N:o5-6-76 KARJALAN HEIMO 2004

Uhtuan Andronoffit Viena-kirjallisuudessa"Turhaan te nuoret in-

nokkaat Suomen pojat nyttddlld alette. Ette te Karja-lan asiaa ratkaise, henken-ne vaan turhaan menetdtteja saatte taattonne sure-maan." Nania "puolisokeankarjalaisukon" sanat kirjasinuori Vienan vapaussoturiArmas Eskola UhtuanEnonsuussa kesalla 1918.Ukko oli isoisani NikolaiAndronoffin seta ja kaste-kummi Jegor Andronoff,joka kolmekymmenta vuot-ta aikaisemmin oli muutta-nut Uhtuan Ondronosta ko-tivavyksi Enonsuun kuulu-jen Mitrofanoffien taloon.

Enonsuun ukko oli oi-keassa. Vienan retki paattyitappioon muutamaa kuu-kautta myohemmin ja vapa-ussoturien mukana suurijoukko vienalaisia siirtyi pa-kolaisina Suomeen. Naidenmukana Enonsuun Jyrki eliJegor Andronoff, joka kuoliHyryn talossa Suomussal-mella 1922. Isoisani ja suu-rin osa muustakin Androno-ffien suvusta siirtyi Suo-meen, osa jai Vienaan jossasukulaisia on tavattavissa ta-nakin paivana.

Vienan historian tutki-mus on sikali antoisaa jahelppoakin, etta kiinnostu-neella on kaytossaan laajakirjallisuustarjonta. Vienankavijat 1800-luvun alkupuo-lelta lahtien ovat kaikki ol-leet ahkeria havaintojensakirjaajia ja tuottaneet var-maankin satoja kirjoja jalehtiartikkeleita. UhtuanOntrolan (Ondronon) jaEnonsuun suuren talonasukkaat mainitaan kirjalli-sissa lahteissa yllattavankinusein alkaen A.W. Ervastinkuuluisasta Vienan matkas-ta kesalla 1879. Viela paljonrunsaammin on niita kirjal-lisia lahteita, joissa kuvataanAndronoffien elinymparis-toa 1800-luvun puolivalista1920-luvun alkuun saakka.

UhtuanAndronoffit

Uhtuan kirkonkirjat tun-tevat Andronoffej a 1700-lu-vulta lahtien. Irja Rama on

perusteellisesti tutkinut Uh-tuan eri sukuja koskevia kir-konkirjatietoja ja julkaissutniita Karjalan Heimossa.Vanhimpia Andronoff ej a IrjaRaman tutkimassa aineistos-sa ovat 1700-luvun puolellasyntyneet Jelizar ja JeremijJelizarovits, 1800-luvun al-kupuolella syntynyt Savelijja leski Irina Filippovna, to-dennakoisesti omaa sukuaAndronoff. Suurimman kir-konkirjoihin viedyn perhe-kunnan muodostavat 1700-luvun loppupuolella synty-neen Nikita Andronovin jal-kelaiset, joita tama kirjoituspaaasiassa koskee.

Nikita Andronovilla oliviisi poikaa: Konstantin, Feo-dor, Artemej, Vasili ja Jegor.Kolme keskimmaista poikaaasui karelianismin kulta-ai-kaan 1800-luvun jalkipuolis-kolla Uhtuan Lamminpohjas-sa Ontrolan taloa. Vanhin veliKonstantin asui omassa talos-saan Uhtuan Ontrosenvaaral-la ja nuorin veli Jegor eli ko-tivavyna Uhtuan sivukylassaEnonsuussa.

Jotkut suvun jasenetomaksuivat suuressa viena-laisten nimenmuuttossa ni-men Vaara. Muita suvunomaksumia suomalaisnimiaovat mm. Rinne, Kangas,Ontrola, Jokiranta ja Terva-kangas. Konstantin Andro-noffin pojan Kirilin vaimoGlikerjan (Lukki) kirjoittaaPaavo Ahavalle vuonna1911: "...etteko olisi niinhyva ja ottaisitte meiltdVuarasta yhen tyttdren neu-lomaan, jommankummankahesta". Lukki olisi halun-nut saada tyttarensa toihinAhavan kutomoliikkeeseenUhtualle. Myos Ivan Kikki-jeff nimittaa kirjeessaanAhavalle 1908 Mikael (Mi-hail) Andronoffia "VaaranMiihkailiksi". Mihail An-dronoff ja Teroni PuavilaDorofejev asuivat perhei-neen nahtavasti samalla vaa-ralla. Tama vaara, jonkanimi oli joko Ontrosenvaa-ra tai Teronvaara, on nyky-aankin tunnistettavissa Uh-tualla televisiotornistaan.

Lukki Andronoffin koh-

Artemej ja Glikeria Andronoff kavivat valokuvaamos-sa Arkangelissa joskus 1800-kuvun loppupuolella.

talosta on maininta Teo Sor-rin kirjassa Vienalainen pil-vilinna. Sorrin kirjan mu-kaan kertoi Risto Tapion-kaski Vienan pakolaistenkuulusteluissa syksylla 1920surullisen tapahtuman. "Uh-tualla olivat bolshevikit van-ginneet emdntti Lukki An-dronoffin epdiltynd tietojenantamisesta Karjalan vdli-aikaiselle hallitukselle. Kunhdntd oltiin viemassa Ke-miin, paasi han dkkid kar-kaamaanja syoksyi tien vie-relld kuohuvaan Kintisma-koskeenja hukkui siihen."

Uhtuan kauppiassukujennuoret menivat paljon nai-misiin keskenaan. Ainatama ei kuitenkaan onnistu-nut. Ontrolan Feodorin nuo-rin poika Aleksei oli saanutnuoruudessaan rukkaset, jot-ka on dokumentoitu OutiMikitantytar Tichanoffinkirjeeseen 1902 Ahavoille:"Naimisiin olen mennytKostjan Ontreilla. OntrolanOlekseille annoin aparat".

