllaiselle huippuosaamisen jahuippututkimuksen keskittaumlmisen taustalla ovat mm resurssien turvaaminenkansainvaumllisen vetovoimaisuuden lisaumlaumlminen sekauml eri osaamisten yhdistaumlminen (mm afHeurlin 2008) Taumlmauml on myoumls hyvauml esimerkki yliopistojen roolien vahvistumisestapaikallisten klusterien kehittaumlmisessauml (mm Lester 2006) Lisaumlksi Paumlijaumlt-Haumlmeessauml onrakentumassa myoumls monipuolinen hyvinvointiklusteri Sen tehtaumlvaumlnauml on mm verkottaajulkisen yksityisen ja kolmannen sektorin sekauml tutkimus- ja kehittaumlmistoiminnanuudistuvaan yhteistyoumlhoumln sekauml synnyttaumlauml uusia tuote- ja palvelukonsepteja ja liiketoimintaasekauml toimintamalleja jotka parantavat palvelujen laatua saavutettavuutta jataloudellisuutta (Laumlhden tiede- ja yrityspuisto Oy 2007) Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterilla ontoimijoidensa kautta kiinteauml yhteys myoumls kansalliseen elintarvikealanOsaamiskeskusohjelmaan Paumlijaumlt-Haumlmeen yritysklusterien keskinaumlinen yhteistyouml onvaumlhitellen kaumlynnistymaumlssauml ja siinauml on varmasti yksi uusi mahdollisuus alueellistensynergioiden ja uusien vahvuuksien rakentamiseen

Alkion mukaan elinkeinopolitiikkaa toteutetaan innovaatiopolitiikan keinoin ja sitauml kytketaumlaumlnalueen osaamispotentiaaliin (Alkio 2008) Alue- ja paikallistasolla pyritaumlaumln vaikuttamaansiihen millaiseksi klustereiden innovaatioympaumlristouml muodostuu sillauml yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlauml aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot naumlhdaumlaumlnnykyisin kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoimina prosesseina joilla onoppimisprosessien luonne ja joita erilaiset aluetta kehittaumlvaumlt tahot (esim koulutus) tukevatEvolutionaarisesta naumlkoumlkulmasta alueellisten klusterien tietaumlmyksessauml on havaittavissakumulatiivisuuden ja polkuriippuvuuden kehittyminen sillauml aiempi kehitys ja kumuloitunutosaaminen vaikuttavat aina merkittaumlvaumlsti tulevaan (Kautonen 2008a Sotarauta ym 2008)Valtakunnallisesta naumlkoumlkulmasta klusteriennakoinnin yhtenauml tavoitteena voidaankin pitaumlaumlsitauml ettauml luodaan alueellisia kehityspolkuja missauml mahdollistetaan alueellistenviljaklusterien vahvistuminen ja tuetaan niiden kykyauml uusintaa omaa tietoperustaansa (vrtMykkaumlnen 2008 ja Sotarauta ym 2008)

Alueiden on kyettaumlvauml tarjoamaan mahdollisuuksia ndash hyvin koulutettua tyoumlvoimaa kasvavillemarkkinoille suuntautuvaa yritystoimintaa ja hyviauml yhteyksiauml Tavoitteena on ettaumlennakointiprosessin aikana luodaan valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittaumlvaumlauml uuttatietoa yritysten koulutuksen ja aluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Toiminta tukeutuuvoimistuvaan verkostoitumiseen (Doz ym 2000) missauml alueen verkostot (Ks Hautamaumlki2009a) muodostavat rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen(vrt Granovetter 2005 Kosonen 2008) uuden tiedon luomiseen ja osaamisen kehittymistaumltukevaan innovaatiotoimintaan (mm Virkkala 2008) Klusteriennakoinnin laumlhtoumlkohtana onnaumlin ollen kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta (Harmaakorpi 2008) missauml ongelmanasettelu laumlhtee siitauml miten yritykset kykenevaumlt varmistamaan tulevaisuudessa osaavantyoumlvoiman riittaumlvyyden ja mitauml innovatiivisia ratkaisuja taumlmaumln toteuttamiseksi voidaanalueellisessa yhteistyoumlverkostossa tehdauml Pitkaumln aikavaumllin klusteriennakoinnissa tarvitaankuitenkin myoumls tiedepohjaisen ennakoinnin tuottamaa tietaumlmystauml mm arvioitaessauudenlaisten teknologisten laumlpimurtojen tai megatrendien vaikutusten todennaumlkoumlisyyksiauml

6

Viljaklusterin maumlaumlritteleminen

Ensimmaumliseksi projekti maumlaumlritteli ennakoinnin kohteena olevan valtakunnallisenviljaklusterin luonteen pyrkien taumlllauml tavalla loumlytaumlmaumlaumln sen erityispiirteet jotka voitaisiinhuomioida ennakointiprosessin myoumlhemmissauml vaiheissa Taumlhaumln liittyvaumlssauml selvityksessaumlLeveaumllahti ym (2010) toteavat ettauml klusteriajattelu kytkeytyy mm kansallisen ja alueellisentason innovaatiojaumlrjestelmaumln kehittaumlmiskonsepteihin ja oppiviin alueisiin (mm Euroopankomissio 2008a) Viljaketjun klusterisoituminen tarkoittaa ennen kaikkea yhteistyoumltaumltuotekehitys- ja asiakasverkostoissa sekauml yritysten vaumllisissauml yhteistyoumlverkostoissa joissakiinnitetaumlaumln erityisesti huomiota yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaan tietaumlmykseen resursseihinja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)

Selvityksen mukaan (Leveaumllahti ym 2010) valtakunnallinen viljaklusteri on maantieteellisestikeskittyneiden yritysten ja organisaatioiden kaupallisten ja ei-kaupallisten yhteyksien luomaverkosto Alueellisten viljaklusterien toimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml hiljaisentiedon vaumllittymistauml klusterin eri osien vaumllillauml ja synnyttaumlauml suunnittelemattomiavuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter 2005 Harmaakorpi 2008) jotkaovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessin kehittymiseksi (mm Leydesdorff ym2006) Leveaumllahden mukaan alueellisten toimijoiden keskinaumliset yhteydet mahdollistavatkilpailijoiden ja alihankkijoiden vaumllisen yhteistyoumln mm liiketoimintaprosesseissahankinnoissa sijoituksissa strategioissa sekauml tutkimustoiminnassa

Alueelliset viljaklusterit muodostuvat alueen yrityksistauml ja kehittaumlmisorganisaatioista joidenkeskinaumlinen vuorovaikutus tuottaa selvaumlsti osoitettavissa olevia hyoumltyjauml Toimialojen jayritysten vaumlliset kytkennaumlt ovat viljaklusterissa taumlrkeaumlmpiauml kuin niiden vaumlliset rajat(Leveaumllahti 2010 Hernesniemi 2005) ja klusterit ovat toisistaan vahvasti riippuvien lisaumlarvoatuottavien yritysten systeemisiauml yhteistyouml- ja tuotantoverkostoja joissa on mukana myoumlsyliopistoja tutkimuslaitoksia ja markkinoiden asiakkaita (Roelandt ym 1999 Harmaakorpi2008) Innovaatiot naumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin nesyntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml (mm Kautonen 2008a Ksmyoumls Gellynck 2009 Harmaakorpi 2008) Esimerkiksi Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri on kyennytyhteistyoumlssauml rakentamaan useita innovatiivisia ja tuloksekkaita yhteistyoumlkonsepteja joissamyoumls pienet ja keskisuuret yritykset (SME) toimivat suurten yritysten rinnalla

Selvityksen mukaan viljaklusterin laumlhtoumlkohtana on toimialojen vaumllisen verkostoitumisenkehittaumlminen ja alueellisten toimijoiden aloitteellisuus (Porter 1997) Naumlkemys korostaaarvoketjun osia (asiakkaat raaka-aineiden toimittajat jalostajat ja palvelun tarjoajat)yhteistyoumltauml yritysten kesken (teknologia osaaminen asiakkaat ja jakelukanavat) ja julkisensektorin kehittaumlmistoimenpiteitauml (mm koulutus ja tutkimus) liiketoiminnanhyoumldyntaumlmisessauml (mm Roelandt ym 1999) Porterin (1990) mukaan luonnonvaroihinperustuvat klusterit (esim viljaklusteri) ovat keskittyneet maantieteellisesti sillauml niidensijoittumista ohjaa luonnonvarojen sijainti Klusterit palvelevat myoumls globaaleja markkinoitamutta ovat siis sijaintinsa suhteen vakaita tai paikallisia (vrt Asheim ym 2006)

ETLA (2001 81) korostaa ettauml Porter kaumlyttaumlauml hyvaumlksi evolutionaarista talousteoriaa jokakorostaa innovaatioiden merkitystauml ja ottaa etaumlisyyttauml perinteiseen kansantaloustieteeseenSotaraudan ym (2008) mukaan kompleksisessa toimintaympaumlristoumlssauml toimijat sovittavat

7

strategiaansa jatkuvasti siihen mikauml on toiminut aiemmin mitauml muut toimijat tekevaumlt jamillaisia paineita toimintaympaumlristoumlstauml nousee sekauml omiin ja muiden tulkintoihinmenneisyydestauml ja tulevaisuudesta (mm Axelrod 1997) Evolutionaarisessalaumlhestymistavassa ei oleteta ettauml tulevaisuus olisi tietoisesti muotoiltu tai ettauml ihmiset ainaedes pyrkisivaumlt tietoisesti kehittaumlmaumlaumln yhteisoumljauml ja niiden tulevaisuutta Tavoitteena ei olemyoumlskaumlaumln etsiauml saumlaumlnnoumlnmukaisuuksia jotka johtavat systeemin takaisin tasapainoon Sensijaan ollaan kiinnostuneita niistauml voimista jotka saavat alueet muuttumaan jasopeutumaan toimintaympaumlristoumln muutoksiin ja jotka synnyttaumlvaumlt valikoivat ja juurruttavatuudet asiat alueille (mm Sotarauta 2005 Boschma ym 2007 Lester 2006)

Osaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketjussandashprojekti on korostanut tehdynklusterimaumlaumlrittelyn mukaisesti uuden tiedon luomista ja uusien ideoiden tuottamista muttaerityisesti taumlrkeaumlauml on ennakointiprosessin aikana tunnistettujen haasteiden merkitystenetsiminen Merkitysten antaminen on prosessi jossa toimijat havainnoivattoimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavat havainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiotaomiin toimintoihinsa tai kiinnostuksen kohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Kysymys onabsorptiivisen kapasiteetin (Harmaakorpi 2008) luomisesta (KUVIO 1) eli uuden tiedonhankinnasta viljaklusterin kaumlyttoumloumln sen sulauttamisesta viljaklusterin kehitysnaumlkymiinmuuntamisesta viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopultasen hyoumldyntaumlmiseen osaamisen kehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta Kysymys on samallatransformaatiosta missauml uudistavan oppimisen prosessit (mm Beairisto ja Ruohotie 2003)tuottavat uusia merkityksiauml (tiedon sulattaminen ja tiedon muuntaminen) ja toiminnallistamuutosta (tiedon hyoumldyntaumlminen) ja edistaumlvaumlt taumlllauml tavoin absorptiivisen kapasiteetinkasvamista

KUVIO 1 Tiedon absorptoituminen organisaatioiden innovaatioprosesseihin (Harmaakorpi2008 114)

Toimintaympaumlristoumln muutoshaasteiden kuvaaminen

Viialaisen (2008) mukaan kyky verkostoitua ja hyoumldyntaumlauml muualla jo syntyneitaumltutkimustuloksia ja liiketoimintamalleja on taumlmaumln paumlivaumln neuvokkuutta Taumlmaumlkonkretisoitui kun projektissa selvitettiin Future Scanningndashmenetelmaumlllauml viimeaikaistentutkimusten naumlkemyksiauml tulevaisuuden muutoshaasteista ja koottiin ne yhdeksi raportiksi(Hautamaumlki 2010) Menetelmaumlllauml saatiin kokonaisvaltainen ja systeeminen naumlkemys siitaumlmiten eri ilmioumlt kytkeytyvaumlt yhteen ja millaisia keskinaumlisiauml riippuvuuksia ilmioumlillauml on (vrt

8

Alkio 2008 ja Harmaakorpi 2008) Tiedonlouhintaa taumlydennettiin sisaumllloumln analyysillauml sitenettauml muutoshaasteet visualisoitiin jolloin eri naumlkoumlkulmat hahmottuivat toimintaympaumlristoumlnmuutoshaasteiden tulevaisuuskartaksi Tuloksia voidaan kaumlyttaumlauml ennakoinnin lisaumlksi mmtaustamateriaalina innovaatio- ja elinkeinopolitiikan kehittaumlmisessauml missauml alueen kaikkiresurssit luonnonvaroista osaamiseen saakka pyritaumlaumln saamaan toimimaan yhteisenelinkeino- ja aluekehitysstrategian mukaisesti (mm Kautonen 2008a)

Maailmanlaajuinen toimintaympaumlristoumln muutos on ollut suuri myoumls aluekehityksenkannalta (vrt Mykkaumlnen 2008) Tyoumlelaumlmaumlssauml kaivataan uusia osaamisten yhdistaumlmisiauml ja eritoimijoiden yhteisiauml toimintatapoja Asiakastarve ja loppukaumlyttaumljauml linkittyvaumlt entistaumltiiviimmin mukaan kehitykseen (af Heurlin 2008 von Hippel 2005) Osaamistarpeidenklusteriennakointi viljaketjussa -projektin laumlhtoumlkohtana on oletus siitauml ettauml tyouml- yritys- jakulutusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset tulevat pitkaumlllauml aikavaumllillauml johtamaan merkittaumlviinosaamistarpeiden muutoksiin klusterisoituvassa viljaketjussa (Leveaumllahti 2010 Hautamaumlki2010) Kulutuskysyntaumlauml ohjaavat tekijaumlt muuttuvat ja erilaistuvat entistauml pienemmiksisirpaloituneissa kuluttajaryhmissauml Kuluttajien valintoihin vaikuttavat muun muassa tulotruoan hinta kotitalouksien koko kuluttajien ikauml ruokainformaatio yhteiskunnanarvostukset sekauml eettisyys ja terveellisyys Ruoka on kuluttajalle paitsi ravintoa myoumlsnautinnon tuottaja monelle trendikaumls harrastuskin Teknologinen kehitys taloudellinenkasvu terveydentilan parantuminen lisaumlaumlntyvauml liikkuvuus ympaumlristoumln rapautuminen sekaumlperinteisen ruokakulttuurin ja -tapojen katoaminen ovat voimakkaita kulutusta ohjaaviaglobaaleja trendejauml Vaumlestoumln tulotason kasvaessa todettuja ruokatottumusten muutoksiaovat ravintoloissa ja kahviloissa syoumlmisen ulkomaalaisten ja ns luksuselintarvikkeidenkaumlytoumln ja prosessoidun ruoan kaumlytoumln lisaumlaumlntyminen Tuotemerkkien merkitysvalintaperusteena kasvaa samoin palveluiden tarve Ruoan turvallisuudelle aletaan asettaauusia vaatimuksia (mm Sitra 2006 Ahola ym 2007 Kirveennummi ym 2008)

Toimintaympaumlristoumln muutostekijoumliden vaikutuksien selvittaumlminen

Viljaklusterin maumlaumlrittelyvaiheessa todettiin (Leveaumllahti 2010) ettauml viljaklusterinanalysoimiseksi voidaan kaumlyttaumlauml laadullisia menetelmiauml luomalla ns heuristinen naumlkoumlkulmajolloin klusterin analysointiperusta ovat kirjallisuusanalyysit case -tutkimuksetasiantuntijoille kohdistetut haastattelututkimukset ja yhauml useammin sosiaalisen medianhyoumldyntaumlminen (mm National Governors Association 2008 7) Tietoperustan luomisentavoitteena on monipuolisen kuvan saaminen muutoshaasteiden vaikutuksista siten ettaumlsen luomiseen osallistuvat sekauml kuluttajat ettauml viljaklusteriin kuuluvien yritystenasiantuntijat ja johto Tietoperustan luomisen tausta-ajattelu perustuu Chesboroughrsquon(2003) lanseeraamaan avoimen innovaation malliin mikauml pohjautuu verkostomaiseeninnovaatiotoimintaan ja kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlisyyteen Mallin mukaan organisaatiot etsivaumlt uusiatoimintatapoja innovaatiotoimintansa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi Niitaumlovat mm aktiivinen ideoiden ja teknologioiden etsintauml organisaatioiden ulkopuolelta sekaumlyhteistyouml toimittajien ja kilpailijoiden kanssa asiakkaille tarjottavien palveluidenuudistamiseksi Tavoitteena on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaanympaumlristoumloumln ja suunnata nopeasti toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tarvitaan tulevaisuustietoa

9

Tietoperustaa muutoshaasteiden tulevaisuuden vaikutuksista on rakennettu monella eritulevaisuuden tutkimukselle tyypillisellauml menetelmaumlllauml 1) Delfoi-tutkimuksessa 12suomalaista eri alojen asiantuntijaa on arvioinut muutoshaasteiden vaikutuksiahenkiloumlkohtaisissa haastatteluissa Asiantuntijat arvottivat haastattelututkimuksen tuloksiamyoumlhemmin tehdyssauml Internet -kyselyssauml Asiantuntijoiden vastauksia on vertailtu tekemaumlllaumlsamanlainen Internet-kysely myoumls Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin johtoryhmaumllle Taumllloumlin onmyoumls saatu esiin yhden alueellisesti toimivan ja organisoituneen viljaklusterin naumlkoumlkulmatoimintaympaumlristoumln muutoksiin 2) Yhteisoumlllisissauml innovaatiotyoumlpajoissa on hahmotettutulevaisuutta erilaisten yhteisoumlllisten ja innovatiivisten oppimismenetelmien avullaMenetelminauml on kaumlytetty mm tulevaisuuden muistelu -tekniikkaa ja Sky jump -menetelmaumlaumlTyoumlpajoihin on osallistunut viljaklusterin eri osien edustajia maaseutuyrittaumljistaumlravintoloiden ja vaumlhittaumliskaupan edustajiin saakka Sen lisaumlksi tyoumlpajatoimintaan ovatosallistuneen mm alueellisten eri alojen kehittaumlmishankkeiden edustajia sekauml varsinaisiakuluttajia 3) Sosiaalisissa medioissa kaumlytaumlvien kuluttajien keskinaumlisten keskustelujenseuraaminen ja dokumentointi on kohdistettu viljapohjaisiin tuotteisiin erilaisiinkuluttajapalveluihin ja kuluttajakaumlyttaumlytymisen muutoksiin Se on tuottanut projektilletietaumlmystauml mm kuluttajien arvojen muuttumisesta sekauml eettisten ja kestaumlvyyttauml tukevienvalintojen ja ratkaisujen yleistymisestauml kuluttajien omina kertomuksina Kaikkien naumlidenedellauml mainittujen menetelmien avulla keraumltyn tietaumlmyksen analysoinnin tuloksena onsyntynyt alustava valtakunnallinen tietoperusta jota kaumlytetaumlaumln sekauml valtakunnallisen ettaumlPaumlijaumlt-Haumlmeen alueellisen viljaklusterin osaamisen ennakoinnin laumlhtoumlkohtana Tietoperustanluominen jatkuu ennakointiprosessin seuraavissa vaiheissa

TIETOPERUSTAN UUDISTAMINEN

Tietoperustan luonne

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja Tietoperustatvoidaan jakaa analyyttiseen ja synteettiseen (Asheim ja Coenen 2005) sekauml kulttuuriseentietoon pohjautuviksi (Mariussen ja Asheim 2003) Laumlhes kaikilla aloilla hyoumldynnetaumlaumlnkaikkea kolmen tyyppistauml tietoa mutta usein jokin naumlistauml painottuu toimialan ja senyritysten innovaatiotoiminnassa ja vuorovaikutuksessa (mm Kautonen 2008b)Viljaklusterin toiminnan naumlkoumlkulmasta erityistauml on se ettauml eri tietoperustojen ominaisuudetvaikuttavat siihen missauml maumlaumlrin tieto rdquovirtaardquo eri toimijoiden ja toimijaryhmien vaumllillaumlLisaumlksi klusteri koostuu useiden toimialojen toimijoista mikauml korostaa kaikkientietoperustatyyppien huomioimista ennakointityoumlssauml

Analyyttinen tietoperusta korostuu niillauml aloilla joilla tieteellinen tieto on taumlrkeaumlauml ja tiedontuottaminen perustuu usein rationaaliseen prosessiin tai muodollisiin malleihin (Asheim jaCoenen 2005) Esimerkkeinauml naumlistauml ovat genetiikan bioteknologian taiinformaatioteknologian alueilla toteutettava perus- ja soveltava tutkimus sekaumlsystemaattinen tuotteiden ja prosessien kehittaumlminen Analyyttiselle tietoperustalle ontyypillistauml ettauml tietopanokset ja -tuotokset kodifioidaan ja tieto rakentuu aiemmantutkimuksen pohjalle kumuloituvasti tiedon tuottaminen perustuu tieteellistenperiaatteiden ja metodien soveltamiseen tiedon tuotantoprosessit voidaan organisoida

10

muodollisemmin ja tuotokset dokumentoidaan jaumlrjestelmaumlllisesti raportteihin elektronisiintiedostoihin ja patenttihakemuksiin Analyyttinen tietoperusta naumlyttaumlytyy viljaklusterinkehittaumlmistyoumlssauml siten ettauml alan tutkimus painottuu nykypaumlivaumlnauml erittaumlin voimakkaasti mmgeeni- nano- bioteknologiaan ravitsemus- ja energiatutkimukseen sekauml erityisesti suurissayrityksissauml tapahtuviin tuotekehitysprosesseihin (Ks Kautonen 2008b) Johtavana tutkimus-ja kehittaumlmisteemana voidaan pitaumlauml taumlllauml hetkellauml mm viljan terveysvaikutuksia jaenergiakaumlytoumln mahdollisuuksia

Synteettiseen tietoon pohjautuvilla aloilla innovaatiot syntyvaumlt paumlaumlasiallisesti jo olemassaolevan tiedon soveltamisesta tai yhdistelemaumlllauml tietoa uudella tavalla (Asheim ja Coenen2005) Laumlhtoumlkohtana on usein tarve ratkaista jokin asiakaslaumlhtoumlinen erityinen ongelmaTietoa tuotetaan usein testaus- ja kokeiluprosessien tietokoneperustaisten simulaatioidentai kaumlytaumlnnoumln asiakasprojektien kautta Uusina innovatiivisina ratkaisuina tai tyoumlnauml ilmenevaumltieto on synteettiseen tietoon perustuvilla aloilla ainakin osittain kodifioitua Kuitenkinhiljainen tieto on usein taumlssauml tietotyypissauml taumlrkeaumlmpaumlauml kuin analyyttisessauml tiedossa Taumlmaumljohtuu paljolti siitauml ettauml synteettisen tietoperustan tieto syntyy usein tyoumlssauml hankitunkokemuksen seurauksena sekauml tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta tapahtuvastaoppimisesta Viljaklusterissa synteettinen tieto on tarpeen mm erilaisten tuotanto- japalveluprosessien uudistamisessa Tieto voi olla esimerkiksi hiljaista kokemuksellista tietoatuotantoprosessien saumlaumltaumlmisestauml tai vaikkapa asiakaspalautetietojen kaumlyttaumlmistaumlkuluttajaviestinnaumln kehittaumlmiseen (Ks Kautonen 2008b)

Symbolinen tietoperusta (Mariussen ja Asheim 2003 21ndash22) on tyypillistauml luovilla aloillakuten esimerkiksi mainos- tai muotoilualoilla joissa merkittaumlvauml osa arvonlisaumlyksestaumlperustuu ideoiden ja uusien mielikuvien luomiseen eikauml niinkaumlaumln fyysiseentuotantoprosessiin Kulttuuriseen tietoon sisaumlltyy tarve ymmaumlrtaumlauml erilaisia tapoja ja normejasekauml tiettyjen sosiaalisten kohderyhmien jokapaumlivaumlisiauml elaumlmaumlnvalintoja Naumlin ollensymbolinen tieto syntyy usein hyvinkin kulttuurisidonnaisista tulkinnoista joita tehdaumlaumlnihmisten tavoista ja tottumuksista Taumlssauml tietotyypissauml hiljaisella tiedolla on suuri painoarvoja alan asiantuntijoiden kykyauml havainnoida tulkita ja visioida kokemaansa sekauml taitoakaumlyttaumlauml mielikuvitustaan arvostetaan enemmaumln kuin virallisia tutkintoja Kulttuurinentietoperusta on myoumls taumlrkeauml niille perinteisille valmistavan teollisuuden aloille kutenelintarvike- ja vaatetusteollisuudessa Viljaklusterissa tarvitaan erityisen paljon symbolistatietoperustaa jotta voidaan ymmaumlrtaumlauml kuluttajia ja vallitsevaa ruokakulttuuria sekaumlmukauttaa tuotantoa kysynnaumln mukaiseksi (Ks Kautonen 2008b)

Tulevaisuustaulukosta osaamistarpeisiin

Eri tutkimusmenetelmillauml tuotettua valtakunnallista viljaklusterin tietoperustaa kaumlytetaumlaumlnsyksyllauml 2010 vaihtoehtoisten viljaklusterin tulevaisuuden skenaarion luomiseen Skenaarionluomisessa kaumlytetaumlaumln apumenetelmaumlnauml tulevaisuustaulukkoa mihin eritutkimusmenetelmistauml saadut tulokset on sijoitettu Tulevaisuustaulukko on rakennettuPorterin kehittaumlmaumln timanttimallin (Porter 1990 159) mukaisesti Timanttimallissakilpailukykyauml selitetaumlaumln neljaumln tekijaumln vaumllisenauml keskinaumlisenauml vaikutuksena Naumlitauml tekijoumlitaumlovat tuotannontekijaumlolot kysyntaumlolot laumlhi- ja tukialat sekauml kilpailukenttauml Lisaumlksi timantineri osiin vaikuttavat julkinen valta sattuma ja yritysten monikansalliset liiketoimet

11

Timanttimalli kertoo mistauml yrityksen ulkoisista laumlhteistauml toimialan ja alueellisenyritysryppaumlaumln kilpailuedut ovat peraumlisin Kilpailuedun tavoittelussa pyritaumlaumln erityisestisiihen ettauml yritykset loumlytaumlvaumlt uusia ja tuottavampia tapoja toimia kilpailuilla markkinoilla jane pystyvaumlt sitauml kautta tuomaan uusia innovaatioita markkinoille Kilpailu pakottaa siisPorterin (1990) mukaan innovoimaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia joidenkilpailuetu voi muodostua paitsi kansallisesti niin kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlksi Klusterienkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta on erityisen taumlrkeaumlauml tunnistaa paitsi klusterin yleiseenkilpailukykyyn vaikuttavat tekijaumlt niin myoumls huomioida kunkin alueen kilpailukyvynerityispiirteet (Ketels 2003) Tyoumlvaiheessa on siis kysymys klusterianalyysista missaumlhuomioidaan mahdollisuuksien mukaan myoumls mm Asheimin ym (2006) ja Gordon jaMcCannin (2000) Porterin (1990) teoriaa kohtaan esittaumlmauml kritiikki globalisoitumisenaiheuttamista muutoksista timanttimallin tekijoumlihin

Kaumlytaumlnnoumlssauml klusterianalyysi toteutetaan siten ettauml tulevaisuustaulukosta muodostetaansyyskuussa 2010 kuluttajaskenaario missauml tarinallisesti kerrotaan tulevaisuuden kuluttajanarjesta haumlnen arvoistaan kulutuskaumlyttaumlytymisestaumlaumln valintakriteereistaumlaumln ym Taumlmaumlnjaumllkeen Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin keskeisten yritysten johto ja asiantuntijat kokoontuvattulevaisuustyoumlpajoihin missauml pohditaan mitauml skenaarion toteutuminen vaikuttaa yritystenja klusterin eri osien toimintaan Taumlmaumln jaumllkeen yritykset muodostavatyhteiskehittelyprosessin avulla erilliset tarinalliset skenaariot klusterin eri osille(alkutuotanto elintarviketeollisuus vaumlhittaumliskauppa hotelli- ravintola- ja catering) Lopuksitaumlmauml skenaarioiden joukko sijoitetaan autenttista viljaketjua muistuttavaksi rdquopelloltapoumlytaumlaumlnrdquo-ketjuksi minkauml tarkoituksena on helpottaa ketjun yhteisten toimintojen jayhtymaumlkohtien tunnistamista ja arviointia Analyysin lopuksi keskitytaumlaumln pohtimaan jatekemaumlaumln naumlkyvaumlksi yhteisten toimintojen ja yhtymaumlkohtien edellyttaumlmaumlauml osaamista Niidenavulla muodostetaan vuoden 2010 loppuun mennessauml tulevaisuudessa tarvittavatvaltakunnalliset viljaklusterin osaamistarpeet

Osaamiskysynnaumln ja osaamistarjonnan kohtaaminen

Viljaklusterin tulevaisuuden alueellinen osaamiskysyntauml saadaan esiin kun yhteisoumlllisestisyksyllauml 2010 luotuja osaamistarpeita arvioidaan alueellisten tarpeiden ja olosuhteidennaumlkoumlkulmasta Taumllloumlin valtakunnallisen osaamistarpeet rdquoalueellistetaanrdquo Tyoumlpajoihinosallistuu klusterin edustajia eri alojen yrityksistauml koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekaumlaluekehitysyksikoumlistauml Kysymys on itse asiassa siitauml ettauml tyoumlpajoissa pyritaumlaumln tunnistamaanevolutionaariseen muutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita jamerkityksiauml sekauml tulevaisuuden kompetenssitarpeita (Sotarauta ym 2008 Sotarauta 2005)(vrt KUVIO 3) Taumlrkeaumlauml olisi myoumls kyetauml tunnistamaan niitauml prosesseja joiden myoumltaumltuotannon jakelun ja kulutuksen organisoituminen muuttuu ajan kuluessa (Boschma ym2007) Taumlmaumln vuoksi viljaklusterin ennakoinnissa korostuu kuluttajalaumlhtoumlisyys minkaumlmuutos on yhauml nopeampaa ja kompleksisempaa Se on johtanut pysyvaumlaumln muutokseenjolloin klusterin kyky jatkuvaan itseuudistumiseen muodostuu taumlrkeaumlksi Itseuudistuminentarkoittaa taumlssauml kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata nopeastitoimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (mm Kostiainen 2008 Lester 2006)

Kaumlytaumlnnoumlssauml tyoumlpajoissa selvitetaumlaumln yhteisoumlllisin menetelmien Paumlijaumlt-Haumlmeenviljaklusterissa tulevaisuudessa tarvittavaa uutta osaamista Projekti on tuottanut aiemmin

12

tulevaisuutta koskevan valtakunnallisen tietoperustan missauml on nykyhetken tietaumlmyksenpohjalta tunnistettu keskeisimmaumlt muutoshaasteet Tyoumlpajoissa on tavoitteena tehdauml pitkaumlnaikavaumllin rdquotutkimusmatkailuardquo (Sotarauta ym 2008) siten ettauml haasteista kyetaumlaumln luomaanuusia merkityksiauml ja loumlydetaumlaumln yhteinen kaumlsitys uuden tiedon uusien resurssien jakompetenssien tarpeesta tulevaisuudessa (vrt KUVIO 2)

KUVIO 2 Itseuudistumisen kapasiteetin peruselementit (Sotarauta ym 2008)

Osaamistarpeiden muodostaminen on parhaimmillaan oppimisprosessi mikauml liittaumlauml yhaumltiiviimmin klusterin eri osia toisiinsa Yhteinen tietoperusta ja muutoshaasteidenvaikuttavuuden arviointi liittyy samalla hyvin laumlheisesti koko verkoston osaamisenjohtamiseen Klusteriin kuuluvat yritykset saavat tietoperustan oman osaamisensakehittaumlmiseen ja toisaalta myoumls perustan siihen mitauml klusterin tulee kokonaisuudessaanosata jotta se menestyisi tulevaisuudessa Samalla yritykset joutuvat pohtimaan omaarooliaan ja osaamistaan osana klusterin kehittymistauml Kysymykset ovat luonteeltaanstrategisia Kysymys on tietoperustan hyoumldyntaumlmisestauml (Vrt KUVIO 2)

