Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden ......6 Bionurmi-hallinnollinen loppuraportti Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti oli 351 630 €. Kustannukset ovat jakautuneet

1 Bionurmi-hallinnollinen loppuraportti

Hankkeen loppuraportti rahoittajalle

Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa

ja kansallisten liikenteen biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa

BIONURMI Päätösnumero: 13843

Dnro: 476/3560-2010

Hankkeen toteuttaja:

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Yhteenveto hankkeesta:

Bionurmi-hankkeessa on selvitetty millä edellytyksillä nurmesta voitaisiin tuottaa biokaasua kestävästi

Hämeen, uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueella. Hankkeessa on luotu toimintamalli nurmea hyö-

dyntävälle biokaasulaitokselle, joka toimii nykyistä maatilamittakaavaa suuremmassa mittakaavassa.

Hankkessa on esitetty nurmenviljelyn merkitys viljelykierrossa ja tarkasteltu nurmisopimustuotannon

malleja sekä biokaasulaitoksen että kasvinviljelytilan näkökulmasta. Taloudellisin laskelmin on selvi-

tetty, millä ehdoin kasvinviljelytilan on taloudellisesti mielekästä lähteä biokaasunurmen sopimustuot-

tajaksi. Hankkeessa on luotu nurmibiokaasutuotannon tuotantokustannuslaskelma ja arvioitu taloudel-

listen kannustimien tarve ja luotu ehdotus tukijärjestelmän toteutuksesta. Lisäksi on laskettu toiminnan

vaikutus vaihtotaseeseen ja valtion verotuloihin. Nurmibiomassan tuotantopotentiaali on laskettu ja

ehdotukset laitossijaintipaikoiksi luotu GIS-paikannusta hyödyntäen. Jatkokehitystarpeiksi on tunnistet-

tu nurmirehun arvokomponenttien erottaminen ennen biokaasuprosessia, tarve pienentää biokaasulai-

toksen investointikustannuksia teknisen kehityksen avulla ja tarve kehittää käsittelyjäännöksen ravin-

teiden tuotteistamista.


Sisältö

Hankkeen tavoitteet..................................................................................................................... 3

Kansalliset tavoitteet, joihin tämä hanke vastaa ................................................................. 3

Hankkeen liittyminen MTT:n muihin hankkeisiin.............................................................. 3

Bionurmi-hankkeen tavoitteet ............................................................................................. 3

Hankkeen toteutus ....................................................................................................................... 4

Toimenpiteet ja aikataulu .................................................................................................... 4

Toteutuksen organisaatio .................................................................................................... 5

Kustannukset ja rahoitus ..................................................................................................... 6

Raportointi ja seuranta ........................................................................................................ 6

Toteutusoletukset ja riskit ................................................................................................... 7

Hankkeet tulokset ja vaikutukset ................................................................................................ 7

Kokonaiskuva nurmibiokaasun tuotannosta ....................................................................... 7

Loppuraportti, diasarjat ja nettisivut ................................................................................... 7

Hankkeen julkaisut: ............................................................................................................ 8

Lehdistötiedotteet: ............................................................................................................... 8

Esitelmät, esiintymiset ........................................................................................................ 9

Haastattelut: ...................................................................................................................... 11

Hankkeen muu vaikuttavuus: ............................................................................................ 11

Yhteenveto hankkeen onnistumisesta ............................................................................... 12

Esitykset jatkotoimenpiteiksi .................................................................................................... 14

Nurmirehun arvokomponenttien erottaminen ennen biokaasuprosessia .......................... 14

Investointikustannusten pienentäminen ............................................................................ 15

Käsittelyjäännöksen ravinteiden tuotteistamista tulee edistää .......................................... 15

Biomassa-Atlas – Biomassojen kestävän käytön ja suunnittelun työkalu ........................ 16

Säilörehusadon vaihteluun varautuminen rehusäilöntää kehittämällä .............................. 17

Biologisen typensidonnan hyödyn kohdentaminen mädätysjäännöksen kautta ............... 17

Nurmibiokaasun brändääminen osana tuotantokonseptia, lisäarvoa kuluttajalle ............. 18

Viljelykiertovaikutusten selvittäminen tietokantojen avulla ............................................ 18

Kiitokset .................................................................................................................................... 18

Allekirjoittajat ja päiväys .......................................................................................................... 18


Hankkeen tavoitteet

Kansalliset tavoitteet, joihin tämä hanke vastaa

Uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä pyritään lisäämään sekä EU:ssa että kansallisesti. Tavoitteena

on vastata kestävästi paitsi taloudellisiin tarpeisiin, myös ilmasto- ja ympäristövaatimuksiin. Samalla

uusiutumattomien luonnonvarojen kierrätystä pyritään lisäämään materiaalikiertoja sulkemalla. Suo-

men tavoitteena on tuottaa 38 % energiasta ja 20 % liikenteen biopolttoaineista uusiutuvista raaka-

aineista vuoteen 2020 mennessä.

Hankkeen liittyminen MTT:n muihin hankkeisiin

Bionurmi-hanke on toteutettu Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista –tutkimusalueella, jossa raken-

netaan perinteiset tuotantoalueiden rajat ylittävää biotalouden mallia. Älykkäästi uusiutuvista luonnon-

varoista -tutkimusalueen teemoja ovat:

•Resurssitehokkuuden edistäminen tuotannossa

•Uusiutuvien biopohjaisten materiaalien ja energian kestävä tuotanto, jalostaminen ja hyödyn-

täminen

•Ruokajärjestelmän sekä non-food-tuotannon älykäs tehostaminen

•Uudet liiketoimintamahdollisuudet ja niitä tukevat ohjauskeinot

Bionurmi-hanke on hyvin täydentänyt kokonaisuutta, jota lähellä olevia muita MTT:n tutkimushank-

keita ovat mm.:

Nurmen tuotannon ja biokaasuteknologian tehokas ja kestävä integrointi (ValueGrass)

Maatilojen mahdollisuudet biokaasuteknologian hyödyntämiseen Maito-Suomessa (BIOTILA)

Biomassa-atlas

Biokaasulaskentatyökalu (Biokaasulaskuri)

Kasviperäisten biopolttoaineiden kestävä ja laajamittainen tuotanto ja käyttö (AGROFUELS)

Hoidettu viljelemätön pelto biokaasuksi

Peltoenergia tulevaisuuden energialiiketoiminnan osana

VuoGas-toimintaympäristö

Mainituista hankkeista osa on jo päättynyt ja osa on meneillään. Tutkimus näissä teemoissa tulee jat-

kumaan uudessa Luonnonvarakeskuksessa, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015, kun MTT, Metla, RKTL

ja Tiken tilastot yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi.

Bionurmi-hankkeen tavoitteet

Biokaasuteknologia mahdollistaa sekä uusiutuvan energian että ravinnekiertojen energia- ja ympäristö-

tehokkaan sulkemisen. Peltobiomassojen biokaasupotentiaaliksi on arvioitu jopa 9 TWh ilman, että

ruoan- tai rehuntuotanto vaarantuu. Nurmesta tuotettava biometaani voisi näin ollen muodostaa merkit-

tävän osuuden kansallisesta liikenteen biopolttoainetavoitteesta. Lisäksi nähtävissä on muitakin globaa-

leja muutostekijöitä, jotka luovat nurmen viljelyn biokaasukäyttöön aiempaa kiinnostavammaksi. Nur-

mentuotannon laajentaminen on myös keino vähentää yksipuolisen rehuviljan viljelyn haittoja maata-

louden kannattavuudelle ja ympäristölle.