Jegor (Jyrki) Andronoffmeni naimisiin Enonsuun ta-losta kotoisin olevan TatjanaMitrofanovan kanssa jamuutti kotivavyksi Enonsuu-hun. Enonsuun isantavaellaei ollut poikia vaan kaksi ty-tarta, joista Tatjana naitettiinJergor Nikitits Andronoffilleja Anna naitettiin Savelij(Samppa) Nikiforovits Palli-jeffille. Vasili Rasi kertoihaastattelussa Maiju Key-naalle: "Samppa PdllijeffjaJyrki Andronoff'menivat nai-misiin sisarusten kanssa suu-resta Enonsuusta. Molemmatolivat varakkaita kiertokaup-piaita". Pallijeffit olivat An-dronoffien lailla varakaskauppiassuku Uhtuan Lam-minpohjasta, joten voineeolettaa, etta kyseessa eivatolleet puhtaat rakkausaviolii-tot, vaan sisarukset Tatjana jaAnna jarjestettiin naimisiinsopivia liikekumppanuuksiatarjoaviin sukuihin.

Artemej Nikititsin An-dronoffin ja hanen vaimon-sa Glikerija Ivanovna saivatseitseman lasta: Varvara,Tatjana, Vasili, loann, Rodi-on, Savva ja Nikolaj. Niko-laj Artemjevits - Vaara

2004 KARJALAN HEIMO N:o 5 - 6 - 77

I.K. Inhan kuuluisa kuva Uhtuan Lamminpohjasta. Taustalla nakyvan "suomenmallisen" talon ta-kana lienee ollut "venajanmallinen" Ondrono.

Jokivarren nakyma Lamminpohjasta kesalla 2002 likimain samasta kohdasta kuin Inhan kuva.

muutti Suomeen kauppa-apulaiseksi isoveljensa Vasi-lin hoitamaan kauppaan Ni-valaan. Nikolai meni naimi-siin nivalalaisen Sofia Kati-lan kanssa ja siirtyi Oulai-siin suvun omistaman kau-pan hoitajaksi. Nikolai Vaa-ra kuoli "lentavaan keuhko-tautiin" vuonna 1929.

A.W. Ervastija I.K. InhaUhtuanOndronossa

Viena-kirjallisuuden aar-teisiin kuuluu oululaisen sa-nomalehtimiehen ja tutkijanA. W. Ervastin teos "Muis-telmia Matkalta Venajan

Karjalasta kesalla 1879".Han teki laajan kiertomat-kan Vienassa ja kavi ainaSolovetskissa saakka.

Paluumatkallaan Vienan-merelta Suomeen Ervastikulki Uhtuan ja Enonsuunkautta. Ervasti kirjoittaa Uh-tualta mm. seuraavaa:

" Kestikievari, jossa olim-

ma majaa, oli Lamminpoh-jassa, joen ell ojan eteldran-nalla. Ikkunaimme alia toi-sella puolen jokea oli meidanmalliin rakennettu, punaisek-si maalattu talo, jota oli mie-luinen katsella. Vahan siitaylospain kankaalla oliOndronon yksinainen talo,joka varmaan on varakkaim-

N:o5-6-78 KARJALAN HEIMO 2004

pia koko kyldssd. Se on ra-kennettu Vendjdn malliin,mutta laudoitettu ja maalat-tu; Idnteenpdin etusivulla oliseitsemdn ikkunaaja etelddnpain yhtd monta. Siind asuiyhtend perheend kolme vel-jestd (ilmeisesti Feodor, Ar-temej ja Vasilij - neljds olikotivdvynd Enonsuussa —kaikki vankkoja kauppamie-hid, vaan sen puolesta myosmaanviljelijoitd, silld tolassakylvettiin kolme tynnyrid ru-kiita ja 6-7 tynnyrid ohria.Kahen vanhimman veljenkanssa olin tullut tutuksi Ou-lussa, kun heiddn sielld mo-niaita vuosia takaperin tdy-tyi riidelld takaisin 4-500 ke-tunnahkaa, jotka oli heiltdryostetty Kuusamossa, jokariita voitettiin kaikissa oike-usasteissa. Than kestikievarinvieressd oli talo, jonka isdn-td Matti Pdllinen, Ondrononlankomies (Varvara Artemje-van puoliso?), myoskin olituttu. Paitsi nditd kolmea enmuita tuttavia tavannutkaan,silla sattui olemaan heindn-teon aika ja kyldn vdestd olisuurin osa etdisilld niityilld."

Ontrolan isantaveljeksetolivat Ervastin kaydessaparhaassa iassaan, 43-53vuotiaita. He olivat ilmei-sesti vakiinnuttaneet ase-mansa talonpoikina ja kaup-pamiehina, jotka tunnettiinainakin Oulussa asti kutenylla kay ilmi. Feodorin jaArtemejin lapsia on pyori-nyt Ontrolan pihamaallaaika liuta Ervastin siellakaydessa.