Projektin seuraavassa vaiheessa on tavoitteena tehdauml alueellisesti naumlkyvaumlksi se mitaumlosaamistarjontaa Paumlijaumlt-Haumlmeen alueen koulutus tulevaisuudessa tuottaa nykyisillaumlkoulutusrakenteilla koulutussisaumllloumlillauml pedagogisilla ratkaisuilla jne Vertailemallaviljaklusteriin kohdistuvaa tulevaisuuden osaamiskysyntaumlauml ja koulutuksen nykyistaumlosaamistarjontaa voidaan hahmottaa niiden vaumllistauml rdquoosaamiskuiluardquo Tavoitteena on ettaumlosaamiskysyntauml ja osaamistarjonta kohtaavat tulevaisuudessa joten osaamiskuiluntaumlyttaumlmiseksi (osaamisen kohtaannon parantamiseksi) tarvitaan yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen yhteistauml kaumlsitystauml siitauml millaisia toimenpiteitauml jaratkaisuja osaamisen kohtaanto edellyttaumlauml Taumlmauml on merkittaumlvauml vaihe klusteriennakoinnissasillauml osaamisen kohtaannolla pystytaumlaumln vaikuttamaan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterintulevaisuuden kilpailukykyyn Kysymys on taumllloumlin siitauml miten johto ja asiantuntijat kykenevaumlt

13

hyoumldyntaumlmaumlaumln ennakoinnin avulla saatua uutta tietaumlmystauml tulevaisuudessa tarvittavistaresursseista ja kompetenssista ja miten uusi tietaumlmys saadaan kaumlaumlnnettyauml innovatiiviseksiuudenlaiseksi eri tahojen ja eri verkostojen vaumlliseksi yhteistoiminnaksi missauml verkoston eriinstituutiot (esim koulutus) kykenevaumlt uudistumaan (vrt KUVIO 2)

KLUSTERIENNAKOINTI ON OPPIMISPROSESSI

Yhteiskehittelystauml uusia merkityksiauml

Viljaketjun klusteriennakoinnissa on mitauml suurimmassa maumlaumlrin kysymys uudistumisestamissauml hahmotetaan klusterin uusia kehityspolkuja suhteessa tulevaisuudenkulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksiin ja siihen liittyviin uudenlaisiin ilmioumlihin ja trendeihinNiiden tunnistaminen edellyttaumlauml uudenlaista yrityskentaumln koulutuksen jaaluekehitystahojen vaumllistauml yhteistyoumltauml ja dialogia missauml etsitaumlaumln uutta tunnistetaanheikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista ja kytketaumlaumln taumltauml kokonaisuuttanykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusia merkityksiauml Merkitysten antaminenon prosessi jossa toimijat havainnoivat toimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavathavainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiota omiin toimintoihinsa tai kiinnostuksenkohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Tietoperustaa kaumlsitellaumlaumln monipuolisesti japitkaumljaumlnteisesti jotta verkoston toimijat kykenisivaumlt muodostamaan siitauml uusia merkityksiaumlMerkitysten antaminen perustuu transformationaaliseen uudistavaan oppimiseen(Beairisto ja Ruohotie 2003 Mezirow 2000)

Verkostossa kehittaumlmistyouml tapahtuu ns yhteiskehittelyprosessin avulla Yhteiskehittelynkaumlsite kuvaa verkostomaista monella eri tasolla tehtaumlvaumlauml yhteistauml ja vastavuoroistakehittaumlmistyoumltauml (mm Engestroumlm 2004 Arnkil ja Spangar 2008) Kaumlsitteellisesti kysymys onyhteistyoumln kehittymisestauml minkauml mm Sotarauta ym (2007) ja Murmann (2003) naumlkevaumltkahden tai useamman viraston tai ympaumlristoumln keskinaumlisenauml vaikuttamisena toistensavalintoihin jatai prosesseihin siten ettauml siitauml aiheutuu muutoksia Taumlmaumln lisaumlksiyhteiskehittely voidaan naumlhdauml moniammatillisena asiantuntijoiden vaumllisenauml yhteistyoumlnaumlmissauml kokemusten jakaminen eri rooleista kaumlsin tukee oppimista ja mahdollistaasitoutumisen uusiin toimintatapoihin sekauml uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymisen(mm Haho 2002) Oppiminen tapahtuu klusteriennakointiin osallistuvien tahojenkeskinaumlisenauml yhteiskehittelynauml ja sitauml tehostaa erilaista ajattelua edustavien tahojenosallistuminen asiantuntijoiden ja asiakkaiden keskinaumlinen vuorovaikutusongelmalaumlhtoumlisyys sekauml erityisesti kaumlytaumlnnoumln tyoumlhoumln liittyvaumln hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksitekeminen (mm Nonaka ym 1995 Polanyi 1997 Orlikowski 2002) Yhteiskehittelyssaumlpyritaumlaumln loumlytaumlmaumlaumln dialogin keinoin yhteisiauml kaumlsityksiauml sovittamalla yhteen erilaisianaumlkoumlkulmia tulkintoja tietoperustasta Samalla opitaan ja kasvatetaan sosiaalista paumlaumlomaa

14

Uudistavan oppiminen kaumlytaumlntoumljauml

Yhteiskehittelyprosessissa luodaan uusia kehityspolkuja ja uudistetaan alueellisenviljaklusterin tietoperustaa Kaumlyttoumlkelpoinen tietoperusta syntyy vuorovaikutusprosesseissajoissa on pohjimmiltaan kysymys uuden tiedon hankinnasta viljaklusterin ja sen toimintaatukevien tahojen kaumlyttoumloumln Kun uutta tietoa luodaan niin samalla on mahdollisuus tuottaamyoumls uusia ideoita mikauml kaumlytaumlnnoumlssauml tarkoittaa ennakointiprosessin aikana tunnistettujenhaasteiden ja ongelmien merkitysten etsimistauml Yhteiskehittelyprosessissa kaumlytetaumlaumlnmonipuolisia yhteisoumlllisiauml metodeja monikanavaista viestintaumlauml ja vuorovaikutusta jadialogista vuorovaikutusotetta Yhteiskehittelystauml muodostuu parhaimmillaan yhteisoumlllinenverkoston oppimisprosessi mitauml tuetaan monipuolisten yhteisoumlllisten metodien kutenesimerkiksi innovaatiosessioiden (mm Parjanen ym 2008) avulla

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyy uusia henkiloumlkohtaisia ja verkostotasoisiamerkitysrakenteita mitkauml kannustavat ja voimaannuttavat (Beairisto ja Ruohotie 2003)verkoston kehittaumlmistyoumlryhmiauml ja yksiloumlitauml yhauml parempien kaumlytaumlntoumljen ja ratkaisujeninnovoimiseen Innovaatioprosessit naumlhdaumlaumln taumllloumlin enemmaumlnkin jatkuvanapienimuotoisena innovaatiotoimintana ja oppimisena ja ne kohdistuvat yhtauml laillatuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Klusteriin kuuluvien yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlaumlkin aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot ovatsiis useimmiten oppimisprosessien tulos ja ne syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml mitauml verkostoituminen ja yhteiskehittelyprosessi tukevat

Sosiaalinen paumlaumloma oppimisen tukena

Vahva sosiaalinen paumlaumloma on onnistuneen yhteiskehittelyprosessin perusedellytys Sekoostuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti vuorovaikutuksesta keskinaumlisestauml luottamuksesta yhteisestaumloppimisesta ja yhteisistauml naumlkemyksistauml Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeinen tekijaumlluottamuksen rakentumisessa Oppiminen ja yhteisten kaumlsitysten luominen edellyttaumlvaumltluottamuksellista vuorovaikutussuhdetta (mm Vesalainen 2004) Innovaatiot ovatvastaavasti useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos (mm Kautonen 2008a)missauml yhteistyouml luottamus ja kommunikaatio liittyvaumlt tiukasti toisiinsa Taumlrkeimpiaumlluottamuksen laumlhteitauml ovat osaaminen avoin kommunikaatio toisen kunnioitus javastavuoroisuus (Blomqvist ym 2003)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin maantieteellinen laumlheisyys naumlyttaumlauml edistaumlvaumlnsuunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (mm Granovetter 2005) ja klusteriin on myoumlsmuodostunut rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen (vrtGranovetter 2005 Hautamaumlki 2009a) Klusteriennakoinnissa pyritaumlaumlnkin kaumlyttaumlmaumlaumlnverkostojen vaumllisessauml oppimista tukevia olemassa olevia oppimisrakenteita hyvaumlksi jarakentamaan niitauml aktivoivia ja taumlydentaumlviauml organisoitumismuotoja (esim kehittaumlmisryhmaumltsaumlaumlnnoumllliset seminaarit)

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

6

Viljaklusterin maumlaumlritteleminen

Ensimmaumliseksi projekti maumlaumlritteli ennakoinnin kohteena olevan valtakunnallisenviljaklusterin luonteen pyrkien taumlllauml tavalla loumlytaumlmaumlaumln sen erityispiirteet jotka voitaisiinhuomioida ennakointiprosessin myoumlhemmissauml vaiheissa Taumlhaumln liittyvaumlssauml selvityksessaumlLeveaumllahti ym (2010) toteavat ettauml klusteriajattelu kytkeytyy mm kansallisen ja alueellisentason innovaatiojaumlrjestelmaumln kehittaumlmiskonsepteihin ja oppiviin alueisiin (mm Euroopankomissio 2008a) Viljaketjun klusterisoituminen tarkoittaa ennen kaikkea yhteistyoumltaumltuotekehitys- ja asiakasverkostoissa sekauml yritysten vaumllisissauml yhteistyoumlverkostoissa joissakiinnitetaumlaumln erityisesti huomiota yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaan tietaumlmykseen resursseihinja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)

Selvityksen mukaan (Leveaumllahti ym 2010) valtakunnallinen viljaklusteri on maantieteellisestikeskittyneiden yritysten ja organisaatioiden kaupallisten ja ei-kaupallisten yhteyksien luomaverkosto Alueellisten viljaklusterien toimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml hiljaisentiedon vaumllittymistauml klusterin eri osien vaumllillauml ja synnyttaumlauml suunnittelemattomiavuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter 2005 Harmaakorpi 2008) jotkaovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessin kehittymiseksi (mm Leydesdorff ym2006) Leveaumllahden mukaan alueellisten toimijoiden keskinaumliset yhteydet mahdollistavatkilpailijoiden ja alihankkijoiden vaumllisen yhteistyoumln mm liiketoimintaprosesseissahankinnoissa sijoituksissa strategioissa sekauml tutkimustoiminnassa

Alueelliset viljaklusterit muodostuvat alueen yrityksistauml ja kehittaumlmisorganisaatioista joidenkeskinaumlinen vuorovaikutus tuottaa selvaumlsti osoitettavissa olevia hyoumltyjauml Toimialojen jayritysten vaumlliset kytkennaumlt ovat viljaklusterissa taumlrkeaumlmpiauml kuin niiden vaumlliset rajat(Leveaumllahti 2010 Hernesniemi 2005) ja klusterit ovat toisistaan vahvasti riippuvien lisaumlarvoatuottavien yritysten systeemisiauml yhteistyouml- ja tuotantoverkostoja joissa on mukana myoumlsyliopistoja tutkimuslaitoksia ja markkinoiden asiakkaita (Roelandt ym 1999 Harmaakorpi2008) Innovaatiot naumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin nesyntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml (mm Kautonen 2008a Ksmyoumls Gellynck 2009 Harmaakorpi 2008) Esimerkiksi Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri on kyennytyhteistyoumlssauml rakentamaan useita innovatiivisia ja tuloksekkaita yhteistyoumlkonsepteja joissamyoumls pienet ja keskisuuret yritykset (SME) toimivat suurten yritysten rinnalla

Selvityksen mukaan viljaklusterin laumlhtoumlkohtana on toimialojen vaumllisen verkostoitumisenkehittaumlminen ja alueellisten toimijoiden aloitteellisuus (Porter 1997) Naumlkemys korostaaarvoketjun osia (asiakkaat raaka-aineiden toimittajat jalostajat ja palvelun tarjoajat)yhteistyoumltauml yritysten kesken (teknologia osaaminen asiakkaat ja jakelukanavat) ja julkisensektorin kehittaumlmistoimenpiteitauml (mm koulutus ja tutkimus) liiketoiminnanhyoumldyntaumlmisessauml (mm Roelandt ym 1999) Porterin (1990) mukaan luonnonvaroihinperustuvat klusterit (esim viljaklusteri) ovat keskittyneet maantieteellisesti sillauml niidensijoittumista ohjaa luonnonvarojen sijainti Klusterit palvelevat myoumls globaaleja markkinoitamutta ovat siis sijaintinsa suhteen vakaita tai paikallisia (vrt Asheim ym 2006)

ETLA (2001 81) korostaa ettauml Porter kaumlyttaumlauml hyvaumlksi evolutionaarista talousteoriaa jokakorostaa innovaatioiden merkitystauml ja ottaa etaumlisyyttauml perinteiseen kansantaloustieteeseenSotaraudan ym (2008) mukaan kompleksisessa toimintaympaumlristoumlssauml toimijat sovittavat

7

strategiaansa jatkuvasti siihen mikauml on toiminut aiemmin mitauml muut toimijat tekevaumlt jamillaisia paineita toimintaympaumlristoumlstauml nousee sekauml omiin ja muiden tulkintoihinmenneisyydestauml ja tulevaisuudesta (mm Axelrod 1997) Evolutionaarisessalaumlhestymistavassa ei oleteta ettauml tulevaisuus olisi tietoisesti muotoiltu tai ettauml ihmiset ainaedes pyrkisivaumlt tietoisesti kehittaumlmaumlaumln yhteisoumljauml ja niiden tulevaisuutta Tavoitteena ei olemyoumlskaumlaumln etsiauml saumlaumlnnoumlnmukaisuuksia jotka johtavat systeemin takaisin tasapainoon Sensijaan ollaan kiinnostuneita niistauml voimista jotka saavat alueet muuttumaan jasopeutumaan toimintaympaumlristoumln muutoksiin ja jotka synnyttaumlvaumlt valikoivat ja juurruttavatuudet asiat alueille (mm Sotarauta 2005 Boschma ym 2007 Lester 2006)

Osaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketjussandashprojekti on korostanut tehdynklusterimaumlaumlrittelyn mukaisesti uuden tiedon luomista ja uusien ideoiden tuottamista muttaerityisesti taumlrkeaumlauml on ennakointiprosessin aikana tunnistettujen haasteiden merkitystenetsiminen Merkitysten antaminen on prosessi jossa toimijat havainnoivattoimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavat havainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiotaomiin toimintoihinsa tai kiinnostuksen kohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Kysymys onabsorptiivisen kapasiteetin (Harmaakorpi 2008) luomisesta (KUVIO 1) eli uuden tiedonhankinnasta viljaklusterin kaumlyttoumloumln sen sulauttamisesta viljaklusterin kehitysnaumlkymiinmuuntamisesta viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopultasen hyoumldyntaumlmiseen osaamisen kehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta Kysymys on samallatransformaatiosta missauml uudistavan oppimisen prosessit (mm Beairisto ja Ruohotie 2003)tuottavat uusia merkityksiauml (tiedon sulattaminen ja tiedon muuntaminen) ja toiminnallistamuutosta (tiedon hyoumldyntaumlminen) ja edistaumlvaumlt taumlllauml tavoin absorptiivisen kapasiteetinkasvamista

KUVIO 1 Tiedon absorptoituminen organisaatioiden innovaatioprosesseihin (Harmaakorpi2008 114)

Toimintaympaumlristoumln muutoshaasteiden kuvaaminen

Viialaisen (2008) mukaan kyky verkostoitua ja hyoumldyntaumlauml muualla jo syntyneitaumltutkimustuloksia ja liiketoimintamalleja on taumlmaumln paumlivaumln neuvokkuutta Taumlmaumlkonkretisoitui kun projektissa selvitettiin Future Scanningndashmenetelmaumlllauml viimeaikaistentutkimusten naumlkemyksiauml tulevaisuuden muutoshaasteista ja koottiin ne yhdeksi raportiksi(Hautamaumlki 2010) Menetelmaumlllauml saatiin kokonaisvaltainen ja systeeminen naumlkemys siitaumlmiten eri ilmioumlt kytkeytyvaumlt yhteen ja millaisia keskinaumlisiauml riippuvuuksia ilmioumlillauml on (vrt

8

Alkio 2008 ja Harmaakorpi 2008) Tiedonlouhintaa taumlydennettiin sisaumllloumln analyysillauml sitenettauml muutoshaasteet visualisoitiin jolloin eri naumlkoumlkulmat hahmottuivat toimintaympaumlristoumlnmuutoshaasteiden tulevaisuuskartaksi Tuloksia voidaan kaumlyttaumlauml ennakoinnin lisaumlksi mmtaustamateriaalina innovaatio- ja elinkeinopolitiikan kehittaumlmisessauml missauml alueen kaikkiresurssit luonnonvaroista osaamiseen saakka pyritaumlaumln saamaan toimimaan yhteisenelinkeino- ja aluekehitysstrategian mukaisesti (mm Kautonen 2008a)

Maailmanlaajuinen toimintaympaumlristoumln muutos on ollut suuri myoumls aluekehityksenkannalta (vrt Mykkaumlnen 2008) Tyoumlelaumlmaumlssauml kaivataan uusia osaamisten yhdistaumlmisiauml ja eritoimijoiden yhteisiauml toimintatapoja Asiakastarve ja loppukaumlyttaumljauml linkittyvaumlt entistaumltiiviimmin mukaan kehitykseen (af Heurlin 2008 von Hippel 2005) Osaamistarpeidenklusteriennakointi viljaketjussa -projektin laumlhtoumlkohtana on oletus siitauml ettauml tyouml- yritys- jakulutusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset tulevat pitkaumlllauml aikavaumllillauml johtamaan merkittaumlviinosaamistarpeiden muutoksiin klusterisoituvassa viljaketjussa (Leveaumllahti 2010 Hautamaumlki2010) Kulutuskysyntaumlauml ohjaavat tekijaumlt muuttuvat ja erilaistuvat entistauml pienemmiksisirpaloituneissa kuluttajaryhmissauml Kuluttajien valintoihin vaikuttavat muun muassa tulotruoan hinta kotitalouksien koko kuluttajien ikauml ruokainformaatio yhteiskunnanarvostukset sekauml eettisyys ja terveellisyys Ruoka on kuluttajalle paitsi ravintoa myoumlsnautinnon tuottaja monelle trendikaumls harrastuskin Teknologinen kehitys taloudellinenkasvu terveydentilan parantuminen lisaumlaumlntyvauml liikkuvuus ympaumlristoumln rapautuminen sekaumlperinteisen ruokakulttuurin ja -tapojen katoaminen ovat voimakkaita kulutusta ohjaaviaglobaaleja trendejauml Vaumlestoumln tulotason kasvaessa todettuja ruokatottumusten muutoksiaovat ravintoloissa ja kahviloissa syoumlmisen ulkomaalaisten ja ns luksuselintarvikkeidenkaumlytoumln ja prosessoidun ruoan kaumlytoumln lisaumlaumlntyminen Tuotemerkkien merkitysvalintaperusteena kasvaa samoin palveluiden tarve Ruoan turvallisuudelle aletaan asettaauusia vaatimuksia (mm Sitra 2006 Ahola ym 2007 Kirveennummi ym 2008)

Toimintaympaumlristoumln muutostekijoumliden vaikutuksien selvittaumlminen

Viljaklusterin maumlaumlrittelyvaiheessa todettiin (Leveaumllahti 2010) ettauml viljaklusterinanalysoimiseksi voidaan kaumlyttaumlauml laadullisia menetelmiauml luomalla ns heuristinen naumlkoumlkulmajolloin klusterin analysointiperusta ovat kirjallisuusanalyysit case -tutkimuksetasiantuntijoille kohdistetut haastattelututkimukset ja yhauml useammin sosiaalisen medianhyoumldyntaumlminen (mm National Governors Association 2008 7) Tietoperustan luomisentavoitteena on monipuolisen kuvan saaminen muutoshaasteiden vaikutuksista siten ettaumlsen luomiseen osallistuvat sekauml kuluttajat ettauml viljaklusteriin kuuluvien yritystenasiantuntijat ja johto Tietoperustan luomisen tausta-ajattelu perustuu Chesboroughrsquon(2003) lanseeraamaan avoimen innovaation malliin mikauml pohjautuu verkostomaiseeninnovaatiotoimintaan ja kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlisyyteen Mallin mukaan organisaatiot etsivaumlt uusiatoimintatapoja innovaatiotoimintansa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi Niitaumlovat mm aktiivinen ideoiden ja teknologioiden etsintauml organisaatioiden ulkopuolelta sekaumlyhteistyouml toimittajien ja kilpailijoiden kanssa asiakkaille tarjottavien palveluidenuudistamiseksi Tavoitteena on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaanympaumlristoumloumln ja suunnata nopeasti toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tarvitaan tulevaisuustietoa

9

Tietoperustaa muutoshaasteiden tulevaisuuden vaikutuksista on rakennettu monella eritulevaisuuden tutkimukselle tyypillisellauml menetelmaumlllauml 1) Delfoi-tutkimuksessa 12suomalaista eri alojen asiantuntijaa on arvioinut muutoshaasteiden vaikutuksiahenkiloumlkohtaisissa haastatteluissa Asiantuntijat arvottivat haastattelututkimuksen tuloksiamyoumlhemmin tehdyssauml Internet -kyselyssauml Asiantuntijoiden vastauksia on vertailtu tekemaumlllaumlsamanlainen Internet-kysely myoumls Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin johtoryhmaumllle Taumllloumlin onmyoumls saatu esiin yhden alueellisesti toimivan ja organisoituneen viljaklusterin naumlkoumlkulmatoimintaympaumlristoumln muutoksiin 2) Yhteisoumlllisissauml innovaatiotyoumlpajoissa on hahmotettutulevaisuutta erilaisten yhteisoumlllisten ja innovatiivisten oppimismenetelmien avullaMenetelminauml on kaumlytetty mm tulevaisuuden muistelu -tekniikkaa ja Sky jump -menetelmaumlaumlTyoumlpajoihin on osallistunut viljaklusterin eri osien edustajia maaseutuyrittaumljistaumlravintoloiden ja vaumlhittaumliskaupan edustajiin saakka Sen lisaumlksi tyoumlpajatoimintaan ovatosallistuneen mm alueellisten eri alojen kehittaumlmishankkeiden edustajia sekauml varsinaisiakuluttajia 3) Sosiaalisissa medioissa kaumlytaumlvien kuluttajien keskinaumlisten keskustelujenseuraaminen ja dokumentointi on kohdistettu viljapohjaisiin tuotteisiin erilaisiinkuluttajapalveluihin ja kuluttajakaumlyttaumlytymisen muutoksiin Se on tuottanut projektilletietaumlmystauml mm kuluttajien arvojen muuttumisesta sekauml eettisten ja kestaumlvyyttauml tukevienvalintojen ja ratkaisujen yleistymisestauml kuluttajien omina kertomuksina Kaikkien naumlidenedellauml mainittujen menetelmien avulla keraumltyn tietaumlmyksen analysoinnin tuloksena onsyntynyt alustava valtakunnallinen tietoperusta jota kaumlytetaumlaumln sekauml valtakunnallisen ettaumlPaumlijaumlt-Haumlmeen alueellisen viljaklusterin osaamisen ennakoinnin laumlhtoumlkohtana Tietoperustanluominen jatkuu ennakointiprosessin seuraavissa vaiheissa

TIETOPERUSTAN UUDISTAMINEN

Tietoperustan luonne

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja Tietoperustatvoidaan jakaa analyyttiseen ja synteettiseen (Asheim ja Coenen 2005) sekauml kulttuuriseentietoon pohjautuviksi (Mariussen ja Asheim 2003) Laumlhes kaikilla aloilla hyoumldynnetaumlaumlnkaikkea kolmen tyyppistauml tietoa mutta usein jokin naumlistauml painottuu toimialan ja senyritysten innovaatiotoiminnassa ja vuorovaikutuksessa (mm Kautonen 2008b)Viljaklusterin toiminnan naumlkoumlkulmasta erityistauml on se ettauml eri tietoperustojen ominaisuudetvaikuttavat siihen missauml maumlaumlrin tieto rdquovirtaardquo eri toimijoiden ja toimijaryhmien vaumllillaumlLisaumlksi klusteri koostuu useiden toimialojen toimijoista mikauml korostaa kaikkientietoperustatyyppien huomioimista ennakointityoumlssauml

Analyyttinen tietoperusta korostuu niillauml aloilla joilla tieteellinen tieto on taumlrkeaumlauml ja tiedontuottaminen perustuu usein rationaaliseen prosessiin tai muodollisiin malleihin (Asheim jaCoenen 2005) Esimerkkeinauml naumlistauml ovat genetiikan bioteknologian taiinformaatioteknologian alueilla toteutettava perus- ja soveltava tutkimus sekaumlsystemaattinen tuotteiden ja prosessien kehittaumlminen Analyyttiselle tietoperustalle ontyypillistauml ettauml tietopanokset ja -tuotokset kodifioidaan ja tieto rakentuu aiemmantutkimuksen pohjalle kumuloituvasti tiedon tuottaminen perustuu tieteellistenperiaatteiden ja metodien soveltamiseen tiedon tuotantoprosessit voidaan organisoida

10

muodollisemmin ja tuotokset dokumentoidaan jaumlrjestelmaumlllisesti raportteihin elektronisiintiedostoihin ja patenttihakemuksiin Analyyttinen tietoperusta naumlyttaumlytyy viljaklusterinkehittaumlmistyoumlssauml siten ettauml alan tutkimus painottuu nykypaumlivaumlnauml erittaumlin voimakkaasti mmgeeni- nano- bioteknologiaan ravitsemus- ja energiatutkimukseen sekauml erityisesti suurissayrityksissauml tapahtuviin tuotekehitysprosesseihin (Ks Kautonen 2008b) Johtavana tutkimus-ja kehittaumlmisteemana voidaan pitaumlauml taumlllauml hetkellauml mm viljan terveysvaikutuksia jaenergiakaumlytoumln mahdollisuuksia

Synteettiseen tietoon pohjautuvilla aloilla innovaatiot syntyvaumlt paumlaumlasiallisesti jo olemassaolevan tiedon soveltamisesta tai yhdistelemaumlllauml tietoa uudella tavalla (Asheim ja Coenen2005) Laumlhtoumlkohtana on usein tarve ratkaista jokin asiakaslaumlhtoumlinen erityinen ongelmaTietoa tuotetaan usein testaus- ja kokeiluprosessien tietokoneperustaisten simulaatioidentai kaumlytaumlnnoumln asiakasprojektien kautta Uusina innovatiivisina ratkaisuina tai tyoumlnauml ilmenevaumltieto on synteettiseen tietoon perustuvilla aloilla ainakin osittain kodifioitua Kuitenkinhiljainen tieto on usein taumlssauml tietotyypissauml taumlrkeaumlmpaumlauml kuin analyyttisessauml tiedossa Taumlmaumljohtuu paljolti siitauml ettauml synteettisen tietoperustan tieto syntyy usein tyoumlssauml hankitunkokemuksen seurauksena sekauml tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta tapahtuvastaoppimisesta Viljaklusterissa synteettinen tieto on tarpeen mm erilaisten tuotanto- japalveluprosessien uudistamisessa Tieto voi olla esimerkiksi hiljaista kokemuksellista tietoatuotantoprosessien saumlaumltaumlmisestauml tai vaikkapa asiakaspalautetietojen kaumlyttaumlmistaumlkuluttajaviestinnaumln kehittaumlmiseen (Ks Kautonen 2008b)

Symbolinen tietoperusta (Mariussen ja Asheim 2003 21ndash22) on tyypillistauml luovilla aloillakuten esimerkiksi mainos- tai muotoilualoilla joissa merkittaumlvauml osa arvonlisaumlyksestaumlperustuu ideoiden ja uusien mielikuvien luomiseen eikauml niinkaumlaumln fyysiseentuotantoprosessiin Kulttuuriseen tietoon sisaumlltyy tarve ymmaumlrtaumlauml erilaisia tapoja ja normejasekauml tiettyjen sosiaalisten kohderyhmien jokapaumlivaumlisiauml elaumlmaumlnvalintoja Naumlin ollensymbolinen tieto syntyy usein hyvinkin kulttuurisidonnaisista tulkinnoista joita tehdaumlaumlnihmisten tavoista ja tottumuksista Taumlssauml tietotyypissauml hiljaisella tiedolla on suuri painoarvoja alan asiantuntijoiden kykyauml havainnoida tulkita ja visioida kokemaansa sekauml taitoakaumlyttaumlauml mielikuvitustaan arvostetaan enemmaumln kuin virallisia tutkintoja Kulttuurinentietoperusta on myoumls taumlrkeauml niille perinteisille valmistavan teollisuuden aloille kutenelintarvike- ja vaatetusteollisuudessa Viljaklusterissa tarvitaan erityisen paljon symbolistatietoperustaa jotta voidaan ymmaumlrtaumlauml kuluttajia ja vallitsevaa ruokakulttuuria sekaumlmukauttaa tuotantoa kysynnaumln mukaiseksi (Ks Kautonen 2008b)

Tulevaisuustaulukosta osaamistarpeisiin

Eri tutkimusmenetelmillauml tuotettua valtakunnallista viljaklusterin tietoperustaa kaumlytetaumlaumlnsyksyllauml 2010 vaihtoehtoisten viljaklusterin tulevaisuuden skenaarion luomiseen Skenaarionluomisessa kaumlytetaumlaumln apumenetelmaumlnauml tulevaisuustaulukkoa mihin eritutkimusmenetelmistauml saadut tulokset on sijoitettu Tulevaisuustaulukko on rakennettuPorterin kehittaumlmaumln timanttimallin (Porter 1990 159) mukaisesti Timanttimallissakilpailukykyauml selitetaumlaumln neljaumln tekijaumln vaumllisenauml keskinaumlisenauml vaikutuksena Naumlitauml tekijoumlitaumlovat tuotannontekijaumlolot kysyntaumlolot laumlhi- ja tukialat sekauml kilpailukenttauml Lisaumlksi timantineri osiin vaikuttavat julkinen valta sattuma ja yritysten monikansalliset liiketoimet

11

Timanttimalli kertoo mistauml yrityksen ulkoisista laumlhteistauml toimialan ja alueellisenyritysryppaumlaumln kilpailuedut ovat peraumlisin Kilpailuedun tavoittelussa pyritaumlaumln erityisestisiihen ettauml yritykset loumlytaumlvaumlt uusia ja tuottavampia tapoja toimia kilpailuilla markkinoilla jane pystyvaumlt sitauml kautta tuomaan uusia innovaatioita markkinoille Kilpailu pakottaa siisPorterin (1990) mukaan innovoimaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia joidenkilpailuetu voi muodostua paitsi kansallisesti niin kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlksi Klusterienkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta on erityisen taumlrkeaumlauml tunnistaa paitsi klusterin yleiseenkilpailukykyyn vaikuttavat tekijaumlt niin myoumls huomioida kunkin alueen kilpailukyvynerityispiirteet (Ketels 2003) Tyoumlvaiheessa on siis kysymys klusterianalyysista missaumlhuomioidaan mahdollisuuksien mukaan myoumls mm Asheimin ym (2006) ja Gordon jaMcCannin (2000) Porterin (1990) teoriaa kohtaan esittaumlmauml kritiikki globalisoitumisenaiheuttamista muutoksista timanttimallin tekijoumlihin