Bionurmi-hankkeen tavoitteena oli selvittää

Millä edellytyksillä Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueelle voisi syntyä

paikallisia nurmibiomassaa hyödyntäviä biokaasulaitoksia (taloudellinen kannattavuus ja opti-

maalinen sijainti, tukipolitiikka)

Nurmibiomassaa hyödyntävien paikallisten biokaasulaitosten vaikutukset kohdealueen maatiloil-

le, aluetaloudelle, kansantaloudelle ja ruuantuotannon kilpailukyvylle

Mahdollisuudet tehokkaaseen nurmibiomassan tuotantoon

Nurmen sopimustuotantoon ja nurmirehukauppaan liittyvät käytännöt ja luodaan ohjeistuksia

nurmensopimustuotantoon kerättyjen tietojen pohjalta

Nurmibiomassaa hyödyntävän biokaasulaitoksen vaikutukset ympäristöön, kun huomioidaan vil-

jelyn monipuolistumisen ja ravinnekierron vaikutukset sekä

Viedä hankkeessa kertynyt tieto nurmibiomassaa hyödyntävien biokaasulaitosten tarjoamista

mahdollisuuksista alueen päättäjille, maatalousyrittäjille ja biokaasualan toimijoille

Hankkeen toteutus

Toimenpiteet ja aikataulu

Hankkeen monivuotiset kasvinviljelykokeet perustettiin kesällä 2010. Hankkeen muut toimenpiteet

pääsivät alkamaan elokuussa 2010, kun myönteinen rahoituspäätös saatiin

Hämeen ELY:stä. Hankkeen toteutus oli jaettu kuuteen osakokonaisuuteen, jotka etenivät rinnakkain

koko hankkeen ajan muodostaen kokonaiskuvan nurmea hyödyntävän Biokaasulaitoksen toimintaym-

päristöstä hankealueella. Hankkeen toteutukselle saatiin jatkoaikaa 30.4.2014 saakka. Hankkeen toi-

menpiteet on saatu toteutettua myönnetyn ajan puitteissa.

Hankkeen osiot:

Osio 1: Viljelyn monipuolistuminen ja ravinnekierrot

Osio sisälsi kirjallisuus- ja tietokantaselvityksen, kasvinviljelykokeet kohdealueella (4 koepaik-

kaa) ja kokeellista tutkimusta käsittelyjäännöksen ravinteiden käyttökelpoisuudesta.

Osio 2: Nurmenkorjuuketju ja säilöntä

Tehokkaimpien nurmenkorjuuketjujen työteho mitattiin käytännön olosuhteissa toteutetulla työn-

tutkimuksella. Kirjallisuudesta saatavaa tietoa täydennettiin kokeellisella tutkimuksella säilönnän

ja nurmen kehitysasteen vaikutuksesta nurmen arvoon metaanin raaka-aineena.

Osio 3. Nurmikauppa

Nurmikaupan pelisääntöjä selvitettiin haastattelututkimuksilla ja nurmen sopimustuotantoon luo-

tiin malleja yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa.

Osio 4: Nurmen tuotannon lisäämisen taloudelliset vaikutukset eri tasoilla

Taloustieteissä käytettävien laskentamallien avulla selvitettiin nurmen tuotannon lisäämisen ta-

loudelliset vaikutukset tilatasolla ja biokaasuliiketoiminnan taloudelliset reunaehdot. Alueelliset

vaikutukset pellonkäyttöön ja maataloustuloon arvioitiin ja lisäksi arvioitiin mahdollisen muutok-

sen vaikutus verotuloihin ja vaihtotaseeseen.


Osio 5: Nurmibiokaasuliiketoiminnan mahdollisuudet ja potentiaali kohde-

alueella

Paikkatietojärjestelmiä hyödyntäen tuotettiin karttapohjia, joiden avulla arvioitiin eri kohteiden

soveltuvuutta nurmeen perustuvan biokaasuliiketoiminnan sijoituspaikaksi.

Osio 6: Tiedonsiirto

Lehdistötiedotteet, pellonpiennarpäivät, seminaariesiintymiset, lehtiartikkelit ja hankkeen nettisi-

vut yhdessä varmistavat hankkeen riittävän tiedotuksen hankkeen aikana ja tiedon saatavuuden

myös hankkeen päätyttyä. Tulokset esitetään kootusti loppuraportissa, joka julkaistaan MTT:n

raporttisarjassa.

Toteutuksen organisaatio

MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on vastannut hankkeen toteutuksesta, raportoinnista

ja hankehallinnosta sekä myös hankkeen tiedottamisesta sekä tulosten julkaisemisesta. MTT on lisäksi

ostanut jotain palveluja, mm. standardityöaikajärjestemän mukaisen työsaavutuksen mittauksen Työte-

hoseuralta. Tiedotusosion tilaisuuksien toteutuksessa MTT on saanut apua seminaarien järjestelyihin

mm. Uusimaaseutu-hankkeelta, Lappeenrannan tekniseltä yliopistolta, Nastolan kunnalta, Biovakalta ja

Gasumilta, Kymen Bioenergialta, Hämeen Ammattikorkeakoululta ja Västankvarnin peltopäivän järjes-

täjiltä. Lisäksi hankkeen ohjausryhmä on tukenut hankkeen toteutumista kokemuksellaan ja osaamisel-

laan. Kiitämme saamastamme avusta.

Haluamme kiittää Mustialan Maatalousoppilaitosta, Harjun Oppimiskeskusta ja Kvästänkvarnin koeti-

laa koepaikkojen järjestämisestä ja hyvästä ja avuliaasta yhteistyöstä hankkeen aikana.


Kustannukset ja rahoitus

Hankkeen kokonaisbudjetti oli 351 630 €. Kustannukset ovat jakautuneet eri kustannusluokkiin hank-

keen aikana (1.5.2010-30.4.2014) seuraavan taulukon mukaisesti:

Kululaji 2010 2011 2012 2013 2014 Raportoitu yhteensä

Budjetoitu YHTEENSÄ

Palkkakulut 21709 93089 90127 85202 28279 318405 307076

Ostopalvelut 996 4266 1640 3127 13234 23264 27418

Vuokrat 84 74 48 681 886 2000

Kokouspalkkiot 0 0 0 0 2560

Kotimaan matkakulut 744 2906 2247 2792 946 9636 10429

Ulkomaan matkakulut 0 0 0 0 0

Muut kustannukset 199 1338 0 358 1895 2147

Kokonaiskustannukset 23732 101673 94062 92160 42460 354087 351630

Raportointi ja seuranta

Rahoittajan vaatimat raportit on toimitettu vuosittain rahoittajalle kunkin vuoden osalta seuraavan vuo-

den maaliskuun loppuun mennessä. Tämä lisäksi ohjausryhmälle on tiedotettu hankkeen edistymisestä

puolivuosittain.

Vuosi 2010:

Hankkeen taloushallintoon liittyvä aloituskokous Hämeen ELY-keskuksella 12.11.2010.