Ervasti tutustui Uhtuallamyos tuoreeseen oikeusta-paukseen, jossa kolme lah-kolaista tuomittiin vaaraop-pisina Siperiaan. Ondronon"vanhimmalla veljella", eh-kapa Konstantin Nikititsillaoli tahan uskonriitaan hyvinkaytannollinen kauppamie-hen nakemys:

"Pari kolme viikkoa en-nen tuloamme oli Uhtuallasattunut tapaus, joka yhd oliverekseltd kyldkunnan mie-lessd. Se oli tuo kuuluisaksitullut tutkinto Uhtuan usko-vaisten kanssa... Kyldldiset,jotka nimittivdt nditd usko-vaisia hihhuleiksi, lienevdtylimalkaan pysyneet vdlin-pitdmdttomind asian suh-teen. Emdntdmme kuitenkin

oli harras "oikean" uskonpuoltaja... Hdnen mieles-tddn tuomio Siperiaan oliaivan oikea, joskin kovarangaistus. Mutta Ondrono,vanhin veli, joka sattui meil-la kdymddn, kun asia taasoli puheena, arveli, ettd tuo-mitut suotta olivat vetdneetpddllensd kovan rangaistuk-sen; heiddn olisi vain pitd-nyt luvata ruveta taas kuviakumartamaan, siten jutustaselvitdkseen, ja sitten olisiollut heiddn oma asiansa,pitddko lupauksensa vai ollapitdmdttd. Tdmd nyt oli asi-an katselemista kdytdnnolli-seltd kannalta."

Into Konrad InhanVienan retki vuonna 1894on karelianismin historiantarkeimpia. Retken pohjaltapitkan kypsyttelyn jalkeenvuonna 1911 ilmestynytteos Kalevalan laulumailtaon vahvasti vaikuttanut ka-sityksiin runojen Karjalasta.Inha kiersi kaikki kalevalai-set kylat ja viipyi luonnolli-sesti myos Uhtualla. Inha eimainitse erikseen Ondronoaniin kuin ei juuri muitakaantaloja. Ihmisista paasevatInhan kirjaan lahinna runon-laulajat. Tassa lajissa eivatAndronoffit olleet ilmeises-ti parhaimmillaan. LaheltaOndronoa Lamminpohjastaotettuja valokuvia Inhan ko-koelmasta loytyy kuitenkinuseita ja niista valittyy hie-nosti Andronoffien elama'n-piirin tunnelma.

KarelianistitEnonsuussa

Palaamme kesaan 1879ja jatkamme matkaa Uhtual-ta eteenpain EnonsuuhunA.W. Ervastin kanssa Enon-suun Jyrkin ja hanen nuorenvaimonsa veneessa: "Uhtu-alta Enonsuuhun meille tar-jottiin sijaa Enonsuun vd-vyn, Jyrki Ondronon, ja ha-nen vaimonsa veneessa - heolivat vieraisilla Ondronontalossa... Keski-Kuittijdrvenpoikki kuljimme Enonsuunisdntdvden veneessa. Keula-hankaan nuori emdntd istuisoutamaan, sitten kun olisormistaan ottanut helmilldkoristetut sormuksensa, joi-ta oli puoli tusinaa, jotka si-toi rihmaan kaulansa ympd-

ri; perdhangassa souti nuo-ri isdntd.

Enonsuussa, joka kaitmerkitsee joensuuta, oli ny-kyddn kolme eri taloa, vaanjoku aika taapdin siind oliollu yksi, josta toiset sitte olilohkaistu. Talojen paikka olierittdin sievd pienelld itddn-pdin pistdvdlld niemelld,jonka joki synnyttdd; ete-lddn pain tulee Alasenjdrvi.Kuittijdrvelle talot eivatnay; ne ovat ehkd virstanverran joensuusta ylospdinja joki on hyvin mutkittele-va. Kun sitd ylospdin kuljet-taissa turhaan katselimmeja tiedustelimme taloja, huo-masimme ettd soutajammekeulassa oli hyvin leikillises-ti viekkaan ndkoinen. Muu-taman mutkan kohalla pap-pi viimein sanoo: tuolla setalo nyt on. Voi sinua kun etsaattanut olla vaiti, sanoisiihen nuori emdntd, ndhtd-vdsti pahoillaan, ettei saa-nut meitd kuljettaa aivan ta-lon Idhelle, ettd sen uljuusodottamatta olisi koko voi-mallaan saanut meihin vai-kuttaa. Sanottava nimittdinon, ettd se paikka, Enon-suun lesken talo, johon nytolimme tulossa, oli varalli-suudestaan kuuluisa kokoKarjalassa. Komea talo oli-ki, kahdenkertainen, laudoi-tettu ja maalattu; sen ver-taista kylld emme matkallatoista ndhneet. Vahinkovain, ettd maun puutteestatalo oli maalattu vihredksi,joka vdri maalla vihredinpuitten keskelld ei ole soma.Talon vanha emdntd, leskiMarja Wasiljovna, pienoi-nen ihminen, tavoiltaan kuintalonpoikainen ainakin, ottimeiddt erittdin vieraanva-raisesti vastaan, sydtti, juot-ti ja puhutteli, niin etten kyl-lin saata kiitelld hdntd. Hanoli useat kerrat kdynyt sekdKajaanissa, ettd Oulussa,jotka paikat siis hyvdsti tun-si. Kajaanissa oli heilld omakartano torin varressa, fron-tespicilld varustettu ja senpuolesta ainoa laatuaankoko kaupungissa, jota ha-nen miehensd nimeen mu-kaan kutsutaan Dmiitrin eliDmitrofanoffin taloksi;markkinain aikaan se olipartasuita tdpo tdynnd,vaan seisoo muuten enim-

mdkseen autiona. Oulustahdn kyseli useain tuttujenkaupunkilaisten perddn. Hd-nen miesvainajansa oli har-joittanut suurta ketunnahka-kauppaa ja silld tavoinkoonnut tavaraa. Ainoas-taan kaksi lasta leskelld oli,kaksi tytdrtd, toinen naimi-sissa Ondronon kanssa, toi-nen naimaton; lapsenlapsiapoikaja tytto."

Taidemaalari LouisSparre kirjoitti yhden Vie-na-kirjallisuuden klassikois-ta Kalevalan kansaa katso-massa. Sparre ja hanen mat-kakumppaninsa kuvanveis-taja Emil Wikstrom viivah-tivat yon yli myos Enon-suussa, jonne he tulivat ete-lasta Kostamuksen ja Ala-jarven kautta. Heinakuun 30pv. 1892 matkalaiset tulevatveneella Enonsuuhun.