Kaumlytaumlnnoumlssauml klusterianalyysi toteutetaan siten ettauml tulevaisuustaulukosta muodostetaansyyskuussa 2010 kuluttajaskenaario missauml tarinallisesti kerrotaan tulevaisuuden kuluttajanarjesta haumlnen arvoistaan kulutuskaumlyttaumlytymisestaumlaumln valintakriteereistaumlaumln ym Taumlmaumlnjaumllkeen Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin keskeisten yritysten johto ja asiantuntijat kokoontuvattulevaisuustyoumlpajoihin missauml pohditaan mitauml skenaarion toteutuminen vaikuttaa yritystenja klusterin eri osien toimintaan Taumlmaumln jaumllkeen yritykset muodostavatyhteiskehittelyprosessin avulla erilliset tarinalliset skenaariot klusterin eri osille(alkutuotanto elintarviketeollisuus vaumlhittaumliskauppa hotelli- ravintola- ja catering) Lopuksitaumlmauml skenaarioiden joukko sijoitetaan autenttista viljaketjua muistuttavaksi rdquopelloltapoumlytaumlaumlnrdquo-ketjuksi minkauml tarkoituksena on helpottaa ketjun yhteisten toimintojen jayhtymaumlkohtien tunnistamista ja arviointia Analyysin lopuksi keskitytaumlaumln pohtimaan jatekemaumlaumln naumlkyvaumlksi yhteisten toimintojen ja yhtymaumlkohtien edellyttaumlmaumlauml osaamista Niidenavulla muodostetaan vuoden 2010 loppuun mennessauml tulevaisuudessa tarvittavatvaltakunnalliset viljaklusterin osaamistarpeet

Osaamiskysynnaumln ja osaamistarjonnan kohtaaminen

Viljaklusterin tulevaisuuden alueellinen osaamiskysyntauml saadaan esiin kun yhteisoumlllisestisyksyllauml 2010 luotuja osaamistarpeita arvioidaan alueellisten tarpeiden ja olosuhteidennaumlkoumlkulmasta Taumllloumlin valtakunnallisen osaamistarpeet rdquoalueellistetaanrdquo Tyoumlpajoihinosallistuu klusterin edustajia eri alojen yrityksistauml koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekaumlaluekehitysyksikoumlistauml Kysymys on itse asiassa siitauml ettauml tyoumlpajoissa pyritaumlaumln tunnistamaanevolutionaariseen muutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita jamerkityksiauml sekauml tulevaisuuden kompetenssitarpeita (Sotarauta ym 2008 Sotarauta 2005)(vrt KUVIO 3) Taumlrkeaumlauml olisi myoumls kyetauml tunnistamaan niitauml prosesseja joiden myoumltaumltuotannon jakelun ja kulutuksen organisoituminen muuttuu ajan kuluessa (Boschma ym2007) Taumlmaumln vuoksi viljaklusterin ennakoinnissa korostuu kuluttajalaumlhtoumlisyys minkaumlmuutos on yhauml nopeampaa ja kompleksisempaa Se on johtanut pysyvaumlaumln muutokseenjolloin klusterin kyky jatkuvaan itseuudistumiseen muodostuu taumlrkeaumlksi Itseuudistuminentarkoittaa taumlssauml kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata nopeastitoimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (mm Kostiainen 2008 Lester 2006)

Kaumlytaumlnnoumlssauml tyoumlpajoissa selvitetaumlaumln yhteisoumlllisin menetelmien Paumlijaumlt-Haumlmeenviljaklusterissa tulevaisuudessa tarvittavaa uutta osaamista Projekti on tuottanut aiemmin

12

tulevaisuutta koskevan valtakunnallisen tietoperustan missauml on nykyhetken tietaumlmyksenpohjalta tunnistettu keskeisimmaumlt muutoshaasteet Tyoumlpajoissa on tavoitteena tehdauml pitkaumlnaikavaumllin rdquotutkimusmatkailuardquo (Sotarauta ym 2008) siten ettauml haasteista kyetaumlaumln luomaanuusia merkityksiauml ja loumlydetaumlaumln yhteinen kaumlsitys uuden tiedon uusien resurssien jakompetenssien tarpeesta tulevaisuudessa (vrt KUVIO 2)

KUVIO 2 Itseuudistumisen kapasiteetin peruselementit (Sotarauta ym 2008)

Osaamistarpeiden muodostaminen on parhaimmillaan oppimisprosessi mikauml liittaumlauml yhaumltiiviimmin klusterin eri osia toisiinsa Yhteinen tietoperusta ja muutoshaasteidenvaikuttavuuden arviointi liittyy samalla hyvin laumlheisesti koko verkoston osaamisenjohtamiseen Klusteriin kuuluvat yritykset saavat tietoperustan oman osaamisensakehittaumlmiseen ja toisaalta myoumls perustan siihen mitauml klusterin tulee kokonaisuudessaanosata jotta se menestyisi tulevaisuudessa Samalla yritykset joutuvat pohtimaan omaarooliaan ja osaamistaan osana klusterin kehittymistauml Kysymykset ovat luonteeltaanstrategisia Kysymys on tietoperustan hyoumldyntaumlmisestauml (Vrt KUVIO 2)

Projektin seuraavassa vaiheessa on tavoitteena tehdauml alueellisesti naumlkyvaumlksi se mitaumlosaamistarjontaa Paumlijaumlt-Haumlmeen alueen koulutus tulevaisuudessa tuottaa nykyisillaumlkoulutusrakenteilla koulutussisaumllloumlillauml pedagogisilla ratkaisuilla jne Vertailemallaviljaklusteriin kohdistuvaa tulevaisuuden osaamiskysyntaumlauml ja koulutuksen nykyistaumlosaamistarjontaa voidaan hahmottaa niiden vaumllistauml rdquoosaamiskuiluardquo Tavoitteena on ettaumlosaamiskysyntauml ja osaamistarjonta kohtaavat tulevaisuudessa joten osaamiskuiluntaumlyttaumlmiseksi (osaamisen kohtaannon parantamiseksi) tarvitaan yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen yhteistauml kaumlsitystauml siitauml millaisia toimenpiteitauml jaratkaisuja osaamisen kohtaanto edellyttaumlauml Taumlmauml on merkittaumlvauml vaihe klusteriennakoinnissasillauml osaamisen kohtaannolla pystytaumlaumln vaikuttamaan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterintulevaisuuden kilpailukykyyn Kysymys on taumllloumlin siitauml miten johto ja asiantuntijat kykenevaumlt

13

hyoumldyntaumlmaumlaumln ennakoinnin avulla saatua uutta tietaumlmystauml tulevaisuudessa tarvittavistaresursseista ja kompetenssista ja miten uusi tietaumlmys saadaan kaumlaumlnnettyauml innovatiiviseksiuudenlaiseksi eri tahojen ja eri verkostojen vaumlliseksi yhteistoiminnaksi missauml verkoston eriinstituutiot (esim koulutus) kykenevaumlt uudistumaan (vrt KUVIO 2)

KLUSTERIENNAKOINTI ON OPPIMISPROSESSI

Yhteiskehittelystauml uusia merkityksiauml

Viljaketjun klusteriennakoinnissa on mitauml suurimmassa maumlaumlrin kysymys uudistumisestamissauml hahmotetaan klusterin uusia kehityspolkuja suhteessa tulevaisuudenkulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksiin ja siihen liittyviin uudenlaisiin ilmioumlihin ja trendeihinNiiden tunnistaminen edellyttaumlauml uudenlaista yrityskentaumln koulutuksen jaaluekehitystahojen vaumllistauml yhteistyoumltauml ja dialogia missauml etsitaumlaumln uutta tunnistetaanheikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista ja kytketaumlaumln taumltauml kokonaisuuttanykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusia merkityksiauml Merkitysten antaminenon prosessi jossa toimijat havainnoivat toimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavathavainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiota omiin toimintoihinsa tai kiinnostuksenkohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Tietoperustaa kaumlsitellaumlaumln monipuolisesti japitkaumljaumlnteisesti jotta verkoston toimijat kykenisivaumlt muodostamaan siitauml uusia merkityksiaumlMerkitysten antaminen perustuu transformationaaliseen uudistavaan oppimiseen(Beairisto ja Ruohotie 2003 Mezirow 2000)

Verkostossa kehittaumlmistyouml tapahtuu ns yhteiskehittelyprosessin avulla Yhteiskehittelynkaumlsite kuvaa verkostomaista monella eri tasolla tehtaumlvaumlauml yhteistauml ja vastavuoroistakehittaumlmistyoumltauml (mm Engestroumlm 2004 Arnkil ja Spangar 2008) Kaumlsitteellisesti kysymys onyhteistyoumln kehittymisestauml minkauml mm Sotarauta ym (2007) ja Murmann (2003) naumlkevaumltkahden tai useamman viraston tai ympaumlristoumln keskinaumlisenauml vaikuttamisena toistensavalintoihin jatai prosesseihin siten ettauml siitauml aiheutuu muutoksia Taumlmaumln lisaumlksiyhteiskehittely voidaan naumlhdauml moniammatillisena asiantuntijoiden vaumllisenauml yhteistyoumlnaumlmissauml kokemusten jakaminen eri rooleista kaumlsin tukee oppimista ja mahdollistaasitoutumisen uusiin toimintatapoihin sekauml uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymisen(mm Haho 2002) Oppiminen tapahtuu klusteriennakointiin osallistuvien tahojenkeskinaumlisenauml yhteiskehittelynauml ja sitauml tehostaa erilaista ajattelua edustavien tahojenosallistuminen asiantuntijoiden ja asiakkaiden keskinaumlinen vuorovaikutusongelmalaumlhtoumlisyys sekauml erityisesti kaumlytaumlnnoumln tyoumlhoumln liittyvaumln hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksitekeminen (mm Nonaka ym 1995 Polanyi 1997 Orlikowski 2002) Yhteiskehittelyssaumlpyritaumlaumln loumlytaumlmaumlaumln dialogin keinoin yhteisiauml kaumlsityksiauml sovittamalla yhteen erilaisianaumlkoumlkulmia tulkintoja tietoperustasta Samalla opitaan ja kasvatetaan sosiaalista paumlaumlomaa

14

Uudistavan oppiminen kaumlytaumlntoumljauml

Yhteiskehittelyprosessissa luodaan uusia kehityspolkuja ja uudistetaan alueellisenviljaklusterin tietoperustaa Kaumlyttoumlkelpoinen tietoperusta syntyy vuorovaikutusprosesseissajoissa on pohjimmiltaan kysymys uuden tiedon hankinnasta viljaklusterin ja sen toimintaatukevien tahojen kaumlyttoumloumln Kun uutta tietoa luodaan niin samalla on mahdollisuus tuottaamyoumls uusia ideoita mikauml kaumlytaumlnnoumlssauml tarkoittaa ennakointiprosessin aikana tunnistettujenhaasteiden ja ongelmien merkitysten etsimistauml Yhteiskehittelyprosessissa kaumlytetaumlaumlnmonipuolisia yhteisoumlllisiauml metodeja monikanavaista viestintaumlauml ja vuorovaikutusta jadialogista vuorovaikutusotetta Yhteiskehittelystauml muodostuu parhaimmillaan yhteisoumlllinenverkoston oppimisprosessi mitauml tuetaan monipuolisten yhteisoumlllisten metodien kutenesimerkiksi innovaatiosessioiden (mm Parjanen ym 2008) avulla

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyy uusia henkiloumlkohtaisia ja verkostotasoisiamerkitysrakenteita mitkauml kannustavat ja voimaannuttavat (Beairisto ja Ruohotie 2003)verkoston kehittaumlmistyoumlryhmiauml ja yksiloumlitauml yhauml parempien kaumlytaumlntoumljen ja ratkaisujeninnovoimiseen Innovaatioprosessit naumlhdaumlaumln taumllloumlin enemmaumlnkin jatkuvanapienimuotoisena innovaatiotoimintana ja oppimisena ja ne kohdistuvat yhtauml laillatuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Klusteriin kuuluvien yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlaumlkin aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot ovatsiis useimmiten oppimisprosessien tulos ja ne syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml mitauml verkostoituminen ja yhteiskehittelyprosessi tukevat

Sosiaalinen paumlaumloma oppimisen tukena

Vahva sosiaalinen paumlaumloma on onnistuneen yhteiskehittelyprosessin perusedellytys Sekoostuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti vuorovaikutuksesta keskinaumlisestauml luottamuksesta yhteisestaumloppimisesta ja yhteisistauml naumlkemyksistauml Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeinen tekijaumlluottamuksen rakentumisessa Oppiminen ja yhteisten kaumlsitysten luominen edellyttaumlvaumltluottamuksellista vuorovaikutussuhdetta (mm Vesalainen 2004) Innovaatiot ovatvastaavasti useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos (mm Kautonen 2008a)missauml yhteistyouml luottamus ja kommunikaatio liittyvaumlt tiukasti toisiinsa Taumlrkeimpiaumlluottamuksen laumlhteitauml ovat osaaminen avoin kommunikaatio toisen kunnioitus javastavuoroisuus (Blomqvist ym 2003)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin maantieteellinen laumlheisyys naumlyttaumlauml edistaumlvaumlnsuunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (mm Granovetter 2005) ja klusteriin on myoumlsmuodostunut rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen (vrtGranovetter 2005 Hautamaumlki 2009a) Klusteriennakoinnissa pyritaumlaumlnkin kaumlyttaumlmaumlaumlnverkostojen vaumllisessauml oppimista tukevia olemassa olevia oppimisrakenteita hyvaumlksi jarakentamaan niitauml aktivoivia ja taumlydentaumlviauml organisoitumismuotoja (esim kehittaumlmisryhmaumltsaumlaumlnnoumllliset seminaarit)

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

7

strategiaansa jatkuvasti siihen mikauml on toiminut aiemmin mitauml muut toimijat tekevaumlt jamillaisia paineita toimintaympaumlristoumlstauml nousee sekauml omiin ja muiden tulkintoihinmenneisyydestauml ja tulevaisuudesta (mm Axelrod 1997) Evolutionaarisessalaumlhestymistavassa ei oleteta ettauml tulevaisuus olisi tietoisesti muotoiltu tai ettauml ihmiset ainaedes pyrkisivaumlt tietoisesti kehittaumlmaumlaumln yhteisoumljauml ja niiden tulevaisuutta Tavoitteena ei olemyoumlskaumlaumln etsiauml saumlaumlnnoumlnmukaisuuksia jotka johtavat systeemin takaisin tasapainoon Sensijaan ollaan kiinnostuneita niistauml voimista jotka saavat alueet muuttumaan jasopeutumaan toimintaympaumlristoumln muutoksiin ja jotka synnyttaumlvaumlt valikoivat ja juurruttavatuudet asiat alueille (mm Sotarauta 2005 Boschma ym 2007 Lester 2006)

Osaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketjussandashprojekti on korostanut tehdynklusterimaumlaumlrittelyn mukaisesti uuden tiedon luomista ja uusien ideoiden tuottamista muttaerityisesti taumlrkeaumlauml on ennakointiprosessin aikana tunnistettujen haasteiden merkitystenetsiminen Merkitysten antaminen on prosessi jossa toimijat havainnoivattoimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavat havainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiotaomiin toimintoihinsa tai kiinnostuksen kohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Kysymys onabsorptiivisen kapasiteetin (Harmaakorpi 2008) luomisesta (KUVIO 1) eli uuden tiedonhankinnasta viljaklusterin kaumlyttoumloumln sen sulauttamisesta viljaklusterin kehitysnaumlkymiinmuuntamisesta viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopultasen hyoumldyntaumlmiseen osaamisen kehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta Kysymys on samallatransformaatiosta missauml uudistavan oppimisen prosessit (mm Beairisto ja Ruohotie 2003)tuottavat uusia merkityksiauml (tiedon sulattaminen ja tiedon muuntaminen) ja toiminnallistamuutosta (tiedon hyoumldyntaumlminen) ja edistaumlvaumlt taumlllauml tavoin absorptiivisen kapasiteetinkasvamista

KUVIO 1 Tiedon absorptoituminen organisaatioiden innovaatioprosesseihin (Harmaakorpi2008 114)

Toimintaympaumlristoumln muutoshaasteiden kuvaaminen

Viialaisen (2008) mukaan kyky verkostoitua ja hyoumldyntaumlauml muualla jo syntyneitaumltutkimustuloksia ja liiketoimintamalleja on taumlmaumln paumlivaumln neuvokkuutta Taumlmaumlkonkretisoitui kun projektissa selvitettiin Future Scanningndashmenetelmaumlllauml viimeaikaistentutkimusten naumlkemyksiauml tulevaisuuden muutoshaasteista ja koottiin ne yhdeksi raportiksi(Hautamaumlki 2010) Menetelmaumlllauml saatiin kokonaisvaltainen ja systeeminen naumlkemys siitaumlmiten eri ilmioumlt kytkeytyvaumlt yhteen ja millaisia keskinaumlisiauml riippuvuuksia ilmioumlillauml on (vrt

8

Alkio 2008 ja Harmaakorpi 2008) Tiedonlouhintaa taumlydennettiin sisaumllloumln analyysillauml sitenettauml muutoshaasteet visualisoitiin jolloin eri naumlkoumlkulmat hahmottuivat toimintaympaumlristoumlnmuutoshaasteiden tulevaisuuskartaksi Tuloksia voidaan kaumlyttaumlauml ennakoinnin lisaumlksi mmtaustamateriaalina innovaatio- ja elinkeinopolitiikan kehittaumlmisessauml missauml alueen kaikkiresurssit luonnonvaroista osaamiseen saakka pyritaumlaumln saamaan toimimaan yhteisenelinkeino- ja aluekehitysstrategian mukaisesti (mm Kautonen 2008a)

Maailmanlaajuinen toimintaympaumlristoumln muutos on ollut suuri myoumls aluekehityksenkannalta (vrt Mykkaumlnen 2008) Tyoumlelaumlmaumlssauml kaivataan uusia osaamisten yhdistaumlmisiauml ja eritoimijoiden yhteisiauml toimintatapoja Asiakastarve ja loppukaumlyttaumljauml linkittyvaumlt entistaumltiiviimmin mukaan kehitykseen (af Heurlin 2008 von Hippel 2005) Osaamistarpeidenklusteriennakointi viljaketjussa -projektin laumlhtoumlkohtana on oletus siitauml ettauml tyouml- yritys- jakulutusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset tulevat pitkaumlllauml aikavaumllillauml johtamaan merkittaumlviinosaamistarpeiden muutoksiin klusterisoituvassa viljaketjussa (Leveaumllahti 2010 Hautamaumlki2010) Kulutuskysyntaumlauml ohjaavat tekijaumlt muuttuvat ja erilaistuvat entistauml pienemmiksisirpaloituneissa kuluttajaryhmissauml Kuluttajien valintoihin vaikuttavat muun muassa tulotruoan hinta kotitalouksien koko kuluttajien ikauml ruokainformaatio yhteiskunnanarvostukset sekauml eettisyys ja terveellisyys Ruoka on kuluttajalle paitsi ravintoa myoumlsnautinnon tuottaja monelle trendikaumls harrastuskin Teknologinen kehitys taloudellinenkasvu terveydentilan parantuminen lisaumlaumlntyvauml liikkuvuus ympaumlristoumln rapautuminen sekaumlperinteisen ruokakulttuurin ja -tapojen katoaminen ovat voimakkaita kulutusta ohjaaviaglobaaleja trendejauml Vaumlestoumln tulotason kasvaessa todettuja ruokatottumusten muutoksiaovat ravintoloissa ja kahviloissa syoumlmisen ulkomaalaisten ja ns luksuselintarvikkeidenkaumlytoumln ja prosessoidun ruoan kaumlytoumln lisaumlaumlntyminen Tuotemerkkien merkitysvalintaperusteena kasvaa samoin palveluiden tarve Ruoan turvallisuudelle aletaan asettaauusia vaatimuksia (mm Sitra 2006 Ahola ym 2007 Kirveennummi ym 2008)

Toimintaympaumlristoumln muutostekijoumliden vaikutuksien selvittaumlminen

Viljaklusterin maumlaumlrittelyvaiheessa todettiin (Leveaumllahti 2010) ettauml viljaklusterinanalysoimiseksi voidaan kaumlyttaumlauml laadullisia menetelmiauml luomalla ns heuristinen naumlkoumlkulmajolloin klusterin analysointiperusta ovat kirjallisuusanalyysit case -tutkimuksetasiantuntijoille kohdistetut haastattelututkimukset ja yhauml useammin sosiaalisen medianhyoumldyntaumlminen (mm National Governors Association 2008 7) Tietoperustan luomisentavoitteena on monipuolisen kuvan saaminen muutoshaasteiden vaikutuksista siten ettaumlsen luomiseen osallistuvat sekauml kuluttajat ettauml viljaklusteriin kuuluvien yritystenasiantuntijat ja johto Tietoperustan luomisen tausta-ajattelu perustuu Chesboroughrsquon(2003) lanseeraamaan avoimen innovaation malliin mikauml pohjautuu verkostomaiseeninnovaatiotoimintaan ja kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlisyyteen Mallin mukaan organisaatiot etsivaumlt uusiatoimintatapoja innovaatiotoimintansa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi Niitaumlovat mm aktiivinen ideoiden ja teknologioiden etsintauml organisaatioiden ulkopuolelta sekaumlyhteistyouml toimittajien ja kilpailijoiden kanssa asiakkaille tarjottavien palveluidenuudistamiseksi Tavoitteena on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaanympaumlristoumloumln ja suunnata nopeasti toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tarvitaan tulevaisuustietoa

9

Tietoperustaa muutoshaasteiden tulevaisuuden vaikutuksista on rakennettu monella eritulevaisuuden tutkimukselle tyypillisellauml menetelmaumlllauml 1) Delfoi-tutkimuksessa 12suomalaista eri alojen asiantuntijaa on arvioinut muutoshaasteiden vaikutuksiahenkiloumlkohtaisissa haastatteluissa Asiantuntijat arvottivat haastattelututkimuksen tuloksiamyoumlhemmin tehdyssauml Internet -kyselyssauml Asiantuntijoiden vastauksia on vertailtu tekemaumlllaumlsamanlainen Internet-kysely myoumls Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin johtoryhmaumllle Taumllloumlin onmyoumls saatu esiin yhden alueellisesti toimivan ja organisoituneen viljaklusterin naumlkoumlkulmatoimintaympaumlristoumln muutoksiin 2) Yhteisoumlllisissauml innovaatiotyoumlpajoissa on hahmotettutulevaisuutta erilaisten yhteisoumlllisten ja innovatiivisten oppimismenetelmien avullaMenetelminauml on kaumlytetty mm tulevaisuuden muistelu -tekniikkaa ja Sky jump -menetelmaumlaumlTyoumlpajoihin on osallistunut viljaklusterin eri osien edustajia maaseutuyrittaumljistaumlravintoloiden ja vaumlhittaumliskaupan edustajiin saakka Sen lisaumlksi tyoumlpajatoimintaan ovatosallistuneen mm alueellisten eri alojen kehittaumlmishankkeiden edustajia sekauml varsinaisiakuluttajia 3) Sosiaalisissa medioissa kaumlytaumlvien kuluttajien keskinaumlisten keskustelujenseuraaminen ja dokumentointi on kohdistettu viljapohjaisiin tuotteisiin erilaisiinkuluttajapalveluihin ja kuluttajakaumlyttaumlytymisen muutoksiin Se on tuottanut projektilletietaumlmystauml mm kuluttajien arvojen muuttumisesta sekauml eettisten ja kestaumlvyyttauml tukevienvalintojen ja ratkaisujen yleistymisestauml kuluttajien omina kertomuksina Kaikkien naumlidenedellauml mainittujen menetelmien avulla keraumltyn tietaumlmyksen analysoinnin tuloksena onsyntynyt alustava valtakunnallinen tietoperusta jota kaumlytetaumlaumln sekauml valtakunnallisen ettaumlPaumlijaumlt-Haumlmeen alueellisen viljaklusterin osaamisen ennakoinnin laumlhtoumlkohtana Tietoperustanluominen jatkuu ennakointiprosessin seuraavissa vaiheissa

TIETOPERUSTAN UUDISTAMINEN

Tietoperustan luonne

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja Tietoperustatvoidaan jakaa analyyttiseen ja synteettiseen (Asheim ja Coenen 2005) sekauml kulttuuriseentietoon pohjautuviksi (Mariussen ja Asheim 2003) Laumlhes kaikilla aloilla hyoumldynnetaumlaumlnkaikkea kolmen tyyppistauml tietoa mutta usein jokin naumlistauml painottuu toimialan ja senyritysten innovaatiotoiminnassa ja vuorovaikutuksessa (mm Kautonen 2008b)Viljaklusterin toiminnan naumlkoumlkulmasta erityistauml on se ettauml eri tietoperustojen ominaisuudetvaikuttavat siihen missauml maumlaumlrin tieto rdquovirtaardquo eri toimijoiden ja toimijaryhmien vaumllillaumlLisaumlksi klusteri koostuu useiden toimialojen toimijoista mikauml korostaa kaikkientietoperustatyyppien huomioimista ennakointityoumlssauml

Analyyttinen tietoperusta korostuu niillauml aloilla joilla tieteellinen tieto on taumlrkeaumlauml ja tiedontuottaminen perustuu usein rationaaliseen prosessiin tai muodollisiin malleihin (Asheim jaCoenen 2005) Esimerkkeinauml naumlistauml ovat genetiikan bioteknologian taiinformaatioteknologian alueilla toteutettava perus- ja soveltava tutkimus sekaumlsystemaattinen tuotteiden ja prosessien kehittaumlminen Analyyttiselle tietoperustalle ontyypillistauml ettauml tietopanokset ja -tuotokset kodifioidaan ja tieto rakentuu aiemmantutkimuksen pohjalle kumuloituvasti tiedon tuottaminen perustuu tieteellistenperiaatteiden ja metodien soveltamiseen tiedon tuotantoprosessit voidaan organisoida

10

muodollisemmin ja tuotokset dokumentoidaan jaumlrjestelmaumlllisesti raportteihin elektronisiintiedostoihin ja patenttihakemuksiin Analyyttinen tietoperusta naumlyttaumlytyy viljaklusterinkehittaumlmistyoumlssauml siten ettauml alan tutkimus painottuu nykypaumlivaumlnauml erittaumlin voimakkaasti mmgeeni- nano- bioteknologiaan ravitsemus- ja energiatutkimukseen sekauml erityisesti suurissayrityksissauml tapahtuviin tuotekehitysprosesseihin (Ks Kautonen 2008b) Johtavana tutkimus-ja kehittaumlmisteemana voidaan pitaumlauml taumlllauml hetkellauml mm viljan terveysvaikutuksia jaenergiakaumlytoumln mahdollisuuksia

Synteettiseen tietoon pohjautuvilla aloilla innovaatiot syntyvaumlt paumlaumlasiallisesti jo olemassaolevan tiedon soveltamisesta tai yhdistelemaumlllauml tietoa uudella tavalla (Asheim ja Coenen2005) Laumlhtoumlkohtana on usein tarve ratkaista jokin asiakaslaumlhtoumlinen erityinen ongelmaTietoa tuotetaan usein testaus- ja kokeiluprosessien tietokoneperustaisten simulaatioidentai kaumlytaumlnnoumln asiakasprojektien kautta Uusina innovatiivisina ratkaisuina tai tyoumlnauml ilmenevaumltieto on synteettiseen tietoon perustuvilla aloilla ainakin osittain kodifioitua Kuitenkinhiljainen tieto on usein taumlssauml tietotyypissauml taumlrkeaumlmpaumlauml kuin analyyttisessauml tiedossa Taumlmaumljohtuu paljolti siitauml ettauml synteettisen tietoperustan tieto syntyy usein tyoumlssauml hankitunkokemuksen seurauksena sekauml tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta tapahtuvastaoppimisesta Viljaklusterissa synteettinen tieto on tarpeen mm erilaisten tuotanto- japalveluprosessien uudistamisessa Tieto voi olla esimerkiksi hiljaista kokemuksellista tietoatuotantoprosessien saumlaumltaumlmisestauml tai vaikkapa asiakaspalautetietojen kaumlyttaumlmistaumlkuluttajaviestinnaumln kehittaumlmiseen (Ks Kautonen 2008b)

Symbolinen tietoperusta (Mariussen ja Asheim 2003 21ndash22) on tyypillistauml luovilla aloillakuten esimerkiksi mainos- tai muotoilualoilla joissa merkittaumlvauml osa arvonlisaumlyksestaumlperustuu ideoiden ja uusien mielikuvien luomiseen eikauml niinkaumlaumln fyysiseentuotantoprosessiin Kulttuuriseen tietoon sisaumlltyy tarve ymmaumlrtaumlauml erilaisia tapoja ja normejasekauml tiettyjen sosiaalisten kohderyhmien jokapaumlivaumlisiauml elaumlmaumlnvalintoja Naumlin ollensymbolinen tieto syntyy usein hyvinkin kulttuurisidonnaisista tulkinnoista joita tehdaumlaumlnihmisten tavoista ja tottumuksista Taumlssauml tietotyypissauml hiljaisella tiedolla on suuri painoarvoja alan asiantuntijoiden kykyauml havainnoida tulkita ja visioida kokemaansa sekauml taitoakaumlyttaumlauml mielikuvitustaan arvostetaan enemmaumln kuin virallisia tutkintoja Kulttuurinentietoperusta on myoumls taumlrkeauml niille perinteisille valmistavan teollisuuden aloille kutenelintarvike- ja vaatetusteollisuudessa Viljaklusterissa tarvitaan erityisen paljon symbolistatietoperustaa jotta voidaan ymmaumlrtaumlauml kuluttajia ja vallitsevaa ruokakulttuuria sekaumlmukauttaa tuotantoa kysynnaumln mukaiseksi (Ks Kautonen 2008b)

Tulevaisuustaulukosta osaamistarpeisiin

Eri tutkimusmenetelmillauml tuotettua valtakunnallista viljaklusterin tietoperustaa kaumlytetaumlaumlnsyksyllauml 2010 vaihtoehtoisten viljaklusterin tulevaisuuden skenaarion luomiseen Skenaarionluomisessa kaumlytetaumlaumln apumenetelmaumlnauml tulevaisuustaulukkoa mihin eritutkimusmenetelmistauml saadut tulokset on sijoitettu Tulevaisuustaulukko on rakennettuPorterin kehittaumlmaumln timanttimallin (Porter 1990 159) mukaisesti Timanttimallissakilpailukykyauml selitetaumlaumln neljaumln tekijaumln vaumllisenauml keskinaumlisenauml vaikutuksena Naumlitauml tekijoumlitaumlovat tuotannontekijaumlolot kysyntaumlolot laumlhi- ja tukialat sekauml kilpailukenttauml Lisaumlksi timantineri osiin vaikuttavat julkinen valta sattuma ja yritysten monikansalliset liiketoimet

11

Timanttimalli kertoo mistauml yrityksen ulkoisista laumlhteistauml toimialan ja alueellisenyritysryppaumlaumln kilpailuedut ovat peraumlisin Kilpailuedun tavoittelussa pyritaumlaumln erityisestisiihen ettauml yritykset loumlytaumlvaumlt uusia ja tuottavampia tapoja toimia kilpailuilla markkinoilla jane pystyvaumlt sitauml kautta tuomaan uusia innovaatioita markkinoille Kilpailu pakottaa siisPorterin (1990) mukaan innovoimaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia joidenkilpailuetu voi muodostua paitsi kansallisesti niin kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlksi Klusterienkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta on erityisen taumlrkeaumlauml tunnistaa paitsi klusterin yleiseenkilpailukykyyn vaikuttavat tekijaumlt niin myoumls huomioida kunkin alueen kilpailukyvynerityispiirteet (Ketels 2003) Tyoumlvaiheessa on siis kysymys klusterianalyysista missaumlhuomioidaan mahdollisuuksien mukaan myoumls mm Asheimin ym (2006) ja Gordon jaMcCannin (2000) Porterin (1990) teoriaa kohtaan esittaumlmauml kritiikki globalisoitumisenaiheuttamista muutoksista timanttimallin tekijoumlihin