Ohjausryhmän kokous 10.12.2010.

Vuosi 2011:

Ohjausryhmän kokous pidettiin sähköpostitse maaliskuussa

Ohjausryhmän kokous 21.6.2011 Hämeenlinnassa

Hankkeen tutkijakokous 31.3.2011 Vihdissä.

Vuosi 2012:

Tutkijakokous 3.2.2012 Jokioisilla

Ohjausryhmän kokous 16.3.2012 Hämeenlinnassa

Ohjausryhmän kokous pidettiin sähköpostitse kesäkuussa

Tutkijakokous 9.11.2012 Jokioisilla

Vuosi 2013:

Ohjausryhmän kokous 8. tammikuuta 2013

Tutkijakokous 22. huhtikuuta Turussa

Ohjausryhmän kokous 4. syyskuuta 2013

Vuosi 2014:

Loppuseminaari Säätytalolla Helsingissä 13.3.2014

Viimeinen ohjausryhmän kokous on sovittu pidettäväksi 20.5.2014 Lahdessa


Toteutusoletukset ja riskit

Bionurmi-hanke on ollut monitieteellinen kehittämishanke, jonka onnistuneen lopputuloksen edellytyk-

senä on ollut eri alojen tutkijoiden välinen yhteistyö laskelmien taustatietojen tuottamisessa ja koko-

naiskuvan muodostamisessa nurmea hyödyntävän biokaasulaitoksen toimintaedellytyksistä. Oletuksena

on ollut lisäksi, että biokaasutuotannon talouslaskelmia varten tarvittavat taustatiedot pystytään hank-

kimaan/arvioimaan riittävän luotettavasti.

Hankeen toteutus pääsi käynnistymään suunniteltua myöhemmin ja hankkeen toteutukselle jouduttiin

anomaan jatkoaikaa, jonka puitteissa hanke pystyttiin toteuttamaan onnistuneesti.

Koetoiminnan riskeihin kuuluvat kasvintuotantokokeiden ja nurmibiomassan tuotanto- ja säilöntäko-

keiden osalta haasteelliset sääolot sekä peltokokeissa tarvittavien koneiden ja laitteiden mahdolliset

tekniset ongelmat. Merkittäviä viivästyksiä em. syystä ei kuitenkaan ole ollut.

Hankkeen aikana on tapahtunut kaksi henkilövaihdosta, mutta niihin on pystytty varautumaan ja osit-

tain hoitamaan ostopalveluna, joten hankkeen toteutus ei ole vaarantunut.

Hankkeet tulokset ja vaikutukset

Kokonaiskuva nurmibiokaasun tuotannosta

Hankkeen keskeinen tulos on kokonaiskuvan luominen nurmea hyödyntävän biokaasulaitoksen toimin-

taedellytyksistä Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueella. Kokonaiskuva muodostuu seuraa-

vista osakokonaisuuksista, joiden kaikkien osaamista tarvitaan luotaessa uudenlaista toimintaa nurmi-

rehun hyödyntämisen saralle.

- viljelijöiden toimintaympäristö, mukaan lukien maataloustuet

- nurmenviljelyn osaaminen

- orgaanisen lannoitevalmisteen hyödyntäminen peltoviljelyssä

- energiapolitiikan ohjauskeinot

- biokaasulaitoksen toiminta ja talous

- biokaasun käyttö liikennepolttoaineena

Hankkeen tuloksiin kuuluvat seuraavat osiot, jotka on yksityiskohtaisesti kuvattu sisällöllisessä loppu-

raportissa (liite 1).

- Nurmea hyödyntävän biokaasulaitoksen toimintakonseptin kuvaus - Nurmen merkitys kasvinviljelytilan viljelykierrossa on arvioitu sekä kirjallisuuden että koetulosten va-

lossa - Taloudellinen arvio, millä ehdoin biokaasunurmen tuottaminen kiinnostaa kasvinviljelytilaa - Nurmibiokaasun tuotannon talousselvitys, kannattavan tuotannon edellytykset - Nurmibiokaasun tuotannon vaikutus vaihtotaseeseen ja verotuloihin - Nurmibiokaasutuotannon käynnistysvaiheessa tarvitseman tuen tarpeen arviointi ja ehdotus tukijärjes-

telmästä - Laitossijaintipaikkojen ehdotukset ja tuotantopotentiaalin arviointi - Tulevaisuuden kehitystarpeiden tunnistaminen

Loppuraportti, diasarjat ja nettisivut

Hankkeen sisällöllinen loppuraportti (liite 1) julkaistaan MTT:n Raportti-sarjassa. Se tulee olemaan julkinen ja kaikkien saatavissa sekä MTT:n julkaisuhaun kautta, että hankkeen nettisivuilla. (www.mtt.fi/bionurmi). Hank-keen nettisivuille on koottu hankkeen keskeisimmistä tuloksista diaesitykset ja hankkeen julkaisut.

http://www.mtt.fi/bionurmi


Hankkeen julkaisut:

Bionurmi -Hanke-esite, jota on jaettu tilaisuuksissa, joissa hankeen tutkijoita on ollut mukana

Seppälä, A. 2011. Urakoitsijakyselyn tuloksia: Kapasiteettia riittää uusille asiakkaille. Maito ja me 23, 2.

28-29

Ojala Niina 2011. Nurmirehujen markkinat : Nurmirehun hinnoitteluperiaatteet ja nurmenkorjuu-

urakoitsijoiden hinnoittelu- ja sopimuskäytännöt. AMK-Opinnäytetyö, HAMK.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415401

Seppälä, A., Kässi, P., Paavola, T. 2011. Nurmen mahdollisuudet polttoaineen lähteenä ovat kasvussa.

Maaseudun Tiede 68, 3(24.10.2011). 3.

Seppälä, A., Ojala, N., Kässi, P., Aro-Heinilä, E. & Paavola, T. 2012: Nurmirehun hankinta biokaasulaitok-

sen syötemateriaaliksi. Maataloustieteenpäivät 2012 (sähköinen julkaisu:

http://www.smts.fi/mtpjul2012.html)

KÄSSI, P., SEPPÄLÄ, A. 2012. Production cost of excess silage for bioenergy in Finnish cattle farms. In:

Proceedings of the XVI international silage conference, Hämeenlinna, Finland, 2-4 July 2012 / Edited by

K.Kuoppala, M.Rinne and A.Vanhatalo. Jokioinen, Helsinki: p. 462-463.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/artturi_web_service/xvi_international_silage_conferenc

e/ISC2012_Proceedings_5July2012.pdf

Niemeläinen, O., Jauhiainen, L., Keskitalo, M., 2012. Nurmet ovat samoilla lohkoilla lähes vuodesta toi-

seen. Maaseudun Tiede 3(22.10.2012): 12.

http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_3_2012?mode=window&backgroundColor=%23222222

KESKITALO, M., JAUHIAINEN, L., NIEMELÄINEN O. 2013. Kasvinviljelytilan nurmiala riippuu tilan koosta.

Käytännön Maamies 6/2013. pp. 36-39.

Niskala, L. 2013. Bionurmen ravinnetaseet. Hämeen Ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulun opin-

näytetyö. Mustiala 8.5.2013. 32 p.