"Iltamyohdlld tulemmeEnonsuuhun. Laskemmerantaan kahden ranta-aitanvdliin. Toisen pddssd ndem-me amerikkalaisen niittoko-neen ojentelevan hoikkia ai-sojaan taivasta kohti. Pys-synkantaman pddssd ran-nasta kohoaa herraskarta-noa muistuttava rakennus,jossa on korkea, rdystdd-seen asti ulottuva lasikuistiyhdessd kulmassa. Raken-nus on vaaleanvihred janurkat valkeat. Talo ndyttddkomealtaja rikkaalta. Kuis-tin ovi on lukossa. Yksi sou-tueukoistamme menee taka-tietd sisddn, vie meiddt suu-reen pirttiin ja jdttdd meiddtseisomaan lattialla makaa-van suuren ihmislaumankeskelle, kun hdn Use sisd-huoneessa neuvottelee jon-kun kanssa yokortteeristam-me. Neuvottelun jalkeenjoku unenpopperoinen nai-nen kuljettaa meiddt erddnvalaistun huoneen lapi toi-seenja pimeddn, jossa kom-pastelemme nukkuviin ihmi-siin, ja lopulta huoneeseen,jossa hyvin epdmiellyttdvdilma lehahtaa vastamme.Sielld on vuoteita lattialla,eivdtkd ne ndytd suinkaanhoukuttelevilta. Isdntdvdkinukkuu yldkerrassa eikdpalvelija uskalla mennd"herrasvdked" herdttd-mddn. Me torjumme kohte-liaasti tarjouksen, ettd nuk-kuisimme ndilld valmiilla

2004 KARJALAN HEIMO N:o 5 - 6 - 79

'

alusilla, ja pyyddmme saa-da olla yotd ensimmdisessdhuoneessa, joka vaikuttisiistiltdja kunnolliselta.

Seuraavana aamuna tu-lee isdntd (JegorAndronoff)ja esittelee hyvin kohteliaas-ti itsensd. Han on keski-ikdi-nen, kookas ja jykevdtekoi-nen mies, jolla on punerta-va parta ja tukka. Saammepeseytyd yldkerrassa, ja tun-ti pukeutumisen jdlkeen is-tumme isdnndn ja emanndnseurassa samovaarin ddres-sd yldkerrassa hauskassa jasiistissd huoneessa. Vierei-sessd huoneessa ndkyy puo-liavoimesta ovesta pehrnus-tettuja huonekaluja ja kes-kelld permantoa keinutuoli.Isdntd ymmdrtdd hyvin ruot-sia, mutta ei osaa sitd pu-hua, ja tuntuu muuten dlyk-kddltd, sivistyneeltd ja pal-jon lukeneelta mieheltd."

I.K. Inha kiersi Kaleva-lan laulumaita koko kesan1894 j a kavi pariinkin ottee-seen myos Enonsuussa. En-sivisiitti venematkallaVuokkiniemesta Uhtualle eiollut rohkaiseva. Vastaanot-taja on mita ilmeisimminJyrki-isanta, ei kovin vie-raanvaraisena talla kertaa.

"Matkalla Uhtueen poik-kesimme nyt Enonsuuhun,joka kyld on silld paikalla,missd Yld-Kuittijdrvestd tule-va joki laskee Keski-Kuitti-seen. Kyld ei ole suuri, mut-ta eras sen taloista on suu-rin mita on koko Vienan Kar-jalassa. Varahvontta (Inhanvienalainen opas) jo enna-kolta kuvitteli, kuinka hyvd-nd meitd pidettdisiinkddntdssd laajalta kuuluisassa ta-lossa, ja me ajattelimme vd-htin samaan suuntaan, sillduseita edellisid matkustajiasielld oli hyvin kestitty. Caja-nin pdivdkirjassa luetaan,hdnen Lonnrotin keralla vie-railtuaan samassa talossa:"Hyvdsti vastaan otetut, pu-nasta viinaa, ruokaa, paki-nata. Kornitsa illaksija yok-si, asuttavaksi."

Kyldn suurin talo on,niin kuin olen jo maininnut,kahdenkertainen ja maalat-tuja ndytti virtamaisemassahyvin muhkealta. Isdntd olipaljon oleskellut Suomessa,mutta lienevdtko kokemuk-set meiddn puolella olleet

ikdvdd laatua vai mikd lie-nee ollut syynd, hdn ei edeskdskenyt huoneisiin, vaikkandki meiddn seisovan por-raspddssd sateen suojassa;vilkaisi vaan kerran vihai-sestija tiuskaisi sittenjotainpihan poikki rengilleen. Vai-kea oli meiddnkddn ndin ol-len sisddn pyrkid ja pyytddruokaa, jonka tarpeessaolimme; Idhdimme koetta-maan onneamme toisissa ta-loissa, jotka olivat vaatimat-tomammat ja sen puolenmalliin rakennetut.

...Kun saatoimme hyvdl-la syylld otaksua, ettd ndinlahelld Jyvodlahtea hyvintiedettiin mita miehid olim-me, niin emme voineet muu-ta kuin luulla, ettd ynseys olitahallista. Syvimmin tdmdkohtelu vaikutti Varahvont-taan. Ihmetellen ja yhd ih-metellen hdn rantaan astu-essaan sanoi, tarkoittaensilld pohattaisdntdd: "Jatuota me kaikki olemme ju-malana pitdneet, eikd osaasen paremmin olla."