Kaumlytaumlnnoumlssauml klusterianalyysi toteutetaan siten ettauml tulevaisuustaulukosta muodostetaansyyskuussa 2010 kuluttajaskenaario missauml tarinallisesti kerrotaan tulevaisuuden kuluttajanarjesta haumlnen arvoistaan kulutuskaumlyttaumlytymisestaumlaumln valintakriteereistaumlaumln ym Taumlmaumlnjaumllkeen Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin keskeisten yritysten johto ja asiantuntijat kokoontuvattulevaisuustyoumlpajoihin missauml pohditaan mitauml skenaarion toteutuminen vaikuttaa yritystenja klusterin eri osien toimintaan Taumlmaumln jaumllkeen yritykset muodostavatyhteiskehittelyprosessin avulla erilliset tarinalliset skenaariot klusterin eri osille(alkutuotanto elintarviketeollisuus vaumlhittaumliskauppa hotelli- ravintola- ja catering) Lopuksitaumlmauml skenaarioiden joukko sijoitetaan autenttista viljaketjua muistuttavaksi rdquopelloltapoumlytaumlaumlnrdquo-ketjuksi minkauml tarkoituksena on helpottaa ketjun yhteisten toimintojen jayhtymaumlkohtien tunnistamista ja arviointia Analyysin lopuksi keskitytaumlaumln pohtimaan jatekemaumlaumln naumlkyvaumlksi yhteisten toimintojen ja yhtymaumlkohtien edellyttaumlmaumlauml osaamista Niidenavulla muodostetaan vuoden 2010 loppuun mennessauml tulevaisuudessa tarvittavatvaltakunnalliset viljaklusterin osaamistarpeet

Osaamiskysynnaumln ja osaamistarjonnan kohtaaminen

Viljaklusterin tulevaisuuden alueellinen osaamiskysyntauml saadaan esiin kun yhteisoumlllisestisyksyllauml 2010 luotuja osaamistarpeita arvioidaan alueellisten tarpeiden ja olosuhteidennaumlkoumlkulmasta Taumllloumlin valtakunnallisen osaamistarpeet rdquoalueellistetaanrdquo Tyoumlpajoihinosallistuu klusterin edustajia eri alojen yrityksistauml koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekaumlaluekehitysyksikoumlistauml Kysymys on itse asiassa siitauml ettauml tyoumlpajoissa pyritaumlaumln tunnistamaanevolutionaariseen muutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita jamerkityksiauml sekauml tulevaisuuden kompetenssitarpeita (Sotarauta ym 2008 Sotarauta 2005)(vrt KUVIO 3) Taumlrkeaumlauml olisi myoumls kyetauml tunnistamaan niitauml prosesseja joiden myoumltaumltuotannon jakelun ja kulutuksen organisoituminen muuttuu ajan kuluessa (Boschma ym2007) Taumlmaumln vuoksi viljaklusterin ennakoinnissa korostuu kuluttajalaumlhtoumlisyys minkaumlmuutos on yhauml nopeampaa ja kompleksisempaa Se on johtanut pysyvaumlaumln muutokseenjolloin klusterin kyky jatkuvaan itseuudistumiseen muodostuu taumlrkeaumlksi Itseuudistuminentarkoittaa taumlssauml kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata nopeastitoimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (mm Kostiainen 2008 Lester 2006)

Kaumlytaumlnnoumlssauml tyoumlpajoissa selvitetaumlaumln yhteisoumlllisin menetelmien Paumlijaumlt-Haumlmeenviljaklusterissa tulevaisuudessa tarvittavaa uutta osaamista Projekti on tuottanut aiemmin

12

tulevaisuutta koskevan valtakunnallisen tietoperustan missauml on nykyhetken tietaumlmyksenpohjalta tunnistettu keskeisimmaumlt muutoshaasteet Tyoumlpajoissa on tavoitteena tehdauml pitkaumlnaikavaumllin rdquotutkimusmatkailuardquo (Sotarauta ym 2008) siten ettauml haasteista kyetaumlaumln luomaanuusia merkityksiauml ja loumlydetaumlaumln yhteinen kaumlsitys uuden tiedon uusien resurssien jakompetenssien tarpeesta tulevaisuudessa (vrt KUVIO 2)

KUVIO 2 Itseuudistumisen kapasiteetin peruselementit (Sotarauta ym 2008)

Osaamistarpeiden muodostaminen on parhaimmillaan oppimisprosessi mikauml liittaumlauml yhaumltiiviimmin klusterin eri osia toisiinsa Yhteinen tietoperusta ja muutoshaasteidenvaikuttavuuden arviointi liittyy samalla hyvin laumlheisesti koko verkoston osaamisenjohtamiseen Klusteriin kuuluvat yritykset saavat tietoperustan oman osaamisensakehittaumlmiseen ja toisaalta myoumls perustan siihen mitauml klusterin tulee kokonaisuudessaanosata jotta se menestyisi tulevaisuudessa Samalla yritykset joutuvat pohtimaan omaarooliaan ja osaamistaan osana klusterin kehittymistauml Kysymykset ovat luonteeltaanstrategisia Kysymys on tietoperustan hyoumldyntaumlmisestauml (Vrt KUVIO 2)

Projektin seuraavassa vaiheessa on tavoitteena tehdauml alueellisesti naumlkyvaumlksi se mitaumlosaamistarjontaa Paumlijaumlt-Haumlmeen alueen koulutus tulevaisuudessa tuottaa nykyisillaumlkoulutusrakenteilla koulutussisaumllloumlillauml pedagogisilla ratkaisuilla jne Vertailemallaviljaklusteriin kohdistuvaa tulevaisuuden osaamiskysyntaumlauml ja koulutuksen nykyistaumlosaamistarjontaa voidaan hahmottaa niiden vaumllistauml rdquoosaamiskuiluardquo Tavoitteena on ettaumlosaamiskysyntauml ja osaamistarjonta kohtaavat tulevaisuudessa joten osaamiskuiluntaumlyttaumlmiseksi (osaamisen kohtaannon parantamiseksi) tarvitaan yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen yhteistauml kaumlsitystauml siitauml millaisia toimenpiteitauml jaratkaisuja osaamisen kohtaanto edellyttaumlauml Taumlmauml on merkittaumlvauml vaihe klusteriennakoinnissasillauml osaamisen kohtaannolla pystytaumlaumln vaikuttamaan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterintulevaisuuden kilpailukykyyn Kysymys on taumllloumlin siitauml miten johto ja asiantuntijat kykenevaumlt

13

hyoumldyntaumlmaumlaumln ennakoinnin avulla saatua uutta tietaumlmystauml tulevaisuudessa tarvittavistaresursseista ja kompetenssista ja miten uusi tietaumlmys saadaan kaumlaumlnnettyauml innovatiiviseksiuudenlaiseksi eri tahojen ja eri verkostojen vaumlliseksi yhteistoiminnaksi missauml verkoston eriinstituutiot (esim koulutus) kykenevaumlt uudistumaan (vrt KUVIO 2)

KLUSTERIENNAKOINTI ON OPPIMISPROSESSI

Yhteiskehittelystauml uusia merkityksiauml

Viljaketjun klusteriennakoinnissa on mitauml suurimmassa maumlaumlrin kysymys uudistumisestamissauml hahmotetaan klusterin uusia kehityspolkuja suhteessa tulevaisuudenkulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksiin ja siihen liittyviin uudenlaisiin ilmioumlihin ja trendeihinNiiden tunnistaminen edellyttaumlauml uudenlaista yrityskentaumln koulutuksen jaaluekehitystahojen vaumllistauml yhteistyoumltauml ja dialogia missauml etsitaumlaumln uutta tunnistetaanheikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista ja kytketaumlaumln taumltauml kokonaisuuttanykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusia merkityksiauml Merkitysten antaminenon prosessi jossa toimijat havainnoivat toimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavathavainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiota omiin toimintoihinsa tai kiinnostuksenkohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Tietoperustaa kaumlsitellaumlaumln monipuolisesti japitkaumljaumlnteisesti jotta verkoston toimijat kykenisivaumlt muodostamaan siitauml uusia merkityksiaumlMerkitysten antaminen perustuu transformationaaliseen uudistavaan oppimiseen(Beairisto ja Ruohotie 2003 Mezirow 2000)

Verkostossa kehittaumlmistyouml tapahtuu ns yhteiskehittelyprosessin avulla Yhteiskehittelynkaumlsite kuvaa verkostomaista monella eri tasolla tehtaumlvaumlauml yhteistauml ja vastavuoroistakehittaumlmistyoumltauml (mm Engestroumlm 2004 Arnkil ja Spangar 2008) Kaumlsitteellisesti kysymys onyhteistyoumln kehittymisestauml minkauml mm Sotarauta ym (2007) ja Murmann (2003) naumlkevaumltkahden tai useamman viraston tai ympaumlristoumln keskinaumlisenauml vaikuttamisena toistensavalintoihin jatai prosesseihin siten ettauml siitauml aiheutuu muutoksia Taumlmaumln lisaumlksiyhteiskehittely voidaan naumlhdauml moniammatillisena asiantuntijoiden vaumllisenauml yhteistyoumlnaumlmissauml kokemusten jakaminen eri rooleista kaumlsin tukee oppimista ja mahdollistaasitoutumisen uusiin toimintatapoihin sekauml uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymisen(mm Haho 2002) Oppiminen tapahtuu klusteriennakointiin osallistuvien tahojenkeskinaumlisenauml yhteiskehittelynauml ja sitauml tehostaa erilaista ajattelua edustavien tahojenosallistuminen asiantuntijoiden ja asiakkaiden keskinaumlinen vuorovaikutusongelmalaumlhtoumlisyys sekauml erityisesti kaumlytaumlnnoumln tyoumlhoumln liittyvaumln hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksitekeminen (mm Nonaka ym 1995 Polanyi 1997 Orlikowski 2002) Yhteiskehittelyssaumlpyritaumlaumln loumlytaumlmaumlaumln dialogin keinoin yhteisiauml kaumlsityksiauml sovittamalla yhteen erilaisianaumlkoumlkulmia tulkintoja tietoperustasta Samalla opitaan ja kasvatetaan sosiaalista paumlaumlomaa

14

Uudistavan oppiminen kaumlytaumlntoumljauml

Yhteiskehittelyprosessissa luodaan uusia kehityspolkuja ja uudistetaan alueellisenviljaklusterin tietoperustaa Kaumlyttoumlkelpoinen tietoperusta syntyy vuorovaikutusprosesseissajoissa on pohjimmiltaan kysymys uuden tiedon hankinnasta viljaklusterin ja sen toimintaatukevien tahojen kaumlyttoumloumln Kun uutta tietoa luodaan niin samalla on mahdollisuus tuottaamyoumls uusia ideoita mikauml kaumlytaumlnnoumlssauml tarkoittaa ennakointiprosessin aikana tunnistettujenhaasteiden ja ongelmien merkitysten etsimistauml Yhteiskehittelyprosessissa kaumlytetaumlaumlnmonipuolisia yhteisoumlllisiauml metodeja monikanavaista viestintaumlauml ja vuorovaikutusta jadialogista vuorovaikutusotetta Yhteiskehittelystauml muodostuu parhaimmillaan yhteisoumlllinenverkoston oppimisprosessi mitauml tuetaan monipuolisten yhteisoumlllisten metodien kutenesimerkiksi innovaatiosessioiden (mm Parjanen ym 2008) avulla

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyy uusia henkiloumlkohtaisia ja verkostotasoisiamerkitysrakenteita mitkauml kannustavat ja voimaannuttavat (Beairisto ja Ruohotie 2003)verkoston kehittaumlmistyoumlryhmiauml ja yksiloumlitauml yhauml parempien kaumlytaumlntoumljen ja ratkaisujeninnovoimiseen Innovaatioprosessit naumlhdaumlaumln taumllloumlin enemmaumlnkin jatkuvanapienimuotoisena innovaatiotoimintana ja oppimisena ja ne kohdistuvat yhtauml laillatuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Klusteriin kuuluvien yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlaumlkin aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot ovatsiis useimmiten oppimisprosessien tulos ja ne syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml mitauml verkostoituminen ja yhteiskehittelyprosessi tukevat

Sosiaalinen paumlaumloma oppimisen tukena

Vahva sosiaalinen paumlaumloma on onnistuneen yhteiskehittelyprosessin perusedellytys Sekoostuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti vuorovaikutuksesta keskinaumlisestauml luottamuksesta yhteisestaumloppimisesta ja yhteisistauml naumlkemyksistauml Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeinen tekijaumlluottamuksen rakentumisessa Oppiminen ja yhteisten kaumlsitysten luominen edellyttaumlvaumltluottamuksellista vuorovaikutussuhdetta (mm Vesalainen 2004) Innovaatiot ovatvastaavasti useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos (mm Kautonen 2008a)missauml yhteistyouml luottamus ja kommunikaatio liittyvaumlt tiukasti toisiinsa Taumlrkeimpiaumlluottamuksen laumlhteitauml ovat osaaminen avoin kommunikaatio toisen kunnioitus javastavuoroisuus (Blomqvist ym 2003)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin maantieteellinen laumlheisyys naumlyttaumlauml edistaumlvaumlnsuunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (mm Granovetter 2005) ja klusteriin on myoumlsmuodostunut rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen (vrtGranovetter 2005 Hautamaumlki 2009a) Klusteriennakoinnissa pyritaumlaumlnkin kaumlyttaumlmaumlaumlnverkostojen vaumllisessauml oppimista tukevia olemassa olevia oppimisrakenteita hyvaumlksi jarakentamaan niitauml aktivoivia ja taumlydentaumlviauml organisoitumismuotoja (esim kehittaumlmisryhmaumltsaumlaumlnnoumllliset seminaarit)

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

8

Alkio 2008 ja Harmaakorpi 2008) Tiedonlouhintaa taumlydennettiin sisaumllloumln analyysillauml sitenettauml muutoshaasteet visualisoitiin jolloin eri naumlkoumlkulmat hahmottuivat toimintaympaumlristoumlnmuutoshaasteiden tulevaisuuskartaksi Tuloksia voidaan kaumlyttaumlauml ennakoinnin lisaumlksi mmtaustamateriaalina innovaatio- ja elinkeinopolitiikan kehittaumlmisessauml missauml alueen kaikkiresurssit luonnonvaroista osaamiseen saakka pyritaumlaumln saamaan toimimaan yhteisenelinkeino- ja aluekehitysstrategian mukaisesti (mm Kautonen 2008a)

Maailmanlaajuinen toimintaympaumlristoumln muutos on ollut suuri myoumls aluekehityksenkannalta (vrt Mykkaumlnen 2008) Tyoumlelaumlmaumlssauml kaivataan uusia osaamisten yhdistaumlmisiauml ja eritoimijoiden yhteisiauml toimintatapoja Asiakastarve ja loppukaumlyttaumljauml linkittyvaumlt entistaumltiiviimmin mukaan kehitykseen (af Heurlin 2008 von Hippel 2005) Osaamistarpeidenklusteriennakointi viljaketjussa -projektin laumlhtoumlkohtana on oletus siitauml ettauml tyouml- yritys- jakulutusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset tulevat pitkaumlllauml aikavaumllillauml johtamaan merkittaumlviinosaamistarpeiden muutoksiin klusterisoituvassa viljaketjussa (Leveaumllahti 2010 Hautamaumlki2010) Kulutuskysyntaumlauml ohjaavat tekijaumlt muuttuvat ja erilaistuvat entistauml pienemmiksisirpaloituneissa kuluttajaryhmissauml Kuluttajien valintoihin vaikuttavat muun muassa tulotruoan hinta kotitalouksien koko kuluttajien ikauml ruokainformaatio yhteiskunnanarvostukset sekauml eettisyys ja terveellisyys Ruoka on kuluttajalle paitsi ravintoa myoumlsnautinnon tuottaja monelle trendikaumls harrastuskin Teknologinen kehitys taloudellinenkasvu terveydentilan parantuminen lisaumlaumlntyvauml liikkuvuus ympaumlristoumln rapautuminen sekaumlperinteisen ruokakulttuurin ja -tapojen katoaminen ovat voimakkaita kulutusta ohjaaviaglobaaleja trendejauml Vaumlestoumln tulotason kasvaessa todettuja ruokatottumusten muutoksiaovat ravintoloissa ja kahviloissa syoumlmisen ulkomaalaisten ja ns luksuselintarvikkeidenkaumlytoumln ja prosessoidun ruoan kaumlytoumln lisaumlaumlntyminen Tuotemerkkien merkitysvalintaperusteena kasvaa samoin palveluiden tarve Ruoan turvallisuudelle aletaan asettaauusia vaatimuksia (mm Sitra 2006 Ahola ym 2007 Kirveennummi ym 2008)

Toimintaympaumlristoumln muutostekijoumliden vaikutuksien selvittaumlminen

Viljaklusterin maumlaumlrittelyvaiheessa todettiin (Leveaumllahti 2010) ettauml viljaklusterinanalysoimiseksi voidaan kaumlyttaumlauml laadullisia menetelmiauml luomalla ns heuristinen naumlkoumlkulmajolloin klusterin analysointiperusta ovat kirjallisuusanalyysit case -tutkimuksetasiantuntijoille kohdistetut haastattelututkimukset ja yhauml useammin sosiaalisen medianhyoumldyntaumlminen (mm National Governors Association 2008 7) Tietoperustan luomisentavoitteena on monipuolisen kuvan saaminen muutoshaasteiden vaikutuksista siten ettaumlsen luomiseen osallistuvat sekauml kuluttajat ettauml viljaklusteriin kuuluvien yritystenasiantuntijat ja johto Tietoperustan luomisen tausta-ajattelu perustuu Chesboroughrsquon(2003) lanseeraamaan avoimen innovaation malliin mikauml pohjautuu verkostomaiseeninnovaatiotoimintaan ja kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlisyyteen Mallin mukaan organisaatiot etsivaumlt uusiatoimintatapoja innovaatiotoimintansa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi Niitaumlovat mm aktiivinen ideoiden ja teknologioiden etsintauml organisaatioiden ulkopuolelta sekaumlyhteistyouml toimittajien ja kilpailijoiden kanssa asiakkaille tarjottavien palveluidenuudistamiseksi Tavoitteena on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaanympaumlristoumloumln ja suunnata nopeasti toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tarvitaan tulevaisuustietoa

9

Tietoperustaa muutoshaasteiden tulevaisuuden vaikutuksista on rakennettu monella eritulevaisuuden tutkimukselle tyypillisellauml menetelmaumlllauml 1) Delfoi-tutkimuksessa 12suomalaista eri alojen asiantuntijaa on arvioinut muutoshaasteiden vaikutuksiahenkiloumlkohtaisissa haastatteluissa Asiantuntijat arvottivat haastattelututkimuksen tuloksiamyoumlhemmin tehdyssauml Internet -kyselyssauml Asiantuntijoiden vastauksia on vertailtu tekemaumlllaumlsamanlainen Internet-kysely myoumls Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin johtoryhmaumllle Taumllloumlin onmyoumls saatu esiin yhden alueellisesti toimivan ja organisoituneen viljaklusterin naumlkoumlkulmatoimintaympaumlristoumln muutoksiin 2) Yhteisoumlllisissauml innovaatiotyoumlpajoissa on hahmotettutulevaisuutta erilaisten yhteisoumlllisten ja innovatiivisten oppimismenetelmien avullaMenetelminauml on kaumlytetty mm tulevaisuuden muistelu -tekniikkaa ja Sky jump -menetelmaumlaumlTyoumlpajoihin on osallistunut viljaklusterin eri osien edustajia maaseutuyrittaumljistaumlravintoloiden ja vaumlhittaumliskaupan edustajiin saakka Sen lisaumlksi tyoumlpajatoimintaan ovatosallistuneen mm alueellisten eri alojen kehittaumlmishankkeiden edustajia sekauml varsinaisiakuluttajia 3) Sosiaalisissa medioissa kaumlytaumlvien kuluttajien keskinaumlisten keskustelujenseuraaminen ja dokumentointi on kohdistettu viljapohjaisiin tuotteisiin erilaisiinkuluttajapalveluihin ja kuluttajakaumlyttaumlytymisen muutoksiin Se on tuottanut projektilletietaumlmystauml mm kuluttajien arvojen muuttumisesta sekauml eettisten ja kestaumlvyyttauml tukevienvalintojen ja ratkaisujen yleistymisestauml kuluttajien omina kertomuksina Kaikkien naumlidenedellauml mainittujen menetelmien avulla keraumltyn tietaumlmyksen analysoinnin tuloksena onsyntynyt alustava valtakunnallinen tietoperusta jota kaumlytetaumlaumln sekauml valtakunnallisen ettaumlPaumlijaumlt-Haumlmeen alueellisen viljaklusterin osaamisen ennakoinnin laumlhtoumlkohtana Tietoperustanluominen jatkuu ennakointiprosessin seuraavissa vaiheissa

TIETOPERUSTAN UUDISTAMINEN

Tietoperustan luonne

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja Tietoperustatvoidaan jakaa analyyttiseen ja synteettiseen (Asheim ja Coenen 2005) sekauml kulttuuriseentietoon pohjautuviksi (Mariussen ja Asheim 2003) Laumlhes kaikilla aloilla hyoumldynnetaumlaumlnkaikkea kolmen tyyppistauml tietoa mutta usein jokin naumlistauml painottuu toimialan ja senyritysten innovaatiotoiminnassa ja vuorovaikutuksessa (mm Kautonen 2008b)Viljaklusterin toiminnan naumlkoumlkulmasta erityistauml on se ettauml eri tietoperustojen ominaisuudetvaikuttavat siihen missauml maumlaumlrin tieto rdquovirtaardquo eri toimijoiden ja toimijaryhmien vaumllillaumlLisaumlksi klusteri koostuu useiden toimialojen toimijoista mikauml korostaa kaikkientietoperustatyyppien huomioimista ennakointityoumlssauml

Analyyttinen tietoperusta korostuu niillauml aloilla joilla tieteellinen tieto on taumlrkeaumlauml ja tiedontuottaminen perustuu usein rationaaliseen prosessiin tai muodollisiin malleihin (Asheim jaCoenen 2005) Esimerkkeinauml naumlistauml ovat genetiikan bioteknologian taiinformaatioteknologian alueilla toteutettava perus- ja soveltava tutkimus sekaumlsystemaattinen tuotteiden ja prosessien kehittaumlminen Analyyttiselle tietoperustalle ontyypillistauml ettauml tietopanokset ja -tuotokset kodifioidaan ja tieto rakentuu aiemmantutkimuksen pohjalle kumuloituvasti tiedon tuottaminen perustuu tieteellistenperiaatteiden ja metodien soveltamiseen tiedon tuotantoprosessit voidaan organisoida

10

muodollisemmin ja tuotokset dokumentoidaan jaumlrjestelmaumlllisesti raportteihin elektronisiintiedostoihin ja patenttihakemuksiin Analyyttinen tietoperusta naumlyttaumlytyy viljaklusterinkehittaumlmistyoumlssauml siten ettauml alan tutkimus painottuu nykypaumlivaumlnauml erittaumlin voimakkaasti mmgeeni- nano- bioteknologiaan ravitsemus- ja energiatutkimukseen sekauml erityisesti suurissayrityksissauml tapahtuviin tuotekehitysprosesseihin (Ks Kautonen 2008b) Johtavana tutkimus-ja kehittaumlmisteemana voidaan pitaumlauml taumlllauml hetkellauml mm viljan terveysvaikutuksia jaenergiakaumlytoumln mahdollisuuksia

Synteettiseen tietoon pohjautuvilla aloilla innovaatiot syntyvaumlt paumlaumlasiallisesti jo olemassaolevan tiedon soveltamisesta tai yhdistelemaumlllauml tietoa uudella tavalla (Asheim ja Coenen2005) Laumlhtoumlkohtana on usein tarve ratkaista jokin asiakaslaumlhtoumlinen erityinen ongelmaTietoa tuotetaan usein testaus- ja kokeiluprosessien tietokoneperustaisten simulaatioidentai kaumlytaumlnnoumln asiakasprojektien kautta Uusina innovatiivisina ratkaisuina tai tyoumlnauml ilmenevaumltieto on synteettiseen tietoon perustuvilla aloilla ainakin osittain kodifioitua Kuitenkinhiljainen tieto on usein taumlssauml tietotyypissauml taumlrkeaumlmpaumlauml kuin analyyttisessauml tiedossa Taumlmaumljohtuu paljolti siitauml ettauml synteettisen tietoperustan tieto syntyy usein tyoumlssauml hankitunkokemuksen seurauksena sekauml tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta tapahtuvastaoppimisesta Viljaklusterissa synteettinen tieto on tarpeen mm erilaisten tuotanto- japalveluprosessien uudistamisessa Tieto voi olla esimerkiksi hiljaista kokemuksellista tietoatuotantoprosessien saumlaumltaumlmisestauml tai vaikkapa asiakaspalautetietojen kaumlyttaumlmistaumlkuluttajaviestinnaumln kehittaumlmiseen (Ks Kautonen 2008b)

Symbolinen tietoperusta (Mariussen ja Asheim 2003 21ndash22) on tyypillistauml luovilla aloillakuten esimerkiksi mainos- tai muotoilualoilla joissa merkittaumlvauml osa arvonlisaumlyksestaumlperustuu ideoiden ja uusien mielikuvien luomiseen eikauml niinkaumlaumln fyysiseentuotantoprosessiin Kulttuuriseen tietoon sisaumlltyy tarve ymmaumlrtaumlauml erilaisia tapoja ja normejasekauml tiettyjen sosiaalisten kohderyhmien jokapaumlivaumlisiauml elaumlmaumlnvalintoja Naumlin ollensymbolinen tieto syntyy usein hyvinkin kulttuurisidonnaisista tulkinnoista joita tehdaumlaumlnihmisten tavoista ja tottumuksista Taumlssauml tietotyypissauml hiljaisella tiedolla on suuri painoarvoja alan asiantuntijoiden kykyauml havainnoida tulkita ja visioida kokemaansa sekauml taitoakaumlyttaumlauml mielikuvitustaan arvostetaan enemmaumln kuin virallisia tutkintoja Kulttuurinentietoperusta on myoumls taumlrkeauml niille perinteisille valmistavan teollisuuden aloille kutenelintarvike- ja vaatetusteollisuudessa Viljaklusterissa tarvitaan erityisen paljon symbolistatietoperustaa jotta voidaan ymmaumlrtaumlauml kuluttajia ja vallitsevaa ruokakulttuuria sekaumlmukauttaa tuotantoa kysynnaumln mukaiseksi (Ks Kautonen 2008b)

Tulevaisuustaulukosta osaamistarpeisiin

Eri tutkimusmenetelmillauml tuotettua valtakunnallista viljaklusterin tietoperustaa kaumlytetaumlaumlnsyksyllauml 2010 vaihtoehtoisten viljaklusterin tulevaisuuden skenaarion luomiseen Skenaarionluomisessa kaumlytetaumlaumln apumenetelmaumlnauml tulevaisuustaulukkoa mihin eritutkimusmenetelmistauml saadut tulokset on sijoitettu Tulevaisuustaulukko on rakennettuPorterin kehittaumlmaumln timanttimallin (Porter 1990 159) mukaisesti Timanttimallissakilpailukykyauml selitetaumlaumln neljaumln tekijaumln vaumllisenauml keskinaumlisenauml vaikutuksena Naumlitauml tekijoumlitaumlovat tuotannontekijaumlolot kysyntaumlolot laumlhi- ja tukialat sekauml kilpailukenttauml Lisaumlksi timantineri osiin vaikuttavat julkinen valta sattuma ja yritysten monikansalliset liiketoimet

11

Timanttimalli kertoo mistauml yrityksen ulkoisista laumlhteistauml toimialan ja alueellisenyritysryppaumlaumln kilpailuedut ovat peraumlisin Kilpailuedun tavoittelussa pyritaumlaumln erityisestisiihen ettauml yritykset loumlytaumlvaumlt uusia ja tuottavampia tapoja toimia kilpailuilla markkinoilla jane pystyvaumlt sitauml kautta tuomaan uusia innovaatioita markkinoille Kilpailu pakottaa siisPorterin (1990) mukaan innovoimaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia joidenkilpailuetu voi muodostua paitsi kansallisesti niin kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlksi Klusterienkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta on erityisen taumlrkeaumlauml tunnistaa paitsi klusterin yleiseenkilpailukykyyn vaikuttavat tekijaumlt niin myoumls huomioida kunkin alueen kilpailukyvynerityispiirteet (Ketels 2003) Tyoumlvaiheessa on siis kysymys klusterianalyysista missaumlhuomioidaan mahdollisuuksien mukaan myoumls mm Asheimin ym (2006) ja Gordon jaMcCannin (2000) Porterin (1990) teoriaa kohtaan esittaumlmauml kritiikki globalisoitumisenaiheuttamista muutoksista timanttimallin tekijoumlihin

Kaumlytaumlnnoumlssauml klusterianalyysi toteutetaan siten ettauml tulevaisuustaulukosta muodostetaansyyskuussa 2010 kuluttajaskenaario missauml tarinallisesti kerrotaan tulevaisuuden kuluttajanarjesta haumlnen arvoistaan kulutuskaumlyttaumlytymisestaumlaumln valintakriteereistaumlaumln ym Taumlmaumlnjaumllkeen Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin keskeisten yritysten johto ja asiantuntijat kokoontuvattulevaisuustyoumlpajoihin missauml pohditaan mitauml skenaarion toteutuminen vaikuttaa yritystenja klusterin eri osien toimintaan Taumlmaumln jaumllkeen yritykset muodostavatyhteiskehittelyprosessin avulla erilliset tarinalliset skenaariot klusterin eri osille(alkutuotanto elintarviketeollisuus vaumlhittaumliskauppa hotelli- ravintola- ja catering) Lopuksitaumlmauml skenaarioiden joukko sijoitetaan autenttista viljaketjua muistuttavaksi rdquopelloltapoumlytaumlaumlnrdquo-ketjuksi minkauml tarkoituksena on helpottaa ketjun yhteisten toimintojen jayhtymaumlkohtien tunnistamista ja arviointia Analyysin lopuksi keskitytaumlaumln pohtimaan jatekemaumlaumln naumlkyvaumlksi yhteisten toimintojen ja yhtymaumlkohtien edellyttaumlmaumlauml osaamista Niidenavulla muodostetaan vuoden 2010 loppuun mennessauml tulevaisuudessa tarvittavatvaltakunnalliset viljaklusterin osaamistarpeet

Osaamiskysynnaumln ja osaamistarjonnan kohtaaminen

Viljaklusterin tulevaisuuden alueellinen osaamiskysyntauml saadaan esiin kun yhteisoumlllisestisyksyllauml 2010 luotuja osaamistarpeita arvioidaan alueellisten tarpeiden ja olosuhteidennaumlkoumlkulmasta Taumllloumlin valtakunnallisen osaamistarpeet rdquoalueellistetaanrdquo Tyoumlpajoihinosallistuu klusterin edustajia eri alojen yrityksistauml koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekaumlaluekehitysyksikoumlistauml Kysymys on itse asiassa siitauml ettauml tyoumlpajoissa pyritaumlaumln tunnistamaanevolutionaariseen muutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita jamerkityksiauml sekauml tulevaisuuden kompetenssitarpeita (Sotarauta ym 2008 Sotarauta 2005)(vrt KUVIO 3) Taumlrkeaumlauml olisi myoumls kyetauml tunnistamaan niitauml prosesseja joiden myoumltaumltuotannon jakelun ja kulutuksen organisoituminen muuttuu ajan kuluessa (Boschma ym2007) Taumlmaumln vuoksi viljaklusterin ennakoinnissa korostuu kuluttajalaumlhtoumlisyys minkaumlmuutos on yhauml nopeampaa ja kompleksisempaa Se on johtanut pysyvaumlaumln muutokseenjolloin klusterin kyky jatkuvaan itseuudistumiseen muodostuu taumlrkeaumlksi Itseuudistuminentarkoittaa taumlssauml kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata nopeastitoimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (mm Kostiainen 2008 Lester 2006)

Kaumlytaumlnnoumlssauml tyoumlpajoissa selvitetaumlaumln yhteisoumlllisin menetelmien Paumlijaumlt-Haumlmeenviljaklusterissa tulevaisuudessa tarvittavaa uutta osaamista Projekti on tuottanut aiemmin

12

tulevaisuutta koskevan valtakunnallisen tietoperustan missauml on nykyhetken tietaumlmyksenpohjalta tunnistettu keskeisimmaumlt muutoshaasteet Tyoumlpajoissa on tavoitteena tehdauml pitkaumlnaikavaumllin rdquotutkimusmatkailuardquo (Sotarauta ym 2008) siten ettauml haasteista kyetaumlaumln luomaanuusia merkityksiauml ja loumlydetaumlaumln yhteinen kaumlsitys uuden tiedon uusien resurssien jakompetenssien tarpeesta tulevaisuudessa (vrt KUVIO 2)