Seppälä, A., Kässi, P., Ervasti, S., Kuoppala, K. Sormunen-Cristian, R., Särkijärvi, S., Heikkilä, T.,

Luostarinen, S. and Rinne, M. 2013: Biochemical methane potential of timothy, tall fescue and red clover

silages harvested at different stages of maturity. In: Helgadóttir, Á. and Hopkins, A. (Eds.) The Role of

Grasslands in a Green Future, Threats and Perspective in Less Favoured Areas. Proceedings of the 17th

Symposium of the European Grassland Federation, Akureyri, Iceland 23-26 June 2013. pp. 525-527.

Seppälä, A. ja Kässi, P. 2014. Nurmesta biokaasua. Käytännön maamies 1/2014.

Winquist, E. ja Seppälä, A. 2014. Bionurmi-hankkeen loppuseminaarissa myönteinen vire nurmibiokaa-

sulle. Biokaasu-lehti 1/2014.

Seppälä, A., Lehtonen, H., Winquist, E., Lehtonen, E. ja Aro-Heinilä, E. 2014. Lappeenrannassa mietittiin

nurmibiokaasun mahdollisuuksia. Maaseudun tiede 1/2014, s. 9.

Lehdistötiedotteet:

Lehdistötiedote hankkeen alkamisesta julkaistiin 27.9.2010. Hankkeen aloitustiedotetta julkaistiin laa-

jasti maakuntalehdissä eri puolilla Suomea.

Lehdistötiedote hankkeen loppuseminaarista julkaistiin 13.3.2014. Tämä lehdistötiedote huomioitiin

mm. MTV3:n nettisivuilla, Kauppalehdessä, Turun sanomissa, Maaseudun tulevaisuudessa ja Turun

sanomissa.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415401

http://www.smts.fi/mtpjul2012.html

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/artturi_web_service/xvi_international_silage_conference/ISC2012_Proceedings_5July2012.pdf

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/artturi_web_service/xvi_international_silage_conference/ISC2012_Proceedings_5July2012.pdf

http://issuu.com/mttelo/docs/mtiede_3_2012?mode=window&backgroundColor=%23222222


Esitelmät, esiintymiset

2010: Paavola, T. Suomen Biokaasuyhdistys ry:n ”Biokaasussa on potkua!” –seminaarissa (7.10.2010, Helsingin

messukeskus).

Seppälä, A. Opiskelijaryhmän (HAMK Mustiala) vierailu MTT:llä, 14.12.2010

2011: Paavola, T. Viljatilan viheraloista biokaasua. Viljamarkkinat hallintaan, 15.2.2011, Anjala.

Seppälä, A. ja Ojala, N. Urakoitsijakoulutus, helmikuu 2011.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Artturikoulutus/urakoitsijapassi

Paavola, T. Bionurmi – Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa ja kansallisten biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa. Nurmibiokaasuhankkeiden työpaja, 21.3.2011, Jokioinen.

Paavola, T. Suomen kaasuyhdistyksen seminaari ”Metaanit hyötykäyttöön”, 10.5.2011, Helsinki

Paavola, T. Hankkeen esittely irlantilaiselle Teagascin edustajalle (Owen Carton), vierailu MTT:llä, 24.5.2011

Seppälä, A. ja Paavola, T. Bionurmi-hankkeen esittelyständi. Energiamessut, 11.10.2011, Hyvinkää.

Seppälä, A. Nurmibiokaasutoiminnan mahdollisuudet, Investointitukikoulutus viljelijöille., Lahti. 29.11.2011,

Seppälä, A. Nurmibiokaasutoiminnan mahdollisuudet. Keskustapuolueen paikallisosaston tilaisuus, pai-kalla mm. kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila., Jokioinen, 1.12.2011

2012: Seppälä, A. Nurmirehun hankinta biokaasulaitoksen syötemateriaaliksi. Maataloustieteen Päivät 2012,

Posteri

Niemeläinen, O. ja Keskitalo, M. Nurmi viljelykierrossa –työpaja MTT Jokioinen, Datum, 20.4.2012 klo 10-12.

Seppälä, A. 4.6.2012 Virolahti, Hamina. Nurmirehua biokaasulaitokselle. 30 minuuttia. Haminan energian järjestämä viljelijätilaisuus. (noin 50 henkeä).

Seppälä, A. 3.7.2012 Jokioinen. Grass silage –a potential source for renewable energy in Finland. 20 minuuttia (noin 20 henkeä). XVI International Silage Conference, Mid congress tour Jokioisille.

Seppälä, A. 19.10.2012. Nurmentuotannon mahdollisuudet Uudellamaalla, 1 tunti. Biokaasuinfo. HAMK, Uusimaaseutu-hanke. (noin 50 henkilöä).

Seppälä. A. 28.11.2012. Cork, Irlanti. Bionurmi-hankkeen esittely (noin 15 henkilöä), 20 minuuttia. Green Grass-hankkeen ja Valuegrass-hankkeen yhteinen tapaaminen.

2013: Niemeläinen, O. Bionurmi- ja muiden nurmi- ja biokaasuhankkeiden tuloksia. Nurmesta lisäelinkeinoksi

seminaari-ilta Kyrönmaalla. 6.6.2013.

Seppälä, A. Biochemical methane potential of timothy, tall fescue and red clover silages harvested at dif-ferent stages of maturity. Kongressiesitys. 17th Symposium of the European Grassland Federation, Akureyri, Iceland 23-26 June 2013. pp. 525-527.

Kesällä 2013 Bionurmi hanke oli esillä seuraavissa tilaisuuksissa:

Farmari-näyttely, Seinajoki 6.7.

Peltopäivät, Västankvarn 11.7.

Nurmipäivä, Mustiala 25.7.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Artturikoulutus/urakoitsijapassi


Biokaasupäivä 18.10.2013 Hyvinkää

http://www.uusimaaseutu.fi/biokaasupaiva.asp

Esitykset nauhoitettiin ja ovat lisäksi pdf-muodossa em. osoitteessa.

Arja Seppälä.Nurmirehusta biokaasua, minkälaisesta toiminnasta on kyse?

Heikki Lehtonen. Kiinnostaako biokaasunurmen tuotanto viljatilaa? Millaiset maatilat voivat hyötyä nurmen viljelystä biokaasuksi?

Esa Aro-Heinilä. Kannattavan liikennebiokaasutuotannon edellytykset Uudellamaalla.

Marjo Keskitalo. Säästääkö monipuolinen viljelykierto tuotantopanoksia ja energiaaa?

2014

Maataloustieteen Päivillä 8.1.2014, Sessio: Enemmän kuin energiaa – biokaasua maatilalta (noin 50

osallistujaa)

Arja Seppälä: Nurmibiokaasun monet kasvot

Pellervo Kässi: Millaisten maatilojen kannattaa tuottaa nurmea biokaasuksi?