Enonsuun Mitrofanoffi-en ja Andronoffien varak-kuuden lahteeksi mainitaanpaitsi menestyksekas turkis-ja laukkukauppa myos lohi-pato, joka oli rakennettu sul-kemaan lohen nousu Keski-Kuittijarvesta Yla-Kuittijar-

veen. Tama ei luonnollises-tikaan ilahduttanut Yla-Kuittijarven kylien asukkai-ta. Ylajuoksun kylien asuk-kaat olivat yrittaneet saadapatoa havitetyksi moneenkertaan. I.K. Inha palaaEnonsuuhun kertomukses-saan loppukesalta 1894 se-lostaessaan Kuittijarvienmaantiedetta ja kalakantoja.Han kertoo myos lohipadonpurkamisesta, joka oli vih-doin saatu aikaan. Ehkapalohipahon tuleva havitys oliollut Enonsuun isannan tie-dossa jo Inhan edellisellavierailulla ja siina oli syyJyrkin huonotuulisuuteen.

"...Kuitenkaan ei Yld-Kuittijdrvi ole niin hyvddkalavettd kuin keskinen, kos-ka Enonsuuhun rakennettulohipato kokonaan tukkivdyldn ja esti kaloja nouse-masta, varsinkin lohta.

Tana kesdnd oli kuitenkintapahtunut meiddn kierrel-lessdmme Vienanmeren ran-toja suuri muutos. Yld-Kuit-tijdrven kyldt olivat jo kauanvalittaneet tdtd patoa vas-taan ja vaatineet sen repi-mistd, mutta valitukset olivatkaikuneet kuuroille korville.Vihdoin oli kuitenkin saatuvirallinen kdsky, ettd vdyldoli avattava, stanovoi oli tul-lut Usmanasta, kutsunut

mddrdpdivdksi joka kyldstdmiehid Enonsuuhun patoarepimddn, ja niitd olikin tul-lut mania kymmenid kaikis-ta Yld-Kuittijdrven kylistdVuonnista myoden. Halustaolisi Enonsuun isdntd vieldsittenkin vastustanut patonsarepimistd, mutta nyt eivdtendd auttaneet mitkddn ve-rukkeet, ja vaikka se olikinkovin lujaksi rakennettu, jy-kevistd hirsistd salvettu, ar-kut rautapannoilla vahvistet-tu, niin purettiin se kuitenkinarmotta, ja kala pddsi taasvapaasti nousemaan yliseenjdrveen. Miten kauan sittenlienee saanut olla avoinna.Virkamiehet ovat kaukanameren rannassa eikd rah-vaalla ehkd olisi ollut uskal-lusta ryhtyd omin pain patoarepimddn, jos isdntd olisi senuudelleen rakentanut."

Kivijarvelta kotoisin ole-va 1905 syntynyt Vivi Vuo-risto kertoo kirjassaan Ikavaomia maita elavasti Vienankylien elamasta vuosisadanvaihteessa. Han kertoo myosEnonsuusta: "KotikylddmmeKivijdrveen saakka olimmekuulleet tuosta mahtavastapaikasta puhuttavan, muttalaheisempddn kanssakdymi-seen jouduimme, kunserkku-ni Paraska Kontokin Petro-vastajoutui naimisiin Enon-

Vuokkiniemen kunnan edustajat Uhtuan maakuntapaivilla maaliskuussa 1920. Kuvaon suvun perimatiedon mukaan otettu Ondronon talon kuistilla.

N:o 5 - 6 - 80 KARJALAN HEIMO 2004

suun nuorelle isdnndlle Ont-to (Anton) Andronoville,Enonsuun Ontolle. Karjalanoloissa ja voipa sanoa mis-sd tahansa muuallakin tdmdoli aivan loistava naimis-kauppa. Muistan kuinkakoko Kivijdrven kyldnvdki olikotonani siunailemassamoista onnea."

Andronoffitja Vienankansallinenheratysliike

Andronoffit olivat aktii-visesti mukana Uhtuan kan-salaiskokouksissa. Artemej,Jegor ja Artemejin poikaRodion (Rotjo) osallistuivatkansalaiskokoukseen 21.12.1905. Kokouksessa asetet-tiin valitsijamiesehdokkaitaVenajan duuman vaaleihinmm. varamies Rodion A.Andronoff Uhtualta ja vara-miesten varamieheksi ase-tettiin Jegor N. AndronoffEnonsuusta.

Uhtuan kansalaiskokouk-sessa 1.1.1906 johti puhetta"talollinen E.A. AndronoffEnonsuun kylasta". Kokousasetti Perustuslaillisen Kan-sanvaltaisen Puolueen 35-henkisen paikallis-toimikun-nan, jonka puheenjohtajaksivalittiin Jegor AndronoffEnonsuusta ja jaseneksi mm.Vasili Andronoff.

Paavo Ahava, livo Kau-koniemi ja Jegor Andronoffjulkaisivat 4.4.1906 Uhtual-la ilmoituksen suunnitellunyhdistyksen perustamisestaVienan karjalaisten asiaaajamaan. Jegor Andronoff eiosallistunut Vaasan kokouk-seen 25.4.1906, jossa Vie-nan Karjalaisten Liiton pe-rustamista ja ohjelmaa suun-niteltiin. Jegorin sijastaesiintyy Vaasan kokouksenosanottajista otetussa valo-kuvassa "Vasili Andronoff -Vaara kauppias Uhtualta".

Wienan KarjalaistenLiitto perustettiin Tampe-reen kokouksessa 3.-4.8.1906 suuren innostuksenvallitessa. Liiton puheenjoh-tajaksi valittiin liikemiesAleksei Mitro Jyvaskylasta.Aleksei Mitron juuret olivatedella kuvatulla tavalla Uh-tuan Enonsuussa. Han oliJegor Andronoffin vaimon

1nt>otfa Hanfalainen!

1).