KUVIO 2 Itseuudistumisen kapasiteetin peruselementit (Sotarauta ym 2008)

Osaamistarpeiden muodostaminen on parhaimmillaan oppimisprosessi mikauml liittaumlauml yhaumltiiviimmin klusterin eri osia toisiinsa Yhteinen tietoperusta ja muutoshaasteidenvaikuttavuuden arviointi liittyy samalla hyvin laumlheisesti koko verkoston osaamisenjohtamiseen Klusteriin kuuluvat yritykset saavat tietoperustan oman osaamisensakehittaumlmiseen ja toisaalta myoumls perustan siihen mitauml klusterin tulee kokonaisuudessaanosata jotta se menestyisi tulevaisuudessa Samalla yritykset joutuvat pohtimaan omaarooliaan ja osaamistaan osana klusterin kehittymistauml Kysymykset ovat luonteeltaanstrategisia Kysymys on tietoperustan hyoumldyntaumlmisestauml (Vrt KUVIO 2)

Projektin seuraavassa vaiheessa on tavoitteena tehdauml alueellisesti naumlkyvaumlksi se mitaumlosaamistarjontaa Paumlijaumlt-Haumlmeen alueen koulutus tulevaisuudessa tuottaa nykyisillaumlkoulutusrakenteilla koulutussisaumllloumlillauml pedagogisilla ratkaisuilla jne Vertailemallaviljaklusteriin kohdistuvaa tulevaisuuden osaamiskysyntaumlauml ja koulutuksen nykyistaumlosaamistarjontaa voidaan hahmottaa niiden vaumllistauml rdquoosaamiskuiluardquo Tavoitteena on ettaumlosaamiskysyntauml ja osaamistarjonta kohtaavat tulevaisuudessa joten osaamiskuiluntaumlyttaumlmiseksi (osaamisen kohtaannon parantamiseksi) tarvitaan yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen yhteistauml kaumlsitystauml siitauml millaisia toimenpiteitauml jaratkaisuja osaamisen kohtaanto edellyttaumlauml Taumlmauml on merkittaumlvauml vaihe klusteriennakoinnissasillauml osaamisen kohtaannolla pystytaumlaumln vaikuttamaan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterintulevaisuuden kilpailukykyyn Kysymys on taumllloumlin siitauml miten johto ja asiantuntijat kykenevaumlt

13

hyoumldyntaumlmaumlaumln ennakoinnin avulla saatua uutta tietaumlmystauml tulevaisuudessa tarvittavistaresursseista ja kompetenssista ja miten uusi tietaumlmys saadaan kaumlaumlnnettyauml innovatiiviseksiuudenlaiseksi eri tahojen ja eri verkostojen vaumlliseksi yhteistoiminnaksi missauml verkoston eriinstituutiot (esim koulutus) kykenevaumlt uudistumaan (vrt KUVIO 2)

KLUSTERIENNAKOINTI ON OPPIMISPROSESSI

Yhteiskehittelystauml uusia merkityksiauml

Viljaketjun klusteriennakoinnissa on mitauml suurimmassa maumlaumlrin kysymys uudistumisestamissauml hahmotetaan klusterin uusia kehityspolkuja suhteessa tulevaisuudenkulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksiin ja siihen liittyviin uudenlaisiin ilmioumlihin ja trendeihinNiiden tunnistaminen edellyttaumlauml uudenlaista yrityskentaumln koulutuksen jaaluekehitystahojen vaumllistauml yhteistyoumltauml ja dialogia missauml etsitaumlaumln uutta tunnistetaanheikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista ja kytketaumlaumln taumltauml kokonaisuuttanykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusia merkityksiauml Merkitysten antaminenon prosessi jossa toimijat havainnoivat toimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavathavainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiota omiin toimintoihinsa tai kiinnostuksenkohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Tietoperustaa kaumlsitellaumlaumln monipuolisesti japitkaumljaumlnteisesti jotta verkoston toimijat kykenisivaumlt muodostamaan siitauml uusia merkityksiaumlMerkitysten antaminen perustuu transformationaaliseen uudistavaan oppimiseen(Beairisto ja Ruohotie 2003 Mezirow 2000)

Verkostossa kehittaumlmistyouml tapahtuu ns yhteiskehittelyprosessin avulla Yhteiskehittelynkaumlsite kuvaa verkostomaista monella eri tasolla tehtaumlvaumlauml yhteistauml ja vastavuoroistakehittaumlmistyoumltauml (mm Engestroumlm 2004 Arnkil ja Spangar 2008) Kaumlsitteellisesti kysymys onyhteistyoumln kehittymisestauml minkauml mm Sotarauta ym (2007) ja Murmann (2003) naumlkevaumltkahden tai useamman viraston tai ympaumlristoumln keskinaumlisenauml vaikuttamisena toistensavalintoihin jatai prosesseihin siten ettauml siitauml aiheutuu muutoksia Taumlmaumln lisaumlksiyhteiskehittely voidaan naumlhdauml moniammatillisena asiantuntijoiden vaumllisenauml yhteistyoumlnaumlmissauml kokemusten jakaminen eri rooleista kaumlsin tukee oppimista ja mahdollistaasitoutumisen uusiin toimintatapoihin sekauml uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymisen(mm Haho 2002) Oppiminen tapahtuu klusteriennakointiin osallistuvien tahojenkeskinaumlisenauml yhteiskehittelynauml ja sitauml tehostaa erilaista ajattelua edustavien tahojenosallistuminen asiantuntijoiden ja asiakkaiden keskinaumlinen vuorovaikutusongelmalaumlhtoumlisyys sekauml erityisesti kaumlytaumlnnoumln tyoumlhoumln liittyvaumln hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksitekeminen (mm Nonaka ym 1995 Polanyi 1997 Orlikowski 2002) Yhteiskehittelyssaumlpyritaumlaumln loumlytaumlmaumlaumln dialogin keinoin yhteisiauml kaumlsityksiauml sovittamalla yhteen erilaisianaumlkoumlkulmia tulkintoja tietoperustasta Samalla opitaan ja kasvatetaan sosiaalista paumlaumlomaa

14

Uudistavan oppiminen kaumlytaumlntoumljauml

Yhteiskehittelyprosessissa luodaan uusia kehityspolkuja ja uudistetaan alueellisenviljaklusterin tietoperustaa Kaumlyttoumlkelpoinen tietoperusta syntyy vuorovaikutusprosesseissajoissa on pohjimmiltaan kysymys uuden tiedon hankinnasta viljaklusterin ja sen toimintaatukevien tahojen kaumlyttoumloumln Kun uutta tietoa luodaan niin samalla on mahdollisuus tuottaamyoumls uusia ideoita mikauml kaumlytaumlnnoumlssauml tarkoittaa ennakointiprosessin aikana tunnistettujenhaasteiden ja ongelmien merkitysten etsimistauml Yhteiskehittelyprosessissa kaumlytetaumlaumlnmonipuolisia yhteisoumlllisiauml metodeja monikanavaista viestintaumlauml ja vuorovaikutusta jadialogista vuorovaikutusotetta Yhteiskehittelystauml muodostuu parhaimmillaan yhteisoumlllinenverkoston oppimisprosessi mitauml tuetaan monipuolisten yhteisoumlllisten metodien kutenesimerkiksi innovaatiosessioiden (mm Parjanen ym 2008) avulla

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyy uusia henkiloumlkohtaisia ja verkostotasoisiamerkitysrakenteita mitkauml kannustavat ja voimaannuttavat (Beairisto ja Ruohotie 2003)verkoston kehittaumlmistyoumlryhmiauml ja yksiloumlitauml yhauml parempien kaumlytaumlntoumljen ja ratkaisujeninnovoimiseen Innovaatioprosessit naumlhdaumlaumln taumllloumlin enemmaumlnkin jatkuvanapienimuotoisena innovaatiotoimintana ja oppimisena ja ne kohdistuvat yhtauml laillatuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Klusteriin kuuluvien yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlaumlkin aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot ovatsiis useimmiten oppimisprosessien tulos ja ne syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml mitauml verkostoituminen ja yhteiskehittelyprosessi tukevat

Sosiaalinen paumlaumloma oppimisen tukena

Vahva sosiaalinen paumlaumloma on onnistuneen yhteiskehittelyprosessin perusedellytys Sekoostuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti vuorovaikutuksesta keskinaumlisestauml luottamuksesta yhteisestaumloppimisesta ja yhteisistauml naumlkemyksistauml Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeinen tekijaumlluottamuksen rakentumisessa Oppiminen ja yhteisten kaumlsitysten luominen edellyttaumlvaumltluottamuksellista vuorovaikutussuhdetta (mm Vesalainen 2004) Innovaatiot ovatvastaavasti useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos (mm Kautonen 2008a)missauml yhteistyouml luottamus ja kommunikaatio liittyvaumlt tiukasti toisiinsa Taumlrkeimpiaumlluottamuksen laumlhteitauml ovat osaaminen avoin kommunikaatio toisen kunnioitus javastavuoroisuus (Blomqvist ym 2003)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin maantieteellinen laumlheisyys naumlyttaumlauml edistaumlvaumlnsuunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (mm Granovetter 2005) ja klusteriin on myoumlsmuodostunut rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen (vrtGranovetter 2005 Hautamaumlki 2009a) Klusteriennakoinnissa pyritaumlaumlnkin kaumlyttaumlmaumlaumlnverkostojen vaumllisessauml oppimista tukevia olemassa olevia oppimisrakenteita hyvaumlksi jarakentamaan niitauml aktivoivia ja taumlydentaumlviauml organisoitumismuotoja (esim kehittaumlmisryhmaumltsaumlaumlnnoumllliset seminaarit)

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

9

Tietoperustaa muutoshaasteiden tulevaisuuden vaikutuksista on rakennettu monella eritulevaisuuden tutkimukselle tyypillisellauml menetelmaumlllauml 1) Delfoi-tutkimuksessa 12suomalaista eri alojen asiantuntijaa on arvioinut muutoshaasteiden vaikutuksiahenkiloumlkohtaisissa haastatteluissa Asiantuntijat arvottivat haastattelututkimuksen tuloksiamyoumlhemmin tehdyssauml Internet -kyselyssauml Asiantuntijoiden vastauksia on vertailtu tekemaumlllaumlsamanlainen Internet-kysely myoumls Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin johtoryhmaumllle Taumllloumlin onmyoumls saatu esiin yhden alueellisesti toimivan ja organisoituneen viljaklusterin naumlkoumlkulmatoimintaympaumlristoumln muutoksiin 2) Yhteisoumlllisissauml innovaatiotyoumlpajoissa on hahmotettutulevaisuutta erilaisten yhteisoumlllisten ja innovatiivisten oppimismenetelmien avullaMenetelminauml on kaumlytetty mm tulevaisuuden muistelu -tekniikkaa ja Sky jump -menetelmaumlaumlTyoumlpajoihin on osallistunut viljaklusterin eri osien edustajia maaseutuyrittaumljistaumlravintoloiden ja vaumlhittaumliskaupan edustajiin saakka Sen lisaumlksi tyoumlpajatoimintaan ovatosallistuneen mm alueellisten eri alojen kehittaumlmishankkeiden edustajia sekauml varsinaisiakuluttajia 3) Sosiaalisissa medioissa kaumlytaumlvien kuluttajien keskinaumlisten keskustelujenseuraaminen ja dokumentointi on kohdistettu viljapohjaisiin tuotteisiin erilaisiinkuluttajapalveluihin ja kuluttajakaumlyttaumlytymisen muutoksiin Se on tuottanut projektilletietaumlmystauml mm kuluttajien arvojen muuttumisesta sekauml eettisten ja kestaumlvyyttauml tukevienvalintojen ja ratkaisujen yleistymisestauml kuluttajien omina kertomuksina Kaikkien naumlidenedellauml mainittujen menetelmien avulla keraumltyn tietaumlmyksen analysoinnin tuloksena onsyntynyt alustava valtakunnallinen tietoperusta jota kaumlytetaumlaumln sekauml valtakunnallisen ettaumlPaumlijaumlt-Haumlmeen alueellisen viljaklusterin osaamisen ennakoinnin laumlhtoumlkohtana Tietoperustanluominen jatkuu ennakointiprosessin seuraavissa vaiheissa

TIETOPERUSTAN UUDISTAMINEN

Tietoperustan luonne

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja Tietoperustatvoidaan jakaa analyyttiseen ja synteettiseen (Asheim ja Coenen 2005) sekauml kulttuuriseentietoon pohjautuviksi (Mariussen ja Asheim 2003) Laumlhes kaikilla aloilla hyoumldynnetaumlaumlnkaikkea kolmen tyyppistauml tietoa mutta usein jokin naumlistauml painottuu toimialan ja senyritysten innovaatiotoiminnassa ja vuorovaikutuksessa (mm Kautonen 2008b)Viljaklusterin toiminnan naumlkoumlkulmasta erityistauml on se ettauml eri tietoperustojen ominaisuudetvaikuttavat siihen missauml maumlaumlrin tieto rdquovirtaardquo eri toimijoiden ja toimijaryhmien vaumllillaumlLisaumlksi klusteri koostuu useiden toimialojen toimijoista mikauml korostaa kaikkientietoperustatyyppien huomioimista ennakointityoumlssauml

Analyyttinen tietoperusta korostuu niillauml aloilla joilla tieteellinen tieto on taumlrkeaumlauml ja tiedontuottaminen perustuu usein rationaaliseen prosessiin tai muodollisiin malleihin (Asheim jaCoenen 2005) Esimerkkeinauml naumlistauml ovat genetiikan bioteknologian taiinformaatioteknologian alueilla toteutettava perus- ja soveltava tutkimus sekaumlsystemaattinen tuotteiden ja prosessien kehittaumlminen Analyyttiselle tietoperustalle ontyypillistauml ettauml tietopanokset ja -tuotokset kodifioidaan ja tieto rakentuu aiemmantutkimuksen pohjalle kumuloituvasti tiedon tuottaminen perustuu tieteellistenperiaatteiden ja metodien soveltamiseen tiedon tuotantoprosessit voidaan organisoida

10

muodollisemmin ja tuotokset dokumentoidaan jaumlrjestelmaumlllisesti raportteihin elektronisiintiedostoihin ja patenttihakemuksiin Analyyttinen tietoperusta naumlyttaumlytyy viljaklusterinkehittaumlmistyoumlssauml siten ettauml alan tutkimus painottuu nykypaumlivaumlnauml erittaumlin voimakkaasti mmgeeni- nano- bioteknologiaan ravitsemus- ja energiatutkimukseen sekauml erityisesti suurissayrityksissauml tapahtuviin tuotekehitysprosesseihin (Ks Kautonen 2008b) Johtavana tutkimus-ja kehittaumlmisteemana voidaan pitaumlauml taumlllauml hetkellauml mm viljan terveysvaikutuksia jaenergiakaumlytoumln mahdollisuuksia

Synteettiseen tietoon pohjautuvilla aloilla innovaatiot syntyvaumlt paumlaumlasiallisesti jo olemassaolevan tiedon soveltamisesta tai yhdistelemaumlllauml tietoa uudella tavalla (Asheim ja Coenen2005) Laumlhtoumlkohtana on usein tarve ratkaista jokin asiakaslaumlhtoumlinen erityinen ongelmaTietoa tuotetaan usein testaus- ja kokeiluprosessien tietokoneperustaisten simulaatioidentai kaumlytaumlnnoumln asiakasprojektien kautta Uusina innovatiivisina ratkaisuina tai tyoumlnauml ilmenevaumltieto on synteettiseen tietoon perustuvilla aloilla ainakin osittain kodifioitua Kuitenkinhiljainen tieto on usein taumlssauml tietotyypissauml taumlrkeaumlmpaumlauml kuin analyyttisessauml tiedossa Taumlmaumljohtuu paljolti siitauml ettauml synteettisen tietoperustan tieto syntyy usein tyoumlssauml hankitunkokemuksen seurauksena sekauml tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta tapahtuvastaoppimisesta Viljaklusterissa synteettinen tieto on tarpeen mm erilaisten tuotanto- japalveluprosessien uudistamisessa Tieto voi olla esimerkiksi hiljaista kokemuksellista tietoatuotantoprosessien saumlaumltaumlmisestauml tai vaikkapa asiakaspalautetietojen kaumlyttaumlmistaumlkuluttajaviestinnaumln kehittaumlmiseen (Ks Kautonen 2008b)

Symbolinen tietoperusta (Mariussen ja Asheim 2003 21ndash22) on tyypillistauml luovilla aloillakuten esimerkiksi mainos- tai muotoilualoilla joissa merkittaumlvauml osa arvonlisaumlyksestaumlperustuu ideoiden ja uusien mielikuvien luomiseen eikauml niinkaumlaumln fyysiseentuotantoprosessiin Kulttuuriseen tietoon sisaumlltyy tarve ymmaumlrtaumlauml erilaisia tapoja ja normejasekauml tiettyjen sosiaalisten kohderyhmien jokapaumlivaumlisiauml elaumlmaumlnvalintoja Naumlin ollensymbolinen tieto syntyy usein hyvinkin kulttuurisidonnaisista tulkinnoista joita tehdaumlaumlnihmisten tavoista ja tottumuksista Taumlssauml tietotyypissauml hiljaisella tiedolla on suuri painoarvoja alan asiantuntijoiden kykyauml havainnoida tulkita ja visioida kokemaansa sekauml taitoakaumlyttaumlauml mielikuvitustaan arvostetaan enemmaumln kuin virallisia tutkintoja Kulttuurinentietoperusta on myoumls taumlrkeauml niille perinteisille valmistavan teollisuuden aloille kutenelintarvike- ja vaatetusteollisuudessa Viljaklusterissa tarvitaan erityisen paljon symbolistatietoperustaa jotta voidaan ymmaumlrtaumlauml kuluttajia ja vallitsevaa ruokakulttuuria sekaumlmukauttaa tuotantoa kysynnaumln mukaiseksi (Ks Kautonen 2008b)

Tulevaisuustaulukosta osaamistarpeisiin

Eri tutkimusmenetelmillauml tuotettua valtakunnallista viljaklusterin tietoperustaa kaumlytetaumlaumlnsyksyllauml 2010 vaihtoehtoisten viljaklusterin tulevaisuuden skenaarion luomiseen Skenaarionluomisessa kaumlytetaumlaumln apumenetelmaumlnauml tulevaisuustaulukkoa mihin eritutkimusmenetelmistauml saadut tulokset on sijoitettu Tulevaisuustaulukko on rakennettuPorterin kehittaumlmaumln timanttimallin (Porter 1990 159) mukaisesti Timanttimallissakilpailukykyauml selitetaumlaumln neljaumln tekijaumln vaumllisenauml keskinaumlisenauml vaikutuksena Naumlitauml tekijoumlitaumlovat tuotannontekijaumlolot kysyntaumlolot laumlhi- ja tukialat sekauml kilpailukenttauml Lisaumlksi timantineri osiin vaikuttavat julkinen valta sattuma ja yritysten monikansalliset liiketoimet

11

Timanttimalli kertoo mistauml yrityksen ulkoisista laumlhteistauml toimialan ja alueellisenyritysryppaumlaumln kilpailuedut ovat peraumlisin Kilpailuedun tavoittelussa pyritaumlaumln erityisestisiihen ettauml yritykset loumlytaumlvaumlt uusia ja tuottavampia tapoja toimia kilpailuilla markkinoilla jane pystyvaumlt sitauml kautta tuomaan uusia innovaatioita markkinoille Kilpailu pakottaa siisPorterin (1990) mukaan innovoimaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia joidenkilpailuetu voi muodostua paitsi kansallisesti niin kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlksi Klusterienkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta on erityisen taumlrkeaumlauml tunnistaa paitsi klusterin yleiseenkilpailukykyyn vaikuttavat tekijaumlt niin myoumls huomioida kunkin alueen kilpailukyvynerityispiirteet (Ketels 2003) Tyoumlvaiheessa on siis kysymys klusterianalyysista missaumlhuomioidaan mahdollisuuksien mukaan myoumls mm Asheimin ym (2006) ja Gordon jaMcCannin (2000) Porterin (1990) teoriaa kohtaan esittaumlmauml kritiikki globalisoitumisenaiheuttamista muutoksista timanttimallin tekijoumlihin

Kaumlytaumlnnoumlssauml klusterianalyysi toteutetaan siten ettauml tulevaisuustaulukosta muodostetaansyyskuussa 2010 kuluttajaskenaario missauml tarinallisesti kerrotaan tulevaisuuden kuluttajanarjesta haumlnen arvoistaan kulutuskaumlyttaumlytymisestaumlaumln valintakriteereistaumlaumln ym Taumlmaumlnjaumllkeen Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin keskeisten yritysten johto ja asiantuntijat kokoontuvattulevaisuustyoumlpajoihin missauml pohditaan mitauml skenaarion toteutuminen vaikuttaa yritystenja klusterin eri osien toimintaan Taumlmaumln jaumllkeen yritykset muodostavatyhteiskehittelyprosessin avulla erilliset tarinalliset skenaariot klusterin eri osille(alkutuotanto elintarviketeollisuus vaumlhittaumliskauppa hotelli- ravintola- ja catering) Lopuksitaumlmauml skenaarioiden joukko sijoitetaan autenttista viljaketjua muistuttavaksi rdquopelloltapoumlytaumlaumlnrdquo-ketjuksi minkauml tarkoituksena on helpottaa ketjun yhteisten toimintojen jayhtymaumlkohtien tunnistamista ja arviointia Analyysin lopuksi keskitytaumlaumln pohtimaan jatekemaumlaumln naumlkyvaumlksi yhteisten toimintojen ja yhtymaumlkohtien edellyttaumlmaumlauml osaamista Niidenavulla muodostetaan vuoden 2010 loppuun mennessauml tulevaisuudessa tarvittavatvaltakunnalliset viljaklusterin osaamistarpeet

Osaamiskysynnaumln ja osaamistarjonnan kohtaaminen

Viljaklusterin tulevaisuuden alueellinen osaamiskysyntauml saadaan esiin kun yhteisoumlllisestisyksyllauml 2010 luotuja osaamistarpeita arvioidaan alueellisten tarpeiden ja olosuhteidennaumlkoumlkulmasta Taumllloumlin valtakunnallisen osaamistarpeet rdquoalueellistetaanrdquo Tyoumlpajoihinosallistuu klusterin edustajia eri alojen yrityksistauml koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekaumlaluekehitysyksikoumlistauml Kysymys on itse asiassa siitauml ettauml tyoumlpajoissa pyritaumlaumln tunnistamaanevolutionaariseen muutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita jamerkityksiauml sekauml tulevaisuuden kompetenssitarpeita (Sotarauta ym 2008 Sotarauta 2005)(vrt KUVIO 3) Taumlrkeaumlauml olisi myoumls kyetauml tunnistamaan niitauml prosesseja joiden myoumltaumltuotannon jakelun ja kulutuksen organisoituminen muuttuu ajan kuluessa (Boschma ym2007) Taumlmaumln vuoksi viljaklusterin ennakoinnissa korostuu kuluttajalaumlhtoumlisyys minkaumlmuutos on yhauml nopeampaa ja kompleksisempaa Se on johtanut pysyvaumlaumln muutokseenjolloin klusterin kyky jatkuvaan itseuudistumiseen muodostuu taumlrkeaumlksi Itseuudistuminentarkoittaa taumlssauml kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata nopeastitoimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (mm Kostiainen 2008 Lester 2006)

Kaumlytaumlnnoumlssauml tyoumlpajoissa selvitetaumlaumln yhteisoumlllisin menetelmien Paumlijaumlt-Haumlmeenviljaklusterissa tulevaisuudessa tarvittavaa uutta osaamista Projekti on tuottanut aiemmin

12

tulevaisuutta koskevan valtakunnallisen tietoperustan missauml on nykyhetken tietaumlmyksenpohjalta tunnistettu keskeisimmaumlt muutoshaasteet Tyoumlpajoissa on tavoitteena tehdauml pitkaumlnaikavaumllin rdquotutkimusmatkailuardquo (Sotarauta ym 2008) siten ettauml haasteista kyetaumlaumln luomaanuusia merkityksiauml ja loumlydetaumlaumln yhteinen kaumlsitys uuden tiedon uusien resurssien jakompetenssien tarpeesta tulevaisuudessa (vrt KUVIO 2)

KUVIO 2 Itseuudistumisen kapasiteetin peruselementit (Sotarauta ym 2008)

Osaamistarpeiden muodostaminen on parhaimmillaan oppimisprosessi mikauml liittaumlauml yhaumltiiviimmin klusterin eri osia toisiinsa Yhteinen tietoperusta ja muutoshaasteidenvaikuttavuuden arviointi liittyy samalla hyvin laumlheisesti koko verkoston osaamisenjohtamiseen Klusteriin kuuluvat yritykset saavat tietoperustan oman osaamisensakehittaumlmiseen ja toisaalta myoumls perustan siihen mitauml klusterin tulee kokonaisuudessaanosata jotta se menestyisi tulevaisuudessa Samalla yritykset joutuvat pohtimaan omaarooliaan ja osaamistaan osana klusterin kehittymistauml Kysymykset ovat luonteeltaanstrategisia Kysymys on tietoperustan hyoumldyntaumlmisestauml (Vrt KUVIO 2)

Projektin seuraavassa vaiheessa on tavoitteena tehdauml alueellisesti naumlkyvaumlksi se mitaumlosaamistarjontaa Paumlijaumlt-Haumlmeen alueen koulutus tulevaisuudessa tuottaa nykyisillaumlkoulutusrakenteilla koulutussisaumllloumlillauml pedagogisilla ratkaisuilla jne Vertailemallaviljaklusteriin kohdistuvaa tulevaisuuden osaamiskysyntaumlauml ja koulutuksen nykyistaumlosaamistarjontaa voidaan hahmottaa niiden vaumllistauml rdquoosaamiskuiluardquo Tavoitteena on ettaumlosaamiskysyntauml ja osaamistarjonta kohtaavat tulevaisuudessa joten osaamiskuiluntaumlyttaumlmiseksi (osaamisen kohtaannon parantamiseksi) tarvitaan yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen yhteistauml kaumlsitystauml siitauml millaisia toimenpiteitauml jaratkaisuja osaamisen kohtaanto edellyttaumlauml Taumlmauml on merkittaumlvauml vaihe klusteriennakoinnissasillauml osaamisen kohtaannolla pystytaumlaumln vaikuttamaan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterintulevaisuuden kilpailukykyyn Kysymys on taumllloumlin siitauml miten johto ja asiantuntijat kykenevaumlt

13

hyoumldyntaumlmaumlaumln ennakoinnin avulla saatua uutta tietaumlmystauml tulevaisuudessa tarvittavistaresursseista ja kompetenssista ja miten uusi tietaumlmys saadaan kaumlaumlnnettyauml innovatiiviseksiuudenlaiseksi eri tahojen ja eri verkostojen vaumlliseksi yhteistoiminnaksi missauml verkoston eriinstituutiot (esim koulutus) kykenevaumlt uudistumaan (vrt KUVIO 2)

KLUSTERIENNAKOINTI ON OPPIMISPROSESSI

Yhteiskehittelystauml uusia merkityksiauml

Viljaketjun klusteriennakoinnissa on mitauml suurimmassa maumlaumlrin kysymys uudistumisestamissauml hahmotetaan klusterin uusia kehityspolkuja suhteessa tulevaisuudenkulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksiin ja siihen liittyviin uudenlaisiin ilmioumlihin ja trendeihinNiiden tunnistaminen edellyttaumlauml uudenlaista yrityskentaumln koulutuksen jaaluekehitystahojen vaumllistauml yhteistyoumltauml ja dialogia missauml etsitaumlaumln uutta tunnistetaanheikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista ja kytketaumlaumln taumltauml kokonaisuuttanykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusia merkityksiauml Merkitysten antaminenon prosessi jossa toimijat havainnoivat toimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavathavainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiota omiin toimintoihinsa tai kiinnostuksenkohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Tietoperustaa kaumlsitellaumlaumln monipuolisesti japitkaumljaumlnteisesti jotta verkoston toimijat kykenisivaumlt muodostamaan siitauml uusia merkityksiaumlMerkitysten antaminen perustuu transformationaaliseen uudistavaan oppimiseen(Beairisto ja Ruohotie 2003 Mezirow 2000)

Verkostossa kehittaumlmistyouml tapahtuu ns yhteiskehittelyprosessin avulla Yhteiskehittelynkaumlsite kuvaa verkostomaista monella eri tasolla tehtaumlvaumlauml yhteistauml ja vastavuoroistakehittaumlmistyoumltauml (mm Engestroumlm 2004 Arnkil ja Spangar 2008) Kaumlsitteellisesti kysymys onyhteistyoumln kehittymisestauml minkauml mm Sotarauta ym (2007) ja Murmann (2003) naumlkevaumltkahden tai useamman viraston tai ympaumlristoumln keskinaumlisenauml vaikuttamisena toistensavalintoihin jatai prosesseihin siten ettauml siitauml aiheutuu muutoksia Taumlmaumln lisaumlksiyhteiskehittely voidaan naumlhdauml moniammatillisena asiantuntijoiden vaumllisenauml yhteistyoumlnaumlmissauml kokemusten jakaminen eri rooleista kaumlsin tukee oppimista ja mahdollistaasitoutumisen uusiin toimintatapoihin sekauml uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymisen(mm Haho 2002) Oppiminen tapahtuu klusteriennakointiin osallistuvien tahojenkeskinaumlisenauml yhteiskehittelynauml ja sitauml tehostaa erilaista ajattelua edustavien tahojenosallistuminen asiantuntijoiden ja asiakkaiden keskinaumlinen vuorovaikutusongelmalaumlhtoumlisyys sekauml erityisesti kaumlytaumlnnoumln tyoumlhoumln liittyvaumln hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksitekeminen (mm Nonaka ym 1995 Polanyi 1997 Orlikowski 2002) Yhteiskehittelyssaumlpyritaumlaumln loumlytaumlmaumlaumln dialogin keinoin yhteisiauml kaumlsityksiauml sovittamalla yhteen erilaisianaumlkoumlkulmia tulkintoja tietoperustasta Samalla opitaan ja kasvatetaan sosiaalista paumlaumlomaa

14

Uudistavan oppiminen kaumlytaumlntoumljauml

Yhteiskehittelyprosessissa luodaan uusia kehityspolkuja ja uudistetaan alueellisenviljaklusterin tietoperustaa Kaumlyttoumlkelpoinen tietoperusta syntyy vuorovaikutusprosesseissajoissa on pohjimmiltaan kysymys uuden tiedon hankinnasta viljaklusterin ja sen toimintaatukevien tahojen kaumlyttoumloumln Kun uutta tietoa luodaan niin samalla on mahdollisuus tuottaamyoumls uusia ideoita mikauml kaumlytaumlnnoumlssauml tarkoittaa ennakointiprosessin aikana tunnistettujenhaasteiden ja ongelmien merkitysten etsimistauml Yhteiskehittelyprosessissa kaumlytetaumlaumlnmonipuolisia yhteisoumlllisiauml metodeja monikanavaista viestintaumlauml ja vuorovaikutusta jadialogista vuorovaikutusotetta Yhteiskehittelystauml muodostuu parhaimmillaan yhteisoumlllinenverkoston oppimisprosessi mitauml tuetaan monipuolisten yhteisoumlllisten metodien kutenesimerkiksi innovaatiosessioiden (mm Parjanen ym 2008) avulla

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyy uusia henkiloumlkohtaisia ja verkostotasoisiamerkitysrakenteita mitkauml kannustavat ja voimaannuttavat (Beairisto ja Ruohotie 2003)verkoston kehittaumlmistyoumlryhmiauml ja yksiloumlitauml yhauml parempien kaumlytaumlntoumljen ja ratkaisujeninnovoimiseen Innovaatioprosessit naumlhdaumlaumln taumllloumlin enemmaumlnkin jatkuvanapienimuotoisena innovaatiotoimintana ja oppimisena ja ne kohdistuvat yhtauml laillatuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Klusteriin kuuluvien yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlaumlkin aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot ovatsiis useimmiten oppimisprosessien tulos ja ne syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml mitauml verkostoituminen ja yhteiskehittelyprosessi tukevat