Bionurmi-hankkeen työpaja, Lappeenranta 29.1.2014 klo 10-15 Lappeenrannan teknillinen yliopis-

to, (31 osallistujaa) Ohjelma: 10:00 Prof. Mika Horttanainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Biokaasututkimus teknillisessä yliopis-tossa 10:20 Tutkija MMM Arja Seppälä, MTT: Nurmenviljely hoitaa maaperää ja tekee hyvää viljelykierrolle 10:35 Tutkija MMM Esa Aro-Heinilä, MTT: Kannattaako nurmesta tuottaa biokaasua? 10:50 Tutkija FM Eeva Lehtonen, MTT: Riittääkö pelto? Missä biokaasuntuotantoon sopivaa nurmea kas-vaa? 11:05 Prof. TkT Heikki Lehtonen, MTT: Millaisen tilan kannattaa tuottaa nurmea biokaasulaitokselle? 11:20 Toimitusjohtaja Markku Tommiska, Kymen bioenergia, Kokemuksia nurmen käytöstä biokaasulai-toksessa 11: 40 Liiketoimintayksikön päällikkö Pasi Torri, Gasum, Biokaasun jakelu 12:00 LOUNAS (omakustanteinen) 13:00 Ryhmätyöt (facilitaattorit) – johdattelevat sanat Arja – ryhmiin (4 kpl) jako arvotaan, esim. saliin tu-lojärjestyksen mukaan Ryhmät (1,2,3 ja 5) kiertävät aiheesta toiseen, viipyen yhden aiheen parissa 15 min – facilitaattori kirjaa näkökulmat ja ylläpitää keskustelua esittämällä kysymyksiä Maatilanäkökulma – miksi lähtisin tuottamaan nurmea biokaasulaitokselle? (Heikki) Biokaasulaitos meidän naapuriin – paikallisnäkökulma (Eeva) Mitä se oikeasti tarkoittaa? Biokaasulaitos tulee meidän kuntaan! (Arja) Kannattaako se? Ja kuka maksaa? (Esa) Klo 14 yhteenveto- loppukeskustelu kustakin aiheesta – facilitaattorit vetävät aiheittain antaen tilaa myös muiden puheenvuoroille. 10-15 min/aihe Klo 14:55 Kiitoksia ja päätössanat – tulevien tilaisuuksien mainostus, Arja

Bionurmi-hankkeen työpaja, Nastola, 12.2.2014, (25 osallistujaa)

Ohjelma: 10:00 Tilaisuuden avaus, Arja Seppälä 10:02 Nastolan kunnan tervehdys, Kunnanjohtaja Pauli Syyrakki 10:15 Miksi juuri nurmisäilörehu olisi sopiva liikennepolttoaineen raaka-aine? Arja Seppälä 10:25 Nurmi viljelykierrossa, Oiva Niemeläinen 10: 40 Eri korjuuketjut biokaasunurmen korjuussa, Matts Nysand 10:50 Biokaasunurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus viljelijän näkökulmasta, Pellervo Kässi

http://www.uusimaaseutu.fi/biokaasupaiva.asp


11:10 Ryhmäkeskustelu: Kiinnostaisiko tämä toiminta viljelijöitä? Olisiko nurmea tarjolla? 12:00 Lounas 13:00 Mille talousluvut näyttävät, tuleeko nurmesta liikennepolttoainetta? Arja Seppälä ja Pellervo Kässi 13:20 Kokemuksia viljelijöiden halukkuudesta raaka-ainetoimituksiin ja kierrätysravinteiden hyödyntämi-seen. Jyrki Heilä, Biovakka 13:50 Ryhmäkeskustelu: Miten tämmöinen toiminta saadaan käynnistymään oikeasti? Mitä vielä tarvi-taan?

Bionurmi-hankkeen loppuseminaari, Nurmesta biokaasua liikennepolttoaineeksi? (82 osallistujaa)

13.3.2014 Säätytalo, Helsinki, Ohjelma:

Tilaisuuden avaus: Erikoistutkija Sari Luostarinen, MTT

Hankkeen rahoittajan saatesanat, Asiantuntija Antti Pitkänen, Hämeen ELY-keskus

Miksi juuri nurmisäilörehu olisi sopiva liikennepolttoaineen raaka-aine? Tutkija Arja Seppälä, MTT

Nurmi viljelykierrossa ja viherkesantojen ja luonnonhoitopeltojen biomassa biokaasun syöteresurssina,

Erikoistutkija Oiva Niemeläinen, MTT

Biokaasunurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus viljelijän näkökulmasta, Professori Heikki Lehto-

nen, MTT

Viljelijöiden terveiset päättäjille, Tutkija Pellervo Kässi, MTT

Miltä talousluvut näyttävät, tuleeko nurmesta liikennepolttoainetta? Tutkija, Esa Aro-Heinilä, MTT

Paneelikeskustelu: Miten liikennebiokaasun tuotanto nurmibiomassoista saataisiin toiminnaksi?

Panelisteina Elävä Itämeri -säätiön hallituksen puheenjohtaja ja perustajajäsen Ilkka Herlin, MTK:n 3.

puheenjohtaja ja maanviljelijä Markus Eerola, Metener Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kalmari, ylitarkastaja

Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriöstä, Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen, Keskusta ja

Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy.

Yhteenveto: Erikoistutkija Sari Luostarinen, MTT

Haastattelut:

- Radio Lahti, helmikuu 2014 (viikkoa ennen Nastolan tilaisuutta)

-MTT Elo, maaliskuu 2014

-Ympäristöasiantuntija-lehti, maaliskuu 2014.

- LOA Tidningen, huhtikuu 2014.

Hankkeen muu vaikuttavuus:

Hankkeessa kertynyttä osaamista on hyödynnetty mm. Turun kaupungille tehdyssä selvityksessä pelto-

biomassojen hankinnasta.

Julkaisu:

Rasi, S., Lehtonen, E., Seppälä, A., Kässi, P., Peltobiomassat biometaanin raaka-aineena: Syntyvän jäännöksen

hyötykäyttö Turun seudulla. Maataloustieteen päivät 2014.

http://www.smts.fi/MTP_julkaisu_2014/Posterit/262Rasi_ym_Peltobiomassat_biometaanin_raaka-

aineena_Syntyvan_jaannoksen_hyotykaytto.pdf


Yhteenveto hankkeen onnistumisesta

Sisällöllinen onnistuminen

Bionurmi-hankkeessa keskeistä on ollut biologisilta, teknisiltä ja taloudellisilta yksityiskohdiltaan pe-

rustellun toimintamallin ja kokonaiskuvan luominen nurmea hyödyntävän biokaasulaitoksen toiminnas-

ta ja toimintaedellytyksistä Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueella. Tutkijaryhmän yhteis-

työnä muodostettu kokonaiskuva perusteineen on esitetty loppuraportissa ja lyhyemmässä muodossa

esitysmateriaaleissa, joita on esillä hankkeen nettisivuilla (www.mtt.fi/bionurmi). Työssä tarvittiin

osaamista monelta eri alalta ja osaamisen johdonmukaista yhdistämistä. Perusteiden, kokonaiskuvan ja

toimintaedellytysten esittäminen valmiina helpottaa viljelijöiden, energia-alan yritysten ja julkisen val-

lan toimijoiden päätöksentekoa ja tarvittavia jatkoselvityksiä myös jatkossa. Biokaasuntuotantoon nur-

mesta liittyy jonkin verran puutteellisia tai vääristyneitä käsityksiä, joita hankkeemme on osaltaan pyr-

kinyt poistamaan. Esimerkkeinä seuraavat (oikaistut) huomiot:

- Nurmirehu ei ole ilmaista raaka-ainetta, vaikka sitä jää pelloille hyödyntämättä

- Viljelijöiden saamat maataloustuet eivät yksinään riitä motivaatioksi nurmirehun tuottamiseen

- Tuotannon heikkoa kannattavuutta maatiloilla ei voida paikata myymällä kierrätysravinteita, jollei jos-

tain tule ravinteita takaisin raaka-ainetta tuottaville pelloille.