(javvasJtmmxtn faufalaisten toitt»omuf>U'^ra Mjoitamnte t&ten joJaigto frjnt^mafeutmifaparaeta ijarraStatoaa, @uontc§fa afurtma 2Benci«{nn Sovjrttai0ta faapuntaan SBettajanten Mouffeeit.

$o&m§ aWaa Ho 9 e. pp. tiintim25 paiwana SSaafan f'aupuitgigfatig§ 2:fen IjutmeuStosifa (^auppapi

liMEuSteluftjftjttttjJfena tulee olentaan SBenti-jchi SatjataiSten taCottbcKifcu afcman ptivanta*mitten ja ^enfifcn eJainan i»tvfi§tamtncn fotoi=fesfa SurjalaSfamme.

Soittjoiitine., etta tniiiait Mjoitiiffcitime I)tj«toanta|toifestt faatattc I'aifficn paiH'afimnattanneafiiiuatn SSetidjan SatjalniSteit tietoon.

U^tualta, 1 p. £>ut)ti?mita 1906.

01.P.

6,Iwan mitrofanoff.

Tatjanan serkun poika. An-dronoffit eivat jostakinsyysta osallistuneet Tampe-reen kokoukseen eika heitavalittu vastaperustetun lii-ton johtokuntaan. Jegor An-dronoff valittiin ainoastaanVienan kiertokouluja valvo-maan asetetun toimikunnanvarajaseneksi. Jatkossakaanei Andronoffien nimia juu-ri tule esiin Vienan Karja-laisten Liiton tai sen seuraa-jan Karjalan Sivistysseuranasiakirjoissa. Tama on hie-man yllattavaa siihen nah-den, etta ainakin Jegor jaVasili Andronoff olivat ol-leet innolla mukana liitonperustamisen valmisteluvai-heessa. Muutamia mainin-toja Andronoffien toimin-nasta vuosina 1906 -1917kuitenkin on.

Useiden muiden uhtu-alaisten mukana Artemejkirjoitti nimensa Venajankansanvalistusministerille1.12.1906 osoitettuun ano-mukseen, jossa pyydetaanjarjestamaan Karjalaan suo-

menkielista koulutusta. Ro-dion Andronoff oli PaavoAhavan perustaman UhtuanNahka- Saha- Mylly- jaSavi-teollisuusliikkeen osa-kas. Rodion hoiti myos 1908suomalaisuustyon takia van-gittujen ja Vienan Keminvankilaan lahetettyjen FedotRemsujeffin ja Vasili Doro-fejeff Vaaran avustustenmaksamista Vienan Karja-laisten Liiton puolesta.

Hauska episodi on kirjat-tu Fedor Pallijeffin kasikir-joitettuihin muistelmiin vuo-delta 1913: Uhtuan starssi-naksi (kunnan esimieheksi)esitettiin Feodor Pallifeffinjalkeen Jegor AndronoffiaEnonsuusta. Jegorin emantaTatjana Miheijevna Androno-ff kehotti kuitenkin FeodorPallijeffia ottamaan viranvastaan. Tatjana lienee ollutvoimakastahtoinen nainen,ehkapa siina on selitys sille,etta Jegor valittiin yhteiskun-nallisissa tehtavissaan yleen-sa varamieheksi tai varamies-ten varamieheksi.

AndronoffitNeuvosto-Vienassa

Vaikka suurin osa An-dronoffeista siirtyi Suomeenjai heista osa Vienaan tai pa-lasi sinne 1920-luvun alus-sa. loann Artemjevits muuttinimensa Jussi Kankaaksi.Han meni naimisiin 1899Kuopion laanin Tervolastakotoisin olleen torpparin tyt-taren Josefina MatfejevnaVuokkilan kanssa. Heillesyntyi kahdeksan lasta. Jus-si Kangas palasi sittemminUhtualle vaimonsa ja tytta-rensa Annin kanssa. Annintyttarentyttaret Svetlana jaOlga Remsu asuvat Vuokki-niemessa ja ovat siella ny-kyajan Vienan-kavijoidentavattavissa kylaneuvostos-sa, jonka puheenjohtajaSvetlana on tai kylakaupas-sa, jossa Olga on myymas-sa.

Vivi Vuoristo kertoomyos Enonsuun talosta jasen viime vaiheista: "Oli-han niilla enolaisilla talojaOulussa ja Vaasassakin.Kauppaa kdytiin sekd itddnetta lanteen pain ja Enon-suun kaupassa oli aina ta-varaa saatavissa. Siella olioikein suomalainen kauppa-liike tiskeineen ynnd vaakoi-neen. Olen ndhnyt sen ominsilmin. Pankkiliikettdkinharjoitettiin... Enonsuunasukkaatkin tulivat muidenmukana Suomeen 1922 jajoutuivat kokemaan maan-pakolaisen kovan kohtalon.Suunnaton mddrd tragiik-kaa sisdltyy noihin vuosiin.Enonsuun Jyrki kuolija toi-set perheenjdsenet palasivatkotitanhuville. Kotia ei enddollut, vain hiiltyneet rauni-ot. Paraskan myohemmistdvaiheista olen kuullut, ettahdn oli eldmdnsd loppupuo-lella metsdtoissd Uhtuan ta-kaisilla tyomailla ".

Hieman toisenlaista tie-toa Enonsuun pohatan talo-jen kohtalosta antaa AiliJaakkola os. Vainio, jokakirjoittaa Karjalan Heimossamuisteluksiaan Alajarven ky-lista sotaa edeltaneelta neu-vostovallan ajalta. Naidenmuistojen mukaan Enonsuuoli pystyssa. Nain Aili Jaak-kola kuvailee Enonsuuta 30-

2004 KARJALAN HEIMO N:o5-6-81

Olga Remsun kauppa, kylan ainoa, Vuokkiniemessa kesalla 2002.

luvulla: "Enonsuun suurestatalosta on mainintoja useis-sa kirjoissa. Mind kirjoitan,miten suuri se olis minunmuistini ja lapsuusvuosieniaikoihin. Niind vuosina eli1930-luvulla se oli maalattuvalkeankeltaiseksi ja samo-laudat valkeiksi. Talo ndkyiAlajdrvelle koulun rappusil-le. Siind oli tuohon aikaanlastenkoti.