Sosiaalinen paumlaumloma oppimisen tukena

Vahva sosiaalinen paumlaumloma on onnistuneen yhteiskehittelyprosessin perusedellytys Sekoostuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti vuorovaikutuksesta keskinaumlisestauml luottamuksesta yhteisestaumloppimisesta ja yhteisistauml naumlkemyksistauml Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeinen tekijaumlluottamuksen rakentumisessa Oppiminen ja yhteisten kaumlsitysten luominen edellyttaumlvaumltluottamuksellista vuorovaikutussuhdetta (mm Vesalainen 2004) Innovaatiot ovatvastaavasti useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos (mm Kautonen 2008a)missauml yhteistyouml luottamus ja kommunikaatio liittyvaumlt tiukasti toisiinsa Taumlrkeimpiaumlluottamuksen laumlhteitauml ovat osaaminen avoin kommunikaatio toisen kunnioitus javastavuoroisuus (Blomqvist ym 2003)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin maantieteellinen laumlheisyys naumlyttaumlauml edistaumlvaumlnsuunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (mm Granovetter 2005) ja klusteriin on myoumlsmuodostunut rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen (vrtGranovetter 2005 Hautamaumlki 2009a) Klusteriennakoinnissa pyritaumlaumlnkin kaumlyttaumlmaumlaumlnverkostojen vaumllisessauml oppimista tukevia olemassa olevia oppimisrakenteita hyvaumlksi jarakentamaan niitauml aktivoivia ja taumlydentaumlviauml organisoitumismuotoja (esim kehittaumlmisryhmaumltsaumlaumlnnoumllliset seminaarit)

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

10

muodollisemmin ja tuotokset dokumentoidaan jaumlrjestelmaumlllisesti raportteihin elektronisiintiedostoihin ja patenttihakemuksiin Analyyttinen tietoperusta naumlyttaumlytyy viljaklusterinkehittaumlmistyoumlssauml siten ettauml alan tutkimus painottuu nykypaumlivaumlnauml erittaumlin voimakkaasti mmgeeni- nano- bioteknologiaan ravitsemus- ja energiatutkimukseen sekauml erityisesti suurissayrityksissauml tapahtuviin tuotekehitysprosesseihin (Ks Kautonen 2008b) Johtavana tutkimus-ja kehittaumlmisteemana voidaan pitaumlauml taumlllauml hetkellauml mm viljan terveysvaikutuksia jaenergiakaumlytoumln mahdollisuuksia

Synteettiseen tietoon pohjautuvilla aloilla innovaatiot syntyvaumlt paumlaumlasiallisesti jo olemassaolevan tiedon soveltamisesta tai yhdistelemaumlllauml tietoa uudella tavalla (Asheim ja Coenen2005) Laumlhtoumlkohtana on usein tarve ratkaista jokin asiakaslaumlhtoumlinen erityinen ongelmaTietoa tuotetaan usein testaus- ja kokeiluprosessien tietokoneperustaisten simulaatioidentai kaumlytaumlnnoumln asiakasprojektien kautta Uusina innovatiivisina ratkaisuina tai tyoumlnauml ilmenevaumltieto on synteettiseen tietoon perustuvilla aloilla ainakin osittain kodifioitua Kuitenkinhiljainen tieto on usein taumlssauml tietotyypissauml taumlrkeaumlmpaumlauml kuin analyyttisessauml tiedossa Taumlmaumljohtuu paljolti siitauml ettauml synteettisen tietoperustan tieto syntyy usein tyoumlssauml hankitunkokemuksen seurauksena sekauml tekemisen ja vuorovaikutuksen kautta tapahtuvastaoppimisesta Viljaklusterissa synteettinen tieto on tarpeen mm erilaisten tuotanto- japalveluprosessien uudistamisessa Tieto voi olla esimerkiksi hiljaista kokemuksellista tietoatuotantoprosessien saumlaumltaumlmisestauml tai vaikkapa asiakaspalautetietojen kaumlyttaumlmistaumlkuluttajaviestinnaumln kehittaumlmiseen (Ks Kautonen 2008b)

Symbolinen tietoperusta (Mariussen ja Asheim 2003 21ndash22) on tyypillistauml luovilla aloillakuten esimerkiksi mainos- tai muotoilualoilla joissa merkittaumlvauml osa arvonlisaumlyksestaumlperustuu ideoiden ja uusien mielikuvien luomiseen eikauml niinkaumlaumln fyysiseentuotantoprosessiin Kulttuuriseen tietoon sisaumlltyy tarve ymmaumlrtaumlauml erilaisia tapoja ja normejasekauml tiettyjen sosiaalisten kohderyhmien jokapaumlivaumlisiauml elaumlmaumlnvalintoja Naumlin ollensymbolinen tieto syntyy usein hyvinkin kulttuurisidonnaisista tulkinnoista joita tehdaumlaumlnihmisten tavoista ja tottumuksista Taumlssauml tietotyypissauml hiljaisella tiedolla on suuri painoarvoja alan asiantuntijoiden kykyauml havainnoida tulkita ja visioida kokemaansa sekauml taitoakaumlyttaumlauml mielikuvitustaan arvostetaan enemmaumln kuin virallisia tutkintoja Kulttuurinentietoperusta on myoumls taumlrkeauml niille perinteisille valmistavan teollisuuden aloille kutenelintarvike- ja vaatetusteollisuudessa Viljaklusterissa tarvitaan erityisen paljon symbolistatietoperustaa jotta voidaan ymmaumlrtaumlauml kuluttajia ja vallitsevaa ruokakulttuuria sekaumlmukauttaa tuotantoa kysynnaumln mukaiseksi (Ks Kautonen 2008b)

Tulevaisuustaulukosta osaamistarpeisiin

Eri tutkimusmenetelmillauml tuotettua valtakunnallista viljaklusterin tietoperustaa kaumlytetaumlaumlnsyksyllauml 2010 vaihtoehtoisten viljaklusterin tulevaisuuden skenaarion luomiseen Skenaarionluomisessa kaumlytetaumlaumln apumenetelmaumlnauml tulevaisuustaulukkoa mihin eritutkimusmenetelmistauml saadut tulokset on sijoitettu Tulevaisuustaulukko on rakennettuPorterin kehittaumlmaumln timanttimallin (Porter 1990 159) mukaisesti Timanttimallissakilpailukykyauml selitetaumlaumln neljaumln tekijaumln vaumllisenauml keskinaumlisenauml vaikutuksena Naumlitauml tekijoumlitaumlovat tuotannontekijaumlolot kysyntaumlolot laumlhi- ja tukialat sekauml kilpailukenttauml Lisaumlksi timantineri osiin vaikuttavat julkinen valta sattuma ja yritysten monikansalliset liiketoimet

11

Timanttimalli kertoo mistauml yrityksen ulkoisista laumlhteistauml toimialan ja alueellisenyritysryppaumlaumln kilpailuedut ovat peraumlisin Kilpailuedun tavoittelussa pyritaumlaumln erityisestisiihen ettauml yritykset loumlytaumlvaumlt uusia ja tuottavampia tapoja toimia kilpailuilla markkinoilla jane pystyvaumlt sitauml kautta tuomaan uusia innovaatioita markkinoille Kilpailu pakottaa siisPorterin (1990) mukaan innovoimaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia joidenkilpailuetu voi muodostua paitsi kansallisesti niin kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlksi Klusterienkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta on erityisen taumlrkeaumlauml tunnistaa paitsi klusterin yleiseenkilpailukykyyn vaikuttavat tekijaumlt niin myoumls huomioida kunkin alueen kilpailukyvynerityispiirteet (Ketels 2003) Tyoumlvaiheessa on siis kysymys klusterianalyysista missaumlhuomioidaan mahdollisuuksien mukaan myoumls mm Asheimin ym (2006) ja Gordon jaMcCannin (2000) Porterin (1990) teoriaa kohtaan esittaumlmauml kritiikki globalisoitumisenaiheuttamista muutoksista timanttimallin tekijoumlihin

Kaumlytaumlnnoumlssauml klusterianalyysi toteutetaan siten ettauml tulevaisuustaulukosta muodostetaansyyskuussa 2010 kuluttajaskenaario missauml tarinallisesti kerrotaan tulevaisuuden kuluttajanarjesta haumlnen arvoistaan kulutuskaumlyttaumlytymisestaumlaumln valintakriteereistaumlaumln ym Taumlmaumlnjaumllkeen Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin keskeisten yritysten johto ja asiantuntijat kokoontuvattulevaisuustyoumlpajoihin missauml pohditaan mitauml skenaarion toteutuminen vaikuttaa yritystenja klusterin eri osien toimintaan Taumlmaumln jaumllkeen yritykset muodostavatyhteiskehittelyprosessin avulla erilliset tarinalliset skenaariot klusterin eri osille(alkutuotanto elintarviketeollisuus vaumlhittaumliskauppa hotelli- ravintola- ja catering) Lopuksitaumlmauml skenaarioiden joukko sijoitetaan autenttista viljaketjua muistuttavaksi rdquopelloltapoumlytaumlaumlnrdquo-ketjuksi minkauml tarkoituksena on helpottaa ketjun yhteisten toimintojen jayhtymaumlkohtien tunnistamista ja arviointia Analyysin lopuksi keskitytaumlaumln pohtimaan jatekemaumlaumln naumlkyvaumlksi yhteisten toimintojen ja yhtymaumlkohtien edellyttaumlmaumlauml osaamista Niidenavulla muodostetaan vuoden 2010 loppuun mennessauml tulevaisuudessa tarvittavatvaltakunnalliset viljaklusterin osaamistarpeet

Osaamiskysynnaumln ja osaamistarjonnan kohtaaminen

Viljaklusterin tulevaisuuden alueellinen osaamiskysyntauml saadaan esiin kun yhteisoumlllisestisyksyllauml 2010 luotuja osaamistarpeita arvioidaan alueellisten tarpeiden ja olosuhteidennaumlkoumlkulmasta Taumllloumlin valtakunnallisen osaamistarpeet rdquoalueellistetaanrdquo Tyoumlpajoihinosallistuu klusterin edustajia eri alojen yrityksistauml koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekaumlaluekehitysyksikoumlistauml Kysymys on itse asiassa siitauml ettauml tyoumlpajoissa pyritaumlaumln tunnistamaanevolutionaariseen muutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita jamerkityksiauml sekauml tulevaisuuden kompetenssitarpeita (Sotarauta ym 2008 Sotarauta 2005)(vrt KUVIO 3) Taumlrkeaumlauml olisi myoumls kyetauml tunnistamaan niitauml prosesseja joiden myoumltaumltuotannon jakelun ja kulutuksen organisoituminen muuttuu ajan kuluessa (Boschma ym2007) Taumlmaumln vuoksi viljaklusterin ennakoinnissa korostuu kuluttajalaumlhtoumlisyys minkaumlmuutos on yhauml nopeampaa ja kompleksisempaa Se on johtanut pysyvaumlaumln muutokseenjolloin klusterin kyky jatkuvaan itseuudistumiseen muodostuu taumlrkeaumlksi Itseuudistuminentarkoittaa taumlssauml kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata nopeastitoimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (mm Kostiainen 2008 Lester 2006)

Kaumlytaumlnnoumlssauml tyoumlpajoissa selvitetaumlaumln yhteisoumlllisin menetelmien Paumlijaumlt-Haumlmeenviljaklusterissa tulevaisuudessa tarvittavaa uutta osaamista Projekti on tuottanut aiemmin

12

tulevaisuutta koskevan valtakunnallisen tietoperustan missauml on nykyhetken tietaumlmyksenpohjalta tunnistettu keskeisimmaumlt muutoshaasteet Tyoumlpajoissa on tavoitteena tehdauml pitkaumlnaikavaumllin rdquotutkimusmatkailuardquo (Sotarauta ym 2008) siten ettauml haasteista kyetaumlaumln luomaanuusia merkityksiauml ja loumlydetaumlaumln yhteinen kaumlsitys uuden tiedon uusien resurssien jakompetenssien tarpeesta tulevaisuudessa (vrt KUVIO 2)

KUVIO 2 Itseuudistumisen kapasiteetin peruselementit (Sotarauta ym 2008)

Osaamistarpeiden muodostaminen on parhaimmillaan oppimisprosessi mikauml liittaumlauml yhaumltiiviimmin klusterin eri osia toisiinsa Yhteinen tietoperusta ja muutoshaasteidenvaikuttavuuden arviointi liittyy samalla hyvin laumlheisesti koko verkoston osaamisenjohtamiseen Klusteriin kuuluvat yritykset saavat tietoperustan oman osaamisensakehittaumlmiseen ja toisaalta myoumls perustan siihen mitauml klusterin tulee kokonaisuudessaanosata jotta se menestyisi tulevaisuudessa Samalla yritykset joutuvat pohtimaan omaarooliaan ja osaamistaan osana klusterin kehittymistauml Kysymykset ovat luonteeltaanstrategisia Kysymys on tietoperustan hyoumldyntaumlmisestauml (Vrt KUVIO 2)

Projektin seuraavassa vaiheessa on tavoitteena tehdauml alueellisesti naumlkyvaumlksi se mitaumlosaamistarjontaa Paumlijaumlt-Haumlmeen alueen koulutus tulevaisuudessa tuottaa nykyisillaumlkoulutusrakenteilla koulutussisaumllloumlillauml pedagogisilla ratkaisuilla jne Vertailemallaviljaklusteriin kohdistuvaa tulevaisuuden osaamiskysyntaumlauml ja koulutuksen nykyistaumlosaamistarjontaa voidaan hahmottaa niiden vaumllistauml rdquoosaamiskuiluardquo Tavoitteena on ettaumlosaamiskysyntauml ja osaamistarjonta kohtaavat tulevaisuudessa joten osaamiskuiluntaumlyttaumlmiseksi (osaamisen kohtaannon parantamiseksi) tarvitaan yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen yhteistauml kaumlsitystauml siitauml millaisia toimenpiteitauml jaratkaisuja osaamisen kohtaanto edellyttaumlauml Taumlmauml on merkittaumlvauml vaihe klusteriennakoinnissasillauml osaamisen kohtaannolla pystytaumlaumln vaikuttamaan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterintulevaisuuden kilpailukykyyn Kysymys on taumllloumlin siitauml miten johto ja asiantuntijat kykenevaumlt

13

hyoumldyntaumlmaumlaumln ennakoinnin avulla saatua uutta tietaumlmystauml tulevaisuudessa tarvittavistaresursseista ja kompetenssista ja miten uusi tietaumlmys saadaan kaumlaumlnnettyauml innovatiiviseksiuudenlaiseksi eri tahojen ja eri verkostojen vaumlliseksi yhteistoiminnaksi missauml verkoston eriinstituutiot (esim koulutus) kykenevaumlt uudistumaan (vrt KUVIO 2)

KLUSTERIENNAKOINTI ON OPPIMISPROSESSI

Yhteiskehittelystauml uusia merkityksiauml

Viljaketjun klusteriennakoinnissa on mitauml suurimmassa maumlaumlrin kysymys uudistumisestamissauml hahmotetaan klusterin uusia kehityspolkuja suhteessa tulevaisuudenkulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksiin ja siihen liittyviin uudenlaisiin ilmioumlihin ja trendeihinNiiden tunnistaminen edellyttaumlauml uudenlaista yrityskentaumln koulutuksen jaaluekehitystahojen vaumllistauml yhteistyoumltauml ja dialogia missauml etsitaumlaumln uutta tunnistetaanheikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista ja kytketaumlaumln taumltauml kokonaisuuttanykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusia merkityksiauml Merkitysten antaminenon prosessi jossa toimijat havainnoivat toimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavathavainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiota omiin toimintoihinsa tai kiinnostuksenkohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Tietoperustaa kaumlsitellaumlaumln monipuolisesti japitkaumljaumlnteisesti jotta verkoston toimijat kykenisivaumlt muodostamaan siitauml uusia merkityksiaumlMerkitysten antaminen perustuu transformationaaliseen uudistavaan oppimiseen(Beairisto ja Ruohotie 2003 Mezirow 2000)

Verkostossa kehittaumlmistyouml tapahtuu ns yhteiskehittelyprosessin avulla Yhteiskehittelynkaumlsite kuvaa verkostomaista monella eri tasolla tehtaumlvaumlauml yhteistauml ja vastavuoroistakehittaumlmistyoumltauml (mm Engestroumlm 2004 Arnkil ja Spangar 2008) Kaumlsitteellisesti kysymys onyhteistyoumln kehittymisestauml minkauml mm Sotarauta ym (2007) ja Murmann (2003) naumlkevaumltkahden tai useamman viraston tai ympaumlristoumln keskinaumlisenauml vaikuttamisena toistensavalintoihin jatai prosesseihin siten ettauml siitauml aiheutuu muutoksia Taumlmaumln lisaumlksiyhteiskehittely voidaan naumlhdauml moniammatillisena asiantuntijoiden vaumllisenauml yhteistyoumlnaumlmissauml kokemusten jakaminen eri rooleista kaumlsin tukee oppimista ja mahdollistaasitoutumisen uusiin toimintatapoihin sekauml uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymisen(mm Haho 2002) Oppiminen tapahtuu klusteriennakointiin osallistuvien tahojenkeskinaumlisenauml yhteiskehittelynauml ja sitauml tehostaa erilaista ajattelua edustavien tahojenosallistuminen asiantuntijoiden ja asiakkaiden keskinaumlinen vuorovaikutusongelmalaumlhtoumlisyys sekauml erityisesti kaumlytaumlnnoumln tyoumlhoumln liittyvaumln hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksitekeminen (mm Nonaka ym 1995 Polanyi 1997 Orlikowski 2002) Yhteiskehittelyssaumlpyritaumlaumln loumlytaumlmaumlaumln dialogin keinoin yhteisiauml kaumlsityksiauml sovittamalla yhteen erilaisianaumlkoumlkulmia tulkintoja tietoperustasta Samalla opitaan ja kasvatetaan sosiaalista paumlaumlomaa

14

Uudistavan oppiminen kaumlytaumlntoumljauml

Yhteiskehittelyprosessissa luodaan uusia kehityspolkuja ja uudistetaan alueellisenviljaklusterin tietoperustaa Kaumlyttoumlkelpoinen tietoperusta syntyy vuorovaikutusprosesseissajoissa on pohjimmiltaan kysymys uuden tiedon hankinnasta viljaklusterin ja sen toimintaatukevien tahojen kaumlyttoumloumln Kun uutta tietoa luodaan niin samalla on mahdollisuus tuottaamyoumls uusia ideoita mikauml kaumlytaumlnnoumlssauml tarkoittaa ennakointiprosessin aikana tunnistettujenhaasteiden ja ongelmien merkitysten etsimistauml Yhteiskehittelyprosessissa kaumlytetaumlaumlnmonipuolisia yhteisoumlllisiauml metodeja monikanavaista viestintaumlauml ja vuorovaikutusta jadialogista vuorovaikutusotetta Yhteiskehittelystauml muodostuu parhaimmillaan yhteisoumlllinenverkoston oppimisprosessi mitauml tuetaan monipuolisten yhteisoumlllisten metodien kutenesimerkiksi innovaatiosessioiden (mm Parjanen ym 2008) avulla

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyy uusia henkiloumlkohtaisia ja verkostotasoisiamerkitysrakenteita mitkauml kannustavat ja voimaannuttavat (Beairisto ja Ruohotie 2003)verkoston kehittaumlmistyoumlryhmiauml ja yksiloumlitauml yhauml parempien kaumlytaumlntoumljen ja ratkaisujeninnovoimiseen Innovaatioprosessit naumlhdaumlaumln taumllloumlin enemmaumlnkin jatkuvanapienimuotoisena innovaatiotoimintana ja oppimisena ja ne kohdistuvat yhtauml laillatuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Klusteriin kuuluvien yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlaumlkin aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot ovatsiis useimmiten oppimisprosessien tulos ja ne syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml mitauml verkostoituminen ja yhteiskehittelyprosessi tukevat

Sosiaalinen paumlaumloma oppimisen tukena

Vahva sosiaalinen paumlaumloma on onnistuneen yhteiskehittelyprosessin perusedellytys Sekoostuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti vuorovaikutuksesta keskinaumlisestauml luottamuksesta yhteisestaumloppimisesta ja yhteisistauml naumlkemyksistauml Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeinen tekijaumlluottamuksen rakentumisessa Oppiminen ja yhteisten kaumlsitysten luominen edellyttaumlvaumltluottamuksellista vuorovaikutussuhdetta (mm Vesalainen 2004) Innovaatiot ovatvastaavasti useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos (mm Kautonen 2008a)missauml yhteistyouml luottamus ja kommunikaatio liittyvaumlt tiukasti toisiinsa Taumlrkeimpiaumlluottamuksen laumlhteitauml ovat osaaminen avoin kommunikaatio toisen kunnioitus javastavuoroisuus (Blomqvist ym 2003)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin maantieteellinen laumlheisyys naumlyttaumlauml edistaumlvaumlnsuunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (mm Granovetter 2005) ja klusteriin on myoumlsmuodostunut rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen (vrtGranovetter 2005 Hautamaumlki 2009a) Klusteriennakoinnissa pyritaumlaumlnkin kaumlyttaumlmaumlaumlnverkostojen vaumllisessauml oppimista tukevia olemassa olevia oppimisrakenteita hyvaumlksi jarakentamaan niitauml aktivoivia ja taumlydentaumlviauml organisoitumismuotoja (esim kehittaumlmisryhmaumltsaumlaumlnnoumllliset seminaarit)

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

11

Timanttimalli kertoo mistauml yrityksen ulkoisista laumlhteistauml toimialan ja alueellisenyritysryppaumlaumln kilpailuedut ovat peraumlisin Kilpailuedun tavoittelussa pyritaumlaumln erityisestisiihen ettauml yritykset loumlytaumlvaumlt uusia ja tuottavampia tapoja toimia kilpailuilla markkinoilla jane pystyvaumlt sitauml kautta tuomaan uusia innovaatioita markkinoille Kilpailu pakottaa siisPorterin (1990) mukaan innovoimaan uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia joidenkilpailuetu voi muodostua paitsi kansallisesti niin kansainvaumllisesti merkittaumlvaumlksi Klusterienkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta on erityisen taumlrkeaumlauml tunnistaa paitsi klusterin yleiseenkilpailukykyyn vaikuttavat tekijaumlt niin myoumls huomioida kunkin alueen kilpailukyvynerityispiirteet (Ketels 2003) Tyoumlvaiheessa on siis kysymys klusterianalyysista missaumlhuomioidaan mahdollisuuksien mukaan myoumls mm Asheimin ym (2006) ja Gordon jaMcCannin (2000) Porterin (1990) teoriaa kohtaan esittaumlmauml kritiikki globalisoitumisenaiheuttamista muutoksista timanttimallin tekijoumlihin

Kaumlytaumlnnoumlssauml klusterianalyysi toteutetaan siten ettauml tulevaisuustaulukosta muodostetaansyyskuussa 2010 kuluttajaskenaario missauml tarinallisesti kerrotaan tulevaisuuden kuluttajanarjesta haumlnen arvoistaan kulutuskaumlyttaumlytymisestaumlaumln valintakriteereistaumlaumln ym Taumlmaumlnjaumllkeen Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin keskeisten yritysten johto ja asiantuntijat kokoontuvattulevaisuustyoumlpajoihin missauml pohditaan mitauml skenaarion toteutuminen vaikuttaa yritystenja klusterin eri osien toimintaan Taumlmaumln jaumllkeen yritykset muodostavatyhteiskehittelyprosessin avulla erilliset tarinalliset skenaariot klusterin eri osille(alkutuotanto elintarviketeollisuus vaumlhittaumliskauppa hotelli- ravintola- ja catering) Lopuksitaumlmauml skenaarioiden joukko sijoitetaan autenttista viljaketjua muistuttavaksi rdquopelloltapoumlytaumlaumlnrdquo-ketjuksi minkauml tarkoituksena on helpottaa ketjun yhteisten toimintojen jayhtymaumlkohtien tunnistamista ja arviointia Analyysin lopuksi keskitytaumlaumln pohtimaan jatekemaumlaumln naumlkyvaumlksi yhteisten toimintojen ja yhtymaumlkohtien edellyttaumlmaumlauml osaamista Niidenavulla muodostetaan vuoden 2010 loppuun mennessauml tulevaisuudessa tarvittavatvaltakunnalliset viljaklusterin osaamistarpeet

Osaamiskysynnaumln ja osaamistarjonnan kohtaaminen

Viljaklusterin tulevaisuuden alueellinen osaamiskysyntauml saadaan esiin kun yhteisoumlllisestisyksyllauml 2010 luotuja osaamistarpeita arvioidaan alueellisten tarpeiden ja olosuhteidennaumlkoumlkulmasta Taumllloumlin valtakunnallisen osaamistarpeet rdquoalueellistetaanrdquo Tyoumlpajoihinosallistuu klusterin edustajia eri alojen yrityksistauml koulutus- ja tutkimuslaitoksista sekaumlaluekehitysyksikoumlistauml Kysymys on itse asiassa siitauml ettauml tyoumlpajoissa pyritaumlaumln tunnistamaanevolutionaariseen muutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita jamerkityksiauml sekauml tulevaisuuden kompetenssitarpeita (Sotarauta ym 2008 Sotarauta 2005)(vrt KUVIO 3) Taumlrkeaumlauml olisi myoumls kyetauml tunnistamaan niitauml prosesseja joiden myoumltaumltuotannon jakelun ja kulutuksen organisoituminen muuttuu ajan kuluessa (Boschma ym2007) Taumlmaumln vuoksi viljaklusterin ennakoinnissa korostuu kuluttajalaumlhtoumlisyys minkaumlmuutos on yhauml nopeampaa ja kompleksisempaa Se on johtanut pysyvaumlaumln muutokseenjolloin klusterin kyky jatkuvaan itseuudistumiseen muodostuu taumlrkeaumlksi Itseuudistuminentarkoittaa taumlssauml kykyauml sopeutua joustavasti muuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata nopeastitoimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (mm Kostiainen 2008 Lester 2006)

Kaumlytaumlnnoumlssauml tyoumlpajoissa selvitetaumlaumln yhteisoumlllisin menetelmien Paumlijaumlt-Haumlmeenviljaklusterissa tulevaisuudessa tarvittavaa uutta osaamista Projekti on tuottanut aiemmin

12

tulevaisuutta koskevan valtakunnallisen tietoperustan missauml on nykyhetken tietaumlmyksenpohjalta tunnistettu keskeisimmaumlt muutoshaasteet Tyoumlpajoissa on tavoitteena tehdauml pitkaumlnaikavaumllin rdquotutkimusmatkailuardquo (Sotarauta ym 2008) siten ettauml haasteista kyetaumlaumln luomaanuusia merkityksiauml ja loumlydetaumlaumln yhteinen kaumlsitys uuden tiedon uusien resurssien jakompetenssien tarpeesta tulevaisuudessa (vrt KUVIO 2)

KUVIO 2 Itseuudistumisen kapasiteetin peruselementit (Sotarauta ym 2008)

Osaamistarpeiden muodostaminen on parhaimmillaan oppimisprosessi mikauml liittaumlauml yhaumltiiviimmin klusterin eri osia toisiinsa Yhteinen tietoperusta ja muutoshaasteidenvaikuttavuuden arviointi liittyy samalla hyvin laumlheisesti koko verkoston osaamisenjohtamiseen Klusteriin kuuluvat yritykset saavat tietoperustan oman osaamisensakehittaumlmiseen ja toisaalta myoumls perustan siihen mitauml klusterin tulee kokonaisuudessaanosata jotta se menestyisi tulevaisuudessa Samalla yritykset joutuvat pohtimaan omaarooliaan ja osaamistaan osana klusterin kehittymistauml Kysymykset ovat luonteeltaanstrategisia Kysymys on tietoperustan hyoumldyntaumlmisestauml (Vrt KUVIO 2)

Projektin seuraavassa vaiheessa on tavoitteena tehdauml alueellisesti naumlkyvaumlksi se mitaumlosaamistarjontaa Paumlijaumlt-Haumlmeen alueen koulutus tulevaisuudessa tuottaa nykyisillaumlkoulutusrakenteilla koulutussisaumllloumlillauml pedagogisilla ratkaisuilla jne Vertailemallaviljaklusteriin kohdistuvaa tulevaisuuden osaamiskysyntaumlauml ja koulutuksen nykyistaumlosaamistarjontaa voidaan hahmottaa niiden vaumllistauml rdquoosaamiskuiluardquo Tavoitteena on ettaumlosaamiskysyntauml ja osaamistarjonta kohtaavat tulevaisuudessa joten osaamiskuiluntaumlyttaumlmiseksi (osaamisen kohtaannon parantamiseksi) tarvitaan yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen yhteistauml kaumlsitystauml siitauml millaisia toimenpiteitauml jaratkaisuja osaamisen kohtaanto edellyttaumlauml Taumlmauml on merkittaumlvauml vaihe klusteriennakoinnissasillauml osaamisen kohtaannolla pystytaumlaumln vaikuttamaan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterintulevaisuuden kilpailukykyyn Kysymys on taumllloumlin siitauml miten johto ja asiantuntijat kykenevaumlt

13

hyoumldyntaumlmaumlaumln ennakoinnin avulla saatua uutta tietaumlmystauml tulevaisuudessa tarvittavistaresursseista ja kompetenssista ja miten uusi tietaumlmys saadaan kaumlaumlnnettyauml innovatiiviseksiuudenlaiseksi eri tahojen ja eri verkostojen vaumlliseksi yhteistoiminnaksi missauml verkoston eriinstituutiot (esim koulutus) kykenevaumlt uudistumaan (vrt KUVIO 2)

KLUSTERIENNAKOINTI ON OPPIMISPROSESSI

Yhteiskehittelystauml uusia merkityksiauml

Viljaketjun klusteriennakoinnissa on mitauml suurimmassa maumlaumlrin kysymys uudistumisestamissauml hahmotetaan klusterin uusia kehityspolkuja suhteessa tulevaisuudenkulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksiin ja siihen liittyviin uudenlaisiin ilmioumlihin ja trendeihinNiiden tunnistaminen edellyttaumlauml uudenlaista yrityskentaumln koulutuksen jaaluekehitystahojen vaumllistauml yhteistyoumltauml ja dialogia missauml etsitaumlaumln uutta tunnistetaanheikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista ja kytketaumlaumln taumltauml kokonaisuuttanykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusia merkityksiauml Merkitysten antaminenon prosessi jossa toimijat havainnoivat toimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavathavainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiota omiin toimintoihinsa tai kiinnostuksenkohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Tietoperustaa kaumlsitellaumlaumln monipuolisesti japitkaumljaumlnteisesti jotta verkoston toimijat kykenisivaumlt muodostamaan siitauml uusia merkityksiaumlMerkitysten antaminen perustuu transformationaaliseen uudistavaan oppimiseen(Beairisto ja Ruohotie 2003 Mezirow 2000)