- Nurmirehun tuottaminen biokaasulaitokselle ei tarkoita, että täytyy hankkia omat nurmenviljelyko-

neet. Kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen välillä on jo nykyisin nurmen sopimustuotantoa, jonka toi-

mintamalleja voidaan soveltaa biokaasulaitoksen raaka-ainehankintaan.

Biokaasunurmi voi tarjota erilaisia suoria ja epäsuoria hyötyjä niitä eri tavoin arvostaville viljelijöille.

Viljelijätyöpajoissa kertyneet kommentit on otettu kiitollisena vastaan ja niitä on tiivistettynä kirjattu

loppuraporttiin. Perehtymällä niihin on mahdollista ennakoida niitä haasteita, joita helposti syntyy, jos

ei tunneta eri sopimusosapuolten toiminnan rajoitteita ja päämääriä.

Toiminnan käynnistymisen kannalta kriittinen tekijä on taloudellinen kestävyys, jonka saavuttaminen

vaatii parannuksia useammalla kuin yhdellä toiminnan osa-alueella, ja on siksi on nykyisellään haas-

teellista. Bionurmi-hankkeen talousosiossa on käsitelty nurmibiokaasutuotannon alkuvaiheessa tarvit-

tavan taloudellisen tuen määrää ja tuotannon vaikutusta vaihtotaseeseen. Näistä laskelmista sekä esite-

tyistä jatkotoimista toimintamallien kehittämiseen on todennäköisesti apua toimijoille ja myös poliitti-

sille päättäjille.

Tiedotuksen onnistuminen

Bionurmi hanke on tuottanut sisältöä muiden hankkeiden järjestämiin tilaisuuksiin, jotka pääosin ovat

olleet hankealueella. Tällaisia esiintymisiä on hankkeen aikana ollut yhteensä 26 kappaletta. Julkaisuja

hankkeen aikana on tehty 13 kappaletta. Bionurmi-hanke järjesti viimeisenä hankevuotena kolme tilai-

suutta, joihin osallistui monipuolisesti ihmisiä eri taustaryhmistä (Kuvat 1a, 1b ja 1c). Lappeenrannassa

ja Nastolassa pidettyjen työpajojen osallistujista noin puolella oli maatilatausta (Kuvat 2a ja 2 b). On

huomattava, että nykyisin monet maatilat ovat sivutoimisia, mikä osaltaan rajoittaa merkittävästi tilai-

suuksiin osallistumista.

http://www.mtt.fi/bionurmi


Kuvat 1a,b ja c. Bionurmi-hankkeen tilaisuuksiin osallistuneiden taustayhteisöt ilmoittautumistietojen

perusteella.

0

2

4

6

8

10

12

Lappeenranta

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Nastola

0

5

10

15

20

25

30

Loppuseminaari


Kuvat 2a ja 2b. Lappeenrannan ja Nastolan työpajoihin osallistuneiden asumismuoto kyselylomakkeen

perusteella.

Esitykset jatkotoimenpiteiksi

Nurmirehun arvokomponenttien erottaminen ennen biokaasuprosessia

Suomalaisessa nurmisäilörehussa on keskimäärin valkuaista 150 g/kg ka ja maitohappoa 45 g/kg ka,

muita käymishappoja 13 g/kg ka, sokereita 61 g/kg ka, fosforia 2,8 g/kg ka, potentiaalisesti sulavaa

kuitua 462 g/kg ka, kun kuitua (NDF) on 541 g/kg ka (Salo ym. 2013, Nyholm ym. 2014). Valkuaisesta

jopa 67 % voi olla varsin helposti erotettavassa muodossa, eli aminohappoina, peptideinä ja liukoisena

valkuaisena (Choi et al.2003). Myös käymistuotteet ja sokerit ovat liukoisia ja säilörehun puristenes-

teen ympäristövaikusten perusteella tiedämme myös, että fosforin liukoisuus säilörehussa on korkea.

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

kerros- tai rivitalo

omakotitalo maatila, kasvinviljely

maatila, lypsykarja

maatila, muu kotieläin

Lappeenranta

0

1

2

3

4

5

6

7

8

kerros- tai rivitalo

omakotitalo maatila, kasvinviljely

maatila, lypsykarja

maatila, muu kotieläin

Nastola


Valkuainen, maitohappo, sokerit ja fosfori ovat arvokkaita kotieläinten ruokinnas-

sa, sen sijaan niiden arvo biokaasuprosessissa perustuu yksinomaan niiden energiasisältöön. Tutkimus

tulisi suunnata yksinkertaiseen fraktiointiin, jossa tavoitteena on sikojen liemirehuruokintaan soveltuva

nestejae kiintoaineksen jäädessä biokaasuprosessin syötteeksi. Todennäköisesti varsin yksinkertainen –

jopa tilaolosuhteissa toteutettavissa oleva prosessi riittäisi tähän tarkoitukseen. Tavoitteena on frakti-

oinnin avulla parantaa sikatilojen valkuaisomavaraisuutta ja pienentää tiloille kertyvää fosforiylijää-

mää. Mahdollisesti prosessoinnin avulla tuotettu uusi rehukomponentti voisi olla myös luomukelpoinen

uusi valkuaisrehu. Säilörehun fraktiointiin liittyen on tehty esiselvityshanke Valion ja TEKES:n rahoi-

tuksella (http://www.ibcfinland.fi/projects/protein-feed-from-grass-silage-b/ ) ja useita rahoitushake-

muksia on valmisteilla kansallisiin ja kansainvälisiin rahoitushakuihin.

Investointikustannusten pienentäminen

Nurmibiokaasun tuotantokustannuksesta noin 1000 nurmihehtaarin kokoluokassa 28 % on biokaasulai-

toksen pääomakustannusta, josta noin puolet on biokaasulaitoksen kustannusta ja toinen puoli kaasun-

jalostusta. Nurmisäilörehu on biokaasulaitoksen syötteenä biologisesti ja teknisesti haasteellisempi ma-

teriaali kuin esim. maissisäilörehu. Maissisäilörehu hydrolysoituu nurmisäilörehua helpommin, jolloin

nurmisäilörehulle ominaista kellumista ja hidasta hajoamista ei maissiprosesseissa tapahdu. Erityisesti

korsiintunut nurmirehu voi osoittautua hankalaksi märkäprosessissa. Nestefaasin sekoituksessa tehon-

tarve kasvaa, jos kuitua kertyy reaktoriin ja reaktorisisällön kuiva-ainepitoisuus nousee. Tämän ongel-

man välttämiseksi on ehdotettu mm. kuituisen nurmirehun voimakasta esihienontamista, mikä sekin

lisää prosessin sisäistä energiankulutusta. Vaihtoehdoksi märkäprosessille on ehdotettu kuivaprosessia,

jossa prosessin kuiva-ainepitoisuus on tarkoituksella korkea ja hajoamista edesautetaan esimerkiksi

kierrättämällä mikrobeja sisältävää nestettä kiinteän säilörehufaasin läpi. Tällainen reaktori voisi tehos-

taa monien nykyisin hyödyntämättömien biomassojen energiasisällön hyödyntämistä (esim. luonnon-

hoitopeltojen korsiintuneet biomassat, kuivalannat, olki, tienvierien niittojätteet, järviruoko). Kuivapro-

sesseja on useanlaisia kehitteillä ja niitä toivottavasti voidaan ottaa jatkossa käyttöön erilaisiin käyttö-

tarkoituksiin ja eri laitoskokoluokkiin. Kuivaprosessissa reaktori on myös mahdollista toteuttaa siten,

että se mahdollistaa pitkän (jopa yksi vuosi) täyttövälin, jolloin laitoksen hoitotyö minimoituu. (haastat-

telu Erkki Kalmari, Metener).