Myos Aleksei Mitronelamankerrasta loytyy viitta-us, jonka mukaan Enonsuun

suuri talo muutamine asuk-kaineen olisi ollut olemassaviela 1920-luvun lopulla.Pertti Leheksen kirjoitta-massa elamankerrassa sano-taan: "Joulukuussa 1929Aleksei Mitro kirjoitti ystd-vdlleen Anton Andronoffille(Jegorin nuorimmalle pojal-le) Enonsuunun Vienan Kar-jalaan ja kertoi taloudelli-sesta tilanteesta Suomessamm. ndin: "Aika on todellahuono, niin huono, ettei mi-nun muistiini ole ollut ndin

huonoa aikaa koskaan, ra-hattomuus on tdydellinen,vararikkoja on tullutjo pal-jonja toisia on tulossa."

Myos luokkatietoisilleneuvostokarjalaisille kirjaili-joille tarjosi Enonsuun suuritalo ja Jyrki-isanta kirjallisiaaineksia. Enonsuun lohipa-don tarina kerrotaan NikolaiJaakkolan kirjassa Pirttijar-ven rantamilla. Ortjo Stepa-novin Kotikunnan tarinassakerrotaan niin ikaan Enon-suun rikkaasta isannasta ja

siita miten hanen omaisuu-tensa otettiin kolhoosin hal-tuun. Stepanov kirjoittaa1970-luvulla: "Enonsuunukko oli kulakkien kulakki.Hdneltd otettiin sen tdhe, kunhidn oli kerdn pohastvuohtoisten tyolldja hiella. Tdnti-kin pidn hdnelld on vieldkauppa Kajuanissa."

AndronoffitkauppiainaSuomessa

Vienan Karjalan tar-keimmat elinkeinot olivat1800-luvulla laukkukauppa,kalastus, metsastys ja maan-viljelys. Laukkukaupanohella oli turkiskaupalla1800-luvun alkupuolellahuomattava merkitys j a An-dronoffit lienevat vaurastu-neet silla, tahan A.W. Ervas-tikin viittaa kirjassaan.Muutamat vienalaissuvutkohosivat huomattaviksikauppiaiksi, jotka perustivatmaakauppoja ja kauppahuo-neita Suomeen ja mm. Pie-tariin. Suomeen asettuneistamenestyneista kauppiassu-kuina mainitaan livo Har-kosen vuonna 1910 toimit-tamassa Karjalan Kirjassa

Jegor Andronoffin omistama kauppa Oulaisissa myytiin osuuskaupalle v. 1916. Kaupanhoitajana toimi seka Jego-rin etta osuuskaupan palveluksessa Nikolai Artemjevits Andronoff, joka lienee kuvassa toinen vasemmalta. Ku-van talon paikalla nykyisin Oulaisten S-market.

N:o5-6-82 KARJALAN HEIMO 2004

Andronoffit, Mitrofanoffit,Tichanoffit ja Sofronoffit.

Maiju Keynaan kokoa-miin laukkurisukujen haas-tatteluihin perustuvassa kir-jassa "Halpa hinta - Pitkamitta" kerrotaan, etta "Uhtu-alaisella Jyrki Andronoffillaoli yksi kauppa Uhtuan Soh-janansuussa (pitanee ollaEnonsuussa) ja viisi kaup-paa Suomessa. Andronoffoli lahtoisin varakkaasta ko-dista Uhtuan kirkonkyldstd,mutta vaurastui entisestddnnaituaan sohjanansuulaisen(po. enonsuulaisen) suurta-lon tyttdren Tatjana Mitro-fanoffin." Lahteiden perus-teella jaa epaselvaksi olikomyos Lamminpohjan Ont-ronon Andronoffeilla kaup-poja Suomessa vai olivatkone kaikki Enonsuun Mitro-fanoffien ja sita kautta JegorAndronoffin hallinnassa.

1890-luvulla Andronoffitperustivat kaupan Nivalaan,kauppiaana oli Vasili Andro-

noff. Nivalan pitajan histo-riakirjan mukaan: "Maa-kauppa merkitsi vuosisadanvaihteessa kyldldisille enem-mdnkin kuin vain puotia,josta sai ostaa vdlttdmdttd-mdt kulutustarvikkeet.Kauppapuoti oli ensinndkinuutiskeskus, johon tultiinkuulemaan ja kertomaanuusimmat tapahtumat.Kauppiaalle tuli usein myossanomalehti, ja him kdviuseammin kaupungissa kuinkyldn muut asukkaat. kohte-lias, liukaskielinen ja miel-lyttdvdkdytoksinen kauppiassai puotiinsa asiakkaita jopelkdstddn omalla persoo-nallisuudellaan. Kauppaantultiin usein sadepdivind ta-rinoimaan tuntikausiksi. Va-sili Vaaran puoti oli tdssdsuhteessa pitdjdldisten suo-siossa, ja hanen kaupassaankerrotaan olleen raahelaisiamerimiehid kertomassa ruo-kapalkalla juttujaan asiak-kaiden viihdyttdmiseksi."