Verkostossa kehittaumlmistyouml tapahtuu ns yhteiskehittelyprosessin avulla Yhteiskehittelynkaumlsite kuvaa verkostomaista monella eri tasolla tehtaumlvaumlauml yhteistauml ja vastavuoroistakehittaumlmistyoumltauml (mm Engestroumlm 2004 Arnkil ja Spangar 2008) Kaumlsitteellisesti kysymys onyhteistyoumln kehittymisestauml minkauml mm Sotarauta ym (2007) ja Murmann (2003) naumlkevaumltkahden tai useamman viraston tai ympaumlristoumln keskinaumlisenauml vaikuttamisena toistensavalintoihin jatai prosesseihin siten ettauml siitauml aiheutuu muutoksia Taumlmaumln lisaumlksiyhteiskehittely voidaan naumlhdauml moniammatillisena asiantuntijoiden vaumllisenauml yhteistyoumlnaumlmissauml kokemusten jakaminen eri rooleista kaumlsin tukee oppimista ja mahdollistaasitoutumisen uusiin toimintatapoihin sekauml uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymisen(mm Haho 2002) Oppiminen tapahtuu klusteriennakointiin osallistuvien tahojenkeskinaumlisenauml yhteiskehittelynauml ja sitauml tehostaa erilaista ajattelua edustavien tahojenosallistuminen asiantuntijoiden ja asiakkaiden keskinaumlinen vuorovaikutusongelmalaumlhtoumlisyys sekauml erityisesti kaumlytaumlnnoumln tyoumlhoumln liittyvaumln hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksitekeminen (mm Nonaka ym 1995 Polanyi 1997 Orlikowski 2002) Yhteiskehittelyssaumlpyritaumlaumln loumlytaumlmaumlaumln dialogin keinoin yhteisiauml kaumlsityksiauml sovittamalla yhteen erilaisianaumlkoumlkulmia tulkintoja tietoperustasta Samalla opitaan ja kasvatetaan sosiaalista paumlaumlomaa

14

Uudistavan oppiminen kaumlytaumlntoumljauml

Yhteiskehittelyprosessissa luodaan uusia kehityspolkuja ja uudistetaan alueellisenviljaklusterin tietoperustaa Kaumlyttoumlkelpoinen tietoperusta syntyy vuorovaikutusprosesseissajoissa on pohjimmiltaan kysymys uuden tiedon hankinnasta viljaklusterin ja sen toimintaatukevien tahojen kaumlyttoumloumln Kun uutta tietoa luodaan niin samalla on mahdollisuus tuottaamyoumls uusia ideoita mikauml kaumlytaumlnnoumlssauml tarkoittaa ennakointiprosessin aikana tunnistettujenhaasteiden ja ongelmien merkitysten etsimistauml Yhteiskehittelyprosessissa kaumlytetaumlaumlnmonipuolisia yhteisoumlllisiauml metodeja monikanavaista viestintaumlauml ja vuorovaikutusta jadialogista vuorovaikutusotetta Yhteiskehittelystauml muodostuu parhaimmillaan yhteisoumlllinenverkoston oppimisprosessi mitauml tuetaan monipuolisten yhteisoumlllisten metodien kutenesimerkiksi innovaatiosessioiden (mm Parjanen ym 2008) avulla

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyy uusia henkiloumlkohtaisia ja verkostotasoisiamerkitysrakenteita mitkauml kannustavat ja voimaannuttavat (Beairisto ja Ruohotie 2003)verkoston kehittaumlmistyoumlryhmiauml ja yksiloumlitauml yhauml parempien kaumlytaumlntoumljen ja ratkaisujeninnovoimiseen Innovaatioprosessit naumlhdaumlaumln taumllloumlin enemmaumlnkin jatkuvanapienimuotoisena innovaatiotoimintana ja oppimisena ja ne kohdistuvat yhtauml laillatuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Klusteriin kuuluvien yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlaumlkin aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot ovatsiis useimmiten oppimisprosessien tulos ja ne syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml mitauml verkostoituminen ja yhteiskehittelyprosessi tukevat

Sosiaalinen paumlaumloma oppimisen tukena

Vahva sosiaalinen paumlaumloma on onnistuneen yhteiskehittelyprosessin perusedellytys Sekoostuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti vuorovaikutuksesta keskinaumlisestauml luottamuksesta yhteisestaumloppimisesta ja yhteisistauml naumlkemyksistauml Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeinen tekijaumlluottamuksen rakentumisessa Oppiminen ja yhteisten kaumlsitysten luominen edellyttaumlvaumltluottamuksellista vuorovaikutussuhdetta (mm Vesalainen 2004) Innovaatiot ovatvastaavasti useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos (mm Kautonen 2008a)missauml yhteistyouml luottamus ja kommunikaatio liittyvaumlt tiukasti toisiinsa Taumlrkeimpiaumlluottamuksen laumlhteitauml ovat osaaminen avoin kommunikaatio toisen kunnioitus javastavuoroisuus (Blomqvist ym 2003)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin maantieteellinen laumlheisyys naumlyttaumlauml edistaumlvaumlnsuunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (mm Granovetter 2005) ja klusteriin on myoumlsmuodostunut rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen (vrtGranovetter 2005 Hautamaumlki 2009a) Klusteriennakoinnissa pyritaumlaumlnkin kaumlyttaumlmaumlaumlnverkostojen vaumllisessauml oppimista tukevia olemassa olevia oppimisrakenteita hyvaumlksi jarakentamaan niitauml aktivoivia ja taumlydentaumlviauml organisoitumismuotoja (esim kehittaumlmisryhmaumltsaumlaumlnnoumllliset seminaarit)

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

12

tulevaisuutta koskevan valtakunnallisen tietoperustan missauml on nykyhetken tietaumlmyksenpohjalta tunnistettu keskeisimmaumlt muutoshaasteet Tyoumlpajoissa on tavoitteena tehdauml pitkaumlnaikavaumllin rdquotutkimusmatkailuardquo (Sotarauta ym 2008) siten ettauml haasteista kyetaumlaumln luomaanuusia merkityksiauml ja loumlydetaumlaumln yhteinen kaumlsitys uuden tiedon uusien resurssien jakompetenssien tarpeesta tulevaisuudessa (vrt KUVIO 2)

KUVIO 2 Itseuudistumisen kapasiteetin peruselementit (Sotarauta ym 2008)

Osaamistarpeiden muodostaminen on parhaimmillaan oppimisprosessi mikauml liittaumlauml yhaumltiiviimmin klusterin eri osia toisiinsa Yhteinen tietoperusta ja muutoshaasteidenvaikuttavuuden arviointi liittyy samalla hyvin laumlheisesti koko verkoston osaamisenjohtamiseen Klusteriin kuuluvat yritykset saavat tietoperustan oman osaamisensakehittaumlmiseen ja toisaalta myoumls perustan siihen mitauml klusterin tulee kokonaisuudessaanosata jotta se menestyisi tulevaisuudessa Samalla yritykset joutuvat pohtimaan omaarooliaan ja osaamistaan osana klusterin kehittymistauml Kysymykset ovat luonteeltaanstrategisia Kysymys on tietoperustan hyoumldyntaumlmisestauml (Vrt KUVIO 2)

Projektin seuraavassa vaiheessa on tavoitteena tehdauml alueellisesti naumlkyvaumlksi se mitaumlosaamistarjontaa Paumlijaumlt-Haumlmeen alueen koulutus tulevaisuudessa tuottaa nykyisillaumlkoulutusrakenteilla koulutussisaumllloumlillauml pedagogisilla ratkaisuilla jne Vertailemallaviljaklusteriin kohdistuvaa tulevaisuuden osaamiskysyntaumlauml ja koulutuksen nykyistaumlosaamistarjontaa voidaan hahmottaa niiden vaumllistauml rdquoosaamiskuiluardquo Tavoitteena on ettaumlosaamiskysyntauml ja osaamistarjonta kohtaavat tulevaisuudessa joten osaamiskuiluntaumlyttaumlmiseksi (osaamisen kohtaannon parantamiseksi) tarvitaan yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen yhteistauml kaumlsitystauml siitauml millaisia toimenpiteitauml jaratkaisuja osaamisen kohtaanto edellyttaumlauml Taumlmauml on merkittaumlvauml vaihe klusteriennakoinnissasillauml osaamisen kohtaannolla pystytaumlaumln vaikuttamaan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterintulevaisuuden kilpailukykyyn Kysymys on taumllloumlin siitauml miten johto ja asiantuntijat kykenevaumlt

13

hyoumldyntaumlmaumlaumln ennakoinnin avulla saatua uutta tietaumlmystauml tulevaisuudessa tarvittavistaresursseista ja kompetenssista ja miten uusi tietaumlmys saadaan kaumlaumlnnettyauml innovatiiviseksiuudenlaiseksi eri tahojen ja eri verkostojen vaumlliseksi yhteistoiminnaksi missauml verkoston eriinstituutiot (esim koulutus) kykenevaumlt uudistumaan (vrt KUVIO 2)

KLUSTERIENNAKOINTI ON OPPIMISPROSESSI

Yhteiskehittelystauml uusia merkityksiauml

Viljaketjun klusteriennakoinnissa on mitauml suurimmassa maumlaumlrin kysymys uudistumisestamissauml hahmotetaan klusterin uusia kehityspolkuja suhteessa tulevaisuudenkulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksiin ja siihen liittyviin uudenlaisiin ilmioumlihin ja trendeihinNiiden tunnistaminen edellyttaumlauml uudenlaista yrityskentaumln koulutuksen jaaluekehitystahojen vaumllistauml yhteistyoumltauml ja dialogia missauml etsitaumlaumln uutta tunnistetaanheikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista ja kytketaumlaumln taumltauml kokonaisuuttanykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusia merkityksiauml Merkitysten antaminenon prosessi jossa toimijat havainnoivat toimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavathavainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiota omiin toimintoihinsa tai kiinnostuksenkohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Tietoperustaa kaumlsitellaumlaumln monipuolisesti japitkaumljaumlnteisesti jotta verkoston toimijat kykenisivaumlt muodostamaan siitauml uusia merkityksiaumlMerkitysten antaminen perustuu transformationaaliseen uudistavaan oppimiseen(Beairisto ja Ruohotie 2003 Mezirow 2000)

Verkostossa kehittaumlmistyouml tapahtuu ns yhteiskehittelyprosessin avulla Yhteiskehittelynkaumlsite kuvaa verkostomaista monella eri tasolla tehtaumlvaumlauml yhteistauml ja vastavuoroistakehittaumlmistyoumltauml (mm Engestroumlm 2004 Arnkil ja Spangar 2008) Kaumlsitteellisesti kysymys onyhteistyoumln kehittymisestauml minkauml mm Sotarauta ym (2007) ja Murmann (2003) naumlkevaumltkahden tai useamman viraston tai ympaumlristoumln keskinaumlisenauml vaikuttamisena toistensavalintoihin jatai prosesseihin siten ettauml siitauml aiheutuu muutoksia Taumlmaumln lisaumlksiyhteiskehittely voidaan naumlhdauml moniammatillisena asiantuntijoiden vaumllisenauml yhteistyoumlnaumlmissauml kokemusten jakaminen eri rooleista kaumlsin tukee oppimista ja mahdollistaasitoutumisen uusiin toimintatapoihin sekauml uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymisen(mm Haho 2002) Oppiminen tapahtuu klusteriennakointiin osallistuvien tahojenkeskinaumlisenauml yhteiskehittelynauml ja sitauml tehostaa erilaista ajattelua edustavien tahojenosallistuminen asiantuntijoiden ja asiakkaiden keskinaumlinen vuorovaikutusongelmalaumlhtoumlisyys sekauml erityisesti kaumlytaumlnnoumln tyoumlhoumln liittyvaumln hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksitekeminen (mm Nonaka ym 1995 Polanyi 1997 Orlikowski 2002) Yhteiskehittelyssaumlpyritaumlaumln loumlytaumlmaumlaumln dialogin keinoin yhteisiauml kaumlsityksiauml sovittamalla yhteen erilaisianaumlkoumlkulmia tulkintoja tietoperustasta Samalla opitaan ja kasvatetaan sosiaalista paumlaumlomaa

14

Uudistavan oppiminen kaumlytaumlntoumljauml

Yhteiskehittelyprosessissa luodaan uusia kehityspolkuja ja uudistetaan alueellisenviljaklusterin tietoperustaa Kaumlyttoumlkelpoinen tietoperusta syntyy vuorovaikutusprosesseissajoissa on pohjimmiltaan kysymys uuden tiedon hankinnasta viljaklusterin ja sen toimintaatukevien tahojen kaumlyttoumloumln Kun uutta tietoa luodaan niin samalla on mahdollisuus tuottaamyoumls uusia ideoita mikauml kaumlytaumlnnoumlssauml tarkoittaa ennakointiprosessin aikana tunnistettujenhaasteiden ja ongelmien merkitysten etsimistauml Yhteiskehittelyprosessissa kaumlytetaumlaumlnmonipuolisia yhteisoumlllisiauml metodeja monikanavaista viestintaumlauml ja vuorovaikutusta jadialogista vuorovaikutusotetta Yhteiskehittelystauml muodostuu parhaimmillaan yhteisoumlllinenverkoston oppimisprosessi mitauml tuetaan monipuolisten yhteisoumlllisten metodien kutenesimerkiksi innovaatiosessioiden (mm Parjanen ym 2008) avulla

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyy uusia henkiloumlkohtaisia ja verkostotasoisiamerkitysrakenteita mitkauml kannustavat ja voimaannuttavat (Beairisto ja Ruohotie 2003)verkoston kehittaumlmistyoumlryhmiauml ja yksiloumlitauml yhauml parempien kaumlytaumlntoumljen ja ratkaisujeninnovoimiseen Innovaatioprosessit naumlhdaumlaumln taumllloumlin enemmaumlnkin jatkuvanapienimuotoisena innovaatiotoimintana ja oppimisena ja ne kohdistuvat yhtauml laillatuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Klusteriin kuuluvien yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlaumlkin aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot ovatsiis useimmiten oppimisprosessien tulos ja ne syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml mitauml verkostoituminen ja yhteiskehittelyprosessi tukevat

Sosiaalinen paumlaumloma oppimisen tukena

Vahva sosiaalinen paumlaumloma on onnistuneen yhteiskehittelyprosessin perusedellytys Sekoostuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti vuorovaikutuksesta keskinaumlisestauml luottamuksesta yhteisestaumloppimisesta ja yhteisistauml naumlkemyksistauml Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeinen tekijaumlluottamuksen rakentumisessa Oppiminen ja yhteisten kaumlsitysten luominen edellyttaumlvaumltluottamuksellista vuorovaikutussuhdetta (mm Vesalainen 2004) Innovaatiot ovatvastaavasti useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos (mm Kautonen 2008a)missauml yhteistyouml luottamus ja kommunikaatio liittyvaumlt tiukasti toisiinsa Taumlrkeimpiaumlluottamuksen laumlhteitauml ovat osaaminen avoin kommunikaatio toisen kunnioitus javastavuoroisuus (Blomqvist ym 2003)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin maantieteellinen laumlheisyys naumlyttaumlauml edistaumlvaumlnsuunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (mm Granovetter 2005) ja klusteriin on myoumlsmuodostunut rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen (vrtGranovetter 2005 Hautamaumlki 2009a) Klusteriennakoinnissa pyritaumlaumlnkin kaumlyttaumlmaumlaumlnverkostojen vaumllisessauml oppimista tukevia olemassa olevia oppimisrakenteita hyvaumlksi jarakentamaan niitauml aktivoivia ja taumlydentaumlviauml organisoitumismuotoja (esim kehittaumlmisryhmaumltsaumlaumlnnoumllliset seminaarit)

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

13

hyoumldyntaumlmaumlaumln ennakoinnin avulla saatua uutta tietaumlmystauml tulevaisuudessa tarvittavistaresursseista ja kompetenssista ja miten uusi tietaumlmys saadaan kaumlaumlnnettyauml innovatiiviseksiuudenlaiseksi eri tahojen ja eri verkostojen vaumlliseksi yhteistoiminnaksi missauml verkoston eriinstituutiot (esim koulutus) kykenevaumlt uudistumaan (vrt KUVIO 2)

KLUSTERIENNAKOINTI ON OPPIMISPROSESSI

Yhteiskehittelystauml uusia merkityksiauml

Viljaketjun klusteriennakoinnissa on mitauml suurimmassa maumlaumlrin kysymys uudistumisestamissauml hahmotetaan klusterin uusia kehityspolkuja suhteessa tulevaisuudenkulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksiin ja siihen liittyviin uudenlaisiin ilmioumlihin ja trendeihinNiiden tunnistaminen edellyttaumlauml uudenlaista yrityskentaumln koulutuksen jaaluekehitystahojen vaumllistauml yhteistyoumltauml ja dialogia missauml etsitaumlaumln uutta tunnistetaanheikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista ja kytketaumlaumln taumltauml kokonaisuuttanykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusia merkityksiauml Merkitysten antaminenon prosessi jossa toimijat havainnoivat toimintaympaumlristoumlaumlaumln ja suhteuttavathavainnointinsa tuloksena syntynyttauml informaatiota omiin toimintoihinsa tai kiinnostuksenkohteisiinsa (mm Sotarauta ym 2008) Tietoperustaa kaumlsitellaumlaumln monipuolisesti japitkaumljaumlnteisesti jotta verkoston toimijat kykenisivaumlt muodostamaan siitauml uusia merkityksiaumlMerkitysten antaminen perustuu transformationaaliseen uudistavaan oppimiseen(Beairisto ja Ruohotie 2003 Mezirow 2000)

Verkostossa kehittaumlmistyouml tapahtuu ns yhteiskehittelyprosessin avulla Yhteiskehittelynkaumlsite kuvaa verkostomaista monella eri tasolla tehtaumlvaumlauml yhteistauml ja vastavuoroistakehittaumlmistyoumltauml (mm Engestroumlm 2004 Arnkil ja Spangar 2008) Kaumlsitteellisesti kysymys onyhteistyoumln kehittymisestauml minkauml mm Sotarauta ym (2007) ja Murmann (2003) naumlkevaumltkahden tai useamman viraston tai ympaumlristoumln keskinaumlisenauml vaikuttamisena toistensavalintoihin jatai prosesseihin siten ettauml siitauml aiheutuu muutoksia Taumlmaumln lisaumlksiyhteiskehittely voidaan naumlhdauml moniammatillisena asiantuntijoiden vaumllisenauml yhteistyoumlnaumlmissauml kokemusten jakaminen eri rooleista kaumlsin tukee oppimista ja mahdollistaasitoutumisen uusiin toimintatapoihin sekauml uusien ideoiden ja innovaatioiden syntymisen(mm Haho 2002) Oppiminen tapahtuu klusteriennakointiin osallistuvien tahojenkeskinaumlisenauml yhteiskehittelynauml ja sitauml tehostaa erilaista ajattelua edustavien tahojenosallistuminen asiantuntijoiden ja asiakkaiden keskinaumlinen vuorovaikutusongelmalaumlhtoumlisyys sekauml erityisesti kaumlytaumlnnoumln tyoumlhoumln liittyvaumln hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksitekeminen (mm Nonaka ym 1995 Polanyi 1997 Orlikowski 2002) Yhteiskehittelyssaumlpyritaumlaumln loumlytaumlmaumlaumln dialogin keinoin yhteisiauml kaumlsityksiauml sovittamalla yhteen erilaisianaumlkoumlkulmia tulkintoja tietoperustasta Samalla opitaan ja kasvatetaan sosiaalista paumlaumlomaa

14

Uudistavan oppiminen kaumlytaumlntoumljauml

Yhteiskehittelyprosessissa luodaan uusia kehityspolkuja ja uudistetaan alueellisenviljaklusterin tietoperustaa Kaumlyttoumlkelpoinen tietoperusta syntyy vuorovaikutusprosesseissajoissa on pohjimmiltaan kysymys uuden tiedon hankinnasta viljaklusterin ja sen toimintaatukevien tahojen kaumlyttoumloumln Kun uutta tietoa luodaan niin samalla on mahdollisuus tuottaamyoumls uusia ideoita mikauml kaumlytaumlnnoumlssauml tarkoittaa ennakointiprosessin aikana tunnistettujenhaasteiden ja ongelmien merkitysten etsimistauml Yhteiskehittelyprosessissa kaumlytetaumlaumlnmonipuolisia yhteisoumlllisiauml metodeja monikanavaista viestintaumlauml ja vuorovaikutusta jadialogista vuorovaikutusotetta Yhteiskehittelystauml muodostuu parhaimmillaan yhteisoumlllinenverkoston oppimisprosessi mitauml tuetaan monipuolisten yhteisoumlllisten metodien kutenesimerkiksi innovaatiosessioiden (mm Parjanen ym 2008) avulla

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyy uusia henkiloumlkohtaisia ja verkostotasoisiamerkitysrakenteita mitkauml kannustavat ja voimaannuttavat (Beairisto ja Ruohotie 2003)verkoston kehittaumlmistyoumlryhmiauml ja yksiloumlitauml yhauml parempien kaumlytaumlntoumljen ja ratkaisujeninnovoimiseen Innovaatioprosessit naumlhdaumlaumln taumllloumlin enemmaumlnkin jatkuvanapienimuotoisena innovaatiotoimintana ja oppimisena ja ne kohdistuvat yhtauml laillatuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Klusteriin kuuluvien yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlaumlkin aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot ovatsiis useimmiten oppimisprosessien tulos ja ne syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml mitauml verkostoituminen ja yhteiskehittelyprosessi tukevat

Sosiaalinen paumlaumloma oppimisen tukena

Vahva sosiaalinen paumlaumloma on onnistuneen yhteiskehittelyprosessin perusedellytys Sekoostuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti vuorovaikutuksesta keskinaumlisestauml luottamuksesta yhteisestaumloppimisesta ja yhteisistauml naumlkemyksistauml Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeinen tekijaumlluottamuksen rakentumisessa Oppiminen ja yhteisten kaumlsitysten luominen edellyttaumlvaumltluottamuksellista vuorovaikutussuhdetta (mm Vesalainen 2004) Innovaatiot ovatvastaavasti useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos (mm Kautonen 2008a)missauml yhteistyouml luottamus ja kommunikaatio liittyvaumlt tiukasti toisiinsa Taumlrkeimpiaumlluottamuksen laumlhteitauml ovat osaaminen avoin kommunikaatio toisen kunnioitus javastavuoroisuus (Blomqvist ym 2003)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin maantieteellinen laumlheisyys naumlyttaumlauml edistaumlvaumlnsuunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (mm Granovetter 2005) ja klusteriin on myoumlsmuodostunut rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen (vrtGranovetter 2005 Hautamaumlki 2009a) Klusteriennakoinnissa pyritaumlaumlnkin kaumlyttaumlmaumlaumlnverkostojen vaumllisessauml oppimista tukevia olemassa olevia oppimisrakenteita hyvaumlksi jarakentamaan niitauml aktivoivia ja taumlydentaumlviauml organisoitumismuotoja (esim kehittaumlmisryhmaumltsaumlaumlnnoumllliset seminaarit)

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

14

Uudistavan oppiminen kaumlytaumlntoumljauml

Yhteiskehittelyprosessissa luodaan uusia kehityspolkuja ja uudistetaan alueellisenviljaklusterin tietoperustaa Kaumlyttoumlkelpoinen tietoperusta syntyy vuorovaikutusprosesseissajoissa on pohjimmiltaan kysymys uuden tiedon hankinnasta viljaklusterin ja sen toimintaatukevien tahojen kaumlyttoumloumln Kun uutta tietoa luodaan niin samalla on mahdollisuus tuottaamyoumls uusia ideoita mikauml kaumlytaumlnnoumlssauml tarkoittaa ennakointiprosessin aikana tunnistettujenhaasteiden ja ongelmien merkitysten etsimistauml Yhteiskehittelyprosessissa kaumlytetaumlaumlnmonipuolisia yhteisoumlllisiauml metodeja monikanavaista viestintaumlauml ja vuorovaikutusta jadialogista vuorovaikutusotetta Yhteiskehittelystauml muodostuu parhaimmillaan yhteisoumlllinenverkoston oppimisprosessi mitauml tuetaan monipuolisten yhteisoumlllisten metodien kutenesimerkiksi innovaatiosessioiden (mm Parjanen ym 2008) avulla

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyy uusia henkiloumlkohtaisia ja verkostotasoisiamerkitysrakenteita mitkauml kannustavat ja voimaannuttavat (Beairisto ja Ruohotie 2003)verkoston kehittaumlmistyoumlryhmiauml ja yksiloumlitauml yhauml parempien kaumlytaumlntoumljen ja ratkaisujeninnovoimiseen Innovaatioprosessit naumlhdaumlaumln taumllloumlin enemmaumlnkin jatkuvanapienimuotoisena innovaatiotoimintana ja oppimisena ja ne kohdistuvat yhtauml laillatuotteisiin palveluihin ja prosesseihin Klusteriin kuuluvien yritysten menestystaumlmaumlaumlrittaumlaumlkin aiempaa enemmaumln niiden kyky oppia ja luoda innovaatioita Innovaatiot ovatsiis useimmiten oppimisprosessien tulos ja ne syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml mitauml verkostoituminen ja yhteiskehittelyprosessi tukevat

Sosiaalinen paumlaumloma oppimisen tukena

Vahva sosiaalinen paumlaumloma on onnistuneen yhteiskehittelyprosessin perusedellytys Sekoostuu paumlaumlsaumlaumlntoumlisesti vuorovaikutuksesta keskinaumlisestauml luottamuksesta yhteisestaumloppimisesta ja yhteisistauml naumlkemyksistauml Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeinen tekijaumlluottamuksen rakentumisessa Oppiminen ja yhteisten kaumlsitysten luominen edellyttaumlvaumltluottamuksellista vuorovaikutussuhdetta (mm Vesalainen 2004) Innovaatiot ovatvastaavasti useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos (mm Kautonen 2008a)missauml yhteistyouml luottamus ja kommunikaatio liittyvaumlt tiukasti toisiinsa Taumlrkeimpiaumlluottamuksen laumlhteitauml ovat osaaminen avoin kommunikaatio toisen kunnioitus javastavuoroisuus (Blomqvist ym 2003)

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin maantieteellinen laumlheisyys naumlyttaumlauml edistaumlvaumlnsuunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (mm Granovetter 2005) ja klusteriin on myoumlsmuodostunut rakenteita joissa yhteistyoumltahojen vuorovaikutus taumlhtaumlauml oppimiseen (vrtGranovetter 2005 Hautamaumlki 2009a) Klusteriennakoinnissa pyritaumlaumlnkin kaumlyttaumlmaumlaumlnverkostojen vaumllisessauml oppimista tukevia olemassa olevia oppimisrakenteita hyvaumlksi jarakentamaan niitauml aktivoivia ja taumlydentaumlviauml organisoitumismuotoja (esim kehittaumlmisryhmaumltsaumlaumlnnoumllliset seminaarit)

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

15

Tietoperusta johtamisen tukena

Tietoperusta voidaan maumlaumlritellauml kokonaisuudeksi informaatiota tietoa ja kyvykkyyttauml jotahyoumldynnetaumlaumln kun pyritaumlaumln kehittaumlmaumlaumln uusia innovatiivisia ratkaisuja (Asheim ja Coenen2005) Yhteisen tietoperustan luominen edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisessaumlvuorovaikutuksessa kaumlsittelemaumlllauml oppimisprosessi on mahdollinen (vrt Dodgson ym 1996Sotarauta ym 2008) Tavoitteena on ettauml ennakointiprosessin aikana saadaan luotuavaltakunnallisesti tietoperustaa eri alueiden kehittaumlmisen tueksi Lisaumlksi tavoitteena onluoda merkittaumlvaumlauml uutta tietoa Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin yritysten alueen koulutuksen jaaluekehitystahojen kaumlyttoumloumln Innovaatiot syntyvaumlt erilaisen tiedon ja osaamisen uusistayhdistelmistauml (mm Harmaakorpi 2008) joita tulee tehdauml jatkuvasti naumlkyvaumlksi Tietomuunnetaan viljaklusterin toimintaan osallistuville kaumlyttoumlkelpoiseen muotoon ja lopulta sehyoumldynnetaumlaumln osaamisen kehittaumlmisessauml (mm Harmaakorpi 2008) Tietoperusta onvaumllttaumlmaumltoumln uusien merkitysten luomisessa

Verkoston johtaminen on jaettua Perinteisen paumlaumltoumlksenteon ja teleologisen strategisentoiminnan sijaan verkostojen johtajuuteen kuuluu klusteriennakoinnin naumlkoumlkulmasta ennenkaikkea uuden tietaumlmyksen sulauttaminen viljaklusterin kehitysnaumlkymiin yhteisenstrategiatyoumln ja kehittaumlmissuunnittelun kautta Taumlmauml edellyttaumlauml yhteistoiminnanorganisointia inhimillisten resurssien kehittaumlmistauml uuden teknologian jaliiketoimintakonseptien soveltamista ja vaumllittaumljaumlinstituutioiden roolien ja mahdollisuuksienkehittaumlmistauml Johtamisella on keskeinen merkitys yritysten kaumlytettaumlvissauml olevaantietaumlmykseen resursseihin ja kompetensseihin (vrt Lagendijk 2000 Leveaumllahti ym 2010)joten johdon tulee osata naumlhdauml millaisia hyoumltyjauml alueen viljaklusterin keskinaumlinen yhteistyoumlja laajemmassa verkostoyhteistyoumlssauml tapahtuva klusteriennakointi tuottavat

Keskeistauml on kyetauml yhdistaumlmaumlaumln osaamistarpeiden ennakointi klusterin ja klusteriyrityksenosaamisen kehittaumlmiseen ja sitauml kautta kilpailukyvyn edellytysten kasvattamiseenKlusteriympaumlristouml on melko kompleksinen ja uusi tietoperusta tekee siitauml vielaumlmonimutkaisemman joten verkoston johto joutuu alituisesti sovittamaan omaastrategiaansa verkoston kokonaisuuteen (mm Sotarauta ym 2008) Johtajien tulee kyetaumlhahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirtoja (Castells 1996) jotka ovat olemassa klusterintoimijoiden kuten yritysten koulutuksen ja tutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillaumljotta alueelliset innovaatioprosessit voisivat mahdollistua ja evolutionaariseenmuutosajatteluun ja itseuudistuksen kapasiteettiin liittyviauml haasteita ja merkityksiauml sekaumltulevaisuuden kompetenssitarpeita voitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa javaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa Laajasti ottaen kysymys on verkostotasoisestaosaamisen johtamisen prosessista missauml naumlyttaumlytyy samanaikaisesti moniatransformationaalisen johtamisen (mm Bass 1998 Beairisto ym 2003) generatiivisenjohtamisen (Sotarauta ym 2007 Kivelauml 2009) prosessijohtamisen (Porter 1985) jaetunjohtajuuden (Quinn ym 2003) ja strategisen johtamisen (Minzberg 1994) tunnusmerkkejauml

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

16

YHTEENVETO JA JOHTOPAumlAumlTOumlKSET

Artikkelin alussa kysyimme millainen rooli paumlijaumlthaumlmaumllaumlisellauml innovaatioympaumlristoumlllauml onpitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakoinnissa tarvittavan ennakointitiedon luomisessa Olemmeselvittaumlneet tulevaisuuden tutkimukselle tyypillisillauml menetelmillauml kulutuskaumlyttaumlytymisensekauml tyouml- ja yritysmarkkinoiden muutosta Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat verkostot ovatosallistuneet alustavan tietoperustan luomiseen Verkosto on antanut kaumlyttoumloumlnsaumlasiantuntijoita ja he ovat tuottaneet aktiivisesti tietoa tutkimusprosessissa Tietoperustankeskeiset huomiot on siirretty tulevaisuustaulukkoon mikauml toimii viljaklusterinvaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden luomisen tyoumlkaluna Perimmaumlisenaumlpaumlaumlmaumlaumlraumlnauml skenaarioiden luomisessa on kasvattaa kykyauml sopeutua joustavasti nopeastimuuttuvaan ympaumlristoumloumln ja suunnata toimintaa uusien mahdollisuuksien suuntaan (ksKostiainen 2008 Sotarauta ym 2008) Taumlmaumln tueksi tietoperustaa tarvitaan

Skenaariotyoumlssauml tietoperustaa taumlsmennetaumlaumln siten ettauml klusteriyritykset tekevaumlttulevaisuustaulukon pohjalta klusteria koskevia tulevaisuuden valintoja Tehtyjen valintojenpohjalta toteutuva skenaario edellyttaumlauml klusteriyrityksiltauml strategioiden yhteensovittamistaStrategioiden yhteensovittaminen tuo esiin yhteisen kehittymisen painopisteitauml jakokonaisen kehitysnaumlkymaumln minkauml konkreettinen toteuttaminen voidaan naumlhdauml yhteisenaumltehtaumlvaumlnauml Samalla toteuttamista peilataan oman yrityksen tavoitteisiin Kysymys on siisyhteisestauml visiosta mikauml toteutuu visioiden vaumllisenauml visiointina (mm Kivelauml 2009 Sotarauta1999) Visioiden toteuttaminen edellyttaumlauml uusia innovaatioita mikauml vastaavasti edellyttaumlaumluusia taitoja ja uutta osaamista Analysoimalla skenaarioita kykenemme tuottamaanvaltakunnallisia ja alueellisia tulevaisuuden osaamistarpeita jotka tulevat todennaumlkoumlisestimerkittaumlvaumlsti poikkeamaan nykyisistauml Innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvat tahot ovat siismukana luomassa viljaklusterin yhteistauml tulevaisuutta ja osallistuvat samalla prosessiinmissauml he voivat yhdessauml vaikuttaa sen saavuttamiseen Vaikuttamisen kontekstina on taumlssaumltapauksessa osaaminen