Biokaasuprosessin tekniseen toimivuuteen liittyvien haasteiden voittaminen on keskeinen kehityskoh-

de, mikäli halutaan luoda runsaskuituisia biomassoja hyödyntäviä biokaasulaitoksia . Luottamuksen

puute tekniseen toimivuuteen on yksi merkittävä hidaste toiminnan yleistymisessä. Teknisen kehityk-

sen ohella pitää pyrkiä pienentämään pääomakustannuksen osuutta, joka erityisesti pienessä yksikössä

nousee suureksi.

MTT Sotkamossa tänä kesänä rakennettava moderni, kuivamädätysteknologiaan perustuva biokaasulai-

tos käyttää syötteenä ensisijaisesti peltobiomassaa. Laitos rakentuu moduleista, siihen voidaan liittää

yritysten kehitteillä olevia laitteita ja se on suunniteltu tuotekehityskäyttöön. Hanke toimii esimerkkinä

uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisestä.

Käsittelyjäännöksen ravinteiden tuotteistamista tulee edistää

Biokaasuntuotannossa on paljon nurmirehun kuljetusta laitokselle että käsittelyjäännöksen palauttamis-

ta peltoviljelyyn. Kumpaankin suuntaan liikkuu merkittävä määrä vettä sitoutuneena biomassaan. Tä-

män hankkeen laskelmissa on oletettu, että laitoksella ei lisätä prosessiin vettä, vaan sitä pystytään te-

hokkaasti kierrättämään laitoksen sisällä.


Talouslaskelmissa nurmibiokaasun tuotantokustannuksesta 1000 ha –

laitoskokoluokassa noin 56 % muodostui nurmibiomassan hankinnasta. Nurmibiomassaan liittyvistä

kustannuksista puolestaan 21 % muodostui käsittelyjäännöksen logistiikasta ja levityksestä (15 % sepa-

roinnin nestejakeesta ja 6 % kuivajakeesta). Mikäli käsittelyjäännöksen ravinteet pystyttäisiin kokonai-

suudessaan tuotteistamaan ja myymään, käsittelyjäännöksen kuljetuksen ja levityksen kustannuksilta

olisi mahdollisuus välttyä, mikä siis vastaa liki 12 % nurmibiokaasun tuotantokustannuksesta. Lisäsääs-

töjä voisi olla saavutettavissa, mikäli käsittelyjäännöksen talvivarastojen kokoa voitaisiin lisäksi tuot-

teistamisen kautta pienentää. Käsittelyjäännöksen siirtoon ja levitykseen liittyy myös sääriski, johon

laitos joutuu varautumaan esim. ylimääräisellä varastokapasiteetilla.

Ravinteiden talteenottoon on jo olemassa lukuisia ratkaisuja, mutta niiden laajamittainen käyttöönotto

on vasta edessä. Toisaalta nämä ratkaisut vaativat lisäinvestointeja, jotka puolestaan kohottavat pää-

omakustannusta. Tavoitetilana voidaan esittää, että ainakin osa nurmibiokaasulaitoksen käsittelyjään-

nöksen vedestä voitaisiin puhdistaa niin puhtaaksi, että se voidaan laskea vesistöön.

Nurmibiokaasulaitosten ravinteiden tuotteistamista jatkohankkeistetaan sekä kuiva- että nestejakeen

prosessointimenetelmien osalta. Jäännöksen taloudellisesti mielekäs kuljettaminen alueille, joilla niille

on tarvetta, edellyttää jäännöksen ravinnepitoisuuksien konsentrointia prosessoinnin avulla. Nesteja-

keessa laimeana pitoisuutena oleva typpi voidaan jalostaa konsentroiduksi typpilannoitteeksi. Kuivaja-

keen sisältämän fosforin tuotteistamisessa tehdään kehitystyötä erityisesti lämpökemiallisten menetel-

mien parissa. Biojalostamon tuottamat lannoitteet tulee tuotteistaa ja ominaisuudet optimoida maata-

louden tarpeiden näkökulmasta.

Biomassa-Atlas – Biomassojen kestävän käytön ja suunnittelun työkalu

Bionurmi-hankkeessa kehitettyä biomassojen paikkatietopohjaista arviointimenetelmää voidaan hyö-

dyntää Biomassa-Atlas-hankkeessa.

Biomassa-Atlas on konsepti avoimesta tietokannasta, jossa valtakunnalliset tiedot erilaisten biomasso-

jen saatavuudesta, määrästä ja sijainnista esitetään paikkatietoon sidotussa visuaalisessa laskennan ja

mallinnuksen mahdollistavassa muodossa.

Biomassa-Atlas edistää biomassoja koskevan luonnonvara- ja ympäristötiedon hyödyntämistä. Erilaisia

maatalouden, metsien, vesistöjen ja yhdyskuntien biomassoja koskevia tietoja kootaan, lasketaan ja

arvioidaan nykyisin tutkimuslaitoksissa useissa eri hankkeissa, mutta massojen kaupallisen hyödyntä-

misen tai investointien tueksi olevaa paikkatietoon sidottua biomassatietoa ei ole toimijoiden käytössä

eikä tutkimuksen tuloksia hyödynnetä täysimääräisesti. Lisäksi lähtöaineistojen ja laskentaperiaatteiden

heterogeenisuus sekä tarkan, kansallisesti kattavan biomassa-paikkatiedon puute vaikeuttavat ana-

lyysitulosten vertailemista, biomassojen kehityksen seuraamista sekä tietoon pohjautuvaa päätöksente-

koa.

Maa- ja Metsätalousministeriön (MMM) rahoittama Biomassa-Atlas -esiselvityshanke käynnistyi hel-

mikuussa 2014. Hanketta toteuttavat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsätalou-

den kehittämiskeskus Tapio, Suomen ympäristökeskus (Syke), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Itä-

Suomen yliopisto ja Vaasan yliopiston Levón-instituutti. Hankkeessa tullaan tekemään lisäksi yhteis-

työtä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kans-

sa.