Aleksei Mitron elaman-kerrassa kerrotaan myos mi-ten Aleksei perasti Suomes-sa lukuisia maakauppoja,joista yhden Oulaisiin vuon-na 1884. Aleksei Mitro luo-pui Oulaisten kaupan pita-misesta vuonna 1898 ja sitajatkoi E.N. Andronoff. Ou-laisten kaupan hoitajaksisiirtyi Nikolai ArtemjevitsAndronoff Nivalasta. Ou-laisten kauppa myytiin 1916perustetulle OulaistenOsuuskaupalle. Nikolai ja'ikaupanhoitajana Osuuskau-pan palvelukseen, muttajoutui pian lahtemaan Vena-jan kansalaisena asepalve-lukseen. Nikolai palasi en-simmaisesta maailmanso-dasta kaupanhoitajaksi Ou-laisiin.

Ville Lahelman kirjoit-tamassa Etela-Pohjanmaallatoimineen Tanner & Manner-kauppahuoneen historiassamainitaan heilta tavaraa os-taneena laukkukauppiaana

mm. Ontrosen livana (IvanAndronoff).

Uhtuan Andronoffienjalkelaiset ovat lisaantyneetja kohtuullisesti menesty-neet eri puolilla Suomea jaRuotsia. Monet heista toimi-vat suvun hyvien perintei-den mukaisesti kauppiaina,mutta myos muissa amma-teissa on parjatty. Androno-ffien suku kokoontuu muu-tamien vuosien valein tapaa-maan toisiaan ja vaihtamaantietoja suvun vaiheista.Myos Vienassa on vierailtuahkerasti suvun juuria etsi-massa. Uhtualla haastateltu-jen babushkojen mukaanOndronon suuri talo paloikun joku onneton puna-ar-meijalainen yritti sytyttaatalon uuniin tulta palooljyl-la talvisodan aikaan. Siinameni koko komea talo.

PEKKAVAARANikita Andronoffin

poj anpoj anpoj anpoika

Uhtuan kirkonkirjat kertovatvuosna

•^-1905

1 jatkoa

Konstu Remsujeffin kirje 10.5.1909, Sinetta: "karjalai-sia on tassa ... Stefan Tichanoff, Riikolan poika." Ahava11:16

Stepan Tichanoff oli eras kulkukauppiaiden keskinaisenkokouksen osanottajista Uhtualla 1.7.1907, allekirjoitti poy-takirjan. Ahava 10: 2a

Stepan Tichanoff Uhtuasta 12.8.1909: "Rakas sukulainiParo Ahava ... pyytan teilta Paro nyt tavaraa ... tulisin Kuu-samoon talveksi kaupalla." Ahava 26:18

Miikkulan Stepana toimi Ahavan kuormanviejana: "Ma-kasiiniin Stepana Tichanoffin Koudasta tuomat tavarat.Ahava 11:8

Teppo Tichanoffin kirje Paavo Ahavalle: "Kiukainen17.12.1915. Adrian Afanasjeffin aid on pyytanyt sinua hom-maamaan hanelle tulevan osan poikansa jalkeen jattamastaomaisuudesta ja kehotat minua lahettamaan sen Uhtuanstarssinalle ... miltei kaikki on mennyt velkoihin ... Adriantodistettavasti lupasi, etta Olga oli oleva hanen ainoa peril-lisensa ... Kauppaa harjoitamme Toiminimen Lehtinen &Sofronoff myontamalla luotolla." Ahava 25:23

Kyseessa olivat Adrian Afanasjeffin pankkitalletukset.Adrian kuoli 1915 Kiukaisissa.

Ks. Karjalan Heimo n:o 3-4; s. 44: Afanasjev 4.2.3.3.2.2.4. Aleksandr Filippovits syntyi noin 1890.

Nimea ei ole merkitty nakemiini kastekirjoihin 1889-1892.

Aleksandr Filippovits oli 10-vuotias vuoden 1900 rip-pikirjassa(161).

Vuoden 1910 rippikirjaan talon 192 kirjoihin on merkittyFilipp Nikolajevitsin leski 57-vuotias Vassa ProkopjevnaTihanova ja taman lapset: 36-vuotias Stefan 1. Filippovits,taman vaimo 35-vuotias Darija Ivanovna ja na'iden lapset14-vuotias Jevfemij Stefanovits ja 11-vuotias Feodor Ste-fanovits.

Samassa (192) myos 21-vuotias Stefan 2. Filippovits, 20-vuotias Aleksandr Filippovits, 18-vuotias Darja Filippovnaja 16-vuotias losif Filippovits.

2.2.5. Darija Filippovna syntyi 4.10.1892, kastettiin8.11.1892. Kummeina olivat Andrei Prokopjevits Pardojevja Marfa Nikolajevna Gavrijeva, talonpojan vaimo.

"Toarie Hilipantr., puoliso Vasko Vaselin poika Luukko-jeff Rohosta, jai Karjalaan."(Matti Riikola)

Paro j a Paavo Ahavan kirje Outi Afanasjeffille Uhtuaan:"Sanopa Hilipan naiselle eiko han tyonna tyttoansa (Tuarie)tanne meille palvelukseen ... kun Domma la'htee kouluun... ensi talvena voisi menna opistoon." Ahava 11:13

Tarja Tichanoff oli mukana Kuusamon kansanopistonoppilaiden kokouksessa 29.3.1908. Ahava 11:9

Daria Tichanoff, Uhtualta. Nimi on Kuusamon kansan-opiston matrikkelissa 1909 -10.

2.2.6. losif (Ossippa) Filippovits syntyi 3.11.1894, kuoli23.5.1918, vaimo Jelena Ivanovna synt. Afanasjeva syntyi25.5.1900.

losif Filippovits kastettiin 14.11.1894. Kummeina oli-vat Andrei Nikitits Tihanov ja Marfa Nikititsna Gavrijeva.

"Jouko Pesosen rekeen lahtee (Kuusamon kansanopis-toon 1908) Ossippa Tikanoff." Ahava 11:9