Paumlijaumlt-Haumlmeen elinkeinorakennetta kehitetaumlaumln klusterimallin mukaisesti Mahdollisuusmuutaman vuoden yhdessauml toimineen ja organisoituneen edellaumlkaumlvijaumlklusterin Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin toiminnan tutkimiseen ja arviointiin on tukenut eriomaisella tavallapitkaumln taumlhtaumlimen klusteriennakointia Samalla on havaittavissa ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeessaumlelinkeinotoimintaa kehitetaumlaumln osittain innovaatiotoimintana minkauml toteuttamiseksi alueellaon olemassa alueellisina vaumllittaumljaumlorganisaatioina mm Lappeenrannan teknillisen yliopistonThe School of Innovation sekauml Lahden ammattikorkeakoulun innovaatiokeskus Kyseisetvaumllittaumljaumlorganisaatiot laumlhestyvaumlt innovaatiotoimintaa kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisellauml tavalla mikauml tukeeDUI -mallin mukaan toimivan Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin tuotekehittaumlmisprosessejaAlueellisessa innovaatiostrategiassa valittu kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlinen innovaatiotoiminta onvaikuttanut myoumls tapaan toteuttaa pitkaumln aikavaumllin klusteriennakointia Ennakoinnintaustalla on avointa innovaatiotoimintaa tukeva ajattelu mikauml on vaikuttanut siihen ettaumlennakoinnin tietoperusta on muodostettu tutkimalla viljaklusterin asiakkaiden arjen

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

17

kulutuskaumlyttaumlytymisessauml tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia Kuluttajista ja asiakkaistaon samalla tullut osa innovaatioympaumlristoumlauml

Klusteriennakointi pyrkii tukemaan klusteriyritysten arvonluontia minkauml vuoksiennakoinnista katsotaan olevan hyoumltyauml ja jotkut naumlkevaumlt sen yhtenauml innovaatioympaumlristoumlntuottamana etuna Klusteriyritysten sitoutumista ennakointiin voimistaa se jos ennakointiatekevaumlt kykenevaumlt osoittamaan siitauml olevan hyoumltyauml Taumlssauml tapauksessakulutuskaumlyttaumlytymisen muutoksien tunteminen ja sisaumlistaumlminen etukaumlteen on strategisestierittaumlin taumlrkeaumlauml klusteriyritysten liiketoiminnan kehittaumlmiseksi Toinen syy sitoutumiseen onosaavan tyoumlvoiman saatavuuden varmistaminen tulevaisuudessa Taumlmauml on klusterinyhteinen julkilausuttu tavoite mitauml kaikkien klusteriyritysten edustajat ovat olleetlaatimassa Klusterin liiketoiminnan kehittaumlmisen tavoitteiden osuvuus klusteriennakoinnintavoitteiden kanssa voimistaa innovaatioympaumlristoumln eri tahojen sitoutumistaennakointiprosessin toteuttamiseen Se kasvattaa samalla myoumls innovaatioympaumlristoumlnsosiaalista paumlaumlomaa

Evolutionaarinen laumlhestymistapa ja avoin innovaatio muuttavat klustereidenkehittaumlmisajattelua Laumlhestymistapa mahdollistaa uusien kehityspolkujen hahmottamistamissauml huomioidaan asiakkaiden kulutuskaumlyttaumlytymistauml ohjaavat uudenlaiset ilmioumlt ja trenditKlusteriennakointi on prosessi minkauml innovaatioympaumlristoumln vaumllittaumlvaumlt mekanismit tarjoavatviljaklusterin ja muiden verkostojen kaumlyttoumloumln uusien kehityspolkujen hahmottamiseksiTarkoituksena on luoda uusia tietovirtoja lyhentaumlmaumlllauml yhteistyoumlkumppanien ja verkostojenetaumlisyyksiauml kaumlyttaumlauml ennakointiin innovatiivisella tavalla erilaisia tulevaisuuden tutkimuksentyoumlkaluja sekauml asettaa enemmaumln kysymyksiauml kuin antamaan vastauksia (mm Kosonen2008) Taumlmauml luo klusterille erittaumlin laaja-alaisen naumlkymaumln ikkunan meneillaumlaumln olevaanmuutokseen ja tulevaisuuden tarpeisiin Klusteriennakointi on tavallaan yksi uusi alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisalusta minkauml ympaumlrille on saatu koottua toimijoitayhteyksiauml ja vuorovaikutusta

Tavoitteena on ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristouml ottaa yhauml aktiivisemman roolinviljaklusteriin liittyvaumln uuden tiedon luomisessa ja soveltamisessa Ennakoinnin voidaanyleisesti tulkita olevan osa innovaatiojaumlrjestelmaumln tietoa tuottavaa osaa Yksittaumlisenklusteriennakoinnin prosessi on kuitenkin usein maumlaumlraumlaikainen ja projektiluonteinenNopeatempoiset projektit tuntuvat usein enemmaumln tai vaumlhemmaumln peliltauml interventioiltaKlusteriennakoinnissa on tietoperustan luomiseen kuitenkin mahdollisuus kaumlyttaumlauml klusterinpysyviauml vuorovaikutusrakenteita Tavoitteena on ettauml ennakointikeskustelu voi projektinpaumlaumltyttyauml jatkua ko rakenteissa kehittaumlmispuheena Taumlmauml edellyttaumlauml kuitenkin sitauml ettaumlklusteriennakointi on kyennyt tuottamaan yrityksille riittaumlvaumln merkityksellistauml ja vaikuttavaaennakointitietoa Ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiseksi pyritaumlaumlnkin loumlytaumlmaumlaumlnyhteisesti sovittuja verkostojen vaumllisiauml toimenpiteitauml jo varsinaisen klusteriennakoinninaikana Lisaumlksi parhaimmillaan ennakoinnissa tuotettujen merkityksellistentulevaisuudenkuvien saavuttaminen kaumlynnistetaumlaumln jo ennakointiprosessin aikana Kun

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

18

klusterissa on jo aiemmin rakentunut yhteisen tekemisen kulttuuri ja yhteinen tahtotila niinennakointituloksilla on mahdollisuus vahvistaa sitauml ja luoda perusta ennakointitietaumlmyksenpohjalta kaumlytaumlvaumln kehittaumlmispuheen jatkuvuudelle innovaatioympaumlristoumlssauml

Taumlssauml artikkelissa ennakointitiedon luominen naumlhdaumlaumln osana verkoston oppimisprosessiaSen onnistuminen edellyttaumlauml verkoston sosiaalisen paumlaumloman kasvattamista jakohdentamista tulevaisuuteen Se edellyttaumlauml olemassa olevissa yhteistyoumlrakenteissakaumlytaumlvaumln vuorovaikutuksen suuntaamista pitkaumln aikavaumllin tulevaisuuskeskusteluun jauusien taumlydentaumlvien vuorovaikutusrakenteiden luomista Taumlmauml tarkoittaa pienimuotoistenkehittaumlmisryhmien rakentumista sekauml erilaisten ryhmien ja ihmisten kohtaamista tukevienympaumlristoumljen aktivoimista joissa vapaamuotoisempi rdquotulevaisuuspoumlrinaumlrdquo ja kasvokkaintapahtuva yhteistyouml mahdollistuu (vrt Maskell ym 2004 Asheim ym 2007) Lisaumlksiverkoston on vahvistettava yhteyksiaumlaumln muissa alueellisissa kansallisissa ja kansainvaumllisissaumlverkostoissa tapahtuvaan ennakoinnin kehittaumlmiseen (vrt Toumldtling ym 2005) Viljaklusterinklusteriennakointiin liittyvaumln vuorovaikutuksen kasvattamista on tehty olemassa olevissafoorumeissa ja niissauml ennakoinnin sisaumllloumlt ovat vaumlhitellen tulleet osaksi kaikkea muutasisaumlltoumlauml Samalla luottamus eri toimijoiden ja henkiloumliden vaumllillauml on vaumlhitellen vahvistunutKlusterin avainyritykset ovat vaumlhitellen hyvaumlksyneet ennakoinnin yhdeksiinnovaatioympaumlristoumln tarjoamaksi kehittaumlmisalustaksi Oppimisen kannalta ylivertaisenaetuna voidaan pitaumlauml sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml viljaklusterientoimijoiden maantieteellinen laumlheisyys edistaumlauml vuorovaikutusta klusterin eri osien vaumllillauml jasynnyttaumlauml suunnittelemattomia vuorovaikutussuhteita (kts Bathelt ym 2004 Granovetter2005 Harmaakorpi 2008) jotka ovat kriittisiauml osia myoumlnteisen innovaatioprosessinkehittymiseksi

Oppimisprosessin tuloksena pyritaumlaumln viljaklusteriin aikaansaamaan myoumls uudistavaatranformationaalista toimintaa Se taumlhtaumlauml klusterin kilpailuedun parantamiseenkulutusmarkkinoilla Uudistava toiminta syntyy transformationaalisessa oppimisprosessissamissauml uudenlaisella yrityskentaumln koulutuksen ja aluekehitystahojen vaumllisellauml yhteistyoumlllaumletsitaumlaumln uutta tunnistetaan heikkoja signaaleja arvioidaan villien korttien toteutumista jakytketaumlaumln taumltauml kokonaisuutta nykyisyyteen antamalla olemassa oleville asioille uusiamerkityksiauml Innovaatioympaumlristoumln tehtaumlvaumlnauml on luoda edellytykset uusien merkitystennaumlkyvaumlksi tekemiselle ja viljaklusterin tehtaumlvaumlnauml on osallistua uusien merkityksienetsimiseen omassa klusterikontekstissaan missauml he itse ovat parhaita asiantuntijoita Taumllloumlinvarmistetaan voimakas yhteys klusterin arvonluontiin Taumlmauml sitouttaa ja voimaannuttaaklusterin johtoa uudistavien toimenpiteiden kaumlynnistaumlmiseksi

Vuorovaikutus edellyttaumlauml informaatiota ja tietoa joita yhteisoumlllisesti kaumlsittelemaumlllaumlverkoston oppimisprosessi on mahdollinen Yhteisen tietoperustan luominen ja yhteisenkaumlsityksen muodostaminen naumlhdaumlaumln laajana prosessina mikauml alkaa tiedon tuottamisesta japaumlaumltyy sen hyoumldyntaumlmiseen Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml yhteistauml oppimistaja tiedon tuottamista tukevat rakenteet ovat paumlaumlosin olemassa (mm eri verkostojen

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

19

alueelliset tai valtakunnalliset tyoumlryhmaumlt seminaarit vapaamuotoiset tilanteet) Innovaatiotnaumlhdaumlaumln vuorovaikutteisten oppimisprosessien tuloksena jolloin ne syntyvaumlt erilaisentiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistauml Taumlmaumln oppimisprosessin toteuttaminen tapahtuuusein yhteiskehittelyprosessina innovaatioympaumlristoumloumln kuuluvissa foorumeissa ja erityisiintarkoituksiin perustetuissa tyoumlryhmissauml Klusteriennakoinnin etuna on ollut se ettauml Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusterin sosiaaliset verkostot ovat olemassa ja ne ovat melko kehittyneitaumlKehittymistauml kuvaa se ettauml valmiudet erilaisten osaamisten kohtaamiselle on melko hyvaumlsillauml innovaatiot naumlhdaumlaumln klusterissa kompleksisina vuorovaikutteisina ja avoiminaprosesseina joilla on oppimisprosessien luonne Innovaatioympaumlristoumln roolina onoppimisprosessin yllaumlpitaumlminen hiljaisen tiedon naumlkyvaumlksi tekeminen monikerroksisenyhteistyoumln rakentaminen sekauml ennakointitiedon yhdistaumlminen innovaatioprosessiin

Paumlijaumlthaumlmaumllaumlisessauml innovaatioympaumlristoumlssauml kysymykseksi nousee yhauml uudelleen se mitenverkostossa toimivien organisaatioiden osaaminen ja resurssit saadaan sovitettua jakoordinoitua ja miten ne saadaan suunnattua yhteistyoumlhoumln synergioiden saavuttamiseksiTaumlmaumln vuoksi suurimmaksi menestystekijaumlksi saattaa nousta verkoston osapuolten kykyloumlytaumlauml yhteinen kaumlsitys verkoston tulevaisuudesta Taumltauml on viime aikoina pohtinut mmKivelauml (2009) jonka mukaan alueellisten innovaatiojaumlrjestelmien ja innovaatioympaumlristoumljenmuodostuminen ratkaistaan verkostojen hallinnan verkostojohtamisen ja yleensaumlkintuloksiin pyrkivaumln verkostoyhteistyoumln toteuttamisella Verkoston johtamisella voidaan tukeakyseisen prosessin toimivuutta mm tekemaumlllauml valintoja joilla varmistetaanoppimisnaumlkoumlkulman saumlilyminen ja oppimistuloksien saavuttaminen kaumlyttaumlmaumlllauml yhteisoumlllisiaumlmenetelmiauml verkostojen omissa oppimisrakenteissa Taumlmauml edellyttaumlauml sitauml ettauml verkostonjohtajat kykenevaumlt hahmottamaan tietaumlmys- ja informaatiovirrat yritysten koulutuksen jatutkimuksen sekauml aluekehitystahojen vaumllillauml Taumllloumlin innovaatioympaumlristoumln tuellaitseuudistuksen kapasiteettia voidaan kasvattaa ja tulevaisuuden kompetenssitarpeitavoitaisiin tunnistaa hyvaumlssauml vuorovaikutuksessa ja vaumllittaumlvien mekanismien ohjauksessa

Huippuosaaminen ja toimivat yhteistyoumlalustat ovat keinoja joilla kyetaumlaumln lisaumlaumlmaumlaumlnalueellisten innovaatioympaumlristoumljen vetovoimaa sekauml kotimaisten ettauml ulkomaistenyritysten tutkimusyksikkoumljen ja asiantuntijoiden silmissauml Oleellista on kehittaumlauml olemassaolevia alueellisia vahvuuksia ja luoda julkisen sektorin ja elinkeinoelaumlmaumln yhteistyoumlnaumledellytykset pitkaumln aikavaumllin kehittaumlmistyoumllle Innovaatiot edellyttaumlvaumlt osaamisenkehittaumlmisen naumlkoumlkulmasta yhauml enemmaumln erilaisen osaamisen yhdistaumlmistauml Suurenahaasteena pidaumln sitauml ettauml paumlijaumlthaumlmaumllaumlinen innovaatioympaumlristoumln kykenee luomaanmoninaisia foorumeita kehittaumlmisalustoja ja prosesseja joissa erilainen osaaminen kohtaaja joissa on edellytykset kombinoida erilaisuutta Taumlmauml on oleellinen kysymys myoumlsviljaklusterille mikauml voi taumlydentaumlauml omaa osaamistaan innovaatioympaumlristoumln toistentoimijoiden osaamisella niin ettauml tuloksena on uutta huippuosaamista Taumlmauml muodostuuhaasteeksi juuri naumlinauml aikoina kun perusteollisuuden tulee uudistua Haasteenainnovaatioympaumlristoumln naumlkoumlkulmasta on kyetauml tunnistamaan oma osaaminen ja loumlytaumlaumlsellaisia kumppaneita joiden osaaminen yhdessauml oman osaamisen kanssa luo pohjan

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

20

oppimisprosesseille joissa erilaisuuden kohtaamisen tuloksena syntyy uusia innovatiivisiatuotteita ja palveluita Siitauml saattaa muodostua koko viljaklusterin ja yksittaumlisten yritystentulevan menestyksen perusta

LAumlHTEET

af Heurlin M 2008 Uudistuvan innovaatiostrategian toteutukseen lentaumlvauml laumlhtoumlJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Ahola M Veacutegh S 2007 Future Images of Food Consumption Phase II Global Summaryand Analysis Teoksessa Ahola M Veacutegh S Finpro amp Mirhami Research Group

Alkio M 2008 Innovaatio- ja elinkeinopolitiikalla merkitystauml aluekehitykselle JulkaisussaPellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

Asheim BT Coenen L 2005 Knowledge bases and regional innovation systemsComparing Nordic clusters Research Policy Vol 34 s 1173ndash1190

Asheim B Cooke P Martin R 2006 The Rise of the Cluster Concept in Regional Analysisand Policy a Critical Assessment Teoksessa Asheim B Cooke P Martin R (toim)Clusters and Regional Development Critical Reflections and Explorations RoutledgeAbingdon

Asheim B Coenen L amp Vang J 2007a Face-to-face buzz and knowledge basessociospatial implications for learning innovation and innovation policy Environment andPlanning C Government and Policy 25 655ndash670

Autio E 1998 Evaluation of RTD in Regional Systems of Innovation European PlanningStudies Vol 6(2) s 131-140

Axelrod R 1997 The Complexity of Cooperation Agent-Based Models of Competititoonand Collaboration Princeton studies in Complexity Princeton University Press

Bass B M 1998 Transformational leadership Industrial military and educational impactMahwah NJ Erlbaum

Bathelt H amp Malmberg A amp Maskell P (2004) Clusters and knowledge local buzz globalpipelines and the process of knowledge creation Progress in Human geography Vol 28 no 1s 31ndash56

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

21

Beairisto B Ruohotie P 2003 Enpowering Professionals as Lifelong Leaners TeoksessaBeairisto B Klein M Ruohotie P (toim) 2003 Professional Learning and LeadershipResearch Centre for Vocational Education and Training Saarijaumlrven Offset Oy Saarijaumlrvi

Boschma RA Sotarauta M 2007 Economic policy from an evolutionary perspective thecase of Finland International Journal of Entrepreneurship and Innovation Management 7pp 156-173 (pdf)

Boschma R Martin R 2007 Editorial Constructing an evolutionary economic geographyJournal of Economic Geography 7 s 537-548

Castells M Hall P 1994 Technopoles of the World The Making of Twenty-first-centuryIndustrial Complexes London Routledge

Castells M 1996 The Rise of the Network Sosiety ndash The Information Age Economy Sosietyand Culture Blackwell Publishers

Chesbrough H 2003 Open Innovation The New Imperative for Creating and Profiting fromTechnology Harvard Business School Press

Dodgson M Bessant J 1996 Effective Innovation Policy International Thomson BusinessPress London

Doz Y Olk P Ring P 2000 Formation processes of RampD consortia which path to takeWhere does it lead Strategic Management Journal Vol 21 Pp 239-266

ETLA 2001 Klusteri tieteen ja politiikan vaumllissauml Teollisuuspolitiikastayhteiskuntapolitiikkaan Taloustieto Oy Helsinki

Gellynck X 2009 Pathways to develop a cluster approach Experiences from the EU FoodCluster EU Research Information Event lsquoTowards Integration into the European ResearchArearsquo Belgrade June 29th 2009 Viitattu 1572010httpeceuropaeudgsjrcdownloads20090629_infoday_belgrade_gellynck_xavierpdf

Gordon I McCann P 2000 Industrial clusters complexes agglomeration andor socialnetworks Urban Studies 37 (3) ss 513-532

Granovetter M 2005 The Impact of Social Structure on Economic Outcomes Journal ofEconomic Perspectives Vol 19(1) s33-50

Haho P 2002 Simulointipeleihin perustuvan kehittaumlmismenetelmaumln hyoumltyjaumlliiketoimintaprosessien kehittaumlmishankkeissa Hyvaumln kehittaumlmismenetelmaumlnmenestystekijoumlitauml Lisensiaatintutkimus Helsingin Yliopisto

22

Harmaakorpi V 2008 Kaumlytaumlntoumllaumlhtoumlisen innovaatiotoiminnan innovaatioympaumlristoumltTeoksessa Mustikkamaumlki N Sotarauta M (toim) Innovaatioympaumlristoumln kasvot TampereUniversity Press Tampere

Harmaakorpi V Melkas H (toim) 2008 Innovaatiopolitiikkaa jaumlrjestelmien vaumllimaastossaActa nro 200 Suomen Kuntaliitto amp Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsinki

Hautamaumlki A 2007 Suomen innovatiopolitiikka verkottuneen tietotalouden aikakaudellaTeoksessa Kauhanen E Kaivo-Oja J Hautamaumlki A Innovaatiomedia Journalismitulevaisuuden tekijaumlnauml Gaudeamus Helsinki University Press HelsinkiYliopistopaino

Hautamaumlki J Ilomaumlki J 2007 Paumlijaumlt-Haumlmeen aikuiskoulutuksen toimintaympaumlristoumln kuvausKoulutuskeskus Salpaus 2007

Hautamaumlki J 2009a Maakunnallisen aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehittaumlmisverkostonmuodostuminen Paumlijaumlt-Haumlmeessauml Tampereen yliopisto Kasvatustieteellinen tiedekuntaAmmattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus

Hautamaumlki J 2009b Maakunnallinen kehittaumlmisverkosto innovaatioympaumlristoumlnauml ArtikkeliAmmattikasvatuksen aikakausikirjassa 32009

Hautamaumlki J 2010 Viljaketjun toimintaympaumlristouml muutoksessa Osaamistarpeidenennakointi viljaketjussa ndashprojektin raportti (PDF) Viitattu 2962010httpwwwlamkfiviljaklusterimateriaalit

Hernesniemi H Virtanen E 2005 Klusterin evoluutio Prosessikuvaus Teknologiakatsaus1742005 TEKES

Kautonen M Kolehmainen J 2001 Naumlkoumlkulmia oppivan talouden alueelliseeninnovaatiopolitiikkaan Teoksessa Sotarauta M MustikkamaumlkiN (toim) Alueidenkilpailukyvyn kahdeksan elementtiauml Suomen KuntaliittoActa nro 137 Helsinki

Kautonen M 2006 Regional Innovation System Bottom-up A Finnish Perspective A Firm-Level Study with Theoretical and Methodological Reflections Vaumlitoumlskirja Acta UniversitatisTamperensis 1167 Tampere University Press Tampere

Kautonen M 2008a Alueellinen innovaatiopolitiikka Suomessa miten mistauml mihinJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

Kautonen M 2008b Yksi alue monta monet innovaatioympaumlristoumlauml TeoksessaMustikkamaumlki N Sotarauta M (toim) Innovaatioympaumlristoumln kasvot Tampere UniversityPress Tampere

Ketels C 2003 The Development of the cluster concept ndash present experiences and furtherdevelopments Prepared for NRW conference on clusters Duisburg Germany 5 Dec 2003

23

Kirveennummi A Saarimaa R Maumlkelauml J 2008 Syoumldaumlaumln levaumlpullia pimeaumlssaumlTaumlhtikartastoja suomalaisten ruoan kulutukseen vuonna 2030 Tulevaisuudentutkimuskeskuksen julkaisu

Kivelauml H 2009 Kehystaumlauml vai keikuttaa Generatiivisen johtajuuden soveltaminen alueelliseninnovaatioympaumlristoumln kehittaumlmisessauml Teoksessa Kolehmainen J Ranta TInnovaatioympaumlristoumljen kehittaumlminen ja johtaminen Kaumlytaumlnnoumln kokemuksia suomalaisiltakaupunkiseuduilta Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 12009

Kolehmainen J Ranta T 2009 Innovaatioympaumlristoumljen kehittaumlminen ja johtaminenKaumlytaumlnnoumln kokemuksia suomalaisilta kaupunkiseuduilta Aluekeskusohjelmanverkostojulkaisu 12009 (toim)

Kosonen K-J 2008 Kehittaumlmisalustat tulevaisuuden ponnahduslautana Kovat ja pehmeaumltinstituutiot kaupunkiseudun kehittaumlmisessauml Teoksessa Mustikkamaumlki N Sotarauta M(toim) Innovaatioympaumlristoumln monet kasvot Tampere University Press Tampere

Kostiainen J 2008 Kaupunkiseutujen innovaatiopolitiikka ja itseuudistuminen TeoksessaMustikkamaumlki N Sotarauta M (toim) Innovaatioympaumlristoumln monet kasvot TampereUniversity Press Tampere

LAMK Lahden ammattikorkeakoulu 2010 Osaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketkussandashprojektin yhteistyoumlkumppanit Viitattu 2962010httpwwwlamkfiviljaklusteriyhteistyoumlkumppanit

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 2007 Hyvin Voiva Paumlijaumlt-Haumlme ndash uusia haasteita jamahdollisuuksia Riitta Vesalan esitys Luovat ja toiminnalliset menetelmaumlt hyvinvointialalla ndashsemiaarissa 2832007

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 2009 Lahden alueen innovaatioympaumlristoumlnkehittaumlmisstrategia 2009ndash2015 FinnovaatioSammon taonta

Leydesdorff L amp Mayer M 2006 Triple Helix Indicators of Knowledge-based InnovationSystems Introduction to the special issue ResearchPolicy vol 35 iss 10 pp 1441-1449

Lester R 2006 Local Innovation Systems Lessons from US amp Europe NJIT Local innovationsystems and regional economic development symposium Videoitu esitelmauml 2332006Newark USA Viitattu 972010httpmedianjiteduassetsassetsramsspecialtopicentrepreneurlesterram

Leveaumllahti S Jaumlrvinen J 2010 Laumlhtoumlkohtia osaamistarpeiden klusteriennakointiinviljaketjussa Osaamistarpeiden ennakointi viljaketjussa ndashprojektin raportti (PDF) Viitattu2962010 httpwwwlamkfiviljaklusterimateriaalit

Lorenz E Lundvall B-Aring (eds) 2006 How Europes economies learn Oxford OxfordUniversity Press

24

Lundvall B-Aring 1999 Innovation Policy in the Globalising Learning Economy rdquoThe EuropeanSocio-Economic Researchrdquo konferenssi Session A The Globalising Learning Economy MajorSocio-Economic Trends and European Innovatio Policy Sub-Theme 5 Innovation Policy inthe New Context Brysseli 28-30huhtikuuta 1999

Lundvall B-Aring Johnson B Andersen E S amp Dalum B 2002 National systems ofproduction innovation and competence building Research Policy Vol 31 s 213-231

Lundvall B-Aring 2007 Higher Education Innovation and Economic Development Paperpresented at the World Bankrsquos Regional Bank Conference on Development EconomicsBeijing January 16-17 2007

Maa- ja metsaumltalousministeriouml (MMM) 2006 Kansallinen viljastrategia 2006-2015

Mariussen Aring Asheim BT 2003 Innovation Systems Institutions and Space TeoksessaAsheim BT amp Mariussen Aring (toim) Innovations Regions and Projects Studies in new formsof knowledge governance Nordregio Report 32003 Nordregio Stockholm

Mintzber H 1994 The Fall and Rise of Strategic Planning Harvard Business ReviewJanuary-February pp 107-114

Morgan K 1997 The Learning Region Institutions Innovation and Regional RenewalRegional Studies 315 491-503

Mustikkamaumlki N Sotarauta M (toim) 2008 Innovaatioympaumlristoumln monet kasvotTampere University Press Tampere

Mykkaumlnen A 2008 Miksi alueellista elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa tarvitaanJulkaisussa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus22008 Punamusta Oy

National Governors Association 2008 Cluster-Based Strategies for Growing StateEconomies The Council on Competitiveness

Opetushallitus 2007 Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi ndashkehittaumlmisohjelma Viitattu2962010httpwwwophfiinstancedataprime_product_julkaisuophembeds30747_37829_ESR_Ennakointi_finpdf

Parjanen S amp Melkas H 2008 Etaumlisyyden ja laumlheisyyden leikki innovaatioprosesseissaTeoksessa Harmaakorpi V amp Melkas H (toim) Innovaatiopolitiikkaa jaumlrjestelmienvaumllimaastossa Acta nro 200 Suomen Kuntaliitto amp Lappeenrannan teknillinen yliopistoHelsinki

Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT 2008 Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008Punamusta Oy

25

Peltonen L 2004 Paikallisen hallintatavan polkuriippuvuus Tampereen aseveliakselin tierintamalta regiimiksi Yhdyskuntasuunnittelu vol 423-4

PHE Paumlijaumlt-Haumlmeen ennakointiverkosto 2005 Tulevaisuus ndash naumlkymiauml maakunnanhuomiseen Paumlijaumlt-Haumlmeen ennakointiverkoston tiedotuslehti 12005 (PDF) Viitattu2962010 httpennakointipaijat-hamefi

Porter M 1985 Competitive Advantage Creating and sustaining superior Performance TheFree Press New York

Porter M 1990 The Competitive Advantage of Nations New York Free Press

Paumlijaumlt-Haumlmeen viljaklusteri 2010 Viljaklusterin Internet-sivusto Viitattu 2962010httpwwwviljaklusterifi

Quinn R E Faerman S R Thompson M P McGrath M R 2003 Becoming a MasterManager A Competency Framework Third Edition John Wiley amp Sons USA

Raunio M 2008 Innovatiivisuus tyoumlmarkkinoiden kansainvaumllistymispalveluidenkehittaumlmisessauml Teoksessa Mustikkamaumlki N Sotarauta M (toim) Innovaatioympaumlristoumlnmonet kasvot Tampere University Press Tampere

Roelandt T den Hertog P van Sinderen J van den Hove N 1999 Cluster Analysis andCluster-based Policy in the Netherlands

Sitra 2006 Suomi ndash kilpailukykyinen terveellisen ravitsemuksen edellaumlkaumlvijauml Elintarvike- jaravitsemusalan strategiaraportti Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA

Sotarauta M (toim) 1999 Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja johtaminentietoyhteiskunnassa Suomen kuntaliitto

Sotarauta M 2005 Resilient City-Regions - Mission Impossible Tales from Finland andBeyond about how to Build Self-Renewal Capacity Hot Topic Paper Observatory PascalPlace Management Social Capital and Learning Regions Melbourne

Sotarauta M Kosonen K-J Viljamaa K 2007 Aluekehittaumlminen generatiivisenajohtajuutena - 2000-luvun aluekehittaumljaumln tyoumlnkuvaa ja kompetensseja etsimaumlssaumlTampereen yliopisto Alueellisen kehittaumlmisen tutkimusyksikkouml Sente-julkaisuja 232007

Sotarauta M Mustikkamaumlki N 2008 Evolutionaarisen muutoskaumlsityksen jaitseuudistumisen kapasiteetin haaste Teoksessa Mustikkamaumlki N Sotarauta M (toim)Innovaatioympaumlristoumln monet kasvot Tampere University Press Tampere

Tyouml- ja elinkeinoministeriouml 2010 Suomen aluekehitysstrategia 2020

Toumldtling F Trippl M 2005 One size fits all Towards a differentiated regional innovationpolicy approach Research Policy vol 34 s 1203ndash1219

26

Valovirta V Niinikoski M Oosi O 2006 Dynaamisten innovaatioympaumlristoumljen alueellinenhaaste Hyviauml kaumlytaumlntoumljauml ja kehittaumlmitarpeita pienillauml ja keskisuurilla kaupunkiseuduillaAluekeskusohjelman verkostojulkaisu 12006 Seinaumljoen Teknologiakeskus Oy Fram OyVaasa

Vesalainen J 2004 Kaupankaumlynnistauml kumppanuuteen Metalliteollisuuden kustannus OyTampere

Viialainen M 2008 Alueellinen innovaatiopolitiikka ndashtarvitaanko sitauml Julkaisussa Pellervontaloudellinen tutkimuslaitos PTT Alueet ja innovaatio PTT-katsaus 22008 Punamusta Oy

Virkkala S 2008 Maaseutualueet ja pienet keskukset innovaatioympaumlristoumlinauml TeoksessaMustikkamaumlki N Sotarauta M (toim) Innovaatioympaumlristoumln monet kasvot TampereUniversity Press Tampere

von Hippel E 2005 Democratizing Innovation Cambridge The MIT Press USA p 204