Selvityshankkeen tavoitteena on luoda perusta tietokannan ja karttaliittymän toteuttamiselle kartoitta-

malla olemassa olevat aineistot ja niiden kehittämistarpeet, sekä alan toimijoiden tarpeet. Esiselvitys-

hankeen sisältää kolme teemaa, joiden tulokset kootaan loppuraporttiin marraskuussa 2014. Teemat

ovat:


1. Tietosisällöt – Kuvataan olemassa olevat tietokannat, niiden tietosisällöt, tie-

donkeräysmenetelmät sekä harmonisointitarpeet. Lisäksi selvitetään aineistojen saatavuuteen liittyvät

kehittämistarpeet. Toteutetaan yhteistyössä hankeryhmän ja biomassadatan tuottajien kesken. Keskeisiä

biomassa-aineistoja ovat muun muassa Metlan VMI-aineisto, GTK:n turvevarojen tilinpitopalvelu sekä

Maaseutuviraston ja Eviran pelto- ja eläinrekisteritiedot ja jätteitä koskeva Vahti-tietokanta.

2. Sidosryhmät– Tunnistetaan tärkeimmät toimijaryhmät (katto- ja etujärjestöt) sekä biomassojen po-

tentiaaliset käyttäjät; toimijoiden tavoite- ja tarvekartoitus. Toteutetaan sidosryhmien kanssa järjestet-

tävinä työpajoina ja internet -kyselyinä.

3. Tiekartta – Selvitetään toteutusvaihtoehdot toiminnallisen internet -karttasovelluksen perustamiseksi.

Tiekartta sisältää tekniset määrittelyt ja ehdotuksen toteutuksen vastuutahoista.

Tässä vaiheessa meneillään on siis vasta esiselvityshanke ja varsinaisen Biomassa Atlaksen luomisesta

ei vielä ole päätetty.

Säilörehusadon vaihteluun varautuminen rehusäilöntää kehittämällä

Huolimatta huomattavasta ylimääräisestä nurmirehuntuotantopotentiaalista, jo hieman tavallista kui-

vempi kesä voi johtaa paikalliseen niukkuuteen rehusta. Nurmirehukauppaa käydään lähinnä paalire-

hulla, jonka hintaa nostaa yksittäisten paalien kääriminen muoviin. Toinen haaste on se, että tyypillises-

ti erityisesti ylivuotinen paalirehu on laadun osalta arvoitus, koska jo pienet reiät paalimuovissa johta-

vat rehun pilaantumiseen. Näin ollen ylimääräisen rehun varastointi yksittäisissä paaleissa huonon vuo-

den varalle ei käytännössä ole osoittautunut kovinkaan varmaksi ratkaisuksi.

Nykytilanteessa, kun nurmirehun tuotanto ei ole kovin intensiivistä, rehutarpeeseen voidaan reagoida

vielä kesken kasvukautta esim. lisäämällä lannoitusta, tai korjaamalla tarvittaessa jopa luonnohoitopel-

tojen kasvusto rehuksi, jos on ennakoitavissa, että rehusta tulee puutetta. Mikäli tämä puskuri olisikin

jo valmiiksi laskettu biokaasulaitoksen raaka-aineeksi, tulee heikkoihin satovuosiin varautua muilla

keinoin, ensisijaisesti pitämällä aina jonkin verran ylimääräistä rehua varastossa – eli ylimitoittamalla

siilokapasiteetti.

Myös nurmibiomassan siirrettävyyttä ja markkinakelposuutta voidaan kehittää. Tämä puolestaan voisi

edistää myös kaukana biokaasulaitoksesta olevien esim. suojavyöhykkeiden nurmisadon hyödyntämis-

tä. Yhtenä ratkaisuna tähän on esitetty kanttipaalien aumaamista, jolloin muovinmenekkiä voidaan

olennaisesti pienentää. Menetelmään liittyy kuitenkin haasteita, eikä siitä ole riittävästi tutkimustulok-

sia. Satotason vaihteluihin varautuminen myös parantaa maataloutemme mahdollisuuksia sopeutua

ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin

Biologisen typensidonnan hyödyn kohdentaminen mädätysjäännöksen kautta

Biologisen typensidonnan avulla nurmista voidaan saada suuria satoja ilman merkittävää typpilannoi-

tusta. Tämä biologisesti sidottu typpi on mädätyksen jälkeen käytettävissä typpilannoitteen kasveille,

joilla ei ole biologista typensidontaa. Biokaasuprosessin sivutuotteena tuotettu kierrätysravinne siis

mahdollistaa biologisen typensidonnan vaikutuksen nykyistä laajemman hyödyntämisen, eli hyöty ei

rajoitu siihen lohkoon, jossa typensitojakasvia on viljelty. Biokaasulaitosten avulla voidaan merkittä-

västi lisätä biologisesti sidotun typen käyttöä suomalaisessa kasvintuotannossa ja vähentää fossiiliseen

energiaan perustuvaa lannoitteiden käyttöä. Tällä on myös suotuisat vaikutukset kasvintuotannon kas-


vihuonekaasutaseeseen. Kasvihuonekaasutaselaskelmia tulisi tuottaa erilaisiin

biokaasuntuotannon ja kasvinviljelytuotannon yhdistelmiin.

Nurmibiokaasun brändääminen osana tuotantokonseptia, lisäarvoa kulut-tajalle

Uudenlaiseksi avaukseksi uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi ehdotetaan toimintamallia, jossa

biokaasuntuotantoon ja kierrätysravinteiden käyttöön sitoutuneet yritykset muodostavat liiketoiminnal-

lisen kokonaisuuden, joka brändää tuotantotavan (luomutuotannon tyyppisesti) ”ekologiseksi” tuotan-

noksi, joka edistää päätuotteen myyntiä ja hintaa. Raaka-aineen tuottajat saisivat viljasta tai lihasta ao.

sopimuskumppanilta hieman korkeamman hinnan ja leipomo/lihanjalostamo voisi erottua markkinoilla

uusiutuvaa energiaa ja ravinteiden kierrätystä hyödyntävänä yrityksenä. Konseptin pilotointi, joka sisäl-

täisi ao. liiketoimintakokonaisuuden kehittämistä ja sen markkinointia, voisi olla sopiva aihe uudeksi

hankkeeksi tulevalla hankekaudella.

Viljelykiertovaikutusten selvittäminen tietokantojen avulla

Bionurmi-hankkeessa selvitettiin nurmen roolia viljelykierrossa hyödyntäen MAVI:n peltolohkorekis-

teriä. Kehitettyä toimintamallia on tarkoitus hyödyntää edelleen tulevissa hankkeissa siten, että lohko-

tietopankista etsitään tietynlaisen viljelyhistorian omaavat pellot, joille tutkittavat käsittelyt ja näyt-

teenotot kohdistetaan.

Kiitokset

Haluamme kiittää Mustialan Maatalousoppilaitosta, Harjun Oppimiskeskusta ja Västankvarnin koetilaa

koepaikkojen järjestämisestä ja hyvästä ja avuliaasta yhteistyöstä hankkeen aikana. Kiitämme myös

hankkeen ohjausryhmää hyvistä neuvoista hankkeen toteutukseen. Kiitokset yhteistyöstä Työtehoseu-

ralle, Uusimaaseutu-hankkeelle, Lappeenrannan tekniselle yliopistolle, Nastolan kunnalle, Biovakalle,

Gasumille ja Kymen Bioenergialle.

Allekirjoittajat ja päiväys

Jokioinen 19.8.2014

Arja Seppälä , projektipäällikkö, MTT

Documents

Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden ......6 Bionurmi-hallinnollinen loppuraportti Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti oli 351 630 €. Kustannukset ovat jakautuneet